Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 7/2017

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 7/2017

Talous kasvaa laaja-alaisesti ja vienti vetää s. 6

EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus s. 8 • Sisällys •

Voima Käyttö Kraft Drift

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti- ja tiedotuslehti 111. vuosikerta

Pääkirjoitus ...... 3 STTK: Mikonkatu 8 Liikesalaisuusdirektiivi ei saa kaventaa työntekijöiden oikeuksia...... 4 00100 Helsinki Nollatuntisopimukset ja sosiaaliturvan parantaminen puh. (09) 5860 4815 syksyn EU-asialistalla...... 4 Päätoimittaja Sähkön hankinta ja kulutus, syyskuu 2017...... 5 Robert Nyman Talous kasvaa laaja-alaisesti ja vienti vetää...... 6 puh. (09) 5860 4813 EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus...... 8 gsm 050 454 2767 [email protected] Turbiinitehtaan toimitusvaikeudet ja uuden, asennetun turbiinin purku 1950-luvulla...... 11 Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Suomen suurimmassa pellettikattilassa Helsingin Salmisaaressa Gunne Andersson on sytytetty ensitulet ...... 12 puh. (09) 5860 4815 [email protected] Olkiluoto testaa jo ilman uraania...... 13 Työtuomioistuimessa: TT 2017:145 12.10.2017 Koeajan pituus ...... 14 Ilmoitusmarkkinointi Merenkulun turvallisuuspalkinto ja IMO:n kunniamaininta OS-Media Oy M/V Norstreamin miehistölle ...... 14 puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 Energiamarkkinoiden historiallinen käänne tuo lisäkysyntää email [email protected] sertifioiduille asentajille...... 15 Hyvät, pahat ja rumat päästöt...... 16 Taitto / suunnittelu Vaarallisten aineiden kuljetus satamissa työsuojeluvalvonnan Taija Näsi kohteena: onnettomuustilanteiden osaamista parannettava / Transport av farligt gods i hamnarna är föremål för Painopaikka arbetarskyddstillsyn: kunskapen om olycksfall måste förbättras...... 19 Hämeen Kirjapaino Oy Ruotsi: Laivapäällystökoulutuksissa vapaita opiskelupaikkoja / Sverige: Tomma platser på sjöbefälsutbildningarna...... 20

Suomalaiselle Aurelia Turbinesille merkittävä sopimus Ilmestymis- ja aineistopäivät 2017 Iso-Britanniaan ja Irlantiin...... 20 Nro Teemat Aineiston Ilmestyy Ilmarinen ja Väinämöinen, suurimmat sotalaivamme Panssarilaivat turvaajina Turku–Tukholma väylällän...... 22 varaus 1 Energia ja kunnossapito 13.01.17 07.02.17 Ilmarinen och Väinämöinen, Finlands största krigsfartyg Pansarskeppen tryggade Åbo–Stockholm farleden...... 24 2 Laivatekniikka 24.02.17 21.03.17 Turvallisuuskulttuuri satamassa -seminaari pidettiin 3 Turbiini ja kattilalaitos 03.04.16 02.05.17 Helsingin Pasilassa 4.10.2017...... 26 4 Sähkö ja automaatio 19.05.17 13.06.17 Konepäällystöliiton opiskelijailta Kotkassa 27.9.2017...... 27 5 Laiva-automaatio 18.08.17 12.09.17 TRAVEL REPORT May, 2017: 6 Energian tuotanto 15.09.17 10.10.17 Marine Engineering Students’ Study Tour to Warsash, Portsmouth and London 2016...... 28 7 Opiskelutoiminta 20.10.17 14.11.17 Ammattihakemisto ...... 32 8 Vesi- ja ympäristötekniikka 21.11.17 19.12.17 Kolumni ...... 35 Jäsenpalsta ...... 36 • Etukansi: Dorian Mongel • Jäsenyhdistykset ...... 40 • Takakansi: Karsten Wurth •

2 • Voima & Käyttö • 7/2017 • Pääkirjoitus • Ledare •

• Päätoimittaja/Chefredaktör Robert Nyman •

Hitaasti hyvää tulee?

yksyn eri liittokohtaiset työmarkkinaneuvottelut eivät ole Turha kiire ei ole paikallaan loppusyksyn ja toistaiseksi lähteneet kovin vauhdikkaasti käyntiin. Ehkä jon- talven pimeydessä. kinlainen shakkikello voisi olla paikallaan, jotta tulisi enem- Vaikka palkansaajien työpaikkatapaturmat ovat viime vuosina män ripeyttä neuvottelupöytiin? Toivottavasti osapuolten neu- selvästi laskeneet, työmatkatapa-turmien määrät ovat kuitenkin Svottelutaidot eivät ole ruostuneet monen keskitetyn kierroksen pysyneet ennallaan. Yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastu- jälkeen. misia, kaatumisia ja kompastumisia. Älä anna syksyn pimeyden Erittäin hieno asia näin juhlavuoden lopussa, on Suomen taja liukkauden yllättää! Erotu pimeydessä käyttämällä heijastavia louden hyvä kasvuvauhti. Kesällä julkaistusta kansainvälisestä työvaatteita ja/tai kunnon heijastimia. Tarkista, että työkenkäsi selvityksestä ilmeni, että suomalaisten työolot ovat Eurooppalai- ovat hyväkuntoiset! Oikein liukkailla keleillä on syytä käyttää sessa vertailussa varsin hyvät. Suomi sijoittuu päivitettyjen työ- nastoitettuja kenkiä tai liukuesteitä. n olomittarien osalta sijalle kolme heti Norjan ja Tanskan jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti työntekijöiden osaaminen Turvallista marraskuuta! ja motivaatio tehdä työssä parhaansa. Kehittämiskohteita löytyy myös eri osa-alueilta suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi sosiaalisen työympäristön osalta häirintää ja kiusaamista esiintyy Suomessa muita EU-maita useammin. Myös johtoon ja esimie- hiin luotetaan muita EU-maita harvemmin.

Det som tar tid på sig, blir bra i slutändan?

östens arbetsmarknadsförhandlingar har tillsvidare inte Onödig brådska passar dåligt ihop med kommit igång med något nämnvärt tempo, kanske ett senhöstens och vinterns mörker. schackur kunde vara till hjälp för att få fart på parterna Trots att löntagares arbetsolycksfall klart minskat under de se- vid förhandlingsborden? Hoppas att inte förhandlingsförmågan naste åren har antalet olyckor som inträffar under arbetsresorna Hrostat efter flera centralförbundsstyrda avtalsrundor. inte sjunkit. Över 70 % av alla olyckor som sker under arbets- Nu vid slutet av jubileumsåret är det fint att landets ekonomi resorna beror på att man halkar, faller eller snubblar. Låt ej hös- igen går på högvarv. Ur den internationella utredning som publ- tens mörker och halka överraska dej! Se till att du syns i trafiken icerades på sommaren framgår att de finska arbetsförhållandena genom att använda reflekterande klädsel och/eller ordentliga re- är på en rätt hög nivå i en europeisk jämförelse. I de uppdate- flexbricka. Granska att dina arbetsskor är av bra kvalitét inför rade mätetalen för arbetsförhållanden placerade sig Finland på vintern. Vid extremt halt före är det bra med skor som har en tredje plats genast efter Norge och Danmark. Arbetstagarnas nabbar eller halkskydd. n kunnande och motivation att göra ett bra arbete var på topp för Finlands del i jämförelsen. Utvecklingsområden finns det givet- En trygg november månad! vis fortfarande. I jämförelse med grannländerna är det här vanli- gare med osakligt bemötande och mobbning på arbetsplatserna. Förtroendet för förmännen och ledningen är även lägre här i Finland än vad som gäller i många andra EU-länder.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 3 STTK: Liikesalaisuusdirektiivi ei saa kaventaa työntekijöiden oikeuksia

iikesalaisuusdirektiivin kansalli- – Tavallista myös on, että työsuhtees- le tai muulle lain tai työehtosopimuksen seen täytäntöönpanoon liittyneen sa noudatettavasta salassapidosta sovi- perusteella valitulle henkilöstön edusta- työ- ja elinkeinoministeriön ryhmän taan työsopimuksessa tai erillisellä salas- jalle tai avustajalleen. Näin silloin, kun työskentely on päättynyt. Työryhmän ja sapitosopimuksella. Työsopimuslain ja nyt liikesalaisuuden ilmaiseminen on tarpeen Ltyömarkkinajärjestöjen edustajista koos- ehdotettavan liikesalaisuuksien suojasta edustajan tehtävien hoitamiseksi muun tuneen alajaoston tehtävänä on ollut ar- annettavan lain soveltamis- ja etusijajär- muassa työntekijän työsuhdesaatavaa tai vioida Suomen lainsäädännön muutostar- jestystä on selkeytettävä niin, että työnte- työsuhteen päättymistä koskevan erimie- peet ja valmistella muutosesitykset. kijöitä koskevissa tilanteissa työsopimus- lisyyden hoitamiseksi. n STTK pitää myönteisenä, että lain val- lain ensisijaisuus on selvä. Näin siksi, että mistelussa on selvitetty työoikeudelliseen työsopimuslain säännökset ovat niin sa- Lisätietoja STTK:ssa: lakimies sääntelyyn liittyviä kysymyksiä. Järjestö nottua pakottavaa oikeutta ja rajoittavat Hannele Vettainen, puhelin 050 526 3340. pitää kuitenkin mietintöä osin epäselvä- liikesalaisuuksien suojasta annetun lain nä ja tulkinnanvaraisena. STTK ja muut soveltamista työnantajan ja työntekijän STTK on poliittisesti sitoutumaton ja palkansaajajärjestöt jättivät mietintöön välillä. moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten yhdessä eriävän mielipiteen. STTK painottaa, että työryhmän esi- keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa STTK:n lakimies Hannele Vettainen tyksellä ei saa kaventaa työntekijöiden ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on muistuttaa, että työsopimuslaissa on jo oikeuksia siltä osin mitä direktiiviin täy- menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä nyt työnantajan liikesalaisuksia koskevaa täntöönpano Suomessa ei edellytä. rakennamme maailman parasta työelämää sääntelyä. Sen perusteella työntekijä ei – Työntekijällä on esimerkiksi jatkos- ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia sakin oltava oikeus ilmaista liikesalaisuus oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita ulkopuolisille. luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetul- Nollatuntisopimukset ja sosiaaliturvan parantaminen syksyn EU-asialistalla

ollatuntisopimuskeskustelu saattaa saada uutta polt- itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan uudistaminen. Uudistuksel- toainetta vielä kuluvana syksynä, kun sosiaalisen la voitaisiin taata sosiaaliturvan vähimmäistaso kaikenlaisille pilarin toimeenpano etenee. Tällä hetkellä EU:ssa työntekijöille EU:ssa ja siten muokata sosiaaliturvaa vastaa- määritellään direktiivillä sellaiset olennaiset työehdot, joista maan nykyisen työelämän luonnetta paremmin. Ntyöntekijällä on oikeus saada työnantajalta tiedot kirjallisesti. Molemmissa hankkeissa on ollut meneillään EU-tason Nyt komissio on ehdottanut harkittavaksi, että työnanta- työmarkkinaosapuolten neuvottelut. jan pitäisi ilmoittaa kirjallisesti myös työtuntien määrä tie- Lakiehdotus työehtojen kirjallisesta ilmoittamisesta on tyllä liikkumavälillä tai periaate keskimääräisten työtuntien odotettavissa ennen vuoden loppua. vakiintumisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että nolla- Hankkeet ovat osa komission laajempaa tavoitetta Euroo- tuntisopimusten käyttämistä voitaisiin rajoittaa. Lisäksi ko- pan sosiaalisten oikeuksien parantamiseksi. Tavoitteet jul- missio haluaa muun muassa laajentaa nykyistä direktiiviä kaistiin huhtikuussa 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien koskemaan myös uusia työllisyysmuotoja kuten esim. alusta- pilarin muodossa. n talouden työntekijöitä. Toinen työntekijöiden asemaan liittyvä ja sosiaaliesn pila- Lähde: rin poikima hanke on epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja Finnunions

4 • Voima & Käyttö • 7/2017 KUUKAUSITILASTO 31.10.2017 1 (4)

SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS, syyskuu 2017

Kulutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuina: GWh % KULUTUKSEN MUUTOSPROSENTTI, liukuva 12 kk %-muutos syyskuu 6457 4,5 4 vuoden alusta 62301 0,6 3 viimeiset 12 kk 85491 1,7 2 1 0 -1 -2 -3 -4 -5 -6 6.2011 6.2012 6.2013 6.2014 6.2015 6.2016 6.2017

2016 2017 GWh Osuus-% Muutos-% GWh Osuus-% Muutos-% syyskuu KULUTUS 6179 100,0 1,1 6457 100,0 4,5 TUOTANTO 4542 73,5 -4,8 4819 74,6 6,1 vesivoima 1361 22,0 7,6 1459 22,6 7,2 tuulivoima 237 3,8 36,3 273 4,2 15,2 ydinvoima 1606 26,0 -9,0 1751 27,1 9,0 lämpövoima 1337 21,6 -14,6 1336 20,7 -0,1 yhteistuotanto 976 15,8 -12,9 1127 17,5 15,5 erillistuotanto 361 5,8 -19,0 209 3,2 -42,2 NETTOTUONTI 1637 26,5 21,9 1638 25,4 0,0

vuoden alusta KULUTUS 61929 100,0 2,7 62301 100,0 0,6 TUOTANTO 47811 77,2 -0,5 46659 74,9 -2,4 vesivoima 12540 20,2 -0,3 10667 17,1 -14,9 tuulivoima 1895 3,1 27,5 3198 5,1 68,8 ydinvoima 16384 26,5 0,6 15673 25,2 -4,3 lämpövoima 16992 27,4 -4,0 17120 27,5 0,8 yhteistuotanto 14347 23,2 -3,3 14905 23,9 3,9 erillistuotanto 2645 4,3 -7,3 2215 3,6 -16,2 NETTOTUONTI 14118 22,8 14,9 15642 25,1 10,8

viimeiset 12 kk

KULUTUS 84071 100,0 1,4 85491 100,0 1,7 TUOTANTO 65901 78,4 0,0 65016 76,1 -1,3 vesivoima 16548 19,7 5,1 13761 16,1 -16,8 tuulivoima 2736 3,3 45,3 4371 5,1 59,7 ydinvoima 22429 26,7 0,3 21570 25,2 -3,8

lämpövoima 24187 28,8 -6,8 25314 29,6 4,7 yhteistuotanto 20334 24,2 -5,2 21424 25,1 5,4 erillistuotanto 3852 4,6 -14,3 3890 4,5 1,0 NETTOTUONTI 18170 21,6 7,2 20475 23,9 12,7

Voima & Käyttö • 7/2017 • 5 Talous kasvaa laaja-alaisesti ja vienti vetää

Talouskasvu on ollut ja tulee olemaan vuonna 2017 aikaisemmin arvioitua voimakkaampaa. Etenkin alkuvuoden kasvu ja nettoviennin kasvu tukevat koko vuoden kasvua. Suomen Pankin lyhyen aikavälin mallit ennakoivat hyvää kasvua loppuvuodelle. Työttömyyden aleneminen on kuitenkin hidasta ja julkisyhteisöjen rahoitusasema säilyy alijäämäisenä. Inflaatio jatkuu hitaana.

uomen talouskehitys on ollut vahvaa Tuoreilla indikaattoreilla päivitetyt teollisuudessa kehitys on ollut vaisumpaa, etenkin vuoden alussa ja indikaattorien Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennus- tosin tuotannon ennakoidaan kiihtyvän mukaan viime kuukausina kasvu on jat- temallit ennakoivat kasvun jatkuvan vah- loppuvuonna tuotantonsa aloittavien kunut, joskin alkuvuotta hieman hilli- vana myös loppuvuonna. Eri mallien en- tuotantolaitosten myötä. Stymmin. Tuotannon suhdannekuvaajan nusteet vuoden kolmannen ja neljännen Teollisuuden uusien tilausten arvo oli mukaan kansantalouden kausitasoitettu neljänneksen kasvusta asettuvat 0,8–1,5 elokuussa 4,6 prosenttia pienempi kuin tuotanto laski elokuussa 0,7 prosenttia prosentin haarukkaan. vuotta aikaisemmin, kun metalliteollisuu- edelliskuukaudesta, heinäkuussa nou- BKT:n kasvun vahvistumisen taustalla den uudet tilaukset laskivat. Voimakkaat sua edelliskuukaudesta oli 0,6 prosenttia. on viennin virkoaminen ja teollisuuden heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypil- Työpäiväkorjattu tuotannon taso oli kui- suhdanne-tilanteen paraneminen. Elo- lisiä. Tammi–elokuussa uusien tilausten tenkin elokuussa 2,7 prosenttia korkeam- kuussa työpäiväkorjattu tuotanto oli 4,5 arvo oli 15,5 % suurempi kuin vuotta ai- malla kuin vuotta aiemmin, heinäkuus- prosenttia suurempi kuin vuotta aiem- kaisemmin. Uudet tilaukset ovat viime sa 3,6 prosenttia suurempi kuin vuotta min. Tammi–elokuussa teollisuustuotanto kuukausina kasvaneet metalliteollisuu- aiemmin. Talouskasvu on myös jatkunut kasvoi 3,2 prosenttia vuoden takaisesta, dessa, tekstiiliteollisuudessa ja kemian- laaja-alaisena, työpäiväkorjattu alkutuo- ja kapasiteetin käyttöasteet ovat korkeal- teollisuudessa, paperiteollisuudessa tilaus- tanto kasvoi 5 prosenttia, jalostus 4 pro- la ja nousussa. Teollisuustuotanto on tam- ten arvon kasvu on ollut maltillisempaa. senttia ja palvelut kaksi prosenttia vuo- mi–elokuussa kasvanut nopeammin kuin Luottamusindikaattorit viittaavat teol- den takaisesta ajankohdasta. euroalueella keskimäärin. Teollisuuden lisuusyritysten luottamuksen olevan kor- Suomessa talouskasvu on vuonna liikevaihto kasvoi touko-heinäkuussa 9 kealla tasolla. Joitakin viitteitä on kuiten- 2017 ollut odotettua voimakkaampaa ja prosenttia vuoden takaisesta. Kotimaan kin siitä, että pk-yrityksissä ilmapiiri on BKT:n neljännesvuosikasvu on ollut jon- myynti oli 6,7 prosenttia ja viennin liike- hieman heikompi kuin suurissa yrityksis- kin verran euroaluetta ja sen suuria mai- vaihto 10,7 prosenttia suurempi kuin vas- sä. ta nopeampaa (kuvio 2). Myös koko ta- taavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. louden luottamus on vahvistunut, joskin Vienti on kasvanut ripeästi koko euroalueella, Saksassa ja Ruotsissa Teollisuustuotannon määrä alkuvuonna luottamus on jopa Suomea korkeammalla. on kasvanut laaja-alaisesti Tavaraviennin arvo kasvoi tammi–elo- Kiinniotettavaa kuitenkin riittää, sil- Teollisuuden liikevaihtokuvaajan mukaan kuussa 16 prosenttia vuoden takaisesta, lä monissa muissa Euroopan maissa kasvu kasvua oli kaikilla teollisuuden alatoimi- elokuussa viennin arvo oli 18 prosenttia on käynnistynyt selvästi Suomea aikai- aloilla touko-heinäkuussa. Teollisuuden suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ta- semmin, ja Suomen bruttokansantuote volyymi-indeksin mukaan kemianteolli- varavienti on kasvanut alueellisesti laa- on jäänyt merkittävästi jälkeen muista suudessa jo pidempään jatkunut tuotan- ja-alaisesti: niin euroalueelle, euroalueen maista. Euroalueen (ja esimerkiksi Sak- non nousu jatkuu, myöhemmin käyn- ulkopuolisiin EU-maihin kuin EU:n ulko- san) bruttokansantuote ylitti kriisiä edel- nistynyt metalliteollisuuden kasvu on puolellekin. Tavaraviennin kasvu Kiinaan täneen tason jo vuonna 2015, kun Suo- voimissaan ja viimeisenä nousuun kään- on ollut erityisen ripeää, ja vuonna 2016 men Pankin kesäkuun 2017 ennusteen tynyt sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nousuun kääntynyt Venäjän tavaravienti mukaan Suomi ylittäisi kriisiä edeltäneen trendikin on nouseva. Teollisuuden liike- on jatkanut kasvua. Vienti on kasvanut tason vasta vuonna 2019. vaihtokuvaajan mukaan metsä- ja paperi- päävientisektoreilla ja eri hyödykeryhmi-

6 • Voima & Käyttö • 7/2017 tävissä olevat tulot kasvoivat Tilastokes- kuksen sektoritilinpidon mukaan vuoden toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia vuoden takaisesta ajankohdasta, mutta kulu- tusmenojen ripeän kasvun vuoksi kotitalouksien säästämisaste heikkeni vuoden toisella neljänneksellä -2,2 prosenttiin, vuoden ensimmäisellä neljänneksellä säästämisaste oli -1,3 prosenttia.

Työmarkkinoiden elpyminen on hidasta Talouden voimakkaasta kasvusta huolimatta työmarkkinoiden elpyminen on ollut hidasta. Työvoimatutkimuksen mukainen työllisyys on ollut nousussa jo kahden vuoden ajan, mutta työllisten määrä on noussut ainoastaan noin 35 000 hengellä vuoden 2015 puolivälin pohjalukemista. Suomessa vuoden 2017 toisen neljännek- sen työllisyyden kasvu edelliseltä neljän- nekseltä oli EU28 maista sijalla 21/28 ja Kuvio 1 työttömyysaste (trendi 8,6 %) alittaa vain niukasti EU28-maiden keskiarvon. ssä viime kuukausina. Tilastokeskuksen rakentamisen volyymi-indeksin mukaan Inflaatio pysyy vaimeana tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaup- käynnissä olevan rakennustuotannon Inflaatio on edelleen maltillista. Yhden- pa –tilaston mukaan tavaroiden ja palve- kiinteähintainen arvo kasvoi touko–hei- mukaistetun kuluttajahintaindeksin mu- luiden yhteenlaskettu vienti kasvoi noin näkuussa reilut 10 prosenttia vuoden ta- kaan hinnat nousivat syyskuussa 0,8 pro- 13 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä kaisesta. Rakennushankkeiden aloituk- senttia vuodentakaisesta, nousten hieman puoliskolla edellisen vuoden vastaavaan set kasvoivat tilavuudella mitattuna 12,4 elokuun 0,7 prosentista ja heinäkuun 0,5 ajankohtaan verrattuna. prosenttia ja asuinrakennushankkeet kas- prosentista. Syyskuun inflaatiota kiihdytti Tullin tilastojen perusteella kauppatase voivat 23 prosenttia vuoden takaisesta eniten ajoneuvoveron, sähkön, bensiinin oli kuitenkin edelleen alijäämäinen, jos- ja savukkeiden hintojen nousu. Inflaatio- kin alijäämä on supistunut vuotta aiem- Säästämisaste heikkenee ta puolestaan hillitsi eniten matkapuhe- masta. Kauppataseen kumulatiivinen ali- Yksityinen kulutus kasvaa edelleen no- linten, rahapelien ja käytettyjen autojen jäämä tammi–elokuussa oli 1,4 miljardia peasti. Kulutuksen kasvua selittää mm. hintojen lasku sekä asuntolainojen korko- euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 mil- matala korkotaso ja odotukset korkojen jen lasku. n jardia euroa. Tilastokeskuksen maksuta- pysymisestä poikkeuksellisen matalal- setilasto antaa kuitenkin myönteisem- la sekä kohentunut työllisyystilanne ja Lähde: Suomen Pankin lokakuun talouskatsaus män kuvan kauppataseen kehityksestä, vahva luottamus. Kotitalouksien käytet- sillä vuoden ensimmäisen neljänneksellä Kuvio 2 ylijäämää kertyi noin ½ miljardia euroa ja toisella neljänneksellä 0,8 mrd. euroa. Sen sijaan palvelukaupan tase on ollut alkuvuonna alijäämäinen. Eri tilastoläh- teiden eroja selittävät esimerkiksi luokit- telukäytännöt tavara- ja palvelukaupan välillä. Vaihtotase oli 1,1 miljardia ali- jäämäinen vuoden toisella neljänneksel- lä, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 1,8 miljardia

Rakentaminen ja tuotannolliset investoinnit vauhdissa Rakentaminen on kasvanut vuoden en- simmäisellä puoliskolla ripeästi ja laaja-alaisesti, ja kerrostalorakentaminen on ollut erityisen vilkasta. Niin asuinraken- nusluvissa kuin asuntoaloituksissa on vii- meaikoina oltu ennätyslukemissa. Uudis-

Voima & Käyttö • 7/2017 • 7 EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus

Tämä teksti on koonti maan 24.5.2017 ja sen soveltaminen al- joka kohdistuu erityisiin henkilötieto- EU:n yleistä tietosuoja- kaa 25.5.2018. ryhmiin tai rikostuomioita tai rikkomuk- asetusta valmistelemassa sia koskeviin tietoihin. Siten esimerkiksi Keskeisimmät muutokset ammattiliitoilla on todennäköisesti hyvä olleen oikeusministeriön Yleisen tietosuoja-asetuksen pohjana on olla nimettynä tietosuojavastaava (tar- EU-erityisasiantuntija henkilötietodirektiivin periaatteet. Mo- kistettu tietosuojavaltuutetun toimiston Anu Taluksen esityksestä. ni perusperiaatteista säilyy pitkälti ennal- neuvonnasta). Näin sekä rekisteröidyille laan. Uusi asetus tuo kuitenkin mukanaan että virkamiehille on selkeää, keneen tar- uusia velvoitteita rekisterinpitäjille ja vittaessa otetaan yhteyttä. Tietosuojaval- henkilötietojen käsittelijöille sekä uusia/ tuutetun toimisto julkaisee alkukeväällä tehostettuja rekisteröidyn oikeuksia. 2018 tarkempia ohjeita tietosuojavastaa- usi tietosuoja-asetus on tullut tar- Keskeisimmät muutokset Suomen ny- van toimeen liittyen. peelliseksi sen johdosta, että tie- kytilaan verrattuna ovat: Asetuksessa painotetaan rekisterin- tosuoja ja sen käsittely on ollut • one-stop-shop, ns. yhden viranomaisen pitäjän velvollisuutta ilmoittaa tieto- hyvin hajanaista EU:n jäsenvaltioissa. periaate turvaloukkauksesta sekä tietosuojavi- UKussakin jäsenvaltiossa on menty kan- • tietosuojavastaavan nimeäminen ranomaiselle että rekisteröidylle. Jos on sallisen lainsäädännön mukaan. Uuden • velvollisuus ilmoittaa tietoturvaloukka- edes epäily tietosuojarikkomuksesta, on asetuksen myötä henkilötietojen suoja ja uksesta parempi ilmoittaa. Rekisterinpitäjälle käsittely yhdenmukaistuu sekä lainsää- • tietojen siirrettävyys järjestelmästä toi- annetaan sanktioita, jos katsotaan että dännön että soveltamisen osalta. Asetuk- seen tietosuojarikkomus on tapahtunut, eikä sessa on myös huomioitu teknologian ke- • henkilötietojen oikeudellinen käsitte- ilmoitusta ole tehty. hitys, kuten internetin ja älypuhelinten lyperusta Tietojen siirrettävyys järjestelmästä käyttö. • sanktiot toiseen tarkoittaa, että rekisteröidyllä on Keskeisin sääntelevä tekijä tietosuo- One-stop-shop tarkoittaa, että jos hen- oikeus siirtää rekisterinpitäjälle antaman- jaan liittyen on jatkossa EU:n yleinen kilötietojen käsittely tapahtuu useamman sa tiedot järjestelmästä toiseen, mikäli se tietosuoja-asetus. Asetukset eivät yleen- valtion alueella, rekisteröity tai rekiste- on teknisesti mahdollista. Rekisteröidyl- sä anna kansallista liikkumavaraa, mutta rinpitäjä voi olla vain yhden maan viran- lä on tämä oikeus, jos käsittely perustuu nyt kansallista liikkumavaraa jää. Kansal- omaiseen yhteydessä. suostumukseen tai sopimukseen ja käsit- lisen yleislain tehtävä on täydentää EU:n Tietosuojavastaava on lähtökohtaises- tely suoritetaan automaattisesti. Rekiste- asetusta, esimerkiksi arkaluonteisten ti oltava julkisella sektorilla. Velvollisuus rinpitäjällä on myös oikeus siirtää tietoja, asioiden, sananvapauden sekä henkilötie- tietosuojavastaavan nimittämiseen tulee mutta ei EU:n ulkopuolelle, esim. pilvi- tojen yhteensovittamisen osalta. Kansal- kuitenkin kyseeseen myös, kun organi- palveluihin, jollei maassa ole riittävä tie- lisen lain työstäminen jatkuu vielä. saation ydintehtävät muodostuvat hen- tosuojan taso. Yleinen tietosuoja-asetus on tullut voi- kilötietojen laajamittaisesta käsittelystä, Henkilötietojen käsittelyn oikeudel-

8 • Voima & Käyttö • 7/2017 linen perusta tarkoittaa, että henkilö- tisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuu- palvelua, tietojenkäsittelyä tai muita nii- tietojen käsittelylle on aina oltava laissa rillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella hin verrattavia tehtäviä varten säädetty käsittelyn oikeusperuste. Siitä (4 artikla, 1 kohta). Henkilötietojen lainmukainen käsitte- säädetään asetuksen 6 artiklassa, jota täy- ly toteutuu jos yksi tai useampi kohta pä- dentää tarkempi kansallinen henkilötie- Tietojen käsittelyn tee (asetuksen artikla 6, kohta 1): tolaki. Katso tästä tekstistä luvut ”Lain- yleiset periaatteet • Rekisteröity on antanut suostumuksen mukaisuus henkilötietojen käsittelyssä” Henkilötietojen käsittelyn yleiset periaat- yhtä tai useampaa tarkoitusta varten. sekä ”Erityisten ja arkaluonteisten tieto- teet ovat: • Käsittely on olennaista osapuolten sol- jen kerääminen ja käsittely”. • Lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpi- miman sopimuksen vuoksi. Jos rekisterinpitäjä rikkoo tietosuo- näkyvyys – rekisteröidyllä oikeus saada • Rekisterinpitäjällä on lakisääteiset vel- ja-asetuksen velvoitteita, hänelle voidaan tietää, miten tietoja käytetään voitteet. asettaa hallinnollisia sanktioita. • Käyttötarkoitussidonnaisuus – käyttö- • Käsittely on välttämätöntä rekisteröi- tarkoitus oltava selkeä ja lainmukainen dyn elintärkeän edun suojaamiseksi. Tietosuojan tarvetta ja • Tietojen minimointi – vain olennaiset • Käsittely liittyy yleistä etua koskevaan käsittelyn toteutusta tiedot suhteessa käyttötarkoitukseen tehtävään/rekisterinpitäjälle kuuluvaan määrittävät seikat saa kerätä julkiseen valtaan. Keskeisiä tietosuojaa määrittäviä tekijöitä • Täsmällisyys – tietojen ajanmukaisuus/ • Rekisterinpitäjällä on oikeutettu etu, asetuksessa ovat riskipohjainen lähesty- pätevyys jollei rekisteröidyn perustavanlaatuiset minen, osoitusvelvollisuus, tietojen käsit- • Säilytyksen rajoittaminen – rekisteröi- oikeudet vaarannu. telyä koskeva roolijako sekä lapsen asema. ty saa olla tunnistettavissa vain niin Julkisen sektorin osalta annetaan kansal- kauan kuin on tarpeen tietojenkäsitte- Kun henkilötietojen käsittely perustuu lista liikkumavaraa. lyn toteutusta varten suostumukseen, sen tulee aina olla vapaa- Asetuksen riskipohjainen lähestymis- • Eheys- ja luottamuksellisuus – tietojen ehtoista. Rekisterinpitäjän tulee pystyä tapa liittyy arkaluonteisten asioiden kä- suojaaminen ja asianmukainen käsitte- osoittamaan, että rekisteröity on antanut sittelyyn. Rekisterinpitäjän velvoitteet ly, suojattava myös vahingossa tapahtu- suostumuksen. Rekisteröidyllä on oikeus ovat sidoksissa siihen, kuinka riskipitoisia valta katoamiselta, tuhoamiselta tai va- peruuttaa suostumus milloin tahansa ja asioita käsittelee. Rekisterinpitäjällä voi hingoittamiselta tehdä se yhtä helposti kuin suostumuskin. esimerkiksi olla velvollisuus tehdä riskien • Osoitusvelvollisuus – rekisterinpitäjä (7 artikla, kohdat 1–3.) Se, onko suostu- vaikutusten arviointi. vastaa ja hänen on pystyttävä osoitta- mus annettu vapaaehtoisesti, voi olla ky- Osoitusvelvollisuus taas tarkoittaa, et- maan, että em. periaatteita on nouda- seenalaista tietyissä tilanteissa, ks. 7 artik- tä rekisterinpitäjän tulee pystyä osoitta- tettu la, 4 kohta sekä johdanto-osan kappale 43. maan, että henkilötietojen käsittely on Henkilötietoja voidaan käsitellä muu- lain mukaista. Organisaatiossa voidaan sisäisesti laatia takin kuin alkuperäistä tarkoitusta varten, Roolijako puolestaan tekee eroa henki- ns. tietotilinpäätös eli selvitys siitä miten mutta tällöin käsittelytarkoituksen tulee lötietoja käsittelevän ja rekisterin pitäjän henkilötietoja käsitellään. Yllä mainittu- täyttää uudet ehdot (6 artikla, 4 kohta). välillä. Käsittelijä käsittelee henkilötieto- jen kohtien lisäksi siinä on hyvä maini- ja rekisterinpitäjän lukuun, missä keskeis- ta henkilötietojen käsittelyn oikeusperus- Erityisten ja arkaluonteisten tä on se, että rekisterinpitäjä päättää tar- teet. Tietotilinpäätöstä voidaan käyttää tietojen kerääminen ja koituksen ja keinot ja vastaa käsittelystä. organisaation sisäisenä tietojohtamisen käsittely Käsittelijällä on joissain tapauksissa itse- raporttina. Ks. lisätietoja: tietosuoja.fi/fi/ Lähtökohtaisesti on kiellettyä käsitel- näistä vastuuta. Roolit pitää olla selvät! index/ajankohtaista/tiedotteet/2012/04/ lä muun muassa sellaisia henkilötietoja, Lapsen aseman korostaminen nostaa mikaontietotilinpaatos.html jotka paljastavat rodullisen tai etnisen esiin lapsen henkilötietojen käsittelyn alkuperän, poliittisia mielipiteitä, uskon- tietoyhteiskunnan palvelujen yhteydessä. Lainmukaisuus nollien tai filosofisen vakaumuksen tai Alle 16-vuotiaalla lapsella tulee olla vas- henkilötietojen käsittelyssä ammattiliittoon kuulumisen sekä tervey- tuunkantajan suostumus tietyn palvelun Henkilötietojen käsittelyn yleisiä edelly- teen liittyvä tietoja. (9 artiklan 1 kohta) käyttämiselle. Kansallisesti ikäraja voi- tyksiä ovat esimerkiksi henkilötietolain Vrt. henkilötietolaissa määritellyt arka- daan säätää 13–16-vuoden välillä. 8§ kohdat (poimintoja alla), jotka on au- luonteiset tiedot (11 § ja 12 §) kaistu yleisen tietosuoja-asetuksen joh- Näitä erityisiä tietoja saa käsitellä tie- Mitkä kaikki ovat danto-osan kappaleissa 47 ja 48. tyin ehdoin (9 artikla, kohta 2). Sellaisia henkilötietoja? 5) jos rekisteröidyllä on asiakas- tai ovat esimerkiksi: rekisteröity on antanut Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkea tun- palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun nii- nimenomaisen suostumuksen (kohta a) nistettuun tai tunnistettavissa olevaan hin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen tai käsittely suoritetaan poliittisen, filoso- luonnolliseen henkilöön (rekisteröity) yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yh- fisen, uskonnollisen tai ammattiliittotoi- liittyviä tietoja; tunnistettavissa oleva- teysvaatimus); mintaan liittyvän säätiön, yhdistyksen tai na pidetään luonnollista henkilöä, joka 6) jos kysymys on konsernin tai muun muun voittoa tavoittelemattoman yhtei- voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnis- taloudellisen yhteenliittymän asiakkaita sön oikeutetun toiminnan yhteydessä ja taa erityisesti tunnistetietojen, kuten ni- tai työntekijöitä koskevista tiedoista ja asianmukaisin takein (kohta d). men, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, näitä tietoja käsitellään kyseisen yhteen- verkkotunnistetietojen (esim. ip-osoite) liittymän sisällä; Rekisteröidyn oikeudet taikka yhden tai useamman hänelle tun- 7) jos käsittely on tarpeen rekisterinpi- Rekisteröidyn oikeuksia on asetuksessa nusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneet- täjän toimeksiannosta tapahtuvaa maksu- vahvistettu (asetuksen 3. luku). Ne ovat: >>

Voima & Käyttö • 7/2017 • 9 >> • Oikeus tulla informoiduksi ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut • Oikeus saada pääsy tietoihin (tarkastusoikeus) kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian • Oikeus oikaista tiedot tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. (Henkilötietolaki 28 § – • Oikeus tulla unohdetuksi eli oikeus tietojen poistamiseen tarkastusoikeuden toteuttaminen) • Oikeus rajoittaa tai vastustaa käsittelyä Rekisteröidyllä on myös oikeus saada vanhentuneet tiedot oi- • Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen kaistuksi. • Automatisoidut yksittäispäätökset/profilointi Automatisoidut yksittäispäätökset/profilointi tarkoittaa hen- kilötietojen automaattista hyödyntämistä, minkä tuloksena voi Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tie- esimerkiksi syntyä henkilön profilointia. Jokaisella henkilöllä on tää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu asetuksen mukaan oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksente- tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitä- on kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsitte- jän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännön- lyyn, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vai- mukaiset tietolähteet ja mihin rekisterin tietoja käytetään ja kuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi” n säännönmukaisesti luovutetaan. Kun kysymyksessä on automa- tisoitu päätös, rekisteröidyllä on oikeus saada tieto myös tieto- Lisätietoja/linkkejä jen automaattiseen käsittelyyn liittyvistä toimintaperiaatteis- EU:n tietosuoja-asetus: http://www.privacy-regulation.eu/fi/ ta. (Henkilötietolaki 26 § – tarkastusoikeus.) Tarkastusoikeutta Tietosuoja-asetuksen johdantotekstit: kuitenkin myös rajataan henkilötietolain 27 pykälässä. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/ Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot, on esitet- PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=FI tävä tätä tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti alle- kirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjas- Henkilötietolaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 sa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varatta- Tietosuojavaltuutetun toimiston opas: Miten valmistautua EU:n va rekisteröidylle tilaisuus tutustua tarkastusoikeuden piirissä tietosuoja-asetukseen? oleviin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallises- www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/ ti. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Jos rekis- tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_ terinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeu- Lähde: TJS Opintokeskus den epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei

10 • Voima & Käyttö • 7/2017 • Teksti ja kuvat: ylikonemestari Jukka Kauppinen, AEL •

Turbiinitehtaan toimitusvaikeudet ja uuden, asennetun turbiinin purku 1950-luvulla

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1953, että ”Kaupunki ryhtyy harjoittamaan kaukolämmitystä höyryvoima-asemien tuottaman jätelämmön hyödyksi käyttämiseksi, ja kaukolämmityksen toteuttaminen annetaan sähkölaitoksen tehtäväksi.”

hteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä vikoja ilmeni sekä generaattorissa että turbiinin roottorissa. Tur- energia pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 biini jouduttiin palauttamaan takaisin tehtaalle, ja uudetkin yri- prosentin hyötysuhteella. Näin säästyy sekä polttoainetta tykset epäonnistuivat. että ympäristöä. Salmisaaren kakkosvaihe oli jo viisi vuotta aikataulusta jäljes- YKaukolämmön jakelu helsinkiläisille aloitettiin vuonna 1957, sä. Taloudelliset tappiot kasvoivat ja asiasta nousi julkinen kohu. toisena Suomessa. Ensimmäinen kaukolämmön jakelija oli Es- ”Satojen miljoonien tappiot uhkaamassa kaupunkia”, kirjoitet- poon Tapiolassa vuonna 1953. tiin lehdissä vuoden 1958 lopulla. Helsingin kaupunki ryhtyi purkamaan kauppaa, ja oikeuden- ”Satojen miljoonien tappiot käynnin jälkeen turbogeneraattorin valmistaja velvoitettiin ra- uhkaamassa kaupunkia” hallisiin korvauksiin ja kauppa peruttiin. Ab de Laval Ångtur- Salmisaaren voimalaitoksen kakkosvaiheen turbogeneraattori bin ajautui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja yritys yhdistettiin tilattiin Ab de Laval Ångturbinilta Ruotsista. Hankinta osoit- Stalin turbiinitehtaaseen. tautui kuitenkin virheratkaisuksi. Koekäytöt epäonnistuivat ja Aikaa oli kuitenkin menetetty vuosia, ja Salmisaaren voimalaitos toimi vain puoliteholla. Uusi turbogeneraattori päädyttiin ostamaan Saksasta, Siemens-Schuckertwerke AG:ltä. Se otet- tiin käyttöön maaliskuussa 1964, lähes kymmenen vuotta aikataulusta jäljessä. Tämä turbiini oli tuotannossa vain 20 vuotta. Se purettiin vuonna 1984. AEL kouluttaa alikonemestareita ja koneenhoitajia, aloitus 22.1.2018 sekä ylikonemestareita, aloitus 29.1.2018. Lisäksi jär- jestämme täsmäkoulutusta voimalaitosalalle kuten Voimalai- tosten vesienkäsittely 8.–9.2018, Höyryturbiinikoulutus 6.– 7.3.2018, AEL:n Voimalaitospäivät 20.-21.3.2018 Helsingissä sekä Vesivoimalakoulutus 27.-28.3.2018 Tampereella

Lisätietoja: kouluttaja Jukka Kauppinen, [email protected], 044 722 4751

Voima & Käyttö • 7/2017 • 11 Suomen suurimmassa pellettikattilassa Helsingin Salmisaaressa on sytytetty ensitulet

elenin uudessa pellettilämpölai- – Suomen suurimmassa pellettikatti- valmistuttua Helenin uusiutuvan kauko- toksessa Helsingin Salmisaaressa lassa Helsingin Salmisaaressa palaa nyt lämmön tuotanto kasvaa huomattavasti. sytytettiin lokakuussa ensimmäi- pellettiliekki. Ensitulet saatiin sytytettyä Helen myy uusiutuva kaukolämpö set puupelletit. Pian laitos tuottaa uusiu- onnistuneesti tiistaina, kertoo Helenin -tuotetta sekä kotitalous- että yritysasi- Htuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille asiak- tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja akkaille. Valitsemalla uusiutuvan kauko- kaille. Pellettilämpölaitos on merkittävä Heikki Hapuli. lämmön asiakkaat voivat konkreettisesti hanke uusiutuvan energian lisäämiseksi Seuraavien kuukausien ajan pelletti- vaikuttaa energiantuotannon hiilidioksi- Helenin energiantuotannossa. lämpölaitos on koekäytössä, ja sillä testa- dipäästöjen vähentämiseen. taan muun muassa eri tehotasoja, kattilan käynnistyvyyttä, pelletin palamisen puh- Vihkiäiset talvella tautta ja laitoksen turvallista toimintaa. Pellettilämpölaitos on rakennettu tiivii- Faktat Ennen polttamista pelletti jauhetaan pö- seen kaupunkiympäristöön Salmisaaren lyksi, ja puhaltimet kuljettavat sen katti- voimalaitosalueelle, ja rakennus on jo vii- • Pellettilämpölaitoksen polttoai- laan poltettavaksi. Myös tämä kaikki vaa- meistelyjä vaille valmis. Hanke on lisän- neteho on noin 100 MW ja kau- tii testaamista. nyt ja lisää suomalaista työllisyyttä raken- kolämpöteho noin 92 MW. Ympärivuorokautinen lämmöntuotan- tamisessa sekä pellettien valmistuksessa ja • Se voi tuottaa lämpöä 25 000 ker- to pelleteillä alkaa marraskuussa. Laitos logistiikassa. rostalokaksiolle, eli Savonlinnan tuottaa koekäytönkin aikana huomatta- Laitoksen koekäytöt jatkuvat ensi tal- kokoisen kaupungille. via määriä uusiutuvaa kaukolämpöä hel- veen, jonka jälkeen laitos on valmis häi- • Täydellä teholla laitos käyttää sinkiläisille. riöttömään käyttöön. Pellettilämpölai- pellettiä 21 tonnia tunnissa. Tä- – Talven mittaan koekäytön edistyes- toksen vihkiäisiä vietetään kevättalvella mä tarkoittaa yhtä rekkalastillista sä laitosta ajetaan koko ajan kasvavalla 2018. n pellettiä kahden tunnin välein. teholla. Alkuvuodesta tuotamme uusiu- • Pellettilämpölaitos valmistuu tal- tuvaa kaukolämpöä jo 25 000 kerrostalo- Lisätietoja: vella 2018. kaksion tarpeisiin, kertoo projektipäällik- Heikki Hapuli, johtaja, Helen Oy, • Pellettilämpölaitos on yksi osa kö Aleksi Nurmi Helenistä. puh. 050 559 2261 Helenin mittavaa investointioh- Puupelletillä korvataan fossiilisten jelmaa kivihiilen korvaamiseksi. polttoaineiden käyttöä Helenin kauko- lämmön tuotannossa. Lämpölaitoksen

12 • Voima & Käyttö • 7/2017 • Teksti: Bengt Karlsson •

Olkiluoto testaa jo ilman uraania

lkiluodon uudessa ydinvoimalassa päästään tänä syksy- nosta. Toki vasta sitten pyöräyttävät kun reaktori on oikeasti nä vihdoinkin jo melkein tositoimiin. Kolmosreaktoris- käytössä ja 240 uraaninippua paikoillaan. sa aloitetaan kuumakokeet, joissa koko ydinvoimalaitos – Kuumakokeet kestävät useita viikkoja. TVO ei kerro lä- laitetaan käyntiin, mutta ilman uraania. Kokeessa reaktorissa hemmin testien aikatauluista.Sanotaan että nimenomaan uraa- Okulkevaa vettä kuumennetaan sähkömoottoreilla niin että se nin saapuminen muuttaa laitoksen statuksen kokonaan, ja tie- lämpenee samalla tavoin kuin oikeassa ydinreaktorissa ja näin detään että se saapuu tämän syksyn aikana Saksasta. Tarkemmin päästään näkemään, tuottaako laitos sähköä kuten pitää. tästä ei TVO ole kertonut. Olkiluodossa reaktorin käyttöönot- – Ei tarvita ydinfyysikon pätevyyttä, että kylmäkoetta seuraa toa aloitetaan ensi kesänä ja sähkömarkkinoille on ilmoitettu kuumakoe. Se on alkamassa Olkiluodon kolmosreaktorissa Eura- että ydinlaitos tuottaa 2–4 terrawattituntia sähköä ensi vuoden joella. Menneen kesän aikana TVO suoritti voimalassa onnistu- heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Täydellä teholla reak- neet kylmäkokeet. Nyt siis testataan koko ydinvoimalaitosta ja torin pitäisi toimia ensi vuoden lopussa. kyse on erittäin vaativasta kokeesta, toteaa TVO:n yhteiskunta- Olkiluoto kolmonen on tunnettu toistuvista myöhästymisis- suhteidenjohtaja Pasi Poikola. (Turun Sanomat 18.8./Rami Nie- tä. Kuitenkin viimeiset kolme vuotta aikataulu on pitänyt. Pasi minen). Poikola on haastattelussa vakuuttanut että ”töyssyjä” ei ole nä- Kuumakokeessa reaktorista kulkevaa vettä pumpataan sähkö- köpiirissä enää. TVO ja laitosta rakentava Areva ovat siirtäneet moottoreilla niin vauhdikkaasti, että se lämpenee samalla tavoin ongelmansa oikeussaliin jossa pyritään selvittämään kenen syy kuin oikeassa reaktorissa. Tämä vesi lämmittää viereisessä put- rakennustöiden myöhästyminen on. Muistetaan että Eurajoella kessa kulkevaa vettä joka höyrystyy valtavien höyrystymien si- työt aloitettiin 2005, alkuperäisen suunnitelman mukaan (Sie- sällä. Reaktorin ytimessä kulkee laitoksen primääripiiri jossa vesi men ja Areva) sähköä ydinvoimalaitoksen piti jauhaa jo vuonna juoksee uraanisauvojen säiliön läpi kuumentuen 300-asteiseksi. 2009, samana vuonna Siemens vetäytyi yhteistyöstä. Höyry ohjataan reaktorirakennuksesta turbiinihalliin, jossa se Suomi on yksi maailman 15 maasta, jossa rakennetaan uutta panee turbiinit pyörimään ja sitten valtavat roottorit pyöräyt- ydinvoimalaa. EU:ssa vain Ranska ja Slovakia rakentavat uusia tävät johtoihin yli 15 prosenttia Suomen kaikesta sähkötuotan- ydinvoimaloita. n

Olkiluoto. Kuva: TVO/Teollisuuden Voima Oy

Voima & Käyttö • 7/2017 • 13 TYÖTUOMIOISTUIMESSA: Merenkulun TT 2017:145 turvallisuuspalkinto 12.10.2017 ja IMO:n Koeajan pituus kunniamaininta M/V Norstreamin KANTAJA: Kiinteistötyönantajat ry VASTAAJA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry miehistölle

Työnantajaliitto ja ammattiliitto olivat erimielisiä siitä, kuinka työehtosopimusta tulkitaan koeajan pituutta määritellessä. Alan iikenne- ja Viestintäministeri Anne Berner luovut- työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyy koeaikaa ti Merenkulun turvallisuuspalkinnon (Sea Sunday) koskeva määräys, jonka mukaan toistaiseksi voimassaolevaan ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön kunnian- työsuhteeseen palkattavan työntekijän koeaika voi olla enintään maininnan (Bravery at Sea) M/V Norstreamin miehistöl- neljä kuukautta, ellei työsopimuslaista muuta johdu. Lle 29.9.2017 Bore Ltd:n kontorilla. Miehistö pelasti yöllä Työanantajaliiton tulkinnan mukaan työehtosopimuksen kir- hyvin vaikeissa olosuhteissa 14.1.2017 uponneen Fluvios jaus sekä siinä olevat viittaukset työsopimuslakiin tarkoittivat, Tamar aluksen seitsemän hengen miehistön Englannin ka- että toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa koeajan pituus naalissa. M/V Norstream on rahtiliikenteessä Suomen li- määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaises- pun alla Englannin ja Belgian välillä. ti. Luovutustilaisuudessa aluksen kapteeni Patrik Norrgå- Työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin kuitenkin, että työ- rd kiitti hyvin toiminutta miehistöään ja kehui varusta- ehtosopimuksen viittauksella oli tarkoitettu viitata työehtoso- mon turvallisuuskulttuuria. n pimuslain säännökseen sen sisältöisenä kuin säännös oli ollut työehtosopimusmääräyksestä sovittaessa. Näin ollen määräyk- sen sisältö ei muuttunut, kun työsopimuslain koeaikaa koskevaa säännöstä myöhemmin muutettiin. Kanne hylättiin. Työtuomioistuin katsoi, että asian tulkinnanvaraisuuden ja periaatteellisen merkityksen vuoksi osapuolilla on ollut perus- teltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Näistä syistä asianosaiset saivat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäynti- kulunsa vahinkonaan.n

Kuvassa mm. Anne Berner ja miehistön edustajat Roland Eklund, Konepäällikkö Tarmo Post ja § Patrik Norrgård. Kuva Robert Nyman.

14 • Voima & Käyttö • 7/2017 Energiamarkkinoiden historiallinen käänne tuo lisäkysyntää sertifioiduille asentajille

usiutuva energia on nousemas- Hän suosittelee koulutusta ja sertifikaa- sa fossiilisia suuremmaksi ener- tin hankkimista myös muille lämpöpump- gian lähteeksi Suomen energia- Sertifiointi-koulutusjärjestelmä puasentajille. markkinoilla. Historiallisen käänteen on tarkoitettu aurinkolämpö- – Se antaa asiakkaalle varmuuden siitä, Utaustalla ovat suurinvestoinnit, mutta että tietyt tiedot ja tasot työn tekemiseen ja aurinkosähkö-, biolämpö- uusiutuvien merkitys on kasvussa myös ovat olemassa, muistuttaa Henttu. ja lämpöpumppuasentajille. liikekiinteistöjen ja pientalojen sähkö- Sertifiointitunnus kannattaakin laittaa ja lämmitysjärjestelmissä. Tämä lupaa li- Se on vapaaehtoinen lisä- näkyvälle paikalle verkkosivuille ja tarjous- sää töitä sertifioiduille uusiutuvan ener- ja täydennyskoulutus. asiakirjoihin. gian asentajille. Koulutusjakson ja – Kiristyvässä urakkakilpailussa osaa- Sertifiointi voimassa loppukokeen hyväksytysti misen ja laadun merkitys korostuvat ei- viisi vuotta kä hinta enää yksin ratkaise. Sertifioin- suorittanut asentaja, Sertifiointijärjestelmä on alan toimijoiden ti on hyvä tapa osoittaa asiakkaalle, että jolla on myös käytännön luoma ja sitä valvoo uusiutuvan energian palveluita ja järjestelmiä tarjoava yritys asennuskokemusta, voi hakea toimikunta. Toimikunnan tuoreen päätök- panostaa laatuun, muistuttaa Sertifioin- sen mukaan sertifikaatti on vastaisuudessa ja saada sertifiointitodistuksen titoimikunnan sihteerinä toimiva asian- voimassa viisi vuotta. Sertifikaatin uusimi- tuntija Milja Aarni Motivasta. sekä luvan käyttää nenkin sujuu päivän uusintakoulutuksen Edelläkävijäyritykset ovat jo havah- sertifiointitunnusta. jälkeen helposti hakemalla uusintaserti- tuneet huomaamaan uudet trendit ja tu- fiointia, kunhan on tehnyt alan töitä ja pi- levien muutosten hiljaiset signaalit. Esi- tänyt muuten huolta ammattitaitonsa yllä- merkkinä muun muassa Mikkelistä käsin pitämisestä. toimiva Elvera Oy, joka tuottaa infrapalveluja ja monenlaisia – Aika suurella joukolla lämpöpumppuasentajia aiemmin palveluratkaisuja. Elverassa uskotaan uusiutuvan energian asen- hankittu sertifikaatti on jo vanhenemassa tai vanhentunut. Ensi nuskohteiden kasvuun ja siksi Elveran asentajia on kannustettu vuoden alussa on hyvä tilaisuus uusia sertifiointi, sillä järjestäm- koulutukseen ja sertifioinnin hakemiseen. me lämpöpumppuasentajille suunnatun uusintakoulutuksen 8. – Ammattitaidon, korkealaatuisten tuotteiden ja tarvikkei- helmikuuta, sanoo kouluttaja Harri Fränti Amiedusta. n den yhdistelmä tuo järjestelmän elinkaaressa hyötyä halpaan hankintahintaan nähden, sanoo Elveran toimitusjohtaja Arto Lisätietoja: Nieminen. asiantuntija Milja Aarni, Motiva, [email protected], puh. 09 6122 5036 Tilaajan näkökulmasta sertifiointi tuo toimitusjohtaja Arto Nieminen, Elvera, varmuutta [email protected], puh. 0400 670 525 Etelä-Päijänteen LVI-Palvelun asentaja Mika Henttu haki läm- pöpumppujen asentajilta vaadittavaan kylmäalan koulutukseen ja hoksasi samalla mahdollisuuden suorittaa myös uusiutuvan energian asentajan sertifikaatin. – Ajattelin että siitä olisi hyötyä markkinoinnin kannalta. Halusin myös saada paremman käsityksen siitä, miten ja mil- laisia erilaisia vaihtoehtoja lämmön ja energian tuottoon ja tal- teenottoon on olemassa, Henttu muistelee. Uusiutuvaa energiaa Henttu pitää merkittävänä asiana, josta kuluttajat ovat kiinnostuneita. UE-laitteisiin halutaan selvästi panostaa, jotta energian ja sähköntuotanto ei rasittaisi ympäris- töä. Lämpöpumppujen kysyntä myös kerrostalo- ja rivitalokoh- teisiin on nousussa. Tuore koulutus on antanut Hentulle hyviä eväitä käytännön työhön ja asiakkaiden neuvontaan. – Sen ansiosta osaan miettiä kohteisiin erilaisia vaihtoehtoja. Asiakkaalle on nyt helpompi antaa tietoa ja erilaisia ratkaisu- vaihtoehtoja. Mainitsen asiakastapaamisissa sen, että sertifiointi löytyy, Mika Henttu toteaa.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 15 • Teksti: Matti Pentti, St1 Oy • Hyvät, pahat ja rumat

Ympäristöpäästöt argumentit– Ilmastonmuutos v. Ilmanlaatu

ykyinen länsimainen elämänta- Ilmaston muutos Ilmanlaadun muutos pamme on luotu rajattomasti saa- tavilla olevan, edullisen energi- Hiilidioksidi (CO2) • Typen oksidit (NOx) an aikakaudella. Ymmärryksen kasvaessa, • Pienhiukkaset (PM) Nolemme oppineet, että fossiilisen energian käytölle rakennetulla elintasollamme on seuraukset, joita huomaamme rauhatto- muutena öljyntuotantoalueilla, ilmaston muutoksena, joka näkyy mm. sään ääri-il- miöiden toistumisena sekä ilmanlaadun heikkenemisenä. Päästökeskustelua seu- ratessa vaikuttaa fakta ja fiktio sulautu- van sujuvasti yhteen riippuen keskuste- lijan henkilökohtaisista mielipiteistä tai Ilmastonmuutos johtuu ihmisten toiminnan, kuten liikenteen, Paikalliseen ilmanlaatuun vaiku@avat normaalista määrästä edustamansa tahon intresseistä. Milloin lämmityksen ja teollisen toiminnan aiheu@amien kasvihuonekaasujen poikkeuksellisen suuret epäpuhtauksien esiintymät. Liikenne ja vapautumisesta ilmakehään. Merki@ävin kasvihuonekaasu on kiinteistöjen lämmitys aiheu@avat paikallisia typenoksidi ja puhutaan ilmaston lämpenemiseen vai- hiilidioksidi, mikä sinällään on elämälle elintärkeä yhdiste (me pienhiukkaspäästöjä heikentäen ilmanlaatua. Lisäksi rakentaminen ja hengitämme hiilidioksidia jatkuvasE). Kuitenkin, hiilidioksidin liiallisen Eestön kuluminen voivat aiheu@aa suuria paikallisia pitoisuuksia kuttavista kasvihuonekaasu päästöistä ja määrän aiheu@ama ilmastonmuutos luo riskin taloudelliselle, pienhiukkasia, hiekka ja asfalJ pölyä. sosioekonomiselle ja ihmisten elinmahdollisuuksille esimerkiksi, Modernit kulkuvälineet ja moo@orit ovat kehi@yneet äärimmäisen milloin ilman laatuun vaikuttavista lähi- lisääntyvien sään ääri ilmiöiden, tulvien ja merenpinnan nousun vähäpäästöisiksi, mu@a erityisesE taajamissa ja kaupungeissa joissa on myötä. useita päästölähteitä rajatulla alueella, kumuloituvat näi@en päästöistä. Molempiin voidaan vaikuttaa päästölähteiden yhteiset pitoisuudet jopa vaarallisen korkeiksi oikein suunnatuilla toimenpiteillä, mutta kaupunkilaisille miten ja millä kustannuksella?

Käsitteet pähkinänkuoressa heikentyneenä hengitysilman laatuna. timella. Ratkaisu yhteen osa-alueeseen Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jonka Ilman laadun heikkenemistä aiheuttavat johti haasteisiin toisaalla. seuraukset ovat havaittavissa kaikkialla mm. liikenteen, rakentamisen ja teollisen maapallolla. Ilmastonmuutosta aiheut- tuotannon aiheuttamat päästöt. Tällaisia Tekniikan maailmasta tavat etenkin fossiilisten polttoaineiden päästöjä ovat mm. rikkioksidit, typenoksi- Dieselmoottorin ominaisuuksiin kuuluu kasvavasta käytöstä aiheuttama ylimää- dit, hiilimonoksidit ja muut pöly- ja pien- muutama fysiikan peruslaki. Paloproses- räinen hiilidioksidi ilmakehässä. Nopeim- hiukkaset. sin ilma/polttoaineseos on suurempi kuin min ja jatkuvasti kasvava fossiilisen polt- Maa-, ilma- ja meriliikenne ovat mer- yksi, ts. ilmaa on enemmän kuin poltto- toaineen käyttökohde on lentoliikenne, kittävä sekä ilmastonmuutoksen että il- ainetta. Toisaalta dieselmoottorin pala- jonka käyttämän kerosiinin ”oheistuot- manlaadun kehitykseen vaikuttava osa misprosessin lämpötila on helposti yli teena” jalostusprosessissa syntyy kaikkia alue. Koko globaali maantieliikenne vas- 1 200 C ja näiden olosuhteiden seurauk- muitakin fossiilisia polttoaineita, kuten taa n. 44 % ja maanteiden tavaraliiken- sena syntyy typen oksideja, jotka ovat yk- bensiiniä ja dieseliä. Hiilidioksidi (CO2) ne vastaa n. 18 % maailman öljyenergian si lähipäästöjen kasvun ja ilmanlaadun sinällään on kaikelle elämälle välttämä- käytöstä. Vastaavasti lentoliikenne vastaa heikkenemisen lähde. Raakaöljystä val- tön yhdiste, mutta liiallisena määränä 6 % ja meriliikenne 5 % maailman öljyn- mistetun dieselpolttoaineen heikommin se jää ilmakehään aiheuttaen maapallon kulutuksesta. palavat aromaattiset hiilivetyketjut ovat lämpenemistä ja edelleen ilmaston ja sää- Kilpailukyvyn ylläpitämisen sekä lain- myös yksi osa päästölähdettä. Näiden hai- tilan ääri ilmiöiden lisääntymistä. Tällä säätäjien edellyttämät energiatehok- tallisten päästöjen hallitsemiseksi on ke- on jo havaittavia merkittäviä taloudellisia kuusvaatimukset ja tarve hyödyntää raa- hitetty erilaisia toimivia puhdistustekno- ja sosioekonomisia seurauksia koko maa- kaöljystä jalostettu polttoainemolekyyli logioita kuten esimerkiksi typen oksidien pallon väestölle. tehokkaimmalla mahdollisella tavalla on pelkistykseen kehitetty SCR tai kansa- Ilmanlaadun muutos on puolestaan johtanut etenkin Euroopassa autokannan nomaisemmin AdBlue-teknologia. paikallinen ilmiö, jonka seuraukset ha- dieselöitymiseen. Poliittinen ohjaus koti- Vaihtoehtojen haasteet vaitaan paikallisesti omassa lähiympä- maassa on edes auttanut muutosta vahvas- Raaka-aineiden, tavaroiden, palvelui- ristössä mm. kaupungeissa ja taajamissa ti hiilidioksidiverolla ja autoverokannus- den ja ihmisten vapaa liikkuminen sekä

16 • Voima & Käyttö • 7/2017 voimakas kaupungistuminen tulevat li- säämään sekä globaalia että paikallista kuljetustarvetta. Kovin viisaat ja innova- tiiviset tahot ovat luoneet odotusarvon, jossa siirtyminen nykyisestä nestemäises- tä ja fossiilisesta globaalista energiamallis- ta voidaan nopeasti ratkaista siirtymällä vaihtoehtoiseen päästöttömään ratkai- suun helposti ja vaivattomasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin ei kuiten- kaan ole. Kotimaan poliitikkojen suosikkiaihe on liikenteen sähköistyminen. Moder- ni ja suosittu moderni energiamuoto on helppo kommunikoida ympäristötietoi- sille äänestäjille, toki maksukykyisille sel- laisille. Sähkö käyttövoimana kasvaa ta- saisesti maantieliikenteessä, mutta myös meriliikenteessä on nähty ensimmäiset askeleet täyssähkö aluksista. Sähkö on oikeassa kohteessa hyvä vaihtoehto, mutta mikään globaali ener- sijoitettu 1,2 MW tehoinen energiavaras- lentoliikenteen, niin henkilö kuin tava- giaratkaisu se ei ole. Otetaan muutama to. Tuon varaston energiakapasiteetti on raliikenne on ennustettu kasvavan mer- yksikertainen esimerkki fysiikan ja talou- 600 kWh ja investointi n. 2 miljoonaa kittävästi tulevien vuosikymmenten ai- den lainalaisuuksista. euroa. Tuo tarkoittaa, että varastoidun kana. Vuonna 2010 kuljetettiin ilmateitse Keskitisleissä, esimerkiksi dieselöljyssä energian käyttökustannus on 3 300 eu- 2.4 miljardia matkustajaa ja 40 miljoonaa on energiaa 36 MJ/litra, 43 MJ/kg. Mo- roa/kWh. Vertailun vuoksi otetaan vaih- kuutiota tavaraa ja vuoteen 2050 mennes- dernissa sähköakussa on energiaa 2 MJ/ toehdoksi 60 litran tynnyri dieselpolt- sä arvioidaan kasvun saavuttavan 16 mil- litra, 1 MJ/kg. Jos maatieliikenteen rek- toainetta. Tuossa 60 litraa on niin ikään jardia matkustajaa ja 400 miljoonaa kuu- ka kuljettaa n. 380 kg dieselpolttoainetta 600 kWh energiaa pitkäaikaisvarastoitu- tiota tavaraa. mukanaan, eli mukana kulkee 16 300 MJ na koska tahansa käytettäväksi. Erona 2 Kehittyvien maiden elintason kasvu li- energiaa. Jos vastaava määrä energiaa pi- miljoonan euron sähköakkuun on se, et- sää tavaravirtojen määrää ja kasvava lii- täisi saada mukaan akkuina, veisi akkujen tä dieseliin varastoidun energian hinta on kenne vaatii lisää energiaa. Tämä kasvu ei paino 16 300 kiloa eli 16,3 tonnia rekan 11 senttiä/kWh. Toki energiakontti on ole mahdollista saavuttaa ilman nykyisen- hyötykuormasta. Esimerkiksi täysperä- aina uudelleen ladattava energiavarasto, kaltaisia fossiilisia energiamuotoja. vaunullisen säiliöauto yhdistelmän hyöty- öljyn ollessa kertakäyttötuote. Melkoi- Jalostettaessa raakaöljystä nestemäisiä kuormasta tuo vähentäisi n. 35 %. sen monta latauskertaa täytyy toki tehdä, polttoaineita liikenteen käyttöön, saa- Toinen mielenkiintoinen haaste on jotta investointikustannus tulee katettua daan fysiikan lakien mukaisesti jalostus- energian varastoinnin kustannus. Nes- ja toivottavasti tuo ladattava energia on kolonnista, tislaustornin eri lämpötiloista temäisten öljytuotteiden ylivoimainen tuotettu päästöttömästi eikä esimerkiksi erilaisia jakeita erilaisten moottoritekno- etu helpon kuljetettavuuden lisäksi on hiililauhteella tai fossiilisella maakaasul- logioiden käyttöön. Olisi fysiikan lakien sen kyky varastoida energiaa kompaktis- la. Energiakonttiajatus ja -kokeilu on po- vastaista jättää jokin lämpötila alue ”vä- sa muodossa. Helsingin Energialla on Su- sitiivista ja kannatettavaa mutta globaa- listä” ja hypätä kolonnissa suoraan keski- vilahden voimalaitoksella mielenkiintoi- liksi ratkaisuksi siitä ei taida ihan vielä tisleistä (dieselit) petrokemian ja muovi- nen kokeiluhanke, jossa teräskonttiin on olla. teollisuuden vaatimiin ohuisiin jakeisiin ja kaasuihin. Välissä saadaan automaatti- Tislauskäyrän haaste sesti kerosiinia eli lentopetrolia ja bensii- Kolmas asia mikä vaikuttaa päättäjiltä niä. Toisin sanoen, kun sähköauton osta- olevan toistuvasti hukassa on fysiikan pe- ja jättää autossaan käyttämättä bensiinin ruslait. Vaihtamalla bensiinikäyttöinen mutta lähtee lomamatkallaan lentäen auto sähköautoon, eivät globaalit hiili- etelään tai ostaa nettikaupasta kännykän dioksidipäästöt laske lainkaan. halvan muovikuoren kauko-idästä, joka Maailman tavaraliikenteestä 80 % kul- lennätetään ja laivataan Suomeen, ei säh- kee meriteitse yli 50 000 aluksella. Tämä köautoilija vähentänyt lainkaan haital- globaali liikenne kuluttaa n. 300 miljoo- lisia hiilidioksidipäästöjä. Häneltä käyt- naa tonnia vuodessa laivapolttoaineita, tämättä jäänyt bensiini jalostettiin joka joista yli 290 miljoonaa tonnia on fos- tapauksessa ”sivutuotteena” lentopetrolin siilisia nestemäisiä polttoaineita. Tuota ja muovin raaka-aineen valmistuksessa ja energian määrää ei ole mahdollista talou- se käytettiin jossain muualla maapallolla dellisesti tai määrällisesti korvata muil- aiheuttaen vastaavan määrän hiilidioksi- la polttoaineilla kuin rajoitetulta osin. dipäästöjä globaaliin ilmakehään. Meriteitse kulkeva tavaraliikenteen sekä >>

Voima & Käyttö • 7/2017 • 17 >> Haasteista ratkaisuihin taa siirtymällä uusiutuviin polttoainei- tä keskitisleistä on GTL (Gas-to-Liquid), Ongelman esittäminen edellyttää vastaa- siin mutta myös lähipäästöihin voidaan maakaasusta nesteyttämällä valmistettu vasti ratkaisujen esille tuomista. Voimme vaikuttaa käyttämällä kehittyneitä fos- huippupuhdas parafiininen dieselpoltto- parantaa tilannetta jo tällä hetkellä ole- siilisia polttoaineita. Rikittömät tuot- aine alentaa haitallisia päästöjä huomat- massa olevilla teknisillä ratkaisuilla pal- teet ovat olleet arkipäivää liikenteessä tavasti verrattuna raakaöljystä jalostet- jon. Nopein ja välittömin tapa vaikuttaa jo pitkään ja meriliikenteelle jo asetetut tuihin tuotteisiin. Parafiinisen dieselin päästövähenemään on huomioida oma ja tulossa olevat vaatimukset vähentävät ominaisuuksiin kuuluu mm. se että siinä energian käyttö. Järkevä reittisuunnit- haitallisia päästöjä entisestään. Maa ja ei ole lainkaan aromaattisia hiilivetyket- telu, keliolosuhteet huomioiva ajotapa, meriliikenteeseen lisäaineteknologialla juja ja sen synteettisesti valmistettu mo- nopeusrajoitusten mukaan ajaminen ja kehitetyillä huippulaatuisilla polttones- lekyylirakenne on aina tasalaatuinen. turhan ajon välttäminen. Itsestään sel- teillä öljy-yhtiöt ovat kehittäneet tuot- Tällöin sen typenoksidi ja pienhiukkas- vyyksiä, mutta kuinka moni meistä päät- teita joiden palamisominaisuudet on op- päästöt ovat huomattavan alhaiset ja kau- tää kiinnittää näihin asioihin huomiota timoitu kuhunkin käyttötarkoitukseen. pan päälle saadaan vielä poikkeuksellisen niin työssämme ammattiajossa kuin va- Tällöin polttoaineesta saadaan hyödyn- korkea setaaniluku eli GTL-tuote syttyy paa-aikana? nettyä suurempi osa energiaksi samalla moottorissa herkemmin. Toinen välitön tapa on hyödyntää ole- kun palotapahtuma on puhtaampi ja pääs- massa olevia kehittyneitä polttoaineita. töt alahaisemmat. Päätös päästöille Hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikut- Yksi esimerkki huippuunsa kehitetyis- Päästöistä keskustellessa on siis syytä ero- tella syyt ja seuraukset. Elämän elinehto on typpi ja happi, joita hengittämässäm- me ilmassa on 78 % sekä happi jota on 21 % sekä hiilidioksidi joka on kaiken elä- misen elinehto. Kun näitä elementtejä on oikea määrä oikeassa suhteessa ilmassa ja ilmakehässä, on meillä elämisen edellytykset olemassa. Nämä ovat hyviä ”pääs- töjä”. Hyvä muuttuu pahaksi kun jalos- tamme, yhdistelemme ja käytämme näitä elementtejä sellaisessa muodossa, joka aiheuttaa liiallista kuormitusta ilmakehään sekä lähi-ilmaan. Miksi sitten reagoimme niin hitaasti näiden hyvistä pahaksi muuttuneisiin päästöihin? Tätä voidaan kutsua ”rumien päästöjen” paradoksiksi. Rumien päästö- jen yksi ilmentymä on ollut rikkilaskeu- ma. Rikillisten polttoaineiden palamisjät- teenä syntyvät rikin oksidit ovat helposti ilmassa havaittavissa keltaisina vanoina tyynellä merellä ja lähi-ilmanlaadun heik- kenemisenä. Hiilidioksidi ylimäärän ha- vainnointi puolestaan on vaikeampaa, hiilidioksidin ollessa näkymätöntä ja sen kasvu ilmakehässä tapahtuu hitaasti vuo- sien kuluessa, kuin varkain hiipien. Hai- talliset määrät mitataan ilmakehässä, maapallon lämpötilan hitaana nousuna ja me koemme ne sään ääri-ilmiöinä, jotka laitetaan olan kohautuksella ”säätilan” piikkiin ….. on se vähän sateita pidellyt, tuulee niin että tukka lähtee. Kun haluamme omalla käyttäytymi- sellä ja toiminnallamme vaikuttaa jälki- polviemme elinolosuhteisiin maapallolla, on syytä ryhtyä niihin toimiin, jotka ovat kaikille mahdollisia jo nyt. Siirtyminen vähäpäästöiseen liikenteeseen energian käyttöön voidaan tehdä kansantaloudel- lisesti järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, vaiheittain. Sinä päätät millaisen jäljen jätät. n

18 • Voima & Käyttö • 7/2017 VAARALLISTEN AINEIDEN TRANSPORT AV FARLIGT KULJETUS SATAMISSA GODS I HAMNARNA TYÖSUOJELUVALVONNAN ÄR FÖREMÅL FÖR ARBE- KOHTEENA: TARSKYDDSTILLSYN: onnettomuustilanteiden kunskapen om olycksfall osaamista parannettava måste förbättras

aarallisten aineiden kuljetus (VAK) ja tilapäinen va- ransport av farligt gods och tillfällig lagring har i år varit rastointi ovat tänä vuonna olleet tehostetun työsuoje- föremål för särskild övervakning i hamnarna i södra Fin- luvalvonnan kohteena Etelä-Suomen satamissa. Tar- land. I inspektionerna har det konstaterats att kunskapen kastuksilla on löytynyt parannettavaa onnettomuustilanteiden om olycksfall kan förbättras, t.ex. vetskapen om var transpor- Vosaamisessa, vaarallisten aineiden kuljetusyksiköiden sijainnin Ttenheterna med farligt gods står och om trafikarrangemangen i tietämisessä sekä sataman liikennejärjestelyissä. Tarkastusten hamnarna. Föremål för tillsynen har varit hamnbolag, hamnope- kohteina ovat olleet satamayhtiöt, satamaoperaattorit, huolin- ratörer, speditionsföretag, transportbolag och rederiers och myn- taliikkeet, kuljetusliikkeet sekä varustamoiden ja viranomaisten digheters verksamhetsställen. toimipisteet. Observationerna i samband med inspektionerna visar att ak- Tarkastushavaintojen mukaan eri toimijoilla ei ole tarpeek- törerna inte har tillräckliga kuskaper och information om åtgär- si tietoa ja osaamista onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimi- derna vid olyckor och i farliga situationer. seen. – Alla aktörer inklusive enskilda arbetstagare ska ha den ut- – Kaikilla toimijoilla yksittäisiä työntekijöitä myöten on olta- bildning som behövs för att kunna handla rätt när en olycka va tehtävän mukainen koulutus, jotta he osaavat toimia oikein sker. Alla ska kunna handla så att samarbetet vid en olycka fung- onnettomuustilanteessa. Jokaisen on osattava toimia niin, että erar och informationen når ut till de andra aktörerna. Läckagen, yhteistyö onnettomuustilanteessa toimii ja tieto tavoittaa muut bränder och explosioner är sällsynta i hamnar, men om de inträf- toimijat. Vuodot, tulipalot ja räjähdykset ovat satamissa ja aluk- far kan de medföra avsevärd fara för arbetstagare och i värsta fall silla harvinaisia, mutta toteutuessaan voivat aiheuttaa merkittä- en storolycka, påminner arbetarskyddsinspektör Kari Suvela vid vää vaaraa työntekijöille ja pahimmillaan suuronnettomuuden, regionförvaltningsverket i Södra Finland. muistuttaa työsuojelutarkastaja Kari Suvela Etelä-Suomen alue- I tillsynen fastställdes att hamninnehavaren och verksam- hallintovirastosta. hetsutövarna inte alltid visste var containrar och släp med far- Valvonnassa havaittiin, että sataman pitäjä ja toiminnanhar- ligt gods står på hamnområdet. joittajat eivät aina tienneet, missä vaarallisia aineita sisältävät – T.ex. om en brand bryter ut, måste man veta, var de övriga kontit ja perävaunut sijaitsevat satama-alueella. enheterna med farligt gods står. Aktörerna ska också ha kunskap – Esimerkiksi tulipalotilanteissa täytyy tietää, missä muut om enheter med farligt gods ombord på fartyg, säger Suvela. vaarallisten aineiden yksiköt sijaitsevat. Myös aluksilla olevat Det konstaterades också försummelser som ökar olycksfallsris- vaarallisia aineita sisältävät yksiköt tulee olla eri toimijoiden ken i samband med trafikarrangemangen. Överenskomna hastig- tiedossa, Suvela kertoo. hetsbegränsningar och rutter följs inte på hamnområdet. I plan- Myös sataman liikenteestä löytyi onnettomuusvaaraa lisääviä korsningar körde man ofta för fort och frisiktsområdet var dåligt. laiminlyöntejä. Satama-alueilla ei noudatettu sovittuja nopeuk- Förutom brister fanns det också förhållanden att berömma: sia ja reittejä. Tasoristeyksissä ajettiin usein liian lujaa, ja näke- i en del hamnar genomförs regelbundet övningar tillsammans mäalue oli huono. med räddningsmyndigheterna så att allas, allt från arbetstagares Puutteiden lisäksi tarkastuksilla löytyi myös kehuttavaa: osas- till aktörers kunskaper hålls uppdaterade. sa satamia tehdään säännöllisesti harjoi- De nya bränslena (t.ex. tuksia pelastusviranomaisten kanssa, jol- LNG) förutsätter ett tillräck- loin työntekijöitä myöten eri toimijoiden ligt skyddsområde vid bunk- osaaminen pysyy ajan tasalla. ring, dvs. när fartygen tankar Alusten bunkrauksessa eli tankkauk- och det är viktigt att beak- sessa uudet polttoaineet (esim. LNG) ta olycksfallsrisken längs med edellyttävät riittävän suoja-alueen, ja transportfordonets rutt. En del tankkiautolla kuljetuksessa tulee huomi- av hamnarna hade redan upp- oida onnettomuusriski kulkureitillä. Osa märksammat det här genom satamista oli jo huomioinut tämän teke- att göra en riskbedömning och mällä riskinarvion ja ohjeet.n utarbeta anvisningar. n Hamninnehavaren och Lisätietoja: Sataman pitäjän ja toiminnanharjoittajien verksamhetsutövarna mås- Työsuojelutarkastaja Kari Suvela, täytyy tietää, missä vaarallisia aineita sisältä- te veta var containrar och p. 0295 016 365, [email protected] vät yksiköt sijaitsevat. släp med farligt gods står.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 19 Ruotsi: Laivapäällystö Sverige: koulutuksissa vapaita Tomma platser på opiskelupaikkoja sjöbefälsutbildningarna

aikka koulutuspaikkojen kysyntä on selvästi vähentyneet e senaste åren har allt färre sökt till sjöbefälsutbildningar- koulutuspaikkojen vastuuhenkilöt uskovat, että tren- na i Sverige, men ansvariga på Chalmers och Linnéuni- di kääntyy. Viimeiset neljä vuotta yhä pienempi määrä versitetet tror att det vänder. on hakeutunut Ruotsin laivapäällystökoulutuksiin. Tuoreet lu- De senaste fyra åren har antalet studenter på sjöbefälspro- Vvut osoittavat, että vapaita opiskelupaikkoja on sekä Göteborgin Dgrammen minskat betydligt. De uppdaterade siffrorna visar att (Chalmers) että Kalmarin (Linnéuniversitetet) merenkulkualan både Chalmers och Linnéuniversitetet har tomma platser på insinööri- ja merikapteeniohjelmissa. Neljässä vuodessa Chal- såväl sjöingenjörs- som sjökaptensprogrammen. På fyra år har mersin merikapteeniohjelman opiskelijamäärät on puolittunut; den siffran för sjökaptensprogrammet på Chalmers gått från 690 vuonna 2014 690 kpl => 2017 => 338 kpl. Kalmarin Linnéyli- (2014) till 338 (2017), det vill säga mer än halverats. För Lin- opistossa vähennys on ollut vieläkin suurempi; 2014 518 kpl => néuniversitetet är minskningen ännu större – de motsvarande 2017 => 200 kpl. siffrorna är 518 (sökande till det fyraåriga programmet 2014) till Ted Bågfeldt, (Kalmarin Linnéyliopiston prefekti) luettelee 200 (sökande till Sjökaptensprogrammet 180 hp 2017). neljä syytä siihen, että opiskelijoiden kiinnostus hakeutumaan Ted Bågfeldt, prefekt på Linnéuniversitetet / sjöfartshögsko- laivanpäällystökoulutukseen on laskenut: lan i Kalmar, listar fyra bakomliggande faktorer till det minskade 1. Demografia – juuri nyt Ruotsissa on verrattuna edellisiin vuo- intresset för sjöbefälsutbildningarna siin melko pieni määrä 19–20-vuotiaita. 1. Demografin –minsta antalet 19–20-åringar i Sverige på må- 2. Tekninen koulutus ei ole yhtä suosittua tänä päivänä kun ai- nga år. kaisemmin. 2. Tekniska utbildningar inte lika populära i dag som tidigare. 3. Tällä hetkellä korkeasuhdanteen aikana melko helppoa saada 3. I Sverige i dag under högkonjuktur förhållandevis lätt att få töitä ilman (ammatti)korkeakoulututkintoa. jobb utan högre utbildning. 4. Alan maine on kärsinyt huonoista uutisista, kuten mm ulosli- 4. Alltför många år av dåliga nyheter från svensk sjöfart, nyheter putukset ja muut ongelmat n om utflaggningar och andra problem. n

Lähde: Svensk Sjöfartstidning oktober 2017 Källa: Svensk Sjöfartstidning oktober 2017

Suomalaiselle Aurelia Turbinesille merkittävä sopimus Iso-Britanniaan ja Irlantiin

ieniä ja hyötysuhteeltaan maailman biinitoimijoista. uusia teknologisia ratkaisuja, jotka paran- tehokkaimpia kaasuturbiineja kehit- Greenray ja Aurelia Turbines mark- tavat heidän toimintansa suorituskykyä tävä suomalainen Aurelia Turbines on kinoivat yhdessä A400-kaasuturbiinia ja tehokkuutta. Odotamme innolla, että solminut merkittävän yhteistyösopimuk- Ison-Britannian ja Irlannin markkinoilla. Aurelia Turbines kasvattaa valikoimaansa Psen Greenray Energy Solutionsin kanssa. Samalla tarkoitus on selvittää yhteistyö- ja pääsemme yhdessä toimittamaan suo- Brittiläinen Greenray on maailmanlaajui- mahdollisuuksia myös muissa maissa, mis- rituskyvyltään erinomaisia pienemmän sesti toimiva kaasu- ja höyryturbiinijärjes- sä Greenray on jo läsnä. kokoluokan kaasuturbiineja, jotka sovel- telmien kokonaisratkaisujen toimittaja ja – Olemme erittäin ylpeitä ja tyyty- tuvat niin sähkön kuin lämmöntuotan- markkinoija. väisiä siihen, että ensimmäinen yhteis- toonkin, kertoo Greenrayn toimitusjoh- Aurelia Turbinesin ensimmäisen työkumppanimme Greenray on yksi alan taja Iain Lister. A400-kaasuturbiinimallin kaupallista- suuremmista pelureista, kommentoi Au- Aurelia Turbines on aloittanut kaasu- minen etenee myötätuulessa, kun yhtiö relia Turbinesin toimitusjohtaja ja perus- turbiinien tuotannon Lappeenrannassa allekirjoitti markkinointiyhteistyösopi- taja Matti Malkamäki. tänä vuonna. n muksen brittiläisen Greenray Energy So- – Työskentelemme tiiviisti Greenrayn lutionsin kanssa. Englannin Lincolnissa kanssa yhdessä tunnistaaksemme tärkeim- YHTEYSTIEDOT: pääkonttoriaan pitävä Greenray on yksi mät avainasiakkaat A400:lle. Matti Malkamäki, +49 176 3063 8250, maailman johtavista kaasu- ja höyrytur- – Etsimme asiakkaillemme jatkuvasti [email protected]

20 • Voima & Käyttö • 7/2017 TaskuTurva – vakuutusturva aina mukanasi

UUSI TaskuTurva- sovellus nyt ladattavissa!

Kun lähdet matkalle, pakkaa Turva mukaan. Ammattiliittosi tarjoama vakuutusturva ja reissujasi turvaava matkavakuutuskortti kulkevat mukanasi uuden TaskuTurva-sovelluksen avulla. Hyvää matkaa!

Lataa ilmainen TaskuTurva-sovellus Google Play Kaupasta tai App Storesta. Lue lisää osoitteesta turva.fi/taskuturva

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Voima & Käyttö • 7/2017 • 21

0,5 X

0,25 X

0,5 X

0,5 X 2,75 X 0,5 X Väinämöinen ja Ilmarinen olivat sisarlaivat.

40 mm Vickers-konetykki valmiina torjuntaan. • Teksti: Bengt Karlsson •

Ilmarinen ja Väinämöinen, suurimmat sotalaivamme Panssarilaivat turvaajina Turku–Tukholma väylällä

uomi 100 vuotta. Talvisotaa edel- Svea-varustamon matkustajalaiva oli ss Väinämöinen ja sitten Ilmarinen. Mi- si Suomen kauppamerenkululle Heimdal. Esimerkiksi FÅA:n ss Ariadne tat: Pituus 93 m, lev. 16,9 m, syv. 4,5 m, Skaikkiaan suotuisa ajanjakso; maan siirrettiin turvaan sotatoimilta Ruotsiin. uppouma 3 900 tonnia. Komentotornin kauppalaivasto sekä kasvoi voimakkaasti Boren uusin matkustajalaiva ss Bore II, korkeus vesipinnasta 29 m ja diesel-säh- kooltaan että kehittyi laadullisesti. Vuo- Crichton-Vulcanilla valm. 1938, pidet- köisen koneen teho 3 500 hv, max.nope- sina 1930–1939 kauppalaivastoomme tiin makuutettuna huonon polttoaineti- us 15 solmua. Panssarilaivat rakennettiin kuuluneiden alusten lukumäärä lisääntyi lanteen - öljylämmitteinen Velox-kattila uiviksi rannikkotykistölinnakkeiksi, jotka 65 prosentilla ja bruttorekisteritonneissa - vuoksi. siirtyivät kriisin tullen Ahvenanmaalle. tonniston keskimääräinen lisäys oli vie- Suomen eduskunta oli vuonna 1927 Laivastolaki antoi näin voimavarat tor- lä suurempi. Kun itäisten satamien lii- hyväksynyt laivastolain, johon sisältyi jua Ahvenanmaan valtaus ja suojata sen kennemäärät romahtivat sodan alkaes- kaksi panssarilaivaa. Hankintojen perus- läpi Turkuun johtavalla väylällä kulkeva sa, Turun sataman merkitys vastaavasti teena oli oli ollut se, että ” Suomen elä- kauppameriliikenne. Panssarilaiva Väinä- kasvoi. Erityisesti kuljetusten keskiössä mäntie” eli Turku-Tukholman väylän möinen oli valmistuttuaan kooltaan suu- oli oli Turku–Maarianhamina–Tukhol- meriliikenne kyettäisiin turvaamaan so- rin Suomessa rakennettu sota-alus. Sen ma-reitti, jota pyrittiin liikennöimään tilallisten kriisien aikana vihollisen pyr- potkurikoneisto oli dieselsähköinen, ku- koko sodan ajan. Sodan alkaessa lähes kiessä näännyttämään maamme meri- ten sittemmin jäänmurtajilla. Panssari- koko jäänmurtajalaivasto oli keskitetty saarrolla. Siihen hyökkääjällä olisi ollut laivat olivat laivanrakennusteknisesti uu- Turkuun. Sodan alettua matkustajalaiva- mahdollisuudet valtaamalla kansainvä- denaikaisia aluksi. Näin laskettiin vahva yhteyksiä ylläpidettiin Turun ja Tukhol- lisellä sopimuksella linnoittamattomaksi perusta tämän alan teollisuuden kansain- man välillä. Liikennettä karsittiin toki; määrätty Ahvenanmaa, jonka läpi Suo- väliselle kilpailukyvylle, joka on pitänyt Ångfartygs Ab Borelta reitillä kulkivat ss men elämäntie kulki. pintansa tähän päivään saakka. Bore I ja ss Nordstjernan ja FÅA:n mat- Panssarilaivat valmistuivat Talvisota (30.11.1939–13.3.1940). Vi- kustajalaivoista ss Arcturus ja ss Oihon- Chichton-Vulcanin telakalta Turus- hollisten 200 hävittäjää ja pommikonetta na. Kaikki neljä olivat ja 1800-luvun lop- sa 1933 (ensimm. vesillelasku 9.7.1931, Virosta ja idempänä olevilta kentiltä pyr- pupuolella rakenettuja. Tukholmalaisen palvelukseen huhtikuussa 1934), ensin kivät pysäyttämään meriliikenteen ja sen

22 • Voima & Käyttö • 7/2017 Väinämöisen konehuoneessa Kruppin diesel 4 x 875 kW – Suomen Kuvalehti, kesäkuu 1931. 2 potkuria. Kuva: Sotamuseo

tuoman sotamateriaalin virran, rautateillä keneita kauppalaivoja mm. turkulaisen ajautui aluksen alle. Ilmarinen upposi seit- Turusta kohti itärintamaa. Panssarilaivoi- Bore-varustamon Bore I, saattoi joutua semässä minuutissa ja merivoimat menet- hin kohdistui talvisodassa 35 ilmahyök- jopa saman matkan aikana useita kerto- tivät 271 miestä sankarivainajina – 138 köystä 218 pommikoneen ja11 hävittä- ja hyökkäysten kohteeksi, vauriot jäivät miestä pelastettiin”. (Eero Auvinen, Pans- jän voimin. Panssarilaivojen ilmatorjunta kuitenkin paikallisiksi. Saattueissa me- sarilaivojen perinneyhdistys ry:n puh.johtaja) pudotti yhdeksän lentokonetta ja ainakin netettiin kaksi rahtilaivaa, ss Notung ja ”Mutta mistä Ilmarisen upottanut mii- viisitoista sai osumia. ss Wirgo. Suomen Höyrylaiva Oy:n, eli na oli peräisin? Moni on vakuuttunut, Jatkosota (1941–1944 ja Saksaa vas- FÅA:n Oihonna oli ainoa siviilialus jo- että kyse oli suomalaisten ja saksalaisten taan 1944–1945). Ilmarinen ja Väinä- ka aseistettiin talvisodan aikana. Siihen laskemasta miinakentästä Suomenlahden möinen suojasivat jatkosodan alussa asennettiin ruotsalainen 25 mm:n Bo- suulle: Miinat oli laskettu Viron rannikol- Ahvenanmaalle siirrettävien joukkojen fors-kaksoisilmatorjuntatykki. Kuuden la 22. elokuuta siis neljä päivää ennen- kuljetusaluksia ilmaiskuilta. Panssarilai- hengen tykkimiehistö koottiin ruotsalai- kuin jatkosota virallisesti alkoi. Suomen vamme ampuivat Sottungan alueella 105 sista vapaaehtoisjoukoista, joita laivalla puolelta miinojen laskun hoitivat sukel- mm:n tykistöllään ensimmäiset jatkoso- myös kuljetettiin Suomeen. lusveneet Vetehinen ja Iki-Turso. Ajoi- dan laukaukset kohti vihollista. Vihol- Ilmarisen arvoitus. ”Panssarilaivam- ko Ilmarinen siis omaan miinaan joka oli lisen ilmavoimat pyrki kaikin tavoin tu- me olivat 13.9.1941 purjehtineet Utös- peräisin Tallinnan edustalta? Lopullista hoamaan panssarilaivamme jotka olivat tä avomerelle suuren alusosaston kärjes- vastausta ei saada koskaan” (”Operaatio suojaamassa meriliikennettä Turku-Tuk- sä, Ilmarinen ensimmäisenä. Alusosasto Nordwind”/7/2012 Suomen Kuvalehti) holma reitillä. oli harhautustehtävässä ja päämääränä Sodan päätyttyä oli Suomen luovutet- Ohjeistuksen mukaan meriliikenne oli vetää venäläiset Hiidenmaan ja Saa- tava Neruvostoliitolle korvauksena saksa- pyrittiin hoitamaan öisin tai vähintään renmaan joukot saarten pohjois- ja länsi- laissaatavista panssarilaiva Väinämöisen ; pimeyden turvin, rahti- ja matkustaja- rannoille. Kun oltiin juuri Suomenlahden siitä tuli Vyborg. Luovutus tapahtui Turun laivat kulkivat eri saattueissa.. Monista suulla ja kääntymässä takaisin, räjähti mii- Pansiossa 1947. (Lähteet. Poimintoja artik- vakavista vaaratilanteista huolimatta ja na Ilmarisen vasemmassa kyljessä. Laivan keleista/Eero Auvinen/Turun Sanomat ja vaikka osa saattueissa säännöllisesti kul- suojaraivaimeen oli juuttunut miina, ja se Forum Marinum vuosikirja 2010) n

Voima & Käyttö • 7/2017 • 23 Konvoj på Ålands hav, främst på bilden ss Bore I. Foto: Bore-arkiv.

• Text: Bengt Karlsson •

Ilmarinen och Väinämöinen, Finlands största krigsfartyg Pansarskeppen tryggade Åbo–Stockholm farleden

inland 100 år. Årtiondet före vin- passagerarbåt ss Bore II, lev. från Chrich- byggdes till flytande kustartillerifort och terkriget var för landets sjöfart i stort ton-Vulcan i Åbo 1938, låg upplagd pga avgick till Åland när kriget syntes ound- Fen gynnsam tidsperiod. Landets han- den dåliga bränslesituationen/Bore II ha- vikligt. Flottiljlagen hade därmed fullgjort delsflotta både ökade kraftigt i storlek och de olje-eldad Velox-panna) kraftprovet för att parera Ålands beläg- utvecklades kvalitetsmässigt. Under åren Pansarskeppen Ilmarinen och Väinä- ring och skydda handelssjöfartens skär- 1930–1939 ökade mängden av handels- möinen byggdes enligt lagen om förny- gårdsled till och från Åbo. Pansarskeppet fartygen med 65 % och i bruttotonnaget ande av Finlands marinflotta, beslutet Väinämöinen först ut och var då till stor- ökade samtidigt ännu mera. Då de östra gjorde riksdagen 30.10.1927. De vägande leken det största krigsfartyget som byggts hamnarnas trafikmängd rasade när kriget skälen till anskaffningarna hade varit det i Finland. Dess propellermaskineri var bröt ut blev Åbo hamns betydelse bara absoluta behovet av att trygga ”Finlands dieselelektriskt, liksom senare även våra större och viktigare. Det centrala var att livsnerv” mao sjösträckan mellan Åbo– isbrytare. Pansarskeppen var skeppsbygg- kunna upprätthålla transporterna på rut- Stockholm i kristid, med fiendens krigs- nadstekniskt moderna fartyg. Allt detta ten Åbo–Mariehamn–Stockholm under hot och möjlighet till belägring av Åland. bidrog senare till hela skeppsbyggnadsin- krigsåren. Under dessa år var även landets Detta hade ju det internationella avtalet dustrins positiva internationella konkur- isbrytarflotta stationerad i Åbo. När kri- om Ålands särställning gett möjlighet till renskraft, som ju dessutom visat sig god get bröt ut upprätthölls hela tiden passa- och hotade därmed den så viktiga sjövä- ännu i våra dagar. gerarbåtstrafiken från Åbo västerut dock gens sträckning. Vinterkriget (30.11.1939–13.3.1940). gallrad i antalet avgångar. På Stockholms- Pansarskeppen byggdes i Åbo på Sovjetunionens 200 jaktplan, med bom- traden upprätthölls trafiken med Ångfar- Chrichton-Vulcans varv med första sjö- bplan även från Estland och flygfält som tygs Ab Bores ss Bore I och ss Nordstjer- sättningen 20.12.1930; och de tjänade låg längre österut, försökte t.ex. stoppa nan och med FÅAs ss Arcturus och ss försvarsmakten från april 1934. Både Il- sjötransporterna med varuflödet som från Oihonna. Samtliga fyra var ju byggda re- marinen och Väinämöinen levererades Åbo skulle föras till östfronten. Pansar- dan på 1800-talet. Stockholms Svea-re- 1933: Längd 93 m, bredd 16,9m , djupg. skeppen hamnade under vinterkriget ut deri hade i samtrafiken ss Heimdal. FÅ- 4,5 m, kommandotornets höjd över vat- för 35 flyganfall och deras luftvärn tillin- As ss Ariadne t.ex. flyttades för säkerhets tenytan 27 m. Deplacement 3 900 ton. tetgjorde nio fiendeplan och åtminstone skull till Sverige. Bore-rederiets nybyggda Maskineffekt 3 500 hkr gav 15 knop. De femton träffade målet.

24 • Voima & Käyttö • 7/2017 Bofårs-kanonen på ss Oihonna. På Chrichton-Vulcans varv färdiställs skrovet till Foto: Bengt Karlsson skeppsarkiv. pansarskeppet Ilmarinen 1932. Foto: Wärtsilä arkiv).

Ss Bore I. Foto: Bengt Karlsson/ Tait. R. Honkaharju

Fortsättningskriget (1941–1944, mot der vinterkriget. Hon utrustades med med ”Men var fanns minans ursprung? Tyskland 1944–1945). Ilmarinen och Väi- en svensk 25 mm dubbel Bofors-luftvärn- Många är övertygade om att den här mi- nämöinen skyddade i början av kriget den skanon. Kanonmanskapet på sex perso- nan hade flutit från det minfält finländar- sjöburna trafiken till Åland mot luftan- ner samlades ihop från de svenska frivil- na med tyskarna hade utplacerat i Finska- fall. Pansarskeppen sköt på Sottunga-om- ligstyrkorna; frivilliga transporterades till vikens öppning: Minorna hade sänkts vid rådet med sina 105 mms artilleri-kanoner Finland ofta just med Oihonna. Estlands kustremsa den 22 augusti mao fy- de första skotten mot sovjet-fienden un- Ilmarinens slut, en gåta. ”Båda pan- ra dagar före fortsättningskriget officiellt der fortsättningskriget. Fiendens luftvärn sarskeppena hade, med ett följe av fle- började. Det var ubåtarna Vetehinen och försökte på alla sätt tillintetgöra våra pan- ra fartyg den 13 september 1941 passerat Iki-Turso som hade haft uppdraget från sarskepp vars uppdrag var att säkra sjötra- Utö och kommit ut på öppnare vatten, finska sidan att ombesörja minornas sänk- fiken från Åbo västerut. med uppdraget att vilseleda fiende-trup- ning. Körde Ilmarinen alltså på en egen Enligt föreskrivna angivelser borde seg- per från Ösel och Dagö att dra sig till mina som hade sitt ursprung från Tallinns lation ombesörjas nattetid eller åtminsto- stränderna norrut och västerut. När man kustremsa? Det slutgiltiga svaret kommer ne i skydd av skymning med fraktfartygen nått Finskavikens öppning och påbörjat vi aldrig att få”. (Citat:Artikel/ Operaatio och passagerarbåtarna i skilda konvojer. vändning tillbaka exploderade en mina Nordwind, Suomen Kuvalehti 7/2012) Trots många allvarliga tillbud, som ex- på Ilmarinens vänstra bogsida. Minan ha- När kriget var slut hade Finland att till empelvis för Bore I som på sin reguljära de fastnat i skyddsröjaren som slet sig och Sovjetunionen överlåta som ersättning Stockholmsrutt under en och samma resa förde den med sig under Ilmarinen. Följ- för tyska tillgodohavandena pansarskep- flera gånger hamnade ut för angrepp. Lyck- den var totalt förödande och pansarskeppet Väinämöinen, hennes nya namn blev ligtvis blev skadorna inte av värsta slaget. pet sjönk på sju minuter. Sjöstridskrafter- Vyborg. Överlåtelsen skedde 1947 i Åbo, I konvojerna förlorades två fraktfartyg, ss na förlorade 271 man och 138 räddades”. på flottstationen i Pansio.(Källor: Eero Notung och ss Wirgo. Finska Ångfartygs (Citatet: Eero Auvinen, ordförande i Pans- Auvinens artiklar i Turun Sanomat och Fo- Aktiebolagets (FÅA) Oihonna var det sarilaivojen perinneyhdistys ry. Skribentens rum Marinum Årsboken 2010) n enda civila fartyget som bestyckades un- fria översättn. från finska).

Voima & Käyttö • 7/2017 • 25 Turvallisuuskulttuuri satamassa -seminaari pidettiin Helsingin Pasilassa 4.10.2017

uomen Konepäällystöliitto ry, osallistui LNG:n ja maakaasun tämän tilaisuuden suunnitteluun ja to- terveysvaikutukset teutukseen . • LNG tai siitä höyrystynyt kaasu on erit- Tilaisuudessa oli tänä vuonna mukana täin kylmää Snoin 100 henkilöä. • Paleltumavammat roiskeista ja välittö- Seminaarissa Finnlinesin vahinko- mästi höyrystyneestä kaasusta torjuntapäällikkö Tiina Kapulainen kä- • Vakavat kylmävammat (silmät, paljas vi läpi uusien tekniikoiden tuomia tur- iho) vallisuushaasteita kuten mm sähkö- ja • Maakaasu ei ole myrkyllistä kaasuautojen tehokas sammuttaminen • Pieninä pitoisuuksina hengitettynä mikäli ne jostain syystä syttyy palamaan maakaasu ei aiheuta oireita lastiruumassa. • Noin 10 % pitoisuus ilmassa aiheuttaa Tullin ja Trafin puheenvuorossa oli uneliaisuutta, mahdollisesti päänsärkyä, esillä mm varallisten aineiden kuljetusyk- • pahoinvointia tai huimausta. siköiden tarkastukset Suomen satamissa. • Suuret pitoisuudet (20…30 % ilmassa) Edelleen paljastuu paljon puutteita kuor- aiheuttavat vaarallisen hapen puutteen, man sidonnassa ja asianmukaisissa mer- tamaan, tulee ottaa huomioon, että tuo- • mikä jatkuessaan voi johtaa tukehtumi- kinnöissä. te on erittäin kylmää (-1 100C). Muuten seen sillä on polttoaineena samat ominaisuu- • Hengitysvaikeuksia poteva henkilö on Yhteenvetoa viime vuoden det kuin maakaasulla. Tuote on hajuton, siirrettävä raittiiseen ilmaan VAK-tarkastuksista väritön, ei aiheuta korroosiota eikä ole • Tajuttomalle potilaalle elvytystoimet ja Vuosaaren ja Hangon myrkyllinen. LNG ei sekoitu veteen eikä toimitus lääkärin hoitoon satamissa imeydy maaperään, mahdollisen vuodon Tarkastuksia suoritettiin yhteensä 11 kpl. sattuessa höyrystyy ja haihtuu ilmaan. Tilaisuudessa kerrottiin myös, että LVM:n • Kuljetusyksiköitä tarkastettiin keski- Asianmukaiseen suojavarustukseen ku- hallinnonalan virastouudistuksen myötä määrin 18 per tarkastus. Yhteensä 202 luu: Trafi ja Viestintävirasto sekä Liikenne- (219). Suurin osa puoliperävaunuja. • Paljaan ihon peittävä anti-flame hyväk- viraston viranomaistehtävät yhdistetään • Hangossa runsaasti VAK-yksiköitä. sytty suojavaatetus joka suojaa vartalon yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston lii- Loppuvuodesta havaittiin Puolasta tul- ranteista nilkkoihin, (hihat ja lahkeet kenteenohjaustoiminto yhtiöitetään val- leissa runsaasti puutteita. hanskojen ja kenkien päällä), tion kokonaan omistamaksi erityisteh- • Keskimäärin 39 % (32 %) lastiyksiköis- • Suojakäsineet, täväyhtiöksi tai yhtiöiksi. Jäljelle jäävä tä puutteita. • Varrelliset nahkaiset turvajalkineet, Liikennevirasto jatkaa väyläverkosta vas- • Keskeyttämiseen johtaneet puutteet jotka suojaavat koko jalkaterää. taavana virastona. Uudet organisaatiot olivat lähes kaikki puutteellisia lastin • Suojakypärä ja silmäsuoja (visiiri) aloittavat 1.1.2019. n sidontoja. • Henkilökohtainen happi-/metaanimit- • Muita puutteita: merkinnät, pakkauk- tari set, sijoittelu, CSC Safety Approval, • EX-hyväksytty radiopuhelin, (headset) VGM… Viime vuoden lopussa tuli esim. Puolasta pari puoliperävaunuyhdistelmää joissa ei ollut ollenkaan ADR/IMDG:n mukaisia merkintöjä vaikka kuormatila oli lastat- tu täyteen tynnyreitä joissa syaniidiliosta tynnyreissä (UN 1935). Skangasin LNG asiantuntija Matti Heikka kertoi seminaarissa uusien polttoaineiden haasteista ja työturvallisuusvaa- roista. Hän muistutti että bunkrauksen yh- teydessä eri osapuolten ammattitaito ja asianmukainen suojavarustus on tärkeää. Mikäli LNG jostain syystä pääsee vuo-

26 • Voima & Käyttö • 7/2017 • Teksti Jori Spännäri • Konepäällystöliiton opiskelijailta Kotkassa 27.9.2017

iitto piti opiskelijoiden rekrytointi / infotilaisuuden kotkas- ta, olisi tilaisuus jäänyt asiapohjalta ehkä liian suppeaksi tieto- sa syyskuun loppupuolella. Ilta oli suunnattu pääsääntöises- taidon osalta. Nyt tilaisuus onnistui paikalla olleiden edustajien ti kaakkois-suomen ammattikorkeakoulussa aloittaneille sekä opiskelijoiden haastattelujen perusteella hyvin. Vastaukset opiskelijoille, tuleville merenkulun insinööreille. Liiton puo- saatiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja kaikkein tärkeintä: Llelta paikalla puhujana ja esittelijänä oli Joachim Alatalo. Hä- Liitto itsessään ei ole mikään taka-alalla vaikuttava mörkö joka nen tukenaan sekä omasta toiminnastaan tukemassa oli edustus vain vie jäsenmaksut tekemättä mitään vaan saatiin konkreti- kotkan konepäällystöyhdistyksestä sekä Kotkan merenkulku- ja soitua mitä liitto jo opiskelijoiden saatikka työntekijöiden eteen energiakillasta. Tällä kertaa tavoista poiketen paikaksi oli varat- tekee päivittäin. tu edustustilat aivan kotkan keskustasta jotka tilojen ja sijainnin Iso rooli tapahtumassa oli Kotkan merenkulku- ja energiakil- puolesta toimivat tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. lalla. Hehän tekevät juuri tällaista ruohonjuuritason työtä nuo- Ilta alkoi vapaamuotoisella keskustelulla kukin tahoillaan ja rempien opiskelijoiden kanssa ollen itse vanhempia opiskeli- asiasta sekä asian vierestä. Keskustelun aikana eteen nousi myös joita. Näin ollen heillä on taustaa kuinka helpottaa opiskelijan ns virallisessa osuudessa esiin nostettavia asioita joista ehkä tär- elämää, miten tarttua mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan keimpänä tuli vastaan opiskelijan kassan vaihtaminen kesken ja sitä kautta tulevaisuudessa mahdollisesti joku heistä tulee ole- opiskeluiden. Mikäli opiskelija on täyttänyt työssäoloehdon en- maan liittohallituksessa mukana tai jopa sen puheenjohtajana. nen opiskeluita ja vaihtaa kassaa opiskelun aikana, hän ei yleen- Ilman tällaista alusta alkavaa infoa, yhteenkuuluvuutta ja jär- sä ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan ennen kuin jestäytynyttä toimintaa uhkana on yhdistysten ja sitä kautta lii- työssäoloehto on uudestaan täyttynyt. Tämä on varsinkin ky- ton toimielinten vanhettuminen. Mikäli työssäkäyvä sukupol- seisten aikuisopiskelijoiden kohdalla erittäin huomionarvoinen vi ei ole kiinnostunut omien etujensa ajamisesta niin kuka sitä asia ja on ensisijaisen tärkeää, että tämä asia otetaan tarpeeksi heidän puolestaan lähtisi toteuttamaan. Näiden opiskelijayh- ajoissa esille kyseisten opiskelijoiden kanssa, jotta estetään mah- distysten tukeminen onkin ensiarvoisen tärkeää jotta toiminta dollisten väärinkäsitysten mukanaan tuomia epäkohtia. Viral- saadaan pidettyä virkeänä koko liiton tasolla. Opiskelijoiden lisen osuuden keskusteluihin mahtui myös infoa työskentelystä toiminta ei aina ole niin tiukkapipoista vaikkakin yhdistysla- vieraan lipun alla, tulevaisuuden näkymien katsausta, palkkauk- kia noudatetaan, tilinpäätökset ja budjettisuunnitelmat tehdään sien selventämistä perus taulukkopalkasta lähtien ja sen ymmär- mutta toimitaan rennolla opiskelija-asenteella. Kuinka moni lu- tämisestä, sekä liiton eri ihmisten toimenkuvan selventäminen kijoista on esimerkiksi osallistunut vuosittaisiin Kotka-Rauma silloin tuleville nyt jo oleville uusille jäsenille. kilpailuihin? Näissäkin hauskanpidon lisäksi verkostoidutaan jo Mikäli paikalla ei olisi ollut liiton rekrytointitiimin edustus- valmiiksi ennen täysipäiväiseen työelämään siirtymistä. n

OPISKELIJAN HAASTATTELU: Kuka olet? Miksi jatko-opintoihin? Kun taustalla Viro niin miksi Johannes Korjaajan koulutus ja tämänhetkinen ei Tallinnaan? Romberg työtausta antavat hyvät edellytykset Ei käynyt edes mielessä lähteä takaisin jatko-opintoja ajatellen. Myös uralla viroon kouluun. Tarvittava kielitaito Mistä tulet, etenemismahdollisuudet avautuvat tä- olisi kylläkin löytynyt viroksi ja venä- mikä mies? män myötä paljon suuremmiksi. Ja mik- jäksi. Tulen PK-seu- sipä ei palkkakin houkuttele. Myös ul- Miten näet varsinkin venäjän kielen dulta. Syn- komailla työskentely kiinnostaa ja tämä osaamisentulevaisuudessa? nyin Virossa koulutus avaa siltä kantilta paremmat Tulee varmasti olemaan eduksi mikäli ja muutin kah- uramahdollisuudet. maailmalle päällystötehtäviin hakeutuu. deksan vuoti- Miksi Kotkaan kouluun? Kuitenkin sekamiehitys on tätä päivää aana suomeen. PK-seudulta helppo tulla viikoksi kou- miehistössä ja kaikkien Englanin kie- luun ja viikonlopuksi takaisin kotiin. len osaaminen ei ole niin vahvaa jo- Merenkulun tausta? Liikenne yhteydet sujuvat niin julkisil- ten itäeurooppalaisen miehistön kanssa Valmistunut Winnovasta 2013 kone- la kuin omalla autolla. Myös jo valmiiksi kommunikointi helpottuu. korjausmieheksi jonka jälkeen seilannut paikkakunnalla olevat tutut helpottivat poislukien armeijassa vietetty aika. Täl- Ja muu kielitaito? valintaa. läkin hetkellä vakituisessa työsuhteessa Suomi, Viro, Venäjä. Ruotsia tulisi opis- josta opintovapaalla. kella lisää. Hyvin monella aluksella hen- kilökunnalla äidinkielenä Ruotsi.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 27 TRAVEL REPORT MAY, 2017 Marine Engineering Students’ Study Tour to Warsash, Portsmouth and London 2016

A STUDY TOUR AS A PART OF THE TECHNICAL ENGLISH 3 COURSE MODULE ON THE ELECTRICAL AND MECHANICAL ENGINEERING DEGREE PROGRAMMES AT THE ÅLAND MARITIME ACADEMY IN FINLAND

CONTENTS: Impressions of England (in general), Trains, buses, and underground, Making presentations at the WMA, WMA students, WMA training and facilities, Portsmouth Historic Dockyard, Night Life in England, Sightseeing in London, Camden Town, Museums, Understanding British English Accommodation, English food and drinks, English manners, English technical solutions

AND A BIG THANK YOU TO OUR SPONSORS!!!

Introduction As a part of our English course at Åland University of Applied Sciences, we travel to England to improve our skills with the English language and get to know the En- glish culture. This was the 20th time our school has visited England with our lec- turer Erik Hemming. This time we were 25 students in total consisting of electri- Meeting British maritime students at the Mariners’ Bar at the WMA cal engineers and marine engineers, of the (open from lunch every day…) third year. During our trip we went to the Warsash Maritime Academy in South- important harbour city in England and at UK infrastructure and ampton, where we held small presenta- the end of our trip we went to London for transpot tions and met students from the acade- a few days sightseeing. We did quite a lot of traveling in England my. We also visited Portsmouth that is an and train was our main choice of trans- portation. When we arrived at Gatwick airport ( by airplane not train) we used National railways to take us to our first stop Southampton. As Southampton is a fairly small city walking was easiest way to get around. Getting from Southampton to Warsash Maritime Academy we got to ride a double decker bus. Next stop was Portsmouth. We got there by train and then it was all about walking except for the harbour tour by boat. After 24 hours Portsmouth we English and Finnish students debriefing at night, after an intense hopped on a train to London and there day of presentations and attending lectures, in the Mariners’ Bar at the the commuting started. Arriving in lon- Warsash Maritime Academy of the Southampton Solent University don by train our next mean of transpor-

28 • Voima & Käyttö • 7/2017 maybe a little bit nervous talking in a for- eign language in front of strangers, but at the end everybody did very well with their presentations.

Warsash Maritime Academy students On Thursday 11th of May we went to the Warsash Academy to meet up with the students and perform our presentations The Britons were dressed smartly as sponsored reps of their shipping for them. Most of the students were study- companies ing navigation to be captains someday but the academy also had mechanical engineering students. The degree is normally three years long with a lot of time prac- tice at sea. The system is built up on spon- sorships were shipping companies formal- ly pay the education for the student with interchange that he or she will be wear- ing white skirt with tie and the company's name printed on it. After the examina- tion most of the graduated deck officers and engineers have jobs at the shipping We presented our technical topics in a room full of British students company that paid the education.

WMA training and facilities tation was the subway, this was where the morning 11.5.2017. When we arrived at The Warsash Maritime Academy had first hiccup occurred. Erik bought us 15£ the school we were welcomed with tea pretty good facilities for both safety train- prepaid Oyster card (local commuting and biscuits and were shown around the ing and workshop facilities. They had re- card) that didn't work but after an hour or school and its facilities. After that it was cently upgraded their training center so so the problem was fixed. In London we time to hold our presentations; about 30 they would be approved by the new ST- walked, used the subway taxis the bus sys- students showed up to listen. We were CW safety demands. At the the training >> tem and some used Santander bikes.

Presentations at the WMA A big part of our trip to England was to make presentations in English in front of guys and girls studying at Warsash Mar- itime Academy. We started working on our presentations and practising our En- glish in good time before our trip. We worked in groups of 2–3 people and got to choose an interesting topic. Some of the topics were “Åland Islands for Dummies”, Work Experience, Engine Room Simula- tor at the Åland University of Applied Sciences, Gas turbine at our school, Mey- er Turku shipyard and Bird-hunting in the archipelago. Tide coming into Portsmouth where vans had parked in front of the We went by double decker bus to War- HMS Warrior. sash Maritime Academy on Thursday

Also very big: The biggest container ever to arrive in Great Britain passing just outside the WMA.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 29 A destroyer coming home to Portsmouth after 6 months of Punk rockers on the bridge service. Street musicians. across Camden Lock.

>> center the firefighting station was one clock in one place and at the same time trialization, you could imagine that the that stood out the most. They actually be scared of getting robbed, Camden mar- engineering solutions today would be far had real diesel fuel to train with in their ket is the answer. I truly recommend ev- ahead of other countries. But we noticed firefighting drills and is one of the few who eryone who visits London to go there. that at least this isn’t the case in everyday have the approval to have this. They had solutions. There were a lot of things that a great facility that actually looked like a Imperial war museum stuck out from the ordinary, but we want ship’s upper deck where they trained. It was the last day in London and we to focus on a few of them. At the engine workshop they had four went to the imperial war museum. In- The main thing that disturbed us was types of engine for both practical exercis- side the museum they have many kinds the taps. They are using two separate taps, es and for laboratories, and they also had of different war movies and vehicles from one for hot and one for cold water. They a steam boiler. They had an old Spitfire many different wars. It was five floors in were usually mounted 30 cm apart from engine. the museum; the first floor was from the each other. How did they think that it I was amazed how big it actually was: First World War. On second floor they would be possible to get an appropriate The students were really proud of this have pictures and movies from the Sec- temperature to wash your hands with? one, you could tell. ond World War. The third floor was some- You can maybe with some reasoning un- thing special; I don’t really know what derstand how this is supposed to be a Portsmouth they have on that floor because it cost “good” solution. But when the taps are After spending the afternoon in Ports- ten pounds to go inside. Everything else automated and the time the water comes mouth visiting HMS Victory and going in the museum was for free. Fourth floor out of the tap is so short, you have to press on a guided tour around the dockyard, was also very interesting, but it was not al- it all the time to keep the water flowing. we had dinner at Tiger Tiger. The TT is lowed to take pictures on that floor. Fifth Because of this we can all understand that a nightclub in the smart Gunwharf Quays floor was most medals from war heroes it’s impossible to get your hands clean district. It has several dance floors and is who were in the war. with this system, and it’s a nightmare to quite lively on Friday nights. use. They had happy hour during the eve- Engineering solutions in Not to mention the shower taps. At ning so the food was half priced and al- England least they usually had a mixing tap but so the drinks were a two-for-one deal. We After spending a few days in England that it was impossible to get appropriate tem- spent a couple of hours there in the vari- has a colorful history of wars and indus- perature for the water. If you thought you ous bars and then some of us went to different night clubs. The clubs that we visited were quite crowded and played very loud music so it was nice to find a calm- er outdoor serving to meet and chat with some friendly brits.

Camden Our first day in London we took the underground to Camden. The first sight we got was two street “musicians” dressed all in leather and rivets, one of them had his hair formed in two red horns about half a meter high. They sounded like shit. We walked further on up the street and soon arrived at camden market. Camden market might be the busiest places I have ever visited. People absolutely every- where and the market was filled with bars, restaurants and shops selling all kinds of weird and cool stuff. If you ever wondered where to find an old gas mask and a alarm- Imperial War Museum.

30 • Voima & Käyttö • 7/2017 had a suitable temperature, a few seconds Named after a prison the Clink78 in net War Rooms were abandoned after the later it could get hot as hell. But the price London stayed true to its name in the war and opened as a museum in 1984. goes to the shower that only had the pos- sense that we all wanted to flee the place sibility of HOT water! It was only possible when we saw the rooms. Here we were Buildings we saw to connect one pipe to the tap and that cramped together, ten guys in one room The first thing I noticed is that they like was the hot water pipe. with ten beds and nothing more in it. Of bricks in England; almost every building The majority of the big constructions course the beds had in them sheets which was made using bricks and concrete. The in this country are riveted and from the we could tell had been white some years weather was really nice during our trip; it time. when this was still the way to build. ago, and that came with brown stains al- only rained two times, one time in South- As a conclusion it almost feels like the ready on them. In the shared showers ampton, and one time in London. Since it country stopped evolving after they in- there was no need for soap as the water is a bit warmer and almost no winter com- vented the steam engine. was scalding hot and surely killed all the pared to Finland, the sewage pipes were bacteria you picked up in the bedrooms. mounted on the outside wall. My general Food and drink culture in The hostel did try to make up for what expression was that everything was like a England it lacked in accommodation with the bar building site, nothing was quite done and Before the trip began my view on the En- and nightclub in the basement which was many buildings were restored. Of course glish food culture wasn't the brightest. For open “till late” and it really was the place there were nicer neighborhoods too but I example I thought everything is fried and to go to meet all kinds of people from all think England in general is poorer than that they use mayonnaise on everything. over the world. they want us to believe. My initial thoughts were only partial- ly correct. The food we ate was actually Sightseeing in London English manners good and I thought the smaller, cozy pubs In London there were plenty of famous The manners of most English people is served the best food. My only problems landmarks to see, such as the London Eye, something else. Wherever you go you can was really with the breakfast; no vegeta- Big Ben, Tower Bridge, Buckingham Pal- almost certainly expect to get really well bles or fruits and the coffee was not the ace, Westminster Abbey, Palace of West- taken care of, and although we Finnish best. Which is understandable since they minster and many more. Also Camden people don’t tend to answer with the same mostly drink tea. The drink culture dif- Market is a popular place to visit. There enthusiasm the Englishmen still keep up fers somewhat from the Finnish. The pubs is a lot to see in Camden Market alone. the smiles. usually served a lot of different beers and London is also rich with museums, per- Of course I can’t promise that this is ciders on tap. We went to some pubs that haps the most famous one is the Imperi- the case in all of the country, but this brewed their own beers and ciders and I al War Museum. There are a lot of “hop comes from what I’ve experienced during found those to be absolutely the best tast- on hop off” tour rides in London that will our trip. Even the bouncers at the pubs ing. give you a chance to see most of the fa- and clubs have a good way of treating mous sights to see. people and communicating with them in Our accommodation One the second day in London, some a calm but firmly way. At the first stop of our trip, Southampton, of us decided to go and visit the Churchill I’m sure that you can find really bad we spent two nights at the Ibis budget ho- War Rooms. Churchill War Rooms are a manners and terrible behavior in England tel. Living up to it’s name, the place fea- part of the Imperial War Museums and is too, but the general feel is positive. This, tured a lobby the size of an average living situated on King Charles Street below the of course, could also have been due to the room, bathrooms with only a toilet bowl Treasury. This was the temporary emer- good weather…. (the basin was placed outside the bath- gency government centre which from ALL IN ALL: IT WAS A SUPERB room) and showers with glass doors which where Churchill led his administration WAY TO END OUR THIRD YEAR were unlockable. However the towels and during the Second World War. In here, OF STUDY. THANKS TO ALL OUR sheets were white and clean and you only you find both the Cabinet War Rooms SPONSORS!!! n had to share your room with two or three and a museum about the life of Winston others, so all in all we were fine with our Churchill, the famous prime minister of stay in Southampton. Britain during World War II. The Cabi- At arrival at Portsmouth and hotel Ibis we were very pleased to find that Ibis budget was called “budget” for a reason. Here we found large, comfortable beds, TVs in the rooms, and toilet, basin and shower cabin were all in the same room, behind a door which could be locked. The hotel also served a wonderful, proper English breakfast in the morning, which was most appreciated, by most of us anyway. It is also worth mentioning that a very nice, sophisticated nightclub and centre of En- glish culture was to be found just across the street from the hotel. The Thames and Westminster.

Voima & Käyttö • 7/2017 • 31 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Höyrynmyynti Varsinais-Suomen Höyrymyynti Oy ...... s. 32 Sähköasennukseet Laivasähkötyö Oy ...... s. 32 Koneet ja laitteet Alfa Laval ...... s. 31 Teollisuuspolttimet Suomen Teollisuuspoltin Oy ...... s. 30 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 30 Tiivisteet Densiq ...... s32 Kunnossapitopalvelut Tiivistetekniikka ...... s. 32 Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 31 Tarseal Oy ...... s. 31

Laivadieseleiden huolto ja korjaus Tulenkestäviä muurauksia Marine Diesel Finland Oy...... s. 32 Erikosmuuraus Oy ...... s. 31

Laivaelektroniikka ja huolto Voimalaitos- ja prosessipolttimet AT-Marine ...... s. 31 Oilon Energy Oy ...... s. 32

Laivakorjauksia Öljy- ja kaasupolttimia ABB ...... s. 32 Laivapoltin ...... s. 32 JAP-Metalli ...... s. 31 Laivakone ...... s. 32 Öljynpuhdistusratkaisut KiL-Yhtiöt Oy ...... s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply ...... s. 31

Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli Oy ...... s. 30 Lämpö- ja painelaitteiden

Paineenalaiset tiivistykset valmistusta Heinolassa FSC-Service ...... s. 32 jo yli 20 vuoden kokemuksella.

Palovartiointia Alandia Easy Wash...... s. 31

Sukelluspalvelut Diving Group ...... s. 32 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 31 • Kaasu- tai öljykäyttöiset höyry- ja lämpökeskukset • Lauhdepumppuasemat • Venttiiliasemat maakaasulle, metanolille, vedylle tai öljylle • Pisaraerottimet, höyrytukit, lauhdeastiat, • Raskaan polttoöljyn pumppaus- ja esilämmitysasemat näytejäähdyttimet sekä näytteenottoasemat • Vesiturbiinilaitosten öljynjäähdytysjärjestelmät • Kaasu-, höyry- ja öljyputkistot • Kaukolämmön nestesuodattimet • Syöttövesi-, lauhde- ja ulospuhallussäiliöt Markkinoiden parhaat • Lämmönsiirtimet ja lämmönsiirtoasemat Lämpötekniikan edelläkävijä Weishaupt- teollisuuspolttimet moneen käyttöön laajalla tehoalueella! Dirty job well done

WM-sarjan kestävät ja luotettavat öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet, joissa palamisen hyötysuhde on aivan omaa luokkaansa. Tehoalue 70 kW - 11000 kW.

WM-G10 WM-G20 WM-G30

UUTUUS! WKmono80 - WKmono80 Puhdistamme tehokas poltin • Pilssit raskaan teollisuuden tarpeisiin tehoalueella • Konehuoneet WM-50 2000 kW - 17000 kW. WKmono80 • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet Weishaupt-polttimia edustaa Suomen Teollisuuspoltin Oy Ota yhteyttä: puh. 040 654 5352 | www.teollisuuspoltin.fi

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

32Voima • Voima & Käyttö & Käyttö • 7/2017 • 7/2017 • 32 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Tulenkestävät muuraukset ja massaukset 30 Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpaikantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, 04301 TUUSULA Puh. +358 20 155 8250 faksi +358 20 155 8259 Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected]

Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41

PUMPPUJEN TIIVISTEET Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainen • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta www.konemestaripalvelu.com 040 5833 090

MEKAANISET TIIVISTEET Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • Kaikkiin pumppuihin Rungon tarkastukset PUHELIN • Suoraan varastosta & puhdistukset +358 40 848 5610 Rungon & putkistojen KORJAUS JA HUOLTO ultraäänimittaukset • Kaikki tiivistemerkit Teollisuuslaitosten sukellustyöt [email protected] Rannikon Sukelluspalvelu Oy Tarseal Oy Coastal Diving Service Ltd www.tarseal.fi Pikku-Hietanen, Kotka puh. 02 430 4009 0400 751 399, 0400 803 926 [email protected] [email protected] www.sukelluspalvelu.fi

PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva henkilökunta, paloautot ja palopumput AT-Marine Oy • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig personal, brandbilar och brandpumpar Palveluksessa maalla ja PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN merellä • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. Navigointi-, ja • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, merenkulkulaitteet fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. • LIETTEENKUIVAUS – SLAMTORKNING Kommunikointilaitteet • Lietteen linkousta koko Pohjoismaissa. • Slamcentrifugering i hela Norden. • Erikoiselektroniikkalaitteet puolustusvoimille • Säiliömittauslaitteet ja lastausvarret teollisuudelle

RESCUE TEAM FINLAND / EASY WASH Långkärrvägen 12, 65760 ISKMO 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 www.atmarine.fi www.easywash.fi [email protected]

navigatmarinepalveluksessanne.inddVoima 1& Käyttö • 7/2017 • 3321.8.2014,34 .4 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

VARSINAIS-SUOMEN ABB TurboahtimetTurboahtimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus HÖYRYMYYNTI p. 010 22 26477 VARSINAIS-SUOMEN Myynti: Tel. 010 221 1 Täydelliset konehaalaukset [email protected] 010 222 6379 HÖYRYMYYNTI OY CAT Authorized Marine Dealer Huolto: Tel. 010 222 6477 ABB Oy, Turboahtimet KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit [email protected] 20 00750 Helsinki Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt VARSINAIS-SUOMEN ABB Oy, Koneiden linjaukset ja muovivalut ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus HÖYRYMYYNTI p.Lyhtytie 010 22 2021999 ISO 9001 -sertifioitu www.abb.fiPL 20 www.marinediesel.fi ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Puh 020 711 8220

• koneiden ja moottoreiden huolto- ja asennustyöt • männän haalaukset Prosessia pysäyttämättä • putki- ja hitsaustyöt Paineenalaiset • pumppujen huollot FSC-tiivistykset 0207 631 570 Vuodesta 1977 0400-501 763 Varoventtilien säätö ja Faksi: 0207 631 571 käynninaikainen www.oilon.com Koestus DENSITEST-menetelmällä Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa Vuodesta 1985 e-mail: [email protected] Pl 31, 33901 TAMPERE www.laivakone.fi Puh. (03) 254 0750 www.fsc-service.fi [email protected] www.lst.fi • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu • Laivasähköasennukset • Teollisuuden sähköasennukset • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto Tarjantie 5, 01400 Vantaa • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet Puh. 050 558 2100 • Kaapeliradat ja tarvikkeet [email protected] • Webshop www.laivapoltin.fi LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340

Tiivisteratkaisuja jo vuodesta 1918 Oma tuotanto mm. grafiittitiivisteet 24/7 päivystys EN1591-4 sertifioitu laippaliitoskoulutus Puh. 040 775 0562 [email protected] www.densiq.com

34 Voima • Voima & Käyttö & Käyttö • 7/2017 • 7/2017 • 34 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

• Kolumni •

Ei mitään uutta auringon alla

iedät tulleesi vanhaksi silloin, kun kaikki asiat tulevat jo vinneet. Niinpä luottamusmies lähti asiaa selvittämään – Tapion toisen kerran vastaan: Tuoppiin – josta kaikki kadonneet löytyivät. Tilannekatsauksen ”Vanhamuotoinen tulopolitiikka on aikansa elänyt. Sen jälkeen sovittiin, milloin palataan työpaikalle. pääasiallisena pyrkimyksenä on ollut sitoa edunvalvontaorganisaatiot ”En edes kuvittele, että tämä tällainen tänään onnistuisi”, Tmahdollisimman korkealla keskitetyllä tasolla työrauhaan. hän sanoi. ”Nykyisin suostutaan siihen, että työnantaja ottaa Tulevaisuudessa meidän tulee pyrkiä määrätietoisesti kolmipor- työtekijät yksitellen puhutteluun heikommasta päästä alkaen ja taiseen neuvottelujärjestelmään. Keskusjärjestöjen vaikutusta toki työntää sitten heidän kanssaan sopimansa heikennykset muiden tarvitaan maan talouspolitiikan suuntaa ja linjaa luotaessa, mutta kurkusta alas. Sen jälkeen hän kutsuu tätä paikalliseksi sopimi- samanaikaisesti tulee neuvottelujen linjaa ja painopistettä työ- ja vir- seksi.” kaehtosopimuksissa siirtää liittotasolle ja sieltä työpaikoille.” Tänään alakohtaisten ja paikallisten sopimusten tarvetta Näin ei puhunut elinkeinoelämän edustaja tai kokoomusmi- työnantajat perustelevat varsinkin sillä, että eri alat ja jopa yri- nisteri, vaan STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini Ammattiliitto tykset niiden sisällä kannattavat eri tavoin, joten palkankoro- Pro:n edeltäjän, Teknisten Liiton, liittokokouksessa 20.5.1977. tusten on joustettava tuottavuuden mukaan. Hyvä näin, mutta Tuosta puheesta on siis kulunut neljäkymmentä vuotta. miksi ihmeessä sitten vaaditaan kaikille yhtä pieniä palkanko- Reini jatkoi: ”Tämän luomista ei tee epärealistiseksi se, että työn- rotuksia ja valjastetaan koko elinkeinoelämä vahtimaan, ettei antajapuoli sitä vastustaa. Vaaditaan koko ammattiyhdistysliikkeen kukaan saa liian suurta ansionnousua? Eivät edes ne hyvin pär- yksituumaisuutta ja määrätietoista työskentelyä, jotta siihen päästäi- jäävät alat ja työpaikat. siin.” Kun Suomen Pankin pääjohtajaa myöten vaaditaan, että Seuraavina päivinä aamun lehdet otsikoivat, että STTK:n vientiteollisuuden on ensin sovittava mahdollisimman ”maltilli- mukaan tulopolitiikka on aikansa elänyt, ja että sopimusten pai- nen” palkankorotusten taso ja muiden on tultava sitten perässä, nopiste on siirrettävä liitoille ja työpaikoille. niin jokainen vähänkin asiaa seurannut tajuaa, että vientiteol- Kolme vuotta myöhemmin, siis tästä päivästä laskien kolme- lisuudelle pitää saada heidän mukaansa mahdollisimman pienet kymmentä seitsemän vuotta sitten, vaati STK:n toimitusjohtaja korotukset välittämättä alojen kannattavuudesta. Syykin on sel- Pentti Somerto STTK-lehden koko aukeaman artikkelissa, et- vä. Julkinen sektori haluaa joka tapauksessa suunnilleen yhtä tä teollisuudella, ja nimenomaan vientiteollisuudella, on oltava suuret korotukset, ettei jäisi palkkakehityksessä pahasti jälkeen. johtava rooli työmarkkinaneuvotteluissa (STTK-lehti, numero Vientiteollisuuden korotukset eivät siis saa olla korkeammat 10, 1980). STK oli tämän nykyisen Elinkeinoelämän keskuslii- kuin ne, joihin julkisella sektorilla on varaa. Lisäksi julkisen sek- ton, EK:n, edeltäjä. torin ei kannata edes aloittaa palkankorotusneuvotteluja, ennen Neljäkymmentä vuotta sitten ay-liike vaati sopimusten pai- kuin vientiteollisuuden neuvottelut on käyty. nopisteen siirtämistä liitoille ja työpaikoille. Työnantaja sitä vas- Mitä vielä tulee paikallisen neuvottelutoiminnan kehittä- tusti. Tänään samaa asiaa vaativat työnantajajärjestöt ja ay-lii- miseen, jään uteliaana odottamaan sen rohkean ammattiliiton ke puolestaan vastustaa. Selittäisikö joku, missä mennään? Mikä avausta, joka vaatii paikallisen sopimisen kehittämistä ja tekee aiemmin oli työpaikoilla paremmin? siihen teesit, jolla tasapuolinen neuvotteluvalta sen mielestä to- Outokumpu Oy:n Olarin tehtaiden teknisten entinen luotta- della toteutetaan. Kun se lähtee hankkeeseen täysin omin eh- musmies ja sittemmin STTK:n arvostettu järjestösihteeri Seppo doin ja avauksin, odotan mielenkiinnolla, vaatiiko vastapuolella Ruotsalainen väitti tietävänsä: Tänään kysymyksessä on osaa- istuva työnantajaliitto vielä kauankin paikallisen sopimisen ke- misen puute ja kyvyttömyys nähdä asioita oman kuplan läpi. hittämistä. n Sen jälkeen hän alkoi kertoa kokemuksistaan toimihenkilöi- den luottamusmiehenä. Jos paikalliset neuvottelut eivät millään Tapio Wallin tuntuneet sujuvan, hän nousi pöydästä ja alkoi katsella ikkunan Kirjoittaja on Jame ry:n puheenjohtaja läpi tehdassaliin, joka levittäytyi ikkunoiden alapuolella. Ilman, että neuvotteluhuoneessa kukaan huomasi mitään, hän laski peukalonsa alas. Sillä hetkellä sali alkoi tyhjentyä toimihenki- löistä, ja tehtaan lähinaapurissa sijaitseva ”Tapion Tuoppi” alkoi vastaavasti täyttyä asiakkaista. Tuloksettomien neuvottelujen jälkeen ihmetteli koko neu- vottelukunta, että minne kaikki toimihenkilöt olivat oudosti hä-

Voima & Käyttö • 7/2017 • 35 HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYS RY:N VAASAN KONEMESTARIYHDISTYS perinteinen Pikkujoulu Kuukausi ja vaalikokous yhdistyksen tiloissa, sekä Jouluateria lauantaina 25.11. 2017 Lauantaina 9.12.2017 Sulvan Kestikievarissa, klo 18.00 klo 17.00 alkaen. Sulvantie 199, 65450 Sulva vp. 22.11. 2017 mennessä Kalevi Korhoselle Ohjelma: [email protected] • kokous alkaa klo 18.00 tai 050 351 1940 • jouluaterialle siirrytään n klo 19.30 • tilaisuus loppuu klo 23.00 Tervetuloa! Kutsu on avec Ilmoittautumiset lauantaina 1.12.2017 mennessä. Timo Leppäkorpi, [email protected] Johtokunta Meny: Jouluaterialla tarjoillaan Kestikievarin maittava jou- lu-menyy, liha- ja kalavaihtoehtoineen. Alku ja jälkiruoat SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN ovat kaikille samat. I HELSINGFORS RF Yhdistyksen jäseneltä tilaisuus on maksuton, seuralaiselta Julfest peritään 30 € omavastuu. Osallistumisesi vahvistat mak- samalla omavastuuosuuden yhdistyksen tilille nro FI43 observera datumet 5670 0850 076660, 01.12.2017 mennessä. Maksettaessa on Traditionell Julfest, med avec den käytettävä viitenumeroa 52621. 13.12.2017 kl.19.00. Styrelsemöte kl.17.30. Mainitkaa pääruokavaihtoehto ilmoittautuessanne. Valmöte kl.18.00. Ounasvaaragränd 1 C 50. Tilaisuuteen yhteiskuljetus. Vaasa, Kaupungintalon ed. klo Vid ingången finns det dörrkod, 17.00. Kristiina ja Seinäjoki järjestelevät omat kuljetukset. så ring till telefon 045 212 1466 när ni kommer. Tervetuloa

Styrelsen Hallitus

TURUN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYKSEN OULUN KONEMESTARIYHDISTYS Joulujuhla Vaalikokous jäsenistölle/avec Aika: lauantai 25.11.2017, alkaen kello 13.00 Paikka: Oulu laiva, Toppilanlaituri 4, 90520 Oulu vietetään tänä vuonna Ravintola Juliniassa, Kutsumme teidät osallistumaan yhdistyksen sääntömääräi- Linnankatu 18, 4. krs., Turku seen vaalikokoukseen. 2.12.2017, alkaen klo 18.00 Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat: Hinta 45 €/osallistuja. Hinta sisältää • yhdistyksen puheenjohtajan ja johtokunnan valinta, • erittäin kattavan joulumenun • tilintarkastajien valinta seuraavalle kalenterivuodelle, • tuloglögin • vahvistetaan toimihenkilöiden kulukorvaukset, • musiikkia, josta vastaa • muut yhdistyksen säännöissä kirjatut vaalikokousta Tutta Carpelan ja Merja Lehtinen koskevat asiat, • arpajaiset • jäsen tilanne. • tanssia ja • hauskaa yhdessäoloa Muilta osin esityslista esitetään kokouksessa. Kokousväelle on tarjolla lämmin ateria kokouksen päätteeksi. Ilmoittautumiset [email protected] Tervetuloa tai puh. 050 512 3222 Oulun Konemestariyhdistys ry:n johtokunta TERVETULOA

36 • Voima & Käyttö • 7/2017 TAMPEREEN KONEMESTARIT JA INSINÖÖRIT RY:N Vaalikokous Lauantaina 25.11.2017 klo 12.00 alkaen Scandic Hotel Tampere City, Henry Nielsen Ravintola Piazza, Hämeenkatu 1. Nostalgia risteily VII Aiheena sääntömääräiset vaalikokousasiat m.s. Mariella sekä muut mahdolliset asiat. Kokouksen jälkeen lounas samassa tilassa. 24.04.2018 Helsinki–Tukholma 17.30–10.00 (25.04.) Tervetuloa 25.04.2018 Tukholma–Helsinki 16.30–10.10 (26.04.) Johtokunta Matkan hinta: Lux-hytti 1:lle 208 € / 2:lle 104 €/hlö. A-luokka 1:lle 90 € / 2:lle 45 €/hlö / 3:lle 30 €/hlö / ETELÄ-SAIMAAN KONEPÄÄLLYSTÖ- 4:lle 23 €/hlö. YHDISTYKSEN B-luokka 1:lle 70 € 2:lle 35 €/hlö / 3:lle 24 €/hlö / Vaalikokous 4:lle 18 €/hlö. Ei palvelumaksua ja hinnat ovat edelliskertaa edullisempia. 20.12.2017 klo 18.00 Lappeenrannan Upseerikerholla Ruokailut laivalla: Upseeritie 2 Lpr Viking buffet illallinen 35 € ja Meriaamiainen 11 €. Suosittelen, että ostatte ainakin illallisen ennen matkaa ja Tervetuloa siten syömme yhdessä. Ensimmäinen kattaus.

Matkan myyntiaika: 15.11.2017–20.03.2018 KONEMESTARIT JA ENERGIATEKNISET Varaukset: KME Matka-Vekka, Tanja Valtonen puh. 020 120 4752 tai Vaalikokous sähköpostitse [email protected] on Ravintolalaiva Wäiskillä Lisätietoja: [email protected] lauantaina 9.12.2017 alkaen klo 13.00 Hakaniemenranta 11 Wintiö Kokouksen jälkeen jatketaan lounaalla n. klo 14.00 Convoker Lisätietoja nettisivuiltamme www.kme.fi Tervetuloa! BOKTIPS Johtokunta Inför julen kan det vara bra med förslag på bra julklappstips för att hitta lämpliga gåvor till vän- ner och släktingar. Om det är en KESKI-SUOMEN KONEMESTARIYHDISTYS RY:N bra bokgåva som önskas så är ro- Pikkujoulu manen ”Iakttaget från byssan av Krister A Martell som utkom Hotelli Albassa, Ahlmaninkatu 4 denna höst ett mycket bra alter- lauantaina 09.12.2017 nativ. Välskriven med massor av klo 19.00 alkaen intressanta historier om livet om- Kutsu on avec bord på Gustaf Eriksons last- och kylfartyg Ilmoittautumiset under 1970- och 1980-talet. Krister Martell studerade på 04.12.2017 mennessä Åland och började som maskinlärling men efter bara en Pekka Raatikaiselle törn i maskinrummet valde han att fortsätta som mässkal- [email protected] le. Boken innehåller en hel del fina bilder från Martells tai puh. 0400 861 208 många år inom sjöfarten.

Tervetuloa joukolla mukaan! ISBN-978-952-93-8801-1 Pris 40 €. Johtokunta Boken kan beställas via [email protected]

Voima & Käyttö • 7/2017 • 37 IN MEMORIAM löstön luottamusmieheksi. Jossa teh- Koska Markku oli kätevä käsistään, tävässä hän toimikin uransa loppuun niin tekemistä riitti. Kotona oli erilli- Markku Olavi saakka, ja ehti olemaan mukana monen verstas, jossa syntyi erillaiset puu- Tervo nissa vaikeissakin sopimus neuvotte- sorvaustyöt ystäville ja tutuille, oli luissa. Eläkkeelle hän jäi täysin palvel- puukkopaja terän takomisesta lähtien, 1956–2017 leena v. 2006. talon rakennustaitoa unohtamatta jne. Markku oli Jamen pitkäaikainen Markun, joskus ronskinkin ulkokuoren Suru uutinen aktiivijäsen. Hän oli yhtenä toimijana takaa paljastui kuitenkin herkkä ihmi- tavoitti meidät kun rajavartioston lentopuolen teknil- nen, joka kotona ollessaan viihtyi puu- elokuun alussa, linen henkilökunta siirtyi Jameen ja si- tarhassaan, hoitaen rakkaudella laajaa Markku Tervo tä kautta Konepäällystöliittoon. Hän hyötykasvimaata sekä upeita kukkais- menehtyi sai- oli Jamen hallituksen pitkäaikainen tutuksia. raskohtaukseen kotonaan Turussa. jäsen ja toimi myös useita vuosia vara- Hän oli myös liikunnallinen ihmi- Markku oli pohjoisen poikia, ko- puheenjohtajana. Ansioistaan Markku nen, ja yksi hänen nuoruuden harras- toisin Sodankylästä. Pohjoisesta löy- kutsuttiin 2005 Jamen kunniajäseneksi tuksista oli laitesukellus, aina sm-tason tyi myöskin tuleva ammatti ilmailun ja hänelle luovutettiin Jamen viiri nro: kilpailuja myöten. Yksi pitkäaikainen parissa, kun hän pääsi Ilmavoimiin ja 24. Paljon matkustelleena ja kielitai- harrastus oli myöskin liikunnanohjaa- aloitti sotilasuransa Lapin Lennostos- toisena Markku toimi myös Jamen vir- na- ja jumpanvetäjänä toimiminen, sa Rovaniemellä v. 1978. Jossa hän kistysmatkoilla matkanjohtajana, sekä jossa Markulla oli yli 20 vuoden tuoma sai koulutuksen mm. Fouga-, Hawk-, oli Sulkavan suursoutuihin osallistut- rautainen kokemus. Viimeisenä Aar- ja Draken kalustoon, ja toimi niiden taessa venekunnan kantavia voimia. nen talli, jossa hän toimi innokkaana mekaanikkona vuoteen 1989 asti. Sit- Koska hän oli pohjoisesta kotoisin, ryhmän vetäjänä ja liikunnanohjaa- ten hän haki uusia haasteita siirtymällä niin luonto- ja siihen liittyvät asiat na Kupittaan urheiluhallissa joka kes- Rajavartiolaitoksen palvelukseen Tu- olivat lähellä hänen sydäntään. Vuo- kiviikko. Hän liittyi mukaan tuohon run Vartiolentueeseen helikoptereiden sittaiset metsästys- ja kalastusreissut lähes viidensadan liikunnallisen ikä- pariin. Suoritettuaan Ranskassa Su- kavereiden kanssa, marjastus, lapin miehen joukkoon heti kun pääsi, siis per Puman tyyppikurssin, ja loputkin vaellusretket, laskettelu jne. kuului- täytettyään 60 vuotta. virkauraan tarvittavat kurssit, hänet vat itsestään selvinä hänen elämään. Me kaikki muistamme hänet iloise- ylennettiin kapteeniksi, ja hän toimi Matkat lappiin olivat hänelle perinne, na, positiivisena, sosiaalisena ja aktii- Turun Vartiolentueessa mm. tekniikan jonne oli pakko päästä säännöllisin vä- visena henkilönä, joka oli mukana mo- ryhmänjohtajana. liajoin. Sillä nytkin elokuussa hän oli nissa toiminnoissa ja lukemattomissa Aktiivisena ja ulos- lähdössä ensin kotipuoleen Sodanky- yhdistyksissä, ja vauhti ei hiljentynyt päin suuntautunee- län hillasoille, ja sen jälkeen Lemmen- edes eläkkeellä ollessa. na ihmisenä, hänet joelle hyvän ystävänsä valtaukselle Markkua jäivät kaipaamaan omais- valittiin hyvin pian kultaa kaivamaan. Mutta aika loppui ten lisäksi laaja ystävien ja kavereiden teknillisen henki- kesken. joukko.

ONKO JÄSENYYTESI KUNNOSSA? ÄR DITT MEDLEMSKAP I SKICK? Tässä vaiheessa vuodesta kannattaa tarkistaa onko jäsenmak- Den här tiden på året lönar det sig att kolla att medlemska- sut kunnossa, varsinkin jos itse huolehdit jäsenmaksustasi. pet är skick, speciellt om du själv har hand om betalningen av Jos olet jäänyt eläkkeelle niin olethan toimittanut kopion medlemsavgiften. eläkepäätöksestäsi liittoon. Eläkkeestä ei tarvitse maksaa jä- Om du blivit pensionär så skicka en kopia av pensionsbes- senmaksuja, mutta jos menet töihin niin jäsenmaksua pitäisi lutet till förbundet. Då är ditt medlemskap i skick och du får suorittaa. inga kravbrev på obetalda medlemsavgifter. Från din pension Jos olet Kelan päivärahalla niin toimita siitä todistus liit- betalar du ingen medlemsavgift, men om du arbetar och får lön toon, niin olet tältä ajalta vapautunut jäsenmaksuista. bör medlemsavgift betalas. Jos opiskelet olet vapautettu jäsenmaksuista opiskelun ajal- Om du får FPA:s dagpenning så skicka ett intyg på detta ta. Jos olet palkkatyössä opiskelun aikana, niin jäsenmaksua till förbundet. För denna period är du befriad från medlemsa- pitäisi suorittaa. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa ensimmäi- vgifter. sestä jäsenmaksusta. Muista toimittaa opiskelutodistus liittoon Om du är studerande så är du befriad från medlemsavgifter Liiton ottamat vakuutukset ovat voimassa ainoastaan jos under studietiden. Ifall du jobbar under studietiden bör med- jäsenyytesi on kunnossa. Mikäli Voima ja Käyttö -lehti lakkaa lemsavgift betalas. Arbetslöshetskassans medlemskap börjar tulemasta kotiosoitteeseen, kannattaa tarkistaa onko jäsenyy- från första medlemsavgiften. Kom ihåg att skicka studieintyg tesi kunnossa. till förbundet. De av förbundet tagna försäkringarna endast i kraft om EPÄSELVISSÄ TAPAUKSISSA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ / ditt medlemskap är i skick. Om du inte får Kraft och Drift I OKLARA FALL KAN DU KONTAKTA: tidningen till din hemadress så lönar det sig att kolla om ditt Gunne Andersson medlemskap är i skick. 09 5860 4815 • [email protected]

38 • Voima & Käyttö • 7/2017 KME:N VETERAANIMATKA VIRON NARVAAN

Maanantaina 2.10.2017 aamuvarhain kokoontui Helsingin länsiterminaaliin 12 KME:n veteraania vahvistettuna 2:lla avec:lla matkalle Viron Narvaan tutustumaan EestiEnergian palavanki- ven laitokseen. Matkalle lähdimme Ec- kerön laivalla. Tallinnan satamassa meitä odotti pikkubussi, jolla matkasimme Narvan laitokselle. Siellä meidät otti vastaan laitoksen päällikkö Tönu Aas, pitäen meille katsauksen laitoksen historiasta ja nykypäivästä. Kiitokseksi pääsystä laitokselle ja vieraanvaraisuudesta luo- kallisen ”vauhdikkaan” oppaan seurassa. Seuraavana päivänä palasimme bus- vutimme hänelle Konepäällystöliiton Näimme kattavasti Narvan kaupunkia. silla sateen siivittämänä Tallinnaan, jos- historiikin sekä KME:n viirin. Sen jäl- Illan jo hämärtyessä siirryimme bussilla ta Eckerön laivalla illalla Helsinkiin. keen vuorossa oli kiertokäynti laitoksen Rakveren kaupunkiin, missä majoituim- Matka oli erittäin onnistunut, mistä uudella puolella. me hotelli Wessenberghiin. Pitkän päi- SUURET KIITOSET järjestäjille Mar- Täältä lähdimme itse Narvan kau- vän päätteeksi ruoka maistui ravintola kulle ja Gunnelle, joka toimi etäyhtey- punkiin, missä teimme kiertoajelun pai- Berlin Trahterissa. dellä meihin. Kiitokset mukanaolleille!

• Teksti ja kuvat / Text och bild: Pekka Karppanen • MEPAN TOIMISTO PALASI LINNANKADULLE

Samalle tontille valmistui jo kolmas ra- asuintalon katutasossa. Kahdessa kel- käynyt kuittaamassa pääsykoodin Me- kennus. Ensimmäinen, 1907 valmistu- larikerroksessa sijaitsevat autopaikat, pasta. nut talo tuhoutui Helsingin suurpommi- varastotiloja sekä kuntosali ja kirjasto. Talon avajaisia vietettiin lokakuun tuksissa ja sen paikalle 1960 rakennettu Sauna kerhohuoneineen on ylimmässä alussa. Vieraille kerrottiin Mepan ja ton- kiinteistö purettiin vuonna 2015. kerroksessa, josta on hieno näköala aina tilla aikaisemmin sijainneiden raken- Helsingin Katajanokalla sijaitsevan Harmajalle saakka. Talossa on 38 asun- nusten historiasta, sekä nykyisen talon tontin alkuperäinen omistaja Sailors toa, jotka on vuokrattu vapailla markki- valmistusvaiheista. Home´s Vänner -yhdistys lakkautti toi- noilla. mintansa ja lahjoitti omaisuuden Meri- Monet merimiehet ovat jo löytäneet miespalvelutoimistolle (Mepa) 1970-lu- uuden toimiston tutulta paikalta Lin- vulla. Mepan hallitus teki päätöksen nankadun varrelta ja vierailleet kunto- huonokuntoisen rakennuksen purkami- salilla tai videoita ja kirjoja lainaamassa. sesta ja rakennutti paikalle uuden kiin- Merenkulkija pääsee täysin uusin lait- teistön, As Oy Helsingin Sailors Ho- tein varustetulle salille talon sisäpihan me´n, joka valmistui kesällä 2017. ja B-rapun kautta kaikkina viikonpäivi- Mepan toimisto on 7/8-kerroksisen nä 06.00–22.00 välisenä aikana, kun on

SJÖMANSSERVICEBYRÅN (SSB) ÄR TILLBAKA PÅ SLOTTSGATAN

Arkitektbyrån Huttunen Lipasti Pak- ningen finns husets bastu. Asunto Oy kanen ritade det nya bostadshuset med Helsingin Sailors Homes byggnad fär- 7/8 våningar, där SSB:s kontor ligger i digställdes i maj 2017. Huset rymmer 38 gatuplan. I de två källarvåningarna finns lägenheter, som har hyrts ut på den fria parkeringsplatser, förrådsutrymmen och marknaden. SSB:s gym och bibliotek. På översta vå-

Voima & Käyttö • 7/2017 • 39 Nro 007 Kemin Konemestariyhdistys JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. – Grund. 1941) • Puh.joht. Tapio Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 050 598 9015 • Varapuh.joht. Kalle Kostamo SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. 040 4504 7199 • Siht. Timo Kesti JÄSENYHDISTYKSET / Seponkatu 30, 94830 Kemi FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. 044 099 3900 • Rah.hoit. Marja-Leena Huuska MEDLEMSFÖRENINGAR Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 041 507 8442 Föreningens lokal Ounasvaaragränden 1 C 50. Nro 001 Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna Månadsmöten den första helgfria onsdagen i Etelä-Saimaan Konepäällystöyhdistys ajankohtana (Perus. – Grund. 1921) januari, mars, maj, september, november samt december kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Juni, juli och augusti, inga möten Nro 008 • Puh.joht. Tapani Hirvonen Keski-Pohjanmaan Konemestariyhdistys – Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra puh. 040 540 1385 Nro 004 Mellersta Österbottens Helsingin Konemestariyhdistys Maskinmästareförening • Varapuh.joht. Sami Niemelä (Perus. – Grund. 1869) (Perust. – Grund. 1939) Ankkurikaari 21, 54915 Taipalsaari puh. 0400 664 760 • Puh.joht. Jari Luostarinen • Puh.joht. Lauri Mattila [email protected] Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki Kihutie 15, 68630 Pietarsaari puh. k. 050 310 3347 puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 • Siht. Pekka Sievänen [email protected] Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta • Varapuh.joht./Rah.hoit. Teuvo Pietilä puh. 050 437 5649 • Varapuh.joht. Heikki Kohtala Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari [email protected] Pitkäjärvenranta 2 B, 02730 Espoo puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 puh. t. 041 513 7713 • Rah.hoit. Seppo Pääkkönen [email protected] • Siht. Esa Jylhä Sunisenkatu 6, as 23, 53810 Lappeenranta Kermatie 4, 67900 Kokkola puh. 0400 208 745 • Siht. Veijo Limatius puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Ryytimaantie 8, 01630 Vantaa Kokoukset syys-toukokuun aikana, kuukauden puh. t. 040 334 5380 Nro 009 kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 [email protected] Keski-Suomen Konemestariyhdistys Lappeenrannan Upseerikerho, Upreeritie 2, (Perust. – Grund. 1947) Lappeenranta • Rah.hoit. Raimo Harju Kirjokalliontie 15 A, 00430 Helsinki • Puh.joht. Pasi Peräsaari Nro 002 puh. 050 356 2716 Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski Haminan Konemestariyhdistys [email protected] puh. 040 531 7574 (Perus. – Grund. 1947) Kokoukset pidetään syys-toukokuun välisenä • Varapuh.joht. Hannu Orslahti • Puh.joht. Juha Suomalainen aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous Kuikantie 322, 41140 Kuikka Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä puh. 0400 540 493 puh. 040 171 9161 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa [email protected] Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. • Siht. Tapio Roiha ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä • Varapuh.joht. Niilo Siro seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa puh. 040 845 6791 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. 040 502 8131 Nro 005 • Rah.hoit. Pekka Raatikainen Hämeenlinnan Konemestariyhdistys Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen (Perust. – Grund. 1945) puh. 0400 861 208 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. 040 554 5239 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona Länsitie 25, 12240 Hikiä klo 19.00 Ravintola Sohvissa Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse puh. t. 0107 551 267, 050 400 5965 Nro 010 Nro 003 • Varapuh.joht. Jari Kuumola Kotkan Konepäällystöyhdistys Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors Perjalantie 6 A 22, 11120 Riihimäki (Perust. – Grund. 1923) (Perust. – Grund. 1909) puh. 046 921 4280 www.kotkaengineers.fi • Ordf./kassör Leif Wikström • Siht. Peter Berseneff Brovägen 2 bst. 1, 02480 Kyrkslätt Pohjantie 8, 12400 Tervakoski • Puh.joht. Antti Luostarinen tel. 045 212 1466 puh. 010 755 1124 Vipusenkatu 1, 48700 Kotka [email protected] puh. 050 355 2083 • Rah.hoit. Risto Mukkala [email protected] • Viceordf./sekr. Bo Wickholm Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand puh. 050 530 0418 • Siht./rah.hoit. Jouko Pettinen tel. 0400 670 745 Rotinpää 25, 48300 Kotka puh. 0400 432 824 [email protected]

40 • Voima & Käyttö • 7/2017 Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Nro 016 arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka syys-joulukuun ensimmäisenä arkistorstaina Pargas Maskinbefälsförening Ravintola Vausti klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. (Perust. – Grund. 1925) Sähköpostiosoitteiden loppuosa on Nro 011 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi www.pargasmaskinbefal.fi Konemestarit ja Energiatekniset KME (Perust. – Grund. 1958) Nro 014 • Ordf. Tage Johansson Mikkelin Konepäällystöyhdistys Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas www.kme.fi (Perust. – Grund. 1948) tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042

• Puh.joht. Pertti Roti • Puh.joht. Seppo Piira • Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm puh. 09 617 3041 Suentassu 4, 50150 Mikkeli Skepparvägen 35, 21600 Pargas [email protected] puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 tel. 040 753 0554 [email protected] [email protected] • Varapuh.joht. Jarmo Lahdensivu puh. 045 125 4859 • Varapuh.joht. Osmo Blom • Sekr. Berndt Karlsson [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Grankullagatan 1 bst 7, 21600 Pargas puh. 040 564 4829 tel. 040 735 2182, 02 458 0017 • Siht. Jari Manninen [email protected] [email protected] • Siht. Tapio Haverinen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Nro 017 • Varasiht. Rami Vaheri puh. 044 735 3739 Porin Konemestariyhdistys [email protected] [email protected] (Perust. – Grund. 1894)

• Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) • Rah.hoit. Mika Manninen Puh.joht. Pasi Kaija puh. 040 739 3363 Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Setäläntie 16, 29200 Harjavalta [email protected] puh. 044 735 3898 puh. 0400 466 513 [email protected] [email protected] Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat [email protected]. Yhdistyksen postiosoite Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, touko-, • Varapuh.joht. Jorma Elo on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen syys- ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti arkitiistaina klo 20.00 Ravintola Pruuvi, Mikkeli puh. 050 586 3528 Voima ja Käyttö -lehdessä ja www.kme.fi. Mutta ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden Nro 015 • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. Oulun Konemestariyhdistys Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori (Perust. – Grund. 1903) puh. 0400 439 995 Nro 012 [email protected] Kuopion Konepäällystöyhdistys • Puh.joht. Mikko Tuomikoski (Perus. – Grund. 1899) Vääräpäänkuja 29, 90480 Hailuoto • Laiva-asiamies Pertti Venttinen puh. 040 517 0817 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400 556 345 www.kkpy.fi [email protected] [email protected] • Puh.joht. Kimmo Karjula • Varapuhjoht. Veikko Eerikkilä Kokoukset tammi-toukokuun ja syys-joulukuun Luvelahdentie 61, 71890 Hamula Nokikanantie 2 A, 90150 Oulu puh. 044 330 0241 aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous • Varapuh.joht. Sami Koponen [email protected] huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa Luhtalahdentie 71, 71330 Räsälä puh. 040 709 7323 • Siht. Ari Heinonen Hekkalanlahdentie 24, 90820 Kello Nro 018 • Siht. Veijo Tolonen puh. 040 354 6047 Rauman Konepäällystöyhdistys Lehtoniementie 116 A 25, 70840 Kuopio [email protected] (Perust. – Grund. 1926) puh. 040 709 7336 • Rah.hoit. Kai Väisänen www.rkpy.fi • Rah. hoit. Merja Korhonen Villentie 5, 90850 Martinniemi Häntäahontie 33, 70800 Kuopio puh. 0500 184 220 • Puh.joht. Kari Sinikallas puh. 040 709 7198 [email protected] Kourulantie 541, 26560 Kollaa puh. 044 377 5031 Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen • Teollisuusjaoston yhdysmies [email protected] ilmoitettuna aikana Hannu Pesonen puh. 0400 372 882 • Varapuh.joht. Anitta Heikura [email protected] Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela Nro 013 puh. 044 455 8040 Lahden Konemestariyhdistys Kuukausikokoukset 2017 Oulu laivalla, [email protected] (Perust. – Grund. 1945) Pitkänmöljäntie 26, kello 18:00. Kokouspäivät: 9.1., 13.2., 10.4., 15.5., 11.9., 9.10. ja 11.12. Maaliskuun ja • Rah.hoit. Petteri Uutela www.lahdenkonemestariyhdistys.fi marraskuun sääntömääräisistä kokouksista erillinen Hakapolku 4, 27100 Eurajoki ilmoitus. puh. 050 517 2271 • Puh.joht. Lauri Honkola [email protected] Hepolantie 5, 5540 Villähde Raahen kerho puheenjohtaja@lahdenkone...* • Siht. Mervi Fagerström • Puh. joht. Hannu Pesonen Jepyrtie 17, 26200 Rauma • Varapuh.joht. Matti Kämi Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu puh. 044 533 8371 Syrjätie 10, 15560 Nastola puh. 0400 372 882 mervi.fagerströ[email protected] [email protected] • Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti Kajaanin kerho erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kokouksien puh. 050 554 1177 ajankohdat ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. sihteeri@lahdenkone...* • Puh.joht. Taisto Karvonen Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani puh. 0400 278 695

Voima & Käyttö • 7/2017 • 41 Nro 019 Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. Helmikuun Vaasan kerho Savonlinnan Konemestariyhdistys kuukausikokous on yhdistyksen vuosikokous (Perust. – Grund. 1933) ja joulukuun kokous on vaalikokous. Ikäveljet • Puh.joht. Åke Norrgård kokoontuvat parittomien viikkojen tiistaina Eriksgränd 3, 646120 Övermark • Puh.joht. Esa Pekkinen (syys–toukokuussa) klo 11.00–12.30. Yhdistyksen puh. k. 06 225 3695 Vipusenkatu 5 B 20, 57200 Savonlinna sähköposti on [email protected] ja kotisivut www.tkpy.fi. Yhdistyksen tilinumero on Osuuspankki • Siht. Pertti Toropainen • Varapuh.joht. Juha Puurtinen FI75 5710 0420 3995 29 (vuokrat, lahjoitukset yms., Rinnetie 5, 69400 Vaasa Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna ei osallistumismaksuja). puh. 06 325 9399 puh. 050 599 6541 Huvitoimikunnan tilinumero, johon maksetaan kaikki osallistumismaksut, on Osuuspankki Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen FI53 5710 0420 3995 37 Käyttö –lehdessä Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna puh. 0400 847 720 Nro 022 Nro 024 Vaasan Konemestariyhdistys – Loviisan Voimalaitosmestarit Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana Vasa Maskinmästareförening (Perust. – Grund. 1974) ajankohtana (Perust. – Grund. 1911) • Puh.joht. Pekka Vainio Nro 020 www.vaasankonemestarit.fi Pohjolantie 46, 04230 Kerava Tampereen Konemestarit ja Insinöörit puh. 040 483 8470 (Perust. – Grund. 1937) • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi puh. 050 530 3330 • Varapuh.joht. Timo Järvimäki • Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Reitsaarentie 41, 48910 Kotka Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere • Varapuh.joht. Keijo Laitinen puh. 041 436 6017 puh. 040 758 9869 puh. 040 841 9156 [email protected] [email protected] • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör • Siht. Markku Sopanen • Varapuh.joht. Martti Nupponen Veli-Pekka Uitto Kuovintie 2, 49220 Siltakylä Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere puh. 050 540 5431 puh. 040 775 3508 puh. 050 522 0730 • Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen • Siht. Eero Kilpinen Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Ahvenisjärventie 22 C 42 Yhdistys kokoontuu talvikuukausina puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 33720 Tampere kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: -syyskuussa, puh. 050 545 5765 -joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, -helmikuussa, Nro 025 [email protected] kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. Ålands energi och sjöfartstekniska kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, förening ÅESF • Rah.hoit. Joachim Alatalo ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan (Perust. – Grund. 1942) puh. 050 345 1052 ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 www.maskinisterna.ax Kuukausikokoukset pidetään erikseen Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger under ilmoitettavana ajankohtana vinterhalvåret: -september, -december/valmäte, • Ordf. Hans Palin -februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn Nro 021 första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. tel. 040 723 7220 Turun Konepäällystöyhdistys Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, [email protected] Brändövägen 58, kl. 18.00 (Perust. – Grund. 1874) • Viceordf. Ole Ginman www.tkpy.fi Nro 023 Musterivägen 2, 22410 Godby Julkisen alan merenkulku-, erikois- tel. 0500 566 503 • Puh.joht. Jukka Lehtinen ja energiatekniset JAME Somersojantie 13, 21220 Raisio (Perust. – Grund. 1950) • Sekr. Harry Holmström puh. 050 557 3238 Österbygge bst 1, 22730 Kökar [email protected] www.jame.fi tel. 040 725 0934

• Varapuh.joht. Harri Piispanen • Puh.joht. Tapio Wallin • Kassör Thomas Strömberg Kattarakatu 3, 21260 Raisio Uudenmaantie 22–24 as. 5, 04410 Järvenpää Segelmakargatan 11 A 11, 22100 Mariehamn puh. 050 445 9932 puh. 050 567 0191 tel. 018 15 572 [email protected] [email protected] Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander • Varapuh.joht. Tommi Nilsson Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Suomenlinna C 52 A 1, 00190 Helsinki kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, puh. 040 593 4021 puh. 040 507 6454 augusti [email protected] • Siht. Pekka Savikko Nro 026 • Rah.hoit. Ismo Sahlberg Varkkavuorenkatu 19 B 46, 20320 Turku Kokkolanseudun konemestarit puh. 050 454 2437 puh. 040 533 3822 (Perust. – Grund. 1974) [email protected] • Rah.hoit. Hannele Haaranen • Puh.joht. Järvinen Tapio • Huoneistoasiat Rauno Palonen Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula Raksontie 18, 67700 Kokkola Varsojankatu 33, 20460 Turku puh. 0500 631 155 puh. 050 334 3810 [email protected] Turun kerho • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi • Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Kahvikuja 12, 67600 Kokkola Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku • Puh.joht. Mauno Hasunen puh. 040 172 6003 puh. 050 512 3222 Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio [email protected] puh. 050 511 0077 • Siht. Niemonen Veli Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805 ensimmäisenä arkitorstaina (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa

42 • Voima & Käyttö • 7/2017 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – • Rah.hoit. Similä Sami Vesakkotie 1, 67700 Kokkola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND puh. 050 403 2400

Nro 027 Mikokatu 8 A, 7. krs Pohjois-Karjalan Konemestariyhdistys 00100 Helsinki / Helsingfors (Perust. – Grund. 1987) www.konepaallystoliitto.fi • Puh.joht. Jukka Ahtonen Rauhankatu 37, 80100 Joensuu puh. 050 412 1050 Talous / ekonomi Asiamiehet – ombudsmän • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen Jäsenasiat / medlemsärenden Joachim Alatalo puh. 040 735 8286 Gunne Andersson 09 5860 4812, 050 345 1052 09 5860 4815 • Siht. Seppo Luostarinen Päivi Saarinen Pajatie 14, 80710 Lehmo 09 5860 4811, 040 525 7805 Toiminnanjohtaja / • Rah.hoit. Jorma Taivainen Opotantie 5, 80230 Joensuu verksamhetsledare Sami Uolamo puh. 0400 661 680 Robert Nyman opintovapaalla 09 5860 4813, 050 454 2767 Nro 029 Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna (Perust. – Grund. 1989) [email protected] • Puh.joht./ordf. Kari Nyholm [email protected] Aleksis Kiven katu 33 A, 00520 Helsinki puh.050 464 8145 [email protected]

• Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri Talomäenkatu 14, 20810 Turku puh. 044 569 0065

• Siht. Aki Tarkia JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK puh. 050 347 1735 OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK • Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Lassentie 7, 68100 Himanka Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service Stationskarlsgatan 4 020 690 069 00520 Helsinki / Helsingfors (arkisin / vardagar klo. 9.00–15.00)

Neuvonta / Info 020 690 871 [email protected]

Fax 020 789 3872 www.jytk.fi

TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR

Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000

Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990

Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors

www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi

Kela FPA Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv/-/nytt-infopaket-om- www.kela.fi/merimiehet sjukforsakring-av-sjoman

Voima & Käyttö • 7/20171/2016 • 43