Tilastokeskus

k .... Tilastokeskus ¡1 ¡1 Statistikcentralen " Statistics Finland

Pohjois-Suomen katsaus Oulun lääni Lapin laam

Helsinki 1996 Tiedustelut:

Esko Syrjäkari

(08) 537 2046

Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen

ISSN 1238-9064 ISBN 951-727-261-8

© 1996 Tilastokeskus Kierrätykseen sopiva tuote Alhaiset päästöt valmistuksessa Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Hakapaino Oy, Helsinki 1996 ALKUSANAT

Pohjois-Suomen katsaus 1996 on jatkoa aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Pohjois-Suomen katsaus on alueellista tilastotietoa visuaalisessa muodossa tarjoava julkaisu. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajulkaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu Pohjois- Suomen alueella. Nyt vastaavalla tietosisällöllä tuotetaan myös Itä-Suomen, Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset.

Pohjois-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Pohjois-Suomesta, sen lääneistä, maakunnista, seutukunnista sekä kunnista ja niiden keskinäisistä eroavaisuuk­ sista. Vertailukohteina on yleisimmin käytetty koko Suomea tai Uudenmaan lääniä. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Tietolähteinä on käytetty runsaasti muitakin kuin Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja.

Katsauksen tietosisältö on pyritty pitämään kutakuinkin samanlaisena edellisten julkai­ sujen kanssa, jotta ajallinen vertailtavuus säilyisi. Tämän vuotinen katsaus on tietosisäl­ löltään aiempia katsauksia laajempi. Katsaus sisältää yhteensä 187 kuvaa aiemman 162 sijasta. Kokonaan uutena aihepiirinä uudessa julkaisussa on siitä aiemmin täysin puut­ tunut kansainvälinen tarkastelu. Myös työllisyyden ja kunnallistalouden tarkastelua on laajennettu aiempaan nähden.

Katsauksen kuvat tuotetaan myös värillisinä kalvoina. Koska tietosisältöä päivitetään jat­ kuvasti, on kalvokokoelma aina ajantasainen. Kalvoja voi tilata Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta. Myös kuvien pohjana olevat tilastoaineistot ovat erikseen tilattavissa.

Pohjois-Suomen katsaus 1996 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteu­ tukseen ovat osallistuneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen sekä korkeakoulu- harjoittelija Marja Teppola.

Oulussa, marraskuussa 1996

Esko Syrjäkari aluepäällikkö

SISÄLLYSLUETTELO SIVU

POHJOISSUOMI...... 7

VÄESTÖ...... 14

ELINKEINOELÄMÄ...... 35 Toimipaikat...... 35 Työpaikkarakenne...... 39 Alkutuotanto...... 42 Jalostus...... 45 Palvelut...... 50 Konkurssit...... 53 Matkailu ...... 55 Tulonsaaj ien tulot j a kotitalouksien velat...... 59 Bruttokansantuote...... 62

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS...... 64 Työllisyys...... 64 Työttömyys...... 69

KOULUTUS...... 77

TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT...... 82

RAKENTAMINEN JA ASUMINEN...... 87

LIIKENNE...... 92

ENERGIAHUOLTO...... 97

YMPÄRISTÖN TILA...... 101

KUNNALLISTALOUS...... 105 Veroäyrit...... 105 Kuntien nettomenot...... 109 Kunnallistalouden tunnuslukuja ...... 114

ALUEPOLITIIKKA...... 122

VAALIT...... 127

YHTEENVETO OULUN JA LAPIN LÄÄNEISTÄ...... 132

KANSAINVÄLINEN VERTAILU...... 133

KÄYTETYT KÄSITTEET JA LYHENTEET...... 139

KUVALUETTELO...... 141 7 POHJOISSUOMI

Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä julkaisussa Oulun ja Lapin läänien muodostamaa aluet­ ta, jolla sijaitsee kolme maakuntaa, 17 seutukuntaa ja 74 kuntaa. Maakunnista Pohjois-Poh- janmaa ja Kainuu sijaitsevat Oulun läänissä. Lapin maakunnan rajat noudattelevat Lapin läänin rajoja. Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsee 42 kuntaa, Kainuussa 10 ja Lapissa 22.

Euroopan unionin hierarkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics)- alueluokitusjärjestelmässä Suomi on jaettu ylimmällä tasolla Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan (NUTS 1), kuuteen suuralueeseen (NUTS 2) ja 19 maakuntaan (NUTS 3). Euroopan unionin alueella on NUTS 2 alueita yhteensä 206 ja NUTS 3 alueita 1146. Lisäksi on olemassa seutukuntataso (NUTS 4) ja kuntataso (NUTS 5). Suuraluejako on laadittu Tilastokeskuksen ja sisäasiainministeriön yhteistyönä. Sen mukaan Kainuu katso­ taan kuuluvaksi Itä-Suomeen. Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa muodostavat yhdessä Pohjois- Suomen alueen. NUTS -tasojen mukaan laaditaan EU:n yhteiset aluetilastot.

Maakunnat

Valtioneuvosto vahvisti maakuntajaon vuonna 1992. Maakuntajaosta on tullut yksi tilastojen perusaluejako.

Pohjois-Suomen maakunnat 1996

Maakuntaraja

Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 1. Maakunnat Pohjois-Suomessa 1996. 8

Pohjois-Pohjanmaan maakunta on väestömäärältään tarkasteltavista maakunnista suurin. Alueeseen kuuluu 42 kuntaa, joista 8 on kaupunkeja. Maakunnan pinta-ala on 35 297 km2. Asukasluku vuoden 1995 lopussa oli 356 647. Väestöntiheydeksi muodostuu näin 10 asukasta neliökilomertiä kohden. Maakunnan taajama-aste oli vuonna 1995 78 %, eli tämä osuus maakunnan väestöstä asui taajamissa.

Kainuun maakunnan pinta-ala on 21 571 km2 ja asukasluku oli vuoden 1995 lopussa 95 201. Maakunnan taajama-aste oli 68 %, tarkasteltavien maakuntien alhaisin. Kuntia alueella on 10, joista 2 on kaupunkeja. Kajaanin kaupunki on väestöltään ja Suomussalmi pinta-alaltaan maakunnan suurin.

Lapin maakunnan alueella asui vuoden 1995 lopussa 201 411 asukasta. Pinta-alaltaan maakunta on 93 057 km2, eli 30 % koko Suomen maapinta-alasta. Väestöntiheys on siten Suomen maakuntien alhaisin, 2 asukasta neliökilometrillä. Alhaisesta väestöntiheydestä huolimatta taajama-aste oli 71 %. Väkimäärällä mitattuna Lapin maakunnan suurin kunta on Rovaniemen kaupunki. Kuntia Lapissa on 22, joista 4 on kaupunkia.

Kunnat

Pohjois-Suomen alueella on yhteensä 74 kuntaa, joista kaupunkeja on 14. Vuoden 1996 alussa Haapaveden kuntamuoto muuttui kaupungiksi ja Pyhäsalmen kaupungin nimi muut­ tui takaisin Pyhäjärveksi.

Kunnista väestömäärältään suurin on Oulu, jossa vuoden 1995 lopussa asui 109 094 asukasta. Väestöltään pienin kunta oli Temmes (704 asukasta). Lapissa sijaitsevat pinta- alaltaan Suomen suurimmat kunnat. Kaksi suurinta, Ivalo ja Sodankylä, ovat molemmat pinta-alaltaan suurempia kuin Uudenmaan tai Kymen läänit.

Tilastokeskuksen kuntaluokitus perustuu taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väkilukuun. Tämän luokituksen mukaan maaseutumaisia kuntia Pohjois-Suomen alueella on 52, taajaan asuttuja 13 ja kaupunkimaisia 9 kpl. Kaupunkimaisia kuntia ovat Oulun läänissä Haukipudas, Kempele, Oulunsalo, Oulu, Raahe ja Kajaani sekä Lapin läänissä Kemi, Rovaniemi ja Tornio. Vuoden 1995 väestölaskentaan pohjautuen Kuusamo, Haapavesi ja Rovaniemen maalaiskunta nousivat kuntaluokituksessa maaseutumaisista taajaan asutuiksi kunniksi. Kaupungeista Kuhmo ja Pyhäjärvi lasketaan edelleen kuuluvaksi maaseutumaisiin kuntiin.

Vuoden 1995 väestölaskennan mukaan Utsjoen kunnassa ei ole taajamia lainkaan. Taajamaksi määritellään vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200 metriä. Utsjoen taajama-aste on siten %.0 Korkein taajama-aste oli väestölaskennan mukaan edelleen Rovaniemellä, 98 %.

Alkutuotannon osuus kunnan työpaikoista oli suurin Merijärvellä ja pienin Raahessa vuoden 1994 työssäkäyntitilaston mukaan. Jalostusvaltaisin kunta oli Raahe ja palvelu- valtaisin Rovaniemi. Työttömyysaste oli korkein vuonna 1995 Enontekiöllä ja pienin Sievissä. 9

Pohjois-Suomen kunnat 1996

MERIJÄRVI VM LA V PALTAMO ALAVIESKA / ^ ^ J n ^ T V I H A N ^ ----- ' ' ' PALTAMO

KUHMO »kaupunki

Kuva 2. Kunnat Pohjois-Suomessa 1996. 10

Taulukko 1. Perustietoja Pohjois-Suomen kunnista

Pinta-ala Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1994 Työttömyys- » J km2_ 31.12.1995 aste %1995 _Alkut.~Jal.~Pajv. aste % 1995

POHJOIS-POHJANMAA: ~ ÄLÄVIESKÄ" ~ ' ¿ 251 3051 57 ' 40-19-38 ' 20 HAAPAJÄRVI 781 8519 73 19 - 24 - 51 19 HAAPAVESI* • .1048 • 8349 61 23 - 27 - 47 19 HAILUOTO 195 955 64 35 - 11 - 51 18 HAUKIPUDAS • 436 14896 94 . 2-43-51 22 II 620 6232 78 9 - 30 - 59 28 KALAJOKI . 665 9438 77 .26-26 -45 17 KEMPELE 139 10791 93 2 - 50 - 46 18 KESTILÄ"'""" " ...... 601 1949 42 45'- 10 - 42 16 KIIMINKI 327 9215 85 6-16-72 19 ' KUIVANIEMI 930 2308 47 26 - 10 - 59 29 KUUSAMO 5004 18687 59 15 - 15 - 67 27 KARSAMAKI 697 3539 45 35 - 20 - 43 23 LIMINKA 613 5516 72 1 8 - 17-61 18 • LUMIJOKI “ 324 1684 59 44-11 -41 20 MERIJÄRVI 229 1437 34 51 - 12 - 34 17 . MUHOS 759 7875 79 15 - 21 - 60 20 NIVALA 532 11379 69 31 - 21 - 46 19 OULAINEN ; 588 8444 69 1 13 - 24 - 60 17 OULU 328 109094 97 1-23-74 22 OULUNSALO ■ " 169 7224 92 6-18-72 17 PATTIJOKI 262 6083 80 12 - 23 - 59 16 PIIPPOLA 456 1492 60 35 - 13 - 46 17 PUDASJÄRVI 5656 10958 46 21 - 18 - 56 30 PULKKILA , - * 383 1941 59 21 - 22 - 54 16 PYHÄJOKI 540 3875 76 35 - 14 - 46 17 PYHANTÄ 810 2060 52 18-49-32 20 PYHÄJÄRVI 1312 7404 56 21 - 26 - 49 25 RAAHE . ; 266 17788 94 - 1 - 55 - 42, ■ 20 RANTSILA 606 2302 41 42 - 23 - 34 14 REISJÄRVI 483* 3533 •41 4 2 - 12-42 20 RUUKKI 773 5003 48 33 - 13 - 51 21 SIEVI 783 4842 55 36 - 31 - 31 12 SIIKAJOKI 277 1504 36 42-5-47 17 TAIVALKOSKI 2457 5595 45 22 - 21 - 54 32 TEMMES 121 704 34 3 5 - 18-43 21 . TYRNÄVÄ" ‘ ' . .' T ...... 396 4083 51 41 - 14" 42 ” 17 UTAJÄRVI 1673 3592 - 46 28-15-54 20 .. VIHANTI .483 3819 ,46 27 - 23 - 46 22 YLI-II 770 2537 47 39 - 14 - 42 25 YLIKIIMINKI . . 995 3429 . 26 32-14-49 29 YLIVIESKA 566 13521 85 9-23-65 19 11

Pinta-ala Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1994 Työttömyys- km2 311.12.1995 aste %1995 Alkut.~Jal.~Palv. aste % 1995

KAINUU: HYRYNSALMI 1423 3906 52 25 - 17 - 53 28 KAJAANI 1158 36860 90 5-23-70 23 KUHMO 4821 12356 60 22-15-58 31 PALTAMO 924 4760 59 19-27-52 26 PUOLANKA 2468 4286 50 23 - 19 - 55 26 RISTIJÄRVI 838 2045 40 36 - 10 - 52 21 SOTKAMO 2650 11477 54 20 - 27 - 50 20 SUOMUSSALMI 5276 12124 56 16-20-58 31 VAALA 1319 4420 43 27 - 15 - 55 22 VUOLIJOKI 691 2967 52 13 - 53 - 33 23

Pinta-ala Väkiluku Taajama- Työpaikat % 1994 Työttömyys­ km2 31 .12.1995 iste %1995 Alkut.-Jal.-Palv. aste % 1995

LAPPI: ENONTEKIÖ 8050 2413 38 14-7-66 34 INARI 15173 7851 61 16-10-70 29 KEMI 91 24696 97 3-36-58 26 KEMIJÄRVI 3568 11775 68 10 -30-56 24 KEMINMAA 627 9411 87 6-26-63 22 KITTILÄ 8229 6205 50 19 -12-65 30 KOURI 2563 4486 39 12 -12-71 33 MUONIO 1706 2698 55 10 -11-75 25 PELKOSENNIEMI 1844 1378 45 14-6-74 31 PELLO 1743 5420 55 13-21 -63 31 POSIO 3040 5260 36 34-14-49 29 RANUA 3464 5575 36 28 - 19 - 50 29 ROVANIEMEN MLK 7505 21809 57 13 - 14-70 24 ROVANIEMI 94 35236 98 4-15-79 27 SALU 5743 5812 43 24-11-62 33 SAVUKOSKI 6421 1660 36 42-4-51 30 SIMO 1465 4158 58 26-8-63 25 SODANKYLÄ 11793 10736 56 19-14-65 31 TERVOU 1564 4079 38 23 -16-58 28 TORNIO 1183 23156 86 6-37-53 23 UTSJOKI 5168 1568 0 15 -12-62 23 YLITORNIO 2024 6029 49 21 - 12 - 60 27 12

Kuntien taajamoituminen 1995

Maakuntaraja Taajama-aste % I------1 0 0 TTT] 25.7 - 43.0 | 43.1 -51.0 51.1 - 59.0 ■ I 59.1 - 79.0 ^ 79.1 - 98.0

Lähde:Tilastokeskus

Kuva 4. Kuntien taajamoituminen 1995. 13 Seutukunnat

Sisäasiainministeriön rajaukseen perustuvia seutukuntia on Suomessa yhteensä 88 kpl, joista Pohjois-Suomen alueella 17. Kainuussa seutukuntia on kaksi, Pohjois-Pohjanmaalla kahdeksan ja Lapissa seitsemän.

Maapinta-alaltaan pienin on Lakeuden seutukunta ja suurin Pohjois-Lapin seutukunta. Kuntien lukumäärä seutukunnittain vaihtelee kahdesta (Posio-Ranuan, Rovaniemen ja Tomiolaakson seutukunnat) Oulun seutukunnan seitsemään kuntaan.

1)

Kuva 5. Seutukunnat Pohjois-Suomessa 1996. 14

VÄESTÖ

Pohjoissuomalaisten osuus koko maan väestöstä oli vajaa13 % vuoden 1995 lopussa. Lapin ja Oulun lääneissä asui yhteensä 653 259 henkeä, joista noin 2/3 Oulun läänissä. Maakunnittain tarkasteltuna Pohjois-Pohjanmaalla oli enemmän asukkaita (356 647) kuin Kainuussa (95 201) ja Lapissa (201 411) yhteensä. Väkiluvultaan suurin kunta Pohjois-Suomessa on Oulun kaupunki, jossa asukkaita oli v. 1995 lopus­ sa 109 094. Lapissa suurin väkimäärä on Rovaniemellä (35 236) ja Kainuussa eniten asukkaita on Kajaanissa (36 860). Väestöltään pienimmät kunnat ovat Pohjois- Pohjanmaalla Temmes, Kainuussa Ristijärvi ja Lapissa Pelkosenniemi.

Väestönmuutokset

Oulun läänissä väkiluku on kasvanut vuosien 1980 - 1995 välillä 8 %, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan läänissä kasvua tapahtui vas­ taavana aikana tarkasteltavista alueista eniten, lähes 18 %. Oulun läänin asukasluvun kasvu on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle. Kainuussa asukasluku on vähentynyt. Lapissa väkiluku on kasvanut hieman viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun­ nittain tarkasteltuna väestö kasvoi suhteellisesti eniten vuosien 1985 ja 1995 välillä Oulunsalossa ja väheni eniten Sallassa. Oulunsalossa oli väestönkasvu suurinta myös vuonna 1995. Suhteellisesti eniten väestöä menetti samana vuonna Piippola.

Ikä- ja sukupuolirakenne

Pohjois-Suomessa, etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, on lasten ja nuorten osuus selvästi suurempi kuin Uudenmaan läänissä ja koko maassa keskimäärin. Alle 15 -vuotiaiden osuuden kasvu vuosien 1980 ja 1995 välisenä aikana on ollut voimakasta etenkin useissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Työikäisiä on eniten Raahessa ja vähiten Meri- järvellä. Ainoastaan Siikajoella ja Tymävällä yli 64 -vuotiaiden osuus on viidentoista vuoden aikana vähentynyt. Suurimmat erot nuorten ja yli 64 -vuotiaiden osuudessa ovat Oulunsalossa, missä alle 15 -vuotiaita on eniten ja yli 64 -vuotiaita vähiten. Vähiten nuoria on Hailuodossa, missä vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvia on vastaavasti paljon. Yli 64 -vuotiaita on huomattavan paljon myös Kainuussa, missä vanhimpien ikäryhmien osuuden kasvu viidentoista vuoden aikana on ollut erityisen voimakasta.

Vuonna 1995 koko maassa väestön keski-ikä oli 38.3 vuotta. Pohjois-Suomen 48:ssa kunnassa väestön keski-ikä oli tätä alhaisempi. Lapissa keski-ikä oli 37.2 ja Oulun läänissä 36 vuotta. Kainuun pohjoisosassa sekä Koillis-Lapin ja Tomiolaakson seutu­ kuntien alueella väestön keski-ikä on korkea. Kunnittaisessa tarkastelussa Hailuodos­ sa on keski-ikä korkein ja Oulunsalossa matalin. Suurin osa Pohjois-Suomen kunnista on sukupuolirakenteeltaan miesvaltaisia. Naiset ovat enemmistönä ainoastaan yhdek­ sän kunnan alueella. 15

Väkiluku kunnittain 31.12.1995

POHJOIS-POHJANMAA: OULU KUUSAMO RAAHE HAUKIPUDAS YLIVIESKA NIVALA PUDASJÄRVI KEMPELE KALAJOKI KIIMINKI HAAPAJARVI OULAINEN HAAPAVESI MUHOS PYHÄJÄRVI OULUNSALOII PATTIJOKI TAIVALKOSKI LIMINKA RUUKKI SIEVI TYRNÄVÄ PYHÄJOKI VIHANTI UTAJARVI KARSAMAKI REISJÄRVI YLIKIIMINKI ALAVIESKA YLI-II KUIVANIEMI RANTSILA PYHANTA KESTILÄ PULKKILA LUMIJOKI SIIKAJOKI PIIPPOLA MERIJÄRVI HAILUOTO TEMMES KAINUU: KAJAANI KUHMO SUOMUSSALMI SOTKAMO PALTAMO VAALA PUOLANKA HYRYNSALMI VUOLIJOKI RISTIJARVI

LAPPI: ROVANIEMI KEMI TORNIO ROVANIEMEN MLK KEMIJÄRVI SODANKYLÄ KEMINMAA INARI KITTILÄ YLITORNIO SALLA RANUA PELLO POSIO KOLARI SIMO TERVOLA MUONIO ENONTEKIÖ SAVUKOSKI UTSJOKI PELKOSENNIEMI

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000

Väkiluku Lähde:TK/Väestö 1996:4

Kuva 6. Väkiluku kunnittain 1995 16

w ill* Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995 %

Kainuu P-Pohjanmaa Oulun lääni Lapin lääni Uudenmaan I. Koko maa Väkiluku 1980 99247 317646 416893 194689 1128491 4787778 Väkiluku 1985 99288 332853 432141 201077 1187851 4910664 Väkiluku 1990 96957 342948 439905 200674 1248041 4998478 Väkiluku 1995 95201 356647 451848 201411 1326589 5116826 muutos% 80-95® -4,08 12,28 8,38 3,45 17,55 6,87 muutos% 85-950 -4,12 7,15 4,56 0,17 11,68 4,2 muutos% 9 0 -9 5 * -1,81 3,99 2,71 0,37 6,29 2,37

Lähde: TK/Väestötilastot

Kuva 7. Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995.

Väkiluvun muutos kunnittain 1985- 1995 (%)

Maakuntaraja MuutosWo) -15.8- -8.0 -7.9- -5.0 -4.9- 0.0

0.1 - 6.0 6.1 - 26.4

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 8. Väkiluvun muutokset kunnittain 1985 - 1995 17

Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995

POHJOIS-POHJANMAA: OULUNSALO OULU LIMINKA HAUKIPUDAS KEMPELE TYRNÄVÄ LUMIJOKI SIEVI MUHOS II MERIJÄRVI KIIMINKI REISJÄRVI KUUSAMO PYHÄJOKI YLIVIESKA YLIKIIMINKI HAAPAVESI YLI-II OULAINEN NIVALA HAAPAJÄRVI KALAJOKI PATTIJOKI RAAHE VIHANTI UTAJÄRVI TAIVALKOSKI KUIVANIEMI RANTSILA RUUKKI KESTILÄ ALAVIESKA PUDASJÄRVI PYHÄSALMI KÄRSÄMÄKI PYHÄNTÄ HAILUOTO SIIKAJOKI PULKKILA TEMMES PIIPPOLA

KAINUU: KAJAANI SOTKAMO HYRYNSALMI VUOLIJOKI VAALA SUOMUSSALMI RISTIJÄRVI PALTAMO KUHMO PUOLANKA

LAPPI: ROVANIEMI UTSJOKI ROVANIEMEN MLK. KEMINMAA INARI SODANKYLÄ SIMO KITTILÄ TORNIO POSIO KEMI TERVOLA SAVUKOSKI ENONTEKIÖ PELLO YLITORNIO KEMIJÄRVI SALLA RANUA PELKOSENNIEMI KOLARI MUONIO -3-2-1 0 12 3

Muutos % väestöstä Lähde:TK/Väestö 1996:4

Kuva 9. Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995 18

Pohjois-Pohjanmaan ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.1995

5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5%

■ Miehet □ Naiset Lähde: TK/Väestö 1996:9

Kuva 10. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Pohjois-Pohjanmaalla 1995.

Kainuun ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.1995

Ikäluokka Väestön kokonaismäärä: 95 201

■ Miehet ED Naiset Lähde: TK/Väestö 1996:9

Kuva 11. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Kainuussa 1995. 19

Lapin ikä-ja sukupuolirakenne 31.12.1995

ikäluokka Väestön kokonaismäärä: 201 411 85- 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4

5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5%

■ Miehet □ Naiset Lähde: TK/Väestö 1996:9

Kuva 12. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Lapissa 1995.

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 31.12.1995 Uudenmaan lääni Koko maa Väestön kokonaismäärä: 1 326 589 Väestön kokonaismäärä: 5 116 826 Ikäluokka Ikäluokka 85- 85- 80-84 80-84 75-79 75-79 70-74 70-74 65-69 65-69 60-64 60-64 55-59 55-59 50-54 50-54 45-49 45-49 40-44 40-44 35-39 35-39 30-34 30-34 25-29 25-29 20-24 20-24 15-19 15-19 10-14 10-14 5-9 5-9 0-4 0-4

5% . 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% lUDMiehet O N aiset I | M Miehet □ Naiset |

Lähde: TK/Väestö 1996:9

Kuva 13. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Uudellamaalla ja koko maassa 1995. 20

0-14 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995

Maakuntaraja Muutos (%-yksikköä) -8.3 - -3.0 | j-2.9--1.3 L ~ n i -1 .2 - 0 .0 0.1 -3.0 3.1 -8.4

Lähde.TK/Väestötilastot

Kuva 15. 0 -14 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995. 21

15-64 -vuotiaat kunnittain 1995 (% väestöstä)

Maakuntaraja Osuus 56.4 - 60.6 60.7 - 62.4 62.5 - 64.8 64.9 - 66.8 66.9-70.1

Lähde:TK/Väestö 1995:5

Kuva 16. 15-64 -vuotiaat kunnittain 1995.

15-64 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995

Maakuntaraja Muutos (%-yksikköä) -12.0 --6.0 -5.9 - -4.0 -3.9 - -2.2 -2.1 - 0.0 0.1 - 5.8

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 17. 15 - 64 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995. 22

Yli 64 -vuotiaat kunnittain 1995 (% väestöstä)

Maakuntaraja Osuusyvoi 4.6-11.6 11.7-13.3 13.4- 15.3 15.4- 16.5 16.6-23.0

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 18. Yli 64 -vuotiaiden osuus kunnittain 1995. Yli 64 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995

Maakuntaraja Muutos (%-yksikköä) -1.1 - 0 .0 0.1 -2.4 2.5-3.4 3.5 - 5.0 5.1 - 9.5

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 19. Yli 64 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995. 23

O -14- ja yli 64 -vuotiaat kunnittain 31.12.1995

POHJOIS-POHJANMAA ------OULUNSALO LIMJNKA PYHANTA YJ.I-II TYRNÄVÄ SIIKAJOKI MERIJÄRVI SIEVI KEMPELE KIIMINKI PATTIJOKI YLIKIIMINKI LUMIJOKI RUUKKI PIIPPOLA HAAPAVESI HAUKIPUDASII NIVALA MUHOS REISJÄRVI KARSAMAKI KUUSAMO ALAVIESKA TAIVALKOSKI YLIVIESKA VIHANTI HAAPAJARVI KALAJOKI PUDASJÄRVI OULAINEN KUIVANIEMI PYHÄJOKI UTAJARVI RANTSILA TEMMES KESTILÄ RAAHE PULKKILA . Q.ULU PYHÄJÄRVI HAILUOTO KAINUU VUOLIJOKI HYRYNSALMI KAJAANI VAALA PALTAMO SOTKAMO KUHMO SUOMUSSALMI RISTIJARVI PUOLANKA LAPPI RANOÄ ROVANIEMEN MLK KEMINMAA TORNIO MUONIO INARI SODANKYLÄ UTSJOKI SIMO ENONTEKIÖ KOLARI TERVOLA PELLO POSIO YLITORNIO ROVANIEMI PELKOSENNIEMI SAVUKOSKI KEMIJARVJ KITTILÄ KEMI SALLA

KOKO MAA

% koko väestöstä

□0-14 -vuotiaat © yli 64 -vuotiaat Lähde: TK/Väestötilastot

Kuva 20. 0 -14 -vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat kunnittain. 24

Kuva 21. Väestön keski-ikä kunnittain 1995.

Kuva 22. Sukupuolirakenne kunnittain 1995. 25

Syntyvyys j a kuolleisuus

Pohjois-Suomessa syntyvyys on 1980 - 1995 välisenä aikana pysytellyt yleensä maan keskiarvon yläpuolella, mutta tarkastelujakson loppupuolella syntyvyys on vähentynyt Kainuussa ja Lapissa. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla syntyvyysluvut ovat kor­ keimmat. Pienin syntyvyys vuonna 1995 oli Temmeksellä ja suurin Limingassa. Pohjois-Suomen kuolleisuusluvut ovat viidentoista vuoden aikana olleet maan keski­ arvon alapuolella. Kuolleisuus on noussut Kainuussa ja Lapissa, mutta Pohjois-Poh­ janmaalla ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Alhaisin kuolleisuus oli vuonna 1995 Oulunsalossa ja korkein Piippolassa.

Väestöennuste

Tulevaa väestönkehitystä kuvataan Tilastokeskuksen laskeman trendiennusteen avulla, jossa väestönkehitystä pyritään ennustamaan käyttämällä hyväksi viime vuosina tapahtunutta kehitystä. Malliennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi muuttoliikkeen vaikutus väestönmuutokseen. Koko maan väes­ tömäärä kasvaa ennusteen mukaan suunnilleen v. 2000 asti, minkä jälkeen väestö alkaa vähentyä. Pohjois-Pohjanmaalla väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 asti. Samana vuonna Lapin väestömäärä on ennusteen mukaan pienempi kuin vuonna 1995. Kai­ nuussa väestömäärän ennustetaan laskevan koko ennustekauden ajan.

Muuttotase ja ulkomaalaisväestö

Koko maan muuttotase on ollut positiivinen aikajaksolla 1980 - 1995, mutta Pohjois- Suomessa tase on ollut pääsääntöisesti negatiivinen. Pohjois-Pohjanmaa oli muutto­ voittoinen 1980- ja 1990-lukujen alussa. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vuonna 1995 muuttotase oli positiivinen Oulussa ja sen lähialueen kunnissa sekä Sievissä. Lapissa muuttovoittoa on saanut vain Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta, Kainuussa puolestaan ei ollut yhtään muuttovoittokuntaa. Negatiivisin muuttotase oli Muoni­ ossa.

Oulun lääniin muutettiin vuonna 1995 eniten Lapin läänistä ja Uudeltamaalta, mutta muuttoliike vastakkaiseen suuntaan oli myös voimakasta. Oulun läänin muuttotase oli positiivinen Lapin, Vaasan ja Mikkelin lääneihin nähden. Lapin läänin suurimmat muuttovirrat suuntautuivat Oulun ja Uudenmaan lääneihin. Toisaalta näistä lääneistä muutti myös runsaasti väkeä Lappiin. Lapin läänin kohdalla Kuopion ja Pohjois-Kar- jalan lääneistä tuli muuttajia enemmän kuin sinne lähti. Kokonaisuudessaan Pohjois- Suomen muuttotase oli negatiivinen vuonna 1995.

Vuonna 1995 koko maassa ulkomaalaisten osuus oli 13 promillea väestöstä. Pohjois- Suomen alueella tämä osuus ylittyi kolmessa kunnassa; Rovaniemellä, Kittilässä ja Utsjoella. Suhteellisesti vähiten ulkomaalaisia asui Alavieskassa, Vihannissa, Risti- järvellä ja Puolangalla. Kainuussa suurimman yksittäisen ulkomaalaisryhmän muo­ dostavat venäläiset, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa ruotsalaiset. 26

Syntyvyys alueittain 1980 - 1995

Promillea 18

17

16

15

14

13

12

11 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

-e-Pohjois-Pohjanmaa -e-Kainuu -»-Lappi -«-Koko maa

Lähde: TK/VTKK/ALTIKA 0214, TK/Väestö 1996:8

Kuva 23. Syntyvyys alueittain 1980 - 1995.

Kuva 24. Syntyvyys kunnittain 1995. 27

Kuolleisuus alueittain 1980 - 1995

Promillea

-©-Pohjois-Pohjanmaa -ö-Kainuu -»-Lappi -»-Koko maa

Lähde: TK/VTKK/ALTIKA 0210, TK/Väestö 1996:8

Kuva 25. Kuolleisuus alueittain 1980 - 1995.

Kuva 26. Kuolleisuus kunnittain 1995. 28

Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: LIMINKA TYRNÄVÄ MERIJÄRVI LUMIJOKI OULUNSALO SIEVI KUIVANIEMI ALAVIESKA YLI-II KEMPELE HAAPAVESI OULU HAUKIPUPAS HAAPAJARVI REISJÄRVI PYHANTA SIIKAJOKI YLIVIESKA NIVALAII MUHOS KIIMINKI OULAINEN KUUSAMO PIIPPOLA RUUKKI PATTIJOKI KALAJOKI KESTILÄ KÄRSAMAKI VIHANTI YLIKIIMINKI TAIVALKOSKI PYHÄJOKI PUDASJÄRVI RANTSILA RAAHE UTAJARVI PYHÄJÄRVI HAILUOTO PULKKILA TEMMES KAINUU: HYRYNSALMI KAJAANI VAALA SOTKAMO PALTAMO PUOLANKA SUOMUSSALMI VUOLIJOKI KUHMO RISTIJÄRVI LAPPI: UTSJOKI RANUA ROVANIEMI INARI TERVOLA MUONIO KEMINMAA ROVANIEMEN MLK KITTILÄ SODANKYLA ENONTEKIÖ TORNIO YLITORNIO POSIO KOLARI KEMI PELLO SALLA SIMO KEMIJÄRVI PELKOSENNIEMI SAVUKOSKI

Syntyneet / kuolleet tuhatta asukasta kohti

»Syntyvyys o Kuolleisuus

Lähde: TK/Väestötilastot

Kuva 27. Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995. 29

Väestöennuste maakunnittain 1995 - 2030

Muutos % 5

0

-5

-10

-15 -

Kainuu P-Pohianmaa Lappi Koko maa 1995-2000■ -1,93 1,72 0,46 1,13 1995-2010 Q -6,14 3,68 0,06 2,33 1995-2020■ -10,23 4,23 -1,41 2,12 1995-2030□ -15,15 2,41 -4,64 -0,37

Lähde: TK/Väestö 1995:9

Kuva 28. Väestöennuste maakunnittain 1995 - 2030.

Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030

I | Maakuntaraja

Muutos vuodesta 1995 (%) |-----1 -33.4--19.0 H ? l-18.9--11.0 H l-10.9- 0.0 ■ i 0.1 - 13.0 t m 13.1 - 44.7

Lähde:TK/Väestötilastot

Kuva 29. Väestöennuste kunnittain 1995 - 2030. 30

Muuttotase alueittain 1980 - 1995

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

-e-Pohjois-Pohjanmaa -^-Kainuu -»-Lappi -«-Kokomaa

Lähde: TK/VTKK/ALTIKA 0201 & 0211, TK/Väestö 1996:8 ______

Kuva 30. Muuttotase alueittain 1980 - 1995.

Muuttotase kunnittain 1995

r ~ l Maakuntaraja

Osuus promillea väestöstä I-----1 -26.5- -13.0 p f||| -12.9 - -10.0 ■ i -9.9 - -6-5 ■ 1 -6-4- 0.0 ■ ■ 0.1-15.1

LähderTK/Väestötilastot

Kuva 31. Muuttotase kunnittain 1995. 31

Suhteellinen muuttovoitto/-tappio kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: OULU OULUNSALO HAUKIPUDAS KEMPELE SIEVI TYRNÄVÄ LIMINKA LUMIJOKI YLIKIIMINKI MUHOSII UTAJÄRVI MERIJÄRVI REISJÄRVI KIIMINKI PYHÄJOKI NIVALA OULAINEN KUUSAMO VIHANTI RANTSILA YLIVIESKA KALAJOKI HAAPAVESI HAAPAJARVI TAIVALKOSKI RAAHE KUIVANIEMI RUUKKI TEMMES HAILUOTO PYHÄSALMI PATTIJOKI PUDASJÄRVI KESTILÄ KÄRSÄMÄKI YLI-II PULKKILA ALAVIESKA SIIKAJOKI PYHÄNTÄ PIIPPOLA

KAINUU: RISTIJARVI KAJAANI SOTKAMO VUOLIJOKI VAALA PUOLANKA KUHMO PALTAMO HYRYNSALMI SUOMUSSALMI

LAPPI: ROVANIEMI ROVANIEMEN MLK. UTSJOKI KEMINMAA SIMO SODANKYLA KITTILÄ SAVUKOSKI INARI POSIO TORNIO KEMI TERVOLA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI SALLA YLITORNIO PELLO KOLARI ENONTEKIÖ RANUA MUONIO

-30 -20 -10 0 10 20

Promillea väestöstä Lähde: TK/Väestötilastot

Kuva 32. Suhteellinen muuttovoitto/ -tappio kunnittain 1995 32

Oulun läänin tulo- ja lähtömuutto 1995 Läänien välinen muuttoliike

Tulo-/lähtölääni Nettomuutto Lapin 668

Vaasan 85

Mikkelin 20

Ahvenanmaa 0

Kymen -14

Pohj.-Karjalan -33

Keski-Suomen -96

Kuopion -111

Turun ja Porin -228

Hämeen -388

Uudenmaan -836

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 Muuton suunta 1 3 Tulomuutto ED Lähtömuutto Lähde:TK/Väestö 1996:3 (Ennakkotieto)

Kuva 33. Oulun läänin tulo- ja lähtömuutto lääneittäin 1995. Lapin läänin tulo- ja lähtömuutto 1995 Läänien välinen muuttoliike

Tulo-/lähtölääni Nettomuutto

Kuopion 25

Pohj.-Karjalan 3

Ahvenanmaa -1

Mikkelin -6

Kymen -25

Vaasan -28

Keski-Suomen -80

Turun ja Porin -177

Hämeen -198

Uudenmaan -423

Oulun -443 ~T 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Muuton suunta EDTulomuutto CD Lähtömuutto Lähde:TK/Väestö 1996:3 (Ennakkotieto)

Kuva 34. Lapin läänin tulo- ja lähtömuutto lääneittäin 1995. 33

Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995 Koko maa= 13.4 POHJOIS-POHJANMAA: OULU LIMINKA RAAHE MUHOS PYHÄJÄRVI RUUKKI KUUSAMO NIVALA TAIVALKOSKI RANTSILA LUMIJOKIII KALAJOKI HAUKIPUDAS SIEVI HAAPAVESI OULAINEN PYHÄJOKI HAAPAJÄRVI KIIMINKI YLI-II KÄRSÄMÄKI PATTIJOKI YLIKIIMINKI TYRNÄVÄ PYHÄNTÄ TEMMES YLIVIESKA REISJÄRVI OULUNSALO KEMPELE PUDASJÄRVI HAILUOTO MERIJÄRVI PULKKILA SIIKAJOKI UTAJÄRVI PIIPPOLA KUIVANIEMI KESTILÄ VIHANTI ALAVIESKA

KAINUU: KUHMO KAJAANI VUOLIJOKI VAALA SUOMUSSALMI SOTKAMO PALTAMO HYRYNSALMI RISTIJÄRVI PUOLANKA

LAPPI: ROVANIEMI KITTILÄ UTSJOKI KEMI ENONTEKIÖ TORNIO KOLARI PELLO YLITORNIO MUONIO INARI SALLA KEMIJÄRVI POSIO SODANKYLÄ TERVOLA SIMO KEMINMAA ROVANIEMEN MLK RANUA PELKOSENNIEMI SAVUKOSKI

Lähde: TK/Väestö 1996:9 Promillea väestöstä

Kuva 35. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995 34

Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisväestöstä alueittain 1995

ulkomaalaisväestö yhteensä

P-Pohjanmaa 2185 ...... ■■i \ 1 " Kainuu lakii1« ■ 372 E — ... m ..... '. H l Lappi | | | 1570

Koko maa 68566

20% 40% 60% 80% 100% Kansallisuus ■ Ruotsi d lVenäjä mm Viro □ Jugoslavia ■ Ira k dVietnam « M u u t Lähde: TK/Väestö1996:9

Kuva 36. Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisista alueittain 1995.

Saamelaiset

Suomessa saamelaisia on vajaa 7000 henkeä. Heistä 4000 asuu saamelaisten koti­ seutualueella, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Alue on noin 35 000 km2 suuruinen. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä, muualla vähemmistönä.

Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osallistuu nykyään noin 600 oppilasta Utsjoelta Helsinkiin saakka. Vuonna 1994 kirjoittivat saamelaiset ylioppilaskokelaat ensimmäisen kerran ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen saamen kielellä. (Lähde: http://www.urova.fi/~sakk/saamkar.html) 35 ELINKEINOELÄMÄ

Toimipaikat

Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuoden 1996 elokuussa oli Oulun läänissä 19 171 ja Lapin läänissä 10 106 toimipaikkaa. Tukku- ja vähittäiskaupan toimipaikkoja oli molemmissa lääneissä eniten, yli viidennes kaikista toimipaikoista. Lapin läänissä seuraavaksi merkittävin toimiala oli kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, Oulun läänissä vastaavasti kiinteistö, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Kunnittaisessa tarkastelussa oli toimipaikkoja asukasta kohti eniten Kittilässä, Kolarissa ja Utsjoella, vähiten taas Merijärvellä. Vuoden 1995 elokuusta vuoden 1996 elokuuhun toi­ mipaikkojen lukumäärä kasvoi eniten Rovaniemellä ja väheni eniten Rantsilassa ja Hauki­ putaalla.

Keskimääräinen liikevaihto oli suurin kaupan toimialoilla vuonna 1994 sekä Oulun läänissä että koko maassa ja Lapin läänissä vastaavasti teollisuuden toimialoilla. Lapin läänissä toimipaikkojen liikevaihdosta yli 40% syntyy teollisuudessa. Samana vuonna viidessä Pohjois-Suomen kunnassa (Tornio, Pulkkila, Yli-Ii, Kemi, Oulu) oli toimipaik­ kojen liikevaihto keskimäärin yli miljoona markkaa yhtä työntekijää kohti. Alhaisin se oli Vuolijoella.

Toimialaluokituksen (TOL95) avulla toimipaikat ryhmitellään samankaltaista toimintaa harjoittaviin toimialoihin. Luokitus on hierarkinen edeten kirjaintasolta numerotasolle. Yhteensä 3-numerotason toimialoja luokituksessa on 223 kpl. Suomen kunnissa yritysten toimipaikkoja toimi keskimäärin 75 toimialalla toukokuussa 1996. Pohjois-Suomessa eniten edustettuja toimialoja oli Oulussa (165 kpl), Kajaanissa (132) ja Rovaniemellä (141). Vähiten toimialoja oli Temmeksellä (23 kpl).

Toimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996

Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiint.-, vuokraus- ja tutk.palv, liike-elämän palv Julkinen hali. ja maanpuolustus; pakoll. sos. vak. Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelu 0 5 10 15 20 25 % -osuus toimipaikoista

H Oulun lääni □ Lapin lääni

Lähde: TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1996)

Kuva 37. Toimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996. 36

Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996

Maakuntaraja Toimipaikkoja/1000 asukasta I-- 1 27.8 - 38.4 3j 38.5-41.6 1 41.7-45.8 | 45.9-51.4 I 51.5-70.1 K*

Lähde:TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu)

Kuva 38. Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996.

Toimipaikkojen lukumäärän muutos 1995 -1996

Maakuntaraja Muutos, kpl 23 - -4 - 3 - 0 1 - 4 5-12 13-88

Lähde:TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1995 ja 1996)

Kuva 39. Toimipaikkojen lukumäärän muutos kunnittain elokuu 1995 - elokuu 1996. 37 Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 1994 Oulun ja Lapin lääneissä ja koko maassa

Maa-, kala- ja riistatalous Metsätalous Kaivostoiminta Teollisuus Energ.-ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiint.- vuokraus- ja tutk.palv. Koulutus Terveys-ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunn. ja henk.koht.palvelut

0 10 20 30 40 50 ■ %-osuus kaikista toimipaikoista LähdeiTK/Yritykset 1996:4 |mOulun lääni □Lapinlääni ■K o ko m li]

Kuva 40. Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain Oulun ja Lapin lääneissä sekä koko maassa 1994.

Toimipaikkojen liikevaihto/ henkilöstö kunnittain 1994

□ Maakuntaraja

Liikevaihto/henkilöstö (mk) □ 287 000- 550 000 M 551 000 - 610 000 ■ I 611 000 - 680 000 B 681 000 ' 750 000 ■■751 000- 1427 000

Lähde:TK/Yritykset 1996:4

Kuva 41. Toimipaikkojen liikevaihto / henkilöstö kunnittain 1994. 38

Edustettujen toimialojen määrä toimialaluokituksen 3-numerotasolla 1996

POHJOIS-POHJANMAA: — OULU — KUUSAMO YLIVIESKA RAAHE KALAJOKI — NIVALA HAUKIPUDAS HAAPAJARVI — KEMPELE — HAAPAVESI - : PUDASJÄRVI — : iiii KIIMINKI OULAINEN PYHÄJÄRVI —( MUHOS — LIMINKA SIEVI TAIVALKOSKI —

OULUNSALO — PATTIJOKI RUUKKI KÄRSAM.ÄKJ — TYRNÄVÄ — VIHANTI — PYHÄJOKI — REISJÄRVI UTAJÄRVI ALAVIESKA — YLIKIIMINKI —f KUIVANIEMI RANTSILA — PULKKILA — YLI-ll PYHÄNTA KESTILÄ HAILUOTO PIIPPOLA SIIKAJOKI —t LUMIJOKI — : MERIJÄRVI — TEMMES

KAINUU: KAJAANI — : SOTKAMO —: KUHMO SUOMUSSALMI PALTAMO — HYRYNSALMI — PUOLANKA —: VAALA VUOLIJOKI — : RISTI JÄRVI — :

LAPPJ: - ROVANIEMI — TO RNIO — KEMI

KEMINMAA KITTILÄ PELLO — YLITORNIO — RANUA SALLA — POSIO — KOLARI — TERVOLA — MUONIO — ENONTEKIC SIMO — UTSJOKI SAVUKOSKI — PELKOSENNIEMI —

Monellako toimialalla on toimipaikkoja Lähde: TK/Kuntapuntari

Kuva 42. Toimialojen määrä toimialaluokituksen 3- numerotasolla kunnittain 1996. 39 Työpaikkarakenne

Elinkeinorakenteen muutokset ovat olleet samansuuntaisia kaikilla tarkasteltavilla alueilla 1970 -luvulta lähtien. Maa- ja metsätalous sekä teollisuus ovat menettäneet osuuksiaan palveluelinkeinojen kasvaessa. Vuonna 1994 maa- ja metsätalouden osuus oli pienin Uudellamaalla ja suurin Oulun läänissä. Palveluelinkeinojen piirissä työskenteli Uuden­ maan läänissä yli 70 % työvoimasta, Oulun läänissä 60 % ja Lapissa noin 65 %.

Tarkemmalla toimialajaotuksella tarkasteltuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakun­ nissa teollisuus oli suurin työllistäjä yli 15 % osuudella alueella työssäkäyvistä vuonna 1994. Koko maassa teollisuuden osuus oli keskimäärin lähes 20 %. Lapissa eniten työllisti­ vät terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Teollisuuden lisäksi myös tukku- ja vähittäis­ kaupan sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden ja rahoitustoiminnan osuudet ovat Pohjois-Suomen kaikissa maakunnissa pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Suomessa on vastaavasti suhteellisesti enemmän mm. terveydenhuollon- ja sosi­ aalialan, koulutuksen ja julkisen hallinnon alalla työskenteleviä kuin koko maassa keskimäärin.

Vuonna 1994 Oulun läänissä työssäkäyvien yhteismäärä oli 151 241. Lapin läänissä vas­ taava luku oli 66 432. Lisäystä edelliseen vuoteen oli Oulun läänissä 2.6 %, Lapissa vastaa­ vasti vähennystä 0.1 %.

Työpaikkarakenne alueittain 1994 (Alueella työssäkäyvät)

Maa*,riista* ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto Rakentaminen

Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus, tutk.palv. Julkinen hallinto, maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Toimiala tuntematon

% alueella työssäkäyvistä

Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto □ Pohjois-Pohjanmaa □Kainuu ■Lappi ♦Kokomaa

Kuva 43. Työpaikkarakenne alueittain (alueella työssäkäyvät) 1994. 40

Elinkeinorakenteen muutos alueittain 1970 - 1994 Oulun lääni Lapin lääni

Uudenmaan lääni Koko maa

^ Maa-ja metsätalous Jalostus ^ Palvelut

Lähde: TK/Kouta 1993, Työssäkäyntitilasto

Kuva 44. Elinkeinorakenteen muutos alueittain 1970 - 1994. 41

Työpaikkarakenne Oulun läänissä 1994 (Alueella työssäkäyvät)

Maa-.riista ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu

Teollisuus Sähkö- kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne \ . Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus.tutk. pafv.

Julkinen hallinto, maanpuolustus - - - - Koulutus

Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Toimiala tuntematon

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Työssäkäyvien määrä Lähde:fK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 45. Työpaikkarakenne Oulun läänissä (alueella työssäkäyvät) 1994.

Työpaikkarakenne Lapin läänissä 1994 (Alueella työssäkäyvät)

Maa-.riista ja metsätalous Kalatalous Mineraalien kaivu

Teollisuus Sähkö- kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus.tutk. palv. Julkinen hallinto, maanpuolustus Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Toimiala tuntematon

Työssäkäyvien määrä Lähde:TK/T yössäkäyntitilasto

Kuva 46. Työpaikkarakenne Lapin läänissä (alueella työssäkäyvät) 1994. 42 Alkutuotanto

Alkutuotannon työllistävyys oli vuonna 1994 suurin Merijärvellä, jossa yli puolet työl­ lisistä toimi sen piirissä. Vähäisin alkutuotannon osuus oli Raahessa. Kahdeksassa kunnas­ sa Pohjois-Suomessa näiden toimialojen osuus oli suurempi kuin 40%. Lapissa alkutuotan­ tovaltaisin kunta on Savukoski ja Kainuussa Ristijärvi.

Pohjois-Suomen suurimmat peltoalat olivat vuonna 1994 Tymävällä ja Limingassa, joissa peltoa oli keskimäärin yli 30 hehtaaria maatilaa kohti. Pienimmät peltoalat ovat Utsjoella ja yleensäkin Lapissa. Tilojen metsäalat taas ovat suuria Lapin läänissä. Sallassa metsää maatilaa kohti oli 168 hehtaaria, mikä on toiseksi eniten koko Suomessa. Keskimäärin yli 100 hehtaarin metsätiloja on Lapin läänin ulkopuolella vain kolmessa kunnassa, joista yksi on Kuusamo. Kempeleessä maatilakohtainen metsäala oli Pohjois-Suomen pienin. Rova­ niemellä ei tiloja ollut lainkaan.

Tilojen keskimääräinen verotettava tulo oli pienin Utsjoella vuonna 1994 (81 412 mk). Oulussa, Tymävällä ja Tervolassa vastaavat tulot ylittivät 150 000 mk tilaa kohti.

Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1994

Osuus kunnassa työssäkäyvistä Maakuntaraja Osuus (% 0.9-10.5 10.6-18.1 __ 18.2-24.0 R l 24.1 - 34.8 34.9 - 51.3

Lähde:TK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 47. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1994. 43

Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994 Kunnat järjestetty alkutuotannon mukaan

POHJOIS-POHJANMAA: Mer ijä r v i KESTILÄ LUMIJOKI SIIKAJOKI REISJÄRVI RANTSILA TYRNÄVÄ ALAVIESKA YLI-II SIEVI PIIPPOLA TEMMES KÄRSAMÄKI HAILUOTO PYHÄJOKI RUUKKI YLIKIIMINKI NIVALA UTAJÄRVI VIHANTI KALAJOKI KUIVANIEMI HAAPAVESI TAIVALKOSKI PYHÄJÄRVI PULKKILA PUDASJÄRVI HAAPAJÄRVI LIMINKA PYHANTA MUHOS KUUSAMO OULAINEN PATTIJOKI YLIVIESKAII KIIMINKI OULUNSALO HAUKIPUDAS KEMPELE OULU RAAHE

KAINUU: riSTijärvi VAAI A HYRYNSALMI PUOLANKA KUHMO SOTKAMO PALTAMO SUOMUSSALMI VUOLIJOKI KAJAANI

LAPPI: SAVUKOSKI POSIO RANUA SIMO SALLA TERVOLA YLITORNIO KITTILÄ SODANKYLÄ INARI UTSJOKI ENONTEKIÖ PELKOSENNIEMI PELLO ROVANIEMEN MLK KOLARI MUONIO KEMIJÄRVI KEMINMAA TORNIO ROVANIEMI KEMI

0% 20% 40% 60 % 80% 100%

Toimiala ■ Maa-ja metsätalous oJalostus ■Palvelut ■Tuntematon

Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 48. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, alkutuotannon mukaan järjestetty 44

Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994

Maakuntaraja Peltoala (ha) ei tiloja 6 .6 - 1 0 .0 r 10.1 -14.0 14.1 -17.0 17.1 -20.0 20.1 - 35.8

Lähde:TK/Maa- ja metsätalous 1996:2

Kuva 49. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994.

Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994

Maakuntarajat Metsäala (ha) ei tiloja 18.3-40.0 40.1 - 54.0 54.1 -67.0 67.1 - 100.0 100.1 - 168.4

Lähde:TK/Maa-ja metsätalous 1996:2

Kuva 50. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994. 45

Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994

Maakuntaraja tulot mk/maatila ei ilmoitusta 81 412- 112 000 112 001 - 120 000 120 001 - 126 000 126 001 - 135 000 135 001 - 166 130

Lähde:TK/Maa-ja metsätalous 1996:2

Kuva 51. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994.

Jalostus

Vuonna 1994 jalostuksen työllistävyys oli suhteellisesti suurin Raahessa ja pienin Savu­ koskella. Viidessä Pohjois-Suomen kunnassa; Raahessa, Vuolijoella, Kempeleessä, Pyhän- nällä ja Haukiputaalla oli jalostuksen osuus kunnassa sijaitsevista työpaikoista yli 40 %.

Yksittäisistä teollisuustoimialoista eniten toimipaikkoja Pohjois-Suomessa oli puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa elokuussa 1996. Lapin läänissä niitä oli lähes viidennes kaikista teollisuuden toimipaikoista. Toisella sijalla oli Lapin läänissä tekstiilien ja vaatteiden valmistus ja Oulun läänissä koneiden ja laitteiden valmistus. Vastaavasti jalos­ tusarvolla mitattuna massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Lapin läänissä sekä metallien valmistus Oulun läänissä olivat suurimmat toimialat vuonna 1994. Toisella sijalla oli Lapin läänissä metallien valmistus ja Oulun läänissä sähköteknisten tuotteiden ja instru­ menttien valmistus.

Teollisuuden jalostusarvo on noussut sekä Oulun että Lapin lääneissä vuodesta 1991 lähti­ en. Oulun läänissä se oli yli 10 miljardia ja Lapin läänissä vajaa 6 miljardia vuoden 1995 ennakkotietojen mukaan. Pohjois-Suomen kunnista jalostusarvo henkeä kohti oli pienin Kiimingissä ja suurin Raahessa vuonna 1994. Raahessa olivat myös keskimäärin suurim­ mat teollisuustoimipaikat henkilöstön määrällä mitattuna. Vähiten työntekijöitä teollisuus- toimipaikkaa kohti oli Yli-Iissä. 46

Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994 Kunnat järjestetty jalostuksen mukaan

POHJOIS-POHJANMAA: RAAHE KEMPELE PYHANTA HAUKIPUDAS SIEVIII HAAPAVESI PYHÄJÄRVI KALAJOKI OULAINEN HAAPAJARVI VIHANTI PATTIJOKI OULU YLIVIESKA PULKKILA RANTSILA TAIVALKOSKI MUHOS NJVALA KÄRSAMAKI ALAVIESKA TEMMES OULUNSALO PUDASJÄRVI LIMINKA KIIMINKI KUUSAMO UTAJÄRVI PYHÄJOKI YLI-II YLIKIIMINKI TYRNÄVÄ PIIPPOLA RUUKKI REISJÄRVI MERIJÄRVI LUMIJOKI HAILUOTO KUIVANIEMI KESTILÄ SIIKAJOKI

KAINUU: VUOLIJOKI SOTKAMO PALTAMO KAJAANI SUOMUSSALMI PUOLANKA HYRYNSALMI KUHMO VAALA RISTIJARVI

LAPPI: TORNIO KEMI KEMIJÄRVI KEMINMAA PELLO RANUA TERVOLA ROVANIEMI SODANKYLA POSIO ROVANIEMEN MLK KITTILÄ YLITORNIO UTSJOKI KOLARI MUONIO SALLA INARI SIMO ENONTEKIÖ PELKOSENNIEMI SAVUKOSKI

0% 20% 40% 60 % . 80% 100%

Toimiala Jalostus OPalvelut « M a a -ja metsätalous ■Tuntematon

Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 52. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, jalostuksen mukaan järjestetty 47

Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1994

Osuus kunnassa työssäkäyvistä Maakuntaraja

OSUUS \7o) 3.9-11.5 11.6-15.0 15.1 -20.2 20.3 - 26.3 26.4 - 55.3

Lähde:TK/T yössäkäyntiti lasto

Kuva 53. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1994.

Teollisuustoimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996

Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Tekstiilien ja vaatteiden valmistus Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin ja pap.tuott. valm.; kustantaminen Koksin, öljytuott. ja ydinpolttoaineen valmistus Kemikaalien,kemiall.tuott. ja tekokuitujen valm. Kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkötekn.tuott. ja optisten laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus

0 5 10 15 20

% -osuus teollisuustoimipaikoista

□ Oulun lääni □ Lapin lääni Lähde: TK/Yritys-ja toimipaikkarekisteri (elokuu 1996)

Kuva 54. Teollisuustoimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996. 48 Teollisuuden jalostusarvo Oulun ja Lapin lääneissä 1986 - 1995

Mrd. markkaa

Lähde: TK/Teoll.vuosikirja 1988-1996 yli 5 henkeä työllistävät toimipaikat

Kuva 55. Teollisuuden jalostusarvo Oulun ja Lapin lääneissä 1986 - 1995.

Kuva 56. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1994. 49

Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Oulun ja Lapin lääneissä 1994

% jalostusarvosta [□Oulun lääni ■Lapinlääni

1 ELINTARVIKE-JA TUPAKKATEOLLISUUS 2 TEKSTIILIEN VALMISTUS 3 VAATTEIDEN, NAHKATUOTTEIDEN JA JALKINEIDEN VALMISTUS 4 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALMISTUS 5 MASSAN, PAPERIN JA PAPERITUOTTEIDEN VALMISTUS 6 KUSTANTAMINEN JA PAINAMINEN 7 HUONEKALUJEN VALMISTUS 8 KEMIKAALIEN JA KEMIALLISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS 9 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 10 LASI-, SAVI-JA KIVITUOTTEIDEN VALMISTUS 11 METALLIEN VALMISTUS 12 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS 13 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS 14 SÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN JA INSTRUMENTTIEN VALMISTUS 15 KULKUNEUVOJEN VALMISTUS

Teollisuustilasto käsittää pääsääntöisesti yli 5 henkeä työllistävät toimipaikat

Lähde.TK/Teollisuus 1996:6

Kuva 57. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Oulun ja Lapin lääneissä 1994. 50

Teollisuuden työntekijöitä/ toimipaikka kunnittain 1994

I | Maakuntaraja Työntekijöitä/toimipaikka Alle 3 toimipaikkaa m 2-11 ----- 1 12-17 M 18-28 H 29 - 50 H 51-129

Lähde:TK/Teollisuus 1996:6

Kuva 58. Työntekijöiden lukumäärä teollisuustoimipaikoissa kunnittain 1994.

Palvelut

Lapin läänissä palveluelinkeinojen merkitys työllistäjänä on suhteellisesti suurempi kuin Oulun läänissä. Ainoastaan seitsemässä Lapin läänin kunnassa palvelut työllistivät vähem­ män kuin 60 % kunnassa työssäkäyvistä vuonna 1994. Rovaniemellä palveluiden työllistä­ vyys oli lähes 80 %. Vähäisin palveluiden merkitys työllistäjänä oli Sievissä.

Tarkemmalla toimialatarkastelulla kaupan toimialat työllistivät Pohjois-Suomessa suhteel­ lisesti vähemmän kuin koko maassa ja Uudenmaan läänissä. Lapissa ja Kainuussa julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen osuus oli suurempi kuin muilla tarkastelualueilla. Myös Pohjois-Suomessa koulutuksen ja terveydenhuollon osuus oli suurempi kuin koko maassa tai Uudellamaalla. 51 Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994 r* Kunnat järjestetty palvelujen mukaan POHJOIS-POHJANMAA:5unr OULUNSALO KIIMINKI KUUSAMO YLIVIESKA LIMINKA MUHOS OULAINEN PATTIJOKI KUIVANIEMIII , PUDASJÄRVI UTAJARVI PULKKILA TAIVALKOSKI RUUKKI HAAPAJARVI HAUKIPUDAS HAILUOTO YLIKIIMINKI PYHÄJÄRVI HAAPAVESI SIIKAJOKI PIIPPOLA PYHÄJOKI KEMPELE VIHANTI NIVALA KALAJOKI TEMMES KARSAMAKI YLI-II REISJÄRVI RAAHg TYRNÄVÄ KESTILÄ LUMIJOKI ALAVIESKA MERIJÄRVI RANISIIN PYHANTA SIEVI

KAINUU: KAJAANI SUOMUSSALMI KUHMO VAALA PUOLANKA HYRYNSALMI RISTIJARVI PALTAMO SOTKAMO VUOLIJOKI LAPPI: ROVANIEMI MUONIO PELKOSENNIEMI KOLARI INARI ROVANIEMEN MLK ENONTEKIÖ KITTILÄ SODANKYLA KEMINMAA SIMO PELLO UTSJOKI SALLA YLITORNIO TERVOLA KEMI KEMIJÄRVI TORNIO SAVUKOSKI RANUA POSIO

0% . 20% 40% 60 % 80% 100%

Toimiala ® Palvelut G3Jalostus M M a a -ja metsätalous ■Tuntematon

Lähde: TK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 59. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, palveluiden mukaan järjestetty. 52

Palveluelinkeinojen toimialarakenne alueittain 1994 (Alueella työssäkäyvät)

% palvelusektorin työssäkäyvistä

• ]Tukku- ja vähittäiskauppa m Majoitus- ja ravitsemistoiminta ■ Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ■ Rahoitustoiminta □ Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalv. liike-elämän palvelut ■Julkinen hallinto, maanpuolustus □ Koulutus ■Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ■ Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

LähderTK/Työssäkäyntitilasto

Kuva 60. Palveluelinkeinojen toimialarakenne alueittain 1994. 53

Palveluiden työllistävyys kunnittain 1994

Osuus kunnassa työssäkäyvistä Maakuntaraja

OSUUS \7o) 30.6 - 44.8 44.9-51.1 51.2-58.3 58.4 - 64.5 64.6 - 79.1

Lähde:TK/Työssäkäyntiti lasto

Kuva 61. Palveluiden työllistävyys kunnittain 1994.

Konkurssit

Konkurssien määrä kasvoi 1990 -luvun alkuvuosina sekä Oulun että Lapin lääneissä. Vuosikymmenen puoltaväliä lähestyttäessä vuosittaiset konkurssien määrät ovat kuitenkin tasaantuneet. Tähän on osaltaan vaikuttanut vuonna 1993 helmikuussa voimaan tullut uusi laki yrityssaneerauksista. Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä tuhatta kuntalaista kohti oli vuonna 1995 suurin Alavieskassa ja Siikajoella. Neljässätoista Pohjois-Suomen kunnassa ei haettu yhtään yritystä konkurssiin vuonna 1995. 54 Konkurssiin haettujen yritysten määrät Oulun ja Lapin lääneissä neljännesvuosittain 1990 - 1996

kpl

IS Oulun lääni SI Lapin lääni Lähde:TK/Konkurssitiedotteet

Kuva 62. Konkurssiin haettujen yritysten määrät Oulun ja Lapin lääneissä 1990 - 1996.

Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä 1995

Maakuntaraja Henkilöiden lkm/1000 asukasta 1 = 1 1 1 1 2-3 4-10 38-42

Lähde:TK/Kuntapuntari

Kuva 63. Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä kunnittain 1995. 55 Matkailu

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkareisterin mukaan majoitus- ja ravitsemistoimipaik- koja oli elokuussa 1996 Pohjois-Suomessa yhteensä 1745 kpl. Vuotta aikaisempaan tilan­ teeseen verrattuna lisäystä on 125 toimipaikkaa. Oulussa majoitus- ja ravitsemistoimipaik- koja on edelleen eniten (298 kpl). Merijärvellä ja Yli-Iissä ei näitä toimipaikkoja yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan ole lainkaan.

Hotellien käyttöaste oli vuonna 1995 kaikilla tarkastelualueilla huonompi kuin vuonna 1987. Alueen kunnista Oulussa oli paras käyttöaste vuonna 1995 (54 %). Lapissa käyttö­ asteet olivat korkeimmat Inarissa ja Rovaniemellä.

Vuonna 1995 Lapin läänin yöpymisvuorokaudet vähenivät lähes sadallatuhannella edelli­ seen vuoteen verrattuna. Kun samaan aikaan yöpymiset lisääntyivät Oulun läänissä, se ohitti Lapin läänin yöpymisvuorokausien kokonaismäärällä mitattuna. Lapin läänissä koko majoituskapasiteetti oli vuonna 1996 noin 7000 ja Oulun läänissä noin 5800. Majoitus­ kapasiteettiin lasketaan huoneet ja mökit.

Lapin läänissä yöpyi vuonna 1995 suhteellisesti enemmän ulkomaalaisia kuin Oulun lää­ nissä. Pohjois-Suomessa saksalaisten turistien osuus korostuu. Kainuuseen saapuvista ulko­ maalaisista turisteista yli puolet on saksalaisia. Ruotsalaisten ja norjalaisten osuudet ovat Pohjois-Pohjanmaalla suurempia kuin koko maassa keskimäärin. Lapissa vastaavasti ranskalaisten osuus on suurempi kuin muilla vertailualueilla.

Majoitus- ja ravitsemistoimi paikkojen lukumäärä kunnittain 1996

Maakuntaraja Toimipaikkojen lkm. | | Ei toimipaikkoja 2-6 7-12 13-24 25-111 298

Lähde:TK/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu)

Kuva 64. Majoitus-ja ravitsemistoimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996. 56

Hotellien huonekapasiteetin käyttö Oulun läänissä 1987- 1995

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995

»O ulunlääni -4-Oulu -e-Kajaani -»-Kuusamo Lähde:TK/Majoitustilastot 1987 -1995

Kuva 65. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Oulun läänissä 1987 - 1995.

Hotellien huonekapasiteetin käyttö Lapin läänissä 1987- 1995

Huoneiden käyttöaste(%)

» Lapin lääni Rovaniemi -a- Enontekiö •- Inari Lähde:TK/Majoitustilastot 1987 -1995

Kuva 66. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Lapin läänissä 1987 - 1995. 57 Majoituskapasiteetti alueittain 1994 - 1996

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

I 1 1 ' I -r 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Huoneiden ja mökkien lukumäärä

Vuosi ie 1996 □ 1995 q 1994 Lähde: TK/Liikenne ja matkailu 1996:11

Kuva 67. Majoituskapasiteetti alueittain 1994 - 1996.

Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Oulun ja Lapin lääneissä 1987 - 1995

Yöpymisvrk (tuhatta) 1600

1500

1400

1300

1200

1100

1000

900

800 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 E3 Oulun lääni □Lapinlääni Lähde: TK/Majoitustilastot 1987-1995

Kuva 68. Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Oulun ja Lapin lääneissä 1987 - 1995. 58

Kuva 69. Yöpymisvuorokaudet alueittain 1995.

Ulkomaalaisten yöpymisten jakautuminen alueittain 1995

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Uudenmaan lääni

Koko maa

100%

Kansallisuus IRuotsi ■ Saksa raVenäjä EElso-Britannia GBNorja O Ranska »Alankomaat M Sveitsi iJapani ra muut

Lähde: TK/Matkailutilastot

Kuva 70. Ulkomaalaisten yöpymisten jakautuminen alueittain 1995. 59

Tulonsaajien tulot ja kotitalouksien velat

Vuonna 1994 tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat koko Suomessa 81 717 markkaa. Pohjois-Suomessa tämän tulotason ylitti vain viisi kuntaa; Oulu, Kempele, Raahe, Oulunsalo ja Rovaniemi. Kainuussa ei siten ollut yhtään kuntaa, jossa koko maan keskimääräinen tulotaso olisi ylittynyt. Alhaisimmat keskimääräiset tulot olivat vuonna 1994 Merijärvellä.

Vuonna 1994 Lapissa velkatalouksia oli 60 % kaikista talouksista. Pohjois-Pohjan- maalla ja Kainuussa vastaava osuus oli 54 %. Alueen kunnista velkatalouksia oli vuonna 1994 eniten Utsjoella ja vähiten Suomussalmella. Velat olivat Pohjois- Suomessa keskimäärin 173 908 mk/talous. Pienimmät velat taloutta kohti olivat vuon­ na 1993 Puolangalla ja Raahessa, suurimmat vastaavasti Siikajoella.

Valtionveron alaiset tulot laskettuna tulonsaajaa J

Maakuntaraja Tulot mk/tulonsaaja |-----1 56 404 - 61 000 61 001 - 64 500 64 501 - 66 500 66 501 - 74 000 74 001 - 87 388

Lähde:TK/Tulot ja kulutus 1996:7

Kuva 71. Valtionveron alaiset tulot laskettuna tulonsaajaa kohti kunnittain 1994. 60

Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994

Koko maa 81 717 POHJOIS-POHJANMAA: OULU KEMPELE RAAHE OULUNSALO PATTIJOKI KIIMINKI LIMINKA HAUKIPUDAS YLIVIESKA MUHOS PULKKILA OULAINEN TYRNÄVÄ KUUSAMO PYHANTA II KALAJOKI VIHANTI NIVALA PYHÄJÄRVI PYHÄJOKI SIIKAJOKI HAILUOTO HAAPAJARVI HAAPAVESI RUUKKI PIIPPOLA SIEVI LUMIJOKI TAIVALKOSKI ALAVIESKA RANTSLLA KARSAMAKI KUIVANIEMI UTAJARVI YLIKIIMINKI KESTILÄ REISJÄRVI TEMMES PUDASJÄRVI YLI-II MERIJÄRVI KAINUU: ■ KAJAANI VUOLIJOKI SOTKAMO VAALA SUOMUSSALMI KUHMO HYRYNSALMI PALTAMO PUOLANKA RISTIJARVI LAPPI: ROVANIEMI KEMI KEMINMAA TORNIO ROVANIEMEN MLK SIMO INARI KEMIJÄRVI SODAN KYLÄ UTSJOKI TERVOLA MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI KOLARI PELLO PELKOSENNIEMI YLITORNIO SALLA ENONTEKIÖ RANUA POSIO

0 20000 40000 60000 80000 100000

Mk/tulonsaaja

Lähde: TK/Tulot ja kulutus 1996:7

Kuva 72. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain 1994. 61

Velkatalouksien osuus kunnittain 1994

|~~I Maakuntaraja

Velkatalouksien osuus % |---- 1 39.6 - 52.8 { ¡ ¡ g 52.9 - 54.9 M 55.0 - 57.4 H 57-5 ' 61-4 H 61.5-69.8

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 73. Velkatalouksien osuus kunnittain 1994.

Talouksien velat kunnittain 1993

I I Maakuntaraja

Velat mk/talous |-----1 137 590- 160 000 j-----1 160 001 -170 000 H 170 001 - 190 000 H 190 001 -210 000 H 210 001 -290 269

Lähde:TK/SuomiCD

Kuva 74. Talouksien velat kunnittain 1993. 62

Bruttokansantuote

Alueellinen bruttokansantuote on laskettu tuotannontekijähintaisena kunkin vuoden hintatason mukaan. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla BKT/asukas on ollut koko tar­ kasteluajan alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa ja Euroopan unionin maissa kes­ kimäärin. Lapissa asukasta kohti laskettu BKT oli 1980 -luvun lopulla yli EU:n tason, koko maassa vastaavasti vuoteen 1991 saakka. Vuonna 1992 BKT-luvut laskivat suhteessa EU-maiden keskiarvoon jyrkästi kaikissa maakunnissa. Ainoastaan Ahve­ nanmaan ja Uudenmaan asukasta kohti laskettu BKT on pysynyt EU:n keskiarvoa korkeampana.

Vuoden 1994 viimeisien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote oli Pohjois- Pohjanmaalla 26 789 miljoonaa, Kainuussa 6 613 miljoonaa ja Lapissa 16 296 miljoonaa markkaa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa oli teollisuuden osuus BKT:sta suurin. Kainuussa sen sijaan julkisen toiminnan osuus oli suurempi kuin teollisuuden. Kainussa julkisen toiminnan sekä alkutuotannon osuus BKT:sta onkin tarkasteltavien alueiden suurin.

Kuva 75. BKT asukasta kohti maakunnittain 1988 -1994. 63

Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1994*

til

Pohjois-Pohjanmaa

□ Maa- ja metsätalous □Teollisuus ■ Rakennustoiminta Kainuu ■ Kauppa ja liikenne S Muut palvelut ■Julkinen toiminta

Lappi

0 2000 4000 6000 8000 Miljoonaa markkaa * ennakkotieto Lähde:TK/Taloudelliset olot

Kuva 76. BKT alueittain eri toimialoilla 1994 (markkaa). Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1994 *

% toimialoista Maa-ja metsätatalous □Teollinen toiminta □ Rakennustoiminta Kauppa ja liikenne DMuut palvelut MJulkinen toiminta

Lähde:TK/Taloudelliset olot ennakkotieto

Kuva 77. BKT alueittain eri toimialoilla 1994(%). 64 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Työllisyys

Vuonna 1993 oli Pohjois-Suomen alueella yhteensä kahdeksan vähintään kahden kunnan muodostamaa työssäkäyntialuetta. Edelliseen vuoteen verrattuna alueiden määrä lisääntyi yhdellä, kun Pulkkilasta ja Piippolasta muodostui Pulkkilan työssäkäyntialue. Näiden alueiden muodostuminen perustuu tietoihin työllisen työvoiman asuinkunnasta ja työpaikan sijaintikunnasta. Kunta on työssäkäyntialueen keskus tai muodostaa oman työssäkäynti­ alueensa, jos kunnan työllisestä työvoimasta alle 20 % käy muissa kunnissa töissä, eikä tämä osuus mihinkään yksittäiseen kuntaan ole yli 7,5 %.

Vuonna 1994 viidessätoista kunnassa työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 %. Näissä kunnis­ sa työpaikkojen määrä ylitti työllisten määrän. Suurin omavaraisuus oli Raahessa ja pienen Raahen naapurikunnassa Pattijoella.

Avoimien työpaikkojen määrät vaihtelevat suhteellisen säännönmukaisesti kuukausittain. Loppukeväällä avoimien työpaikkojen määrät kasvavat yleensä huomattavastikin laskeakseen taas kesän aikana. Tämä kausivaihtelu on havaittavissa kaikissa ammatti­ ryhmissä. Erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan avoimien työpaikkojen määrät ovat vähentyneet 1990- luvun aikana.

Työssäkäyntialue 1993

Lähde:TK/Pendeli

Kuva 78. Työssäkäyntialueet 1993. 65

Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994

Maakuntaraja Omavaraisuus% 43.2 - 78.8 78.9-92.1 92.2 - 97.2 97.3 - 99.9 100.0- 136.1

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 79. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1993.

Avoimien työpaikkojen määrät työvoimapiireittäin tammikuu 1989 - elokuu 1996 (Kuukauden viimeisen päivän tieto)

-«-Kainuun tvp. -e-Ouluntvp. -«-Lapin tvp. Lähde: Työministeriö kuukausitilastot

Kuva 80. Avoimien työpaikkojen määrät työvoimapiireittäin 1989 - 1996. 66

Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/89 - 8/96 Oulun työvoimapiirissä

800

600

400

200 krl

0 r(S: *** 0 — ¿3,K-a:t — 15 9 1 15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | j 96 95 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ

800— ...... — ... -...... —...... r...... -.. 800 ..— ...-...... -..... - ....—... ------..-...— -...—

600 600

400 400 ..... -...... - .....— ...... - -...... -...... — ...... -......

200 ..-..... --¿— a —------...—L- 200 — ------1 ...- j .....

£ ^ i v V “ VLyJjyii s 0 15915915915915915915915 89 | 90 | ' 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Hallinto-ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö sekä kalastusala

800

600

400

200

o 15915915915915915915915 15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96

Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll. työ, koneenhuolto, kaivos-, louhinta ja rakennustyö Lähde: Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 81. Avoimien työpaikkojen lukumäärät Oulun työvoimapiirissä ammattiryhmittäin 1989 - 1996. 67

Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/89 - 8/96 Kainuun työvoimapiirissä

15915915915915915915915 15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 |96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ

15915915915915915915915 89 j 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 ) 96 Hallinto-ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa-ja metsätaloustyö sekä kalastusala

250,------

200 ----

150

15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll.työ, koneenhuolto, kaivos-, lohinta ja rakennustyö

Lähde: Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 82. Avoimien työpaikkojen lukumäärät Kainuun työvoimapiirissä ammatti­ ryhmittäin 1989 - 1996. 68

Avoimien työpaikkojen lukumäärät ammattiryhmittäin 1/89 - 8/96 Lapin työvoimapiirissä

15915915915915915915915 15915915915915915915915 89 | 90 [ 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Tekninen, tieteell. lainopin, humanist. ja taiteell. työ Terveydenhuolto sekä sosiaalialan työ

350 j-

300 -

250

o ¿..ra ;—...: aa: — i 15915915915915915915915 15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 Hallinto- ja toimistotyö sekä kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö sekä kalastusala

tr * » ■■r 15915915915915915915915 15915915915915915915915 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 | 96 89 | 90 | 91 | 92 | 93 | 94 | 95 196 Palvelutyö, kuljetus ja liikennetyö Teoll.työ, koneenhuolto, kaivos-, louhinta ja rakennustyö Lähde: Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 83. Avoimien työpaikkojen lukumäärät Lapin työvoimapiirissä ammattiryhmittäin • 1989 - 1996. 69

Työttömyys

Työttömyystilanne oli vuonna 1995 edelleen synkkä koko Pohjois-Suomen alueella ja var­ sinkin Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Kunnittaisessa tarkastelussa vuoden 1994 ja 1995 välillä työttömyysaste kasvoi eniten Pyhännällä ja väheni eniten Limingassa. Enontekiöllä työttömyysaste oli vuonna 1995 korkein, lähes 34 % ja Sievissä matalin, 12 %. Työttömyyden kestolla mitattuna Pohjois-Suomen tilanne oli kuitenkin parempi kuin koko maassa keskimäärin. Vaikka Kainuussa työttömyysprosentit ovatkin korkeita, on työttömyyden kesto siellä Pohjois-Suomen maakuntien alhaisin. Tästä johtuen myös pitkä­ aikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on huomattavasti pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Ylikiimingissä yli kolmannes kaikista työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä, eli he olivat olleet yli vuoden ilman työtä. Pienin pitkäaikaistyöttömien osuus oli Vaalassa. Nuorten (alle 25 -vuotiaiden) työttömyystilanne on erityisen synkkä. Ryhmän työttömyys­ aste on kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa yli 15 %. Pahimmillaan kuusi kymmenestä nuoresta oli ilman töitä vuonna 1995.

Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää yhtä työllistä kohti. Vuonna 1989 tämä suhde oli koko maassa 1.1. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1995 oli suhde noussut 1.7:ään. Jokaista kymmentä työllistä kohti oli 17 muihin ryhmiin kuuluvaa. Pohjois-Suomen kunnista vain kahdessa, Kempeleessä ja Oulussa, huoltosuhde oli sama kuin koko maassa. Muiden kuntien huoltosuhde oli korkeampi. Korkeimmillaan tämä suhde Pohjois-Suomen alueella oli Kuivaniemellä ja Yli- Iissä.

Työttömyyden kehittyminen alueittain 1989 - 1996 Lomautetut mukaanlukien, kuukauden viimeisen päivän tieto

Työttömyys-%

Kuukausi/vuosi

* Kainuun tvp o Oulun tvp ♦ Lapin tvp a Uudenmaan tvp -*-Kokomaa

Lähde:Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 84. Työttömyyden kehittyminen alueittain 1989 - 1996. 70

Työttömyysasteen muutos kunnittain 1994 - 1995

Maakuntaraja Muutos (%-yksikköä) -2.6--1.1 -1.0 --0.1 0.0 - 0.9 1.0- 1.9 2.0 - 5.0

LähdeiTyöministeriö

Kuva 85. Työttömyysasteen muutos 1994 - 1995.

Työttömyysaste kunnittain 1995

Maakuntaraja Työttömyysaste (%) |-- 1 12.0-18.5 H 18.6-21.0 H 21.1 -24.5 ■ 24.6 - 29.0 ■ 29.1 - 33.6

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 86. Työttömyysaste kunnittain 1995. 71

Työttömyysaste kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI YLIKIIMINKI KUIVANIEMIII KUUSAMO PYHÄJÄRVI YLI-II KÄRSÄMÄKI HAUKIPUDAS OULU VIHANTI RUUKKI TEMMES RAAHE UTAJÄRVI LUMIJOKI ALAVIESKA MUHOS PYHÄNTÄ REISJÄRVI HAAPAVESI KIIMINKI HAAPAJÄRVI — ------YLIVIESKA - NIVALA HAILUOTO KEMPELE LIMINKA KALAJOKI MERIJÄRVI PYHÄJOKI OULAINEN SIIKAJOKI TYRNÄVÄ OULUNSALO PIIPPOLA KESTILÄ PATTIJOKI PULKKILA RANTSILA SIEVI

KAINUU: KUHMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI PUOLANKA PALTAMO KAJAANI VUOLIJOKI VAALA RISTIJARVI SOTKAMO

LAPPI: ENONTEKIÖ SALLA KOLARI PELKOSENNIEMI SODANKYLÄ PELLO KITTILÄ SAVUKOSKI RANUA INARI POSIO TERVOLA YLITORNIO ROVANIEMI KEMI MUONIO SIMO ROVANIEMEN MLK. KEMIJÄRVI UTSJOKI TORNIO KEMINMAA

Työttömyysaste % Lähde: TK/Kuntafakta

Kuva 87. Työttömyysaste kunnittain 1995. 72 Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1 9 8 3 - 1996 Viikkoa 55

50

45

40

35

30

25 20

15

10

5 83/I 84/I 85/I 86/I 87/I 88/I 89/I 90/I 91/1 92/1 93/1 94/1 95/1 96/1

Vuosi/neljännes -s-Kainuun tvp -©-Oulun tvp -»-Lapin tvp -*-Kokomaa

Lähde: Työministeriö kuukausitilastot

Kuva 88. Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1983 - 1996.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä alueittain 1 9 8 3 - 1996 Yli vuoden työttömänä olleet, lomautetut poislukien

83/i 84/I 85/I 86/I 87/I 88/I 89/I 90/I 91/1 92/1 93/1 94/1 95/1 96/1

Vuosi/neljännes -s-Kainuun tvp -©-Oulun tvp -»-Lapin tvp Koko maa

Lähde: Työministeriön kuukausitilastot

Kuva 89. Pitkäaikaistyöttömien osuus alueittain 1983 - 1996. 73

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kesäkuussa 1996Lomautetut mukaanlukien

POHJOIS-POHJANMAA: YLIKIIMINKI KEMPELE LUMIJOKI KUIVANIEMI HAILUOTO HAUKIPUDAS VIHANTI OULU REISJÄRVI KIIMINKIII PUDASJÄRVI RAAHE YLIVIESKA PYHÄJOKI PYHÄJÄRVI ALAVIESKA PATTIJOKI OULUNSALO KARSAMAKI LIMINKA KUUSAMO YLI-U KESTILÄ PYHANTÄ TEMMES SIIKAJOKI HAAPAJARVI PULKKILA TYRNÄVÄ UTAJARVI NIVALA RUUKKI PIIPPOLA RANTSILA MUHOS KALAJOKI TAIVALKOSKI OULAINEN SIEVI HAAPAVESI MERIJÄRVI

KAINUU: KUHMO VUOLIJOKI KAJAANI SUOMUSSALMI HYRYNSALMI PALTAMO SOTKAMO p u o l a n k a RISTIJARVI VAALA

LAPPI: TERVOLA SODANKYLA ROVANIEMEN MLK KEMI ROVANIEMI KEMINMAA POSIO PELKOSENNIEMI SIMO KEMIJÄRVI RANUA TORNIO KITTILÄ INARI YLITORNIO SALLA KOLARI SAVUKOSKI ENONTEKIÖ UTSJOKI PELLO MUONIO 0 10 20 30 40

Prosenttia Lähde: TK/Työministeriön tilastot 1996

Kuva 90. Pitkäaikaistyöttömien osuus kunnittain työttömistä työnhakijoista kesäkuussa 1996. 74

Nuorten (alle 25-vuotiaitten) työttömyysaste kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: TAIVALKOSKI KUUSAMO PUDASJÄRVIII RAAHE OULU PYHÄJÄRVI KUIVANIEMI KARSAMAKI MUHOS YLIVIESKA YLIKIIMINKI YLI-II HAUKIPUDAS VIHANTI HAAPAVESI KIIMINKI PATTIJOKI MERIJÄRVI OULAINEN RUUKKI REISJÄRVI HAAPAJÄRVI ALAVIESKA PYHÄJOKI LIMINKA NIVALA SIIKAJOKI OULUNSALO TEMMES KESTILÄ UTAJÄRVI PYHANTA KEMPELE TYRNÄVÄ KALAJOKI LUMIJOKI HAILUOTO PIIPPOLA RANTSILA PULKKILA SIEVI KAINUU: SUOMUSSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO VUOLIJOKI HYRYNSALMI PUOLANKA RISTIJARVI VAALA SOTKAMO

LAPPI: ENONTEKIÖ ROVANIEMI POSIO MUONIO KOLARI SODAN KYLÄ KEMI SALLA PELLO TERVOLA ROVANIEMEN MLK YLITORNIO TORNIO INARI SIMO KITTILÄ KEMINMAA SAVUKOSKI RANUA KEMIJÄRVI UTSJOKI PELKOSENNIEMI

Lähde: TK/Kuntafakta

Kuva 91. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995. 75

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kesäkuussa 1996

Maakuntaraja

Osuus työttömistä työnhakijoista % 6.0-15.0 15.1 -19.0 19.1 -21.0 21.1 -25.0 25.1 - 36.6

Lähde:Työministeriön tilastot 1996

Kuva 92. Pitkäaikaistyöttömien osuus kunnittain 1995.

Nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömyysaste kunnittain 1995

Maakuntaraja Työttömyysaste% !-----1 17.7-35.0 35.1 - 40.0 40.1 -46.0 46.1 - 49.9 50.0 - 59.7

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 93. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995. 76

Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995

Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti Maakuntaraja Huoltosuhde 1.7-1.9 IM 2 .0 - 2.1 _ 2.2 - 2.3 ■M 2.5-27 2-4

Lähde:TK/Pohjoismainen CD-ROM

Kuva 94. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995. 77 KOULUTUS

Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on noussut tasaisesti koko tarkastelukaudella (1975 - 1995). Tutkinnon suorittamisella tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitok­ sissa tai korkeakouluissa koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suorittamista. Pohjois-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on ollut hyvin samankaltainen kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan läänissä tämä osuus on ollut muita tarkasteltavia alueita korkeampi.

Kuntatyypeittäin tarkasteltuna tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 1995 suurin kaupunkimaisissa ja pienin maaseutumaisissa kunnissa. Oulun ja Lapin läänien maaseutumaisissa kunnissa sekä Oulun läänin kaupunkimaisissa kunnissa tämä osuus on yleensä suurempi kuin Uudenmaan läänissä tai koko maassa keskimäärin. Pohjois-Suomen kunnista Rovaniemellä, Oulussa, Oulunsalossa ja Kempeleessä tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin 60 %. Eniten peruskoulun varaan jääneitä oli Rantsilassa. Korkea- asteen tutkinnon suorittaneita oli eniten Oulussa.

Kunnittaista koulutustasoa voidaan kuvata myös Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminu- meroisella koulutustasomittaimella. Mittain osoittaa kunnan tutkintojen keskiarvon suh­ teutettuna väkilukuun. Mittaimen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Mitä pitempi on koulutuksen kokonaispituus, sitä korkeampi on koulutustaso. Vuodesta 1983 vuoteen 1994 koulutustason kasvu on Pohjois-Suomen kunnista ollut nopeinta Oulussa. Vastaavasti hitainta kasvu on ollut Vihannissa. Vuonna 1995 koko maan keskimääräisen koulutustason ylitti Pohjois-Suomessa kuusi kuntaa.

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneist alueittain 1975 - 1995

%-osuus

65 -

55 -

45 -

35 -

25 1975-76 -77 -78 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95

* Oulun lääni ♦ Lapin lääni ♦ Uudenmaan lääni -*-Koko maa

Lähde:TK/Koulutus ja tutkimus 1977 - 1995, Koulutus 1996

Kuva 95. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä alueittain 1975 - 95. 78

Väestön (yli 15 -vuotiaat) koulutusaste kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: ------OULU KEMPELE OULUNSALO KIIMINKI HAUKIPUDAS PATTIJOKI LIMINKA RAAHE YLIVIESKA MUHOSII KUUSAMO OULAINEN NIVALA HAAPAVESI HAILUOTO TYRNÄVÄ KALAJOKI TAIVALKOSKI PYHÄJOKI RUUKKI PYHANTA SIEVI ALAVIESKA PIIPPOLA PULKKILA TEMMES YLI-II VIHANTI HAAPAJARVI SIIKAJOKI KUIVANIEMI KESTILÄ KARSAMAKI PYHASALMI LUMIJOKI UTAJARVI PUDASJÄRVI REISJÄRVI MERIJÄRVI YLIKIIMINKI RANTSILA Aimm T SOTKAMO KUHMO VUOLIJOKI SUOMUSSALMI VAALA PALTAMO HYRYNSALMI RISTIJARVI PUOLANKA LAPPI: ROVANIEMI KEMINMAA TORNIO ROVANIEMEN MLK SODANKYLÄ KEMI MUONIO INARI ENONTEKIÖ KEMIJÄRVI KITTILÄ UTSJOKI KOLARI SIMO TERVOLA PELLO SAVUKOSKI PELKOSENNIEMI POSIO YLITORNIO RANUA SALLA 100%

% 15 vuotta täyttäneistä

Koulutusaste lKorkea-aste □ Keskiaste ■Peruskoulun varaan jääneet

Lähde: TK/Koulutus 1996

Kuva 96. Väestön (yli 15 -vuotiaat) koulutusaste kunnittain 1995. 79

Koulutustaso kunnittain 1995

Maakuntaraja Koulutustaso 236 - 246 247 - 252 253 - 261 262 - 275 276 - 328

Lähde:TK/Koulutus 1996

Kuva 97. Koulutustaso kunnittain 1995.

Koulutustason muutos kunnittain 1983 - 1994

Maakuntaraja Muutos % I-----111.5- 14.3 "— I 14.4- 15.9 H 16.0- 17.0 H 1^-1 - 18.8 ■ ■ 18.9- 24.4

Lähde:TK/Koulutus 1996:1

Kuva 98. Koulutustason muutos kunnittain 1983 -1994. ;'; ; '• ■-■• ' V ■ ^- v. ;••■;■.' ;■. Koulutustaso kunnittain 1995 -■ - koko maa= 289 POHJOIS-POHJANMAA: I I i I ! yv tv flsmssb I ! 3'a5£5> OULU .^ ^ K- * J--~.,!5ä>S;;f LV--'..;' r./.r.-i.-i-xx..-. .i..A..L'.WAAÄ.Wx2:KALA.iiLML&S;;jl',T.>.t., m-^.v.Vvi OULUNSALO ‘ ¡»te xi«iSS8^| KEMPELE Mi■- “1: i>S33SÄAAAYt~WAi-mW': '••■;•>%. 3 KIIMINKI jti A fj5k:iS'FShii'■. "»'x-.YV.-YA';'Y: ~ - x?i_ xWvi*^K:.rv. "] HAUKIPUDAS TL.:'- ^•:YL;,:vVisv^\a;?r^rf#W^V.i:,'-Hr>.,.Yif>i.Vi«.\:.:-»-:;..v .•.YSiKifi,'-.' LIMINKA RAAHE VJSrikMMIMl PATTIJOKI aSKS«SSSS;4i«i*:¥:8i:SSi#Jx.S^:;?Sa:äs) MUHOS ^*$¡«^3* Ai Fi»; &:‘YF'.:Fi-^>rFF>F;MVKr:.i_ HAILUOTO «(«^s^s^v^x^fmLVÄAiz»'j>mml OULAINEN 3W5=ä2#^i>^« ttmstium ■ r II »v; •r-si.^issi KUUSAMO At-# »w« TYRNÄVÄ •«ssxL*ss2riSY-ir;^Ä,.L#L- D PYHÄNTÄ — . . . SIEVI — ■ U M « « " * . ■■“■ fiifä»S»W8S««i i. ALAVIESKA — » S ^ S S -¿«isöS&fx .-,5 tsii.“ tAr“ • ' l SIIKAJOKI — ssa«^^^Ä’'«S3?m¥M-Si 3-;#'5S^S'3'8;‘-'ir!fFJfSTiSriaYLS'•i::Wi«SKi,'A'it.»W« TEMMES — 1S?ra3wiiS5;irST'^r-s^-AÄin: irtLas#f-#s,AA'T PYHÄJÄRVI — ' ■ LUMIJOKI — ^s^ä:^%a'r.-:rr PIIPPOLA « H i « * . KUIVANIEMI — . mmmuntm T-ZV£7J^£t'i'--y^ VIHANTI — m* X&S^t&irs^U Yi:? .^s wmmv\ REISJÄRVI — UTAJÄRVI — *« KESTILÄ PUDASJÄRVI immszmzzmmtm YLI-II ' KÄRSÄMÄKI — mimmm-iiäsmamis»mmarnixiMämii? ^«£iS3:=srinu:3t;sässSä;#i RANTSILA SiäS^S»TÄi>L1?."i~;:iSJriSK.'£ YLIKIIMINKI — MERIJÄRVI _ 3«KWU»!i8*-V«3- S«K r,->A ^•Ma«»swaKa8isiSA*;*!t.VW.-H SOTKAMO taasmm;im?Me%mm ss-fss&sis ^mmsm^^x^smaux- i VAALA — KSä^^S©EaäB;:v:!»SeS3^g!S!«ä!'3 KUHMO — .asH.&k*6SSFi^SF?K<','F>iii*SäJ-SS. #S?iii»SiHäi3>xxiA 3 VUOLIJOKI — x&^-^SöAAh, ] SUOMUSSALMI — X5^3V«*fiX-»i{trf 3 PALTAMO ^.^SUdiäSSvUm HYRYNSALMI T ää/te%sgsss!M'-#!S#ä^MWs«L^#iÄ»uäss•:-: L" x^LSi S L-ÄiSS^J^Ä sism^stffiinäiia‘ ■< !■*■ ■ ‘•'K M RISTIJÄRVI — PUOLANKA _ «Sa&liie ■asiniiaL. 1 ; . i 1 LAPPI: ■_ . j r i «aÄ^V&raL^Jtf.S >'."A?#;r:*W.rS55ik ROVANIEMI — KEMINMAA — V.:in:;iS:? x- | ROVANIEMEN MLK — •mmmmmamim^TiSafiSM^rtäÄSA ~Säö^~Ta>^:aiei»0F3Wr TORNIO — KSiixi-h ii'Ä4SiL) KEMI — mimmssmmiftseix* Ä«SÖSaM»6W i^»a!^ias8ws^s^5^ ^ SODANKYLÄ — :Sä'--Ä4AKv*:r«H?KtKPJSSSKHHKS^SIffliÄ»*-’BK35«3efflie*?w8i'2«;?2i!#£:a2YTL2>a-'!2L>S;:4-".-n:■SWi*S«8»S| UTSJOKI MUONIO — 'feÄA-h'vj»«^L8>8':rA:&/rSiS i«™ INARI ~sv»W4mi«^a8a^»sf*4&H KEMIJÄRVI 8^^5®iSK^hJiDSäii'8®’ »vSffiäS5?«5KS?S!?.F'^LS«^Yx?-W^'iSaäg3S3!®«5 ENONTEKIÖ — m, :.:k':Kif^«SaSSSSS^rSSi^SäS L~>Kl SIMO ~.^a»::*.lSv;Kv Z3 KITTILÄ ♦.a®»^ni«ö#iire;gisS!i>?>!! S5'Ä2iOT,A#i«xxR(iL->»BS,iiiA!i.;AA»a/Tt»w#>öiAi'1?-L'’FiH"-:H.m KOLARI — AA vYYTL: i' iixAiii::!: ':■''/Ai ^ ■LAr ,’ 1 1 PELLO •,- ife-^'i«;»h»H3Sä‘:.1«iU5i8»;iS i;ai=«:i.ai»:iss^*83.>«.«Äi.5*W®SSM®..5S®SS?ä^S*V<2ä.?¡K&mxmmiszmziimmgsni! , • ■ RANUA — mMtmmmx&mam w»»85>s^K!'Lt'S!«^®gn8a»ffiii YLITORNIO — iiSteS »S -Ai tj-SSi-x-ÄAt '.*r:J POSIO _ JitA-ÄtAliiffvVVt:-\L%.S^lY-^vY8a^%S;.WSrÄAi:| • j . . SALLA _ ^~a^gs<^«ata>»s8twii8a 1 . * ' ,' • 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 . 1 I-"1 |- 1- 1- 1 1 | 1. 1:1 ' | '■ 1 . ' 1 1 '. c 50 100 150 200 250 300 3E0

Lähde: TK/Koulutus 1996

Kuva 99. Koulutustaso kunnittain 1995 81

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kuntaryhmittäin 1995

Oulun lääni: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Lapin lääni: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Uudenmaan lääni: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Koko maa: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat

%-osuus Lähde:TK/Koulutus 1996

Kuva 100. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kuntaryhmittäin 1995. 82 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT

Lääkäreiden määrä asukaslukuun suhteutettuna oli vuonna 1995 Oulun läänissä suurempi kuin Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin. Noin puolet lääkäreistä työskenteli eri- koisterveydenhuollon vuodeosastoilla. Myös valtaosa koko sosiaali- ja terveystoimen hen­ kilöstöstä työskenteli vuonna 1995 erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Toiseksi työllis­ tävin yksittäinen sektori oli lasten päivähoito.

Sosiaali- ja terveystoimen menot asukasta kohti vaihtelivat kunnittain 7000 ja 12 300 markan välillä vuonna 1995. Suurimmat menot olivat Ristijärvellä ja pienimmät Kalajoella. Lasten päivähoitomenot olivat puolestaan suurimmat Piippolassa ja pienimmät Puolangal- la.

Perusterveydenhuollon kustannukset olivat Ristijärvellä ja Pelkosenniemellä yli 4000 mk asukasta kohti. Pienimmillään nämä menot olivat Pyhäjoella, Kiimingissä ja Pattijoella.

Erikoissairaanhoidon kustannukset vaihtelivat Kuusamon 1357 markasta Ylikiimingin 3927 markkaan. Kainuun kunnista Vuolijoella ja Lapin kunnista Kemissä erikoissairaan­ hoidon kustannukset olivat suurimmat.

Lääkärit /1000 asukasta alueittain 1995 Kansanterveystyö ja sairaanhoitolaitokset

Lääkärit/1000 asukasta »O ulunlääni ; Lapin lääni »K o ko m aa

Lähde: Tilastokeskus

Kuva 101. Lääkärit/1000 asukasta alueittain 1995. 83

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995 Koko- ja osa-aikainen kuukausipalkkainen henkilöstö

Sosiaali- ja terv. toimen hallinto Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshoito ff Muut lasten ja perheiden palvelut H- Vanhusten laitoshoito Vammaisten laitoshoito i 1 Suojatyö ja työhön kuntoutus J b j. i j ; i 1 Kotipalvelut Muut vanh. ja vamm. palvelut Z3 j ' Päihdehuolto & j i ! ! Peru sterv. huollon avopalv. i ■' I j Perusterv.huollon hammashoito Perusterv.huollon vuodeos.hoito Erikoissairaanhoidon avopalv. Erikoissairaanhoidon vuodeos.hoito iI li Ii Ii Ii i 0 2 4 6 8 10 12 14 Henkilökunta/1000 asukasta ®Oulun lääni cziLapin lääni «K o ko m aa Lähde:Tilastokeskus

Kuva 102. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995.

Sosiaali- ja terveystoimen menot kunnittain 1995

Maakuntaraja Mk/asukas 6 976- 8 710 8 711 - 9 450 9 451 - 10 000 10 001 - 10 500 10 501 - 12 294

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 103. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995. 84

Lasten päivähoidon kustannukset kunnittain 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: PIIPPOLA KIIMINKI OULUNSALO OULU KEMPELEII LIMINKA HAUKIPUDAS HAAPAVESI YLIVIESKA MUHOS RAAH£ PYHANTA TYRNÄVÄ OULAINEN NIVALA ALAVIESKA KARSAMÄKI LUMIJOKI YLI-II SIEVI YLIKIIMINKI MERIJÄRVI PULKKILA KUUSAMO PATTIJOKI VIHANTI RUUKKI TAIVALKOSKI KUIVANIEMI KESTILÄ HAAPAJÄRVI UTAJARVI ■ PYHÄJÄRVI KALAJOKI PYHÄJOKI REISJÄRVI PUDASJÄRVI TEMMES HAILUOTO SIIKAJOKI RANTSILA

KAINUU: KAJAANI SOTKAMO VAALA VUOLIJOKI PALTAMO HYRYNSALMI KUHMO RISTIJÄRVI SUOMUSSALMI PUOLANKA

LAPPI: ROVANIEMEN MLK ROVANIEMI TORNIO RANUA KEMINMAA KEMI KEMIJÄRVI INARI SODANKYLA SAVUKOSKI KITTILÄ KOLARI PELKOSENNIEMI MUONIO PELLO UTSJOKI SIMO TERVOLA YLITORNIO SALLA POSIO ENONTEKIÖ

500 1000 1500 2000 2500

Mk/asukas

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 104. Lasten päivähoidon kustannukset kunnittain 1995 85

Perusterveyden- ja hammashuollon kustannukset kunnittain1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: — f ------TAIVALKOSKI KUUSAMO — PYHAJABVI KARSAMAKI — OULAINEN MUHOS — PIIPPOLA K UIVAN'EM — HAILUOTO —: REISJÄRVI HAAPAJARVI PUDASJÄRVI RUUKKI PULKKILA —: . H —: PYHANTA —: SIIKAJOKI — : TEMMES NIVALA YLIVIESKA SIEVI HAAPAVESI VIHANTI RAAHE ALAVIESKA — OULUNSALO —: KESTILÄ HAUKIPUDAS TYRNÄVÄ LIMINKA MERIJÄRVI UTAJARVI KALAJOKI — OULU — LUMIJOKI — KEMPELE — RANTSILA YLI-II YLIKIIMINKI PATTIJOKI — KIIMINKI — PYHÄJOKI — KAINUU: RISTIJARVt PUOLANKA HYRYNSALMI VAALA —: KUHMO —: SUOMUSSALMI —: VUOLIJOKI — : SOTKAMO KAJAANI PALTAMO LAPPI: PELKOSENNIEM.I KITTILÄ UTSJOKI POSIO RANUA MUONIO INARI — SALLA KOLARI — ENONTEKIÖ YLITORNIO TERVOLA —: PELLO SODANKYLA — SIMO SAVUKOSKI — ROVANIEMEN MLK — ROVANIEMI KEMINMAA KEMIJÄRVI TORNIO KEMI

1000 2000 3000 5000

M k/asukas

□ Perusterveydenhuolto EH Hammashuolto

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 105. Perusterveyden-ja hammashuollon kustannukset kunnittain 1995. 86

Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnittain 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: YLIKIIMINKI TEMMES RANTSILA MERIJÄRVI YLI-II PYHÄJOKI SIIKAJOKI VIHANTIII HAUKIPUDAS OULU LUMIJOKI TYRNÄVÄ RUUKKI KUIVANIEMI UTAJÄRVI ALAVIESKA RAAHE PYHÄNTÄ KÄRSÄMÄKI OULAINEN PYHÄJÄRVI HAAPAJÄRVI PATTIJOKI MUHOS PIIPPOLA LIMINKA HAILUOTO SIEVI TAIVALKOSKI YLIVIESKA NIVALA KIIMINKI PUDASJÄRVI KEMPELE KALAJOKI REISJÄRVI HAAPAVESI KESTILÄ OULUNSALO PULKKILA KUUSAMO

KAINUU: VUOLIJOKI VAALA RISTIJÄRVI PALTAMO KAJAANI PUOLANKA HYRYNSALMI SOTKAMO SUOMUSSALMI KUHMO

LAPPI: KEMI TERVOLA POSIO KEMIJÄRVI SALLA ROVANIEMI SAVUKOSKI ROVANIEMEN MLK KOLARI TORNIO YLITORNIO RANUA PELLO SIMO UTSJOKI PELKOSENNIEMI ENONTEKIÖ MUONIO KEMINMAA KITTILÄ SODANKYLÄ INARI

0 1000 2000 3000 4000

M k/asukas Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 106. Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnittain 1995 87 RAKENTAMINEN JA ASUMINEN

Myönnettyjen rakennuslupien yhteinen rakennustilavuus on laskenut sekä Oulun että Lapin lääneissä koko 1990 -luvun ajan. Tämä lasku näyttäisi kuitenkin loppuneen. Kuutiomäärät kääntyivät nousuun vuoden 1995 toisella puoliskolla Oulun läänissä ja 1996 ensimmäisellä puoliskolla Lapin läänissä. Myös asukaslukuun suhteutettu asuntotuotanto on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen. Lapin läänissä asukaslukuun suhteutettu asuntotuotanto on ollut viime vuosina koko maan arvoa alhaisempi. Kunnittain tarkasteltuna asuntoja tuotettiin vuonna 1994 suhteellisesti eniten Kuusamossa. Pohjois-Suomen vanhin rakennuskanta on Ruukissa ja Siikajoella, jossa rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi on 1963. Suomen nuorin rakennuskanta on Kempeleessä.

Asuntojen hinnat ovat tasaantuneet 1980- ja 1990 -lukujen taitteen huippuvuosista kaikilla tarkastelualueilla. Hintakehitys on ollut vuoden 1993 jälkeen suhteellisen tasaista. Kal­ leimmat neliöhinnat asunnoista maksettiin vuonna 1995 Inarin kunnassa. Halvimmat asun­ not taas olivat Vuolijoella, kuten edellisenäkin vuonna. Usean kunnan alueella asunto­ kauppoja tehtiin alle 5, joten hintatietoa näiden kuntien ostalta ei saada. Suurimmat asunnot olivat vuonna 1994 Oulunsalossa ja Pattijoella, pienimmät taas Rovaniemellä, Kemissä ja Oulussa.

Kaikista Suomen kunnista oli Kuusamossa eniten (4727 kpl) ja Rovaniemen maalais­ kunnassa seitsemänneksi eniten (3300 kpl) kesämökkejä vuonna 1995. Asukaslukuun suhteutettuna kesämökkejä oli Pohjois-Suomessa eniten Hailuodossa. Rovaniemellä tämä suhde oli Pohjois-Suomen pienin. Myös kesäasukkaiden määrä suhteessa kunnan vaki­ tuisiin asukkaisiin oli suurin Hailuodossa ja pienin Rovaniemellä. Myönnetyt rakennusluvat Oulun ja Lapin lääneissä puolivuosittain 1989 - 1996

Tuhatta kuutiometriä

□Oulun lääni □ Lapin lääni

Lähde:TK/Myönnetyt rakennusluvat

Kuva 107. Myönnetyt rakennusluvat Oulun ja Lapin lääneissä puolivuosittain 1989 - 1995. 88 Asuntotuotanto alueittain 1984 - 1994

Tuotetut asuinhuoneistot/1000 as.

Lähde: TK/VTKK/ALTIKA 0201,1101,1103, TK/Rakentaminen 1995:16

Kuva 108. Asuntotuotanto alueittain 1984 - 1994.

Asuntotuotanto kunnittain 1994

Maakuntaraja

As.tuot/1000 asukasta Tieto puuttuu 0.9- 2.5 2.6- 3.2 3.3- 5.2 5.3- 10.2

Lähde:TK/Pohjoismainen CD-ROM

Kuva 109. Asuntotuotanto kunnittain 1994. 89

Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain

Maakuntaraja Rakennusvuosi 1963- 1967 1968 1969- 1970 1971 1972- 1977

Lähde:TK/Kuntafakta

Kuva 110. Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain.

Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1/85 -11/96 (Indeksi, 1983 = 100) Indeksi Indeksi

Neljännes/vuosi

-©■Oulu -’©Rovaniemi ♦Pääkaupunkiseutu • Kokomaa Lähde: TK/Asuntojen hinnat

Kuva 111. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1996. 90

Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995

Uudet ja vanhat asunto-osakekyhtiöt

|~ ~ | Maakuntaraja

Mk/neliömetri | “ | Alle 5 asuntokauppaa [7Ö7] 2107 - 3400 3401 - 3800 3801 - 4000 4001 - 5768

LähderTK/Asumlnen 1996:5

Kuva 112. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995.

Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994

Maakuntaraja Pinta-ala, neliömetriä 68-80 81 -82 83-85 86-88 89-101

Lähde:TK/SuomiCD

Kuva 113. Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994. 91

Kesämökit kunnittain 1995

Kesämökkien lkm/1000 asukasta Maakuntaraja Kpl/1000 asukasta I------1 1-36 37-104 105-164 165-221 222 - 568

Lähde.TK/Asuminen 1996:4

Kuva 114. Kesämökit kunnittain 1995.

Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995

Maakuntaraja Kesäasukkaita/vak.as.% 0.0 - 4.0 4.1 -10.5 10 .6 - 20.0 21.1 -30.0 30.1 -78.2

Lähde:TK/Asuminen 1996:4

Kuva 115. Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995. 92 LIIKENNE

Asukasta kohti lasketut liikennesuoritteet (autokm/vrk/asukas) ovat lisääntyneet koko maassa vuodesta 1993 vuoteen 1995. Pohjois-Suomessa ne sen sijaan vähenivät. Lapin läänissä suoritteet ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin muilla tarkastelualueilla. Lapin läänissä oli vuonna 1995 myös tieliikenteessä kuolleita suhteellisesti enemmän kuin muilla tarkastelualueilla. Eniten henkilöautoja tuhatta asukasta kohti oli vuonna 1995 Keminmaalla ja vähiten Savukoskella.

Pohjois-Suomen vilkkain lentokenttä on Oulu, jossa matkustajamäärät olivat suurim­ millaan vuonna 1990. Saapuneita matkustajia oli tällöin yli 250 000. Rovaniemen lentoasemalle saapuneita oli noin puolet tästä määrästä. Vuodesta 1990 vuoteen 1993 lentoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet Pohjois-Suomen suurimmilla kentillä lukuunottamatta Ivaloa ja Kuusamoa. Vuonna 1994 matkustajamäärät kääntyivät nousuun. Koko tarkasteluajan (1982 - 1994) Pohjois-Suomen kentillä saapuneiden matkustajien määrä on ollut suurempi kuin lähteneiden. Poikkeuksen tästä muodostaa Ivalon lentoasema muutamina vuosina.

Pohjois-Suomen vilkkain rautatieasema vuonna 1995 oli Oulu, jossa matkustajien yhteis­ määrä oli noin 830 000.

Liikennesuoritteet alueittain 1993 - 1995

Autokm/vrk/asukas ■ 1995S 1994EU 1993

Lähde:TK//Liikennetilastollinen vuosikirja, Tielaitos

Kuva 116. Liikennesuoritteet alueittain 1993 - 1995. 93

Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1982 - 1995

Kuolleet/100 000 asukasta

-•-Oulunlääni -»-Lapinlääni »Uudenmaanlääni * Koko maa

Lähde: TK/Liikennetil. vuosikirja 1981 - 92, Tieliikenneonnettomuudet 1992 - 94

Kuva 117. Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1982 - 1995.

Henkilöautojen lukumäärä/1000 asukasta kunnittain 1995

Maakuntaraja Autoja/1000 as. 282 - 333 334 - 345 346 - 360 361 - 370 371 - 425

Lähde:TK/Liikenne ja matkailu 1996:9

Kuva 118. Henkilöautojen lukumäärä kunnittain 1995. 94 Kotimaan lentoliikenne Oulun läänin suurimmilla asemilla 1982 -1994

1982198319841985198619871988198919901991199219931994

¡Saapuneet ■Lähteneet Kajaanin lentoasema Kuusamon lentoasema Matkustajaa ______Matkustajaa

30000

20000 -

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1 988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994

Lähde:TK/Liikennetilastollinen vuosikirja 1983 -1995

Kuva 119. Kotimaan lentoliikenne Oulun läänin suurimmilla lentoasemilla 1982 - 1994. 95

Kotimaan lentoliikenne Lapin läänin suurimmilla asemilla 1982 - 1994

Rovaniemen lentoasema

Matkustajaa

1982198319841985198619871988198919901991199219931994

■Saapuneet ■ Lähteneet

Kemi-Tomion lentoasemaIvalon lentoasema

Matkustajaa

50000 -

40000 -

30000 -

20000 ------

10000 ------

0 - 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994

LähderTK/Liikennetilastollinen vuosikirja 1983 -1995

Kuva 120. Kotimaan lentoliikenne Lapin läänin suurimmilla lentoasemilla 1982 - 1994. 96 Matkustajamäärät suurimmilla rautatieasemilla Oulun ja Lapin lääneissä 1995

Oulu ■ ¡ ■ ¡ ¡ ■ ¡ ¡ ¡ S

iH S iS P iliiÄ Rovaniemi :■ ÄlliiSiii — ! ______. ! Kemi llliS iiilfS S p 3

Kajaani

Ylivieska _____ i 200000 400000 600000 800000 1000000

Saapuneet ja lähteneet yhteensä Lähde: Valtionrautatiet/Pohjois-Suomen Reitti

Kuva 121. Matkustajamäärät suurimmilla rautatieasemilla Oulun ja Lapin lääneissä. 97 ENERGIAHUOLTO

Pohjois-Suomen sähköntuotanto on pysytellyt suhteellisen samantasoisena viimeisen kuudentoista vuoden aikana. Pohjois-Suomen maakunnista eniten sähköä tuotettiin vuonna 1995 Lapissa. Lapissa tuotettiin myös kolmannes Suomen vesivoimalla tuotetusta energiasta. Pohjois-Pohjanmaan osuus oli noin viidennes ja Kainuun noin 1/10. Uudenmaan läänissä vastaava tuotanto on noussut tarkasteluaikana 9000 GWh:sta 13 000:een, kattaen tällä yli viidenneksen koko maan sähköntuotannosta.

Sähkön kulutus on noussut kaikilla tarkastelualueilla. Eniten sähköä kulutetaan Uuden­ maan läänissä. Vuonna 1995 kulutus oli Uudellamaalla noin 11 000 GWh. Sekä sähkön yksityinen kulutus että kokonaiskulutus asukasta kohti olivat vuonna 1995 suurimmat Lapissa. Kunnittaisessa tarkastelussa yksityinen kulutus oli suurin Pelkosenniemellä ja pienin Sievissä.

Tarkasteltavien alueiden sähköomavaraisuus oli suurin Lapissa ja pienin Kainuussa vuonna 1995.

Sähkön tuotanto alueittain 1981 - 1995

GWh

XKainuu & Pohjais-Pohjanmaa »Lappi -»-Uusimaa

Lähde: Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95

Kuva 122. Sähkön tuotanto alueittain 1981 - 1995. 98 Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 - 1995 Osuus koko maan vesienergian tuotannosta

% -osuus

* Kainuu oPohjois-Pohjanmaa »Lappi -»-Uusimaa

Lähde: Sähkölaitosyhdistys ry., Sähkölaitostilasto 1981-95

Kuva 123. Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 - 1995.

Kuva 124. Sähkön kulutus alueittain 1981 - 1995. 99 Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995

Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Uusimaa

koko maa

— i— i— i— i— i— [— 10 15 20 25

MWh/asukas

(Yksityinen kulutus o M u u kulutus

Lähde.Sähkölaitosyhdistys, Sähkölaitostilasto

Kuva 125. Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995.

Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995

Maakuntaraja MWh/asukas 1.98-2.50 2.51 - 2.90 2.91 - 3.20 3.21 - 3.70 3.71 - 8.76

Lähde:Sähkölaitosyhdistys ry, Sähkölaitostilasto

Kuva 126. Sähkön kulutus kunnittain 1995. 100 Sähkön tuotanto ja kulutus alueittain 1995 Osuus koko maan tuotannosta ja kulutuksesta

Tuotanto Kainuu 1 i Pohjois-Pohjanmaa

Lappi Uusimaa « : ^ •* ^ , 1 0 5 10 15 20 %-osuus koko maan tuotannosta

Kulutus Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi Uusimaa • •*-"s>r~r - 'K 5 r 1 1 ..."1 0 5 10 15 20 %-osuus koko maan kulutuksesta

Lähde: Sähkölaitosyhdistys ry., Sähköiaitostilasto 1995

Kuva 127. Sähkön tuotantoja kulutus alueittain 1995.

Kuva 128. Sähköomavaraisuus alueittain 1981 - 1995. 101 YMPÄRISTÖN TILA

Typen oksidien päästöt ja hiukkaspäästöt ovat lisääntyneet Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 1992 vuoteen 1994. Muissa Pohjois-Suomen maakunnissa nämä päästöt ovat pysytelleet samantasoisina. Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet kaikissa maakunnissa kolmen vuo­ den tarkastelujakson aikana. Lapissa teollisuuden osuus ilmanpäästöjen lähteenä on suu­ rempi kuin muissa maakunnissa.

Ilmansaasteiden määrät kunnittain vaihtelevat suuresti. Teollisuuden päästöt tilastoitiin vuonna 1994 vain ilmoitusvelvollisten laitosten osalta kunnittain. Rikkidioksidi- ja typen­ oksidipäästöt olivat vuonna 1994 korkeimmat Raahessa, Oulussa ja Haapavedellä. Hiuk­ kaspäästöjen suurimmat aiheuttajat sijaitsevat Raahessa ja Kemissä.

Vuonna 1995 Pohjois-Suomen alueella sijaitsi 10 kansallispuistoa ja 12 luonnonpuistoa. Kansallispuistoista suurimmat ovat pohjoisessa sijaitsevat UKK:n-ja Lemmenjoen puistot. Suurin luonnonpuisto on Utsjoella sijaitseva Kevo.

Suojeltuja suoalueita on Oulun läänissä 711 km ja Lapin läänissä 2 983 km . Yhteisiä suojelualueita Oulun ja Lapin lääneillä on 280 km2. Lisäksi Oulun läänillä on muidenkin läänien kanssa yhteisiä suojelualueita. (Lähde:Ympäristökatsaus 1991:1)

Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 -1994 Tonnia/vuosi 10000 n------

1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994

Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

■Teollisuus Energiahuolto Lähde:Tilastokeskus

Kuva 129. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 -1994. 102 Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 -1994

Tönnia/vuosi 14000

12000

10000

8000

6000

4000

2000

0 1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994

Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

■Teollisuus Hl Energiahuolto Lähde:Tilastokeskus

Kuva 130. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 - 1994.

Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1994

Tonnia/vuosi 4000

3000

2000

1000

0 1992 1993 1994 1992 1993 1994 1992 1993 1994

Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

Lähde:Tilastokeskus ■Teollisuus Energiahuolto

Kuva 131. Hiukkaspäästöt alueittain 1992 - 1994. 103

Typenoksidipäästöt (NO*) kunnittain 1994

Ilmoitusvelvollisten laitosten osalta Maakuntaraja

Päästöt tonnia/vuosi [-[□ Ei ilmoitusta Tq 0.1 - 10.0 ■ 10.1 - 100.0 ■ 100.1 - 1000.0 ■ 1000.1 -3792.05

Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ympäristö keskus, Suomen ympäristökeskus

Kuva 132. Typen oksidipäästöt (Nox) kunnittain 1994.

Rikkidioksidipäästöt (SO 2) kunnittain 1994

Ilmoitusvelvollisten laitosten osalta

Maakuntaraja

Päästöt tonnia/vuosi Ei ilmoitusta

0.1 - 10.0

10.1 - 100.0

100.1 - 1000.0 1000.1 -4506.62

Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ympäristö keskus, Suomen ympäristökeskus

Kuva 133. Rikkidioksidipäästöt (S02) kunnittain 1994. 104

Hiukkaspäästöt kunnittain 1994

Ilmoitusvelvollisten laitosten osalta Maakuntaraja Päästöt tonnia/vuosi Ei ilmoitusta

0.1 - 10.0

10.1 - 100.0

100.1 - 1000.0 1000.1 -2308.0

Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ympäristö keskus, Suomen ympäristökeskus

Kuva 134. Hiukkaspäästöt kunnittain 1994.

Kuva 135. Kansallis-ja luonnonpuistot 1995. 105 KUNNALLISTALOUS

Veroäyrit

Veroäyrin hinta vaihteli vuonna 1996 Pohjois-Suomessa 17.00 ja 19.50 pennin välillä. Alhaisin äyrinhinta oli Keminmaalla, Posiolla, Rovaniemen maalaiskunassa, Oulunsalossa, Hailuodossa ja Kempeleessä. Korkein veroäyrin hinta oli Kärsämäellä ja Ristijärvellä. Vuoteen 1995 verrattuna muutosta tapahtui neljässä kunnassa; Pelkosenniemellä ja Pyhä- joella laskua, Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa nousua. Vuodesta 1990 on veroäyrin hinta noussut 1.50 penniä kolmessa kunnassa; Pyhäjärvellä, Muoniossa ja Hyrynsalmella. Samaan aikaan veroäyrin hinta on laskenut Kestilässä.

Verovuonna 1994 keskimääräinen äyrimäärä asukasta kohti nousi kaikilla tarkasteltavilla alueilla muutaman vuoden laskun jälkeen. Myös kaikissa Pohjois-Suomen kunnissa veroäyrimäärät nousivat vuodesta 1993 vuoteen 1994. Suurin kasvu tapahtui Sievissä. Vuotta aikaisempi muutos oli kaikissa kunnissa negatiivinen. Pidemmällä tarkasteluvälillä (1988 - 1994) suhteellisesti suurin äyrimäärän kasvu on ollut Hailuodossa, Savukoskella vastaavasti pienin.

Vuonna 1994 oli Suomen kunnissa keskimäärin 58 687 äyriä asukasta kohti. Pohjois- Suomen kunnista ainoastaan Kemissä ja Oulussa tämä äyrimäärä ylitettiin. Alueen alhaisin äyrimäärä vuonna 1994 oli Merijärvellä.

Veroäyrin hinta kunnittain 1996

Maakuntaraja Äyrin hinta (p) 17.00-17.50 17.75- 18.00 18.25- 18.50 18.75- 19.00 19.25- 19.50

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 136. Veroäyrin hinta kunnittain 1996. 106

Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 - 1996

Maakuntaraja Äyrin hinnan muutos (p) -0.50 - 0.00 0.25 - 0.75 1.00 1.25 - 1.50

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 137. Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 - 1996. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys verovuosina 1980 - 1994

Äyrimäärä/asukas

Verovuosi

O Oulun lääni ♦Lapinlääni -a -U udenmaan lääni Koko maa

Lähde:Kuntaliitto/Kunnallistilasto

Kuva 138. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys verovuosina 1980 - 1994. 107

Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos vero vuosina 1988 - 1994

Maakuntaraja Muutos (%) 5.8-16.1 16.2-20.8 20.9 - 24.0 24.1 - 28.0 28.1 - 38.7

Lähde:Suomen kuntaliitto/Kunnallistilasto

Kuva 139. Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1988 - 1994. Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos vero vuosina 1993 - 1994

Maakuntaraja Muutos (%) 1.4-8.5 8.6-10.4 10.5-11.7 11.8-14.0 14.1 -20.8

Lähde:Suomen kuntaliitto/Kunnallistilasto

Kuva 140. Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1993 - 1994. 108

Äyrimäärän/asukas ero koko maan keskiarvoon verovuonna 1994 koko maa = 58 687 äyriä/asukas POHJOIS-POHJANMAA: OULU RAAHE KEMPELE PATTIJOKI KIIMINKI HAILUOTO OULUNSALO YLIVIESKA HAUKIPUDAS MUHOS KUUSAMO PULKKILA OULAINEN LIMINKA PYHÄJÄRVI HAAPAJÄRVI TAIVALKOSKI UTAJARVI KALAJOKI II PYHÄJOKI VIHANTI PYHÄNTA HAAPAVESI RANTSILA RUUKKI TYRNÄVÄ NIVALA ALAVIESKA KUIVANIEMI KESTILÄ PIIPPOLA PUDASJÄRVI LUMIJOKI SIEVI KÄRSÄMÄKI SIIKAJOKI REISJÄRVI YLIKIIMINKI TEMMES YLI-II MERIJÄRVI

KAINUU: KAJAANI VUOLIJOKI SOTKAMO SUOMUSSALMI KUHMO VAALA PALTAMO HYRYNSALMI PUOLANKA RISTIJARVI

LAPPI: KEMI ROVANIEMI KEMINMAA PELKOSENNIEMI TORNIO KEMIJÄRVI INARI ROVANIEMEN MLK SODANKYLÄ SIMO SAVUKOSKI MUONIO KITTILÄ KOLARI UTSJOKI TERVOLA PELLO SALLA POSIO YLITORNIO ENONTEKIÖ RANUA

-30000 -25000 -20000 -15000 -10000 -5000 0 5000

Lähde:Suomen kuntaliitto/Kunnallistilasto

Kuva 141. Äyrimäärän ero koko maan keskiarvoon vuonna 1994. 109

Veroäyrimäärä/asukas verovuonna 1994

Tax rate per inhabitant by municipality

Maakuntaraja Äyrit/asukas |----- j 31 815-39 000 f a l 39 001 - 41 500 41 501 - 45 000 45 001 - 50 000 50 001 - 61 962

Lähde:Suomen Kuntaliitto/Kunnallistilasto

Kuva 142. Veroäyrimäärä/asukas verovuonna 1994.

Kuntien nettomenot

Kuntien yleisen hallinnon menot käsittävät mm. valtuuston, hallituksen, lauta- ja johto­ kuntien ja keskustoimiston menot. Suurimmillaan yleisen hallinnon menot olivat vuonna 1995 Pelkosenniemellä ja Utsjoella, kummassakin yli 1500 markkaa/asukas. Pienimmät ne olivat Haukiputaalla.

Sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 1995 suurimmat Ristijärvellä, yli 12 000 markkaa asukasta kohti (myös kuva 103). Pienimmillään nämä menot olivat Kalajoella. Sosiaali- ja terveystoimen menot kattavat mm. lasten päivähoidon, perusterveydenhuollon, hammashoidon, erikoissairaanhoidon, vanhusten ja vammaisten laitoshuollon ja kotipal­ velun.

Opetus- ja kulttuuritoimen menot olivat suurimmat Utsjoella ja Savukoskella, yli 10 000 markkaa asukasta kohti. Pienimmät ne olivat vastaavasti Lumijoella.

Kuntien kokonaismenot koostuvat käyttömenoista, investointimenoista ja rahoitusme­ noista. Suurimmat kokonaismenot asukasta kohti olivat vuonna 1995 Enontekiöllä ja pie­ nimmät Temmeksellä. Käyttömenot olivat suurimmat Pelkosenniemellä, Utsjoella ja Savukoskella, yli 30 000 markkaa/asukas ja pienimmät Pattijoella. Vähiten investointi­ menoja oli Piippolassa, Vihannissa ja Temmeksellä, eniten Rovaniemellä. Rahoitusmenot olivat suurimmat Ristijärvellä ja pienimmät Ylikiimingissä. 110

Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: KESTILÄ REISJÄRVI V-tA.v-».>i V<5'iic '•Tl-i i i CVfl">rJt 'i “'"Ä" :fiS 1 YLIKIIMINKI SIEVI .1. V. Tl RAAHE HAILUOTO PYHANTÄ VIHANTI MERIJÄRVI RANTSILA KUIVANIEMI YLI-II PIIPPOLAII RUUKKI PYHÄJOKI PULKKILA NIVALA HAAPAJÄRVI SIIKAJOKI PYHÄJÄRVI ALAVIESKA .»¿rt LUMIJOKI KUUSAMO PATTIJOKI • H, r'M*'"Ltinhir S ri-pT1] KEMPELE - Sy.~y~.JTj; 7 J; v-.-: .J.'L > < 1I* f- V .■7«r] UTAJÄRVI OULAINEN LIMINKA OULU KIIMINKI MUHOS HAAPAVESI TYRNÄVÄ YLIVIESKA OULUNSALO KARSÄMÄKI TEMMES PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KALAJOKI HAUKIPUDAS

KAINUU: PUOLANKA VUOLIJOKI HYRYNSALMI VAALA SUOMUSSALMI KUHMO RISTIJÄRVI SOTKAMO KAJAANI PALTAMO

LAPPI: PELKOSENNIEMI UTSJOKI SIMO SAVUKOSKI INARI KITTILÄ PQSIO KEMIJÄRVI TERVOLA MUONIO SALLA KEMI ROVANIEMEN MLK ENONTEKIÖ RANUA ROVANIEMI TORNIO KOLARI PELLO KEMINMAA YLITORNIO SODANKYLA

0 250 500 750 1000 1250 1500 . 1750

Markkaa/asukas Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 143. Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 markkaa/asukas 111

Sosiaali- ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: PIIPPOLA RANTSILA YLIKIIMINKI KARSAMAKI RUUKKI KUIVANIEMI PYHÄJÄRVI TEMMES PYHANTAII MERIJÄRVI HAILUOTO TAIVALKOSKI OULU LUMIJOKI KESJILA UTAJARVI OULAINEN HAAPAVESI YLI-II HAAPAJARVI RAAHE ALAVIESKA MUHOS VIHANTI KUUSAMO PULKKILA YLIVIESKA PUDASJÄRVI NIVALA TYRNÄVÄ HAUKIPUDAS LIMINKA SIIKAJOKI PYHÄJOKI SIEVI REISJÄRVI KIIMINKI OULUNSALO KEMPELE PATTIJOKI KALAJOKI KAINUU: RlSTOARVI VAALA PUOLANKA VUOLIJOKI PALTAMO HYRYNSALMI KAJAANI SOTKAMO SUOMUSSALMI KUHMO LAPPI: PELKOSENNIEMJ KITTILÄ KOLARI UTSJOKI RANUA TERVOLA POSIO SALLA KEMI SAVUKOSKI ROVANIEMI ENONTEKIÖ YLITORNIO KEMIJÄRVI PELLO INARI SODANKYLA TORNIO MUONIO ROVANIEMEN MLK KEMINMAA SIMO

Markkaa/asukas

Lasten päivähoito □Perusterveydenhuolto ■Erikoissairaanhoito QMuut

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 144. Sosiaali-ja terveystoimen menot kunnittain 1995 markkaa/asukas, 112

Opetus- ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: PYHÄNTÄ TAIVALKOSKI OULUNSALO KUIVANIEMI YLI-II HAAPAVESI RAAHE KIIMINKI RUUKKI SIIKAJOKI PUDASJÄRVIII OULAINEN UTAJARVI MERIJÄRVI PIIPPOLA YLIVIESKA KUUSAMO YLIKIIMINKI RANTSILÄ KESTILÄ KEMPELE PATTIJOKI TYRNÄVÄ VIHANTI PYHÄJÄRVI NIVALA KARSAMAKI ALAVIESKA PULKKILA REISJÄRVI SIEVI HAUKIPUDAS MUHOS TEMMES HAAPAJARVI KALAJOKI LIMINKA PYHÄJOKI OULU HAILUOTO LUMIJOKI KAINUU: KUHMO HYRYNSALMI SUOMUSSALMI VUOLIJOKI PUOLANKA VAALA SOTKAMO RISTIJARVI KAJAANI PALTAMO LAPPI: UTSJOKI SAVUKOSKI MUONIO ENONTEKIÖ PELKOSENNIEMI INARI RANUA KITTILÄ TORNIO KOLARI YLITORNIO SALLA ROVANIEMEN MLK SODANKYLA PELLO KEMIJÄRVI POSIO SIMO KEMI KEMINMAA ROVANIEMI TERVOLA

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

Markkaa/asukas

»Opetustoimi nMuut Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 145. Opetus- ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 markkaa/asukas 113

Kuntien kokonaismenot 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: rt AAH E TAIVALKOSKI YLI-II HAILUOTO RANTSILA OULAINEN PULKKILAII KUIVANIEMI RUUKKI p y h ä n t a UTAJARVI PIIPPOLA PYHÄJÄRVI KUUSAMO HAAPAVESJ KESTILÄ PUDASJÄRVI VIHANTI MERIJÄRVI . MUHOS KARSAMAKI ALAVIESKA OULU OULUNSALO HAAPAJARVI NIVALA YLIKIIMINKI REISJÄRVI YLIVIESKA KIIMINKI KALAJOKI HAUKIPUDAS LIMINKA SIEVI SIIKAJOKI TYRNÄVÄ LUMIJOKI PYHÄJOKI PATTIJOKI KEMPELE TEMMES KAINUU: RISTTJA r v I HYRYNSALMI VAALA PUOLANKA VUOLIJOKI SUOMUSSALMI PALTAMO KUHMO SOTKAMO KAJAANI

(.APPI; ENONTEKIÖ ROVANIEMI PELKOSENNIEMI UTSJOKI SAVUKOSKI SALLA TERVOLA MUONIO INARI KITTILÄ KEMIJÄRVI KEMI KOLARI ROVANIEMEN MLK TORNIO SODANKYLA YLITORNIO PELLO RANUA POSIO KEMINMAA SIMO

0 10000 20000 30000 40000

Mk/asukas ■ Käyttömenot □Investointimenot ■Rahoitusmenot

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 146. Kuntien kokonaismenot 1995 markkaa/asukas 114 Kunnallistalouden tunnuslukuja

Vuonna 1995 Pohjois-Suomen velkaantunein kunta oli Oulainen, kun kriteerinä käytetään pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen yhteismäärää joko asukasta tai veroäyriä kohti. Kainuussa eniten velkaa oli Ristijärvellä. Lapin kunnista eniten velkaa asukasta kohti oli Rova­ niemellä. Veroäyriä kohti laskettuna velkaisin Lapin kunnista oli Kittilä.

Lainojen korkojen ja kuoletusten osuus verorahoituksesta vaihteli Kuusamon 1.6 prosen­ tista Ristijärven 22.7 prosenttiin. Kaikissa Lapin kunnissa tämä osuus oli alle10%.

Kassan riittävyys oli suurin Ylitorniolla ja Posiolla, noin 150 päivää, pienin vastaavasti Rantsilassa. Vakavaraisuus oli paras Ylitorniolla ja Posiolla, huonoin Ylivieskassa.

Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 % verorahoituksesta

Maakuntaraja % verorahoituksesta 1.6-4.5 4.6 6.0 6.1 7.0 7.1 9.0 9.1 22.7

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 147. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset% verorahoituksesta vuonna 1995. 115

Kuntien lyhyt- ja pitkäaikaiset velat 1995

Penniä/äyri Maakuntaraja Penniä/äyri |-----1 7.3-10.5 10.6-12.4 12.5-14.0 14.1 -18.0 18.1 -24.3

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 148. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1994 penniä/äyri.

Vakavaraisuus kunnittain 1995

Maakuntaraja Penniä/äyri |----- 1 -14.8 - -8.2 -8.1 - -3.6 -3.5- 0.0 0.1 - 6.1

6.2 - 20.6

Lähde:TK/Julkinen talous

Kuva 149. Vakavaraisuus kunnittain 1995. 116

Kuntien lyhyt- ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/veroäyri)

POHJOIS-POHJANMAA: ------DDEÄ1NEKTII YLIVIESKA RANTSILA REISJÄRVI MERIJÄRVI TAIVALKOSKI KALAJOKI VIHANTI SIIKAJOKI KÄRSAMAKI LUMIJOKI PYHANTA RUUKKI PYHÄJÄRVI UTAJARVI HAUKIPUDAS KUIVANIEMI PYHÄJOKI HAAPAVESI TYRNÄVÄ YLI-II HAAPAJARVI LIMINKA PULKKILA HAILUOTO MUHOS PIIPPOLA PATTIJOKI OULUNSALO RAAHE YLIKIIMINKI SIEVI ALAVIESKA NIVALA OULU KEMPELE TEMMES KIIMINKI PUDASJÄRVI KUUSAMO KESTILÄ KAINUU: RISTIJARVI HYRYNSALMI PUOLANKA VAALA VUOLIJOKI PALTAMO SOTKAMO KUHMO SUOMUSSALMI KAJAANI LAPPI: KITTILÄ UTSJOKI ROVANIEMI KOLARI SALLA TORNIO KEMI ENONTEKIÖ MUONIO SODANKYLA ROVANIEMEN MLK TERVOLA INARI RANUA KEMIJÄRVI POSIO SAVUKOSKI SIMO PELKOSENNIEMI KEMINMAA PELLO YLITORNIO

0 5 10 15 20 25 30

Penniä/veroäyri

■ Lyhytaikaiset velat E3 Pitkäaikaiset velat

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 150. Kuntien lyhyt- ja pitkäaikaiset velat 1995 penniä/äyri. 117

Kuntien lyhyt- ja pitkäaikaiset velat 1995 (markkaa/asukas)

POHJOIS-POHJANMAA: OULAINEN YLIVIESKAII TAIVALKOSKI RANTSILA KALAJOKI VIHANTI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI SIIKAJOKI HAUKIPUDAS PYHANTA UTAJARVI KARSAMAKI RUUKKI RAAHE LUMIJOKI MERIJÄRVI KUIVANIEMI PYHÄJOKI HAAPAVESI HAILUOTO PULKKILA OULU HAAPAJARVI PATTIJOKI MUHOS LIMINKA TYRNÄVÄ OULUNSALO YLI-II PIIPPOLA KEMPELE ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIKIIMINKI KIIMINKI KUUSAMO PUDASJÄRVI TEMMES KESTILÄ KAINUU: r is t ij A r VI HYRYNSALMI VUOLIJOKI PUOLANKA VAALA PALTAMO SOTKAMO KAJAANI KUHMO SUOMUSSALMI LAPPI: ROVANIEMI KITTILÄ UTSJOKI KEMI KOLARI TORNIO SALLA SODANKYLA MUONIO ROVANIEMEN MLK INARI KEMIJÄRVI ENONTEKIÖ TERVOLA SAVUKOSKI KEMINMAA PELKOSENNIEMI SIMO POSIO RANUA PELLO YLITORNIO

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

Mk/asukas

■ Lyhytaikaiset velat □Pitkäaikaiset velat

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 151. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 markkaa/asukas. 118

Kassan riittävyys kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: KEMPELE PUDASJÄRVI ALAVIESKA LIMINKA KUIVANIEMI YLIKIIMINKI HAILUOTO TEMMES PYHANTÄ YLI-II LUMIJOKI PYHÄJÄRVI KUUSAMO TYRNÄVÄ TAIVALKOSKI SIIKAJOKI KESTILÄ MUHOS OULAINEN SIEVI OULU KIIMINKI PYHÄJOKI VIHANTI RUUKKI HAAPAVESIII PATTIJOKI PULKKILA NIVALA HAUKIPUDAS KARSÄMAKI RAAHE UTAJÄRVI HAAPAJÄRVI MERIJÄRVI REISJÄRVI KALAJOKI PIIPPOLA OULUNSALO YLIVIESKA RANTSILA

KAINUU: PUOLANKA SUOMUSSALMI KAJAANI SOTKAMO KUHMO HYRYNSALMI PALTAMO RISTIJÄRVI VAALA VUOLIJOKI

LAPPI: YLITORNIO POSIO ROVANIEMEN MLK UTSJOKI SAVUKOSKI SODANKYLÄ PELLO RANUA INARI KEMINMAA PELKOSENNIEMI TERVOLA KEMIJÄRVI ENONTEKIÖ SIMQ KITTILÄ KOLARI MUONIO ROVANIEMI SALLA TORNIO KEMI

0 50 100 150

Päivää Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 152. Kassan riittävyys kunnittain 1995. 119

Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 (% verorahoituksesta)

POHJOIS-POHJANMAA: VIHANTI PULKKILA PYHÄJOKI LUMIJOKI h a a p a j a r v i KARSAMÄKI KALAJOKI YLIVIESKAII RANTSILA HAAPAVESI MERIJÄRVI HAILUOTO REISJÄRVI OULUNSALO PATTIJOKI SIIKAJOKI PYHÄNTA KUIVANIEMI SIEVI YLI-II KIIMINKI TYRNÄVÄ TAIVALKOSKI PIIPPOLA RUUKKI MUHOS LIMLNKA UTAJARVI PYHÄJÄRVI RAAHE OULAINEN NIVALA HAUKIPUDAS OULU KESTILÄ PUDASJÄRVI KEMPELE ALAVIESKA TEMMES YLIKIIMINKI KUUSAMO

KAINUU: RISTIJARVI VAALA PALTAMO HYRYNSALMI SOTKAMO VUOLIJOKI SUOMUSSALMI PUOLANKA KAJAANI KUHMO

LAPPI: PELKOSENNIEMI KEMI KEMIJÄRVI TERVOLA KOLARI SALLA KITTILÄ ROVANIEMI SODANKYLÄ TORNIO MUONIO KEMINMAA UTSJOKI SIMO RANUA PELLO ENONTEKIÖ INARI SAVUKOSKI YLITORNIO POSIO ROVANIEMEN MLK

0 5 10 15 20 25

% verorahoituksesta

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 153. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset 1995 % verorahoituksesta. 120 Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/veroäyri)

POHJOIS-POHJANMAA: PUDASJÄRVI ALAVIESKA YLI-II TEMMES LIMINKA YLIKIIMINKI KUIVANIEMI KESTILÄ HAILUOTO KUUSAMO KEMPELE TYRNÄVÄ OULU PYHÄJÄRVI NIVALA SIEVI KIIMINKI PYHÄNTÄ LUMIJOKI RAAHE PULKKILA MUHOS PIIPPOLA HAAPAJÄRVI OULUNSALO MERIJÄRVI HAAPAVESI PATTIJOKI UTAJÄRVI TAIVALKOSKI SIIKAJOKI RUUKKI KÄRSAMÄKI PYHÄJOKI HAUKIPUDAS KALAJOKIII REISJÄRVI VIHANTI RANTSILA OULAINEN YLIVIESKA

KAINUU: SUOMUSSALMI PUOLANKA KUHMO KAJAANI VUOLIJOKI SOTKAMO PALTAMO HYRYNSALMI VAALA RISTIJÄRVI

LAPPI: YLITORNIO POSIO ROVANIEMEN MLK PELKOSENNIEMI PELLO SAVUKOSKI RANUA INARI ENONTEKIÖ MUONIO TERVOLA KEMIJÄRVI UTSJOKI KEMINMAA SODANKYLÄ SIMO SALLA KOLARI KEMI ROVANIEMI TORNIO KITTILÄ

Lähde: TK/Julkinen

Kuva 154. Vakavaraisuus kunnittain 1995 penniä/äyri. 121 Vakavaraisuus kunnittain 1995 (% verorahoituksesta)

POHJOIS-POHJANMAA: PUDASJÄRVI ALAVIESKA LIMINKA TEMMES HAILUOTO YLIKIIMINKI KUIVANIEMI YLI-II KESTILÄ KUUSAMO KEMPELE TYRNÄVÄ OULU PYHÄJÄRVI NIVALA SIEVI PYHÄNTÄ KIIMINKI LUMIJOKI PIIPPOLA RAAHE PULKKILA MUHOS MERIJÄRVI UTAJARVI HAAPAVESI HAAPAJÄRVI TAIVALKOSKI SIIKAJOKI RUUKKI OULUNSALO KARSÄMAKI PATTIJOKI PYHÄJOKI II HAUKIPUDAS RANTSILA REISJÄRVI KALAJOKI VIHANTI OULAINEN YLIVIESKA

KAINUU: SUOMUSSALMI PUOLANKA KUHMO KAJAANI VUOLIJOKI PALTAMO SOTKAMO HYRYNSALMI VAALA RISTIJÄRVI

LAPPI: YLITORNIO POSIO ROVANIEMEN MLK PELKOSENNIEMI PELLO SAVUKOSKI INARI RANUA MUONIO ENONTEKIÖ TERVOLA KEMIJÄRVI UTSJOKI KEMINMAA SODANKYLÄ SIMO SALLÄ KOLARI KITTILÄ KEMI TORNIO ROVANIEMI i------i | i i 7i i r -40 -20 0 20 40

% verorahoituksesta

Lähde: TK/Julkinen talous

Kuva 155. Vakavaraisuus kunnittain 1995 % verorahoituksesta. 122 ALUEPOLITIIKKA

Suomi on jaettu kolmeen EU:n tavoitealueeseen, jotka pitkälle vastaavat kansallisia kehitysalueita. Pohjois-Suomen kunnat kuuluvat joko tavoite 6- tai 5b-alueeseen, lukuunottamatta viittä kuntaa, jotka jäävät tukialueiden ulkopuolelle Erittäin harvaan asuttujen alueiden kehitykseen ja rakenteelliseen sopeutumiseen kohdistuva tavoite 6-alue käsittää Lapin ja Kainuun kunnat sekä osan Pohjois-Pohjanmaan kunnista. Tavoite 5b- alueen lähtökohtana on maaseutualueiden kehityksen edistäminen ja rakenteellinen sopeut­ taminen. Pohjois-Pohjanmaan läntisiä kuntia kuuluu tämän tuen piiriin. Nämä tavoitteet on vahvistettu vuosiksi 1995 - 1999.

Ne yritykset, jotka toimivat tavoite 6- ja 5b-alueiden kunnissa, voivat saada EU-rahoitteista alue- ja rakennetukea. Kauppa- ja teollisuusministeriö on yksi monista organisaatiosta, jotka myöntävät EU-tukea. KTM:n yrityspalveluiden kautta ohjautuu yritysten investointi- ja kehittämistukea sekä pienyritystukea. KTM myönsi EU-rahoitteista yritysten investointi- ja kehittämistukea vuonna 1995 Pohjois-Suomeen tavoitealueelle 6 yli 80 miljoonaa markkaa ja tavoitealueelle 5b noin 9 miljoonaa.

KTM:n myöntämät pienyritystoiminnan EU-rahoitteiset ja kansalliset avustukset suhteutet­ tuna kunnan asukaslukuun olivat suurimmillaan Utsjoen ja Inarin kunnissa. Kittilään, Enontekiölle, Sotkamoon, Sodankylään ja Rovaniemelle myönnettiin yritysavustusten investointi- ja kehitystukea asukasta kohti eniten. Muutamalle Oulun läänin kunnalle ei pienyritys- ja/tai yritysavustuksia myönnetty lainkaan.

Edellisessä Pohjois-Suomen katsauksessa tarkasteltiin myös maaseutuelinkeinolain mukai­ sia lainoja. EU:sta johtuen lainoja ei vuonna 1995 myönnetty lainkaan.

Kuva 156. EU:n tukialueet 1996. 123

Kuva 157, Kansallinen tukialue kunnittain 1996.

KTM:n myöntämät yritysten investointi- ja kehittämisavustukset maakunnittain 1995

Miljoonaa markkaa

E)Eu-rahoitteinen tuki ■kansallinen tuki

Lähde:KTM:n Oulun, Kainuun, Ylivieskan ja Lapin yrityspalvelut

Kuva 158. KTM:n myöntämät yritysten investointi-ja kehittämisavustukset maakunnittain 1995. 124

KTM:n myöntämät yritysavustukset kunnittain 1995

| | Maakuntaraja Avustus mk/asukas | Ei avustuksia ^ 7\ 2-37 |----] 38-117 TO] 118 - 217 218-417 418-1295

Lähde: KTM:n Oulun, Kainuun, Ylivieskan ja Lapin yrityspalvelut

Kuva 159. KTM:n myöntämät yritysavustukset kunnittain 1995.

KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset kunnittain 1995

Maakuntaraja EU-tukea mk/asukas Ei EU-avustuksia 4-30 31 -80 81-150 H 150-380 H 381 -1220

Lähde:KTM:n Oulun, Kainuun, Ylivieskan ja Lapin yrityspalvelut

Kuva 160. KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset kunnittain 1995. 125

KTM:n myöntämät yritysten investointi- ja kehittämisavustukset kunnittain 1995

POHJOIS-POHJANMAA: SlEVT OULAINEN KESTILÄ YLIKIIMINKI HAAPAVESI NJVALA KÄRSAMAKI UTAJARVI KUUSAMO MERIJÄRVI RAAHEII KALAJOKI REISJÄRVI KEMPELE PUDASJÄRVI TYRNÄVÄ YLIVIESKA MUHOS RUUKKI OULUNSALO LIMINKA PATTIJOKI HAILUOTO ALAVIESKA OULU PYHÄJOKI PYHÄJÄRVI HAUKIPUDAS TAIVALKOSKI HAAPAJARVI VIHANTI KIIMINKI KUIVANIEMI LUMIJOKI PIIPPOLA PULKKILA PYHANTA RANTSILA SIIKAJOKI TEMMES YLI-II KAINUU: SOTKAMO HYRYNSALMI PUOLANKA SUOMUSSALMI KUHMO KAJAANI PALTAMO VUOLIJOKI VAALA RISTIJARVI LAPPI: KITTILÄ ENONTEKIÖ SODANKYLA ROVANIEMI UTSJOKI INARI POSIO ROVANIEMEN MLK PELLO SAVUKOSKI YLITORNIO TORNIO MUONIO RANUA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI KEMINMAA TERVOLA KEMI SALLA KOLARI SIMO

■ Kansallinen tuki r lEU-tuki

Lähde: KTM:n Oulun, Kainuun, Ylivieskan ja Lapin yrityspalvelut

Kuva 161. KTM:n myöntämät yritysten investointi- ja kehittämisavustukset kunnittain 1995. 126

KTM:n myöntämät pienyritys toiminnan avustukset kunnittain 1995

Maakuntaraja Avustus mk/asukas Ei avustuksia 1 -10 11-22 23-32 33-70 71 - 567

Lähde: KTM:n Oulun, Kainuun, Ylivieskan ja Lapin yrityspalvelut

Kuva 162. KTM:n myöntämät pienyritystoiminnan avustukset kunnittain 1995. 127 VAALIT

Vuoden 1996 lokakuun kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi koko maassa 61.1 %:iin. Äänestysaktiivisuus oli laimeampaa kuin vuoden 1992 kunnallisvaaleissa. Oulun läänissä 59.9 % käytti äänestysoikeuttaan, kun neljä vuotta aiemmin kunnallisvaaleissa äänesti 70.4 % äänioikeutetusta. Myös Lapissa äänestysaktiivisuus laski edellisestä kunnallis­ vaaleista 73.9 %:sta 65.2 %:iin. Pohjois-Suomen kunnissa äänestysaktiivisuus vaihteli 53.2 - 86.4 % välillä. Alhaisimmillaan äänestysprosentti oli Raahessa.

Suomen Keskusta ja Kansallinen Kokoomus lisäsivät kannatustaan sekä Oulun että Lapin lääneissä. Suomen Keskustan kannatuksen muutos vuoden 1992 kunnallisvaaleista oli yli 5 prosenttiyksikköä. Kansallisen Kokoomuksen kannatus nousi Oulun läänissä noin puolitoista ja Lapin läänissä noin puoli prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP), Vihreä liitto, Suomen Kristillinen Liitto, Perus­ suomalaiset (entinen SMP) ja Liberaalinen Kansanpuolue menettivät kannatustaan Pohjois- Suomessa.

Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti jäi hieman alhaisemmaksi kuin kunnallisvaa­ leissa. Oulun läänissä se oli 58.4 % ja Lapin läänissä 63.8 %.

Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996

Maakuntaraja Äänestys % 53.2-61.3 61.4-64.9 65.0 - 67.4 67.5 - 69.4 69.5 - 86.4

LähdeiTK/Vaalitilastot

Kuva 163. Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 128 Puolueiden kannatus Oulun ja Lapin lääneissä Europarlamenttivaaleissa 1996

KESK

VAS

SDP

KOK

VIHR

VEU

NUORS

SKL

VSL

PS

Muut

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

% hyväksytyistä äänistä Gil Oulun lääni El Lapin lääni Lähde: TK/Vaaiitilastot

Kuva 164. Puolueiden kannatus Oulun ja Lapin lääneissä Europarlamenttivaaleissa 1996.

Puolueiden kannatuksen muutos Oulun ja Lapin lääneissä kunnallisvaaleissa 1992 -1996

KESK

VAS

SDP

KOK

VIHR

PS

SKL

LKP

Muut

-4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6

kannatuksen muutos (%) E3 Oulun lääni ED Lapin lääni Lähde: TK/Vaalitilastot

Kuva 165. Puoluiden kannatuksen muutos Oulun ja Lapin lääneissä kunnallisvaaleissa 1992 - 1996. # 1 29

Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996

Maakuntaraja Kannatus% 12.8-47.1 47.2 - 50.9 LJ 51.0 - 57.1 57.2 - 66.6 66.7- 100.0

LähdeiTK/Vaalitilastot

Kuva 166. Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996.

Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallis­ vaaleissa 1996

Maakuntaraja Kannatus% 0.0 - 8.9 9.0-14.4 14.5-18.2 18.3-25.2 25.3 - 37.7

LähdeiTK/Vaalitilastot

Kuva 167. Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 130

Kuva 168. SDP:n kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996.

Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 Maakuntaraja Kannatus% 0.0 - 3.9 4.0 - 6.7 6.8-10.4 1 0 .5 - 13.4 1 3 .5 - 25.3

Lähde:TK/Vaal iti lastot

Kuva 169. Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996. 131

Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996 Kunnat järjestetty Pohjois-Suomen suurimman puolueen mukaan

POHJOIS-POHJANMAA: , MERIJÄRVI RANTSILA ALAVIESKA PYHÄNTA KESTILÄ SIEVI PYHÄJOKI KUIVANJEMI REISJÄRVI SIIKAJOKI TYRNÄVÄ YLI-II LUMIJOKI NIVALA KÄRSÄMÄKI KALAJOKI PIIPPOLA KUUSAMO YLIKIIMINKI PULKKILA PUDASJÄRVI OULAINEN VIHANTI LIMINKA RUUKKI TAIVALKOSKI UTAJARVI PYHÄJÄRVI HAAPAVESI PATTIJOKI HAAPAJARVI YLIVIESKA KEMPELE MUHOS TEMMES KIIMINKIII HAILUOTO OULUNSALO HAUKIPUDAS RAAHE OULU

KAINUU: RISTIJARVI HYRYNSALMI KUHMO SOTKAMO VAALA PUOLANKA PALTAMO SUOMUSSALMI VUOLIJOKI KAJAANI

LAPPI: p o s i o ENONTEKIÖ RANUA SAVUKOSKI SIMO YLITORNIO TORNIO UTSJOKI PELLO ROVANIEMEN MLK SALLA PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI KITTILÄ SODANKYLA KEMINMAA TERVOLA KOLARI MUONIO ROVANIEMI INARI KEMI

0% 20% 40% 60% 80% 100%

□ KESK «VAS E3SDP OKOK «muut

Lähde: TK/Vaalit 1996

Kuva 170. Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996. 13 2 YHTEENVETO OULUN JA LAPIN LÄÄNEISTÄ

Oulun ja Lapin läänien profiilit Oulun ja Lapin läänit suhteessa koko maahan (%)

VÄKILUKU -95 Oulun lääni 18.7% PINTA-ALA -95 ” ; Läpin lääni 30.6% KUNTIEN LKM -96 VÄKILUKU V.2030 LUON N. VÄEST.LIS -95 ALLE 15-VUOT. -95 15-64 -VUOT. -95 YLI 64-VUOT. -95 RUOTSINKIELISIÄ -95 TUTKINNON SUOR. -94 TYÖPAIKAT -94 ALKUTUOTANTO -94 JALOSTUS -94 PALVELUT -94 MAATILOJEN LKM -94 MAATILOILLA PELTO-94 MAATILOILLA METSÄ-94 TEOLL. JAL.ARVO -95 enn. BRUTTOKANSANT. -94 TEOLL. TOIMIP. -96 KAUPPA TOIMIP. -96 JULK.HALL.TOIMIP.-96 VEROÄYRIKERTYMÄ -94 KUNTIEN LAINAT -94 ASUNTOKUNTIA -94 ASUNTOJA -94 AS.OSAKEKAUPPOJA -94 TEITÄ -95 AUTOJA -95 LIIK.SUORITTEITA -95 MAJOITUSKAPASIT.-96 SÄHKÖN TUOTANTO -95 SÄHKÖN KULUTUS -95

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

% -osuus koko maasta

«O ulun lääni oLapin lääni

Kuva 171. Oulun ja Lapin läänien profiilit. 133 KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Pohjoismaat

Työttömyysaste on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa työttömyys on kasvanut jyrkimmin vuodesta 1990 lähtien. Vasta vuodesta 1994 vuoteen 1995 on havaittavissa hienoista laskua.

Bruttokansantuotteen kehitys asukasta kohti on Pohjoismaissa ollut hyvin epätasaista. Suomessa BKT kasvoi tasaisesti vuoteen 1989, jonka jälkeen se laski vuoteen 1991. BKT:n muutos on Suomessa ollut muita maita rajumpi.

Bl. Työttömyyden kehittyminen Pohjoismaissa 1994 - 1995.

B2. Bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti Pohjoismaissa 1960 - 1994.

OECD-maat

Suomi on EU-maista harvaanasutuin, vain 15 asukasta/km2. Suomessa sekä alle 15 -vuoti­ aitten että yli 64 -vuotiaitten osuus väestöstä on OECD-maiden keskiluokkaa, kuten myös syntyvyys ja kuolleisuus. Useimmissa OECD-maissa naisten osuus on korkeampi kuin miesten. Vain Islannissa, Meksikossa ja Turkissa on enemmän miehiä kuin naisia. Suomessa ulkomaalaisten osuus väestöstä on poikkeuksellisen alhainen. 134

Bruttokansantuote asukasta kohti jää Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon, jota kuvataan indeksiluvulla 100. USAssa bruttokansantuotteen indeksiluku on korkein, lähes 140. Työttömyysaste on Suomessa edelleen korkea, vain Espanjassa se on korkeampi. Veroaste on Suomessa kolmanneksi korkein. Vuodesta 1980 maamme veroaste on noussut kymmenisen prosenttiyksikköä. Hollannissa, Luxemburgissa ja Norjassa veroasteen kehitys on sen sijaan ollut päinvastainen. Henkilöautojen määrä asukasta kohti on suurin USAssa. Suomessa 370 henkilöä tuhannesta omistaa auton.

Suomessa metsäalan osuus (noin 76 %) maapinta-alasta on tarkasteltavista maista suurin. Myös Ruotsissa ja Japanissa metsäalan osuus ylittää 60 % maapinta-alasta. Vuonna 1992 pelto- ja puutarha-alan osuus maapinta-alasta oli korkein Tanskassa, 60%. Suomessa vastaava osuus on alle 10 prosenttia.

B3. Asukastiheys OECD-maissa 1994.

B4. 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993. 13 5

Syntyvyys OECD-maissa 1994

MÄ°i Islanti Uusi-Seelanti Australia Irlanti Noria

Italia

15 20

Lähde:Tilastokeskus Promillea väestöstä

B6. Syntyvyys OECD-maissa 1994.

B7. Kuolleisuus OECD-maissa 1994, 1 36

B8. Sukupuolirakenne OECD-maissa 1993 - 1994.

Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993

Luxemburg Sveitsi Australia Belgia Saksa USA Itävalta Ranska Ruotsi Alankomaat Norja Iso-Britanma Tanska Irlanti Kreikka Islanti Portugali Espanja Italia Suomi Turkki

0 5 10 15 20 25 30 35

Lähde:Tilastokeskus Prosenttia koko väestöstä

B9. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993.

Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995

USA Sveitsi Norja Tanska Japani Itävältä Belgia Saksa Ranska Italia Alankomaat Ruotsi Iso-Britannia Suomi Irlanti Espanja Portugali Kreikka

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Lähde:Tilastokeskus BKT/asukas (ostovoimakorjattu)

BIO. Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995 137

Työttömyysaste OECD-maissa 1995

LähdeiTiiastokeskus Prosenttia työvoimasta

Bll. Työttömyysaste OECD-maissa 1995.

B12. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 100 000 asukasta kohti OECD-maissa 1991.

B13. Veroaste OECD-maissa 1980 ja 1994 - 1995*, 138

B14. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti OECD-maissa 1994.

Metsäalan osuus OECD-maissa 1992

Suomi Ruotsi Japani Kanada Itävalta Portugali Espanja Sveitsi USA Saksa Uusi-Seelanti Norja Ranska Turkki Italia Meksiko Belgia ja Luxemburg Kreikka Australia Tanska Alankomaat Iso-Britannia Irlanti

Lähde:Tilastokeskus % maapinta-alasta

B15. Metsäalan osuus OECD-maissa 1992.

Pelto- ja puutarha-alan osuus OECD-maissa 1992

Tanska Italia Espanja Turkki Ranska Portugali Saksa Kreikka Iso-Britannia Alankomaat Belgia ja Luxemburg Itävalta Irlanti Meksiko Japani Sveitsi Suomi Ruotsi Australia Kanada Norja Uusi-Seelanti 30 40

Lähde:Tilastokeskus % maapinta-alasta

B16. Pelto-ja puutarha-alan osuus OECD-maissa 1992. 1 3 9

KÄYTETYT LYHENTEET JÂ TIETOLÄHTEET

ALTIKA = Aluetietokanta BKT = Bruttokansantuote EU = Euroopan unioni KTM = Kauppa- ja teollisuusministeriö K u n tafak ta = Tilastokeskuksessa kehitetty mikrotietokoneohjelma, johon on koottu tietoja jokaisesta Suomen kunnasta. NUTS = Nomenclature of territorial units for statistics Pohjoismainen = Tilastokeskuksessa kehitetty tietolevy, joka sisältää tilastotietoa CD-ROM eri Pohjoismaista STAKES = Sosiaali- ja terveysalan- kehittämis- ja tutkimuskeskus SVT = Suomen virallinen tilasto TK = Tilastokeskus VTKK = Valtion tietokonekeskus

KÄYTETYT KÄSITTEET

Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Asuntokunta. Kaikki henkilöt, jotka ovat vakinaisesti kirjoilla samassa asunnossa eli joilla on väestön keskusrekisterin henkilörekisterissä sama kotipaikkatunnus, muodostavat asuntokunnan.

Bruttokansantuote (BKT). Bruttokansantuoteluvut esitetään tuotannontekijähintaisina kunkin vuoden hintatason mukaan. Maakunnittaisia ja seutukunnittaisia bruttokansantuotetietoja on käytetty sekä markkamääräisinä että alueen asukasmäärään suhteutettuina.

EU-tavoitetukialueita on Suomessa kolme: tavoite 6-, 5b- ja 2-tukialueet. 6-aIuetukea kohdennetaan erittäin harvaan asuttujen aluiden kehittämiseen, 5b-tukea maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja 2- aluetukea taantuvien teollisuusalueiden kehittämiseen.

Huoltosuhteella (taloudellinen) lasketaan, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Käsite sisältää ajatuksen, että kulloinkin työssäoleva väestönosa elättää työelämän ulkopuolella olevia.

Jalostusarvo saadaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta ulkopuolisilta sekä saman yrityksen toisilta toimipaikoilta hankittujen tuotantopanosten arvo, mukaanlukien käyttöomaisuudesta maksetut vuokrat, vähennettynä tai lisättynä polttoaine- sekä aine- ja tarvikevarastojen muutoksella. Hankittuihin tuotantopanoksiin sisältyvät polttoaineiden, sähkön, lämmön, pakkausten, aineiden ja tarvikkeiden korjaus- ja asennustöiden, teetettyjen palkkiotöiden sekä myös palvelusten hankinta. Tuotannon bruttoarvo käsittää omien tuotteiden toimitusten arvon, saadun korvauksen vieraille suoritetuista valmistus- yms. palveluksista (palkkiotyö), muista palveluista saadun bruttokorvauksen (ei-teollisten palveluiden myynti) sekä kauppatavaroiden myynnistä saatujen tuotteiden ja kauppatavaroiden hankintakustannusten erotuksen vähennettynä tai lisättynä valmiste- ja kauppatavaravarastojen sekä varastossa olevien keskeneräisten töiden muutoksella.

Kassan riittävyys on 365 x (Kassavarat + Talletukset + Lyhytaikaiset sijoitusarvopaperit - Kassalaina): Kassastamaksut.

Kokonaistuotos on toimipaikkojen tarkasteluajanjakson aikana tuottamien tavaroiden ja palvelusten summa.

Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan.

Koulutustaso on koulutusta kuvaava kolminumeroinen mittainluku, joka on laskettu kunkin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tietyn kaavan mukaan. Mitä pitempi koulutuksen kokonaispituus on, sitä korkeampi on koulutustaso ja sitä suurempi on vastaava lukuarvo.

Kuntaryhmitys. Kaupunkimaiset kunnat: Väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asutut kunnat: Väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. M aaseutumaiset kunnat: Väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000. 1 40

Lyhytaikaisiin velkoihinon luettu tilivelat, verovelat varainhallintavuodelta ja kassalainat.

Muuttotaseon nettomuutto suhteutettuna alueen asukaslukuun.

Nettomuuttoon alueen tulomuutto - lähtömuutto.

NUTS (Nomenclature of territorial units for statistics)on EU:n hierarkkinen alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaan laaditaan kaikki EU:n alueelliset tilastot: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 6 kpl), NUTS 3 (maakunnat 19 kpl), NUTS 4 (seutukunnat 88 kpl) ja NUTS 5 (kunnat 455 kpl).

Pitkäaikaisiin velkoihinon luettu talousarviolainat, muut pitkäaikaiset velat sekä ennakkotuloihin sisätyvät lainat.

Pitkäaikaistyötönon henkilö, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden.

Rakennus on erillinen, sijaintaipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty, omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Rakentamisvuodellatarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon.

Saamelaisten kotiseutualuekäsittää neljä kuntaa; Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja osan Sodankylän kunnasta.

Seutukunta on kuntien yläpuolelle luotu toiminnallinen välitaso. Niiden rajauksesta on päättänyt sisäasiainministeriö. Seutukuntia Suomessa on 88 kpl.

Taajamaksimääritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole yli 200 metriä. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettäviä rakennuksia.

Taajama-astetarkoittaa taajamissa asuvien osuutta koko väestöstä.

Tutkinnon suorittaneeksimääritellään henkilö, joka on suorittanut perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsotaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa loppuun suoritetut tutkinnot, joissa koulutusaika on vähintään 400 tuntia. Työllisyyskoulutuksen osalta tutkinnoksi katsotaan vain työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutusammattiin tai tutkintoon johtaneen koulutuksen suoritus.

Työlliseen työvoimaanluetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka laskentahetkellä ovat työllisiä.

Työpaikkaomavaraisuuson alueella olevat työpaikat/työlliset*100. Mikäli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin työllisten lukumäärä, alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 %.

Työssäkäyntialueon kunnan rajat ylittävän työssäkäynnin eli pendelöinnin perusteella rajattu alue, jonka sisällä käydään suurelta osin alueen keskuksessa työssä. Kunta on työssäkäyntialueen keskus, jos sieltä pendelöi yhteensä alle 20 prosenttia työllisestä työvoimasta sekä mihin tahansa kuntaan alle 10 %:a. Työssäkäyntialue nimetään alueen keskuksen mukaan. Suomessa työssäkäyntialueita on 198.

Työttömyysasteellatarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Nuorten työttömyysasteella tarkoitetaan alle 25-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutta saman ikäisestä työvoimasta.

Vakavaraisuusastekuvaa kunnan rahoitusasemaa. Se lasketaan seuraavasti: Varaukset + Omat rahastot + Ylijäämä (taseesta) - Alijäämä (taseesta) - Pitkäaikainen vieras pääoma.

Velkataloudeksikatsotaan kaikki ne taloudet, joissa yksityishenkilöillä verotusrekisterin mukaan on velkaa.

Verorahoituksellatarkoitetaan kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien summaa.

Yritystoimipaikaton kunnittain tilastoitu. Toimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. 141

KUVALUETTELO

POHJOIS-SUOMI Palvelut 1. Maakunnat Pohjois-Suomessa 1996 59. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, 2. Kunnat Pohjois-Suomessa 1996 palveluiden mukaan järjestetty 3. Taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys 1996 60. Palveluelinkeinojen toimialarakenne alueittain 1994 4. Kuntien taajamoituminen 1995 61. Palveluiden työllistävyys kunnittain 1994 5. Seutukunnat Pohjois-Suomessa 1996 Konkurssit 62. Konkurssiin haettujen yritysten määrät Oulun ja Lapin lääneissä VÄESTÖ neljännesvuosittain 1990 - 1996 6. Väkiluku kunnittain 31.12.1995 63. Konkurssiin haettujen yritysten yhteenlaskettu 7. Väkiluvun muutokset alueittain 1980 - 1995 henkilömäärä kunnittain 1995 8. Väkiluvun muutos kunnittain 1985 - 1995 (%) Matkailu 9. Väkiluvun muutos kunnittain 1994 - 1995 (%) 64. M ajoitus- ja ravitsemistoimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996 10. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Pohjois-Pohjanmaalla 65. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Oulun läänissä 1987 - 1995 3 1 .1 2 .1 9 9 5 66. Hotellien huonekapasiteetin käyttö Lapin läänissä 1987 - 1995 11. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Kainuussa 31.12.1995 67. Majoituskapasiteetti alueittain 1994 - 1996 12. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne Lapissa 31.12.1995 68. Yöpymisvuorokausien määrän kehitys Oulun ja Lapin lääneissä 13. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Uudenmaan läänissä ja koko 1987 - 1995 maassa 31.12.1995 69. Yöpymisvuorokaudet alueittain 1995 14. 0-1 4 -vuotiaat kunnittain 1995 (%) 70. Yöpymisvuorokausien jakautuminen ulkomaalaisten 15. 0 -1 4 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995 (%) matkailijoiden kesken alueittain 1995 16. 15-64 -vuotiaat kunnittain 1995 (%) Tulonsaajien tulot ja kotitalouksien velat 17. 15-64 -vuotiaiden osuuden muutos kunnittain 1980 - 1995 (%) 71. Valtionveron alaiset tulot laskettuna tulonsaajaa kohti 18. Yli 64 -vuotiaat kunnittain 1995 (%) kunnittain 1994 (karttakuva) 19. Yli 64 -vuotiaiden osuuden muutos 1980 - 1995 (%) 72. Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti 20. 0 - 14 -vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat kunnittain 31.12.1995 kunnittain 1994 (diagrammikuva) 21. Väestön keski-ikä kunnittain 1995 73. Velkatalouksien osuus kunnittain 1994 22. Sukupuolirakenne kunnittain 1995 74. Talouksien velat kunnittain 1993 23. Syntyvyys alueittain 1980 - 1995 Bruttokansantuote 24. Syntyvyys kunnittain 1995 75. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 1988 - 1994 25. Kuolleisuus alueittain 1980 - 1995 76. Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1994 (milj.mk) 26. Kuolleisuus kunnittain 1995 77. Bruttokansantuote alueittain eri toimialoilla 1994 (%) 27. Syntyvyys ja kuolleisuus kunnittain 1995 28. Väestöennuste maakunnittain 1995 - 2030 29. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 30. Muuttotase alueittain 1980 - 1995 78. Työssäkäyntialueet 1993 31. Muuttotase kunnittain 1995 79. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 1994 32. Suhteellinen muuttovoitto/-tappio kunnittain 1995 80. Avoimien työpaikkojen määrät työvoimapiireittäin 1989 - 1996 33. Oulun läänin tulo- ja lähtömuutto lääneittäin 1995 81. Avoimien työpaikkojen määrät Oulun työvoimapiirissä ammatti­ 34. Lapin läänin tulo-ja lähtömuutto lääneittäin 1995 ryhmittäin 1989 - 1996 35. Ulkomaalaisten osuus kunnittain 1995 82. Avoimien työpaikkojen määrät Kainuun työvoimapiirissä ammatti­ 36. Eri kansallisuuksien osuus ulkomaalaisväestöstä alueittain 1995 ryhmittäin 1989 - 1996 83. Avoimien työpaikkojen määrät Lapin työvoimapiirissä ammatti­ ELINKEINOELÄMÄ ryhmittäin 1989 - 1996 Toimipaikat Työttömyys 37. Toimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996 84. Työttömyyden kehittyminen alueittain 1989 - 1996 38. Toimipaikkojen lukumäärä kunnittain 1996 85. Työttömyysasteen muutos kunnittain 1994 - 1995 39. Toimipaikkojen lukumäärän muutos kunnittain 1995 - 1996 86. Työttömyysaste kunnittain 1995 (karttakuva) 40. Toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain Oulun ja Lapin 87. Työttömyysaste kunnittain 1995 (diagrammikuva) lääneissä ja koko maassa 1994 88. Työttömyyden kesto keskimäärin alueittain 1983 - 1996 41. Toimipaikkojen liikevaihto/henkilöstö kunnittain 1994 89. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä alueittain 1983 - 1996 42. Toimialojen määrä toimialaluokituksen 3-numerotasolla 90. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista kunnittain 1996 kunnittain 1996 (diagrammikuva) Työpaikkarakenne 91. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995 (diagrammikuva) 43. Työpaikkarakenne alueittain (Alueella työssäkäyvät) 1994 92. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 44. Elinkeinorakenteen muutos alueittain 1970 - 1994 kunnittain 1996 (karttakuva) 45. Työpaikkarakenne Oulun läänissä (Alueella työssäkäyvät) 1994 93. Nuorten työttömyysaste kunnittain 1995 (karttakuva) 46. Työpaikkarakenne Lapin läänissä (Alueella työssäkäyvät) 1994 94. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995 Alkutuotanto 47. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 1994 KOULUTUS 48. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, 95. Tutkinnon suorittaneiden osuudet 15 vuotta täyttäneistä alkutuotannon mukaan järjestetty alueittain 1975 - 1995 49. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 1994 96. Väestön koulutusaste kunnittain 1995 50. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 1994 97. Koulutustaso kunnittain 1995 (karttakuva) 51. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 1994 98. Koulutustason muutos kunnittain 1983 - 1994 (%) Jalostus 99. Koulutustaso kunnittain 1995 (diagrammikuva) 52. Kunnassa työssäkäyvät toimialoittain 1994, 100. Tutkinnon suorittaneiden osuus kuntaryhmittäin 1995 jalostuksen mukaan jäljestetty 53. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 1994 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 54. Teollisuustoimipaikat Oulun ja Lapin lääneissä 1996 101. Lääkärit/1000 asukasta alueittain 1995 55. Teollisuuden jalostusarvo Oulun ja Lapin lääneissä 1986 - 1995 102. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 1995 56. Teollisuuden jalostusarvo kunnittain 1994 103. Sosiaali- ja terveystoimen menot kunnittain 1995 (karttakuva) 57. Teollisuuden jalostusarvo toimialoittain Oulun ja Lapin 104. Lasten päivähoidon kustannukset 1995 kunnittain lääneissä 1994 105. Perusterveyden-ja hammashuollon kustannukset 1995 kunnittain 58. Teollisuuden työntekijöitä/toimipaikka kunnittain 1994 106. Erikoissairaanhoidon kustannukset 1995 kunnittain 14 2

RAKENTAMINEN JA ASUMINEN ALUEPOLITIIKKA 107. M yönnetyt rakennusluvat Oulun ja Lapin lääneissä 1989 - 1995 156. EU.n tukialueet 1996 108. Asuntotuotanto alueittain 1984 - 1994 157. Kansallinen tukialue kunnittain 1996 109. Asuntotuotanto kunnittain 1994 158. KTM:n myöntämät yritysten investointi-ja kehittämisavustukset 110. Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi kunnittain maakunnittain 1995 111. Asuntojen hintojen kehitys alueittain 1985 - 1996 159. KTM:n myöntämät yritysavustukset kunnittain 1995 112. Asuntojen neliöhinnat kunnittain 1995 160. KTM:n myöntämät EU-rahoituksen yritysavustukset 113. Asuntojen keskipinta-ala kunnittain 1994 kunnittain 1995 114. Kesämökit kunnittain 1995 161. KTM:n myöntämät yritysten investointi- ja kehittämisavustukset 115. Kesäasukkaiden suhde kunnan vakinaisiin asukkaisiin 1995 kunnittain 1995 162. KTM:n myöntämät pienyritystoiminnan avustukset LIIKENNE kunnittain 1995 116. Liikennesuoritteet alueittain 1993 - 1995 117. Tieliikenteessä kuolleet alueittain 1982 - 1995 VAALIT 118. Henkilöautojen lukumäärä kunnittain 1995 163. Äänestysaktiivisuus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 119. Kotimaan lentoliikenne Oulun läänin suurimmilla asemilla 164. Puolueiden kannatus Oulun ja Lapin lääniessä 1 9 8 2 - 1 9 9 4 Europarlamenttivaaleissa 1996 120. Kotimaan lentoliikenne Lapin läänin suurimmilla asemilla 165. Puolueiden kannatuksen muutos Oulun ja Lapin lääneissä 1 9 8 2 - 1 9 9 4 kunnallisvaaleissa 1996 121. M atkustajamäärät suurimmilla rautatieasemilla 166. Suomen Keskustan kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 Oulun ja Lapin lääneissä 1995 167. Vasemmistoliiton kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 168. SDP:n kannatus kunnittain kunnallisvaaleissa 1996 ENERGIA 169. Kansallisen Kokoomuksen kannatus kunnittain kunnallis­ 122. Sähkön tuotanto alueittain 1981 - 1995 vaaleissa 1996 123. Vesivoimalla tuotettu energia alueittain 1981 - 1995 170. Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 1996 124. Sähkön kulutus alueittain 1981 - 1995 125. Sähkön kulutus asukasta kohti alueittain 1995 YHTEENVETO 126. Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995 171. Oulun ja Lapin läänien profiilit 127. Sähkön tuotanto ja kulutus alueittain 1995 128. Sähköomavaraisuus alueittain 1981 - 1995 KANSAINVÄLINEN VERTAILU Bl. Työttömyyden kehittyminen Pohjoismaissa 1984 - 1995 YMPÄRISTÖ B2. Bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohti 129. Typen oksidien päästöt maakunnittain 1992 - 1994 Pohjoismaissa 1960 - 1994 130. Rikkidioksidipäästöt maakunnittain 1992 - 1994 B3. Asukastiheys OECD-maissa 1994 131. Hiukkaspäästöt maakunnittain 1992 - 1994 B 4 . 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993 132. Typenoksidipäästöt kunnittain 1994 B5. Yli 64 -vuotiaiden osuus väestöstä OECD-maissa 1993 133. Rikkidioksidipäästöt kunnittain 1994 B6. Syntyvyys OECD-maissa 1994 134. Hiukkaspäästöt kunnittain 1994 B7. Kuolleisuus OECD-maissa 1994 135. Kansallis-ja luonnonpuistot 1995 B8. Sukupuolirakenne OECD-maissa 1993 - 1994 B9. Ulkomaalaisten kansalaisten osuus väestöstä OECD-maissa 1993 KUNNALLISTALOUS BIO. Bruttokansantuote asukasta kohti OECD-maissa 1995 Veroäyrit ’ B ll. Työttömyysaste OECD-maissa 1995 136. Veroäyrin hinta kunnittain 1996 B12. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 100 000 asukasta kohti 137. Veroäyrin hinnan muutos kunnittain 1990 - 1996 OECD-maissa 1991 138. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys alueittain verovuosina B13. Veroaste OECD-maissa 1980 ja 1994 - 1995 1980 - 1994 B14. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohti OECD-maissa 1994 139. Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos B15. Metsäalan osuus OECD-maissa 1992 verovuosina 1988 - 1994 kunnittain B16. Pelto- ja puutarha-alan osuus OECD-maissa 1992 140. Asukasta kohden lasketun veroäyrimäärän muutos verovuosina 1993 - 1994 kunnittain 141. Äyrimäärän/asukas ero koko maan keskiarvoon vero vuonna 1994 142. Veroäyrimäärä/asukas verovuonna 1994 143. Yleisen hallinnon menot kunnittain 1995 (mk/asukas) 144. Sosiaali- ja terveystoimen menot kunnittain (mk/asukas) (karttakuva) 145. O petus-ja kulttuuritoimen menot kunnittain 1995 (mk/asukas) 146. Kuntien kokonaismenot 1995 (mk/asukas) 147. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset % verorahoituksesta 1995 (karttakuva) 148. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/äyri) (karttakuva) 149. Vakavaraisuus kunnittain 1995 (penniä/äyri) (karttakuva) 150. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat 1995 (penniä/äyri) (diagrammikuva) 151. Kuntien lyhyt-ja pitkäaikaiset velat (mk/asukas) 1995 152. Kassan riittävyys kunnittain 1995 153. Kuntien lainojen korot ja kuoletukset % verorahoituksesta 1995 (diagrammikuva) 154. Vakavaraisuus kunnittain (penniä/äyri) 1995 (diagrammikuva) 155. Vakavaraisuus kunnittain (% verorahoituksesta) Aluekatsaukset 1996

Tilastokeskuksen uudet aluekatsaukset ovat kokoomajulkaisuja, jotka sisältävät valmiiksi muokattua aluetietoa kunnista, seutukunnista ja maakunnista havainnollisina teemakarttoina ja diagrammeina.

Pohjois-Suomen katsaus Itä-Suomen katsaus Länsi-Suomen katsaus Etelä-Suomen katsaus

Teollisuuden jalostusarvo Työpaikkaomavaraisuus Yksityinen sähkönkulutus kunnittain 1995 kunnittain 1994 kunnittain 1994

f~~l Maakuntaraja

Omavaraisuus (%) I----- 1 45.0-73.0 M 73.1 -8 5 .0 WH 85.1-93.0 M l 93.1 - 99.9 ■ H 100.0 -131.0

Laraa:TK/T»offi M:T>OS4Nt4l»ito*yndaryty , S«h*ill

Ikä- ja sukupuolirakenne Uudellamaalla 31.12.1995 Väestön kokonaismäärä: 1 326 569

5*4 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% [(□Miehet □Nai*el| Uhda; TICVtesl& 1804:9 ------1 1

Konkurssiin haettujen yritysten määrät Oulun ja Lapin lääneissä neljännesvuosittain 1990 - 1996

Vuosinaljinne* IdOulunliM □ Lapinliiiil Uha»;nwoofainM»»doB»««______1 1

Seutukuntakatsaus

Yhteensäviisi julkaisua, joissa aluetietoa väestöstä, elinkeinoelämästä, työllisyydestä, kunnallistaloudesta, bruttokansantuotteesta, koulutuksesta, asumisesta ja rakentamisesta, liikenteestä, energiasta, ympäristöstä, aluepolitiikasta ja vaaleista.

Tilaukset: Tilastokeskus, Aluepalvelutoimistot: Mikkeli 015-161461 Seinäjoki 06-414 4539 Oulu puh. 08 - 537 2046 Tampere 03 - 223 2240 Turku 02 - 274 3430 Pohjois-Suomen katsaus 1996 antaa päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille tuoretta ja valmiiksi muokattua aluetietoa Pohjois-Suomesta. Katsaus sisältää 171 havainnollista diagrammia ja kuntapohjaista teemakarttaa, joissa esitetään tietoa Pohjois-Suomesta.

- väestöstä - koulutuksesta - elinkeinoelämästä - bruttokansantuotteesta - työllisyydestä - asumisesta - terveys- ja sosiaalipalveluista - liikenteestä - energiasta - ympäristöstä - kunnallistaloudesta - aluepolitiikasta - vaaleista

Katsaus sisältää myös 16 diagrammikuvan kansainvälisen tarkastelun. Julkaisussa olevia kuvia tai kuvien pohjana olevaa tilastoaineistoa voi tilata Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta. Kuvia tehdään myös värillisinä kalvoina, joita päivitetään jatkuvasti.

Vastaavan tietosisältöisinä tuotetaan myös Itä-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset.

Katsauksen on tuottanut Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelu.

Myynti: 9789517272612 Tilastokeskus, Oulun aluepalvelu Kiviharjuntie 11 90220 OULU ISSN 1238-9064 Puh. (08) 537 2046 ISBN 951-727-261-8 Faksi (08) 537 2047 9 789517 272612