Kuninkaantie Varsinais-Suomessa KuninkaantieKUNINKAANTIEN KULTTUURIHISTORIALLISIA KÄYNTIKOHTEITA VARSINAIS-SUOMESSA

Kungsvägen i Egentliga

KUNGSVÄGENS KULTURHISTORISKA BESÖKSMÅL Varsinais-SuomessaI EGENTLIGA FINLAND

Kuninkaantie Kungsvägen King´s Road Tekstit / Texter: Mia Aitokari Kuvat / Bilder: Mia Aitokari, Finna, kohteiden arkistot / besöksmålens arkiv Tekninen avustus / Teknisk assistens: Hanna Ingrén Historiallinen tarkistus / Historisk granskning: Torsti Salonen Taitto / Ombrytning: Entra Marketing Oy / Jaana Konttinen Svensk korrektur: TextNina

ISBN 978-952-94-4814-2 Kuninkaantie Varsinais-Suomessa

KUNINKAANTIEN KULTTUURIHISTORIALLISIA KÄYNTIKOHTEITA VARSINAIS-SUOMESSA

Kuninkaantie Kungsvägen King´s Road

Kungsvägen i Egentliga Finland

KUNGSVÄGENS KULTURHISTORISKA BESÖKSMÅL I EGENTLIGA FINLAND Esipuhe

Kuninkaantie on Suomen vanhin virallinen museosilta, kestikievari, jne. Arvasitteko että matkailutie, alkuaan keskiaikainen Suuri birgittalaisluostaria ajateltiin Perniön Pyhäjo- Rantatie. Se johtaa Suomessa Turusta Vaa- elle ennen Naantalia? limaalle, josta voi jatkaa Viipuriin, Pietariin ja Novgorodiin. Verkkojulkaisu palvelee Kuninkaantien kulkijoita, ja avaa tietä Kuninkaantien koko Kuninkaantie ry sai 2020 Varsinais-Suomen pituuden ja samalla Suomen kaikkien reittien kulttuurirahastolta stipendin verkkojulkaisuun kehittämiseen. reitistä Turun ja Kiskon Latokartanonkosken välillä. Tuloksena on 15 kurkistusta historiaan tekstein, verkkolinkein ja valokuvin. Ne va- Aaro Söderlund laisevat kivikauden asuinpaikkoja, rautakau- Arkkitehti SAFA den muinaislinnoja ja kalmistoja, mukana on Tiedetoimittaja STTL varhaiskeskiaikainen muinaiskaupunki, moni Suomen Olavinreitit ry keskiaikainen kirkko ja linna, Ruotsin suur- Routes in Finland ry valta-ajan rautaruukki, keisarillinen semafori,

Förord

Kungsvägen är äldsta officiella serlig semafor, en museibro, ett gästgiveri turistväg, ursprungligen den medeltida Stora mm. Kan ni föreställa er att birgittinerklostret Strandvägen. Den leder i Finland från Åbo till som byggdes i Nådendal först planerades till Vaalimaa och därifrån vidare till Viborg, S:t Pyhäjoki i Bjärnå? Petersburg och Novgorod. Nätpublikationen tjänar Kungsvägens turister Kungsvägen rf fick år 2020 ett stipendium och öppnar väg för att utveckla hela Kungs- av Finska Kulturfondens Egentliga Finlands vägen och alla andra rutter i Finland. Regionalfond för att göra en nätpublikation för rutten mellan Åbo och Latokartanonkoski i . Resultatet är 15 inblickar i historia Aaro Söderlund genom texter, nätlänkar och fotografier. De Arkitekt SAFA belyser stenålders bosättning, järnålders Vetenskapsredaktör Finlands vetenskapsre- fornborg och gravfält, en stad från tidig daktörers förbund rf. medeltid, mången medeltida kyrka och slott, Finlands Olofsrutter rf svenska stormaktstidens järnbruk, en kej- Routes in Finland rf

- 4 - Verkkojulkaisun ”Kuninkaantien historialliset käyntikohteet Varsinais-Suomessa” käyttäjälle

Tämä julkaisu on tehty sinulle, joka rakastat Symbolien avulla kerromme myös pääosin, vanhoja tarinoita, kauniita paikkoja, mieliku- kenelle kohteet soveltuvat. Osa kohteista on vituksen lentoa ja historian havinaa. Tämän ilman muuta kesäkohteita, kuten Suomessa julkaisun avulla pääset tutustumaan Kunin- niin moni kohde. Suosittelemme ottamaan sel- kaantiehen Varsinais-Suomessa, sellaisiin vää kohteen aukioloajoista suoraan kohteen kohteisiin, joissa Kuninkaantien lähes tuhat- ylläpidolta. Olemme pyrkineet linkittämään vuotinen historia kulminoituu. tähän julkaisuajankohdan yhteystiedot. Mah- dollisista muutoksista emme ota vastuuta. Näihin kohteisiin voit tutustua joko virtuaa- lisesti tai paikan päällä. Voit kulkea reitin Toivomme että viihdyt Kuninkaantiellä ja ensimmäisestä viimeiseen kohteeseen tai että piakkoin pääsemme kulkemaan Varsi- seikkailla niissä, miten mieleen juolahtaa. nais-Suomesta eteenpäin, kohti itää ja länt- Kaikissa kohteissa on jotakin nähtävää, vaik- täkin, uusissa julkaisuissa. Tämän julkaisun ka ne eivät varsinaisesti olisi auki. Jokaiseen tekemiseen olemme saaneet tukea Varsi- kohteeseen liittyy myös paljon enemmän nais-Suomen kulttuurirahastolta. tarinoita kuin mitä tässä on teille jaettu. Lisää tietoa voit etsiä linkeistä tai kirjallisuudesta. Kuninkaantiellä 26.4.2021, Kuninkaantie ry

Till användaren av nätpublikationen ”Kungsvägens historiska besöksmål i Egentliga Finland”

Denna publikation är för dig som älskar gam- Vissa besöksmål lämpar sig bäst för som- la berättelser, vackra platser, fantasins flöde marbesök som så många objekt i Finland. Vi och historiens vingslag. Med hjälp av publika- rekommenderar att besökaren tar reda på tionen har du möjlighet att bekanta dig med öppethållningstider direkt av besöksmålets Kungsvägen i Egentliga Finland och objekt upprätthållare. Vi har strävat till att länka till där Kungsvägens närmare tusenåriga historia de aktuella kontaktuppgifterna under tiden kulmineras. för publicering. Vi tar inte ansvar för eventu- ella ändringar. Du kan bekanta dig med platserna virtuellt eller på plats. Du kan följa rutten från det Vi hoppas att du trivs på Kungsvägen och att första besöksmålet till det sista eller gå på vi snart kan färdas vidare från Egentliga Fin- sporadiska äventyr. Alla objekt är sevärda på land, österut och även västerut, i nya publika- sätt eller annat, oberoende om de har öppet tioner. Denna publikation har fått understöd eller ej. Varje objekt innehåller också mycket av Finska Kulturfondens Egentliga Finlands mera historier än vi här delar med oss. Mera regionalfond. information hittar du i länkarna eller i litteratur. På Kungsvägen den 26.4.2021, Kungsvägen rf. Genom symbolerna berättar vi också hu- vudsakligen vem objekten lämpar sig för.

- 5 - Sisältö - Innehåll

Suurtori, 8 Stortorget, Åbo 10 Turun Vanha Hautausmaa ja Ryövärinvaha 12 Gamla gravgården i Åbo och Rövarstenen 13 Vaarniemi ja Rauvolanlahti 14 Vaarniemi och Rauvola 15 Tuorlan kartano 16 Tuorla gård 17 Paimion vanhan kirkon paikka, Räpälä 18 Pemar gamla kyrka, Räpälä 19 Paimion kirkko ja ympäristö 20 Pemar kyrka med omgivning 21 Rekottilan linnavuori 22 Rekottila fornborg 23 Trömperin kestikievari 24 Trömperi gästgiveri 25 Rikalanmäki 26 Rikalanmäki 27 Halikon silta ja kirkonmäki 28 bro och kyrkbacken 29 Salon asemanseutu 30 Stationsområdet i Salo 31 Uskelan kirkko 32 Uskela kyrka 33 Yliskylän kirkko 34 Yliskylä kyrka 35 Perniön kirkko 36 Bjärnå kyrka 37 Latokartanonkoski 38 Forsen vid Latokartano, Latokartanonkoski 39

- 6 - 1 Suurtori, Turku Stortorget, Åbo 2 Turun Vanha Hautausmaa ja Ryövärinvaha Gamla gravgården i Åbo och Rövarstenen 3 Vaarniemi ja Rauvolanlahti Vaarniemi och Rauvola 4 Tuorlan kartano Tuorla gård 41 5 Paimion vanhan kirkon paikka, Räpälä 38 40 Pemar gamla kyrka, Räpälä 6 36 TURKU 4 5 Paimion kirkko ja ympäristö Åbo 6 10 34 1 Pemar 39 Pemar kyrka med omgivning 11 32 2 7 Rekottilan linnavuori SALO 3 S:t Karins 8 33 Rekottila fornborg 9 12 37 35 31 8 Trömperin kestikievari 29 30 28 Trömperi gästgiveri 13 20 Rikalanmäki 9 PERNIÖ 14 19 Rikalanmäki Bjärnå 27 26

Halikon silta ja kirkonmäki 15 10 25 24 Halikko bro och kyrkbacken 22 11 Salon asemanseutu 23 24 Stationsområdet i Salo 24 21 12 Uskelan kirkko 16 18 Uskela kyrka 17 13 Yliskylän kirkko Yliskylä kyrka 14 Perniön kirkko Bjärnå kyrka 15 Latokartanonkoski Forsen vid Latokartano, Latokartanonkoski

Symbolien selitykset - Symbolförklaringar:

Piknik-alue / Picknickområde Soveltuu liikuntaesteisille / Tillgänglighetsanpassad

Kahvila / Kafé Soveltuu koiran kanssa / Hundvänlig

Ravintola / Restaurang Soveltuu lapsiperheille / Familjevänlig

Museo / Museum Retkeilymahdollisuus / Utflyktsmöjlighet

- 7 - Suurtori, Turku

Monen mielestä Kuninkaantie alkaa tästä, Turun Suurtorilta, kirkon kupeesta. Jos kuitenkin noudatamme periaatetta ”linnasta linnaan”, on meidän hakeuduttava Suurtorilta hieman loitommalle, Turun linnan [2] [3] luokse.

Tuomiokirkon torni - Domkyrkans torn 85,53 m

maamerkki. Kirkko on rakennettu kukkulalle, jonka nimi on Unikankare. Tämä sana lienee tarkoittanut yöpymispaikkaa, koska sanaa esiintyy myös muualla Suomessa, vastaavissa paikoissa. Tällä paikalla siis matkalaiset py- sähtyivät nukkumaan, tultuaan kauppapaikalle kauempaa.

Seistessäni Tuomiokirkon eteläisen sisäänkäyn- nin luona Mikael Agricolan patsaan äärellä, annan katseeni kiertää koko torin ympäristön. Vasemmalla näen H. G. Porthanin [2] [3] hauta- kiven sekä vapaussodan muistomerkin, joiden Turun tuomiokirkko, Kansalliskirjasto. Piirros. Åbo domkyrka, Nationalbiblioteket. Teckning. (C.L. Engel, 1814) takana on vanha Akatemiatalo [2] ja puistossa Pietari Brahen [2] patsas. Siitä edelleen oikealle Suurtorin äärellä sijaitsi monet vuodet kaupungin Åbo Akademin rakennuksia sekä Uudenmaan- keskusta, kaupungin sydän. Tuomiokirkko [2], kadun toisella puolella Vanhan Suurtorin ku- jonka ympärillä on elämää ollut jo satoja vuosia, peessa ensin Juseliuksentalo [2], Hjeltintalo ja on torin lähialueen näkyvin rakennus. Sen 85,5 Vanha Raatihuone, sitten Brinkkala [2] ja joen metrin korkeuteen kurottava torni on vaikuttava varressa Turun katedraalikoulu. Välistä löytyy

Suurtori,- 8 - Turku Hjeltin talo - Hjeltska huset

jäänne keskiaikaisesta kaupungista, Luostarin välikatu. Vanhan suurtorin puistikossa on Hen- rik Gabriel Porthanin patsas.

Tuomiokirkon pohjoisen sisäänkäynnin molem- min puolin on matkailijoille tarkoitetut matka-alt- tarit. Kaunis kalkkikiviportaali on tallinnalaisten Vanha Suurtori, Turun museokeskus, valokuva-arkisto. mestarien työtä. Tähän voit pysähtyä muistamaan Gamla Stortorget, Åbo museicentral, bildarkiv. (Per-Olof Welin, 1961) menneitä mestareita ja suunnittelemaan reittiäsi Kuninkaantiellä. Länsipäädyn pääoven oikealla puolella on myös matkamiesten suojeluspyhimyk- sen Pyhän Kristoforoksen ulkoinen alttari.

Lue lisää: • Pyhän Olavin reitti • Hämeen Härkätie • Pyhän Henrikin tie [2] • Pyhän Jaakobin vaellus [2] [3] [4] • Muut reitit • Suurtorin joulumarkkinat • Keskiaikaiset markkinat • Turku-seura • Kiss my Turku • Koroinen [2] • Maarian kirkko [2] • Pyhän Katariinan kirkko [2] • Ravattulan Ristimäki • Pyhän Olavin dominikaaninen luostari [2] • Turun palo • St. Olav Waterway

Vanha Suurtori 3, Turku P-alueet Tuomiokirkon vieressä: Mikael Agricola 1510-1557 (Emil Wikström) Tuomiokirkonkatu 1, Turku

Suurtori, Turku - 9 - Stortorget,Stortorget, Åbo Åbo

Brinkkalan talo talvella kuvattuna luoteesta, 1900–1924, Turun museokeskus, valokuva- arkisto. Porttikäytävän oikealla puolella seisoo poliisi. Brinkala från nordväst. Åbo museicentral, bildarkiv. Till höger om portgången en polis.

Enligt många börjar Kungsvägen här, på Stadens hjärta, dess centrum, var länge Stor- Stortorget i Åbo intill kyrkan. Om vi ändå torget. Domkyrkan, den synligaste byggnaden följer principen ”från slott till slott” bör vi på torget, har sjudit av liv i hundratals år. Dess söka oss lite avsides från Stortorget, till 85,5 m höga torn är ett imponerande land- Åbo slott [2]. märke. Kyrkan är byggd på en kulle som heter Unikankare, sömnens kulle. Ordet torde ha Luostarin välikatu - Klostermellangatan. syftat på ett ställe för övernattning eftersom ordet även förekommer på andra motsvarande ställen i Finland. Här stannade alltså resenärer- na för att sova då de vandrat till handelsplatsen från fjärran.

Då jag står vi domkyrkans södra ingång intill Mikael Agricolas staty, låter jag min blick vandra runt hela torget. Till vänster ser jag H. G. Port- hans [2] [3] gravsten och frihetskrigets min- nesmärke. Bakom dem gamla Akademihuset och i parken Per Brahes [2] [3] staty. Framåt till höger Åbo Akademis byggnader och på andra sidan Nylandsgatan vid Gamla Stortorget först Juseliuska huset [2], Hjeltska huset och Gamla

- 10 - Stortorget, Åbo

Rådhuset, sedan Brinkala [2] och vid ån gamla Katedralskolan [2]. Mellan dessa byggnader fin- ner man en lämning av medeltiden, Klostermel- langatan. I Gamla Stortorgets park finns Henrik Gabriel Porthans staty.

På båda sidorna om Domkyrkans norra in- Kulkijan alttari tuomiokirkon seinustalla. gång finns altare för resenärer. Den vackra Vandrarens altare vid domkyrkans vägg. kalkstensportalen är tillverkad av mästare från Tallinn. Här kan du stanna för att minnas de gångna mästarna och planera din färd längs Kungsvägen. På högra sidan om västra hu- vudingången hittar du också resenärernas skyddshelgon Heliga Kristoforos yttre altare. Läs mera: Henrik Gabriel Porthan (Carl Eneas Sjöstrand, 1864) • Andra rutter: S:t Olav, S:t Henriksleden • Julmarknad vid Gamla Stortorget • Medeltidsmarknaden • Kiss my Turku • Korois [2] • S:t Marie kyrka • S:ta Katarina kyrka • Ravattula i Ristimäki • S:t Olav Waterway

Gamla Stortorget 3, Åbo

Parkeringsplatserna intill Domkyrkan: Domkyrkogatan 1, Åbo

- 11 - Turun Vanha Hautausmaa ja Ryövärinvaha

Turun kaupungin ulkopuolelle, Skanssin malmille, vihittiin käyttöön hautausmaa vuonna 1807.

Charles (Carlo) Bassin alun perin suunnittele- maa aluetta on laajennettu monesti ja se kattaa nykyään lähes 60 hehtaaria. Alueella on useita tunnettujen suunnittelijoiden suunnittelemia hau- tamuistomerkkejä sekä patsaita.

Helsingin Hietaniemen ohella tämä hautausmaa on kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä. Alueella näkyvät eri vuosikymmenten suunnitteluihanteet niiden läheltä suuri kivenlohkare nimeltään Ryö- ja tyylit sekä puiston sommittelussa että muisto- värinvaha [2]. Sen tehtävä oli toimia kaupungin merkeissä ja rakennuksissa. rajakivenä vuodesta 1530 lähtien. Ryövärinvaha Hautausmaan itälaidalla olevan parkkipaikan ää- nimenä kertoo siitä karusta tosiasiasta, että kau- reltä löytyvät kaupungin tulliportin portinpylväät ja pungista poistuttaessa ensimmäiset maantieros- vot saattoivat väijyä kiven takana. Näitä nimettyjä kiviä löytyy Kuninkaantien varrelta useita.

Lue lisää: • Georg Theodor Chiewitz • Erik Bryggman • Kupittaa • Kolerahautausmaa [2] [3] • Hautoja: Gustav Albert Petrelius, Paavo Nurmi

Hautausmaantie 21, Turku Ryövärinvaha ja kaupungin vanha tulliportti. Rövarstenen och stadens gamla tullport. Ryövärinvaha sijaitsee Pyhän Ristin kappelin parkkialueen vieressä, jonka osoite on: Skarppakullantie 2, Turku

Turun- 12 - vanha ha Gamla gravgården i ÅboGamla och Rövarstenen gravgård

Gravgården utanför Åbo stad på Skansen ända från år 1530. Namnet berättar om det kalla invigdes år 1807. faktum att då man lämnade staden, kunde de första stråtrövarna lura bakom stenen. Det finns Det av Charles (Carlo) Bassi ursprungligen pla- flera namnförsedda stenar intill Kungsvägen. nerade området omfattar nu för tiden närmare 60 hektar efter många utvidgningar. På områ- det finns många gravmonument och statyer planerade av kända konstnärer.

Vid sidan av Sandudd i Helsingfors är denna gravgård en av de kulturhistoriskt mest ansed- da. På området syns olika decenniers plane- ringsideal och stilar både i parkens komposition och i minnesmärken och byggnader.

Vid östra infarten och parkeringen finns porta- lerna till stadens tullport och nära dem en stor sten, Rövarstenen. Den var stadens gränssten

Georg Theodor Chiewitz 1815-1862, Turun kaupunginarkkitehti 1860-62 Åbo stadsarkitekt 1860-62

Läs mera: • Georg Theodor Chiewitz • Kuppis • Kolerabegravningsplatsen • Gravar: Gustav Albert Petrelius, Rafael Paasio

Begravningsplatsvägen 21, Åbo

Rövarstenen ligger vid parkeringen intill Helga Korsets kapell på adressen: Skarppakullavägen 2, Åbo

Turun vanha ha - 13 - Vaarniemi ja Rauvolanlahti

Tälle retkelle tarvitset hyvät kengät, säänmukaisen vaatetuksen ja aimo annoksen mielikuvitusta. Nyt siirrymme ajassa taaksepäin tuhat vuotta, siihen kun viikinkikuningas Olavi purjehti Suomeen asti ryöstöretkillään [2].

Sittemmin tämä sankari kääntyi kristinuskoon ja hänestä tuli pyhimys sekä ortodokseille että katolisille.

Norjalaiset ovat sitä mieltä, että Pyhä Olavi on juuri se kuningas, joka antoi nimensä Kuninkaantielle. Täten voimme täällä Suomessakin häntä muistella

ja erityisesti Vaarniemen maisemissa muistaa hän- Vaarniemen rälssitila - Vaarniemi frälsehemman tä, koska Pyhän Olavin reitistö ulottuu tänne. Pysäköi autosi Rauvolantien varrella sijaitseval- le pysäköintipaikalle ja kävele eteenpäin tietä pitkin Vaarniemen rälssitilan ohi kohti Vaarnie- men tornia. Vaarniemi löytyy keskiaikaisista asiakirjoista vuonna 1451, jolloin se mainitaan nimellä Pyhän Henrikin talo. Tien varrelta löy- tyvät Olavinreitin opasteet, joiden avulla löydät perille näköalatornille. Tämä näköalapaikka ei jätä kylmäksi. Hyvällä säällä näet pohjoisessa Turun tuomiokirkon tornin, idässä Hirvensalon, etelässä Brinkhallin maita ja lännessä Kaarinan kaupungin kauniita maisemia. Reitti kulkee sujuvasti sekä Turun että Kaarinan puolella. Kun palaat takaisin, voit ohittaa Vaarniemen rälssi- tilan päärakennuksen sen pohjoispuolelta ja jatkaa matkaa kohti merenlahtea, jossa Rau- Lue lisää: volanlahden lintumaisemat avautuvat ajoittain • Turku-seura liukkailta pitkospuilta kaislikon lävitse. • Retkipaikka [2] • Koira retkellä Näissä ikiaikaisissa tammilehtomaisemissa • Nuotiopaikat.fi on helppo kuvitella viikinkien maihinnousu ja • Kulttuuriretkelle.fi tuhatvuotinen Kuninkaantien historia. • St. Olav Waterway • Muut reitit: Kaarinan retkeilyreitit, Pyhän Kata- Rauvolantie 150, Kaarina riinan polut, Tammireitit, Turun ulkoilureitit

Vaarniemi- 14 - ja Ra Vaarniemi ochVaarniemi Rauvola och

För denna utfärd behöver du stadiga skor, kläder enligt väder och en hel del fantasi. Nu förflyttar vi oss tusen år bakåt i tiden, till de dagar då vikingakungen Olav segla- de ända till Finland på rövarstråt [2].

Sedermera konverterade denna hjälte till kris- tendomen och blev helgonförklarad både inom den ortodoxa och den katolska kyrkan.

Norrmännen anser att S:t Olav (Olaf, Olof) är just den kung som gav sitt namn till Kungsvä- Rauvolanlahden pitkospuita. gen. Därmed kan även vi här i Finland komma Spången vid Rauvolaviken ihåg honom och speciellt i miljöerna kring Vaarniemi erinra oss hans dåd, eftersom Sankt Vid vägen hittar du Olavsledens symboler som Olavsleden sträcker sig hit. leder dig fram till utsiktstornet. Denna utsikts- plats lämnar dig inte oberörd. Vid vackert Parkera din bil på parkeringsplatsen invid väder ser du Domkyrkans torn i norr, Hirvsalö Rauvolavägen eller ta bussen till ändhållplatsen i öster, Brinkhall i söder och västerut S:t Karins och vandra framåt längs vägen, förbi Vaarniemi stads vackra vyer. Rutten går smidigt på båda frälsehemman mot Vaarniemi utsiktstorn. Vaar- sidorna om gränsen till Åbo och S:t Karins. När niemi nämns i medeltida dokument år 1451, då du återvänder kan du passera Vaarniemi frälse- det heter S:t Henriks hus. hemmans karaktärsbyggnad på dess norrsida och fortsätta längs stranden där Rauvolavikens Vaarniemen näkötorni fågelmiljöer breder ut sig från den tidvis hala Vaarniemi utsiktstorn spången genom vassen. I dessa urminnes ekelundar kan man lätt fantisera sig till vikingar- nas landstigning och den tusenåriga Kungsvä- gens historia.

Läs mera: • Vandringsleder i Åbo • S:t Olav Waterway

Rauvolantie 150, Kaarina Rauvolavägen 150, S:t Karins

Vaarniemi ja Ra - 15 - Tuorlan kartano

Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki merkittävien maisemien halki ja moni kartano löysi paikkansa myöhemminkin tämän tien ääreltä.

Hulkkis-Tuorla oli alkujaan piispantuolille kuuluva tila, mutta ison reduktion jälkeen 1683 Tuorlasta [2] tuli kruunun ratsutila.

Tilalle johtaa Kuninkaantien vanha linjaus, jonka varrella ovat mm. kaksi Kustaa III ajalta peräisin olevaa peninkulmakiveä sekä kaunis maisema molemmin puolin tietä. Tuorlassa toimii nykyään Peninkulmakivi Tuorlassa - Milsten i Tuorla Livian maaseutuopisto [2], jonka pihapiirissä on runsaasti kauniita istutuksia ja ympärillä hyvin Tuorlan takana sijaitsevalla mäellä on Väisälän hoidettu puisto. avaruuspuisto, jossa on mm. observatorio ja planetaario.

Tuorlan majatalo tarjoaa kulkijoille hyvät ruoat ja kahvit kautta vuoden.

Tuorlassa voi kulkea pitkän matkan vanhaa Kuninkaantietä pitkin ja luontopolulla tutustua alueen luontoon myös esteettömästi.

Mikäli sinulla on aikaa, voit myös poiketa lahden Osa vanhaa Kuninkaantietä En del av den gamla Kungsvägen toisella puolella sijaitsevassa Kuusiston piispan- linnassa. Sen keskiaikaisilla raunioilla tavoitat hyvin Kuninkaantien historiallisia tunnelmia.

Tuorlan observatorio - Tuorla observatorium

Lue lisää: • Kuninkaantie Kaarinassa • Kaarinan kartanot • Kuusiston linnanrauniot [2] • Fredrika Bremer • Tuorlan päärakennusta uudistanut Erik Bryggman • Muut reitit: Saariston rengastie [2], Tuorlantie 1, Kaarina Tammireitit [2], Aikavaellus

Tuorlan- 16 - kartano Tuorla gård

MylläriTuorla Kanervikon torppa Tuorlassa, Turun museokeskus, På en backegård bakom Tuorla finns Väisälä rymd- valokuva-arkisto. Mjölnare Kanervikkos torp i Tuorla. park med bland annat observatorium och Åbo museicentral, bildarkiv (Viktor H. Auer, 1910) planetarium. Restaurangen Tuorlan majatalo – Hostel Tuorla erbjuder god mat och kaffe till resenärer året om.

I Tuorla kan man promenera en lång väg längs den gamla Kungsvägen och på naturstigen be- kanta sig med områdets natur även. Tillgänglig- heten har beaktats här.

Om du har tid kan du besöka Kustö biskops- Stora Strandvägen eller Kungsvägen borg på andra sidan viken. På de medeltida passerade anmärkningsvärda landskap. ruinerna finner du Kungsvägens historiska Många herrgårdar fick sin plats vid vägen atmosfär. även senare.

Hulkis Tuorla tillhörde ursprungligen biskops- stolen men efter den stora reduktionen 1683 blev Tuorla kronans rusthåll.

En gammal linjedragning av Kungsvägen leder till gården. Vid den finns bland annat två gamla milstenar från Gustaf III:s tid och en vacker vy på båda sidor om vägen. I Tuorla finns idag Livias yrkesinstitut med en vackert planterad och välvårdad park.

Läs mera: • S:t Karins • Kustö biskopsborg [2] • Fredrika Bremer • Erik Bryggman • Andra rutter: Skärgårdens ringväg

Tuorlantie 1, S:t Karins Tuorlantie 1, Kaarina

Tuorlan kartano - 17 - Paimion vanhan kirkon paikka, Räpälä

Kuninkaantietä kulkiessa saapuu usein paikoille, jotka uhkuvat historiaa, vaikka niissä ei mitään näkyvää rakennelmaa olekaan. Räpälä on sellainen paikka.

Tämä keskiaikaisen kyläkirkon [2] paikka on autio ja hiljainen, lukuun ottamatta valtavaa lintujen elämöintiä suuren kuusiaidan suojissa.

Tämä on loistava paikka piknikille. Osta eväät Pai- mion keskustan liikkeistä, tule suuren kuusiaidan suojiin aistimaan mennyttä aikaa, istumaan nurmi- kolle vailla kiirettä, ajattomuudessa.

Räpälän kyläkirkko on ollut olemassa jo 1300-lu- vulla ja jo aiemminkin tiedetään Paimiossa viete- tyn kirkonmenoja. 1100-luvulta lähtien kirkollinen

elämä alkoi vakiintua näillä seuduin ja levisi hitaasti kohti itää ja pohjoista.

Räpälän kirkon paikka on merkitty pensasai- danteella. Kirkossa pidettiin viimeinen juma- lanpalvelus 17.12.1689 ja se hylättiin heti sen jälkeen. Kirkko purettiin ilmeisesti isonvihan aikaan. Uusi kivikirkko valmistui kirkkoherra Florinuksen toimesta Vistan kylään 1689.

Kuninkaantiellä on kymmeniä keskiaikaisia kirkkoja tai niiden jäänteitä. Jotkut ovat edel- leen toiminnassa, toisista on jäljellä vain tieto. Pelkästään Varsinais-Suomessa keskiaikaisia Lue lisää: kirkkoja tai osia niistä löytyy Kuninkaantien • Video Räpälästä varrelta kymmenisen kappaletta. Siksi onkin • Kyppi.fi perusteltua sanoa, että tie kulkee ei ainoastaan • Kansallisbiografia linnasta linnaan vaan myös kirkolta kirkolle. • Paimion seurakunta • Tottosaari.com Sillankorvantie 8, Paimio

Paimion- 18 - vanha PemarPemar gamla kyrka, gamla Räpälä Då man vandrar längs Kungsvägen möter man ofta platser som andas historia trots att ingen byggnad syns. Räpälä är ett så- dant ställe.

Denna medeltida plats där bykyrkan [2] en gång stått är öde och tyst, förutom en massa fågelläten som hörs inuti den stora granhäcken.

Det är en ypperlig plats för picknick. Köp en matsäck i Pemar centrum och kom hit i den sto- ra granhäckens skydd för att förnimma gången tid, sitta på gräsmattan utan brådska, i tidlöshet.

Längs Kungsvägen finns tiotals medeltida kyrkor eller lämningar av dem. Vissa fungerar fortfarande, av andra återstår endast uppgifter. Bara i Egentliga Finland finns det kring ett tiotal medeltida kyrkor eller lämningar av dem. Där- för är det befogat att säga att Kungsvägen inte Räpälä bykyrka fanns redan på 1300-talet och bara går från slott till slott utan även från kyrka man vet att det firats mässor i Pemar även till kyrka. tidigare. På 1100-talet började det kyrkliga livet stadga sig här och spred sig långsamt österut och norrut.

Räpälä bykyrka är märkt med en häck. Sista gudstjänsten i kyrkan hölls den 17.12.1689. Den Läs mera: övergavs omedelbart efter det. Kyrkan revs • Video sannolikt ner under Stora ofreden. Den nya stenkyrkan färdigställdes i Vista by 1689 på kyrkoherde Florinus initiativ. Sillankorvantie 8, Pemar Sillankorvantie 8, Paimio

Paimion vanha - 19 - Paimion kirkko ja ympäristö

Tämä jykevä kivikirkko edustaa aivan omaa aikakautta kivikirkkojen rakentamisessa.

Paimion kirkko, Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma. Pemar kyrka, Museiverket, etnologiska bildsamlingarna. (Matti Poutvaara, 1960–1969)

Paimion kirkko [2] [3] on rakennettu kirkkoherra Florinuksen toimesta vasta 1600-luvulla ja se vi- hittiin käyttöön jouluaattona 1689. Se ei siis ole keskiaikainen, vaikka se sellaista muistuttaakin. Pyhän Mikaelin kirkko, Paimio - S:t Mikaels kyrka, Pemar

Vanhasta Räpälän kirkosta uuteen 625 hengen katon lautaholvit on Turun kaupunginarkkitehti kirkkoon siirrettiin mm. punaruskeasta Öölannin P. J. Gylichin suunnitelman mukaan muutettu kalkkikivestä tehty kasteallas, Pyhän Jaakobin vuonna 1863 uusgoottilaiseksi taitekatoksi. alttarikaappi sekä kirkonkello. Räpälä sai jää- Loppiaisena 1975 seurakunnan täyttäessä 650 dä unholaan ja alkoi uusi aikakausi uudessa vuotta kirkko vihittiin uudelleen käyttöön perus- uljaassa kirkossa. korjauksen jälkeen.

Paimion kirkko on kokenut monia muutoksia Mikäli osaat lukea fraktuuraa, voit huvittaa aikojen saatossa, eivätkä sen sisätilat enää itseäsi lukemalla kuvatekstit urkulehterin kai- vastaa alkuperäistä muotoa täysin. Kirkon sisä- teessa. Hurjia tarinoita raamatun henkilöistä on koottu nähtäville, ilmeisesti varoitukseksi ja muistutukseksi kirkossa kävijöille.

Paimion kirkko sijoittuu keskelle kaupungin hal- linnollista keskusta, kaupungintalon välittömään Lue lisää: läheisyyteen. Kaupungintalo ja siinä sijaitseva • Kulttuuriretkelle.fi kirjasto on arkkitehtoninen kombinaatio kuu- • Paimion parantola [2] sikymmenluvun ja kaksituhattaluvun arkkiteh- • Muut reitit: Alvar Aalto -reitti, tuurista. Talon moninaiset käyttötarkoitukset Paimion kulttuurikävelyreitit näyttelytiloineen yhdistyvät toimivaksi kokonai- suudeksi ja kaupungintalon puisto alkaa kirkon aidanteesta. Vistan kylä eli Paimion keskustaa- Vistantie 20, Paimio jama on elävä osa nykyistäkin Kuninkaantietä.

Paimion- 20 - kirkko PemarPaimio kyrka med omgivningkyrka Denna bastanta stenkyrka representerar Paimion kirkon urut - Orgeln i Pemar kyrka (Kangasalan urkutehdas 1951) en alldeles egen tidsepok av stenkyrkor.

Pemar kyrka byggdes på kyrkoherde Florinus initiativ först på 1600-talet och vigdes i bruk på julaftonen 1689. Den är alltså inte en medeltida kyrka även om den påminner om en sådan.

Från den gamla kyrkan i Räpälä till den nya kyrkan som rymmer 800 personer, flyttades bland annat dopfunten, tillverkad av öländskt kalksten, St. Jakobs altarskåp och kyrkklockan. Räpälä kunde glömmas bort och en ny tid i den samlingen firade sitt 650-årsjubileum, invigdes nya ståtliga kyrkan påbörjade. kyrkan på nytt efter en omfattande restaure- ring. Pemar kyrka har genomgått många ändringar genom tiderna och dess interiör motsvarar inte Om du kan läsa frakturstil och finska kan du mera den ursprungliga till alla delar. Innerta- roa dig med att läsa de makabra texterna på kets plankvalv har enligt Åbo stadsarkitekt P. orgelläktarräcket. De har sannolikt skrivits som J. Gylichs planer ändrats till en nygotisk bruten varning och påminnelse till kyrkbesökare. takkonstruktion. På trettondagen 1975, då för- Pemar kyrka står mitt i det administrativa cen-

Paimion kirkon alttaritaulu (maalaukset Robert Wilhelm tret av staden, alldeles intill stadshuset som är Ekman & Jonas Bergman 1865, kehys Samuel Berner 1755) en arkitektonisk kombination av sextiotalism Altartavlan i Pemar kyrka (målningar R. W. Ekman & J. Bergman 1865, ram S. Berner 1755) och tvåtusentalets arkitektur. De många an- vändningsändamålen av byggnaden gör den till en funktionell helhet och stadshusets park befinner sig rakt nedanom kyrkans häck. Vista by eller Pemar centrum är en levande del av nutida Kungsvägen.

Läs mera: • Pemars sanatorium [2] • Alvar Aalto

Vistantie 20, Pemar

Paimion kirkko - 21 - Rekottilan linnavuori

Paimion kirkolta muutaman kilometrin kaakkoon sijaitsee korkea kallio, joka sijoittuu vanhan Kuninkaantien ja uuden moottoritien väliselle alueelle.

Kiipesimme tälle oletetulle linnavuorelle pit- kin kevyempää reittiä, joka on reilun kilometrin mittainen ja lähtee parkkipaikalta katsoen oi- kealle. Jyrkempi reitti on ehkä mielenkiintoinen kokeneemmalle kulkijalle, mutta helpompi reitti on kuljettavissa myös pienempien kulkijoiden tai hieman heikompijalkaisten kanssa. Polulla on kui- tenkin luonnon muovaamia esteitä eli kaatuneita puunrunkoja, joiden ylittäminen voi olla hankalaa, mikäli liikkuminen ei ole täysin vaivatonta. Mai- sema muuttuu ylöspäin kiivetessä ja biotooppi seuraa toistaan. Ylhäälle katsoessa puiden latvo- jen tasalla seikkailevat petolinnut ja maasta löytyy pöllön oksennus. Täällä on siis merkkejä elämän ja kuoleman kamppailusta, ainakin tällä tasolla.

Rekottilan linnavuori kuuluu todennäköisesti rautakautisten linnoitusrakennelmien joukkoon. Sitä on tutkittu jonkin verran, mutta koska alueella on aikojen saatossa kuljettu ja liikuttu paljon, ovat Kiviröykkiöitä - Stenrösen vuoren laella sijaitsevat kiviröykkiötkin muutta- neet muotoaan ja sortuneet monin paikoin.

Linnavuorelta löytyy myös kalliomaalaus [2], joka on todennäköisesti ennen rautakautta tehty. Ylhäältä linnavuoren laelta näkee maise- Lue lisää: man muutoksen. Puiden lomasta näkee vanhan • Video Rekottilasta Kuninkaantien linjauksen, uuden moottoritien • Rekottilan linnavuori sekä rautatien [2], joka rakennettiin halkomaan • Retkipaikka maisemaa ja valmistui 1899. Rautatie toi uuden • Arkeologisen kulttuuriperinnön opas ulottuvuuden liikkumiseen, mutta maanteiden • Museovirasto merkitys ei ole vähentynyt.

Rekottilan- 22 - linn RekottilaRekottila fornborg fornborg Några kilometer från Pemar kyrka mot sydost står ett högt berg, mellan gamla Kungsvägen och den nya motorvägen.

Vi besteg denna antagna fornborg längs den lättare leden som är en dryg kilometer och bör- jar på höger sida om parkeringen. Den branta- re rutten är säkerligen intressant för en erfaren bestigare, men den lättare rutten kan även vandras av mindre vandrare eller sådana med svagare ben. Stigen har dock hinder i form av fallna träd som kanske kan vara svåra att klättra över om man har begränsad rörelseförmåga. Landskapet ändras då man stiger uppåt och Kalliomaalaus - Hällmålning biotop följer biotop. Då man sneglar uppåt ser man rovfåglar kryssa omkring trädtopparna och på marken hittar man ugglans spyboll. Här Rekottila fornborg är sannolikt en befästnings- finns alltså tecken på en kamp om liv och död, anläggning från järnåldern. Den har studerats åtminstone i denna form. en hel del, men eftersom man rört sig mycket på området under tidens lopp har stenrösena på bergstoppen även ändrat form och ställvis rasat.

På berget finns en hällmålning som sannolikt är från tiden före järnåldern. Från toppen av fornborgen ser man hur landskapet har för- ändrats. Mellan trädtopparna syns den gamla Kungsvägens linjedragning, den nya motorvä- gen och järnvägen som byggdes tvärs genom vidden 1899. Med järnvägen kom en ny metod att röra sig, men landsvägarnas betydelse har inte minskat.

Läs mera: • Video • Museiverket

Rekottilan linn - 23 - Trömperin kestikievari

Paimion ja Salon rajalla Halikon kylässä vanhan Kuninkaantien varressa sijaitsee tunnelmallinen muistuma menneiltä ajoilta, Trömperin kestikievari [2].

Tämä tilakokonaisuus oli alun perin perustettu Halikon pappilan torpaksi, mutta kauppias Fred- rik Strömbergin tultua Mynämäeltä 1830-luvulla kotivävyksi, oli hän ehdottanut kulkijoiden kestit- semistä. Tällöin tilaa ryhdyttiin kutsumaan isännän nimellä, mutta paikalliseen tapaan murtaen, joten Päärakennuksessa kuvataan monipuolisesti nimeksi muotoutui Trömperi. arkista elämää 1800-luvulla erilaisine askarei- neen. Pihapiiri on alun perin ollut neliömäinen Sama suku asui tilalla 1700-luvulta vuoteen 1971 umpipiha, jolla on sijainnut myös savusauna, asti, jolloin tilan viimeinen asukas Suoma Saari- hakotarha ja riihi. Riukuaita kiersi pihapiiriä. He- nen testamenttasi omaisuutensa Halikon kunnal- vosten juottokaivo oli tien toisella puolella. Se le. Nyttemmin Rikala-seura ylläpitää kesäkahvilaa olikin tärkeä, koska kievarissa juotettiin kreivien kievarissa ja museo on avoinna kesäaikaan Salon ja kuninkaallisten ohella myös heidän kulku- kaupungin toimesta. Pihapiiri ja vanhat ajanmu- välineitään eli hevosia. Kievari on ollut myös kaiset rakennukset ovat kuitenkin näkemisen kyläläisille suosittu juhlapaikka. arvoisia kaikkina vuodenaikoina.

Lue lisää: • Visit Salo • Avoimet puutarhat • Trömperin kestikievari • Museot nyt • Vaunut.org • Varsinais-Suomen kylät • Hajalan kylä • Römperin tanssit

Vanha Turuntie 1326, Hajala (Salo)

Trömperin- 24 - kest Trömperi gästgiveri

Trömperibygdsföreningen, upprätthåller gästgiv ett sommarcafé i gästgiveriet och museet är öppet sommartid under Salo museiväsende. Gården och de gamla tidsenliga byggnaderna är dock sevärda året om.

Huvudbyggnaden beskriver mångsidigt var- dagslivet med sina sysslor på 1800-talet. Gårdstunet har ursprungligen varit en kvadra- Trömperin kestikievari, Museovirasto, historian kuvakokoelma. Trömperi gästgiveri, Museiverket, tisk sluten gårdsplan med rökbastu, hage och historiska bildsamlingarna. (Teuvo Kanerva, 1960–1979) ria. En gärdesgård omringade gården. Häs- tarnas vattenbrunn befann sig på andra sidan På gränsen mellan Pemar och Salo i Halik- vägen. Den var viktig eftersom gästgiveriet ko by intill den gamla Kungsvägen finns ett gav dricka även till grevarnas och de kungliga stämningsfullt minne från gångna tider, resenärernas färdmedel, alltså hästarna. Gäst- Trömperi gästgiveri. giveriet har också varit en populär festplats för byborna. Denna gårdshelhet grundades ursprungligen som ett torp under Halikko prästgård. Men när handlanden Fredrik Strömberg kom från Virmo på 1830-talet och gifte sig med torpets dotter, föreslog han att man skulle traktera resenärer. Då började man kalla gården för Trömperi, dia- lektalt enligt den nya värden.

Samma släkt bodde på gården från 1700-talet fram till 1971 då gårdens sista invånare Suoma Saarinen testamenterade sin egendom till Ha- likko kommun. Rikala-seura, den lokala hem-

Läs mera: • Ett hundraårigt värv • Öppna trädgårdar • Egentliga Finlands byar • Dans på Römperi

Vanha Turuntie 1326, Hajala (Salo)

Trömperin kest - 25 - Rikalanmäki

Tämä muinaisjäännöskohde kuhisee elävää elämää. Rikalanmäen kuuluisista kaivauksista on löytynyt aarre toisensa jälkeen, aseita, koruja, rahoja ja kangasfragmentteja.

Kahdesta rautakautisesta kalmistosta sekä useista myöhemmistä rautakautisista kohteista muodostuva historiallinen jatkumo kertoo paikan merkityksestä. Täällä on käyty kauppaa, tänne on tuotu ja täältä viety tavaraa myöhäisrautakaudella ja varhaiskeskiajalla.

Rikalan kauppa-alue koostui neljästä mäestä, Nyt Rikalanmäki on monipuolinen keskittymä, Rikalanmäestä, Kihistenmäestä, Puotilanmäestä ja jossa Kuninkaantien historia on elävänä läsnä. Kirkonmäestä ja silloinen satama oli joen ran- Erinomaiset ravintolapalvelut Rikalan Krouvissa nalla. Halikonlahti ulottui vielä pronssi- ja rauta- täydentävät luonnonkaunista paikkaa. Täällä kaudella pidemmälle mantereelle. Rikalanmäki pääset tutustumaan Rikalanmäen tunnetuim- sekä vieressä oleva Rikalan linnavuori olivat alun paan muinaisjäännökseen, joka on runsas- perin veden äärellä. Viikingitkin kävivät kauppaa löytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto. alueella ja sittemmin maan kohottua, Rikalanmäki oli vielä pitkään keskiajalla purjehduskelpoisen Halikonjoen suulla. Tämä on myös saattanut olla hämäläisten satama, Portus Tavastorum.

Lue lisää: • Hoidetut kulttuuriympäristökohteet • Retkipaikka [2] • Museot.fi • Rikalan Krouvi Alueella on myös polttokenttäkalmisto, kaksi • Rikalanmäki kuppikalliota ja yksi kuppikivi. Rikalanmäkeä • Salon muinaisjäännöksiä kiertävällä muinaispolulla on opastaulut. Poluilla ei ole talvikunnossapitoa, mutta siellä on suh- teellisen helppo liikkua talvellakin, ellei lunta ole paljoa. Rikalantie 74, Salo

Rikalanmäki- 26 - RikalanmäkiRikalanmäki Denna fornlämning sjuder av liv. De kän- da utgrävningarna har hämtat fram skatt efter skatt: Vapen, smycken, pengar och tygfragment.

Detta historiska säte som består av två järnål- ders gravfält och flera senare järnåldersobjekt berättar om platsens betydelse. Här har man handlat, importerat och exporterat varor under sena järnåldern och tidiga medeltiden.

landhöjningen var Rikalanmäki ännu länge in på medeltiden vid den farbara Halikkoåns myn- ning. Detta kan även ha varit Tavastlänningar- nas hamn, Portus Tavastorum.

Nu är Rikalanmäki ett mångsidigt center med levande historia från Kungsvägen. Den utom- ordentliga restaurangservicen i Rikalan krouvi kompletterar platsens natursköna dragnings- kraft. Här kan du också bekanta dig med de Rikala handelsområde består av fyra kullar, mest kända fornminnen i Rikalanmäki, de rikt Rikalanmäki, Kihistenmäki, Puotilanmäki och försedda gravfälten från korstågstiden. Här Kirkonmäki. Den dåvarande hamnen befann finns även ett brandgravfält, två offerklippor sig vid ån. Halikkoviken kom ännu under brons- och en offersten. Fornstigen som löper runt och järnåldern längre in på fastlandet. Rikal- Rikalanmäki är försedd med informationstav- anmäki och fornborgen Rikala som befinner lor. Stigen har inget vinterunderhåll, men det sig bredvid den, låg båda intill vattnet tidigare. är relativt lätt att röra sig på området även på Även vikingarna bedrev handel där och efter vintern om inte snömängden hindrar.

Läs mera: • Uppslagsverket • Ett hundraårigt värv

Rikalantie 74, Salo

Rikalanmäki - 27 - Halikon silta ja kirkonmäki

Ensimmäinen asiakirjamaininta Halikon sillasta on vuodelta 1626, jolloin sillan huonosta kunnosta oli valitettu.

Ruotsin armeija hävitti tämän Kuninkaantien sillan Pohjan sodassa [2] 1713 ja hirsisen tilapäissillan jälkeen paikalle saatiin pysyvämpi silta vasta vuonna 1800-luvun lopulla, vaikka suunnitelmat olivat olleet vireillä jo vuosisadan alkupuolelta saakka. Sillan rakentamista viivästyttivät mm. Suo- men sodan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet. Kivisiltaa paikalle ei koskaan saatu ja sillasta tuli museokohde vuonna 1982, jonka jälkeen se on toiminut kevyen liikenteen siltana.

Sillan kirkon puoleisessa päässä näkyy ns. Franssintalo, joka on toiminut mm. kunnantalona, Kuninkaantie ja museosilta kirjastona ja kokoontumistilana valmistumisestaan Kirkon rakentamiseen liittyy kansantarina Elinan 1882 lähtien. Franssintalon takaa nousee kirkolle surmasta, jonka mukaan Klaus Lydekenpoika jyrkähkö tie, jonka varrelta löytyy vanha viljama- Djäkn poltti vaimonsa ja lapsensa. Kirkosta kasiini, jossa sijaitsee Halikon museo monipuolisi- löytyy Armfelt-suvun hautakappeli sekä Char- ne paikallishistoriallisine kokoelmineen. les Bassin suunnitelman mukaan 1800-luvulla Pyhälle Birgitalle pyhitetty kirkko rakennettiin uudistetun kirkon mielenkiintoiset seinämaala- oletettavasti 1440-luvulla Hornin suvun toimesta. ukset.

Kirkolta johtaa Suomen pisin, yli kahden kilo- metrin mittainen koivukuja suoraan Åminnen eli Joensuun kartanoon, jonka nykyään omistaa pankkiiri Wahlroosin suku. Lue lisää: • Halikon kirkon seutu • Halikon kirkkomäki ja kalmisto • Halikon kirkko [2] • Halikon kuvagalleria • Wiurilan kartano • Joensuun kartano [2]

Rikalantie 74, Salo Halikon silta, Museovirasto, historian kuvakokoelma, M.L. Carstensin kokoelma. Halikko bro, Museiverket, historiska bildsamlingarna, M. L. Carstens samlingar. (M.L. Carstens, 1908)

Halikon- 28 - silta ja HalikkoHalikko bro och kyrkbacken bro och Halikko bro nämns för första gången år 1626 då brons dåliga skick överklagas.

Den svenska armén förstörde Kungsvägens bro i det Stora nordiska kriget [2] 1713. En mera be- stående bro, efter en tillfällig stockbro, fick man först i slutet av 1800-talet. Planerna fanns redan vid seklets början. Brobygget fördröjdes bland annat av de ekonomiska svårigheter som det Finska kriget [2] [3] medförde. En stenbro blev aldrig till och bron blev en museibro år 1982. Efter det har den fungerat som lättrafikled.

I den ändan av bron som gränsar till kyrkbacken syns det så kallade Franssintalo (Frans hus). Det har fungerat som kommungård, bibliotek och samlingslokal sedan det blev färdigt 1882. Bak- om Franssintalo stiger en relativt brant backe upp till kyrkan. Vid den finns ett gammalt sä- desmagasin med Halikko museums mångsidiga Koivukuja kirkolta Joensuun kartanoon lokalhistoriska samling. Björkallén från kyrkan till Åminnegård om Klaus Djäkn som bränner sin hustru och Kyrkan som är helgad till Heliga Birgitta [2] sitt barn. I kyrkan finns ett gravkapell för ätten byggdes sannolikt på 1440-talet på ätten Horns Armfelt och intressanta väggdekorationer som initiativ. Legenden om Elins död förknippas kom till under 1800-talet enligt Charles Bassis med bygget av denna kyrka. Legenden förtäljer planer.

Från kyrkan leder en björkallé, Finlands längs- ta, direkt till Åminne gård som nu för tiden ägs av bankiren Wahlroos släkt.

Läs mera: • Varkulturmiljo.fi • Åminne gård • Wiurila gård

Rikalantie 74, Salo

Halikon silta ja - 29 - Salon asemanseutu

Halikosta Salon asemanseudulle siirryttäessä Kuninkaantietä pitkin ohitetaan Salon vanha veturitalli, joka valmistui Knut Nylanderin piirustusten mukaan 1898-99.

Nykyään veturitalli sisältää kaupungin taidemuse- on, jossa on vaihtuvia näyttelyitä.

Ratayhteys Turkuun valmistui 1899 ja asema sijoi- tettiin Salonjoen länsirannalle. Rautatierakennuk- set valmistuivat 1899-1927 ja ympäröiviin korttelei- holmin suunnittelema Salon asemarakennus on hin rakennettiin Salon vuonna 1887 tapahtuneen Turun radan ainoa IV luokan tyyppipiirustusten palon jälkeen väljää puutaloasutusta. Useat Salon mukaan rakennettu asemarakennus ja siksi puistomaisen asemanseudun kauniit puutalot rataosan asema-arkkitehtuurin kannalta merkit- edustavat 1800-luvun lopun nikkarityyliä. Näitä tävä. Alueelta löytyy myös 1940-luvulla raken- kortteleita kävellessä on ilo tutkia jugendvaikut- netut sirpalesuoja, vaihekoju ja rautatiesilta. teisia tai uusrenessanssin muovaamia yksityis- kohtia.

Salon rautatieaseman ympäristö on lajissaan yksi parhaiten säilyneitä puutaloalueita. Bruno Gran-

Lue lisää: • Visit Salo Joihinkin rakennuksiin pääsee myös sisälle, ku- • Salon historiallinen museo ten Seurahuoneelle, jossa edelleen tarjoillaan • Kulttuuriretkelle.fi maukasta ruokaa vierailijoille. • Rautateiden varsilta löytyy suomalaisen arkkitehtuurin tarina Salon vilkas ja palkittu tori sijaitsee joen toisella • Luontoon.fi/Teijo rannalla, puutalokortteleita vastapäätä. Varhais- • Visit Mathildedal kesästä syksyyn tori on Salon elämän keskus ja kaunis jokiranta houkuttelee istumaan ja syö- mään torilta ostettuja eväitä ja ihailemaan joen Rautatieasema: Asema-aukio 1, Salo kimmellystä. Varo lokkeja!

Salon - asemanseu30 - StationsområdetStationsområdet i Salo Då man förflyttar sig från Halikko mot Salo stationsområde längs Kungsvägen passe- rar man det gamla lokstallet som färdig- ställdes enligt Knut Nylanders ritningar 1898–99.

Idag inrymmer lokstallet stadens konstmuseum med varierande utställningar. Salo-näkymä Isokadulta (nyk. Horninkatu), tuntematon kuvaaja, 1900–1929, Turun museokeskus, valokuva-arkisto. Banan till Åbo blev färdig 1899 och stationen En vy från Salo centrum, Åbo museicentral, bildarkiv, placerades på västbanken av Salo å. Stations- okänd fotograf. byggnaderna byggdes mellan 1899–1927 och de omkringliggande kvarteren bebyggdes planerad av Bruno Granholm är den enda som glest med trähus efter branden i Salo 1887. byggdes enligt IV klassens typritningar längs Flera av de vackra trähusen i Salos parklika Åbobanan och därför viktig inom stationsarki- stationsområde representerar snickarstilen tekturen. På området finns också ett splitter- från slutet av 1800-talet. Då man promenerar skydd, en växelkoja och en järnvägsbro bygg- i dessa kvarter är det en glädje att studera da på 1940-talet. detaljer formade enligt jugendstilen eller nyre- nässansen. Resenärer har även tillträde till vissa byggna- der som Societetshuset Seurahuone, där man Trähusområdet kring Salo järnvägsstation är fortfarande bjuder gäster på läcker mat. ett av de bäst bevarade. Stationsbyggnaden Det livliga och prisbelönta torget ligger på an- dra sidan ån, mittemot trähuskvarteren. Från ti- dig sommar till höst är torget centrum för liv och rörelse i Salo. Den vackra åbrinken lockar folk att sitta och äta smått och gott från torget och att beundra åns skimmer. Akta dig för måsarna!

Läs mera: • Salo • Visit Salo • Varkulturmiljo.fi

Järnvägsstationen: Asema-aukio 1, Salo

Salon asemanseu - 31 - Uskelan kirkko

Vanha itsenäinen kunta Uskela, sijaitsee aivan Salon keskustan ympäristössä ja kuuluukin nykyään Saloon. Komea Uskelan kivikirkko [2] rakennettiin 1832 maanvyörymässä tuhoutuneesta keskiaikaisen Pyhän Annan kappelikirkosta puretuista kivistä.

Kirkon suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa, mutta Carl Ludvig Engelin nimi mainitaan usein tässä yhteydessä. Avaran kirkon puinen tähtiholvi kat- taa valoisan yksilaivaisen kirkon empiresisustuk- sen.

Alttaritaulun on maalannut hovimaalari R. W. Ek- ”Marjatta”, Ben Renvall 1930 man vuonna 1849 ja kirkon ikkunaholvien kalkki- maalaukset ovat Toivo Lehtisen käsialaa 1930-lu- vulta. Kanttori Rikhard Mäkinen, jonka haamun sano- taan liikkuvan kirkossa edelleen, teki täyspneu- maattisten urkujen äänisuunnittelun ja Kanga- salan urkutehdas valmisti urut 1936. Yhdeksän äänikertaa on vuodelta 1874 Zachariassenin al- kuperäisistä uruista ja neljä äänikertaa Wikströ- min laajennuksesta 1900-luvun alusta. Kirkko- saliin näkyvä pillistö ei soi, vaan on ainoastaan koristeena.

Hautausmaalla on useita muistomerkkejä ja veistoksia. Ben Renvallin ”Marjatta” sijaitsee Toivo Lehtinen, 1930- sisäänkäynnille kulkiessa tien oikealla puolella ja Aulis Blomstedtin sekä Sakari Tohkan suun- nittelema sankarihautausmaan muistomerkki kertoo vanhan kellotapulin perustusten avulla symbolisesti elämän ja kuoleman välitilasta. Lue lisää: Tapulin sisätilassa suuri pronssikello soittaa • Uskelan vanha emäkirkko [2] [3] sielunkelloja. • Suomen urkuhistoria Kuninkaantien linjaus on kulkenut alkujaan hautausmaan poikki, mutta nykyään tie kiertää Sairaalantie 5, Salo Helisnummen suuntaan kohti Alhaisia hieman kauempaa. Siellä syntyi presidentti Sauli Niinistö.

Uskelan- 32 - kirkko UskelaUskela kyrka kyrka Den gamla självständiga kommunen Uske- la ligger alldeles kring Salo centrum och är nu för tiden en del av Salo stad. Den ståtli- ga stenkyrkan i Uskela byggdes år 1832 av stenar från den medeltida S:t Anna kapell- kyrka som rasat samman i ett jordskred.

Det är oklart vem som har planerat kyrkan, även om Carl Ludvig Engel ofta nämns sam- manhanget. Kyrkan är byggd i ett skepp och rymliga stjärnvalvet täcker kyrkans ljusa empi- reinredning. Altartavlan är målad av hovmåla- ren R. W. Ekman år 1849 och kalkmålningarna i kyrkans fönstervalv av Toivo Lehtinen på 1930-talet.

Kantor Rikhard Mäkinen som sägs spöka i På gravgården finns många minnesmärken och kyrkan fortfarande, planerade dispositionen för skulpturer. ”Marjatta” av Ben Renvall står på hö- den helpneumatiska orgeln som tillverkades ger sida om stigen till huvudingången. Ett min- av Kangasala orgelfabrik 1936. Nio stämmor nesmärke vid hjältegravgården av formgivarna härstammar från den ursprungliga Zacharias- Aulis Blomstedt och Sakari Tohka berättar med sen orgeln från 1874 och fyra från Wikströms hjälp av gamla klockstapelns grundmur sym- utbyggnad från början av 1900-talet. Fasadpi- boliskt om skedet mellan liv och död. Innanför porna klingar inte, de är bara en prydnad. stapeln klämtar en stor bronsklocka själaring- ningen. Alttaritaulu - Altartavla (R. W. Ekman 1849) Kungsvägen har tidigare gått tvärs genom gravgården men passerar idag via Helisnummi mot Alhainen en bit längre bort. President Sauli Niinistö föddes i Alhainen.

Läs mera: • Utredning angående Uskela prästbols ägor

Sairaalantie 5, Salo

Uskelan kirkko - 33 - Yliskylän kirkko

Salosta kohti Perniötä ajettaessa Kuninkaantie seuraa jokivartta yhtä mutkitellen kuin Perniönjokikin. Paikoitellen ne kohtaavat ja toisinaan loittonevat.

Yliskylän kirkko [2] sijaitsee vain muutaman sadan metrin päästä nykyisen Kuninkaantien linjaukses- ta Salon kaupungin ja Perniön kirkonkylän puoli- välistä.

Yliskylän vanha hautausmaa sijaitsee joen toisella puolella ja kirkko toisella. Jo keskiajalla paikalla on ollut kirkko, ja rautakaudella lähistöllä on si- jainnut kalmisto. Teijon ruukinpatruuna Johan Kijk rakennutti nykyisen kirkon 1756 ja sen suunnitteli rakennusmestari Erik Dahl. Kirkossa on istumapaikkoja n. kahdellesadalle kirkkovieraalle. Kolmiosaisen alttaritaulun on maalannut Jonas Bergman vuonna 1750 ja tau- lun on korjannut Uskelan kirkon alttaritaulunkin maalannut R. W. Ekman 1870-luvulla.

Paikalta on purettu edellinen kirkko vuonna 1753 ja sen sanotaan olleen jo toinen tai kol- mas samalla paikalla sijainnut kirkko. Alkuperäi- sestä kirkosta kerrotaan keskiaikaiset veistok- set viedyn 1400-luvulla vastavalmistuneeseen Perniön kirkkoon.

Yliskylän kirkon kolminivelinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1780.

Lue lisää: Kirkon läheisyydessä on merovingiajan sekä kansainvaellusajan hautoja, joista löydettyjen • Ylen artikkeli muinaisaarteista kangasfragmenttien pohjalta suunniteltiin Perni- • Yliskylän venehauta ön emännän muinaispuku vuonna 1925. • Teijon ruukki [2] • Kalliolaakson linna • Lehmirannan lomakeskus

Yliskyläntie 45, Perniö (Salo)

Yliskylän- 34 - kirk YliskyläYliskylä kyrka kyrka Då man kör längs Kungsvägen från Salo mot Bjärnå följer man den vingliga Bjärnå å. De möts och fjärmar sig om varandra.

Yliskylä kyrka ligger bara ett par hundra meter från den nuvarande Kungsvägens sträckning halvvägs från Salo mot Bjärnå.

Den gamla gravgården i Yliskylä ligger på ena sidan och kyrkan på andra sidan ån. Redan på medeltiden har här funnits en kyrka och på järnåldern i närheten ett gravfält. Brukspatro- nen Johan Kijk från Tykö bruk lät bygga den nuvarande kyrkan år 1756. Den planerades av byggmästare Erik Dahl. Den tidigare kyrkan revs 1753 och det sägs att det var den andra eller tredje kyrkan på samma Kyrkan har cirka tvåhundra sittplatser. Altar- plats. Det påstås att de medeltida skulpturerna triptyken har målats av Jonas Bergman år 1750 flyttades på 1400-talet till den nybyggda Bjärnå och tavlan restaurerades på 1870-talet av R. kyrka. W. Ekman som även målat altartavlan i Uskela kyrka. Den tredelade klockstapeln vid Yliskylä kyrka byggdes år 1780.

Intill kyrkan finns merovingertidens (vendelti- dens) och folkvandringstidens gravar där man hittat tygfragment som man använt som modell då Bjärnå forntida kvinnodräkt planerades år 1925.

Läs mera: • Tykö bruk • Kalliolaakson linna

Yliskyläntie 45, Bjärnå (Salo)

Yliskylän kirk - 35 - Perniön kirkko

Perniö mainitaan ensimmäisen kerran omana seurakuntanaan vuonna 1330. Kirkko on kuitenkin hieman myöhäisemmältä ajalta kuten useimmat kivikirkot Suomessa. Kirkkomaan portiksi aikanaan rakennettu kello- tapuli on saanut vuosisatojen myötä uusia ker- Se on sisätilan holvauksista päätellen raken- roksia aina keskiaikaisesta pohjakerroksestaan nettu n. vuosina 1460-70. Kirkon ja sen äärel- 1700-luvun lopun sipulikupoliin. lä sijaitsevien rakennusten pihapiiri on hyvin säilynyt ja kaunis muistomerkki Kuninkaantien Kirkon eteläpuolella sijaitsevassa lainamakasii- loiston ajoista. Tie kulki aivan kirkon vierestä nissa järjestetään kesäaikaan vaihtuvia paikal- ja täten pyhätön sijainti oli merkityksellinen. lishistoriaan liittyviä näyttelyitä ja toisinaan siellä Tien vastakkaisella puolella sijaitsivat pappilan toimii myös kahvila. Perniön kirkonkylällä on rakennukset. Perniön kirkonkylä oli 1600-luvulla matkailijoille jonkin verran palveluita vuoden varsinainen palvelukeskittymä kuusine krouvei- ympäri, eikä kirkonkylää kannata ohittaa tietä neen, joten liikenne lienee ollut vilkasta. Perni- 52 pitkin, jos on hetkikin aikaa ihailla vanhaa ön kirkko on, kuten kolme muutakin Kuninkaan- raittia ja kulttuurimaisemaa. tien kirkkoa, Pyhälle Laurille [2] pyhitetty.

Kirkon sisätiloissa tehtiin viimeiset muutostyöt 1960-luvulla, mutta modernisoinnista huolimatta kirkossa on edelleen vahvasti näkyvissä keski- aikainen kirkonkoristelu ja hautaustavat. Kolmi- laivainen kirkkosali on muutoksista huolimatta säilyttänyt keskiaikaisen ilmeensä.

Lue lisää: • Kahvila lainamakasiini • Perniön kotiseutuyhdistys • Perniön kirkko ja pappila [2] • Tiekirkko • Perniön rautatieaseman seutu • Kiskon kirkko

Lupajantie 6, Perniö (Salo) Alkuperäisiä kattomaalauksia - Ursprungliga takmålningar

Perniön- 36 - kirkko BjärnåBjärnå kyrka kyrka Bjärnå nämns för första gången som en självständig församling år 1330. Kyrkan är dock från en lite senare period som de flesta stenkyrkor i Finland.

Av valven att döma har den byggts cirka 1460– 70. Kyrkan och byggnaderna omkring den är ett vackert minnesmärke över Kungsvägens forna glans. Vägen gick alldeles kyrkan och därmed är helgedomens plats signifikant. På andra sidan vägen befann sig prästgårdsbygg- naderna. Bjärnå kyrkby var ännu på 1600-talet ett livligt trafikerat servicecentrum med sex kro- Perniön kirkon kolmilaivainen kirkkosali gar. Bjärnå kyrka är helgad till S:t Lars, precis Den treskeppiga kyrksalen i Bjärnå kyrka som tre andra kyrkor vid Kungsvägen.

De sista omändringarna i kyrkinteriören gjordes Klockstapeln byggdes i tiderna som en port till på 1960-talet men trots moderniseringen har kyrkogården. Stapeln har under århundraden kyrkan fortfarande en stark medeltida prägel fått nya lager från den medeltida bottenvåning- där såväl dekorationerna som gravmonumen- en till lökkupolen från 1700-talet. ten har sin plats i den treskeppiga kyrksalen. I lånemagasinet söder om kyrkan ordnas som- martid varierande lokalhistoriskt förankrade ut- ställningar. Ibland hittar man där även ett café. Bjärnå kyrkby har en del service för resenärer året om. Om man ens har lite tid att beundra den gamla vägen och kulturlandskapet lönar det sig att köra igenom kyrkbyn och inte längs väg nummer 52.

Läs mera: • Video

Lupajantie 6, Bjärnå (Salo)

Perniön kirkko - 37 - Latokartanonkoski

Perniönjoen eteläpuolella Kuninkaantien äärellä sijaitsevat alueet kuuluivat 1400-luvun alussa Helgån eli Pyhäjoen kuninkaankartanon lääniin.

Asutus on vaihdellut muodoltaan ja sijainniltaan, mutta 1700-luvun alussa Kiskonjoen putouksen varrelle rakennettiin kankirautavasara Teijon ruu- kin takkiraudan takomiseen. Tästä alkoi varsinai- sesti alueen teollinen historia.

Latokartanon ympäristö muodostaa ajallisesti monikerroksisen kohteen, josta on muutama eri- tyispiirre vielä näkyvissä. Kaunis koski ympäristöi- neen on ylenpalttinen luontokohde, mutta teolli- nen arkkitehtuurikin näyttäytyy alueella edelleen. Paikalla oli ilmeisesti kruununmylly jo keskiajalla ja sittemmin sekä tullimylly että vesisaha. Vuonna 1805 slagitiilestä rakennetusta myllystä on jäljel- lä komea raunio kosken partaalla. Joen toisella puolella sijaitsi vesisaha ja joen keskellä ole- valla saarella toimi viinanpolttimo 1800-luvun puolivälissä.

Joen ylittävää siltaa pitkin pääsee tutustumaan alueeseen myös ennallistetun kosken toisella Lue lisää: puolella. Alueella kiemurteleva luontopolku • Videot [2] voi johtaa kulkijan outoihin pöpelikköihin, • Retkipaikka [2] mutta nuolia ja selkeitä polkuja seuraamalla löytää tiensä parkkipaikalta eteenpäin. Alue • Latu ja polku on hieman epäselvästi merkitty, mikä kävijöille • Latokartanonkosken uontopolut kerrottakoon etukäteen. Monipuolisen luon- • Kiskonjoen kalatiet non havainnointi on täällä kuitenkin helppoa • Pyhäjoen kartano ja vaivatonta vaikka hieman eksyisikin. Kosken • Kosken kartano jylhä pauhu johdattaa kulkijan helposti oikeaan • Kalaluvat suuntaan. Me saimme oppaaksemme perho- • Tiilen historia / slagitiili sen, joka pitkään seurasi meitä vierailullamme.

Kiskonjoki oli aiemmin Varsinais-Suomen ja Uu- Hästöntie 142, Perniö (Salo) denmaan rajajoki, mutta nykyään maakuntaraja kulkee noin kilometrin idempänä. Latokartanonkos- 38 - Forsen vid Latokartano, LatokartanonkoskiForsen vid Lato

Områden söder om Bjärnå å intill Kungs- med sin omgivning är ett översvallande natur- vägen tillhörde i början på 1400-talet Hel- besöksmål, men även den industriella historian gå kungsgårds län. finns kvar i området. Sannolikt fanns kronans kvarn här redan på medeltiden och sedermera Bosättningen har varierat till sin form och även en tullkvarn och en vattensåg. En ståtlig plats, men i början av 1700-talet byggdes en ruin vid forsen finns kvar av kvarnen som bygg- stångjärnshammare vid Kisko ås vattenfall för des av slaggsten 1805. På andra sidan forsen att smida tackjärn för Tykö bruk. Här började fanns en vattensåg och mitt på en ö i ån ett områdets industriella historia. spritbränneri i mitten av 1800-talet.

Området kring Latokartano bildar ett mångfa- Genom att korsa forsen längs en bro kan man cetterat objekt av olika tidslager där vissa spe- bekanta sig med andra sidan av den återställda ciella drag fortfarande syns. Den vackra forsen forsen. Naturstigen kretsar på området härs och tvärs men genom att följa de färglagda pi- larna och de tydligare stigarna hittar man vägen fram från parkeringsplatsen. Området är delvis otydligt märkt vilket bör informeras om. Den mångsidiga naturen kan dock betraktas smidigt och mödolöst, även om man skulle gå lite vilse. Forsens imponerande dån leder vandraren åt rätt håll. Vi fick en fjäril som guide. Den följde oss länge på vårt besök i området.

Myllyn rauniot slagitiiltä ja harmaakiveä - Kisko å var tidigare gränså mellan Egentliga Kvarnruinerna av slaggsten och gråsten Finland och Nyland. Nuförtiden går landskaps- gränsen en kilometer österut från ån.

Läs mera: • Videor [2] • Yle.fi • Kulturmiljo.fi • Fiske

Latokartanon mylly ja silta, Salon historiallinen museo, Perniön Hästöntie 142, Bjärnå (Salo) museon kuvakokoelma. Latokartano kvarn och bro. Historiska museet i Salo, bildsamlingen i Bjärnå museum (Irja Sahlberg, 1946) Latokartanonkos - 39 - Kuninkaantie Kungsvägen King´s Road