Huovuttaminen Vei Sydämen S. 8 • Maistuuko Lipeäkala? S

2/2008

• Teak Teknologia- keskus avattiin s. 6 - 7

• Kansainvälistyvä Kauhajoki s. 4 - 5

• AKO-ohjelmasta kohti KOKOa s. 9

• Suupohja-kanava suunnitteilla s. 10

• Summeri-Mirella ohjaa Suzie- musikaalin s. 13

• Presidentti suojelee Hopeasomman s. 15

• Huovuttaminen vei sydämen s. 8 • Maistuuko lipeäkala? s. 11 SUUPOHJALAINEN 1/2008

PÄÄTOIMITTAJALTA Risto Kuutti

Laskukaudella katse kehittämiseen.

Maailmassa on nopeasti siirrytty taantu- Hiljaisempi aika olisi hyvä käyttää myös van talouden aikaan. Taantuman merkit yritystoiminnan pitempiaikaisen toiminnan näkyvät jo Suomessakin. Koska Suomen kehittämiseen siten, että parempien aikojen viennin osuus suhteessa kansantalouteen alkaessa yritys olisi valmis vastaamaan kas- on keskimääräistä huomattavasti suurempi, vavan kysynnän haasteisiin. maamme on riippuvainen talouden kehityk- SUUPOHJALAINEN sestä muualla maailmassa. Kysynnän määrä on laskemassa Yhdysvalloissa, Euroopassa ISSN-1795-1194 ja Venäjälläkin. Tämä tuntuu jo Suomessa. Kehittämisen kohteita voivat olla mm. yrityk- Suupohjassa on myös merkkejä hei- sen henkilöstö, taloushallinto, markkinointi, Julkaisija: kentyvästä kysynnästä ja taloudesta. Tällä tuotteet jne. Kehittämiseen on mahdollista Suupohjan elinkeinotoimen hetkellä merkit ovat erityisesti näkyvissä saada asiantuntija-apua sekä rahoitusta TE- kuntayhtymä / Kauhajoen Teuvalla, jossa sahatoiminnan lopetus ja keskukselta, Suupohjan Kehittämisyhdistys seudun aluekeskusohjelma naapurikaupungin selluloosatehtaan toden- ry:stä, Tekesistä ja Finnverasta. Suupohjan näköinen lopettaminen tulevat lisäämään elinkeinotoimen kuntayhtymällä on meneil- Päätoimittaja: työttömyyttä. Tehtaiden lopettamisten vai- lään hankkeita, joissa voidaan avustaa kehit- Risto Kuutti kutukset näkyvät lievempinä myös muissa tämissuunnitelmien laadinnassa ja uusien p. 040 530 7680 Suupohjan kunnissa. Useissa yrityksissä yritysten perustamisessa. s-posti: [email protected] joudutaan suunnittelemaan lomautuksia, joita tullee toteutumaan ensi vuoden alussa. Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski Vaikka talousuutiset ovat viime aikoina olleet p. 020 7470 308 tai 040 757 2283 pääosin negatiivisia, on syytä muistaa, että fax 020 7470 320 Tehtaiden lopettaminen, kysynnän heikenty- yritysten taloudellinen tilanne on pääosin s-posti: [email protected] minen ja eräiden kustannusten nousu tulevat varsin hyvä. Devalvaatiosta ei ole pelkoa, vaikeuttamaan erityisesti pienten yritysten kuten tapahtui 90-luvun alussa. Suupoh- Postiosoite: ja yrittäjien toimintaa, joiden suojana ei ole jassa on ollut kuluvana vuonna merkittäviä Suupohjalainen / toimitus työttömyysturvan kaltaista järjestelmää. rakennushankkeita ja rakennustoiminta C/o LC Logistics Center Oy Yritykset joutuvat itse suunnittelemaan ja jatkuu aktiivisena myös ensi vuonna. Useilla Teknologiapuisto 1 toteuttamaan toimenpiteitä, jotka voivat yrityksillä tilauskanta riittää pitkällekin ensi 61800 Kauhajoki kantaa vaikean ajan yli. Yritysten olisi hyvä vuoteen. tällöin käyttää asiantuntijayritysten, tilitoi- Tässä numerossa avustivat: mistojen, SEK:n ja rahoituslaitosten apua Toivotan hyvää joulua ja positiivista Päivi Lahti-Kuusisto akuuttien toimenpiteiden suunnitteluun ja kehittämismieltä vuodelle 2009. Reija Iso-Mustajärvi toteutukseen. Pirjo Ala-Fossi Anne Lepistö Terhi Välisalo Arja Uitto Thanh Huynh Sanna Uusitalo Pia Nurmela Anne-Mari Leppinen TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Ulkoasu: Divico Oy

Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Hyvää Koulua! Painosmäärä: 17 000 kpl Voi kun oli taas niin suloista ja mieltä Pienehkö kyläkoulu on hallittavissa, kiu- Paino: I-Print Oy, Seinäjoki lämmittävää! saaminen on mahdollista huomata ja siihen Ai mikäkö? No, tietenkin koulun joulu- tarttua. Tarvitaan tietenkin herkkää korvaa, Seuraava numero: juhla. Heleitä ääniä, kiherryttäviä sketsejä, asennetta ja jaksamista opettajilta, luotta- ilmestyy kesäkuussa 2009 jännityksestä näpräileviä sormia. (Kiitos, musta ja välittämistä oppilailtakin. Komsin koulun suloiset oppilaat ja ihanat Koulu on melkeinpä tärkein, ellei tärkein opettajat!) palvelu kunnassa. Onko meillä varaa olla Vuoden tapahtuma lapsiperheissä panostamatta siihen, ihmisen kokoisiin pistää jälleen miettimään koulun − hyvän ympyröihin? Jos emme tee lapsuudesta koulun merkitystä. ihmisen parasta aikaa, mitä siitä seuraa? Lapset viettävät luokkahuoneissa niin Tämän lehden kolumnissa kirjoitetaan ison osan ajasta, että sillä on äärettömän kulttuurin merkityksestä selviytymiselle. suuri vaikutus siihen, miten lapsi kasvaa Samasta asiasta puhutaan. Onko meillä isoksi ihmiseksi. varaa olla panostamatta kulttuuriin?

Koska syksy on ollut murheellinen seu- Sadat poistuvat työpaikat alueellamme tumme koulumaailmassa, ei voi olla liikaa pistävät monet miettimään muuttolaati- miettimättä sitä, voisiko oman lapsen koulu koiden pakkaamista. Jos olisin samassa olla paikka, jossa ei tarvitse kärsiä kiusaa- tilanteessa, mikä minua pidättelisi? Tietenkin misesta. Ettei kenenkään pienen sydämen läheiset, ystävät ja sukulaiset. Mutta hyvänä tarvitsisi kovettua. kakkosena tulee hyvä koulu ja hyvä koulun Tuntuu, että se on mahdollista − tai ilmapiiri. Se on äärettömän tärkeä poismuut- ainakin mahdollisimman paljon mahdollista tamattomuuspäätöksen syy. (tottakai joka paikkaan mahtuu kiusaamista). SUUPOHJALAINEN 2/2008

Sisällys:

5. Aronkylässä avantoon

4. Kansainvälisyyskeskus kotouttaa 4. Vietnamilaisryhmä saapui Kauhajoelle 5. Aronkylä järjesti infoillan maahanmuuttajille 11. Lipeäkala 5. International game night attracted vaatii taitoa 6. Teak Teknologiakeskus avattiin 6. Kansainvälinen Teak 7. Teknologiainnovaatiot mahdollisuus 8. Hanne Alho Jurvan viimeinen Vuoden yrittäjä 9. AKO-ohjelmasta kohti KOKOa 9. Leader-ohjelma vauhdissa 10. Suupohja-mediahankkeet käynnistymässä 10. Avoimia kuituverkkoja Pohjanmaalla 11. Hyypästä tuhat kiloa perinteistä lipeäkalaa 11. Joululahja voi olla myös ekologinen 12. Jämerää! kokosi satoja osallistujia 12. Jämerää 12. Kolumni: Kirje uusille valtuutetuille ainoan 13. Kasvot: Mirella Pekkonen juontaa, ohjaa ja musisoi kerran? 14. Tapahtumakalenteri 15. Tuhat hiihtäjää Hopeasompaan Parraan 15. Suupohja tanssii tammikuussa Karijoella 16. Kauppatieteiden opinnot alkoivat Kauhajoella 16. Yhteystiedot

13. Mirella, suzie ja Summeri

SUUPOHJALAINEN 2/2008

Teksti ja kuvat: Kansainvälisyyskeskus Tiina Rantakoski kotouttaa ja neuvoo.

Kauhajoen seudun kansainvälisyyskeskus INKA on – Tämä Kauhajoen projekti on pilotti Suomessa aloittanut toimintansa teknologiakeskus Logistissa. ja muut Pohjoismaat ottavat siitä mallia. Keskuksessa työskentelevät maahanmuuttokoor- Suurlähettiläs Pekka Hyvönen uskoi maahan- dinaattori Sanna Uusitalo sekä vietnamilainen muuttajien sopeutuvan alueelle helposti. harjoittelija Thanh Huynh, suomalaiselta nimeltään – On hyvä huomata, että työnantajat ovat täy- Sini. sillä mukana, tämä ei ole mikään pätkätyöprojekti, Työ on alkanut vauhdikkaasti muun muassa Hyvönen mainitsi. lokakuussa Kauhajoelle tulleen vietnamilaisryhmän Hyvönen muistutti myös, että vietnamilaiset parissa. 18 vietnamilaista saapui töihin Kauhajoen tulevat rikastuttamaan aluetta omalla kulttuurillaan. seudun yrityksiin ja kansainvälisyyskeskus koordi- Hän piti hyvänä seikkana sitä, että kansainvälisyys- noi heidän kotouttamistaan. keskus on valmiina. Keskus avattiin elokuun lopussa kahden Kansainvälisyyskeskuksen tavoitteena on tukea suurlähettilään juhlistaessa tapahtumaa. Vietnamin kotouttamista, lisätä suvaitsevaisuutta ja toimia Suomen suurlähettiläs Tran Ngoc An ja Suomen kansainvälisten asioiden keskipisteenä Kauhajoen Vietnamin suurlähettiläs Pekka Hyvönen leikkasi- seudulla. Keskus toimii info- ja neuvontapisteenä ja Maahanmuuttokoordinaattori Sanna Uusitalo. vat nauhan ja paljastivat keskuksen nimeksi INKA. tiloissa on käytössä käsikirjasto ja internetyhteys. Tran Ngoc An muistutti puheessaan, että glo- Maahanmuuttokoordinaattorin tärkein tehtävä hyvin; tuntuu kivalta huomata, että ihmiset ovat baalius luo suuria mahdollisuuksia, mutta asettaa on auttaa alueelle tulevia maahanmuuttajia kotou- kiinnostuneita, sanoo Sanna Uusitalo. myös isoja haasteita. tumisessa. Hän palvelee myös yrityksiä ulkomaista Ensimmäinen ystäväkurssi on jo käynnistynyt. – Etelä-Pohjanmaan, Kauhajoen ja Vietnamin työvoimaa koskevissa asioissa. Sanna Uusitalo Kurssilla haetaan ystäväperheitä maahanmuuttajil- yhteistyössä on isoja mahdollisuuksia myös kau- lähtee noudattamaan juuri valmistuneen maahan- le. Suomalainen ystävä tutustuttaa maahanmuutta- passa, investoinnissa ja koulutuksessa. Toivon, että muuttostrategian linjauksia. Tärkeänä keinona on jia kieleen, kulttuuriin ja elämäntapaan. yhteistyö kehittyy edelleen. ns. kotouttamispolku, johon on kerätty eri vaiheet, Uusitalolla on kokemusta alasta työskennelty- Yhteistyötä rekrytoinnissa Tran Ngoc An piti yh- joita muuttaja kohtaa uudessa tilanteessaan. ään Turussa maahanmuuttajanaisten yhdistyksessä tenä parhaimmista kansainvälistymisen muodoista. – Pidän tärkeänä alueen asukkaiden ja maa- sihteeri-tiedottajana. Hän kertoo tulevansa mielel- hanmuuttajien yhteyksiä. Kummiperheitä on löytynyt lään töihin Suupohjaan. Sukujuuria löytyy Isojoelta, josta hänen vanhempansa ovat lähtöisin. kauhajoki.internationalcafe.fi – Itse olen Porista kotoisin ja viimeksi olen asu- nut Turussa. Opiskelin Englannissa muun muassa sosiaaliantropologiaa, kehitysmaatutkimusta, rau- han tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa. Tutkinto vastaa Suomessa lähinnä valtiotieteiden maisteria, hän kertoo.

Vietnamin Suomen suurlähettiläs Tran Ngoc An (toinen oik.) ja Suomen Vietnamin suurlähettiläs Pekka Hyvönen (toinen vas.) avasivat uuden kan- sainvälisyyskeskuksen. Mukana myös Carita Latikka Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä, Kauhajoen kaupungin- valtuuston puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) ja kaupunginjohtaja Antti Rantakokko.

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisyys-hankkeen projektipäällikkö Mai Renko antoi näytteen vietnamilaisen dan baun soitosta.

Vietnamilaisryhmä saapui Kauhajoelle

Töihin tuleva vietnamilaisryhmä saapui Kauhajo- elle lokakuussa. Ensimmäisessä ryhmässä on 18 miestä, jotka työllistyvät puu- ja metallialan yrityksiin. He aloittavat kotoutumisen ja työhön perehty- misen uuteen kotimaahan koulutusjaksolla.

Ensimmäisellä viikolla maahanmuuttajat kiersivät tutustumassa uusin työpaikkoihinsa. Kuva Kaluste- Teamistä, jonne sijoittuu kaksi työntekijää. (kuva vas.) SUUPOHJALAINEN 2/2008

Aronkylä järjesti oman infoillan maahanmuuttajilleen Uussuomalaisia, uussuupohjalaisia, uusaronkylääsiä...

Kauhajoen Aronkylän yhdistykset järjestivät Tropiikista pohjoisnavalle kyläyhdistys etunenässä kylän maahanmuuttajille erityisen tiedotusillan marraskuussa. Kylän Ilta meni leppoisasti, tieto kylän mahdollisuuk- tapahtumista tiedotetaan kyllä monipuolisesti sista meni perille ja mukavia tuttavuuksia syntyi kyläläisille, mutta vain suomeksi. Tämän vuoksi kielirajoitteista huolimatta. haluttiin kertoa nenäkkäin kylän monipuolisista Infoilta päättyi Aron virkistysalueen harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista esittelyyn, makkaranpaistoon, sauvakävely- suomea taitamattomille uusaronkylääsille. harjoituksiin sekä saunomiseen ja avantouimi- Tapahtuman järjestämisen suuri haaste seen. Neljä hurjinta vietnamilaismiestä saatiin oli tiedon vieminen maahanmuuttajille. Heitä hullutettua avantouimaan. Kokemuksista on tavoitettiin INKA-kansainvälistymiskeskuksen ja varmasti paljon kerrottavaa kotiväelle! tutun tuttujen kautta sekä koputtelemalla oville, joiden viereen oli parkkeerattu ulkomaalaisessa Asennetta! rekisterissä oleva auto. Kutsuja tiputeltiin myös postilaatikoihin, joissa lukevia nimiä ei osattu Mielipiteet ulkomaisen työvoiman tuomisesta lausua. Tieto meni perille, sillä lopulta tapah- kotinurkille vaihtelevat: ollaan voimakkaasti tumaan osallistui viisi puolalaista ja viisitoista puolesta sekä vastaan ja kaikkea siltä väliltä. vietnamilaista uusaronkyläästä. Tunnelma oli Maahanmuuttaja ei kuitenkaan ole itse se hen- tiivis Aronkylän piskuisessa saunamökissä. Kulttuurishokkia? Saunomista ja avantouintia suomalaiseen kilö, joka tekee Suupohjassa poliittisia linjauk- tyyliin. Kuva: Arja Uitto. sia työvoiman rekrytoimisesta. Maahanmuuttaja on Hyöty on molemminpuolinen rohkea ja ennakkoluuloton lähtiessään kauas kotoa tuntemattomaan, kuten monien suupohjalaisten esi- Infoillan kautta Aron maahanmuuttajat saivat ei taida vielä olla kyläpaikkaa Puolassa tai Vietna- isät olivat lähtiessään aikoinaan Ameriikkaan. Nämä tietoa lähellä olevista harrastuksista: tapahtumista, missa eikä maahanmuuttajilla Aronkylässä! tyypit, yksilöt, persoonat ansaitsevat inhimillisen vapaa-ajanviettopaikoista, liikuntavuoroista ja Ilta vedettiin kahdella kielellä, suomella ja kohtelun ja mahdollisuudet löytää oman elämänsä yhdistyksistä. Osallistumalla kylän harrastuksiin englannilla, sillä osallistujien joukosta löytyivät polut uudella kotiseudulla Suupohjassa. on uusaronkylääsillä mahdollisuus saada iltojen sekä englanti-puola että suomi-vietnam -tulkit. Illan ratoksi mukavaa tekemistä. Myös Aron yhdistykset vetäjät olivat kyllä henkisesti varautuneet selittä- Miltähän muuten tuntuisi muuttaa ummikkona hyötyvät: kun Aronkylän harrasteryhmissä ja tapah- mään asiat kaikilla osaamillaan kielillä, raajoillaan joko Vietnamiin tai Puolaan töihin? tumissa käy väkeä, niin harrastustarjonta jatkuu ja pantomiimilla, mutta tätä repertuaaria ei tarvittu monipuolisena kaikille kyläläisille. laajemmalti. Eivätkä monikulttuuriset kontaktit liene kenel- Terhi Välisalo lekään pahitteeksi: monella vanhoista asukkaista Tiedottaja Kauhajoen Aron Kyläyhdistys ry

International game night attracted 50 foreigners.

On Tuesday 2.12.2008 happened the first international game evening organised by International Center INKA. The game night started at 6 pm. at Janoinen Leipuri, Kauhajoki, attracted about 50 people living in Kauhajoki and surroun- ding areas. People who joined in the night are foreigners and immi- grants from different countries such as Vietnamese, Esto- nian, Nigerian, Hungarian, Ukrainian, Ecuador and German. At the International Café game night, foreigners met and played different kind of games with local people who are interesting to be friend with them. The games shortened the gaps of language and communication between foreigners and local people, and they had a lot of fun to be together.

Thanh Huynh Assistant to Immigration Coordinator INKA - International Center of Kauhajoki Region

Kansainvälinen peli-ilta kiinnosti 50:a.

Kansainvälisyyskeskus INKA järjesti joulukuun Kansainvälisessä illassa ulkomaalaiset tapasivat ja The games shortened the gaps of language and communica- alussa kansainvälisen peli-illan. Janoisessa Lei- pelasivat erilaisia pelejä paikallisten kanssa. Peli-ilta tion between foreigners and local people, and they had a lot of purissa pidetty ilta keräsi peräti viitisenkymmentä oli osa ystävyystoimintaa, jota on käynnistetty tuke- fun to be together. Photo: Tiina Rantakoski henkeä Kauhajoelta ja lähiseudulta. maan ulkomaalaisten kotoutumista. Peli-ilta osoitti, Peli-iltaan osallistui lukuisista maasta olevia että kokoontuminen yhteen ja hauskanpito kaven- Pelaaminen ja hauskanpito yhdessä kaventaa kielimuureja ja maahanmuuttajia. Kansalaisuuksien joukossa oli tavat kielimuureja ja helpottavat kommunikoimista helpottaa kommunikoimista. Kuva: Tiina Rantakoski mm. vietnamilaisia, virolaisia, nigerialaisia, unkari- paikallisten ja ulkomaalaisten välillä. laisia, ukrainalaisia, ecuadorilaisia ja saksalaisia. SUUPOHJALAINEN 2/2008

Teak Teknologiakeskus edistää yritysten kilpailukykyä.

Teak Teknologiakeskuksen avajaisia vietettiin 11.–13. joulukuuta. Torstaina vietettiin virallisia avajaisia, perjantaina perehdyttiin ajankohtaisiin aiheisiin seminaarissa ja lauantaina olivat ovet avoinna kaikille halukkaille.

Teak loi Teuvalle Suomen johtavan puu- ja huonekalualan teknologiakeskuksen, jonka tärkein tavoite on edistää ja aktivoida yritystoimintaa. Keinoina ovat koulutus, kehittäminen sekä uusimman tekno- logiaosaamisen siirto yrityksiin. – Teak Teknologiakeskus panostaa entistä selkeämmin korkean teknologian koulutuksiin. Näitä ovat esimerkiksi tuotantoautomaatiolinjan, robotiikan sekä CAD-, CAM- ja CNC-tekniikkaan suunnitellut koulutukset. Verkkokoulutus, siirrettävät opetuslaitteet ja kansainvälisyys ovat yhä tärkeäm- mässä roolissa, kertoo toimitusjohtaja Lars Kron- qvist. Teknologiakeskuksessa kehitetään myös uutta tuotantoteknologiaa. – Erityisesti panostamme tuotannonohjauk- seen, jota pystymme tekemään Euroopan nykyai- kaisimmilla laitteilla, Kronqvist korostaa.

Joustavat tuotantojärjestelmät tuovat kilpailukykyä työssä yritysten kanssa jo 90-luvun alkuvuosina. Teknologiaosaston johtaja Yrjö Huttunen (toinen vas.) esitteli avajaisvieraille uutta tuotantoautomaatiolinjaa. Teknologiaosaston johtajan Yrjö Huttusen mukaan Harjusen mukaan oppilaitoksen keihäänkärkiä kansainvälistyminen tuo kehityspaineita puu- ja ovat olleet myös kansainvälistyminen ja panostus Teak Teknologiakeskus on panostanut koulutukseen huonekaluteollisuudelle. uusimpaan teknologiaan. ja teknologiapalvelujen tarjoamiseen yrityksille. Koulu- – Tuotannon kyky toimia markkinoiden edel- – Tavoite olla Suomen johtava puu- ja huoneka- tusta annetaan muun muassa robotiikasta. (kuva alla) lyttämällä tavalla on haaste. Teknologian avulla on lualan teknologiakeskus on ollut kunnianhimoinen voitava luoda lisää kilpailukykyä. CNC, robotiikka, mutta realistinen. Siinä on mielestäni miehittämätön tuotanto, joustavat tuotantojärjestel- onnistuttu. mät ja ennakkoluuloton ajattelu antavat yrityksille Harjunen huomautti, että edessä mahdollisuuksia, Huttunen korostaa. oleva taantuma asettaa uusia haasteita myös Teakille ja huonekaluteollisuudelle. Askeleen edellä Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela korosti niin ikään aikuiskoulutuksen tiivistä yhteistyötä työelämään. Avajaisissa puhunut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuk- – Teakissa on ollut ainutlaatuista toi- sen johtaja Raimo Harjunen muistutti, että Teak on miminen laajalla alueella ja syventyminen alusta saakka tavoitellut valtakunnallisen koulutta- erikoisalaan. Tämän suuren elinkeinoelä- jan asemaa. män murroksen äärellä, joka voimakkaasti – Tämä on tarkoittanut mittavaa panostusta koskettaa myös Suupohjaa, on koulutta- siihen, että oppilaitos on kulkenut erityisalan osaa- minen suuri mahdollisuus. misessa mieluummin askeleen edellä kuin perässä Avajaisissa puhuivat myös Teak Oy: suhteessa yritysten kunkin hetken osaamistarpei- n hallituksen puheenjohtaja , siin. Täällä on toteutettu koulutusta tiiviissä yhteis- Kari Penttilä kansainväliset vieraat ja toimitusjohtaja Lars Kronqvist. Avajaispäivä huipentui ilotulitukseen.

Kansainvälinen Teak Teak Teknologiakeskuksen avajaiset osoittivat, Saksan jälkeen. Kansainvälisessä kaupassa että talon toiminta on hyvin kansainvälistä. Kiina on maailman kolmanneksi suurin toimija. Avajaisissa ja seminaarissa puhuivat yhteis- Kiinan huonekaluteollisuudelle on ominaista työkumppanien edustajat Kiinasta, Puolasta, työvoimavaltaisuus, työvoiman alhainen kustan- Kazakstanista, Iralannista, Latviasta ja Ruot- nustaso ja tuotteiden edullisuus. Maan 50 000 sista. yritystä työllistävät 5 miljoonaa ihmistä. Liaonin- Kiinan terveiset toi johtaja Zu Shuwu Kiinan gin maakunnassa on 2000 huonekalualan huonekaluteollisuusliitosta. Shuwu edustaa yritystä työllistäen yli 230 000 henkeä. myös Liaoningin maakuntaa, jonka huonekalu- Zu Shuwu korosti sitä, että Kiina aikoo yhdistyksen kanssa Teakilla on ollut yhteistyö- jatkossa panostaa tuotekehitykseen ja tuotannon projekteja jo 90-luvulta lähtien. nykyaikaistamiseen. Kiina on maailman suurimpia huonekalu- – Tuotekehitys ja -suunnittelu eivät vielä jen valmistajia ja suurin niiden viejämaa. Joka ole riittäviä. Tavoitteena on, että jatkossa Made neljäs huonekalu tehdään Kiinassa, tuotannon in China -leiman sijasta tuotteessa lukisikin kokonaisarvo on 76 miljardia dollaria. Created in China. Tutkimus, uudet teknologiat Kiina koko talous on tällä hetkellä maailman ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä, Zu Shuwu neljänneksi suurin Yhdysvaltojen, Japanin ja korosti. SUUPOHJALAINEN 2/2008

Tiedosta taito -seminaari pureutui kalustusalan haasteisiin. Zu Shuwu Kiinasta (kolmas oikealta) perehdytti maan huo- nekaluteollisuuteen. Kuvassa myös luennoitsijat Tapani Tuohiniemi (kolmas vas.) ja Antti Ahonen (viides vas.) sekä Aitbek Sarsengaliyev Kazakstanista (toinen oik.).

Trendit, nanoteknologia, rajaton joustavuus… Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski Teknologiainnovaatiot mahdollisuus huonekalualalla.

Huonekaluteollisuuden haasteisiin ja mah- käytettyjä työtuolejaan ja myy ne uudelleen. Lama oli korkeakoulu dollisuuksiin paneuduttiin Teak Teknologia- Muina trendeinä hän mainitsi nanoteknologian käyttämisen ja virtuaalimaailman mahdollisuudet. keskuksen avajaisseminaarissa. Tiedosta Myyntijohtaja Jyrki Tiainen Hiipakka-konsernista muisteli Pohjanmaan huonekalualan selviytymistä taito -seminaariin osallistui iso liuta alan Lähellä asiakasta 90-luvun taitteen lamassa. yritysten edustajia niin puhujina kuin osallis- – Laman läpikäynti oli yrittäjille korkeakoulu. tujinakin. Isku Oy:n tuotantopäällikön Jari Pajalan mukaan Silloin opittiin paljon. teknologian kehittyminen merkitsee tuotannossa Tiainen korosti sitä, että yrityksen on tunnet- parempaa kokonaisuuksien hallintaa. Kyse ei ole tava se maailma, johon tuotteita tekee. – Teemme Tuotekehityspäällikkö Kimmo Sundström Martela Oy:stä nosti esiin useita esimerkkejä, joissa tekni- vain henkilöstökulujen säästöstä, vaan etenkin kalusteita tavallisille ihmisille, joten meidän on nen seikka on innovatiivisesti yhdistetty tuotekehi- läpimenoajojen nopeutumisesta ja sitä kautta sääs- tunnettava se maailma. Teemme tutkimusta uusista tykseen. töistä. asiakasryhmistä. Tärkeätä on, että uutuustuotteet – Jos hetkeksi pysähtyy, oikealta tai vasemalta – Hyvän tuotantoteknologian käyttöaika on ovat verkossa ja siellä on mahdollisuus asiakaspa- mennään ohi. Innovoinnissa on kyse siitä, että nykyään entistä lyhyempi. Uudempi ja parempi lautteeseen. kyselee ja kuuntelee, jatkuvasti. Pitää olla utelias ja teknologia on jo kulman takana, Pajala sanoi. Hiipakalta lähtee vuodessa 300 000 kollia bencmarkata muita aloja, Sundström korosti tuote- Tekniikan avulla hallitaan paremmin tietoa. tavaraa, joten jakelun ja logistiikan sujuvuus on kehityksen merkitystä. – Tekniikka tietää prosesseista, tuotteista, oleellista. Nykypäivän kekseliäisyys on muun muassa tari- minuuteista, päästöistä. Sen avulla pystytään suun- Jyrki Tiainen korosti Suupohjan seudulla olevia nan ja tunteellisen kauneuden luomista tuotteisiin. nittelemaan tulevaa. resursseja liiketoiminnan kehittämiseen. Teknisistä oivalluksista Sundström nosti esiin Parhaimmillaan hyvä teknologia tuo tuotantoon – Tuotannon kehittämisessä Teak on Euroopan mm. sähköllä korkeussäädettävät pöydät, ilmanpuh- rajatonta joustavuutta, optimoi materiaalin käyttöä ja kärkeä. Tuotekonseptien kehittämisessä meillä on distimien integroimisen työpisteisiin sekä tasokaiut- tuo tarkkuutta tekemiseen. Pajala korostaa asiak- SeAmk. Vaasan yliopisto on panostanut huoneka- timien avulla työpisteiden hälyn vähentämisen. kaan merkitystä, kun mietitään uusia huonekaluteol- lualan liiketoimintakonseptien johtamisen tutkimuk- Sundström korosti trendien haistelun merkitystä lisuuden tekniikkaratkaisuja. seen. Martelan tuotekehityksessä. – Asiakas sparraa siinä, ollaanko tekemässä Seminaarissa Tekesin Antti Ahonen esitteli – Täytyy ennakoida ja kerätä heikkoja sig- oikeita ratkaisuja. Tekesin rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Tapani naaleja. Trendikorttien tarkoituksena on valaista Pajala huomautti, että etenkin IT-teknologia on Tuohiniemi Puuteollisuusyrittäjät ry:stä toi esiin sellaisia ilmenneitä, haluttuja ja mahdollisia fiiliksiä, kallista yrityksille ja vie varoja muilta laiteinvestoin- ajankohtaista puu- ja huonekaluteollisuudesta. joilla toimistotyön viihtyvyyttä työntekijälle voitaisiin neilta. Suomen huonekaluteollisuus työllistää yli 10 parantaa. – Sen takia koulutuksella ja osaamisella on 000 henkeä. Se koostuu pääosin pienistä yrityk- Esimerkkeinä yleisistä trendeistä hän mai- entistä tärkeämpi rooli. On tiedettävä, mihin tekni- sistä, alan 1621 yrityksestä suurin osa työllistää alle nitsi saunojen sisustusbuumin. Se lähti siitä, että siin ratkaisuihin ryhdytään ja saatava niistä kaikki 10 henkilöä. hetivalmiin kiukaan turvaetäisyys oli pienempi kuin hyöty irti. Teollisuuden tuotannon bruttoarvo yli 1,3 miljar- perinteisen, mikä loi pohjan uudelle suunnittelulle. dia euroa. Vientiin menee vajaa viidennes. Ajan trendejä ovat myös hyvän unen tärkeys ja ympäristöarvojen korostaminen. – Massiivipuu on pitkäikäistä eikä kertakäyt- töistä. Trendikästä on myös korjaus sekä se, että kerätään vähemmän tavaraa. Eräs yritys kunnostaa Teak Oy / Teak Teknologiakeskus Oy

• Pohjoismaiden suurin puu- ja huonekalutoimialaan erikoistunut aikuiskoulutuskeskus Kimmo Sundströmin mielestä nykypäivän kekseliäisyys on muun muassa tarinan ja tunteellisen kauneuden luomista tuotteeseen. • Perustettu 1959, 50-vuotisjuhla keväällä 2009

• Liikevaihto 7 miljoonaa euroa

• Henkilöstöä 100

• Oppilaita n. 850, joista Teuvalla n. 350

• Useita toimipisteitä ympäri Suomea

• Teak Teknologiakeskukseen rakennettiin uutta toimitilaa yhteensä n. 1500 neliötä

• Vanhaan kiinteistöön tehtiin pintaremontti ja mm. keittiö uusittiin

• Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti on yhteensä n. 4,7 miljoonaa euroa

www.teakoy.fi SUUPOHJALAINEN 2/2008 Huovuttaminen vei Hannen sydämen.

Päivi Lahti-Kuusisto Jurvalainen Hanne Alho ihastui huovut- tamiseen jo kouluaikana. ”Kotikoulussa” Hanne Alho Tuotekuvat: tekstiilialan artenomiksi opiskellessaan Henkilökuva: Juha Mänty / StudioMänty ihastus muuttui rakkaudeksi, joka on kestänyt jo vuosikymmenen. Vuonna 2002 Hanne Alho voitti MTK:n liikelahjakisan. Kasvot / Hanne Alho Tämän seurauksena harrastuksesta tuli jo osa-aikatyö. − Perustin toiminimen. Vuonna 2006 töitä oli jo niin Huopa on monikäyttöinen paljon, että opettajan työ sai jäädä lasten Näppi- koulua lukuunottamatta. Hanne Alho sanoo, että huopa on monikäyttöinen. Puskaradio on levittänyt tietoa Ateljé Hannet- – Villa eristää lämpöä, joten pannunalusena taren töistä niin, että omat kädet eivät tahdo enää se on hyvä. Kylmässä pidetty valkoviinipullo riittää kaiken tekemiseen. Parhaillaankin Hanne säilyy huopaisessa kuulerissa nelisen tuntia Alholla on kolme työharjoittelijaa apunaan. viileänä. Seinätekstiilinä villa tasapainottaa tilan Tuotteista suosituimmat ovat Hannen sisustus- akustiikkaa sekä kosteutta. paloiksi nimeämät pienet työt, joita voi käyttää pan- Hannettaren valikoimassa on myös huopai- nulappuina, pannunalusina tai seinällä koristeina. nen tuikkulyhty. Yllättävältä kuulostava tuote on tuhansia. Nyt en ehdi olla mukana myyjäisissä juuri Niitä on eläinaiheisia, pirteitä nuken mekon kokoisia kuulemma paloturvallinen. ollenkaan. ja pohjalaisaiheisia. – Villa ei pala räjähtämällä. Toki käsittelen Töitä tulee runsaasti elo- ja tammikuussa Hel- Viime kesänä Hanne yllättyi, kun häneen otti tuikkulyhdyt palonsuoja-aineella. singissä pidettäviltä Forma-messuilta. yhteyttä japanilainen lahjatavaroiden agentti. Hanne Alhon töitä oli Vaasan asuntomessuil- – Sieltä tulee ainakin puolen vuoden tilaukset. – Hän kertoi ostaneensa mekko-sisustuspalan lakin. Hän sai hyvin vapaasti suunnitella lasten- Monet lahjatavaraliikkeiden ihmiset tekevät tilauk- Helsingin Taito-Shopista ja halusi nähdä tuotteitani huoneisiin sisustustekstiilejä. Niinpä huoneissa sensa jo siellä paikan päällä. enemmän. Kysyin, että täällä Jurvassako ja hän oli huovutetut matot, seinätekstiilit, soittorasia ja Pohjalaisuus on kova sana myös muualla Suo- vastasi kyllä. Niinpä hain hänet Vaasan lento- pikkuinen keijun sienimökki. Messuvieraat kävivät messa. Jussi-tuotteita menee Rovaniemelle asti. kentältä. Kävimme katsomassa töitteni näyttelyn ahkerasti samaan aikaan Loftetissa olleessa Loftetissa Vaasassa ja sitten tulimme tänne. Olen näyttelyssä ja tuotteita meni kaupan. Messujen Tunnustusta valmistanut Japaniin mekkoja, shortseja, kuulereita jälkeen tilauksia tuli muun muassa päiväkoteihin. ja tonttuja. Japaniin menee 10–20 kertaa enemmän kuin Suomeen. Hanne Alho on otettu viimeisimmästä huomionosoi- Ateljé Hannettaren tuotteita on Suomessa Joulusesonki täynnä työtä tuksesta. Hänet valittiin itsenäisen Jurvan viimei- myynnissä lähes 60 myymälässä. Lisäksi niitä seksi Vuoden yrittäjäksi. menee suoraan yrityksille liikelahjoiksi. Myös Ruot- – Joulusesonki alkoi jo elokuun lopulla. Huovu- – Usein tunnustus on mennyt isolle yritykselle. sissa ja Sveitsissä on jälleenmyyjät. tetut pukit ja tontut ovat tulleet vuosi vuodelta On hienoa, että tällainen pienikin yritys huomioi- suosituimmiksi. Tänä vuonna niitä tehdään jo daan.

SUUPOHJALAINEN 2/2008

KOKO-ohjelmaan haetaan ensi vuonna.

Kansallista aluekeskusohjelmaa seuraa Kohee- tana tullee mukaan Kurikka, joka on kiinnostunut Ako jatkuu vielä vuoden sio- ja kilpailukykyohjelma KOKO, joka käynnistyy olemaan mukana kärkialojen kehittämisessä. vuonna 2010 ja kestää vuoden 2013 loppuun Myös Honkajoki on osoittanut kiinnostusta etenkin Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma jatkuu saakka. Ohjelmaan haetaan ensi keväänä, hake- elintarvikealan kehittämiseen ohjelman kautta. vuonna 2009. Ohjelmassa kehitetään edelleen mus alueilta on tehtävä toukokuun loppuun men- Kuntajoukko voi uudessa ohjelmassa vaihdella alueen kärkiklustereita, niiden liiketoimintamalleja ja nessä. teemoittain ja hankeittain. toimintaympäristöä. Kärkiklustereita ovat Logistia, Nyt on meneillään KOKO-ohjelman valmistelu. KOKO-ohjelma kattaa kaikki Suomen alueet. kalustus- ja sisustusala sekä bio-elintarvike. Kunnat ovat antaneet lausunnot 15. joulukuuta Kansallisena tavoitteena on mm. parantaa kilpai- Lisäksi teemoina ovat osaamisen kehittäminen mennessä maakuntaliittoihin ja sieltä edelleen lukykyä. Ohjelma korostaa alueen kykyä tunnistaa ja työmarkkinoiden ennakointi sekä kansainvälisty- lausunnot annetaan työ- ja elinkeinoministeriöön omat vahvuutensa ja niiden strategista kehittämistä. minen. Panostusta laitetaan myös kasvupilotteihin, vuoden lopussa. Alueet valitaan syksyllä 2009. Kauhajoen seudulla jatketaan aluekeskusoh- joiden avulla ensi vuonna kehitetään mm. seutu- Kauhajoen seudun nykyisessä aluekeskusoh- jelman teemojen kehittämistä. Strategisia kärkialoja verkosta testialustaa sekä digitaalista Kauhajoen jelmassa olevat kunnat suhtautuvat myönteisesti voidaan päivittää. Tärkeätä ovat strateginen sitoutu- seutua, Kauhajoen kaupunkikeskustaa sekä hyvin- uuden ohjelman valmisteluun. Kauhajoen seutu minen ja riittävä resursointi. vointiyrittäjyyttä. on hakemassa KOKO-ohjelmaan ja uutena kun- Tiina Rantakoski

Oletko miettinyt Leader-hanketta? Suupohjan Leader-ohjelma näyttää tulevaisuuden maiseman.

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on yksi Suomen korjausrakentaminen) ja hankintaan 55 Leader-ryhmästä. Vuoden 2007 alusta käyn- sekä koneiden, laitteiden ja kaluston nistynyt Suupohjan Leader-ohjelma on nimetty hankintaan. Investointituen määrä on Tulevaisuuden maisemaksi. Uuden ohjelmakauden 15−25 prosenttia tuettavan toimenpi- aloitus on vienyt aikaa, mutta nyt päätöksenteko on teen hyväksyttävistä kustannuksista. TE-keskuksissa käynnistynyt ja hanketoiminta on päässyt toden teolla vauhtiin. Mihin yhteisö voi saada Leader- tukea? Kehittämisteemoina Suupohjan ohjelmassa ovat: Yhteisöt voivat saada tukea: ● yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpai- ● elinkeinojen kehittämiseen lukyvyn vahvistaminen ● koulutukseen ● palvelurakenteen uudistus ● yleishyödylliseen kehittämiseen ● asumisen, ympäristön ja kylien kehittäminen Näihin kaikkiin maksimituki on 90 ● paikallisen kulttuuritoiminnan kehittäminen prosenttia. ● aktivoinnin ja kehittämisosaamisen vahvistaminen. Lisäksi tukea voi saada ● yleishyödyllisiin investointeihin. Kuka voi hakea Leader-rahoitusta? Maksimituki on 75 prosenttia, paitsi jos Kehittämisyhdistyksen alueella jo toimivat tai aloit- hakijana on kunta niin maksimituki on tavat mikroyritykset (työllistävät alle 10 htv). Tukea 100 prosenttia. voivat hakea myös erilaiset yksityis- tai julkisoikeu- delliset yhteisöt tai säätiöt. Esimerkkejä hyvistä, toteutuneista kehittämishankkeista saat Suupoh- Mihin yritys voi saada tukea? jan Kehittämisyhdistyksen toimiston Yritykset voivat saada tukea yritystoiminnan käyn- väeltä. Esimerkkejä Viisikko-projekteista: hopeatyökurssi, nistämiseen, kehittämiseen, uudenlaisen yhteistyön beachvolley-kentän rakentaminen, espanjan alkeis- tekemiseen ja investointeihin. Miten Leader-rahoitusta haetaan? kurssi, tähtitornin rakentaminen ja erilaiset bändita- 1. Aloitetaan ottamalla yhteyttä kehittämisyhdistyk- pahtumat. ● Käynnistystukea myönnetään yritykselle sen toimistoon. ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen 2. Mikäli esitetty kehittämisidea tukee seudullista Yhteisöinvestoinnit yritystoimintaa aloitettaessa tai laajennettaessa. kehittämisohjelmaa ja on rahoituskelpoinen, laadi- Erilaiset yhteisöt voivat hakea yhteisöinvestoin- Käynnistystuen määrä on enintään 50 prosenttia taan hankehakemus ja -suunnitelma. tihankkeita, joiden avulla voidaan rakentaa tai palkkauskustannuksista ja sitä myönnetään pää- 3. Hankehakemus käsitellään kehittämisyhdistyksen korjata erilaisia kohteita ja hankkia yhteisiä koneita sääntöisesti yhdelle henkilölle yhden vuoden ajaksi. hallituksessa. tai laitteita. Hankkeiden julkinen tuki on yleensä 4. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Poh- 70 prosenttia. Omarahoitusosuudesta voi osa olla ● Kehittämistukea myönnetään asiantuntija-avun janmaan TE-keskuksessa laillisuustarkastuksen talkootyötä. Hankkeiden rahoituspäätöksen tekevät hankkimiseen, jolla yritys/yritysryhmä voi tehostaa jälkeen. ko. kunta ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus. Kehit- yritystoimintaa, suunnitella laajentumista tai toimin- tämisyhdistyksestä saa apua hakemuksen tekemi- nan uudelleen tehostamista. Kehittämistuella voi Mitä muuta rahoitusta voit hakea Suupoh- seen ja yhdistys antaa myös lausunnon hankkeesta kehittää tuotteita tai tuotantomenetelmiä, tuotteiden jan Kehittämisyhdistyksestä? rahoituspäätöstä varten. laatua ja tehostaa markkinointia. Lisäksi sillä voi Esimerkkejä yhteisöinvestoinneista: ratsastusma- kehittää muuta liiketoiminnan laatua ja vahvistaa Viisikko-rahoitus nuorille neesi, kiipeilyseinä ja kylä- ja nuorisoseurantalon yritystoiminnassa tarvittavaa osaamista. Kehittä- Kehittämisyhdistys myöntää Viisikko-rahoitusta remontti. mistuen määrä on 40−50 prosenttia hyväksyttävistä nuorten toteuttamiin ja vapaa-aikaan liittyviin kustannuksista. projekteihin. Hakijan tulee olla Suupohjassa asuva, Suupohjan Kehittämisyhdistyksen henkilökunta opiskeleva tai muulla tavoin toimiva 15−25-vuotias auttaa hankkeen valmistelun ja hakemisen eri ● Aloittavat yritykset voivat saada liiketoiminta- nuori. Projektien tulee olla yleishyödyllisiä. Viisikko- vaiheissa. Muistathan seurata hankemaailman edellytysten selvittämiseen 90-prosenttista tukea rahoitusta voi hakea 200−1000 euroa/projekti, ja kuulumisia myös osoitteesta: enintään 1500 euron kustannuksiin. tuki on enintään 80 prosenttia. www.suupohjankehittamisyhdistys.fi. ● Investointitukea myönnetään yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen rakentamiseen (uudis- ja www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Pia Nurmela SUUPOHJALAINEN 2/2008

Suupohja-mediahankkeet käynnistymässä.

SUVI-mediahanke on käynnistymässä. Hankkeen Mediahankkeen rinnalle ollaan suunnittele- www.suvimedia.fi aikana toteutetaan Suupohjan sähköinen mediakir- massa koulutushanketta, jolla videoalan opetus jasto, paikallinen IPTV-kanava ja nettiTV. tuotaisiin jokaisen suupohjalaisen saataville. Koulu- − Mediaportaali ja IPTV-kanava palvelevat kun- tusta annetaan mm. videokuvaukseen, editointiin ja Tiina Rantakoski talaisia, mediaopetusta ja erilaisia organisaatioita, ohjelmistoihin. Myös IPTV:n ja netti-TV:n teknologiat kertoo hankkeen suunnittelija Esa Ylikoski. tulevat suunnitellussa koulutuksessa tutuksi. Ihmisillä on kova kiinnostus nähdä paikallista SUVI-mediahanketta hallinnoi Suupohjan sisältöä tv:ssä, mutta monikaan ei ole siitä valmis elinkeinotoimen kuntayhtymä ja SUVI-mediakou- paljoa maksamaan. Tarkoituksena onkin tuottaa lutushanketta Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Esa Ylikoski (vas.) ja Mika Ahonen ovat valmis- ohjelmaa edullisesti paikallisin voimin. Molemmat käynnistynevät täydellä teholla hanke- telleet SUVI-mediahanketta, jossa tarkoituksena − Videokuvaaminen on vuosi vuodelta lisäänty- päätösten tultua alkuvuonna 2009. on luoda paikallinen IPTV-kanava ja nettiTV. nyt muun muassa laitteiden halpenemisen vuoksi. Suupohjan alueelta löytyykin varmasti paljon pöytälaatikkokuvaajia, joiden nauhoitukset halutaan nyt kaikkien nähtäväksi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan luoda ”paikallista YouTubea”, vaan saada aikaan laadukasta paikallista sisäl- töä, Ylikoski selventää. Mediakirjasto tarkoittaa, että netistä on ladattavissa erilaista mediasisältöä, jota voi ladata haluamallansa aikana. Osa ohjelmista olisi maksuttomia ja osa maksullisia. Esa Ylikoski Adeko Oy:stä ja Mika Ahonen Cossit Oy:stä kertovat, että mediahankkeen olisi tarkoitus käynnistyä keväällä. Todennäköisesti ensin saadaan sisältöä netti- TV:seen ja sen jälkeen IPTV:seen. Netti-Tv on kaikkien saavutettavissa, sillä se ei vaadi niin hyvää nettiyhteyttä kuin IPTV. − IPTV vaatii 8 megan yhteyden eli yleensä kuituliittymän. Sisältö voisi olla vaikkapa valtuuston kokouksia, kirkkojen ohjelmaa, järjestötoimintaa, luontokohteita, Ylikoski ja Ahonen sanovat. Ylikoski ja Ahonen haastavat kaikkia kiinnostuneita mukaan mediahankkeeseen. − Ideana on saada sisältöa helposti ja suoraan harrastajilta. Kaikki halukkaat voivat toimia sisällöntuottajina.

Pohjanmaalla toteutetaan avoimia valokuituverkkoja.

Valokuitupohjaiset tietoliikenneyhteydet ovat − Maalaisjärjellä ajateltuna tuo ei kuulosta kovin saaneet viime aikoina runsaasti julkisuutta eri kustannus- eikä energiatehokkaalta. Täytyy myös medioissa. Tätä ovat edesauttaneet valtion uudet muistaa, että nuo kolminkertaiset rakentamis- ja linjaukset, joiden mukaan valokuituyhteys pyritään ylläpitokustannukset näkyvät lopulta myös loppuasi- tuomaan vähintään kahden kilometrin päähän käyt- akkaan hinnassa, Alpo Kitinoja Ylistaron Valokais- täjästä. Uutisoinnissa ja myös valtion linjauksissa tasta miettii. on kuitenkin unohdettu täysin verkkojen avoimuus. − Kuituverkkoja on olemassa kahdenlaisia, Asiakkaalla vapaus valita suljettuja ja avoimia. Suljetussa verkossa internet- ja TV-palveluja voi käytännössä tarjota ainoastaan Pohjanmaan alueella toimii tällä hetkellä Suomen verkon omistaja. Avoimessa verkossa puolestaan suurin verkkoyhteenliittymä, joka rakentaa valo- verkon omistajan rooli on rakentaa ja ylläpitää kuituyhteyksiä täysin avoimella periaatteella. yhteyksiä, joiden kautta loppuasiakas voi vapaasti FIONETS:iin kuuluu seitsemän itsenäistä valokui- kilpailuttaa haluamansa palveluntarjoajan, Andreas tuverkkoa Kuusiokunnista, Suupohjasta, Kurikasta, Ek Närpiön Dynamo Netistä korostaa. Ylistarosta, Närpiöstä, Kristiinankaupungista ja − Näillä kahdella verkolla on iso ero. Toisessa Vaasasta (Teeriniemi). Ovet ovat avoinna kaikille, valinnanvaraa on tasan yksi ja toisessa rajaton jotka toteuttavat omassa verkossa avoimuuden määrä, hän jatkaa. toimintamallia. − Alussa meidän touhuille naureskeltiin ja Operaattorit rakentavat todettiin, että antakaa markkinoiden hoitaa. Ainakin suljettuja verkkoja meidän alueella markkinat ovat vain heikentäneet yhteyksiä, Aatu Samppala Suupohjan Seutuver- Esimerkkinä voi käyttää vaikka uutta kerrostaloa kosta toteaa. Vaasan alueella. Tällä hetkellä kerrostalon puhelin- − Kuituyhteyden hankkineet asiakkaat ovat jakamoon oman valokaapelinsa tuo Anvia, Sonera olleet erittäin tyytyväisiä siihen, etteivät ole naimi- Suljettuun valokuituverkkoon ei ole asiaa muilla palveluntarjo- ja mahdollisesti myös Elisa. Rinta rinnan menee sissa yhteen tiettyyn palveluntarjoajaan. Verkon ajilla kuin verkon omistajalla. Avoimessa verkossa kaikki ovat samaan paikkaan siis kolme suljettua kaapelia, avulla on alueille tullut myös täysin uusia palvelun- samalla viivalla ja loppuasiakas voi vapaasti valita haluamansa joiden jokaisen päähän tarvitaan omat aktiivilaitteet. tarjoajia, joista osa myös täysin paikallisia. Eli ver- useista vaihtoehdoista. Kuvassa olevan jatkoksen kautta kulkee Seinän toiselle puolelle sähkökeskukseen menee koilla on ollut myös työllistävä vaikutus, hän jatkaa. Suupohjan Seutuverkon rakentama avoin verkko. puolestaan vain yksi sähköjohto ja silti asiakkaat voivat valita sähkönsä mistä haluavat. 10 Anne-Mari Leppinen SUUPOHJALAINEN 2/2008

Perinteistä lipeäkalaa yli 60 vuoden kokemuksella.

Hyyppäläinen kyläkauppias Jyrki Mäki jatkaa perin- ehdottomasti lipeäkalasta tehty Mäen kaupassa on lipeäkalaa valmis- nettä, joka on kauppiassuvussa jatkunut ainakin kalakeitto. Jyrki ja Pirkko Mäki tettu perinteisellä menetelmällä ainakin vuodesta 1946 lähtien. Hän valmistaa joulumyyntiin ovat kokeilleet maustaa kalakeit- vuodesta 1946 lähtien. Kalat likoavat menevän lipeäkalan itse. Tänäkin vuonna vesial- toa amerikanpekonilla. Onpa joku lipeävedessä viisi päivää, jonka jälkeen taissa on lionnut lähes tuhat kiloa molvaa. tarjonnut lipeäkalaa kiinalaisittain ne pestään puhtaiksi. Jyrki Mäen mukaan Pohjois-Atlantilta pyydystetty kala tulee Mäen valmistettujen kasvisten kerallakin. puhdas lähdevesi ja se, että kaloja ei kauppaan kuivattuna 25 kilon nipuissa. Kaloja Lipeäkala on kevyttä ruokavaliota pakata vakuumiin, takaavat että kala liotetaan ensin viikko puhtaassa hyyppäläisessä noudattavallekin sopiva, sillä siinä pysyy keitettynäkin koossa. lähdevedessä. on vain prosentti rasvaa. − Vesi vaihdetaan päivittäin. Mäen kaupalla tämänjoului- Sitten kalat pannaan lipeäkalkkiveteen, jossa nen myynti on vauhdissa. Perinne ne ovat viisi päivää. Lipeän ja kalkin annostelu on jatkuu ensi vuonnakin, sillä kaup- hyvin tarkkaa, jotta kalasta tulisi sopivan pehmeätä. piaspariskunta pitää itsekin paljon Lipeäkylvyn jälkeen ne pestään. kalasta ja perinteisellä menetel- − Pesemme kalat yksitellen käsin, jotta lipeää ei mällä valmistettua lipeäkalaa ei jää niihin. Pesun jälkeen ne vielä huuhdellaan puh- juuri mistään saa. taassa vedessä. Kun vielä myymme ne irrallisina pusseissa eikä vakuumipakkauksessa, kala pysyy Ohessa pari hieman keitettäessäkin ehjänä. erikoisempaa lipeäkalasta Jyrki Mäki sanoo laskevansa kalojen kappale- valmistetun ruuan ohjetta. määränkin, jotta tietää koko ajan paljonko sitä on jäljellä. Lipeäkala on tuonut Hyyppään paljon sellaisia Lipeäkalalaatikko asiakkaita, jotka eivät muuten Mäen kaupassa käy. Yli puolet kalasta menee Kauhajoen ulkopuolelle. • 5 dl kypsennettyä lipeäkalaa Vaasasta esimerkiksi on asiakkaina samassa (esim. mitä on jäänyt joulusta) kerrostalossa asuvat naapurit, jotka keräävät • 7 dl keitettyä riisiä ( 2½ dl tilauksensa yhteen ja yksi asukkaista käy sen hake- raakaa) massa. • 2 munaa − Kauimmas meillä tehtyä lipeäkalaa menee • 2 dl kermaa Ahvenanmaalle ja Viroon, jonne joulunviettoon • 3 dl maitoa menevät vievät sitä mukanaan. • pippuria n. 3 maustemittaa • suolaa n. 6 maustemittaa • voita Monipuolista ruokaa • korppujauhoja Lipeäkalaa norjalaiseen tapaan

Monet muistavat lapsuuden jouluista lipeäkalan ei Lämmitä uuni 225 asteeseen. • keitettyä lipeäkalaa niin hyvän tuoksun ja ruotojen paljouden. Omi- Sekoita keitetty riisi, muna, • rapeaksi paistettua pekonia naistuoksu on edelleen olemassa, mutta ruotoja ei kerma ja maito. Mausta suolalla • sinappikastiketta juurikaan enää ole, kun kalat on valmiiksi fileoitu. ja pippurilla. Paloittele lipeäkala • muhennettuja herneitä ja voisulaa (norjalaisittain ihraa) Lipeäkalasta voi tehdä monenlaisia ruokia. Monille pienemmäksi ja lisää riisiseok- • 1 1/2 kg liotettua lipeäkalaa se ainut oikea on kokonaisena keitetty lipeäkala seen. Voitele uunivuoka ja kaada • 1 pussi pekonia tarjottuna valkokastikkeen kera. Kastiketta voi seos vuokaan. Ripottele pinnalle höystää tuorejuustolla. Toisten jouluun kuuluu korppujauhoja ja muutama nokare Laita vedessä liotettu lipeäkala uunipannuun ja kypsennä uunissa, voita. Paista uunissa n. 30 min. 225 asteessa 45-55 minuuttia. Paista pekoni rapeaksi. Ohje on suun- Tarjoa lisäksi keitettyjä herneitä ja niteltu 4-5 ruokailijalle. voisulaa. Päivi Lahti-Kuusisto

Joululahja voi olla myös hyvä työ tai ajatus.

Meistä suurimmalla osalla on kotona tavaraa niin Isojoella Lauhansarven alueella voi nauttia Kehitysmaiden auttamista ettei enää yhtään mahtuisi kaappeihin. Miksi siis turve- tai yrttisaunasta taikka hermoratahieron- hankkisimme sukulaiselle tai ystävälle enää lisää nasta. Fysioturpeen lahjakortilla saa rentouttavaa Unicefin nettisivuilla on tuoteluettelo, josta voi valita tavaroita? Näillä viime hetken hiukan erilaisilla ja hauskaa saunanautintoa vaikka koko ystäväpii- lahjan, joka hyödyttää kehitysmaiden ihmisiä tai lahjavinkeillä voit yllättää läheisesi. Ekologinen rille. Kahden tunnin hermoratahieronta maksaa 45 katastrofin kärsinyttä. Jo 11 eurolla saa kehitysmai- jalanjälkemme suurentumista voi ehkäistä hankki- euroa. Sen sanotaan helpottavan monia sairauksia den koululaisille kyniä ja vihkoja. Pari euroa lisää, malla lahjoja, joiden tekemiseen ei käytetä hupene- ja vaivoja. niin lapsi voidaan rokottaa poliota vastaan. via luonnonvaroja. Syksyn aikana on televisiossa mainostettu tele- Vähän yli kahdellakympillä saa polkupyörän, Jos haluat auttaa, voit antaa lahjaksi lupauksen visioluvan ostamista lahjaksi. Opiskelijalle ainakin jolla terveydenhoitaja pääsee sairaskäynneille kyliin. vaikkapa lumen luonnista naapurin mummon pihalla tämä lahja on mieleen. Jos sinulla on enemmän varaa, 64 eurolla saa HIV- tai ystävän lasten hoitamisesta. Kunhan vain muis- Hyvä lahjavinkki on pääsylippu konserttiin, pikatestejä odottaville äideille. Meille nuo summat tat myös täyttää lupauksesi! näyttelyyn tai muuhun tapahtumaan. eivät ole maata kaatavia, mutta kehitysmaissa ne Tietokoneen ääressä työskentelevä ilahtuu Lippu Karijoella tammikuun puolivälissä voivat pelastaa useiden ihmisten hengen. varmasti lahjakortista hierojalle. Kaisa Haapalalla järjestettävään Suupohja tanssii -tapahtumaan on Interpedian kautta voi myös auttaa. Jo vii- on Karijoella hieronta- ja parturipalveluja tarjoava varsinainen ekologinen lahja, sillä tapahtumassa dellä eurolla saa 16 lapselle mukin ja lautasen yritys. Hän kertoo, että lahjakortit ovat suosittuja ja käytetään pelkästään osallistujan omaa energiaa. kouluruokailuun tai 20 saippuaa käsien pesuun. käytettyjä lahjoja. Tapahtumaan voi hankkia lippuja Suupohjan kult- 12 eurolla järjestö saa kaksi kanaa, joiden munat − Lahjakortti voidaan tehdä jollekin tietylle tuuriyhdistykseltä. 15 eurolla pääsee opettelemaan tuovat arvokkaita proteiineja lasten lautasille. 30 summalle tai siihen voidaan kirjoittaa jokin tietty kolmen tanssilajin alkeita, nauttimaan kahvion anti- euron lahjoituksella tarjoat yhdelle lapselle koko käsittely. Uskon, että se on hyvin pidetty lahja. mista ja seuraamaan upeita tanssiesityksiä. vuoden kouluruoat. Valikoimaa Haapalan yrityksessä on yhdestä tukanleikkuukerrasta vaikkapa kymmenen kerran Päivi Lahti-Kuusisto puolihierontaan. 11 SUUPOHJALAINEN 2/2008

Jotain jämerää!

Marraskuun 12.−17.päivä järjestettiin Kauhajoella ensimmäiset lasten ja nuorten kulttuuripäivät, jotka saivat nimekseen JÄMERÄÄ! Päivien tarkoituksena oli päästää lapset ja nuoret itse tekemään ja kokemaan, ei vain katselemaan valmiita esityksiä. Kulttuuripäivien järjestäjä, Kau- hajoen yleinen kulttuuritoimi, koki tärkeäksi järjestää myös tilaisuuksia, joissa lapset voisivat puuhata yhdessä vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Valitettavasti tämä ajatus ei sytyttänyt aikuisia ja sitä joudummekin ihmettelemään, olemmeko niin vieraan- tuneita omista lapsistamme ja nuoris- tamme, että yhdessä tekeminen tuntuu oudolta. Vai olemmeko me aikuiset aina niin kiireisiä? Toivottavasti oikea vastaus on se, että tällaisia tilaisuuksia on Kauhajoella ollut vain harvaksel- taan, eikä niihin vielä ole totuttu. Kuvasarja osoittaa, että kulttuurista on moneksi. Kulttuurin ja taiteen avulla edistetään parhaiten lasten ja nuorten hyvinvointia. Kulttuuri- ja taideharras- tukset ja -elämykset auttavat nuorta löytämään voimavarojaan ja vahvuuk- siaan. Kulttuuri on myös monenlaisten tuntojen tulkki. Kulttuuripäivien tapahtumiin osallistui 650 lasta ja nuorta. Ne järjestettiin yhteistyössä monien eri tahojen kanssa Vas. ylh: Luomankylän koululaiset tekivät varjoteatteria. Hieno rouva pelästyy näytelmän päähenkilöä, Pahaa sonnia. mm. kirjasto, Panula-opisto, Kansa- Vas. alh: Karttamaalausta kansalaisopistolla. Isolle Kauhajoen kartalle lapset ja nuoret saivat maalata oman kotinsa. laisopiston lasten ja nuorten kuvatai- Oik. ylh: Sarjakuvapiirtäjä, graafikko Milla Paloniemi piti mukavan esitelmän tuotannostaan. Nimikirjoitukset kortteihin. dekoulu, Suupohjan Kulttuuriyhdistys, Oik. alh: Kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaiden tekemät Tuliveistokset loistivat upeasti illalla. Kauhajoen evankelinen opisto, Kauha- Kuva s. 3: Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti-orkesteri viihdyttivät yleisöä mm. Meidän vauva ja Lehmäjenkka -lauluillaan. joen seurakunta, Suupohjan Ammatti- instituutin media-assistenttiopiskelijat. Reija Iso-Mustajärvi

Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Kirje uusille valtuutetuille (luonnos).

Hei! Paljon onnea sinulle, joka tulit valituksi kuntasi uuteen valtuustoon. Et ollut paikalla, kun eräs isä joutui masennuksesta sairaalahoitoon Asettuessasi ehdolle et vielä tiennyt, että taloudellinen taantuma odotti ja minut hälytettiin lapsia hoitamaan. Ensin paistoin kasan lettuja, sepitin jo aivan oven takana, etkä aavistanut, että seudullasi tulisi tapahtumaan samalla tarinaa Letturouvasta ja illan päätteeksi nukutin pienokaiset laula- joukkomurha, joka on nyt vaarassa viedä meidät myös henkiseen taantu- malla Oi, Herra luoksein jää -virren. Vuosia myöhemmin kun kaikki oli taas maan. hyvin ja isä terveenä kotona, lapset kysyivät, miten se Letturouva-satu men- Kun apuun huudettiin nuorisotyöntekijöitä, psykologeja ja terveyden- ikään. En enää muistanut. hoitajia ja valtion tukipaketteja, niin ajattelin, että jos sittenkin saisimme Et tainnut olla katsomassa, miten suupohjalaiset tanssin harrastajat mahdollisuuden soittaa, laulaa, näytellä, lukea, maalata ja piirtää, valoku- veivät tanssin ilosanomaa sairaaloihin ja toimintakeskuksiin niillekin, jotka vata, kirjoittaa. eivät jaksa itse enää laittaa jalalla koreasti. Valittaa surua ja valittaa pahaa oloa. Jos et ole kokenut kulttuurin voimaa ja lohduttavaa vaikutusta omassa Sinä saat päättää, päättää myös kulttuurista, mutta ehkä ajattelet, että elämässäsi, sinun ei kannata ottaa esille juhlapuheissa kulttuurin vetovoima- kulttuuri ja taide on jotain ylimääräistä, hömppää, kevennystä. Tiesitkö, tekijöitä, eikä mainita nimeltä Panula-opiston entisiä oppilaita, jotka nyt ovat että taide eroaa kaikesta muusta siinä, että sen avulla voi käsitellä vaikei- maankuuluja muusikoita. takin asioita. Puhu vaan edelleenkin erityissairaanhoidon menojen kasvusta ja niuk- Ymmärrän sinua, sillä ethän voinut tietää, että kirjoittaessani lasten- kuuden jakamisesta. näytelmää, yritin samalla päästä sinuiksi sen tosiasian kanssa, että olin Toivottavasti olen totaalisen väärässä! Sinä ymmärrätkin kulttuurin ja joutunut työpaikkakiusatuksi. Ahdistus helpotti, kun paha sai palkkansa taideharrastusten merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja selviytymiselle tilan- ainakin näytelmässä, vaikkei ehkä tosielämässä. teista, joita ei pysty aina järjellä ymmärtämään. Ymmärrän sinua, koska et tuntenut yläasteen pahinta lintsaria, Hyvää valtuustokautta Sinulle! Poikkea joskus tapahtumassa, teatte- Hannaa, joka tuli kouluun varmasti vain näytelmäkerhopäivinä. Etkä rissa, konsertissa, näyttelyssä, kun kiireiltäsi ehdit. nähnyt Teemun uppoutumista teatterivalojen tekemiseen etkä hänen Ystävällisesti, ilmettään, kun esityksen lopuksi nostin peukaloni pystyyn onnistumisen merkkinä. (Tämä kirjeluonnos löytyi erään toimiston roskiksesta eikä sen alkuperäisestä kirjoittajasta ole mitään tietoa) 12 SUUPOHJALAINEN 2/2008

Kasvot / Mirella Pekkonen

Mirella Pekkonen, TV:stä tuttu teuvalaislähtöinen nuori nainen on kiireinen. Mirellaa työllistävät musikaalin harjoitukset Teuvalla sekä bändi ja Summerin kuvaukset Helsingissä. Mirella matkustaa tiuhaan tahtiin Teuvan ja pääkaupun- kiseudun väliä aina tammikuuhun saakka, jolloin Mirellan ohjaama Suzie-draamamusikaali saa ensi- iltansa Teuvalla.

Five Minutes For Myself Doningtonin Mirella, backstagella Kouvolassa. Kuvassa vas. Joni Virkkunen, Tikku Ripattila, Miia Liukkonen ja Lari Montonen. Mirella Suzie makoilee sylissä. Kuva: Tapani Olkku. Sivun 3 kuva: Mirellan lisäksi Summerin juon- tajina nähdään tänä talvena Matti Leino (ylh.) ja Five Minutes For Myself. ja Tuomas Rajala. Kuva: Jyrki Valkama.

Suzie Kappaleiden säveltämisestä vastaavat pääasiassa bändin kitaristit, jotka kehittelevät sekä yhdessä että erikseen kappaleiden perusidean, joka hiotaan Teuvan Elävän Musiikin Yhdistys TEEMU ry:n puitteissa toteutettavaa draa- yhdessä treeniksellä kappaleeksi. Mirella vastaa kappaleiden sanoituksista mamusikaalia alettiin suunnitella jo pari vuotta sitten. Alun perin musikaalin oli sekä laulumelodioista. tarkoitus valmistua syksyllä 2008, mutta Mirellan saatua pestin TV 2:n Summeri- Mirellan mukaan kappaleet kertovat pääasiassa kaikesta muusta paitsi ohjelman juontajana, musikaalisuunnitelmia täytyi hieman lykätä. Nyt pitkäai- kahden ihmisen välisestä rakkaudesta, vaikka välillä aiheet saattavat lipsah- kainen haave on kuitenkin toteutumassa ja Suzie-draamamusikaalia on alettu taa siihenkin suuntaan. Five Minutes For Myself -bändin musiikkia on joissain työstää toden teolla. arvosteluissa määritelty progressiiviseksi tai emo-rockiksi, mutta bändi itse Suzie-draamamusikaali kertoo nuorten aikuisten elämästä, elämän- jättäisi tyylilajin mieluummin kuulijan itsensä tulkittavaksi. Bändin musiikkiin voi valinnoista ja ihmissuhteista. Musikaalissa pohditaan voiko ihminen jättää tutustua osoitteessa: www.myspace.com/fiveminutesformyself. menneisyyden taakseen ja rakentaa tulevaisuuttaan puhtaalta pöydältä vai ”määrittävätkö tekosi sen mikä sinä olet?”. Musikaalissa käsitellään rankkojakin Summeri aiheita, joten sitä ei suositella aivan perheen pienimmille. Käsikirjoituksen on tehnyt helsinkiläinen Maria Malmström teuvalais- Aamuohjelma Summeri pyörii TV2-kanavalla nyt myös joululomalla 27.12. ten harrastajamuusikoiden tekemien kappaleiden pohjalta. Käsikirjoitusta on −5.1. Mirellan lisäksi ohjelmaa juontavat YleX Aamusta tuttu Tuomas Rajala jouduttu kuitenkin hieman muokkaamaan miespuolisten näyttelijöiden puutteen sekä Matti Leino Helsingin Kaupunginteatterin huippusuositusta High School vuoksi. Musicalista. − Miten voi olla mahdollista, että kaikilla potentiaalisilla ja kiinnostuneilla Vieraina nähdään mm. Anna Abreu, Tommi Evilä, Kristiina Wheeler ja miehillä on joko kolmivuorotyö tai he ovat juuri saaneet lapsen, Mirella huokaa The Rasmus. Luvassa on myös piilokameraa, sketsejä, juttua kuppauksesta ja jatkaa: − Seuraavaan projektiin olisi sitten tulossa yli 20 laulavaa miestä ja sumopainista sekä reportaasi surffauksen SM-kisoista Marokosta. Lisäksi ympäri Pohjanmaata. käydään tutustumassa mm. Indican bändikämppään. Ulkomaalaisena sarjana Mirella on kuitenkin iloinen siitä, että mukana olevat neljä naista ja yksi nähdään tänä talvena Popatin perhe. mies ovat lahjakkaita ja motivoituneita. Lisäksi koko muu työryhmä on todella sitoutunut musikaaliprojektiin. Anne Ylihärsilä − On kiva tehdä töitä motivoituneiden ihmisten kanssa, Mirella kiittelee.

Five Minutes For Myself Suzie-musikaalin harjoitukset ovat jo hyvässä vauhdissa. Kuvassa ylh. vas. Laura Kujala ja Seppo Varala. Alh. vas. Eeva Åkerblad ja Jonna Väyrynen. Kuva: Anne Ylihärsilä. Helsingissä Mirellan aika kuluu Summerin valmistelujen lisäksi reilut kaksi vuotta kasassa olleen viisihenkisen sekabändin Five Minutes For Myselfin parissa. Bändi on ehtinyt tehdä jo kaksi omakustanteista promolevyä, joita he ovat ahkerasti lähetelleet levy-yhtiöihin ja ohjelmatoimistoihin. Bändin haaveissa siintää levytyssopimus, jonka kautta keikkamäärät kasvaisivat ja bändi pääsisi toden teolla tekemään omaa musiikkiaan. Yksi ohjelmatoimisto onkin ollut kiinnostunut bändistä, mutta sopimuksia ei voida vielä tehdä ennen kuin levytyssopimus on varmistunut. Tärkeintä Mirellan mielestä on kuitenkin se, että saa tehdä oman näköistä musiikkia ja keikkailla. Siihen ei välttämättä tarvita levytyssopimusta. − Keikat kruunaavat koko homman, kun silloin pääse tosissaan ilmaise- maan itseään. Musiikki toimii hyvänä vastapainona toimittajan ja juontajan työlle, Mirella sanoo. Mirellan mukaan keikoilla hänestä tulee esiin eri puolia kuin TV-hommissa. − Keikoilla esiin pääsee hieman enemmän ominta Mirellaa, hän paljastaa. Keikkoja Five Minutes For Myself on soitellut pääasiassa Etelä-Suomessa. Mirellan haaveena on kuitenkin lähiaikoina tuoda bändi keikalle myös synnyin- seudulleen.

13 SUUPOHJALAINEN 2/2008 TAPAHTUMAKALENTERI 17.12.2008–8.8.2009

Ajantasaisimmat tiedot: www.suupohja.fi

17.12. Kauneimmat joululaulut 31.12. Uudenvuodenaaton hartaus 14.−15.3. Kuoroliiton kevätkokous Kauhajoella klo 19 Kauhajärven kirkossa ja Nummijärven klo 23 Kauhajoen kirkossa Tied. Ari Korpela / Kauhajoen viihdelaulajat p. 0400 kirkossa 864 371. 6.1. Kamarikuoron yhteiskonsertti Alavudella 18.12. Juhla joutuu Kauhajoen kamarikuoron ja Alavuden mieskuoron 18.4. Lasten tapahtuma Kids´ Action Teuva Opintolan yläsalissa klo 19. Kauhajokisten korkeatasoinen, yhteinen joulukonsertti joulukauden 6−14-vuotiaille Syreenin koululla klo 14−17. Järj. runonystävien ja vaikuttajien joulurunotoiveista päätteeksi. Näitä lauluja ei enää kuule vuoteen! Yhteiskristillinen lapsityötiimi. koottu, joulutunnelman tuova runoilta. 16.1. Suupohja tanssii 18.−26.4. KAUHAJOEN KRIUHNAASUT 2009 20.12. Joulu on jo ovella -hartaustilaisuus Tanssin alkeistyöpajoja ja esityksiä Karijoella. Ks. Kauhajoen 2. kulttuuriviikko. Kauhajoen Kriuhnaa- Toivon Ovella Teuvalla klo 19. Joululauluja ja juttu ohessa. sut 2009 pidetään keväällä 18.−26.4. Tiedustelut ja joulupuuro. Puhuu Juha Saarinen, Ari ja Kirsi ohjelmaehdotukset Kriuhnaasuista kulttuurityönte- Tuokkola. 18.1.- 1.2. SUZIE-draamamusikaali kijä Pirjo Ala-Fossi, p. 043 8500 570 tai kulttuuri@ Teuvan lukion auditoriossa. Esitykset ajoittuvat kauhajoki.fi. 21.12. Petri Laaksosen joulukonsertti 18.1.−1.2. väliselle ajalle. Suzie-musikaali on teuva- klo 19 Kauhajoen kirkossa. Ohjelma 10 €. laisten harrastajamuusikoiden kappaleiden pohjalta 1.5. Runoiltapäivä mieheltä naiselle tehty draamamusikaali. Käsikirjoitus Maria Malm- Räimiskällä klo 14. Tunnetut kauhajokiset miehet 21.12. Juhla joutuu ström ja ohjaus Mirella Pekkonen. Tiedustelut puh. estradilla sanoin ja sävelin. Opintolan yläsalissa klo 16. Kauhajokisten 044 3204 284 / Anne Ylihärsilä. runonystävien ja vaikuttajien joulurunotoiveista 13.6. Sotka-JM-Autokilpailu koottu, joulutunnelman tuova runoilta. 27.1. EL:n Kauhajoen yhdistyksen Muistokerho Sotkan moottoristadionilla klo 11. Seurakuntakeskuksessa klo 11.30. Vuoden 2008 22.12. Eläinten joulurauhan julistus aikana poisnukkuneiden muistaminen. 14.6. Teuva-Seuran 60-vuotisjuhla Sotkan Erähovin pihapiirissä klo 19. Kauhajoen Kulttuuritalo Orrelassa klo 12. metsästysseuran, seurakunnan, riistanhoitoyh- 28.1. Rukous ja ylistys -ilta distyksen ja koiraharrastajien järjestämä tun- Teuvan kirkossa klo 18.30. Matti Kari. Järj. Kansan- 23.−26.6. Kids´ Action Summer Parra nelmallinen jouluhartaus ja joulurauhan julistus lähetys. (kesäleiri 6−14-vuotiaille). Järj. Yhteiskristillinen lyhtyjen valossa. lapsityötiimi. 14.2. Lasten tapahtuma Kids´ Action Teuva 24.12. Jouluaaton hartaudet 6−14-vuotiaille Syreenin koululla klo 14−17. Järj. 1.−31.7. Ars Nova Botnica -taidenäyttely klo 15, klo 17, klo 22 Kauhajoen kirkossa, klo Yhteiskristillinen lapsityötiimi. Teuvan Kulttuuritalo Orrela. Järj. Teuvan kunnan 15 Nummijärven kirkossa, klo 16 Kauhajärven kulttuuritoimi, puh. 050 466 1019. kirkossa. 7.−8.3 Hiihdon Hopeasompa Valtakunnallinen nuorten hiihdon loppuhuipentuma 10.−12.7. Suupohjan teatteriharrastajien 25.12. Jouluaamun sanajumalanpalvelus Teuvan Parrassa. Järj. Teuvan Rivakka. Ks. juttu kesäteatteriesitys Ukon ja Akan katetussa susipi- klo 7 Nummijärven kirkossa, klo 8 Kauhajoen ohessa. hassa Teuvalla. kirkossa, klo 9 Kauhajärven kirkossa 13.3. Suupohjan Puhallinorkesterin ja Pohjan- 17.−19.7. Suupohjan teatteriharrastajien 26.12. Tapaninpäivän messu maan sotilassoittokunnan yhteiskonsertti kesäteatteriesitys Ukon ja Akan katetussa susipi- klo 10 Kauhajoen kirkossa Suupohja-salissa klo 19. Kaksi puhallinorkesteria hassa Teuvalla. yhdistävät voimansa talvisodan päättymispäivän 27.−29.12. Bailatino ja Dance juhlakonsertissa. Tilaisuuden järjestävät Sotainva- 18.7. Sambacross Tervetuloa Bailatinoon ja Dance-jumppaan väli- lidein Veljesliiton Kauhajoen osasto ja Kauhajoen SRC-rallicross-sarjan 3-SM-osakilpailu, Sotkan päivinä. Ilmoittaudu Artturi Seppäsen ja Heidi- Kansalaisopisto. moottoristadionilla klo 10. Maria Panulan pitämiin tanssillisiin Bailatinoon ja Dance-jumppaan la 27.12. klo 15−17 ja ma 24.−26.7. Suupohjan teatteriharrastajien 29.12. klo 17.30 Räimiskälle ja/tai su 28.12. klo kesäteatteriesitys Ukon ja Akan katetussa susipi- 15−17 Jalasjärven koulukeskukseen. hassa Teuvalla.

31.7. Suupohjan teatteriharrastajien kesäteatteriesitys Ukon ja Akan katetussa susipi- hassa Teuvalla.

1.8. Suupohjan teatteriharrastajien kesäteatteriesitys Ukon ja Akan katetussa susipi- Juhla joutuu 18. ja 21.12. hassa Teuvalla.

4.−7.8. Teuvan elolystit Petri Laaksonen 21.12. Järj. Teuvan kunnan kulttuuritoimi, puh. 050 466 1019

Eläimille joulurauha 22.12. 8.8. Siirrettävien saunojen kokoontumisajot Bailatinoa jouluherkkujen Parran vapaa-ajankeskuksessa Teuvalla. jälkeen 27., 28. ja 29.12. Suzie-musikaali 18.1. alkaen

14 SUUPOHJALAINEN 2/2008

Presidentti kisojen suojelijana Tuhat hiihtäjää Parraan Hopeasompaan.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on Teu- valla maaliskuussa järjestettävien Hopeasompa- kisojen suojelija. Teuvan Rivakka järjestää Parrassa 7.-8. maaliskuuta tämän 13−16-vuotiaiden hiihdon talven päätapahtuman. Hopeasomman loppukilpailu on osanottaja- määrältään Hiihtoliiton suurin SM-tason kilpailu. Kilpailu kokoaa yli tuhat nuorta kisailemaan mestaruuksista kahden päivän ajaksi. Kaiken kaikkiaan hiihtoväkeä perheineen ja huoltajineen on paikalla kolmisentuhatta. − Lauantain henkilökohtaiseen kisaan odo- tetaan tuhatta hiihtäjää ja sunnuntain viesteihin n. 200 joukkuetta kaikkialta Suomesta, kertoo kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Markku Saksa. Hopeasompa-hiihdoissa kisataan 13−16- vuotiaiden sarjoissa. Vanhimpien, 16-vuotiaiden vuonna 2004. Muun muassa 3 ja 5 kilometrin radat Kotimajoittajille korvataan majoitus- ja tyttöjen ja poikien sarjat ovat samalla Suomen ovat valmiiksi rakennettuina. Suurimpana haas- aamupalakustannukset. mestaruus -kilpailut. Toisena kilpailupäivänä teena hiihtokilpailuissa on nykyisin lumisuus, joten − Majoittaja voi asua itse kotona tai toisena ovat vuorossa viestit 14−16-vuotiaiden sarjoissa. lumetukseen tulee kiinnittää paljon huomiota. vaihtoehtona antaa koko kotinsa hiihtäjäperheen Hopeasompa on Suomen Hiihtoliiton val- käyttöön. Korvaus sovitaan aina erikseen, kertoo takunnallinen valmennus- ja kilpailujärjestelmä. Kotimajoittajia kaivataan majoitusvastaava Johanna Peltoniemi. Teuvan kilpailu vuonna 2009 on Hopeasomman Tarvetta on etenkin Teuvalla ja lähikunnissa sijaitsevista majoituspaikoista. Kiinnostuneet historian 38. kilpailu; ensimmäiset järjestettiin Majoitustarvetta kisojen aikana on noin 2000 voivat majoitusasioissa ottaa yhteyttä numeroon vuonna 1971. hengelle. − Suurin osa hiihtäjistä saapuu paikalle 050 3642 809. Kisa tulee olemaan Teuvan Rivakan tähän- vanhempiensa kanssa. Kotimajoitusta tarvitsemme astisen historian suurin kilpailu. Kokemusta mahdollisimman paljon, kertoo kilpailun johtaja, Rivakka sai järjestettyään nuorten SM-kisat Rivakan hiihtojaoston puheenjohtaja Harri Kittilä. Tiina Rantakoski

Me tulemme taas! Suupohja tanssii Karijoella.

Suupohja tanssii -tapahtuma saapuu Karijoen kou- lulle 16.tammikuuta 2009. Aamupäivällä tanssivat koululaiset, iltapäivällä on ikäihmisten vuoro ja illalla tanssin pyörteisiin pääsevät aikuiset. Joka vuosi tapahtuma on tarjonnut tanssin työpajoja, tanssilajit vain vaihtuvat vuosittain. Tällä kerralla paritanssista kiinnostuneet voivat tulla opettelemaan valssin, jenkan ja fuskun askeleita. Omaa paria ei tarvita. Tanssitapahtuma ei ole vain paritanssijoille, vaan yksin ryhmässä pääsee testaamaan esimerkiksi itämaisen tanssin ja bailatinon toimivuutta. Kahvila-teelä & kaakaola Humppa-sumppi huolehtii, että väliaikoina riittää vatsan täytettä ja ohjelmaa kyytimiehille ja muille, jotka aristelevat vielä tanssipajoja. Luvassa on visailua, väittelyä sekä itämaisten tanssipukujen ja tanssista kertovien kirjojen näyttelyt. Ilta päättyy perinteiseen tanssishow´hun ja yleisiin tansseihin, joiden aiheena ovat muotitanssit vuosien varrelta. Vieläkö sinä muistat Letkiksen, Tiputanssin, Lambadan ja Macarenan? Luvassa on siis kunnon paukku nostalgiaa kaipaaville. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suupohjan tanssin ystävät ja Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry.

Reija Iso-Mustajärvi

Kuva edelliskertaisesta tanssitapahtumasta Jurvasta. Työpajalaiset lavachachan pyörteissä. Tällä kertaa fiilistellään muun muassa Letkiksen, Tiputanssin, Lambadan ja Macarenan tahdissa. 15 SUUPOHJALAINEN 2/2008

Kauppatieteiden opinnot käyntiin. Yhteystiedot: Kauppatieteiden kandidaatin opinnot ovat Kunnat ja seudulliset toimijat käynnistyneet Kauhajoella. Opintojen Isojoen kunta pääaineena on tuotantotalous ja koulu- Teollisuustie 1 tuksen painotus on logistiikan opinnoissa. 64900 Isojoki Opiskelun on aloittanut iso määrä, neli- Puh. (06) 2413 5511 senkymmentä opiskelijaa. Faksi (06) 263 1317 Opinnoista vastaa Vaasan yliopiston S-posti: [email protected] Kotisivu: www.isojoki.fi avoin yliopisto ja vastuuopettajana toimii Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan Jurvan kunta tuotannon laitoksen johtaja, professori PL 5 Tauno Kekäle. Opiskelua koordinoi Kau- 66301 Jurva hajoen evankelinen opisto. Puh. (06) 2413 5399 Professori Tauno Kekäle määrittelee Faksi (06) 363 2502 tuotantotalouden oppipaineeksi, jossa S-posti: [email protected] yhdistyvät teknillinen ja kaupallinen Kotisivu: www.jurva.fi tietämys. Opinnoissa tehdään yhteistyötä myös Logistia-klusterin yritysten kanssa. Karijoen kunta Aloite opintoihin on lähtöisin Logistia- Kristiinantie 3 yritysverkostosta, teknologiakeskus 64350 Karijoki Logistiasta ja Kauhajoen seudun aluekes- Puh. (06) 2413 5900 kusohjelmasta, joka on myös aktiivisesti Faksi (06) 268 0674 markkinoinnut koulutusta alueella. S-posti: [email protected] Toinen merkittävä asia seudun Kotisivu: www.karijoki.fi osaamisen kehittämisessä on Logis- Kauhajoen kaupunki tia Instituutti, joka aloittaa toimintansa PL 500 (Hallintoaukio) vuodenvaihteessa. Tulossa on tuoteke- 61801 Kauhajoki hitykseen paneutuva avausseminaari Puh. (06) 2413 2000 tammikuussa sekä avajaisjuhlat. Faksi (06) 2413 2009 S-posti: [email protected] Lisätietoa: Kotisivu: www.kauhajoki.fi/kaupunki www.uwasa.fi/avoin/ www.logistia.net → blog Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 26) Jaana Suksi 64700 Teuva Logistia-klusterin Puh. (06) 2413 4000 kehittämiskoordinaattori Fax. (06) 2413 4490 Toimitusketjun toimintaa voi opiskella ”kaljapelillä”, joka on System Dynamics Societyn ja LC Logistics Center Oy S-posti: [email protected] MIT:n kehittämä peli. Logistia Kehitys Kotisivu: www.teuva.fi p. 020 7470 304, 040 5711 305 [email protected] Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 3800 Tutustu ajankohtaisiin aiheisiin: Faksi (06) 2413 3805 S-posti: [email protected] Juttuvinkkejä Kotisivu: www.suupohja.fi/sek www.suupohja.fi Suupohjalaiseen -> uutiset Kauhajoen seudun -> tapahtumat aluekeskusohjelma / tai portaaliin? Suupohjan elinkeinotoimen www.kauhajoenseutu.fi (AKO-sivut) kuntayhtymä Ota yhteyttä lehden ja suupohja.fi-portaalin www.suupohja.fi/sek PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki toimitusasioissa: www.logistia.net Seututiedottaja Tiina Rantakoski Puh. 040 5257 207 LC Logistics Center Oy www.foodpark.info Faksi (06) 2413 3805 Teknologiapuisto 1 www.nikkarikeskus.fi S-posti: [email protected] Kotisivu: www.kauhajoenseutu.fi 61800 Kauhajoki www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Puh. 020 7470 320 tai 040 757 2283 www.suupohjanseutuverkko.fi Suupohjan Kehittämisyhdistys ry S-posti: [email protected] kauhajoki.internationalcafe.fi Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 211 Faksi 020 7470 212 S-posti: [email protected] Kotisivu: www. suupohjankehittamisyhdistys.fi

Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Reija Iso-Mustajärvi Menestystä Sipiläntie 3 64700 Teuva Puh: 050 4679 503 Uudelle S-posti: [email protected] Kotisivu: www.suupohja.fi/kulttuuri

Vuodelle Suupohjan seutuviestintä Seututiedottaja Tiina Rantakoski LC Logistics Center Oy 2009! Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 320 tai 040 757 2283 16 S-posti: [email protected]