Liite 3 Porin Edustan Merialueen Kalastoselvitys 2020

Hyötytuulen suunnitteilla olevan merituulivoimapuiston hankealueella tapahtuva kalastus

KVVY Tutkimus Oy

RAPORTTI 2020 nro 1101/20

Hyötytuulen suunnitteilla olevan merituulivoimapuiston hankealueella tapahtuva kalastus

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, Kalastotutkija

Tilaaja: Suomen Hyötytuuli Oy

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ...... 1 2. ALUEEN YLEISKUVAUS ...... 1 3. PORIN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TILA ...... 2 4. PORIN EDUSTAN MERIALUEEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN SELVITYS ...... 4 4.1 Kaupallinen kalastus hankealueella ...... 4 4.2 Kaupallista kalastusta haittaavat tekijät ...... 5 4.3 Kaupallisen kalastuksen pyynti ja saaliit vuonna 2019 ...... 6 4.4 Kaupallisten kalastajien havainnot kalojen lisääntymisalueista ja vaelluskalojen kulkureiteistä ...... 8 5. VAPAA-AJAN KALASTUS PORIN EDUSTAN MERIALUEELLA VUONNA 2019 KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN PERUSTEELLA ...... 13 5.1 Vapaa-ajankalastajille kohdennetun tiedustelun toteutus ...... 13 5.2 Kalastajamäärät ...... 15 5.3 Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus ...... 16 5.4 Saaliit ...... 18 5.5 Yhteenveto Porin edustan merialueen (Enskeri-Preiviikinlahti) osa-alueen vuoden 2019 vapaa-ajan kalastustiedustelusta ...... 20 5.6 Kalastushaitat ...... 20 5.6.1. Pihlanvanlahti-Ahlaisten saaristo ...... 21 5.6.2. Merikarvian edustan merialue ...... 22 5.6.3. Porin edustan merialue ...... 23 5.6.4. Luvian edustan merialue...... 24 6. SELVITYS MERILOHEN UISTELUSTA PORIN EDUSTAN MERIALUEELLA ...... 25 6.1 Vapaa-ajankalastusseuroille kohdennetun lohenuisteluselvityksen toteutus ...... 25 6.2 Kalastajamäärät, saaliit ja pyynti ...... 26 6.3 Lohen vaellus ...... 27 6.4 Hankkeen vaikutus ...... 27

VIITTEET

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

Hyötytuulen suunnitteilla olevan merituulivoimapuiston hankealueella tapahtuva kalastus

1. Johdanto

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee Porissa sijaitsevan Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta. Han- kealue sijaitsee Tahkoluodosta luoteeseen, ja toteutuessaan kattaa 128–135 km2 alueen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui huhtikuussa 2020 (Suomen Hyötytuuli Oy 2020), ja Var- sinais-Suomen ELY-keskus antoi ohjelmasta lausunnon kesäkuussa 2020 (VARELY/1886/2020).

Tässä raportissa käsitellään Porin edustan merialueen vapaa-ajan kalastusta ja kaupallista kalastusta alueella tehtävien kalataloudellisten velvoitetarkkailujen ja Hyötytuuli Oy:n teettämien erillisselvitys- ten perusteella. Kappaleessa 3 on yleiskuvaus alueella toteutettavasta kalataloudellisesta velvoite- tarkkailusta. Kappaleessa 4 käsitellään Hyötytuuli Oy:n YVA-hankkeeseen liittyvän erillisen ammattikalastuskyselyn tuloksia. Kappaleen 5 tiedot perustuvat Venator Oy:n kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksiin vapaa-ajankalastuksesta ja kappale 6 perustuu YVA-hankkeeseen liittyvään, erilliseen lohen vapaa-ajankalastusta koskevaan selvitykseen.

2. Alueen yleiskuvaus

Hankealue sijaitsee lähimmillään noin neljän kilometrin päässä Tahkoluodosta. Hankealuerajaukselle on kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 1 (VE1) on pinta-alaltaan noin 128 km2 ja sisältää enintään 40 voimalaa. Vaihtoehto 2 (VE2) sisältää VE1:n mukaisen alueen ja sen koillispuolella sijaitsevan noin 7,8 km2 alueen, jolloin kokonaispinta-alaksi tulee noin 135 km2. VE2:n mukainen toteutus sisältää enintään 45 voimalaa.

Hankealueen syvyys vaihtelee runsaasti. Matalimmat osat sijoittuvat noin 3 metrin syvyysvyöhykkee- seen, ja syvimmät osat ovat yli 50 metrin syvyydessä (Kuva 2.1). Syvimmät alueet sijaitsevat hankealueen läntisessä osassa, ja matalimmat alueen itäosassa lähimpänä rannikkoa. Hankealueella teh- tyjen merenpohjan luotausten perusteella alueen pohjanlaatu vaihtelee pääsääntöisesti syvyyden mukaan. Matalilla alueilla pohja koostuu pääosin moreenista tai sekasedimentistä, kun taas syvällä pohjanlaatu on savea, mutaa tai sekasedimenttiä. Laajoja kalliopaljastumia alueella ei todennäköi- sesti ole.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 2

Hankkeen on suunniteltu sijoittuvan Porin edustan ulkomeri-sekä Merikarvian avomeri-vesimuodostu- malle, jossa vallitsevat Selkämerelle tyypilliset ulkomeriolosuhteet. Hankealueen länsiosien vedenlaa- tuun vaikuttaa etenkin Kokemäenjoesta tuleva kuormitus. Fosforikuormituksen vähentymisen seurauk- sena vedenlaatu on hieman parantunut 1970-luvulta alkaen. Kauempana rannikosta Kokemäenjoen vesien vaikutus on vähäistä, vesi on kirkasta ja ravinne- ja klorofyllipitoisuudet alhaisia (KVVY Tutkimus Oy 2019). Hankealueen vedenlaatua kuvataan tarkemmin mm. YVA-ohjelmassa (Suomen Hyötytuuli 2020).

Kuva 2.1. Hyötytuuli Oy:n suunnitteleman hankealueen sijainti. Hankealue esitetty mustalla katkoviivalla.

3. Porin edustan merialueen kalataloudellinen tila

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna 1970-luvulta lähtien. Nykyiseen tarkkailuohjelmaan sisältyy mm. kolmen vuoden välein tehtävä vapaa-ajankalastajille kohdennettu kalastustiedustelu, jonka tiedustelualueeseen kuuluu myös Luvian edustan merialue (Piiroinen 2007). Viimeisimmät vapaa-ajan kalastuksen tiedustelun ja ammattikalastuksen (kaupallisen kalastuksen) seurannan tulokset on Luvian edustan merialueen osalta esitetty raportissa ”Kalataloudellinen velvoitetarkkailu Porin edustan merialueella vuosina 2014–16” (Väisä- nen 2018).

Tarkkailualueeseen kuuluu Selkämeren rannikko Luvian (Eurajoki) eteläiseltä kunnanrajalta Merikar- vian pohjoiselle kunnanrajalle. Alue on jaettu kaupallisen ja vapaa-ajan kalastuksen saalistietoja varten neljään osa-alueeseen, jotka ilmenevät kuvasta 3.1.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 3

Kuva 3.1. Venator Oy:n kalataloudellisen tarkkailun osa-aluejako.

Luvian edustan merialueella kalasti vuoden 2016 tiedustelun mukaan 1 277 ruokakuntaa, mikä oli lä- hes 1000 ruokakuntaa vähemmän kuin vuonna 2013. Myös kokonaispyyntiponnistus laski noin puo- leen aiemmasta. Luvian edustan merialueella vapaa-ajankalastajat käyttivät runsaasti seisovia pyy- dyksiä. Seisovien pyydysten osuus oli peräti 73 % alueen kokonaispyyntiponnistuksesta. Pyyntiponnis- tuksella mitattuna eniten käytetyt pyyntimenetelmät olivat 36–46 mm verkot, joiden osuus oli yli 53 %. Saaliista 46 % saatiin edellä mainitun silmäkoon verkoilla ja seuraavaksi eniten heittovavalla (17 %). On kuitenkin huomioitava, että tiedustelu on lähetetty vain Luvian kunnan alueella asuville ruokakun- nille. Lähialueella asuvien kalastus todennäköisesti eroaa ulkopaikkakunnilta saapuvien vapaa-ajankalastajien pyynnistä: pitkien matkojen takaa alueelle saapuvat kalastajat tuskin pyytävät seisovilla pyydyksillä, vaan kalastus tapahtuu pääosin vapavälineillä. Luvian edusta (erityisesti Säpin alue) on tunnettua merilohen uistelualuetta, jonne kalastajia saapuu keväisin pitkienkin matkojen takaa.

Vuonna 2016 vapaa-ajankalastajien kokonaissaalis oli Luvian edustan merialueelta noin 85 000 kg, joka jäi 50 000 kg vuoden 2013 tasosta ja huomattavasti vuoden 2010 tasosta (210 000 kg). Ruoka- kuntakohtainen saalis heikkeni noin 20 kg:lla. Eniten heikkenivät ahvensaaliit. Runsaimmat saalislajit olivat ahven (29 %), särki (22 %) ja hauki (16 %). Vuonna 2016 silakkasaalis (11 000 kg) kasvoi vuoden 2013 erittäin matalasta saalistasosta (2600 kg), mutta oli kuitenkin vain neljäsosa vuoden 2010 tasosta (42 000 kg). Vuonna 2013 Luvian edustan siikasaalis laski 15 000 kg:sta 5 000 kg:aan ja taso oli sama vuonna 2016. Vapaa-ajankalastajien taimen- ja lohisaaliit olivat vuonna 2016 vähäisiä verrattuna ai- kaisempiin tiedusteluvuosiin.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 4

4. Porin edustan merialueen kaupallisen kalastuksen selvitys

Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta Porin edustan merialueen kaupallisille kalastajille lähetettiin kyselykaavake, jolla pyrittiin selvittämään hankealueella tapahtuvaa kalastusta, saaliita ja kalastajien havaintoja kalojen lisääntymisalueista ja vaelluskalojen kulkureiteistä. Selvitys kohdennettiin kaikille ICES ruudulla 37 vuosina 2016-2019 kalastaneille henkilöille tai yrityksille, joita oli yhteensä 87 kpl. Kap- paleessa 4 esitetyt arviot perustuvat vain vastanneiden itse ilmoittamiin pyynti- ja saalismääriin. Alu- eella tapahtuva kalastus on todennäköisesti laajempaa ja saaliit suurempia, joten tässä kappaleessa esitettyjä tuloksia voidaan pitää ainoastaan minimiarvioina.

4.1 Kaupallinen kalastus hankealueella

Kyselykaavake (Liite 1) lähettiin 10.6.2020 yhteensä 87 eri henkilölle/yritykselle. Kyselylomakkeen pa- lautti 22.7.2020 mennessä yhteensä vain 22 kalastajaa, yksi kalastaja ilmoitti vastauksensa puheli- mitse. Vastaajista 15 ilmoitti kalastaneensa tutkimusalueella (Kuva 4.1) vuonna 2019. Kalastus oli pää- toimista 10 vastaajalla ja sivutoimista kahdella, kolme vastaajaa ei ollut arvioinut kalastuksen pää/si- vutoimisuutta.

Tutkimusalue jaettiin kolmeen osa-alueeseen, jotka oli rajattu kyselykaavakkeen kartalla ja koodattu kirjanlyhenteillä A, B ja C (Kuva 4.1). Vastaukset painottuivat osa-alueille B ja C, joilla molemmilla oli viisi kalastajaa. Lisäksi kaksi kalastajaa oli kalastanut sekä osa-alueella A että B. Osa-alueella A oli kalastanut kolme vastaajaa. Kappaleessa 4 esitetyt tulokset on vähäisestä vastausmäärästä johtuen esitetty koko tutkimusalueelta eli osa-alueilta A, B ja C yhteensä.

Kuva 4.1. Ammattikalastajakyselyn karttakuva. Hankealue esitetty katkoviivalla.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 5

4.2 Kaupallista kalastusta haittaavat tekijät

Kyselykaavakkeen kolmannessa kysymyksessä kartoitettiin Porin edustan merialueen kaupallisen kalastuksen suurimpia esteitä 13 ennalta määritellyn väittämän avulla. Kalastusta haittaavia tekijöitä pyydettiin arvioimaan 4-portaisella asteikolla, ei haittaa-huomattava haitta välillä. Osa vastaajista ei ollut merkinnyt arvioon mitään numeroa, mutta oli rastittanut osan väittämistä. Oletettavasti näin oli pyritty merkitsemään eniten kalastusta haittavia tekijöitä. Osa vastaajista oli puolestaan merkinnyt vain huomattavaksi haitaksi (arvio 4) tai ei haittaavaksi (arvio 1) kokemansa väittämät, jolloin vas- tausmäärät jäivät kovin vähäisiksi eikä keskiarvojen tai vastausten jakautumisen esittäminen ole mie- lekästä. Heikosta vastausaktiivisuudesta huolimatta vastauksista korostuivat hylkeistä ja merimetsoista koettu haitta, mikä oli arvioitu pääosin huomattavaksi. Väittämät että alueella ei olisi markkinoita ammattimaisesti pyydetylle saaliille sekä kalasatamien puute tai niiden heikko kunto ei vastausten perusteella haitannut kaupallista kalastusta.

Kyselykaavakkeessa (kysymys 4) kaupallisia kalastajia pyydettiin arvioimaan aiemmin vuonna 2017 tutkimusalueelle rakennettujen 10 tuulivoimalan vaikutuksia, koska oletettavasti suurin osa kalastajista on toiminut jo tuolloin alueella. Aiemmasta rakennushankkeesta koki haittaa rakennusaikana kuusi ja hankkeen jälkeen seitsemän vastaajaa. Lähes yhtä moni vastaaja ei kokenut haittaa rakennusaikana (7 vastausta) tai rakentamisen jälkeen (6 vastausta). Haitan muodostumista kuvailtiin aiheutuvan ve- denalaisesta äänestä/melusta, kalojen liikkeiden ennakoimattomista muutoksista, veden samentumisesta ja lisääntymisalueiden tuhoutumisesta. Neljässä vastauksessa kalansaaliiden ja erityisesti hankealueen läheisyydessä sijainneiden lohirysien saaliiden ilmoitettiin laskeneen hankkeen aikana ja sen jälkeenkin.

Tuulivoimapuiston tämänhetkistä vaikutusta pyydettiin arvioimaan 6-portaisen asteikolla, ei haittaa- estää kalastuksen kokonaan välillä. Vastaajista yli puolet arvioi vaikutukset edelleen kohtalaiseksi tai runsaiksi (Taulukko 4.1). Toisaalta reilu kolmasosa arvio vaikutuksen vähäiseksi tai ettei tuulivoimapuis- tolla ole enää vaikutusta kalastukseen.

Taulukko 4.1. Vastausjakauma tuulivoimapuiston vaikutuksesta kalastukseen vuonna 2019.

Vastauksia kpl % ei vaikuta 3 27 vaikuttaa vähän 1 9 vaikuttaa kohtalaisesti 6 55 vaikuttaa runsaasti 1 9 vaikuttaa erittäin runsaasti 0 estää kalastuksen kokonaan 0 yhteensä 11 100

Tuulivoimapuiston nykyisiä vaikutuksia pyrittiin lisäksi selvittämään kymmenen väittämän avulla, joissa kalastusta haittaavia muutoksia arvioitiin 4-portaisen asteikon mukaisesti (ei vaikutusta ollenkaan-runsaasti). Vastausten perusteella pyydysten rikkoontuminen, havainnot kuolleista kaloista tai kaloissa esiintyvien haju- ja makuvirheiden ei koettu aiheuttaneen haittaa kalastukselle (Taulukko 4.2). Kaksi vastaajaa oli joutunut siirtämään kalastuspakkaansa, joista toinen koki siitä aiheutuvan haitan kohtalaiseksi ja toinen runsaaksi. Vähintään puolet vastaajista ei kokenut haittaa pyydysten likaantumi- sesta, väylä- ja satamatöihin liittyvästä vesiliikenteestä, veden samentumisesta tai saaliin lajikoostu- muksen huononemisesta. Sen sijaan melun ja saaliin pienenemisen koki jossain määrin haitalliseksi suurin osa vastaajista.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 6

Taulukko 4.2. Vastausjakauma nykyisten tuulivoimaloiden vaikutuksista kalastukseen vuonna 2019.

Vastauksien jakautuminen (%) Vastauksia Ei ollenkaan Vähän Kohtalaisesti Runsaasti EOS kpl Jouduin siirtämään kalastuspaikkaani 60 0 10 10 20 10 Pyydykset likaantuivat 50 10 20 0 20 10 Melu häiritsi 36 9 27 9 18 11 Väylä- ja satamatöihin liittyvä vesiliikenne häiritsi 55 18 18 0 9 11 Veden samentuma häiritsi 50 10 30 0 10 10 Pyydykset rikkoontuivat 89 0 0 0 11 9 Kaloissa havaitsin maku- ja hakuvirheitä 78 11 0 0 11 9 Saaliini pieneni 31 0 54 0 15 13 Saaliin lajikoostumus huononi 56 0 22 0 22 9 Havaitsin vedessä kuolleita kaloja 88 0 0 0 13 8

Tuulivoimapuistohankkeen laajennuksen mahdollisia vaikutuksia kalastukseen selvitettiin viiden väit- tämän avulla, joiden haittaavia muutoksia arvioitiin 4-portaisen asteikon mukaisesti (ei vaikutusta ollenkaan – runsaasti). Suurin osa vastaajista ei arvioinut suunnitteilla olevan hankkeen vaikeuttavan pyydyksille kulkemista tai estävän pyyntiä kokonaan (Taulukko 4.3). Lähes kaikki vastaajat arvioivat saalislajien lisääntymisalueiden koon pienentyvän ja lähes yhtä moni arvioi saalilajien vaellusreittien muuttuvan.

Taulukko 4.3. Vastausjakauma tuulivoimapuiston laajennuksen vaikutuksista kalastukseen tulevaisuudessa.

Vastauksien jakautuminen (%) Vastauksia Ei ollenkaan Vähän Kohtalaisesti Runsaasti EOS kpl Joudun siirtämään kalastuspaikkaani 36 0 27 9 27 11 Pyydyksille kulkeminen vaikeutuu 70 20 0 0 10 10 Pyynti estyy kokonaan 60 0 10 10 20 10 Saalislajien vaellusreitti muuttuu 15 15 23 38 8 13 Saalislajien lisääntymisalueiden koko pienentyy 7 14 43 29 7 14

4.3 Kaupallisen kalastuksen pyynti ja saaliit vuonna 2019

Ammattikalastuskyselyn perusteella kyselyn mukaisella alueella oli rysäpyyntiä vuonna 2019 yhteensä noin 3400 pyydysvuorokautta. Runsainta rysäpyynti oli ns. suomukalarysillä, joilla kertyi noin kolmasosa kaikesta rysäpyynnistä (Taulukko 4.4). Verkkopyynnin kokonaispyyntiponnistus oli noin 53 000 pyydysvuorokautta, josta lähes puolet tapahtui ahvenverkoilla.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 7

Taulukko 4.4. Kyselyyn vastanneiden ilmoittama kaupallisen kalastuksen pyyntiponnistus (pyydysvuorokausia) kyselyn mukaisella alueella vuonna 2019.

Pyyntiponnistus pyydysvrk Silakkarysä 800 Lohirysä 905 Siikarysä 520 Suomurysä 1058 Push up rysä 135 Rysäpyynti yhteensä 3418 Silakkaverkot 62 Siikaverkot 11700 Kuhaverkot 10850 Ahvenverkot 29638 Pesäverkot 225 Muut verkot 464 Verkkopyynti yhteensä 52939 Kaikki yhteensä 56357

Kyselyn mukaisen alueen ammattikalastuksen kokonaissaalis oli noin 500 000 kg, josta suurin osa kertyi rysillä pyydetyistä silakoista (Taulukko 4.5). Vuoden 2019 lohisaalis oli noin 10 00 kg, mikä oli enemmän kuin taimenen ja siian yhteissaalis. Kuhasaalis (n. 4100 kg) ja ahvensaalis (n. 7500 kg) saatiin lähes kokonaan verkoilla.

Taulukko 4.5. Kyselyyn vastanneiden ilmoittama kaupallisen kalastuksen saalis (kg) kyselyn mukaisella alueella vuonna 2019.

Saalis (kg) Rysäsilakka 409600 Verkkosilakka 1116 Rysälohi 9484 Muu lohi 250 Rysätaimen 396 Verkkotaimen 22 Rysäsiika 863 Verkkosiika 1919 Rysäkuha 84 Verkkokuha 4044 Rysäahven 137 Verkkoahven 7436 Kirjolohi 1 Lahna 4279 Made 871 Säynävä 337 Hauki 2341 Kuore 24565 Särki 24528 Ankerias 2 Muut lajit 278 Kaikki yhteensä 492553

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 8

4.4 Kaupallisten kalastajien havainnot kalojen lisääntymisalueista ja vaelluskalojen kulkureiteistä

Kalastajia pyydettiin merkitsemään kartalle silakan, siian ja kampelan lisääntymisalueita. Silakan li- sääntymisalueita merkitsi kartalle 13 vastaajaa ja siian lisääntymisalueita 12 vastaajaa (Kuvat 4.2 ja 4.3). Kummankin kalalajin merkinnät kohdentuivat hankealueella aivan sen itäreunaan. Kampelan lisääntymisalueista tuli vain kaksi merkintää/kommenttia, joissa molemmissa todettiin, ettei kampelaa ole esiinny kartalla näkyvällä alueella.

Kuva 4.2. Silakan lisääntymisaluemerkinnät.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 9

Kuva 4.3. Siian lisääntymisaluemerkinnät.

Lohen vaellusreittejä oli kartalle merkinnyt 13 kalastajaa, joissa kaikissa merkintä oli etelästä pohjoi- seen (Kuva 4.4). Vastausten perusteella hankealue sijoittuu lohen vaellusreitille, vaikka merkintöjen tarkkuus onkin jossain määrin tulkinnanvaraista.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 10

Kuva 4.4. Lohen vaellusreittien merkinnät.

Harjusta koskevia karttamerkintöjä oli vain kaksi, jotka sijoittuivat molemmat hankealueen ulkopuolelle. Merkinnät ankeriaasta (5 vastaajaa) sijoittuvat niin ikään hankealueen ulkopuolelle, Kokemä- enjoen suulle (Kuva 4.5).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 11

Kuva 4.5. Havainnot ankeriaasta ja harjuksesta.

Lohen, taimenen ja siian syönnösalueita oli kartalle merkinnyt lohen ja taimenen osalta kumpaakin viisi vastaajaa. Merkintöjen perusteella Porin edustan merialue on em. kalalajien syönnösaluetta. Lohta ja taimenta koskevat merkinnät sijoittuvat pääosin ulkomerelle ja siten osin myös hankealueelle (Kuvat 4.6 ja 4.7). Siian syönnösalueet oli puolestaan pääosin merkitty hyvin lähelle rannikkoa ja vain muutamat merkinnät sijoittuivat hankealueen itäosaan (Kuva 4.8).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 12

Kuva 4.6. Taimenen syönnösalueet.

Kuva 4.7. Lohen syönnösalueet.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 13

Kuva 4.8. Siian syönnösalueet.

5. Vapaa-ajan kalastus Porin edustan merialueella vuonna 2019 kalataloudellisen velvoitetarkkailun perusteella

Kokemäenjoen sekä Merikarvian, Porin ja Luvian edustan merialueen vapaa-ajan kalastajien määriä, pyyntitapoja ja saaliita selvitettiin kalastustiedustelun avulla. Tiedustelu toteutetaan kolmen vuoden välein. Tässä raportissa käsitellään tulokset Merikarvian, Porin ja Luvian edustojen merialueiden sekä Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston osalta.

5.1 Vapaa-ajankalastajille kohdennetun tiedustelun toteutus

Tiedustelu kohdistetaan väestötietojärjestelmäotantana tarkkailualueen kunnissa vakituisesti asuville tai niissä vapaa-ajan asunnon omistaville henkilöille. Vastaukset pyydetään kuitenkin ruokakuntakoh- taisesti eli tiedustelulomakkeet lähetetään vain yhdelle henkilölle per ruokakunta. Perusjoukkojen ko- konaismäärät ja osoitetiedot saatiin väestörekisteristä. Tiedustelu toteutetaan postikyselynä, jossa on kolme kontaktikertaa. Ensimmäisellä ja kolmannella kierroksella lähetetään vastauslomake saattei- neen. Toisella kontaktikerralla lähetetään pelkkä kehotuskirje.

Vastaamatta jättäneiden ruokakuntien kalastusaktiivisuus arvioitiin kaikkien vastausten perusteella. Epäselvät vastaukset sekä postin palauttamat lomakkeet käsiteltiin kuten vastaamattomat. Vastauk- set paikannettiin tutkimusalueen osa-alueille vastaajien ilmoittaman pääasiallisen kalastuspaikan perusteella. Kaikki kalastusta harrastaneet vastaajat eivät olleet täyttäneet saalistaulukkoa siten, että

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 14 heidän saamansa saalis olisi ollut yksiselitteisesti pääteltävissä. Hyväksyttävistä saalista koskeneista vastauksista puuttuneet pyyntiponnistustiedot korvattiin pyyntiponnistustiedot sisältäneistä vastauksista osa-alueittain lasketuilla pyydyskohtaisilla keskiarvoilla. Mikäli vastausten pyynti- ja saalistiedoista oli selvästi pääteltävissä, että kalastus oli ammattimaista, jätettiin vastaus tallentamatta. Tällaisia vastauksia oli vuoden 2019 aineistossa oli vain yksi.

Kalastustiedustelun perusjoukkoina olivat tutkimusalueen kunnissa asuvat asuntokunnat (ruokakunnat) ja tutkimusalueen ulkopuolella asuvat asuntokunnat, jotka omistavat tutkimusalueella (Kokemä- enjoen alue ja merialue) vapaa-ajan asunnon (vapaa-ajan asukasruokakunta). Perusjoukoista poi- mittiin otos tiedustelua varten. Otantasuhde oli erilainen Porin kaupungissa, Kokemäenjoen jokivarren kunnissa ja vapaa-ajan asukasruokakuntien keskuudessa (Taulukko 5.1). Tällä pyrittiin siihen, että kaikista perusjoukoista saataisiin riittävä määrä kalastusta harrastaneiden ruokakuntien vastauksia.

Vuonna 2019 kalastustiedustelun perusjoukkojen kokonaiskoko 78 242 ruokakuntaa, mikä on noin 13 000 ruokakuntaa enemmän kuin vuonna 2016. Suurimman yhtenäisen perusjoukon muodostivat Porin asukasruokakunnat (44 189 rkk). Vuotta 2019 koskeva kalastustiedustelu lähetettiin 6 203 ruokakun- nalle (Taulukko 5.1).

Taulukko 5.1. Vapaa-ajankalastuksen tiedustelun otosten ja perusjoukkojen koko sekä otantasuhde vuonna 2019.

Kuntien asukasruokakunnat perusjoukko otos otantasuhde Sastamala (ent. Vammala ja Äetsä) 8203 839 0,10 Huittinen 5084 573 0,11 Kokemäki 3649 418 0,11 Harjavalta 3705 420 0,11 Nakkila 2592 293 0,11 Ulvila 5994 684 0,11 Pori 44189 2267 0,05 Luvia 1324 144 0,11 Merikarvia 1501 165 0,11 Yhteensä 76241 5803 Vapaa-ajan asukasruokakunnat perusjoukko otos otantasuhde Kokemäenjoen alue 704 144 0,20 Merialue 1479 256 0,17 Kaikki yhteensä 78424 6203

Tiedusteluaineistosta lasketaan arviot kalastuksen määrästä, pyyntiponnistuksesta ja saaliista. Lisäksi kalastusta haitanneiden tekijöiden voimakkuutta arvioidaan vastausten perusteella laskettujen haitta-asteiden (1–4) avulla.

Vuonna 2019 koko kalastustiedustelun vastausprosentiksi muodostui 45,9 %, mikä on samaa tasoa edellisten tiedusteluvuosien kanssa (49,6 - 51,2 %) (Taulukko 5.2). Aikaisempien vuosien tavoin vapaa- ajan asukasruokakunnat (63 %) vastasivat kalastustiedusteluun selvästi aktiivisemmin kuin alueella vakituisesti asuvat ruokakunnat (45 %). Kalastavien ruokakuntien osuus vastaajista vaihteli vakituisesti alueella asuvien ruokakuntien perusjoukossa välillä 5,0–17,8 %, kun vastaava arvo vapaa-ajan asu- kasruokakunnissa vaihteli välillä 9,4–10,9 %. Merikarvialla asuvat kotitaloudet sekä merialueella mökin omistavat ulkopaikkakuntalaiset olivat aktiivisimpia kalastajia.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 15

Taulukko 5.2. Vastausaktiivisuus ja kalastusta harrastaneiden kotitalouksien osuus perusjoukoittain vuonna 2019.

Kuntien hyväksytyt postin palauttamat tai kalastaneita kalastaneita asukasruokakunnat vastaukset hylätyt vastaukset hyväksytyistä vastauksista vastaus-% ruokakunnassa (%) Sastamala (ent. Vammala ja Äetsä) 405 1 23 48,3 5,7 Huittinen 262 1 13 45,7 5,0 Kokemäki 206 0 25 49,3 12,1 Harjavalta 181 2 16 43,1 8,8 Nakkila 147 0 12 50,2 8,2 Ulvila 336 3 38 49,1 11,3 Pori 918 2 101 40,5 11,0 Luvia 70 0 10 48,6 14,3 Merikarvia 73 2 13 44,2 17,8 Yhteensä/keskiarvo 2598 11 251 44,8 9,7 hyväksytyt postin palauttamat tai kalastaneita kalastaneita Vapaa-ajan asukasruokakunnat vastaukset hylätyt vastaukset hyväksytyistä vastauksista vastaus-% ruokakunnassa (%) Kokemäenjoen alue 96 0 9 66,7 9,4 Merialue 156 0 17 60,9 10,9 Yhteensä/keskiarvo 252 0 26 63,0 10,3 Kaikki yhteensä/keskiarvot 2850 11 277 45,9 9,7

5.2 Kalastajamäärät

Merikarvia–Luvia välisellä merialueella sekä Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saaristossa kalasti vuonna 2019 yhteensä ruokakuntaa 5337 ruokakuntaa, mikä oli selvästi vähemmän kuin tarkkailun aikana aiemmin (Taulukko 5.3, Kuva 5.1).

Eniten kalastajamäärä väheni Pihlavanlahden-Ahlaisten alueella, jossa kalastajamäärä puolittui ai- kaisemmista vuosista. Merikarvian ja Luvian edustalla kalastajamäärä oli hieman aiempaa vähäi- sempi ja Porin edustalla jopa hieman edellistä tiedustelukertaa suurempi (Kuva 5.1).

rkk Osa-alueiden kalastajamäärät (rkk) 1986-2019 rkk yht. 4000 12000

3500

3000 9000

2500

2000 6000

1500

1000 3000

500

0 0 1986 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2003 2007 2010 2013 2016 2019

1. Pihlavanlahti-Ahlainen 2. Merikarvian edusta 3. Porin edusta (Enskari-Preiviikinlahti) 4. Luvian edusta (Viasvesi-Luvia) Alueet 1-4 yhteensä

Kuva 5.1. Kalastaneiden ruokakuntien lukumäärä tarkkailun eri osa-alueilla vuosina 1986-2019.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 16

Taulukko 5.3. Kalastaneiden kotitalouksien määrä (rkk) osa-alueittain vuonna 2019.

Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä ruokakunnassa henkilöitä Pihlavanlahti - Ahlaisten saaristo Merialueen vapaa-ajan asukasruokakunnat 9 1,00 9 Nakkila, asukasruokakunnat 21 2,00 41 Pori, asukasruokakunnat 843 1,32 1113 Ulvila, asukasruokakunnat 83 1,20 100 Pihlavanlahti - Ahlaisten saaristo yhteensä 956 1263 Porin edusta (Enskeri - Preiviikinlahti) Harjavalta, asukasruokakunnat 16 2,00 31 Kokemäki asukasruokakunnat 49 1,67 82 Luvia, asukasruokakunnat 19 1,00 19 Merialueen vapaa-ajan asukasruokakunnat 43 1,20 52 Nakkila, asukasruokakunnat 21 2,00 41 Pori, asukasruokakunnat 1 952 1,43 2 792 Ulvila, asukasruokakunnat 134 1,38 184 Porin edusta yhteensä 2 233 3202 Luvian edusta (Viasvesi - Luvia) Luvia, asukasruokakunnat 172 1,13 194 Nakkila, asukasruokakunnat 41 1,5 62 Pori, asukasruokakunnat 399 1,44 575 Ulvila, asukasruokakunnat 100 1,5 150 Luvian edusta yhteensä 713 981 Merikarvian edusta Kokemäki, asukasruokakunnat 16 1 16 Merialueen vapaa-ajan asukasruokakunnat 86 1,6 138 Merikarvia, asukasruokakunnat 250 1,38 345 Pori, asukasruokakunnat 932 1,52 1416 Ulvila, asukasruokakunnat 150 1,56 234 Merikarvian edusta yhteensä 1435 2149

5.3 Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus

Vapaa-ajankalastajien kalastusta eri pyyntivälineillä voidaan kuvata kahdella eri tavalla, riippuen siitä otetaanko tarkastelun kohteeksi se, kuinka moni on käyttänyt tiettyä pyydystä (suosio) vai tar- kastellaanko pyydystyypin todellisen käytön määrää eli pyyntiponnistusta. Usein vapapyydykset (heittovapa, uistelu, mato-onki ja pilkki) ovat suosituimpia pyydyksiä, vaikka niiden todellinen käytön määrä (pyyntiponnistus) jää tavallisesti passiivisten pyydysten (verkot, katiskat ym.) pyyntiponnistusta alhaisemmalle tasolle.

Edellisten tiedusteluvuosien tavoin vuonna 2019 koko tarkkailualueen suosituin pyydystyyppi oli heittovapa, jolla ilmoitti kalastaneensa yli puolet vastaajista (Taulukko 5.4). Seuraavaksi suosituimmat pyyntimuodot olivat mato-onki ja solmuväliltään 36–45 mm verkot, kumpaakin pyyntimuotoa oli käyt- tänyt reilu kolmasosa vastaajista.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 17

Taulukko 5.4. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden vastaajien osuus kaikista kalastaneiden vastauksista vuonna 2019. Sama vastaaja on voinut käyttää useampia pyydystyyppejä, joten prosenttilukujen summa voi olla yli 100 %.

Käyttö Pihlavanlahti ja Yhteensä Ahlaisten saaristo Merikarvian edusta Porin edusta Luvian edusta tarkkailualue Pyydys kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % Verkot alle 27 mm 3 5,7 8 13,8 5 21,7 16 10,1 Verkot 27 - 35 mm 3 5,7 1 1,7 1 4,3 5 3,1 Verkot 36 - 45 mm 4 16,0 22 41,5 16 27,6 13 56,5 55 34,6 Verkot yli 46 mm 1 4,0 9 17,0 5 8,6 6 26,1 21 13,2 Pesäverkot 1 1,7 1 0,6 Katiskat ja merrat 5 20,0 9 17,0 10 17,2 3 13,0 27 17,0 Nahkiaismerta 1 4,0 1 1,9 2 1,3 Muut siimat 1 4,0 1 0,6 Isku- ym. koukut 3 5,7 1 4,3 4 2,5 Heittovapa 16 64,0 31 58,5 29 50,0 12 52,2 88 55,3 Vetouistelu 10 40,0 7 13,2 10 17,2 2 8,7 29 18,2 Mato-onki 11 44,0 18 34,0 21 36,2 9 39,1 59 37,1 Pilkki 3 12,0 13 24,5 9 15,5 4 17,4 29 18,2 Muu pyydys 2 3,8 2 1,3 Tapauksia 25 53 58 23 159

Pyydystyypin todellisen käytön määrää ilmoitetaan pyyntiponnistuksella. Seisovilla pyydyksillä tämä tarkoittaa yhtä pyydysvuorokautta ja aktiivisilla vapapyydysvälineillä yhtä kalastustapahtumaa. Pyy- dysvuorokausien määrä saadaan pyydysten lukumäärän ja pyynnissäolovuorokausien tulona. Eri pyydystyyppien keskinäiseen vertailuun tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä esimerkiksi pilkkimi- sestä tai verkkopyynnistä kertyvä pyydysvuorokausien määrä kuvaa varsin erisuuruista pyyntityötä. Pyydystyyppien muut siimat, isku- ym. koukut ja syöttikoukut pyyntiponnistus on laskettu kymmentä koukkua kohden edellisten tutkimuskertojen tapaan.

Koko tutkimusalueen kaikkien pyydystyyppien kokonaispyyntiponnistus vuonna 2019 oli noin 425 000 pyydysvrk (Taulukko 5.5). Vapaa-ajankalastajien kokonaispyyntiponnistus oli tarkkailuhistorian vähäi- sin (Kuva 5.2).

Taulukko 5.5. Pyydystyyppien kokonaispyyntiponnistukset (pyydvrk) osa-alueittain vuonna 2019.

Pyyntiponnistus Pihlavanlahti ja Merikarvian edusta Porin edusta Luvian edusta Yhteensä Ahlaisten saaristo tarkkailualue Pyydys Pyydvrk % Pyydvrk % Pyydvrk % Pyydvrk % Pyydvrk % Verkot alle 27 mm 619 0,7 3 234 1,7 318 0,4 4 171 1,0 Verkot 27 - 35 mm 1 752 1,9 481 0,3 963 1,2 3 196 0,8 Verkot 36 - 45 mm 1 924 3,1 41 015 43,7 71 844 38,4 31 223 37,8 146 006 34,3 Verkot yli 46 mm 2 372 2,5 57 605 30,8 14 794 17,9 74 771 17,6 Pesäverkot 1 203 0,6 1 203 0,3 Katiskat ja merrat 1 976 3,2 11 525 12,3 8 508 4,5 2 785 3,4 24 794 5,8 Nahkiaismerta 18 0,0 62 0,1 80 0,0 Muut siimat 285 0,5 285 0,1 Isku- ym. koukut 1 245 1,3 3 465 4,2 4 710 1,1 Seisovat pyydykset yhteensä 4 203 6,8 58 590 62,5 142 875 76,3 53 548 64,9 259 216 60,9 Heittovapa 9 286 15,0 12 585 13,4 20 230 10,8 16 119 19,5 58 220 13,7 Vetouistelu 37 267 60,3 711 0,8 13 259 7,1 3 361 4,1 54 598 12,8 Mato-onki 9 418 15,2 17 386 18,5 6 234 3,3 2 495 3,0 35 533 8,4 Pilkki 1 676 2,7 4 148 4,4 4 438 2,4 7 027 8,5 17 289 4,1 Muu pyydys 464 0,5 464 0,1 Vapakalastus yhteensä 57 647 93,2 35 294 37,6 44 161 23,6 29 002 35,1 165 640 38,9 Kaikki pyydykset yhteensä 61 850 100 93 884 100 187 036 100 82 550 100 425 320 100 Vapakalastus (pyydvr/rkk) 60 25 20 41 31 Tapauksia 25 53 58 23 159

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 18

Pyydvrk Tarkkailualue

1500000

1000000

500000

0 1986 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2003 2007 2010 2013 2016 2019

Seisovat pyydykset Koukku- ja vapapyydykset Verkkopyynti Muut seisovat pyydykset

Kuva 5.2. Eri pyydystyyppien kokonaispyyntiponnistukset (pyydvrk) vuosina 1986-2019.

5.4 Saaliit

Tarkkailun osa-alueiden kokonaissaalisarviot ovat suoraan riippuvaisia osa-alueiden kalastajamää- ristä laskennallisten kertoimien kautta. Myös pyyntimuodot ja kalastajien kalastusaktiivisuus vaikutta- vat kokonaissaaliiseen sekä kokonaissaaliin lajikoostumukseen.

Koko tarkkailualueen vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis vuonna 2019 oli noin 328 000 kg (Tau- lukko 5.6). Vuoden 2019 vapaa-ajankalastajien saalis oli samaa tasoa kuin vuonna 2016 (Kuva 5.3). Alueellisesti vapaa-ajankalastajien saaliit laskivat eniten Pihlavanlahden ja Ahlaisten välisellä sekä Luvian osa-alueilla.

kg Kokonaissaaliit kg 1986-2019 kaikki alueet yht. kg 400000 900000 350000 800000 300000 700000 250000 600000 200000 500000 150000 400000 100000 300000 50000 200000 0 100000 1986 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2003 2007 2010 2013 2016 2019 Pihlavanlahti-Ahlainen Merikarvia edusta Porin edusta (Enskeri-Preiviikinlahti) Luvian edusta (Viasvesi-Luvia) Alueet 1- 4 yhteensä

Kuva 5.3. Vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliin (kg) kehitys vuosina 1986-2019.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 19

Eniten tarkkailualueelta saatiin saalista solmuväliltään 36-45 mm verkoilla, reilut kolmasosa koko tarkkailualueen saaliista (Taulukko 5.6). Vapakalastusvälineillä kertyi hieman alle puolet koko tarkkailualueen saaliista. Vapakalastuksen osuus oli Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston osa-alueella lähes 90 % koko osa-alueen saaliista.

Taulukko 5.6. Kokonaissaaliin (kg) jakaantuminen pyydyksittäin Porin edustan merialueen edustalla vuonna 2019.

Merikarvian Pihlavanlahti ja edusta Porin edusta Luvian edusta Tarkkailualue Ahlaisen saaristo yhteensä Pyydys kg % kg % kg % kg % % Verkot alle 27 mm 2 685 3,2 13 621 12,2 2 775 5,1 19 081 5,8 Verkot 27 - 35 mm 1 407 1,7 794 0,7 626 1,1 2 827 0,9 Verkot 36 - 45 mm 7 539 9,7 36 329 43,3 47 970 43,0 22 820 41,8 114 658 34,9 Verkot yli 46 mm 0 0,0 4 353 5,2 18 967 17,0 13 641 25,0 36 961 11,3 Katiskat ja merrat 659 0,8 4 103 4,9 1 920 0,7 930 1,7 7 612 2,3 Isku- ym. koukut 858 1,0 1 203 2 061 0,6 Muut siimat 303 0,4 303 0,1 Seisovat pyydykset yhteensä 8 501 10,9 49 735 59,3 83 272 73,6 41 995 74,7 183 503 55,9 Heittovapa 10 953 14,0 19 898 23,7 13 538 12,1 7 216 13,2 51 605 15,7 Vetouistelu 55 082 70,6 2 087 2,5 8 203 7,3 385 0,7 65 757 20,0 Mato-onki 1 948 2,5 7 544 9,0 4 747 4,3 2 721 5,0 16 960 5,2 Pilkki 1 569 2,0 3 662 4,4 1 904 1,7 2 244 4,1 9 379 2,9 Muu pyydys 945 1,1 945 0,3 Vapapakalastus yhteensä 69 552 89,1 34 136 40,7 28 392 25,4 12 566 23,0 144 646 44,1 Kaikki pyydykset yhteensä 78 053 100 83 871 100 111 664 99 54 561 100 328 149 100 Tapauksia 25 53 58 23 159

Jos tarkkailualuetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, alueen runsaimmat saalislajit vuonna 2019 olivat ahven (24 %), hauki (21 %) ja särki (12 %) (Taulukko 5.7). Ruokakuntaa kohden saalista kertyi koko tarkkailualueella noin 62 kg, josta särkikalojen osuus oli noin viidesosa.

Taulukko 5.7. Kalalajikohtaiset kokonaissaaliin (kg, % ja kg/rkk) Porin edustan merialueella vuonna 2019.

Pihlavanlahti - Ahlaisten saaristo Merikarvian edusta Porin edusta Luvian edusta Merialue yhteensä (956 rkk) (1435 rkk) (2233 rkk) (713 rkk) (5337 rkk) 2019 kg % kg/rkk kg % kg/rkk kg % kg/rkk kg % kg/rkk kg % kg/rkk Siika 114 0,1 0,1 832 1,0 0,6 13 771 12,3 6,2 6 729 12,3 9,4 21 446 6,5 4,0 Silakka 14 0,0 0,0 3 454 4,1 2,4 16 797 15,0 7,5 7 728 14,2 10,8 27 993 8,5 5,2 Taimen 1 480 1,9 1,5 520 0,6 0,4 4 443 4,0 2,0 1 766 3,2 2,5 8 209 2,5 1,5 Lohi 4 813 6,2 5,0 183 0,2 0,1 273 0,2 0,1 433 0,8 0,6 5 702 1,7 1,1 Kirjolohi 749 1,0 0,8 1 490 1,8 1,0 241 0,2 0,1 232 0,4 0,3 2 712 0,8 0,5 Kuore 1 930 2,5 2,0 779 0,9 0,5 4 460 4,0 2,0 746 1,4 1,0 7 915 2,4 1,5 Hauki 26 422 33,9 27,6 16 722 19,9 11,7 16 318 14,6 7,3 8 979 16,5 12,6 68 441 20,9 12,8 Salakka 24 0,0 0,0 24 0,0 0,0 Sulkava 82 0,1 0,1 578 0,5 0,3 660 0,2 0,1 Lahna 1 052 1,3 1,1 4 664 5,6 3,3 8 939 8,0 4,0 7 672 14,1 10,8 22 327 6,8 4,2 Pasuri 241 0,2 0,1 241 0,1 0,0 Säyne 371 0,5 0,4 2 047 2,4 1,4 1 056 0,9 0,5 1 048 1,9 1,5 4 522 1,4 0,8 Vimpa 48 0,0 0,0 48 0,0 0,0 Särki 1 965 2,5 2,1 17 577 21,0 12,2 13 424 12,0 6,0 4 889 9,0 6,9 37 855 11,5 7,1 Turpa 29 0,0 0,0 357 0,3 0,2 386 0,1 0,1 Suutari 456 0,6 0,5 19 0,0 0,0 475 0,1 0,1 Sorva 10 0,0 0,0 914 0,8 0,4 36 0,1 0,1 960 0,3 0,2 Toutain 508 0,7 0,5 59 0,1 0,0 241 0,2 0,1 21 0,0 0,0 829 0,3 0,2 Made 481 0,6 0,5 472 0,6 0,3 5 129 4,6 2,3 57 0,1 0,1 6 139 1,9 1,2 Turska 21 0,0 0,0 48 0,0 0,0 6 0,0 0,0 75 0,0 0,0 Kuha 26 350 33,8 27,6 1 672 2,0 1,2 3 606 3,2 1,6 578 1,1 0,8 32 206 9,8 6,0 Ahven 11 347 14,5 11,9 33 234 39,6 23,2 20 666 18,5 9,3 13 641 25,0 19,1 78 888 24,0 14,8 Kiiski 48 0,0 0,0 48 0,0 0,0 Kampela 48 0,0 0,0 48 0,0 0,0 Yhteensä 78 052 100 81,6 83 871 100 58,4 111 665 100 50,0 54 561 100 76,5 328 149 100 61,5 Särkikalat 4 353 5,6 4,6 24 492 29,2 17,1 25 817 23,1 11,6 13 666 25 19,2 68 328 20,8 12,8

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 20

5.5 Yhteenveto Porin edustan merialueen (Enskeri-Preiviikinlahti) osa- alueen vuoden 2019 vapaa-ajan kalastustiedustelusta

Porin edustan merialueella kalasti vuonna 2019 yhteensä 2 233 ruokakuntaa, mikä oli lähes samaa tasoa kuin vuosien 2010–16 tiedusteluissa. Vapaa-ajankalastajien kokonaispyyntiponnistus oli n. 187 000 pyydysvuorokautta ja saalis n. 112 000 kg. Pyyntiponnistus oli noin kolmasosan suurempi ja saalis hieman yli kaksinkertainen edelliseen, vuoden 2016, tiedustelukertaan verrattuna.

Pyyntiponnistuksella mitattuna Porin edustan merialueen vapaa-ajankalastajat kalastivat eniten sol- muväliltään 36–45 mm:n (38 %) ja yli 46 mm:n (31 %) verkoilla. Vapakalastusvälineiden osuus oli noin neljäsosa osa-alueen kokonaispyyntiponnistuksesta.

Porin edustan merialueen runsaimmat saalislajit vuonna 2019 olivat ahven (19 %), silakka (15 %), hauki (15 %), siika (12 %) ja särki (12 %). Kalastanutta ruokakuntaa kohden vuonna 2019 kertyi saalis noin 50 kg, josta neljäsosa oli särkikaloja.

5.6 Kalastushaitat

Kalastustiedustelussa kysyttiin vapaa-ajankalastajilta kalastusta haittaavia tekijöitä ja niiden voimakkuutta. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Luvialta–Merikarvialle ulottuvalla merialueella kalastusta haittaavien tekijöiden tasot olivat varsin alhaisia, jos niitä esimerkiksi verrataan Kokemäenjoen kalastajien kokemiin kalastushaittoihin. Vuonna 2016 vain kolmen Luvian edustan merialueen osa-alueen haittatekijän kokonaishaitta ylitti kohtalaisen haitan rajan (3,0) (Taulukko 5.8).

Jos kuvissa 5.4–5.7 kalastushaitan kokonaishaitta ylittää yli 75 % rajan, niin voidaan sanoa, että suurin osa vastaajista on kokenut jossakin määrin. Ainoastaan Luvian edustan merialueella rehevöitymisestä ja vesikasvillisuuden lisääntymisestä aiheutuva kalastushaitta ylitti tämän rajan vuonna 2019 (Kuva 5.7).

Vuoden 2019 sekä aiempien vuosien tulosten perusteella voidaan todeta, että kokonaisuudessaan merialueen merkittävin kalastushaitta oli rehevöityminen. Tämän tekijän haitta-aste oli vuonna 2019 kaikilla osa-alueilla kolmen eniten haittaavan vastausvaihtoehdon joukossa. Seuraavaksi merkittä- vimmät kalastushaitat liittyivät välillisesti vesistön rehevyystason nousuun (vesikasvillisuuden lisäänty- minen, levähaitat). Merimetsoista ja hylkeistä koettu haitta on voimistunut entisestään Porin edustana merialueella, jossa kyseiset vastausvaihtoehdot kuuluivat eniten haittaavien joukkoon. Pihlavanlah- den ja Ahlaisten saariston osa-alueella eniten haittaavaksi vastausvaihtoehdoksi arvioitiin teollisuuden jätevedet (Taulukko 5.8).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 21

Taulukko 5.8. Haitta-asteet ja kantaa ottaneiden vastausten lukumäärä (n) vuonna 2019. Haitta-aste vaihtelee välillä 1–4 (ei haittaa – huomattava haitta).

Pihlavanlahti ja Merikarvian edustan Porin edustan Luvian edustan 2019 Ahlaisten saaristo merialue merialue merialue Kalastusta haittaava tekijä haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n haitta-aste n Ilkivalta 1,4 16 1,0 37 1,5 45 1,1 20 Asutusjätevedet 1,3 16 1,1 37 1,7 36 1,4 19 Kalankasvatuksen jätevedet 1,1 16 1,0 36 1,3 37 1,9 20 Maatalouden jätevedet 1,9 15 1,6 37 2,0 43 1,8 18 Teollisuuden jätevedet 2,8 15 1,2 35 2,3 47 1,7 16 Kalastuslupien hankkimisen vaikeus 1,5 18 1,0 38 1,2 41 1,3 20 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,9 15 1,1 34 1,6 39 1,4 18 Kalojen makuvirheet 1,8 16 1,3 37 1,6 38 1,1 19 Levähaitat 1,6 16 2,1 37 2,6 48 2,6 20 Kalastajien runsaus 1,7 18 1,3 39 1,6 44 1,3 20 Seisovat pyydykset vedessä 1,6 15 1,3 36 1,3 41 1,4 20 Jokivesi likaa pyydyksiä 2,0 14 1,1 33 1,9 38 1,3 15 Merimetsot 2,2 19 2,4 45 2,7 48 2,8 21 Levät likaavat pyydyksiä 2,0 13 2,0 35 2,4 43 3,1 18 Rautasakka likaa pyydyksiä 1,3 11 1,1 33 1,4 36 1,3 15 Rehevöityminen 2,6 20 2,9 42 2,6 46 3,0 23 Roskakalojen runsaus 2,1 15 1,6 38 2,1 45 2,4 20 Vesikasvillisuuden lisääntyminen 2,6 19 2,9 45 2,4 47 3,0 23 Vesikasvillisuuden väheneminen 1,0 11 1,2 37 1,3 34 1,2 17 Vesiliikenne 2,1 17 1,3 38 1,4 44 1,5 20 Vedenpinnan korkeuden vaihtelu 1,4 16 1,7 41 2,0 45 2,0 20 Hylkeet 1,4 16 1,6 43 2,5 40 2,2 23 Ikä, sairaus, vapaa-ajan puute 2,6 17 1,6 41 2,4 45 2,3 21 Vesirakentaminen 1,1 13 1,0 39 1,2 39 1,2 20 Tapaukset 25 53 62 26

5.6.1. Pihlanvanlahti-Ahlaisten saaristo

Pihlavanlahti–Ahlaisten saariston osa-alueella merkittävimmiksi kalastushaitoiksi arvioitiin vuonna 2019 vesistön rehevöityminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen. Näiden molempien tekijöiden koko- naishaitan suuruus oli hieman yli 50 % (Kuva 5.4). Vastaajat arvioivat lähes yhtä paljon kalastusta haittaavaksi tekijöiksi iän, sairauden ja vapaa-ajan puutteen. Eri lähteistä peräisin olevat jätevedet eivät juuri haitanneet alueella kalastavia vapaa-ajankalastajia, lukuun ottamatta teollisuuden jätevesiä, jonka numeerinen kokonaishaitta oli melko korkea (2,8), vaikka vastausvaihtoehdon koki haittaavaksi vain joka kolmas vastaaja.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 22

Pihlavanlahti-Ahlaisten saaristo, n=25

Ilkivalta Asutusjätevedet Kalankasvatuksen jätevedet Maatalouden jätevedet Teollisuuden jätevedet Kalastuslupien hankkimisen vaikeus Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet Kalojen makuvirheet Levähaitat Kalastajien runsaus Seisovat pyydykset vedessä Jokivesi likaa pyydyksiä Merimetsot Levät likaavat pyydyksiä Rautasakka likaa pyydyksiä Rehevöityminen Roskakalojen runsaus Vesikasvillisuuden lisääntyminen Vesikasvillisuuden väheneminen Vesiliikenne Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Hylkeet Ikä, sairaus, vapaa-ajan puute Vesirakentaminen

-100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 5.4. Kalastushaittavastaukset (%) vastausvaihtoehdoittain Pihlavanlahti-Ahlaisten saaristo osa-alueella vuonna 2019.

5.6.2. Merikarvian edustan merialue

Merikarvian osa-alueella vuoden 2019 tiedustelussa haittaavimmaksi arvioitiin rehevöityminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen, vastaajista noin 3/4-osaa arvioi kovansa haittaa (Kuva 5.5). Molemmat em. vastausvaihtoehdot saivat haitta-astearvon 2,9, mikä osoittaa, että haitta koettiin pääosin huo- mattavana (Taulukko 5.9). Aiempien kalastustiedustelukertojen tapaan yli puolet vastaajista koki me- rimetsojen haittaavan kalastustaan.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 23

Merikarvian edusta, n=53

-100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 5.5. Kalastushaittavastaukset (%) vastausvaihtoehdoittain Merikarvian edustan merialueella vuonna 2019.

5.6.3. Porin edustan merialue

Haitta-asteella arvioiden suurimmiksi kalastushaitoiksi muodostuivat Porin edustan merialueella merimetsot, rehevöityminen ja hylkeet (Taulukko 5.9). Merimetsoista koetun haitan suuruus jäi hieman alhaisemmalle tasolle kuin Merikarvian ja Luvian edustan merialueilla. Sen sijaan hylkeistä koettu haitta oli vuonna 2019 Porin edustan merialueella selvästi suurempi kuin muilla tarkkailun osa-alueilla. Reilu kolmasosa osa-alueen vapaa-ajankalastajista arvioi hylkeiden haittaavan kalastusta ja lähes kaikki kokivat haitan huomattava (Kuva 5.6). Aiemmasta poiketen teollisuuden jätevesistä koettu haitta oli vähäistä.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 24

Porin edusta, n=62

-100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta

Kuva 5.6. Kalastushaittavastaukset (%) vastausvaihtoehdoittain Porin edustan merialueella vuonna 2019.

5.6.4. Luvian edustan merialue

Vuonna 2019 Luvian edustalla merkittävimpiä kalastushaittoja olivat rehevöityminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen, jotka kokivat kalastustaan haittaavaksi noin 80 % vastaajista (Kuva 5.7). Haitta- asteella mitaten em. vastausvaihtoehtojen lisäksi pyydyksien likaantuminen levistä sai korkean (3,1) haitta-astearvon (Taulukko 5.9).

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 25

Luvian edusta, n=26

-100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 5.7. Kalastushaittavastaukset (%) vastausvaihtoehdoittain Luvian edustan merialueella vuonna 2019.

6. Selvitys merilohen uistelusta Porin edustan merialueella

Lohen vetouistelu on hankealueella hyvin suosittua, mutta tätä kalastuksen muotoa ei tavoiteta vel- voitetarkkailussa käytetyllä väestörekisteriotannalla. Velvoitetarkkailun vapaa-ajankalastuksen otan- takehikko painottuu Kokemäenjoen ja Porin merialueen läheisyyteen, kun taas merialueelle tullaan uistelemaan hyvinkin kaukaa. Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta hankealueelle tapahtuvaa lohen uistelua selvitettiin kalastusseuroille tehdyillä haastatteluilla.

6.1 Vapaa-ajankalastusseuroille kohdennetun lohenuisteluselvityksen toteutus

Lohenuistelua kartoittava selvitys kohdennettiin aivan hankealueen läheisyydessä sijaitseville seuroille sekä muutamille, kauempana Pirkanmaalla toimiville seuroille. Hankealueelle saavutaan kuitenkin kalastamaan laajalta alueelta Etelä-Suomesta, mikä on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. Haastateltavaksi valittiin kaksi hankealueen läheisyydessä toimivaa seuraa: Alasatakunnan vetouis- telijat ry ja Meri-Porin urheilukalastajat ry sekä kolme Pirkanmaalla toimivaa seuraa: Hervanta-Kauka- järven kalakerho ry, Vammalan urheilukalastajat ry ja Längelmäveden uistelijat ry.

Valittujen seurojen puheenjohtajiin/sihteereihin otettiin yhteyttä viikolla 46 (9.-15.11.2020). Seurat saivat vapaasti valita henkilön, jota haastateltaisiin. Haastateltaville lähetettiin sähköposti, missä oli ly- hyesti esitelty suunnitteilla olevaa hanketta, haastattelun aihealueet sekä pyyntö sopivan

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 26 haastatteluajankohdan sopimisesta. Haastattelut toteutettiin viikolla 47 ja ne kestivät keskimäärin noin 55 min. Vastaukset perustuivat yksittäisten henkilöiden näkemyksiin niiltäkin osin kuin kyse oli koko seuraa koskevista tiedosta, kuten kalastavista venekunnista. Haastattelussa ei käytetty valmiiksi muo- toiltuja kysymyksiä, eikä haastettuluja nauhoitettu tai litteroitu. Keskustelu pyrittiin pitämään vapaa- muotoisena kattaen kuitenkin seuraavat asiat:

-arvio hankealueella tapahtuvasta vetouistelusta, mikä osuus kohdentuu loheen (vrk, käyntikerrat, pyynnin ajoittuminen, saalis, arvio muiden kalastajien määrästä)

-millaiset vaellusreitit lohella on ja kuinka se ajoittuu, mikä on vuosittainen vaihtelu, vai- kuttaako vaellusreitti lohen pyyntiin

-kuinka hankkeen arvioidaan vaikuttavan rakennusaikana, rakentamisen jälkeen

-kuinka aiempi tuulivoimapuisto on vaikuttanut kalastukseen, saaliisiin, ym.

-muuta, mitä?

6.2 Kalastajamäärät, saaliit ja pyynti

Haastateltavien kalastusseurojen (5 kpl) jäsenmäärät vaihtelivat 40-220 jäsenen välillä, joista keski- määrin 20 harrasti vetouistelua Porin edustan merialueella. Pyynti kohdistui pääosin loheen ja jossain määrin taimeneen. Vuosittaisesta pyynnistä taimenta tavoiteltiin myöhemmin syksyllä, jolloin vuosittaisesta uistelukerroista keskimäärin noin 20 % oli taimeneen kohdistuvaa uistelua.

Tässä selvityksessä haastateltujen kalastajien venekunnassa oli keskimäärin 2-3 kalastajaa ja loheen kohdistuvia kalastuspäiviä kertyi 5-20. Pyynti oli runsaampaa Porin läheisyydessä olevissa seuroissa, joissa pyyntiä oli myös arkipäivisin, kun taas Pirkanmaalla sijaitsevien seurojen jäseniä pyynti tapahtui pääosin viikonloppuisin. Suomen vapaa-ajankalastajien vuotta 2017 koskevan lohenuisteluselvityksen perusteella venekuntien kalastuspäivät vaihtelivat 4-10 välillä ja kalastuspäivien keskiarvot olivat Poh- janlahdella 5,44, Suomenlahdella 6,52 ja Ahvenenmerellä 7,53 (Rautanen ja Pakarinen 2019).

Haastatteluiden perusteella loheen kohdistuvan uistelun pyynti tapahtuu pääosin huhtikuun ja kesä- kuun aikana, painottuen toukokuun alkupuoliskolle. Pyynti kohdistui lähes yksinomaan hankealueelle. Osa kalastajista oli pyytänyt lohta syksylläkin, jolloin pyynti ajoittui silakan kutuaikaan ja pyynti tapahtui lähempänä rannikkoa, aivan hankealueen itäreunassa tai sen ulkopuolella.

Tyypillisen saalislohen paino oli 3-6 kg, tosin useampi haastateltava oli saanut myös yli 10 kg yksilöitä. Haastateltavien arviot lohisaaliista pyrittiin yhteismitallistamaan kysymällä saalista yhtä kalastuspäi- vää kohden tai kuinka monta kalastuskertaa tarvittaisiin yhtä saalislohta kohden. Tehokkaimmat kalastajat saivat saalista lähes jokaisella pyyntikerralla ja osalla koko kauden, noin kymmenen pyynti- kerran saalis oli 2-3 lohta. Vaikka vaihtelu päiväkohtaisissa saaliissa oli suurta niin kaikkien haastateltavien mielestä lohisaaliit olivat viimeisten 3-5 vuoden aikana selväsit aiempaa paremmat. SVK:n lohenuisteluselvityksen mukaan kalastuspäivien määrällä ei ollut suurta merkitystä pyyntitehokkuuteen (Rautanen ja Pakarinen 2019). Oletettavasti vain osa pyynnistä ajoittuu kalastuskauden tuottoisim- paan ajankohtaan, jolloin saaliit ovat parhaimmillaan ja saalisvarmuus paranee.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 27

Haastateltavia pyydettiin arvioimaan alamittaisten lohien (pituus alle 60 cm) osuutta saaliista vuosi- tasolla. Osa haastateltavista ei ollut saanut alamittaisia yksilöitä edes joka vuosi, kun osalla päiväkoh- taisessa saaliissa oli 1-2 alamittaista. Vaikka arviot alamittaisten lohien määrästä vaihtelivat runsaasti, voidaan kuitenkin todeta, että lähes kaikkien haastateltavien mielestä alamittaisten määrä on kas- vanut viimeisten 5 vuoden aikana. Haastateltavilta kysyttiin myös eväleikattujen lohien määrää tai osuutta. Vastausten perusteella mahdollisiin eväleikkauksiin ei olut kiinnitetty huomiota tai saaliissa ei ollut tällaisia yksilöitä. Vain kahden haastateltavan omassa saaliissa oli ollut eväleikattuja lohia. Toinen oli saanut yhden eväleikatun lohen useampia vuosia sitten, kun toisella arvio eväleikattujen osuu- desta oli noin 30 % ja määrä oli lisääntynyt aivan viime vuosien saaliissa.

6.3 Lohen vaellus

Haastateltavia pyydettiin arvioimaan ns. syönnöskalojen ja nousukalojen osuuksia lohisaalista. Kaikilla haastateltavilla oli havaintoja syönnöskaloista tai niitä kutsuttiin myös paikallisiksi lohiksi. Syönnös- ja nousulohien erottaminen perustui pääosin pyynnin ajankohtaan, jolloin hyvin varhain keväällä tai myöhään syksyllä pyydetyt lohet miellettiin syönnöskaloiksi. Nousukalan erottamisiin paikallisesta syönnöskalasta käytettiin mm. suomujen irtoamisen herkkyyttä. Kaikkien vastaajien mukaan suomut irtoavat helpommin syönnöskalasta ja hankealueelle myöhemmin ilmaantuvissa nousukaloissa hei- kommin. Nousukalalla ymmärrettiin Itämeren pääaltaalla syönnöstäviä lohia, jotka nousevat kute- maan mm. Tornionjokeen. Kaikki vastaajat olivat saaneet saaliiksi nousulohia, joista lähes koko lohi- saaliis koostui. Muutamalla haastateltavalla oli myös havaintoja paikallisista syönnöskaloista, joita saatiin saaliiksi heti jäiden lähdön jälkeen huhti/toukokuun vaihteessa tai hyvin myöhään syksyllä.

6.4 Hankkeen vaikutus

Haastateltavat olivat vastausten perusteella tutustuneet suunnitellun hankkeen materiaaliin Hyöty- tuuli Oy:n nettisivuilla tai sieltä löytyvän linkin kautta ympäristöhallinnon sivuilta. Vastausten perusteella kovin pitkälle meneviä arvioita hankkeen vaikutuksista ei ollut mahdollista tehdä, koska esimerkiksi tuulivoimalaitosten sijoittelua ei ollut laajalla hankealueella tehty. Haastateltavat esittivät kysy- myksiä rakennusvaiheen pituudesta ja ajoittumisesta, mahdollisesti toukokuulle ajoittuvaa toimintaa pidettiin erityisen haitallisena. Yleisimmät pidempiaikaisia vaikutuksia koskevat arviot koskivat tuulivoimaloista aiheutuvan melun vaikutusta lohen käyttäytymiseen, jolloin lohet siirtyisivät ulommaksi merelle ja pyynti hankaloituisi tai estyisi kokonaan. Myös tuulivoimaloiden mahdollisesti vaatimat turva- etäisyydet, veneliikkumisrajoitukset sekä voimaloiden väliset etäisyydet koettiin mahdollisina hait- toina. Kahden voimalaitoksen minimietäisyytenä pidettiin 500 – 2000 metriä, jotta kalastus ei estyisi. Tosin osa kalastajista ilmoitti vaihtavansa kalastuspaikkaa, mikäli puisto rakennetaan. Saalisvarmuu- den arvioitiin olevan suurin yksittäinen tekijä kalastuspaikan valintaan.

Haastateltavat olivat kalastaneet alueella vähintään 15 vuoden ajan, osa jo 1990-luvun alusta läh- tien. Aiemmin rakennettujen yhdentoista tuulivoimalaitoksen rakentamisesta tai myöhemmistä vaikutuksista ei ollut koettu haittaa, vaikka kaikki haastateltavat olivat kalastaneet alueella ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Tosin pyynnin todettiin sijoittuvan hyvin kauas nykyisistä tuulivoimalaitoksista, eikä varsinaisia kokemuksia ollut.

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi 28

KVVY Tutkimus Oy

Tekijä:

Kalastotutkija Sakari Kivinen

Hyväksynyt:

Osaston johtaja Jukka Lammentausta

Viitteet

Piiroinen, O. 2007. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuoh- jelma. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 590/OP. 9 s.

Rautanen, J. ja Pakarinen, T. 2019. Selvitys merilohen uistelusta Selkämerellä, Suomenlahdella ja Ah- venenmaalla vuonna 2017.

Väisänen, A. 2018. Kalataloudellinen velvoitetarkkailu Porin edustan merialueella vuosina 2014–16. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 792. 44 s.

Luke, kaupallisen kalastuksen saalistiedot vuodelta 2019: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__06%20Kala%20ja%20riista__02%20Ra- kenne%20ja%20tuotanto__02%20Kaupallinen%20kalastus%20merella/4_meri_saalis.px/table/table- ViewLayout1/?loadedQueryId=a4cde85b-1f64-48cc-969c-96d8630591d4&timeType=top&timeVa- lue=1

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

www.tiedustelu.fi ______

AMMATTIKALASTUS PORIN EDUSTAN MERIALUEELLA

Olemme saaneet tehtäväksi selvittää Porin edustan merialueen ammattimaista kalastusta. Tiedustelu liittyy Suomen Hyötytuuli Oy:n Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Tiedustelu on kohdennettu kaikille ICES ruudulla 37 vuosina 2016-2019 kalastaneille henkilöille/yrityksille. Lisätietoa Tahkoluodon merituulipuiston laajennushankkeesta löytyy nettisivuilta

http://hyotytuuli.fi/tuulipuistot/tahkoluodon-merituulipuiston-laajennus/

https://www.ymparisto.fi/porimerituulipuistoYVA

Pyydämme teitä vastaamaan tiedusteluun siinäkin tapauksessa, vaikka ette olisi toimineet alueella ammattikalastajana tai kalastuksenne tutkimusalueella olisi ollut vähäistä.

Tarkoituksenamme on muodostaa kokonaiskuva tutkimusalueen kalastuksesta, jossa ammattimaisella kalastuksella on suuri merkitys. Lisäksi selvitämme kalojen lisääntymisalueiden ja kulkureittien sijaintia tällä kyselylomakkeella ja myöhemmin tehtävillä haastatteluilla. Lomakkeen lopussa on karttakuvia, joihin pyydämme merkitsemään havaintonne lajikohtaisesti lisääntymisalueista/vaellusreiteistä.

Kaikki antamanne tiedot käsitellään luottamuksellisina, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi Porin edustan merialueen ammattikalastuksesta ja kalastosta.

Olkaa hyvä ja palauttakaa lomake ja kartta viimeistään 28.6.2020 mennessä oheisessa palautuskuoressa, jonka postimaksu on jo maksettu.

KVVY Tutkimus Oy kiittää avustanne!

Tarvittaessa annamme lisätietoja

Sakari Kivinen

puh. 050-3235288

Osoite Postiosoite Puhelin Sähköposti / kotisivut Patamäenkatu 24 PL 265 (03) 2461 111 [email protected] 33900 Tampere 33101 Tampere www.kvvy.fi

Nimi______

Osoite______Puhelin______

Sähköposti______

1. Harjoititteko kalastusta vuonna 2019 oheisessa kartassa esitetyllä alueella? Rastita alla taulukon ne kohdat jotka kuvastavat parhaiten kalastustasi alueella.

Tieduste- Rannikko- Troolika- lualueella kalastusta lastusta

Pääammattina ...... Sivuammattina ......

Ei ammattikalastusta ...... JOS ETTE KALASTANEET TIEDUSTELUALUEELLA NIIN TÄYTTÄMISTÄ EI TARVITSE JATKAA

2. Millä Porin edustan merialueen osa-alueella harjoitit pääosan vuoden 2019 kalastuksesta? Katso lomakkeen liitekartta.

Alue A Alue B Alue C

3. Ammattikalastuksen suurimmat esteet Porin edustan merialueella vuonna 2019.

Merkitkää mitkä tekijät haittasivat mielestänne vuonna 2019 eniten Porin edustan merialueen ammattimaista kalastusta. Haitta-asteikko 0–4 (0=en osaa sanoa, 1=ei haittaa, 2=vähäinen haitta, 3=kohtalainen haitta, 4=huomattava haitta)

1. Ammattikalastuslupien saannin vaikeus 8. Ei kalasatamia tai niiden heikko kunto 2. Porin edustan merialue ei sovellu ammattimaiseen kalastukseen 9. Tavoiteltujen kalakantojen heikko tila 3. Vapaa-ajankalastajien kalastus haittaa pyyntiä 10. Vesiliikenne haittaa pyyntiä 4. Ei toivottujen kalalajien suuri määrä häiritsee pyyntiä 11. Hylkeet haittaavat pyyntiä 5. Alueella ei ole markkinoita ammattimaisesti pyydetylle saaliille 12. Merimetsot haittaavat pyyntiä 6. Pyydysten likaantuminen 13. Väylä- ja satamatyö sekä ruoppaukset 7. Porin alueen jätevedet 14. Muu mikä______

4. Suomen Hyötytuuli Oy rakensi vuonna 2017 Tahkoluodon merialueella kymmenen tuulivoimalaa.

Aiheuttiko hanke mielestäsi haittaa sinulle rakennusaikana?

Ei Kyllä

Aiheuttiko hanke mielestäsi haittaa sinulle rakentamisen jälkeen?

Ei Kyllä Mistä haitta muodostui? ______Kommentoi vapaamuotoisesti rakennustöistä tai tuulivoimaloista myöhemmin aiheutunutta haittaa.

______

5. Kuinka suureksi arvioitte tuulivoimalapuiston tämänhetkisen vaikutuksen. Haitta-asteikko 0–5, 0 = ei vaikuta kalastuksen lainkaan, 1 = vaikuttaa vähän, 2 = vaikuttaa kohtalaisesti, 3 = vaikuttaa runsaasti, 4 = vaikuttaa erittäin runsaasti ja 5 = estää kalastuksen kokonaan.

Tuulivoimalapuisto vaikuttaa kalastukseeni ______.

6. Arvioikaa nykyisten 11 tuulivoimalan vaikutuksia kalastukseenne vuonna 2019. Vertaile miten eri tekijät muuttuivat tullivoimaloita edeltävään aikaan verrattuna. En osaa sanoa Ei ollenkaan Vähän Kohtalaisesti Runsaasti Jouduin siirtämään kalastuspaikkaani Pyydykset likaantuivat Melu häiritsi Väylä- ja satamatöihin liittyvä vesiliikenne häiritsi Veden samentuma häiritsi Pyydykseni rikkoontuivat Kaloissa havaitsin maku- tai hajuvirheitä Saaliini pieneni Saaliin lajikoostumus huononi Havaitsin vedessä kuolleita kaloja

7 . Arvioikaa Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen vaikutuksia kalastukseenne tulevaisuudessa. En osaa sanoa Ei ollenkaan Vähän Kohtalaisesti Runsaasti Joudun siirtämään kalastuspaikkaani Pyydyksille kulkeminen vaikeutuu Pyynti estyy kokonaan Saalislajien vaellusreitti muuttuu Saalislajien lisääntymisalueiden koko pienentyy

Kommentoi vapaamuotoisesti suunnitteilla oleva merituulipuiston laajennushanketta. ______

8. Pyynti eri pyydyksillä tiedustelualueella vuonna 2019. Pyynnissä vuoden aikana keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien tai koentakertojen määrä vuorokausina.

Pyydys Pyydys Pyydys

kpl kpl Lohisiima (100 kpl Silakkarysä Silakkaverkot kouk.) vrk vrk vrk

kpl Lohi- ja kpl Muut siimat kpl Lohirysä taimenverkot (100 kouk.) vrk vrk vrk

kpl kpl kpl Siikarysä Siikaverkot Koukut vrk vrk vrk

Suomukalarys kpl kpl kpl Kuhaverkot Nuotta ä vrk vrk vrk

kpl kpl kpl Rantarysä Ahvenverkot Trooli vrk vrk vrk

kpl kpl Muu pyydys, kpl Push up rysä Pesäverkot mikä vrk vrk vrk

Muut harvat kpl verkot vrk

9. Saaliit (kg) eri pyydyksillä tiedustelualueella vuonna 2019.Ta

Laji kg Laji kg Troolisilakka Kirjolohi

Nuottasilakka Kampela

Rysäsilakka Lahna

Verkkosilakka Turska

Rysälohi Made

Verkkolohi Säynävä

Siimalohi Hauki

Muu lohi Kuore

Rysätaimen Särki

Verkkotaimen Härkäsimppu

Siimataimen Kilohaili

Rysäsiika Harjus

Verkkosiika Ankerias

Rysäkuha Muu laji, mikä:

Verkkokuha

Rysäahven

Verkkoahven

ALUE C

ALUE B

ALUE A

Merkitse kalastuspaikkasi karttaan näillä symboleilla!

rysä (R) verkko (V) trooli (T)

Merkitse tähän karttaan silakan lisääntymisalueet ympyröimällä

Merkitse tähän karttaan siian lisääntymisalueet ympyröimällä

Merkitse tähän karttaan kampelan lisääntymisalueet ympyröimällä

Merkitse tähän karttaan lohen vaellusreitit nuolimerkein

Merkitse tähän karttaan ympyröimällä alueet, joilta on havaintoja harjuksesta ja ankeriaasta

H A

Merkitse tähän karttaan lohen, taimenen ja siian syönnösalueet

L T S