”MUST on TULLU URHEILUHULLU” Fanikulttuurin Tuottaminen Ja Ylläpitäminen IS Veikkaajan Erikoislehdissä

TAMPEREEN YLIOPISTO

Elina Jouppi

”MUST ON TULLU URHEILUHULLU” Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä

Tiedotusopin pro gradu –tutkielma

Toukokuu 2008 TAMPEREEN YLIOPISTO

Tiedotusopin laitos

JOUPPI, ELINA: ”MUST ON TULLU URHEILUHULLU”. Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä

Pro gradu –tutkielma 95 s. liites. 11 Tiedotusoppi

Toukokuu 2008

------Tarkastelen tässä pro gradu –tutkielmassani IS Veikkaajan erikoislehtiä ja sitä, miten ne tuottavat ja ylläpitävät fanikulttuuria. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on palvella sen tilaajaa eli Ilta-Sanomia antamalla hyödyllistä tietoa erikoislehtien lukijoista ja lehtien sisällöstä sekä siitä, miten hyvin julkaisijan tavoite lehtien kohdalla on täyttynyt. Toivon myös, että tutkielma voisi antaa lisämaustetta urheilujournalismin tutkimukseen, sillä varsinkin urheiluyleisötutki- musta on tehty Suomessa vähän. IS Veikkaajan erikoislehtien lukijat kuuluvat urheiluylei- söön, ja heidät voi etukäteishypoteesissa luokitella urheilun suurkuluttajiksi. Erikoislehtien tavoitteena on toimia koko kauden kattavina kausioppaina faneille, joten niiden sisältö on suunnattu tietylle lukijakunnalle eli urheiluyleisölle, joka seuraa aktiivisesti urheilua ja tuntee lajien säännöt sekä nykytilanteen.

Tutkielmani jakautuu kahteen osaan. Ensin olen toteuttanut erikoislehtien lukijatutkimuksen, jossa metodina on ollut kyselylomake. Haastattelin lomakkeen pohjalta puhelimitse yhteensä 40 lukijaa, joista 30 oli IS Veikkaajan kestotilaajaa ja kymmenen määräaikaistilaajaa. Paino- piste oli kestotilaajissa, koska he muodostavat suurimman osan IS Veikkaajan erikoislehtien lukijakunnassa. Lukijoiden yhteystiedot poimittiin satunnaisotoksella IS Veikkaajan tilaajare- kisteristä. Tutkielmani toisessa osassa analysoin erikoislehtien sisältöjä uusretoriikan ja genreteorian näkökulmasta eli esimerkiksi, miten jutut puhuttelevat faneja ja millaisen kuvan lehdet haluavat eri lajeista antaa.

Keskeisimmät tutkimustulokset lukijatutkimuksessa ovat, että lukijat seuraavat urheilua eniten televisiosta, sanomalehdistä ja teksti-tv:stä keskimäärin 2-5 tuntia viikossa ja että erikoislehtien sisällöt ovat täyttäneet hyvin heidän odotuksensa. Puolet lukijoista käyttää lehtiä julkaisijan toivomalla tavalla eli kausioppaina. Sisällöistä lukijoita kiinnostavat eniten haastattelut, ilmiö- jutut ja analyysit. Nykyisin ilmestyvien erikoislehtien lisäksi lukijat haluaisivat saada Mestari- en liigasta oman erikoislehden. Suosittelin sen julkaisemista Ilta-Sanomille. Sisällönanalyysis- sa korostuivat eri lajeihin liitettävät ominaisuudet, jotka ilmenivät jutuissa. Formuloihin yhdis- tetään esimerkiksi sirkusmaisuus, myyttisyys ja illuusiot jostakin elämää suuremmasta. Jää- kiekkoon liitetään taas vauhdikkuus, kaksinkamppailut ja aggressiivisuus. Jalkapallojutuissa viljellään huumaa, hurmosta ja valtaterminologiaa.

Tulosten perusteella voi sanoa, että urheilun erikoislehdille on kysyntää Suomessa. Fanit tyk- käävät lukea ennakkoanalyyseja ja keskustella niistä. Erikoislehtien sisältö on suunnattu lajeja ymmärtäville lukijoille, jotka suhtautuvat yhtä intohimoisesti urheiluun kuin lehtien toimitta- jatkin. Fanikulttuuria tuotetaan ja ylläpidetään kirjoittamalla tunteellisesti, viljelemällä ylisanoja, nostamalla esiin sankareita ja käyttämällä miehistä kieltä.

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO 5

2. IS VEIKKAAJAN ERIKOISLEHDET 8

2.1 Mitä tavoitellaan? 9

2.2 Sisältöjen kuvaus 9

2.3 Ulkoasu 10

3. MITÄ FANIKULTTUURI ON? 10

3.1 Miten urheiluhulluus eroaa populaarikulttuurista? 11

3.1.1 Urheiluyleisötutkimusta olemassa vähän 11

3.1.2 Yleisö aktiivinen toimija, joka tuottaa merkityksiä 13

3.1.3 Suuria tunteita, viihdettä ja henkilöpalvontaa 14

3.1.4 Yhteisöllisyyttä ja samaistumista 18

3.1.5 Menestystä toivotaan jääkiekosta ja jalkapallosta 19

4. TUTKIMUSASETELMA 20

4.1 Tutkimusongelman määrittely 20

4.2. Tutkimusmenetelmät 22

4.2.1 Kyselylomake 22

4.2.2 Uusretoriikka ja genret 24

4.2.2.1 Media luo ennakko-odotuksia ja imagoja 24

4.2.2.2 Mitä retoriikka on? 27

4.2.2.3 Genret 27

5. LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSET 29

5.1 Ikä, asuinpaikka ja ammatti 30

5.2 Urheilun seuraaminen 31

5.2.1 Urheilua seurataan eniten televisiosta, sanomalehdistä 33 ja teksti-tv:stä

3 5.2.2 Lukijat kuluttavat urheilua viikossa keskimäärin 2-5 tuntia 35

5.3 Erikoislehtien lukeminen ja tyytyväisyys 36

5.4 Arvostettuja, ajankohtaisia ja asiantuntevia 37

5.5 Haastattelut ja ilmiöt kiinnostavat 41

5.6 Tärkeä tilausetu, osa voisi maksaa irtonumerohinnan 42

5.7 Mestareiden liiga –lehdelle olisi kysyntää 44

5.8 Kyselyn tulosten arviointia 45

6. ERIKOISLEHDET JA FANIKULTTUURI 47

6.1 Formula 1 –erikoislehdet 47

6.1.1 Kannet 47

6.1.2 Sisällysluettelot 49

6.1.3 Jutut, kuvat ja otsikot 51

6.2 NHL- ja SM-liiga-erikoislehdet 56

6.2.1 Kannet 56

6.2.2 Sisällysluettelot 58

6.2.3 Jutut, kuvat ja otsikot 62

6.3 Futis-, Brittifutis- ja EM-futis-erikoislehdet 74

6.3.1 Kannet 74

6.3.2 Sisällysluettelot 76

6.3.3 Jutut, kuvat ja otsikot 79

6.4 Mitä kertovat fanikulttuurin tuottamisesta ja 88 ylläpitämisestä?

7. LOPUKSI 90

LÄHTEET

LIITTEET

4 1. JOHDANTO

Punttisalin hämärään toisten lähdettyä jään ja huokaan kuinka kummia ajatuksia päähäni tuokaan tuo toiveeni ainoa, että olla saampi nuorempi ja laihempi ja lihaksikkaampi Vaikken sitä julkista, katson lätkää ja pelaan sulkista

Must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu

Elävästi muistan, kuinka velttoilin silloin nuorempana aamuin sekä päivin sekä illoin Luin Sartrea, Nietzscheä, Hegelia ja Kanttia, se oli kyllä tavallaan kovin intresanttia että toiset vei naiset, oli jokaisella heili, ne näet urheili

Must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu must on tullu urheiluhullu

(Eppu Normaali, Urheiluhullu)

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Ihmiset kokoontuvat ravintolaan jännittämään Kimi Räikkö- sen suorituksia formula 1 -osakilpailussa tai Suomen jalkapallon A-maajoukkueen otteita EM- karsintaottelussa. Jotkut rakentavat oman kisakatsomon kotisohvalle kesäolympialaisten ajaksi. Suomalaiset rakastavat sitä, kun sinivalkoinen lippu nousee salkoon voiton kunniaksi. Sohvilla monen silmäkulmassa virtaa kyynel, ja kansallistunne on huipussaan: ”On hienoa olla suomalainen”. Huippu-urheilulla on siis kansallinen funktionsa. Yhteiskunnassa ajatellaan, että menestys vahvistaa suomalaisten kansallista itsetuntoa ja luo nuorisolle esikuvia.

Urheilun seuraamiseen liittyy usein rituaalisia piirteitä, ja urheilua on kuvattu jopa uskonnon kor- vikkeeksi. Urheilun kuluttaminen vahvistaa kollektiivista identiteettiä. Jotkut fanit elävät urheilusta ja muodostavat omia kannustusryhmiä tietyn joukkueen puolesta. Aikuiset miehet saattavat käyttäy- tyä täysin lapsellisesti esimerkiksi jalkapallokatsomossa, kuten huligaanit tekevät. Heille oman joukkueen pärjääminen on suorastaan elintärkeää. (Heinonen 2004, 99.)

5 Katsojat suhtautuvat urheiluun myönteisellä tavalla ja pitävät sen itseisarvoa sekä menestysarvoa tärkeinä (Pänkäläinen 1998, 176). Kansallinen liikuntatutkimus vuosilta 2005–2006 kertoo, että kolme neljästä suomalaisesta pitää Suomen menestymistä kansainvälisissä urheilukilpailuissa eh- dottoman tai melko tärkeänä (www.slu.fi 2007). Tutkimus osoittaa vahvasti sen, että huippu-urheilu nähdään osana suomalaista kulttuuria ja omilta urheilijoilta odotetaan menestystä. Suurimmat odotukset kohdistuvat perinteisiin lajeihin, kuten hiihtoon, yleisurheiluun, jääkiekkoon ja mäkihyp- pyyn. Kimi Räikkösen ja Heikki Kovalaisen hyvät otteet formula ykkösissä herättävät odotuksia autourheilun puolella.

Urheiluun intohimoisesti suhtautuvilla faneilla, niin sanotuilla urheiluhulluilla, on usein omia nä- kemyksiä esimerkiksi ottelun lopputuloksesta. Miksi HPK hävisi tänään Jokereille? Oliko tappio maalivahdin vika vai peluuttiko valmentaja vääriä pelaajia? Kritiikin esittäminen on yksi urheilun suolista. On niin mukavaa arvostella selostajia tai toimittajia, koska itse on aina oikeassa. Urheilu herättää monenlaisia tunteita, kuten raivoa, iloa, intohimoa ja jännitystä.

Olen itse seurannut urheilua pienestä pitäen, ollut joidenkin urheilijoiden fani ja harrastanut eri lajeja laidasta laitaan. Olen työskennellyt yhden kesän Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimituksessa ja kolme vuotta Ilta-Sanomien urheilutoimituksessa. Oma kiinnostukseni ja ammattini vaikuttivat paljon tämän pro gradu -tutkielmani aiheen valintaan, sillä aloitin tutkielman teon työskennellessäni IS Urheilussa. Idea ja toimeksianto IS Veikkaajan erikoislehtien lukijatutkimukseen tulivat silloiselta työnantajaltani Ilta-Sanomilta, joka oli kiinnostunut kuulemaan lukijoiden kommentteja ja arvioita erikoislehdistä.

Tämä pro gradu -tutkielmani jakautuu rakenteeltaan kahteen osaan: IS Veikkaajan erikoislehtien lukijatutkimukseen ja sisällönanalyysiin. Lukijatutkimusta käsittelen luvussa viisi ja sisällönanalyy- sia luvussa kuusi.

Tarkoitukseni on selvittää lukijatutkimuksessa, millaisiksi lukijat kokevat IS Veikkaajan erikoislehdet? Toimivatko lehdet kausioppaina, kuten ne pyrkivät toimimaan? Entä kuinka tarpeellisina lukijat ylipäätään pitävät IS Veikkaajan erikoislehtiä? Kartoitan myös, mistä muista aiheista lukijat voisivat olla kiinnostuneita saamaan lehtiä. Kiinnostaisiko heitä esimerkiksi jalkapallon Mestareiden liiga -lehti?

6 Pyydän vastaajia arvioimaan, kuinka paljon heiltä menee viikossa aikaa urheilun seuraamiseen. Oletan, että suurin osa lukijoista kuuluu urheilun suurkuluttajiin, jotka viettävät viikossa noin kymmenen tuntia urheilun parissa. IS Veikkaajan lukijoista suurin osa harrastaa urheilun vedon- lyöntiä, joten on odotettavaa, että he myös katsovat paljon otteluita televisiosta ja käyvät tarkista- massa lopputuloksia internetistä tai teksti-tv:stä. Jotkut käyvät varmasti ihan katsomossa paikan päällä kannustamassa suosikkijoukkueitaan tai -urheilijoitaan.

Kysyn lukijoilta myös, mistä välineistä he seuraavat urheilua. Nykyinen trendi eli monimediallisuus näkyy varmasti myös tuloksissa. Oletan, että vastaajat seuraavat urheilua noin kuudesta eri välinees- tä, eli televisiosta, teksti-tv:stä, sanomalehdistä, internetistä, iltapäivälehdistä ja paikan päällä katsomossa. Oletukseni ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimustulokseen, vaan omaan käsityksee- ni.

Sisällönanalyysissa tutkin, miten eri lajien eli genrien lehdet ylläpitävät urheiluhulluutta. Millaisin sana-, otsikko-, metafora- ja kuvavalinnoin faniutta ylläpidetään ja ruokitaan?

IS Veikkaajan erikoislehdet ovat Ilta-Sanomien uusimpia tuotteita, joita alettiin tehdä vuonna 2004. Lehdet ilmestyvät aina joidenkin arvokilpailuiden tai jonkin kauden kynnyksellä. Niiden tarkoituksena on toimia kausi- ja kisaoppaina lukijoille. Lehtiä myydään irtonumerona yhdessä Ilta- Sanomien kanssa noin kuukauden ajan niiden ilmestymisestä. IS Veikkaajan tilaajille erikoislehdet tulevat automaattisesti tilaukseen kaupan päälle.

Käyn läpi yhteensä 17 erikoislehteä. Otokseen kuuluvat lähes kaikki syksyyn 2007 asti ilmestyneet lehdet. Otin mukaan kaikki ne lehdet, joita oli saatavilla vielä paperiversioina, paitsi vuonna 2005 ilmestyneen IS MM 2005 ja vuonna 2006 ilmestyneen IS Toronton. Kyseiset lehdet on julkaistu vain kerran tietyn arvokilpailun yhteydessä, joten niitä oli mielestäni hankala verrata muihin erikoislehtiin. Katsoin, ettei niitä kannata käydä läpi, koska ne jäisivät vain yksittäistapauksiksi. Otok- sesta puuttuvat myös vuonna 2004 ilmestynyt IS Futis, vuonna 2005 ilmestynyt IS Brittifutis, vuonna 2006 ilmestyneet IS Futis ja IS Brasilia (jalkapallon MM-kilpailuiden erikoislehti) sekä vuoden 2007 lopulla ilmestynyt IS NHL.

Mielestäni erikoislehdet ovat tutkimisen arvoisia, koska ne ovat menestyneet hyvin kovan kilpailun keskellä. Urheilun tarjonta on viime vuosina kasvanut erityisesti maksullisten televisiokanavien seurauksena. Erikoislehdet ovat kuitenkin pystyneet kasvattamaan levikkiään joka vuosi huolimatta

7 tv:n suuresta urheilutarjonnasta ja kovasta urheilulehtien välisestä kilpailusta. Esimerkiksi Formula 1 -erikoislehteä meni vuonna 2004 kaupaksi noin 13 000 kappaletta, 2005 14 860 kappaletta ja 2006 21 199 kappaletta. IS SM-liigan vastaavat lukemat ovat noin 16 000, 26 355 ja 35 175. Kaikki erikoislehdet huomioiden vuonna 2005 kasvua oli vuoteen 2004 peräti 20 prosenttia ja 2006 vuoteen 2004 verrattuna kasvua oli 30 prosenttia. Kyseessä on siis menestystuote.

Tutkielmani rakentuu niin, että ensin esittelen aineistoni eli IS Veikkaajan erikoislehdet. Käyn läpi lyhyesti niin niiden tavoitteet, sisällön kuin ulkoasunkin. Sen jälkeen paneudun aiheeni teoriataus- taan, joka koostuu populaarikulttuurista, urheiluyleisötutkimuksesta ja urheilun kuluttamisesta. Fa- nikulttuuri eroaa populaarikulttuurista muun muassa siinä, että urheilua ei ole valmiiksi mietittyä, vaan todellista totta. Otteluissa ja kilpailuissa ei ole ennalta kirjoitettua käsikirjoitusta. Penkkiurhei- lija ei tiedä etukäteen, mitä kentällä, radalla tai kaukalossa tapahtuu.

Fanikulttuurin teoriataustojen jälkeen käyn läpi tutkimusasetelmani. Määrittelen tutkimusongelmani ja esittelen menetelmäni: kyselylomakkeen, uusretoriikan ja genreteorian. Sen jälkeen tarkastelen lukijatutkimukseni tuloksia taulukoiden avulla. Tulosten jälkeen analysoin IS Veikkaajan erikoislehtien sisältöjä fanikulttuurin näkökulmasta. Tutkin lehtien kansia, sisällysluetteloja, juttuja, kuvia ja otsikoita. Millä tavalla ne tuottavat ja ylläpitävät fanikulttuuria? Tutkielmani lopussa punon yhteen lukijatutkimuksen ja sisällönanalyysin keskeisimmän annin sekä luotaan tulevaisuuteen teke- mällä ehdotuksia kiinnostavista jatkotutkimuksen aiheista.

2. IS VEIKKAAJAN ERIKOISLEHDET

IS Veikkaajan erikoislehdet (myöhemmin erikoislehdet) ovat Ilta-Sanomien julkaisemia urheilun aikakauslehtiä, joissa käsitellään jonkin tietyn lajin sarjaa tai arvokilpailuja. Lehtiä myydään irtonumeroina yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. IS Veikkaajan tilaajille lehdet tulevat automaattisesti. Vuodessa lehtiä julkaistaan vähintään viisi kappaletta: IS Formula 1, IS Futis, IS Brittifutis, IS SM- liiga ja IS NHL.

IS Formula 1 -lehti ilmestyy maaliskuun alussa, IS Futis huhti-toukokuun vaihteessa, IS Brittifutis, IS SM-liiga syyskuun puolivälissä ja IS NHL lokakuun alkupuolella. Ensimmäiset lehdet julkaistiin vuonna 2004. Vakiolehtien lisäksi myös jalkapallon EM- ja MM-kisoista, Torinon talviolympialai- sista ja Helsingin yleisurheilun MM-kilpailuista on julkaistu omat lehtensä. Keväällä 2007 ilmestyi

8 ensimmäisen kerran IS Kiekko -erikoislehti, jossa käsiteltiin NHL:n kauden huipennusta, MM- kisoja ja päättynyttä SM-liigakautta.

2.1 Mitä tavoitellaan? IS Veikkaajan välissä julkaistiin aiemmin erilaisia erikoisliitteitä samoista aiheista kuin mistä nyt Ilta-Sanomat tekee erillisiä aikakauslehtiä. Ilmestymisaikataulu noudattaa liitteiden aiempaa aika- taulua. Liitteitä ei myyty ennen erikseen, vaan ne olivat piilossa IS Veikkaajan välissä. Uusien erikoislehtien vahvuutena pidetään sitä, että ne voivat saavuttaa moninkertaisen levikin verrattuna Veikkaajan irtonumerolevikkiin. Näin on käynytkin.

Julkaisijan mukaan erikoislehdet pyrkivät olemaan pitkäkestoisia, koko kauden lukupaketteja eli kausioppaita, joita voi selailla aina, kun tarvetta syntyy. Esimerkiksi niistä voi tarkistaa, osuivatko joukkueanalyysien arviot oikeaan vai eivät. Julkaisija tavoittelee sitä, että katse suunnataan lehdissä eteenpäin ennakoiden, analysoiden ja arvioiden. Pitkäkestoisuuden lisäksi lehtien halutaan olevan laadukkaita, houkuttelevia ja ajankohtaisia.

2.2 Sisältöjen kuvaus Lehtien yleisenä filosofiana on nostaa kiinnostavalla tavalla esiin kauden tai yksittäisen suuremman urheilutapahtuman kuumimmat aiheet, henkilöt ja ilmiöt. Varsinaisten lukujuttujen ohella lehtien painopistealueena on myös analyysit tulevan kauden joukkueista ja pelaajista tai F1-talleista ja kuljettajista. Sisällöistä noin kaksi kolmasosaa on isompia henkilö- tai ilmiöjuttuja ja loppu yksi kol- masosa analyyseja sekä taulukoita.

IS Formula 1 -lehdissä on paneuduttu esimerkiksi mysteeriin nimeltä Kimi Räikkönen. Onko hän autoratojen Einstein vai moottoriurheilun Matti Nykänen (IS Formula 1 2004)? Henkilöjuttuja on tehty myös muun muassa uransa lopettaneesta Michael Schumacherista, F1-imperiumin valtiaasta Bernie Ecclestonesta, Ferrari-pomo Jean Todtista ja Williams-kuski Nico Rosbergista. IS SM-liiga - lehdissä henkilökuvia on muodostettu esimerkiksi Ville Niemisestä, Raimo Helmisestä, Jyrki Lum- peesta, Waltteri Immosesta, Pasi Nurmisesta ja Hannu Jortikasta.

Syksyn 2006 IS SM-liigan numerossa lehdessä esiteltiin liigan pelastusohjelma, joka sisälsi kahdeksan kohtaa. Julkaisijan saaman palautteen perusteella ilmiöjuttu herätti lukijoissa tunteita puo-

9 lesta ja vastaan. Erikoislehtien puheenaihejuttuja ovat olleet myös Englannin valioliigan ulkomaalaiset pelaajat ja jääkiekon NHL:n nykytilanne.

Lukujuttujen, analyysien, taulukoiden ja kausiohjelmien lisäksi lehdissä on myös toimittajien kir- joittamia kolumneja. Yleensä mielipidejuttu löytyy lehden niin sanotulta pääkirjoitussivulta.

2.3 Ulkoasu IS Veikkaajan erikoislehdet ovat kiiltävälle paperille painettuja, eli aikakauslehtiä. Niiden ulkoasu noudattaa hyvin pitkälti IS Urheilun muita julkaisuja. Tavoitteena on, että lehdet olisivat selkeitä, värikkäitä, luettavuudeltaan hyviä ja yllätyksellisiä.

Julkaisijan mukaan suurin huomio erikoislehtien ulkoasussa kohdistuu niiden kansiin. Kansikuvaksi valitaan jokin selkeä ja huomiota herättävä otos. Yleensä se on henkilökuva, koska ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisistä. Otsikkoaiheita kansissa on ollut runsaasti, keskimäärin seitsemän kappaletta, jotta niistä löytyisi jokaiselle jotakin. IS Formula 1 -lehtien otsikoissa on ollut muun muassa varikkojen kaunottarista kertova teksti, jonka perusteella myös urheilua vähemmän seuraavat voisivat kiinnostua lehdistä.

3. MITÄ FANIKULTTUURI ON?

Faniudessa kohde tuotetaan, ei vain vastaanoteta. Suomen kielessä fani on käsitteenä neutraali, jota käytetään sekä harrastajasta että yleisöstä toisin kuin Englannissa. Fanatic eli fanaatikko tarkoittaa innokasta ihailijaa ja intoilijaa. Englannissa termiä käytettiin ensimmäisen kerran jo 1800-luvun lopussa kuvaamaan urheilujoukkueen kannattamista. Fanaatikon kantasana on latinan fanaticus, jolla tarkoitetaan voimakkaasti haltioitunutta ja raivokasta henkilöä. Faniuteen liitetäänkin usein uskonnollinen kiihkoilu ja jonkinlainen sosiaalinen poikkeuma. Faneja pidetään suorastaan hystee- risinä, mikä ilmenee esimerkiksi rock- tai pop-konserteissa. (Heinonen 2004, 98.)

Arkikäytössä fani-sanaa on käytetty Suomessa 1970-luvulta alkaen. Esimerkiksi 1960–1970- luvuilla fan clubia käytettiin yleisesti. Nykyään monella julkkiksella esimerkiksi näyttelijöillä, lau- lajilla, yhtyeillä ja urheilijoilla on omat fan clubinsa. Fanius-ilmiö tunnetaan siis hyvin arkikielessä. Se voi liittyä tekemiseen, ihmisiin, eläimiin, tavaroihin, musiikkiin, hahmoihin ja tarinoihin. Henki- lö voi olla jonkin tv-sarjan fani, pop-yhtyeen fani tai kissafani. Vuonna 2005 ilmestyneen Tilasto-

10 keskuksen vapaa-ajan tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista on jonkin asian faneja. (Niku- nen 2005, 18–19.)

Fanius antaa ihmisille mahdollisuuksia rikkoa rajoja, kokeilla eri identiteettejä ja rikkoa stereotypi- oita. Fanius ei silti määrittele ihmisen koko identiteettiä. Fanien ajatellaan palvovan ja ihailevan kohdettaan sokeasti. He eivät näe kohteen huonoja puolia, vaan uskovat usein tämän olevan täydel- linen. (Saresma & Kovala 2003, 20.)

Fanin käsitettä voidaan tulkita kahdella tavalla. Toisaalta fanius on pitämistä jostakin populaarikulttuurin elementistä. Toisaalta taas fani-käsitteellä voidaan viitata ylipäätään populaarikulttuurin ylei- söön. Sinua pidetään fanina, kun vain pelkästään istut esimerkiksi jalkapallo-ottelun katsomossa tai katsot pop-konserttia kotisohvalla. Urheilujournalismissa fanilla voidaan viitata koko yleisöön esimerkiksi ”20 000 suomalaista formulafania matkusti Unkariin Hungaroringin osakilpailuun.”Fani- us voi myös olla kapinointia vallitsevia arvoja vastaan. Tällöin puhutaan kuulumisesta vasta- tai alakulttuurin kannattajiin. Faniuteen kuuluu yleensä jonkin asteista riippuvuutta, ja pahimmillaan se voi jopa hallita arkielämää. (Heinonen teoksessa Ilmanen 2004, 236–237.)

Populaarikulttuuri on nykyään entistä näkyvämmässä asemassa yhteiskunnassa, mikä on vaikuttanut siihen, että faniuskin on näkyvämpää. Se kuuluu kiinteästi myöhäismoderniin aikaan erityisesti television ansiosta. (Nikunen 2005, 20.)

3.1 Miten urheiluhulluus eroaa populaarikulttuurista? 3.1.1 Urheiluyleisötutkimusta olemassa vähän Suomalaista urheiluyleisöä ja sen käyttäytymistä on tutkittu vähän. Syitä vähyyteen on olemassa ainakin kaksi erilaista. Ensiksikin yleisön käyttäytyminen ja katsomoturvallisuus eivät ole olleet Suomessa ongelma, kuten monissa suurissa jalkapallomaissa esimerkiksi Englannissa ja Italiassa. Veikkausliigan ottelut eivät ole läheskään samanlaisia massatapahtumia kuin vaikkapa Englannin Valioliigan ottelut, jotka keräävät stadioneille satoja tuhansia futisfaneja. Lisäksi Suomessa ei ole esiintynyt jalkapallohuliganismiin liittyvää väkivaltaa. Yleisön on ollut siis turvallista seurata otteluita omassa rauhassaan. (Heinonen 2000, 8.)

11 Toiseksi Suomessa urheilun ja liikunnan harrastaminen nähdään usein reippautena, rehtiytenä ja terveyttä edistävänä asiana. Penkkiurheilua on pidetty lähinnä passiivisena ajanvietteenä ja aktiivi- sen urheilun harrastamisen vastakohtana. (Heinonen 2000, 8-9.)

Urheilu liittyi alussa vahvasti kansallisiin tavoitteisiin, eli itsenäisyystaisteluun ja sotilaskunnon ylläpitämiseen. Perinne elää edelleen, sillä Kimi Räikkösen maailmanmestaruus italialaistallissa vahvistaa nimenomaan suomalaista itsetunto eikä kansainvälisen tallitoiminnan kuvausta. Suoma- laisten kuuluu siis kannattaa Kimiä. (Pänkäläinen teoksessa Halmesvirta & Roiko-Jokela 1998, 46– 47.) Suomalaisen urheilun kultakautta elettiin ennen sotia. Suomi sai menestystä ja mainetta esimerkiksi yleisurheilussa ja painissa. Sotien jälkeen Helsingin olympialaiset nostattivat vielä suomalaisissa urheilukuumetta, mutta 1960-luvulla ihmisten vapaa-aikaan alkoi mahtua paljon muutakin aktivi- teettia kuin urheilun seuraaminen. Suomalaisten usko urheiluun palautui viimeistään vuonna 1995, jolloin Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Se oli jotain niin ainutlaatuista, että urheilu alkoi taas aivan uudella sykkeellä kiinnostaa kansaa. (Virtapohja 1998, 13–14.)

Penkkiurheilijan stereotypiana on ollut kaljamahainen mies, joka jännittää television ääressä olut- pullo huulilla jotakin jännittävää urheilutapahtumaa. Penkkiurheilusta ja sen roolista ihmisten arjessa tiedetään hyvin vähän. Urheilua on käytetty hyväksi tuotettaessa yhteisöllisyyttä ja kansallisval- tiolta. Milloin Suomea on juostu, kaasuteltu, hiihdetty tai pelattu maailmankartalle. Urheilu on kiih- dyttänyt sosiaalista identiteettiä. Suomalaisuus on nähty historiassa toisaalta runebergiläisessä hen- gessä patrioottisena ja sisukkaana urheilukansana, toisaalta negatiivisena metsäläisyytenä ja huma- lahakuisuutena. Kännipäissä olevat suomalaisturistit pönkittävät jälkimmäistä mielikuvaa kansas- tamme. (Heinonen 2004, 97.)

Urheiluyleisötutkimuksesta on tullut vähitellen ajankohtaista myös Suomessa, sillä yhä useammat ihmiset suhtautuvat urheiluun intohimoisesti (Heinonen 2000, 11). Urheilun kuluttaminen on mo- nelle suomalaiselle tärkeä osa arkielämää. Esimerkiksi sunnuntain päivärytmi menee joissakin ko- deissa täysin formula 1 -kilpailun aikataulun mukaan. Isä istuu sohvalla ja katsoo kilpailua eikä lähde sukulaisille kylään tai ulkolenkille, vaikka äiti kuinka haluaisi.

Fanitoiminta on lähtenyt Suomessa käyntiin vahvasti 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin perus- tettiin monia jääkiekko- ja jalkapallojoukkueiden fan clubeja (Heinonen 2000, 11). Fan clubit tar-

12 joavat erilaisia etuja, toimintaa ja saattavat julkaista omaa lehteä sekä ylläpitää kotisivuja internetis- sä. (Godenhjelm 1998).

Katsojien turvallisuusasiat ovat myös asettuneet uuteen asemaan urheilun kansainvälistyessä. Suo- messakin pelataan kansainvälisiä otteluita esimerkiksi jalkapallon MM- ja EM-karsintoja ja jääkie- kon A-maajoukkueen otteluita. Esimerkiksi vuonna 2000 Helsingin olympiastadionille saapui lähes 40 000 futisfania seuraamaan Suomi-Englanti-ottelua. Englannista kannattajia tuli 3000. Kansainvä- liset sopimukset velvoittavat Suomen ottamaan yleisöväkivallan ja häiriökäyttäytymisen ennaltaeh- käisyn tosissaan. (Heinonen 2000, 11.)

3.1.2. Yleisö aktiivinen toimija, joka tuottaa merkityksiä Populaarikulttuurissa yleisö nähdään aktiiviseksi toimijaksi, joka tulkitsee, tuottaa ja kierrättää kult- tuurisia merkityksiä. Urheilun kuluttamisessa ja faniudessa keskeisiä ovat niin ikään emootiot, tun- nelmat ja affektiivinen ulottuvuus, kuten populaarikulttuurissakin. Urheilussa käsikirjoitusta ei ole kirjoitettu ennalta valmiiksi samalla lailla kuin elokuvissa tai teatterissa, paitsi sopupeleissä. Se ei ole valmiiksi mietittyä draamaa, vaan todellista totta. Urheilijat taistelevat voitosta ja mestaruuksis- ta oikeasti, häviävät ja saattavat myös oikeasti loukkaantua. Urheilu tarjoaa ainutlaatuista viihdettä ja jännitystä, missä piilee sen kiinnostavuus. Ikinä ei voi tietää etukäteen, mitä kentällä, radalla tai kaukalossa tapahtuu. Yleisö voi kokea olevansa oikeasti mukana ottelussa ja kisatapahtumassa. (Heinonen 2000, 9.)

Katsojat ovat siis varsin aktiivisia eivätkä suinkaan passiivisia penkkiurheilijoita. He huutavat kil- paa keskenään ja elävät tiivisti mukana kenttätapahtumissa. Yhteiskunnassa tuollainen aistikas kii- hottuminen ja voimakas käytös tulkitaan helposti vaaralliseksi, koska yleisöön liittyy spontaanisuut- ta ja yllätyksellisyyttä. Katsojat saattavat yhtäkkiä alkaa tapella keskenään ja heittää toisiaan vaikka pulloilla. Tuollaista väkivaltaista fanikäyttäytymistä kutsutaan huliganismiksi, jota on nähty paljon viime vuosina jalkapallokatsomoissa. (Heinonen 2004, 97.)

Jalkapallohuliganismi synnytti 1990-luvulla oikein akateemisen tutkimusbuumin, koska se määritel- tiin sosiaaliseksi ongelmaksi, jolle haluttiin etsiä ratkaisuja. Oli Leicesterin koulukuntaa, etnografis- ta tutkimusta ja postmodernitutkimusta. Ilmiön käsitteellinen luokittelu johtaa sen tietynlaiseen oi- keuttamiseen, mistä nähtiin vuonna 1985 karmiva esimerkki. Liverpoolin kannattajien otsaan lyötiin Heyselin mellakan jälkeen huligaanin poltinmerkki. Joukkueen oli määrä kohdata Tottenham 15. huhtikuuta 1989 Hillsboroughin stadionilla Sheffieldissä. Turvallisuudesta vastanneet viranomaiset

13 avasivat stadionin portit Liverpoolin kannattajille, jotta tungos helpottaisi. Katsomo-osaan pääsi kuitenkin tuhansia kannattajia liikaa. Kun ihmiset puristuivat ja tukehtuivat katsomon pelikentästä erottavaa aitaa vasten, viranomaiset ajattelivat heidän pyrkivän kentälle huligoimaan. Hätäulos- käyntejä ei avattu, niinpä stadionille menehtyi lopulta 96 Liverpool-fania. (Heinonen 2004, 97.)

Urheilun seuraamista on pidetty tyypillisesti miehisenä ilmiönä, sillä huippu-urheilussa miehet ovat pääosassa. Miesten lajeja seurataan paljon enemmän kuin naisten, ja niistä kirjoitetaan ja kerrotaan enemmän julkisuudessa. Supertähdet ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Harva naisurheilija on saavuttanut maailmanluokan julkisuuden. Tunnetuimmat naisurheilijat ovat olleet esimerkiksi tennis- pelaajia, yleisurheilijoita, golffareita ja hiihtäjiä. Tällä hetkellä maailman kuumin naisurheilija on tennistähti Maria Sharapova, jonka vuosiansiot ovat kymmeniä miljoonia euroja rahakkaiden spon- sorisopimusten ansiosta.

3.1.3. Suuria tunteita, viihdettä ja henkilöpalvontaa Penkkiurheilu on muuttanut urheilua harrastuksesta maailmanlaajuiseksi yleisöviihteeksi, mikä nä- kyy erityisesti kesäolympialaisissa, joita seuraavat sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa (Kol- jonen 2000, 111). Myös jalkapallon MM-kisat pääsevät samoihin lukemiin. Esimerkiksi vuoden 2002 MM-kisojen finaalia Brasilian ja Saksan välillä seurasi arviolta jopa neljännesosa koko maa- pallon väestöstä. Urheilun seuraaminen kokoaa yhteen ihmisiä mielenkiintoisella tavalla globaalisti ja vahvistaa heidän kollektiivista identiteettiään. Urheilulla on keskeinen merkitys sosiaalisen iden- titeetin kiihdyttimenä. (Heinonen teoksessa Ilmanen 2004, 231–232.)

Penkkiurheilun laajeneminen on vaikuttanut urheilun perinteisiin asetelmiin ja ehtoihin. Ennen urheilu oli tarkoitettu urheilemista ja urheilijoita varten. Urheiluseurojen tarkoituksena oli yhteisen harrastuksen edistäminen. Nykyään kilpailutapahtumilla on oma viihdearvonsa, ja yleisön asema kuluttajana on vahvistunut. Huippu-urheilu on ensisijaisesti suuren yleisön viihdettä, ja urheilusan- karit ovat yleisön omaisuutta. Yleisön suosio lisää lajien julkisuusarvoa ja sitä kautta sponsorien kiinnostusta. Penkkiurheilun kiinnostuksen perusehtona on silti edelleen lajin perussääntöjen tunteminen. Mitä syvällisemmin lajin säännöt hallitsee, sitä paremmin laji säilyy katsojalle mielenkiin- toisena. Esimerkiksi pesäpallon sääntöjä on moitittu liian hankaliksi ja monimutkaisiksi suuren yleisön kannalta. (Heinilä 1986, 1-3, 11.)

14 Televisiokanavilla ja sponsoreilla on paljon vaikutusvaltaa urheilutapahtumiin. Otteluiden alka- misajankohtaa saatetaan muuttaa sen takia, että se sopii paremmin television ohjelmakaavioon. Esimerkiksi jonkin palloilulajin tv-ottelu aloitetaan iltapäivällä normaalia aikaisemmin, jotta se saadaan näkymään televisiossa.

Tv-sopimuksista tulevat tulot ovat lajeille tärkeitä, joten liitot tekevät kaikkensa saadakseen lähe- tysaikaa ja sitä kautta näkyvyyttä ja kenties uusia faneja. Television mukaan tulon myötä urheilijoiden palkat ovat nousseet huikeisiin summiin erityisesti jalkapallossa, NHL:ssä, moottoriurheilussa ja NBA:ssa. Suuret palkat luovat urheilijoista osaltaan kuvaa supertähtinä, joiden puolisoiksi tai kavereiksi jotkut fanit haaveilevat pääsevänsä. (Altheide & Snow 1979, 225, 232–233.)

Urheilun tuottamat tunne-elämykset ovat verrattavissa uskontoon, jossa päästään osalliseksi pyhän kohteen tunnelatauksista (Kokkonen 2005, 69). Kiihkeää urheilufaniutta pidetään yleensä merkittä- vänä yhteiskunnallisena ilmiönä. Sen sijaan erityisesti naisten ja tyttöjen populaarikulttuuriin liitty- vä fanius koetaan yksityiseksi, tunne-elämään kytkeytyväksi ilmiöksi. Teinitytöt voivat olla toivot- toman ihastuneita esimerkiksi pop-laulajaan ja kohdistavat kaikki tunteensa tähän, kunnes ihastus lakkaa ja tilalle astuu jokin todellinen, lähellä oleva poika. (Nikunen teoksessa Saresma & Kovala 2003, 123.)

Urheilusta on tullut osa populaarikulttuuria siinä tapauksessa, jos populaarikulttuuri-termillä viitataan asioihin ja ilmiöihin, jotka ovat populaareja siksi, että suuret ihmismassat katselevat, kuuntele- vat, ostavat, kuluttavat ja nauttivat niistä täysin rinnoin. Lisäksi urheilua seurataan nykyään yhä enemmän medioiden välityksellä, erityisesti television. (Heinonen 2000, 10.)

Urheilun suosion kasvu liittyy myös viestintäteknologian kehitykseen, sillä internet ja maksulliset televisiokanavat antavat enemmän mahdollisuuksia kuluttaa urheilua kuin aiemmin. Internet tarjoaa muun muassa vedonlyöntiä, keskusteluryhmiä, fantasiapelejä, fanituotteita, videoita ja valokuvia. (Heinonen 2000, 10.)

Populaaria ei olisi olemassa ilman massakommunikaatiota, sillä se mahdollistaa kulttuuriteollisuu- den tuotteiden maailmanlaajuisen levikin. Yhteiskunta on nykyään kaiken kattavan kommunikaati- on yhteiskunta. (Heinonen teoksessa Ilmanen 2004, 239.)

15 Fanituotteet pitävät yllä yhteisöllisyyden merkitystä. Niillä ilmaistaan vahvasti kuuluvuutta tietyn joukkueen tai urheilijan kannattajiin. Lippis, pinssi, takki tai t-paita viestittää, kenen kannattajiin henkilö kuuluu. Keräily kertoo todellisesta faniudesta. Seuran tuotteet ovat yhtä lailla keräilytava- roita kuin esimerkiksi postimerkit, tarrat tai nallet jollekin toiselle ihmiselle. (Heinonen teoksessa Saresma & Kovala 2003, 63–64.)

Monella huippu-urheilijalle on internetissä tänä päivänä omat kotisivunsa, jotka on tarkoitettu ennen kaikkea faneille, mutta myös medialle esimerkiksi taustatiedon lähteiksi. Kotisivuilla urheilija voi esitellä itsensä, paljastaa mieltymyksiään ja välittää kuvia myös urheilutapahtumien ulkopuolelta fanien ihasteltaviksi. Suomalaisista huippu-urheilijoista kotisivut löytyvät ainakin Kimi Räikkösel- tä, Heikki Kovalaiselta, Mika Kalliolta, Marcus Grönholmilta, Kalle Palanderilta, Tanja Poutiaisel- ta, Tero Pitkämäeltä, Jarkko Niemiseltä, Hanna-Maria Seppälältä, Virpi Kuituselta ja Hannu Man- niselta. Yksilöurheilijoilla on enemmän kotisivuja kuin joukkueurheilijoilla. Esimerkiksi suomalaisista NHL-pelaajista yhdelläkään ei ole virallisia kotisivuja. Perustiedot löytyvät tietysti pelaajan joukkueen virallisilta sivuilta. Urheilijoiden virallisten kotisivujen lisäksi internetissä on paljon fanien itsensä tekemiä ja ylläpitämiä urheilijoiden fanisivuja ja keskustelufoorumeja.

Media korostaa tiettyjä urheilijoita, joista tulee median myllytyksessä tähtiä ja sankareita. Heidän avullaan media tekee myös itsestään kiinnostavan. Sankareista ja supertähdistä on tullut mediabisnekselle suoranainen elinehto. (Virtapohja 1998, 21.)

Tutkijoiden mukaan Englannin jalkapalloilusta on tullut osa maan populaarikulttuuria. Urheilijoista on muutoksessa tullut osa julkisuus- ja viihdeteollisuutta, mistä hyvänä esimerkkinä on futistähti David Beckham. Hänen tekemisiään ja sanomisiaan on seurattu tarkasti ympäri maailmaa. Kun Beckham viime vuonna ilmoitti siirtyvänsä Real Madridista Los Angeles Galaxyyn, uutinen kohah- dutti koko maailmaa. Hän ei ole pelkkä jalkapalloilija, vaan myös muoti-ikoni, talousbrändi ja seksisymboli. (Heinonen 2004, 97–98.)

Beckham on antanut nimensä esimerkiksi hajuvesimerkille yhdessä vaimonsa Victoria Beckhamin kanssa ja julkaissut elämäkerran ”David Beckham: My Side”sekä jalkapallovinkkejä sisältävän kirjan ”David Beckham’s Soccer Skills”. Hän on poseerannut seksiä tihkuvissa valokuvissa ja julis- teissa, eli ollut myös itse luomassa seksisymbolin asemaansa. Lisäksi hän tykkää pukeutua hyvin ja kalliisiin merkkivaatteisiin.

16 Beckham ja monet muut jalkapalloilijat, kuten Cristiano Ronaldo, ovat saaneet aikaan myös henki- löpalvontaa, minkä vuoksi urheilun ja populaarikulttuurin raja on myös hälventynyt ikään kuin ve- teen piirretyksi viivaksi. Tähtiurheilijat ovat myös superjulkkiksia, ja heitä kunnioitetaan suuresti. Esimerkiksi Beckhamin väistyttyä Englannin maajoukkueen kapteenin tehtävästä, fanit olivat suorastaan sokissa ja itkivät uutisen kuultuaan sekä kirjoittivat internetin keskustelupalstoille rakasta- vansa tähteä. Beckham lumoaa karismallaan kyynisetkin naistoimittajat.

Kun Pepsin mainosfilmi on saanut valkokankaalla ensiesityksensä, on sisäänmars- sin aika. Kaaos on valmis. Tunnetusti aggressiiviset espanjalaiset kuvaajat huutavat ja mesoavat, naistoimittajat kirkuvat. Espanjan tv:n krissesalminen huutaa niskani takaa kurkun täydeltä: ”David, You're so unbelievably beautiful! (David, olet niin uskomattoman kaunis).” Puolenkymmentä naistoimittajaa liittyy kuoroon. Tällaisia reaktioita aiheuttaa vain yksi urheilija maailmassa, kenties maailman tunnetuin ih- minen. Hän seisoo salamavalojen loisteessa palvottavana kuin olisi ollut siinä aina. Levollinen hymy huulillaan, hieman parrakkaana, paksussa ja taatusti kalliissa ta- kissa. Beckham näyttää jopa nauttivan tilanteesta; hänelle tämä on ties miten mo- nennen megakampanjan lanseeraus. (Ilta-Sanomat 28.2.2004, sivu IS Urheilu 6)

Cristiano Ronaldon tulo Suomeen Portugalin maajoukkueen kanssa oli suuren luokan mediatapah- tuma vuonna 2006. Helsinki-Vantaan lentokentälle riensivät niin toimittajat kuin fanitkin, jotka yrittivät ottaa kameroillaan kuvia pelaajasta ja huusivat tämän nimeä. Portugalin harjoituksissa Hel- singin olympiastadionilla järjestäjät joutuivat pyytämään yleisöä olemaan hiljempaa, etteivät pelaajat häiriintyisi, sillä niin kovaa tytöt kirkuivat katsomossa.

"Pyydämme teitä säilyttämään kohtuuden äänenkäytössä", kaikui kuulutus yleisölle Olympiastadionilla eilen Portugalin avointen harjoitusten aikana. Täysin turha pyyntö. Kuka jalkapalloilija nyt ihastelevista kiljaisuista häiriintyisi. Cristiano Ro- naldo ja Portugali keräsivät tuhansittain ihmisiä seuraamaan avoimia harjoituksia. Ennen näkemätöntä ja kuulumatonta Suomessa, mutta ei siellä, missä Portugalin tähdet liikkuvat. Tanskassa harjoitusmaaottelun pelannut Portugali herätti samanlaista hysteriaa. Sen suurin aiheuttaja on Cristiano Ronaldo, joka mitä ilmeisimmin on ottanut David Beckhamin paikan nuorten tyttöjen ja naisten sydämissä. Kiljunta yltyi joka kerta, kun idoli koski palloon. "Hän on jonkinlainen seksisymboli. En tie-

17 dä miksi", kommentoi Portugalin maajoukkuetta 20 vuoden ajan seurannut Record- lehden toimittaja José Carlos Freitas. (Helsingin Sanomat 6.9.2006, sivu B10)

1990-luvulla mäkihyppääjä Toni Nieminen herätti vastaavaa hysteriaa Suomessa. Tytöt kirkuivat Salpausselän kisojen mäkimontussa, kun pellavapäinen Nieminen hyppäsi. Nykyään myös urheilijoiden yksityiselämä kiinnostaa enemmän kuin aiemmin. Esimerkiksi Kimi Räikkösen baaritoilailut nousevat otsikoihin niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Juorulehdet tekevät mielellään urheilijoiden tekemisistä kohuotsikoita yhtä lailla kuin popparien, näyttelijöiden tai televisiojuonta- jien tekemisistä.

Henkilöpalvontaan liittyy myös patsaiden tekeminen. Monesta suomalaisesta entisestä huipusta on olemassa patsaita muun muassa Paavo Nurmesta, Lasse Virenistä, Siiri Rantasesta ja Veikko Haku- lisesta. Vuonna 2007 Lahdessa suunniteltiin patsasta jalkapalloilija Jari Litmasesta.

Bourdieu on kiteyttänyt urheilussa tapahtuneen muutoksen näin: Urheilu on muuttunut television välityksellä kansan näytelmäksi, joka leviää paljon laajemmalle kuin vain niille, joilla on erityistie- dot hallussaan lajin seuraamiseksi (Heinonen 2004, 97). Esimerkiksi taitoluistelun EM-kisoja katsoi paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät tiedä hypyistä tai luistelusta yhtään mitään. He ihailivat Kiira Korpea tai Susanna Pöykiötä ja jännittivät heidän puolestaan.

3.1.4 Yhteisöllisyyttä ja samaistumista Urheilun seuraaminen antaa myös yhteisöllisyyden tunteen. Se yhdistää perheitä, kavereita ja jopa kansakuntia. Urheilijoihin ja joukkueisiin samaistuminen voi rakentaa jopa katsojan itsetuntoa. Hän kokee olevansa hyvä, koska suosikki pärjää. Kyseessä on ikään kuin paistattelu heijastetussa kunni- assa. Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että yksilöt yrittävät kohottaa itsetuntoaan vähentämällä psykologista matkaa itsensä ja menestyvien henkilöiden väliltä. Fanit pitävät suosikkijoukkueensa pelipaitoja päällä ja puhuvat, että me voitimme. Voittojen lailla myös tappiot koetaan osaksi suhdetta joukkueeseen. (Heinonen 2000, 98.)

Esimerkiksi Suomessa 1990-luvulla olleen laman jälkeen jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 kohotti suomalaisuuden tunnetta ja sai ihmiset ryntäämään kaduilla juhlimaan sekä ostamaan maajoukkueen fanituotteita. Sen sijaan päinvastainen ilmiö koettiin 2001, jolloin suomalaiset tunsi-

18 vat häpeää Lahden MM-hiihdoissa tapahtuneiden dopingkäryjen vuoksi. (Heinonen teoksessa Ilma- nen 2004, 238.)

Ilmiötä on tutkittu muun muassa Yhdysvaltojen yliopiston jalkapallojoukkueiden kannattajien keskuudessa. Voitettujen pelien jälkeen kannattajat pukeutuvat mielellään oman yliopistonsa joukkueen paitaan kuin hävittyjen pelien jälkeen. Halukkuus samaistua joukkueeseen vaihtelee siis sen mukaan, miten hyvin joukkue on pärjännyt. (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1999, 312.)

Basking in reflected glory -ilmiö on yleinen myös Suomessa erityisesti kansainvälisten kilpailuiden aikana. Leijonien tai hiihtäjien menestyminen on aina meidän menestymistä. Sen sijaan epäonnis- tumisia selitetään yleensä yksilöistä eli urheilijoista johtuviksi. Joskus ollaan ylpeitä pelkästään sii- tä, jos jokin tunnettu urheilija asuu lähellä, on käynyt samaa koulua tai on jopa jotakin kautta sukua. Heti kun urheilija alkaa menestyä ja pärjätä, hyvän päivän tuttuja ilmaantuu vaikka mistä. (Helkama ym. 1999, 377.)

Sama ilmiö toistuu myös jääkiekon SM-liigan pelien jälkeen. Esimerkiksi Hämeenlinnan jäähallin lähellä kulkiessa on helppo arvata HPK:n ottelun jälkeen, kuinka kotijoukkueelle kävi. Jos liput liehuvat autojen ikkunoista, HPK voitti. Jos eivät, niin tappio tuli. Yleisö elää tunteella joukkueen mukana.

Petri Godenhjelm (1998) tutki vuonna 1997 postikyselyllä viiden suomalaisen jääkiekkojoukkueen ja kolmen jalkapallojoukkueen fan clubin jäsenien samaistumista joukkueeseen ja pelaajiin. Tulok- sista ilmenee, että pelaajiin samastuminen oli voimakkainta nuorten naisten keskuudessa. Jääkiek- kojoukkueiden fanit samastuivat jalkapallojoukkueiden faneja voimakkaammin. Tutkimuksen mukaan eniten samastuneet käyvät useammin kotiotteluissa ja kannustavat enemmän kuin heikommin samastuneet fanit, mikä on tietysti luonnollista.

3.1.5 Menestystä toivotaan jääkiekosta ja jalkapallosta Vuosina 2005–2006 tehdyn Kansallisen liikuntatutkimuksen (www.slu.fi 2007) mukaan suomalaiset haluavat huippu-urheilumenestystä ennen kaikkea perinteisistä lajeista. Eniten odotetaan hiihdosta (42 %) ja yleisurheilusta (38 %). Kolmanneksi eniten menestystä toivotaan jääkiekosta (29 %) ja neljänneksi mäkihypystä (22 %). Jalkapallosta halutaan menestystä viidenneksi eniten (12 %) ja autourheilusta (10 %).

19 Tutkimusten mukaan vajaa puolet suomalaisista seuraa urheilua paikan päällä. Urheiluyleisö ei ole suinkaan kaikkiruokaista, sillä kaksi kolmasosaa huippu-urheilua seuranneista seuraa vain yhtä lajia, vajaa neljännes kahta lajia ja noin seitsemän prosenttia useampaa kuin kahta lajia. (Heinonen 2004, 98.)

Paikan päällä suomalaiset käyvät katsomassa eniten jääkiekkoa ja jalkapalloa, jotka ovat molemmat vahvistaneet asemiaan koko ajan. Vuonna 1994 jääkiekkoa kävi katsomassa 690 000 suomalaista, 1997–1998 742 000, 2001–2002 766 000 ja 2005–2006 840 000. Jalkapallon katsojamäärissä tapahtui pieni notkahdus 1994–1998 välillä, mutta sitten määrä lähti jälleen nousuun. 2001–2002 katsojia oli 521 000 ja 2005–2006 555 000. (www.slu.fi 2008.)

4. TUTKIMUSASETELMA 4.1. Tutkimusongelman määrittely IS Veikkaajan erikoislehdet on kohdistettu nimenomaan eri lajien urheiluhulluille eli faneille. Fani- utta voi siis olla se, että pidät jostakin elementistä tai olet osa populaarikulttuurin yleisöä, esimerkiksi jääkiekko-ottelun katsojakuntaa. Faniuteen voi liittyä riippuvuutta, eli urheilun seuraaminen saattaa alkaa hallita arkielämää. Erikoislehdistä voidaan nähdä etukäteen esimerkiksi kaikki F1- osakilpailuiden ajankohdat. Perheen isä saattaa merkitä ne heti kalenteriinsa ja pyhittää kyseiset sunnuntait kisojen katsomiselle. Siinä ei paljon muun perheen mielipiteet vaikuta. Oletan, että eri- koislehdistäkin näkyy se, että fanius on nykyään näkyvämpää television ansiosta. Suomalaiset voivat kätevästi seurata vaikkapa Valioliigaa, koska otteluita tulee suorana maksullisella tv-kanavalla. Lehdet antavat tärppejä esimerkiksi seuraamisen arvoisista pelaajista. Keiltä kannattaa odottaa paljon maaleja? Entä minkä joukkueiden riveissä on suomalaisedustusta?

Teoriaosuudesta kävi ilmi, että urheiluun suhtaudutaan intohimoisesti. Yleisö tulkitsee, tuottaa ja kierrättää merkityksiä. Yleisön asema kuluttajana on vahvistunut, joten koko kauden kattaville erikoislehdille on kysyntää. Urheilusta on tullut suuren yleisön viihdettä ja tähdistä yleisön omaisuutta. Media korostaa tiettyjä superpelaajia jutuissaan. He ovat elinehtona nykyiselle mediabisnekselle. Hyödynnän tätä näkökulmaa lehtien sisällönanalyysissa. Jutuissa pyritään varmasti tuomaan asioita esille pitkälti yleisön näkökulmasta ajateltuna, eli mitä fanit haluavat lukea. Ketkä ovat heille täh- tiä? Keiden kasvoilla lehtiä kannattaa markkinoida milläkin hetkellä? Kuka on ikään kuin ”kuuma pelaaja”lehden ilmestyessä?

20 Urheilutoimittajien voi ajatella pyrkivän olemaan tunnetasolla samalla tasolla lukijoiden kanssa. Hekin suhtautuvat intohimoisesti urheiluun. Silloin kun menestystä tulee, sitä hehkutetaan suurin kirjaimin. Silloin kun menee huonosti, etsitään syntipukkeja ja heitä paukutetaan kunnolla päähän.

Teoriaosuudessa tuli myös esille, että urheilun seuraamisen perusehtona on lajien perussääntöjen tunteminen. Erikoislehtien lukeminenkin vaatii lajien perustiedon, sillä muuten juttujen ymmärtä- minen voi olla hankalaa. On tiedettävä, mistä toimittaja ja haastateltavat puhuvat.

Oletan, että lukijatutkimuksen tuloksissa näkyy se, että fanit seuraavat urheilua yhä enemmän medioiden välityksellä: ei niinkään paikan päällä. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vajaa puolet suomalaisista käy paikan päällä urheilutapahtumissa. Katson, saanko saman tuloksen omassa lukijatutkimuksessani. Paikan päällä käymisen vähenemiseen on vaikuttanut se, että urheilun tarjonta on lisääntynyt maksullisten televisiokanavien myötä. Nykyään on varaa valita. Ennen television tuloa oli maksettava lippu ja mentävä katsomoon, jos halusi nähdä jonkin ottelun tai kilpailun. Nyt penkkiurheilua voi kätevästi harrastaa omalla kotisohvalla modernin taulutelevision edessä.

Teoriaosuudessa paljastui myös, että suuria urheilutapahtumia voi seurata sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten seuraa paljon urheilua. He haluavat olla mukana koko kansaa koskettavassa näytel- mässä, esimerkiksi jääkiekon MM-kilpailuiden aikana. Leijonien otteluiden katsominen kuuluu ikään kuin hyvään suomalaisuuteen. Se on osa kansallista käytäntöä. Urheilun kuluttaminen yhdis- tää siis kansakuntia.

Pyrin selvittämään tässä pro gradu -tutkielmassani, millä lailla IS Veikkaajan erikoislehdet ylläpitä- vät fanikulttuuria. Tarkoituksenani on saada vastauksia pääkysymykseeni kahdesta näkökulmasta: lukijatutkimuksesta ja sisällönanalyysista.

Ensimmäiseksi selvitän luvun kuusi lukijatutkimuksessa, millaisiksi lukijat kokevat IS Veikkaajan erikoislehdet. Toimivatko ne kausioppaina, kuten julkaisija toivoo? Entä kuinka tarpeellisina lukijat ylipäätään pitävät erikoislehtiä? Gradun toisessa osassa eli luvussa seitsemän tarkastelen sisältöana- lyysin avulla, millaisin sana-, otsikko, metafora- ja kuvavalinnoin faniutta ylläpidetään ja ruokitaan. Toistuuko eri lajien lehdissä jotain yhteisiä piirteitä? Entä mitä ominaispiirteitä tiettyjen lajien eli genrien lehdet sisältävät? Millä tavalla niissä puhutellaan faneja?

21 Lukijatutkimus antaa vastauksia kokonaisnäkökulmaan, eli fanikulttuurin tuottamiseen ja ylläpitä- miseen, erikoislehtien vastaanotosta käsin. Saan tietää, mitä fanit itse lehdistä ajattelevat. Millaisina he kokevat ne? Sen sijaan sisällönanalyysi tukee kokonaisnäkökulmaa antamalla syvällisempiä vastauksia lehtien sisällöistä. Miten jutuilla pyritään tuottamaan fanikulttuuria? Alun perin minun toteuttaa vain lukijatutkimus, mutta se olisi antanut liian yksipuolisia vastauksia varsinkin, kun ke- räämäni haastatteluaineisto on määrältään liian pieni yleistyksiä varten. Täytyi siis löytää jokin tu- keva osio lukijatutkimuksen rinnalle. Olen aiemmin opiskeluaikana tehnyt sisällöntutkimuksia, joten siksi oli luontevaa tarttua sisällönanalyysiin myös tässä pro gradu -tutkielmassani. Molempien osion on tarkoitus täydentää toisiaan, ja samalla tehdä tutkielmastani tieteellisen eikä pelkästään tilatun markkinatutkimuksen.

4.2 Tutkimusmenetelmät 4.2.1 Kyselylomake Valitsin valmiiksi strukturoidun kyselylomakkeen lukijatutkimukseni menetelmäksi, sillä lukijoiden on helpompi puhelimitse vastata valmiisiin vastausvaihtoehtoihin kuin avoimiin kysymyksiin. Ih- miset eivät yleensä halua kuluttaa paljon kallista aikaansa puhelimessa tutkimuksen tai myynnin takia, joten pyrin suunnittelemaan kysymykset sellaisiksi, että niihin on mahdollisimman helppo, yksinkertaista ja nopeaa vastata. Toki jos olisin esittänyt lukijoille avoimia kysymyksiä, olisin voinut saada erilaisia ja ehkä joitakin yllättäviäkin vastauksia, mutta niitä ei kannata jossitella. Mene- telmä oli pakko rajata helposti toteutettavaan ajanpuutteen vuoksi. Aluksi harkitsin jopa kahden keskustelutilaisuuden järjestämistä Sanomatalossa: toisen tilaajille ja toisen potentiaalisille tilaajille, mutta se suunnitelma kariutui aika pian. Järjestely olisi vaatinut monen ihmisen aikataulujen yh- teensovittamista. Yhteistä ajankohtaa ei olisi välttämättä löytynyt nopeasti esimerkiksi kuudelle tai kahdeksalle henkilölle. Päätin siis luopua tuosta menetelmästä ja päädyin sen jälkeen kyselylomak- keeseen ja puhelinhaastatteluihin.

Haastattelin puhelimitse lukijatutkimusta varten 30 IS Veikkaajan kestotilaajaa ja kymmentä mää- räaikaistilaajaa, eli yhteensä 40 lukijaa. En haastatellut enempää, koska ihmisten vastaamaan saa- minen puhelimitse ei ole yksinkertaista. Ajattelin, että tuon määrän voisin varmasti saada kasaan. Painopiste oli kestotilaajissa, koska he muodostavat suurimman osan IS Veikkaajan erikoislehtien lukijakunnassa. Huhtikuussa 2007 IS Veikkaajan lukijamäärä oli 43 320, joista kestotilaajia oli 35 406 ja määräaikaisia 7 603. Vuonna 2007 IS Veikkaajasta tehty KTM-tutkimus kertoo, että lehden

22 suurin ikäluokka on 20–29-vuotiaat ja asuinpaikka yli 30 000 asukkaan kaupunki. Suurin osa eli noin 68 prosenttia on ammatiltaan päivittäistasonpäättäjiä.

Sain IS Veikkaajan tilaajarekisteristä satunnaisotoksen lukijoiden yhteystietoja: kestotilaajia 150 kappaletta ja määräaikaisia 70 kappaletta. Luvut määräytyivät siten, että tuosta joukosta saisin tarvittavan määrän lukijoita kiinni. Määräaikaisten tilaajien joukko rajattiin siten, että kaikki olivat saaneet ainakin yhden erikoislehden eli viimeksi ilmestyneen IS NHL:n. Yhteystietojen saamisessa minua auttoi Ilta-Sanomien markkinointisuunnittelija Linda Rosti.

Toteutin haastattelut valmiiksi strukturoidun kyselylomakkeen pohjalta (liite 1) työpaikallani mar- ras-joulukuun aikana 2006. Vastaajat valikoituivat satunnaisotoksesta sen perusteella, mihin nume- roihin soitin ja ketkä vastasivat puhelimeen. Pyrin soittamaan osoitteiden perusteella eri puolille Suomea. Osa tavoittamistani tilaajista kieltäytyi tutkimuksesta vedoten muun muassa kiireeseen tai siihen, ettei ollut perehtynyt mielestään tarpeeksi erikoislehtiin. Suurin osa suostui ehkä hieman yllättäenkin mielellään vastaamaan kysymyksiin. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat miehiä. Kirja- sin lukijoiden vastaukset Excel-taulukkoon, josta kopioin ne tilasto-ohjelmaan eli SPSS:ään kaavi- oiden muodostusta varten.

Kyselylomaketta suunnitellessani perehdyin aiempiin IS Veikkaajan ja IS Urheilun kvantitatiivisiin lukijatutkimuksiin, jotka on tehty vuosina 2005 ja 2006. Sain niistä arvokkaita vinkkejä ja valmiita kysymysmalleja omaa lomakettani varten. Ilta-Sanomat toivoi, että esimerkiksi ominaisuuslistan (kysymys 5) adjektiivit olisivat samat kuin mitä ne ovat olleet aiemmissa tutkimuksissa. Näin ollen yhtiö pääsee suoraan vertaamaan, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä listoista löytyy.

Lopullinen lomake muodostui yhteistyössä Linda Rostin kanssa. Hän on ollut mukana aiemmissa IS Veikkaajan lukijatutkimuksissa, joten hänellä oli kokemusta tutkimuksen teosta. Joitakin kysymyk- siä jouduin muuttamaan sen jälkeen, kun olin tavoittanut muutamia lukijoita. Poistin esimerkiksi kysymyksestä kuusi kohdan ”useita kertoja kauden alussa”, koska se osoittautui turhaksi. Ne, jotka lukevat lehteä usein, lukevat sitä koko kauden aikana aina silloin tällöin. Ominaisuuslistaan lisäsin parin haastattelun jälkeen vaihtoehdon ”ei osaa sanoa”, koska jotkin kohdat tuntuivat lukijoista vai- keilta vastata. Kysymykseen yksitoista lisäsin puolestaan 14 haastattelun jälkeen kohdan 11e) SM- liigan Playoffs, koska se voisi olla kiinnostava teema.

23 Kiitokseksi tutkimukseen osallistumisesta kaikki vastaajat saivat ilmaiseksi IS Veikkaajan pipon. Sain pipot Veikkaajan tilaajapalvelusta ja lähetin ne vastaajille postitse Ilta-Sanomien kirjekuorissa.

4.2.2 Uusretoriikka ja genret Olen valinnut sisällönanalyysini menetelmiksi uusretoriikan ja genreteorian. Retoriikka pyrkii antamaan yleisölle halutun kuvan asioista. Uusretoriikassa korostuu, että tärkeintä ei ole se mitä vies- tijä uskoo, vaan se mitä yleisö uskoo. Viestijä sopeuttaa viestinsä vastaanottajien mukaan. Uskon, että saan uusretoriikan keinoin erikoislehtien jutuista esille sen, miten toimittajat ovat huomioineet lukijansa ja mitä tietoja he niiltä odottavat. Urheilujournalismissa korostetaan yksilöitä ja luodaan sankareita. Uskon, että retoriikan avulla pystyn valottamaan esimerkiksi sankarin luomiskulttia, joka liittyy keskeisesti fanikulttuuriin.

Urheilujournalismin tekstit ovat tunteellisia, täynnä ylisanoja ja korostuneen isänmaallisia. Niissä esiintyy sotasanastoa ja valtatermejä. Useat verbit on lainattu sodankäynnistä ja metsästyksestä. Retoriikan avulla pystyn erottelemaan erikoislehtien juttujen sanastosta lajeille tyypillisiä kategori- oita. Minkä tyyppisiä termejä F1-jutuissa käytetään? Entä jalkapallojutuissa? Ja millaisia ylisanoja jutuissa esiintyy? Nuo kaikki kysymykset liittyvät fanikulttuurin tuottamiseen ja ylläpitämiseen, koska jutuilla halutaan puhutella faneja ja vastata heidän tarpeisiinsa. Tunteiden herättäminen puolesta tai vastaan kuuluu faniuteen, sillä fanit suhtautuvat intohimoisesti kohteeseensa.

Genreteorian avulla haen sisällönanalyysissani tietoa siitä, ovatko toimittajat urheilijan puolella jutuissa vai tätä vastaan. Lisäksi hyödynnän teoriaa lajien kategorioinnissa retoriikan ohella. Genret säätelevät merkityksellistämistä ja toimivat ajattelutapojen ylläpitäjinä arjessa. Yritän hahmottaa genreteorian avulla eri lajien tunnuspiirteitä fanikulttuurin tuottamisessa ja ylläpitämisessä. Ensiksi paneudun hieman urheilujournalismiin ja sen toimintatapoihin.

4.2.2.1 Media luo ennakko-odotuksia ja imagoja Ihmisen ajattelu on kielellistä, ja ihmiset luokittelevat maailmaa eri kriteereillä. Kielten sanat ovat abstrakteja, eli niitä pitää tarkastella jollakin kriteerillä. Esimerkiksi erilaiset metaforat sisältävät jonkin merkityksen ja sulkevat samalla toisia näkökulmia pois. Metaforat voivat kehittyä itsestään- selvyyksiksi, jolloin niitä ei enää katsota muuta kuin metaforan ehdottamasta näkökulmasta. (Kar- vonen 1997, 50–51.)

24 Kategorisoinnit luovat yhteistä todellisuutta ja kokemuspohjaa (Karvonen 1997, 52). Esimerkiksi jalkapallosta kirjoitettaessa käytetään lajille ominaisia sanoja, ja oletetaan, että juttuja lukevat ihmiset tuntevat lajin sanaston ja ovat seuranneet otteluita. Heillä on siis yhteisiä kokemuksia jalkapallo- toimittajien kanssa.

Urheilutoimittaja puhuu tunteellisesti ja kirjoittaa aidosti. Urheilukielessä saa herkutella isänmaalli- suudella ja lainasanoilla. Jutuissa käytetään paljon kliseitä, ylisanoja ja ilmaisuja, jotka nostavat urheilun aivan uudelle tunnetasolle. Puhetta voidaan kutsua metakieleksi, jolla on taipumusta luoda sellaisia suhteita ja yleistyksiä, jotka eivät ole arkikielen rajoissa. Kimi Räikkösen osakilpailuvoitto muuttuu kansakunnan voitoksi ja maailmanmestaruudesta tulee vientiteollisuuden veturi. Urheilusta halutaan tehdä merkittävämpää kuin se itse asiassa on. Urheilun metakieli ei puhu koskaan niistä suomalaisista, jotka eivät ole kiinnostuneet formuloista tai jääkiekosta. Kaikki suomalaiset eivät suinkaan seuraa urheilua. Kieli on miesten keksimää. Ei ole sattumaa, että urheilussa esimerkiksi ammutaan, isketään, tykitetään ja lauotaan eikä potkaista, lyödä tai tehdä. Naisurheilijat ovat usein tyttöjä, viehättäviä ja urheilullisia. Miehistä ei taas kirjoiteta homoeroottisesti. Heitä ei nimitetä komeiksi tai upeakroppaisiksi eivätkä he ole poikia. (Pänkäläinen 1998, 21.)

On tutkittu, että urheilukieli on liioittelevaa, isänmaallista, tunnepitoista, hätiköityä, huolimatonta ja alatyylistä. Perussanasto on lainattu sille läheisistä aloista esimerkiksi metsästyksestä ja sodankäyn- nistä. Kieli on sukua mainonnassa käytetylle kielelle. (Pänkäläinen 1998, 21.)

Urheilujournalismi on ollut alusta asti hyvin konkreettista, sillä urheilu on toimintaa, jota on helppo havainnoida. Nykyään kuvailun sijasta keskitytään enemmän urheilijoiden haastatteluihin ja otteluiden sekä kilpailuiden analysoimiseen. (Pänkäläinen teoksessa Halmesvirta & Roiko-Jokela 1998, 47.)

Suomalaisille on tyypillistä yksilöiden korostaminen. Urheilu on myös melko kaavamaista sääntöi- neen, joten ei ihme, että urheilujournalismiakin on pidetty kaavamaisena ja perinteitä kunnioittava- na. Toimituksissa keskitytään tiettyihin lajeihin, joiden uskotaan kiinnostavan yleisöä. Konseptissa on vähän tilaa uusille lajeille. Uusien lajien on erittäin vaikea raivata tiensä palstoille ja televisiojut- tuihin. Urheilujournalismi on muissakin maissa kilpa- ja huippu-urheilupainotteista sekä miehistä, sillä suurin osa toimittajista ja huippu-urheilijoista on miehiä. Lajien seuraaminen vaihtelee mait- tain, esimerkiksi Italiassa ratamoottoripyöräily on suuremmassa asemassa kuin Suomessa. Menes-

25 tyneimmät sarjat saavat suurimmat rahat ja medianäkyvyyden. (Pänkäläinen teoksessa Halmesvirta & Roiko-Jokela 1998, 47–48, 50.)

Urheilujournalismi on myös tyypillisesti erittäin viihteellistä, mikä näkyy sankareiden luomisena ja korostamisena. Voittaja voittaa ja häviäjä kokee tappion. Usein voitto viedään, napataan tai otetaan. Joukkue voi venyä, rynnistää tai yltää voittoon komeasti, selvästi, helposti tai niukasti. Urheilujutut ovat aivan voittolukemia, vaan värikkäitä. Vastustaja voidaan piestä, löylyttää, lennättää katsomoon, pehmittää, murjoa tai nöyryyttää. Urheilujournalismin kieli pitää lukijat samassa nipussa. Yhteinen kieli luo tietyn lajin faneille me-henkeä. (Virtapohja 1998, 65–66.)

Ennakkojutuissa luodaan menestysodotuksia ja tuodaan esille tekijöitä, joiden uskotaan tukevan tulkintaa (Pänkäläinen 1998, 33). Kilpailun tai ottelun jälkeen selitetään, missä oltiin oikeassa ja mikä meni pieleen, kun ei tullutkaan etukäteen odotettua menestystä. Voi siis olettaa, että IS Veik- kaajan erikoislehdissäkin luodaan menestysodotuksia ja perustellaan, miksi esimerkiksi F1- kuljettajan Kimi Räikkösen pitäisi pärjätä hyvin alkavalla kaudella. Kukaan ei halua kirjoittaa tai uskoa etukäteen, että kaudesta tulisi katastrofi.

Media luo urheilijoista tietynlaista kuvaa ja imagoa siitä, millaisia he ovat. Todellisuudessa julkisuuskuvan takana voi olla aivan erilainen persoona. Walter Lippmannin Public Opinion -teos kä- sittelee niin sanottuja kuuluisuuksien imagoja. Urheilijalla voi olla todellinen, aito persoona ja jul- kinen, lavastettu kuva. Suomalaiset seuraavat oman urheilijan vaikkapa jääkiekkoilija Saku Koivun edesottamuksia, mutta eivät pääse kosketuksiin tämän todellisen persoonan kanssa. Todellisen kuvan tuntee vain harvat, läheiset ihmiset. Usein voi myös käydä niin, että supertähdet pyrkivät näyt- telemään loistavasti odotuksenmukaisen roolinsa. He käyttäytyvät niin kuin heiltä odotetaan. Jalka- palloilija David Beckham voi tietoisesti suostua seksikkäisiin muotikuviin, koska häntä pidetään seksisymbolina. (Karvonen 1997, 59–60.)

Monet julkisuuden henkilöt, myös urheilijat, saattavat tuntea olevansa ikään kuin yhteistä omaisuutta. Kansa ja erityisesti fanit rakastavat heitä ja ovat ottaneet heidät omikseen tietynlaisina henkilöi- nä. Urheilijoista on tullut siis instituutioita ”Meidän Ahonen toi meille Keski-Euroopan mäkiviikon voiton”. Kun ihmiset samastuvat sankariinsa, he tuntevat itsekin voittaneensa tai saavuttaneensa jotakin. Me-tunnetta vahvistetaan myös urheilujutuissa. (Karvonen 1997, 199.)

26 4.2.2.2 Mitä retoriikka on? Retoriikka pyrkii antamaan yleisölle halutun kuvan asioista ja saamaan ihmiset näkemään asiat tie- tyssä valossa. Retoriikka on siis strategista viestintää ja käytännöllistä toimintaa. Niin sanotun uuden retoriikan keskeinen edustaja Chaim Perelman sanoo, että vakuuttamisessa ei ole tärkeätä se mitä viestijä uskoo, vaan se mitä yleisö uskoo. Viestijän on sopeutettava viestinsä vastaanottajan odotuksiin, uskomuksiin ja arvomaailmaan. Retoriikka on toimintaa, jolla pyritään hankkimaan tai vahvistamaan yleisön hyväksyntä. (Karvonen 1997, 217, 219–220.)

Eli kun urheilutoimittaja kirjoittaa juttua IS Veikkaajan erikoislehteen, hän pyrkii täyttämään jutulla lukijan, urheiluhullun, odotukset ja uskomukset. Lehtiä suunnitellessa pyritään miettimään, mitkä aiheet voisivat kiinnostaa lukijoita mistäkin genrestä. Perelmanin mukaan kaikkiin teksteihin sisäl- tyy yleisösuhde (Karvonen 1997, 221). Se on siis olemassa myös erikoislehtien teksteissä tavalla tai toisella. Toimittaja ottaa juttua kirjoittaessaan huomioon, keille hän tekstiä tekee esimerkiksi mitä sanoja voi käyttää ja kuinka paljon lukijoilla on tietoa aiheesta ennestään. Kaikki urheilua seuraavat tietävät, kuka on Teemu Selänne, Saku Koivu, Jari Litmanen tai Kimi Räikkönen. Heidät tuntevat myös monet sellaiset ihmiset, jotka eivät edes ole urheilusta kiinnostuneita. Kun taas esimerkiksi Hermanni Vuorisen, Juho Järvisen tai Tuomas Sammelvuon tietää vain urheilua seuraavat.

Tosiasiassa kaikille lukijoille kirjoittava toimittaja ei voi oikeasti tietää, millainen yleisö on. Toimit- taja rakentaa mielessään oletuksen lukijoidensa maailmankuvasta ja tuottaa tekstinsä eli argumen- taationsa oletuksen pohjalta. Hän siis arvioi, mistä arvelee yleisön pitävän. Lukijatutkimukset antavat hänelle totta kai jonkinlaista osviittaa siitä, millaiset ihmiset erikoislehtiä lukevat, mutta ei kaikkea. Irtonumeron ostaja voi olla kuka tahansa ja poiketa normaalista keskivertolukijasta.

4.2.2.3 Genret Genren käsite voidaan tulkita monella tavalla. Genrejä on hyödynnetty esimerkiksi elokuvatutki- muksessa, jossa se rajaa niin sanotut taide-elokuvat pätevyysalueen ulkopuolelle. Televisiotutki- muksessa genre on ymmärretty asiaksi, joka luo tekstin tuottajan ja yleisön välille kommunikatiivi- sen tilanteen. Tiedostusopissa genressä korostuu sen ei-tekstuaalinen suhdeluonne, ja siitä voidaan puhua kulttuurisena muotona tai kulttuurisena käytäntönä. Yleensä genreä hyödynnetään tekstiana- lyyseissa ja osana jotakin muuta jäsennystä esimerkiksi intertekstuaalisuutta. Tietynlaiset tekstit kuuluvat siis samaan ryhmään ja traditioon. (Ridell 1994, 137–139.)

27 Genreteoria kohdistaa journalistisessa tutkimuksissa huomion teksteihin osana kulttuurista teksti- käytäntöä. Samalla se muotoilee mediaryhmän ideologiaa, valtaa ja subjektiviteettia koskevat kysymykset tekstiä koskeviksi kysymyksiksi. Genret säätelevät merkityksellistämistä niin ikään suhteessa sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Urheilujournalismi suunnataan pitkälti miesylei- sölle, kun taas television saippuasarjat kohdennetaan naiskatsojille. Genret ovat tärkeitä ajattelutapojen ylläpitäjiä ja sosiaalisia instituutioita. Esimerkiksi jääkiekkovalmentajille sallitaan ronskikin kielenkäyttö ottelun jälkeen ja supertähdille annetaan mediasta tilaa helpommin kuin pienen lajin edustajille. (Ridell 1994, 145–146.)

Genret eivät voi kuitenkaan lyödä lukkoon tekstin merkityksiä vastaanottajien puolesta. Tekstiin sisältyvä lukuja ajattelutapa kutsuu yleisöä lukemaan ja tulkitsemaan sitä tietyllä tavalla, mutta se ei voi tuottaa reaalisia luentoja eikä sulkea vaihtoehtoisia tulkintoja ja merkityksiä pois, kuten diskurssit pyrkivät tekemään. Urheilujuttujenkin on tuotettava niiden ns. geneerinen vakaus joka kerta uudelleen. Genret eivät takaa juttujen viattomuutta tai ulkopuolisen tarkkailijan asemaa, sillä toimittajat katsovat asioita aina tietystä näkökulmasta ja pyrkivät perustelemaan sen teksteissään. He saattavat esimerkiksi olla haastateltavien hyviä kavereita, mikä vaikuttaa tekstiin, vaikka se ei saisi vaikuttaa. Urheilujournalismissa tekstejä tuotetaan usein tunteella, koska lukijatkin suhtautuvat lajeihin tunteella. (Ridell 1994, 147–148.)

Genrejä voidaan eritellä journalistisista teksteistä kolmen eri painopistealueen perusteella:

1) Tekstien ja tekijän välisen suhteen perusteella 2) Tekstien yleisöön kohdistuva puhuttelun perusteella 3) Tekstien ja yleisön merkityksenannon välisen suhteen perusteella

Painopistealueita sovelletaan erityisesti uutistekstien tutkimuksessa, mutta mielestäni ne sopivat hyvin myös urheilutekstien erittelyyn. Tekstien ja tekijän välisessä suhteessa huomio kohdistuu siihen, kenen diskurssia mikäkin osa tekstistä on. Kumpi puhuu missäkin kohdassa: toimittaja vai urheilija? Kertova diskurssi ja henkilön tai henkilöiden diskurssit saattavat olla usein tekstissä sekaisin melko mutkikkaalla tavalla. Tekstien yleisöön kohdistuvassa puhuttelussa tutkitaan, miten ja millaisiin merkityksenantoihin yleisöä kutsutaan. Teksteissä voi olla useita eri diskursseja ja sitä kautta genrejä. Toimittaja saattaa antaa tukea urheilijalle joissakin asioissa ja joissakin vähätellä tämän lausuntoja. Lukijoille saatetaan siis tarjota vastakkaisia mielipiteitä samassa tekstissä, mikä vaatii heiltä lukutaitoa ja oman tulkinnan tekemistä. Onko toimittaja urheilijan puolella vai tätä vas-

28 taan? Keskityn IS Veikkaajan erikoislehtien tekstianalyysissa nimenomaan tähän painopistealuee- seen. Tekstien ja yleisön merkityksenannon välisessä suhteessa lukijoiden maailmankuva ja ar- vot ohjaavat juttujen kirjoittamista ja niiden geneeristä puhuttelua. Tietyn lajin faneilla on oma va- kiintunut puhetapansa ja lukukäytäntönsä, joten lajiin erikoistuneen toimittajan on helppo rakentaa teksteihin tietty diskurssi. Tässä painopistealueessa selvitetään, miten tekstejä luetaan lajityypilli- sesti esimerkiksi, mitä eroja on F1- ja jalkapalloteksteissä. (Ridell 1994, 150–154.)

Jotta urheilujutut tulevat ymmärretyiksi sekä juttujen sisältö että niiden muoto edellyttävätkin lukijoilta usein suurta kulttuurista ja spesifiä geneeristä kompetenssia (Ridell 1994, 126). Lukijoilla on siis oltava jonkinlaista tietoa lajista ja sen säännöistä. Kun puhutaan vaikkapa formuloiden aika- ajoista tai autojen tekniikasta, lukijan oletetaan olevan perehtynyt aiheeseen jonkin verran aiemmin. Jos hänellä ei ole mitään tietoa esimerkiksi siitä, miten aika-ajot etenevät ja mitä niissä tavoitellaan, on vaikea lukea aihetta käsitteleviä juttuja.

5. LUKIJATUTKIMUKSEN TULOKSET

Tämä tutkielmani osuus palvelee ensisijaisesti aineiston tilaajaa eli Ilta-Sanomia, mutta hyödynnän taulukoiden lukuja myös kokonaisnäkökulmassani eli fanikulttuurin tuottamisessa ja ylläpitämises- sä. Esimerkiksi lajien seuraamiseen liittyvät taulukot ovat mielenkiintoisia yleisemminkin kuin vain lehtien tilaajia kartoituksessa. Voin katsoa, seuraavatko fanit niin sanottuja valtalajeja, jotka saavat yleensä eniten palstatilaa mediassa. Aineistoni tulokset osoittavat, että jalkapallo ja jääkiekko kiinnostavat urheilua seuraavia eniten (kts. taulukot 5 ja 6). Niissä molemmissa on Suomessa olemassa fanikulttuuria. Joukkueilla on omat faniryhmänsä, jotka kiertävät otteluissa kannustamassa. Joskus kun ryhmän tunteet ovat saattaneet niin sanotusti kiehua yli, sen jäsenet ovat päätyneet medioihin.

Mielestäni yllättävää tuloksissa oli moottoriurheilun seuraamisen vähyys verrattuna esimerkiksi talvilajien ja yleisurheilun seuraamiseen, sillä moottoriurheilu ja erityisesti Formula 1 saa paljon palstatilaa medioissa (kts. taulukot 4, 8 ja 9). Formuloiden kuvitellaan kiinnostavan suomalaisia, vaikka Kansallisen liikuntatutkimuksen (www.slu.fi 2007) mukaan vain kymmenen prosenttia suomalaisista toivoo menestystä autourheilusta. Se on mielestäni todella vähän. IS Veikkaaja julkaisee Formula 1:stä erikoislehteä, mutta ei talvilajeista. On myös jotenkin nurinkurista, että saman Kan- sallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat eniten menestystä hiihdosta, mutta ky- syessäni lukijoilta, olisiko heillä tarvetta IS Lumiurheilu -erikoislehdelle, tarvetta ei ollut (kts. tau-

29 lukko 51). Tulee mieleen, että onko Kansallisen liikuntatutkimuksen otoksessa ollut mukana todellisia urheilufaneja vai keskivertosuomalaisia, joille urheilu ei ole niin tärkeää.

Teoriaosuudessa kerroin, että saman Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vajaa puolet suomalaisista käy seuraamassa urheilua paikan päällä. Omassa aineistossani noin 73 prosenttia vastaajista kertoo käyvänsä katsomassa otteluita tai kilpailuja paikan päällä, eli enemmän kuin keskimäärin suomalaisista (kts. taulukko 20). Se osoittaa, että urheilusta todella kiinnostuneet fanit eivät ole merkittävästi vähentäneet katsomossa käymistä, vaikka urheilun tarjonta televisiossa on kasvanut viime vuosina. Oletin, että fanit seuraisivat urheilua enemmän medioiden välityksellä kuin katsomossa, mutta se ei siis pitänyt täysin paikkaansa. Televisiosta urheilua katsoivat kaikki lukijat ja sanomalehdistäkin urheilujuttuja luki 95 prosenttia vastaajista, mutta koska paikan päällä seuraamisen prosentti oli 72,5, ei voi sanoa, että mediat olisivat vallanneet tilaa katsomossa käymiseltä: ainakaan paljon. Mitään kovin yleistä faktaa en voi kyseisestä taulukosta esittää, koska otokseni on niin pieni ja koskee vain yhden urheilulehden lukijakuntaa. Yleisempää tulosta etsiessä pitäisi haas- tatella laajemmin eri urheilulehtien lukijoita, minkä jälkeen tulokset olisivat vertailukelpoisia.

Taulukoiden tuloksissa mielenkiintoista on myös urheilun kuluttamiseen menevä aika. Esitin alussa hypoteesin, että koska suurin osa lukijoista kuuluu luultavasti urheilun suurkuluttajiin, he viettävät urheilun parissa viikossa noin kymmenen tuntia. Tämä osoittautui vääräksi oletukseksi, sillä tulosten mukaan 52,5 prosenttia vastaajista käyttää urheilun parissa viikossa aikaa ainoastaan viisi tuntia tai vähemmän (kts. taulukko 21). Yli kymmenen tuntia urheiluun viikossa menee vain 22,5 prosentilla lukijoista.

5.1 Ikä, asuinpaikka ja ammatti

Taulukko 1: Ikä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid alle 24-vuotias 1 2,5 2,5 2,5 25-34-vuotias 1 2,5 2,5 5,0 33-44-vuotias 3 7,5 7,5 12,5 yli 45-vuotias 35 87,5 87,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Iältään lukijakyselyn vastaajat olivat lähes kaikki yli 45-vuotiaita, mikä oli yllättävää, sillä yleisesti IS Veikkaajan lukijat ovat iältään keskimäärin 20-29-vuotiaita. Yritin tavoittaa lukijoita työajallani

30 iltapäivisin, jolloin työssäkäyviä on hankala saada kiinni. Tämä saattaa selittää sitä, miksi vastaajiksi valikoitui niin paljon eläkeläisiä ja keski-ikäisiä eikä esimerkiksi opiskelijoita.

Taulukko 2: Asuinpaikka

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Suur-Helsinki 7 17,5 17,5 17,5 Turku 1 2,5 2,5 20,0 Tampere 4 10,0 10,0 30,0 Muu, yli 30 000 asukkaan kaupunki 7 17,5 17,5 47,5 Alle 30 000 asukkaan kaupunki 12 30,0 30,0 77,5 Maalaiskunta 9 22,5 22,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Vastaajista suurin osa asuu muualla kuin Suur-Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Maalaiskun- nassa asuvia oli yllättävän paljon eli yhdeksän vastaajaa, mikä selittynee vastaajien korkealla iällä. Nuorempi väestö muuttaa mieluummin suurimpiin kaupunkeihin opiskelemaan.

Taulukko 3: Ammatti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Johtava asema 4 10,0 10,0 10,0 Ylempi toimihenkilö 4 10,0 10,0 20,0 Alempi toimihenkilö 4 10,0 10,0 30,0 Työntekijä 10 25,0 25,0 55,0 Opiskelija 1 2,5 2,5 57,5 Eläkeläinen 12 30,0 30,0 87,5 Muu 5 12,5 12,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Ammatiltaan vastaajat jakautuivat tasaisesti työntekijöihin ja eläkeläisiin. Muu-luokkaan sisältyy työttömiä ja sairaseläkkeellä olevia.

5.2 Urheilun seuraaminen

Taulukko 4: Seuraan yleisurheilua säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 10 25,0 25,0 25,0 Kyllä 30 75,0 75,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

31 Taulukko 5: Seuraan jääkiekkoa säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 5 12,5 12,5 12,5 Kyllä 35 87,5 87,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 6: Seuraan jalkapalloa säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 1 2,5 2,5 2,5 Kyllä 39 97,5 97,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 7: Seuraan sisäpalloilua säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 21 52,5 52,5 52,5 Kyllä 19 47,5 47,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 8: Seuraan talvilajeja säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 5 12,5 12,5 12,5 Kyllä 35 87,5 87,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 9: Seuraan moottoriurheilua säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 13 32,5 32,5 32,5 Kyllä 27 67,5 67,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 10: Seuraan tennistä säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 14 35,0 35,0 35,0 Kyllä 26 65,0 65,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

32 Taulukko 11: Mitä muuta urheilua seuraan säännöllisesti

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid uinti 2 5,0 13,3 13,3 golf 9 22,5 60,0 73,3 nyrkkeily 1 2,5 6,7 80,0 ravit 3 7,5 20,0 100,0 Total 15 37,5 100,0 Missing 0 25 62,5 Total 40 100,0

Perinteiset valtalajit pitivät paikkaansa IS Veikkaajan erikoislehtien lukijoiden keskuudessa. Kol- manneksi seuratuimmat lajit olivat jalkapallo, jääkiekko ja talvilajit, joihin kuuluvat esimerkiksi maastohiihto, mäkihyppy ja alppihiihto. Tulos vastaa teoriaosuudessa esittämäni Kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksia, joiden mukaan suomalaiset käyvät seuraamassa eniten jääkiekkoa ja jalkapalloa (www.slu.fi 2007).

Yleisurheilua 40:stä erikoislehtien lukijasta 30 seuraa säännöllisesti yleisurheilua, moottoriurheilua 27 lukijaa ja tennistä 26 lukijaa. Lukijat saivat mainita listan ulkopuolelta lisäksi muita lajeja, joita he seuraavat säännöllisesti. Muita lajeja olivat uinti, golf, nyrkkeily ja ravit.

5.2.1 Urheilua seurataan eniten televisiosta, sanomalehdistä ja teksti-tv:stä

Taulukko 12: Seuraan urheilua televisiosta

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Kyllä 40 100,0 100,0 100,0

Taulukko 13: Seuraan urheilua teksti-tv:stä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 5 12,5 12,5 12,5 Kyllä 35 87,5 87,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

33 Taulukko 14: Seuraan urheilua lajikohtaisista lehdistä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 34 85,0 85,0 85,0 Kyllä 6 15,0 15,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 15: Seuraan urheilua sanomalehdistä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 2 5,0 5,0 5,0 Kyllä 38 95,0 95,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 16: Seuraan urheilua ilmaisjakelulehdistä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 31 77,5 77,5 77,5 Kyllä 9 22,5 22,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 17: Seuraan urheilua iltapäivälehdistä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 17 42,5 42,5 42,5 Kyllä 23 57,5 57,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 18: Seuraan urheilua intenetistä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 27 67,5 67,5 67,5 Kyllä 13 32,5 32,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 19: Seuraan urheilua radiosta

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 16 40,0 40,0 40,0 Kyllä 24 60,0 60,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

34 Taulukko 20: Seuraan urheilua paikan päällä katsomossa

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 11 27,5 27,5 27,5 Kyllä 29 72,5 72,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Suurin osa 40 vastaajasta seuraa urheilua kuudesta eri välineestä, kuten ennen tutkimuksen tekoa oletin. Suosituimmat välineet ovat televisio, sanomalehdet ja teksti-tv. Paikan päällä katsomossa 40 lukijasta käy 29, radiosta urheilua kuuntelee 24 lukijaa ja iltapäivälehtien urheilusivuja lukee 23 lukijaa.

Internetistä urheilun seuraaminen jäi yllättävän pieneksi, sillä ainoastaan 13 lukijaa käyttää interne- tiä esimerkiksi tulosten tai urheilu-uutisten hakemiseen. Tulosta selittää varmasti se, että vastaajista yli 45-vuotiaita oli 35 lukijaa. Vanhempi ikäpolvi ei ole tottunut käyttämään internetiä eikä välttä- mättä edes omista tietokonetta. Nämä taustatekijät vaikuttavat varmasti internetin vähäiseen käyttö- prosenttiin.

Ilmaisjakelulehdistä urheilua lukee 40 vastaajasta vain yhdeksän. Tulosta selittänee vastaajien asuinpaikat, eli alle 30 000 asukkaan kaupungit ja maakunnat, joissa ei ilmesty samalla lailla ilmais- jakelulehtiä kuin suuremmissa kaupungeissa.

Lajikohtaisia lehtiä tulee vain kuudelle vastaajista. Tämä oli toinen yllättävä tulos internetin käytön vähäisyyden lisäksi, sillä olisin olettanut, että ”urheiluhullut”janoaisivat vielä syvällisempää laji- kohtaista tietoa kuin mitä IS Veikkaajassa on. Monet lukijat sanoivat saavansa kaiken tarvittavan tiedon kattavasti Veikkaajasta, koska siinä on sekä jalkapalloa että jääkiekkoa.

5.2.2 Lukijat kuluttavat urheilua viikossa keskimäärin 2-5 tuntia

Taulukko 21: Kuinka paljon käytän viikossa aikaa urheilun seuraamiseen

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid alle kaksi tuntia 7 17,5 17,5 17,5 2-5 tuntia 14 35,0 35,0 52,5 6-10 tuntia 10 25,0 25,0 77,5 yli 10 tuntia 9 22,5 22,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

35 Ennen lukijatutkimuksen tekoa oletin, että suurin osa vastaajista käyttäisi urheilun seuraamiseen viikossa noin kymmenen tuntia. Tämä hypoteesi osoittautui vääräksi. Suurin osa lukijoista kuluttaa urheilua viikossa keskimäärin 2-5 tuntia tai alle kaksi tuntia. Suurkuluttajiksi voidaan luokitella vain yhdeksän lukijaa, joilla menee urheilun seuraamiseen viikossa aikaa yli kymmenen tuntia. Oli- sin olettanut, että heitä olisi ollut puolet vastaajista. Täytyy muistaa, että suurin osa urheilua seuraavista on työssäkäyviä miehiä, joten heillä ei ole arkisin mahdollisuutta seurata niin paljon urheilua kuin he ehkä haluaisivat. Työssäkäynti rajoittaa siis kuluttamista.

5.3 Erikoislehtien lukeminen ja tyytyväisyys

Taulukko 22: Kuinka monta IS erikoislehteä olen lukenut

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Kaikki tähän mennessä ilmestyneet 19 47,5 47,5 47,5 Yli kymmenen kappaletta 4 10,0 10,0 57,5 6-10 kappaletta 5 12,5 12,5 70,0 1-5 kappaletta 12 30,0 30,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

Vajaa puolet vastaajista on lukenut kaikki tähän mennessä ilmestyneet erikoislehdet. Oman lempila- jin erikoislehdet luetaan tarkkaan esimerkiksi jalkapallofanit oikein odottavat IS Futiksen ja IS Brit- tifutiksen kolahtamista postilaatikkoon, mutta he eivät ole välttämättä kiinnostuneita formula ykkö- sistä.

Taulukko 23: Erikoislehtien sisällöt ovat täyttäneet odotukseni

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin hyvin 10 25,0 25,0 25,0 Melko hyvin 24 60,0 60,0 85,0 Ei kovin hyvin 3 7,5 7,5 92,5 Melko huonosti 2 5,0 5,0 97,5 Erittäin huonosti 1 2,5 2,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Suurimman osan mielestä erikoislehtien sisällöt ovat täyttäneet odotukset melko tai erittäin hyvin. Tästä voidaan päätellä, että lehdet ovat lunastaneet paikkansa eri lajien kausijulkaisuina.

36 Taulukko 24: Luen IS erikoislehtiä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Selailen muutaman kerran läpi 12 30,0 30,0 30,0 Kerran perusteellisesti kannesta kanteen 8 20,0 20,0 50,0 Useita kertoja kauden aikana 20 50,0 50,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

Puolet vastaajista säilyttää erikoislehtiä koko tietyn kauden ajan ja selailee sieltä esimerkiksi analyyseja otteluiden edetessä. 12 lukijaa kertoo vain selailevansa lehdet muutaman kerran läpi niin, että he saavat jonkinlaisen käsityksen niiden sisällöstä ja otsikoista. Lehdet toimivat siis puolen vas- taajan kohdalla kausioppaina, mikä on julkaisijan tavoitteena.

5.4 Arvostettuja, ajankohtaisia ja asiantuntevia

Taulukko 25: Ovatko arvostettuja

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Kyllä 34 85,0 100,0 100,0 Missing 0 6 15,0 Total 40 100,0

Taulukko 26: Ovatko taustoittavia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 3 7,5 8,3 8,3 Kyllä 33 82,5 91,7 100,0 Total 36 90,0 100,0 Missing 0 4 10,0 Total 40 100,0

37 Taulukko 27: Ovatko analysoivia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 1 2,5 3,2 3,2 Kyllä 30 75,0 96,8 100,0 Total 31 77,5 100,0 Missing 0 8 20,0 System 1 2,5 Total 9 22,5 Total 40 100,0

Taulukko 28: Ovatko asiantuntevia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 1 2,5 3,0 3,0 Kyllä 32 80,0 97,0 100,0 Total 33 82,5 100,0 Missing 0 7 17,5 Total 40 100,0

Taulukko 29: Ovatko ajankohtaisia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Kyllä 37 92,5 100,0 100,0 Missing 0 3 7,5 Total 40 100,0

Taulukko 30: Ovatko epäluotettavia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 25 62,5 78,1 78,1 Kyllä 7 17,5 21,9 100,0 Total 32 80,0 100,0 Missing 0 8 20,0 Total 40 100,0

Taulukko 31: Ovatko yllättäviä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 26 65,0 74,3 74,3 Kyllä 9 22,5 25,7 100,0 Total 35 87,5 100,0 Missing 0 5 12,5 Total 40 100,0

38 Taulukko 32: Ovatko viihdyttäviä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 7 17,5 20,6 20,6 Kyllä 27 67,5 79,4 100,0 Total 34 85,0 100,0 Missing 0 6 15,0 Total 40 100,0

Taulukko 33: Ovatko tylsiä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 26 65,0 81,3 81,3 Kyllä 6 15,0 18,8 100,0 Total 32 80,0 100,0 Missing 0 8 20,0 Total 40 100,0

Taulukko 34: Ovatko monipuolisia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 4 10,0 11,1 11,1 Kyllä 32 80,0 88,9 100,0 Total 36 90,0 100,0 Missing 0 4 10,0 Total 40 100,0

Taulukko 35: Ovatko keskustelua herättäviä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 13 32,5 35,1 35,1 Kyllä 24 60,0 64,9 100,0 Total 37 92,5 100,0 Missing 0 3 7,5 Total 40 100,0

Taulukko 36: Ovatko älykkäitä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 6 15,0 26,1 26,1 Kyllä 17 42,5 73,9 100,0 Total 23 57,5 100,0 Missing 0 17 42,5 Total 40 100,0

39 Taulukko 37: Ovatko ärsyttäviä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 25 62,5 71,4 71,4 Kyllä 10 25,0 28,6 100,0 Total 35 87,5 100,0 Missing 0 5 12,5 Total 40 100,0

Taulukko 38: Ovatko värittömiä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 28 70,0 84,8 84,8 Kyllä 5 12,5 15,2 100,0 Total 33 82,5 100,0 Missing 0 7 17,5 Total 40 100,0

Taulukko 39: Ovatko edelläkävijöitä muihin vastaaviin kausiliitteisiin verrattuna

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 4 10,0 12,5 12,5 Kyllä 28 70,0 87,5 100,0 Total 32 80,0 100,0 Missing 0 8 20,0 Total 40 100,0

Taulukko 40: Ovatko pinnallisia

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 30 75,0 93,8 93,8 Kyllä 2 5,0 6,3 100,0 Total 32 80,0 100,0 Missing 0 8 20,0 Total 40 100,0

Kyselyssä lukijoita pyydettiin arvioimaan lehtien sisältöä ja heille lueteltiin erilaisia ominaisuuksia (kts.liite 1 kysymys 5). Lukijat pitävät erikoislehtiä arvostettuina, ajankohtaisina, asiantuntevina, analysoivina, taustoittavina, monipuolisina ja edelläkävijöinä muihin kausiliitteisiin verrattuna. Hieman enemmän hajontaa tuottivat ominaisuudet viihdyttävä, älykäs ja keskustelua herättävä.

Ominaisuuksiin piti vastata joko kyllä, ei tai ei saa sanoa. Jälkikäteen voi kritisoida, että olisi ollut parempi tehdä esimerkiksi viisiportainen vastausasteikko. Joihinkin ominaisuuksiin lukijoiden oli

40 hankala vastata vain kyllä tai ei muun muassa älykkääseen. Jotkut alkoivat miettiä, että eivät lehdet tyhmiäkään ole, joten kai ne ovat sitten älykkäitä.

Lukijat eivät pidä erikoislehtiä epäluotettavina, yllättävinä, tylsinä, ärsyttäviä, värittöminä eivätkä pinnallisina. Tosin muutamat lukijat toivoivat lehtiin enemmän juttuja esimerkiksi jalkapalloseuro- jen talouteen tai historiaan liittyvistä aiheista.

5.5 Haastattelut ja ilmiöt kiinnostavat

Taulukko 41: Erikoislehtien henkilöhaastattelut ovat

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin kiinnostavia 8 20,0 21,1 21,1 Melko kiinnostavia 28 70,0 73,7 94,7 Ei kovin kiinnostavia 2 5,0 5,3 100,0 Total 38 95,0 100,0 Missing 0 2 5,0 Total 40 100,0

Taulukko 42: Erikoislehtien ilmiöjutut ovat

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin kiinnostavia 8 20,0 21,1 21,1 Melko kiinnostavia 21 52,5 55,3 76,3 Ei kovin kiinnostavia 9 22,5 23,7 100,0 Total 38 95,0 100,0 Missing 0 2 5,0 Total 40 100,0

Taulukko 43: Erikoislehtien analyysit ovat

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin kiinnostavia 8 20,0 21,1 21,1 Melko kiinnostavia 23 57,5 60,5 81,6 Ei kovin kiinnostavia 7 17,5 18,4 100,0 Total 38 95,0 100,0 Missing 0 2 5,0 Total 40 100,0

41 Taulukko 44: Erikoislehtien kolumnit ovat

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin kiinnostavia 7 17,5 18,4 18,4 Melko kiinnostavia 22 55,0 57,9 76,3 Ei kovin kiinnostavia 9 22,5 23,7 100,0 Total 38 95,0 100,0 Missing 0 2 5,0 Total 40 100,0

Taulukko 45: Erikoislehtien kausiohjelmat ovat

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin kiinnostavia 15 37,5 39,5 39,5 Melko kiinnostavia 14 35,0 36,8 76,3 Ei kovin kiinnostavia 8 20,0 21,1 97,4 Ei yhtään kiinnostavia 1 2,5 2,6 100,0 Total 38 95,0 100,0 Missing 0 2 5,0 Total 40 100,0

Tutkimuksen mukaan sisältöosioista kiinnostavimpia ovat henkilöhaastattelut, ilmiöjutut ja analyysit. Toimittajien kirjoittamat kolumnit ja kausiohjelmat ovat hieman vähemmän kiinnostavia.

5.6 Tärkeä tilausetu, osa voisi maksaa irtonumerohinnan

Taulukko 46: Pidän IS erikoislehtiä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin tarpeellisina 19 47,5 47,5 47,5 Melko tarpeellisina 15 37,5 37,5 85,0 Melko tarpeettomina 5 12,5 12,5 97,5 Erittäin tarpeettomina 1 2,5 2,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 47: Tilaisin IS Veikkaajan ilman erikoislehtiä

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Kyllä 37 92,5 92,5 92,5 En 3 7,5 7,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

42 Taulukko 48: Mikä olisi sopiva irtonumerohinta erikoislehdille

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid 1 euro 6 15,0 15,0 15,0 2 euroa 9 22,5 22,5 37,5 3 euroa tai enemmän 7 17,5 17,5 55,0 En ostaisi irtonumerona 18 45,0 45,0 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 49: Jos erikoislehdet eivät sisältyisi hintaan, maksaisitko lisähinnan

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 6 15,0 60,0 60,0 Kyllä 4 10,0 40,0 100,0 Total 10 25,0 100,0 Missing 0 30 75,0 Total 40 100,0

Taulukko 50: Kuinka tärkeänä etuna koen erikoislehdet

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Erittäin tärkenä 11 27,5 35,5 35,5 Melko tärkeänä 14 35,0 45,2 80,6 En kovin tärkeänä 4 10,0 12,9 93,5 En lainkaan tärkeänä 2 5,0 6,5 100,0 Total 31 77,5 100,0 Missing 0 9 22,5 Total 40 100,0

Tutkimuksen selkeä viesti oli, että erikoislehtiä pidetään tärkeänä etuna, koska ne sisältyvät IS Veikkaajan tilaukseen.

Erikoislehdet eivät vaikuta IS Veikkaajan tilaamiseen, vaan ne koetaan lähinnä mukavaksi bonuk- seksi tavallisten lehtien lisäksi. Useat eläkeläiset mainitsivat puhelimessa tilanneensa Veikkaajaa jo parikymmentä vuotta lähinnä lehden sisältämien vedonlyöntivihjeiden vuoksi. Erikoislehdet vaikuttavat ainoastaan kahdeksan prosentin tilaukseen.

Jos lehdet eivät sisältyisi Veikkaajan tilaukseen, noin puolet 40 vastaajasta olisi valmis ostamaan niitä irtonumeroina. Yhdeksän lukijan mielestä sopiva hinta olisi kaksi euroa. Määräaikaisilta tilaa- jilta kysyttiin vielä erikseen, olisivatko he valmiita maksamaan lisähinnan, mikäli erikoislehdet ei-

43 vät sisältyisi tilaukseen (kts. taulukko 44). Kestotilaajilta kysyttiin niin ikään erikseen, kuinka tär- keäksi eduksi he kokevat erikoislehdet. 30 kestotilaajasta suurin osa pitää niitä melko tai erittäin tärkeinä.

5.7 Mestareiden liiga –erikoislehdelle olisi kysyntää

Taulukko 51: Haluaisin IS Lumiurheilu -erikoislehden

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 31 77,5 77,5 77,5 Kyllä 9 22,5 22,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 52: Haluaisin IS Sisäpalloilu -erikoislehden

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 29 72,5 72,5 72,5 Kyllä 11 27,5 27,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 53: Haluaisin IS Mestareiden liiga -erikoislehden

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 11 27,5 27,5 27,5 Kyllä 29 72,5 72,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 54: Haluaisin IS Pesäpallo -erikoislehden

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 31 77,5 77,5 77,5 Kyllä 9 22,5 22,5 100,0 Total 40 100,0 100,0

Taulukko 55: Haluaisin IS SM-liiga Playoffs -erikoislehden

Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent Valid Ei 15 37,5 57,7 57,7 Kyllä 11 27,5 42,3 100,0 Total 26 65,0 100,0 Missing 0 14 35,0 Total 40 100,0

44 Kyselyn lopuksi luettelin lukijoille muutamia teemoja, joista voisi mahdollisesti tehdä erikoislehtiä ja joitakin niistä on mietitty Ilta-Sanomissa vakavastikin. Selvästi eniten kannatusta teemoista sai IS Mestareiden liiga -lehti. 40 lukijasta 29 haluaisi kyseisen erikoislehden. Monet lukijoista oikein toivoivat lehden julkaisemista. Toiseksi eniten lukijoita kiinnosti IS SM-liiga Playoffs -erikoislehti. Puuttuvien vastausten osa on kohdassa siksi 14, koska vaihtoehtoa ei ollut mukana 14:sta ensim- mäisessä kyselyssä.

IS Lumiurheilu (lähinnä alppihiihtoa ja lumilautailua), IS Sisäpalloilu ja IS Pesäpallo - erikoislehdille ei lukijatutkimuksen mukaan ole kysyntää. Jotkut lukijat muistuttivat, ettei lehtiä pidä tehdä liikaa, jotta niiden arvostus ei laske.

5.8 Kyselyn tulosten arviointia Esittelin lukijatutkimukseni tulokset lyhyesti 18. tammikuuta 2007 IS Veikkaajan markkinointifoo- rumissa Sanomatalossa. Heti aluksi ihmetystä herätti vastaajien ikäjakauma, joka poikkeaa melkoi- sesti IS Veikkaajan yleisestä lukijoiden ikäjakaumasta, joka on vuoden 2005 Veikkaajan lukijatutkimuksesta. Alle 24-vuotiaita lukijoita on tutkimuksen mukaan 14 prosenttia, 25–34-vuotiaita 29 prosenttia, 35–44-vuotiaita 27 prosenttia ja yli 44-vuotiaita 30 prosenttia. Keräämässäni erikoislehtien lukijoiden aineistossa ikäjakauma oli puolestaan seuraavanlainen: Alle 24-vuotiaita oli vajaat kolme prosenttia, 25–34-vuotiaita vajaat kolme prosenttia, 33–44-vuotiaita kahdeksan prosenttia ja yli 45-vuotiaita vajaat 88 prosenttia.

Mietimme foorumissa syitä, miksi tavoittamastani lukijoista noin moni oli yli 45-vuotias, jos kerta lukijoita on melko tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Yhtenä syynä on varmasti se, että soitin lukijoille pääsääntöisesti päivisin työvuoroni aikana. Opiskelijoita ja työssäkäyviä ei tavoita päivällä niin helposti kuin vanhempia ihmisiä. Jostain syystä minulle satunnaisesti valikoituneet yhteystiedot olivat vanhempien lukijoiden.

Yritin soittaa listalta tasaisesti ympäri Suomea ja eri vuosilta tilauksensa aloittaneille, mutta asuin- paikaltaan vastaajiksi sattui lähinnä alle 30 000 asukkaan kaupungeissa ja maalaiskunnissa asuvia. Noissa paikoissa asui yhteensä 53 prosenttia vastaajista. Suur-Helsingissä ja yli 30 000 asukkaan kaupungeissa asui noin 18 prosenttia, Tampereella 10 prosenttia ja Turussa vain 3 prosenttia. Ylei- sesti IS Veikkaajan lukijoista 27 prosenttia asuu yli 30 000 asukkaan kaupungeissa, 21 prosenttia

45 Suur-Helsingissä, 14 prosenttia alle 30 000 asukkaan kaupungeissa, Tampereella 13 prosenttia, maalaiskunnissa 12 prosenttia, Oulussa 7 prosenttia ja Turussa 5 prosenttia.

Ammatiltaan IS Veikkaajan lukijoista 35 prosenttia on työntekijöitä, 14 prosenttia on johtavassa asemassa tai kuuluu ryhmään muut, 13 prosenttia on alempia toimihenkilöitä, 12 prosenttia opiskelijoita ja 11 prosenttia ylempiä toimihenkilöitä. Keräämässäni erikoislehtien lukijoiden aineistossa 30 prosenttia oli eläkeläisiä, 25 prosenttia työntekijöitä, johtavassa asemassa olevia, ylimpiä toimi- henkilöitä ja alempia toimihenkilöitä oli kutakin ryhmää 10 prosenttia, opiskelijoita oli 3 prosenttia ja ryhmään muut kuului 12 prosenttia. Eli ammateissakin oli eroja yleiseen jakaumaan.

Julkaisijan mukaan tutkimukseni vahvisti jälleen sitä käsitystä, että jalkapallo ja jääkiekko ovat ne ykköslajit myös erikoislehtien lukijoille, kuten ne ovat IS Veikkaajankin lukijoille. IS Mestareiden liiga -erikoislehteä on toivottu aiemminkin ja nyt se tuli jälleen esille tämän lukijatutkimukseni kautta. Lehden tekeminen ei ole yksinkertaista, sillä Mestareiden liigassa on aluksi mukana peräti 32 joukkuetta. Analyysit eivät pitäisi enää välttämättä paikkaansa, kun jäljellä ovat 16 tai kahdeksan parasta joukkuetta. Pelaajat voisivat olla ihan eri henkilöitä kuin mitä lehdessä on arvioitu, koska joukkueet nimeävät alkulohkovaiheessa yleensä kahden joukkueen verran pelaajia. Ottelumäärä on niin iso, joten varalla olevia pelaajia ei ole koskaan liikaa. Lisäksi myyntiaika olisi haasteellinen, koska liiga alkaa syyskuussa samoihin aikoihin NHL:n ja SM-liigan kanssa. Finaali pelataan touko- kuussa. Ainakaan vuonna 2007 Mestareiden liiga -erikoislehteä ei aiottu tehdä.

Lukijatutkimusta oli mielenkiintoista toteuttaa, sillä olin kiinnostunut kuulemaan oikeiden fanien mielipiteitä erikoislehdistä sekä yleensä heidän urheilun kuluttamistottumuksistaan. Kyselyn olisi voinut toteuttaa laajempana eli kasvattaa sen otosta, mikäli aikataulu olisi sallinut. Tarkoituksenani oli saada tämä pro gradu -tutkielmani nopeammin valmiiksi kuin milloin se lopulta valmistui. Työ- kiireet velottivat enemmän aikaa kuin mitä olin etukäteen arvioinut, siksi otoskin jäi pieneksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tavoitin edes 40 lukijaa ja sain heiltä joitakin hyödyllisiä vastauksia tutkielmani kokonaisnäkökulmaan eli fanikulttuurin tuottamiseen ja ylläpitämiseen. Erityisesti vastaukset lajien seuraamisesta ja urheiluun menevästä ajasta antoivat haluamaani tietoa.

Valmiiksi strukturoitu lomake saattoi rajata tutkimuksen ulkopuolelle kiinnostavaa tietoa. Lukijoi- den tuntui olevan vaikea vastata esimerkiksi erikoislehtien ominaisuuksia käsitteleviin kysymykseen ”kyllä”, ”ei”tai ”en osaa sanoa”(liite 1, kysymys 5). Jälkikäteen on helppo todeta, että ominaisuuksiin olisi voinut muodostaa viisiportaisen asteikon, jolloin vastaaminen olisi ehkä helpottu-

46 nut ja olisin saanut niistä enemmän irti. Nojauduin kyselylomakkeessa ehkä liikaa aikaisemmin IS Veikkaajan lukijoille tehtyjen tutkimusten lomakkeisiin yleisemmällä tasolla ajateltuna, mutta uskon, että tutkimuksen tilaajalle samantyylinen lomake mahdollisti vertailun. Jos olisin tehnyt täysin uuden kyselylomakkeen, vertailu ei olisi onnistunut.

Osa kyselyn vastaajista ei ollut perehtynyt erikoislehtiin kovin paljon. Kyseiset lukijat halusivat kuitenkin yrittää vastata kysymyksiin vähäiselläkin kokemuksellaan. Tulokset eivät siis välttämättä anna oikeaa kuvaa lukijoiden todellisista mielipiteistä, kun ottaa huomioon otoksen vähyyden ja joidenkin vastaajien tiedon puutteen.

6. ERIKOISLEHDET JA FANIKULTTUURI 6.1 Formula 1 -erikoislehdet 6.1.1. Kannet Ensimmäisen F1-erikoislehden kansi lupaa lehden sisältävän kaiken kaudesta 2004. Se vetoaa siihen, että formulafanin on lähes pakko ostaa lehti, koska siinä on kaikki mitä fani tarvitsee. Lehdessä on toimittajien valmiiksi tehdyt arviot suosikeista ja haastajista, mutta fani voi olla niistä eri mieltä. Lukija saattaa päästä väittelemään lehden kanssa tyyliin: ”Ei minusta Juan Pablo Montoya voita maailmanmestaruutta. Miten toimitus voi veikata hänet niin korkealle?”. Lehden kannessa pova- taan, että formuloiden valta vaihtuu, sillä Michael Schumacher saattaa jäädä eläkkeelle. Otsikko ei ihan osunut oikeaan, sillä Schumacher lopetti ajouransa vasta kauden 2006 jälkeen. Otsikolla ”Kimi valmis, onko auto?”luodaan heti faneille kauden alussa jännitystä, jotta näiden mielikuva alkavasta kaudesta olisi jännittävä erityisesti suomalaisittain. Otsikko houkuttelee lukijoita katsomaan kilpailua ja jännittämään, kestääkö Kimin auto maaliin asti vai joutuuko hän keskeyttämään tekniikka- murheiden takia.

Lehdestä huomaa, että se on suunnattu mieslukijoille, sillä kannen alareunassa on naiskauneutta Räikkösen silloisen tyttöystävän Jenni Dahlmanin muodossa. Otsikko ”Jenni & Kimi: Unelmatiimi” vahvistaa mielikuvaa nopeista kuljettajista ja varikkokaunottarista. Kauniit naiset kuuluvat formula ykkösten maailmaan.

Kauden 2005 kansi (liite 2) lupaa niin ikään lehden kattavan kaiken kaudesta. Edellisessä lehdessä Kimin kuva oli kannessa pienemmällä kuin tässä lehdessä, jossa Räikkönen poseeraa yhdessä tem- peramenttisen tallikaverinsa Juan Pablo Montoyan kanssa. Pääotsiko ”Tuli & Jää”luo vastak-

47 kainasettelun tallikaverien välille. Fani voi miettiä juttua lukiessaan, ottavatko he kenties yhteen kauden aikana muuallakin kuin radalla.

Kannen yläotsikossa mainostetaan: ”IS Formula 1 seurasi minuutti minuutilta testipäivää Jerezissä.” Fanit pääsevät kurkistamaan kulisseihin, mitä kaikkea kuljettajien testipäivään sisältyy. Lehti tyy- dyttää siis fanien tiedonnälkää.

Varikkokaunottaret ovat kauden 2005 lehdessä selkeämmin esillä kuin vuosi aiemmin. Jennin kuva on paljon isommalla, ja otsikko ”Naiset kuskien taustalla”lupaa paljastaa, keiden kanssa kuljettajat seurustelevat tai ovat naimisissa. Jutun voi ajatella vetoavan myös naisformulafaneihin.

Kauden 2006 erikoislehden kannessa (liite 3) komeilee Räikkösen silmät kypärän alta. Pääotsikossa vahvistetaan monen fanin mielipidettä siitä, että Kimi saattaa ajaa viimeisen kautensa brittitalli Mc- Larenilla. Siinä on siis yksi iso syy, miksi lukijoiden kannattaa tuijottaa jälleen F1-kilpailuja. Eri- koishaastattelut Ron Dennisistä, Norbert Haugista ja Heikki Kovalaisesta lupaavat faneille syvälli- set henkilökuvat, erikoiskysymyksiä ja –vastauksia. Kovalainen on päässyt jo kanteen, vaikka hän ajoi kaudella 2006 vasta Renault’n testikuljettajana. Nico Rosbergin tarina tie formuloihin antaa faneille tietoa hieman tuntemattomammasta saksalaissuomalaisesta. ”Vau! Ajoimme F1-autoa Magny-Coursissa”tukee lukijoiden mielikuvia vauhdista ja F1-autosta. Se täytyy olla upeaa, kun saa ajaa kovaa. Kaikki kaudesta -mainoslause on nyt huomattavasti pienemmällä alareunassa kuin kahdessa aiemmassa erikoislehdessä. Julkaisija olettanee, että fanit tietävät jo ennestään lehden si- sältävän kaiken tarpeellisen tiedon, koska sitä on mainostettu niin näkyvästi aiemmin. Lukijakunnan uskotaan olevan siis hyvin samanlaista vuodesta toiseen. Kauden 2006 erikoislehden kannessa ei ole poikkeuksellisesti varikkokaunottarista mitään otsikkoa eikä kuvaa.

Kauden 2007 erikoislehden yläkulmassa on Heikki Kovalainen, eli tiedossa on vielä syvällisempi juttu kuin viimevuotisessa lehdessä. Nyt Kovalainen kilpailee Renault’n autolla. Samalla yläkulma- paikalla kauden 2006 lehdessä oli Nico Rosberg. Kannen päävetovoima on edelleen Kimi Räikkö- sellä: tällä kerralla Ferrarin punaisissa väreissä. Lehti keskittyy Ferrari-tallin esittelyyn ja sen taus- tatekijöihin. Kannen otsikoilla yritetään vahvistaa lukijoiden mielikuvaa todella kiinnostavasta kaudesta, sillä Räikköseltä odotetaan maailmanmestaruutta. Kantta katsellessa tulee mieleen, miksi Kovalaista ei ole nostettu isommalla esille, koska kerrankin kaksi suomalaista ajaa parhaissa talleis- sa. ”Kaikki kaudesta”-otsikko on laitettu jälleen näkyvämmin esille aivan kuten kahdessa ensim- mäisessä erikoislehdessä.

48 Naiset on nostettu jälleen kanteen esille. Nyt otsikko on paljon eroottisempi ja viittaus suorempi kuin aiemmissa lehdissä. Otsikkoon ”Kissat kuumalla radalla”on liitetty varikkotytön antavalla kaula-aukolla varustettu kuva. Tällä kerralla se ei houkuttele naislukijoita, vaan on suunnattu pel- kästään miehille silmänruuaksi. Aiemmat Jenni Dahlman-Räikkösen kuvat olivat siistimpiä ja epä- suorempia viittausarvoltaan kuin kauden 2007 lehden ”misukuva”.

6.1.2. Sisällysluettelot Vuoden 2004 erikoislehden sisällysluettelossa toistuu jälleen kaikki-sana, jota korostettiin jo kannessa. Tällä kerralla sillä viitataan siihen, että lehti sisältää kaiken kuljettajasta nimeltä Kimi Räik- könen. Fani pääsee kurkistamaan hänen kulissinsa taakse. Kaikki suomalaiset formulafanit ovat kiinnostuneita Kimin persoonasta. Jutussa on mielenkiintoista se, että sen on tehnyt jääkiekon asi- antuntijaksi profiloitunut IS Veikkaajan uutispäällikkö Vesa Rantanen eikä lehden F1- erikoistoimittaja Janne Aittoniemi. Kaikki-sanaa käytetään myös Bernie Ecclestonen jutun yhtey- dessä. Salaperäinen-sana luo mystiikkaa F1-mogulin ympärille.

Sisällysluettelossa mainostetaan myös F1:n mutkikasta historia -juttua. Sen voi arvioida kiinnostavan lajia syvällisemmin tuntevia, ei välttämättä nuorta sukupolvea. ”Jenni ei ole vain varikkoruusu” -otsikko sisältää oletuksen, että yleensä kuljettajien tyttöystävät ja vaimot ovat sellaisia. Heistä on syntynyt mielikuva, että heidän tehtävänsä on näyttää kauniilta ja seksikkäiltä varikolla. ”Vauhtia varikolla”-juttu antaa formulahulluille uutta tietoa, mitä kaikkea varikkopysähdyksen aikana tapahtuu. Näin ollen he pystyvät seuraamaan kisaa ammattimaisemmin, kun tietävät asioista tarkemmin. ”Alonson kylä”-juttu puolestaan valottaa espanjalaiskuljettajan kotimaisemia. Juttu ylläpitää fanien tiedonjanoa kuskia kohtaan.

Sisällysluettelon vieressä oikeassa reunassa on lehden pääkirjoitus eli Janne Aittoniemen kolumni otsikolla ”Sirkus voi alkaa”. Kolumnissa on kuva, jossa toimittaja pitää rattia käsissään. Jutun otsikko sisältää oletuksen, että formula ykköset ovat sirkusta, koska niillä on suuri viihdearvo maailmanlaajuisesti. Toisaalta laji on myös totista urheilua. Kolumni kertoo, että toimittajat odottavat yhtä kiihkeästi kuin lukijat kauden alkua, esimerkiksi lauseella ”Näitä hetkiä on jo kuukausia odotettu monessa torpassa Hangosta Utsjoelle ja Eckeröstä Ilomantsiin”. Erikoislehti luo me-henkeä formulafanien keskuudessa. Toimittaja on kolumnissaan hyvin samalla tasolla fanien kanssa ja vies- tittää, että ”minäkin tahdon Kimin voittavan”. Tämä tulee selkeästi ilmi loppukappaleessa, jossa lukee ”Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että saamme kokea erittäin mielenkiintoisen kauden.”

49 Vuoden 2005 F1-erikoislehden sisällysluettelossa pääaiheiksi nostetaan Räikkösen ja Montoyan kädenvääntö, Todtin henkilökuva ja testien rankka työ. Todtin henkilökuva on mielenkiintoinen valinta, sillä juttu olisi ollut ehkä ajankohtaisempi kaudella 2007, kun Kimi Räikkönen siirtyi Ferra- rille. Tosin kaudella 2005 siirtoahan ei vielä tiedetty eikä osattu ennakoida. Testien rankka työ - jutun voisi kuvitella olevan lehden ykkösaiheita fanien mielestä, sillä he pääsevät näkemään, mitä kaikkea testeissä tapahtuu. Lajiin liitetään glamour, mutta todellisuudessa se on joskus hyvin kaukana. Kuljettajat tekevät rankkaa työtä varsinkin testeissä.

Sisällysluettelossa mainitaan myös Monacon GP -juttu, jossa faneille annetaan vinkkejä legendaari- semmasta osakilpailusta. Vinkkejä lukijat saavat myös pelaamisesta. Kaikkia juttu ei varmasti kos- keta, koska kaikki lajia seuraavat eivät pelaa rahapelejä. Niillä, jotka pelaavat, on kisojen aikana lisäjännitystä, koska omat rahat ovat panoksena.

Kuljettajien vaimot ja tyttöystävät ovat myös vuoden 2005 erikoislehden puheenaiheena. Jenni Dahlman-Räikkönen mainitaan totta kai jutussa, sillä lehden mukaan häntä on nimitetty varikoiden kaunottareksi. Kyseinen juttu on suunnattu myös naislukijoille, joiden voisi kuvitella olevan kiinnostunut kuljettajien mielitietyistä. Ehkä jotkut naisfanit voivat haaveilla, millaista olisi olla jonkun kuljettajan rakastettu.

Pääkirjoituksena on jälleen F1-toimittaja Janne Aittoniemen kolumni, jossa faneille paljastetaan salaisuus Michael Schumacherista. Kuvassa toimittajalla on jällen ratti käsissään. Lukijat pääsevät jutun avulla ikään kuin sisäpiiriin. Toimittaja kertoo kuulleensa eräältä saksalaiselta kaveriltaan, että Schumi olisi asettanut tavoitteekseen kymmenen maailmanmestaruutta. Jälleen kolumnissa luodaan me-henkeä muun muassa lauseella ”Meillä on ainakin vielä tässä vaiheessa hyvät perusteet uskoa, että tästä kaudesta tulee samankaltainen kuin toissa kaudesta.”Teksti päättyy jälleen vuoden 2004 lehden loppukappaleeseen ”Ennusmerkit viittaavat siihen suuntaan, että saamme nähdä todella mielenkiintoisen kauden”.

Vuoden 2006 erikoislehden sisällysluettelon ulkoasu on muuttunut, sillä siihen on tullut enemmän väriä. Kolumnin palstaa on kavennettu, taustaväriksi on tullut keltainen ja kolumnikuvassa ei ole enää rekvisiittana rattia. Pääjuttujen kohdalla ei mainita enää toimittajien nimiä, kuten kahden ai- emman lehden sisällysluetteloissa. Vain yhdessä jutussa on toimittajan nimi. IS Formula 1 -termi on otettu käyttöön esimerkiksi ”IS Formula 1 katsoi kohutun tulokkaan kypärän alle ja löysi poikkeuk-

50 sellisen nuorukaisen”. McLaren-talliin liittyvät pääjutut syventävät fanien tietämystä Norbert Hau- gista ja Ron Dennisistä Kimi Räikkösen jäähyväiskaudella.

Kolumnissa silotellaan hieman Nico Rosbergin tietä suomalaisten sydämiin, koska kaikki eivät pidä häntä suomalaisena. Virallisesti Rosberg edustaa Saksaa. Toimittaja Janne Aittoniemi kirjoittaa kolumnin lopussa näin: ”Se työ, jota Keken kaltaiset ’esi-isät’ovat tehneet suomalaisen autourheilun hyväksi, kannattaa muistaa myös silloin, kun germaanien mustapunakeltainen lippu nousee pal- kintokorokkeelle Nico Rosbergin yläpuolelle. Suvaitsevaisuus on sivistystä.”Tosin lokakuuhun 2007 mennessä nuorempi Rosberg ei ole vielä päässyt palkintopallille. Kolumnissa on tällä kerralla selkeästi vain yksi näkökulma eikä yleistä arviota alkavasta kaudesta, kuten kahdessa aiemmassa lajin erikoislehdessä.

Vuoden 2007 erikoislehden sisällysluettelossa hehkutetaan Ferrari-juttupakettia, jonka luvataan sisältävän kaiken mahdollisen italialaisesta tallista. Se on siis kaiken kattava tietopaketti, joka jokaisen fanin on suorastaan pakko lukea. Luettelossa ei unohdeta fanien suurta puheenaihetta, eli suori- en kilpailulähetysten siirtymistä maksulliselle MTV3 Max -kanavalle. Lautasantennit Raatteen tielle -jutussa kirjoitetaan: ”Vielä kun saisi sen oikean kanavan näkymään… ”. Heikki Kovalaisen suku- laiset kärsivät siis yhtä paljon kuin digiboksittomat formulafanit. Lehti ymmärtää tavallisia faneja. On mielenkiintoista, että sisällysluettelossa ei mainita varikkokaunotar-kuvajuttua, joka löytyy lehden lopusta. Kahdessa ensimmäisessä lehdessä naisnäkökulma oli esillä sisällysluettelossa.

Kolumnissa esitetään näkökulma, joka on fanien huulilla, eli pöytä on katettu suomalaisille. Kunin- kuusluokassa ajaa alkavalla kaudella peräti kolme suomalaiskuljettajaa. Tekstissä toistuu jälleen F1- sirkus-sana. Sirkusnäkökulma oli esillä vuoden 2004 erikoislehden kolumnissa. Toimittaja on samaa mieltä fanien kanssa Kimi Räikkösen hyvistä maailmanmestaruusmahdollisuuksista. Tosin tekstissä muistutetaan tummista pilvistä. Vielä ei pidä intoilla liikaa.

6.1.3 Jutut, kuvat ja otsikot Vuoden 2004 F1-lehdessä Kimi Räikkösen henkilökuvajutun otsikko ”Mysteeri nimeltä Kimi”ja pääkuvana oleva rubikin kuutio tukevat mielikuvaa, että Räikkönen on varmasti yhtä lailla arvoitus faneille kuin toimittajillekin. Jutussa halutaan tarjota ainutlaatuista tarinaa Kimin persoonasta ja avata kuljettajan toista puolta, eli tilannekomiikan taitajaa, jonka vain harvat tuntevat. Fanit näkevät ja kuulevat vain lyhyitä vastauksia Kimiltä haastatteluissa. Formuloissa pidetään yllä illuusiota elä-

51 mää suuremmasta. Tavallinen kansa vain uneksii varikkojen glamourista, vaikka elämä varikoilla on kuljettajien kannalta kaikkea muuta. He paiskivat täysillä hommia työpaikallaan. Jutun sisältä- mät armeijatiedot on suunnattu miesfaneille, joita kiinnostaa, miten Räikkönen pärjäsi armeijan harmaissa. Jutussa paljastuu myös monia muita faneja kiinnostavia pieniä yksityiskohtia, kuten että Kimi syö sipsejä ja käyttää mustaa American Express -korttia.

Lehden jutut ja otsikot sisältävät valtaan liittyviä termejä muun muassa valtiaan, hallitsijan ja val- taistuimen. Formuloissa kuljettajat taistelevat siis voittojen lisäksi lajin vallasta. Paras kuljettaja on lajin valtias. Valtatermejä näkee käytettävän myös monissa muissa urheilukirjoituksissa, kuten ten- nisjutuissa, jotka liittyvät Roger Federeriin.

Jenni Dahlmannista (nyk. Dahlman-Räikkönen) kertova juttu otsikolla ”Jenni tuntee formulat”vahvistaa fanien mielikuvaa varikkokaunottarista. Jenni poseeraa kuvassa seksikkäänä hiuskiehkura silmillä. Jutussa tosin korostetaan myös, että Jennistä on tullut lajin asiantuntija Kimin rinnalla, eli hän ei ole vain pelkkä varikkoruusu.

Nyt jo uransa lopettaneesta Michael Schumacherista fanit saavat mielenkiintoisia tietoja numeroi- den valossa. Juttu sisältää laatikon, jossa hänen uran vaiheita käydään läpi numeroin.

Lehden pääkuvista kahdessa kuljettaja on kuvattu läheltä kypärä päässä. Voi ajatella, että lähikuvien avulla fanit pääsevät ikään kuin lähemmäs idoleitaan. Myös Bernie Ecclestonen kasvot ovat henki- lökuvajutun aloituskuvana. Jutusta fanit saavat käsitystä siitä, miten F1-organisaatio toimii ja miten siellä käytetään valtaa. Tekstissä käytetään metaforaa Kremlin Tsaari, jolla kuvataan kuinka suuri valta Ecclestonella on ja miten hän kontrolloi kaikkia rata-alueen toimintoja Kreml-nimisestä hope- anharmaasta luksusbussistaan.

”Kontrolloitu kaaos”-jutussa selvitetään, miten tallit toimivat varikkokäyntien aikana. Mitä kaikkea varikkopilttuun edessä tapahtuu alle kymmenessä sekunnissa? Pääkuvana oleva grafiikka tiivistää hyvin olennaisimmat tapahtumat fanille. Pelkän kuvan tutkailulla formuloita seuraava henkilö saa valtavasti tietoa televisiolähetyksiä varten.

Lehden lopussa arvioidaan tallien ja kuljettajien vahvuudet ja heikkoudet kymmenellä sivulla. Ana- lyysien jälkeen esitellään kaikki MM-sarjan radat yhdeksällä sivulla. Analyysit ja rataesittelyt ruokkivat F1-fanien urheiluhulluutta. Ne luovat ennakko-odotuksia ja nostattavat seuraamishalua. Myös

52 aiemmin mainitsemani valtaterminologia ruokkii ja ylläpitää lajin kiinnostavuutta fanien silmissä. Ketä eivät valtataistelut kiinnostaisi?

Vuoden 2005 lehden ensimmäisessä jutussa toistuu jälleen taistelusana. Ingressissä lukee: ”Kimi Räikkönen ja Juan Pablo Montoya muodostavat F1-kauden tulikuuman taisteluparin.”Väitettä perustellaan, sillä että kun kylmäverinen suomalainen kohtaa kuumaverisen kolumbialaisen, mitä tahansa voi tapahtua. ”Kivikasvo ja moottoriturpa”-väliotsikko lisää jännitettä kuljettajien välille. Faneja houkutellaan siis seuraamaan alkavalla kaudella McLaren-kaksikon kamppailuja, sillä mitä tahansa voi tapahtua.

Lehden henkilöjuttujen aiheina ovat tällä kerralla Ferrarin toimitusjohtaja Jean Todt otsikolla ”Me- nestyksen takuumies”ja Red Bull -omistaja Dietrich Mateschitz otsikolla ”Matkalla kohti jenkkital- lia”. Todtia kuvataan ”Maranellon Napoleoniksi”ja Mateschitzia ”energiajuomaparoniksi”.

Testeistä kertova reportaasijuttu ”Pakko painaa pitkää päivää”puhuttelee faneja kulissien takaisilla tiedoilla ja kuvilla. Toimittaja ja kuvaaja ovat seuranneet aamuseitsemästä iltakymmeneen tallien testipäivää Jerezin radalla. Juttu ylläpitää F1-fanien urheiluhulluutta päästämällä lukijat ns. sisäpii- riin. Jutussa selviää, että paikan päällä on ollut myös kymmenen hengen suomalaisryhmä, joka on tullut asuntoautoilla seuraamaan testejä. Muutkin fanit voivat siis innostua lähtemään testejä katsomaan.

Ennen loppuanalyysejä kahdella sivulla arvioidaan yleisesti, mitä kauden 2005 aikana tapahtuu. Tässäkin jutussa toistuu valtaterminologia, sillä otsikkona on ”Kuningas pitää kruununsa.”Lajissa on siis valtias, joka on samalla kuningas. Pääkuvassa Michael Schumacher kannattalee kristallipo- kaalia.

Analyysien ja rataesittelyjen välissä on poikkeuksellisesti monia kuvia sisältävä esittelyjuttu Mona- con osakilpailusta. Osassa kuvista kurvikkaat kaunottaret poseeraavat niukoissa mekoissa. Kuvat ruokkivat ja ylläpitävät jälleen varikkokaunottarien mielikuvaa. Pääkuvassa näkyy Monte Carlon satamaa huvipursineen. Juttu vahvistaa formuloiden glamourimagoa ja ylläpitää imagon avulla fanien urheiluhulluutta. Varikkoruusuja on vielä lisää aivan lehden viimeisellä aukeamalla, jossa esi- tellään kuljettajien kauniimpia puoliskoja otsikolla ”Vaimot ja tyttöystävät kaunistavat varikkoja”. Voiko asiaa enää suoremmin ilmaista? Tekstin lopussa todetaan, että Monacon osakilpailu kerää kaikki vaimot ja tyttöystävät paikalle. Juttu päättyy näin: ”Monacon viikonloppu on niin täynnä

53 glamouria ja jetset-piirejä, että jokainen itseään kunnioittava formulavaimo ilmestyy hymyilemään miehensä rinnalle”(IS Formula 1 2005, 58).

Vuoden 2006 lehden ensimmäisellä varsinaisella juttuaukeamalla otsikossa toistuu jälleen valtaterminologia, kuten kahdessa aiemmassa lehdessä. Arviojutun otsikkona on ”Kuningas Fernando pitää kruununsa”. Tekstin ensimmäisessä lauseessa kirjoitetaan: ”Maailmanmestari Fernando Alonson pudottaminen valtaistuimelta ei ole helppo tehtävä”(IS Formula 1 2006, 6). Arviolaatikossa listataan suosikki, haastajat ja mustat hevoset.

Lehden henkilökuvajutuissa on kaikki kolme suomalaista tähteä: Kimi Räikkönen, Nico Rosberg ja Heikki Kovalainen. Tosin jotkut väittelevät kiivaasti Rosbergin suomalaisuudesta, sillä virallisesti hän edustaa Saksaa. Räikköstä käsitellään McLaren-juttupaketissa, johon kuuluvat myös Mercedek- sen moottoripäällikkö Norbert Haug ja brittitallin pääjohtaja Ron Dennis. Räikkösen juttuun liittyy profiililaatikko, josta paljastuu muun muassa hänen harrastuksensa, mielimusiikkinsa, sotilasarvon- sa ja lempivärinsä. Nuo yksityiskohdat ruokkivat F1-fanien tiedonnälkää.

Nico Rosbergin jutun otsikkona on ”Asfalttien partaveitsi”ja ingressissä mukaillaan Lentäjän poika -kappaletta: ”Hän on legendan poika, lähes sankari jo itsekin. Aikoo nousta korkeammalle kuin muut, ajaa isäänsäkin paremmin”. Pääkuvassa Rosberg istuu rappusilla valkoisessa t-paidassa ja farkuissa. Jutussa nostetaan esille, että hänestä voi tulla jatkossa formuloiden Beckham. Niin sanottu kaunis poika -look saattaa vedota naisfaneihin ja ylläpitää heidän urheiluhulluuttansa lajiin.

Vuoden 2006 lehden teknisin juttu on otsikoitu ”Kypärä on F1-kuljettajan henkivakuutus”. Pääku- vana on iso grafiikka kypärästä, jonka eri osioita esitellään kuvan vieressä. Juttu sekä ylläpitää että ruokkii fanien kiinnostusta. Katsojat saavat yksityiskohtaisia tietoja kuljettajan kypärästä, jonka arvoksi kerrotaan 15 000 euroa (IS Formula 1 2006, 36). Kypäräjutun jälkeisellä aukeamalla lehden toimittaja kertoo F1-auton ajokokemuksestaan. Fanit saavat tietää, miltä auton ajaminen tuntuu aloittelijasta, aivan tavallisesta lajin seuraajasta. He voivat helposti samaistua toimittajaan, joka kuvailee tarkasti koeajoaan Renault’n ratissa. Jutun pienissä kuvissa on lähiotoksia esimerkiksi oh- jaamosta, etutukivarsista, vaihdelaatikosta ja moottorista.

Lehdessä vahvistetaan ja kumotaan lajiin liittyviä teknisiä myyttejä otsikolla ”Usko tai älä!”. F1- fanit voivat katsoa, ovatko he olleet väitteiden suhteen oikeassa vai väärässä. Juttu olettaa, että väit- teet ja olettamukset ovat sen puhuttelemalle lukijakunnalle tuttuja. Voisi kuvitella, että suurimmalle

54 osalle varmasti ne ovatkin. Lajia vähemmän seuraava hypännee aukeaman yli, sillä tekniset hienou- det eivät välttämättä sytytä häntä. Vuoden 2006 lehdessä nostetaan ensimmäisen kerran esille si- vunkokoisen jutun kera IS:n virtuaalipeli F1-pörssi ja lajin vedonlyöntimahdollisuudet. Vedonlyönti ruokkii ja ylläpitää urheiluhulluutta. Otteluihin ja kilpailuihin tulee enemmän panostusta ja jännitys- tä, kun pelissä on omia rahoja.

Lehden lopussa olevissa rataesittelyissä on ensimmäisen kerran mukana Kimi Räikkösen kommentit jokaisesta radasta. Kimin mietteet tuovat oman lisämausteensa faneille, jotka saavat tietää, mistä radoista suomalaiskuljettaja pitää ja mistä ei. Räikkösen kommenteista voi myös päätellä, millä ra- doilla hänellä on parhaimmat edellytykset menestyä sekä auton ominaisuuksien että hänen omien mieltymyksiensä perusteella.

Vuoden 2007 lehden sivumäärä on suurempi kuin kolmen ensimmäisen F1-erikoislehden. Vuoden 2004 ja 2006 lehdissä on sivuja 68 ja vuoden 2005 lehden sivumäärä on 60. Vuoden 2007 lehden 84 sivusta 19:lla käsitellään Kimi Räikkösen silloista uutta työnantajaa eli Ferrari-tallia. Ensimmäisellä juttuaukeamalla puhutaan ohi olevasta rengassodasta ja tulokaskuljettajien taistelusta. Sen jälkeen paneudutaan Ferrariin pääotsikolla ”Tervetuloa Ferrarille!”. Ingressissä lukee: ”Kimi Räikkösen myötä suomalaiset ottavat omakseen maailman tarunhohtoisimman automerkin, Ferrarin, joka on paljon enemmän kuin auto tai rivi F1-mestaruuksia. Ferrari puhuttaa, kutkuttaa ja herättää vahvoja tunteita. Mutta miksi? Seuraavilla sivuilla kaikki mahdollinen myytistä nimeltä Ferrari”(IS Formu- la 1 2007, 8-9). Fanit luvataan siis perehdyttää talliin perusteellisesti. Pääkuvassa komeilee Ferrarin keula, ja kuvatekstissä kirjoitetaan: ”Vastustamaton hymy. Ferrari 599 GTB Fiorano houkuttelee unohtumattomaan valssiin Maranellon tanssivan oriin kanssa”. Tallin ja sen autojen uskotaan kiinnostavan faneja, sen jälkeen kun Kimi siirtyi sinne. Juttupaketissa esitellään tallin aiempia supertäh- tiä, historian merkkipaalut, pääjohtaja Luca Cordero di Montezemolo otsikolla ”Signore Italia”ja johtoportaan henkilöt. Maailman mystisin kilpatalli -nimitys toistuu Kimi Räikkösen kausiarviojutussa, joka on otsikoitu ”Jäätä kuumaan koneeseen”. Tallinvaihtoa pidetään ”unelmasiirtona”

Renault’n kisakuljettajaksi päässeestä Heikki Kovalaisesta kirjoitetaan 12 sivun verran. Henkilöku- vajuttu alkaa otsikolla ”Pelimiesten joukkoon”, sillä suomussalmelaisesta varamiehestä oli tullut pelimies. Kotikaupungista Suomussalmesta kertova juttu ylläpitää ja ruokkii lajin fanien urheiluhulluutta, koska siinä lukijat saavat tietää, millaisista oloista ja perheestä Heikki on kotoisin. Isä Seppo Kovalainen kuvaa, että poika kulki jo viisivuotiaana kuorma-auton kyydissä äidin laittamat eväät

55 mukanaan. (IS Formula 1 2007, 44). Lukijat huomaavat, että tähti on kotoisin siis aivan tavallisesta perheestä kuin kuka tahansa suomalainen. Fanien on helppo samaistua häneen.

Vuoden 2007 lehden tekniikkaosuudessa esitellään tällä kerralla F1-autojen renkaita ja niitä koske- via uusia sääntöjä. Fanit pääsevät huomaamaan, kuinka suuri vaikutus renkailla on auton suoritus- kykyyn. Huonoilla renkailla ei osakilpailuissa menestytä. Juttu grafiikkakuvan kera tarjoaa mielenkiintoisia yksityiskohtia faneille, kuten aiempienkin F1-erikoislehtien tekniikkajutut.

Kausiarviojutussa ei yllättäen korostetakaan valtaterminologiaa, kuten kolmessa aiemmassa erikois- lehdessä. Tällä kerralla puhutaan vain mestarisuosikista ja kovimmista vastustajista. Syynä voi olla se, että lajia hallinnut Michael Schumacher lopetti uransa kauden 2006 jälkeen. Valtaistuin on siis avoin uudelle kuninkaalle.

Lopussa olevissa rataesittelyissä ei ole enää Kimi Räikkösen kommentteja radoista, kuten vuoden 2006 erikoislehdessä oli. Tällä kerralla esittelyjen yhteydessä muistellaan radalla sattuneita aiempia tapahtumia. Esittelyjen jälkeen miesfaneille tarjotaan silmänruokaa varikkokaunottarien kuvien välityksellä. Jutun otsikko on ”Se toinen varikkotiimi”, ja ingressissä lukee: ”Kauniit naiset ovat olleet olennainen osa F1-maailman imagonluontia jo 1960-luvulta. Bernie Ecclestonen valta-aikana tästäkin tiimistä tehtiin rahantekokone. Seuraavassa tarkastellaan F1-mallien teknisiä ominaisuuksia”(IS Formula 1 2007, 78–79). Niukkoihin asuihin pukeutuneiden mallien tehtävänä on viihdyt- tää ja miellyttää sekä televisiokatsojia että varikolla olevaa väkeä. Yhdessä kuvatekstissä kirjoitetaan, että asuissa pyritään ilmanvastuksen minimointiin ja optimaaliseen jäähdytykseen, millä viitataan ihoa myötäilevään paitaan, joka ei jätä mallin rintavarustuksen muotoja arvailujen varaan. Juttu varmasti tyydyttää miesfanien katselutarpeita, mutta naisfaneja se ärsyttää. Jutusta paistaa läpi, että F1 on ennen kaikkea ”kovien äijien”laji. Naisten tehtävänä on näyttää kauniilta ja seksikkäiltä varikolla. Yhdessä kuvatekstissä korostetaankin, että mallitytöt tuovat sponsoreille näkyvyyttä ja tallien ympärille glamouria (IS Formula 1 2007, 78).

6.2. NHL- ja SM-liiga-erikoislehdet 6.2.1 Kannet Tarkastelen ensin otokseen kuuluvien kahden NHL-lehden kansia. Vuoden 2005 NHL- erikoislehden kannen pääotsikkona on ”Se on täällä”(liite 4). Otsikko sopii hyvin tilanteeseen, sillä kyseessä on IS:n ensimmäinen NHL-erikoislehti. Vuonna 2004 ei lehteä vielä julkaistu, koska

56 NHL-kausi 2004–2005 jouduttiin perumaan työsulun vuoksi. Lehti lupaa tarjota kaiken mahdollisen alkavasta kaudesta 2005–2006, kuten aiemmin tarkastelemani F1-erikoislehtien kannetkin ovat lu- vanneet. Pääkuvaksi on valittu vauhdikas maalinedustilanne, jossa vastustajan pelaaja ajautuu maalivahdin ohi puolustajan taklauksesta. Jäähileet lentelevät luistinten alla. Kannessa houkutellaan jääkiekkofaneja tutustumaan NHL:ssä pelaaviin suomalaisiin otsikolla ”Suomalaiset: Tuomo Ruutu ja kuumat maalivahdit”. Kannen yläkulmassa mainostetaan henkilöjuttuja kahdesta liigan tähdestä: Calgaryn Jarome Iginlasta ja Philadelphian Peter Forsbergista. Kansi tukee fanien mielikuvaa vauh- dikkaasta ja kaksintaisteluja sisältävästä lajista.

Vuoden 2006 NHL-erikoislehden kantta lukevalta edellytetään, että hän osaa yhdistää pääotsikon pääkuvassa olevaan suomalaismaalivahtiin Miikka Kiprusoffiin. Kuva on otettu maalin takaa, ja siinä näkyy, kuinka Kiprusoff on juuri napannut kiekon hanskaansa. Otsikossa hehkutetaan ”Vih- doinkin NHL:n huipulla: Paras!”. Kannesta näkee, että sillä halutaan puhutella lajia seuraavia faneja. NHL:ää vähemmän seuraaville otsikot eivät välttämättä niin sanotusti kolahda. Taistelupariotsi- kot ”Selänne ja Pronger, Crosby ja Malkin sekä seuraavat suuret”vahvistavat ja ylläpitävät lajiin kuuluvaa kaksinkamppailuluonnetta. Kuka lyö kenet jäällä? Kannen alareunassa erikoislehden luvataan jälleen sisältävän kaiken tärkeän alkavasta kaudesta 2006–2007. Lisäksi fanien intoa ruokitaan esittelemällä manageripelejä, joissa kuka tahansa fani voi ostaa NHL-joukkueen.

Seuraavaksi analysoin SM-liigan erikoislehtien kannet. Vuoden 2004 lehden kannessa (liite 5) pää- otsikossa ja -kuvassa on Ville Nieminen. Juttua mainostetaan näin: ”Ville Vallaton. Ville Nieminen ei ole koskaan antanut periksi –ei elämässä eikä jääkiekossa”. Faneille tarjotaan siis selviytymista- rina ja kovan taistelijan henkilökuva. Lähikuvassa Nieminen poseeraa ilman paitaa. Se vahvistaa mielikuvaa ”kovien äijien”lajista, jossa hiki virtaa ja miehet ottavat yhteen. Kannen alareunassa on kuva, joka saa varmasti mieslukijoiden huomion. Lätkävaimoja mainostavan otsikon vieressä poseeraa malli, jolla on yllään pelkät rintaliivit. Kuva herättää uskomaan, että vaimot vain keikistele- vät miestensä mieliksi ja uhraavat elämänsä heidän takiaan, vaikka juttu kumoaakin tuon mieliku- van.

Vuoden 2005 SM-liigan erikoislehden kannessa pääosassa on Ilveksen Jyrki Lumme. Otsikko ky- syy, mitä annettavaa hänellä on joukkueelle, ja kuvassa Lumme luistelee jäällä pelivarusteissaan. Kuva viittaa tällä kerralla enemmän lajiin kuin pelkkään henkilöön. Yläkulmassa on pieni tappelu- kuva, joka vahvistaa fanien käsitystä lajiin liittyvistä kaksinkamppailuista.

57 Seuraavan vuoden eli 2006 lehden kanteen on valittu niin ikään pääkuvaksi suoraan peliin liittyvä juhlintaotos. Siinä HPK:n pelaajat tuulettavat maalivahdin kanssa edellisen kauden Suomen mestaruutta. Pääotsikko huutaa ”Lisää ihmeitä!”, eli liigaan kaivataan yllätyksellisyyttä. Lehteen on laa- dittu kahdeksan kohdan pelastusohjelma SM-liigalle. Tämän vuoden kannessa mainostetaan en- simmäisen kerran lehden sisältävän kaiken tarpeellisen kaudesta, mitä on käytetty paljon aiemmin analysoimieni F1-erikoislehtien kansissa.

Vuoden 2007 kanteen (liite 6) on kuvattu puolustaja Jere Karalahti, joka on yksi lehden valitsemas- ta kolmesta ”rankasta jätkästä”. Lehteä mainostetaan ”rankkana jätkänumerona”, jossa Karalahden lisäksi esitellään erotuomari Jari Levonen ja Ässien hyökkääjä Marko Kivenmäki. Lehden sivumää- rä on lisääntynyt vuoden 2004 68 sivusta 84 sivuun. Otsikoissa hehkutetaan näin:”kaikki kaudesta”, ”jättianalyysit”ja ”täydellinen työkalu”. Kannessa korostuu vahvasti lehden perimmäinen idea, eli fanin kausioppaana toimiminen. Se viestittää, että lukija ei tarvitse mitään muuta lehteä rinnalle, sillä siitä löytyy kaikki mahdollinen. Taisteluterminologia näkyy pienissä otsikoissa, kuten ”TPS taistelee elämästään”, ”Kuninkaat ja kerjäläiset”sekä ”Tähdet ja tunarit”.

Tarkastelen myös keväällä 2007 ilmestynyttä IS Kiekko –erikoislehteä, jossa kootaan yhteen SM- liigan ratkaisut, NHL:n pudotuspelit ja MM-kilpailut. SM-liigaotsikko on laitettu kannen (liite 7) yläkulmaan, jossa lehteä mainostetaan keräilykappaleena, koska siitä löytyy kaikki Kärppien mesta- ruudesta. Kaikki-sana toistuu siis jälleen. NHL-otsikkona toimii alareunassa Teemu Selänne, joka on kiinni Stanley Cup -mestaruudessa. Eniten tilaa annetaan MM-kilpailuille, joihin liittyy sekä pääotsikko, -kuva että pienet ennakko-otsikot. Pääkuvassa luistelee Ville Peltonen suu auki, ja otsikossa lukee ”Kultahammas”. Faneja ruokitaan seuraamaan MM-kilpailuja, sillä heille tarjotaan analyysit, tilastot ja ennakkoarviot. Fanit voivat sitten verrata ennakko-oletuksia toteutuneisiin kilpailuiden aikana kotisohvilla.

6.2.2 Sisällysluettelot Vuoden 2005 NHL-erikoislehden sisällysluettelon kuva tukee kaksintaistelumielikuvaa, sillä siinä suomalaista Tuomo Ruutua taklataan voimakkaasti. Ruudun juttua mainostetaan luettelon tekstillä: ”Ei pelkästään maalivahtien varassa sentään. Suomalaisten kenttäpelaajien lippua heiluttaa Chica- gon toivo Tuomo Ruutu, joka avasi tarinansa toimittaja Tomi Auremaalle”. Muita aiheita ovat NHL:n parhaimmat maalivahdit, tähdet Iginla ja Forsberg sekä uudet säännöt ja linjaukset. Atlantan maalivahdin Kari Lehtosen henkilökuvaa hehkutetaan poikkeuksellisen syvällisenä. Iginlan ja Fors-

58 bergin henkilöjuttujen luvataan olevan laajoja erikoishaastatteluja ja sääntöanalyysia pidetään niin sanotusti viiltävänä. Kiekkofani saa siis paljon tietoa parista lehden esille nostamasta tähdestä, ja pääsee sisälle liigaan tehtyihin uudistuksiin. Molemmat ruokkivat fanien urheiluhulluutta.

Sisällysluettelosivulla olevassa kolumnissa toimittaja Joose Palonen kirjoittaa NHL:n paluusta, jota on kaivattu. Teksti tarjoaa faneille uutisen kertomalla, että liigan johto on poistanut lajista estämisen ja koukkimisen. Kuvassa toimittaja poseeraa Montreal Canadiens -joukkueen pelipaidassa. Kuva kertoo faneille, että ”olemme yhtä lailla jääkiekkohulluja täällä toimituksessa kuin te lukijat siellä kotisohvilla”. Lehti puhuttelee siis tuolla pienellä kuvallakin hyvin faneja.

Vuoden 2006 NHL-erikoislehden sisällysluettelosivulla olevassa kolumnissa on aivan toisenlainen kuva. Siinä toimittaja Tuomas Nyholm poseeraa kauluspaidassa, eli kyseessä on aivan tavallinen kolumnikuva. Luettelon kuvassa suomalaismaalivahti Miikka Kiprusoff katsoo hallin kattoon, ja kuvatekstissä lukee: ”Miikka Kiprusoff, NHL:n paras maalivahti kurottaa vieläkin korkeammalle. Upea henkilökuva mystisestä maalivahdista tässä lehdessä”. Kiprusoffista luodaan siis mystinen hahmo. Hänessä on jotain salaperäisyyttä: puolia, joita fanit eivät tiedä. Teemu Selännetta ja Chris Prongeria kuvataan vanhoiksi vihamiehiksi, ja Sidney Crosbya ja Jevgeni Malkinia seuraaviksi su- pertähdiksi. Kaukalossa on siis vihamiehiä, supertähtiä ja loistavia maalivahteja. Supertähti-jutut ylläpitävät ja ruokkivat fanien urheiluhulluutta. Tähdistä pidetään, ja heitä seurataan sekä kaukalossa että sen ulkopuolella.

Kolumnissa toimittaja kyseenalaistaa NHL:ään tehtyjä muutoksia. Hän asettuu siis fanien kanssa samalle puolelle liigan johtajia vastaan. Hän kirjoittaa muun muassa, että ”peliin tehdyt muutokset on tähän saakka viety läpi harkiten, mutta nyt tilanne on karkaamassa käsistä”(IS NHL 2006, 5). Lehti osoittaa siis olevansa fanien kanssa huolissaan liigan tilanteesta. Tekstin lopussa toimittaja vertaa SM-liigaa sirkukseen lauseessa ”Suomessa lajin kurssin määrittelevät muutaman vuoden kuluttua useat entiset NHL-pelaajat, jotka palaavat kotiin ja ottavat toivottavasti koko sirkuksen haltuun”(IS NHL 2007, 5). Yleensä formuloita on verrattu metaforissa sirkukseen, mutta voi jää- kiekonkin nähdä samanlaisena toimintana. Kiekko on yhtä lailla viihdettä ja tähtien loistoa kuin formulatkin. Jos halutaan yleistää vielä enemmän, niin pohjimmiltaan koko urheilussa on nykyään kyse viihdyttämisestä aivan kuin populaarikulttuurissa.

Yleisö tulee jääkiekko-otteluihin nauttimaan hyvästä pelistä, joka sisältää maaleja, kaksintaisteluja, tunteita ja vauhdikkaita tilanteita. Ottelut ovat siis kuin sirkusta, jonne tullaan katsomaan taidokkai-

59 ta ja vaarallisia esitysnumeroita. Kolumnin lopussa ruokitaan fanien kiinnostusta mainostamalla alkavaa NHL-kautta, joka tulee toimittajan mukaan sisältämään erinomaista jääkiekkoviihdettä, paljon yllätyksiä ja keskimäärin 6,02 maalia per ottelu.

Vuoden 2004 SM-liigan erikoislehden sisällysluettelossa esitetään monia fanien kiinnostusta herät- täviä kysymyksiä esimerkiksi ”Jos NHL:n työsulku toteutuu, mitä se merkitsee SM-liigalle?”, ”Mi- kä on mielikuvasi lätkävaimosta?”ja ”Onko pelinumero enne Ilveksen Raimo Helmiselle?”. Ville Niemisen tarinaa mainostetaan elokuvan arvoisena. Siihen sisältyy ”raastava taistelu unelman puolesta, lukuisia vastoinkäymisiä ja onnellinen loppu”(IS SM-liiga 2004, 5). Luettelon seitsemästä kohdasta viidessä mainitaan kyseisen jutun tehneet toimittajan nimi. Myöhemmin toimittajien ko- rostamisesta on erikoislehdissä luovuttu, kuten voi huomata F1-erikoislehtien sisällysluettelojen analyysista. Sivulla olevassa kolumnissa toimittaja Vili Pesu kirjoittaa muun muassa liigaseurojen taloushuolista ja liigaan tehdyistä muutoksista. Hän nimittää SM-liigaa yhdeksi viihdeteollisuuden haaraksi, mikä vahvistaa fanien mielikuvaa urheilun viihteellisyydestä. Toimittaja osoittaa olevansa fanien mielipiteistä hyvin perillä lauseella ”Jo pitkään jääkiekkokeskustelujen pääteemana pysynyt mahdollinen NHL:n työsulku ei välttämättä vaikuta liigaseuroihin niin paljon kuin fanit toivovat” (IS SM-liiga 2004, 5). Katsojien kaikkoaminen katsomosta vaikuttaa olevan toimituksen huolenaihe yhtä lailla kuin fanien. Tuo käy ilmi lauseesta ”SM-liiga tarvitsee kipeästi Suomen A-maajoukkuen menestyksen tuomaa vetoapua, joka hullaannuttaa marginaalikatsojat”(IS SM-liiga 2004, 5). Fani- en urheiluhulluudesta jääkiekkoa kohtaan ollaan huolissaan.

Seuraavan kauden eli vuoden 2005 lehden sisällysluettelosivulla silmiin pistävää on kolumnin ku- tistuminen yhden palstan levyiseksi. Edellisessä erikoislehdessä kolumni oli leveydeltään puolet sivusta. Tällä kerralla kirjoittajaksi on astunut Vesa Rantanen, joka on tehnyt jatkossa kaikkien muiden otokseen kuuluvien SM-liigan erikoislehtien kolumnit. Kuvassa hänellä on yllään t-paita, jossa lukee ”Life is simple. Eat. Sleep. Play Hockey”, ja kädessä luistimet. T-paidan teksti puhuttelee faneja, joiden elämä pyörii jääkiekon ympärillä. Sen sijaan kolumnin sisältö on kohdistettu seu- rajohtajille, ei faneille. Pomoja vaaditaan ryhdistäytymään ja luomaan järjestelmän, joka olisi pelaajien mieleen. Testistä voi päätellä, että toimittaja tietää tarkasti, mitä pelaajat ajattelevat ja asettuu heidän puolelleen johtajia vastaan.

Luettelon pääaiheiksi on nostettu muun muassa SM-liigan ongelmat, Jyrki Lumpeen laaja henkilö- kuva ja Jokeri-ikoni Waltteri Immonen. Neljän pääaiheen viereen on taitettu peräti seitsemän pie- nempää aihetta, eli jokaiselle fanille pitäisi löytyä juuri hänelle sopivaa tarinaa. Ongelmat-aihe

60 haastaa faneja hyppäämään mukaan peliin ja lukemaan illuusiosta sekä totuudesta. Lumpeen henki- löjutun mainosteksti kehottaa suoraan faneja lukemaan jutun. Aiheista kahden yhteydessä mainitaan kyseisen jutun toimittaja.

Vuoden 2006 erikoislehden sisällysluettelon kuvassa Ässien pelaajat tuulettavat maalia. Kuvateks- tissä mainostetaan peräti 18 sivun pakettia, jossa lehti listaa kahdeksan kohtaa liigan pelastamiseksi. Luettelossa on neljä pääaihetta, joista kaksi käsittelee henkilöitä ja kaksi joukkueita. Pedosta Ber- giin -otsikkoaiheessa osoitetaan, että lehti on ajan tasalla SM-liigan kauden kuumista puheenaiheis- ta fanien kanssa. Nyt aiheissa ei enää mainita toimittajien nimiä, vaan käytetään lehden nimeä, kuten lauseessa ”Ainakin seuralla on taustavoimissaan poikkeuksellisen voitontahtoinen tyyppi, Pasi Nurminen, joka avasi karun tarinansa IS SM-liigalle”(IS SM-liiga 2006, 3). Pienissä otsikkoaiheis- sa viljellään urheilulle tyypillisiä kuvauksia, kuten ”iso haaste, loistaa lisää, johtotähti”. Tähtikulttia luodaan jääkiekon lisäksi kaikissa muissakin urheilulajeissa. Aina joku nousee suorituksillaan täh- den asemaan.

Kolumnin leveyttä on hieman lisätty noin puolentoista palstan kokoiseksi. Tekstissä tuodaan esille perusteluja SM-liigan pelastusohjelma -juttukokonaisuudelle. Toimittaja käyttää tekstissä viisi kertaa me-muotoa, joka puhuttelee kiekkofaneja. Myös suora miettikää-sana korostaa dialogia lukijoiden ja lehden välillä.

Vuoden 2007 lehden sisällysluettelossa ratsastetaan kolmella kovalla tarinalla, kolmella rankalla äijällä, joiden kuvat komistavat sivua. Heihin liittyy myös kolumnin teema. Heidän valintaansa henkilökuviin perustellaan, sillä että he uskaltavat tehdä asioita eri lailla. Tekstissä käytetään teho- keinona rankka-sanaa, joka esiintyy siinä yhdeksän kertaa. Rankkojen jätkien lisäksi sisällysluette- lon aiheina ovat TPS ja JYP. JYPin tekstissä puhutellaan jälleen suoraan lukijaa lauseella ”Kyllä, luit oikein, Siis JYP”(IS SM-liiga 2007, 5).

Kevään 2007 IS Kiekko -erikoislehden sisällysluettelon kuvassa tuulettaa kannessakin oleva Ville Peltonen kuvatekstillä ”MM-huuma alkaa taas!”. Fanien urheiluhulluutta ruokitaan hehkuttamalla etukäteen, että kotikatsomoihin on luvassa jälleen huumaa, kun leijonat taistelevat jääkiekon MM- kilpailuissa Moskovassa. Pääaiheina on myös muun muassa ”Oodi Kärppien ylivoimalle”ja ”Vih- doinkin, Selänne?”. SM-liigan finaaleja kehutaan mahtaviksi. Huuma-sana toistuu finaalitekstissä lauseessa ”Hyppää takaisin finaalien virtaan ja Kärppien mestaruushuumaan”(IS Kiekko 2007, 5). Fanien on helppo olla samaa mieltä lehden kanssa, että finaalit tarjosivat niin sanotusti makeaa ma-

61 han täydeltä, jos he ovat seuranneet niitä tiiviisti. Selänteen yhteydessä mietitään, saavuttaako Tee- mu vihdoin Stanley cup -pokaalin. Jutulla luodaan ennakko-odotuksia faneille, joiden on lähes pakko seurata, miten Selänteen jahdin käy. Pienissä otsikoissa kehotetaan faneja leikkaamaan talteen kätevä taksiohje Moskovan MM-kisoissa paikan päällä selviytymiseen.

Kolumnissa ruokitaan fanien urheiluhulluutta muun muassa lauseella: ”Kiekkostallareita Moskovan MM-kisat kutkuttavat aivan erikoisella tavalla”(IS Kiekko 2007, 5). Lehti siis tietää, että lukijat odottavat kilpailuja erittäin paljon, sillä Punakone eli Venäjän joukkue on palaamassa 14 sekasorron vuoden jälkeen. Toimittaja myöntää aikoinaan itsekin fanittaneensa Punakonetta, koska ”Suomi onnistui aina rähmimään mahdollisuutensa”(IS Kiekko 2007, 5). Hän on siis ollut yhtä lailla urheiluhullu kuin lukijatkin ja kertoo jopa lintsanneensa koulusta yhden Suomi-Ruotsi-ottelun takia. Se jos mikä on urheiluhulluutta.

6.2.3 Jutut, kuvat ja otsikot Tarkastelen jälleen ensin kahta NHL-erikoislehteä ja sen jälkeen SM-liigan erikoislehtiä. Vuoden 2005 NHL-lehden ensimmäisellä juttuaukeamalla puhutellaan faneja toimituksen valitsemilla kauden kuumilla kysymyksillä muun muassa Todd Bertuzzin paluulla, valmentajaksi ryhtyvällä Wayne Gretzkyllä ja seuraavalla tähdellä Sidney Crosbylla, jota kuvataan ”tähdeksi ylitse muiden”, ”tei- nisensaatioksi”, ”pr-osaston unelmaksi”ja ”loistavaksi kanadalaispojaksi”. Crosby voi houkutella lajin pariin myös naisfaneja, sillä hänen kerrotaan poseeranneen Vanity Fair – lehden sivuilla ilman paitaa, farkut alhaalla lanteilla. Tekstissä sanotaankin, että ”ei mikään perinteinen kuva kovasta hokiäijästä”(IS NHL 2005, 7). Jalkapallossa niin sanottuihin kauniisiin miehiin on totuttu, kuten David Beckhamiin ja Christiano Ronaldoon. Wayne Gretzky -jutussa kyseenalaistetaan, voiko ”kiekkojumalasta”tulla hyvä valmentaja. Kuumat puheenaiheet ruokkivat kiekkofanien urheiluhulluutta. Ne saavat fanit kiinnostumaan ja seuraamaan aiheiden kohteita kauden aikana.

Maalivahtien vallankumous -juttupaketti käsittää tasan kymmenen sivua. Suurimpana aiheena siinä on suomalaismaalivahti Kari Lehtonen otsikolla ”Unohtakaa maalijuhlat”. Lehtonen on siis kuin muuri maalinsa suulla, joten vastustajien on turha unelmoida monesta täysosumasta hänen selkänsä taakse. Jutun alussa faneille heitetään haaste näin: ”Raudanluja ennustus: Kari Lehtonen on tällä kaudella Atlanta Thrashersin kiistaton ykkösvahti. Lähitulevaisuudessa hän nousee NHL:n parhaak- si maalivahdiksi ja yhdeksi liigan suurimmista tähdistä, jonka maagisuutta ylpeät jenkitkin äimiste- levät. Jossain vaiheessa Lehtonen torjuu Atlantalle tai Suomelle jotain suurta, ja häntä aletaan kut-

62 sua eläväksi kiekkolegendaksi. Löisitkö sinä vetoa tämän arvion puolesta? Se todennäköisesti kannattaisi”(IS NHL 2005, 8). Faneja puhutellaan siis poikkeuksellisen voimakkaalla tavalla. Lauseis- sa Lehtosta ylistetään maasta taivaisiin, vaikka hän ei ole vielä saavuttanut mitään ihmeellistä tuolloin. Urheilussa luodaan tyypillisesti erittäin positiivisia ennakkoarvioita esimerkiksi ennen arvokilpailuja: joskus ne toteutuvat, useimmiten eivät. Juttupakettiin kuuluu myös Lehtosen jälkeisen supertähden esittely. Jokerien 17-vuotiasta Niko Hovista nimitetään ”nousevaksi jättiläiseksi”, koska hän on suuri kokoinen: pituudeltaan 198 senttimetriä ja painoltaan 98 kiloa. Kuvatekstissä kirjoitetaan suoraan ”Suomen seuraava supertähti on siis maalivahti hänkin”(IS NHL 2005, 18).

Jääkiekossa puhutaan siis paljon tähdistä ja kiekkolegendoista toisin kuin formuloissa, jossa käyte- tään paljon valtatermejä. Pitää huomioida, että jääkiekko on joukkuelaji ja formulat yksilölaji. Jää- kiekossa kukaan pelaaja ei siis voi saavuttaa yksin valtaistuinta, vaan mukana on aina koko joukkue, joka puhaltaa yhteen hiileen.

Jarome Iginlan ja Peter Forsbergin henkilöjuttujen kuvavalinnoissa toistuu sama kaava. Ensin pelaajan kasvot esitellään suuressa lähikuvassa, ja sitten pienessä kuvassa hän tappelee jonkun kanssa kaukalossa. Jääkiekon kaksintaisteluluonne tulee hyvin kuvavalinnoissa ilmi. Iginlaa hehkutetaan NHL:n todennäköisesti tärkeimpänä pelaajana. Fanien urheiluhulluutta ylläpidetään esittelemällä Iginlan ja Forsbergin kaltaiset huippupelaajat. Iginlan jutussa pelaaja itse kuvaa kaupunkiaan Calca- rya ”kiekkohulluksi”. Toimittaja Tuomas Nyholm pyytää lukijoita muistelemaan 1990-luvun alkua ja Teemu Selänteen ympärillä pyörinyttä kansan kiihkoa ja kertomaan sen pari kertaa potenssiin. Hänen mukaansa siten saadaan käsitys Iginlan suosiosta.

Jutun tekstissä viljellään totutusti taistelusanastoa esimerkiksi ”Iginla on armoton taistelija, omiensa puolesta mitä tahansa tekevä soturi… Jos peli pitää kääntää voitoksi, Iginla kääntää sen. Tekemällä maalin, antamalla hurjan taklauksen, puhumalla tai tappelemalla”(IS NHL 2005, 22). Hulluutta kuvataan myös Peter Forsbergin jutussa esimerkiksi lauseessa ”Peräänantamattomuus ja raivohullu halu taistella kaukalossa tekevät Forsbergista poikkeuksellisen”(IS NHL 2005, 28). Pelaajilla on siis myös hulluutta kaukalossa yhtä lailla kuin kiihkeillä faneilla on katsomossa. Jutussa on myös vertauksia sotaan esimerkiksi ”Hän sotii jokaisen sodan joka eteen tulee...Muutamat loukkaantumi- set voidaan kai panna sotavammojen piikkiin”(IS NHL 2005, 28, 30).

Faneille heitetään haaste myös esittelemällä liigaan tehdyt muutokset. Lukijoita kehotetaan mietti- mään itse, mistä muutoksista he pitävät ja mistä eivät. Juttu alkaa otsikolla ”Tähdet esiin?”, ja ing-

63 ressissä lukee: ”Uusi, uljas NHL? Maaleja, vauhtia ja hyökkäyspeliä? Jos liiga toteuttaa lupaamansa muutokset, jääkiekko ei ole enää entisensä. Se on aivan uudenlainen peli. Se saattaa jopa tarvita uuden nimen. NHL pienensi palkat, mutta antoi pelin takaisin taitopelaajille. Mutta katoaako samalla jääkiekon sielu –taistelu ja intensiteetti? Me kerromme, mistä on kyse. Päättäkää itse, mistä pidät- te”(IS NHL 2005, 32–33). Tekstistä ilmenee, että jääkiekkoon kuuluu taistelut ja aggressiivisuus. Jutun väliotsikot ruokkivat fanien omaa ajattelua ja herättävät heitä ottamaan kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: ”Miltä peli näyttää?”ja ”Mitä oikein on jääkiekko?”.

Lehden loppupuolella analysoidaan NHL:n suomalaispelaajat ja joukkueet sekä listataan edellisen kauden tilastot ja alkavan kauden otteluohjelma. Rakenteen peruskonsepti on siis sama kuin F1- erikoislehdessä.

Vuoden 2006 NHL-erikoislehden ensimmäisellä juttuaukeamalla tarjotaan jälleen faneille tarkkai- lun arvoisia kohteita alkavasta kaudesta. Alareunassa lukijoita kehotetaan katsomaan lehden lopussa olevista joukkueiden kokoonpanolistoista arviot siitä, ketkä ovat NHL:n kuumimmat nimet nyt ja tulevaisuudessa. Pelaajat on jaettu tähtiin, luottomiehiin, peruspelaajiin ja tulevaisuuden tähtiin. Mainostekstissä huomautetaan, että ”arviot perustuvat IS:n NHL:n asiantuntija-arvioon”(IS NHL 2006, 7). Kyseessä eivät ole siis lehden toimittajien arviot, vaan oikean asiantuntijan. Sillä nostetaan fanien luottamusta. Arvioilla ylläpidetään urheiluhulluutta, sillä ne tarjoavat seuraamiskohteita, eli keihin pelaajien fanien kannattaa suunnata katseet alkavalla kaudella.

Joe Sakicin henkilökuvalla tehdään ”kunniaa eräälle kautta aikain parhaista jääkiekkoilijoista”. Fa- nit saavat kertauksen hänen urastaan ja persoonastaan. Jutun lopussa kirjoitetaan, että ”mihin hän sijoittuu jääkiekkohistorian kunniataulukossa, sen saa kukin itse päättää”(IS NHL 2006, 15). Luki- joille ei tarjota valmista vastausta, vaan he joutuvat itse arvioimaan Sakicin suuruuden ja ehkä keskustelemaan aiheesta muiden fanien kanssa. Juttu ylläpitää ja ruokkii siten urheiluhulluutta.

Suomalaismaalivahti Miikka Kiprusoffin henkilökuva alkaa fanit pysäyttävällä pääkuvalla, jossa näkyy pelkkää muuria. Siihen on kirjoitettu ikään kuin spray-maalilla jutun otsikko ”Kipper was here”. Kiprusoffia kuvataan ”palvotuksi sankariksi”, ”myyttiseksi sankarihahmoksi”ja ”eräänlai- seksi kiekkojumalaksi”, sillä Calgaryssa on ristitty eläimiä ja lapsia hänen nimensä mukaisesti.

Sotavertaukset tulevat esiin jälleen seuraavassa lehden jutussa, jossa pohditaan, miten veriviholliset Teemu Selänne ja Chris Pronger mahtuvat samaan pukukoppiin. Juttu alkaa otsikolla ”Sotakirveet

64 piiloon”. Tekstissä kirjoitetaan, että ”pelin tiimellyksessä sanat lentävät ja iskuja vaihdetaan. Se on kunnon hokia”(IS NHL 2006, 24). Ei ihme, että fanit eläytyvät otteluihin täysillä ja tunteella, koska pelaajat tekevät niin kaukalossa.

Vuoden 2005 NHL-erikoislehdessä pohdittiin, miten liigan käy sääntömuutosten ja työsulun jäl- keen. Vuotta myöhemmin hämmästellään, että NHL voi paremmin kuin koskaan. Fanit huomaavat, että vuoden 2005 erikoislehden herättämät epäilyt olivat turhia. Ehkä heistä jotkut olivat alun perin- kin toista mieltä toimittajien kanssa. Vuoden 2006 lehdessä liigan uudistusohjelmaa ihaillaan.

Kaksintaisteluteema on esillä Philadelphian maalivahtijutussa, jossa kerrotaan sekä Antero Niitty- mäen että Robert Eschellen kamppailevan joukkueen ykkösvahdin paikasta. Kuvilla tehostetaan teemaa, sillä kuvat on taitettu vastakkain: toinen lehden vasempaan reunaan ja toinen oikeaan. Jutun yhteyteen on lisätty pieni kainalojuttu, jossa kirjoitetaan, että myös läntisestä konferenssista löytyy maalivahtien välinen vääntö San Jose Sharksin joukkueesta. Kainalojutun otsikkona on ”Lännen villi kaksintaistelu”.

Lehden viimeisellä aukeamalla analyysien jälkeen opastetaan, miten fanit voivat pyörittää omaa NHL-joukkuetta manageripelien välityksellä. Pelejä on sekä maksuttomia että maksullisia. Pelien esittely ruokkii fanien urheiluhulluutta, sillä peleistä he saavat lisää sisältöä lajin seuraamiseen.

Vuoden 2004 SM-liigan erikoislehdessä esitellään kuudella sivulla Ville Nieminen, jota kuvataan ”herra Arvaamattomaksi”otsikolla ”Niäminen vaan”. Pääkuvaksi on valittu todella läheltä otettu kasvokuva, josta näkyvät kaikki kasvojen juonteet. Ingressissä herätellään faneja kysymyksellä, onko SM-liiga valmis, kun Nieminen vetää päälleen Tapparan paidan. Juttu on perusteellinen ja syvällinen. Siinä käydään pelaajan ura ja persoona tarkasti läpi. Faktalaatikkoon on koottu faneja ajatellen kiinnostavia yksityiskohtia, kuten motto, suosikkielokuva, paras vuodenaika ja paras kiek- komuisto. Tuollaiset tiedot puhuttelevat urheiluhulluja faneja, sillä ne valottavat pelaajan persoonaa kypärän alta.

Seuraavalla aukeamalla pohditaan NHL-pelaajien ryntäystä Eurooppaan työsulun aikana. Fanit odottavat innolla tähtien saapumista SM-liigaan. Lehti toppuuttelee kuitenkin heidän unelmiaan: ”Nyt on mahdollisuus kaikkien aikojen hypeen, josta kansan pää menee sekaisin! Katsomot täytty- vät! Kansa valtaa lehterit myös seuraavilla kausilla! Mutta… mitä mitä? Miksi kaislikossa ei jo suhi- se? Miksi kotoisessa SM-liigassa on nähty laajamittaista pullistelua NHL-pelaajien tulosta? Halua-

65 vatko seurat NHL-miehet Suomeen kamaralle ilmaiseksi pitämään yllä ammattitaitoaan?”(IS SM- liiga 2004, 15). Juttu ylläpitää urheiluhulluutta, vaikka huuman syntymistä ehkäistään kyseenalais- tamalla ja faktoihin vetoamalla.

Työsulku-jutun jälkeen erikoislehdessä paneudutaan SM-liigaseurojen talouteen. Lehti paljastaa faneille karun totuuden, sillä sen selvityksen mukaan vuonna 2004 liigassa oli vain viisi taloudelli- sesti tervettä seuraa. Juttu voi antaa kylmää kyytiä kiekkofaneille, jotka uskovat lajin vetovoimaan. Jutun ohessa on sivun kokoinen tilastografiikka, josta seurojen taloustilanteet ilmenevät. Teemaan liittyy myös juttu, miksi jääkiekko ei elä Lahdessa. Lisäksi lehti listaa 20 Suomen suurinta kiekko- vaikuttajaa, joilta on kysytty mielipiteet SM-liigan tulevaisuudesta. Juttu puhuttelee varmasti faneja, koska vaikuttajien joukossa on kaksi suomalaista supertähteä: Teemu Selänne ja Saku Koivu. Voi kuvitella, että fanit antavat heidän näkemyksilleen suuren arvon. Samoin faneja puhuttelee valmentaja Kari Jalosen työpäivästä tehty reportaasi. He pääsevät näkemään, millaista SM-liigajoukkueen luotsin arki on. Tekstiä tuetaan useilla päivään liittyvillä pienillä kuvilla.

Kiekkovaimoista kertovan jutun kuvituskuva lukitsee mieslukijoiden katseen, sillä siinä malli poseeraa pelkillä alusvaatteilla ja silittää Jokerien pelipaitaa pukukopissa. Otsikko ”Ups, väärä kuva” viestittää kuitenkin heti, etteivät lätkävaimot ole kuvan mallin kaltaisia. Juttuun on haastateltu nel- jää kiekkoilijan vaimoa, joista yksi on arkkitehti, toinen terveydenhoitaja, kolmas kotiäiti ja neljäs myyntisihteeri. Varsinainen teksti voi puhutella enemmän naisfaneja kuin miehiä, sillä siinä käy- dään läpi vaimojen arkea.

Miesten urheiluhulluutta ruokitaan ennen analyyseja olevalla vedonlyöntijutulla. Siinä annetaan vinkkejä otteluiden vedonlyömiseen, mitä kannattaa pelata. Jutun ohessa mainostetaan myös IS:n omaa Liigapörssiä, jota hehkutetaan ”Suomen suosituimmaksi jääkiekkopeliksi”. Omia tuotteita pitää tietysti pitää esillä.

Vuoden 2005 SM-liigan erikoislehdessä on käytetty voimakkaita reaktioita herättäviä kuvituskuvia esimerkiksi grillattu broileri, hautausmaalta nouseva jääkiekkohalli ja Elviksen julisteen edessä purkkaa puhaltava päävalmentaja. SM-liigan erikoislehtiä analysoidessa kyseiset kuvat pomppaavat niin sanotusti silmille. Kuvat voivat pysäyttää fanit lukemaan jutut tai sitten kääntämään sivua.

Fanien urheiluhulluutta ruokitaan heti ensimmäisellä jutulla, jonka otsikossa kysytään ”Mitä sinä tässä näet?”. Pääkuvana on koko aukeaman kokoinen otteluotos Tampereen jäähallista. Jutun on

66 tarkoitus puhutella lukijoita ja panna heidät ajattelemaan jääkiekon ongelmia ja niiden ratkaisuja. Ingressissä lukee: ”Me näemme hienon pelin, joka on syvässä kriisissä. Me näemme paljon hyvää, mutta myös isoja ongelmia. Väite ja vastaväite. Illuusio vastaan totuus. Raportti ja varjoraportti. Jääkiekosta ja SM-liigasta on monta mielikuvaa ja väittämää. Annoimme tekijöiden puhua. Otam- me itse kantaa. Olkaa hyvä: suomalaisen jääkiekon ongelmat ja niiden ratkaisu”(IS SM-liiga 2005, 6-7). Lehti esittää kymmenen väitettä, joita perustellaan ja joihin on haastateltu muun muassa pelaajia.

Vedonlyöntiasiantuntijan vinkkijuttu kiinnostaa taas, kuten edellisen erikoislehden, kiekkohulluja, jotka lyövät vetoa. Jutun yhteydessä on joukkueiden ottelukohtaisista maaleista koottu faktalaatikko. Se antaa arvokasta tietoa pelaamista harrastaville faneille. Tällä kerralla lehden lopussa olevien joukkueanalyysien välissä on sivunkokoisia henkilöjuttuja: kahdesta pelaajasta ja yhdestä valmentajasta. Lehteä selatessa vaikuttaa siltä, että siihen on haastateltu mahdollisimman monia eri joukkueista, jotta niiden kannattajille olisi jotain omaa luettavaa.

Viimeisellä aukeamalla esitellään, miltä televisiokanavilta SM-liigan otteluita voi alkavalla kaudella seurata. TV-oikeudet siirtyivät MTV3:lta Canal+:lle ja Neloselle. Jutussa ”Tuutin täydeltä kiekkoa” pohditaan, mitä vaikutuksia siirtymisellä on sekä faneille että SM-liigatuotteelle. Ohjelmia lansee- rattiin kolme: Illan Ottelu, PreGame ja TimeOut. Konsepti muuttui myöhemmin, sillä esimerkiksi TimeOut lopetettiin ja SM-liigaennakko siirrettiin aamuun Urheiluaamun yhteyteen. Televisioinnis- ta kertominen ylläpitää urheiluhulluutta, sillä fanit haluavat tietää, mistä ja miten he voivat seurata otteluita, jos eivät pääse niihin paikan päälle.

Vuoden 2006 erikoislehden alussa on samanlainen niin sanottu kauden tärpit -aukeama kuin NHL- erikoislehdissä. Siinä TPS:n palaava Aki Berg lupaa, että ”kaukalossa nähdään varmasti ihan samanlainen Aki kuin ennenkin”(IS SM-liiga 2006). Juttu ruokkii urheiluhulluutta, sillä fanien kannattaa ilmiselvästi seurata hänen otteitaan alkavalla kaudella. Lukon ja Ässien uusien hankintojen Jan Platilin ja B.J. Crombeen kuvataan olevan vihollisia kaukalossa ja ystäviä siviilissä. Jutussa ylläpidetään siis jälleen lajiin kuuluvaa sotaisaa luonnetta. Fanien urheiluhulluutta ruokitaan seuraavalla tekstillä: ”Länsirannikolta kiirineen uhon mukaan kaksikko ei epäröi kokeilla nyrkkien voimalla, kuka on seudun uusi valtias. Ulkomaalaiskaksikko kaivoi kiihkeästi poteroitaan ja harjoi- tusotteluissa ja on valmis ankaraan moukarointiin heti kauden avausottelussa Raumalla 14.9.”(IS SM-liiga 2006). Pelaajien yhteenotot lupaavat siis kauden aikana huvia kiekkofaneille. Aukeaman oikean laidan mustalle väripohjalle on koottu lista pelaajia, joita lehti kehottaa seuraamaan. Lista

67 ruokkii urheiluhulluutta, sillä fanit saavat vinkkejä siitä, ketkä voisivat olla kauden tähtiä ja ehkä joidenkin uusia idoleita.

Lehden suurin puheenaihe on toimituksen laatima kahdeksan kohdan SM-liigan pelastusohjelma, jolle on annettu tilaa 14 sivua. Ohjelma-juttu alkaa kuvallisella aukeamalla, jonka pääotsikko lupaa ”8 askelta onneen”. Ingressissä lukee: ”Viime kausi avasi silmät lopullisesti: jääkiekon tasapäisty- minen ei ole ongelma, se on mahdollisuus. Tässä lehdessä kerromme, mihin viime kauden ihme perustui ja miten se voi toistua. Haluamme tätä lisää!”(IS SM-liiga 2006). Lehti tuo selkeästi esille mielipiteensä, eli se kannattaa tasaista liigaa. Seuraavalla aukeamalla toimitus esittelee ohjelmansa lyhyesti. Pääjuttu päättyy seuraavaan lauseeseen: ”SM-liigalla ei ole vain mahdollisuus vaan syy olla jatkuvasti erittäin tasainen, poikkeuksellisen yllättävä, hyvin kiinnostava ja huippuenerginen sarja. Miten? IS SM-liiga kertoo”(IS SM-liiga 2006, 9). Omien, puntaroitujen vaihtoehtojen esit- täminen ruokkii varmasti fanien urheiluhulluutta. Jos he eivät ole samaa mieltä, niin mielipiteet herättävät heidät ajattelemaan ja keskustelemaan. Fanit voivat väittää lehteä vastaan tai nyökytellä tyytyväisinä, kun joku muukin on samaa mieltä. Esittelyaukeaman jälkeen jokaista kohtaa käsitel- lään yksittäin perusteellisesti.

Erikoislehdessä on kaksi suurta henkilökuvaa. Toisessa esitellään Pelicans-omistaja Pasi Nurminen ja toisessa TPS-luotsi Hannu Jortikka. Fanit pääsevät kurkistamaan Nurmiseen värikkääseen per- soonaan, kun hän on siirtynyt maalivahdista taustahommiin. Jortikan jutussa hämmästellään, mitä valmentajalle oikein tapahtui, sillä tekstin mukaan hän haukkui turkulaiskiekkoilussa kauden aikana kaiken eikä välittänyt valmentamisesta. Jutun avulla fanit saavat tietoa siitä, mitä kulissien takana tapahtui. Lehden mukaan ”SM-liigahistorian menestynein valmentaja spinnasi pahasti radalta”(IS SM-liiga 2006, 38). Toimittaja Marko Lempinen on haastatellut juttuun esimerkiksi yhtä pelaajaa, joka esiintyy nimettömänä. Pelaaja kertoo muun muassa, että ”Aluksi sen (Jortikan) jatkuva mussu- tus potutti, mutta sittemmin siitä ei jaksanut enää välittää. Ei paljon napannut koko hoki”(IS SM- liiga 2006, 40). Kulissien takainen paljastusjuttu ruokkii fanien urheiluhulluutta, sillä he haluavat tietää, mitä kaikkea pelien takana tapahtuu. Varsinkin TPS:n faneille juttu voi avata monta asiaa ja selitystä huonosti menneeseen edelliseen kauteen. Juttu herättää fanit miettimään, kääntyykö joukkueen kurssi alkavalla kaudella.

Erikoislehden lopussa olevien analyysien välissä on tällä kerralla enemmän yhden sivunkokoisia henkilökuvajuttuja kuin edellisessä lehdessä. Yhteensä niitä on viisi. Tuttuun tapaan lopussa on myös pelivihjeitä sisältävä juttu otsikolla ”Seuraa näitä täkyjä”. Tosin nyt vinkkejä annetaan IS:n

68 oman Liigapörssin pelaamiseen, ei otteluiden vedonlyöntiin. Jutulla pyritään houkuttelemaan urheiluhulluja faneja pelin pariin.

Vuoden 2007 SM-liigan erikoislehden alussa faneille annetaan jälleen tärppejä alkavalle kaudelle. Lehti listaa muun muassa liigan kovapalkkaisimmat kiekkoilijat ja erilaisia numeroita, jotka liittyvät kauteen. Lisäksi pienessä juttupätkässä huomautetaan, että ”ennakkoanalyysien takana on IS Veik- kaajan ainutlaatuinen 12 asiantuntijan analyytikkoverkosto, jonka jäsenet tarkkailevat alkavallakin kaudella kaikki 392 runkosarjan ottelua ja pudotuspelit päälle… Analyytikkomme tietävät, miten menestytään, sillä yhteensä he ovat voittaneet SM-liigassa viisi kultaa, yksitoista hopeaa ja seitse- män pronssia”(IS SM-liiga 2007, 6). Tuolla tekstillä halutaan luoda uskottavuutta fanien silmissä. Lukijoille viestitetään, että analyysien taustalla ei ole vain lehden toimittajia, vaan oikeasti lajin todellisia sisäpiirin asiantuntijoita. Lehti listaa myös top 5 -kategoriat maalivahdeista laitahyökkää- jiin ja esittelee edellisen kauden finaalisankarin Janne Pesosen. Listat ruokkivat urheiluhulluutta, sillä fanit voivat tehdä omia listoja ja verrata niitä lehden tekemiin tai saada vinkkejä, keitä otteluissa kannattaa seurata ja keiltä odottaa maaleja tai loistavia torjuntoja.

Ensimmäinen varsinainen juttu esittelee lehden teeman kolmesta rankasta jätkästä ensimmäisen Jere Karalahden otsikolla ”Nyt Jere ottaa tosissaan”. Ingressissä kysytään: ”Kärpät ja Jere Karalahti. Kaunotar ja hirviö. Kestääkö liitto?”(IS SM-liiga 2007, 11). Pääkuvassa puolustaja hörppää vettä juomapullosta, ja taustalla näkyy käsipainoja. Jutun alku ei voisi olla osuvampi: ”Jere Karalahden saapuminen Ouluun sunnuntain 12. elokuuta viimeisinä tunteina oli kuin Spike Leen loistoeloku- vasta 25th Hour –viimeinen ilta, jossa seurataan Edward Nortonin esittämän kolmekymppisen huu- mediilerin viimeistä vuorokautta vapaudessa ennen seitsemän vuoden tuomion alkamista”(IS SM- liiga 2007, 12). Tosin lehden ilmestyessä ei vielä tiedetty, että myöhemmin Karalahti joutuu syyt- teeseen huumausainerikoksesta. Hänet yhdistetään suomalaisvirolaiseen liigaan, jonka epäillään salakuljettaneen Suomeen noin 20 kiloa amfetamiinia ja muutamia satoja grammoja kokaiinia. Kär- pät pyrki syytteen tullessa julki Karalahden työsopimuksen, eli liitto ei kestänyt. Erikoislehden jutussa uskotaan Jeren raittiuteen ja haluun aloittaa uusi lehti elämässään. Tavoitteiksi luetellaan Suomen mestaruus, MM-kisat ja NHL. Huumesyytteen vuoksi ”Rankka jätkä”-teema sai uuden, kielteisen sävyn. Jutussa tosin hieman epäillään, onnistuuko projekti muun muassa seuraavassa kappaleessa: ”Monet toivovat Karalahden onnistuvan, ei vain pelaajauransa vaan ylipäätään elä- mänsä tähden, mutta harva siihen vilpittömästi uskoo. Missä kaksi kiekkoihmistä tapaa, alkaa ve- donlyönti siitä, milloin Jere retkahtaa”(IS SM-liiga 2007, 12).

69 Erikoislehtien tarkoituksena on toimia kausioppaana faneille, eli siihen voi aina palata uudelleen kauden edetessä. Karalahden haastattelua ovat varmasti monet lukeneet uudelleen, kun huumesyyte paljastui. Jutussa pelaaja sanoo, ettei kadu mitään mitä on tehnyt (IS SM-liiga 2007, 14). Huume- vyyhteen sotkeutumista hän saattaa kuitenkin katua, mikäli kiekkoura loppuu siihen. Faneille haas- tattelu tarjoaa taustatietoja ja muun muassa Karalahden ystävien kuvailuja. Jutussa käydään esimerkiksi läpi Jeren NHL-vuosia, jotka päättyivät kahteen, sekä tämän ryyppäämiseen lankeamisia. Tekstistä paistaa läpi, että siinä ollaan urheilijan puolella.

Rankkoihin jätkiin kuuluu Karalahden ohella erotuomari Jari Levonen, joka on tosin rankka jätkä vain tuomaroidessaan. Juttu on otsikoitu ”Täällä vartioin minä”. Faneille kerrotaan tekstissä syitä, miksi heidän kannattaisi seurata pelissä sivuosaa näyttelevää erotuomaria. Entisestä jäähy- ja baari- kuninkaasta on kehittynyt arvostettu tuomari. Levosen henkilökuva tarjoaa faneille tietoa siitä, millaisesta persoonasta on kyse. Juttuun liittyy myös analyysi, millainen on hyvä tuomari. Tuomarit jakavat yleensä vahvasti mielipiteitä, ja heistä kirjoitetaan lehdissä paljon otteluiden yhteydessä: varsinkin heidän virheistään. Pelaajat purnaavat jäähyistä, joten tuomarit joutuvat sylkykupeiksi.

TPS:n tuhosta kertovan jutun kuva pysäyttää lukijat. Siinä kuvaa on käsitelty niin, että Aurajoki näyttää olevan aivan homeessa. Otsikkona onkin ”Kyllä, se on homeessa”. Toimittaja Petteri Lin- navalli käy jutussa läpi TPS:n taloustilannetta ja seuran yritystä nousta pohjakuopista takaisin jaloil- leen. Menestykseen tottuneita turkulaisfaneja juttu varmasti puhuttelee, koska he ovat murheellisia seuran tilanteesta, mutta ei välttämättä helsinkiläis- tai tamperelaisfaneja.

Kolmantena rankkana jätkänä esitellään Ässien hyökkääjä Marko Kivenmäki. Jutussa käytetään poikkeuksellisesti valtatermejä, vaikka analysoin aiemmin, että ne kuuluvat enemmän formula yk- kösiin kuin jääkiekkoon. Pääotsikkona on ”Isonmäen kingi”, ja pääkuvassa Kivenmäki katsoo pää- typleksin läpi suoraan kameraan. Ingressissä kirjoitetaan: ”Ässät on Marko Kivenmäen valtakunta – ja pelastus. Veijarimaisen tähtipelaajan tarinassa on opetus”(IS SM-liiga 2007, 32). Jutun alku vahvistaa pelaajan kuningasasemaa joukkueessaan ”Päällikkö pysäköi minne huvittaa, muut sinne, mis- sä on tilaa. Marko Kivenmäki virnistää ja parkkeeraa autonsa tutulle paikalleen Porin Isonmäen hallin pihalla –sille kaikista parhaimmalle, aivan oven viereen”(IS SM-liiga 2007, 32). Jutussa tuodaan esille, että hyökkääjä melkein pyörittää Ässiä pikkurillillään. Hänen sanotaan päättävän itse, kenen kanssa haluaa pelata, suunnittelevan kentällisensä ylivoimakuviot, harjoittelevansa vali- koivasti ja kiukuttelevansa joukkuekavereilleen. Temperamenttiset pelaajat ovat usein fanien mieleen, koska heissä on ”särmää”. Räväkkä henkilökuva puhuttelee siis urheiluhulluja, koska he suh-

70 tautuvat itsekin intohimolla jääkiekkoon. Jutun kaksi kesäistä kuvaa saattaa vedota naislukijoihin, sillä toisessa niistä Kivenmäki poseeraa ilman paitaa shortsit jalassaan ja aurinkolasit silmillään. Toimittaja Marko Lempinen vaatii jutun lopussa, että ”värikkäille persoonille on osattava antaa vapauksia ja hyväksyntää. Heitä ei ole enää liigassa liikaa”(IS SM-liiga 2007, 38). Toimittaja on siis pelaajan puolella.

TPS:n ohella erikoislehdissä käsitellään seuroista myös Ässiä ja JYPiä. Ässät eteni uskomattomasti kevään 2006 finaaliin ja sai SM-hopeaa. Jutussa käydään läpi seuran menestysreseptiä. JYP taas lähtee alkavana kauteen rohkealla uhkapelillä, sillä se teki edellisen kauden lopussa isoja pelaaja- hankintoja. Jutussa kirjoitetaan, että Jyväskylään odotetaan jälleen kiekkohurmosta. Otsikkona on ”Köyhät kyykkyyn!”. Juttu puhuttelee muitakin kuin jyväskyläläisfaneja, sillä voisi kuvitella, että eri paikkakuntien kiekkohullut olisivat kiinnostuneita hurjalla budjetilla kauteen lähtevästä joukkueesta.

Ennen lopussa olevia analyyseja mainostetaan tuttuun tapaan IS:n omaa Liigapörssiä otsikolla ”He- rätys, kerää joukkueesi!”. Kyseessä on siis puhdas mainosjuttu, jolla pyritään houkuttelemaan faneja pelaamaan. Jutussa hehkutetaan, että ”lisäjännitystä SM-liigan seuraamiseen tuova IS Liigapörssi käynnistyy taas”(IS SM-liiga 2007, 46). Juttuun kuuluu kaksi faktalaatikkoa, joista toisessa kerrotaan, millaisesta pörssistä on kyse ja miten sitä kannattaa pelata.

Keväällä 2007 ilmestyneen IS Kiekko -erikoislehden ensimmäisellä aukeamalla faneille tarjotaan tilastotietoa muun muassa pelaajista, jotka ovat pelanneet eniten MM-turnauksia A-tasolla, ja selvi- tetään, että Petteri Nummelin nousee Lasse Oksasen rinnalle eniten MM-kisoja pelanneeksi suoma- laiseksi. Tilastojen uskoisi kiinnostavan urheiluhulluja, joille entistenkin pelaajien nimet ovat tuttuja.

Tilastoaukeaman jälkeen esitellään hyökkääjä Ville Peltonen, jonka mukanaolo on tietänyt yleensä aina arvokisamitalia. Jutussa kerrotaan, että Peltonen on osallistunut 14 arvokisaturnaukseen, joista saldona on yhdeksän mitalia. Fanit voivat siis odottaa Moskovan MM-turnausta luottavaisina, koska Peltonen on joukkueessa mukana. Jutun ohessa on analyysi Leijonista, eli Suomen joukkueesta. Ketkä ovat suuressa roolissa? Entä mitä ryhmältä voi odottaa? Ennakkoanalyysit ruokkivat urheiluhulluutta, sillä ne tarjoavat kiinnostavia asetelmia, joita ei voi olla seuraamatta.

71 MM-kisaosioon kuuluu myös Venäjän joukkueen, Ruotsin päävalmentajan ja Kanadan GM:n esittelyt. Venäjän jutun otsikko ”Punakoneen paluu”luo heti faneille mielikuvia siitä, että joukkue pitää ottaa tosissaan huomioon tulevissa kisoissa. Se voi olla uhka Suomen menestyshaaveille, mikäli joukkueet joutuvat pelaamaan vastakkain. Pääkuvassa valmentajat ovat ottaneet vastaan Moskovan Euro Hockey Tourin turnauksen voittopokaaliin, ja kuvatekstissä lukee ”Myrskyvaroitus”.

Myös Ruotsin päävalmentajan haastattelussa tuodaan esille, että Ruotsikin on valmis seuraavaan jymymenestykseen. Jutun alussa kirjoitetaan: ”Kiekkotrillerin Miracle On Ice osat I ja II nähtiin jo viime vuonna Torinon olympialaisissa ja Riian MM-kisoissa. Käsikirjoitus kolmatta jatko-osaa varten on valmis. Tapahtumapaikka: Moskova. Pääosassa: Tre Kronor.”(IS Kiekko 2007, 20). Fanit joutuvat olemaan varuillaan siis Venäjän lisäksi myös Ruotsin kanssa ja toivovat, etteivät ruotsalai- set taas juottaisi karvaista kalkkia suomalaisille, kuten niin monesti aiemmin.

Erikoislehdessä nostetaan pintaan huoli suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta huipputasolla otsikolla ”Auringonlaskun ratsastajat”. Fanit eivät voi olla tyytyväisiä, vaikka Moskovan MM-kisoista Leijonille tulisikin mitali, sillä lehden mukaan tulevaisuuden näkymät ovat uhkaavat. Tekstissä lukijoita varoitetaan suoraan: ”Mahdollinen menestys ei kuitenkaan saa hämätä enää ketään. Uhkaku- va on, että Leijonat valahtaa kymmenen vuoden päästä Saksan, Sveitsin ja kumppaneiden tasolle, jos kiekkopäättäjät eivät herää pelastamaan tilannetta”(IS Kiekko 2007, 24). Vuoden 2006 SM- liigan erikoislehdessä ojennettiin pelastusohjelma SM-liigalle, ja nyt suomalaiselle jääkiekolle. Ju- tussa perustellaan, missä on menty pieleen ja mitä totuuksia kiekkopomot eivät ole halunneet nähdä menestyksen takaa. Lehden mukaan Nuori Suomi -projekti on jarruttanut huippuyksilöiden kehit- tymistä, eli se ei ole palvellut riittävästi lahjakkuuksien harjoittelua, kun kaikki saavat pelata. Jutus- sa ollaan huolestuneita suomalaisten harjoittelun vähyydestä ja ilmastonmuutokset aiheuttamista ongelmista, sillä enää juniorit eivät voi käydä treenaamassa kiekkoa ulkojäillä, koska niitä ei läm- pimien talvien takia juuri ole. Juttu herättää fanit miettimää, mitä lajille tulevaisuudessa tapahtuu. Kiekkohuuma voi äkkiä laantua, jos Suomen maajoukkue kamppailee vain viidestä alaspäin sijoi- tuksista tai jopa A-tasolla pysymisestä.

Lehden keskiaukeamasta fanit saavat lahjaksi Suomen mestari Kärppien joukkuekuvan, joka on varmasti tarkoituksella sijoitettu juuri keskelle lehteä, jotta sen saa helposti irrotettua seinälle kiin- nittämistä varten. SM-liigan ratkaisuista kertovilla sivuilla kerrataan kaikki tapahtumat puolivä- lieristä finaaleihin. Jutun avaussivun kuvassa Kärppien pelaajat kannattelevat mestaruuspokaalia, ja otsikossa lukee ”Korkeamman kädessä”. Sivun alareunassa Jokeri-fanien suositellaan hyppäävän

72 suoraan sivulle 54, sillä Jokerit hävisi Kärpille loppuottelusarjassa suoraan 3-0. Helsinkiläisten ei oleteta haluavan lukea joukkueensa nöyryyttämisestä, vaikka SM-hopeaa tulikin. Finaali- ja välierä- juttujen oheen on listattu otteluiden sankarit ja antisankarit otsikoilla ”Hot”ja ”Not”. Sankarikultti elää vahvasti jääkiekossa, sillä onnistujien ja epäonnistujien esilletuominen on herkullista erityisesti iltapäivälehdille. Yleensä tavallisista SM-liigan otteluista löytyy joku sankari, joka varmisti voiton, tai antisankari, joka möhli voiton. Fanien on yhtä helppo poimia otteluista onnistujat ja keskustella heistä ottelun jälkeen.

Finaalijuttujen otsikot ja pääkuvat paljastavat heti, ketkä pelaajat ovat olleet kyseisten otteluiden sankareita. Otsikot ja ingressit ovat seuraavat: ”Viuhkolan oivallus. Ykkösketjun sentterin ohjaus- syöttö loi avausmaalin ja varmisti pelin hallinnan.”, ”Pyörremyrsky Pesonen. Jokerit ei saa otetta peliin viiden minuutin ylivoimalla –sitten Viisikko ratkaisee.”ja ”Jännityksen laukaisija. Jokerit otti kaksi hölmöä jäähyä, ja Hannes Hyvönen ampui pisteen hermoilulle.”

NHL-osio alkaa edellisten mestareiden tilastolla ja 16 kysymyksellä, joihin fanit saavat miettiä vastaukset. Tosin ensin pitää muistaa kääntää oikea sivu poisnäkyvistä, sillä vastaukset on listattu siihen. Teemu Selänteen kuuden sivun mittainen henkilökuvajuttu kiinnostaa varmasti faneja yhtä lailla kuin F1-erikoislehdessä ollut Kimi Räikkösen juttu. Molemmat ovat suomalaisia urheilun su- pertähtiä. Selänne oli pitkään se loistava pelaaja, joka ei ollut saavuttanut mitään suurta. Lehdessä pohjustetaan Selänteen elämänsä mahdollisuutta voittaa Stanley Cup ja muuttua mestariksi. Myö- hemmin tiedetään, että se toteutui. Jutun yhteyteen on koottu Teemun kollegoiden kommentteja hänestä. Ne saattavat tarjota faneille joitakin uusia piirteitä tähdestä esimerkiksi, millainen persoona hän todella on. Henkilökuva ylläpitää urheiluhulluutta, sillä siinä Selänne-fanit pääsevät muistelemaan, millainen ura Teemulla on ollut ja mitä vastoinkäymisiä sekä onnistumia matkan varrelle on sattunut. Lisäksi jutun pääkuva toimii melkein fanijulisteena, koska siinä Selänne nojaa mailaan lähes sivun mittaisena.

Kiekko-erikoislehden viimeisellä aukeamalla palvellaan Moskovan MM-kisoihin matkaavia kisatu- risteja, sillä siihen on koottu muun muassa ohjeita, miten peliareenalle pääsee, miten Moskovan liikenteessä on helpointa matkustaa ja mitkä ovat hyviä ravintoloita. Lisäksi turisteja varten on laa- dittu pieni venäjän sanasto ja taksiohje.

73 6.3. Futis-, Brittifutis- ja EM-futis-erikoislehdet 6.3.1 Kannet Vuoden 2005 IS Futis –erikoislehden kannessa (liite 8) poseeraavat Eremenkot: isä Aleksei ja nuorempi poika Roman. Pääotsikko ”Ihmeperhe”viittaa heihin. Alakulmassa tarjotaan naiskauneutta, kuten kahdessa ensimmäisessä IS Formula 1 -erikoislehdessä. Suomen naishuippupelaajiin kuuluva Laura Kalmari on kuvattu kanteen hihattomassa paidassa ja farkuissa. Häneen liittyvässä otsikossa kerrotaan naisten hurjasta EM-haasteesta. Kausiopastarkoitusta korostetaan tuttuun tapaan ”Kaikki kaudesta ”-iskulauseella, jonka alla pienemmällä lukee ”Mestari, putoajat ja nousijat. Pelaajat, valmentajat ja taktiikat”. Lehti listaa joukkueanalyyseissa MyPan mestariksi. Futishulluille faneille tarjotaan valmis loppujärjestys, jota he voivat vertailla kauden aikana Veikkausliigan taulukkoon, eli kuinka hyvin lehden ennakkoarviot pitivät paikkaansa.

Vuoden 2007 erikoislehden kannessa (liite 9) tuulettaa jalkapallon suomalaisikoni Jari Litmanen maajoukkueen peliasussa. Kannen otsikot selvittävät heti, että lehdessä on muutakin kuin Veikkaus- liigaa, eli myös EM-karsintoihin liittyvää materiaalia. Pääotsikko ”Nyt vai ei koskaan?”viittaa Lit- maseen ja niin sanottuihin Huuhkajiin eli A-maajoukkueeseen. Faneille viestitetään, että nyt heidän todellakin kannattaa jännittää maajoukkueen karsintaotteluja, sillä nyt se EM-kisapaikka pitäisi vihdoin saavuttaa tai muuten se saattaa jäädä ikuiseksi haaveeksi. Myöhemmin tiedämme, että Suomi ei päässyt kilpailuihin. Veikkausliigaa mainostetaan kertomalla, mikä joukkue voittaa lehden mie- lestä liigan. Otsikko on yksiselitteinen ”TamU hallitsee Veikkausliigaa”. Kannen alareunassa toistuu jälleen ”kaikki futiskaudesta”–iskulause.

Vuonna 2004 ilmestyneen IS Brittifutis -erikoislehden kannessa (liite 10) komeilee Chelsean ”kesän kallein hankinta”Didier Drogba, joka on kuvattu jonkin ottelun yhteydessä juoksemassa kentällä hiki valuen. Lehti ennustaa Drogban joukkueen vievän Valioliigan otsikolla ”Chelsea mestariksi”. Alakulmassa hymyilevät Chelsean omistaja Roman Abramovitsh ja ”uusi ihmepoika”Wayne Roo- ney. Heidät esitellään liigan uusiksi hallitsijoiksi, eli he ovat ikään kuin valtakunnan ykkösnimet. Metaforana käytetään siis valta- ja valloitusterminologiaa. Faneja houkutellaan lukemaan miesten henkilökuvat, sillä he ovat kokeneet aiemmin myös elämän varjopuolia. Tähtienkään elämä ei ole aina ollut yhtä nousukiitoa. Muina otsikkoina on muun muassa Antti Niemen kolumni ja Mikael Forssellin mietteet kauden alla. Molemmat ovat erittäin tuttuja suomalaisille futisfaneille. Lukijat saavat suomalaisten huippupelaajien arvioista vinkkejä siitä, ketkä pärjäävät tulevalla Valioliiga- kaudella ja missä iskussa maalitykki Forssell on.

74 Chelsea on vahvasti esillä myös vuoden 2006 IS Brittifutiksen kannessa. Tällä kerralla pääkuvassa kentällä juoksee Michael Ballack, ja otsikossa lukee ”Täältä tullaan Eurooppa! Valioliiga ei enää riitä Chelsealle”. Futislehtien kansikuvissa näyttää toistuvan sama kaava joka vuosi, sillä pääosassa olevaan puolilähikuvaan on valittu aina jokin niin sanottu kuuma pelaaja ja ala- tai yläreunassa mainostetaan samanlaisella tyylillä lehden lopussa olevia kausianalyyseja. Vuoden 2006 erikoisleh- dessä pienissä otsikoissa luetellaan liigan suomalaispelaajia, kuten Markus Heikkinen, Sami Hyy- piä, Teemu Tainio ja Mikael Forssell. Suomalaisten kuulumiset kiinnostavat aina faneja. Yläkulman pienessä kuvassa on maalivahti Antti Niemi, joka on pitänyt niin sanottua pre season -päiväkirjaa lehdelle. Kyseinen juttu ruokkii urheiluhulluutta, sillä fanit pääsevät näkemään, mitä kaikkea maalivahdin harjoitteluun ja arkeen kuuluu. Pelaajille jalkapallo on ammatti, joten siihen kuuluu paljon muutakin kuin pelkät ottelut, joita fanit voivat seurata.

Vuoden 2007 IS Brittifutis -erikoislehden kansi on poikkeuksellisesti punasävytteinen, sillä kahden edellisen analysoimani lehden kannet ovat olleet väriltään sinimustia. Punainen väri viittaa Liver- pool-spesiaaliin, johon liittyy niin pääkuvassa oleva Fernando Torres kuin -otsikkokin ”Pitkä pii- na”. Liverpool-jutun luulisi ylläpitävän urheiluhulluutta, sillä seurassa pelaa yksi suomalaisen jalkapallon suurista nimistä Sami Hyypiä. Fanien myötätunto on siis varmasti seuran puolella. Mesta- ruus olisi tervetullut. Pienissä otsikoissa luetellaan monia seuroja, joten luulisi, että jokaiselle fanille löytyy se kiinnostavin juttu. Alareunassa on totutusti kausianalyysien mainosotsikko. Yläkulmassa vuorostaan Jussi Jääskeläinen vakuuttaa, että jatkaa pelaamista vielä pitkään.

Vuonna 2004 ilmestyneen IS EM-futis -erikoislehden kansi (liite 11) eroaa ulkonäöltään sekä IS Futiksen että IS Brittifutiksen kansista. Pääkuvassa ei ole kentällä juokseva pelaaja, vaan todella läheltä kuvatut mustavalkoiset Englannin maajoukkuetähden Michael Owenin kasvot. Oikeassa reunassa kurkkii kaksi pelaajaa ja alareunassa nykyinen Uefan puheenjohtaja Michel Platini. Fanien urheiluhulluutta ruokitaan muun muassa seuraavilla otsikoilla: ”Italiasta mestari”, ”Portugalin kul- taisen sukupolven jäähyväiset kotikisoissa”ja ”Owen valmis kuninkaaksi”. Viimeisessä otsikossa käytetään kuningaskuntaan liittyvää metaforaa, mikä tuli usein esille F1-erikoislehtien analyysissa. Kannen yläreunassa käytetään jälleen ”Kaikki EM-kisoista”-otsikkoa. Lehden kerrotaan sisältävän kaikki joukkueet, tuomarit ja stadionit. Fanin on siis lähes pakko saada kyseinen lehti käsiinsä, koska se helpottaa kisojen seuraamista kotikatsomossa. Katsojat saavat peleistä enemmän irti, kun heil- lä on kattavat ennakkotiedot joukkueista.

75 6.3.2 Sisällysluettelot Vuoden 2005 IS Futis -erikoislehden sisällysluettelon kolmessa pääotsikossa ovat Eremenkot, Tommi Kautonen ja Turun futishuuma. Tommi Kautosen henkilökuva ruokkii urheiluhulluutta, sillä fanit pääsevät tutustumaan häneen tarkemmin. Tekstissä sanotaan: ”Tommi Kautonen on ainoa pelaaja, joka on pelannut jokaisella jalkapalloliigan kaudella. Silti hänestä ei tiedetä kovinkaan paljon. Kohta tiedetään –paljon muutakin kuin se, että ala-asteen liikuntatunnilla hän pyöritteli kahdestaan Jari Litmasen kanssa koko muun luokan solmuun”(IS Futis 2005, 5). Juttu saattaa kiinnostaa myös Litmasen vuoksi, sillä kaikki mikä liittyy häneen saa fanit heräämään. Litmanen on suuri tähti suomalaisille futishulluille. Pienemmissä otsikoissa lukijoiden kauden alkuhuumaa kasvattaa kausiana- lyysi, jossa lehti nostaa MyPan mestarisuosikiksi. Fanit voivat jälleen vertailla omia näkemyksiään toimituksen tekemään ja saada vinkkejä joukkueista, jotka voivat menestyä kaudella. Huuma-sana toistuu otsikossa ”Naisfutiksen arki ja juhla”. Lehti esittelee jutussa naisjalkapalloilun karua arkea menestyksen taustalla.

Sisällysluettelosivulla oleva kolumni käsittelee ulkomaalaistaustaisten pelaajien integroimista Suo- men A-maajoukkueeseen, koska Suomessa ei synny tarpeeksi lahjakkaita jalkapallolupauksia kan- sainvälisellä tasolla mitattuna. Toimittaja Juha Kanerva kirjoittaa kolumnissa: ”Tärkein syy on mo- nien mielestä jalkapalloperinteidemme ohuus; lajin yleinen vähättely täällä mäkihyppääjien ja ralli- kuskien luvatussa maassa… Suomalaisen futisväen onneksi iso osa maahanmuuttajista on kotoisin maista, joissa jalkapallon asema ykkösurheiluna on kiistaton”(IS Futis 2005, 5). Futisfanit voivat siis huokaista helpotuksesta, että Suomeen saadaan ulkomailta hyviä pelaajia, jotka voivat olla mukana tuomassa kaivattua maajoukkuemenestystä. Kolumnikuvassa toimittaja pitää käsissään CCCP- pelipaitaa, joka viittaa Eremenkojen kokemaan urheilujärjestelmään. Hän kyseenalaistaa Kaikki pelaa –periaatteen, jota kritisoitiin voimakkaasti yhdessä IS SM-liiga -erikoislehdessäkin. Jalkapal- lo ja jääkiekko tarvitsevat siis molemmat huippuyksilöitä eikä tasaisia peruspelaajia.

Vuoden 2007 IS Futis -lehden sisällysluettelossa suurimman huomion kerää maajoukkueen kamp- pailu EM-turnaukseen pääsystä. Sekä kuvassa että ykkösotsikossa käsitellään suomalaisen jalkapalloilun kohtalon vuotta. Lehti analysoi mahdollisen arvokisapaikan ja ulosjäämisen vaikutuksia lajiin Suomessa. Tiedämme, että kisapaikka jäi saamatta, mutta lehden ilmestyessä siihen uskottiin vielä tosissaan. Aihe puhuttelee varmasti futisfaneja, koska he elävät täysillä maajoukkueen mukana ja toivoivat kisapaikkaa. ”Juniorit kaukana Euroopan kärjestä”-jutun luetteloteksti herättää faneja

76 pohtimaan suomalaisen jalkapalloilun tasoa verrattuna muihin Euroopan maihin. Valmennuksen heikko taso listataan suurimmaksi syyksi.

Kolumnissa käsitellään myös lajin nykytilannetta ja sen menneitä kulminaatiopisteitä. Tekstin lopussa uskotaan, että ”lajin asema vahvistuu vuosi vuodelta, vaikka kansa puhuu potkupallosta”(IS Futis 2007, 5). Lajin aseman pohtiminen ylläpitää urheiluhulluutta, sillä fanit haluavat taistella ra- kastamansa lajin puolesta ja voivat olla lehden kanssa yhtä huolissaan tilanteesta. Kolumnin palsta- leveys on kutistunut edellisen lehden kahdesta palstasta puoleentoista palstaan.

Vuoden 2004 IS Brittifutiksen sisällysluettelossa käytetään valtaterminologiaa muun muassa ”uudet hallitsijat”, ”Romanin valtakunta”ja ”Valta on vaihtunut myös managerimaailmassa”. Uusi loisto- pelaaja Wayne Rooney rinnastetaan valtakunnan hallitsijaksi, koska hän hallitsee kentän tapahtumia. Roman Abramovitshin valtakuntana on puolestaan Chelsean seura, jonka hän omistaa. Ensim- mäisen IS Futis -lehden kannessa hehkutettiin ihmeperhettä; nyt uutta ihmepoikaa Rooneya. Kun joku taitava ja lahjakas pelaaja nousee parrasvaloihin, häntä aletaan nimittää heti ihmeeksi. Luette- lon teksteissä mainitaan toimittajien nimiä, kuten aluksi tehtiin IS Formula 1 -lehdissäkin, mutta myöhemmin ilmeisesti toimituksessa tehdyn linjauksen mukaan käytännöstä luovuttiin. Futishulluja puhutellaan erityisesti luettelon viimeisellä otsikkotekstillä: ”Englantilaisille faneille oma joukkue on pyhä. Kolme brittifania ja kahdeksan tunnettua suomalaista kertoo, miten he päätyivät juuri kan- nattamansa joukkueen faniksi”(IS Brittifutis 2004, 3). Tavalliset fanit haluavat tietää muiden miet- teistä, koska he voivat kokea olevansa kuin yhtä perhettä.

”Aika entinen ei koskaan… ”-otsikoidussa kolumnissa toimittaja Harri Pirinen katsoo ajassa viisi vuotta taaksepäin ja miettii, mitä kaikkea viiden vuoden aikana on tapahtunut Valioliigassa. Teksti puhuttelee niitä futishulluja faneja, jotka ovat seuranneet Valioliigaa pitkään. He tietävät, mistä asioista tekstissä puhutaan, ja voivat olla itse samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kolumnissa ollaan huolissaan venäläisen multimiljardöörin Roman Abramovitshin vaikutuksesta liigaan, sillä hänen ajatellaan pystyvän ostamaan menestystä rahoillaan. Fanit voivat olla hänestä montaa mieltä. Chelsean kannattajat varmasti riemuitsevat, mutta muiden seurojen väki ei ehkä niinkään.

Kauden 2006–2007 IS Brittifutiksen sisällysluettelon pääkuvassa ja otsikossa riemuitaan sitä, että Valioliiga on maailman paras sarja vierastyövoiman ansiosta. Otsikoista lukijoita puhuttelee ainakin Antti Niemen pitämä päiväkirja pre seasonin ajalta. Fanit saavat tietää, miten liigajoukkue harjoitte- lee ja millaisia suomalaismaalivahdin päivät seurassa ovat. Mieslukijoita hemmotellaan ”Tyttöjä ja

77 futista”-otsikkotekstillä, tosin ilman kuvaa. Fanit tutustutetaan Championshipiin nousseiden joukkueiden kotikulmiin, jotka ovat tunnettuja yökerhoista ja kevytkenkäisistä naisista.

Kolumnipalstan leveyttä on pienennetty edellisestä IS Brittifutis -lehdestä, kuten IS Futis - lehdis- säkin tehtiin. Tekstissä puhutellaan faneja väittämällä Valioliigaa ykkössarjaksi, mutta lehti tiedos- taa joidenkin olevan eri mieltä ”Joka väittää muuta, on väärässä. Ja tiedän, että moni väittää”(IS Brittifutis 2006, 5). Suomalaisfanit harrastavat liigan seuraamista esimerkiksi vakioveikkauksen ansiosta. Kun laittaa omia ropojaan likoon, täytyyhän sitä jännittää, miten otteluissa käy.

Kauden 2007–2008 IS Brittifutiksen sisällysluettelosivu on punasävytteinen, sillä pääosassa on Li- verpoolin joukkue. Lehdessä pohditaan, mistä joukkueen alamäki alkoi ja milloin se päättyy. Teks- tissä luetellaan ”Kolme FA-cupia, Uefa-cup, Mestarien liiga… Liverpoolin fanien mielestä nämä eivät ole juuri mitään, sillä seura ei ole voittanut Englannin mestaruutta sitten vuoden 1990”(IS Brittifutis 2007, 5). Fanit vaativat siis jälleen vain yhtä asiaa: mestaruutta. Lukijoita puhutellaan myös muun muassa otsikoilla ”Muukalaisten ristiretki”, ”Boltonin toteemipaalu”ja ”Futista ja sirkushuveja”. Muukalaisjuttu käsittelee ökyrikkaita, jotka ovat ostaneet Valioliigan seuroja. Boltonin toteemipaaluna pidetään suomalaismaalivahti Jussi Jääskeläistä. Futista ja sirkushuveja -juttu käsit- telee Blackpoolin kaupunkia, jossa jalkapallolla menee paremmin kuin aiemmin.

”Unohtakaa yllätykset”-otsikoidussa kolumnissa kerrotaan, että on turhaa odottaa jotain yllättävää tapahtuvan alkavassa liigassa. Lehti luettelee niin mestariehdokkaat kuin putoavan joukkueen jo etukäteen, koska yllätyksiä ei sen mukaan tapahdu. Tekstin lopussa vakuutetaan vielä: ”Valioliigas- sa kaikki on mahdollista. Paitsi todelliset yllätykset”(IS Brittifutis 2007, 5). Urheiluhullujen kaudesta voisi siis ennustaa tylsää, jos mestari ja putoaja ovat selvillä jo ennen avausotteluita.

IS EM-futiksen sisällysluettelosta huomaa heti, että lehti on ilmestynyt vuonna 2004, koska sen ulkoasu muistuttaa muiden lajien ensimmäisiä IS:n julkaisemia erikoislehtiä. Kolumni on leveydel- tään kaksi palstaa ja luettelon otsikkoteksteissä mainitaan juttujen tekijöiden nimet. Englannin kul- tapojan Michael Owenin erikoishaastattelu ruokkii urheiluhulluutta, sillä suomalaislehdissä super- tähtien erikoishaastattelut ovat harvinaista herkkua. Owenin lisäksi lehti on tavannut henkilökohtai- sesti eurooppalaisen jalkapalloilun nokkamiehen Michel Platinin.

Pääotsikoiden lisäksi luetellaan neljään alkulohkoon liittyviä juttuja. Lohkojutut kiinnostavat varmasti futishulluja, koska he saavat tärkeää taustatietoa kisojen seuraamista varten. Mitkä maat ovat

78 missäkin lohkossa vahvoilla? Kolumnin alussa paljastetaan, mistä syntyi idea IS EM-futis - erikoislehden tekemiseen. Tekstissä puhutellaan suoraan lukijaa: ”Todellinen onnistumisemme on kuitenkin Sinun, hyvä lukija, arvioitava. me teimme parhaamme puolen vuoden ajan… Arvioimme jokaisen EM-kisajoukkueen pala palalta, ja Italia nousi niukasti ykköseksi. Ainakin kaksi kolmasosaa teistä lukijoista on eri mieltä –ja hyvä niin. Kauneus ja hyvyys ovat katsojan silmässä, ja vain erilaisista mielipiteistä syntyy keskustelua… Jälleen kerran me suomalaiset virittäydymme kisatun- nelmaan ilman, että joudumme turhaan jännittämään sinivalkoisten puolesta. Silti olohuoneiden, kesämökkien ja kulmakuppiloiden kisastudioissa olut virtaa ja huuto raikaa, kun sadattuhannet suomalaiset kerääntyvät tv-ruutujen äärelle suosikkimaidensa paitoihin ja kaulahuiveihin sonnustau- tuneina”(IS EM-futis 2004, 5).

Suomessa on siis futishulluja faneja, jotka pääsevät valloilleen arvokisaturnauksen aikana. Pukeu- dutaan fanipaitoihin ja huudetaan television ääressä. Lehdessä tiedetään, että Suomessa on jalkapal- lokulttuuria, vaikka Suomi ei kisoissa pelaakaan. Voi kuvitella, että toimittajat ovat turnauksesta yhtä innoissaan kuin intohimoiset fanit.

6.3.3 Jutut, kuvat ja otsikot Vuonna 2005 ilmestyneen IS Futis –-erikoislehden alussa kerrotaan Eremenkojen perheen tarina kymmenellä sivulla. Voisi kuvitella, että juttu puhuttelee vanhempia faneja, jotka ovat seuranneet aikoinaan isä Eremenkon uraa. Jutussa käydään hyvin perusteellisesti läpi kaikkien kolmen (Ale- xein, Juniorin ja Romanin) vaiheet lajin parissa siihen asti.

Lehden toinen syvällinen ja laaja henkilökuva käsittelee FC Lahden Tommi Kautosta, joka hymyi- lee pääkuvassa leveästi pallo kädessään. Pääotsikkona on ”Naurava kulkuri”. Faneille mielenkiintoista tietoa tarjoavat muun muassa lempijuttuja käsittelevä faktalaatikko ja lempinimen taustan paljastava lyhyt kainalojuttu. Faktalaatikosta fanit saavat tietää muun muassa Kautosen lempivärin, armeijan parhaan muiston ja vastenmielisimmän kotityön. Tuollaiset yksityiskohdat ylläpitävät urheiluhulluutta, sillä fanit voivat samaistua idoleihinsa heidän mieltymyksiensä kautta. Joku kannat- taja voi alkaa pitää pelaajan lempiruuasta, koska juuri tietty pelaaja pitää siitä.

Futishuumaa ylläpidetään Turusta tehdyllä ”Suomifutiksen pääkaupunki”-jutulla. Pääkuvassa pelaajat tervehtivät katsomon yleisöä, ja pienessä kuvassa fanit jännittävä pelitapahtumia. Kuvateks- tissä lukee ”Futishuumaa Turussa”. Jutussa hurmosta kuvataan näin: ”Katsomossa Turun hege-

79 moniakamppailua odottaa yli seitsemäntuhatta ihmistä. Tällaisista peleistä Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden näkee unia. Kaksi tunteita herättävää joukkuetta, vihreä nurmi ja hieno, lähes uusi stadion”(IS Futis 2005, 25). Jutussa pohditaan, mitä kummaa Turussa on tapahtunut, kun se on noussut suomalaisen jalkapalloilun kiinnostavimmaksi kaupungiksi.

FC Jazzia koskevassa jutussa tunnelma on toisenlainen. Siinä käydään läpi kaikkien aikojen joukkue ja kaikkien aikoen suomalainen futiskonkurssi. Faneille annetaan tietoja konkurssin taustoista ja syistä. Pääkuvassa vuoden 1993 Suomen mestaruusjoukkue juhlii pokaali ja ruusut kädessään. Jutun otsikko on ”Jazzin tahdit hiipuivat”, eli seuran tilanne heikkeni kuin jazzmusiikin kappaleen tahdit.

Ennen kausianalyyseja erikoislehdessä esitellään lyhyesti sivunkokoisilla jutuilla kaksi pelaajaa: superlupaus Joona Toivio ja kiertolainen Jani Viander. Toivion jutussa toistuu valtaterminologia ilmauksessa ”Hänellä on loistava pelinäkemys ja hän on kuningas ilmassa”(IS Futis 2005, 32). Fu- tishulluutta ruokitaan ”Näin käy”–aukeamalla, jossa listataan Veikkausliigan maalintekijäsuosikit ja mestarisuosikit. Lehti nostaa ennakkoarviossa MyPan ja FC Lahden vahvimmiksi ehdokkaiksi. Lisäksi lehti on tiedustellut viideltä entiseltä mestarivalmentajalta arviot. Ennakkospekulaatiot he- rättävät urheilussa tunteita ja nostattavat kiinnostusta. Arviointien yhteyteen on haastateltu kysymys-vastaus-tyylillä myös MyPan päävalmentajaa, joka ei halua ottaa paineita mestaruuspuheista.

Fanikulttuuria ruokitaan niin ikään vedonlyöntivihjejutulla, jossa lehden pelianalyytikko antaa vinkkejä niin Veikkausliigasta, Ykkösestä kuin Kakkosestakin. Samalla sivulla kerrotaan lisäksi Nelosella nähtävistä suorista televisiopeleistä ja uudesta makasiiniohjelmasta nimeltään 4-4-2. Tv- ohjelmatiedot ruokkivat myös urheiluhulluutta, sillä fanit tietävät odottaa niitä etukäteen. Tv-pelien iltoina muu perhe voi varautua siihen, että jalkapalloa seuraava isä ei liikahda mihinkään television äärestä.

Erikoislehden lopussa käsitellään naisjalkapalloilua. ”Kohti huippua ja Englannin futisjuhlaa”-juttu kertoo Suomen naismaajoukkueen olevan valmis lähestyvään EM-lopputurnaukseen. Pääkuvassa joukkue pitelee Englannin lippua hiekkarannalla. Lehti on ollut myös seuraamassa kolmea naisten SM-sarjan avausottelua. Juttu on otsikoitu ”Naisfutiksen arkipäivää”. Fanit saavat huomata, että naisten peliolosuhteet ja seurojen taloudet ovat huonommat kuin miehillä. Lopuksi kerrotaan vertailun vuoksi Ruotsin naisjalkapalloilun lippulaivaseurasta Uumajasta, jossa pelaa kolme suomalaista. Siellä rahaa on enemmän, ja yleisöä tulee otteluihin parhaimmillaan lähes 10 000 (IS Futis 2005, 66).

80 Vuoden 2007 IS Futis -erikoislehden alussa käsitellään Suomen jalkapallomaajoukkuetta ja lajin tilaa Suomessa. Ensimmäisellä aukeamalla faneissa herätetään katkeria muistoja, sillä pääkuvassa Suomen maalivahti Teuvo Moilanen pitää tuskaisena käsiä pään päällä, koska Suomi on menettänyt jälleen MM-kisalipun. Otsikossa kysytään enteellisesti ”Ei kai taas?”. Jutussa maalaillaan kuvia kahdesta eri skenaariosta: kisoista putoamisesta ja pääsystä. Mahdollista juhlahuumaa kuvataan näin: ”Suomen kadut täyttyvät torviaan soittavista autoista, joiden ikkunoista roikkuu siniristilippu- ja heiluttavia, alkoholista ja kisapaikasta humaltuneita ihmisiä. Juhlinta jatkuu aamuun asti. Tämä- hän on ihan kuin jossain oikeassa jalkapallomaassa”(IS Futis 2007, 8). Tulevaa puolta vuotta pide- tään Suomen jalkapalloilun kannalta kohtalon aikana. Myöhemmin tiedämme, että kisapaikka jäi saavuttamatta. Kainalojutussa kirjoitetaan, että ”suomalaisen jalkapalloilun buumia on odotettu pit- kään muun muassa siksi, että Ruotsissa ja Norjassa kuningaspeli on kasvattanut huikeasti suosio- taan kymmenen viime vuoden aikana”(IS Futis 2007, 9).

Jalkapallotoimittajat pitävät lajia siis kuningaspelinä, pelien ykkösenä. Maailmanlaajuisesti se varmasti onkin sitä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa oma amerikkalainen jalkapallo ajaa kirkkaasti eurooppalaisen jalkapallon ohi. Suomessa jääkiekko on ollut valtalajina, vaikka harrastajamäärissä jalkapallo ajaa edelle. Vuoden 2006 tehdyn Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 19–65- vuotiaista jalkapalloa harrastaa 160 000 ja jääkiekkoa 90 000 (www.slu.fi 2008).

”Kohtalon vuosi”-nimiselle juttukokonaisuudelle on annettu kymmenen sivua. Kokonaisuudessa sivutaan fanejakin. Jalkapallon imagoa tutkinut Timo Marjamaa kärjistää lehdessä seuraavasti: ”La- jin tosidiggarit ovat vanhoja pappoja tai nettisukupolvea. Välistä puuttuu yksi sukupolvi”(IS Futis 2007, 11). Lehdessä mietitään, että katsomoihin tulevat ne, joille laji ja sen ilmiöt ovat intohimo. Kuvassa paistattelee loppuunmyyty Olympiastadion, jolla Suomi ja Portugali ottivat yhteen MM- karsinnoissa. Kuvan vieressä olevassa kainalojutussa faneja puhutellaan kysymällä, milloin kiekko kellistyy. Lukijat voivat itse miettiä, onko jalkapallolla mahdollisuuksia nousta Suomessa jääkiekon rinnalle tai sen ohi. Lajin kohtaloon liittyy myös juniorivalmennuksesta kertova ”Puute osaajista”- juttu. Lehden mukaan lahjakkaiden pelaajien matka huipulle tyssää jo alkuvaiheessa huonon valmennuksen vuoksi. Tekstissä muistutetaan, että suomalaispelaajien kärki on kansainvälisesti hyvin kapea. Vain harvat ovat saavuttaneet suosiota omassa seurajoukkueessaan ja saaneet paljon peliai- kaa.

Veikkausliigaa käsittelevät sivut alkavat TPS:n päävalmentajan Mika-Matti Paatelaisen henkilöku- valla. Juttu on otsikoitu ”Isältä pojalle”, ja pääkuvassa valmentajan isä kantaa häntä hartioillaan

81 kesällä 1971. Henkilökuva tarjoaa faneille taustatietoa Paatelaisen urasta ja selityksiä, miksi hän päätti palata Suomeen. Veikkausliigan pelaajista lehdessä esitellään MyPan Kuami Agboh ja Tam- pere Unitedin Sakari Saarinen.

Lukijoita viihdytetään keskiaukeaman piirroskuvalla, joka käsittelee Helsingin futista. Ingressissä selvitetään näin: ”Pääkaupunkiseudulta on taas kolme joukkuetta pääsarjassa. Nyt HJK:lla on haastajat vasemmalla ja oikealla”(IS Futis 2007, 38–39). Jutun faktalaatikossa kerrataan lajin satavuo- tistaival pääkaupunkiseudulla pienten kuvien kera. Se tuo varmasti monia muistoja vanhempien fanien mieliin, sillä he ovat voineet olla kokemassa tapahtumia paikan päällä.

Urheiluhulluutta ruokitaan jälleen tuttuun tapaa kausiarvioanalyysilla. Tällä kerralla lehti nostaa mestarisuosikiksi TamU:n ja haastajaksi HJK:n. Arviojutun yhteyteen on listattu liigajoukkueiden budjetit, joista fanit saavat osviittaa siitä, millaisilla summilla mikäkin joukkue on liikkeellä ja mitä ne kertovat etukäteen menestysmahdollisuuksista. Vedonlyöntivihjeitä annetaan myös jälleen, mutta pienemmässä jutussa kuin vuoden 2005 erikoislehdessä.

Tv-otteluiden välittäjäksi on muuttunut Urheilukanava, jonka suorat ottelut on listattu mustalle vä- ripohjalle. Voi kuvitella, että kyseinen arvioaukeama on yksi lehden luetuimmista. Varsinaisten joukkueanalyysien väliin on sijoitettu kolme sivunkokoista henkilöjuttua, jotka kiinnostavat varmasti kyseisten seurojen kannattajia.

Lehden viimeisellä aukeamalla urheiluun erikoistunut kirjailija Mika Wickström pohtii kolumnissa jalkapallobuumia. Hän haluaa uskoa yhdessä fanien kanssa, että Suomeen syntyy futiskulttuuri. ”Mutta pitäisikö olla realisti? Yleisö vaatii vastinetta rahoilleen –vastineeksi käy vain hyvä peli, tähdet ja näyttävät temput. Itse asiassa yleisöä ei saa lehtereille edes ilmaiseksi, jos siellä joutuu haukottelemaan”(IS Futis 2007, 74). Lisäksi FC Hakan Valeri Popovits on listannut sivun reunaan unelmajoukkueensa Veikkausliigan pelaajista. Tällaiset erilaiset jutut ruokkivat urheiluhulluutta, koska kolumnissa kirjoittaja voi eläytyä samalle tunnetasolle fanien kanssa ja käyttää värikästä kiel- tä. Lisäksi tähtipelaajan listaus kiinnostaa aina. Fanit näkevät, ketkä tämä valitsisi, eli keitä pelaajia tähti itse arvostaa.

Vuoden 2005 IS Brittifutiksen jutut alkavat Roman Abramovitshin henkilökuvalla, joka on viiden sivun mittainen. Otsikko ”Mustan kullan viheriö”on sijoitettu pääkuvan vihreälle futiskentälle, jonka reunalle Abramovitsh seisoo. Ingressissä häntä verrataan aivan tavalliseen faniin: ”Venäläinen

82 orpopoika tuli ja mullisti koko kuningaspelin. Mikä mies Roman Abramovitsh oikein on? Ainakin ihan kuin kuka tahansa fani”(IS Brittifutis 2004, 5). Ingressissä jalkapalloa nimitetään jälleen ku- ningaspeliksi, eli joukkuepelien ykköseksi. Venäläisoligarkkia pidetään Valioliigalle hieman vaaral- lisena hahmona, sillä tekstissä faneja varotetaan näin: ”Abramovitshin Chelsea-operaatiota tarkkai- lee leegio muita nuoria venäläismiljardöörejä. Jos hekin alkavat vyöryä jalkapalloon jättimassei- neen, jokaisella urheilufanilla on mietintätauon paikka”(IS Brittifutis 2004, 6). Miljardöörit ovat siis vaarallisia ulkopuolisia henkilöitä, jotka tulevat sotkemaan seesteistä jalkapallomaailmaa. Fanit saavat olla tarkkana heidän kanssaan, etteivät he vaaranna lajia. Valioliigan pomot antavat kriittisiä kommentteja Chelsean omistajasta, kuten ”Venäjä on pysäköinyt panssasivaununsa Highburyn nur- melle tulittamaan 50 punnan seteleitä”(IS Brittifutis 2004, 6). Jutun yhteyteen on haastateltu Lapin läänin maaherraa Hannele Pokkaa, joka on tavannut Abramovitshin. Näin olleen lukijoille tarjotaan suomalaisnäkökulmaa mieheen.

Wayne Rooneyn henkilökuvan otsikkona on ”Poika varjoisalta kujalta”. Pääkuvassa Rooneyn kasvojen takana näkyy hämyinen varjo, joten kuva tukee hyvin otsikkoa. Lehden mukaan pelaajaan sopii hyvin vertaus rumasta ankanpojasta. Fanit saavat siis lukea niin sanotun ryysyistä rikkauksiin tarinan. He pystyvät samaistumaan tähteen, koska hän on ollut aivan kuin kuka tahansa jalkapallo- ammattilaisuudesta haaveillut poika. Juttu ylläpitää urheiluhulluutta, koska fanit haluavat lukea kiinnostavia tuhkimotarinoita. Henkilökuvien välityksellä he oppivat tuntemaan pelaajia paremmin. Rooneyn juttuun kuuluu faktalaatikko hänen kesän kohokohdistaan. Lehti on listannut tärkeimmät tapahtumat päivämäärien mukaan, joten fanit voivat muistella, mitä kaikkea Rooneyn kesään kuului.

Ulkomaalaisvalmentajia käsittelevään juttuun on haastateltu kahta suomalaista asiantuntijaa, eli Mika-Matti Paatelaista ja Jari Litmasta. Paatelaisen mielestä englantilaiset managerit eivät ole pu- donneet kyydistä, vaikka niin väitetään. Litmasella taas on hyviä muistoja Chelsean managerista José Mourinhosta. Lehti on listannut kaikki Valioliigan managerit ja jakanut heidät vierasmaalai- siin, vanhaan koulukuntaan ja uuteen koulukuntaan. Fanit voivat lukea, miten he eroavat tyyliltään ja millainen pelaajatausta heillä on.

Suomalaisfaneja puhutellaan erityisesti jutulla ”Harvinaista herkkua”, jossa esitellään kaksi suoma- laispelaajaa, jotka ovat samassa joukkueessa. Toimittaja Juho Rantala on kirjoittanut myös juttuun liittyvän kommentin, jossa hän kehuu Joonas Kolkan ja Aki Riihilahden tekemää kovaa työtä. Kommentin alussa puhutellaan kaikkia niitä, jotka ovat tahkonneet palloa pikkupojasta ja haaveillut

83 tähden urasta: ”Pelien jälkeen koulun pihalla vilisi huomispäivän tähtiä, olihan paikalla ikäluokan kerma. Valtaosa meistä unelmoi ammattipelaajan urasta”(IS Brittifutis 2004, 27). Futishuumaa nostetaan myös Mikael Forssellin haastattelulla, Antti Niemen kolumnilla ja Valioliigan suomalaispelaajien analyysilla. Faneille viestitetään, että Valioliigaa kannattaa ehdottomasti seurata, koska siellä on näin hyviä suomalaisia mukana. Antti Niemi esittää kolumnissa oman veikkauksensa liigan kolmesta parhaasta ja yleisen näkemyksensä alkavaan kauteen. Lopussa hän perustelee, miksi liigaa kannattaa seurata: ”Valioliiga on siis mahtavaa katseltavaa. Tasainenkin se toki on. Joku kolmesta suuresta nostaa kuitenkin taas keväällä pytyn. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettemmekö näkisi jälleen jättiyllätyksiä pitkän matkan varrella. Upeita maaleja, arveluttavia tuomariratkaisuja, hienoja torjuntoja ja maagisia harhautuksia. Tätä kaikkea on Valioliiga. Nauttikaa”(IS Brittifutis 2004, 29).

Erikoislehden lopussa urheiluhulluutta ruokitaan fanien esittelyjutulla. Ingressissä lukee: ”Unohta- kaa henryt, lampardit ja kumppanit. Englantilaisen futiksen parasta antia ovat fanit”(IS Brittifutis 2004, 64). Jutussa kerrotaan kolmesta englantilaisfanista ja siitä, miten he kiinnostuivat jalkapallosta. Aukeaman reunassa olevassa faktalaatikossa kahdeksan tunnettua suomalaista paljastaa oman Valioliigan suosikkijoukkueensa. Viimeisellä aukeamalla lukijoille tarjotaan lisää mielipiteitä Keith Armstrongin kolumnissa ja Tapio Sadeojan kommentissa. Sadeoja oli tuolloin Ilta-Sanomien toimi- tuspäällikkö. Hän kirjoittaa raivostuneensa Ylen liigalähetyksille: ”Joka syksy liigakauden alkaessa arvuuteltiin, montako ottelua tänä vuonna nähtäisiin: tulisiko niitä kymmenen, vai jopa enemmän, peräti tusina? Useimmiten jouduttiin pettymään, sillä sen verran paljon talven aikana oli hiihtokil- pailuja ja Näin naapurissa -lähetyksiä, ettei ohjelmakaaviosta löytynyt tilaa kuin jokuselle liigaotte- lulle. Eikä pienintäkään toivoa, että liigan loppuratkaisut olisi nähty. Lähetykset loppuivat jo maa- liskuussa… Yle, kiitos muistosta. Mutta tehkää palvelus: älkää enää koskaan hankkiko englantilaisen jalkapallon lähetysoikeuksia”(IS Brittifutis 2004, 66). Samoja lähetyksiä katsoneet fanit voivat samaistua kirjoittajan kokemuksiin, sillä heitä on varmasti yhtä paljon harmittanut otteluiden huono televisiointi. Intohimoiset kannattajat haluavat nähdä otteluita ja mieluiten suorina lähetyksinä.

Vuoden 2006 IS Brittifutiksen alussa käsitellään Valioliigan ulkomaalaispelaajia kymmenellä sivulla. Faneille vakuutetaan, että liiga on maailman paras ulkomaalaispelaajien ansiosta. Pääkuvassa eri maan kansalaiset juhlivat saman joukkueen eli Arsenalin riveissä, ja otsikossa lukee ”Muun maan mansikat”. Jutussa toimittaja Mikko Kuronen kirjoittaa: ”Patojen murrettua virta on käynyt entistä vuolaammaksi. Valioliigaa kosmopoliittisempaa jalkapallosarjaa tuskin löytyy edes maailmankaik- keuden ääristä”(IS Brittifutis 2006, 8). Britit ovat vajonneet liigassa vähemmistön asemaan. Teks-

84 tissä faneille kerrotaan, miten liigan suhtautuminen ulkomaalaisiin on muuttunut. Ensin heitä kat- sottiin kieroon, mutta nykyään heidät otetaan lämpimin sylin vastaan. Jutun yhteyteen on listattu ja arvioitu sekä kalleimmat brittipelaajat että kalleimmat ulkomaalaiset. Listaukset ylläpitävät urheiluhulluutta, sillä niistä fanit voivat katsoa esimerkiksi millä siirtosummalla heidän suosikkipelaajansa ovat siirtyneet Valioliigaan. Lisäksi lehti on valinnut ulkomaalaisten ja brittien all stars – kentälliset sekä kymmenen parasta ulkomaalaista. Tuollaiset valinnat ruokkivat urheiluhulluutta, koska fanit voivat olla suunnitelleet itsekin erilaisia all stars –kentällisiä ja keskustelleet niistä. Nyt he voivat verrata omia mielipiteitä lehden näkemyksiin.

Erikoislehdessä esitellään muun muassa kolme joukkuetta: mestarisuosikki Chelsea, liiganousija Reading ja heittopussiksi arvioitu Watford. Suomalaisfanien todellisia helmiä ovat Antti Niemen pitämä harjoituspäiväkirja ja Markus Heikkisen, Mikael Forssellin, Sami Hyypiän ja Teemu Taini- on kuulumisjutut. Antti Niemen harjoituspäiväkirjajutussa fanit pääsevät kurkistamaan, millä lailla Niemi ja hänen joukkueensa Fulham ovat valmistautuneet alkavaan kauteen. Niemi on kirjannut tapahtumia reilun kuukauden ajalta, joten juttu antaa kattavan kuvan valmistautumisharjoittelusta.

Markus Heikkisen henkilökuva on otsikoitu ”Markus matkamies”. Ingressissä lukee: ”Markus Heikkinen on kiertänyt puoli Suomea ja jonkin verran Euroopassakin jalkapallon perässä. Ehkä juuri siksi häntä ei tunnisteta oikeastaan missään”(IS Brittifutis 2006, 33). Lukijoille tarjotaan Heikkisen uran vaiheet ja lopussa mietitään, mihin pelaaja seuraavaksi muuttaa. Fanit saavat jutun avulla tietoa melko tuntemattomasta Heikkisestä. Mikael Forssellin ja Sami Hyypiän he tuntevat hyvin jo ennestään.

Lehden viimeinen juttu on suunnattu naislukijoille, sillä siinä kirjoitetaan Chelsean portugalilais- valmentajasta José Mourinhosta. Jutun on kirjoittanut naistoimittaja, joten hän osaa arvioida seksi- kästä valmentajaa naisten näkökulmasta. Pääkuvaksi on valittu hymyilevä lähiotos, ja otsikossa lukee ”Manageri naisten makuun”. Sivun alareunan kuvassa Mourinho poseeraa vaimonsa ja tyttä- rensä kanssa. Tekstissä kerrotaan, että valmentaja on mies, jota muut miehet jäljittelevät ja jonka kanssa naiset haluaisivat sänkyyn (IS Brittifutis 2006, 66). Mourinho on siis hyvä syy naisille seurata Valioliigaa.

Kauden 2007–2008 IS Brittifutis -erikoislehden alussa ruoditaan kymmenellä sivulla Liverpoolin alamäkeä pääotsikolla ”Katastrofeja ja `katastrofeja´”. Ingressissä lukee ”Liverpoolin alamäki alkoi Kenny Dalglishin äkkilähdöstä helmikuussa 1991. Siemenet pitkälle kurjuudelle oli kylvetty jo kak-

85 si vuotta aiemmin Hillsborough’n tragediassa. Liverpoolin historian valossa on makuasia, onko 17 vuoden jakso ilman mestaruutta sittenkään niin suuri katastrofi”(IS Brittifutis 2007, 7). Jutussa kahlataan perusteellisesti läpi Liverpoolin vaiheet 17 viime vuoden ajalta. Seuran faneille juttu tarjoaa syvällisen tietopaketin, joka sisältää muun muassa faktalaatikoita, legenda Phil Thompsonin haastattelun ja uuden tähden Fernando Torresin esittelyn. Voi kuvitella, että se ylläpitää seuran fanien urheiluhulluutta, mutta ei välttämättä muiden joukkueiden kannattajien. Nämä saattavat hypätä massiivisen paketin yli muiden joukkueiden lyhyisiin esittelyihin. Manchester Unitedista esitellään kaksi iskukykyistä avauskokoonpanoa ja kirjoitetaan, että se on vahvempi kuin koskaan. Newcast- len faneille tarjotaan asiantuntevaa tietoa, sillä joukkuetta koskevan jutun on kirjoittanut seuran hyvin tunteva The Northern Echo -lehden jalkapallotoimittaja Adam Murray.

Henkilökuviin on valittu Sunderlandin manageri Roy Keane ja Boltonin maalivahti Jussi Jääskeläi- nen. Keanen otsikkona on ”Keanen kova koulu”, ja pääkuvassa manageri katsoo nöyränä alaspäin. Ingressissä puhutellaan suoraan lukijoita lauseella ”Epäileekö joku, ettei onnistuisi?”. Häntä kuvataan isojen riskien mieheksi. Jutun kirjoittanut The Northern Echo -lehden jalkapallotoimittaja Paul Fraser osoittaa tietävänsä, mitä fanit ajattelevat lauseella: ”Fanitkin tietävät, että tällä kaudella on enemmän kyse Valioliiga-statuksen vakiinnuttamisesta kuin eurocup-paikkojen tavoittelusta”(IS Brittifutis 2007, 26).

Lukijoiden mielipiteitä herätetään Valioliigan ulkomaalaisomistusta käsittelevällä jutulla, joka on otsikoitu ”Namusetiä vai urheiluhulluja?”. Ingressissä kerrotaan, että ”Pian jo puolet Valioliigan seuroista on ulkomaalaisten miljardöörien omistuksessa. Mitä nämä miehet brittien rakkaalta lapsel- ta oikein haluavat?”(IS Brittifutis 2007, 28). Jutussa pohditaan muun muassa, onko thaimaalainen Thaksin Shinawatra sopia mies Manchester Cityn omistajaksi, sillä hänen on todettu syyllistyneen kotimaassaan korruptioon ja valtion varojen väärinkäyttöön. Tekstissä tuodaan ilmi fanien huoli miljardöörien motiiveista. Jutussa kerrotaan, että jokaisella vierasmaalaisella miljardöörillä on omat syynsä siihen, miksi he investoivat varojaan Valioliigaan. Lehti esittelee jutun yhteydessä lyhyesti kaikkien kahdeksan ulkomaalaisomistuksessa olevien seurojen pomot. Juttu ruokki urheiluhulluutta, sillä fanit saavat tärkeitä taustatietoja liigaseurojen omistuskuvioista.

Jussi Jääskeläisen henkilökuvan otsikkona on ”Isosta-Samista Hullu-Jussiin”. Pääkuvassa Jääske- läinen on napannut ottelun tiimellyksessä pallon käsiinsä ja pysäyttänyt vastustajan maalintekoai- keet. Lukijoille kerrotaan, että Jääskeläinen on Boltonissa suuri ikoni. Häntä kuvataan joukkueen ”toteemipaaluksi”ja ”urakkamieheksi”. Jääskeläisen henkilökuvan lisäksi lehden suomalaispaket-

86 tiin kuuluu Antti Niemen kolumni Valioliigan tulevaisuudesta, Mikael Forssellia käsittelevä juttu ja lyhyet analyysit liigan kaikista kahdeksasta suomalaispelaajasta. Varsinkin analyysi ruokkii fu- tishulluutta, sillä siinä spekuloidaan, millaisen kauden suomalaistähdet tulevat pelaamaan. Fanit saavat siis vihiä siitä, mitä he voivat odottaa.

Vuonna 2004 ilmestyneen IS EM-futis -erikoislehden alussa esitellään Englannin joukkueen tähti- pelaaja Michael Owen, jonka kasvot koristivat myös lehden kantta. Pääkuvassa on jälleen pelaajan kasvot läheltä kuvattuna, ja otsikossa lukee ”Tähtipoika”. Faneille esitellään sen hetken yksi kuu- mimmista pelaajista erikoishaastattelussa. Juttu ylläpitää urheiluhulluutta, koska tähtien mielipiteet ja henkilöjutut menevät aina niin sanotusti kuumille kiville. Toimittaja Janne Kosunen kuvailee tarkasti, miten Owen käyttäytyy herrasmiesmäisesti haastattelutilanteessa. ”Ovi aukeaa. Sami Hyy- piä tuo itseään päätä lyhyemmän Michael Owenin huoneeseen. Owen ei ole jättiläinen kooltaan, mutta napakka kädenpuristus, terävä katse ja karismaattinen olemus puhuvat puolestaan. Hyypiä poistuu, ja haastattelunauhuri lähtee pyörimään. Owenin käytös on mallikelpoista. Chesterissä syntynyt Owen on kohtelias ja keskittynyt. Hän katsoo kysyjää silmiin. Hänen selkeä englantinsa up- poaa perille hyvällä prosentilla”(IS EM-futis 2004, 7). Lukijat saavat siis suoraa kuvausta idolis- taan. Henkilökuvalle on annettu yhteensä viisi sivua erikoislehdestä. Tekstissä Owenin ympärillä leijuvaa tähtikulttia vahvistetaan muun muassa seuraavilla lauseilla: ”Owen on takonut rakkaudel- laan rahaa. Hän on ostanut kotinsa lähistöltä kokonaisen kadun, jonka varrella olevia taloja asutta- vat hänen perheensä ja sukulaisensa… Owenilla on pelilliset puutteensa, mutta hän on erinomainen jalkapalloilija. Ehkä yksi koko maailman tunnetuimmista… Owen on maalintekijä. Näitä ei ole täy- dessä futismaailmassa koskaan liikaa”(IS EM-futis 2004, 8). Fanien tiedonhalua ruokitaan jutun yhteydessä olevalla kymmenen nopean kysymyksen kainalojutulla, jossa pelaaja paljastaa esimerkiksi parhaan elokuvansa ja mielivaatteensa.

Erikoislehden toinen erikoishaastattelu on tehty jalkapallojohtaja Michel Platinista. Toimittaja Juha Kanerva on päässyt vierailemaan Pariisissa sijaitsevassa Platinin toimistossa. Faneille kuvataan, millaisessa lukaalissa futispomo työskentelee: ”Kiharapäisen ja eloisan jalkapallopersoonan toimis- to sijaitsee upeassa Haussmann-tyyliin rakennetussa talossa Pariisin luksusalueella Andre Malraux- aukiolla aivan Louvren taidemuseon kupeessa. Kattohuoneiston ranskalaiselta parvekkeelta avautuu komea näkymä miljoonakaupungin nähtävyyksiin, mutta glamouria löytyy sisältäkin. Tosin sen aistimiseen tarvitaan jalkapallohistorian tuntemista”(IS EM-futis 2004, 12). Jutussa kerrotaan Pla- tinin nousu kabinettien johtajaksi ja hänen näkemyksiään nykyfutiksesta. Faneille juttu tarjoaa tär-

87 keitä mielipiteitä suoraan jalkapallomaailman huipulta. Niistä voi aistia, mihin suuntaan lajia ollaan kehittämässä.

Erikoishaastattelujen jälkeen lukijoille esitellään lyhyesti jokaisen lohkon kaikki joukkueet. Ana- lyyttiset esittelyt vahvistavat lehden tarkoitusta toimia kaiken kattavana tietopakettina kisojen seu- raajalle. Esittelyjen lisäksi lehti on listannut jokaisen lohkon joukkueet järjestykseen. Ranskaa käsit- televän jutun yhteydessä on arvioitu joukkueeseen valitut maan pääsarjan pelaajat. Arviot on tehnyt maassa pelaava Teemu Tainio, joten fanit voivat luottaa hänen näkemyksiinsä. Myös Ruotsia käsit- televässä jutussa ääneen on päästetty suomalaispelaaja Antti Niemi, joka haastattelee ruotsalaista seurakaveriaan kysymys-vastaus-tyyppisesti.

Tähtihaastatteluksi voidaan luokitella myös Saksan esittelyjuttuna toimiva Michael Ballackin henki- lökuva. Tekstistä ilmenee, että saksalaiset toivovat Ballackista samanlaista vastuunkantajaa kuin englantilaiset Michael Owenista. Lisäksi molempien ulkonäkö vetoaa naisfaneihin, sillä he ovat tummia ja raamikkaita. Ballack arvioi joukkueensa menestysmahdollisuuksia EM-turnauksessa kainalojutussa. Juttu ruokkii urheiluhulluutta, koska fanit pääsevät lukemaan yhden tähden ennakkoar- vion. He voivat olla siitä joko samaa tai eri mieltä, mutta se nostattaa kisatunnelmaa kotikatsomois- sa. Erikoislehden lopussa esitellään turnauksen tuomarit, stadionit ja historia. Ne kasvattavat fanien taustatiedon määrää.

6.4 Mitä kertovat fanikulttuurin tuottamisesta ja ylläpitämisestä? Sisällönanalyysissa tuli esille monia niitä asioita, jotka kävin läpi teoriaosuudessani. Urheilujourna- lismille tyypillisiä ylisanoja, tunnepitoista tekstiä, miehistä kieltä, yksilöiden korostamista, samaistumista, isänmaallisuutta ja menestysodotusten luomista esiintyi kaikissa analysoimissani lehdissä riippumatta siitä, minkä lajin lehtiä ne olivat. F1-kuljettajista, jääkiekkoilijoista ja jalkapalloilijoista rakennettiin ylisanojen avulla suurempia kuin mitä he todellisuudessa ovat. Varsinkin formula yk- kösten ympärille liittyvä mystiikka pitää yllä illuusiota jostakin elämää suuremmasta.

Tunnepitoisten ja ylisanoja sisältävien juttujen avulla fanikulttuurille tuotetaan supertähtiä, joihin fanit voivat samaistua. Faniuteenhan liittyy tietty riippuvuus ja henkilöpalvonta, kuten kerroin teoriaosuudessa. Annoin palvonnasta kaksi esimerkkiä: toisen David Beckhamista ja toisen Cristiano Ronaldosta. Oikeasti hekin ovat vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat kulkeneet ammattinsa avulla ”ryysyistä rikkauksiin”ja palvotuiksi julkisuuden henkilöiksi. Media luo vain heistä tietynlaista

88 kuvaa ja imagoa. Julkisuuskuvan takana voi todellisuudessa olla aivan eri persoona kuin mitä media on antanut ymmärtää.

Teoriaosuudessa kävi ilmi, että supertähdet ovat elintärkeitä mediabisnekselle. Esimerkiksi F1- erikoislehtien kansissa ratsastetaan Kimi Räikkösellä, koska hänen tiedetään myyvän lehtiä hyvin. Kuljettajat ovat osa viihdeteollisuutta, sillä urheilukin on nykyään suurelta osin viihdettä. Fanit kuluttavat sitä saadakseen viihdettä elämäänsä ja pitävät urheilijoita ominaan. He suhtautuvat intohimoisesti kohteisiinsa. Fanikulttuuriin liittyvää intohimoa ja huumaa kasvatetaan erikoislehdillä, joissa nostetaan yksilöitä esille ja hehkutetaan kilpailuja ennakkoon käyttämällä voimakkaita adjek- tiiveja ja puhuttelemalla faneja suoraan.

Jutuissa ruokitaan eri lajien genrille tyypillisiä puhetapoja. Niissä vahvistetaan lajeihin liitettäviä ominaisuuksia, kuten genreteoriaan kuuluu. Genget toimivat fanien ajattelutapojen ylläpitäjinä. Yleisölle eli lukijoille heitetään haasteita esimerkiksi kausianalyyseissa. Heille halutaan antaa tietty ennakkovaikutelma asioista, mutta kuten populaarikulttuurin pelin henkeen kuuluu, yleisö tulkitsee, tuottaa ja kierrättää itse merkityksiä. Vaikka toimittajat lietsovat tiettyjä menestysodotuksia, fanit voivat joko uskoa niitä tai eivät.

Genreteorian liittyvässä tekstien yleisöön kohdistuvassa puhuttelussa huomio kiinnittyy siihen, miten ja millaisiin merkityksenantoihin yleisöä kutsutaan. Sisällönanalyysissani huomasin, että toimittajat ovat useimmiten urheilijan puolella. He antavat niille tukensa teksteissä. Urheilija saa kertoa kommenttinsa neutraalisti. Sen sijaan lajien vallanpitäjiin suhtaudutaan epäluuloisemmin kuin urheilijoihin. Tämä kävi ilmi erityisesti NHL- ja SM-liigan erikoislehdistä, joissa toimitus esitteli erilaisia liigojen pelastumisstrategioita. Vallanpitäjiä halutaan herätellä toimimaan lajien ja fanien par- haaksi. Noissa jutuissa toimittaja oli usein vallanpitäjiä vastaan.

Erikoislehtien kansiotsikoista oli helppo päätellä, keiden toimitus uskoi sillä hetkellä olevan niin sanotusti in. F1-erikoislehtien jokaisessa analysoimassani kannessa komeili Kimi Räikkösen kuva. Sen sijaan SM-liigan erikoislehdissä kansihenkilö vaihteli Jyrki Lumpeesta Jere Karalahteen ja Vil- le Niemiseen. Myös IS Brittifutiksen kansissa oli aina eri pelaaja.

Juttujen puhetavoissa oli joitakin vivahde-eroja eri lajien välillä, mutta suurimmaksi osaksi kaikkien lajien jutuissa toistui pitkälti samoja yleisiä piirteitä, joita luettelin tämän kappaleen alussa. F1- erikoislehdiessä lajiin yhdistetään naiskauneus, myyttisyys, sirkusmaisuus, viihde ja illuusiot josta-

89 kin elämää suuremmasta. Jutuissa viljellään valtaterminologiaa, ja toimittajat ovat lajista yhtä innoissaan kuin lehtien lukijatkin. Kulissien taakse faneja johdatellaan esimerkiksi testipäivästä ja varikkokäynneistä kertovilla jutuilla. Jääkiekon erikoislehdissä toistuivat lajin vauhdikkuus, kaksinkamppailut, supertähdet, uudistustoimenpiteet, elämykselliset ottelut, aggressiivisuus, intohimo ja räväkkyys. Lajin jutuissa käytetään taisteluterminologiaa ja välillä erittäin sotaisiakin termejä. Jääkiekkoa pidetään kovien äijien lajina, jossa hiki virtaa ja miehestä otetaan mittaa. Toimittajat suhtautuvat yhtä lailla intohimoisesti lajiin kuin lukijatkin. Jalkapallon erikoislehdissä käytettiin valtatermejä kuten F1-lehdissäkin. Lisäksi lajiin yhdistyy huuma ja hurmos. Jalkapalloa pidetään kuningaspelinä. Lehdissä käsiteltiin sekä suomalaisia huippuja maailmalla että ulkomaalaisia tähtiä. Kaikissa lajeissa toistui tunteellisuus, ylisanojen viljely, sotaisuus ja yksilöt. Ne tuntuvat liittyvän kiinteästi urheilujournalismiin.

7. LOPUKSI

Olen tutkinut tässä pro gradu -tutkielmassani Ilta-Sanomien julkaisemia IS Veikkaajan erikoislehtiä sekä lukijatutkimuksesta että sisällönanalyysista käsin. Kyselylomakkeella toteuttamani lukijatutkimuksen keskeisimmät havainnot olivat, että lukijat seuraavat urheilua eniten televisiosta, sanoma- lehdistä ja teksti-tvs:tä keskimäärin 2-5 tuntia viikossa. Lehtien sisällöt ovat täyttäneet hyvin heidän odotuksensa, ja puolet lukijoista käyttää erikoislehtiä kausioppaina. Sisällöistä lukijoita kiinnostavat eniten haastattelut, ilmiöjutut ja analyysit. Lukijatutkimus antoi vastauksia siihen, että fanit suosivat edelleen niin sanottuja valtalajeja. Kyselyyn vastanneet seurasivat eniten jalkapalloa ja jääkiekkoa, ja heistä 73 prosenttia käy seuraamassa urheilua paikan päällä. Urheilun tarjonnan lisääntyminen mediassa, erityisesti televisiossa, ei otokseni perusteella näyttäisi vähentäneen katsomossa käymis- tä. Tosin täytyy muistaa, että otokseni oli pieni, joten mitään suuria johtopäätöksiä tuloksista ei voi tehdä.

Sisällönanalyysi vahvisti urheilujournalismin ja populaarikulttuurin teorioita yhteisöllisyyden tun- teesta, yleisön asemasta kuluttajana, tunne-elämyksien tuottamisesta, samaistumisesta ja miehisestä kielestä. Kaikki teoriaosuudessani luettelemat merkittävimmät piirteet olivat nähtävissä aineistossani. Erikoislehdet tuottavat ja ylläpitävät omalta osaltaan urheiluun liittyvä fanikulttuuria. Ne antavat virikkeitä, haastavat keskustelemaan, vahvistavat supertähtien imagoja, kannustavat seuraamaan kilpailuja tai otteluita erityisesti lehtien lopussa olevien kausianalyysien ja aikataulujen avulla.

90 Yritin hahmottaa retoriikan avulla sisällönanalyysissa muun muassa sankarinluomiskulttia ja kate- gorisointia. Sankarinluomiskultti oli vahvasti esillä kaikissa analysoimissani lehdissä erityisesti sy- vällisissä henkilökuvajutuissa. Fanit rakastavat sankaritarinoita, joten heille tarjotaan niitä. Katego- risointi jäi odotettua vähäisemmäksi, sillä kuten edellä totesin, lehdissä esiintyi pitkälti samoja piir- teitä.

Olen tyytyväinen, että sain sekä lukijatutkimuksestani että sisällönanalyysistani haluamiani asioita esille. Faneille on helppo syöttää tunteellisia ja odotuksia nostattavia juttuja, sillä ne uppoavat heihin helposti. Mielestäni urheilujournalismin tekstejäkin pitää tarkastella kriittisesti ja on hyvä, että niiden taustalla vaikuttavia asioita ja teorioita nostetaan esiin. Urheilujournalismi- ja urheiluyleisö- tutkimusta saisi olla Suomessa enemmän kuin mitä tällä hetkellä on. Populaarikulttuuri, johon urheilukin kuuluu, on kasvattanut asemaansa yhteiskunnassa. Tuntuu siltä, että viihdettä tyrkytetään lähes joka tuutista niin politiikassa, kulttuurissa, vapaa-ajassa kuin urheilussakin. Urheilutapahtu- mista pyritään rakentamaan faneja viihdyttäviä. Pitää olla taukomusiikkia, kilpailuja ja kioskeja. Niin kauan kuin itse peli on ykkösasiana, ei ole hätää. Peli- ja kilpailusuorituksiahan fanit tulevat katsomaan.

Yksilöiden korostaminen fanikulttuurin tuottamisessa ja ylläpitämisessä on asettanut haasteita pie- nille urheilulajeille, jotka tuskailevat, kun niiden parhaista pelaajista ei ole tullut tähtiä suurelle ylei- sölle. Mielenkiintoisia persoonia riittää varmasti joka lajissa, mutta he eivät ole niin sanotusti me- diaseksikkäitä, koska lajit eivät saa riittävästi palstatilaa. Suomessa valtalajit pitävät sitkeästi pin- tansa, joten pienten lajien on vaikea vallata niiltä tilaa. Valtalajit pitivät paikkansa myös lukijatutkimuksessani, joten niillä on turvallinen asema Suomessa.

Supertähdet voivat tuoda lajiensa pariin uusia faneja. Joku tyttö voi ihailla vaikka Cristiano Ronal- doa, mutta ei tiedä mitään jalkapallosta ennen kuin alkaa katsoa idolinsa otteluita. Olisi mielenkiintoista toteuttaa tutkimus, jossa pyrkisi selvittämään suomalaisnuorten idoleita urheilun parista. Ket- kä ja mitkä lajit nousisivat kärkeen?

Jatkossa tutkimaani aihetta voisi hyödyntää myös esimerkiksi havainnoimalla F1-kilpailuiden, jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden faneja. Olisi kiinnostavaa tutkia, miten fanit käyttäytyvät katsomossa paikan päällä. Kuinka intohimoisesti he suhtautuvat otteluihin ja mitä katsomoissa käyminen heille todella merkitsee? Entä millaista fanikulttuuria otteluissa ja kilpailuissa on? Myös lukijatutkimuksen voisi toteuttaa uudestaan laajempana niin, että tulokset olisivat yleistettävissä. Tässä tut-

91 kimuksessani otokseni oli niin pieni, ettei tuloksista voinut vetää suurempia johtopäätöksiä. Lisäksi vastaajiksi valikoitunut joukko ei vastannut IS Veikkaajan keskimääräisiä lukijoita. Toivottavasti tutkielmani rohkaisee jotakin tarttumaan mielenkiintoiseen urheilun fanikulttuurin maailmaan ja avaa fanien silmiä ajattelemaan omia urheilulehtien lukutottumuksiaan. Aina ei kannata lähteä tunteella mukaan kaikkiin annettuihin merkityksiin, vaan kannattaa kyseenalaistaa ja tehdä omia pää- telmiään.

92 LÄHTEET

Kirjalliset

Altheide, David L. & Snow, Robert P. 1979. Media logic. Sage Library of Social Research.

Halmesvirta, Anssi & Roiko-Jokela, Heikki. 1998. Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheilu- historiallisen seuran vuosikirja. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä.

Heinilä, Kalevi. 1986. Koripallo penkkiurheiluna. Liikuntasuunnittelun laitoksen tutkimuksia. No 35. Jyväskylän yliopisto.

Heinonen, Harri & Godenhjelm, Petri. 2000. Ohranjyvä silmässä –suomalaiset yleisöt ja alkoholi. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Jyväskylä.

Helkama, Klaus, Myllyniemi, Rauni & Liebkind Karmela. 1999. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita. Helsinki.

Ilmanen, Kalervo (toim.) 2004. Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia. 3/2004. Jyväskylän yliopisto.

Karvonen, Erkki. 1997. Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä ja kritiikkiä. Tampereen yliopisto.

Koljonen, Kari. 2000. Asiamiesten selostuksista ammattilaisten analyyseihin. Helsingin Sanomien urheilujournalismi vuosina 1973-1998. Tampereen yliopisto.

Pänkäläinen, Seppo. 1998. Suomalainen urheilujournalismi. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi XV. Liikuntatieteellinen seura. Helsinki.

Ridell, Seija. 1994. Kaikki tiet vievät genreen. Tutkimusretkiä tiedotusopin ja kirjallisuustieteen rajamaastossa. Tampereen yliopisto. Julkaisuja sarja A 82/1994.

Saresma, Tuija & Kovala Urpo. 2003. Kulttikirja. Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä. Suomalai- sen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

93 Virtapohja, Kalle. 1998. Sankareiden salaisuudet. Journalistinen draama suomalaista urheilusanka- ria synnyttämässä. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä.

Lehdet

Helsingin Sanomat 6.9.2006

Ilta-Sanomat 28.2.2004

IS Brittifutis 2004, 2006, 2007

IS EM-futis 2004

IS Formula 1 2004, 2005, 2006, 2007

IS Futis 2005, 2007

IS Kiekko 2007

IS NHL 2005, 2006

IS SM-liiga 2004, 2005, 2006, 2007

Elektroniset

Godenhjelm, Petri. 1998. Yleisö suosimien urheilulajien fanikulttuuri idoleja ja sankaripalvontaa. Fanin samaistuminen suosikkijoukkueeseen ja suosikkipelaajaan. Tiedevinkki 5/1998. http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv598.html. Luettu 24.4.2007.

Heinonen, Harri. 2004. Urheilun yleisöt ja fanit elämysyhteiskunnassa: käsitteellisiä pelivälineitä. Liikunta & Tiede 6/2004, 96-100. www.lts.fi/filearc/191_s96-100_Heinonen.pdf?LTS_reg=abspl7mg8v32s94prp5djdn1d5 Luettu 20. 3.2007.

Kokkonen, Jorma. 2005. Urheilun ja julkisen suomalaisuuskäsityksen suhde 1900-luvun alussa. Liikunta & Tiede 6/2005, 65-71. www.lts.fi/filearc/368_Kokkonen.pdf?LTS_reg=0neqcn5ud6hr60ln8rg263n537 Luettu 20. 3. 2007.

94 Nikunen, Kaarina. 2005. Faniuden aika. Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhan- nen taitteen Suomessa. Tampereen yliopisto. Akateeminen väitöskirja. http://acta.uta.fi/pdf/951-44- 6387-0.pdf. Luettu 15.5.2007.

SLU:n Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. http://www.slu.fi/verkkolehti/artikkeli/?ARTIKKELI_NUM=36832. Luettu 16.4.2007.

SLU:n Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Lajien harrastajamäärät 19-65-vuotiaiden keskuudessa. http://www.slu.fi/@Bin/120061/Lajienharrastajamaarat19-65aikuiset.pdf. Luettu 12.2.2008

95 LIITE 1 IS VEIKKAAJAN ERIKOISLEHTIEN TUTKIMUS: Kyselylomake puhelinhaastatteluja varten

Elina Jouppi Ilta-Sanomien urheilusta hei. Soitanko huonoon aikaan? Olen tekemässä tutkimusta IS Veikkaajan erikoislehdistä, eli siis IS NHL:stä, IS Formula 1:stä jne. Niistä, jotka tulevat Veikkaa- jan tilauksen mukana. Olen poiminut satunnaisotoksen IS Veikkaajan tilaajarekisteristä, johon te olette osunut mukaan. Olisiko teillä hetki aikaa kysymyksiä varten?

Kyllä, jatkan Ei, lopetan

1. Mitä urheilulajeja seuraatte säännöllisesti: a) yleisurheilua Kyllä=2 Ei=1 b) jääkiekkoa Kyllä=2 Ei=1 c) jalkapalloa Kyllä=2 Ei=1 d) sisäpalloilua (salibandy, lentopallo, koripallo, käsipallo) Kyllä=2 Ei=1 e) talvilajeja (mäkihyppy, yhdistetty, hiihto, alppihiihto) Kyllä=2 Ei=1 f) moottoriurheilua Kyllä=2 Ei=1 g) tennistä Kyllä=2 Ei=1 h) muuta, mitä?

2. Mistä seuraatte urheilua: a) televisiosta Kyllä=2 Ei=1 b) teksti-tv:stä Kyllä=2 Ei=1 c) lajikohtaisista lehdistä Kyllä=2 Ei=1 d) sanomalehdistä Kyllä=2 Ei=1 e) ilmaisjakelulehdistä Kyllä=2 Ei=1 f) iltapäivälehdistä Kyllä=2 Ei=1 g) internetistä Kyllä=2 Ei=1 h) radiosta Kyllä=2 Ei=1 i) paikan päällä katsomossa? Kyllä=2 Ei=1

3. Kuinka paljon käytätte viikossa aikaa urheilun seuraamiseen: a) alle kaksi tuntia b) 2-5 tuntia c) 6-10 tuntia d) yli 10 tuntia

4. Kuinka monta IS Veikkaajan erikoislehteä on tullut luettua? a) kaikki tähän mennessä ilmestyneet (18 kappaletta) b) yli kymmenen kappaletta c) 6-10 kappaletta d) 1-5 kappaletta

5. Mitkä seuraavista ominaisuuksista sopivat kuvaamaan IS Veikkaajan erikoislehtiä? Arvostettu Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Taustoittava Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Analysoiva Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Asiantunteva Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0

96 Ajankohtainen Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Epäluotettava Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Yllättävä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Viihdyttävä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Tylsä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Monipuolinen Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Keskustelua herättävä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Älykäs Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Ärsyttävä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Väritön Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Edelläkävijä Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0 Pinnallinen Kyllä=2 Ei=1 Ei osaa sanoa=0

6. Miten luette yleensä erikoislehtiä: a) selailen läpi muutaman kerran b) kerran perusteellisesti kannesta loppuun c) useita kertoja kauden aikana?

7.a) Kuinka tarpeellisina pidätte erikoislehtiä? a) erittäin tarpeellisina b) melko tarpeellisina c) melko tarpeettomina d) erittäin tarpeettomina

7.b) Tilaisitteko IS Veikkaajaa ilman näitä erikoislehtiä? a) kyllä b) en

8. Kuinka kiinnostavia lehtien eri osiot ovat: a) henkilöhaastattelut erittäin kiinnostavia melko kiinnostavia ei kovin kiinnostavia ei yhtään kiinnostavia b) ilmiöjutut erittäin kiinnostavia melko kiinnostavia ei kovin kiinnostavia ei yhtään kiinnostavia c) analyysit erittäin kiinnostavia melko kiinnostavia ei kovin kiinnostavia ei yhtään kiinnostavia d) kolumnit erittäin kiinnostavia melko kiinnostavia ei kovin kiinnostavia ei yhtään kiinnostavia e) kausiohjelma erittäin kiinnostavia melko kiinnostavia ei kovin kiinnostavia ei yhtään kiinnostavia

9. Mikä olisi mielestänne sopiva irtonumerohinta erikoislehdille? Vai ostaisitteko ollenkaan irtonumerona? a) 1 euro b) 2 euroa c) 3 euroa tai yli

97 d) en ostaisi irtonumerona

10. Ovatko erikoislehtien sisällöt täyttäneet odotukset? a) erittäin hyvin b) melko hyvin c) ei kovin hyvin d) melko huonosti e) erittäin huonosti

11. Nyt olemme jo loppupuolella. Mistä seuraavista teemoista haluaisitte Ilta-Sanomien julkai- sevan erikoislehtiä? a) IS Lumiurheilu (käsittelisi lähinnä alppihiihtoa ja lumilautailua) Kyllä=2 Ei=1 b) IS Sisäpalloilu (kotimaiset palloilusarjat: salibandy, koripallo, lentopallo) Kyllä=2 Ei=1 c) IS Mestareiden liiga Kyllä=2 Ei=1 d) IS Pesäpallo Kyllä=2 Ei=1 e) IS SM-liiga Playoffs Kyllä=2 Ei=1

12a) Määräaikaisille tilaajille: Mikäli erikoislehdet eivät sisältyisi määräaikaistilauksen hintaan, olisitteko valmis maksamaan niistä lisähinnan.

Kyllä=2 Kuinka paljon? euroa Ei=1

12b) Kestotilaajille: Kuinka tärkeänä etuna koette sen, että erikoislehdet tulevat IS Veikkaajan tilaukseen kaupan päälle? a) erittäin tärkeänä b) melko tärkeänä c) en kovin tärkeänä d) en lainkaan tärkeänä

No niin, nyt päästiin loppuun. Lähetän teille postitse IS Veikkaajan pipon kiitokseksi siitä, että teillä oli aikaa vastata kysymyksiin. Mukavaa päivän jatkoa! Hei hei.

98 TAUSTATIEDOT

1. Sukupuoli: (merkitse tilaajarekisteristä) a) mies b) nainen

2. Ikä: (kysy) a) alle 24-vuotias b) 25–34-vuotias c) 35–44-vuotias d) yli 44-vuotias

3. Asuinpaikka: (kysy) a) Suur-Helsinki b) Turku c) Tampere d) Oulu e) Muu yli 30 000 asukkaan kaupunki f) Alle 30 000 asukkaan kaupunki g) Maalaiskunta

4. Ammatti: (kysy) a) Johtava asema b) Ylempi toimihenkilö c) Alempi toimihenkilö d) Työntekijä e) Opiskelija/koululainen f) Eläkeläinen g) Muu

5. Olen: (merkitse tilaajarekisteristä) a) IS Veikkaajan kestotilaaja b) IS Veikkaajan määräaikainen tilaaja

99 LIITE 2

100 LIITE 3

101 LIITE 4

102 LIITE 5

103 LIITE 6

104 LIITE 7

105 LIITE 8

106 LIITE 9

107 LIITE 10

108 LIITE 11

109