Suomen Sotahistoriallinen Seura Ry 75 Vuotta Sotahist75taitto.Qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 3

Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 1

Suomen Sotahistoriallinen Seura ry 75 vuotta Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 3

PASI KESSELI Suomen Sotahistoriallinen Seura ry 75 vuotta

Suomen Sotahistoriallinen Seura Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 4

Taitto ja typografia Jorma Luotio

ISBN 978-951-95218-7-9

Tallinna Raamatutrükikoda OÜ Tallinn 2018 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 5

SISÄLLYS

Esipuhe ...... 9 Lukijalle ...... 11

SOTAMUISTOYHDISTYS PERUSTETAAN ...... 13

TOIMINTA SOTAMUSEOSEURANA ...... 19 Esitelmistä ja retkistä Sotamuseoseuran alkuvuosina ...... 20 Sotamuseon tukena ...... 24 Alkuvuosien julkaisutoiminnasta ...... 25 Seuran talous ja jäsenmäärän kehitys vuosina 1950–1957 ...... 25

SOTAMUSEOSEURASTA SOTAHISTORIALLISEKSI SEURAKSI ...... 28 Ensimmäinen ulkomaanmatka sekä muistoja kotiseutujuhlia ..... 31 Seuran taloudellinen tilanne 1950-luvun lopussa ...... 33

SOTAHISTORIALLISEN SEURAN TOIMINTA VAKIINTUU 1960-LUVULLA ...... 35 Ensimmäiset kunniajäsenet ja muutoksia johto kunnassa ...... 35 Retket suuntautuvat edelleen kotimaahan ...... 38 Esitelmäkokouksia myös syksyisin ...... 41 Julkaisutoiminta 1960-luvulla ...... 44 Muistomerkkialoitteita ...... 45 Seura hankkii pienoismiekan ...... 46 Jäsenmäärän kehitys ja talous 1960-luvulla ...... 48

SUOMEN SOTAHISTORIA OHJAA TOIMINTAA 1970-LUVULLA ...... 50 Vuosikirjan julkaisemista jatketaan ...... 50 Esitelmäkokoukset painottuvat talvi- ja jatkosotaan ...... 52 Pääosa retkistä tehdään edelleen kotimaassa ...... 54 Muita 1970-luvun tapahtumia ...... 57 Seuran hallinnosta, jäsenyydestä ja taloudesta 1970-luvulla ...... 59

MONIPUOLINEN 1980-LUKU ...... 62 Puheenjohtaja vaihtuu 1980-luvulla kahdesti ...... 62 Aloitteita Sotamuseon ja ase- ja varusharrastajien tueksi ...... 65

5 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 6

Sotahistoriallisesta Aikakauskirjasta seuran vuosikirja ...... 66 Seura täyttää 40 vuotta – ensimmäiset ansiomerkit ...... 68 Ansiomerkit hyväksytään käyttöön ...... 68 40-vuotisjuhla 20.2.1984 ...... 69 Ensimmäinen pitkä ulkomaanmatka – kotimaassa tutut kohteet ...... 71 1980-luvullakin esitelmöidään talvi- ja jatkosodasta ...... 74 Seuran varallisuus kasvaa – jäsenmäärä ylittää 400 ...... 77 Muita 1980-luvun tapahtumia ja tekemisiä ...... 79

SUUNNITELMALLISUUS LISÄÄNTYY 1990-LUVULLA ...... 82 Ensimmäinen pitkän tähtäimen suunnitelma ...... 82 Seura täyttää 50 vuotta ...... 85 Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professuuria rakentamassa ...... 86 Jäsenmäärä kasvaa maltillisesti – talous pysyy vakaana ...... 87 Esitelmiä ja seminaareja 1990-luvulla ...... 88 1990-luvun seminaareista ...... 91 Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan teemanumeroita ja muuta julkaisutoimintaa ...... 92 Muuta julkaisutoimintaa 1990-luvulla ...... 94 Ulkomaanmatkojen määrä lisääntyy – Venäjä ykköskohde ...... 95

UUSIA TOIMINTOJA JA TOIMINTAPERIAATTEITA 2000-LUVULLA .. 104 Seura täyttää 60 vuotta – säännöt uusitaan ja seuran nimeksi Suomen Sotahistoriallinen Seura ...... 104 Seuran jäsenmäärä kasvaa merkittävästi ...... 106 Seuran internet-kotisivuja kehitetään ...... 107 Jäsenkirjeitä ryhdytään lähettämään sähköpostitse ...... 109 Palkitsemiset jatkuvat ja uudeksi muistamisesineeksi mitali ...... 110 Sotahistoriallisen Seuran pro gradu -palkinto perustetaan ...... 112 Aikakauskirja uudistetaan ja kirjamessut ohjelmaan ...... 114 Sidosryhmätoiminta lisääntyy ...... 117 Hallinnollisia hankkeita ...... 121 Seuran talous pysyy vakaana ...... 123 Kokousesitelmien aiheet edelleen pääosin Suomen sodista ...... 124 Sotatieteiden päiviä, yleisöluentosarjoja ja maakuntaseminaareja .. 128

6 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 7

Sotatieteiden päivät ...... 128 Yleisöluentosarjat ...... 129 Yleisö (maakunta) -seminaarit ...... 130 2000-luvun matkat suuntautuvat yhä enemmän ulkomaille ...... 132 Matkat Venäjälle ...... 132 Muut ulkomaanmatkat ...... 136 Kotimaanretket ...... 140

2010-LUVULLA TOIMINNAN TUEKSI STRATEGIA JA TOIMINTAKÄSIKIRJA ...... 142 Hallintoa vakioidaan ...... 142 Seuran jäsenmäärä ylittää tuhat ...... 145 Sotahistoriallinen Seura täyttää 70 vuotta ...... 146 Kotisivut saadaan toimiviksi ja niitä myös kehitetään ...... 148 Seuran arkisto järjestetään ...... 152 Sotahistoriallinen Aikakauskirja monipuolistuu ...... 154 Yhteistoimintaa ja edustamista ...... 156 Pro gradu -palkintoehdokkaita vähän ...... 160 Seuran talous pysyy vakaana 2010-luvulla ...... 162 Esitelmäkokouksia laajasta aihepiiristä – miniseminaarit ohjelmaan ...... 162 Luentosarjat ovat suosittuja ...... 167 Yleisöseminaarit jatkuvat ...... 169 Ulkomaanmatkoista toisiinsa liittyvä sarja ...... 171 Matkat Venäjälle ...... 171 Matkat Keski-Eurooppaan ...... 174 Muut ulkomaanmatkat ...... 177 Retket kotimaassa ...... 180

LOPUKSI ...... 184

LÄHTEET ...... 189 Lähdeviitteet...... 195

LIITTEET...... 227 Liite 1 Sotahistoriallisen Seuran johtokunnat/hallitukset ja toimihenkilöt vuosina 1949–2018 ...... 227

7 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 8

Liite 2 Sotahistoriallisen Seuran retket ja matkat vuosina 1949–2018 .. 238 Liite 3 Sotahistoriallisen Seuran esitelmät ja jäsenistön teemaseminaarit vuosina 1949–2018 ...... 245 Liite 4 Sotahistoriallisen Seuran palkitsemiset ...... 253 Liite 5 Sotahistoriallisen Seuran kotiseutuj uhlat, yleisöluentosarjat ja yleisöseminaarit (maakuntaseminaarit) vuosina 1955–2018 ...... 255 Liite 6 Sotahistoriallisen Seuran pro gradu -palkinnot ...... 259 Liite 7 Sotahistoriallisen Seuran jakamat pro gradu -palkinnot 2005–2018 tutkimustraditioiden mukaan ja palkinto sijojen jakautuminen vuosittain ...... 262

HENKILÖHAKEMISTO ...... 263

8 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 9

ESIPUHE

Vanhan sanonnan mukaan »suutarin lapsella ei ole kenkiä» Sanontaa mukaillen Suomen Sotahistoriallisen Seuran omaa toimintaa ei ole aikaisemmin kattavasti dokumentoitu tutkimuksen muotoon. Seuran täyt- täessä tammikuussa 2019 seitsemänkymmentäviisi vuotta tämä puute on korjattu. Sotilasprofessori (emeritus), eversti evp. Pasi Kesselin laatima histo- riateos valottaa Suomen Sotahistoriallisen Seuran toiminnan eri osa- alueita ja toimijoita vuodesta 1944 vuoteen 2019. Pasi Kesseli ansaitsee laatimastaan teoksesta kaiken mahdollisen kiitoksen. Teksti muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, josta niin seuran jäsenet kuin muutkin sotahistoriasta kiinnostuneet löytävät kiinnostavaa uutta tietoa jäsen- nellyssä muodossa. Suomen Sotahistoriallinen Seura viettää 75-vuotisjuhliaan erinomaisen hyvissä voimissa. Lähes 1200 aktiivijäsenen voimin seuramme toimii vireästi. Kirja jaetaan jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle ilman eri maksua. Historiateoksen laatimisessa tarvitaan kirjan tekijän lisäksi monen- laista osaamista. Tämän julkaisun valmistumisesta on ilo antaa yhteis- kiitokset monille teoksen valmistumiseen vaikuttaneille seuran jäsenil- le. Nimeltä on syytä nostaa esiin dosentti Pasi Tuunainen, joka seuran hallituksen sisällä on johtanut teoksen suunnittelua, filosofian tohtori Tapio Koskimies teoksen kieliasun tarkastamisesta ja filosofian maisteri Riitta Blomgren käytännön järjestelyistä kirjan taiton ja painotyön osalta. Kirjan taitosta ja kannen suunnittelusta vastannut Jorma Luotio ansaitsee lämpimät kiitokset ammattitaidolla ja joustavasti toteutetusta työstä. Kirjan valmistumisen ovat taloudellisella tuellaan mahdollista- neet Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Sotavahinkosäätiö.

9 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 10

Suomen Sotahistoriallisen Seuran puolesta haluan kiittää Pasi Kesse- liä erinomaisen korkealuokkaisesta historiateoksesta. Samalla haluan toivottaa seuran jäsenille ja muille sotahistoriasta ja Suomen Sotahisto- riallisesta Seurasta kiinnostuneille ajatuksia herättäviä lukuhetkiä.

Mikko Karjalainen Sotahistorian apulaisprofessori Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n puheenjohtaja

10 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 11

LUKIJALLE

Suomen Sotahistoriallisen Seuran edeltäjä, Sotamuistoyhdistys, perustettiin tammikuussa 1944. Yhdistyksen päämääränä oli tehdä Suomen sotahistoriaa tunnetuksi koko kansan keskuudessa. Vuonna 1949 yhdistyksen nimi muutettiin Sotamuseoseuraksi, joka toimi aluksi erityisesti ase- ja varushistorian harrastajien, tutkijoiden ja keräilijöiden yh- dyselimenä. Sotamuseoseuran toiminta Sotamuseon ja Sota-arkiston kannatusyhdistyksenä koettiin kuitenkin hyvin pian liian kapea- alaiseksi. Niinpä vuonna 1957 sen nimi muutettiin Sotahistorialliseksi Seuraksi ja seuran säännöt muutettiin siten, että toiminnan päämää- räksi määritettiin sotahistoriallisen tutkimustyön ja asianharrastuksen aatteellinen ja taloudellinen tukeminen. Päämäärään pyrittiin järjestä- mällä näyttelyitä, esitelmiä, elokuvaesityksiä ja muunlaisia valistustilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa. Toimintansa alussa vuoden 1950 lopussa seuralla oli 74 henkilöjäsentä, 19 niin sanottua ainaisjäsentä ja kuusi yhteisöjäsentä. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti tulevina vuosikymmeninä siten, että 1990-luvun lopussa jäsenmäärä ylitti 500, ja sitten kasvu kiihtyi siten, että vuonna 2012 jä- senmäärä ylitti 1000. Tänään seuralla on lähes 1200 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu edellytti Sotahistoriallisen Seuran johtokunnalta, sittemmin hallitukselta, moninaisia ponnisteluja jäsenkunnan hyväksi. Jäsenistön kasvaessa seuran toimintamuodot monipuolistuivat ja järjes- tettyjen tapahtumien määrä kasvoi. Seura on 75 toimintavuotensa aikana järjestänyt satoja erilaisia sotahistoriaan liittyviä tapahtumia. Saa- vutus on kunnioitettava, kun ottaa huomioon, että kaikki on ollut va- paaehtoistyötä.

11 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 12

Seuralla on tänään suurehko, sotahistoriasta kiinnostunut jäsenkun- tansa, ja toiminnan taloudelliset perusteet ovat kunnossa. Jäsenistö on kuitenkin vanhenemassa. Seuran hallinto on tietoinen tästä, mutta ei yksin selviä uusien jäsenten rekrytoinnista. Tässä tarvitaan myös rivijä- senten aktiivisuutta ja ymmärrystä sosiaalisen median tarjoamista mah- dollisuuksista. Sotahistoria kiinnostaa kuitenkin suomalaisia edelleen. Mahdollisuudet siihen, että Suomen Sotahistoriallinen Seura voi jatkos- sakin hyvin, ovat olemassa. 268 sivuun ei mahdu seuran kaiken toiminnan kertominen. Kirjan tekstiosuudessa on kuitenkin pyritty hahmottamaan seuran menneiden vuosien toimintamuodot ja niiden muutokset, ja liitteisiin on lisäksi koottu yksityiskohtaista tietoa seuran hallinnosta ja järjestetyistä tapahtumista. Kirjan tekemistä ovat auttaneet monet seuran jäsenet. Näiden henki- löiden nimiä vilahtelee viitteissä. Yhteinen kiitos heille kaikille.

Onnittelut 75-vuotiaalle Suomen Sotahistorialliselle Seuralle ja sen jä- senille.

Veräjämäessä 30. syyskuuta 2018

Pasi Kesseli

12 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 13

Sotamuistoyhdistys perustetaan

Suomen Sotahistoriallisen Seuran1 katsotaan perustetun 18. tammikuuta 1944 nimellä Sotamuistoyhdistys. Seuralla oli nimikaima jo 1920-luvulla, jolloin kenraalimajuri (sittemmin kenraaliluutnantti) Hannes Ignatius perusti Sotahistoriallisen Seuran vuonna 1920. Tämä seura toimi itsenäisenä kuitenkin vain lyhyen ajan, Matti Lappalaisen mukaan vuoteen 1926, jolloin se sulautui jaostona Suomen Sotatieteel- liseen Seuraan. Vuonna 1935 Ignatiuksen perustama seura lakkautti it- sensä kokonaan ja luovutti arkistonsa ja rahavaransa Suomen Sotatie- teelliselle Seuralle.2 Ignatiuksen perustama seura ehti laatia itselleen säännöt ja pitää myös kokouksia lyhyehkönä toiminta-aikanaan. Seuran päämäärä oli tehdä Suomen sotahistoriaa tunnetuksi koko kansan keskuudessa. Ohjelmaan kuuluivat sotahistorian alan tutkimuksen tukeminen ja julkaiseminen sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuudet. Tällä toimintaideologiallaan – tehdä Suomen sotahistoriaa tunnetuksi koko kansan keskuudessa – Ignatiuksen Sotahistoriallinen Seura muistutti nykyistä Sotahistoriallista Seuraa. Suomen Sotatieteellisen Seuran sotahistoriallinen (sotahistorian) jaosto ei kuitenkaan mahdollistanut kaikkien asianharrastajien, erityisesti siviilien mukanaoloa, eikä Sotatieteellisen Seuran sotahistorian jaos - toa ole tämän vuoksi pidetty nykyisen Suomen Sotahistoriallisen Seu- ran edeltäjänä.3 Matti Lappalaisen mukaan ajatuksen nykyisen seuran edeltäjänä pidetyn Sotamuistoyhdistyksen perustamisesta esitti tiettävästi ensimmäi- senä valtionarkeologi, filosofian tohtori Carl Axel Nordman johtamas- saan Sotamuseolautakunnan kokouksessa vuonna 1942. Asia jäi kuitenkin kypsymään, kunnes marraskuun 13. päivänä 1943 kapteeni Reino Palmroth kutsui koolle uuden kokouksen, jossa keskusteltiin Sotamu- seon kannatusyhdistyksen perustamisesta. Kokous pidettiin Suomen messujen tiloissa Messuhallissa (nykyisin Kisahalli).4

13 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 14

Puheenjohtajina kokouksessa toimivat professori Viljo Mansikka ja maisteri Toivo Okkola. Aluksi Suomen messujen toimitusjohtaja Harry Röneholm alusti Sotamuistoyhdistyksen merkityksestä, minkä jälkeen käydyissä keskusteluissa päädyttiin yksimielisesti siihen, että Sotamuis- toyhdistys on perustettava. Tavoitteena oli Sotamuseota tukeva aatteellinen ja myös varoja keräävä yhdistys, joka samalla olisi myös Puolus- tusvoimia ja Sotamuseota yhdistävä elin. Kokoukseen osallistui 17 hen- kilöä. Tässä kokouksessa oli jo esillä myös nimiehdotus Sotamuistoyh- distys.5 Marraskuun 1943 kokouksessa Sotamuistoyhdistyksen perustamis- asian eteenpäin viemiseksi muodostettiin erillinen toimikunta, johon kuuluivat maisteri Torsten Steinby, sotilasvirkailija Olavi Parkkinen, toimitusjohtaja Röneholm, valtionarkeologi Nordman ja sota-arkistonhoitaja, filosofian maisteri Lauri Kujala. Toimikunnan tehtävänä oli yhdistyksen sääntöehdotuksen laatiminen ja perustavan kokouksen koolle kutsuminen vielä samassa kuussa. Tämä viimeksi mainittu ei toteutunut näin nopealla aikataululla, mutta nopeasti kuitenkin, koska Sota- muistoyhdistyksen perustava kokous pidettiin heti seuraavan vuoden alussa, 18.1.1944.6 Sotamuistoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Katajanokan Up- seerikasinon (Upseerikerhon) Karimo-salissa mainittuna päivämääränä, 18. tammikuuta 1944. Puheenjohtajana tuossa kokouksessa oli johtaja Röneholm. Kokouksessa uudelle yhdistykselle valittiin väliaikainen johtokunta, jonka jäseniksi tulivat professori Einar W. Juva, maisteri Eino E. Suolahti, pankinkamreeri Väinö S. Varheenmaa, valtionarkeologi Nord- man, sotamuseonhoitaja, filosofian maisteri Kauko Rekola, sota-arkistonhoitaja Kujala, filosofian tohtori Kustaa Vilkuna, johtaja Röneholm, kapteeni Palmroth, kauppaneuvos Walter Rydman, insinööri Olli Kyy- koski ja kamreeri Wilho Schildt. Varajäseniksi valittiin jääkärieversti- luutnantti (sittemmin jääkärieversti) Eero Kuussaari, professori Albert Hämäläinen, jääkärieversti Lauri Leander ja johtaja Risto Orko. Väliai- kaisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin professori Juva, sihteeriksi maisteri Suolahti ja rahastonhoitajaksi pankinkamreeri Varheen- maa.7 Väliaikainen johtokunta sai tehtävän hoitaa yhdistyksen rekisteröi- minen ja valmistella vuosikokous. Yhdistys painatti myös lentokirjasen (kiertokirjeen tai jäsenkirjeen), jossa pyydettiin maksamaan jäsenmaksu,

14 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 15

Sotamuistoyhdistys ry:n perustava kokous Katajanokan Upseerikasinolla ⎮ Helsingissä 18.1.1944. Eturivissä keskellä on yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu professori Einar W. Juva. Kuva Kansallisarkisto.

joka oli yksityiseltä henkilöltä 50 markkaa (vastaa nykyrahassa noin yh- deksää euroa) vuodessa, ainaisjäseneltä kertamaksuna 1000 markkaa (noin 179 euroa) ja lahjoittajajäseneltä kertamaksuna 5000 markkaa (noin 890 euroa). Lisäksi myös yhteisöt hyväksyttiin jäseniksi. Yhteisön vuosimaksu oli 500 markkaa (vajaat 90 euroa) ja jos yhteisö halusi ai- naisjäseneksi, maksu oli 10000 markkaa (noin 1790 euroa).8 Kaksi päivää perustavan kokouksen jälkeen 20.1.1944 yhdistys pyysi Yleisesikunnan päälliköltä jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiltä yhdistykselle toimilupaa. Päämajan sotahistoriallisen toimiston päällikkö, jää- kärieversti Heikki Nurmio teki vielä vahvan puoltavan lausunnon Sota- muistoyhdistyksen perustamislupa-anomukseen lähettämällä 1.2.1944 Päämajan komento-osaston päällikölle, kenraaliluutnantti Wiljo Tuom- polle kirjeen, jossa hän kannatti lämpimästi Sotamuistoyhdistyksen perustamista kirjoittaen, että Ruotsissa vastaavanlainen yhdistys Förenin-

15 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 16

gen Armémusei Vänner on toiminut tuloksellisesti ja menestyksellisesti. Nurmio oli ollut Ignatiuksen perustaman Sotahistoriallisen Seuran sihteeri ja tiesi, mistä kirjoitti.9 Kärjistynyt sotilaspoliittinen tilanne keväällä 1944 aiheutti sen, että samaksi kevääksi suunniteltua vuosikokousta ei saatu aikaan. Yhdistyk- sen säännöt kuitenkin painettiin, ja lisäksi molemmilla kotimaisilla kie- lillä julkaistiin yhdistyksen suunniteltua toimintaa esittelevä pamfletti Mihin Sotamuistoyhdistys pyrkii?. Lopulta vajaa viikko jatkosodan päät- täneen aselevon jälkeen Oikeusministeriö hyväksyi Sotamuistoyhdistyk- sen yhdistysrekisteriin 11.9.1944.10 Vuonna 1944 painettujen sääntöjen 2 §:n mukaan Sotamuistoyhdis- tykseen – ruotsiksi Krigsminnesföreningen r.f. – kuului henkilöitä, toi- minimiä ja yhteisöjä, joita kiinnosti Suomen sotamuistojen tallettaminen ja vaaliminen. Yhdistyksen päämääräksi kirjattiin sotamuistoja keräävien ja hoitavien laitok- sien, käytännössä Sotamuseon ja Sota-arkiston tukeminen Suomen puolustusvoimissa. Yhdistys toteutti päämääräänsä hankkimalla edellä mainituille laitoksille lahjoituksia, kartuttamalla niiden ko- koelmia ja avustamalla niitä ko- koelmien kunnossapidossa ja huollossa. Yhdistyksen tarkoituksena oli myös tehdä »propagandaa» tälle asialle [tehdä asiaa tunnetuksi, lisäys PKe] järjestämällä näyttelyitä, esitelmiä, elokuvaesi- tyksiä ja muunlaisia valistustilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisu- ja muuta tarkoitukseen sovel- tuvaa julkista toimintaa.11 Suomen Sotahistoriallisen Seuran Alkupääomansa Sotamuistoyh- ⎮ edeltäjän, Sotamuistoyhdistyksen distys sai lahjoituksista, joita oli ensimmäiset säännöt painettiin saatu jo ennen yhdistyksen perus- vuonna 1944. Kuva Kansallis - tamiskokousta. Lahjoittajia oli arkisto.

16 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 17

kaikkiaan 20 ja kokoon saatu summa 125000 markkaa (vastaa nykyrahassa runsasta 22000 euroa). Lisäksi yhdistykselle lahjoitettiin materiaalia, muun muassa tontti, lautatavaraa ja nauloja Sotamuseolle lah- joitettuja lentokoneita varten rakennettavaksi suunniteltuun halliin Tik- kurilaan.12 Vuosien 1944–1948 tilikirjoja ei löydy arkistosta, joten sitä, miten saadut rahavarat käytettiin, ei pysty arkistoaineistosta todenta- maan. Jatkosodan jälkeisten »vaaran vuosien» olosuhteissa Sotamuistoyh- distyksen toiminta jäi vähäiseksi. Asian omakseen tunteneita henkilöitä asiantila jäi kuitenkin vaivaamaan, ja lopulta 11.9.1949 eli päivälleen viisi vuotta Sotamuistoyhdistyksen hyväksymisestä yhdistysrekisteriin väliai- kainen johtokunta päätti ryhtyä toimenpiteisiin yhdistyksen toiminnan aloittamiseksi uudelleen. Näin toiminta elpyi. Samassa yhteydessä yhdistyksen nimi muutettiin yhdistyksen alkuajan toimintaa paremmin kuvaavaksi Sotamuseoseura r.y:ksi (Krigsmuseisamfundet r. f.). Oikeus- ministeriö hyväksyi nimenmuutoksen 12.10.1949. Sotamuseoseuran en- simmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kenraalimajuri evp. (sittemmin kenraaliluutnantti) Väinö J. Oinonen.13 Kun Sotamuistoyhdistyksen toiminta vuonna 1949 elvytettiin Sota- museoseura-nimisenä, seuran toimintaa myös laajennettiin siten, että seura tuli toimimaan kaikkien ase- ja varushistorian harrastajien, tutkijoiden ja keräilijöiden yhdyselimenä. Tämän sääntöuudistuksen takana oli Lappalaisen mukaan seuran uuttera toimimies ja seuran sihteeri, sotamuseonhoitaja Kauko Rekola. Uudessa seuran johtokunnassa (nykyisin hallitus) oli 14 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Johtokunnan varsinaisten jäsenten paikoista neljä oli sidottu virka-asemaan tai tehtä- vään. Nämä olivat Puolustusvoimain Pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkö, sotamuseolautakunnan puheenjohtaja, sotamuseon hoitaja ja sota-arkistonhoitaja.14 Entisiä Sotamuistoyhdistyksen johtokunnan jäseniä uudessa johtokunnassa oli varajäsenet mukaan lukien kahdeksan, ja muutoinkin johtokunta oli hyvin arvovaltainen tuon ajan suomalaisessa yhteiskunnassa. Sotamuseoseuran säännöiksi hyväksyttiin Sotamuistoyhdistyksen säännöt. Kuitenkin jo vuosikokouksessa 23.2.1951 Katajanokan Upsee- rikasinon Karimo-salissa, missä seuran kokoukset yleensä pidettiin 1990- luvun lopulle saakka, keskusteltiin seuran sääntöjen 5 §:n muuttamisesta. Tässä pykälässä säädettiin seuran jäsenyydestä. Jäsenkuntaan haluttiin

17 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 18

mukaan aktiivisia sotahistorian harrastajia, ei vain esineellisen sotahistorian ammattilaisia tai sotahistorian tutkijoita. Ajatus sai kannatusta ja sääntöjen 5 § muutettiin yksimielisesti siten, että johtokunnan harkinnan mukaan Suomen kansalainen voitiin ottaa seuran jäseneksi. Samalla pää- tettiin myös, että rekisteröity seura ja yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö voi myös samoin edellytyksin liittyä seuran yhteisöjäseneksi. Li- säksi johtokunta pystyi harkintansa mukaan hyväksymään tai kutsumaan seuralle myös kirjeenvaihtajajäseniä ja kutsumaan myös jäsenik- seen sekä suomalaisia että ulkomaisia henkilöitä, jotka olivat ansioitu- neesti toimineet seuran ja sen tarkoitusperien hyväksi. Oikeusministe- riö hyväksyi tämän sääntömuutoksen 29.6.1951.15 Sotamuseoseuran ja (Suomen) Sotahistoriallisen Seuran johtokunnan ja hallituksen jäsenet vuosina 1944–2018 on esitetty liitteessä 1.

18 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 19

Toiminta Sotamuseoseurana

Sotamuseoseuran alkuvuosien toiminta muodostui vuosikokouksista, retkistä kotimaan sotahistoriallisille paikoille sekä esitelmätilaisuuksis- ta. Kenraalimajuri Oinonen johti Sotamuseoseuran toimintaa vuosikokoukseen 1954 saakka, jolloin hän pyysi vapautusta puheenjohtajan tehtävästä muuttaessaan pois pääkaupunkiseudulta. Samana vuonna seuran johtokunta pohti kenraaliluutnantiksi ylennetyn Oinosen kutsumista seuran kunniajäseneksi. Seuran työvaliokunnassa oli jo suunniteltu Oinosen kutsumista kunniajäseneksi, mutta käydyissä keskusteluissa päädyttiin kuitenkin siihen, että Sotamuseoseuran viiden vuoden toiminta-aika oli liian lyhyt kunniajäsenten kutsumiseksi. Asia päätet- tiin ottaa uudelleen esille, kun seura täyttäisi 10 vuotta.16 Tätä ei ilmeisesti tehty, koska kenraaliluutnantti Oinosta ei koskaan kutsuttu seuran kunniajäseneksi. Oinosen seuraajaksi Sotamuseoseuran puheenjohtajaksi valittiin 26.2.1954 kenraalimajuri Tauno Viktor (T. V.) Viljanen. Hänen puheenjohtajakautensa oli kuitenkin lyhyt. Vuonna 1956 Viljanen nimitettiin Yleisesikunnan päälliköksi. Ilmeisesti tehtävä vei hänen aikaansa siinä määrin, että hän luopui seuran puheenjohtajuudesta vain vuoden kes- täneen toimikauden jälkeen. Viljasen jälkeen seuran puheenjohtajaksi valittiin vuosikokouksessa 1955 kenraalimajuri Niilo Sario, joka toimi tässä tehtävässä kahdeksan vuotta aina vuoden 1963 lopulle saakka. Sa- massa kokouksessa johtokunnan varajäseneksi valittiin everstiluutnantti (sittemmin eversti) Keijo Mikola, josta myöhemmin tuli Sotahistorialli- sen Seuran puheenjohtaja ja kunniajäsen. Seuran sihteerinä toimi vuodesta 1950 alkaen aina vuoteen 1965 sotamuseonhoitaja, filosofian maisteri (sittemmin filosofian tohtori) Kauko Rekola.17

19 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 20

ESITELMISTÄ JA RETKISTÄ SOTAMUSEOSEURAN ALKUVUOSINA

Sotamuseoseura järjesti sotahistoria-aiheisia esitelmiä yleensä vuosikokousten yhteyteen. Esitelmien aiheet olivat sekalaisia. Retkien kohteina 1950-luvun alkuvuosina olivat erityisesti kotimaan linnoitukset. Toukokuussa 1949 yhdistys teki retken Suomenlinnaan, missä tutustuttiin Sotamuseon laivasto- ja rannikkotykistöosastoihin, jonka jälkeen everstiluutnantti Uljas Rauanheimo piti esitelmän Helsingin ja Viapo- rin puolustuksesta Krimin sodan aikana. Seuraavana vuonna kesäkuussa seura teki retken Svartholman linnoitukselle Loviisaan, Ruotsinsalmen merilinnoitukselle, Kyminlinnaan, Langinkosken keisarilliselle kalama- jalle Kotkassa sekä Elimäelle ja Artjärvelle, missä tutustuttiin Ruotsin- vallan ajan sotilasasumuksiin. Alun perin matka oli suunniteltu touko- kuuksi 1950 ja kohteiksi Ruotsinsalmi ja Kotka, mutta matka oli peruttu vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Vuoden 1950 vuosikokouksessa filosofian maisteri Jorma Leppäaho piti esitelmän heittokeihäästä ja peitsitaktiikan synnystä.18 Marraskuussa 1951 seura vieraili Mannerheim-museossa. Oppaana oli majuri Rafael Bäckman, Mannerheimin sodanaikainen adjutantti. Mannerheimiin liittyi myös seuran esitelmätilaisuus 24. huhtikuuta Ka- tajanokalla, missä sotamuseonhoitaja Kauko Rekola piti esitelmän sotamarsalkan arvosta ja marsalkansauvasta. Vuoden 1951 vuosikokouksessa (23.2.) everstiluutnantti Erkki Hallakorpi esitelmöi tykistön ampuma- tarvikkeista.19 Syyskuussa 1952 seura teki uuden retken Kymenlaaksoon. Tällä 27.– 28.9. tehdyllä matkalla tutustuttiin Kyminlinnaan ja Kymijokilinjan sotahistoriallisiin kohteisiin sekä Pioneerimuseoon Korialla. Kotkan seudun esityksistä vastasivat Kotkan Klubi sekä hammaslääkäri Gösta Win- terbäck, joka esitelmöi Ruotsinsalmen meritaistelusta. Kymijokilinjan linnoitusraunioilla oppaina olivat majuri Olli Airola ja Pioneerimu- seossa everstiluutnantti Eero-Eetu Saarinen.20 Vuosikokousesitelmän 19.2.1952, rainaesityksen aiheesta »Kungliga livrustkammaren» piti rovasti Rolf Tiivola.21 Retket suomalaisille linnoituksille jatkuivat myös vuosina 1953–1956. Vuonna 1953 seura teki kaksi retkeä. Huhtikuun lopulla 25.4. tutustuttiin Hämeen linnaan ja sen museoon, Parolan leirialueeseen sekä Hä-

20 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 21

meenlinnan ja sen ympäristön nähtävyyksiin. Syyskuun lopulla, 26.9., kohteina olivat Raaseporin linnanrauniot ja Hangon seudun vanhat linnoitukset ja alueen sotahistoria. Vuosikokous vuonna 1953 pidettiin 27.2. poikkeuksellisesti Sotamuseossa Maurinkatu 3:ssa. Kokousesitelmän piti filosofian maisteri Matti Lauerma aiheesta »Ratsastava tykistö – edesmennyt aselaji».22 Vuonna 1953 seuran johtokunta myönsi poikkeuksellisesti myös yhden matka-apurahan. Sveitsistä oli tullut Sotamuseolle pyyntö avustaa sveitsiläisiä perustamaan Suomen sotahistoriallinen osasto johonkin sveitsiläiseen museoon. Matkaan lähti everstiluutnantti Uljas Rauan- heimo, jolle myönnettiin 15000 markan (nykyrahassa noin 480 euron) apuraha. Avustus oli poikkeuksellinen, koska se oli ensimmäinen seuran myöntämä avustus ja kohde oli ulkomailla. Lähteistä ei selviä, mitä Suo- men sotahistoriallinen osasto käytännössä tarkoitti tai oliko tällä hank- keella esimerkiksi jotain yhteyttä vuonna 1955 paljastettuun Manner- heimin muistomerkkiin Montreux’ssa.23 Vuonna 1954 sotahistoriapiireissä keskusteltiin ilmavoimamuseon perustamisesta Suomeen. Aihe oli esillä myös seuran vuosikokouksessa vuonna 1954, jolloin toimittaja Pärttyli Virkki piti esitelmän Suomen ilmailun varhaisvaiheista. Kokouksessa esitettiin toivomus, että Sotamu- seoseura ottaisi yhteyttä Ilmavoimien upseeristoon sekä Suomen Ilmai- luliittoon erillisen ilmavoimamuseon perustamiseksi Suomeen. Johto- kunta jätti asian seuran työvaliokunnan valmisteltavaksi.24 Vuoden 1954 kesäretki tehtiin jälleen itäiselle Uudellemaalle. Touko- kuussa (15.5.) tehdyllä retkellä kohteina olivat Loviisan kaupungin vanhat varustukset ja Svartholman linnoitus sekä Porvoon museo ja Por- voon linnavuori. Matkan aluksi retkeläiset perehtyivät Sotamuseon näyt- telyyn »Sota Suomen rannikolla vv. 1854–55». Loviisan kohteisiin tutustuttiin paikallisten oppaiden johdolla, minkä jälkeen tehtiin laivaretki Svartholmaan. Porvoon museossa oppaana oli museon intendentti, filosofian maisteri Marita Munck ja Porvoon linnavuorella eversti evp. Erkki Ruotsalo. Päivällinen nautittiin ravintola Skandinaviassa ja sen tarjosi laivanvarustaja Ragnar Nordström. Lisäksi syksyllä 1954 seura tutustui Kadettikouluun Santahaminassa kapteeni Pentti Multasen opastuksella.25 Vuonna 1955 Sotamuseoseuran vuosikokous pidettiin 28. helmikuuta. Puheenjohtaja, kenraalimajuri Sario otti esille kysymyksen eri puolilla maata olevien vanhojen sotilashautojen kunnostamisesta ja hoidosta.

21 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 22

Johtokunta velvoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin, jotka tulevina vuosina sitten alkoivat konkretisoitua. Kokousesitelmän rainakuvilla ha- vainnollistettuna piti maisteri Kauko Rekola aiheesta »Sotilaspäällystön tunnus- ja arvomerkit Ruotsin-vallan aikana».26 Sotamuseoseuran vuoden 1955 päätapahtuma oli Viaporin vuoden 1855 pommitusten muistotilaisuus Suomenlinnan Kustaanmiekalla. Oh- jelma koostui puheista, esitelmistä, »Viaporin puolustajat ja helsingittä- riä 100 vuotta sitten» -pukuesityksistä, yksin- ja yhteislaulusta, varuskunnan soittokunnan esityksistä sekä ilotulituksesta. Yleisöä oli noin 1000 henkeä. Juhlaa tukivat taloudellisesti eräät pääkaupungin yritykset ja yksityiset henkilöt. Lippuja varattiin kaikkiaan 2000, joista siis noin puolet myytiin. Väkeä olisi ehkä ollut tulossa enemmänkin, mutta kuljetukset Suomenlinnaan muodostivat pullonkaulan. Tästä huolimatta juhla onnistui hyvin ja tuotti voittoa noin 46 000 markkaa (nykyrahassa noin 1550 euroa). Juhla sai julkisuutta myös pääkaupunkiseudun leh- dissä, mikä oli ilmaista mainosta Sotamuistoyhdistykselle. Lisäksi Sa- noma Oy ja Ulkomainos Oy tukivat ohjelmalehtien painatuskuluissa ja mainostamisessa.27 Vuosikokous vuonna 1956 pidettiin 29. helmikuuta. Kokousesitel- män piti toimittaja Pärttyli Virkki jälleen ilmailumuseoaiheesta otsikolla »Mitä toimenpiteitä on tehty ilmailumuseon perustamiseksi maahamme Sotamuseoseuran vuoden 1954 vuosikokouksessa tehdyn aloitteen mukaisesti?» Elokuussa 1956 seuran retki suuntautui Varsinais- Suomeen. Retki oli kaksipäiväinen ja toteutettiin 17.–18. elokuuta. Vie- railukohteina olivat ensimmäisenä matkapäivänä Turun linna ja Käsi- työläismuseo. Lisäksi illalla pidettiin 3. Prikaatin upseerikerholla sotahistoriallisia esitelmiä Varsinais-Suomen sotahistoriasta. Toisena päivä- nä tutustuttiin Louhisaaren kartanoon, Liedon Vanhalinnan kartanoon sekä Seitsemän kirkon reitin nähtävyyksiin Merimaskun, Luonnon- maan ja Naantalin alueilla.28 Sotamuistoyhdistyksen, Sotamuseoseuran ja Sotahistoriallisen Seu- ran retket ja matkat vuosina 1949–2018 on esitetty liitteessä 2. Sotamuistoyhdistyksen, Sotamuseoseuran ja Sotahistoriallisen Seu- ran esitelmät vuosina 1949–2018 on esitetty liitteessä 3.

22 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 23

Sotamuseoseura järjesti 14.8.1955 Suomenlinnassa Viaporin pommituksen ⎮ 100-vuotismuistotilaisuuden. Kuvassa seuran edustajat vasemmalta eversti Uljas Rauanheimo, seuran puheenjohtaja, kenraalimajuri Niilo Sario, seuran sihteeri, filosofian maisteri Kauko Rekola ja rahastonhoitaja, johtaja Olavi Parkkinen kunnianosoituksella Suomenlinnan sankarivainajien muistomerkin äärellä. Kuva Kansallisarkisto.

23 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 24

SOTAMUSEON TUKENA

Sotamuseoseura toimi ennen kaikkea ase- ja varushistorian harrasta - jien, tutkijoiden ja keräilijöiden yhdyselimenä. Tämän vuoksi seura pyrki toimintansa alkuvaiheessa auttamaan Sotamuseota tilojen han- kinnassa, koska Sotamuseo oli sotien jälkeisinä vuosina välillä ilman näyttelytiloja. Niinpä jo Sotamuistoyhdistys oli helmikuussa 1945 jät- tänyt Puolustuslaitoksen majoitustoimikunnan päällikölle kenraaliluutnantti Harald Öhqvistille anomuksen tarpeellisen toimitilan järjes- tämiseksi Sotamuseota varten Kaartin kasarmin alueelta. Sotamuseo, joka talvisotaan saakka oli toiminut niin sanotussa Carpelanin kasarmissa ja bastionissa Suomenlinnassa vuosina 1923–1939 ja vuosina 1930–1933 myös Suomen vanhan sotaväen 1. Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonan kasarmissa Liisankatu 1:ssä Helsingin Kruununhaas- sa, oli sotien ajaksi väliaikaisesti suljettu. Vuosina 1943–1944 suurin osa Carpelanin bastioniin sijoitetuista kokoelmista evakuoitiin, koska tilat tarvittiin Puolustusministeriön Sähköpajan (sittemmin Valtion Sähköpajan) käyttöön. Tämän vuoksi vielä sotien jälkeenkin Sotamu- seota kehotettiin tilanpuutteen vuoksi pitämään esineensä toistaiseksi varastoituina, koska tilaa Sotamuseolle ei ollut.29 Vuosina 1946–1948 syntyi kuitenkin suunnitelma Sotamuseon näyt- telytoiminnan uudelleen aloittamisesta Suomenlinnassa. Tämä konkretisoitui marraskuussa 1948, jolloin Carpelanin bastionin osassa avattiin Sotamuseon laivasto-osaston näyttely, ja joulukuussa samana vuonna avattiin Kustaanmiekalla olevassa ammus- ja ruutivarastorakennuksessa myös Sotamuseon rannikkotykistöosaston näyttely.30 Huhtikuussa 1949 Puolustusministeriö lopulta osoitti Sotamuseolle tiloja myös kantakaupungista, Kruununhaasta, tällä kertaa Liisankatu 1:n viereisestä rakennuksesta Maurinkatu 1:stä. Siellä avattiin näyttely peruskorjatuissa tiloissa heinäkuussa 1952, vähän ennen Helsingin olym- pialaisten alkamista. Näyttelyn aihe oli Suomen armeija 1808–1952. Vuonna 1953 Sotamuseoseura pyrki myös etsimään vielä lisätilaa Sota- museolle.31

24 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 25

ALKUVUOSIEN JULKAISUTOIMINNASTA

Sotamuseoseuralla ja sen edeltäjällä Sotamuistoyhdistyksellä ei ollut omaa julkaisutoimintaa. Sotamuseo sen sijaan julkaisi vuonna 1948 Sota- museo 1948 -vuosikirjan. Koska Sota- museon vuosikirja oli myös Sotamu- seoseuralle tärkeä, tehtiin 1950-luvun alussa suunnitelma vuosikirjan julkaisuvastuun siirtämisestä Sota- museoseuralle. Rahoitusvaikeudet siirsivät tämän aikomuksen toteutumista, ja asia jäi, vaikka Sotamuseo- seura suunnitteli jatkuvan avustuksen anomista Puolustusministeriöltä voidakseen huolehtia Sotamuseon vuosikirjan julkaisemisesta. Sotamu- seo-vuosikirjoja julkaistiin kuitenkin yhteensä kuusi kappaletta vuosina 1948, 1949, 1950, 1951, 1953 ja 1955. Näistä ainakin kahta viimeistä ra- Sotamuseo-vuosikirjaa voidaan hoittivat tunnetut suomalaiset yri- ⎮ pitää Sota historiallisen aika - tykset, joiden nimet on julkaistu kaus kirjan edeltäjänä. vuosikirjojen 1953 ja 1955 viimeisel- Sotamuseo julkaisi vuosina lä sivulla. Sotamuseon vuosikirjat si- 1948–1955 yhteensä kuusi sälsivät pääasiassa ase- ja varushisto- Sotamuseo-vuosikirjaa. Kuva riallisia artikkeleita.32 Sotahistoriallinen Seura.

SEURAN TALOUS JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1950–1957

Sotamuistoyhdistys, lokakuusta 1949 alkaen Sotamuseoseura, sai vuoden 1949 aikana yhteensä 45000 markan lahjoitukset Kansallis-Osake- Pankilta, Oy Stockmann Ab:lta, Riihimäen Lasi Oy:ltä, Maanviljelysko- netehdas Oy:ltä ja Enso-Gutzeit Oy:ltä. Tuohon aikaan monien suoma-

25 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 26

laisten yritysten johtajat olivat vielä sodassa mukana olleita reservin upseereita, ja johtajien joukossa oli myös aktiivipalveluksessa olleita upseereita. Isänmaallisen järjestö- ja harrastustoiminnan tukeminen oli heille tärkeä asia. Lisäksi yksityisiä lahjoittajajäseniä oli 19 henkilöä. Saadut rahalliset avustukset lienevät vaikuttaneet Sotamuseoseuran toiminnan aktivoitumiseen. Vuoden 1949 tilinpäätöksessä Sotamuseo- seuralla oli vastattavaa noin 102 000 markkaa (nykyrahassa noin 4500 euroa). Tästä summasta jäsenmaksuina oli saatu noin 95000 markkaa, joten Sotamuistoyhdistyksen perustamisen yhteydessä saadut varat ei- vät olleet periytyneet Sotamuseoseuralle. Seuran jäsenmaksu vuonna 1949 oli 200 markkaa (nykyrahassa noin yhdeksän euroa) vuodessa ja ainaisjäseneltä kertamaksuna 2000 markkaa. Lahjoittajajäsenmaksu ja yhteisön ainaisjäsenmaksu oli pidetty alkuperäisenä, lahjoittajilta 5000 markkaa (noin 225 euroa) ja yhteisöiltä 10 000 markkaa. 33 Vuoden 1950 tilinpäätöksessä seuralla oli vastattavaa noin 81000 markkaa, pääosa tästä pankkisaatavia. Omaisuustase alkoi kasvaa tasaisesti. Vuonna 1954 seura sai varsinaisten jäsenmaksutulojen lisäksi seit- semältä lahjoittajajäseneltä lahjoituksena yhteensä 49 000 markkaa (nykyrahassa noin 1500 euroa). Samana vuonna seura alkoi sijoittaa tilin- päätöksien ylijäämää arvopapereihin, tosin sijoitukset olivat tässä vaiheessa vielä pieniä, yhteensä muutama tuhat markkaa. Arkistosta ei löydy vastausta siihen, mitä arvopapereita seura 1950-luvun alkupuolella hankki. Rahalahjoitusten lisäksi seura sai myös joitain materiaalisiakin lahjoituksia, jotka vaikuttivat seuran talouteen. Muun muassa Haarla- Yhtymä lahjoitti 1950-luvun lopulla paperit Sotamuseon vuosikirjan pai- namiseen.34 Vuonna 1955 tilivuoden voitto oli noin 55 000 markkaa, josta Suo- menlinnassa 14.8.1955 pidetyn Viaporin pommitusten muistojuhlan osuus oli noin 46 000 markkaa. Lippuja tapahtumaan myytiin 981 kappaletta. Vuonna 1955 seuralla oli vastattavaa noin 155 000 markkaa (nykyrahassa runsaat 5200 euroa), josta pankkisaatavia oli noin 150 000 markkaa. Arvopapereissa oli edelleen vain noin 5000 markkaa. 1950- luvun puolivälin voitolliset tilinpäätökset synnyttivät keskustelun tilin- päätöksien ylijäämän kiinnittämisestä arvopapereihin tai omaisuuden turvaamisesta muilla tavoin. Kesti kuitenkin vielä pari vuotta ennen kuin arvopapereita hankittiin suurempi määrä. Tämä tehtiin silloin, kun So- tamuseoseura muutti nimensä Sotahistorialliseksi seuraksi ja seuran säännöt uusittiin vuonna 1957.35

26 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 27

Jäsenmaksuja Sotamuseoseura korotti 1950-luvulla kahdesti. Vuosi- kokouksessa 1951 jäsenmaksu korotettiin 300 markkaan (noin 10 euroa). Helmikuussa 1953 vuosikokouksessa esitettiin jälleen jäsenmaksun korottamista 300 markasta 500 markkaan, mutta tätä esitystä ei hyväk- sytty. Sen sijaan, ainaisjäsenmaksu (vakinaisjäsenmaksu) korotettiin vuoden 1955 vuosikokouksessa 2000 markasta 3000 markkaan (noin 100 euroa).36 Vuoden 1950 lopussa seuralla oli 74 henkilöjäsentä, 19 ainaisjäsentä ja kuusi yhteisöjäsentä. Joulukuussa 1950 seuralle hyväksyttiin myös en- simmäinen kirjeenvaihtajajäsen, tanskalainen Aage Gyldenfalck, joka menneinä vuosina oli lahjoittanut Sotamuseolle runsaat määrät arvokasta museoesineistöä. Vuoteen 1958 mennessä jäsenmäärä oli kasvanut 120:een, joista henkilöjäseniä oli 94, ainaisjäseniä 21 ja yhteisöjäseniä viisi.37

27 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 28

Sotamuseoseurasta Sotahistorialliseksi Seuraksi

Vuonna 1957 Sotamuseoseuran nimi muutettiin muotoon Sotahisto- riallinen Seura r.y – Krigshistoriska Samfundet r.f. Sotahistorian aineiston, sekä kirjallisen että esineellisen, runsaus ja merkitys sekä tarve vaikuttaa sotahistorian koko alaan liittyvään tutkimukseen, osaltaan tukea sitä ja tehdä sotahistoriaa tunnetuksi yleisön keskuudessa johtivat lopulta siihen, että Sotamuseoseuran toiminta Sotamuseon ja Sota-arkiston kannatusyhdistyksenä koettiin liian kapea-alaiseksi. Niinpä Sota- museoseuran työvaliokunta valmisteli tammikuussa 1957 esityksen seuran nimen muuttamisesta enemmän sen toiminnan tavoitteita kuvaavaksi. Samassa yhteydessä myös seuran säännöt päätettiin tarkis- taa.38 Nimenmuutosehdotus ja sääntötarkistukset esitettiin vuosikokouksessa 28. helmikuuta 1957. Vaikka kysymys oli tärkeästä asiasta, kokouksessa oli läsnä vain 18 seuran jäsentä. Tämä ehkä helpotti ratkaisua. Vuo- sikokous hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. Varsinaisen vuosikokouksen jälkeen Sotahistoriallisen Seuran uudet säännöt ja nimenmuutosehdotus jätettiin sääntöjen määräämällä tavalla virallisesti pää- tettäväksi ylimääräiselle kokoukselle, joka kutsuttiin koolle vielä samana iltana.39 Oikeusministeriö hyväksyi nimenmuutoksen Yhdistysrekisteriin 18.5.1957. Tarkistetuissa säännöissä »itseoikeutettu johtokunnan jäse- nyys» poistettiin, toisin sanoen velvollisuus osallistua viran puolesta va- paaehtoisuuden pohjalla toimivaan yhdistykseen. Johtokunnan jäsenten määrää myös supistettiin siten, että varsinaisia jäseniä tuli olemaan yh- deksän ja varajäseniä kolme.40 Voidaan arvioida, että asioiden käsittely johtokunnassa helpottui, kun jäsenmäärä väheni. Seuran uudet säännöt julkaistiin vuonna 1958. Merkittävimmät muutokset uusissa säännöissä verrattuna vuoden 1944 sääntöihin tehtiin sääntöjen 2 § ja 3 §:iin. Toisen pykälän mukaan Sotahistorialliseen Seu-

28 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 29

raan kuului henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, joita kiinnosti Suo- men sotahistoriallisten muistojen tallettaminen ja vaaliminen. Seura toimi kuitenkin edelleen kaikkien ase- ja varushistorian harrastajain ja tutkijain yhdyselimenä. Seuran tärkeimpänä päämääränä oli tukea aat- teellisesti ja taloudellisesti sotahistoriallista tutkimustyötä ja asianhar- rastusta. Tätä työtä seura suoritti järjestämällä näyttelyitä, esitelmiä, elo- kuvaesityksiä ja muunlaisia valistustilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa.41 Kolmannessa pykälässä ohjeistettiin seuran varainhankinta. Toimin- nassaan tarvittavat varat seura sai kantamalla jäsenmaksuja, vastaanot- tamalla lahjoja ja testamentteja, suorittamalla rahankeräyksiä sekä toi- meenpanemalla arpajaisia ja maksullisia juhlatilaisuuksia. Tarvittaessa seura hankki asianomaisen luvan.42 Uusien sääntöjen vahvistamisesta tiedotettiin jäsenistölle jäsenkir- jeessä maaliskuussa 1958. Siinä korostettiin sotahistorian tutkimuksen tärkeyttä seuraavasti: »…Sotien osuus elämässä on niin usein toistuva ja sy- vällisesti vaikuttava, että kiinnostus asiaan ei voi herpaantua…»43

Vuonna 1957 Sotamuseoseuran nimi muutettiin muotoon Sota - ⎮ historiallinen Seura r.y – Krigshistoriska Samfundet r.f. Seuran uudet säännöt julkaistiin vuonna 1958. Kuva Kansallisarkisto.

29 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 30

Vuoden 1957 vuosikokouksessa seuralle valittiin johtokunta vielä vanhojen sääntöjen mukaan. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana kenraalimajuri evp. Niilo Sario, varapuheenjohtajana lakitieteen tohtori Ilmo Ollinen, sihteerinä filosofian maisteri Kauko Rekola, rahastonhoitajana johtaja Olavi Parkkinen, jäseninä professori Ole Gripenberg, arkkitehti Birger Hahl, professori Arvi Korhonen, eversti evp. Ahti Paula- harju, filosofian maisteri Hannes Reenpää, studiopäällikkö Väinö Tu- losmaa, kenraaliluutnantti T. V. Viljanen ja professori Kustaa Vilkuna ja varajäseninä eversti Keijo Mikola, kamreeri Wilho Schildt, everstiluutnantti evp. Eero-Eetu Saarinen ja everstiluutnantti Kalle Koski. Tilintar- kastajiksi valittiin kauppatieteiden kandidaatti J. Anttonen ja rehtori Niilo Hentola ja heidän varamiehikseen lehtori Felix Seppälä ja majuri evp. Ahti Petramaa. Vuosikokousesitelmän vuosikokouksessa piti maisteri Kauko Rekola aiheesta »Suomalaisen sotilasmiekan historiallinen kehitys».44 Vuoden 1958 vuosikokouksessa hallitukseen valittiin uudistettujen sääntöjen mukaisesti yhdeksän vakinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Nämä olivat professori Ole Gripenberg, eversti Keijo Mikola, professori Vilho Niitemaa, lakitieteen tohtori Ilmo Ollinen, johtaja Olavi Parkki- nen, eversti evp. Ahti Paulaharju, kenraalimajuri evp. Niilo Sario, kenraaliluutnantti T. V. Viljanen ja filosofian tohtori Arvo Viljanti. Varajäse- net olivat filosofian tohtori Lauri Kujala, filosofian maisteri Matti Lauermaja filosofian maisteri Kauko Rekola. Tilintarkastajiksi vuoden 1958 vuosikokous valitsi rehtori Niilo Hentolan ja kauppatieteiden lisensiaatti Aimo Aution ja varalle varatuomari Aimo Lohmanin ja majuri evp. Ahti Petramaan. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen kenraalimajuri evp. Niilo Sario, ja sihteerinä ja rahastonhoitajana jatkoivat maisteri Kauko Rekola ja johtaja Olavi Parkkinen.45 Seuran työvaliokunta, johon olivat kuuluneet puheenjohtaja ja itseoikeutetut jäsenet, lopetti toimintansa johtokuntauudistuksen jälkeen. Työvaliokunta oli valmistellut seuran toimialaan kuuluvia asioita johtokunnan kokousten päätettäväksi. Kesäkuussa 1967 johtokunta kuitenkin palautti työvaliokuntakäytännön valiten valiokuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.46

30 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 31

ENSIMMÄINEN ULKOMAANMATKA SEKÄ MUISTO- JA KOTISEUTUJUHLIA

Elokuussa 1957 seura teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa. Se suuntautui Leningradiin. Matkaa Neuvostoliittoon ryhdyttiin suunnittele- maan johtokunnan kokouksessa Helsingin Suomalaisella Klubilla toukokuussa 1956. Tarkoituksena oli käydä Leningradin lisäksi myös Mos- kovassa tutustumassa Neuvostoarmeijan keskusmuseoon, Frunzen ilmailumuseoon, saksalaisen sotasaaliin näyttelyyn ja Kutuzov-mu - seoon. Matka suunniteltiin 10-päiväiseksi. Sen hinta olisi ollut 45 000 markkaa (nykyrahassa noin 1360 euroa) henkilöltä. Matka ei toteutunut tällaisena. Lähteistä ei löydy tähän syytä, mutta voisi olettaa, että matka koettiin sekä pitkäksi että kalliiksi. Matka kuitenkin tehtiin, tosin vain Leningradiin, missä 17.–21. elokuuta tutustuttiin Tykistömu- seoon ja kulttuurimuseoihin. Matkan jälkeen vielä samana vuonna seuran kokouksessa 2. joulukuuta majuri Lauri Airaksinen piti raina- kuvaesityksen Leningradin historiallisista nähtävyyksistä.47 Yksi seuran tehtävistä oli Suomen sotahistoriallisten muistojen tal- lentaminen ja vaaliminen. Johtokunnan kokouksessa 2. joulukuuta 1957 Katajanokalla otettiin esille Suomen sota 1808–1809 ja jääkärien kotiin- paluu Saksasta vuonna 1918. Suomen sodan alkamisesta tuli 21.2.1958 kuluneeksi 150 vuotta ja jääkärien kotiinpaluusta 25.2. Vaasaan 40 vuotta. Esillä oli muun muassa ajatus järjestää yleinen kansanjuhla Mes- suhallissa. Kokouksessa todettiin kuitenkin, että seuralla itsellään ei ollut mahdollisuuksia muistojuhlien järjestämiseksi pääkaupungissa, mutta seura oli valmis tukemaan mainittujen tapahtuma-alueiden kuntia ja re- serviupseerijärjestöjä, lehdistöä ja Yleisradiota mainittujen tilaisuuksien järjestämisessä. Jääkärieversti evp. Eero Kuussaari ja maisteri Kauko Re- kola saivat tehtävän laatia tarkempi ehdotus seuran roolista mainittujen tilaisuuksien järjestämisessä.48 Aikaa oli vähän, mutta lopputulos oli, että paikallisia ja alueellisia tilaisuuksia pystyttiin järjestämään seuran johtokunnan toivomuksien mukaisesti. Seuran puheenjohtaja kenraalimajuri Sario ja johtokunnan jäsen eversti Paulaharju esitelmöivät ahkerasti Suomen sodasta eri tilaisuuksissa ainakin Siikajoella ja Savon taistelupaikoilla, Karhulassa ja Karkkilassa, ja Sario piti esitelmän Suomen sodasta myös Ehrensvärd- seurassa. Eversti Mikola ja everstiluutnantti evp. Martti Santavuori esi-

31 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 32

telmöivät Suomen sodan 1808–1809 alkamisen muistojuhlassa Kataja- nokan Upseerikerholla 21.2.1958. Vuosikokouksessa 28.2.1958 kenraalimajuri Sario piti esitelmän Ruotsin sotilaspoliittisesta asemasta vuonna 1808 ja sodankäynnistä Suomessa vuosina 1808–1809. Lisäksi seura jär- jesti vuonna 1958 laivaretken Suomenlinnaan, missä tutustuttiin linnake Carpelanissa Suomen sodan 1808–1809 näyttelyyn ja Armfelt-kokoelmiin, ja samalla matkalla filosofian tohtori Matti Lauerma piti Ehren- svärd-seurassa esitelmän aiheenaan »Aseistus ja varustus Suomen sodan 1808–09 armeijassa ja saman ajan Euroopassa».49 Vuonna 1959 seura järjesti kolme retkeä. Keväällä seura vieraili Kes- kusrikospoliisin rikosmuseossa Helsingissä ja tutustui sen asekokoelmiin. Kesäkuussa (6.–7.) matkustettiin jälleen Porvooseen sekä Loviisaan ja Kotkan seudulle, missä tutustuttiin Svartholman, Ruotsinsalmen ja Ky- minlinnan linnoituksiin. Kaikissa näissä kohteissa seura oli vieraillut jo aikaisemminkin.50 Seuran vuoden 1959 päätapahtuma oli retki Hämeeseen 12.–13. syyskuuta. Kohteina olivat Hämeenlinnan, Parolan, Sääksmäen, Pälkäneen ja Kangasalan historialliset muistot sekä Tampereella Mannerheim-patsas Vehmaisissa ja Vapaussodan sekä talvi- ja jatkosodan sankarihaudat. Retki päättyi Pyynikin ulkoilmanäyttämölle, missä järjestettiin sotahistoriallinen kansanjuhla. Tässä juhlassa ohjelmassa olivat muun muassa näytelmäesitys »Pirkkalan porilaisia komppaniakatselmuksessa Messu- kylän kirkonmäellä vuosina 1808 ja 1809» ja suomalaisen sotilaspuvun kehitystä halki vuosisatojen esittelevä sotilasparaati. Lisäksi kenraalimajuri Sario piti juhlapuheen, teatterinjohtaja Kalervo Nissilä esitti lau- suntaa, mieskuoro Pirkan miehet lauloi ja Tampereen Kotkien soitto- kunta esitti musiikkia. Tampereen kaupunki antoi Pyynikin ulkoilma- näyttämön laitteineen juhlaan veloituksetta käyttöön, ja Tampereen seu- 51 dun teollisuuslaitokset tukivat tilaisuutta taloudellisesti. Vuoden 1959 vuosikokouksessa 10. helmikuuta kuultiin Pohjois-Poh- janmaan museon hoitajan, eversti evp. Ahti Paulaharjun rainakuvaesi- telmä Oulun linnasta, ja kevätkokouksessa palattiin vielä Suomen sotaan filosofian maisteri Eino Parikan pitäessä esitelmän Karjalan puolustuksen vaiheista 1808–1809.52

32 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 33

Elokuussa 1957 seura teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa. Se suuntautui ⎮ Leningradiin. Kuvassa matkalaisia Dekabristien aukiolla. Taustalla Vaski - ratsastaja-patsas ja Iisakin kirkko. Kuva Kansallisarkisto.

SEURAN TALOUDELLINEN TILANNE 1950-LUVUN LOPUSSA

Sotamuseoseuran muuttaessa nimensä Sotahistorialliseksi Seuraksi vuonna 1957 uudet säännöt eivät olleet vielä vuosikokouksessa 28. helmikuuta käytettävissä. Tämän vuoksi seuran rahastonhoitaja ilmoitti kyseisessä kokouksessa, että talousarviota vuodelle 1957 ei ollut tehty, koska esitettävä ehdotus seuran sääntöjen muuttamisesta tulisi aiheut- tamaan muutoksia seuran toiminnassa. Rahastonhoitajan esitys hyväk-

33 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 34

syttiin. Seuran johtokunta otti kuitenkin tehtäväkseen huolehtia siitä, että vuoden 1957 menot eivät ylittäisi tulotasetta.53 1950-luvun inflaation aikana rahan säilyttäminen pankissa ei ollut tuottavaa. Tämän vuoksi seura osti vuonna 1957 Kansallis-Osake-Pan- kin osakkeita. Vuoden 1957 lopussa seuralla oli vastattavaa hieman vajaat 135 000 markkaa (nykyrahassa noin 3600 euroa). Pankissa oli rahaa tuolloin noin 28 000 markkaa ja arvopapereita oli runsaat 106 000 markkaa. Omaisuudenhoidossa oli tehty suuri linjamuutos, kun pääosa pankki- omaisuudesta oli muutettu arvopapereiksi.54 Vuosikokouksessa 27. helmikuuta 1959 todettiin, että seuran toimin- takulut olivat kasvaneet. Jäsenmaksuja ei kuitenkaan nostettu. Toimin- takulut pyrittiin peittämään jäsenmaksujen lisäksi lahjoituksin ja kan- natusmaksuin. Vuoden 1959 tilinpäätöksessä seuralla oli vastattavaa noin 144 000 markkaa (vajaat 3500 euroa), joista osakkeissa oli noin 133 000 markkaa.55

34 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 35

Sotahistoriallisen Seuran toiminta vakiintuu 1960-luvulla

ENSIMMÄISET KUNNIAJÄSENET JA MUUTOKSIA JOHTO - KUNNASSA

Vuosikokouksessa 29.2.1960 seuralle kutsuttiin ensimmäiset kunniajä- senet, professori Einar W. Juva, professori Arvi Korhonen ja kenraaliluutnantti T. V. Viljanen. Professori Korhosen saatua tiedon valinnas- taan kunniajäseneksi hän lähetti seuran johtokunnalle kirjeen, jossa hän pahoitteli sitä, että hänellä ei ollut ollut paljon aikaa osallistua seuran toimintaan, ja tämän vuoksi hän pyysi saada jäädä tavalliseksi jäse- neksi. Kunniajäsenyys oli kuitenkin perusteltu, koska Korhonen oli tunnettu suomalainen historioitsija, joka oli ollut aktiivinen seuran toiminnassa vuodesta 1949 alkaen aina vuoteen 1958 ja hallituksen jäse- nenäkin viisi vuotta kahteen eri otteeseen. Lopputulema oli, että 3.6.1960 professori Juvalle, kenraaliluutnantti Viljaselle ja professori Korhoselle luovutettiin seuran kunniajäsenkirjat Katajanokan Upseeri- kerholla järjestetyssä tilaisuudessa.56 Seuraavana vuonna vuosikokouksessa 24.2.1961 seuraan kutsuttiin vielä neljäs kunniajäsen, jääkärieversti evp. Eero Kuussaari. Hänet kutsuttiin kunniajäseneksi tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta sotahistoriallisesta tutkimustyöstä hänen 70-vuotissyntymäpäivänään 5.4.1961. Kuussaarella oli ollut merkittävä rooli myös seuran toiminnassa jo Sota- muistoyhdistyksen perustamisen aikoina.57 Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja, kenraalimajuri evp. Niilo Sario siirtyi ajasta ikuisuuteen 30. joulukuuta 1963. Hän oli johtanut seuraa vuodesta 1955 alkaen kuolemaansa saakka. Vuosikokouksessa 24.2.1964 oli edessä puheenjohtajan vaali. Sarion tilalle puheenjohtajaksi valittiin toistamiseen seuran kunniajäsen, kenraaliluutnantti evp. T. V. Viljanen.58 Eversti Mikola muisteli mainitussa vuosikokouksessa kenraali Sariota upseerina, esimiehenä ja virkatoverina. Kokoukseen oli kutsuttu myös

35 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 36

Sotahistoriallinen Seura kutsui vuonna 1960 kunniajäsenikseen professori ⎮ Einar W. Juvan, professori Arvi Korhosen ja kenraaliluutnantti evp. T. V. Viljasen. Kuvassa kunniakirjojen luovutustilaisuudessa 3.6.1960 vasemmalta seuran puheenjohtaja, kenraalimajuri Niilo Sario, seuran vara - puheenjohtaja, lakitieteen tohtori Ilmo Ollinen sekä palkitut professori Korhonen, professori Juva ja kenraaliluutnantti Viljanen. Kuva Kansallis - arkisto.

Sarion leski, rouva Anna-Liisa Sario. Sario oli ansioitunut sotilas, ahkera tutkija, etevä organisaattori ja taitava puhuja, joka oli esiintynyt puheenjohtaja-aikanaan lukuisissa tilaisuuksissa. Seura kunnioitti puheen- johtajaansa jo hänen elinaikanaan, kun 16.4.1963 Katajanokan Upseeri- kerholla pidetyssä kokouksessa paljastettiin kuvanveistäjä Lauri Leppä- sen tekemä Sarion rintakuva. Patsas luovutettiin tilaisuudessa Sotahis- torialliselle tutkimuslaitokselle sijoitettavaksi edelleen Suomenlinnaan Sotamuseon rannikkotykistöosastoon.59 Sario oli ilmeisesti halunnut luopua puheenjohtajan tehtävästä jo

36 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 37

vuonna 1963. Tämä ilmenee eronpyyntökirjeen luonnoksesta. Kirje si- sälsi myös evästyksiä seuran tulevalle toiminnalle. Sario kiinnitti huomiota erityisesti uusien henkilöiden värväämiseen seuran johtokuntaan, seuran mahdollisuuteen liittyä Historian Ystäväin Liittoon – tätä ei ollut vielä tehty, vaikka asia oli ollut esillä jo muutamaa vuotta aikaisemmin – sekä vuosikirjan tekemiseen. Edellinen vuosikirja oli ilmestynyt vuonna 1955, samana vuonna, jolloin Sario oli ottanut seuran puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen.60 Seuran kunniajäsen professori Einar W. Juva kuoli syyskuussa 1966. Seuraavana vuonna kenraaliluutnantti Viljanen luopui seuran puheenjohtajuudesta, ja 27. helmikuuta 1967 pidetyssä vuosikokouksessa eversti Keijo Mikola valittiin yksimielisesti Viljasen seuraajaksi. Joulukuussa 1967 kuoli myös seuran kunniajäsen professori Arvi Korhonen.61 Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että vuonna 1967 everstiluutnantti evp. Ragnar Magnusson lahjoitti seuralle puheenjohtajan nuijan.62

Sotahistoriallisen Seuran edesmenneen puheenjohtajan, kenraalimajuri Niilo ⎮ Sarion muistohetki seuran vuosikokouksessa 24.2.1964. Kuvassa edellisenä vuonna paljastetun kenraali Sarion rintakuvan äärellä vasemmalta eversti Keijo Mikola, rouva Anna-Liisa Sario, kenraaliluutnantti evp. T. V. Viljanen ja everstiluutnantti evp. Kaarlo Mäkelä. Kuva Kansallisarkisto.

37 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 38

RETKET SUUNTAUTUVAT EDELLEEN KOTIMAAHAN

Vaikka Sotahistoriallisen Seuran retkitoiminta oli jo 1950-luvulla varsin vilkasta, jäsenistö toivoi matkoja lisää tultaessa 1960-luvulle. Tässä ei ole tapahtunut muutosta tähän päivään mennessä. Seuran johto pyrki toteuttamaan jäsenistönsä toivomuksia. Aina ei innostus kuitenkaan ole riittänyt sellaiseen osanottajamäärään, että retki olisi toteutettu. Tällai- set tilanteet ovat kuitenkin olleet poikkeuksellisia. Seuran järjestämien retkien tarkoitus on ollut tutustuttaa seuran jäsenet maamme monen- laisiin sotahistoriallisiin muistoihin ja samalla herättää ja syventää sotahistorian harrastusta ja sotahistoriallisten muistojen ja muistomerkkien kunnioitusta maassamme. Sittemmin 1990-luvulle tultaessa retkien pe- rusajatus on säilynyt samana, mutta retkien kohteet on ulotettu myös maamme rajojen ulkopuolelle.63 1960-luvulla seura teki kaikkiaan 12 retkeä. Yhtä lukuun ottamatta – vuoden 1969 matkaa Ruotsiin – retket tehtiin kotimaan kohteisiin. Ko- tiseutujuhlia näillä retkillä oli neljä. Osallistujamäärät kotimaanretkillä olivat Lappalaisen mukaan 23–73 henkilöä. Kotimaisia retkikohteita olivat Siuntio (1960), Mikkeli ja Ristiina (1960), Lappeenranta (1961), Var- sinais-Suomen linnat ja museot (1962), Pohjanmaan taistelut Isonvihan aikana ja Suomen sodassa (1963), jälleen Hämeenlinnan seutu (1964), Länsi-Uudenmaan historialliset ja sotahistorialliset kohteet (1965), Fors- san–Urjalan–Toijalan seudun sotahistorialliset kohteet (1966), Itäinen Uusimaa ja Kymenlaakso (1967) ja vuonna 1968 Mannerheimin restau- roitu syntymäkoti Louhisaaren kartano Askaisissa ja jälleen Mikkeli ja Porrassalmi. Vuonna 1969 kohteena oli Kuninkaallinen varuskamari Tukholmassa. Edellä mainituista retkistä eniten yleistä huomiota saivat kesän 1960 retki Mikkelin seudulle, seuraavan kesän retki Lappeenran- nan ympäristöön, kesän 1962 retki Turun seudulle ja Tammelaan sekä retki Forssan–Urjalan–Toijalan seuduille elokuussa 1966. Näihin kaikkiin liittyivät kotiseutujuhlat.64 Ristiinassa kesällä 1960 seura oli yksi Ristiina-juhlien kolmesta järjes- täjästä. Heinäkuun 10. päivänä järjestetty kansanjuhla oli sotahistoria- teemainen. Ohjelmaan kuuluivat jumalanpalvelus, kunnianosoitus san- karihaudoilla, pääjuhla Brahenlinnan rauniolla, tutustuminen vesitse Saimaan historiallisiin puolustusrakenteisiin ja näytelmäjuhla Brahen- linnan raunioilla. Seura vastasi näytelmän pukukavalkadista »Suomalai- nen sotilas kautta aikojen». Kavalkadin oli suunnitellut pukusuunnitte-

38 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 39

lija Bure Litonius. Ristiina-juhlien lisäksi seura tutustui kaksipäiväisen matkansa aikana Porrassalmen ja Kyyrön taistelupaikkoihin ja vieraili Kyyhkylän invalidikodissa.65 Elokuussa 1961 Etelä-Karjalan maakunnallinen kotiseutu- ja museo- yhdistys järjesti Savitaipaleella maakuntajuhlan. Seura toi tähän tilaisuuteen jo Mikkelissä olleen Litoniuksen pukukuvaelman. Muita kohteita 5.–6.8.1961 tehdyllä matkalla olivat Lappeenrannan kasarmit, Sai- maan kanava, Pontiuksen kanava, sankarihaudat Lappeenrannassa sekä Savitaipaleen, Partakosken ja Kärnäkosken taistelupaikat ja Järvitaipale. Seura anoi tämän retken ja maakuntajuhlan järjestelyihin rahaa kah- deksalta eteläkarjalaiselta yritykseltä. Lähteistä ei selviä, saatiinko rahaa tai miten paljon, mutta todennäköisesti useat yritykset tukivat ainakin Savitaipaleen maakuntajuhlaa.66 Seuran kesän 1962 matka suuntautui Turkuun, Forssaan ja Tamme- laan 11.–12. elokuuta. Tammelassa seura osallistui Lounais-Hämeen Pir- tissä Tammelassa järjestettyyn kotiseutujuhlaan 12. elokuuta. Vuoden 1963 kesäretkellä 9.–11. elokuuta tutustuttiin Pohjanmaalla Juuttaan, Oravaisten ja Napuen taistelupaikkoihin, ja vuonna 1964 kesäretki tehtiin Hämeenlinnan seudulle 8. elokuuta.67 Elokuussa 1966 seura teki kesäretken Forssaan, Urjalaan, Toijalaan ja Kalvolaan. Kohteina olivat Urjalan 26. Reservikomppanian kasarmit, Ur- jalan keskiaikainen kivisakasti hakkapeliittamuistotauluineen, Urjanpir- tin ulkomuseo, jatkosodan etulinjakorsun jäljennös ja ilmeisesti myös Topeliuksen Pikku Matin tapahtumapaikka. Urjalassa järjestettiin myös kotiseutujuhla, jossa seura asetti Urjalan reservikomppanian viimeisen päällikön pystyttämälle muistomerkille 1800-luvun sotilaspukuun sonnustautuneen sotilaan. Tämä tapahtuma sai huomiota myös seudun leh- distössä. Hämeen Sanomat kirjoitti tapahtumasta otsikolla »Sotahisto- riallisen seuran jäseniä opastettiin Urjalan menneisyyteen» ja Forssan lehti otsikolla »Sotahistoriallisen seuran retkellä tutustuttiin Urjalan näh- tävyyksiin».68 Myös vuoden 1967 retki Itäiselle Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon sai näkyvyyttä lehdistössä. Tuolla matkalla (4.8.) seura tutustui jälleen Lo- viisaan oppaanaan pormestari Sven Harling ja Svartholman linnoitukseen oppaanaan asessori Veli Tamminen. Loviisan Sanomat kirjoitti ret- kestä 5.8. otsikolla »Suomen sotahistoriallinen seura vierailulla Lovii- sassa». Matkan muina kohteina olivat Vartiokylän, Sibbesborgin ja Por- voon muinaislinnat sekä Kyminlinna ja Langinkoski. Lisäksi seura teki

39 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 40

Elokuun 5. päivänä 1966 seura teki kesäretken Forssaan, Urjalaan, Toijalaan ⎮ ja Kalvolaan. Urjalassa järjestettiin myös kotiseutujuhla. Hämeen Sanomat kirjoitti tapahtumasta 6.8.1966. Kuva Kansallisarkisto.

syksyllä 1967 retken Helsingin ympäristön ensimmäisen maailmansodan aikaisille linnoitteille uuden puheenjohtajansa eversti Mikolan johdolla.69 Vuosikymmenen ainoa ulkomaanmatka tehtiin Ruotsiin 22.– 25.8.1969. Kohteena olivat Tukholmassa Armémuseum ja Kuninkaalli- nen varuskamari (Livrustkammaren) kuninkaanlinnan kellarissa. Mat- kalla käytiin katsomassa myös meren pohjasta nostettua Wasa-laivaa Wasa-telakan (Wasavarvet) alueella. Nykyinen Wasa-laivamuseo ei ollut tuolloin vielä olemassa. Lisäksi matkalaisille varattiin mahdollisuus tutustua Merihistoriallisen museon (Sjöhistoriska museet) kokoelmiin.70

40 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 41

ESITELMÄKOKOUKSIA MYÖS SYKSYISIN

Esitelmät ovat olleet Sotahistoriallisen Seuran suosituin toimintamuoto seuran perustamisesta lähtien. 1960-luvulla seuran ohjelmaan vakioi- tuivat vuosikokousesitelmien lisäksi myös kevään ja syksyn esitelmäko- koukset. Kaikkiaan 1960-luvulla järjestettiin 23 vuosi- ja esitelmäko- kousta, joissa pidettiin yhteensä 37 esitelmää. Kaksi syyskokousta järjes- tettiin vain vuonna 1961, ja muutamana vuonna syyskokouksia ei syys- tä tai toisesta pidetty ollenkaan. Muun muassa vuonna 1968 Puolustus- voimien 50-vuotisjuhlavuonna syyskokousta ei järjestetty.71 Vuonna 1961 seura järjesti neljä esitelmäkokousta: vuosikokouksen, kevätkokouksen ja kaksi syyskokousta. Esitelmiä oli kaikkiaan yhdeksän! Mannerheimista pidettiin kaksi ja suomalaisen ratsuväen historiasta kolme esitelmää. Muut aiheet olivat sekalaisia. Vuosikokouksessa 24.2. oli kolme esitelmää. Aluksi esitettiin insinööri Yrjö Rannikon kuvaama filmi seuran edellisen vuoden Savon-retkestä. Lisäksi osastopäällikkö Christer Karnila esitelmöi vanhoista ja uusista kunniamerkeistä ja eversti evp. Ahti Paulaharju selvitti sotahistoriallista tutkimustoimintaansa Poh- jois-Suomessa aiheenaan Inarinvaarasta löydetyt asutusrauniot, jotka erään perimätiedon mukaan liittyvät Armfeltin retkikuntaan vuonna 1718. Kevätkokouksessa hotelli Tornin ritarisalissa heraldikko, taiteilija Tapio Vallioja esitelmöi heraldiikasta. Syyskokouksessa 11.10. aiheena oli Mannerheim: majuri evp., filosofian lisensiaatti Emil Rosenqvist piti esityksen »Marsalkka Sveitsissä», ja myyntipäällikkö Erik Blåfield esitti hei- jastinkoneella ottamiaan julkaisemattomia kuvia Suomen Marsalkasta. Toisessa syyskokouksessa 29.11. oli myös kolme esitelmää. Nämä kaikki käsittelivät suomalaista ratsuväkeä. Kenraalimajuri Sario alusti ensin Hakkapeliittojen merkityksestä, jonka jälkeen everstiluutnantti evp. Al- fons Sundblad esitelmöi Uudenmaan Rakuunarykmentin historiallisista vaiheista, ja lopuksi kapteeni Heikki Pohjanpää esitti rainan Uudenmaan Rakuunarykmentistä itsenäisyytemme aikana Saksanniemestä Lappeen- rantaan.72 Myös vuonna 1962 aiheena oli Mannerheim. Vuosikokouksessa 28.2. hotelli Marskin Heikki-kabinetissa esitettiin lyhytelokuvat »Suomen Marsalkka Mannerheim», »Kauas kantaa maine, Suomen Marsalkan muistomerkin paljastus Sveitsissä» ja »Suomen tulevaisuuden puolesta». Lisäksi eversti Carl Olof Lindeman kertoi muistelmiaan Suomen Mar- salkasta.73

41 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 42

Muita 1960-luvun alun esitelmäkokousten esitelmien aiheita olivat muun muassa heimosodat, 30-vuotinen sota, autonomian ajan sotaväki, suomalaiset SS-joukot, rannikonpuolustus, ruotsalaiset vapaaehtoiset talvi- ja jatkosodassa, Yrjö-Maunu Sprengtporten ja sotiemme kirjallisuus. Myös aseistusta ja sotilasvaatetusta tarkasteltiin pidetyissä esityk- sissä. Lisäksi joissakin kokouksissa esitettiin elokuvia, muun muassa »Rantojemme vartijat» ja »Te ette taistelleet turhaan» -elokuvat, jotka esitettiin vuoden 1964 vuosikokouksessa, jossa muisteltiin edesmennyttä seuran puheenjohtajaa kenraalimajuri Sariota. Kevätkokouksessa 1964 katsottiin elokuva suomalaisen SS-pataljoonan vaiheista.74 Vuoden 1965 kevätkokouksen paikalla järjestettiin paneelikeskustelu kesän 1944 taisteluista. Kokous pidettiin Katajanokan kasinolla 18. toukokuuta. Kokouksessa eversti evp. Valo Nihtilä alusti ensin kesän 1944 taisteluista Karjalan kannaksella, jonka jälkeen Nihtilän lisäksi aiheesta keskustelivat professori Arvi Korhonen, kenraaliluutnantti evp:t Aksel Fredrik Airo, T. V. Viljanen ja Ali Koskimaa sekä eversti evp. Uljas Käkö- nen. Kokous sai paljon julkisuutta pääkaupunkiseudun sanomalehdissä. Helsingin Sanomat otsikoi kokouksen keskustelut »Mielenkiintoisia arviointeja Kannaksen taisteluista 1944», Uusi Suomi julkaisi artikkelin »Ye-eversti V. K. Nihtilä: Kesä 1944 Karjalan Kannaksella» ja Hufvud - stadsbladet artikkelin »Sammanbrott eller ett lysande försvar».75 Vuonna 1968 esitelmien aiheet liittyivät Vapaussotaan ja Puolustus- voimiin. Tuolloin Vapaussodasta ja Puolustusvoimien perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Vuosikokouksessa eversti Mikola tarkasteli Man- nerheimin Vapaussodan aikaisia päätöksiä. Kevätkokouksessa kapteeni Pertti Kilkki piti esityksen aiheesta »Eräitä puolustusvoimain 50-vuotisen kehityksen piirteitä». Syyskokousta vuonna 1968 ei pidetty, koska So- tahistoriallinen Seurakin oli sitoutunut Puolustusvoimien 50-vuotista- pahtumien järjestelyihin.76 Vuonna 1969 oli ilmeisesti vain yksi esitelmätilaisuus. Vuosikokouk- sessa 3. helmikuuta insinöörikapteeni J. Juurikkala Ilmavoimien esikunnasta tarkasteli Suomen ilmavoimien lentokaluston kehitystä vuosina 1918–1968 ja ilmailumuseohankkeen tuolloista vaihetta. Muista ko - kouksista ei arkistosta löydy mainintoja. Kevätkokouksen paikalla 5. toukokuuta seura tutustui Rajavartiolaitoksen 50-vuotisesta toiminnasta kertovaan juhlanäyttelyyn Sotamuseossa.77

42 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 43

Eversti evp. Valo Nihtilä esitelmöi Kannaksen suurtaisteluista kesällä 1944 ⎮ Sotahistoriallisen Seuran kokouksessa 18.5.1965 Katajanokan Upseeri - kerholla. Kuvassa pöydän takana seisomassa seuran puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp. T. V. Viljanen vierellään eversti evp. Nihtilä. Pöydän päässä seuran sihteerin sijainen, kapteeni Heikki Pohjanpää. Kuva Kansallisarkisto.

43 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 44

JULKAISUTOIMINTA 1960-LUVULLA

Sotahistoriallisen Seuran oma julkaisutoiminta käynnistyi 1960-luvun alkupuolella, mutta vuosikirjahanke sai vielä odottaa toteutumistaan. Vuonna 1961 seura anoi Opetusministeriöltä 300000 markkaa (nykyrahassa noin 6900 euroa) toimintansa tukemiseen. Tukea olisi käytetty erityisesti seuran oman julkaisutoiminnan aloittamiseen ja historiallisten sotilaspukujen teettämiseen erilaisia tilaisuuksia varten. Rahaa ei saatu.78 Vuonna 1963 seura anoi Opetusministeriöltä uudelleen avustusta julkaisutoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Nyt rahaa saatiin 3000 markkaa (nykyrahassa vajaat 6300 euroa). Vuoden 1963 alussa Suomessa oli tehty rahauudistus siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä pen- niä. Saatu avustus mahdollisti seuran sihteerin filosofian tohtori Kauko Rekolan väitöskirjan Lewenhauptin retkikunta vuonna 1708 julkaisemisen Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja -sarjassa numerolla 1. Ilmeisesti seura suunnitteli samana vuonna myös tykistönkenraali Vilho Petter Ne- nosen muistelmien julkaisemista, mutta hanke ei toteutunut.79 Vuodesta 1964 lähtien seuran julkaisutoiminta alkoi saada vauhtia. Vuosikokouksessa 24.2.1964 kapteeni Pohjanpää esitti, että seura ryhtyisi toimenpiteisiin entisen Sotamuseon vuosikirjan julkaisemisen jat- kamiseksi. Tämä asia jätettiin johtokunnan tutkittavaksi. Lisäksi eversti Mikola esitteli samassa kokouksessa professori Ole Gripenbergin laajaa tutkimusta suomalaisen sotilaspuvun vaiheista. Tekijä oli toivonut, että seura ottaisi tämän työn omaan julkaisusarjaansa.80 Vuosikirjan tekemisen jatkaminen sai odottaa vielä viisi vuotta. Sen sijaan professori Gripenbergin tutkimukselle saatiin kerättyä varat, ja jul- kaisusopimus tehtiin WSOY:n kanssa vuonna 1965. Kirja Finsk krigs- mannabeklädnad genom fyra sekler (Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana) julkaistiin Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja -sarjassa numerolla 2 vuonna 1966. Samana vuonna professori Gripenberg myös esitteli julkaisuaan seuran vuosikokouksessa.81 Vuonna 1965 seura anoi rahaa Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston hoitokunnalta everstiluutnantti evp. Eero-Eetu Saarisen 242- sivuisen tutkimuksen Hämeen tarkk’ampujapiirin reservikomppa- nioista julkaisemiseksi. Se julkaistiin Sotahistoriallisen Seuran julkaisu-

44 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 45

ja -sarjassa numerolla 3 vuonna 1967 nimellä Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet. Lammin, Urjalan, Oriveden ja Saarijärven reservikomppaniat 1883–99.82 Seura vaikutti myös merkittävästi Talvisodan historia -kirjasarjan kir- joittamiseen ja julkaisemiseen. Vuoden 1965 syyskokouksessa jääkäri- eversti evp. Eero Kuussaari teki aloitteen talvisodan historian aikaansaa- miseksi. Johtokunta uskoi Puolustusvoimien ottavan tämän mittavan työn ohjelmaansa ja vei asian eteenpäin. Sotatieteen laitos saikin sitten projektin työkseen, ja vuosina 1977–1979 julkaistiin Sotahistorian toimiston toimittama neliosainen Talvisodan historia -kirjasarja.83 1950-luvun lopulla oli esillä myös seuran tutkimusten liittäminen ranskalaiseen sotahistorialliseen vuosijulkaisuun omalla suomalaisella erikoisnumerolla. Seuran puheenjohtaja, kenraalimajuri Sario ilmoitti vuosikokouksessa 27.2.1959, että ruotsalainen eversti Ribbing oli suosi- tellut hänelle kyseistä asiaa. Julkaisuhanke toteutui. Vuonna 1961 julkaistiin Revue Internationale D’Histoire Militaire n:o 23 ja kenraalimajuri Sariosta tuli Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtajuuden lisäksi Suo- meen muodostetun sotahistorian komission ensimmäinen puheenjohtaja. Suomen Sotahistorian Komissio ry:n tehtävänä on edistää suomalaista sotilas- ja sotahistorian tutkimusta ja alan kansainvälistä yhteis- työtä sekä suomalaisen sotahistorian tutkimuksen saattamista kansalli- seen ja kansainväliseen tietoisuuteen.84

MUISTOMERKKIALOITTEITA

1960-luvulla Sotahistoriallinen Seura oli aktiivinen ja pyrki vaikuttamaan monin tavoin Suomen sotahistorian tunnetuksi tekemiseen. Eri- tyisesti seura pyrki vaikuttamaan sotilasmuistomerkkien kunnostami- siin ja unohdettujen taistelupaikkojen varustamiseen muistomerkein. Asian eteenpäin viemiseksi vuosikokouksessa 29.2.1960 esitettiin, että upseerijärjestöiltä pyydettäisiin luettelo sotilasmuistomerkeistä. Asian vauhdittamiseksi samassa kokouksessa päätettiin hakea Suomen Mu- seoliiton jäsenyyttä ja etsiä yhteistoimintaa Suomen Historiallisen Seu- ran ja Historian Ystäväin Liiton kanssa.85 Vuonna 1965 seuran jäsen, kapteeni (sittemmin majuri) Heikki Poh- janpää esitti, että seura ryhtyisi toimenpiteisiin saadakseen muistolaatat

45 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 46

tarkk’ampujapataljoonien ja reservikomppanioiden kasarmialueille ja ehdotti myös Helsingin linnoitusvyöhykkeen merkitsemistä muistolaa- toin ja tauluin. Samoin Pohjanpää esitti, että yhteistyössä sotilaspiirien, kadettipiirien ja reserviupseeripiirien kanssa voitaisiin luetteloida van- himmat sotilashautamme muun muassa Ristiinassa, Mikkelissä ja Hä- meenlinnassa. Lisäksi Pohjanpää ehdotti, että kun Puolustusvoimat vuonna 1968 täyttää 50 vuotta, seura ottaisi aktiivisen roolin Puolustus- voimien 50-vuotisjuhlajulkaisussa hankkimalla arvostettuja henkilöitä esittämään kirjassa muistikuviaan armeijamme alkuajoilta. Sittemmin monet Pohjanpään esityksistä toteutuivat, tosin monista on vaikea osoit- taa, oliko juuri Sotahistoriallinen Seura näiden hankkeiden takana.86

SEURA HANKKII PIENOISMIEKAN

Vuosikokouksessa 29.2.1960 tehtiin päätös pienoismiekan valmistami- sesta. Pienoismiekka oli tarkoitettu, paitsi seuran kiitos- ja muistamisesineeksi, myös myyntiin tavoitteena turvata osaltaan seuran taloutta. Pienoismiekka, käytännössä paperiveitsi, kirjeenavaaja, oli erityisesti eversti Mikolan hanke. Miekka on jäljennös Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemasta, vuoden 1922 mallisesta suomalaisesta jalkaväen up- seerimiekasta. Sen kokonaispituus oli 28,5 senttimetriä ja terän pituus 22 senttimetriä.87 Ensimmäiset 100 pienoismiekkaa valmistuivat vuonna 1961. Seuran johto toivoi seuran jäsenistön osallistuvan tietoisuuden levittämiseen miekasta, ja asiasta ilmoitettiin myös Reservin upseeri- ja Reservin aliup- seeri -lehdissä. Lehtimainoksessa kirjoitettiin ensin Sotahistoriallisesta Seurasta ja sen tehtävästä ja sitten todettiin, että miekka on hankittu tukemaan seuran toimintaa. Pienoismiekka oli hankittavissa tilaamalla tai noutamalla Oy. A. Tillanderin myymälästä Aleksanterinkadulla Helsin- gissä hintaan 5000 markkaa (nykyrahassa 111 euroa).88 Miekan myyntitulot olivat aluksi varsin hyvät. Vuonna 1961 miekkoja myytiin noin 60000 markalla ja vuonna 1962 tuotto oli lähes 200000 markkaa (vajaat 4400 euroa), mutta sen jälkeen myynti laski rajusti ollen vuonna 1964 enää runsaat 300 markkaa (noin 570 euroa). Tämän vuoksi seuran johtokunta päätti lopettaa pienoismiekkojen myynnin ja käyttää loput miekat muistoesineinä. Kuitenkin vuoden 1969 vuosikokouksessa

46 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 47

Vuonna 1961 Sotahistoriallinen Seura hankki pienoismiekkoja kiitos- ja ⎮ muistamisesineeksi, mutta myös myyntiin tavoitteena turvata osaltaan seuran taloutta. Kuva Kansallisarkisto.

47 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 48

esitettiin miekkojen myynnin jatkamista, ja saman vuoden toukokuussa seuran johtokunta päätti tilata uuden 100 miekan erän rasioineen 36 markan (53 euron) hankintahintaan, edelleen Koruteollisuus Tillander Oy:ltä. Tämän jälkeenkin miekkaa tilattiin vielä kahdesti lisää. Vuonna 1979 hankittiin 50 miekkaa, joista puolet oli varannut Maanpuolustus- korkeakouluyhdistys. Tuolloin miekan hinta oli 173 markkaa (noin 95 euroa) ja jos siihen halusi kaiverruksen, hinta oli 188 markkaa. Lisäksi vuonna 1981 hankittiin vielä 25 miekan erä.89

JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS JA TALOUS 1960-LUVULLA

Vuonna 1960 Sotahistoriallisella Seuralla oli 125 jäsentä. Vuoteen 1966 mennessä jäsenmäärä oli kasvanut 172:aan, joista vuosijäseniä oli 134. Vuoden 1964 lopussa jäseniä oli ollut vielä 188, mutta heistä 18 oli poistettu jäsenluettelosta vuonna 1966 maksamattomien jäsenmaksu- jen vuoksi. Samana vuonna lahjoittajajäsenten määrä putosi vuoden 1963 seitsemästä yhteen. Vuosikymmenen lopussa seuralla oli 184 jä- sentä.90 Seuran toimintaa rahoitettiin 1960-luvulla edelleen jäsenmaksuilla, avustuksilla ja vuodesta 1961 alkaen myös pienoismiekan myyntituloilla, kuten edellä todettiin. Seuran rahoitustarve 1960-luvulla kohdistui lä- hinnä julkaisutoiminnan tukemiseen. Osallistujat maksoivat retket itse, ja kokouksista ja esitelmistä ei suuria kuluja tullut. Vuoden 1960 lopussa seuralla oli vastattavaa runsaat 163 000 markkaa (nykyrahassa 3800 euroa), joista arvopapereissa oli vajaat 133 000 markkaa. Jäsenmaksuja korotettiin vuoden 1961 vuosikokouksessa siten, että vuosimaksu korotettiin 300 markasta 500 markkaan (noin 11,5 euroa) ja ainaisjäsenmaksu 3000 markasta 5000 markkaan. Lahjoittajajäsenmaksu pidettiin 10 000 markassa. Vuonna 1963 jäsenmaksut muutettiin uutta rahan arvo vastaaviksi 5, 50 ja 100 markkaa, missä summissa maksut sitten säilytettiin koko 1960-luvun.91 Viisi vuoden 1963 markkaa vastaa nykyrahassa noin kymmentä euroa. Vuonna 1962 seuran varallisuus parantui merkittävästi, kun pienoismiekkojen myynti alkoi tuottaa seuralle tuloja. Vuoden 1962 tilinpää- töksessä seuralla oli vastattavaa noin 461 000 markkaa (noin 10 100 euroa), joista arvopapereissa oli noin 162000 markkaa. Vuoden 1963

48 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 49

Suomen markan uudistamisen jälkeen seuralla oli vastattavaa lähes saman verran kuin oli ollut ennen rahauudistustakin. Vastattavaa vuoden 1964 lopussa oli noin 4700 markkaa (8900 euroa). Arvopapereiden arvo oli pysynyt lähes entisellään verrattuna aikaan ennen vuotta 1963 ollen noin 1600 markkaa. Pankkisaatavien määrä oli kasvanut. Siihen oli vaikuttanut erityisesti pienoismiekkojen tuotto. Osakkeita ei kuitenkaan ollut hankittu lisää.92 Seuran varallisuus jatkoi tasaista kasvuaan myös 1960-luvun loppu- puolen. Vuoden 1965 lopussa seuran omaisuustase oli noin 5000 markkaa, joista arvopapereissa oli noin 1650 markkaa. Vuonna 1966 seura omisti viisi Kansallis-Osake-Pankin osaketta ja 216 Suomen Sokerin osaketta. Kahdella tilillä rahaa oli noin 3000 markkaa. Lisäksi seuran varastossa oli 102 kappaletta Rekolan Lewenhauptin retkikunta -kirjaa ja 11 pienoismiekkaa. Vuosikymmenen lopussa seuralla oli vastattavaa jo vajaat 9000 markkaa (nykyrahassa vajaat 13 400 euroa). Tästä pankkiti- leillä oli hieman vajaat 4000 markkaa. Arvopapereissa oli edelleen noin 1650 markkaa. Jäsenmaksut vuonna 1969 olivat tuottaneet 660 markkaa. 1960-luvun loppupuolellakaan osakkeita ei hankittu lisää, vaan pää- osa seuran omaisuudesta oli pankkitileillä. Osakkeiden tuotto vaihteli vuosittain 15000 markan (vanha markka, vuonna 1962 noin 330 euroa) ja 270 markan (uusi markka, vuonna 1969 noin 400 euroa) välillä. Esi- merkiksi vuonna 1961 tuotto oli noin 10 prosenttia, vuonna 1965 se oli noin 13 prosenttia ja vuonna 1969 hieman yli 16 prosenttia. Tilinpää- tösten ylijäämän sijoittaminen arvopapereihin oli osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.93

49 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 50

Suomen sotahistoria ohjaa toimintaa 1970-luvulla

VUOSIKIRJAN JULKAISEMISTA JATKETAAN

Sotahistoriallisen Seuran 1970-luvun ehkä merkittävin saavutus oli So- tamuseon vuosikirjan julkaisemisen aloittaminen uudelleen 16 vuoden tauon jälkeen nimellä Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikir- ja. Vuonna 1971 julkaistiin tämän vuosikirjasarjan ensimmäinen numero, jolle annettiin kuitenkin järjestysnumeroksi VII, koska vuonna 1955 julkaistu Sotamuseo-vuosikirja oli ollut numeroltaan VI.94 Seuran vuosikokous oli jo vuonna 1969 valtuuttanut johtokunnan ryhtymään Sotamuseon vuosikirjan toimittamiseen. Johtokunta asetti tehtävään työvaliokunnan, johon kuuluivat professori Ole Gripenberg, everstiluutnantti evp. Martti Terä ja Sotamuseon johtaja, maisteri Paavo Talvio. Toimituskunta anoi apurahoja julkaisuun ja pohti myös sen nimeä. Edellisen julkaisun Sotamuseo-nimi arveltiin vanhentuneeksi, koska seura oli nyt myös virallisesti mukana kirjan tekemisessä. Tämän vuoksi uudelle kirjalle annettiin nimi Sotahistoriallinen Seura ja Sotamu- seo. Vuosikirja VII. Kirjan kannen suunnitteli professori Gripenbergin ehdotuksen pohjalta taiteilija, heraldikko Gustav von Numers. Vuosikir- jan VII kansi on sininen, ja sen oikeassa yläkulmassa on valkoinen Suo- men leijona. Kirjan painos oli 1000 kappaletta.95 Julkaistessaan vuosikirjansa pitkän tauon jälkeen seura … »pyrki vil- kastuttamaan asianharrastajain ja laajemmankin lukijakunnan mielen- kiintoa lähinnä omaa kotimaista sotahistoriaamme kohtaan sekä valotta- maan niitä moninaisia yhtymäkohtia, joita sotahistorialla on muiden historian alojen kanssa». Seuran puheenjohtaja eversti Mikola kirjoitti näin vuosikirjan esipuheessa. Silti kaikki kuusi artikkelia olivat tässä kirjassa vielä ase- ja varushistoriaa.96

50 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 51

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo -vuosikirjoja julkaistiin vuosina 1971–1978 kaikkiaan neljä kappaletta: numero VII vuonna 1971, numero VIII vuonna 1974, numero IX vuonna 1976 ja numero X vuonna 1978.97 Sotamuseon vuosikirjojen artikkelit olivat viitteistämättömiä, tosin lähdeluettelot niissä yleensä oli. Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon vuosikirjoihin alkoi sen sijaan ilmestyä käytettyjen lähteiden lisäksi myös viitteitä. Lisäksi 1970-luvun vuosikirjojen artikkelit eivät enää edusta- neet vain ase- ja varushistoriaa, vaan kirjaan ryhdyttiin ottamaan muitakin sotahistorian alan artikkeleita. Vuoden 1974 kirjan kuudesta artikkelista kaksi on muuta kuin ase- ja varushistoriaa ja vuosien 1976 ja 1978 kirjoissa enää puolet on ase- ja varushistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Se, mitä eversti Mikola oli edellä siteeratussa vuosikirjan VII Lukijalle- esipuheessa vuonna 1971 kirjoittanut, oli alkanut toteutua, ainakin vuo- sikirjoissa. Vuoden 1976 kirjaan tuli mukaan myös seuran jäsenluettelo ja Sotamuseon vuosikertomus, ja vuoden 1978 kirjaan lisättiin edellä mainittujen lisäksi myös seuran toimintakertomus.98 Joulukuussa 1978, kun vuosikirja X oli saatu valmiiksi, sen suunnit- teluryhmä, johon kuuluivat eversti Matti Lappalainen, majuri Sampo Ahto, maisteri Markku Melkko ja maisteri Markku Palokangas, päätti esittää seuran johtokunnalle, että vuosikirjan nimi muutettaisiin Sota- historialliseksi Aikakauskirjaksi ja toiseksi julkaisijaksi tulisi Sotatieteen laitos. Seuraavana vuonna helmikuussa johtokunta päätti, että näin me- netellään. Lisäksi päätettiin, että aikaisemman leijonatunnuksen lisäksi seuralle on suunniteltava oma tunnus. Tehtävää varten asetettiin suun- nitteluryhmä, johon kuuluivat aluksi eversti Lappalainen, maisteri Tal- vio ja maisteri Melkko. Samana keväänä suunnitteluryhmää vielä täy- dennettiin majuri Pohjanpäällä, yliluutnantti Leo Saulamolla ja maisteri Palokankaalla.99 Vuonna 1973 seuran julkaisusarjassa julkaistiin lisäksi englanninkie- linen bibliografia Suomen sodista 1939–1945. Everstiluutnantti (sittemmin eversti) Vihtori Mäkelä oli esittänyt tällaisen bibliografian julkaisemista jo seuran johtokunnan kokouksessa 25.2.1966. Teoksen Finland’s war years 1939–1945. A list of books and articles concerning the Winter War and the Continuation War, excluding literature in Finnish and Russian ko- kosi filosofian maisteri Kristina Nyman Sotatieteen Keskuskirjastosta, ja se julkaistiin Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja -sarjassa numerolla 4.

51 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 52

Bibliografia sai positiivista julkisuutta muun muassa Historiallisessa Ai- kakauskirjassa 1/1974, ja jopa norjalainen Norsk Militaert Tidskrift kirjoitti teoksesta painottaen sen merkitystä arktisen sodankäynnin bib- liografiana.100

ESITELMÄKOKOUKSET PAINOTTUVAT TALVI- JA JATKOSOTAAN

1970-luvulla esitelmäkokouksia jatkettiin samoin periaattein kuin edel- lisellä vuosikymmenelläkin. Sotahistoriallinen Seura järjesti jäsenistöl- leen 1970-luvulla kaikkiaan 29 esitelmätilaisuutta, joissa pidettiin 27 esitelmää, esitettiin kaksi filmiä ja järjestettiin yksi paneeli ja yksi avoin keskustelutilaisuus. Erona 1960-lukuun oli, että 1970-luvulla samassa esitelmätilaisuudessa ei enää ollut useita esitelmiä yhtä kokousta lukuun ottamatta. Lisäksi viidessä kokouksessa oli mahdollisuus tutustua Sotamuseon näyttelyihin.101 1970-luvun esitelmistä noin kolmasosa käsitteli talvisotaa ja jatkosotaa myös noin kolmannes. Lisäksi osa esitelmistä oli ajankohtaisia tai kerrannaisvuosiltaan ajankohtaisia kuten esitelmä Lähi-idän Jom kippur -sodasta vuonna 1973, esitelmä Venäjän–Turkin sodasta 1877–1878 vuonna 1977 ja esitelmät talvisotaan johtaneesta kehityksestä vuoden 1979 vuosikokouksessa ja syyskokouksessa.102 Talvisotaa muisteltiin vuosien 1970, 1972, 1974, 1976 ja 1979 ko kouksissa. Vuosikokouksessa vuonna 1970 kenraaliluutnantti evp. T. V. Vilja- nen esitti omakohtaisia muistikuvia talvisodan ajoilta. Vuosikokouksessa 28.2.1972 esitettiin elokuva JR 27:n toiminnasta talvisodassa. Tästä niin sanotusta Pirkka-Hämeen rykmentistä kertova autenttinen elokuva oli tuolloin valmistumassa esityskuntoon Pääesikunnan koulutusosastossa. Syyskokouksessa 1972 everstiluutnantti Helge Seppälä esitelmöi aiheesta »Talvisota neuvostoliittolaisessa kirjallisuudessa». Vuosikokouksessa 1974 palattiin jälleen talvisotaan, kun professori Matti Lauerma esitelmöi talvisodan taustoista. Syyskokouksessa vuonna 1976 talvisota-historiakir- japrojektin päätoimittaja everstiluutnantti Antti Juutilainen selvitti Suo- men talvisota 1939–1940 -teoksen sisältöä ja sen hetkistä kirjoitusvaihetta. Lisäksi vielä vuonna 1979 vuosikokouksessa keskusteltiin aiheesta »Talvisotaan liittyvien näkemysten ja tulkintojen eroista suomalaisessa ja neuvostoliittolaisessa historiantutkimuksessa» ja syyskokouksessa

52 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 53

12.11. suurlähettiläs ja vuorineuvos Johan Nykopp esitelmöi aiheesta »Paasikiven mukana Moskovassa syksyllä 1939». Nykopp oli osallistunut talvisotaa edeltäneisiin Moskovan-neuvotteluihin suomalaisvaltuuskun- nan sihteerinä.103 Jatkosota oli teemana vuosina 1970, 1974, 1975 ja 1976. Syyskokouk- sessa vuonna 1970 eversti Mikola pohti jatkosodan poliittissotilaallisia ongelmia tuolloin ilmestyneen kirjallisuuden pohjalta. Syyskokouksessa 1974 kommodori evp. Eero Pakkala kertoi kokemuksistaan sukellusvene Vesikon päällikkönä ja kommodori evp. Kalervo Kijanen esitteli Suomen rannikoiden sukellusvenesotaa koskevien tutkimustensa tuloksia. Lisäksi syyskokouksessa tutustuttiin museoksi kunnostettuun sukellusvene Ve- sikkoon.104 Vuosikokouksessa 1975 professori Eino E. Suolahti piti esi- telmän SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin vierailusta Suomeen vuonna 1942. Suolahdella oli henkilökohtaisia kokemuksia Himmlerin vierailusta, koska talvi- ja jatkosodan aikainen Puolustusvoimien ylilää- käri Eino Suolahti oli hänen isänsä ja Himmler vieraili Suolahden per- heen huvilalla Tyrvännön Petäyksessä elokuussa 1942. Lisäksi jatkosotaa sivuttiin syyskokouksessa samana vuonna, kun reservin kapteeni Erkki Autio kertoi kokemuksistaan sotavankina Neuvostoliitossa.105 Vuosikokouksessa 23.2.1976 palattiin jälleen kesän 1944 Karjalan kannaksen taisteluihin, kun everstiluutnantti evp. Usko Sakari Haahti piti esitelmän Ihantalan torjuntataisteluista. Jatkosotaa sivuttiin myös vuoden 1976 kevätkokouksessa ja syyskokouksessa. Kevätkokouksessa eversti Harvila esitteli suomalaisen jalkaväen kevyttä aseistusta vuosina 1918– 1944. Tuolloin oli myös mahdollisuus tutustua esitelmän jälkeen Sota- museon Rintamataidetta-näyttelyyn. Syyskokouksessa Pääesikunnan elokuvasalissa esitettiin filmi »Näin taisteli Sinun isäsi».106 Muista 1970-luvun kokousesitelmistä kannattaa vielä mainita vuosi- kokousesitelmä vuonna 1978. Sen piti lääkintäeversti Ville Waris oma- kohtaisten kokemustensa pohjalta aiheena »Yllätysmaihinnousu Nor- jassa 10.5.1940». Suomalaisia oli siis paikalla seuraamassa tapahtumia Norjassa keväällä 1940. Valitettavasti lähteistä ei selviä, mikä Wariksen rooli Norjassa tuolloin oli. Lisäksi päivämäärä herättää epäilyjä, koska saksalaisten Tanskan ja Norjan valtaus alkoi 9.4.1940. Koska esitelmää ei löydy lähteistä, ei voi varmuudella sanoa, oliko esitelmässä kysymys saksalaisten maihinnoususta vai jostain liittoutuneiden tai norjalaisten vas- tarintajoukkojen myöhemmästä operaatiosta vai vain kirjoitusvir- heestä.107

53 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 54

PÄÄOSA RETKISTÄ TEHDÄÄN EDELLEEN KOTIMAASSA

1970-luvulla seura teki kahdeksan retkeä kotimaassa ja kaksi matkaa ulkomaille. Kotimaanretkien kohteista vain retket Ahvenanmaalle elokuussa 1975 ja Suomussalmen–Raatteen tien taistelupaikoille vuonna 1976 olivat sellaisia paikkoja, missä seura ei ollut aikaisemmin vieraillut. Ulkomaanmatkat tehtiin vuonna 1974 Leningradiin, missä seura oli jo käynyt vuonna 1957 ja Tukholmaan, jonne seura oli tehnyt matkan jo vuonna 1969.108 Vuonna 1974 seura teki siis toisen matkansa Leningradiin, Neuvosto- liittoon. Matkakohteina olivat Eremitaašin taidemuseo Talvipalatsissa, Tykistömuseo ja Merimuseo, Pietari-Paavalin linnoitus ja Pietarhovi. Ha- lukkailla oli lisäksi mahdollisuus käydä sirkuksessa ja baletissa, ilmeisesti Mariinski-teatterissa. Matka tehtiin linja-autolla läpi Karjalan kannaksen, missä pysähdyttiin Terijoella ja Viipurissa.109 Leningradin matkalla oli mukana seuran jäseniä, jotka olivat talvi- ja jatkosodan veteraaneja. Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas (sittemmin Sotamuseon johtaja), joka vuonna 1974 oli juuri valittu seuran sihteeriksi, muistelee matkaa, johon hänen mukaansa liittyy monia mieleen jääneitä episodeja, seuraavasti:

»Syyskesällä 1974 Sotahistoriallinen Seura teki linja-autoretken Karja- lan kannakselle ja Leningradiin. Takaisin meidän oli määrä tulla Viron puolta, Narvan, Sinimäkien ja Tallinnan kautta, mutta Neuvostoliiton lähetystö eväsi joukoltamme viisumit Narva–Tallinna reitille vain muutamia päiviä ennen lähtöajankohtaa. Olin Seuran silloisen puheenjohtajan eversti Vilho Tervasmäen kanssa Neuvostoliiton suurlähetystössä Tehtaankadulla heidän sotilasasiamiehensä kenraalimajuri Andruske- vitšin luona asiaa selvittelemässä, ja kenraali sanoi suomenkielellä mur- taen »kjylla tama varmaan jarjestyy». Käytyään jossakin muualla vart- titunnin verran hän tuli takaisin ja levitteli käsiään »ei mine saanut teil- le lupaa, mina pahoillani». Se siitä. Joukossamme oli liikaa palvelukses- sa olevia ja entisiä sotilaita, joita ei haluttu päästää Viron rantatielle, jonka tuntumassa oli samaan aikaan Neuvostoliiton suuri sotaharjoi- tus.»110 »Jo viisumien anomisvaiheessa oli tietynlaista hämminkiä, kun mukana oli parikymmentä sodankäynyttä upseeria, jotka olivat viisumikaavak-

54 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 55

Vuonna 1974 Sotahistoriallinen Seura teki toisen matkansa Leningradiin. ⎮ Kuvassa vasemmalta majuri evp. Reino »Palle» Palmroth, majuri Heikki Pohjanpää ja seuran sihteeri maisteri Markku Palokangas. Kuva Kansallis - arkisto.

keen kohtaan »aiemmat Neuvostoliitossa käynnit ja niiden ajankohdat» merkinneet totuudenmukaisesti 1941–1944. Tervasmäki käski minua lähettämään asianomaisille uudet lomakkeet ja ohjeet olla merkitsemät- tä sotavuosia hakemukseen. Viisumit saatiin, mutta olimme Neuvosto- maassa silti ilmeinen ongelmaporukka.»111

Seurue majoittui Leningradissa Oktjabrskaja-hotellissa. Palokankaalla on tästäkin muistoja, tässä yksi niistä:

»Leningradissa saavuttuamme majoituimme Hotelli Oktjabrskajaan ja saimme huoneet, yhtä seuruetta lukuun ottamatta. Majuri Palmroth (Palle, Reino Hirviseppä) oli ryssien keskuudessa vielä kolmekymmentä vuotta sodan jälkeen niin vihattu ja paheksuttu, että hänelle sekä vai-

55 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 56

molle ja kouluikäiselle tyttärelle ei haluttu antaa hotellista huonetta. Vasta puhelinsoitolla Suomen suurlähettiläälle ja häntä uhkailtuaan Tervasmäki sai Palmrothin perheelle ullakkohuoneen, joka kuitenkin oli niin rähjäinen ja luteita vilisevä, ettei siellä paljoa yöllä nukkumaan pys- tytty. Näin kertoi Palle minulle aamulla, mutta sanoi myös ennalta täl- laiseen varautuneensa – »ryssät hyvin tuntien!» Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi! Ja toisaalta »Voi on voita, vaikka ryssän siinä paistaisi.»112

Linja-automatkalta läpi Karjalan kannaksen Palokangas muistaa myös muutamia tapahtumia. Tässä pari niistä:

»Heti kun päästiin rajan ylitse Vaalimaalta Kannakselle, bussin etuosaan ilmestyi joukostamme henkilöitä, jotka kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan ohitettavista kohteista. Erästä suurta siltaa ajaessamme vanha pio- neeriupseeri everstiluutnantti Eero-Eetu Saarinen kertoi, että kesällä 1939 valmistuneen sillan käyttöön vihkiminen tapahtui siten, että maaherra ja kenraali leikkasivat nauhaa juuri samaan aikaan, kun Saarinen ja hänen pioneerinsa olivat sillan tukirakenteissa asentamassa räjähdyspanoksia sillan tuhoamiseksi. Puheiden ja soittokunnan esitysten ajaksi panostustyöt keskeytettiin. Kaikki oli silti sujunut tyylikkäästi ja sillanvihkimisperin- teitä kunnioittaen.»113 »Ajaessamme Kannaksen rantatietä jossakin Vammelsuun – Terijoen välillä seuran hallituksen jäsen eversti Lauri Harvila tuli bussissa eteen, otti mikrofonin ja kertoi mielenkiintoisen tarinan. Joskus asemasodan vuosina hän oli ollut kenttätykistörykmentin komentajana Valkeasaaren suunnalla rintamavastuussa ja päästetty sen jälkeen lepovuoroon Viipu- rin tasalle. Oli kaunis kesäpäivä ja hevosvetoinen KTR 12 marssi etulin- jasta länteen. Suurten hiekkarantojen kohdalla pidettiin marssitauko ja hevoset sekä tykit ajettiin pariksi tunniksi tien sivuun. Rantahiekalla is- tui esikunnan upseereita, joista eräällä vänrikillä oli käsissään etäisyys- mittari. Hän katseli sen lävitse ja sanoi: »Herra Eversti, Kronstadt näkyy hyvin ja on meidän tykkiemme kantaman sisällä, pitäisikö kokeilla?» Siihen Harvila: »Hakekaa yksi tykki, pankaa asemaan ja katsotaan, yl- täisikö kantama». Näin tehtiin, ja ammuttiin ensimmäinen laukaus, jäi lyhyeksi. Lisättiin kantamaa ja toinen laukaus meni ylitse. Haarukoitiin keskikohta ja laukaistiin. Kiikareilla näkyi, miten Kronstadtissa korkean

56 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 57

rakennuksen kattoon tullut osuma aiheutti kovan räjähdyksen. Sen jäl- keen kiikareista näkyi, miten suurten rannikkotykkien putket lähtivät kääntymään Kannaksen rantatien suuntaan ja alkoi mieletön tulitus koko rannan pituudelta. Harvila määräsi rykmenttinsä heti marssival- miiksi ja siirtymään eteenpäin. Seuraavana päivänä hänelle soitti kenraali Oesch, joka nuhteli everstiä moisesta poikamaisuudesta ja sanoi, että on teidän onnenne, että vältyimme Kronstadtin kostotulituksessa tappioilta. Jos yksikin mies tai hevonen olisi menetetty, olisitte joutunut sotaoikeuteen.»114

Pietarin-matkan jälkeen kesällä 1975 tehtiin myös »melkein ulkomaanmatka», kun retki suuntautui Ahvenanmaalle. Kohteina olivat saarten vanhat linnat ja linnoitukset kuten Kastelholma ja Bomarsund sekä Pie- tari Suuren merilinnoituksen jäänteet Lemlandissa ja Långnäsissä. Li- säksi seurue kävi Jomalan kirkossa, jonka pihamaalla on Ahvenanmaan ainoa Pro patria -muistomerkki. Toinen uusi retkikohde oli Suomussal- mi ja Raatteen tien taistelupaikat, jonne tehtiin retki 28.–29. elokuuta 1976. Asiantuntijana matkalla oli kenraalimajuri evp. Veikko Karhunen, joka nuorena upseerina oli osallistunut Suomussalmen – Raatteentien taisteluihin talvisodassa. Kuljetukset Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tehtiin rautateitse ja ilmavoimien DC-3-kuljetuskoneella.115 Syksyllä 1977 seura teki toisen matkansa Tukholmaan ja Uppsalaan. Ensimmäisenä matkapäivänä vierailtiin Kuninkaallisessa armeijamu- seossa ja Wasa-laivassa ja toisena päivänä Skoklosterin linnassa, auto- museossa ja Uppsalan tuomiokirkossa.116 Osallistujamäärät 1970-luvun retkillä vaihtelivat, mutta yleensä matkoilla oli yli 30 henkeä.

MUITA 1970-LUVUN TAPAHTUMIA

Vuonna 1972 Sotahistoriallinen Seura hyväksyttiin Sotatieteellisen Neuvottelukunnan jäseneksi. Neuvottelukunnan toiminnan päämäärä- nä oli koordinoida Puolustusvoimia ja maanpuolustusta lähellä olevien säätiöiden, rahastojen, seurojen ja yhdistysten toimintaa ja etsiä keinoja sotatieteellisen tutkimuksen harrastuksen lisäämiseksi sekä po- tentiaalisen tutkijavoiman tehokkaammaksi hyväksikäyttämiseksi.

57 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 58

Neuvottelukunta oli perustettu vuonna 1952, ja siihen kuului 22 jäsen- yhteisöä vuonna 1976, jolloin neuvottelukunta lakkautettiin. Sotatie- teen laitoksen ja osin myös seuran perustaminen olivat tehneet neuvottelukunnan toiminnan tarpeettomaksi. Neuvottelukunnan merkit- tävin aikaansaannos oli sotatieteellisten tutkimusten keskuskortisto ja kokoelma, joka perustettiin vuonna 1954. Kun neuvottelukunta lakkautettiin, tutkimustöiden keskuskortisto ja arkisto luovutettiin Sota- tieteen laitokselle.117 Vuonna 1972 seura anoi 500 markan (nykyrahassa runsaat 600 euroa) avustusta Urlus-säätiöltä Suojeluskuntajärjestön virkapukuja ja varuste- esineitä esittävän tinakuviosarjan lunastamiseksi Sotamuseon kokoelmiin. Sarja oli ilmeisesti ainoa laatuaan Suomessa, koska toinen tiettä- västi olemassa oleva sarja oli myyty yksityiselle ulkomaiselle keräilijälle. Avustus saatiin, ja tinakuviosarja otettiin Sotamuseon kokoelmiin maaliskuussa 1972.118 1970-luvun puolivälissä eduskunnassa oli käsiteltävänä uusi ampuma- aselaki ja teräaselaki. Tätä oli valmisteltu jo vuosikymmenen alusta alkaen. Uudessa aselaissa, joka tosin jätti asekeräilijöiden niin sanotut vanhat aseet deaktivointivaatimusten ulkopuolelle, käsitettä vanhat aseet ei määritelty, ja lisäksi hallituksen eduskunnalle antama ehdotus uudesta teräaselaista saattoi vaikeuttaa esineelliseen sotahistoriaan läheisesti liittyvien pistinten ja lyhyiden sivuaseiden säilyttämistä ja keräilyä.119 Seuralla oli huoli siitä, että asehistorian harrastus häviäisi Suomesta, jos vanhoja, muun muassa Puolustusvoimien hallussa olevia aseita ryh- dyttäisiin hävittämään tavalla tai toisella. Seuran johtokunnan jäsen, professori Matti Lauerma, joka oli aseharrastaja, ryhtyi tekemään esityksiä sen puolesta, että asekeräilijöille voitaisiin edelleen myydä vanhoja, käy- töstä poistettuja aseita. Toinen aktiivinen henkilö tässä aselakiasiassa oli humanististen tieteiden kandidaatti Matti Virtanen, Seuran johtokunnan jäsen ja asekeräilijä hänkin. Lopulta 10.3.1975 seura tarjosi kirjees- sään Sisäasiainministeriölle asiantuntemustaan avuksi vanhoja aseita määriteltäessä ja esitti samaa roolia myös Sotamuseolle ja Asehistorial- liselle Seuralle.120 Seuran johtokunta valitsi asiantuntijakseen varatuomari Heikki Poh- jolaisen, joka hänkin oli asekeräilijä. Seura anoi myös lausunto-oikeutta eduskunnan laki- ja talousvaliokuntaan. Seuran puheenjohtaja eversti Tervasmäki, joka myös oli aktiivinen aseasiassa, ja varatuomari Pohjolai-

58 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 59

nen pääsivätkin kuultaviksi, ja seuran kanta otettiin huomioon uusia la- keja valmisteltaessa. Silti vielä vuonna 1977 seura lähetti Sisäasiainmi- nisteriölle kirjeen, jossa esitetään, että teräaseissa otettaisiin huomioon historiallisesti arvokkaat teräaseet ja niiden vaaralliseksi määrittely jä- tettäisiin laista pois siten, että annettaisiin asiantuntijoiden määrittää kunkin tapauksen vaarallisuus, jolloin keräilijät ja museot voisivat edelleen hankkia omistukseensa historiallisesti arvokkaita teräaseita. Asia jäi tässä vaiheessa ratkaisematta, mutta seura jatkoi aktiivisuuttaan, ja lopulta 1980-luvulla asiaan saatiin myönteisiä päätöksiä.121 Vuonna 1975 seura otti kantaa myös apurahojen ja stipendien täy- dellisen verovapauden palauttamiseen. Apurahat ja stipendit olivat olleet verovapaita aina vuoden 1974 loppuun, kunnes vuoden 1975 alusta niiden verovapaus poistettiin osittain. Seuran arkistosta löytyy muistio, jossa esitetään verovapautta apurahoille ja stipendeille. Muistiossa ei ole osoitetta siitä, kenelle muistio oli tarkoitettu. Tämä esitys ei myöskään toteutunut sellaisenaan.122 1970-luvun puolivälissä seuran johtokunnalla oli myös kiusallinen henkilökysymys. Reservin majuri Lauri Jäntti lähetti 21.6.1975 kirjeen seuran sihteerille majuri Heikki Pohjanpäälle ilmoittaen eroavansa seuran jäsenyydestä ja luottamustoimista, koska seuran edellinen puheenjohtaja eversti Mikola oli Parole-lehden artikkelissaan »Eversti Kemppi Viipurin puolustajana» toukokuussa 1973 leimannut hänet epäpäteväksi sotahistorian tutkijaksi. Arkistosta ei löydy vastausta siihen, mistä kyseinen kiista johtui. Oli miten oli, seuran johtokunnan kokouksessa 29.10.1973 Jäntti todettiin eronneeksi, ja asia oli käsitelty.123

SEURAN HALLINNOSTA, JÄSENYYDESTÄ JA TALOUDESTA 1970-LUVULLA

1970-luvun alussa Sotahistoriallisen Seuran johtokunnan puheenjohtajana jatkoi eversti Mikola, varapuheenjohtajana professori Gripen- berg ja sihteerinä majuri Pohjanpää. Näin mentiin vuoteen 1974, jolloin seuran johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eversti, valtiotieteiden tohtori Vilho Tervasmäki. Vuonna 1974 myös seuran sihteeri vaihtui. Majuri Pohjanpään tilalle valittiin valtiotieteiden yli- oppilas (sittemmin maisteri) Markku Palokangas Sotamuseosta. Lisäksi

59 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 60

eversti Matti Lappalainen (sittemmin seuran puheenjohtaja) valittiin vuonna 1976 johtokunnan jäseneksi ja samalla myös varapuheenjohtajaksi.124 1970-luvulla kuoli kolme seuran kunniajäsentä ja seura valitsi kaksi uutta kunniajäsentä. Kenraaliluutnantti evp. T. V. Viljanen kuoli huhtikuussa 1973, jääkärieversti evp. Eero Kuussaari huhtikuussa 1978 ja professori Ole Gripenberg elokuussa 1979. Uudet kunniajäsenet olivat eversti evp. Keijo Mikola, joka valittiin seuran kunniajäseneksi vuonna 1974 ja professori Ole Gripenberg, jonka vuosikokous valitsi kunniajä- seneksi vuonna 1977. Hän ehti olla kunniajäsen kuitenkin vain runsaat kaksi vuotta.125 Seuran jäsenmäärän kasvu 1970-luvulla oli maltillista. Vuosikymme- nen alussa oli jäseniä vielä alle 200 henkilöä (184). Vuonna 1976 jäsen- määrä ylitti 200 ollen 210, ja vuosikymmenen lopussa jäsenmäärä oli noussut 226 henkilöön.126 Vuonna 1971 seuran jäsenmaksuja nostettiin siten, että vuosimaksu oli seitsemän markkaa (nykyrahassa 9,5 euroa), ainaisjäsenmaksu 70 markkaa ja lahjoittajajäsenmaksu 140 markkaa. Jäsenmaksua korotettiin tämän jälkeen 1970-luvulla vielä kolmesti. Vuonna 1974 vuosimaksu ko- ro tettiin 10 markkaan (noin 9,7 euroa), ainaisjäsenmaksu 100 markkaan ja lahjoittajajäsenmaksu 200 markkaan. Korotus ei vastannut rahan arvon heikentymistä, ja sen vuoksi heti seuraavana vuonna jäsenmaksua jouduttiin korottamaan uudelleen, vuosimaksu 15 markkaan (runsaat 12 euroa), ainaisjäsenmaksu 150 markkaan ja lahjoittajajäsenmaksu 300 markkaan. Lisäksi vielä vuonna 1978 jäsenmaksuja korotettiin siten, että vuosikymmenen lopussa vuosimaksu oli 30 markkaa (vajaat 18 euroa), ainaisjäsenmaksu 300 markkaa ja lahjoittajajäsenmaksu 500 markkaa. Jäsenmaksujen korotukset johtuivat pääasiassa 1970-luvun nopeasta in- flaatiovauhdista.127 Seuran talouden kehitys oli 1970-luvulla nousujohteista. Vuosikym- menen alussa, vuoden 1971 tilinpäätöksessä seuralla oli vastattavaa vajaat 12 000 markkaa (noin 16 300 euroa), joista tileillä oli noin 4100 markkaa ja arvopapereissa edelleen noin 1650 markkaa. Pienoismiek- koja ja julkaisuja oli varastossa molempia noin 2800 markan arvosta.128 Vuoden 1976 lopussa seuralla oli vastattavaa jo noin 24 500 markkaa (noin 17 500 euroa). Tästä pankissa oli runsaat 5500 markkaa. Arvopa- pereita oli hankittu lisää siten, että niitä oli noin 3400 markkaa (mark-

60 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 61

kina-arvo). Julkaisuja oli varastossa noin 10 000 markan arvosta ja pienoismiekkoja noin 1200 markan arvosta. Vuoden 1976 tilinpäätös jäi kuitenkin lähes 3500 markkaa alijäämäiseksi, koska tilinpäätöksessä tehtiin julkaisuvaraston, julkaisujen vapaakappaleiden ja pienoismiekkava- raston poistot.129 Vuosikymmenen lopun tilinpäätös oli jälleen positiivinen ylijäämän ollessa noin 2700 markkaa. Vastattavaa seuralla oli vuoden lopussa noin 31500 markkaa (nykyrahassa edelleen runsaat 17 000 euroa). Tästä pankeissa oli noin 18 000 markkaa. Arvopapereita ei ollut hankittu lisää, niissä oli edelleen noin 3400 markkaa. Julkaisuja oli varastossa noin 5400 markan ja miekkoja noin 4500 markan arvosta.130

61 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 62

Monipuolinen 1980-luku

1980-luvulla Sotahistoriallinen Seura oli mukana monenlaisessa toiminnassa. Se oli aktiivinen Puolustusvoimien vanhan esineistön ja materiaalin myynnin mahdollistamisessa museoille ja harrastelijoille. Seu- ra aloitti myös Sotahistoriallisen Aikakauskirjan julkaisemisen, täytti 40 vuotta pitäen myös juhlat, järjesti matkoja sekä kotimaahan että ulkomaille ja kokoontui perinteisiin vuosi-, kevät- ja syyskokouksiin. Kaikkea tätä toimintaa seuran johtokunta ryhtyi koordinoimaan teke- mällä jo vuonna 1980 ensimmäisen seuran toiminnan viisivuotissuun- nitelman vuosille 1981–1986. Viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin esi- telmät ja paneelit keväisin ja syksyisin, kevätretket, kesäretket, julkaisutoiminta ja muut tapahtumat siten, että tuleva vuosi tarkasti ja seuraa - vat vuodet ideoina.131

PUHEENJOHTAJA VAIHTUU 1980-LUVULLA KAHDESTI

1980-luvulla Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtaja vaihtui kahdesti. Vuonna 1981 uudeksi puheenjohtajaksi Vilho Tervasmäen tilalle valittiin seuran tuolloinen varapuheenjohtaja, eversti Matti Lappalainen. Lappalaisen tilalle varapuheenjohtajaksi valittiin professori Matti Lauerma. Seuraavana vuonna eversti Tervasmäki valittiin seuran kun- niajäseneksi.132 Seuran sihteerinä vuosina 1980–1981 toimi valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas, joka oli ollut tässä tehtävässä jo vuodesta 1974. Vuonna 1982 hänen tilalleen valittiin osastosihteeri Seppo Rautia, joka toimi sihteerinä ja myös aikakauskirjan toimituskunnassa vuoteen 1986, jolloin uudeksi sihteeriksi valittiin toimistosihteeri Pirjo Pesonen.133 Pirjo Pesonen oli ensimmäinen nainen seuran johtokunnassa, ja pit- kään ainoa. Kaiken kaikkiaankin naisia on ollut seuran hallinnossa seu-

62 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 63

ran koko toiminnan aikana vähän viime vuosia lukuun ottamatta. Kysy- mys ei kuitenkaan ole ollut siitä, ettei naisia olisi haluttu mukaan, vaan enemmänkin siitä, että halukkaita ei ole löytynyt. Pirjo Pesosen mielestä naisjäsen seuran hallinnossa oli tasa-arvoisuutta. Hallinto toimi demok- raattisesti, eikä sukupuolella ollut hänen mukaansa merkitystä sille työlle, mitä seurassa tehtiin.134 Kesäkuussa 1983 seuran varapuheenjohtaja, professori Matti Lauerma siirtyi yllättäen ajasta ikuisuuteen. Hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden tohtori Jaakko Ilvessalo, joka jatkoi tässä tehtä- vässä aina vuoteen 1990.135 Vuonna 1986 seuran puheenjohtaja vaihtui jälleen. Eversti Lappalai- sen tilalle valittiin Jatkosodan historia -kirjasarjan toimittajaryhmän johtaja, everstiluutnantti Antti Juutilainen Sotatieteen laitokselta. Samana

Kunniajäsenen vaali Sotahistoriallisen Seuran vuosikokouksessa 24.2.1982. ⎮ Kuvassa oikealla monivuotinen seuran vuosikokousten puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp. Reino Arimo vieressään seuran sihteeri Markku Palokangas. Keskellä seisomassa seuran uusi rahastonhoitaja, maisteri Eero Elfvengren. Kuva Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3.

63 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 64

Sotahistoriallisen Seuran johtokunta vuonna 1983. Edessä vasemmalta ⎮ eversti evp. Lauri Harvila, professori Jarl Gallén, seuran puheenjohtaja, eversti Matti Lappalainen ja varapuheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Jaakko Ilvessalo. Takarivissä vasemmalta rahastonhoitaja ja julkaisu - sihteeri, filosofian maisteri Eero Elfvengren, kamarineuvos Paavo Talvio, varatuomari Heikki Pohjolainen, majuri evp. Heikki Pohjanpää, filosofian maisteri Markku Melkko, dosentti Ohto Manninen ja seuran sihteeri, osastosihteeri Seppo Rautia. Kuvasta puuttuu everstiluutnantti Sampo Ahto. Kuva Sotamuseo.

vuonna seuran johtokunnasta ryhdyttiin käyttämään nimitystä hallitus.136 Seuran johtokunta/hallitus kokoontui 1980-luvulla vuosittain keski- määrin kuusi kertaa.137

64 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 65

ALOITTEITA SOTAMUSEON JA ASE- JA VARUS - HARRASTAJIEN TUEKSI

Sotahistoriallinen Seura ei 1980-luvulla enää ollut erityisesti Sotamu- seon kannatusseura, mutta esineellisen sotahistorian vaaliminen oli edelleen yksi seuran tehtävistä. Joulukuussa 1980 seura teki puolustusministeri Lasse Äikäkselle esityksen, että Puolustusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta Puolustusvoimat, joka poisti varastoistaan vanhaa esineistöä ja materiaalia, voisi myös myydä tätä materiaalia sekä mu seoille että yksityisiin kokoelmiin. Seurassa tätä asiaa ajoi johtokunnan varajäsenen, varatuomari Heikki Pohjolainen, joka oli laatinut muis tion asemyynneistä jo helmikuussa samana vuonna.138 Vuonna 1985 seura teki puolustusministeri Veikko Pihlajamäelle uuden esityksen Puolustusvoimien käytöstä poistetun materiaalin koh- talosta esittäen lisäksi, että käytöstä poistettavalle sotaväen kalustolle ja esineistölle perustettaisiin myyntipiste tai jopa useampia, jotta myynnit eivät suurina erinä johtaisi ulkomaille, jolloin suomalaiset museot ja ke- räilijät jäisivät vaille mahdollisuutta ostaa tätä materiaalia.139 Samoihin aikoihin myös Puolustusvoimien henkilökunta ryhtyi osoittamaan kiinnostusta käytöstä poistettuun ja käytöstä poistettavaan so- tavarustukseen. Lisäksi yleinen mielipidekin oli asemateriaalin hävittä- mistä vastaan. Lopputulema oli positiivinen. Asekeräilijät saivat tulevina vuosina ostaa käytöstä poistettuja aseita, ja tästä on nykyisin jopa Eu- roopan Unionin direktiivi, eikä muun muassa yleistä historiallisten te- räaseiden vaaralliseksi määrittelyä enää ole. Ei liene liioittelua todeta, että seuran aktiivisilla jäsenillä, Sotamuseon ja Asehistoriallisen Seuran ohella, oli merkittävä rooli siinä, että Suomessa esineellinen asehistoria on säilynyt. Muualla Euroopassa tilanne on nykyisin aivan toisenlai- nen.140 Aseiden lisäksi seura esitti muidenkin käytöstä poistettujen varusesi- neiden myyntiä. Vuonna 1981 seura lähetti puolustusministeri Äikäk- selle kirjeen, jossa esitettiin, että seura voisi ostaa Puolustusvoimilta 1000 kappaletta käytöstä poistettavia kypäriä ja kunnostaa ne myytäväksi So- tamuseossa. Myyntitulot oli tarkoitus käyttää Suomen sotahistorian ja Puolustusvoimien perinteisiin liittyvän julkaisutoiminnan tukemiseen. Kypäräasia etenikin myönteisesti aina Puolustusvoimien johtoon asti, kunnes politiikka tuli mukaan. Myytäväksi suunniteltujen kypärien jou-

65 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 66

kossa oli myös saksalaisia kypäriä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ajalta. Jotkut piirit katsoivat niiden myynnin poliittisesti ar- veluttavaksi ja Puolustusvoimille vahingolliseksi. Näillä perusteilla ajatus kypärien kunnostamisesta myyntiin lopulta hylättiin.141 Suomettumi- nen ulottui siis myös harrastustoimintaan! Myös Sotamuseon tila-asiassa seura oli 1980-luvulla aktiivinen. Vuonna 1985 seura teki esityksen, että Suomenlinnassa Valmetilta va- pautumassa oleva kaleeritelakan alue annettaisiin Sotamuseon käyttöön ja sinne rakennettaisiin laivastomuseo. Tämäkään esitys ei toteutunut.142

SOTAHISTORIALLISESTA AIKAKAUSKIRJASTA SEURAN VUOSIKIRJA

Ensimmäinen Sotahistoriallinen Aikakauskirja, n:o 1, ilmestyi vuonna 1980. Tätä julkaisua oli suunniteltu jo joulukuussa 1978. Aikakauskir- jaa oli tarkoitus julkaista joka toinen vuosi. Lisäksi rahoitustilanteen salliessa oli tarkoitus jatkaa myös muuta julkaisutoimintaa seuran julkaisusarjassa. Viimeksi mainittu toteutuikin jo vuonna 1980, jolloin Jaakko Toiviaisen Porrassalmi 1789 julkaistiin seuran julkaisusarjassa numerolla 5.143 Aluksi aikakauskirjat ilmestyivätkin joka toinen vuosi. Numero 2 suunniteltiin ilmestyväksi vuonna 1982 ja numero 3 seuran 40-vuotisjuhlavuonna, vuonna 1984. Näin myös tapahtui. Kuitenkin jo numeron 3 jälkeen päädyttiin siihen, että aikakauskirja julkaistaan joka vuosi, ja näin on vuodesta 1984 lähtien myös tehty. Seuran johtokunnan päätök- sellä kirjaa ryhdyttiin jakamaan vapaakappaleena kaikille jäsenmaksu- velvollisuutensa hoitaneille jäsenille.144 Aikakauskirjassa otettiin käyttöön seuran tunnus, kirjaa pitelevä Suo- men vaakunaleijona. Sen suunnittelivat maisteri Tom Bergroth ja heral- dinen taiteilija Ole Heinonen.145 Aikakauskirjan julkaisua on ensimmäisestä numerosta alkaen tuke- nut Maanpuolustuksen kannatussäätiö.146 Sekä Sotahistoriallinen Aikakauskirja että Toiviaisen Porrassalmi 1789 -kirja saivat julkisuutta myös lehdistössä. Helsingin Sanomat julkaisi kult- tuurisivuillaan 19. lokakuuta 1980 kirja-arvostelun Porrassalmi-kirjasta ja Sotaveteraanilehti jo aikaisemmin kesäkuussa samana vuonna. Lisäksi

66 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 67

Ensimmäinen Sotahistoriallinen Aikakauskirja ilmestyi vuonna 1980. Kirja ⎮ sai myös julkisuutta sanomalehdistössä. Kuvassa Etelä-Suomen Sanomien artikkeli maaliskuussa 1981. Kuva Kansallisarkisto.

muun muassa Etelä-Suomen Sanomat julkaisi artikkelin uudesta Sota- historiallisesta Aikakauskirjasta maaliskuussa 1981. Kaikki mainitut artikkelit antoivat positiivisen kuvan seuran toiminnasta ja julkaisuista.147 Mainittujen teosten lisäksi vuonna 1986 seura julkaisi erillisjulkaisusar- jassaan numerolla VI suurlähettiläs Åke Backströmin toimittaman matrikkelin Kadettikoulun numeroimattomien kurssien, sotia edeltäneiden komentajakurssien sekä Sotateknillisen koulun oppilaista.148

67 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 68

SEURA TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA – ENSIMMÄISET ANSIOMERKIT

Sotahistoriallinen Seura täytti 40 vuotta tammikuussa 1984. Juhlaval- mistelut aloitettiin loppuvuodesta 1982, ja vuosikokouksessa helmikuussa 1983 nimettiin juhlatoimikunta, jolle annettiin vastuu juhlan valmisteluista. Valmistelutehtäviin liitettiin seuran ansiomerkin ja jä- senmerkin suunnittelu sekä aikakauskirjan n:o 3 julkaisu, johon oli tarkoitus liittää artikkeli seuran 40-vuotisesta toiminnasta. Maisteri Melkko sai tehtävän pyytää tarjoukset ansiomerkin ja jäsenmerkin val- mistamisesta, ja eversti Lappalainen lupautui artikkelin kirjoittajaksi. Juhlia ja julkaisua varten anottiin lisärahoitusta Suomen Akatemiasta Valtion humanistiselta toimikunnalta ja Maanpuolustuksen kannatus- säätiöltä. Molemmilta saatiin 5000 markkaa (nykyrahassa noin 1850 euroa).149

ANSIOMERKIT HYVÄKSYTÄÄN KÄYTTÖÖN

Syyskuussa 1983 seuran johtokunta hyväksyi kokouksessaan seuralle kultaisen ja hopeisen ansiomerkin sekä jäsenmerkin. Niissä käytettiin mallina seuran tunnusmerkkiä, kirjaa pitelevää Suomen vaakunaleijo- naa.150 Kultainen ansiomerkki voitiin antaa erittäin ansiokkaasta ja pitkäai- kaisesta työstä seuran hyväksi ja aina kunniajäseneksi kutsutulle, jos hä- nellä ei sitä ennestään ollut. Kultainen ansiomerkki voitiin antaa myös henkilölle, joka oli yleisesti tunnustetulla ja menestyksellisellä tavalla erittäin ansiokkaasti edistänyt seuran tarkoitusperien toteutumista. Li- säksi määritettiin, että kultaisen ansiomerkin voi omistaa samanaikai- sesti korkeintaan 10 elossa olevaa henkilöä. Sittemmin tämä rajoitus on poistettu.151 Hopeinen ansiomerkki voitiin myöntää ansiokkaasta ja pitkäaikai- sesta seuran hyväksi tehdystä työstä, ja se voitiin antaa myös henkilölle, joka oli yleisesti tunnustetulla ja menestyksellisellä tavalla ansiokkaasti edistänyt seuran tarkoitusperien toteutumista.152 Jäsenmerkkiin olivat oikeutettuja kaikki seuran jäsenet. Lisäksi jäsen- merkki voitiin luovuttaa ansiomerkkinä yhdistyksen ulkopuoliselle hen-

68 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 69

kilölle tai yhteisölle kiitollisuuden osoituksena seuran toiminnan ja/tai tarkoitusperien tukemisesta.153 Ansiomerkki- ja jäsenmerkkisäännöt hyväksyttiin seuran ylimääräi- sessä yleiskokouksessa 21.11.1983.154

40-VUOTISJUHLA 20.2.1984

40-vuotisjuhla pidettiin 20. helmikuuta 1984. Juhla alkoi kello 12 kun- niakäynneillä entisten, jo ajasta ikuisuuteen siirtyneiden puheenjohta- jien haudoilla Turussa ja Helsingissä. Turussa professori Einar W. Juvan

Sotahistoriallinen Seura täytti 40 vuotta tammikuussa 1984. Juhlayleisöä ⎮ päiväjuhlassa Katajanokan Kasinolla. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jaakko Valtanen, kuvassa eturivissä tyhjän paikan vieressä, oli yksi juhlavieraista. Kuva Kansallisarkisto.

69 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 70

ja kenraaliluutnantti Väinö Oinosen haudoilla seuraa edusti apulaisprofessori Jussi T. Lappalainen, ja Helsingissä kenraalimajuri Niilo Sa- rion ja kenraaliluutnantti T. V. Viljasen haudoilla kävivät seuran puheenjohtaja, eversti Matti Lappalainen ja varapuheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Jaakko Ilvessalo. Haudoilla käyntejä seurasi onnittelujen vastaanotto ja päiväjuhla Katajanokan Kasinon Karimo-salissa kello 13.30 alkaen. Varsinainen päiväjuhla alkoi kello 15.155 Päiväjuhlassa oli läsnä arvovaltainen kutsuvierasjoukko, muun muassa Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen. Juhlaesitel- män piti eversti evp., valtiotieteiden tohtori Vilho Tervasmäki aiheesta »Maanpuolustuskysymyksen ratkaisuehdotuksia Suomen itsenäisyyden ensimmäisen neljännesvuosisadan aikana».156 Päiväjuhlassa jaettiin seuran ensimmäiset ansiomerkit. Kultaisen ansiomerkin saivat eversti evp. Keijo Mikola, eversti evp., valtiotieteiden tohtori Vilho Tervasmäki, majuri evp., kamarineuvos Reino W. Palm- roth, filosofian tohtori Kauko Rekola, majuri evp. Heikki Pohjanpää, professori Jarl Gallén, eversti evp. Lauri Harvila ja filosofian maisteri Paavo Talvio. Hopeisen ansiomerkin saivat everstiluutnantti evp. Eero-Eetu

Sotahistoriallisen Seuran kultainen ja hopeinen ansiomerkki ja jäsen - ⎮ merkki. Kuva Kansallisarkisto.

70 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 71

Saarinen, varatuomari Aimo Lohman, kanslianeuvos Lauri Jäntti, valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas, toimistopäällikkö Leo Sau- lamo, kenraaliluutnantti evp. Reino Arimo, professori Kaarlo Wirilan- der, professori Vilho Niitemaa, everstiluutnantti evp. Carl-Birger Petan- der, eversti evp. Risto Pajari ja ruotsalainen everstiluutnantti Jonas Hed- berg, joka samalla kutsuttiin myös seuran kirjeenvaihtajajäseneksi. Li- säksi taiteilija Ole Heinonen palkittiin seuran jäsenmerkillä.157 Seuran palkitsemiset vuosina 1984–2014 on esitetty liitteessä 4. Juhlakokouksen jälkeen pidettiin vielä lyhyt vuosikokous, ja illalla kello 20 järjestettiin juhlaillallinen Katajanokan Kasinolla. Viimeksi mai- nittuun osallistui 40 henkilöä.158

ENSIMMÄINEN PITKÄ ULKOMAANMATKA – KOTIMAASSA TUTUT KOHTEET

1980-luvulla Sotahistoriallinen Seura teki kaikkiaan 11 retkeä kotimaahan ja kaksi ulkomaanmatkaa. Monet 1980-luvun retkikohteista olivat olleet seuran ohjelmassa jo aikaisemminkin, mutta on oletettavaa, että retkikohteet olivat monille mukana olleille uusia, koska seuran jäsen- kunta kasvoi 1980-luvulla merkittävästi. Lisäksi seuran jäseniä osallistui kansainvälisiin sotahistorian konferensseihin. Kotimaan retkikohteina olivat Ilomantsin taistelupaikat vuonna 1980 ja Mäkiluodon linnake ja Upinniemi vuonna 1981. Vuonna 1982 kohteina olivat Säkylän ja Niinisalon varuskunnat sekä Helsingin maalinnoitus, vuonna 1983 vierailtiin jälleen Hankoniemellä ja vuonna 1984 jälleen Loviisassa. Vuonna 1985 tutustuttiin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sotahistoriaan, ja vuonna 1986 teemana oli Vapaussota Tampereella ja Vilppulassa. Vuonna 1987 tutustuttiin Ruotsin ajan loppuaikaan sekä Vapaussodan alkuvaiheen taisteluihin Pohjanmaalla. Vuonna 1987 teemoina olivat Porkkalan vuokra-alueen tapahtumat sekä Vapaussodan muistot Kirkkonummella ja Siuntiossa, ja kesäkuussa 1989 seura osallistui Porrassalmen taistelun 200-vuotisjuhlaan. Viimeksi mainitulla matkalla tutustuttiin myös rajavartiotoimintaan Immolassa, käytiin Punka- harjun Retretissä Ilja Repin -näyttelyssä ja Kerimäellä kristikunnan suu- rimmassa puukirkossa sekä perehdyttiin Salpa-aseman järvilinjan syn- tyvaiheisiin Kerimäellä.159

71 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 72

Kesäretki vuonna 1986 jäi sille osallistuneiden mieleen. Retki tehtiin syyskuussa 13.–14.9. Tampereelle ja Vilppulaan. Matkalla mukana ollut Pirjo Pesonen muisteli kyseistä matkaa:

»Ensimmäisenä matkapäivänä vierailtiin jälleen Panssarimuseossa Paro- lassa ja tutustuttiin professori Kari Suomalaisen sota-aiheisiin piirroksiin rintamalta vuosilta 1942–44 Visavuoressa. Tampereella apulaisprofessori Jussi T. Lappalainen kertoi Tampereen valtaukseen johtaneista sotatoi- mista, nähtiin Jääkäripatsas ja käytiin Valmetin tehtaalla, missä oli esillä muun muassa entisöity Viima-lentokone. Toisena päivänä ajettiin Vilp- pulaan, missä Jussi T. Lappalainen perehdytti retkeläiset Vilppulan suunnan taistelupaikkoihin. Paluumatkalla poikettiin lisäksi vielä Vehonie- men sotilasajoneuvomuseossa Kangasalla ja Kostianvirran taistelupaikalla Pälkäneellä, missä seura oli myös käynyt jo aikaisemmin. Retkelle osallistui 45 henkilöä. Tällä matkalla retkeläisille jäi erityisesti mieleen sotaväen linja-auto, joka valutti öljyä siinä määrin, että jokaisella pysähdyksellä kuljettajan oli avattava auton lattia päästäkseen käsiksi moottoriin lisä- täkseen öljyä. Auton huolto oli siinä määrin työlästä, että kuljettaja ei ehtinyt koskaan syömään. Retkeläiset pitivät kuitenkin kuljettajasta huolta kantamalla hänelle koko ajan erilaista välipalaa. Yö vietettiin vasta pari viikkoa toiminnassa tuolloin olleessa Ilves-hotellissa Tampereella. Tarjoilu siellä toimi hyvin. Tampereella oli seuran tukijoita, jotka sponsoroivat iltaa.»160

Ulkomaanmatkoja seura järjesti 1980-luvulla kaksi, kuten edellä todettiin. Elokuussa 1981 tehdyn kolmipäiväisen retken kohteiksi oli suunniteltu Tallinnaa ja Narvaa Neuvosto-Virossa. Syystä tai toisesta matkatoimisto kuitenkin peruutti kolmanneksi päiväksi suunnitellun linja- automatkan Narvaan ja tarjosi vaihtoehdoksi Tarttoa. Muita vaihtoehtoja ei ollut, joten kolmantena matkapäivänä retkeläiset vierailivat Tar- tossa. Matkalaiset majoittuivat retken ajan Tallinnassa upouudessa Olympia-hotellissa. Tälle Viron-matkalle osallistui 44 henkilöä.161 Syyskuussa 1988 seura teki ensimmäisen pitkän ulkomaanmatkansa. Sille osallistui 38 henkilöä. Kahdeksanpäiväisellä matkalla 9.–16. syyskuuta perehdyttiin keskieurooppalaiseen sotataitoon Ranskassa, Bel- giassa, Saksassa ja Luxemburgissa everstiluutnantti Sampo Ahdon opastuksella. Matkakohteita olivat Verdunin taistelukenttä, Saksan–Ranskan-

72 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 73

Elokuussa 1981 Sotahistoriallinen Seura vieraili Tallinnassa ja Tartossa. ⎮ Kuvassa retkelle osallistujia tauolla matkalla Tartosta Tallinnaan. Kuva Kansallisarkisto.

Seuran hallituksen jäsen, maisteri Markku Melkko (oikealla), seuran ⎮ sihteeri, maisteri Markku Palokangas ja taiteilija, heraldikko Ole Heinonen seuran Viron-matkalla elokuussa 1981. Kuva Kansallisarkisto.

73 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 74

sodan (1870–1871) taistelualue Gravelotten–Metzin alueella ja Maginot- linja Hackenbergissa Ranskassa, Länsivalli Irrelin kaupungissa Saksassa, Bastogne museoineen ja muistomerkkeineen, Bryssel sekä Waterloo Bel- giassa ja Calais, Atlantin valli, Caen ja Normandia Ranskassa. Lisäksi matkalaisille varattiin ennen kotiinlähtöä päivä aikaa Pariisiin tutustumiseen. Tästä matkasta on luettavissa tiivistetty matkakertomus Sotahisto- riallisessa Aikakauskirjassa 8 Sotahistoriallisen Seuran vuoden 1988 toiminnasta -artikkelissa.162 Osallistujamäärät seuran järjestämillä retkillä 1980-luvulla vaihtelivat yleensä 40:n molemmin puolin. Seuran järjestämien matkojen lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus osallistua Kansainvälisen Sotahistorian komission kokouksiin. Seuran vuo- sikertomusten mukaan tällainen mahdollisuus toteutui 1980-luvulla kolmesti. Kesäkuussa 1983 Itävallan komissio järjesti Wienissä viisipäi- väisen kokouksen teemana »Eurooppa ja osmannikonfliktit 1500– 1800». Seurasta tähän kokoukseen osallistui seitsemän henkilöä. Elo- kuussa 1984 seuran jäseniä osallistui Israelin sotahistorian komission järjestämään kokoukseen Tel Avivissa. Tuolloin teemana oli pienten ja suurten valtioiden käymät sodat. Seuraavana vuonna seuran jäseniä osallistui Stuttgartissa X Kansainvälisen Sotahistorian komission kokoukseen, jonka aiheena oli ensimmäinen maailmansota. Lisäksi seuran edustajia osallistui elokuussa 1984 Tanskan Odensessa XIX pohjoismai- seen sotahistorioitsijakonferenssiin, jossa aiheena oli sotahistoriaan liit- tyvät historiografiat.163

1980-LUVULLAKIN ESITELMÖIDÄÄN TALVI- JA JATKOSODASTA

1980-luvulla Sotahistoriallisen Seuran järjestämät esitelmätilaisuudet liittyivät yleensä kerrannaisvuositapahtumiin. Talvisota oli aiheena vuonna 1980. Vuosina 1981–1986 aiheet liittyivät pääasiassa jatkosotaan. Lisäksi vuosikymmenen lopulla esitelmiä pidettiin myös sotilas- historiallisista aiheista, toisin sanoen muistakin teemoista kuin sotien tapahtumahistoriasta. Esitelmätilaisuuksia, 40-vuotisjuhlat mukaan lukien, oli 1980-luvulla kaikkiaan 31, ja niissä pidettiin yhteensä 31 esi- telmää ja kaksi paneelikeskustelua. Neljää esitelmää lukuun ottamatta aiheet liittyivät Suomen sotahistoriaan.164

74 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 75

Vuoden 1980 vuosikokouksessa (25.2.) pidettiin talvisota-aiheinen paneelikeskustelu Summan ja Lähteen torjuntataisteluista helmikuussa 1940. Alustajina olivat kenraaliluutnantti evp. Reino Arimo, everstiluutnantti evp. Zachris Duncker, everstiluutnantti evp. Unto Petäjä ja eversti evp. Vilho Tervasmäki. He kaikki olivat osallistuneet kyseisiin taisteluihin. Lisäksi kevätkokouksessa (26.5.) apulaisprofessori Ohto Manninen esitelmöi Suomen ja Ruotsin sotilaallisista yhteistoimintasuunnitelmista talvisodan jälkeen.165 Myös vuonna 1981 vuosikokouksen (23.2.) yhteydessä järjestettiin pa-

Sotahistoriallisen Seuran paneelitilaisuus Sotakorkeakoulun juhla- ⎮ salissa. Eturivissä kuvassa oikealta Pääesikunnan päällikkö, kenraali - luutnantti Ermei Kanninen, rouva Liisi Kanninen, kenraalimajuri evp. Ragnar Grönvall ja kenraaliluutnantti evp. Reino Arimo. Kuva Kansallis arkisto.

75 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 76

neeli, tällä kertaa aiheena Lapin sota. Everstiluutnantti Sampo Ahto alusti ensin kyseisestä sodasta ja sen tutkimiseen liittyvästä problematiikasta. Ahdon kirja Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945 oli ilmestynyt edellisenä vuonna. Paneelikeskusteluun osallistuivat kenraaliluutnantti evp. Veikko Koppinen ja eversti evp. T. Olavi Lehti, jotka molemmat olivat Lapin sodan veteraaneja.166 Jatkosotaa tarkasteltiin vuonna 1982. Kevätkokouksessa 26.5. aiheena oli televisiossa vastikään esitetty Jatkosota-dokumenttisarja. Ohjelmaa esitteli elokuvaohjaaja Matti Kassila, jonka jälkeen asiantuntijakom- mentteja esittivät valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka, everstiluutnantti evp. Helge Seppälä, eversti evp. Keijo Mikola, everstiluutnantti Sampo Ahto ja eversti evp. Vilho Tervasmäki.167 Vuonna 1983 kaikkien esitelmien aiheet liittyivät toisen maailmansodan taustoihin. Vuosikokouksessa Katajanokalla 14.2. professori Tuomo Polvinen tarkasteli jatkosotaa aiheella »Suurvallat ja Suomen jatkosota». Kevätkokoukseen seura sai vieraan Länsi-Saksasta, kun Saksan liittota- savallan Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen tutkija, tohtori Bernd Weg- ner esitelmöi suomeksi (sic!) Saksasta ja toisen maailmansodan esihis- toriasta. Lisäksi syyskokouksessa Pääesikunnan elokuvasalissa everstiluutnantti Sampo Ahto esitti filmin »Saksalainen sotapropaganda TK- kuvaajien valossa».168 Myös vuonna 1984 esitelmäkokouksien aiheet olivat kerrannaisvuosiltaan hyvin ajankohtaisia. Kevätkokouksessa 26.4. kapteeni Jari Kalmi tarkasteli Helsingin ilmapuolustusta vuonna 1944. Samassa tilaisuudessa majuri evp. Aake Pesonen käytti valmistellun puheenvuoron. Majuri Pe- sonen toimi Helsingin helmikuun 1944 suurpommitusten aikana tor- juntakeskuksen päällikkönä Helsingin ilmapuolustuksesta vastanneessa Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä. Syyskokouksessa 1.10. Sotakorkeakoulun juhlasalissa eversti Matti Lukkari piti esitelmän asekätkennän syistä ja seurauksista. Lukkarin kirja Asekätkentä ilmestyi samana syksynä. Lisäksi toisessa syyskokouksessa 4.11. Säätytalolla kahdessa esitelmässä tarkasteltiin Suomen tilannetta syksyllä 1944. Professori Tuomo Polvisen aiheena oli Suomen kansainvälispoliittinen tilanne syksyllä 1944, ja everstiluutnantti Sampo Ahto tarkasteli Suomen sotilaallista tilannetta syk- syllä 1944.169 Vuonna 1985 kevätkokoukseen 7.5. saatiin toinen saksalaisvieras. Sak- san Suomen-suurlähetystön sodanaikainen lehdistöattasea Hans Metz-

76 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 77

ger alusti aiheesta »Suomen ja Saksan väliset suhteet jatkosodan aikana». Myös Metzger piti esitelmänsä suomeksi.170 Vuonna 1988 seura sai vieraakseen myös ruotsalaisen esitelmöitsijän. Kenraalimajuri Greger Falk, joka oli talvisodassa ollut ruotsalaisen va- paaehtoisjoukon, Lentorykmentti 19:n adjutantti, piti 14. lokakuuta So- takorkeakoululla esitelmän »Ett litet flygförband till försvar till ett mycket stort område».171 Yllä mainittujen lisäksi 1980-luvulla kuultiin esitelmiä muun muassa Mannerheimista, rauhanturvajoukoista, Puolustusvoimien aseista, soti- laskarkuruudesta ja sotilasperinteistä. Tiedot näistä esitelmistä löytyvät liitteestä 3.

SEURAN VARALLISUUS KASVAA – JÄSENMÄÄRÄ YLITTÄÄ 400

Vuoden 1980 tilinpäätöksessä Sotahistoriallisella Seuralla oli vastattavaa noin 54 000 markkaa (nykyrahassa noin 26 700 euroa), josta pankissa oli noin 30 000 markkaa, julkaisuissa noin 12 500 markkaa ja mie- koissa vajaat 3000 markkaa. Tuona vuonna tilinpäätös jäi alijäämäisek- si noin 3500 markkaa. Alijäämä johtui ensimmäisen aikakauskirjan kustannuksista. Heti seuraavana vuonna talous alkoi kuitenkin kohen- tua, kun seura sai Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä 4500 markkaa (vajaat 2000 euroa) jaettavaksi apurahoina aikakauskirjan numero 1 kirjoittajille.172 Seuran varallisuus kasvoi tasaisesti koko 1980-luvun. Merkittävim- mät tekijät tämän taustalla olivat jäsenmäärän kasvu sekä saadut lahjoitukset. Vuoden 1981 lopussa seuran jäsenmäärä oli kasvanut 280 henki- löön.173 Kasvua vuodesta 1979 oli noin 18 prosenttia. Vuonna 1987 seuran jäsenmäärä ylitti 400 henkilöä ollen 402 jäsentä. Heistä kunniajäse- niä oli kolme, eversti evp. Vilho Tervasmäki, eversti evp. Keijo Mikola ja vuonna 1987 kunniajäseneksi valittu professori Jarl Gallén. Ainaisjäseniä oli 23 ja lahjoittajajäseniä kaksi. Lisäksi seuralla oli kolme kirjeenvaihta- jajäsentä. Vuosikymmenen lopussa jäsenmäärä oli 419 henkilöä. Huo- mattavaa on myös, että vielä 1980-luvulla Sotahistoriallisella Seuralla oli paljon sotaveteraaneja jäseninä, ja useimmiten he esittivät kokouksissa myös kommenttipuheenvuoroja.174

77 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 78

1980-luvulla seura ryhtyi säännöllisesti anomaan avustuksia julkai- sutoimintaansa – lähinnä aikakauskirjaa – varten Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Valtion humanistiselta toimikunnalta Suomen Aka- temiasta. Näiltä molemmilta myös saatiin avustuksia, jotka mahdollisti- vat muun muassa aikakauskirjan julkaisemisen vuosittain vuodesta 1984 alkaen, kuten on jo mainittu. Tukianomusten rahasummat vaihtelivat 4000 markasta 12 000 markkaan (noin 1400–3300 euroa). Yleensä anot- tuja rahamääriä ei saatu sellaisenaan, mutta tuet olivat kuitenkin huo- mattavia vaihdellen 4000 markasta aina 10 000 markkaan.175 Myös yksittäisiä lahjoittajia oli. Kerimäellä olevan hotelli Herttuan johtaja Terho Rouvinen lahjoitti vuonna 1989 seuralle 10 000 markkaa (noin 2700 euroa) käytettäväksi tutkimusstipendi- ja julkaisutarkoituk- siin toivomuksella, että osa summasta ohjattaisiin sotiemme 1939–1944 itärajan linnoittamisen ja erityisesti Salpa-aseman ja niin kutsuttuun jär- vilinjaan liittyvien, jo ilmestyneitä historiateoksia täydentävien tietojen tutkimiseen. Hotelli Herttualla oli pieni sotahistoriallinen museo. Syk- syllä 2017 hotelli, jossa toimi myös kuntoutuskeskus, asetettiin konkurssiin, ja keväällä 2018 hotelli laitettiin lopulta myyntiin ja hotellin museon aseet ja museoesineet myytiin huutokaupalla.176 Vuonna 1985 seura solmi sopimuksen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kanssa Sotahistoriallisen Aikakauskirjan myynnistä Tie- dekirja-myymälässä. TSV peri 15 prosentin provision myyntihinnasta.177 Jäsenmaksut säilytettiin 30, 300 ja 500 markassa aina vuoteen 1984, jolloin vuosijäsenmaksu korotettiin 50 markkaan (vastaa noin 17 euroa), ainaisjäsenmaksu 500 markkaan ja lahjoittajajäsenmaksu 1000 markkaan. Tämän jälkeen jäsenmaksuja nostettiin 1980-luvulla vielä kahdesti siten, että vuonna 1987 vuosijäsenmaksuksi tuli 60 markkaa, ainaisjä- senmaksuksi 600 markkaa ja lahjoittajajäsenmaksuksi 1200 markkaa. Vuonna 1989 vuosijäsenmaksu korotettiin vielä 70 markkaan (noin 19 euroa), ainaisjäsenmaksu 700 markkaan ja lahjoittajajäsenmaksu 1400 markkaan.178 Seuran varallisuus kehittyi 1980-luvulla siten, että kun vuoden 1980 lopussa seuralla oli vastattavaa runsaat 54 000 markkaa (vajaat 27 000 euroa), josta pankkitileillä oli runsaat 30 000 markkaa ja Suomen Soke- rin ja Kansallis-Osake-Pankin osakkeissa runsaat 3600 markkaa, niin vuosikymmenen lopussa seuralla oli vastattavaa jo noin 164 500 markkaa (vastaa noin 45 000 euroa), josta pankissa oli noin 65 000 markkaa ja

78 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 79

osakkeissa noin 80 000 markkaa. Julkaisuja vuosikymmenen lopussa oli varastossa noin 17 500 markan arvosta.179 Osakesijoittamisessa seura ei ollut aktiivinen. Vuoden 1989 lopussa seuralla oli edelleen vain Kansallis-Osake-Pankin ja Cultorin (Suomen Sokerin) osakkeita. Molempia oli kuitenkin ostettu 1960-luvun puolivä- lin jälkeen lisää, ja niiden markkina-arvo oli kasvanut merkittävästi. Osinkotuotot eivät kuitenkaan olleet seuran talouden perusta. Vuonna 1989 osinkotuottoja oli noin 2000 markkaa tuoton ollessa noin viisi prosenttia. Kun tästä summasta otetaan pois osakkeiden hoito- ja hankin- takulut, todellinen tuotto oli vain runsaat 700 markkaa (nykyrahassa vajaat 200 euroa).180 Seura sijoitti tilinpäätöksien ylijäämää edelleen osakkeisiin. Kun vuonna 1983 seuralla oli osakkeita noin 8300 markkaa, vuonna 1986 arvopapereiden arvo oli kymmenkertainen, noin 80 000 markkaa (vastaa nykyisin runsasta 25 000 euroa). Huippuvuoden 1986 tilinpäätös jäi kuitenkin runsaat 14 000 markkaa alijäämäiseksi, koska kyseisenä vuonna seura osti Maanpuolustuslehden Kustannus Oy:n osakkeita ja lisää Suo- men Sokerin osakkeita. Vuonna 1989 osakkeiden arvo oli suurin piirtein sama kuin vuonna 1986. Vuosikymmen päättyi ylijäämäiseen tilinpää- tökseen osoittaen noin 3500 markan ylijäämää.181 Seuran johtokunnan jäsenille ei maksettu kokous- tai muita palk- kioita. Sihteerille, joka ei ollut johtokunnan jäsen, oli kuitenkin aika ajoin maksettu pieni korvaus hänen työstään johtokunnan tukihenkilönä.182

MUITA 1980-LUVUN TAPAHTUMIA JA TEKEMISIÄ

Vuonna 1982 Sotahistoriallinen Seura liittyi jäseneksi Tieteellisten seurain valtuuskuntaan. Tämä organisaatio on riippumaton asiantuntija- elin tieteenharjoittamista ja tiedepolitiikkaa koskevissa asioissa. Sen tehtävänä on edistää tieteellisten yhteisöjen yhteistoimintaa, tieteellistä tiedonvälitystä ja julkaisutoimintaa sekä tutkimustiedon tunnetuksi te- kemistä ja sen käyttöä yhteiskunnassa. Valtuuskunnan toimipaikka on Helsingin Kruununhaassa, missä on myös tiloja jäsenseurojen kokous- ynnä muille tilaisuuksille. Seura ryhtyi myös käyttämään näitä tiloja kokouksissaan, tosin enemmässä määrin kuitenkin vasta 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Valtuuskunnan vuosikokouksissa seuraa edusti yleensä joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.183

79 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 80

Vuonna 1982 Sotahistoriallinen Seura liittyi jäseneksi Tieteellisten seurain ⎮ valtuuskuntaan. Valtuuskunnan toimipaikka on Helsingin Kruununhaassa, missä on myös tiloja jäsenseurojen kokous- ynnä muille tilaisuuksille. Seura ryhtyi myös käyttämään näitä Tieteiden talon tiloja kokouksissaan. Kuva Wikipedia.

80 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 81

Vuonna 1984 seura lunasti itselleen ruotsalaisen taiteilijan Einar Pal- ménin talvisodan aikaista Lappia kuvaavan 100 työn piirroskokoelman. Kokoelma luovutettiin Sotamuseolle 5.11.1986.184 Kokouksessaan 22.3.1984 seuran johtokunta päätti hankkia seuralle omalla tunnusmerkillä varustetun paperin. Samassa kokouksessa keskusteltiin myös seuran pöytästandaarista ja plaketista, mutta nämä molemmat asiat jätettiin tässä vaiheessa vielä harkintaan. Tulevina vuosina seura hankki kuitenkin sekä pöytästandaarin että plaketin.185 Joulukuussa 1986 seura esitti Helsingin seudun kesäyliopistolle, että se voisi järjestää kaikille avoimen, studia generalia -tyyppisen kolmipäiväi- sen sotahistorian seminaarin. Samalla seura lupasi auttaa seminaarin jär- jestelyissä ja luennoitsijoiden etsinnässä. Seminaari oli tarkoitus järjestää seuraavana kesänä 15.–17.6.1987. Ohjelma oli valmis ja esiintyjät oli varattu toukokuussa 1987, mutta seminaari jouduttiin perumaan, koska ilmoittautuneita osallistujia oli liian vähän.186 Seuran pöytästandaari otettiin käyttöön vuonna 1989, kun vuosikokous hyväksyi sen säännöt. Standaarin suunnitteli seuran jäsenmerkin pohjalta taiteilija Ole Heinonen. Standaari oli sekä palkitsemisesine että jäsentunnus. Palkitsemistarkoituksessa standaari voitiin hallituksen pää- töksellä myöntää kunnianosoituksena tai kiitollisuuden osoituksena joko seuran jäsenelle tai seuran ulkopuolisille henkilöille tai yhteisöille. Seu- ran jäsen saattoi kuitenkin myös ostaa viirin itselleen hallituksen vuosittain määrittämään hintaan. Lisäksi päätettiin, että myönnetyistä ja myydyistä standaareista pidetään luetteloa ja myönnetyt standaarit nu- meroidaan.187 Seuran kansainvälinen toiminta oli vähäistä pois lukien jäsenten va- paaehtoinen osallistuminen Kansainvälisen sotahistorian komission kokouksiin sekä kahdenväliset suhteet Ruotsiin. Vuosikymmenen lopussa myös Viron sotahistorian tutkijat, Eesti Akadeemiline Söjaajaloo Selts, varapuheenjohtajansa Rein Helmen johdolla ottivat 15.5.1989 yhteyttä seuraan ja esittivät yhteistyötä. Seura vastasi jo 1.6. vakuuttaen, että …»yhdistyksessämme elää palava halu solmia suhteita veljeskansamme suuntaan». Kesti kuitenkin vielä muutaman vuoden ennen kuin konk- reettinen tapaaminen toteutettiin vuonna 1993, jolloin seuran retkeläi- set nauttivat päivällisen Viron-matkallaan Tallinnassa Viron Akateemi- sen Sotahistoriallisen Seuran kanssa. Hyvästä tahdosta huolimatta yh- teistyö jäi kuitenkin tulevina vuosina melko vähäiseksi.188

81 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 82

Suunnitelmallisuus lisääntyy 1990-luvulla

ENSIMMÄINEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA

Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtaja vaihtui 1990-luvulla kahdesti. Vuonna 1992 seuraa vuodesta 1986 johtaneen everstiluutnantti Antti Juutilaisen tilalle puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden tohtori Martti Turtola. Hänen kautensa kesti viisi vuotta, jonka jälkeen vuonna 1997 seuran puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantti, valtiotieteiden maisteri Ari Raunio, jonka puheenjohtajakausi jatkui aina vuoteen 2007.189 Martti Turtola oli toinen seuran puheenjohtaja, joka ei ollut sotilas. Hän pyrki puheenjohtajakaudellaan lähentämään seuraa akateemiseen yhteisöön. Tämä näkyi muun muassa poliittisen historian lisäyksenä esi- telmäkokousten esitelmissä sekä henkilövalinnoissa seuran hallitukseen. Turtola oli kuitenkin valintahetkellään Kouvolan Sanomien päätoimit- taja, minkä vuoksi hän ei pystynyt osallistumaan kaikkiin hallituksen kokouksiin. Turtolan ollessa estynyt hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä hänen sijaisenaan toimi seuran varapuheenjohtaja, eversti evp. Pekka Ku- renmaa, joka Turtolan mukaan hoiti sijaisen tehtävät kiitettävästi. Tur- tolan puheenjohtajakaudella alkoivat myös lähes vuosittaiset Venäjän- matkat Neuvostoliiton lakattua olemasta vuonna 1991.190 Ari Raunion tultua puheenjohtajaksi vuonna 1997 seura oli jo tunnettu ja tunnustettu sotatieteellinen seura. Jäsenkunta oli kuitenkin aika suppea, koska seura valitsi jäsenensä suosittelijoiden avustuksella. Tuol- loin ryhdyttiinkin ajattelemaan, että seura voisi olla sekä sotahistorian tutkijoiden että sotahistorian harrastajien seura, jolloin myös jäsenmäärä voisi kasvaa.191 Jo Raunion ensimmäisenä puheenjohtajavuonna seuran hallitus laati ensimmäisen pitkän tähtäimen ohjelmansa. Tavoitteena oli saada aikaan seuran kehittämisen suuntalinjat, toisin sanoen, millaiseen toimintaan

82 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 83

seura tulevina vuosina pyrkii. Raunion puheenjohtajakaudella seuralle rakennettiin myös internet-kotisivut ja jäsenyysvaatimuksista poistettiin suosittelijat sen jälkeen, kun kotisivut saatiin käyttöön. 2000-luvulla Rau- nion johdolla seuran säännöt uusittiin ja seuralle perustettiin pro gradu -palkinto.192 Pitkän tähtäimen suunnittelua aloitettaessa hallitus totesi, että seuran toiminnassa ei nähty olevan erityisiä puutteita. Seura oli, ja on edelleen, tavoitteiltaan sotahistoriaa harrastavien henkilöiden ja yhteisöjen yleis- seura. Toiminta keskittyi kuitenkin pääkaupunkiseudulle, jossa enem- mistö seuran jäsenistä asui. Tämän vuoksi suunnittelussa nähtiin tarve lisätä seuran näkyvyyttä osallistumalla seuran tarkoitusperiä palveleviin »kansanjuhliin». Tällainen toiminta ei ollut seuran historiassa uutta, mutta se oli hiipunut vuosien saatossa. Oli siis tarve viedä sotahistoria- aiheisia esitelmätilaisuuksia myös maakuntiin. Teema- ja juhlaseminaa- rien järjestämistä yksin tai jonkin yhteisön kanssa pidettiin hyvänä ajatuksena.193 Ensimmäisessä pitkän tähtäimen suunnitelmassa todettiin myös, että perinteisten Venäjän-matkojen lisäksi seura voisi ryhtyä järjestämään matkoja Keski-Eurooppaan. Jo vuonna 1998 tämä ajatus konkretisoitui- kin, kun seura järjesti matkan Saksaan Hakkapeliittojen jäljille. Tässä yh- teydessä todettakoon, että jo noihin aikoihin suunniteltiin myös matkaa Vietnamiin, mutta tuolloin lähtijöitä ei ollut tarpeeksi. Vajaat parikym- mentä vuotta myöhemmin, vuonna 2016, halukkaita matkalle Vietna- miin oli jo riittävästi, ja matka toteutettiin.194 Pitkän tähtäimen suunnitelma tehtiin vuosittain, mutta se oli enem- män toimintaa ohjaava kuin tarkka ohjelma, eikä sitä sen vuoksi täysin noudatettu. Sittemmin pitkän tähtäimen suunnitelma muotoutui siten, että muutamien lähimpien tulevien vuosien matkat, esitelmät, seminaarit ja muu mahdollinen toiminta suunniteltiin tarkasti ja kauempana oleva tulevaisuus siten, että suunnitelmassa oli useampia vaihtoehtoja.195 Internet-aikaan seura siirtyi vuonna 1999, kun seuralle päätettiin hankkia yksityisinternet-liittymä. Samalla aloitettiin myös seuran kotisivujen rakentaminen. Sivut avattiin huhtikuussa 1999, ja loppuvuodesta sihteerin tietokoneeseen hankittiin vielä www-sivujen ylläpitämiseksi FrontPage-ohjelma. Tavoitteena oli tehdä seuraa tunnetummaksi julki- suudessa ja sitä kautta lisätä sekä sotahistorian tutkijoiden että sotahistorian harrastajien kiinnostusta liittyä mukaan seuran toimintaan. Tämä

83 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 84

tuottikin tulosta, koska 2000-luvulla seuran jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui. Toisena tavoitteena oli lisätä kansainvälistä yhteistyötä, ennen kaikkea aluksi Ruotsin kanssa. Tämäkin konkretisoitui jo vuonna 2000, jolloin ruotsalaisen Armémusei Vänner -yhdistyksen kanssa tehtiin yhteinen matka Viroon.196 Päästäkseen jäsenkuntaa tyydyttävään toimintaan seuran hallitus päätti tehdä jäsenistölle kyselyn, jossa selvitettäisiin, mitä seuralta toivottiin ja miten jäsenet voisivat tukea seuraa muun muassa pitämällä esi- telmiä, kirjoittamalla artikkeleita tai osallistumalla jollain muulla tavalla rivijäsentä aktiivisemmin seuran toimintaan. Seuran hallituksen jäsen- määrää ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi muuttaa, mutta todettiin, että hallitukseen olisi saatava monipuolista osaamista ja hallituksen ja rivijä- senten jaostoja voitaisiin tarpeen vaatiessa perustaa lisää. Jäsenkysely palveli myös tätä päämäärää.197 Ensimmäinen jäsenkysely tehtiin vuonna 1999. Vastauksia saatiin 66 kappaletta, joka oli noin 13 prosenttia jäsenmäärästä (502). Kyselyssä ei tullut esille mitään yllättävää, ja toivomukset esitelmien ja artikkeleiden aiheista koskivat pääasiassa Suomen sotia. Tästä huolimatta hallitus totesi, että esitelmissä ei pidä jäädä vain Suomen sotiin, vaan sotahistoria pitää ymmärtää laajemmin kuin suomalaisena sotahistoriana. Vei kuitenkin vielä aikaa ennen kuin aiheet laajenivat Suomen sotahistorian ulkopuolelle. Tämä tapahtui viimeistään silloin, kun seura ryhtyi tekemään matkoja Keski-Eurooppaan.198 Seuran hallituksen jäsenet vaihtuivat 1990-luvullakin harvoin. Sen sijaan sihteereitä seuralla oli 1990-luvulla neljä: humanististen tieteiden kandidaatti Mika Smedberg, valtiotieteiden maisteri Jari Leskinen, valtiotieteiden maisteri Harri M. J. Heinilä ja kauppatieteiden maisteri Krista Huhtala. Vuonna 1999 laadittiin myös yksisivuinen muistio – ikään kuin työjärjestys – seuran sihteerin tehtävistä.199 Seura oli 1990-luvulla jonkin verran tekemisissä myös sidosryhmien kanssa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat omien tehtäviensä ohessa seuran edustajina Maanpuolustuslehden Kustannus Oy:n hallituksessa, Maanpuolustusyhtiö MPY Oy:ssä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksissa. Lisäksi joulukuussa 1998 (12.12.) seuran edustaja eversti evp. Pekka Kurenmaa osallistui Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen pyynnöstä itärajan takaa tuotujen sankarivainajien hautajaistilaisuuteen Lappeenrannassa.200

84 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 85

Seuran hallitus kokoontui 1990-luvullakin keskimäärin kuudesti vuodessa. Vuonna 1994 hallituksella oli kuitenkin kahdeksan kokousta, koska seuran 50-vuotisjuhlien järjestelyt aiheuttivat tarpeen kokoontua keski- määräistä useammin.201

SEURA TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA

Tammikuussa 1994 Sotahistorial- linen Seura täytti 50 vuotta. Juh- lat järjestettiin perinteisellä ohjel- malla tammikuun 21. päivänä. Ensin päivällä Säätytalossa Hel- singissä pidettiin juhlaseminaari teemana Torjuntavoitto 1944. Se- minaari kesti koko iltapäivän päättyen virvoketarjoiluun kello 16 alkaen. Esityksiä oli kuusi kappaletta. 50-vuotisjuhlaseminaarissa oli 171 kuulija, mikä oli lä- hes se määrä, joka Säätytalon juh- lasaliin mahtuu. Seminaarin esi- telmät julkaistiin samana vuonna Sotahistoriallisessa Aikakauskirjas- sa 13. Iltajuhla päivällisineen vietettiin Katajanokan Kasinolla. Il- lan ohjelma koostui seuran puheenjohtajan tervehdyssanoista, palkitsemisista, illallisesta, musii- kista ja vapaasta seurustelusta. 50-vuotisjuhlaseminaarin esitelmien aiheet on esitetty liittees- Sotahistoriallinen Seura järjesti sä 3.202 ⎮ 50-vuotisjuhlansa 21. tammi - kuuta 1994 Säätytalossa. Iltajuhla vietettiin Katajanokan kasinolla. Kuvassa iltajuhlan menu. Kuva Kansallisarkisto.

85 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 86

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN203 SOTAHISTORIAN PROFESSUURIA RAKENTAMASSA

Vuonna 1991 eversti Matti Lappalainen jätti Sotahistoriallisen Aika- kauskirjan toimituskunnan puheenjohtajan tehtävät. Hän oli toiminut tässä tehtävässä aikakauskirjan ensimmäisestä numerosta (1980) alkaen. Lappalainen kirjoitti tuolloin aikakauskirjaan 10 kaksisivuisen lukijalle-tekstin, jossa tarkasteltiin sotahistorian tutkimuksen tilaa Suo- messa. Lappalaisen mukaan …»sotahistorian tutkimus on välttämätön perustekijä kansakunnan rakentaessa tulevaisuuttaan ja motivoidessaan mm. turvallisuuteensa liittyviä toimia. Suomen puolustusvoimatkin tarvit- sevat vankkaa analysoitua sotahistoriaa sitä enemmän mitä syvemmässä rauhantilassa maailmassa yleensä tunnutaan elettävän. Toivottavasti tämä oivallus ja tarve näkyvät myös niissä voimavaroissa, joita sotahistorian tutkimukseen ja opetukseen vastaisuudessa suunnataan. Ja onhan kaikilla so- tatieteillä oma historiansa, jota ilman niitä ei yksinkertaisesti olisi. On tutkimus- ja opetuspolitiikkamme kummajaisia, että maassamme ei ole edes yhtä sotahistorian yliopistollista oppituolia. Pelätään kaiketi tieteen »mili- tarisoitumista»…»204 Lappalaisen huoli oli aiheellinen. Tuolloin harkittiin sotahistorian opetuksen vähentämistä Puolustusvoimissa, ja muutamaa vuotta myö- hemmin se myös tehtiin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Militarisoitu- misen pelosta ei varmaankaan ollut kysymys, sotien tapahtumahistorian opetusta ei vain koettu enää tarpeelliseksi. Lappalaisen ajatukset jäivät kuitenkin elämään. Vuoden 1995 viimei- sessä seuran hallituksen kokouksessa käsiteltiin sotahistorian professuurin perustamista Maanpuolustuskorkeakouluun. Asian toi hallitukselle professori Ohto Manninen. Sotahistorian tuntimääriä upseerikoulutuk- sessa oli 1990-luvun alkupuolella vähennetty rajusti. Jotta sotahistorian opetusta ei olisi kokonaan lopetettu, seura ryhtyi vastaiskuun tavoitteena saada Maanpuolustuskorkeakouluun sotahistorian professuuri viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Rahaa tälle suunnitelmalle olisi tarvittu noin 330 000 markkaa (vastaa nykyrahassa noin 75 000 euroa) vuodessa. Ko- kouksessa todettiin, että asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan sotahistorian asemaa edistävien tahojen aloite, jonka voisivat tehdä seura ja Suo- men Sotahistorian Komissio. Tuolloin asia jätettiin vielä pöydälle, mutta professori Manninen velvoitettiin selvittämään asiaa lisää.205

86 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 87

Professuurin perustamisasia eteni hitaasti. Vuoden 1997 vuosikokouksessa asia oli jälleen esillä, mutta tuolloin todettiin vain, että asia ei etene. Yksi syy tähän oli jo toteutunut sotahistorian tuntimäärän raju vä- hennys sotilasopetuslaitosten opetusohjelmissa. Toisaalta professuuri oli tarkoitettu säilyttämään sotahistoria Puolustusvoimissa ja kun Maan- puolustuskorkeakouluun oltiin juuri tuolloin rakentamassa tohtorin- tutkintoa, sotahistorian professuurista tuli lopulta totta vuonna 1998. Seuran hallituksen pitkäaikainen jäsen professori Ohto Manninen valittiin tähän tehtävään 1.8.1998.206

JÄSENMÄÄRÄ KASVAA MALTILLISESTI – TALOUS PYSYY VAKAANA

Vuoden 1990 alussa seuralla oli 426 jäsentä. Jäsenmaksut olivat vuosi- jäseneltä 70 markkaa, ainaisjäseneltä 700 markkaa ja lahjoittajajäsenel- tä 1400 markkaa.207 Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti koko vuosikymmenen, mutta kasvu ei ollut mitenkään erityisen suurta, lisää jäseniä tuli vain noin kahdeksan jäsentä vuodessa. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä jäsenmäärä oli noussut 479:ään ja vuosikymmenen lopussa seuran jäsenmäärä oli ylittänyt 500 ollen 502 jäsentä. Jäsenmaksuja nostettiin 1990-luvulla kahdesti, ensin vuonna 1993 siten, että vuosijä- senmaksuksi tuli 100 markkaa, ainaisjäsenmaksuksi 1000 markkaa ja lahjoittajajäsenmaksuksi 2000 markkaa. Vuonna 1999 vuosijäsenmak- su korotettiin vielä 120 markkaan (nykyrahassa noin 26 euroa) muiden jäsenmaksujen säilyessä ennallaan.208 Keväällä 1990 seuran kunniajäsen, professori ja reservin majuri Jarl Gallén kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon. Seura kunnioitti sekä Suo- messa että ulkomailla arvostetun tiedemiehen muistoa omistamalla So- tahistoriallisen Aikakauskirjan 9 professori Gallénin muistolle.209 Seura sai 1990-luvulla myös uuden kunniajäsenen, kun entinen puheenjohtaja, eversti evp., professori h.c. Matti Lappalainen kutsuttiin kunniajäseneksi vuosikokouksessa 27.2.1996. Lisäksi vuonna 1998 seura kutsui presidentti Mauno Koiviston ensimmäiseksi, ja toistaiseksi ai- noaksi, kutsujäsenekseen.210 Vuoden 1990 tilinpäätöksessä seuralla oli vastattavaa runsaat 166 000 markkaa (vastaa nykyisin vajaata 43 000 euroa). Tästä pankkitileillä oli

87 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 88

noin 45 500 markkaa, vaihto-omaisuudessa runsaat 40 000 markkaa ja osakkeissa runsaat 80 000 markkaa (noin 20 600 euroa). 1980- ja 1990- lukujen taitteessa Suomea koetteli raju taloudellinen lama. Tämä näkyi myös seuran sijoituksissa. Vuoden 1991 lopussa osakkeiden arvo oli 25 prosenttia edellistä vuotta pienempi ollen noin 60 000 markkaa (noin 14800 euroa).211 Vuoden 1992 lopussa seuralla oli vastattavaa noin 162 000 markkaa. Pankeissa oli rahaa 71 000 markkaa. Cultorin, KOP:n ja Maanpuolus- tuksen Kustannus Oy:n osakkeisiin oli sijoitettuna noin 61 000 markkaa. Lisäksi seuralla oli varastossa julkaisuja ja jäsenmerkkejä 24 000 markan arvosta. Vuoden ylijäämä oli noin 4200 markkaa.212 Vuonna 1995 seura hankki Meritan A-osakkeita. Vuonna 1996 vastattavaa oli noin 174 000 markkaa (noin 40 000 euroa). Pankkiosuus oli kasvanut noin 112 000 markkaan. Tilinpäätös osoitti 6000 markan ylijää- mää. Lamavuosien jälkeen osakkeiden arvo alkoi kuitenkin nousta. Vuo- sikymmenen lopussa seuralla oli vastattavaa jo noin 335 000 markkaa (runsaat 74 000 euroa). Tästä pankeissa oli noin 40 000 markkaa, vaihto- omaisuudessa (lähinnä kirjoissa) noin 22 000 markkaa ja sijoituksissa peräti 262 000 markkaa (noin 58 000 euroa). Arvopapereiden osinko- tuotto oli kuitenkin heikkoa vuosikymmenen loppupuolella. Tämän vuoksi seura myi Cultorin osakkeet vuoden 1999 lopulla, ja pääosa myyntituloista sijoitettiin Pohjolan yritystuottoturvaan ja Meritan jouk- kovelkakirjalainaan. Vuoden 1999 tilinpäätös osoitti voittoa noin 76000 markkaa (noin 16800 euroa).213 Kun 1990-luku päättyi, seuran talous oli vakaalla pohjalla. Jäsenmak- sut tuottivat toiminnassa tarvittavat varat ja Maanpuolustuksen kanna- tussäätiöltä saatiin lisäksi avustuksia Sotahistoriallisen Aikakauskirjan tekemiseen. Tilinpäätökset olivat lähes poikkeuksetta ylijäämäisiä, ja yli- jäämä voitiin sijoittaa arvopapereihin tulevaisuuden varalle.

ESITELMIÄ JA SEMINAAREJA 1990-LUVULLA

1990-luvulla Sotahistoriallinen Seura ryhtyi pitämään, vuosikokous mukaan lukien, neljä jäsenkokousta vuodessa. Kokousesitelmien määrä myös kasvoi. 1990-luvulla järjestettiin 40 esitelmäkokousta, joissa kuultiin 42 esitelmää. Kokousesitelmien aiheet liittyivät enimmäkseen talvi-

88 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 89

ja jatkosotaan, mutta mukana oli myös aiheita vanhemmista sodista, vapaussodasta, turvallisuuspolitiikasta ja kunniamerkeistä. Ulkomaisia sotia käsitteleviä aiheita oli vain kuusi ja näistäkin vain yksi, »Afganis- tan tänään», käsitteli toisen maailmansodan jälkeistä aikaa. Monet esi- telmistä olivat jollain tavalla ajankohtaisia, joko tapahtumien kerran- naisvuosiin liittyviä tai esityksiä ilmestyneistä tutkimuksista ja kirjoista. Suosituimpia esitelmäaiheita olivat Petsamon nikkeli, asekätkentä, kaukopartiotoiminta, The Baltic Mission ja Ruotsin sota 1808 sekä dosentti Martti Turtolan esitelmä kenraali Airosta. Osallistujamäärät esitelmä- kokouksissa vaihtelivat runsaasta 30:sta 125:een. Seuran kokoukset pidettiin 1990-luvulla vuoteen 1998 saakka yleensä Katajanokan Kasinol- la ja sen jälkeen Tieteiden talolla Kirkkokatu 6:ssa Helsingin Kruunun- haassa.214 Kevätkokoukseen vuonna 1993 saatiin jälleen ulkomainen esitelmöit- sijä. Tuolloin seuran kirjeenvaihtajajäsen, tohtori J. E. O. Screen Lon- toosta esitelmöi suomen kielellä aiheesta »Suomen Vanha sotaväki». Väkeä tämä esitys veti jostain syystä kuitenkin vain 36 henkeä. John Screen, jolla oli suomalaissyntyinen vaimo, toimi sittemmin vuosina 1998–2009 Sotahistoriallisen Aikakauskirjan artikkeleiden englannin- kielisten tiivistelmien laatijana.215 Vuonna 1994 kaikki esitelmät pohjautuivat ilmestyneisiin kirjoihin ja tutkimuksiin. Vuosikokouksessa helmikuussa everstiluutnantti, valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri piti esitelmän tuoreesta kirjastaan Puolus- tusvoimat kylmässä sodassa. Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945–1961. Kevätkokouksessa huhtikuussa valtiotieteiden maisteri Jari Leskinen esi- telmöi Viron ja Suomen sotilaallisista yhteistyökaavailuista maailmansotien välillä. Esitys pohjautui Leskisen pro gradu -tutkielmaan. Ensim- mäisessä syyskokouksessa seuran puheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Martti Turtola piti esitelmän aiheenaan »Risto Ryti ja Suomen puolustuksen kriisikohdat». Turtolan esitys perustui hänen tuoreeseen kirjaansa Risto Ryti. Elämä isänmaan puolesta. Toisessa syyskokouksessa joulukuussa aiheena oli kesän 1944 torjuntataistelut Itä-Karjalasta U-asemaan sekä Tolvajärvelle ja Ilomantsiin. Esitelmöitsijät olivat everstiluutnantti evp:t Lars Rönnqvist ja Anssi Vuorenmaa, joiden kirjaan Törnin jääkärit esitys pohjautui.216 Vuoden 1995 esitelmien aiheet kuvastavat esitelmien kirjoa. Vuosiko- kouksessa 22.2. professori Ohto Manninen, kommodori evp. Erik Wih-

89 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 90

tol, suurlähettiläs, everstiluutnantti evp., valtiotieteen tohtori Risto Hy- värinen ja varatuomari Keijo Heinonen tarkastelivat toukokuussa 1905 käytyä Tsušiman meritaistelua. Toukokuussa pidetyssä kevätkokouksessa valtiotieteen tohtori Martti Häikiö esitelmöi Vapaussodan taisteluista tehdyistä kartoista. Häikiö oli toinen kyseisenä vuonna ilmestyneen Suo- men vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas -kirjan kirjoittajista. Loka- ja joulukuussa pidetyissä jäsenkokouksissa aiheena oli suomalainen taktiikkaa, jota tarkastelivat eversti evp. Keijo Mikola ja everstiluutnantti, filosofian lisensiaatti Vesa Tynkkynen. Tynkkynen oli edellisenä vuonna tehnyt Helsingin yliopistossa lisensiaatintutkielman kyseisestä aiheesta ja vuonna 1996 hän väitteli filosofian tohtoriksi suomalaisesta taktii- kasta.217 Vuonna 1995 seura järjesti kokousesitelmien lisäksi esittelytilaisuu- den sotahistoriallisesta tutkimuksesta Viron parlamentin puolustusva- liokunnan jäsenille Maanpuolustuskorkeakoulussa Liisankatu 1:ssä. Tuossa tilaisuudessa seuran puheenjohtaja, dosentti Martti Turtola kertoi henkilöhistoriasta sotahistoriallisessa tutkimuksessa, kommodori evp. Erik Wihtol tarkasteli Suomen meripuolustuksen rakentamista ennen toista maailmansotaa, seuran sihteeri, valtiotieteiden maisteri Jari Les- kinen puhui Suomen ja Viron sotilassuhteista 1930-luvulla, seuran hallituksen jäsen, professori Ohto Manninen tarkasteli Baltian miehitystä ja Neuvostoliiton suunnitelmia tässä toisen maailmansodan aikana ja seuran edellinen puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Antti Juutilainen kertoi talvi- ja jatkosodan aikaisten joukko-osastohistoriikkien merki- tyksestä sotahistoriallisessa tutkimuksessa.218 Myös vuosien 1996 ja 1997 esitelmien aiheet liittyivät pääasiassa ilmestyneisiin kirjoihin tai valmistuneisiin tutkimuksiin. Vuosikokouk- sessa helmikuussa 1996 everstiluutnantti ja tuore valtiotieteiden tohtori Pertti Salminen piti esitelmän aiheesta »Puolustushallinnon kehittämi- sen pitkät linjat ja niiden toteuttaminen 1960-luvun alun vuosina». Esi- tys pohjautui hänen edellisenä vuonna valmistuneeseen väitöskirjaansa Puolueettomuuden nimeen. Sotilasjohto Kekkosen linjalla ja sen sivussa 1961–1966. Kevätkokouksessa samana vuonna everstiluutnantti Stig Roudasmaa esitelmöi teräskypärästä Suomen armeijassa. Tämänkin esityksen taustalla oli kirja. Sotamuseo julkaisi Roudasmaan tutkimuksen seuraavana vuonna omassa julkaisusarjassaan, ja aiheesta oli jo ollut artikkeli edellisessä Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa (n:o 15).219

90 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 91

Kevätkokouksessa huhtikuussa 1997 Sotahistoriallisen Seuran sihteeri, valtiotieteiden maisteri (väit.) Jari Leskinen tarkasteli väitöskirjansa Vaiettu Suomen silta. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta vuosina 1930–1939 pohjalta suomalais-virolaista sotilasyhteistyötä maailmansotien välisenä aikana. Lisäksi ensimmäisessä syyskokouksessa lokakuussa 1997 seuran edellinen puheenjohtaja dosentti Martti Turtola piti jo mainitun esitelmän aiheesta »A. F. Airo sotatoimien johtajana». Turtolan esitelmä pohjautui hänen julkaisemaansa elämäkertaan Aksel Fredrik Airo. Taipumaton kenraali. Tämä kokous oli yleisömenestys, sillä paikalla oli peräti 125 henkilöä!220 Vuonna 1999 joulukuussa pidetyssä syyskokouksessa kokousesitelmän esitelmän piti yliluutnantti (sittemmin majuri), teologian maisteri Timo Liene aiheesta Neuvostoliittolaisen operaatiotaidon ja taktiikan kehitys ennen toista maailmansotaa. Esitelmän jälkeen kuulijoilla oli tilaisuus tutustua Sotamuseon tuolloin vastikään avattuun erikois- näyttelyyn Talvisota – 60 vuotta kunniamme päivistä.221

1990-LUVUN SEMINAAREISTA

Esitelmäkokousten lisäksi Sota- historiallinen Seura järjesti 1990- luvulla jäsenistölleen kolme seminaaria: jo mainitun 50-vuotisjuhlaseminaarin tammikuussa 1994 sekä Valvontakomission aika -se- Sotahistoriallinen Seura järjesti minaarin vuonna 1997 ja talviso- ⎮ helmikuussa 1997 Valvonta - ta-aiheisen seminaarin vuonna komission aika -seminaarin 1999.222 Säätytalossa. Seminaariesitelmät Valvontakomission aika 1944– julkaistiin Sotahistoriallisessa 1947 -seminaari järjestettiin seu- Aikakauskirjassa 16. ran vuosikokouksen yhteydessä Kuva Sotahistoriallinen Seura.

91 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 92

24. helmikuuta 1997 Säätytalolla. Esitelmien aiheet, jotka on esitetty liit- teessä 3, tarkastelivat seminaarin nimen mukaisesti Liittoutuneiden valvontakomission aikaa Suomessa jatkosodan jälkeen. Seminaariesitelmät julkaistiin Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 16. Tässä seminaarissa oli läsnä noin 140 henkilöä.223 Vuonna 1999 talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta. En- simmäisen syyskokouksen paikalla seura järjesti edellisenä vuonna laa- ditun pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti teemaseminaarin aiheesta »Suomen sotilaallinen valmius Talvisodan edellä». Seminaari pidettiin Tieteiden talolla 14.10. Seminaariesitelmät julkaistiin vuoden 2000 Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 19, ja niidenkin aiheet on esitetty liitteessä 3. Tähän seminaariin osallistui 102 henkilöä.224

SOTAHISTORIALLISEEN AIKAKAUSKIRJAAN TEEMANUMEROITA JA MUUTA JULKAISUTOIMINTAA

Sotahistoriallisen Aikakauskirjan julkaiseminen oli 1990-luvulla jo va- kiintunut, ja kirjaa julkaistiin vuosittain. Uutta oli kahden teemakirjan julkaiseminen, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13:n vuonna 1994 ni- mellä Torjuntavoitto 1944 ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16:n nimel- lä Suomi valvonnassa 1944–1947 vuonna 1997. Sotahistoriallisen Aika- kauskirjan tärkein lukijakunta oli, ja on edelleen, seuran jäsenistö, jolle 1990-luvulla jaettiin jäsenetuna noin puolet koko painoksesta.225 1990-luvun alussa Sotahistoriallinen Aikakauskirja oli perinteiseen tapaan sikermäluontoinen, kuten Lappalainen aikakauskirja 10:n Luki- jalle-artikkelissaan toteaa. Tällaisen kirjan arvioitiin parhaiten vastaavan lukijakunnan koostumusta ja toivomuksia. Artikkelien aiheet liittyivät lähes kokonaan Suomen sotien historiaan. Vuonna 1993 Sotahistorialli- sessa Aikakauskirja 12:ssa artikkelien ajallinen ulottuvuus laajennettiin myös talvi- ja jatkosodan jälkeiseen aikaan. Kirjan Lukijalle-tekstissä toimituskunta esitti myös toivomuksen, että tehty muutos rohkaisisi tutkijoita vuoden 1945 jälkeisen Suomen sotahistorian ja esimerkiksi turval- lisuuspolitiikan ja sotalaitoshistorian tutkimiseen. Tästä linjauksesta huolimatta Sotahistoriallinen Aikakauskirja oli vielä pitkään suomalaisen sotahistorian aikakauskirja. Tämä näkyi yhä 1990-luvun lopulla hyvin myös Sotahistoriallisen Aikakauskirja 18:n Lukijalle-esipuheessa,

92 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 93

jossa todettiin, että talvisodan ja jatkosodan tapahtumat ovat päässeet muita vahvemmin esille, mutta siihen on mukauduttu, koska valtaosa lukijakunnasta kirjalta odottaa ja toivoo artikkeleita näistä aiheista.226 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13 vuonna 1994 oli ensimmäinen teema-aiheinen aikakauskirja. Kyseisenä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta jatkosodan viimeisestä kesästä, ja näin Sotahistorialliselle Aika- kauskirja 13:lle annettiin nimi Torjuntavoitto 1944. Kirjan artikkelit tarkastelivat kesän 1944 tapahtumien taustoja ja taisteluja. Artikkelit pohjautuivat seuran 50-vuotisjuhlaseminaarissa tammikuussa 1994 pidet- tyihin esitelmiin, jotka laajennettiin aikakauskirjaa varten artikkeleiksi.227 Vuonna 1995 Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatiossa tehtyjen muutosten seurauksena Sotahistoriallisen Aikakauskirjan toinen julkai- sija vaihtui: vuoden 1993 alussa lakkautetun Sotatieteen laitoksen tilalle toiseksi julkaisijaksi tuli Sotamuseo, joka oli seuran kanssa vuosina 1971– 1978 jo julkaissut neljä vuosikirjaa.228 Toinen teemakirja, Suomi valvonnassa 1944–1947, julkaistiin vuonna 1997. Myös sen artikkelit pohjautuivat seminaariesitelmiin, helmikuussa 1997 pidetyn »Valvontakomission aika 1944–1947» -seminaarin esitelmiin. Esitelmät täydennettiin muulla julkaisuarvoltaan uudella tai an- siokkaana pidetyllä aineistolla ja julkaistiin aikakauskirjassa 16. Esitel- mät ja niiden pitäjät on esitetty liitteessä 3.229 Sotahistoriallisen Aikakauskirja 16:n esipuheessa toimituskunta vetosi jälleen seuran jäsenistöön ja aikakauskirjan lukijakuntaan uusien kirjoitusten saamiseksi julkaistaviksi: »Tiedossa on, että seuramme jäsenkunta hallitsee sotahistorian eri sektorit varsin laajasti ja joukossamme on lahjak- kaita kirjoittajia, jotka tuottavat tekstiä, mutta valitettavasti vain »pöytä- laatikkoon». Sotahistorian harrastajien ja etenkin seuramme omien jäsenten kirjoitukset olisivat julkaisullemme erityisen mieluisia ja toivottavia.» Hy- vistä artikkeleista oli edelleen pulaa, mutta tilanne alkoi korjaantua, koska jo seuraavan aikakauskirjan (numero 17) Lukijalle-tekstissä todetaan, että… »Erityisen mieluista ja arvokasta sisältöä tälle julkaisulle ovat Sotahistoriallisen Seuran jäsenten omat kirjoitukset ja tutkimukset. Niitä on tämänkin kirjan sisällöstä valtaosa.»230 Vuoden 1999 Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 18 tehtiin myös yksi julkaisulinjamuutos. Vuosien 1939–1944 ilmasotaan liittyvien kirjoitusten osuus oli tuossa kirjassa melko suuri. Tämä johtui siitä, että venä- läisten ilmasotatutkijoiden vastineet Carl-Fredrik Geustin kirjoitukseen

93 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 94

aikakauskirja 13:ssa vuonna 1994 eivät olleet ehtineet mukaan siihen kirjaan. Niinpä venäläisten tutkijoiden vastine päätettiin ottaa »ylimääräi- senä» mukaan vuoden 1999 aikakauskirjan sisältöön, koska ei pidetty ulkomaisia kollegoja kohtaan tahdikkaana artikkelien julkaisemisen siir- tämistä enää eteenpäin.231 Seuran toiminnalle pyrittiin myös saamaan julkisuutta lähettämällä aikakauskirjoja lehdistölle arvosteltaviksi. Muuan muassa aikakauskirja 15:n Lukijalle-tekstissä todetaan, että kirja lähetetään noin 30 sanoma- ja aikakauslehdelle arvosteltavaksi, tosin jo aikaisemminkin kirjoja oli arvostelutarkoituksessa lähetetty julkiselle sanalle. Vaikka kaikki lähete- tyt kirjat eivät saaneet myönteistä palautetta tai palautetta ylipäätään, myös myönteisiä arviointeja saatiin. Myös Sotamuseo osallistui aikakauskirjan toimitustyöhön ja jakeluun. Sotamuseon kautta kirjaa toimi- tettiin julkaisuvaihto-ohjelmien puitteissa sekä kotimaisille että ulko- maisille sotilasmuseoille ja myös Puolustusvoimien kirjastoille ja laitoksille, ja näin seuralle saatiin myös julkisuutta. Yhteistyö Sotamuseon kanssa sujui hyvin, ja se koettiin arvokkaaksi.232 Eräät tahot myös pyysivät seuralta aikakauskirjaa, muun muassa Työ- väenliikkeen kirjasto pyysi lahjoituksena Sotahistoriallista Aikakauskirjaa 12, koska kirjasto hankki työväestöä, työväenliikettä, työelämää ja yhteiskunnallista muutosta käsittelevää kirjallisuutta. Työväen kirjastolle lahjoitettiin lopulta aikakauskirjat 2–13.233 Sotahistoriallisen Aikakauskirjan myyntihinta oli 1990-luvun lopussa 80 markkaa (noin 17 euroa).234

MUUTA JULKAISUTOIMINTAA 1990-LUVULLA

Vuonna 1994 Sotahistoriallinen Seura julkaisi Antti Juutilaisen kirjan Ilomantsi – Lopultakin voitto. Tämän kirja julkaistiin lahjoitusvaroin. Lahjoittajia olivat muun muassa Puolustusvoimien tukisäätiö, Oy Met- ra Ab, Orion Oy, Rajamme Vartijat, Karjalaisen Kulttuurin edistämis- säätiö ja Kirjasäätiö. Kirjan myyntituloista lahjoitettiin Ilomatsin kunnalle taistelumuistomerkkien kunnostustyöhön 10000 markkaa (vastaa noin 2300 euroa) ja Sallassa maanpuolustustyötä tekevälle lauluyh- tye Vikapartiolle 2000 mk.235 Vuonna 1995 seuran hallitus pohti Suomen sotahistorian oppikirjan

94 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 95

tekemistä ensisijaisesti yliopistojen ja sotilasopetuslaitosten käyttöön. Asian toi hallitukselle professori Ohto Manninen. Suunnitelmissa kolme viidesosaa kirjan sisällöstä olisi käsitellyt Ruotsin vallan aikaa ja kaksi viidesosaa itsenäisyytemme ajan sotataitoa. Näkökulma olisi ollut sota- taidollinen. Alustavasti kirjoittajaksi ajateltiin filosofian tohtori Ali Pylk- kästä. Kirjan kustannusarvio oli 200000 markkaa (nykyrahassa runsaat 46000 euroa) jaettuna kolmelle vuodelle. Rahoittajiksi ajateltiin sääti- öitä. Esitys jätettiin pöydälle, missä se sitten säilyikin, eikä kirjaa ole vielä tänäänkään tehty, vaikka sen aikaansaamista pohdittiin myös Suomen sotahistorian komissiossa. Suurin syy tekemättä jäämiseen on ollut rahoitus ja sopivan tai sopivien kirjoittajien löytyminen.236 Vuonna 1996 seura julkaisi myös suurlähettiläs Klaus Castrénin laa- timan matrikkelin Karjalan Ratsujääkärirykmentti Viipurissa 1918–1920. Upseeristo ja virkamiehistö. Tuossa kirjassa tarkastellaan Suomen tuon ajan suurimman varuskuntakaupungin Viipurin yhä kirjoittamatonta varuskuntahistoriaa.237

ULKOMAANMATKOJEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY – VENÄJÄ YKKÖSKOHDE

1990-luvulla vuosittaisista retkistä/matkoista ainakin toinen ryhdyttiin tekemään ulkomaille. Tuolloin sekä kotimaan- että ulkomaanmatkoja kutsuttiin vielä retkiksi. Sittemmin 2000-luvulla ulkomaille tehtäviä retkiä ryhdyttiin kutsumaan matkoiksi ja kotimaanmatkoja retkiksi. Ulkomaanmatkojen määrän kasvu oli merkittävä muutos verrattuna edellisiin vuosikymmeniin, jolloin retket tehtiin pääasiassa kotimaassa. Ulkomaanmatkoja seura teki 1990-luvulla 10, näistä yhden vielä Neu- vostoliittoon ja viisi Venäjälle. Muut ulkomaanretkien kohteet olivat Ruotsi, Viro, Latvia ja Saksa. Ulkomaanmatkojen lisääntymiseen vaikuttivat erityisesti Venäjän-matkojen järjestämisen helpottuminen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sekä seuran jäsenmäärän kasvu. Uu- sissa jäsenissä oli paljon nuoria eläkeläisiä, joilla oli intoa, aikaa ja rahaa matkustaa, ja isien sotatiet Suomen luovutetuilla alueilla kiinnostivat. Seuran oli vastattava tähän jäsenkunnan haasteeseen, ja tämä näkyi muun muassa ulkomaanmatkojen määrän lisäämisenä. 1990-luvulla kotimaanretkiä olikin vähemmän kuin ulkomaanmatkoja. Kotimaan- retkiä tehtiin seitsemän.238

95 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 96

Vuonna 1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Matkailu Venäjälle helpottui, ja tämä näkyi heti seuran retkien kohteissa. Jo ennen kuin Neu- vostoliitto lakkasi virallisesti olemasta (25.12.1991), seuran kesäretki vuonna 1991 tehtiin 23.–26.5. Karjalan kannakselle. Matkalle osallistui 39 seuran jäsentä. Matkan ennakkojärjestelyt hoiti Ystävyysmatkat Oy, ja käytännön johtajana retkellä oli Kaakkois-Suomen Rajavartiostosta kapteeni Antti Väisänen, joka esitteli ennen siirtymistä Kannakselle luo- mansa Rajamuseon Immolassa. Pääkohde matkalla oli kuitenkin Itä- Kannas, missä käytiin Vuosalmen ja Taipaleen taistelupaikoilla sekä Kä- kisalmessa. Paluumatkalla kohteina olivat vielä Siiranmäki ja Kuuter- selkä.239 Seuraavana vuonna seura teki kaksi retkeä, molemmat Venäjälle. En- simmäinen matka 21.–24.5. oli lähes toisinto edellisen vuoden Kannak- sen-matkasta, jolle kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Toinen retki suuntautui Laatokan Karjalaan Kollaalle, Lemettiin ja Pitkärantaan 13.–16.8. Paluumatka tehtiin Laatokka kiertäen Pietarin ja Karjalan kannaksen kautta takaisin Suomeen. Retkellä vierailtiin myös Syvärin luos- tarissa Troitsankonnussa, missä oli jatkosodan aikana suomalainen huol- tokeskus.240 Syyskuussa 1993 (3.–5.9.) retkikohteena oli jälleen Viro, missä tutustuttiin Hermannin linnaan ja museoon Narvassa, käytiin Sinimäkien taistelupaikoilla ja Padan muinaislinnassa, Palmsen kartanossa sekä Tal- linnassa Viron historiallisessa museossa Orlovin linnassa ja sukellusvenemuseo Lembitissa. Tällä matkalla seurue nautti päivällisen Tallinnassa Viron Akateemisen Sotahistoriallisen Seuran kanssa, kuten aikaisemmin on jo kerrottu.241 Vuonna 1994 (10.–13.6.) perehdyttiin jääkärien jälkiin Latviassa everstiluutnantti evp. Sampo Ahdon opastuksella. Matka tehtiin laivalla ja linja-autolla Tallinnan ja Pärnun kautta Riikaan, minkä jälkeen seurue vieraili jääkärien taistelupaikoilla Liivinmaalla ja Kuurinmaalla. Matkalle osallistui 40 henkilöä.242 Vuonna 1995 seura teki vain yhden retken. Se tehtiin jälleen Venäjälle pääteemoina merisotahistoria ja linnoittaminen. Matkakohteina olivat Pietari, missä vierailtiin muun muassa tykkitehdas Arsenalissa, sotalaivaston museossa ja Eremitaaši-museossa sekä Kronstadtin saarella. Oppaana 14.–17.9. tehdyllä matkalla oli valtiotieteiden maisteri Pekka Silvast. Matkalla oli mukana vaimonsa Marjatan kanssa eläkkeellä oleva

96 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 97

Vuonna 1994 Sotahistoriallinen Seura teki matkan Baltiaan jääkärien ⎮ jäljille. Kuvassa matkalaisia kuuntelemassa matkan oppaan, everstiluutnantti evp. Sampo Ahdon selostusta Riianlahdella. Ahdon vieressä (kuvassa vasemmalla vaaleassa puserossa) entinen seuran puheenjohtaja ja kunniajäsen eversti evp. Keijo Mikola. Kuva Tapio Koskimies.

brittidiplomaatti Hugh Spankie, jonka jäsenanomusta ei samana ke- väänä hyväksytty, koska seura ei voinut sääntöjensä mukaan ottaa jäse- nikseen muita kuin Suomen kansalaisia. Herra Spankie, jolla oli suh- teellisen sujuva suomenkielen taito, oli kuitenkin hyväksytty seuran pos- tituslistalle ja hän sai myös lunastaa seuran julkaisuja. Ilmeisesti mat- kustajalistalla oli ollut vapaita paikkoja, koska Spankiet olivat matkalla mukana.243 Syysretki vuonna 1996 suuntautui Vienaan 30.8.–2.9. Tällä retkellä oppaana oli everstiluutnantti Ari Raunio. Matkan teemana oli III Ar- meijakunnan hyökkäys vuonna 1941. Matkalaiset saivat nauttia koko retken ajan syyskuuksi poikkeuksellisen hienoista yli 20-asteisista aurin- koisista ilmoista. Tätä tasapainottamassa olivat melko vaatimattomat majoitukset, joista erityisesti jäi mieleen Louhessa ollut oppilasasuntola,

97 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 98

jota retkeläiset ryhtyivät heti kutsumaan Pudonneiden tähtien hotelliksi. Vienan-retki seurasi reittiä Kajaani – Kostamus – Vuokkiniemi – Uhtua – Kiestinki – Louhi – Vienan Kemi – Jyskyjärvi – Kajaani. Retkelle osallistui 42 henkilöä, heidän joukossaan insinööri, majuri (res.), Manner- heim-ristin ritari numero 118 Heikki Nykänen. Hän toimi jatkosodan aikana Vienassa 3. Divisioonan kaukopartio-osaston johtajana ja kertoi matkalla kokemuksiaan kaukopartioinnista Uhtuan suunnalla.244 Martti Turtola, Pirjo Pesonen ja Pasi Kesseli muistelivat matkaa seuraavasti:

»Vienan matka oli melkoinen seikkailu. Tiet olivat huonot tai jopa sur- keassa kunnossa, mutta perille päästiin, vaikka eräskin silta oli ylitettävä siten, että matkalaiset kävelivät sillan yli ja kuljettaja ajoi auton yksin joen yli ovi auki siltä varalta, että silta pettäisi. Tämä silta ei pettänyt, mutta hieman myöhemmin pienempi silta romahti alta siten, että auton takaosa jäi tyhjän päälle. Neuvokkaat retkeläiset rakensivat kuitenkin maastosta löytyneestä puutavarasta takapyörien alle tukkinipun, josta pyörät saivat sen verran pitoa, että matka jatkui.»245 »Vuokkiniemessä matkalaiset löysivät pienestä kaupasta tuoreita banaaneja. Kummastelimme tätä logistista ihmettä. Kaikki muut tuotteet kun olivat mitä sattui. Banaanit tekivät kuitenkin kauppansa. Mahtoivat paikalliset ihmetellä, että eikö tsuhnilla ole Suomessa banaaneja, kun kaikki ne ostivat.»246 »Matkalta jäi mieleen myös suomenkielisen (vienankarjalankielisen) alueen siisteys ja erityisesti täysin venäläisen Louhen suttuisuus. Louhi tuntui myös uhkaavalta, jopa siinä määrin, että paikallisesta baarista oli perjantai-iltana lähdettävä vähin äänin, kun humalaiset sotilaat alkoivat osoitella rynnäkkökivääreillään.»247 »Myös peseytymismahdollisuudet koko matkan ajan olivat olemattomat. Niinpä esimerkiksi Röhönrannassa osa seurueesta kävi uimassa ja Martti Turtola puhdistautui Kapustnajajoessa lähellä setänsä Jussi Turtolan kaa- tumispaikkaa Kiestingin motissa. Kirjeiden mukaan everstiluutnantti Turtola oli käynyt aamuisin ajamassa partansa ja peseytymässä samoilla kulmakunnilla.»248

Pietarin ympäristö ja Viro olivat kohteina syysretkellä 1997. Retki jär- jestettiin 5.–8. syyskuuta. Oppaana oli valtiotieteiden maisteri Pekka

98 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 99

Martti Turtola (oikealla) ja Jari Leskinen poseeraavat Sotahistoriallisen ⎮ Seuran Vienan-matkalla Kapustnajajoella syyskuussa 1996. Kuva Osasto S:n kokoelma.

99 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 100

Kahvitauko Sohjananjoella Sotahistoriallisen Seuran Vienan-matkalla ⎮ syyskuussa 1996. Etualalla Pirjo Pesonen ja oikealla everstiluutnantti Ari Raunio, joka toimi matkalla oppaana. Kuva Osasto S:n kokoelma.

Silvast. Osallistujia oli niin paljon, että tarvittiin kaksi linja-autoa. Mat- kan teemana oli Leningradin saarto toisen maailmansodan aikana ja viikinkien idäntie. Vierailukohteina olivat muun muassa Pähkinälinna, Uusi Laatokka ja Olhava. Lisäksi matkalla tutustuttiin Pietarhoviin, Yhinmäen (Krasnaja Gorka) linnoitukseen, Kaprion linnanraunioihin ja Iivananlinnaan Narvassa. Viron osuus jäi tällä matkalla vähäiseksi. Venäjän tulli piti seuruetta Narvassa lähes kuusi tuntia. Syytä tähän ei kerrottu. Lisäksi Viron puolella toisesta linja-autosta hajosi jousitus siten, että loppumatka taitettiin enintään 40 kilometrin tuntivauhtia. Päivällinen nautittiin lopulta kello kaksi yöllä Palmsen kartanossa, joka – ihme ja kumma – otti vieraansa vastaan ja vielä ystävällisesti! Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu poistivat edellisen päivän rasitukset mie- listä. Tallinnaan saavuttiin lopulta hieman ennen auringon nousua. Yö- unet jäivät vähiin, mutta mieleenpainuva matka korvasi koetut vas-

100 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 101

toinkäymiset. Sen sijaan kahden linja-auton matkustajaryhmä, 82 hen- kilöä, osoittautui liian suureksi. Joukko oli niin iso, että esityspaikoilla laidoilla olevat eivät kuulleet esityksiä kunnolla ja autosta poistumiset ja sinne siirtymiset veivät paljon aikaa. Vastaisuudessa matkoille ei läh- dettykään kahdella linja-autolla, vaan jos tarve oli, matka tehtiin kahdesti.249 Vuonna 1998 seura teki jälleen vain yhden retken. Tämän Saksaan 10.–13.9. tehdyn syysretken pääteema oli Hakkapeliittain historia, mutta myös toisen maailmansodan kohteita oli ohjelmassa mukana. Oppaana matkalla toimi entinen seuran puheenjohtaja everstiluutnantti evp. Antti Juutilainen, jolle Saksa oli tuttu, koska hän oli ollut Itä-Berliinissä soti-

Vuonna 1997 Sotahistoriallisen Seuran matkalla kierrettiin Suomenlahden ⎮ pohjukka. Kuvassa osa matkalaisista Venäjän puolen Narvassa taustanaan Ivangorodin linna. Kuva Pirjo Pesonen.

101 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 102

lasasiamiehenä vuosina 1980–1983. Berliinissä seurue teki pikavisiitin Spandaun vankilaan, missä toisen maailmansodan jälkeen pidettiin van- kina Saksan kansallissosialistisen puolueen varajohtajaa Rudolf Hessiä. Seurue pysähtyi myös Potsdamissa, joka on tunnettu toisen maailmansodan lopun konferenssistaan. Berliinistä matka jatkui 30-vuotisen sodan Breitenfeldin, Leipzigin ja Lützenin taistelupaikoille. Dresdenissä käytiin sotamuseossa, keskiajan historiaa edusti Königsteinin linnoitus, ja matkan lopulla käytiin vielä Berliinin itäpuolella sijaitsevilla Seelowin kukkuloilla Oderin taistelun (1945) museossa. Matkalle osallistui 45 henki- löä. Retken lopuksi halukkailla oli mahdollisuus jatkaa vielä matkaansa muutama päivä Potsdamissa ja Wittstockissa, ja halukkaita myös löy- tyi.250 Kotimaan retket 1990-luvulla tehtiin Keski-Suomen ilmailumuseoon, Kuivasaareen, missä tutustuttiin entisöityihin 12-tuumaisiin Obuhov- tykkeihin, Pohjois-Karjalaan teemana tuntematon Salpalinja, Ahvenan- maalle, Hämeenlinnan Tykistömuseoon, Lahteen, missä tutustuttiin Va- paussodan taisteluihin ja Suomussalmelle, Raatteen tielle ja Kuhmoon, missä kohteina olivat talvisodan taistelupaikat.251 Seuran syysretki Keski-Suomeen 15.–16. syyskuuta 1990 oli mieliin- painuva. Menomatkalla tutustuttiin Lahdessa Sotilaslääketieteen museoon. Retken pääkohteena oli kuitenkin Keski-Suomen ilmailumuseo (nykyisin Suomen Ilmavoimamuseo) Tikkakoskella. Luonetjärven upseerikerholla Ilmailumuseon johtaja, majuri evp. (sittemmin everstiluutnantti evp. ja filosofian tohtori) Hannu Valtonen esitelmöi saksalaisen Lento-osasto Kuhlmeyn toiminnasta Suomessa kesällä 1944. Ken- raalimajuri Kurt Kuhlmey, joka johti mainittua lento-osastoa Suomessa kesän 1944 torjuntataisteluissa Karjalan kannaksella, oli vaimoineen kun- niavieraana tässä tapahtumassa.252 Vuonna 1996 seura matkusti jälleen Ahvenanmaalle. Edellinen retki sinne oli tehty vuonna 1975. Matkalla laivalla Turusta Maarianhaminaan insinööri Karri Airola piti esitelmän Ahvenanmaan sotilaspoliittisesta asemasta halki vuosisatojen. Ahvenanmaalla seurue tutustui Granbodan merilentoasemaan, Karl-Olof Uleniuksen sotilasvirkapuku- ja ase- kokoelmaan, Färjsundetissa vapaussodan ajan tykkipatteriin ja tsaari Aleksanteri III:n veneilykohteeseen, Kastelholman linnaan ja Bomar- sundin linnoituksen raunioihin, viikinkilaivaan Sibbyssä, Sundin kirkkoon, Eckerön postitaloon, Sålisin, Frebbenbyn, Kungsjön ja Herrön ran-

102 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 103

nikkotykistöpatteriasemiin, Lemströmin kanavaan, Lemböten muinais- kappeliin ja viikinkisatamaan sekä Kustaa IV Adolfin päämajaan Lemun maihinnousun aikana vuonna 1809.253 Muuten kotimaanretket eivät enää vetäneet väkeä samalla tavalla kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Muun muassa Suomussalmen–Raat- teen tien–Kuhmon retkelle osallistui vain 23 henkilöä. Olivatko seuran jäsenet jo nähneet kotimaan sotahistorialliset kohteet vai olivatko ulkomaanmatkat suositumpia? Molempiin voinee vastata myöntävästi. Seu- raavina vuosina seuran jäsenmäärän kasvaessa myös kotimaanretket alkoivat jälleen houkutella osallistujia.254 Mainittujen kotimaan retkien lisäksi myös seuran hallitus teki pari matkaa kotimaassa. Toukokuussa 1994 hallitus tutustui Kajanuksen sau- naan Upinniemessä. Lisäksi syyskuussa 1996 hallitus matkusti Poriin tutustumaan Porin seudun sotahistoriaan ja seuran niin sanotun Porin ryhmän toimintaan. Porin ryhmä oli seuran ainoa alaosasto, ja sillä oli myös omaa toimintaa, vaikka virallista alaosaston statusta sillä ei ollut. Matkaohjelma oli monipuolinen. Kahden päivän aikana hallitus tutustui moniin Porin seudun sotahistoriallisiin ja muihinkin kohteisiin, muun muassa Karhulinnan entiseen suojeluskuntataloon, Mäntyluoto Worksin telakkaan, Reposaaren linnakepuistoon, Reposaaressa kirkkoon ja torpedovene S2:n muistomerkkiin, Mäntyluodon ja Tahkon satamiin, Juseliuksen mausoleumiin sekä Porin raatihuoneeseen ja kaupunginta- loon.255

103 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 104

Uusia toimintoja ja toimintaperiaatteita 2000-luvulla

SEURA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA – SÄÄNNÖT UUSITAAN JA SEURAN NIMEKSI SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA

2000-luvulla Sotahistoriallisen Seuran toiminta aktivoitui monin tavoin. Ari Raunio toimi seuran puheenjohtajana aina helmikuuhun 2007, jolloin puheenjohtajat tehtävät otti hoitaakseen everstiluutnantti, professori Pasi Kesseli. Hän sai nauttia Raunion kaudella käynnistetyis- tä uudistuksista, kun jäsenmäärä kasvoi edelleen ja kotisivut saatiin toimiviksi. Lisäksi Kesselin puheenjohtajakaudella uudistettiin Sotahisto- riallinen Aikakauskirja.256 Seuran hallitus kokoontui 2000-luvulla vuosittain 8–13 kertaa257. Ko- kousmäärät olivat kasvaneet edellisistä vuosikymmenistä, koska toiminnan volyymi oli kasvanut ja monipuolistunut. Hallituksen, joka kaikki tapahtumat järjesti, oli kokoonnuttava useammin, jotta kaikki asiat saatiin hoidettua. Seuran hallinto oli kuitenkin jo rutinoitunutta. Hallin- non keskeisimmät kehittämiskohteet 2000-luvulla olivat seuran säännöt ja seuran internet-kotisivut. Tammikuussa 2004 Sotahistoriallinen Seura täytti 60 vuotta. Tuolloin otettiin käyttöön seuran uusitut säännöt, ja seura muutti nimensä Suo- men Sotahistoriallinen Seura ry:ksi (Krigshistoriska Samfundet i Fin- land rf.). Jäljempänä tässä tekstissä seurasta käytetään kuitenkin edelleen nimeä Sotahistoriallinen Seura tai vain seura, jos asiayhteys on sellainen, ettei sekaannuksen vaaraa ole.258 Seura vietti 60-vuotisjuhliaan tammikuun 19. päivänä järjestämällä päivällä juhlaseminaarin Säätytalolla ja illalla juhlaillallisen Ostrobot- nian juhlakerroksessa. Juhlaseminaariin osallistui 114 jäsentä. Ohjel- massa oli neljä esitelmää, joiden aiheet liittyivät kaikki jollain tavalla sotahistorian tutkimukseen. Aiheina olivat sotataito, arkistolähteet, esineellinen sotahistoria ja henkilöhistoriat. Esitelmien aiheet ja esitel-

104 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 105

möitsijät on esitetty liitteessä 3. Juhlaseminaarissa perustettiin myös seuran pro gradu -palkinto. Tästä viimeksi mainitusta jäljempänä.259 Vuosipäiväjuhlassa seura myös palkitsi ansioituneita henkilöitä seuran hyväksi tehdystä työstä. Seuran kultaisen ansiomerkin saivat eversti evp. Sampo Ahto ja valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas. Hopeisella ansiomerkillä palkittiin varatuomari Simo Kärävä, filosofian kandidaatti Riitta Lentilä, majuri evp. Antti Pekola, filosofian tohtori Kari Selén, museonjohtaja, everstiluutnantti evp. Hannu Valtonen, filosofian maisteri Kimmo Sorko, diplomiekonomi Per-Olof Ekman ja varatuomari Göran Westerlund.260 Seuran sääntöjen uusiminen aloitettiin vuonna 2001. Tavoitteena oli nykyaikaistaa säännöt ja kehittää seuran hallintoa. Hallitus valitsi keskuudestaan sääntöuudistusvaliokunnan, johon kuuluivat seuran puheenjohtaja Ari Raunio sekä seuran hallituksen jäsenet Pekka Kurenmaa ja Jari Leskinen. Sääntöluonnosta käsiteltiin vuoden 2001 hallituksen kokouksissa, ja vuoden 2002 ensimmäisessä kokouksessaan hallitus hyväk- syi sääntöluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.261 Seuran vuosikokous äänesti 25.3.2003 sääntöuudistuksen puolesta pienin muutoksin, minkä jälkeen kevätkokous 28.4. vahvisti vuosikokouksen päätöksen uusien sääntöjen jättämisestä Patentti- ja rekisteri- hallitukselle.262 Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi 12.1.2004 seuran uudet säännöt. Vuosikokouksessa 26.2. uusien sääntöjen mukaisesti koko istuva hallitus erosi, ja kokouksessa valittiin seuralle uusi hallitus.263 Merkittävin muutos uusissa säännöissä verrattuna aikaisempiin sään- töihin vuodelta 1957 oli puheenjohtajan valintatapa ja hallituksen jä- senten toimikauden määrittäminen määräaikaiseksi. Aikaisemmin hallitus oli valinnut puheenjohtajan keskuudestaan. Uusien sääntöjen mukaan vuosikokous valitsi puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituk- sen jäsenen toimikausi oli kolme vuotta. Hallitukseen valittiin kerrallaan 12 jäsentä. Vuosittain neljä jäsentä oli erovuorossa. Erovuoro ensimmäi- selle uusien sääntöjen mukaiselle hallituksen jäsenelle ratkaistiin arvalla. Uusien sääntöjen mukaan jäsen voitiin kuitenkin valita myös uudelleen, ja näin usein myöhempinä vuosina myös meneteltiin. Sotahistoriallisen Seuran voimassa olevat säännöt on esitetty seuran internet-kotisivuilla.264

105 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 106

SEURAN JÄSENMÄÄRÄ KASVAA MERKITTÄVÄSTI

Sotahistoriallisen Seuran jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui 2000-luvulla. Vuoden 2000 lopussa seuralla oli 548 jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti koko vuosikymmenen ajan seuran saadessa vuosittain 40–50 uutta jäsentä. Vuonna 2008 seura sai peräti 122 uutta jäsentä! Merkittä- vimpinä syinä jäsenmäärän kasvuun olivat seuran järjestämät esitelmä- seminaarit Helsingin ulkopuolella, internet-kotisivujen käyttöönotto sekä mahdollisuus hakea jäsenyyttä kotisivuille tehdyllä jäsenhakemus- lomakkeella. Suosittelijoita jäsenhakemukseen ei enää vaadittu. Vuo- desta 2001 alkaen jäsenanomuksia alkoi saapua sähköpostilla. Seuran hallitus hyväksyi kuitenkin entiseen tapaan uudet jäsenet kokouksissaan.265 Vuonna 2002 kiertokirjettä ryhdyttiin kutsumaan jäsenkirjeeksi.266 Keväällä 2004 seuran hallitus nimitti keskuudestaan valiokunnan vas- taamaan jäsenrekisterin päivittämisestä ja julkaisusta. Päivitetystä jäsen- rekisteristä oli tarkoitus painattaa jäsenluettelo joulukuun 2004 ja helmikuun 2005 välisenä aikana, ja näin myös meneteltiin. Valiokunnan puheenjohtajaksi määrättiin dosentti Eero Elfvengren. Vuonna 2004 tehtiin myös jäsenkysely, johon vastasi 175 jäsentä.267 Kaikki seuran jäsenet eivät aina muistaneet hoitaa jäsenmaksujaan tai halusivat erota seurasta, mutta eivät sitä ilmoittaneet. Tämän vuoksi seuran hallitus päätti vuonna 2004, että jäsenet, joilla oli maksamatta kahden edellisen vuoden jäsenmaksut, katsottiin eronneiksi seurasta. Aluksi erotettuja oli vain muutama, mutta kun seuran jäsenmäärä kasvoi tulevina vuosina, myös erotettujen määrä lisääntyi. Ehkä seuran toiminta ei sittenkään vastannut kaikkien jäseneksi hyväksyttyjen toiveita. Seurasta erosi vuonna 2005 seitsemän jäsentä ja maksamattomien jäsenmaksu- jen takia eronneiksi katsottiin 14 jäsentä. Vuonna 2007 seurasta erosi 20 jäsentä ja maksamattomien jäsenmaksujen takia eronneiksi katsottiin 22 jäsentä. Vuoden 2008 aikana seuraan liittyi 66 uutta jäsentä. Samana vuonna seurasta erosi 55 jäsentä ja maksamattomien jäsenmaksujen takia seurasta eronneiksi katsottiin 11 jäsentä. Vuonna 2009 seurasta erosi 26 jäsentä ja maksamattomien jäsenmaksujen takia eronneiksi katsottiin 26 jäsentä vuoden 2010 alusta lähtien. Nettolisäys vuonna 2009 oli yhdek- sän henkilöä.268 Vuosikymmenen lopussa seuraan kuului 911 jäsentä269. Jäsenmaksut vuonna 2000 olivat seuraavat: vuosijäsenmaksu 120 markkaa (vastaa nykyisin noin 26 euroa), ainaisjäsenmaksu 200 mark-

106 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 107

kaa ja lahjoittajajäsenmaksu 2000 markkaa. Suomen siirryttyä käteisva- luutassa euroon vuoden 2002 alussa seuran vuosikokous päätti vuosijä- senmaksuksi 28 euroa ja ainaisjäsenmaksuksi vuosijäsenmaksu kymmenkertaisena eli 280 euroa. Lahjoittajajäsenmaksuksi päätettiin 350 euroa.270 Vuonna 2007 vuosikokouksessa ainaisjäsenmaksu korotettiin 420 euroon muiden jäsenmaksujen pysyessä ennallaan. Kannattavan yhteisö- jäsenen maksuksi päätettiin 280 euroa. Näin elettiin muutama vuosi, kunnes vuoden 2009 vuosikokous korotti henkilöjäsenen vuosimaksun 33 euroon. Ainaisjäsenmaksuksi päätettiin tuolloin maksuvuoden hen- kilöjäsenen vuosimaksu viisitoistakertaisena, siis 495 euroa ja kannattavan henkilöjäsenen ja yhteisöjäsenen vuosimaksuksi vuosimaksu kymmenkertaisena eli 330 euroa.271 Seuran kunniajäsen, eversti evp., filosofian tohtori h. c. Keijo Mikola siirtyi ajasta ikuisuuteen 8. päivänä kesäkuuta 2001.272

SEURAN INTERNET-KOTISIVUJA KEHITETÄÄN

1990- ja 2000-luvun taitteessa seuran kotisivuja ylläpiti seuran puheenjohtaja Ari Raunio. Hän oli hallituksen jäsenistä eniten perehtynyt tie- tokoneisiin ja siksi luonnollinen valinta tähän tehtävään. Syksyllä 2001 seuran jäsenille järjestettiin myös toimintasuunnitelman mukainen internet-koulutus kolmena peräkkäisenä viikkona. Koulutuksen läpivien- nistä vastasi ylioppilasmerkonomi Sami Korhonen. Paikalla koulutuksessa oli kuitenkin vain viisi jäsentä.273 Marraskuussa 2003 seuran hallitus piti vuotuisen suunnittelusemi- naarinsa Tallinnan-laivalla. Tässä laivaseminaarissa todettiin, että internet tarjoaa seuralle oivan mahdollisuuden muodostaa yhdistävä linkki seuran, sotahistoriallista tutkimusta tekevien ja sotahistorian harrastajien välille. Tämän vuoksi tavoitteeksi asetettiin seuran kotisivujen uusiminen ja sekä suomenkielisen että englanninkielisen Suomen sotahistorian kes- kustelufoorumin avaaminen. Sami Korhonen ja Carl-Fredrik Geust il- moittautuivat keskustelufoorumien ylläpitäjiksi, ja Sami Korhonen velvoitettiin aloittamaan kotisivujen uusimisen suunnittelu ja selvittämään keskustelufoorumien ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Keskustelupalsta ei kuitenkaan toteutunut, koska kotisivut eivät olleet tuolloin vielä siinä

107 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 108

valmiudessa, että siellä olisi voitu vaihtaa ajatuksia, ja lopulta ajatus sitten hiipui.274 Keväällä 2004 seuran internet-valiokunta antoi hallitukselle esityksen seuran domain-nimistä, jonka jälkeen hallitus valtuutti seuran sihteerin, tradenomi Sami Korhosen rekisteröimään seuralle uudet internet-tun- nukset. Nämä olivat www.suomensotahistoriallinenseura.fi, www.sotahistoriallinenseura.fi ja www.sshs.fi. Näiden tunnusten lisäksi Korhosella oli sihteeriaikanaan myös internet-osoite sotahistoriallinenseura@hot- mail.com.275 Seuran internet-sivut eivät kuitenkaan olleet yleensä ajan tasalla. Tämän vuoksi seuran hallitus päätti suunnittelukokouksessaan lokakuussa 2006, että kotisivujen kehittäminen on seuran vuoden 2007 pää- projekti. Muutoksiin ryhdyttiin nopeasti. Jo suunnittelukokousta seu- ranneella viikolla 25.10.2006 seuran kotisivujen osoite muutettiin jäl- leen. Uudeksi osoitteeksi tuli nyt sshs.fi, osoite, joka on käytössä edelleen. Samalla vastuu kotisivujen ylläpidosta siirrettiin puheenjohtajalta Sami Korhoselle. Lisäksi tuolloin otettiin käyttöön uudet sähköposti- osoitteet [email protected], [email protected], [email protected], [email protected] sekä [email protected] Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta kesti kuitenkin 2010- luvun alkupuolelle ennen kuin seuran kotisivut saatiin siihen kuntoon, että niistä oli apua seuran hallinnossa ja tiedotuskanavana. Vuonna 2009 seuran kotisivujen päivittäminen oli edelleen vain muutaman hallituksen jäsenen aktiivisuuden varassa. Tämän vuoksi hallituksen suunnitteluseminaarissa marraskuussa 2009 päätettiin, että kotisivujen sisällön oikeellisuudesta ja ajanmukaisuudesta vastasivat kaikki hallituksen jäsenet omilla vastuualueillaan. Tietojen käytännön päivittämi- sestä vastasi seuran uusi web-master, yrittäjä Timo Kuusinen, jolle päi- vitystiedot tuli toimittaa.277 Tämäkään ei toiminut, koska päivittäjä ei saanut tarpeellisia tietoja ja järjestelmä oli onneton. Lopulta vuonna 2010 seuran jäsensihteeri, tie- tohallintojohtaja Jukka Heikkilä käynnisti toimenpiteet, joilla seuran sivut nykyaikaistettiin palvelemaan sekä seuran hallintoa että jäseniä ja myös suurta yleisöä. Heikkilän tullessa jäsensihteeriksi vuonna 2008 seuralla oli kotisivut, mutta ne olivat kuivan asialliset. Perustieto seuran toiminnasta löytyi näiltä sivuilta, mutta ne eivät erityisesti houkutelleet niitä lukemaan. Päätettiin, että sivuja pitää nykyaikaistaa. Oli vaara, että sa- tunnaiselle sivuilla kävijälle saattoi syntyä sellainen käsitys, että Sotahis-

108 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 109

toriallinen Seura oli sotahistorian erityisasiantuntijoiden suljettu seura. Tästä mielikuvasta piti päästä eroon, ja siksi sivut oli nykyaikaistettava. Heikkilä otti tämän tehtävän hoitaakseen. Uudistetut sivut toteutettiin yhteistyönä joensuulaisen Sitefactory Oy:n kanssa, heiltä tuli runko ja Heikkilä vastasi sisällön tuotosta. Nämä tehtiin maalis–huhtikuussa 2010 ja uudistetut sivut avattiin 18.4.2011.278

JÄSENKIRJEITÄ RYHDYTÄÄN LÄHETTÄMÄÄN SÄHKÖPOSTITSE

Marraskuussa 2008 seuran hallituksen suunnittelukokouksessa päätet- tiin, että jäsenkunnalta kysytään, ketkä haluavat vain sähköisen jäsen- kirjeen. Tuohon mennessä jäsenkirjeet oli postitettu niin sanotuissa postitustalkoissa, joissa hallituksen jäsenet laittoivat talkootyönä jäsen- kirjeet kuoriin ja postittivat ne. Vuoden 2008 lopulla noin 450 jäsentä oli ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Niinpä mainitussa kokouksessa päätettiin myös, että vuoden 2009 aikana jäsenkirjeet postitetaan säh- köisenä niille, jotka sen näin haluavat.279 Vuonna 2009 seuran jäsenistölle postitettiin kolme jäsenkirjettä, joita vuosittain laadittiin yleensä 3–5 kappaletta. Lisäksi retkille osallistujille lähetettiin vielä matkaohjeita kirjeitse, mutta näiden kirjeiden määrä oli vähäinen. Vuonna 2009 jäsenkirje lähetettiinkin sitten sähköpostina koe- luontoisesti niille jäsenille, joil la oli sähköpostiosoite. Kaikille lähetettiin silti vielä jäsenkirje myös paperikirjeenä. Seuraavina vuosina sähköpos- tilähetyksiin siirtyminen tuli kuitenkin merkittävästi helpottamaan pos- titustalkoita. Vuonna 2018 paperisia jäsenkirjeitä lähetettiin kirjeinä enää noin 170 ja sähköpostitse lähes tuhat.280 Ennen kuin jäsenkirjeitä ryhdyttiin enemmässä määrin lähettämään sähköpostissa, postimaksuihin oli haettu tukea yrityksiltä ja yhteisöiltä, joille samalla annettiin mahdollisuus liittää jäsenkirjeisiin informaatiota toiminnastaan jäsenkirjeiden postitusmaksua vastaan. Vuoden 2009 en- simmäisen jäsenkirjeen postituksen maksoi suomalais-venäläinen Bair Travels -matkatoimisto ja toisen kirjeen ruotsalainen Svensk Militärhis- toriskt Bibliotek -kirjakerho. Ainakin viimeksi mainitulle sponsorointi oli kannattava. Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek sai noin 10 prosenttia postituksen kohderyhmästä jäsenikseen.281

109 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 110

PALKITSEMISET JATKUVAT JA UUDEKSI MUISTAMIS- ESINEEKSI MITALI

60-vuotisjuhlansa palkitsemisten lisäksi Sotahistoriallinen Seura palkitsi vuosina 2004–2009 useita muitakin jäseniään seuran hyväksi teh- dystä työstä. Vuoden 2004 vuosikokouksessa 26.2.2004 seura valitsi en- simmäisen ja toistaiseksi viimeisen kunniapuheenjohtajansa, eversti evp., professori h. c., valtiotieteiden tohtori Vilho Tervasmäen. Seuraa- van vuoden vuosikokouksessa 9.3.2005 seuran entinen puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Antti Juutilainen valittiin seuran kunniajäsenek- si. Kultaisella ansiomerkillä samassa kokouksessa palkittiin professori Ohto Manninen. Hopeisen ansiomerkin saivat asessori Erkki Käkelä, tunnettu panssarisodankäynnin historian asiantuntija, joka on julkaissut useita alan teoksia, ja eversti Matti Koskimaa, tunnettu sotahistorian kirjailija hänkin. Li- säksi seuran pöytästandaari luovutettiin säveltäjä Matti Heinisel - le, joka tunnettiin ansioistaan seuran Porin ryhmän johtohah- mona.282 Seuran tunnuksella varustettu mitali saatiin käyttöön vuonna 2005, ja seuran solmioneulan ja kalvosinnappien suunnittelu alkoi. Seuran puheenjohtaja Ari Raunio luovutti ensimmäisen mitalin seuran kunniapuheenjohtajalle Vilho Tervasmäelle hänen 90-vuotispäi- vänään 11.7.2005. Solmioneulasta Sotahistoriallinen Seura valitsi ja kalvosinnapeista tilattiin malli- ⎮ eversti evp., professori h. c., valtio - kappaleet, jotka olivat aluksi he- tieteiden tohtori Vilho Tervasmäen raldisesti vääränlaisia. Tämän ensimmäiseksi ja toistaiseksi vuoksi seura pyysi graafikko Liisa viimeiseksi kunniapuheen - Kontiaiselta Sotamuseosta lausun- johtajakseen vuonna 2004. non oikeanlaisista solmioneulasta Kuva Kansallisarkisto.

110 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 111

ja kalvosinnapeista. Kalvosinnapit ja solmioneulat valmistuivat vuonna 2006. Sekä mitalit että mallikappaleet solmioneulasta ja kalvosinnapeista tilattiin Rahapaja Insigniasta.283 Vuosikokouksessa 8.3.2006 palkittiin myös seuran ansioituneita jäse- niä. Kultaisen ansiomerkin saivat sotahistorian tutkimuksen »grand old man», emeritusprofessori Mauno Jokipii ja pitkäaikainen seuran hallituksen ja aikakauskirjan toimituskunnan jäsen, dosentti Eero Elfven gren. Hopeisen ansiomerkin saivat komentaja Ove Enqvist, everstiluutnantti evp., filosofian lisensiaatti Martti Peltonen ja sotakamreeri Pentti Par- vio. Ove Enqvist oli hänkin pitkäaikainen seuran hallituksen ja toimituskunnan jäsen, joka on tunnettu myös Suomen rannikkotykistön historian tutkijana ja kirjailijana. Martti Peltonen tunnetaan erityisesti Suo- men ilmasotahistoriaan perehtyneenä tutkijana ja kirjailijana. Sotakam- reeri Parvio oli seuran pitkäaikainen ja ansioitunut veteraanijäsen.284 Seuran mitali numero 2 luovutettiin seuran entiselle puheenjohtajalle ja kunniajäsenelle, everstiluutnantti evp. Antti Juutilaiselle hänen täyt- täessään 70 vuotta. Seuran puheenjohtaja Ari Raunio ja hallituksen jäsen Pekka Saloranta kävivät 30.8.2006 onnittelemassa Juutilaista. Lisäksi seuran hallitus päätti luovuttaa Pekka Salorannalle seuran standaarin toisessa syyskokouksessa hänen täytettyään 70 vuotta 6. päivänä syyskuuta 2006.285 Vuosikokouksessa 2007 seuran entinen puheenjohtaja, dosentti Martti Turtola valittiin kunniajäseneksi. Seuran hopeisella ansiomerkillä palkittiin ilmasotahistorian asiantuntijana tunnettu seuran hallituksen entinen jäsen ja Sotahistoriallisen Aikakauskirjan toimituskunnan puheenjohtaja, eversti evp. Ahti Lappi ja seuran hallituksen ja aikakauskirjan toimituskunnan pitkäaikainen jäsen, toimituspäällikkö Pekka Salo - ranta, joka on tunnettu myös Suomen sotahistorian merkkiteosten kus- tannustoimittajana.286 Seuran mitali numero 3 annettiin entiselle puheenjohtajalle ja kun- niajäsenelle dosentti Martti Turtolalle hänen 60-vuotispäivänään 16. marraskuuta 2007. Seuran puheenjohtaja Pasi Kesseli ja hallituksen jäsen Pirjo Pesonen luovuttivat mitalin.287 Vuosikokouksessa 17.3.2008 seuran kultaisella ansiomerkillä palkittiin seuran edellinen puheenjohtaja, everstiluutnantti evp., valtiotieteiden maisteri Ari Raunio ja hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuran pit- käaikaiselle hallituksen jäsenelle varatuomari Heikki Pohjolaiselle.288

111 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 112

Vuonna 2008 seuran hallituksen edustajat luovuttivat seuran mitalin numero 4 Sotamuseon johtajalle, valtiotieteiden maisteri Markku Palo- kankaalle hänen täyttäessään 11. syyskuuta 60 vuotta. Lisäksi 5. päivänä joulukuuta 2008 seuran puheenjohtaja, professori Pasi Kesseli täytti 50 vuotta. Seuran hallituksen edustajat kävivät onnittelemassa myös häntä.289 Vuosikokouksessa 26.3.2009 seuran hopeisella ansiomerkillä palkittiin valtiotieteiden tohtori Esko Vuoris- järvi. Vuorisjärvi oli seuran monivuotinen hallituksen jäsen, ja jäätyään pois hallitustehtävistä hän jatkoi vuonna 2009 seuran gradu-palkintotoimikunnan puheenjohtajana aina vuoteen 2015.290 Vuonna 2009 (27.7.) entinen seuran puheenjohtaja ja kunniajäsen, eversti evp., professori h. c. Matti Lap- palainen täytti 80 vuotta. Seuran edustajat kävivät onnittelemassa Lap- palaista ja luovuttivat hänelle seuran mitalin numero 5.291 Suunnitteluseminaarissaan mar- Seuran entinen puheen johtaja ras kuussa 2009 seuran hallitus päätti, ⎮ Matti Lappalainen täytti 80 että seura ottaa käyttöön vuonna 2010 vuotta 27.7.2009. jäsennumerot.292 Kuva Sotamuseo.

SOTAHISTORIALLISEN SEURAN PRO GRADU -PALKINTO PERUSTETAAN

Sotahistoriallisen Seuran pro gradu -palkinto perustettiin seuran 60- vuotisjuhlassa vuonna 2004. Palkitsemisen tarkoituksena oli tehdä sotahistorian tutkimusta tunnetuksi yliopistoissa ja kannustaa opiskeli- joita sotahistorian tutkimuksen pariin. Tätä varten seura pyysi Suomen yliopistojen historian laitoksia ja Maanpuolustuskorkeakoulun Sota- historian laitosta lähettämään parhaat sotahistoriaa käsittelevät vuoden

112 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 113

2004 pro gradu -työt seuran hallitukselle arvioitaviksi palkitsemista varten. Seura sai määräpäivään mennessä kolme työtä luettavakseen.293 Seuran pro gradu -tutkielmapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuosikokouksessa keväällä 2005. Palkinnon saajiksi valittiin filosofian maisteri Anu Hakala Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Jussi Kä- märäinen Joensuun yliopistosta. Hakalan pro gradu Housukaartilaiset eivät tyytyneet – Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällisso- dassa palkittiin 600 euron stipendillä ja Jussi Kämäräinen 400 euron sti- pendillä tutkielmastaan Kun ’ryssänhaju’ suomussalmelaisiin tarttui – Si- viilit puna-armeijan miehittämällä Suomussalmella talvella 1939–40.294 Opinnäytetöiden arviointia suorittavan pro gradu -palkintotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin keväällä 2004 seuran hallituksen jäsen, valtiotieteiden tohtori Esko Vuorisjärvi. Jäsenet palkintotoimikuntaan valitsi seuran hallitus.295 Gradu-palkintosäännöt laadittiin vasta vuonna 2010. Siihen mennessä oli ilmennyt, että joinakin vuosina arvioitaviksi saadut työt eivät olleet niin laadukkaita tai toisistaan poikkeavia, että selkeätä parasta työtä olisi voinut nimetä. Tämän vuoksi seuran hallitus päätti suunnitteluseminaarissaan marraskuussa 2009, että palkintotoimikunnan puheenjohtaja laatii olemassa olevista käytännöistä gradu-palkintosäännöt. Palkin- noista päätettäessä oli otettava huomioon, että vain yksi voi olla paras, toisin sanoen ensimmäistä palkintoa jaetaan vain yksi. Ensimmäinen palkinto voitiin myös jättää jakamatta, jos katsottiin, että töiden taso ei oi- keuta jakamaan ensimmäistä palkintoa. Silti pyrkimys oli palkita mie- luummin useampia kuin vähäinen määrä palkittavaksi lähetettyjä tutkimuksia. Parhaan työn tekijälle päätettiin myös tarjota mahdollisuus kirjoittaa artikkeli Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan erillistä korvausta vastaan. Ylipäätäänkin lähdettiin siitä ajatuksesta, että jokaiseen aikakauskirjaan tulisi pyrkiä saamaan ainakin yksi gradu-palkittu artikkeli osoittamaan seuran kiinnostusta ja sitoutumista gradujen arviointiin ja palkitsemiseen.296 Vuosina 2005–2018 seura on palkinnut yhteensä 48 pro gradu -tut- kielmaa. Palkintosumma noina vuosina on ollut yhteensä 70800 euroa. Palkitut työt ovat jakaantuneet melko tasaisesti sotahistorian, Suomen historian ja yleisen historian sekä muiden historiatieteen alalajien kes- ken.297 Gradu-palkintojen saajat ja aiheet on esitetty liitteessä 6 ja palkintojen jakaantuminen historialajeittain on liitteessä 7.

113 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 114

Sotahistoriallisen Seuran pro gradu -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran ⎮ vuonna 2005. Kuvassa palkintojenjako vuonna 2012, vasemmalta alkaen palkitut Aki Aunala, Simo Hiilamo ja Liisa Vuonokari sekä palkintotoimi - kunnan puheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Esko Vuorisjärvi ja seuran puheenjohtaja, eversti Pasi Kesseli. Kuva Pertti Räisänen.

Seuran pro gradu -palkintokilpailun järjestämistä on ensimmäisistä palkitsemisista alkaen vuodesta 2005 avustanut Kaatuneiden muistosää- tiö.298

AIKAKAUSKIRJA UUDISTETAAN JA KIRJAMESSUT OHJELMAAN

Vuonna 2000 Sotahistoriallinen Aikakauskirja täytti 20 vuotta. 60-vuo- tisvuosipäiväänsä mennessä seura oli julkaisut 10 vuosikirjaa yhdessä Sotamuseon kanssa, 22 aikakauskirjaa ja kahdeksan muuta julkaisua.

114 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 115

Seuran omien jäsenten panos tasokkaiden artikkelien kirjoittamisessa ja hankkimisessa oli ollut merkittävä.299 Kirjan painosmäärä oli vaihdellut tuhannen ja puolentoista tuhannen välillä. Tästä määrästä vajaat puolet oli jaettu jäsenetuna seuran jäsenis- tölle sekä vapaakappaleina eräille tärkeiksi katsotuille yhteistyötahoille, ja loppuosa oli myyty Tiedekirja-kirjakauppaan ja Sotamuseoon. Vii- meisenä Suomen markan vuonna aikakauskirjan painatukseen ja jake- lukustannuksiin varattiin seuran talousarviossa 90000 markkaa (vastaa nykyisin noin 20000 euroa). Euroon siirryttäessä uusimman aikakauskirjan kappalehinta oli 15 euroa. Keväällä 2002 seuran hallitus päätti myös, että vanhempia aikakauskirjoja myydään siten, että toiseksi uusimman hinta on 10 euroa ja sitä vanhemmat aikakauskirjat ja vuosikirjat maksavat seitsemän euroa.300 Aikakauskirjoissa oli myös 2000-luvulla silloin tällöin teemanumeroita, joissa pääosa artikkeleista liittyi valittuun aiheeseen. Vuoden 2000 aikakauskirja, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19, nimettiin Talvisodan muistoksi nimellä Suomen voima talvisodassa. Sisällön perustan muodostivat seuran talvisotaseminaarissa 15.10.1999 pidetyt esitelmät pai- nettuun muotoon sovitettuina. Vuoden 2003 Sotahistoriallista Aikakaus- kirjaa 22 toimituskunta luonnehti kansainväliseksi niteeksi tai Baltia-nu- meroksi. Kirjan aikajänne ulottuu Suomen vapaussodasta viime vuosisadan puolivälissä käytyyn Vietnamin sotaan, ja kirjoittajakunnassa oli mukana myös kaksi ulkomaalaista. Silti kirja on varsin perinteinen sekä aiheiltaan – valtaosa kirjoituksista käsittelee Suomea – että laajuudel- taan.301 Myös Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 oli selkeä teemanumero. Vuonna 2004 seura kunnioitti, paitsi 60-vuotista taivaltaan, myös jatkosodan päättymistä, josta tuli tuolloin kuluneeksi 60 vuotta. Molemmat teemat näkyvät kyseisen aikakauskirjan sisällössä. Seuran 60-vuotisjuhlaseminaarin neljästä esitelmästä kolme julkaistiin Sotahistoriallisessa Ai- kakauskirjassa 23. Kirjassa on artikkeleita jatkosodasta ja myös Lapin sodasta sekä kaksi ulkomaisen kirjoittajan artikkelia, mikä on osoitus kan- sainvälistymisestä. Silti toimituskunta kirjoittaa kirjan alussa, että tee- manumerot eivät estä julkaisemasta mielenkiintoisia sotahistoriallisia artikkeleita muistakin aiheista. Esimerkiksi nuorille tutkijoille aikakauskirja tarjosi arvovaltaisen foorumin tutkimustulosten julkaisemiselle.302 Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 24 vuodelta 2005 julkaistiin tiivis-

115 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 116

telmä seuran ensimmäisen pro gradu -palkintokilpailun parhaasta tutkimuksesta, joka oli filosofian maisteri Anu Hakalan Maarian punakaartin naiskomppaniaa käsittelevä tutkimustyö.303 Vuonna 2006 Sotahistoriallisessa Aikakauskirja 26:ssa kunnioitettiin Suomen itsenäisyyden 90:ttä juhlavuotta. Tätä varten toimituskunta oli jo hyvissä ajoin pyytänyt mahdollisilta kirjoittajilta itsenäisyystaisteluun liittyviä artikkeleita. Laajasti tulkittuna myös talvisota – jota joskus on ni- mitetty myös toiseksi vapaussodaksi – ja jatkosota ovat tässä kirjassa edustettuina.304 Vuonna 2008 seuran ja Sotamuseon ensimmäisen yhteisjulkaisun, So- tamuseo-vuosikirjan julkaisusta tuli kuluneeksi 60 vuotta. Samana vuonna Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 sai uuden ulkoasun. Kirjaa nykyaikaistettiin. Uudistaminen aloitettiin, kun seuran varapuheenjohtaja, prikaatikenraali evp., sotatieteiden tohtori Pentti Airio sai houkuteltua kirjan päätoimittajaksi305 dosentti, filosofian tohtori Touko Perkon. Hänen johdollaan kirjan tekstin ladonta ja kirjan kansi muutettiin luki- jaystävällisemmäksi ja myyvemmäksi. Muutos oli tarkoitus tehdä vuoden 2009 aikakauskirjaan, mutta se saatiin toteutettua jo vuoden 2008 kirjaan. Touko Perko myös asemoi aikakauskirjan muiden vastaavien julkaisujen joukkoon seuraavasti: »Vaikka hyvien sotahistoriallisten teosten julkaisukynnys onkin Suomessa ollut kohtuullisen matala, aikakauskirjalla on oma selkeä tehtävänsä alan julkaisuna. Se on tarjonnut ja tarjoaa foorumin ennen muuta pienimuotoisille sotahistoriallisille tutkimuksille, jotka ra- jallisesta sivumäärästään huolimatta täyttävät tieteelliset kriteerit lähteiden ja niiden kriittisen analyysin sekä esitystavan osalta. Monista artikkeleista koostuvan aikakauskirjan ominaispiirre on aiheiden kirjavuus. Epäilemättä se kääntyy lukijan silmissä rikkaudeksi. Valittu toimituslinja sallii samalla sen, että aikakauskirja on avoin kaikille tutkijoille ja huolella tutkituille ai- heille.»306 Vuoden 2009 Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 28 tuli mukaan kaksi uutuutta, kirjallisuuskatsaus ja matkakertomus seuran edellisen toimintavuoden pidemmästä matkasta. Kummastakin tuli tämän jälkeen osa aikakauskirjaa. Vuoden 2009 aikakauskirjassa dosentti Pasi Tuunainen tarkasteli edellisenä vuonna ilmestynyttä sotahistoriallista kirjallisuutta ja dosentti Kari Selén kirjoitti matkakertomuksen seuran syysretkestä Maltalle lokakuussa 2008.307 Vuodesta 2005 alkaen seura osallistui myös Helsingin kirjamessuille.

116 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 117

Seuran tavoitteena näillä lokakuun lopulla järjestettävillä messuilla oli tehdä tunnetuksi seuran toimintaa ja edistää sotahistorian tunnettuutta muun muassa myymällä seuran julkaisuja ja mahdollistamalla kiinnostuneille liittyminen seuran jäseneksi. Aluksi seuralla oli kirjamessuilla oma osastonsa, mutta vuosina 2007–2009 seura oli osana Maanpuolus- tuskorkeakoulun messuosastoa, tosin vuonna 2008 Puolustusvoimien juhlavuosi aiheutti sen, että seura osallistui messuille vain toimittamalla kirjoja Maanpuolustuskorkeakoulun osastolle.308 Vuoden 2009 kirjamessujen jälkeen seuran hallitus ryhtyi kuitenkin pohtimaan, onko kirjamessuille osallistuminen siihen panostetun vai- van arvoista. Seuran hallituksen jäsen Pekka Saloranta totesi hallituksen kokouksessa kirjamessujen jälkeen, että kirjamessut menivät hyvin, vapaaehtoisia esittelijöitä oli ollut 14 ja vapaaehtoisia olisi tullut enem- mänkin. Kirjamessujen kulut olivat noin 200 euroa. Aikakauskirjoja myytiin kuitenkin vain 12 kappaletta, joista vuoden 2009 aikakauskirjaa seitsemän kappaletta. Myynti oli ollut samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna.309 Johtopäätös tästä oli, että panos–tuotos -suhde ei ollut kannattava. Vuonna 2010 seura vielä osallistui kirjamessuille, mutta ei enää sen jälkeen.

SIDOSRYHMÄTOIMINTA LISÄÄNTYY

2000-luvulla Sotahistoriallinen Seura aktivoitui myös yhteistyössä eri- laisten sotahistorian alan muiden toimijoiden kanssa. Seuralla oli edustaja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksessä. Syyskuussa 2000 seuran puheenjohtaja Ari Raunio ja seuran hallituksen jäsen Pekka Kuren- maa osallistuivat yhdistyksen mukana Viipurin vanhan tuomiokirkon edustalle pystytetyn kaatuneiden muistomerkin paljastustilaisuuteen Viipurissa. Samana vuonna puheenjohtaja Raunio kävi myös pitämäs- sä puheen Reposaaren museotykkipatterin avajaisissa Porissa seuran Porin ryhmän kutsusta.310 Seura tiivisti vuoden 2000 aikana yhteistyötään ruotsalaisen Förenin- gen Armémusei Vänner -yhdistyksen kanssa, joka tavattiin kahdesti vuonna 2000. Seuran puheenjohtaja Ari Raunio ja sihteeri Krista Huh- tala osallistuivat toukokuussa edellä mainitun yhdistyksen kutsusta poh- joismaisten sotahistoriallisten seurojen tapaamiseen Tukholmassa. Matka

117 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 118

oli ajoitettu armeijamuseon (Kungliga Armémuseum) näyttelyavajaisiin, jonne suuntautui myös seuran seuraava retki kesäkuussa 2000 (9.– 11.6.).311 Keväästä 2002 alkaen seura osallistui opetusministeriön kutsusta Suo- men ja Karjalan tasavallan väliseen kulttuuri-, luonto- ja nuorisomat- kailun (KEKE) hankkeistustyöhön. Seura toimii tässä hankkeessa sotahistoriallisen tiedon erikoisasiantuntijana ja sotahistoriallisen matkai- lun suomalaisten asiantuntijoiden mielipiteiden kokoojana. Seuraa hankkeessa edusti puheenjohtaja Ari Raunio.312 Seura aloitti joulukuussa 2002 myös yhteistyön historiallisista muis- tomerkeistä vastaavan Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön osaston kanssa. Seuran puheenjohtaja Ari Raunio jatkoi Petroskoissa helmikuussa 2003 aloitettuja keskusteluja venäläisen osapuolen kanssa Ope- tusministeriön järjestämässä suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Turussa 30.9.–2.10.2004. Vuonna 2005 seura haki Ulkoministeriöltä kan- salaisjärjestöjen lähialuetukea yhteisprojektiin Karjalan tasavallan kult- tuuriministeriön historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön valtiollisen keskuksen kanssa. Venäläisen osapuolen kanssa hank- keelle sovittiin kolme päätavoitetta. Ne olivat 1) tiedon saattaminen Kar- jalan tasavallan alueen suomalais-venäläisistä sotahistoriallisista kohteista ja niihin liittyvistä tapahtumista yleiseen tietouteen muun muassa internetin välityksellä kolmella kielellä (suomi, venäjä ja englanti), 2) paikallisten oppaiden kouluttaminen tärkeimmille sotahistoriallisille kohteille, jolloin oppaat voisivat toimia paikallisten museoiden yhtey- dessä ja heidän toimintaansa voisi liittyä myös sotahistoriallisten kohteiden hoito ja valvonta ja 3) sotahistoriallisen seuran perustaminen Kar- jalan tasavaltaan. Seuran saamien tietojen mukaan Petroskoihin perus- tettiinkin syksyllä 2004 sotahistoriallinen seura, mutta laajempi yhteis- työprojekti ei käynnistynyt, koska Opetusministeriöltä eikä Ulkominis- teriöltä ei lopulta saatu projektiin rahoitusta eikä seuralla myöskään ollut tähän varoja.313 Vuonna 2003 marraskuussa seuran hallitus vieraili suunnittelusemi- naarimatkallaan Tallinnassa Suomen Viron -instituutissa. Vierailun isän- tänä toimi instituutin silloinen johtaja, seuran entinen puheenjohtaja Martti Turtola.314 Vuonna 2004 seuran edustajat osallistuivat jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaisiin.315

118 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 119

Vuonna 2006 seura aloitti yhteistoiminnan Etelä-Karjalan museon kanssa, ja seuran puheenjohtaja Ari Raunio toimi Lappeenrannassa pidetyn »Etelä-Karjalan linnoitukset vuosina 1741–1917» -seminaarin puheenjohtajana. Seuraavana vuonna seura jatkoi edellä mainittua yhteistoimintaa, kun seuran varapuheenjohtaja Pentti Airio piti avauspuheen Lappeenrannan taistelun vuosipäivänä 23.8. Lappeenrannassa pidetyssä seminaarissa. 316

Vuoden 2007 Pietari ja Pohjoismaat -konferenssin avajaiset pidettiin ⎮ 10.4.2007 Venäjän kansalliskirjaston uudessa päärakennuksessa Pietarissa. Kuvassa Sotahistoriallisen Seuran edustajat kirjaston edessä, vasemmalta Carl-Fredrik Geust, Eeva Tammi ja Juho Kotakallio, jotka kaikki esitelmöivät konferenssissa. Kuva Carl-Fredrik Geust.

119 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 120

Huhtikuussa 2007 seuran hallituksen jäsenet Eeva Tammi ja Carl- Fredrik Geust sekä sihteeri Juho Kotakallio osallistuivat Pietarissa järjes- tettyyn Pietari ja Pohjoismaat -konferenssiin ja pitivät konferenssin aikana myös sotahistorialliset esitelmät. Kesäkuussa (13.6.) Geust ja professori Ohto Manninen osallistuivat Venäjän sota-arkiston johtajan Suo- men-vierailun yhteydessä pidettyyn neuvottelutilaisuuteen Sota-arkistossa. Lisäksi Geust osallistui seuran edustajana Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen matkalle Hatsinaan Venäjälle. Matka liittyi ensim- mäisen Venäjälle pystytetyn suomalaisen sotavankimuistomerkin 15- vuotisjuhlaan elokuussa 2007.317 Vuodesta 2007 alkaen seura osallistui myös Tali-Ihantala-museo- hankkeeseen. Tämän hankkeen tarkoituksena oli rakentaa Lappeenran- taan jatkosodan kesä 1944 taisteluista ja erityisesti Talin–Ihantalan tais-

Vuosittaisen Pietari ja Pohjoismaat -konferenssin aloitteentekijänä oli ⎮ professori Nikolaj Baryšnikov, joka on kuvassa (toinen oikealta) yhdessä sotahistorian tutkijan, entisen sotavangin Samuil Tirkeltaubin (toinen vasemmalta), Eeva Tammen ja Carl-Fredrik Geustin seurassa. Kuva Carl- Fredrik Geust.

120 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 121

teluista kertova museo. Vuonna 2007 Ari Raunio osallistui eduskunnassa Tali-Ihantala-museohanketta esittelevään seminaariin. Aloitteen hank- keesta oli tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tilaisuuteen osallistui myös eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, joka ilmaisi valtiovallan kiin- nostuksen hankkeeseen. Jatkossa Lappeenrannan kaupungin tarkoituksena oli koota neuvottelukunta, johon myös Sotahistoriallinen Seura tul- taisiin kutsumaan mukaan. Vuosina 2008–2009 seuran edustaja osallis- tuikin Lappeenrannan kaupungin johtaman Tali-Ihantala-keskushank- keen esiselvityksen laadintaan. Seura oli valmis toimimaan asiantuntija- roolissa, mutta ei halunnut nimeään rahankeräyshankkeeseen. Seura vain suositteli henkilöitä projektin asiantuntijoiksi. Lopulta hanke pysähtyi, koska rahoitus oli epävarma, ja myös museon paikasta kiisteltiin.318 Myös vuosina 2008 ja 2009 seura osallistui Pietarissa järjestettyihin sotahistorian konferensseihin. Niiden teemoina olivat Pietari ja Pohjois- maat. Huhtikuussa 2008 seuran hallituksen jäsenet Carl-Fredrik Geust ja Esko Vuorisjärvi pitivät esitelmät ilmasodasta ja Petsamon nikkelistä. Seuraavana vuonna huhtikuussa pidetyssä konferenssissa Geust esitteli Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemaa Porkkalan vuokra-aluetta kä- sittelevää kirjaa, ja seuran jäsen, bibliofiili Antero Uitto esitteli samassa tilaisuudessa Neuvostoliitossa vuonna 1918–1944 julkaistua suomen- kielistä kirjallisuutta käsittelevää bibliografiaansa.319

HALLINNOLLISIA HANKKEITA

Vuodesta 2002 alkaen Sotahistoriallinen Seura ryhtyi käyttämään myös asiakirjoissaan seuran tunnusta.320 Loppuvuonna 2004 seuran puheenjohtaja otti hallituksen kokouksessa esille ajatuksen toimitilojen vuokraamisesta seuralle ja osa-aikaisen sihteerin palkkaamisesta. Keskusteluissa todettiin kuitenkin, että tuolloisen noin 600 jäsenen tuottamat jäsenmaksut eivät näitä mahdol- listaneet, koska pelkästään palkkakuluiksi arvioitiin 25000–30000 euroa vuodessa. Edes kaksinkertainen jäsenmäärä ei olisi riittänyt kulujen kat- tamiseen. Lisäksi todettiin, että suurempi jäsenmäärä olisi edellyttänyt myös perinteisen toiminnan, esitelmäkokousten ja retkien määrän lisää- mistä. Lopputuloksena keskusteluista hallitus päätti, että se valmistelee kuitenkin talousarvion toimitilan ja osa-aikaisen työntekijän hankkimi-

121 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 122

seksi 1.6.2005 alkaen. Seuran talouteen syntyvä alijäämä oli tarkoitus kattaa seuran silloisilla pankkitilivaroilla. Toimitila- ja työntekijäaihetta ei kuitenkaan käsitelty vuoden 2005 vuosikokouksessa, ja saman vuoden elokuun kokouksessaan hallitus päätti jättää asian pöydälle.321 Vuoden 2005 suunnitteluseminaarissaan seuran hallitus laati yleis- suunnitelman toiminnan kehittämiseksi ja toimintasuunnitelman tule- ville vuosille. Jo vuonna 2001 seuran hallituksen varapuheenjohtaja Eero Elfvengren oli ottanut esille hallituksen jäsenten vähäisen aktiivisuuden hallituksen toiminnassa. Tähän päätettiin palata ja palattiinkin myö- hemmin, kun kaikille hallituksen jäsenille määritettiin vastuualueet. Vuonna 2005 hallitukseen nimettiin valiokunnat seuraavasti: Palkitse- misvaliokunta, johtajana Ahti Lappi, gradu-palkintotoimikunta, johtajana Esko Vuorisjärvi, tiedotustoimikunta, johtajana Eero Elfvengren, jä- senpalvelutoimikunta, johtajana Carl-Fredrik Geust, Sotahistoriallisen Aikakauskirjan toimituskunta, johtajana myös Ahti Lappi ja tilatoimi- kunta, johtajana puheenjohtaja Ari Raunio. Lisäksi seuralle valittiin vuonna 2005 ensimmäinen jäsensihteeri, Tampereen ammattikorkea- koulun tietohallintopäällikkö Matti Hartikainen. Samana vuonna hy- väksyttiin myös seuran palkitsemissääntöjen tarkistukset ja seuran mitalin säännöt.322 Marraskuun 2009 suunnitteluseminaarissaan hallitus täsmensi hallituksen tehtäviä, jotka määritettiin seuraavasti: 1) Yleistehtävät, 2) tutkimus ja gradu-palkinto, 3) harrastukset, retket, esitelmät ja seminaarit, 4) julkaisutoiminta, 5) jäsenhankinta, joka piti sisällään tiedotustoiminnan, kotisivut ja blogit sekä artikkelit ja kirjoitukset ja 6) tukitoiminta, johon kuuluivat taloudenhoito, jäsenrekisterin ylläpitäminen ja palkitsemiset. Näihin tehtäviin määrättiin suunnittelukokouksissa vastaaviksi hoita- jiksi erikseen nimetyt hallituksen jäsenet. Yleistehtäviä hoitivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, ja tiedotustoiminta sekä artikkelien ja kirjoitusten hankinta kuuluivat kaikille hallituksen jäsenille.323 Seuran toiminnan markkinoimiseksi hallituksen jäsenille hankittiin vuonna 2009 myös käyntikortit. Lisäksi vuonna 2009 seuran osoite pää- tettiin muuttaa käytännön syistä Sotamuseosta Maanpuolustuskorkea- koulun Sotahistorian laitokselle. Seuran tuolloinen puheenjohtaja Pasi Kesseli toimi kyseisen laitoksen johtajana ja myös seuran tuleva sihteeri kapteeni Juha Hollanti työskenteli samalla laitoksella.324

122 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 123

SEURAN TALOUS PYSYY VAKAANA

Vuoden 2000 lopussa Sotahistoriallisella Seuralla oli vastattavaa noin 311000 markkaa (nykyrahassa noin 66700 euroa). Tästä arvopapereissa oli 236000 markkaa (noin 50600 euroa), vaihto-omaisuutta oli noin 31000 markan arvosta ja pankeissa oli 33500 markkaa. Arvopaperit olivat sijoitettuina Pohjolan yritysluottoon ja Nordean joukkovelkakir- jaan. Vuonna 2000 tilinpäätös jäi noin 2700 markkaa alijäämäiseksi. Seuraavana vuonna tilinpäätös oli kuitenkin jo ylijäämäinen noin 33000 markkaa. Mitä tilinpäätöksessä viivan alle jäi, johtui Sotahisto- riallisen Aikakauskirjan maksujen ajankohdasta ja seuran saamista tu- loista, avustukset mukaan lukien. Kaiken kaikkiaan seuran talous oli 2000-luvun alussa hyvässä kunnossa, ja sellaisena se myös säilyi koko vuosikymmenen.325 Euroon siirtyminen ei tuonut suuria muutoksia tilinpäätöksiin. Vuo- den 2005 tilinpäätöksessä seuralla oli vastattavaa noin 62000 euroa. Ti- linpäätösten ylijäämää sijoitettiin edelleen arvopapereihin, joita seuralla oli vuoden 2005 lopussa noin 45000 euron arvosta. Vuonna 2005 seura myi Maanpuolustuslehden kustannus Oy:n osakkeet ja joukkovelkakir- jat oli muutettu OKO A -, Sanoma-WSOY A - ja UPM-Kymmene -osak- keiksi. Myyntisaamiset olivat noin 4700 euroa, ja pankeissa oli rahaa noin 12000 euroa. Vuoden 2005 ylijäämä oli runsaat 7000 euroa.326 Syksyllä 2009 seuran hallitus joutui paneutumaan talousasioihin normaalia perusteellisemmin, koska seuran rahastonhoitaja Timo Mäki menehtyi sairauskohtaukseen seuran syysretkellä Karjalan kannaksella, minkä seurauksena seuran Nordea-pankissa olevat tilit olivat »lukossa» jonkin aikaa. Seuran hallitus oli vuonna 2002 myöntänyt seuran sihteerille luvan hankkia seuran tilille pankkiautomaattikortin, mutta siitä ei ollut tässä yhteydessä hyötyä. Lopulta tilinkäyttöoikeus saatiin, ja avoimet laskut maksettiin pikaisesti. Seuran kirjanpito oli onneksi tuolloin jo ulkoistettu Helsingin Tilicom Oy:lle.327 Jotta vastaavaan tilanteeseen ei olisi jouduttu uudelleen, rahastonhoitajan sijaiseksi valittu jäsensihteeri Jukka Heikkilä esitti, että seura ottaisi käyttöön maksukortit puheenjohtajalle, jäsensihteerille ja rahas- tonhoitajalle sekä matkasihteerille matkatiliin. Heikkilä esitti myös, että seuran tilipankkia vaihdettaisiin. Näin meneteltiin.328 Vuoden 2009 kirjanpidossa tehtiin myös välitilinpäätös, jossa oli eri-

123 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 124

teltynä Timo Mäen aika ja uusi aika sen jälkeen. Tämän lisäksi otettiin käyttöön maksumääräyslomake, johon jokainen seuran rahaa käyttänyt kirjasi menonsa. Tällä tavalla pystyttiin helposti seuraamaan seuran ra- hankäyttöä. Lisäksi hallituksen kokouksessa lokakuussa 2009 päätettiin, että kirjanpidon ulkoistusta jatketaan, tilitoimistona Helsingin Tilicom Oy. Nykyisin seuran kirjanpidon hoitaa AY-tilipalvelu Oy.329 Vuoden 2009 lopussa seuralla oli vastattavaa hieman vajaat 70000 euroa. Osakkeissa tästä oli vajaat 51500 euroa ja pankeissa 18500 euroa. Tilikauden ylijäämä oli hieman yli 13000 euroa.330

KOKOUSESITELMIEN AIHEET EDELLEEN PÄÄOSIN SUOMEN SODISTA

2000-luvulla Sotahistoriallinen Seura järjesti jäsenilleen 40 esitelmäko- kousta. Yksi näistä oli seuran 60-vuotisjuhlaseminaari, ja yksi kokouksista järjestettiin museovierailuina 15.9.2008, jolloin tutustuttiin Puo- lustusvoimien 90-vuotisjuhlanäyttelyyn Sotamuseossa Liisankatu 1:ssä, Helsingissä. Esitelmiä pidettiin kaikkiaan 43. Noin 40 prosenttia esitelmien aiheista käsitteli jatkosotaa. Talvisota-aiheita oli vain kolme. Muut aiheet liittyivät pääasiassa Suomen sotahistoriaan eri aikakausi- na. Ulkomaisen sotahistorian aiheitakin oli vain kolme, vaikka seura oli jo aikaisemmin päättänyt laajentaa esitelmien aihepiiriä Suomen ulkopuolelle. Esitelmäkokouksia pidettiin vuosittain vakiintuneen tavan mukaisesti yleensä neljä, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Vuonna 2002 kokouksia oli poikkeuksellisesti viisi, kun presidentti Mauno Koivisto saapui tammikuussa seuran vieraaksi pitämään esitelmän jatkosodan alkuvaiheen strategiasta. Presidentti Koiviston esitelmää oli seuraamassa 81 kuulijaa.331 Keskimäärin esitelmäkokouksissa oli noin 60 kuulijaa osallistujamää- rien vaihdellessa 39 ja 98 kuulijan välillä. Eniten yleisöä saivat valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä vuosikokouksessa 2005 ja seuran väis- tyvä puheenjohtaja Ari Raunio vuosikokouksessa 2007. Kumpaakin esi- tystä seurasi 98 kuulijaa. Jatkosota siis kiinnosti. Jokisipilän esitelmän aihe oli »Aseveljiä vai liittolaisia? Miten kutsua Suomen ja Saksan sotilaallista yhteistyötä 1941–1944?». Esitys pohjautui hänen tuoreeseen väi- töskirjaansa Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaati-

124 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 125

mukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus. Raunio tarkasteli omassa esityk- sessään jatkosodan hyökkäysvaihetta vuonna 1941.332 Vuosina 2001 ja 2004 kaikki esitelmäkokousten aiheet liittyivät jatkosotaan. Vuosikokouksessa 2001 Ari Raunio esitteli Vuosalmen taisteluita koskevan multimedian. Raunio oli mukana käsikirjoittajana Suomen Sodat -multimediaprojektissa, ja Vuosalmen taistelut oli yksi Suomen sodat-DVD-levyn taisteluista. Kevätkokouksessa filosofian tohtori Tapio Tiihonen esitelmöi vuoden 1944 suurtaisteluista Karjalan kannaksella. Esitys pohjautui hänen väitöskirjaansa Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944. Ensimmäisessä syyskokouksessa valtiotieteiden maisteri Pekka Silvast kertoi Porkkalasta Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana, ja toisessa syyskokouksessa joulukuussa kapteeni Vladimir Pan- schin esitelmöi Päämajan valvontaosaston toiminnasta jatkosodassa.333 Vuonna 2004 vuosikokouksessa seuran puheenjohtaja Ari Raunio piti esitelmän aiheesta »Kesän 1944 suurhyökkäys oli Suomen sotilaalliselle johdolle yllätys». Ensimmäisessä syyskokouksessa dosentti Kimmo Ren- tola tarkasteli kesän 1944 sotilaspoliittista tilannetta Suomessa teemalla »Tie rauhaan» ja toisessa syyskokouksessa Ari Raunio jatkoi jatkosota- esitelmiensä sarjaa tarkastelemalla kesän 1944 torjuntataistelujen sotahistoriallista kuvaa ja siihen kohdistuvia muutospaineita muun muassa neuvostolähdeaineiston pohjalta. Raunio oli noihin aikoihin tekemässä kirjasarjaa jatkosodan taisteluista. Kaikissa vuoden 2004 kokouksissa oli yli 90 kuulijaa, joten jatkosota kiinnosti edelleen.334 2000-luvulla monet esitelmät perustuivat myös valmistuneisiin kirjoihin tai tutkimuksiin. Niitä oli kaikkiaan toistakymmentä. Vuonna 2003 kevätkokouksessa Ari Raunio esitelmöi aiheesta »Suursotien vuo - sisata – sodan ja taistelun kuva 1900-luvulla». Raunion esitys pohjautui Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 2002 julkaistuun samannimiseen teokseen. Syyskokouksessa samana vuonna luennoitsijana oli sotatieteiden tohtori, komentaja evp. Aarni Lehti. Hän piti väitöskirjaansa perustuvan esitelmän »Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Ve- näjän keisarilliselle laivastolle vuosina 1856–1914».335 Vuonna 2006 vuosikokouksessa professori Martti Turtola piti esitel- män aiheesta »Kenraalimajuri Einar Vihma». Esitelmä perustui Turto- lan vuonna 2005 julkaisemaan kirjaan Jääkärikenraali Einar Vihma. Ihan- talan taistelun ratkaisija. Kevätkokouksessa Maanpuolustuskorkeakou- lun sotahistorian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Jarmo Nieminen

125 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 126

esitelmöi aiheesta »Santahamina ja sen sotahistoria». Niemiseltä ilmestyi sittemmin tästä aihepiiristä vuosina 2009 ja 2012 kaksi kirjaa. Lisäksi toisessa syyskokouksessa seuran hallituksen jäsen, dosentti Pasi Tuunai- nen esitelmöi Pohjois-Suomen joukkojen esikuntapäälliköistä talvisodassa. Tuunaiseltakin ilmestyi tästä aihepiiristä vuonna 2010 kirja Tah- tojen taisto. Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa.336 Kevätkokouksessa 2007 dosentti Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta tarkasteli Isonvihan aikaa Suomessa. Esitys perustui hänen vuonna 2006 ilmestyneeseen kirjaansa Paholaisen sota. Ensimmäisessä syyskokouksessa emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen esitelmöi aiheesta »Osa-aikaiset ja ammattisotilaat vastakkain – Ruotsin ja Venäjän armeijat ennen Suomen sotaa». Tämäkin esitelmä perustui Lappalaisen (et. al) kirjaan Sota Suomesta. Suomen sota 1808–1809. Toisessa syyskokouksessa filosofian tohtori Marko Tikka tarkasteli Vapaussotaa otsikolla »Kapinalliset ja valkoinen väki – vuoden 1918 sodan henkiset rintamalinjat». Myös Tikan esitys perustui kirjaan, Valkoisen hämärän maa? Suo- jeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918–1921.337 Vuonna 2008 vuosikokouksessa kokousesitelmän piti jälleen Martti Turtola aiheenaan kenraali Johan Laidoner. Esitys pohjautui Turtolan kirjaan Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939–1940. Ke- vätkokouksessa esitelmöi prikaatikenraali evp., sotatieteiden tohtori Pentti Airio kenraali Yrjö Keinosesta. Esitys perustui Airion edellisenä vuonna valmistuneeseen väitöskirjaan Yrjö Keinonen. Uudistajaksi asetettu. Syyskokouksessa dosentti Ali Pylkkänen jatkoi vielä Suomen sodan 1808–1809 tarkastelua. Pylkkänen oli yksi kirjan Sota Suomesta. Suomen sota 1808–1809 kirjoittajista, ja esitelmä oli jatkoa professori Lappalaisen edellisen vuoden esitelmälle.338 Vuonna 2009 ensimmäiseen syyskokoukseen saatiin pitkästä aikaa jäl- leen ulkomainen vieras, eversti evp. Einar Lyth Ruotsista. Hän piti ruotsin kielellä esitelmän Suuren Pohjan sodan Pultavan ja Lesnajan taisteluista. Esitys pohjautui Lythin ja Pavel Konovatljukin vuonna 2008 ilmestyneeseen kirjaan Vägen till Poltava. Slaget vid Lesnaja 1708. Paikalla tässä kokouksessa oli vain 36 kuulijaa. Lieneekö esityskieli vaikuttanut kuulijoiden vähyyteen? Vuosikymmenen viimeisessä esitelmäkokouk- sessa syksyllä 2009 valtiotieteiden tohtori, majuri Juha Mälkki tarkasteli vielä talvisodan henkeä vuonna 2008 valmistuneen väitöskirjansa Herrat, jätkät ja sotataito. Kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijan rakentuminen 1920- ja 1930-luvulla »talvisodan ihmeeksi» pohjalta.339

126 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 127

Vuoden 2009 ensimmäiseen syyskokoukseen saatiin pitkästä aikaa ulko - ⎮ mainen vieras, eversti evp. Einar Lyth Ruotsista. Hän piti ruotsin kielellä esitelmän aiheenaan Suuren Pohjan sodan Pultavan ja Lesnajan taistelut. Kuvassa oikealla seisomassa eversti Lyth, keskellä istumassa Sota - historiallisen Seuran puheenjohtaja Pasi Kesseli, ja vasemmalla näkyy seuran jäsen, kaupallinen neuvos Kari J. Talvitie. Kuva Carl-Fredrik Geust.

127 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 128

Esitelmätilaisuuksien lisäksi seura järjesti syksyllä 2003 (27.–28.9.) ruotsin- ja englanninkielisen miniseminaarin, kun ruotsalainen Armé- musei Vänner -yhdistys saapui Helsinkiin seuran vieraaksi. Seminaari tälle 27 vieraan joukolle järjestettiin Sotamuseossa. Lisäksi vieraat tu- tustuivat ensimmäisenä vierailupäivänä Sotamuseon Jatkosota-erikois- näyttelyyn ja siellä olevaan multimediaan. Toisen vierailupäivän miniseminaarissa esitelmöivät ruotsiksi filosofian tohtori Antti Kujala aiheesta »Finland under Stora nordiska kriget: Krigsföringens ekonomiska och sociala förutsättningar och erövringen av Finland 1713–1714» sekä filosofian tohtori Christian Kuvaja aiheesta »Den ryska arméns underhåll i Finland under Stora Ofreden». Englanninkielisen esitelmän piti Ph.D John Screen aiheesta »The Army in Finland towards the end of Swedish rule». Suomalaisia isäntiä tämän vierailun tilaisuuksiin osallistui vain yhdeksän henkilöä. Seminaariesitelmistä julkaistiin myös kirja Arméer i Finland. Erfarenheter 1713–1721 och före 1808–1809.340 Esitelmäkokoukset järjestettiin Helsingissä. Koska seuralla oli jäseniä kaikkialla Suomessa, eikä kaikilla ollut kiinnostuksesta huolimatta mahdollisuuksia tulla seuraamaan kokousesitelmiä Helsinkiin, päätti seuran hallitus kokouksessaan keväällä 2009, että kokousesitelmistä pyydetään kirjalliset tiivistelmät. Tällä tavalla myös maakunnissa olevat jäsenet pää- sisivät seuraamaan esitelmien antia. Näin meneteltiinkin, ja kokousesi- telmät laitettiin tämän jälkeen pdf-tiedostoina seuran kotisivuille.341

SOTATIETEIDEN PÄIVIÄ, YLEISÖ LUENTOSARJOJA JA MAAKUNTASEMINAAREJA

Sotatieteiden päivät Vuonna 2000 Sotahistoriallinen Seura osallistui Maanpuolustuskorkea- koulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran järjestämille ensimmäisille Sotatieteiden päiville 20.–21. lokakuuta. Seura oli myös yksi näiden päivien ohjelmajärjestäjistä. Vuoden 2000 Sotatieteiden päivien pääai- he oli tietosodankäynti. Ohjelma oli rakennettu siten, että ensimmäise- nä päivänä oli keynote-esitelmiä päivien teemasta, ja toisena päivänä eri sotatieteiden tieteenalat pitivät kukin omat luentosarjansa. Sotahis- torian työryhmässä ensimmäisillä Sotatieteiden päivillä alustivat professori Ohto Mannisen johdolla dosentti Jari Leskinen aiheenaan

128 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 129

»Porkkalan sotilastukikohdan strateginen merkitys Neuvostoliitolle vuosina 1944–1956», professori Esko Salminen aiheenaan »Valistusup- seerien merkitys asemasodan aikana», kapteeni evp., filosofian maisteri Pertti Alanen aiheenaan »Japanin sodan opetukset Venäjän armeijalle», everstiluutnantti evp., valtiotieteiden maisteri Ari Raunio aiheenaan »Multimedia ja sotahistoria, Vuosalmen taistelu 1944» ja everstiluutnantti Pasi Kesseli aiheenaan »Israelin sodanjohtotapa». Sotahistorian työryhmässä järjestettiin lisäksi paneelikeskustelu aiheesta »Suurhyök- käyksen yllätyksellisyys 1944».342 Vuoden 2000 jälkeen Sotatieteiden päivät on järjestetty keskimäärin joka toinen vuosi. Seura on osallistunut sotahistorian osuuden suunnit- teluun ja järjestämiseen kaikilla tähän mennessä järjestetyillä Sotatietei- den päivillä. Toistaiseksi viimeiset, yhdeksännet Sotatieteiden päivät pidettiin Santahaminassa Helsingissä 24.–25.5.2018 teemana »Tutkimuk- sella puolustuskykyä luomassa». Sotahistorian ohjelmassa 24.5. seuran puheenjohtaja, dosentti Mikko Karjalainen esitteli yhdessä professori Vesa Tynkkysen ja everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Marko Palo- kankaan kanssa Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian tutkimusta.343 Toisena päivänä 25.5. seuran sihteeri, filosofian maisteri Heidi Ruotsalainen tarkasteli itsenäisen Suomen alkuvaiheiden sotilastiedus- telua aiheenaan »Tsaarin sotilastiedusteluspesialisti Oscar Enckell – Suo- men sotilasasiamiesjärjestelmän luoja».344

Yleisöluentosarjat Vuonna 2005 seura ryhtyi järjestämään studia generalia -tyyppisiä ylei- söluentosarjoja. Ensimmäinen tällainen luentosarja järjestettiin Suo- men ilmailumuseossa Vantaalla 19.–20.11. yhdessä Ilmailumuseoyhdis- tys ry:n kanssa teemana »Suomen ilmasota». Pääosassa ohjelmassa oli sotalentäjien yhdistys Pilvenveikot, jonka jäsenet, vanhat sotalentäjät, kertoivat kokemuksiaan talvi- ja jatkosodasta. Paikalla oli toistasataa kuulijaa. Seuran järjestämät yleisöluentosarjat on esitetty liitteessä 5.345 Joulukuussa 2009 seura aloitti 15 esitelmän talvisota-luentosarjan. Tämä luentosarja järjestettiin yhdessä Sotamuseon kanssa Sotamuseon tiloissa Liisankatu 1:ssä. Luennot jatkuivat seuraavan vuoden puolelle maaliskuulle. Luentosarja oli yleisömenetys. Jo vuoden 2009 puolella luentoja ehti seurata noin 1300 kuulijaa. Suuri yleisömäärä oli järjestä- jille yllätys, vaikka samantapaisesta oli saatu esimakua jo Maanpuolus-

129 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 130

tuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen järjestämistä luentosarjoista samassa paikassa. Luentosalin koon ja turvallisuusmääräysten vuoksi kuu- lijamäärää salissa jouduttiin alusta alkaen rajoittamaan. Koska järjestäjä halusi kuitenkin, että kaikki halukkaat pääsevät esitelmiä kuulemaan, jouduttiin esitelmiä pitämään jopa kolmesti samana iltana. Kokemuk- sista viisastuttiin, ja yleisölle jaettiin ensimmäisen esitelmäillan jälkeen saapumisjärjestyksessä järjestysnumerot, jotka oikeuttivat numeron mu- kaiseen pääsyyn luentosaliin. Numerojärjestelmä aiheutti sen, että in- nokkaimmat kuulivat saapuivat Sotamuseoon jo toista tuntia ennen esityksen alkua varmistamaan pääsynsä kuulemaan esitystä. Suuri yleisö- määrä aiheutti myös sen, että järjestäjät joutuivat pyytämään esitelmöit- sijöitä varautumaan useampaan kuin yhteen esitykseen samana iltana. Lisäksi vahtimestareiden oli oltava paikalla jo hyvissä ajoin. Kaikesta hämmennyksestä kuitenkin selvittiin. Seura ja Sotamuseo oppivat tästä luentosarjasta, että talvi- ja jatkosota-aiheiset luontosarjat vetävät niin paljon yleisöä, että on ryhdyttävä etsimään isompaa luentosalia. Tämä tulikin sitten eteen aika pian, kun seuraava, jatkosota-aiheinen luentosarja järjestettiin keväällä 2011.346

Yleisö (maakunta) -seminaarit Vuodesta 2005 alkaen seura ryhtyi järjestämään vuosittain myös sotahistoria-aiheisia seminaareja Helsingin ulkopuolella. Nämä yleisösemi- naarit tai niin kutsutut maakuntaseminaarit oli tarkoitettu muillekin kuin seuran jäsenille, ja niiden voidaan katsoa olleen jatkoa 1950- ja 1960-luvun kotiseutujuhlille, joissa seura oli monesti mukana347. Ta- voitteena oli sotahistoriatietämyksen lisääminen suuren yleisön keskuudessa, seuran toiminnan tunnettuuden lisääminen ja tätä kautta myös uusien jäsenten rekrytointi. Seminaarien aiheet pyrittiin valitse- maan siten, että ne jollain tavalla liittyivät seminaaripaikkakunnan sotahistoriaan. Seuran järjestämät yleisöseminaarit on myös esitetty liit- teessä 5. Ensimmäinen varsinainen maakuntaseminaari järjestettiin vuonna 2006 Hyvärilän matkailukeskuksessa Nurmeksessa 19.–21.5.2006 teemana kaukopartiotoiminta. Edellisestä pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestetystä sotahistoria-aiheisesta kansantapahtumasta, jossa seura oli mukana, olikin jo ehtinyt kulua 40 vuotta! Kun Nurmeksen-seminaaria suunniteltiin, järjestämisen ehdoksi asetettiin, että osallistujia

130 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 131

pitää olla vähintään 50, mikä määrä sitten täyttyikin. Järjestelykustan- nusten kattamiseksi seminaari oli maksullinen siten, että osallistumismaksu oli 30 euroa molemmilta päiviltä ja 20 euroa yhdeltä päivältä. Oh- jelmaan kuului kuusi esitelmää sekä tutustuminen talvisodan aikaisiin taistelupaikkoihin alueella. Seminaari onnistui hyvin ja kannusti järjes- tämään vastaavanlaisia tapahtumia myös tulevina vuosina, mikä sitten tapahtuikin.348 Vuonna 2007 yleisöseminaari järjestettiin 22.–23.9. Tikkakoskella Luonetjärven upseerikerholla yhdessä Keski-Suomen Ilmailumuseon kanssa teemana jälleen ilmasota. Tämä seminaari oli maksuton. Aiheet käsittelivät monipuolisesti talvi-, jatko- ja Lapin sodan ilmasotaa. Semi- naarissa tutustuttiin myös Keski-Suomen Ilmailumuseon näyttelyyn museon johtajan, everstiluutnantti evp. Kai Mecklinin opastuksella. Semi- naariin osallistui 105 henkilöä.349

Sotahistoriallisen Seuran ensimmäinen varsinainen maakuntaseminaari ⎮ järjestettiin Hyvärilän matkailukeskuksessa Nurmeksessa 19.–21.5.2006 teemana kaukopartio toiminta. Kuvassa esitelmöi venäläinen tutkija Einar Laidinen. Kuva Ari Raunio.

131 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 132

Vuonna 2008 yleisöseminaari järjestettiin Riihimäellä Viestirykmen- tin varuskunnassa yksipäiväisenä 6. syyskuuta. Seminaarin nimi oli »Panssarijunia ja sotataitoa», ja teema liittyi Vapaussotaan ja Riihimäen rautatiehistoriaan. Esitelmiä oli viisi. Tämäkin seminaari oli ilmainen, ja siihen osallistui 92 henkilöä.350 Seuraava yleisöseminaari pidettiin Turussa Forum Marinum -museossa 5.9.2009. Seminaarin aiheena oli itsenäisen Suomen merisota. Esi- tyksiä oli kuusi kappaletta. Myös tässä seminaarissa oli mahdollisuus tutustua museon näyttelyihin, muun muassa koululaiva Suomen Joutse- neen ja kunnostettavana olevaan Taisto-luokan torpedoveneeseen. Se- minaariin osallistui 90 henkilöä. Seminaarista perittiin 30 euron pääsy- maksu, joka sisälsi lounaan ja museon pääsymaksun.351

2000-LUVUN MATKAT SUUNTAUTUVAT YHÄ ENEMMÄN ULKOMAILLE

2000-luvulla Sotahistoriallinen Seura järjesti 28 retkeä ja matkaa. Näis- tä 18 suuntautui ulkomaille: Ruotsiin, Viroon ja Latviaan, Puolaan ja Bulgariaan kuhunkin yksi matka, pelkästään Viroon kaksi matkaa, Uk- rainaan kaksi matkaa ja peräti 10 matkaa Venäjälle. Kotimaanretkillä pääteemoina olivat rannikkopuolustus ja linnoitteet. Näihin teemoihin liittyviä matkoja oli kuusi kappaletta.352

Matkat Venäjälle Venäjän-matkat hallitsivat Seuran matkaohjelmaa 2000-luvulla, kuten aikaisemmin jo todettiin. Syksyllä 2000 seura teki matkan Viipuriin 8.– 9.9. Teemana oli Viipuri suomalaisena varuskuntakaupunkina. Oppai- na olivat filosofian tohtori Eero Elfvengren ja filosofian maisteri Ulla- Riitta Kauppi. Pääasiassa kohteisiin tutustuttiin ulkopuolelta, koska monet kasarmialueet olivat edelleen Venäjän asevoimien käytössä. Pa- pulan kasarmeissa ja Viipurin linnassa käytiin kuitenkin myös sisällä. Lisäksi seurue pääsi tutustumaan Viipurin varuskunnan päällikön johdolla Viipurin silloiseen varuskuntaan Tervaniemessä, joka myös oli suljettu sotilasalue.353 Syksyllä 2001 kohteina olivat Aunuksen ja Maaselän kannakset. Op- paina tällä matkalla toimivat seuran puheenjohtaja Ari Raunio, tohtori

132 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 133

Eero Elfvengren sekä professori Juri Kilin Petroskoin yliopistosta.354 Seu- raavana vuonna lähtijöitä oli jo niin paljon, että syysretki Karjalan kannakselle ja Pietariin jouduttiin tekemään suuren suosion vuoksi kahtena perättäisenä viikonloppuna, 20.–22. syyskuuta ja uudelleen 27.–29. syyskuuta. Myös seuraavina vuosina samansisältöisiä Venäjän-matkoja jouduttiin tekemään kahdesti.355 Vuonna 2004 tuli kuluneeksi 60 vuotta jatkosodan kesän 1944 taisteluista. Tämän vuoksi kyseisen vuoden kolmesta matkasta kaksi tehtiin jatkosodan taistelupaikoille luovutetun Karjalan alueelle. Heinäkuun 2. päivänä 2004 seura teki puheenjohtajansa Ari Raunion johdolla yhden päivän retken Talin–Ihantalan taistelun 60-vuotismuistojuhlaan Ihanta- laan Venäjälle. Seuran syysretkellä syyskuussa perehdyttiin kesän 1944 taisteluihin Itä-Kannaksella Kiviniemen–Äyräpään alueilla ja Laatokan Karjalassa U-asemassa Pitkärannan–Loimolan alueella. Oppaina retkellä toimivat seuran puheenjohtaja Ari Raunio, ja venäläisen näkemyksen taisteluista esitti professori Juri Kilin.356 Vuosina 2005 ja 2006 Venäjän-matkat tehtiin Moskovaan. Nämä matkat eivät kuitenkaan olleet samanlaisia. Vuoden 2005 matkalla (20.– 24.10.) keskityttiin pääasiassa Moskovan museoihin eversti evp. Ahti Lapin, eversti Ari Rautalan ja diplomi-insinööri Carl-Fredrik Geustin opastuksella. Tutustumiskohteita olivat muun muassa asevoimien keskusmuseo, Kremlin asehuone, Tretjakovin taidemuseo, Voiton puisto, Suuren isänmaallisen sodan museo, Borodinon taistelun panoraama- museo ja Frunzen akatemia. Matka Moskovaan tehtiin junalla. Syys- kuussa 2006 (7.–11.9.) tehdyn toisen Moskovan-matkan kohteina olivat asevoimien keskusmuseo, Venäjän ilmailumuseo Moninon varuskunnassa noin 40 kilometriä Moskovasta itään ja Venäjän asevoimien panssarimuseo Kubinkan varuskunnassa noin 60 kilometriä Moskovasta län- teen. Myös tällä matkalla oppaina toimivat Carl-Fredrik Geust ja Ahti Lappi, joka piti retkellä myös esitelmän aiheesta »Moskovan ilmapuolustus Suuren isänmaallisen sodan ja kylmän sodan aikana».357 Kesäkuussa 2007 (7.–10.6.) seura pääsi käymään Suursaaressa. Matka Helsingistä Koiviston satamaan Karjalan kannakselle ja takaisin tehtiin linja-autolla. Koivistolta matka jatkui Suursaareen ja takaisin laivalla. Matkan teemoina olivat suomalainen Suursaari, talvisota Suursaaressa, Suursaaren valtaus sekä saksalaisten Suursaaren valtausyritys Tanne-Ost. Asiantuntijaoppaana Suursaaren-matkalla oli rannikkotykistön majuri evp. Pertti Huhtanen Kotkasta.358

133 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 134

Matka oli monin tavoin unohtumaton. Kirjoittajalle, joka oli matkalla mukana matkanjohtajana, on jäänyt mieleen muun muassa seuraavan- laista:

»Koiviston satama-alueelle kuljettiin ränsistyneen asutuksen läpi, portista, jonka joku tuli avaamaan. Sen jälkeen edessämme avautui »telakka-alue» täynnä kuivalla maalla telineillä olevia ruosteisia, melko isojakin aluksia. Yksi alus oli vesillä. Se ei näyttänyt paljoa maalla olevia parempikuntoi- selta. Ajattelimme, että laivamme ei ollut vielä tullut, mutta oli se. Kysei- nen vedessä oleva alus oli meidän kuljetukseemme varattu. Alkujärkytyksen jälkeen matka alkoi, ja järkytys haihtui nopeasti. Päivä oli mitä upein. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja maisemat näyttivät kauniilta riittävän etäisyyden päästä. Koiviston öljysatama näkyi idässä, ja kulkusuunnassa oikealla rannalla häämötti arkkitehti Josef Sten- bäckin suunnitteleman Koiviston kirkon torni. Vasemmalle jäivät Koivis- ton saariin kuuluvat Tiurinsaari ja Piisaari. Matka kesti kauan, lähes kuusi tuntia. Ilmeisesti kapteeni säästi polttoai- netta taloudellisella ajollaan, tai sitten laiva ei kestänyt kovempaa kyytiä. Matkalla ohitimme Somerin kallioluodot, joista jatkosodassa taisteltiin kovasti. Muutaman tunnin matkattuamme taivaanrantaan ilmestyi usvan takana oleva, vedestä nouseva korkea hahmo. Se oli Suursaari, jonka korkeimmat huiput kohoavat yli 100 metrin korkeuteen korkeim- man, Lounatkorkian ollessa 176 metriä korkea. Näky, jota korosti laskeva aurinko, oli lähes epätodellinen. Kun sitten lopulta saavuimme Suursaaren Suurkylän laiturin tapaiseen, kello lähenteli puolta yötä. Laiturilta siirryimme saaren ainoaan kunnol- liseen rakennukseen, hotelliin, jonne myös matkatavaramme kuljetettiin vanhan traktorin lavalla. Saari näytti asumattomalta ja sellaiseksi se tulevina päivinä paljastuikin lukuun ottamatta saaren pohjoispäässä asuvaa saaren hoitajaa tai vartijaa, miksi sitä nyt kutsuisikin. Hotellin, joka oli varsin mukava hirsitalo, henkilökuntakin tuli laivalla mukanamme. Tämä tarkoitti sitä, että päivällisen valmistus alkoi puo- lissa öin, jolloin ruokailukin oli vasta kahden maissa yöllä. Moinen aika- taulu ei seuruetta suuremmin haitannut. Jos ruokahuolto olikin hidasta, baarissa riitti, ainakin aluksi, juotavaa ja monilla oli mukana myös omia eväitä. Kahden saaressa vietetyn kokonaisen päivän aikana saari tuli tutuksi. Se

134 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 135

oli lähes luonnontilassa ja romua oli yllättävän vähän pois lukien saaren länsirannalle haaksirikkoutunut suuri merentutkimusalus. Suomalaisten ajoista saarella oli jäljellä hyvin vähän. Pohjois-etelä-suuntainen tie oli olemassa, metsittyneenä, mutta suomalaisajan kylistä ei ollut jäljellä juuri mitään. Kasinon rauniot löytyivät ja kirkkopihan aidan jäänteet. Kiis- kinkylässä ei juurikaan ollut jälkiä suomalaisasutuksesta. Matkan pituus mahdollisti käynnit sekä opastetuissa kohteissa että omat retket ja niitä tehtiinkin runsaasti. Liikkumisrajoituksia ei ollut ja sää suosi matkalaisia koko matkan ajan. Halukkaat pääsivät myös pientä maksua vastaan kiertämään saaren saarella olevalla moottoriveneellä. Kun paluumatka neljännen matkapäivän aamuna alkoi, meri ei enää ollut aivan tyyni. Paluumatka takaisin Koivistolle olikin koettelemus joil- lekin matkalaisille, mutta kaiken kaikkiaan retki Suursaareen oli yksi ek- soottisimmista Sotahistoriallisen Seuran matkoista, ja se on varmasti jää- nyt mukana olleiden mieleen.»359

Kesäkuussa 2007 Sotahistoriallinen Seura pääsi käymään Suursaaressa. ⎮ Saaren menneet tapahtumat ja sen luonto tekivät matkalaisiin suuren vaikutuksen. Suursaaren maisemaa Haukkavuorella. Kuva Mikko Lantz.

135 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 136

Suursaaren-matkan opas majuri evp. Pertti Huhtanen kertoo Suursaaren ⎮ taisteluista Suurkylän rannassa 8.9.2007. Kuva Pasi Kesseli.

Vielä vuosikymmenen päättyessä seura teki vuonna 2009 matkan Ve- näjälle Karjalan kannakselle teemana talvisota ja erityisteemana suojajoukkotaistelut. Asiantuntijaoppaina tuolla retkellä toimivat seuran hallituksen entinen puheenjohtaja Ari Raunio ja sotahistorioitsija Bair Irincheev. Tältä matkalta osallistujille jäi surullinen muisto. Seuran hallituksen jäsen, rahastonhoitaja, ekonomi, KHT Timo Mä ki menehtyi sairauskohtaukseen hotelli Gelioksessa Terijoella yöllä 16.–17.10.360

Muut ulkomaanmatkat Marraskuussa 2000 (18.–20.11.) seura matkusti Narvaan, Viroon. Mat- kan aiheena oli Kaarle XII:n sotaretki Narvaan. Marraskuun 20. päivä- nä 2000 Narvan taistelusta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Matkalla käsitel- tiin myös Viron vapaussotaa ja suomalaisten osuutta siinä. Ruotsalai-

136 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 137

nen Föreningen Armémusei Vänner -yhdistys osallistui tälle matkalle. Tämän vuoksi seuran puheenjohtaja Ari Raunio oli osallistunut jo hei- näkuussa ruotsalaisen yhdistyksen järjestämään matkan suunnittelu- kokoukseen Skövdessä Ruotsissa.361

Sotahistoriallisen Seuran vierailun aikana Krimillä syyskuussa 2009 ⎮ kukaan ei voinut aavistaa, että Sevastopolin satamaristeilyn aikana nähdystä Ukrainan sotalaivaston lippulaivasta, fregatista Getman Sagajdatshnyj (tunnus U130) tuli keväällä 2014 melkoinen kädenvääntö, miltei meritaistelukin. Krimin valloituksen yhteydessä 1. maaliskuuta 2014 Venäjän laivasto ilmoitti nimittäin, että laiva miehistöineen on »vapaa - ehtoisesti» liittynyt Venäjän sotalaivastoon, mikä heti kiistettiin Ukrainan taholta. Fregatti oli talvella 2013–2014 osallistunut kansainväliseen Atalanta-operaatioon Intian valtamerellä. Peräti 28 henkilöä laivan 211 hengen miehistöstä kuitenkin karkasi ja liittyi Venäjän Mustanmeren laivastoon. Teksti ja kuva Carl-Fredrik Geust.

137 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 138

Ukrainaan seura teki 2000-luvulla kaksi matkaa. Vuonna 2003 syysretken kohteena oli Pultava, missä perehdyttiin Suureen Pohjan sotaan ja Pultavan taisteluun vuonna 1709. Oppaana Ukrainan-matkalla toimi Suomen tuolloinen Venäjän-sotilasasiamies, eversti Ari Rautala. Toinen Ukrainan-matka tehtiin syyskuussa 2009. Kohteena oli Krim, joka tuolloin kuului vielä Ukrainaan. Asiantuntijaoppaana tällä matkalla toimi Carl-Fredrik Geust, joka johdatti retkeläiset Krimin monipuoliseen sotahistoriaan. Menomatkalla Krimille tehtiin välilasku Kiovaan ja syötiin lounas, jonka aikana suurlähettiläs Christer Michelsson kertoi asiantun- tevasti Ukrainan ajankohtaisista asioista, erityisesti asemamaansa sisä- ja ulkopoliittisista haasteista. Matkan aikana vierailtiin monissa Michels- sonin mainitsemissa kipupisteissä, jotka nousivat otsikoihin Venäjän val- loittaessa Krimin keväällä 2014. Matkalla tutustuttiin muun muassa Gvardejskojen entiseen lentotukikohtaan, toisen maailmansodan taisteluihin Perekopin niemimaalla, Sevastopoliin, Balaklavaan, Jaltaan ja Feo- dosiaan. Sevastopolissa sekä Ukrainan että Venäjän laivastot olivat vielä rinnan sulassa sovussa. Vuodesta 2014 – Venäjän Krimin valtauksesta – alkaen tilanne on ollut hyvin erilainen, eikä uusi matka noille alueille olisi enää helposti järjestettävissä. Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 30 on Geustin kirjoittama matkakertomus Krimin-matkasta.362 Puolaan seura matkusti syksyllä 2006 Pekka Salorannan johdolla. Matkan teemana oli »Puola toisessa maailmansodassa», mutta käytän- nössä ohjelma oli hyvin tavallisen turistimatkan kaltainen. Matkakoh- teita olivat muun muassa Varsovan vuoden 1944 kansannousun museo, Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri, Wieliczkan suolakaivos, Wawelin linna ja Krakovan vanha kaupunki. Oppaina tällä matkalla toimivat suo- menkielentaitoiset paikallisoppaat.363 Bulgaria oli ohjelmassa lokakuussa 2007. Teemana oli »Suomen Kaarti Turkin sodassa 1877–1878». Matkakohteina olivat muun muassa Suo- men Kaartin sotaretken reitin varrella oleva Svistov Tonavan rannalla, Pleven (Plevna), Gorni Dubnik, useat paikat Balkan-vuorten alueella, Plovdiv, Bulgarian Suomi-vuori (Finski Gora) Vracecin kylän länsipuo- lella sekä pääkaupunki Sofia. Retken asiantuntijaoppaana toimi Suomen Kaarti 1812–1905 -kirjan kirjoittaja, toimittaja, valtiotieteiden maisteri Torsten Ekman. Ekmanin kiinnostus aiheeseen johtui siitä, että hänen isänisänsä Viktor Ekman oli palvellut kenttävääpelinä Suomen kaar- tissa.364 Vuonna 2008 seura teki touko–kesäkuun vaihteessa matkan jäl-

138 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 139

Lokakuussa 2007 Sotahistoriallinen Seura järjesti matkan Bulgariaan ⎮ teemana Suomen Kaarti Turkin sodassa 1877–1878. Kuvassa Tonavan rannalla vasemmalta alkaen Timo Mäki (seuran rahastonhoitaja), Heikki Pohjolainen (hallituksen jäsen), Pekka Saloranta (toimituskunnan jäsen) ja Matti Hartikainen (jäsensihteeri). Kuva Pirjo Pesonen.

leen jääkärien jäljille Baltiaan. Edellisestä matkasta noille seuduille oli kulunut aikaa jo 14 vuotta. Oppaana tälläkin matkalla oli Sampo Ahto. Aluksi matkustettiin laivalla Tallinnaan, josta sitten linja-autolla edelleen Etelä-Viroon, Latviaan ja takaisin. Matkan pääteemoina olivat jää- kärit ja Baltian historia. Tältä matkalta seurueelle jäi matkaohjelman li- säksi mieleen linja-auton hajoaminen Otepäässä. Matkalaiset joutuivat odottamaan kesähelteessä useita tunteja auton mahdollista korjausta tai vara-autoa. Lopulta vara-auto nouti retkeläiset, jonka jälkeen alkoi vauh- dikas, lähes vaarallinen, ajo Taisto Reisid -yhtiön linja-autolla Tallinnaan, jonne saavuttiin vain hetki ennen laivan lähtöä.365 Baltian matkan lisäksi seura teki lokakuussa 2008 vielä toisen matkan, kohteena Malta. Asiantuntijaoppaana toimi dosentti Kari Selén, joka joh-

139 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 140

datti retkeläiset saaren värikkääseen ja monipuoliseen sotahistoriaan ris- tiretkistä alkaen. Maltan-matkasta on Selénin kirjoittama matkakertomus Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 28.366

Kotimaanretket Kotimaanretkien aiheet 2000-luvulla olivat rannikkopuolustus- ja lin- noitusaiheisia. Vuonna 2001 keväällä tutustuttiin Helsingin maalinnoi- tukseen arkeologian opiskelija John Lagerstedtin johdolla. Seuraavana vuonna toukokuussa seura järjesti retken Isosaareen, missä komentaja Ove Enqvist esitteli Helsingin merilinnoitusta. Vuonna 2003 kevätretki tehtiin Haminaan, missä tutustuttiin Reserviupseerikouluun ja sen museoon sekä Miehikkälään, jossa kohteena oli Salpalinja-museo.367 Vuosina 2005–2007 kotimaanretkikohteena oli läntisen Suomenlah- den meripuolustus. Vuonna 2005 käytiin Upinniemessä, Mäkiluodossa ja Rönnskärissä, ja vuonna 2006 kohteena oli Porkkalan entinen vuokra- alue. Molemmilla retkillä oppaana toimi seuran hallituksen jäsen, komentaja Ove Enqvist. Lisäksi kevätretkellä vuonna 2007 tutustuttiin Hankoon ja Hankoniemeen filosofian maisteri Markku Melkon opastuksella.368 Rannikkopuolustusaiheisiin retkiin voidaan laskea myös kevätretki kesäkuun alussa 2009 Viroon Naissaareen. Lisäksi tällä matkalla tutustuttiin Lagedin sotamuseoon. Oppaina matkalla toimivat seuran jäsen, viron kieltä taitava Jari Forsblom sekä Lagedin museon johtaja Johan- nes Törs. Naissaareen siirryttiin Tallinnasta vuoroaluksella. Naissaaressa matka taittui saaressa toimivan suomalaisen matkanjärjestäjän maasto- kuorma-autoilla. Kohteina olivat rannikkotykistön asemien jäänteet, muun muassa 14 tuuman rannikkotykistöpatterin asemat sekä kapea- raiteinen rautatie, jolla retkeläiset pääsivät myös matkustamaan. Lage- din museossa, joka sijaitsee Pirita-joen saaressa olevan Viron entisen pre- sidentin Konstantin Pätsin Voldemar-veljen kesähuvilan alueella, tutustuttiin ulkona olevaan sotilaskalustoon, kartanossa sisällä olevaan esi- neistöön ja nautittiin lounas museonjohtajan ja hänen ystäviensä soitta- man ja laulaman musiikin säestyksellä.369 Edellä mainittujen retkien lisäksi kotimaassa muistettiin myös Lapin sotaa ja Helsingin valtausta vuonna 1918. Vuonna 2005 tuli kuluneeksi 60 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Seura järjesti tuolloin syysretken Lapin sodan 1944–1945 maisemiin Pohjois-Suomeen. Oppaina toimi-

140 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 141

vat dosentti Eero Elfvengren, joka vastasi suomalaisten sotaliikkeiden se- lostamisesta ja professori Pasi Kesseli, joka kertoi saksalaisten toiminnasta. Tällainen roolijako opastuksessa osoittautui hyvin toimivaksi.370 Vuonna 2008 seura muisti retkillään vuoden 1918 tapahtumia Suo- messa sekä Jääkäriliikettä. Kevätretki tehtiin Helsingin ympäristöön 12. huhtikuuta teemana Helsingin valtaus 1918. Filosofian maisteriveljesten Jari ja Jouni Eerolan ja everstiluutnantti Jarmo Niemisen vetämälle retkelle osallistui 66 jäsentä, jotka kaikki mahtuivat yhteen nivelbussiin.371 Osallistujia 2000-luvun retkillä/matkoilla oli keskimäärin noin linja- autollinen, hieman yli 40 henkilöä. Vuonna 2009 seuran hallitus päätti nostaa retkien ja matkojen oppaiden sekä luentojen pitäjien korvauksia. Luentostipendi nostettiin vuoden 2009 alusta 150 eurosta 160 euroon. Matkaoppaille maksettiin pääsään- töisesti päiväraha, mutta lyhyiden matkojen, joilla sama opas saattoi pitää useita luentoja, korvauksista sovittiin erikseen. Lisäksi luennoitsijoille ja oppaille maksettiin kulukorvaus.372

141 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 142

2010-luvulla toiminnan tueksi strategia ja toimintakäsikirja

2010-luvulla Sotahistoriallisen Seuran hallitus toimi jo rutiinilla. Ari Raunion puheenjohtajakaudella aloitettu seuran kehittäminen oli saatu hyvään vauhtiin. Jäsenmäärä oli 2000-luvulla lähes kaksinkertaistunut. Kiinnostus sotahistoriaan oli Suomessa lisääntynyt ja seura tarjosi alan harrastajille mahdollisuuden liittyä mukaan toimintaansa. Seura pyrki myös aktiivisesti eroon sellaisesta yleisestä käsityksestä, että seura olisi vain suljettu sotilaiden seura. Seuran kotisivut, joita kehitettiin 2000-luvun lopulta alkaen, tarjosivat tietoa seuran toiminnasta ja myös sotahistoria-aiheiset seminaarit Helsingin ulkopuolella, Sotatieteiden päivät, kirjamessut ja pro gradu -palkinto tarjosivat mahdollisuuden mark ki- noida seuran toimintaa suuren yleisön keskuudessa. Seuran hallintoa ohjasi vuodesta 2005 alkaen laadittu yleissuunni- telma, joka määritti suuntaviivat seuran toiminnalle. Nämä yleissuun- nitelmat päivitettiin aina loppusyksyisin seuran hallituksen suunnitteluseminaarissa. Vuosina 2010–2018 seuran hallitus kokoontui vuosittain 10–11 kertaa.373

HALLINTOA VAKIOIDAAN

Pasi Kesseli luopui seuran puheenjohtajuudesta vuosikokouksessa 2012. Hänen tilalleen valittiin seuran varapuheenjohtaja, prikaatikenraali evp., dosentti Pentti Airio. Airion puheenjohtajakaudella seuran hallitus laati seuran toiminnan suuntaviivoiksi strategian, otti käyt- töönsä toimintakäsikirjan, ja seuran kotisivuille perustettiin Sotahisto- rialliset kohteet -tietokanta. Toimintakäsikirja-asiaa käsiteltiin seuran hallituksen kokouksessa jo

142 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 143

Pasi Kesseli, kuvassa vasemmalla, luovutti Sotahistoriallisen Seuran ⎮ puheenjohtajan tehtävät vuosikokouksessa 2012 Pentti Airiolle (oikealla). Keskellä vuosikokouksen puheenjohtaja, seuran entinen puheenjohtaja Ari Raunio. Kuva Jukka Heikkilä.

huhtikuussa 2012. Käsikirjaan oli tarkoitus koota ne kirjoittamattomat käytännöt, joita seuran toimintaa suunniteltaessa ja tapahtumia järjes- tettäessä noudatettaisiin. Toimintakäsikirja oli tarkoitettu myös pereh- dyttämisasiakirjaksi uusille hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. Asiat etenivät nopeasti. Toimintakäsikirja otettiin käyttöön jo tammikuussa 2013, ja sen jälkeen sitä on päivitetty tarpeen mukaan, ensimmäisen kerran vuonna 2016, koska edellisenä vuonna muun muassa seuran hallituksen työryhmäjako oli järjestetty uudelleen ja pro gradu -palkinto- prosessin vuosikelloa, siis määräaikoja, oli tarve täsmentää.374 Vuonna 2013 seuran hallitus aloitti myös strategiatyön, joka oli jatke seuran toiminnan yleissuunnitelmalle. Sen tavoitteena oli seuran toi- mintamuotojen suunnittelu pidemmällä aikavälillä. Tähän strategiatyö- hön liitettiin myös potentiaalisten hallituksen jäsenten kartoittaminen,

143 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 144

jotta hallituksen ikärakennetta saataisiin nuorennettua ja kytkökset yh- teistyötahoihin saataisiin turvattua.375 Vuosikokouksessa 18.3.2015 Pentti Airio luopui seuran puheenjohtajuudesta kolmen vuoden mittaisen puheenjohtajakautensa jälkeen. Ai- rion tilalle uudeksi puheenjohtajaksi vuosikokous valitsi seuran varapuheenjohtajan dosentti Mikko Karjalaisen. Karjalaisen aikana seuran hallintoa on suoraviivaistettu monin tavoin, kotisivujen sisältöä on kehi- tetty, ja seura meni mukaan sosiaalisen median maailmaan ottamalla käyttöön Facebook-tilin.376 Toukokuussa 2015 seuran hallitus laati varapuheenjohtajansa, eversti evp. Max Sjöblomin johdolla strategia-asiakirjan, joka ulottuu vuoteen 2020. Tuolloin hallituksen työryhmäjako myös päivitettiin. Hallitukseen nimettiin seuraavat työryhmät: Johtoryhmä tai yleistyöryhmä, jota johti puheenjohtaja, matkatyöryhmä, esitelmätyöryhmä, seminaarityöryhmä, aikakauskirjatyöryhmä, sähköiset palvelut -työryhmä, talous- ja hallin- totyöryhmä, pro gradu -toimikunta ja kansainvälisten asioiden hoitaja. Tästä päätöksestä eteenpäin myös hallituksen kokouspöytäkirjat jäsen- nettiin edellä mainituin otsikoin.377 Seuran muistolahjakysymystä pohdittiin myös vuonna 2016. Koska olemassa olevat standaari ja mitali olivat tarkoitetut lähinnä ansioista palkitsemiseen, tarvittiin jotain, jollaisen voisi lahjoittaa muun muassa vierailujen yhteydessä isännille. Esille keskusteluissa nousivat paperiveitsi, led-taskulamppu, taskumatti, solmioneula ja kalvosinnapit, hiiri- matto ja kuulakärkikynä. Näistä valittiin taskulamppu, johon kaiverret- taisiin seuran nettiosoite: www.sshs.fi sekä seuran logo. Lopulta seuran hallitus totesi kuitenkin, että yhdistyksen varoja ei käytetä tämänkaltai- siin lahjaesineisiin, jotka eivät suoraan hyödytä jäsenkuntaa, eikä muis- tolahjoja hankittu.378 Marraskuussa 2016 seuran postilokero muutettiin käytännön syistä uuteen paikkaan Postitaloon Helsingin keskustassa, ja seuran postisoit- teeksi tuli PL 65 Helsinki 00101.379 Vuonna 2016 käynnistettiin myös seuran 75-vuotishistoriahanke, ja sille määrättiin ohjausryhmä. Historian kirjoittajaksi lupautui seuran entinen puheenjohtaja Pasi Kesseli. Sopimus hänen kanssaan allekirjoitet- tiin 15.2.2017.380

144 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 145

SEURAN JÄSENMÄÄRÄ YLITTÄÄ TUHAT

Vuoden 2010 lopussa Sotahistorialliseen Seuraan kuului 981 jäsentä. Lisäystä oli edelliseen vuoteen verrattuna 70 henkilöä. Vuoden 2010 kuluessa noin puolet jäsenistä oli ilmoittanut seuralle sähköpostiosoit- teensa. Tästä huolimatta vuoden 2010 kaikki kolme jäsenkirjettä postitettiin vielä kaikille jäsenille paperikirjeinä, mutta sähköpostisoitteensa antaneet saivat jäsenkirjeen myös sähköisenä.381 Seuran ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kunniapuheenjohtaja, eversti evp., professori h. c. Vilho Tervasmäki siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 2010. Pitkän elämäntyön sekä sotilaana että tiedemiehenä tehnyt Vilho Tervasmäki nukkui pois Kaunialan sotavammasairaalassa 95- vuotiaana 15.7.2010. Seuran edustajat osallistuivat puheenjohtajan johdolla hänen hautajaisiinsa Hietaniemessä.382 Vuonna 2012 seuran jäsenmäärä ylitti 1000 henkilöä. Seuraan liittyi tuona vuonna 81 uutta jäsentä. Samana vuonna jäsenkirje lähetettiin en- simmäisen kerran vain sähköisenä niille jäsenille, jotka olivat ilmoittaneet seuralle sähköpostisoitteensa.383 Maksamattomat jäsenmaksut olivat edelleen ongelma. Vuonna 2012 seuran jäsenmäärä väheni 50:llä. Jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitä ja joulukuun hallituksen kokouksessa erotettuja jäseniä oli 26. Tämä oli 2,5 prosenttia seuran jäsenmäärästä. Kuolleita tai itse eronneita jäseniä oli 24. Mainitussa hallituksen kokouksessa joulukuussa tehtiin myös aloite, että seuran vanhoja jäseniä ei erotettaisi, vaikka he eivät olleet maksa- neetkaan jäsenmaksujaan. Vanhoilla jäsenillä tarkoitettiin sotaveteraani- sukupolvea. Lähtökohta oli, että jäsenistöä tuli kohdella tasapuolisesti ja erottamisissa tuli noudattaa Seuran vahvistettuja sääntöjä, mutta esitys otettiin harkintaan siten, että vuonna 1926 tai sitä aiemmin syntyneet seuran jäsenet voitaisiin kutsua seuran kutsujäseniksi. Tämä mahdollisuus päätettiin selvittää seuraavaan vuosikokoukseen mennessä. Lopulta veteraanijäseniä ei hyvästä tahdosta huolimatta vapautettu jäsenmaksu- velvoitteesta.384 Vuonna 2012 Sotahistorialliselle Seuralle hankittiin jäsentunnuspinssi, joka lähetettiin jäsenkirjeen mukana seuran jäsenille.385 Vuonna 2013 jo noin 70 prosenttia jäsenkirjeistä lähetettiin sähkö- postissa ja vuonna 2014 lähes 80 prosenttia. Jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa ylitti 1100.386

145 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 146

Seuran kunniajäsen, eversti evp., professori h. c. Matti Lappalainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 9.1.2014.387 Vuoden 2017 lopussa seuralla oli 1140 maksavaa jäsentä. Edellisenä vuonna määrä oli ollut hieman suurempi, 1153. Elokuun lopulla 2018 jä- seniä oli 1178. Näyttää siltä, että jäsenmäärä oli vakiintumassa run- saaseen tuhanteen henkilöön. Jäsenkirjeet postitettiin vuonna 2017 säh- köisenä yli 80 prosentille jäsenistöstä.388 Jäsenmaksuja ei korotettu vuosina 2010–2018. Henkilöjäsenen vuosimaksu oli 33 euroa, ainaisjäsenmaksu henkilöjäsenen vuosimaksu viisitoistakertaisena, siis 495 euroa ja kannattavan henkilöjäsenen ja yhtei- söjäsenen vuosimaksu henkilöjäsenen vuosimaksu kymmenkertaisena eli 330 euroa. Nämä jäsenmaksut oli päätetty jo vuonna 2009.389

SOTAHISTORIALLINEN SEURA TÄYTTÄÄ 70 VUOTTA

Sotahistoriallinen Seura täytti 70 vuotta tammikuussa 2014. Seura juhli 70-vuotista toimintaansa järjestämällä juhlaseminaarin ja iltajuhlan 17. tammikuuta 2014. Seuran jäsenille lähetettiin kutsukortti juhlaa varten painetussa kirjekuoressa. Juhlaseminaari järjestettiin Valkoisessa salissa Helsingissä ja sen teemana oli »Tammikuu 1944 – Suomi 70 vuotta sitten». Seminaarin neljässä esitelmässä tarkasteltiin Suomen sotilaallista tilannetta tammikuussa 1944. Suomalaisen näkökulman esitti professori, kenraalimajuri evp. Vesa Tynkkynen, neuvostoliittolaisen näkö- kulman emeritusprofessori Ohto Manninen, saksalaisen näkökulman valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilä ja länsiliittoutuneiden näkö- kulman sotilasprofessori, eversti Pasi Kesseli. Juhlaseminaariin osallistui 248 henkilöä.390 Päiväjuhlassa seura muisti myös ansioituneita jäseniään ja tukijoitaan. Seuran kultainen ansiomerkki luovutettiin seuran entiselle puheenjohtajalle sotilasprofessori Pasi Kesselille. Hopeisen ansiomerkin saivat seuran jäsenet filosofian maisteri Anssi Saari, filosofian tohtori Juho Kota- kallio, kapteeni Juha Hollanti, filosofian tohtori Touko Perko ja kapteeniluutnantti Juuso Säämänen sekä Kaatuneitten omaisten liiton puheenjohtaja Ahti Sirkiä ja Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä. Lisäksi seuran pöytästandaari luovutettiin komentaja, sotatieteiden tohtori Ove Enqvistille ja Helsingin Sotilaskotiyhdistys ry:lle.391

146 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 147

Sotahistoriallinen Seura palkitsi 70-vuotisjuhlassaan Valkoisessa salissa ⎮ Helsingissä tammikuussa 2014 seuran toiminnassa ansioituneita henkilöitä. Kuvassa vasemmalta seuran puheenjohtaja Pentti Airio ja palkitut Pasi Kesseli, Anssi Saari, Touko Perko, Juha Hollanti, Juuso Säämänen, Ahti Sirkiä, Ove Enqvist ja Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen edustaja Riitta Lentilä. Kuvasta puuttuvat Juho Kotakallio ja Markku Seppä. Kuva sshs.kuvat.fi.

Edellisenä vuonna hallituksen kokouksessa oli ollut esillä myös ajatus stipendin myöntämisestä korkeatasoisen sotahistoriallisen teoksen teki- jälle tai tekijöille. Ajatusta pidettiin sinänsä hyvänä, mutta koska seura itse anoi eri säätiöiltä rahaa omaan toimintaansa, päätettiin, että stipendin myöntämismahdollisuuksia selvitetään, eikä 70-vuotisjuhlaan men- nessä asiaan oltu saatu ratkaisua.392 Päiväjuhlassa julkaistiin myös seuran Kohteet-tietokanta, jonka jä- sensihteeri Jukka Heikkilä myös esitteli lyhyesti juhlayleisölle.393 Iltajuhla järjestettiin Ostrobotnialla Helsingissä, ja siihen osallistui 142 seuran jäsentä seuralaiset mukaan lukien. Iltajuhlassa pidettiin kiitos- puheita ja muisteltiin menneitä. Tunnelma oli rento. Erityisesti mukana olleille jäi mieleen seuran jäsenen, sotaveteraani, säveltäjä Matti Heini- sen pianoesitys hänen soittaessa kuulijoille ylimääräisenä ohjelmanu- merona oman sävellyksensä.394

147 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 148

Sotahistoriallisen Seuran pitkäaikainen jäsen, sotaveteraani ja säveltäjä ⎮ Matti Heininen esitti oman sävellyksensä seuran 70-vuotisjuhlien iltajuhlassa Ostrobotnian juhlasalissa tammikuussa 2014. Kuva sshs.kuvat.fi.

KOTISIVUT SAADAAN TOIMIVIKSI JA NIITÄ MYÖS KEHITETÄÄN

Vuonna 2011 Sotahistoriallisen Seuran kotisivut saatiin vihdoin jäsen- kuntaa palveleviksi, ja ne muistuttivat rakenteeltaan jo nykyisiä kotisivuja. Jo vuonna 2010 oli tehty päätös, että ennen vuotta 1980 julkaistujen Sotahistoriallisen Aikakauskirjan artikkeleiden otsikot pannaan seuran kotisivuille. Samalla päätettiin selvittää kyseisten artikkelien skannaaminen ostopalveluna ja laittaminen kotisivuille. Skannaus toteutettiin ja saatiin valmiiksi vuonna 2012, jolloin Sotamuseo-kirjat 1– 10, ja Sotahistorialliset Aikakauskirjat 1–15 liitettiin seuran kotisivuille. Lisäksi päätettiin, että jatkossa aikakauskirjan artikkelien kirjoittajien kanssa laaditaan julkaisusopimukset myös verkkojulkaisuoikeudella.395 Vuonna 2011 seuran hallituksessa harkittiin uudelleen kotisivuille si- joitettavaa keskustelupalstaa. Edellisen kerran asia oli ollut esillä vuonna 2003. Idea ei toteutunut tälläkään kertaa, koska palstan ylläpitämiseen ei löytynyt resursseja.396 Vuonna 2012 keskusteltiin seuran kotisivuilla julkaistavien ilmoitus-

148 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 149

ten julkaisukäytännöistä. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että seuran kotisivuilla voidaan julkaista Sotamuseon, Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen ja oman seuran jäsenseurojen ilmoituksia. Muut ilmoittajatahot rajattiin tässä vaiheessa ulkopuolelle, mutta sittemmin käytäntöä lievennettiin panemalla kotisivulle muun muassa linkkejä sotahistoriaan liittyvistä aiheista ja organisaatioista.397 Vuonna 2012 käynnistettiin myös kotisivujen Kohteet-tietokannan rakentaminen. Idea tästä syntyi seuran Itä-Preussin-matkalla, kun matkalaiset etsivät ensimmäisen maailmansodan Tannenbergin taistelu paikkaa ja venäläisen kenraali Samsonovin hautaa. Molemmat löydettiin et- sinnän ja hieman maistissa olevan paikallisen henkilön avulla, mutta aikaa kului. Matkan aikana käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että seuran jäsen, teknikko Matti Keinänen oli jo jonkin aikaa yhdessä Jukka Heikkilän kanssa suunnitellut sotamuistomerkkien koordinaatistotieto- kantaa, joka voitaisiin lisätä seuran internet-sivuille. Samalla matkalla seuran puheenjohtaja Pentti Airio kertoi olleensa jo mukana vastaavan- laisessa hankkeessa Itä-Lapin taistelupaikkatietokantaa rakennettaessa. Näistä keskusteluista sai alkunsa kohdetiekannan rakentaminen seuran kotisivuille.398 Seuran jäsenistöltä saadun palautteen mukaan seuran kotisivut olivat jo selkeät ja toimivat. Tämän vuoksi seuran hallitus päätti Itä-Preussin matkan jälkeen, että kotisivujen seuraava kehittämiskohde on sotahistoriallisten kohteiden paikkatietokanta. Tietokanta oli tarkoitettu omatoi- mimatkailijoille, jotka voisivat käyttää sitä sotahistoriallisten muistomerkkien ja muiden tärkeiden kohteiden paikantamiseen maastossa. Tar- koituksena oli tehdä kustakin kohteesta lyhyt esittely ja luoda linkki Google Mapsiin. Tietokanta oli hyvä keino edistää sotahistorian harrastusta, mutta sen käytöstä ja tietojen päivityksestä ja julkistamisesta tuli tehdä seikkaperäinen suunnitelma. Itä-Preussin-matkan jälkeen tietokannan käyttöönoton koordinointia varten perustettiin toimikunta, johon kuuluivat Pentti Airio, Jukka Heikkilä, Matti Keinänen ja Jari Forsblom. Työ eteni nopeasti, ja jo marraskuussa hallituksen suunnitteluseminaarissa Jukka Heikkilä esitteli tietokannan ensimmäisen ver- sion.399 Sitefactory Oy toteutti paikkatietokannan teknisen osuuden maalis- huhtikuussa 2013. Samana keväänä seuran hallitus vielä täsmensi tietokannan sisältöä siten, että tietokannan kohteissa keskityttäisiin Suomen

149 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 150

vuosien 1939–1944 sotien taistelupaikkoihin ja niihin liittyviin merkit- täviin kohteisiin eikä niinkään erillisiin muistomerkkeihin. Tätä päätöstä tehtäessä oli tiedossa, että muun muassa Työväenmuseo Werstas oli koonnut punaisten muistomerkkien tiedot internetiin ja Tammenleh- vän perinneliitto suunnitteli talvi- ja jatkosodan muistomerkkien tietokantaa. Kohteet-tietokantaan ei tuossa vaiheessa myöskään aiottu panna nykyisen Suomen alueella olevia kohteita, koska niiden tiedot olivat löy- dettävissä muun muassa muiden yhdistysten sivustoilta.400 Sittemmin tietokannan kohteisiin otettiin kuitenkin mukaan myös muita kuin Suo- men sotien 1939–1944 taistelupaikkoja ja muistomerkkejä. Kohteet-tietokannan kuvitus toteutettiin aluksi SA-kuvilla, mutta myöhemmin tietokantaa oli tarkoitus täydentää seuran matkoilta ja eri tilaisuuksista otetuilla kuvilla sitä mukaa, kun kuvaaja antaisi luvan ku- viensa julkaisemiseen.401 Lokakuussa 2013 Jukka Heikkilä ja Matti Keinänen osallistuivat Site- factory Oy:n järjestämään koulutukseen. Tuolloin tietokannan toimin- nalliset osiot olivat jo valmiit, mutta sivuston viimeistely oli vielä kes- ken. Tietokanta soveltui myös mobiililaitteilla käytettäväksi. Koulutuk- sen jälkeen tietokannan tietojen täydentäminen siirtyi seuran, käytän- nössä edellä mainittujen henkilöiden vastuulle.402 Kohteet-tietokanta julkaistiin seuran 70-vuotisjuhlassa 17.1.2014, ja julkaisuhetkellä tietokannassa oli tiedot 400 yksittäisestä kohteesta. Si- vustot saavuttivat suuren suosion. Vuoden 2016 lopussa tietokannalla oli ollut jo yli 80000 vierailijaa. Elokuussa 2018 kohteita oli jo 1502 ja vierailijoita yli 150000!403 Kohteet-tietokannan lisäksi seura julkaisi kesäkuussa 2015 kotisivu- osioillaan myös digitoidut Kansa taisteli -lehdet. Seuran jäsen, kapteeni evp., reservin majuri Timo Hakala oli vapaa-aikanaan skannannut kaikki Kansa taisteli -lehden julkaisut ja tarjosi digitoidut lehdet seuralle. Seura otti tarjouksen kiitollisena vastaan ja toteutti yhdessä joensuulaisen Si- tefactory Oy:n kanssa kotisivuosion. Lehtiä julkaistiin aikanaan 347 numeroa. Niissä on yli 3400 kirjoitusta ja noin 11500 sivua.404 Sotahistorialliset kohteet -tietokantaakin kehitettiin vuonna 2015. Tie- tokantaan lisättiin niin sanottu POI-latausominaisuus (place of interest). Sen avulla käyttäjä pystyi lataamaan valitsemansa alueen tai valtion si- sällä olevat kohteet esimerkiksi omaan tietokoneeseensa, älypuheli- meensa tai navigaattoriinsa, mikä edelleen helpotti kohteiden löytä- mistä.406

150 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 151

Sotahistoriallisen Seuran Kohteet-tietokannan luojat Matti Keinänen ⎮ (vasemmalla) ja Jukka Heikkilä Tannenbergissä nykyisessä Puolassa seuran Itä-Preussin-matkalla elokuussa 2012. Kuva sshs.kuvat.fi.

Vuonna 2017 seura julkaisi myös Kansa taisteli -lehden ei-julkaistut artikkelit, joita säilytettiin Kansallisarkistossa. Timo Hakala toteutti myös tämän aineiston skannauksen vuoden 2017 aikana. Työmäärä oli valtava. Osa artikkeleista oli kirjoitettu käsin ja osa koneella. Digitointityö saatiin päätökseen loppuvuodesta 2017, ja Kansa taisteli -lehden ei-julkaistut artikkelit julkaistiin seuran samassa kotisivuosiossa kuin Kansa taisteli -lehdet 13.12.2017. Artikkeleita on 4282, joissa on yhteensä 25509 sivua. Li- säksi projektissa digitoitiin kirjoitusten loppuun niiden arkistokuoret, jotka sisältävät lehden toimituskunnan merkintöjä asianomaisista kirjoituksista. Sotavahinkosäätiö tuki projektia taloudellisesti. Kansa taisteli -lehden julkaistujen ja ei-julkaistujen artikkeleiden sivustot saavuttivat heti suuren suosion. Elokuussa 2018 näillä sivuilla oli ollut yli 125000 istuntoa.407

151 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 152

SEURAN ARKISTO JÄRJESTETÄÄN

Vuonna 2016 aloitettiin Sotahistoriallisen Seuran asiakirja-arkiston kunnostus. Arkisto – järjestelmälliseltä kuulostava sana – sijaitsi tuolloin Sotamuseon tiloissa Liisankatu 1:ssä. Todellisuudessa arkisto oli kuitenkin yksi huone Liisankatu 1:n kellarissa sisältäen paljon muutakin kuin vain kokouspöytäkirjoja. Pääasiassa Sotamuseossa sijaitsevas- sa »arkistossa» oli vanhoja Sotahistoriallisia Aikakauskirjoja. Aluksi tavoitteena oli siirtää seuran aineisto tai ainakin osa siitä Santahaminaan. Kirjoja oli kuitenkin paljon, ja ne olivat maanneet varastoituina jo vuosia. Tämä vuoksi seura oli keskustellut erään antikvariaatin kanssa kirjojen luovuttamisesta kilohinnalla. Mandaatti oli vuoden 2015 lopulla edelleen voimassa. Myös vanhojen kirjojen hävittämisestä keskusteltiin, koska niiden myynti oli alennushinnoista ja markkinoinnista huolimatta vähäistä, ja lisäksi vanhemmista kirjoista oli jo olemassa sähköi- set versiot.408 Vuoden 2016 lopussa tilanne oli sellainen, että säästettävät aikakauskirjat oli sijoitettu Santahaminaan puheenjohtajan työhuoneeseen. Tie- dekirja-kirjakauppa, missä aikakauskirjoja oli myyty jo vuosia, ei tar- vinnut uusia kirjoja. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, että jatkossa seuran fyysinen arkisto pidetään pienenä, kirjallinen aineisto arkistoidaan säh- köisesti ja Sotahistoriallista Aikakauskirjaa arkistoidaan pysyvästi vain muutama säilytettävä kappale vuosittain. Tämän päätöksen jälkeen jäl- jellä olevat aikakauskirjat myytiin antikvariaatti Pufendorfille.409 Arkistoasia oli kuitenkin syksyllä 2016 vielä ratkaisematta. Perusky- symys oli, tehdäänkö arkiston järjestely itse, vai ostetaanko palvelu Kan- sallisarkistolta. Työ oli kuitenkin aloitettava viimeistään vuoden 2017 alussa, koska seuran 75-vuotishistorian kirjoittaja tarvitsi kyseisen aineiston tutkimuksiinsa jo keväällä 2017. Järjestelytyö päätettiin aluksi tehdä itse Kansallisarkistossa työskentelevän seuran hallituksen jäsenen Ville Vuolteen johdolla, mutta lopulta Kansallisarkisto, käytännössä silti Ville Vuolle, järjesti aineiston, koska kyseessä oli tieteellisen seuran arkisto. Aineiston järjestäminen sujui nopeasti. Kevään 2017 aikana kyseinen aineisto oli jo tämän kirjan kirjoittajan käytössä Kansallisarkis- tossa.410 Yhteistyö Kansallisarkiston kanssa sujui mutkattomasti. Sitä edesaut- toivat hyvät henkilösuhteet. Seuran puheenjohtaja Mikko Karjalainen oli

152 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 153

Kansallisarkiston entinen virkamies, ja Ville Vuolle työskenteli edelleen Kansallisarkistossa. Joulukuussa 2012 seura myös muisti 200 vuotta täyt- tävää Kansallisarkistoa. Joulukuun 12. päivänä seuran puheenjohtaja vei Kansallisarkistossa järjestettyyn arkiston 200-vuotisjuhlaan seuran ter- vehdyksen.411 Syksyllä 2016 seuran hallituksen kokouksessa esitettiin myös ajatus, että hallituksen aikaisemmat pöytäkirjat olisivat sähköisesti luettavissa. Seuralla oli tuolloin jo hallussaan sähköisessä muodossa kaikki pöytä- kirjat 7–8 vuoden ajalta. Sähköisessä muodossa olevien pöytäkirjojen li- sääminen seuran verkkosivuille hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden luettavaksi oli helposti toteutettavissa, ja niinpä keväällä 2017 seuran hallitus otti käyttöön extranet-sivuston, jossa hallituksen jäsenten käytettä- vissä olivat paitsi seuran kotisivujen perussivut myös hallituksen ko - kousten pöytäkirjat, vuosikokouspöytäkirjat, toimintakäsikirjat ja muiden asioiden osio. Tästä uudistuksesta huolimatta seuran arkistoaineis- toon jäi aukkoja, koska Kansallisarkiston hallussa oleva aineisto loppuu vuoteen 2006. Vastaavan tilanteen välttämiseksi tulevaisuudessa puheenjohtaja Mikko Karjalainen ilmoitti vuoden 2017 viimeisessä hallituksen kokouksessa, että seura ottaa käyttöön arkistointisuunnitelman, ja tulevassa suunnitteluseminaarissa se liitetään osaksi toimintakäsikir- jaa ja tarvittaessa arkistosuunnitelmaa täydennetään.412 Vuonna 2017 hallitus pohti myös sosiaalisen median sovellusten, muun muassa Instagramin ja Facebookin käyttöönottoa. Toukokuussa 2018 seura julkaisikin Facebook-kotisivut. Sen avulla pyritään aluksi li- säämään seuran näkyvyyttä sähköisessä mediassa ajatuksena edetä sosiaalisen median rintamalla hallitusti keräämällä ensin kokemuksia. Face- book-sivuilla, joiden päivityksestä vastaa tänään seuran hallituksen jäsen Antti Kalliola, tiedotetaan tapahtumista ja matkoista sekä tuodaan seuran toimintaa monipuolisesti esille myös muille kuin seuran jäsenille. Sivut ovat kaikille avoimet, ja niitä voi seurata ilman Facebook-tunnuk- siakin osoitteessa www.facebook.com/SSHSry. Optio muiden viestimien käyttöön säilytettiin, ja tarvittaessa toimintaa voidaan laajentaa myös muille alustoille kuten Twitter tai Instagram.413

153 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 154

SOTAHISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA MONIPUOLISTUU

2000-luvun lopussa dosentti Touko Perkon johdolla tehty Sotahisto- riallisen Aikakauskirjan uudistus osoittautui 2010-luvulla hyväksi ratkaisuksi moninkin tavoin. Vuonna 2010 seuran puheenjohtaja kirjoitti kirjan alkuun artikkelin »Sotahistoriaa vai sotilashistoriaa» ottaen kantaa sotahistorian käsitteeseen. Sotahistoriallinen Aikakauskirja miellet- tiin yleensä Suomen sotahis torian aikakauskirjaksi, joka ei ollut tavoite, vaikka julkaistut artikkelit olivatkin pääosin liittyneet – kysynnän ja tarjonnan mukaisesti – suomalaisten käymiin sotiin. Sotahisto- ria oli kirjoittajan mukaan paitsi sotien tapahtumahistoriaa myös sotiin liittyvää poliittista historiaa, sotataidon historiaa, joka on lähellä sotien aatehistoriaa, sota - laitoshistoriaa, sota-ajan yhteis- kuntien historiaa, sodan ajan il- miöitä, sotilasperin teitä jne. Tätä Sotahistoriallinen Aikakauskirja pyrki ilmentämään. Kirja oli sotahistorian harrastajille tehty vuosikirja, joka jaettiin seuran jäsenille ja jota pystyi ostamaan seuralta, Sotamuseosta ja eräistä kirjakau- poista.414 Sotahistorialliseen Aikakauskir- jaan pystyi tarjoamaan artikkeleita Aika-ajoin Sotahistoriallinen edellä mainituilla edellytyksillä. ⎮ Aika kauskirja julkaistiin ja Näin myös tapahtui. Seuran pro nimettiin jollain teemalla. gradu -palkittujen tutkimusten Sotahistoriallinen Aikakauskirja julkaiseminen lavensi aikakauskir- 29:n teemana oli Vapaussota. jan artikkeleiden kirjoa, ja muita- Kyseisessä kirjassa julkaistiin kin kuin vain Suomen sotien ar- myös Riihimäellä vuonna 2008 tikkeleita alkoi saapua päätoimit- pidetyn yleisöseminaarin tajalle. Niinpä Sotahistoriallisessa esitelmiä, jotka nekin liittyvät Aikakauskirja 30:ssa artikkelit si- Vapaussotaan. Kuva Jorma Luotio.

154 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 155

joittuivatkin muille aihealueille kuin itsenäisyytemme ajan sotiin. Tämä kirja omistettiin seuran edesmenneelle kunniapuheenjohtajalle, sotilaalle ja tiedemiehelle, eversti Vilho Tervasmäelle.415 Vuonna 2010 seura julkaisi edellä mainitun aikakauskirjan lisäksi myös toisen numeron. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 29 oli teemanumero, jossa käsiteltiin Vapaussodan ja sisällissodan aiheita. Tämä julkaisu tehtiin Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön taloudellisella tuella.416 Vuonna 2012 Kadettikunnan pääsihteeri, eversti evp. Juha Tammikivi lähetti seuralle esityksen, jossa seuran jäsenten toivottiin kirjoittavan Kyl- kirauta-lehteen sotahistoriaan liittyviä artikkeleita. Esitykseen vastattiin siten, että seuran jäsenet voisivat tarjota artikkeleitaan Kylkirautaan yk- sityishenkilöinä, ja myös seuran tilaisuuksissa esitelmöineille ja pro gradu -kilpailussa palkituille henkilöille voitaisiin esittää mahdollisuutta tekstien julkaisemiseen Kylkiraudassa. Seura ei sitoutuisi artikkeleiden sisällöntarkastukseen, vaan kirjoittajille annettaisiin Kylkirauta-lehden toimituksen yhteystiedot.417 Vuonna 2012 päätettiin myös, että jatkossa Sotahistoriallista Aika- kauskirjaa myydään Sotamuseolle hintaan 10 euroa kappale ja kirjoittajille uusinta kirjaa myydään hintaan 15 euroa kappale, kuitenkin enin- tään 30 kappaletta henkilöä kohden. Seuran kirjavarastoon oli tarkoitus jättää kutakin aikakauskirjan numeroa vain 10 kappaletta, koska Sota- museokirjat ja aikakauskirjat 1–15 saatiin vuoden 2012 aikana seuran internet-kotisivuille, kuten aikaisemmin on jo todettu.418 Touko Perkon jälkeen vuonna 2013 aikakauskirjan toimituskunnan puheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri Riitta Blomgren, joka jatkaa tässä tehtävässä edelleen. Riitta Blomgrenin työpanos aikakauskirjalle on ollut merkittävä ja hän, Touko Perkon ja muiden kirjan toimituskunnan entisten ja nykyisten jäsenten ohella, ansaitsee kiitoksen siitä, että Sota- historiallinen Aikakauskirja on tänään arvostettu julkaisu.419 Vaikka aikakauskirja monipuolistui 2010-luvulla, perinteisen sotahistorian osuus säilyi isona. Tällä vastattiin lukijoiden toiveisiin. Hallitus pohti kuitenkin aikakauskirjan toimituskunnan esityksestä aikakauskirjan kehittämistä aika ajoin. Muun muassa vuonna 2013 toimituskunta esitti, että aikakauskirjan artikkelit voitaisiin tulevaisuudessa jakaa kolmeen luokkaan: tieteellisiin artikkeleihin, sotahistorian harrastajien kir- joittamiin artikkeleihin ja muihin artikkeleihin. Tällä tavalla saataisiin

155 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 156

mukaan kaikkia lukijoita kiinnostavia artikkeleita. Lisäksi esitettiin, että artikkeleiden hankinta voisi tulevaisuudessa helpottua, mikäli jokaisen vuoden aikakauskirjalle määritettäisiin etukäteen teema ja potentiaalisia kirjoittajia informoitaisiin siitä hyvissä ajoin. Kaikkia näitä esityksiä onkin havaittavissa sittemmin julkaistuissa aikakauskirjoissa. Vuoden 2014 kirja keskittyi seuran 70-vuotisjuhlan teemoihin, vuoden 2015 kirjassa seuran puheenjohtaja, dosentti Mikko Karjalainen kirjoittaa aikakauskirjan roolista sotahistorian tutkimuskentässä, vuoden 2016 kirja on jälleen perinteistä sotahistoriaa ja aikakauskirja vuodelta 2017 on hyb- ridi, jossa yhdistellään erilaisia sotahistorian aiheita.420 Seuran numeroimattomassa julkaisusarjassa ei julkaistu tutkimuksia vuoden 1996 jälkeen. Vuonna 2013 seuran hallitus keskusteli aiheesta, jonka jälkeen todettiin, että jos seura jatkaa julkaisusarjaa, periaatteista keskustellaan yhdessä Suomen Sotatieteellisen Seuran kanssa. Yhteis- työllä oli tarkoitus pyrkiä välttämään kummankin seuran julkaisusarjo- jen mahdolliset päällekkäisyydet. Tällä evästyksellä seuran puheenjohtaja velvoitettiin ottamaan yhteyttä Suomen Sotatieteelliseen Seuran pu- heenjohtajaan, ja aikakauskirjan toimituskunta sai tehtävän laatia yksi- tyiskohtainen esitys julkaisusarjan periaatteista.421 Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja -sarja tuli ajankohtaiseksi kuitenkin vasta vuonna 2015, jolloin seura julkaisi 200 kappaleen eripainok- sen kenraali Jaakko Valtasen artikkelista »YYA-Suomi idän ja lännen ristivedossa» Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 35. Samana vuonna seuran hallitus pohti myös aikakauskirjan kääntämistä englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Toimituskunta sai tehtävän selvittää syksyn kuluessa kiinnostavien artikkelien kääntämistä. Toistaiseksi käännöksiä ei ole tehty. Lisäksi aikakauskirjat 16–30 digitoitiin ja pantiin seuran kotisivulle loppuvuonna 2015.422

YHTEISTOIMINTAA JA EDUSTAMISTA

Vuonna 2010 Sotahistorialliselle Seuralle saapui kysely seuran mahdol- lisuudesta olla nimellään ja asiantuntijuudellaan mukana venäläisessä sotamuseohankkeessa Karjalan kannaksella. Sen puuhamiehenä oli seuran jäsen, sotahistorioitsija Bair Irincheev, joka 2000-luvulla toimi myös seuran useiden Venäjän-matkojen järjestäjänä ja oppaana. Seuran

156 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 157

hallitus totesi, että kysymys lienee enemmän näyttelyhankkeesta kuin museosta, mutta asiaan päätettiin suhtautua myönteisesti ja selvittää, mitä seuran tuki käytännössä olisi tarkoittanut. Sittemmin on selvin- nyt, että Irincheev rakensi talvi- ja jatkosota-aiheisen sotamuseon Vii- puriin ja suunnitelmissa oli myös museo Ihantalaan. Toistaiseksi seuran tuki mainittuihin hankkeisiin on ollut vähäistä.423 Vuonna 2012 seura sai tukipyynnön Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:ltä. Seura kutsuttiin tukemaan Rukajärvi-keskuksen perustamista. Pyyntöön ei suostuttu, koska seura sai tulonsa jäsenmaksuista, joita ei voitu käyttää toisten yhdistysten tukemiseen. Huhtikuussa 2018 seura teki kuitenkin yhteistyösopimuksen Rukajärven suunnan histo- riayhdistyksen kanssa siitä, että kyseinen historiayhdistys tuottaa jatkossa Rukajärven suunnan sotahistoriallisten kohteiden tiedot seuran käytet- täväksi seuran Kohteet-sivustolla.424 Vuonna 2012 seura sai myös kutsun Erik Appelin Ilomantsin vuoden 1944 taisteluista kertovan kirjan julkistamistilaisuuteen. Seura lähetti tilaisuuteen edustajaksi hallituksensa jäsenen, dosentti Pasi Tuunaisen.425 Syksyllä 2012 seuran edustajat Pentti Airio ja Pasi Tuunainen osallistuivat kutsuttuina esitelmöitsijöinä 30. marraskuuta järjestettyyn talvi- sotaseminaariin Kuhmossa. Lisäksi seuran edustajat Carl-Fredrik Geust ja Jari Forsblom osallistuivat syksyllä 2012 ilmailukirjallisuuspäiville ja laativat sen perusteella esityksen seuran mahdollisesta osallistumisesta Ilmailumuseoyhdistyksen toimintaan. Ilmailumuseoyhdistys oli halukas yhteistyöhön seuran kanssa. Seuralta toivottiin luennoitsijoita Ilmailu- museoyhdistyksen tilaisuuksiin, ja vastineeksi seuralle tarjottiin mahdollisuus myydä Sotahistoriallista Aikakauskirjaa ilmailukirjallisuuspäi- villä.426 Vuonna 2012 myös erään kustannusliikkeen edustaja otti seuraan yh- teyttä. Hän oli halukas aloittamaan seuran kanssa yhteistyön ja pyysi mahdollisuutta markkinoida seuran toiminnan ohessa sotahistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Seuran hallitus totesi, että kustantajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, mutta sen tulee olla tasapuolista, eikä seura voi omassa toiminnassaan edistää kaupallisten kustantajien myyntiä. Lisäksi todettiin, ettei kaupallista toimintaa harjoittavia yrityksiä voida hyväksyä seuran yhteisöjäseniksi, koska ne eivät täytä sääntöihin kirjattuja yhtei- söjäsenille asetettuja kriteereitä.427 Myös vuonna 2013 seuran edustajat kävivät esitelmöimässä useissa ti-

157 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 158

laisuuksissa. Carl-Fredrik Geust osallistui Venäjän tiede- ja kulttuuri- keskuksen historiakonferenssiin Helsingissä ja Stella Polaris -seminaariin Tukholmassa. Huhtikuussa dosentti Mikko Karjalainen esitelmöi Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmen seminaarissa aiheesta »Sta- lingradista Valkeasaareen – Suomen sodanjohdon ajatukset Päämajassa ennen suurhyökkäystä 1944». Lisäksi marraskuussa professori Ohto Manninen ja valtiotieteiden tohtori Esko Vuorisjärvi esitelmöivät Tam- menlehvän perinneliiton seminaarissa. Kummassakin esitelmässä tarkasteltiin sotahistorian tutkimuksen tilaa. Manninen tarkasteli Suomen sotien 1939–1945 tutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuutta, ja Vuorisjärvi piti tilaisuudessa esitelmän »Onko sotien tutkimus veteraanien perinne- työtä?» Lisäksi seura osallistui vuonna 2013 Maanpuolustuskorkeakou- lun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen tuotantosektorin SA- kuva.fi-kuvapalvelun metatietojen päivitystyöhön.428 Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 70 vuotta Helsingin suurpommituksista helmikuussa 1944 ja 300 vuotta Riilahden meritaistelusta Suuren Pohjan sodan aikana. Helsingin kaupunki tilasi seuralta neljä seminaariesitel- mää pidettäväksi huhti–toukokuussa tiistaisin. Esitelmäsarjaa ei kuitenkaan järjestetty, koska esitelmät olisivat olleet samat kuin mitä seura oli jo helmikuussa pitänyt Sotamuseossa yhteistyössä Ilmatorjuntayhdis- tyksen ja Sotamuseon kanssa. Samana vuonna Carl-Fredrik Geust, Hel- singin kaupunginarkiston erikoistutkija Martti Helminen ja Ahti Lappi osallistuivat myös suurilmapommituksia käsitelleeseen seminaariin 10.3. Tallinnassa. Lisäksi Geust osallistui Hangossa 26.7. järjestettyyn Riilah- den meritaistelun 300-vuotistapahtumaan.429 Vuonna 2016 seuran puheenjohtaja Mikko Karjalainen osallistui So- tapolku.fi -hankkeen esittelytilaisuuteen Ylen Isossa Pajassa. Hankkeen tarkoituksena oli toimia kansallisen sotahistoriallisen muistin kokoa- mispaikkana, eräänlaisena Wikipedia-tyyppisenä ratkaisuna, jonne muun muassa sodan ajan yksiköiden matrikkeleista skannattaisiin tietoa. Seuralta toivottiin osallistumista tietokannan testaamiseen sekä hank- keesta tiedottamiseen. Seura ei sittemmin ole osallistunut hankkeeseen, joka on kuitenkin edelleen olemassa. Lisäksi Pasi Tuunainen edusti seuraa vuonna 2012 Tartossa pidetyssä Baltic Defence Collegen seminaarissa.430 Vuoden 2016 seuran hallituksen suunnitteluseminaarissa otettiin esille myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017. Tuolloin päätettiin, että seura

158 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 159

Riilahden meritaistelun 300-vuotismuiston kunniaksi järjestettiin ⎮ 26.7.2014 rekonstruoitu taistelunäytös Hotelli Regatan edustalla Hangossa. Krimin kriisin vuoksi tilaisuuteen ei saapunut ruotsalaisia museoaluksia, vaan venäläinen Štandart-purjelaivan replika esitti ruotsalaista Elefanten- lippulaivaa, jonka venäläiset soutusluupit valloittivat. Pietarilaisen meri mieskoulun esittämää meritaistelunäytöstä seuraamaan oli saapunut runsaasti katselijoita, joukossa myös Sotahistoriallisen Seuran jäseniä. Kuva Tapio Kekkonen.

voisi tukea tai ottaa osaa juhlallisuuksiin antamalla asiantuntija-apua muille maanpuolustus- ja perinnesäätiöille. Markku Palokangas, joka oli ajatuksen esille ottanut, valtuutettiin ilmoittamaan seuran kanta 1. lokakuuta järjestettävässä Maanpuolustussäätiöiden kokouksessa. Tarvetta seuran tuelle ei kuitenkaan ilmennyt, eikä seura osallistunut maanpuolustus- ja perinneorganisaatioiden järjestämiin Suomi 100 vuotta -tapahtumiin.431 Seura osallistui 2010-luvulla edelleen myös Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toimintaan. Kyseinen yhdistys järjesti 22.–25.8. 2017 matkan Venäjälle taistelupaikoille, joista etsittiin sotavainajia. Seuralle oli tälle matkalle varattu kolme paikkaa. Seura ei lähettänyt edustajiaan

159 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 160

kyseiselle matkalle, mutta tuossa yhteydessä heräsi ajatus, että jos innos- tusta riittää, seura voisi suunnitella vastaavan teeman sisältöisen matkan, johon voisi myös liittää kaatuneiden evakuoimiskeskusten toiminnan sotien aikana. Lisäksi matkan teemaan saisi järjestettyä luennon, jos sellaista haluttaisiin.432 Vuonna 2012 seuran hallituksen jäsen, maisteri Lauri Haavisto osallistui The International Committee for Museums and Collections of Decorative Arts and Design (ICOM-ICDAD) -vuosikonferenssiin Mila- nossa 3.–9.7.2012. Palattuaan konferenssista Haavisto esitti, että seura hankkisi englanninkielisen esitteen kuvaamaan seuran työtä. Toistaiseksi esitettä ei kuitenkaan ole hankittu, koska kansainvälisen toiminnan ak- tivointi ei ole seuran toiminnan prioriteettilistalla päällimmäisenä. Seura pyrkii kehittämään ensisijaisesti olemassa olevia toimintamuotoja sekä pohtimaan, tarvitaanko niiden rinnalle uusia toimintoja. Tämän vuoksi seuran toimintamuotoihin ei haluttu tehdä periaatteellisia muutoksia, eikä seura ryhtynyt aktiivisesti hankkimaan kansainvälisiä kontakteja, vaan kansainvälisten suhteiden ylläpito ja lisääminen toteutettiin ja to- teutetaan edelleen seuran jäsenten sekä hallituksen jäsenten omin kon- taktein. Tällaisella mandaatilla muun muassa Pasi Tuunainen osallistui vuonna 2016 Kansainvälisen Sotahistorian Komission alaisen bibliogra- fiatoimikunnan kokoukseen, joka järjestettiin komission 42. kongressin yhteydessä Bulgariassa.433

PRO GRADU -PALKINTOEHDOKKAITA VÄHÄN

Sotahistoriallinen Seura sai Suomen yliopistoilta vuosittain vaihtelevan määrän tutkimuksia pro gradu -palkintokilpailuun. Joskus määräai- kaan mennessä oli palkitsemistoimikunnalle saapunut vain yksi työ. Vuonna 2017 seuran hallitus pohti, miksi suuria yliopistoja jäi pois kil- pailusta. Kaksi mahdollista syytä nousi esille. Koska opinnäytteiden oli oltava korkeatasoisia ja arvosanan oltava vähintään magna cum laude approbatur, yliopistot eivät aina lähettäneet töitään palkittavaksi. Li- säksi todettiin, että sotahistoriallisten opinnäytteiden määrä näytti olevan laskusuunnassa. Ehkä yliopistot tulkitsivat sotahistorian edelleen kapea-alaisesti vain sotien tapahtumahistoriaksi.434 Lopputulemana keskusteluissa päädyttiin siihen, että koska pro gradu

160 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 161

-palkintosummat ovat suuria, kannattaa myös töiden taso pitää kor- keana, mutta yliopistoille lähettävässä kirjeessä on korostettava, että gradu-palkintoehdokastutkimukset voivat kattaa sotahistorian koko kir- jon, ei vain Suomen sotien historiaa. Lisäksi tiedottamiseen oli panostettava aiempaa enemmän. Vaikka lehdistölle oli lähetetty tiedotteita pal- kituista, palstatilaa seura oli saanut vaihtelevasti. Positiivisiakin yllätyk- siä oli. Esimerkiksi vuonna 2016 seuran pro gradu -palkinto sai huomiota paikallislehdissä ja myös Turun yliopiston agricola.utu.fi-portaa- lissa kirjoitettiin siitä. Ykköspalkinnon kyseisenä vuonna sai Turun yliopiston opiskelija, filosofian maisteri Olli Joukio tutkimuksellaan Sane- lua vai vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944–1952.435

Filosofian maisteri Niilo Kivistö sai Sotahistoriallisen Seuran vuosi - ⎮ kokouksessa maaliskuussa 2015 seuran parhaan pro gradun palkinnon. Kuvassa Kivistö esitelmöi brittisukellusveneistä Itämerellä ensimmäisessä maailmansodassa. Kuva Pertti Räisänen.

161 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 162

SEURAN TALOUS PYSYY VAKAANA 2010-LUVULLA

Vuoden 2010 lopussa Sotahistoriallisella Seuralla oli tilinpäätöksessä vastattavaa noin 79500 euroa. Tästä osakkeissa oli noin 66000 euroa ja pankissa noin 13500 euroa. Tilikauden ylijäämä oli noin 4900 euroa. Osakkeiden arvoksi kirjattiin tilinpäätöksessä kirjanpitoarvo, joka ei voinut olla suurempi kuin markkina-arvo. Seura oli hankkinut aikanaan tilinpäätösten ylijäämällä osakkeita ikään kuin seuran talouden kivijalaksi. Osakesalkkua ei kuitenkaan hoidettu aktiivisesti, kunnes Ti- mo Mäki, josta tuli seuran rahastonhoitaja vuodesta 2002 alkaen, ryhtyi seuraamaan osakemarkkinoita. Kaiken kaikkiaan osakkeisiin sijoi- tettavat summat olivat pieniä, mutta nämä vähätkin sijoitukset osoit- tautuivat tulevina vuosina kannattaviksi, ja seuralle rakentui osakkeilla tavoiteltu taloudellinen kivijalka.436 Vuoden 2015 lopussa seuralla oli vastattavaa noin 111600 euroa. Tästä osakkeissa oli noin 80000 euroa ja pankissa noin 31700 euroa. Tilikauden ylijäämä oli noin 15500 euroa. Seuran osakesalkku koostui Uponor-, Sampo A-, Aktia-, Kone B-, Nokia Oyj-, Sanoma WSOY-, Raision kanta- ja UPM-Kymmene -osakkeista. Osakkeiden markkina- arvo oli tuolloin noin 91000 euroa.437 Vuoden 2017 lopussa seuralla oli vastattavaa noin 129000 euroa. Osakkeiden kirjanpitoarvo oli hieman vajaat 72000 euroa ja markkina- arvo noin 102000 euroa. Pankissa oli hieman yli 57000 euroa. Tilikau- den ylijäämä oli 9400 euroa. Seuran osakesalkku koostui edelleen Upo - norin, Sampo Pankin, Aktian, Koneen, Nokian, Sanoman, Raision ja UPM-Kymmenen osakkeista.438

ESITELMÄKOKOUKSIA LAAJASTA AIHEPIIRISTÄ – MINISEMINAARIT439 OHJELMAAN

2010-luvulla Sotahistoriallisen Seuran esitelmäkokouskäytäntö jatkui entisellä tavalla. Syksyyn 2018 mennessä seura oli järjestänyt 35 esitel- mätilaisuutta, joissa kuultiin yhteensä 43 esitelmää. Yksi esitelmätilai- suuksista oli seuran 70-vuotisjuhlaseminaari tammikuussa 2014, yksi seuran Vietnamin-matkaa edeltävä Vietnamin sota -aiheinen miniseminaari helmikuussa 2016 ja yksi seuran Espanjan-matkaa edeltävä Es-

162 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 163

panjan sisällissota -aiheinen miniseminaari syksyllä 2017. Lisäksi syk- syllä 2017 seura järjesti »Sodankuva 1900-luvulla» -miniseminaarin ja vuonna 2018 »Puolustusvoimat vuonna 0, vuonna 1918» -miniseminaarin. Suosituimmat esitelmät olivat kenraalimajuri evp. Jaakko Aato- laisen esitys kevätkokouksessa helmikuussa 2013 aiheesta »Hitler, Stalin ja Stalingrad», professori Jussi T. Lappalaisen esitelmä kevätkokoukses- sa huhtikuussa 2014 aiheesta »Sodankäynnin ongelmia Kustaa III:n sodassa Savossa 1788–1790», dosentti Matti Lackmanin esitelmä aiheesta »Jääkäriliikkeen alkuvaiheet» vuoden 2014 toisessa syyskokouksessa joulukuussa, diplomi-insinööri Carl-Fredrik Geustin esitelmä aiheesta »Vlasovin armeija ja Suomi» syksyn toisessa esitelmäkokouksessa joulukuussa 2015, tutkija Mikko Tynin esitys kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa helmikuussa 2017 (133 kuulijaa) ja professori Kimmo Rentolan esitelmä »Stalin ja Suomen kohtalo» maaliskuussa 2017 (130 kuulijaa). Kaikissa edellä mainituissa kokouksissa kuulijoita oli yli 100.440 Esitelmäkokousten lisäksi seura järjesti Kansallisarkistossa 10.10.2012 esitelmän entisen Sota-arkiston materiaalin hyödyntämismahdollisuuk- sista uuden palveluntarjoajan toteuttamana. Sota-arkisto lakkautettiin itsenäisenä puolustushallinnon ja Rajavartiolaitoksen keskusarkistona vuoden 2007 aikana ja liitettiin vuoden 2008 alussa Kansallisarkistoon.441 Vuonna 2010 seuran hallitus päätti, että esitelmistä maksetaan 160 euron palkkio, ja jos esitelmöitsijä jättää seuralle myös tekstin, palkkio on 300 euroa442. Näin mentiin muutama vuosi, kunnes vuonna 2016 seuran hallitus päätti, että esitelmäpalkkiot ovat veronalaista tuloa ja palkkiot maksetaan erinä kaksi kertaa vuodessa.443 2010-luvulla pidettyjen esitelmien aiheet kuvastivat jo sitä, että sotahistoria ymmärrettiin muuksikin kuin sotien tapahtumahistoriaksi. Myös seuran jäsenkunta oli hyväksynyt tämän. Esitelmäkokouksia oli yleensä neljästi vuodessa kuulijamäärien vaihdellessa runsaasta 60:stä yli 130:een.444 2010-luvullakin monien esitelmien aiheet perustuivat tuoreisiin kirjoihin ja valmistuneisiin tutkimuksiin. Vuosikokouksessa vuonna 2011 esitelmöi filosofian tohtori Tapio Koskimies tuoreen väitöskirjansa Puo- lustuskykyinen valtio vai Ruotsin hälytyskello? Suomen sotilasstrateginen asema kylmän sodan alkuvuosien asiantuntija-arvioissa aihealueesta otsikolla »Suomen sotilasstrategisesta asemasta kylmän sodan alkuvai-

163 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 164

heessa». Lisäksi toisessa syyskokouksessa esitelmöi yliluutnantti, sotatieteiden maisteri Juha Saarimaa aiheenaan Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939–1940. Saarimaan esitys perustui hänen pro gradu -tutkielmaansa Maanpuolustuskorkeakoulussa. 445 Vuoden 2012 neljästä esitelmäkokouksesta kolmessa esiteltiin valmis- tuneita kirjoja ja tutkimuksia. Vuosikokouksessa valtiotieteen maisteri Torsten Ekman piti esitelmän aiheesta »Keisarin suomalaiset sotajoukot – Suomen sotalaitoksen uudelleenjärjestely vuoden 1809 jälkeen». Tämä esitys pohjautui jo vuonna 2006 valmistuneeseen kirjaan Suomen kaarti 1812–1905. Ekman oli toiminut oppaana seuran Bulgarian-matkalla vuonna 2007. Ensimmäisessä syyskokouksessa dosentti Pasi Tuunainen esitelmöi aiheesta »Alpo K. Marttisen kylmä sota». Tuunaisen esitys perustui lokakuussa 2012 julkaistuun elämäkertateokseen Marttinen – kahden armeijan soturi. Syksyn toisessa esitelmäkokouksessa everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Janne Mäkitalo esitteli väitöskirjansa tuloksia aiheenaan »Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kyl- män sodan loppupuolella – Olisiko siitä otettavissa meille oppia?» Mä- kitalon sotatieteiden tohtorin väitöskirja Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään – Jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen oli hyväksytty toukokuussa 2012.446 Vuonna 2013 kevään esitelmäkokous pidettiin jo ennen vuosikokousta helmikuussa. Kokousesitelmän piti kenraalimajuri evp. Jaakko Aatolainen aiheesta »Hitler, Stalin ja Stalingrad». Aatolaisen esitys pohjautui edellisenä vuonna ilmestyneeseen samannimiseen kirjaan.447 Vuonna 2014 ensimmäisessä syyskokouksessa majuri, sotatieteiden tohtori Marko Palokangas luennoi aiheesta »Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa». Palokankaan esitys perustui hänen tuoreeseen väitöskir- jaansa Räjähtävää tyhjyyttä. Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa.448 Vuonna 2015 seura sai kevätkokoukseensa vieraakseen entisen Puo- lustusvoimain komentajan kenraali Jaakko Valtasen, joka esitelmöi aiheesta »YYA-Suomi idän ja lännen ristivedossa». Tästä esitelmästä julkaistiin vuonna 2015 eripainos, kuten aikaisemmin on jo mainittu. Syk- syn ensimmäisessä esitelmäkokouksessa syyskuussa filosofian tohtori Henrik Tala luennoi aiheesta »Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat». Talan esitys perustui hänen vuonna 2014 julkaistuun kirjaansa Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat. Ranskan apu Suomelle 1939–1940, joka edelleen perustui hänen hieman aikaisemmin valmistuneeseen väitöskirjaansa Suo-

164 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 165

mea pelastamassa. Ranskan pääministeri Edouard Daladier ja Ranskan apu Suomelle 1939–1940.449 Ensimmäisessä syyskokouksessa vuonna 2016 dosentti Marko Paavi- lainen tarkasteli punaisten ja valkoisten terroria Uudellamaalla vuonna 1918. Esitys pohjautui Paavilaisen vuonna 2016 ilmestyneeseen kirjaan Murhatut veljet. Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Toisessa syyskokouksessa joulukuussa filosofian tohtori Jussi Jalonen esitelmöi aiheesta »Suomen kaarti Puolan kapinaa kukistamassa 1831». Tämäkin esitys perustui kirjaan, On behalf of the emperor, on behalf of the fatherland. Finnish officers and soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the battlefields of Poland, 1831.450 Kevään 2017 toisessa esitelmäkokouksessa sotatieteiden tohtori, kapteeni Jussi Pajunen tarkasteli Suomen ilmavalvonnan kehityksen alku- vuosia aiheenaan »Valtakunnan rajojen vartijat – Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930–1942». Esitys pohjautui Pajusen tuoreeseen väitöskir- jaan Ilmatähystyspalveluksesta alueelliseen ilmavalvontaan.451 Toistaiseksi viimeiset tutkimukseen tai kirjaan perustuvat esitelmät kuultiin kevään 2018 esitelmäkokouksessa ja vuosikokouksessa. Kevät- kokouksessa filosofian maisteri Jarkko Koukkunen tarkasteli Goran taisteluja vuodenvaihteessa 1941–1942 edellisenä vuonna ilmestyneen kir- jansa Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941–1942 pohjalta, ja vuosikokouksessa esitelmän piti emeritusprofessori Alpo Juntunen aiheenaan »Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissa». Tämä- kin esitys perustui esitelmöitsijän vuonna 2017 julkaistuun kirjaan Svea- borg. Helsingin suoja ja Pietarin etuvartio 1808–1918.452 Jo mainittujen lisäksi muut esitelmäaiheet 2010-luvulla olivat: »Tal- visota mukana olleiden kokemana» (erikoissairaanhoitaja Eeva Tammi 2010), »Suomalaiset Puna-armeijassa» (valtiotieteiden tohtori Markku Salomaa 2010), »Baltian sovjetisointi» (professori Martti Turtola 2010), »Englannin armeijan toimintaa Suomessa vuonna 1919» (tutkija Juha Joutsi 2011), »Saksalaisten V-aseiden kehittäminen toisen maailmansodan aikana» (insinööri Karri Airola 2012), »Tutkat toisessa maailmansodassa» (eversti evp. Ahti Lappi 2013), »ERNA-miehet ja suomalainen laskuvarjohyppykoulutus» (kapteeni Pasi Pirttikoski 2013), »Inkeriläi- set 1900-luvun sodissa» (dosentti Pekka Nevalainen 2013), »Kaappaus- hyökkäys Afganistaniin vuonna 1979» (dosentti Jukka Kulomaa 2014), »Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen ja sen omaisuuden kohtalo

165 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 166

1944–1958» (filosofian tohtori Kari Selén 2015), »Karttatietojen salassapito ja Kylmä sota» (maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harju 2016), »J. O. Söderhjelm – Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhante- kijä» (valtiotieteiden tohtori Esko Vuorisjärvi 2016) ja »Jääkärit 100 vuotta sitten» (kenraalimajuri evp. Jukka Pennanen 2017).453 Seura järjesti 2010-luvulla myös neljä miniseminaaria. Vuonna 2016 seura teki matkan Vietnamiin. Sitä ennakoiden pidettiin Tieteiden talolla 10. helmikuuta Vietnam-teemainen miniseminaari tarkoituksena perehdyttää matkalaisia tulevaan matkaan ja ylipäätään palauttaa mieliin 50 vuotta aikaisemmin päättynyt Vietnamin sota. Seminaarissa, jonka aiheena oli »Vietnamin sodasta 50 vuotta – Mekong-joen suistol- ta Laosiin ja demilitarisoidulle vyöhykkeelle», oli neljä esitelmää. Tie- teiden talon iso sali oli lähes täynnä, mikä tarkoittaa noin sataa kuulijaa.454 Syksyn 2017 ensimmäisen esitelmäkokouksen paikalla järjestettiin Espanjan sisällissotaa käsittelevä kolmen esitelmän miniseminaari Tie- teiden talolla 13. päivänä syyskuuta. Seminaari oli tarkoitettu erityisesti niille seuran jäsenille, jotka olivat osallistumassa seuran järjestämälle matkalle Espanjaan lokakuussa kyseisenä vuonna. Tilaisuus kiinnosti kuitenkin muitakin kuin Espanjan-matkalle osallistujia. Seminaariin osallistui 87 henkilöä.455 Loppusyksyllä 2017 pidettiin vielä kolmas miniseminaari teemana sodankuva 1900-luvulla. Tilaisuus järjestettiin Tieteiden talolla 22. marraskuuta. Samassa yhteydessä julkistettiin Maanpuolustuskorkea- koulun julkaisusarjassa ilmestynyt teos Tuleva sota – ennustamisen sie- tämätön vaikeus. Seminaariin oli valittu kyseisestä kirjasta kolme esitel- mäaihetta. Tätä seminaaria oli kuuntelemassa 108 henkilöä. Edita Pub- lishing tuki tilaisuuden järjestelyjä.456 Vuonna 2018 seura järjesti 18. huhtikuuta miniseminaarin »Puolus- tusvoimat vuonna 0, vuonna 1918». Puolustusvoimat täytti vuonna 2018 sata vuotta ja juhli sitä monin tavoin näyttelyin, konsertein ja se- minaarein. Seuran miniseminaarissa kuultiin kaksi esitelmää. Lisäksi 14.11.2018 on tarkoitus järjestää toinen miniseminaari teemalla »Suo- men ja Saksan sotilaallinen yhteistyö jatkosodan aikana».457

166 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 167

LUENTOSARJAT OVAT SUOSITTUJA

Erityisen suosittuja seuran järjestämistä tilaisuuksista 2010-luvulla olivat edelleen luentosarjat, joita järjestettiin vuosittain valitusta teemasta. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta yleisöluentosarjat pidettiin Helsin- gissä. Keväällä 2010 jatkettiin edellisenä syksynä alkanutta talvisota-seminaaria viikoittaisin esitelmin. Kevään aikana tässä Sotamuseossa Liisan- katu 1:ssä järjestetyssä seminaarissa pidettiin kaikkiaan 11 esitelmää. Kuulijamäärät esitelmätilaisuuksissa vaihtelivat välillä 250 ja 400.458 Vuonna 2011 seura järjesti myös välirauhan aikaa ja jatkosodan alkua käsittelevän yleisöluentosarjan. Se jakaantui kolmeen osaan: kevään luentosarjaan Helsingissä, alkusyksyn yleisöseminaariin Mikkelissä sekä loppusyksyn luentosarjaan Helsingissä.459 Helsingin luentosarjat vuonna 2011 pidettiin Sibelius-lukion juhlasalissa Liisankatu 13:ssa. Tähän tilaan oli päädytty, koska Sotamuseon

Suuren yleisömäärän vuoksi Sotahistoriallisen Seuran yleisöluentosarjat ⎮ pidettiin vuosina 2011–2013 Sibelius-lukion juhlasalissa. Kuva sshs.fi.

167 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 168

luentosali Liisankatu 1:ssä oli osoittautunut liian pieneksi sille yleisö- määrälle, joka talvisota-seminaarissa oli ollut. Sibelius-lukion tila saatiin käyttöön maksutta. Tätä edesauttoi se seikka, että seuran entinen sihteeri, filosofian lisensiaatti Juho Kotakallio oli tuolloin Sibelius-lukion historianopettaja. Sibelius-lukion juhlasali sopi hyvin jatkosota-aiheisen luentosarjan pitopaikaksi. Juhlasalin seinällä on valokuva jatkosodan lopulla kaatuneesta Mannerheim-ristin ritarista (numero 55) Rolf Win - qvististä, joka oli ollut koulun oppilas silloin, kun rakennuksessa toimi Helsingin ruotsalainen lyseo (Svenska lyceum i Helsingfors). Kevään luentosarjassa oli seitsemän luentoa keskiviikkoiltaisin 16. helmikuuta alkaen.460 Seuraava osa luentosarjasta järjestettiin Mikkelin lyseolla 10.9.2011 yhdessä Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmen kanssa. Mikkelin seminaarissa oli 185 kuulijaa.461 Syksyllä 26.10. alkaen luentosarja jatkui vielä Sibelius-lukion juhlasalissa. Syksyn esitelmäsarjassa oli kuusi luentoa. Kaikkiin vuoden 2011 luen tosarjan luentoihin oli yleisöllä vapaa pääsy. Kuulijamäärä Sibelius- lukiossa järjestetyillä luennoilla oli 185–400 henkilöä/esitelmätilaisuus.462 Vuosina 2012 ja 2013 seura järjesti kaksi jatkosodan asemasotavai- hetta käsittelevää viiden luennon yleisöluentosarjaa, ensimmäisen 17.10.–14.11.2012 ja toisen 16.10.–13.11.2013. Molemmat seminaarit järjestettiin edelleen Sibelius-lukion juhlasalissa. Yleisömäärät verrattuna vuosien 2010 ja 2011 luentosarjoihin olivat hieman vähentyneet, mutta näilläkin luennoilla oli kuulijoita silti yhteensä noin 1500 henkilöä.463 Vuosina 2014–2016 seura järjesti kunakin vuonna kaksi yleisöluento- sarjaa. Helmikuussa 2014 tuli kuluneeksi 70 vuotta Helsingin suurpommituksista talvella 1944. Sotahistoriallinen Seura järjesti tätä muistaak- seen yhteistyössä Sotamuseon ja Ilmatorjuntayhdistyksen kanssa Hel- singin suurpommituksia käsittelevän neljän esitelmän luentosarjan. Esi- telmät pidettiin keskiviikkoisin 5. päivänä helmikuuta alkaen, kaksi sa- mansisältöistä esitystä illassa, Sotamuseon juhlasalissa Liisankatu 1:ssä, jonne esitykset olivat palautuneet, kun Sibelius-lukiossa ei enää ollut yh- teyshenkilöä Juho Kotakallion siirryttyä pois koulun opettajakunnasta. Näitä kahdeksaa esitystä oli kuuntelemassa yhteensä lähes 900 henki- löä.464 Vuoden 2014 toisen luentosarjan seura järjesti 15.10.–12.11.2014. Sen aiheena olivat jatkosodan kesän 1944 taistelut. Luentoja oli yhteensä viisi.

168 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 169

Nämäkin esitelmät pidettiin keskiviikkoisin, kaksi esitystä illassa Sota- museon juhlasalissa. Kuulijamäärä oli yhä yhteensä noin 900 henkilöä.465 Vuonna 2015 seuran ensimmäisessä kolmen luennon yleisöluento- sarjassa tarkasteltiin talvisotaa ja taktiikkaa. Luennot järjestettiin 18.2.– 4.3. jälleen yhteistyössä Sotamuseon kanssa Sotamuseon juhlasalissa. Näitä kolmea esitystä oli kuuntelemassa yhteensä noin 530 henkilöä.466 Loka–marraskuussa 21.10.–4.11. järjestettiin Lappi sodassa -luentosarja, sekin yhteistoiminnassa Sotamuseon kanssa. Myös tähän luentosarjaan kuului kolme esitystä, ja ne kaikki pidettiin Sotamuseon juhlasalissa. Tämän luentosarjan kävijämäärä oli yhteensä noin 480 henki- löä.467 Mainittujen yleisöluentosarjojen lisäksi seura järjesti syksyllä 26.10.2016 myös merisotaseminaarin Kansallisarkiston vanhassa tutki- jasalissa. Tässä luentosarjassa oli kolme esitystä. Ne kaikki liittyivät me- risotaan ja merisotataitoon Itämerellä. Esityksiä oli kuuntelemassa noin 120 henkilöä.468

YLEISÖSEMINAARIT JATKUVAT

Marraskuussa 2009 vuotuisessa suunnitteluseminaarissaan Sotahisto- riallisen Seuran hallitus totesi, että seura ei ole vain miesten seura. Naisten merkitys sodankäynnissä oli kiistaton. Tämän vuoksi naiset oli saatava näkyviin. Se oli tehtävissä jakamalla oikeanlaatuista informaatiota naisten roolista sodassa. Seuralla oli naisjäseniä, mutta jotta nais- jäseniä olisi saatu lisää mukaan seuran toimintaan, vuoden 2010 seminaari päätettiin järjestää teemalla Nainen sodassa.469 Lauantaina 4. päivänä syyskuuta 2010 Seura järjesti edellisenä syksynä sovitun naisaiheisen yleisöseminaarin Seinäjoella. Kampustalon Seinä- jokisalissa pidetyssä »Nainen sodassa» -seminaarissa alustajina oli meri- toituneita suomalaisia tutkijoita, ja esitelmät olivat korkeatasoisia, mutta seminaarin osallistujamäärä oli valitettavan vähäinen, vain 26 henkilöä järjestäjät ja luennoitsijat mukaan lukien! Seminaarin jälkeen seuran hallitus pohti seminaarin yleisökatoa. Todennäköisesti huono menestys ei johtunut tiedottamisesta, joka oli ollut Pohjanmaan alueella laajaa ja aloitettu jo pari viikkoa ennen seminaaria. Syinä yleisökatoon arveltiin olevan seminaarin teema, joka ei ehkä ollut tarpeeksi kiinnostava, Sei-

169 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 170

näjoen maantieteellinen sijainti ja kaunis alkusyksyn lauantai, joka saattoi houkutella ihmisiä muualle kuin sisätiloihin kuuntelemaan esitelmiä. Seminaarista perittiin osallistumismaksu, 20 euroa, ja siihen sisältyivät lounas ja kahvi, mutta osallistumismaksukaan tuskin oli syy huonoon yleisömenestykseen. Seuran hallitus päätyi pohdinnoissaan siihen, että seminaareja pitää markkinoida entistä enemmän suuremman osallistu- jamäärän saamiseksi mukaan tällaisiin tilaisuuksiin. Kohdepaikkakun- tien järjestöt ja yhteistyö niiden kanssa nähtiin keskeisenä keinona vaikuttaa osallistumisiin.470 Vuoden 2012 yleisöseminaari, »Sotiemme elokuvadokumentit», jär- jestettiin syyskuun 1. päivänä Lappeenrannassa Maasotakoululla. Semi- naarissa pidettiin neljä esitelmää, joiden aiheet liittyivät elokuva-aineis- toihin sotahistorian lähteinä, Vapaussotaan sekä talvi- ja jatkosotaan niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Lappeenrannan seminaariin osallistui noin 120 henkilöä.471 Vuonna 2013 yleisöseminaari järjestettiin Pälkäneellä, Pälkäneen Nui- jan talossa 26. heinäkuuta yhdessä kunnan kanssa. Suurta Pohjan sotaa ja Kostianvirran taistelua käsittelevässä seminaarissa seuran edustajat pi- tivät kolme esitelmää. Tähän seminaariin osallistui noin 200 henkilöä.472 Vuoden 2014 yleisöseminaari pidettiin Lahdessa Hennalan varuskunnassa 13.9. Seminaari koostui neljästä esityksestä, jotka kaikki liit- tyivät löyhästi Lahteen Vapaussodassa ja talvi- ja jatkosodassa. Lahden seminaariin osallistui noin 120 henkilöä.473 Vuonna 2015 yleisöseminaarissa tarkasteltiin Kaakonkulman sotilashistoriaa. Seminaari pidettiin 19.9. Kouvolan entisellä kasarmialueella. Tässä seminaarissa oli neljä esitelmää, jotka kaikki liittyivät jollain tavalla Kaakonkulman linnoittamiseen kautta aikojen. Seminaariin osallistui noin 110 henkilöä.474 Vuonna 2016 yleisöseminaari pidettiin Oulussa, Oulun pääkirjaston Pakkala-salissa 18. päivänä syyskuuta. Seminaarin aiheena oli Oulun seudun sota- ja sotilashistoria. Tässäkin seminaarissa oli neljä esitelmää. Oulun seminaariin osallistui noin 85 henkilöä.475 Vuoden 2017 maakuntaseminaari järjestettiin Rovaniemellä Tiroli- salissa 16. päivänä syyskuuta teemana sota Lapissa. Seminaarissa oli neljä esitelmää. Yleisöä oli 99 henkilöä. Rovaniemen seminaariin liittyi semi- naaripäivää seuranneena päivänä retki Itä-Lapin taistelupaikoille. Op- paana tällä retkellä oli dosentti, prikaatikenraali (evp.) Pentti Airio.476

170 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 171

Vuodelle 2018 Seura ei ole suunnitellut maakuntaseminaaria. Sen sijaan syksyllä, marraskuussa oli tarkoitus järjestää Helsingissä seminaari Suomen ja Saksan sotilaallisesta yhteistyöstä jatkosodan aikana.477

ULKOMAANMATKOISTA TOISIINSA LIITTYVÄ SARJA

2010-luvun alussa Sotahistoriallisen Seuran järjestämät ulkomaanmatkat toteutettiin kahdenlaisella logiikalla. Venäjän-matkat aloitettiin pohjoisesta Murmanskista edeten vähitellen kohti etelää ja Pietaria. Keski-Euroopan-matkat tehtiin siten, että liikkeelle lähdettiin lännestä Normandiasta ja lopulta päädyttiin Puolaan (Itä-Preussiin) ja Berlii- niin. Näiden matkojen lisäksi seura järjesti matkat Pohjoiskalotille Ruotsiin ja Norjaan, Puolaan Mannerheimin jalanjäljille, Vietnamiin ja Espanjaan. Kotimaan retkillä pääteemana olivat rannikkopuolustus ja linnoittaminen. Monista matkoista jäi hyviä dokumentteja, kun seuran jäsen Eero Immonen teki matkakuvista kuvakirjoja, joita seuran jäsenet pystyivät ostamaan.478 Vuodesta 2010 alkaen seuran järjestämiin tilaisuuksiin pystyi ilmoittautumaan sähköisesti seuran kotisivuilla. Heinäkuussa seuran hallitus päätti kokouksessaan myös, että sähköinen jäsenkirje lähetetään päivää myöhemmin kuin paperisena lähetettävä jäsenkirje. Hallituksella oli huoli, että sähköisen kirjeen saavat pystyvät ilmoittautumaan seuran jär- jestämiin tilaisuuksiin aikaisemmin kuin kirjeitse postia saavat. Tämän vuoksi postituksiin laitettiin porrastus. Lisäksi jäsenkirje päätettiin julkaista myös seuran kotisivuilla. Muutos, joka ilmoitettiin myös jäsenkir- jeessä, oli aiheellinen, koska syksyn Normandian-matkaan tuli niin paljon ilmoittautumisia, että matka oli järjestettävä seuraavana vuonna huhtikuussa samansisältöisenä uudelleen. Vuonna 2010 päätettiin myös, että seuran matkoille voi osallistua jäsenen lisäksi yksi perheenjäsen. Näin tosin oli menetelty jo aikaisemminkin, jos matkoilla oli ollut tilaa. Vuonna 2010 periaate vain vahvistettiin.479

Matkat Venäjälle 2010-luvun ensimmäinen matka Venäjälle tehtiin Petsamon–Mur- manskin–Kantalahden–Sallan alueelle 20.–23.8.2010. Teemana oli talvi- ja jatkosota. Aiheita olivat muun muassa saksalaisten hyökkäys

171 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 172

Muurmannin alueelle, Petsamon nikkeli, Murmanskin merkitys Neu- vostoliiton ja Venäjän sotilaallisessa toiminnassa ja Neuvostoliiton hyökkäys Kantalahdesta Suomeen talvisodassa. Oppaina matkalla toimivat Ari Raunio, Carl-Fredrik Geust, Esko Vuorisjärvi ja Pentti Ai- rio.480 Seuraavana vuonna seura matkusti Tolvajärvelle 20.–22.5. Siellä tutustuttiin talvisodan taistelupaikkoihin ja taisteluihin everstiluutnantti evp. Anssi Vuorenmaan ja venäläisen sotahistorioitsijan Bair Irin- cheevin opastuksella.481 Kesäkuussa 2012 (7.–11.6.) seura järjesti matkan Vienan Karjalan taistelupaikoille. Matkan teemoina olivat III Armeijakunnan taistelut Uh- tuan–Kiestingin suunnalla sekä Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa. Oppaana toimi Ari Raunio. Matkalla seura hyödynsi myös hieman viinaksissa olevan paikallisen asukkaan kotiseututuntemusta hy- vällä menestyksellä. Palvelut ja tiestö alueella olivat kehittyneet merkit-

Kesäkuussa 2012 Sotahistoriallinen Seura vieraili toistamiseen Vienan ⎮ Karjalan taistelupaikoilla. Mukana oli myös siellä jatkosodassa taistellut, retkellä 90-vuotias Oiva Suutarinen, siviilissä toimitusjohtaja, reservin sotilasarvoltaan yliluutnantti. Kuvassa Oiva suomalaisten asemissa Uhtualta 10 kilometriä pohjoiseen Röhön tien varrella. Kuva sshs.kuvat.

172 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 173

tävästi sitten seuran edellisen matkan Vienaan vuonna 1996.482 Vuonna 2012 ilmoittautuminen seuran matkoille toimi jo hyvin. Tästä huolimatta matkalaisille lähetettiin edelleen ohjeita matkasta myös kirjeitse.483 Kesäkuun 2013 matkalla (6.–10.6.) kohteina olivat Aunuksen Karjalan taistelupaikat. Matkalla seurattiin Karjalan Armeijan hyökkäysreittiä Sy- värille, Petroskoihin, Karhumäkeen ja Poventsaan sekä tutustuttiin Maa selän kannaksen taisteluihin. Asiantuntijaoppaana toimi jälleen Ari Raunio.484 Vuonna 2014 seuran järjestämät matkat olivat tulleet niin kiinnosta- viksi, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan yhdelle matkalle. Tämän vuoksi vuonna 2014 järjestettiin Karjalan kannaksen taistelupaikoille kaksi samansisältöistä matkaa 16.–18.5. ja 23.–25.5. Matkojen teemoina olivat jatkosodan hyökkäysvaihe 1941 ja torjuntataistelut kesällä 1944 Kannaksella. Asiantuntijaoppaana molemmilla matkoilla oli Ari Raunio. Kannaksen-matkoille osallistui yhteensä 67 henkilöä.485 Vuonna 2015 ei tehty Venäjän-matkaa. Sen sijaan elokuussa 2016 jär- jestettiin jälleen kaksi samansisältöistä matkaa Pietariin, 11.–14.8. ja 1.– 4.9. Teemana oli Leningradin piiritys. Matkalla tutustuttiin muun muas - sa Kronstadtin linnoitukseen, Valkeasaaren bunkkerimuseoon, Pähki- näsaareen ja luonnollisesti Pietarin nähtävyyksiin. Oppaana oli sotahistorioitsija Bair Irincheev. Näille matkoille osallistui yhteensä 88 henki- löä.486 Vuonna 2017 seuran matka suuntautui Syvärille 18.–21.5. Kohteina olivat Syvärin alueen taistelupaikat. Matkan aikana Syvärin sillanpäässä kuljettiin jalkaisin vaihtelevissa maastoissa ja tutustuttiin alueen taistelupaikkoihin ja taisteluihin.487 Vuonna 2018 elokuussa (2.–6.8.) seura teki matkan Rukajärvelle ja Ilomantsiin, missä perehdyttiin 14. Divisioonan taisteluihin Rukajärven suunnalla sekä Ilomantsin taisteluihin talvi- ja jatkosodassa. Oppaina tällä matkalla olivat rajakapteeni evp. Tauno Oksanen ja dosentti Pasi Tuunainen. Rukajärvellä matkalaiset kävelivät 2,5 kilometriä tutustumaan etulinjan kohteisiin, missä Tauno Oksanen kertoi seikkaperäisesti tapahtumista vuosina 1941–1944. Matkalla poikettiin myös Segežan len- tokentällä, jossa oli edelleen vartija, vaikka viimeinen kone kentältä nousi vuonna 1992! Ilomantsin taisteluihin seurueen perehdytti Pasi Tuunai- nen.488

173 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 174

Matkat Keski-Eurooppaan Keski-Euroopan matkat aloitettiin Normandiasta. Lokakuussa 2010 (13.–17.10.) seura järjesti sinne matkan teemana Normandian maihinnousu. Ohjelmassa oli mukana myös Pohjois-Ranskan kulttuurikohtei- ta. Oppaana matkalla oli Sampo Ahto. Tälle matkalle osallistui 51 hen- kilöä. Vaikka kyseisen matkan seurue oli normaalia suurempi, kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Tämän vuoksi Normandian-matka järjestettiin samansisältöisenä uudelleen seuraavana keväänä 13.– 17.4.2011. Tälle matkallekin osallistui vielä 31 henkilöä. Pentti Airio kirjoitti ensimmäisestä matkasta matkakertomuksen Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 31.489 Vuonna 2011 Keski-Euroopan matkakohteina olivat Hollanti, Belgia, Ranska ja Saksa. Matkan pääteemoina olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Hollannissa kohteena oli Arnhem, Belgiassa Eben Emael ja Ranskassa ja Saksassa ensimmäisen maailmansodan taistelupaikat,

Elokuussa 2012 Sotahistoriallinen Seura teki matkan Itä-Preussiin eversti ⎮ evp. Sampo Ahdon opastuksella. Kuvassa matkaseurue kenraali Aleksandr Samsonovin hautamuistomerkillä. Kuva sshs.kuvat.fi.

174 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 175

muun muassa Verdun, Hackenbergin linnake Maginot-linjalla ja Collet du Linge Vogeesien vuoristossa. Lisäksi tälläkin matkalla tutustuttiin myös alueen kulttuurikohteisiin, muun muassa kirkkoihin ja linnoihin. Asiantuntijaoppaana matkalla toimi jälleen Sampo Ahto, jonka mu- kaansatempaavasta kerronnasta seurue nautti suuresti, kuten aina en- nenkin. Matkan aikana vallitsi poikkeuksellisen hieno syyssää. Lämmintä oli lähes 30 astetta metsien hohtaessa syksyisessä väriloistossa. Tunnelma oli lähes epätodellinen. Matkalla mukana ollut everstiluutnantti Yrjö Lehtonen kirjoitti tästä matkasta matkakertomuksen Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 32.490 Elokuussa 2012 (7.–15.8.) seura teki ajallisesti toiseksi pisimmän matkansa Puolan ja entisen Itä-Preussin taistelupaikoille. Oppaana toimi jäl- leen Sampo Ahto. Puolaan Gdyniaan matkattiin henkilömatkustajia ot- tavalla Finnlinesin rahtilaivalla Vuosaaren satamasta. Laivalla oli erin- omainen ruoka, mutta kaikki eivät siitä nauttineet, koska merenkäynti yöllä oli kohtalaista. Perillä tulevat matkakohteet kuitenkin piristivät huonovointiset. Yhdeksän päivän aikana tutuiksi tulivat muun muassa Gdansk (entinen Danzig), Tannenberg, Marienburgin keskiaikainen ritarilinna, Hitlerin itärintaman päämaja Wolfschanze, Saksan maavoi- mien itärintaman päämaja Mauerwaldissa ja Suomen jääkärien jäljet Kuurinmaalla. Paluumatka tehtiin laivalla Tallinnasta takaisin Helsin- kiin. Matti Keinänen ja Pasi Kesseli kirjoittivat tästä matkasta kerto- muksen Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 33.491 Syksyllä 2013 oli jälleen tarve järjestää kaksi matkaa. Kohteina olivat Berliinin ja sen lähialueiden taistelupaikat sekä Potsdamissa Sans Soucin ja Cecilienhofin linnat. Matkat toteutettiin 8.–11. lokakuuta ja 6.–9. marraskuuta. Ensimmäisen matkan asiantuntijaoppaana toimi Sampo Ahto, ja toisella matkalla opastuksesta vastasi eversti evp. Seppo Lehto. Näille matkoille osallistui yhteensä 94 (48 + 46) henkilöä. Seppo Lehto kirjoitti toisesta matkasta matkakertomuksen Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 34.492 Kahden Venäjän-matkan lisäksi syksyllä 2014 järjestettiin kaksi sa- mansisältöistä matkaa Italiaan 13.–17.9. ja 23.–27.9. Pääteemoina olivat Anzion maihinnousu ja Monte Cassinon taistelut sekä alueen monipuolinen historia mukaan lukien Pompeijin rauniokaupunki. Italian- matkojen oppaana toimi jälleen Sampo Ahto, ja niille osallistui yhteensä 58 henkilöä.493

175 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 176

Lokakuussa 13.–18.10.2017 seura järjesti matkan Espanjaan teemana Espanjan sisällissota. Matkan aikana tutustuttiin sotahistoriallisiin ja kulttuurikohteisiin Andalusiasta Madridiin. Tällä matkalla oppaina toimivat paikalliset sotahistorian asiantuntijat.494 Toistaiseksi viimeisen Keski-Euroopan matkansa seura järjesti Ka- naalisaarille 22.–28.4.2018. Teemana oli toinen maailmansota ja saarten saksalaismiehitys. Kohteina matkalla olivat Euroopan suurin panssarimuseo Bovingtonissa Etelä-Englannissa, Kanaalisaarten pääkaupunki St. Helier, Elizabeth Castle, Mont Orgueil Castle, saksalaisten rakenta- mat ja hyvin säilyneet linnoitusrakenteet Hohlgangsanlage 8 (Ho8) -tunneli, Batterie Lothringen ja Batterie Moltke, Corbieren saari, La Mare

Huhtikuussa 2018 Sotahistoriallinen Seuran matkakohteena olivat ⎮ Kanaalisaaret. Kuvassa innokkaita matkalaisia tutustumassa paikallisen matkaoppaan yksityiskokoelman aseisiin Jerseyn pääkaupungissa St. Helierissä. Kuva sshs.kuvat.fi.

176 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 177

Mill, St. Malon kaupunki Ranskan rannikolla, Jerseyn museo ja Mari- time Museum & Occupation Tapestry sekä suuri laivasto- ja sukellusvenemuseo Portsmouthissa Etelä-Englannissa. Opastuksesta vastasivat pää- osin paikalliset oppaat. Tämän seurauksena matkan alkuperäinen teema (Kanaalisaaret toisessa maailmansodassa) pyrki laajenemaan, mikä ei täysin tyydyttänyt kaikkia retkeläisiä. Seuran kannattaisi ehkä ottaa täl- laisille matkoille mukaan myös oma asiantuntijaopas, joka pitäisi matkan teeman kronologisesti kasassa silloin, kun ohjelmaan kuuluu paljon muitakin kuin sotahistoriallisia kohteita.495

Muut ulkomaanmatkat Elokuussa 2013 (22.–25.8.) seura järjesti sota- ja kulttuurihistoriamat- kan Saarenmaalle Viroon. Matkan pääteemana olivat puna-armeijan ja saksalaisten joukkojen taistelut toisessa maailmansodassa. Neljän päi- vän aikana tutustuttiin taistelupaikkoihin muun muassa Sõrven niemimaalla ja käytiin Saarenmaan museossa. Matkan oppaina toimivat Markku Palokangas ja lähellä Tallinnaa sijaitsevan Lagedin sotamuseon johtaja, Saarenmaalla nuoruutensa asunut Johannes Törs.496 Myös vuoden 2015 ensimmäinen matka tehtiin Viroon. Se toteutettiin kahdesti, 8.–10.5. ja 22.–24.5. Matkojen teemoina olivat Operaatio Bar- barossa ja Viro 1941, taistelut Panther-asemassa vuonna 1944 ja saksalaisen 18. Armeijan lopputaistelut Baltiassa 1944–45. Matkakohteita olivat Tartto, Narva-Jõesuu, Panther-asema ja Tallinna. Oppaana toimi Ari Raunio. Näille matkoille osallistui yhteensä 74 henkilöä.497 Vuoden 2015 toisen ulkomaanmatkan kohde oli läntinen Pohjoiska- lotti, missä 1.–5.9. perehdyttiin muun muassa pohjoisen Ruotsin lin- noitusjärjestelmiin Kalixissa ja Bodenissa, Norjassa Narvikin taisteluun 1940, maailman suurimpiin maissa oleviin tykkeihin Harstadin Tronde- nesissä sekä saksalaisten asemiin Lyngen-vuonon alueella vuosina 1944– 1945. Matka alkoi Oulusta, josta eteenpäin se jatkui linja-autolla. Pitkät automatkat eivät pelottaneet matkalaisia. Heitä osallistui matkalle 50 henkilöä. Oppaana toimi Pentti Airio.498 Keväällä 2016 seura järjesti ajallisesti toistaiseksi pisimmän matkansa. Se tehtiin Vietnamiin 28.2.–9.3.2016 teemana Vietnamin sota. Matkalla seurattiin sotareittiä alkaen Hanoista ja päätyen Ho Chi Minh Cityyn (Saigoniin). Oppaana oli eversti evp. Ahti Lappi. Matkalle osallistui 38 henkilöä. Vietnamin-matka oli viimeinen matka, jonka seuran matka-

177 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 178

Helmi–maaliskuussa 2016 Sotahistoriallinen Seura järjesti ajallisesti ⎮ toistaiseksi pisimmän matkansa. Kohde oli Vietnam. Vietkongin sissit olivat pienikokoisia. Sissien keskipituus oli 155 senttimetriä. Tässä kuvassa Cu Chin museoalueella nuket lienevät pidempiä, koska matkan opas eversti evp. Ahti Lappi on 188 senttiä pitkä. Kuva sshs.kuvat.fi.

sihteeri Pirjo Pesonen järjesti. Vuonna 2017 matkasihteerinä jatkoi Jari Forsblom. Ahti Lappi kirjoitti matkakertomuksen Sotahistorialliseen Ai- kakauskirjaan 36.499 Vuonna 2017 seuran ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin 4.–7.5. Puolaan. Matkalla seurattiin Mannerheimin vaiheita Puolassa ensim-

178 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 179

Syyskuussa 2018 Sotahistoriallinen Seura teki kaksi DC-3-lentomatkaa ⎮ Tarttoon yhdessä DC-yhdistys ry:n kanssa. Toisessa kuvassa lähestytään Viron rannikkoa, ja toisessa kuvassa koneen ohjaajat ovat työssään. Kuvat Pertti Räisänen.

179 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 180

mäisen maailmansodan aikana ja tutustuttiin paikkoihin, joissa hän tuolloin palveli. Oppaana toimi Puolassa asuva, matkakohteeseen perehtynyt Olli Kauremaa.500 Vuonna 2018 keväällä kohteena oli jälleen Viro. Matkalla tutustuttiin Pietari Suuren maalinnoitusjärjestelmään Länsi-Harjumaalla sekä Tal- linnan länsiosissa, Naissaaren linnakesaareen ja Tallinnan alueen sotahistoriallisiin museoihin. Oppaina tällä matkalla toimivat linnoitusarkkitehti Robert Treufeldt, yrittäjä Karl Lindholm ja seuran hallituksen jäsen Jari Forsblom sekä museoiden oppaat.501 Syksyllä 2018 seura teki myös kaksi DC-3-lentomatkaa Tarttoon 8.– 9.9. ja 22.–23.9.2018 yhdessä DC-yhdistys ry:n kanssa.502 Kahden mat- kapäivän aikana tutustuttiin muun muassa ensimmäisen ja toisen maail mansodan taisteluihin Tarton, Valgan ja Pajun kartanon alueilla sekä Viron ilmailumuseoon Tartossa. Soorunmäen syksyn 1944 torjun- tataisteluja matkalaisille esitteli Viron armeijan majuri evp. Meelis Kivi, jonka erinomaisen opastuksen Jari Forsblom käänsi suomeksi. Soorun kylään Väike Emajõen rannalle virolaiset ovat rakentaneet maastoon talkoovoimin saksalaisten aseman kopion. Asemiin käy vuosittain tutustumassa runsaasti muuan muassa sotahistorian harrastajia ja koulu- laisia. Ensimmäisellä matkalla kelit olivat helteisen upeita, DC-3-len- not sujuivat leutojen tuulien suosiessa ja matkalaiset saivat hyviä kuvia koneen lentäessä matalalla Viron yllä. Toisella lennolla sää oli epävakai- sempi, kun Mauri-myrsky vähän heitteli konetta, mutta pääosin matkalla säästyttiin rankkasateilta. Lennon kapteenit jaksoivat myös ystä- vällisesti esitellä koneen ominaisuuksia. Lentäjät olivat entisiä Suomen ilmavoimien MiG- ja Draken-pilotteja.503

Retket kotimaassa Ulkomaanmatkojen lisäksi seura järjesti edelleen myös kotimaanretkiä. Pääteemoina olivat linnakesaaret ja linnoitukset, tosin mahtui mukaan pari muutakin retkeä. Huhtikuun 17. päivänä 2010 tutustuttiin Suo- men Asemuseosäätiön kokoelmiin Hyvinkäällä ja Ilmatorjuntamuse- oon Hyrylässä. Hyvinkäällä oppaina toimivat kyseisestä asemuseosääti- östä seuran entinen hallituksen jäsen Heikki Pohjolainen ja hänen vel- jensä Pekka Pohjolainen. Ilmatorjuntamuseossa oppaana oli museo- isäntä, teknikkokapteeni evp. Matti Kulmala.504 Kevätretkellä toukokuussa 2010 (29.–30.5.) perehdyttiin Kaakkois-

180 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 181

Suomen sotatantereisiin ja linnoituksiin everstiluutnantti evp. Anssi Vuo- renmaan opastuksella, ja syyskuussa järjestettiin retki Helsingin saaris- toon Kuivasaaren linnoitussaarelle, missä tutustuttiin siellä olevaan ran- nikkotykistön museokalustoon. Saari oli tuolloin, ja on edelleen suljettu saari, jonne pääsy on luvanvaraista. Yksi mielenkiintoisimmista kohteista oli 12 tuuman Obuhov-kaksoistykkitorni, jonka toimintaa Suomenlin- nan Rannikkotykistökilta esitteli retkeläisille. Tykit oli kunnostettu Suo- men 75-vuotisitsenäisyysjuhlaa varten, ja niillä ammuttiin kunnia - laukaukset 6.12.1992, ja sittemmin tykeillä on ammuttu myös tämän jäl- keen, muun muassa 6.12.2017, jolloin Suomi täytti 100 vuotta.505 Seura teki 27.8.2011 retken Kotkaan. Retkellä tutustuttiin jälleen Kot- kan alueen maa- ja merilinnoituksiin. Kohteina olivat muun muassa Ky- minlinna, Rankki, Ruotsinsalmen merilinnoitus ja keisarillinen kalamaja Langinkoskella.506 Keväällä touko–kesäkuun vaihteessa 2012 seura tutustui Vallisaaren ja Kuninkaansaaren linnakesaariin Helsingin edustalla. Halukkaita läh- tijöitä näille tuolloin vielä suljetuille sotilassaarille oli niin paljon, että retkiä päätettiin tehdä kaksi, ensimmäinen 26. toukokuuta ja toinen 16. kesäkuuta. Oppaana saarilla toimi everstiluutnantti evp. Jarmo Niemi- nen. Linnakesaariin tutustui yhteensä 103 henkilöä.507 Keväällä 2013 seura järjesti yhdessä Sotamuseon kanssa retken Suo- menlinnaan 19.5. Siellä tutustuttiin entisöityyn sukellusvene Vesikkoon ja Suomenlinna-keskuksen sukellusvenenäyttelyyn. Oppaana oli tutkija Juha Joutsi Sotamuseosta. Syyskuussa (20.9.) tutustuttiin vielä Itä-Suo- men maalinnoitteisiin. Retki oli jatkoa 19.9. Kouvolassa pidetylle Kaa- konkulman linnoittamisseminaarille. Kohteina olivat tuolloin muun muassa Ruotsulan redutti, Keltin redutti, Villikkalan linnoitus, Liikka- lan linnoitus, Utin linnoitus ja Järvitaipaleen linnoitus. Oppaana matkalla toimi Pentti Airio. Heidi Ruotsalainen kirjoitti tästä matkasta matkakertomuksen Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan 35.508 Toukokuussa 2016 (15.5.) seuran kotimaanretken kohteena olivat pää- kaupunkiseudun maalinnoitteet. Retkellä oli mukana myös sotahistoriasta innostuneita seuran jäsenten lapsia ja lapsenlapsia. Oppaana toimi arkeologi John Lagerstedt. Lisäksi seura järjesti elokuun lopussa retken Isosaaren linnakesaarelle. Oppaina tällä retkellä toimivat kapteeniluutnantti Klaus Fromholz ja tiedottaja Anu Vuorinen.509 Elokuussa 2017 seura järjesti 19.–20.8. retken Örön ja Gyltön linnak-

181 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 182

Sotahistoriallisen Seuran tulevaisuus? Toukokuussa 2016 seuran ⎮ kotimaanretken kohteena olivat pääkaupunkiseudun maalinnoitteet. Retkellä oli mukana myös sotahistoriasta innostuneita seuran jäsenten lapsia ja lapsenlapsia. Oppaana toimi arkeologi John Lagerstedt. Kuva sshs.kuvat.fi.

182 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 183

keille, joissa tutustuttiin linnakkeiden historiaan ja tykkipattereihin. Op- paina toimivat seuran hallituksen jäsen, tietokirjailija Johanna Pakola ja Gyltön saaren yrittäjä Daniel Wilson. Tälle retkelle osallistui 56 henkilöä. Syksyllä 2017 (17.9.) järjestettiin myös päiväretki Itä-Lapin taistelupaikoille. Retki liittyi Rovaniemellä edellisenä päivänä pidettyyn maakun- taseminaariin. Oppaana toimi alueen sotahistoriaan perehtynyt ja siitä myös kirjoittanut ja julkaissut Pentti Airio.510 Heinäkuun 26. päivänä 2018 seuran oli tarkoitus tutustua Bengt- skärin majakkasaaren taisteluihin jatkosodassa 26.6.1941 ja Hangon sotahistoriaan. Venematka Bengtskäriin jouduttiin kuitenkin peruutta- maan, koska tuuli oli niin kova, että rantautuminen saareen ei olisi on- nistunut. Tämän vuoksi Bengtskärin taistelut tarkasteltiin Hangon Tul- liniemessä, missä pääkohteina olivat saksalaisten huoltotukikohta, vankileiri ja inkeriläisten siirtoleiri. Varakohteena tutustuttiin Hangon edustalla Gustafsvärnin pieneen Ruotsin-vallan aikaiseen linnakkeeseen. Op- paana retkellä oli seuran hallituksen jäsen Jari Forsblom. Tulliniemen ar- keologisia kaivauksia esitteli arkeologi Jan Fast. Lisäksi retkellä vierailtiin Hangon rintamamuseossa Lappohjassa.511

183 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 184

Lopuksi

Sotahistoriallinen Seura perustettiin tammikuussa 1944 Sotamuistoyh- distyksenä. Yhdistyksen toiminnan päämääränä oli sotamuistoja kerää- vien Sotamuseon ja Sota-arkiston tukeminen Suomen puolustusvoimissa. Jatkosodan jälkeisten »vaaran vuosien» olosuhteissa Sotamuisto- yhdistyksen toiminta jäi kuitenkin vähäiseksi. Vuonna 1949 Sotamuistoyhdistyksen toimintaa laajennettiin siten, että se tuli toimimaan kaikkien ase- ja varushistorian harrastajien, tutkijoiden ja keräilijöiden yhdyselimenä. Tästä vuodesta alkaen Sotahisto- riallisen Seuran voidaan katsoa toimineen säännöllisesti aina tähän päi- vään. Vuonna 1949 Sotamuistoyhdistyksen nimi myös muutettiin Sota- museoseuraksi, joka sai uudet Oikeusministeriön vahvistamat säännöt kesäkuussa 1951. Jo tuolloin seuran jäsenkuntaan haluttiin mukaan aktiivisia sotahistorian harrastajia eikä vain esineellisen sotahistorian ammattilaisia tai sotahistorian tutkijoita. Vuonna 1957 Sotamuseoseuran nimi muutettiin muotoon Sotahisto- riallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Sotahistorian aineiston runsaus ja merkitys sekä tarve vaikuttaa sotahistorian koko alaan liit- tyvään tutkimukseen ja tehdä sotahistoriaa tunnetuksi yleisön keskuudessa johtivat lopulta siihen, että Sotamuseoseuran toiminta Sotamu- seon ja Sota-arkiston kannatusyhdistyksenä koettiin liian kapea-alaiseksi. Tämän vuoksi Sotahistoriallisen Seuran uusissa säännöissä (1958) pää- määräksi määritettiin sotahistoriallisen tutkimustyön ja asianharrastuksen aatteellinen ja taloudellinen tukeminen. Tähän päämäärään seura pyrki järjestämällä näyttelyitä, esitelmiä, elokuvaesityksiä ja muunlaisia valistustilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa. Nykyisen nimensä (Suomen Sotahistoriallinen Seura ry, Krigs- historiska Samfundet i Finland, The Association for Military History in Finland) seura sai tammikuussa 2004, jolloin seura täytti 60 vuotta. Myös seuran sääntöjä päivitettiin tuolloin.

184 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 185

Seuran toiminnan päämuodot kuluneina vuosikymmeninä ovat olleet esitelmät, retket ja matkat, yleisöseminaarit, luentosarjat, kirjamessut, sotatieteiden päivät, pro gradujen palkitseminen ja asiantuntijateh- tävät. Lisäksi seura on osallistunut, varsinkin toimintansa alkuvuosina, useiden kotiseutujuhlien järjestämiseen. 75 toimintavuoden aikana seuran järjestämissä tilaisuuksissa on kuultu noin 250 esitelmää, mikä tarkoittaa keskimäärin yli kolmea esi- telmää vuodessa. Retkiä ja matkoja on tehty runsaat 130, joista 55 on tehty ulkomaille. Ulkomaanmatkoista Venäjän-matkoja näistä on ollut noin puolet, 27, joista Neuvostoliiton aikana tehtiin kaksi matkaa Le- ningradiin ja yksi matka Viroon. Tukholmassa on käyty kahdesti ja Poh- jois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa kerran. Loput ulkomaanmatkat on tehty Pohjois-, Keski-, Itä- ja Etelä-Eurooppaan Ranskaan, Saksaan, Bel- giaan, Hollantiin, Italiaan, Espanjaan, Englantiin, Puolaan, Ukrainaan, Bulgariaan, Latviaan ja Viroon. Myös yksi kaukomatka Vietnamiin on ollut ohjelmassa vuonna 2016. Viimeisinä vuosikymmeninä ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut merkittävästi. Tällä on vastattu jäsenkun- nan toiveisiin. Yleisöluentosarjoja ja -seminaareja seura on järjestänyt kolmisen- kymmentä. Näistä yhdeksän on ollut useita viikkoja kestäneitä luentosarjoja, joissa viikoittain järjestettiin ajankohtaiseen teemaan liittyviä esi- telmätilaisuuksia. Yleisöluentosarjat aloitettiin Talvisota-teemalla vuonna 2009, jolloin talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta, ja niitä ryhdyttiin järjestämään lähes vuosittain. Seura on ollut omalla ohjelmallaan mukana myös Maanpuolustus- korkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran järjestämillä Sotatietei- den päivillä alusta eli vuodesta 2000 alkaen. Pro gradu -palkintoja Suomen yliopistoissa valmistuneille laadukkaille sota- ja sotilashistorian pro gradu -tutkimuksille seura on jakanut vuosittain vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2018 loppuun mennessä pro gradu -palkintoja on jaettu kaikkiaan 48 kappaletta palkintosumman ollessa yhteensä 70800 euroa. Seuran julkaisut ovat myös ansainneet paikkansa sotahistorian alan tutkimuskirjallisuuden joukossa. Tänään Sotahistoriallinen Aikakaus- kirja on arvostettu tieteellinen julkaisu, joka tarjoaa julkaisufoorumin sekä tutkijoille että sotahistorian harrastajille. Seuran hallintoa on rationalisoitu vuosien varrella. Nykyisin seuran

185 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 186

hallintoa ohjaavat pitkän tähtäimen suunnitelma, strategia-asiakirja ja toimintakäsikirja. Apuna hallinnossa ovat kotisivut, jotka palvelevat sekä seuran jäsenkuntaa että suurta yleisöä. Erittäin suosittuja kotisivuilla ovat olleet Sotahistorialliset kohteet -tietokanta sekä Kansa taisteli -lehtien sähköiset versiot ja myös lehden julkaisemattomien kirjoitusten sähköi- set versiot. Seuran talous on ollut kunnossa jo pitkään. Tämän ovat mahdollista- neet jäsenmaksutulot ja tukijoilta saadut avustukset. Tänään seura on keskisuuri suomalainen jäsenseura. Jäsenmäärän kehitys on ollut vii- meisinä vuosina loivasti kasvava. Jäsenten keski-ikä on kuitenkin yli 70 vuotta512. Nykyisin ihmisillä on paljon erilaisia mahdollisuuksia käyttää vapaa-aikaansa. Seuran näkökulmasta tämä tarkoittaa nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Mikko Karjalaisen mukaan kahta asiaa: Riittääkö seuralle jäseniä ja riittääkö aktiivisia toimijoita, jotka käyttävät vapaa-aikaansa seuran toiminnan järjestämiseen.513 Jotta seuran jäsenmäärä pysyisi nykyisellään yli 1000 jäsenessä, seuran on tulevaisuudessa panostettava uusien jäsenten rekrytointiin. Kiinnos- tus sotahistoriaan on Suomessa kuitenkin suuri, joten mahdollisuuksia jäsenmäärän säilyttämiseen on. Seuralle tämä tarkoittaa sitä, että toiminta on pidettävä sellaisena, että se houkuttelee sotahistoriasta kiinnostuneita. Seuran hallituksen tavoitteena on myös pidentää jäsenten jä- senenä oloaikaa, joka Karjalaisen mukaan tarkoittaa sitä, että seuran on pyrittävä saamaan toimintaansa mukaan nykyistä nuorempia jäseniä. Tämän vuoksi seura on mennyt mukaan muun muassa sähköiseen ja so- siaaliseen mediaan. Tällä hetkellä seurassa tarkkaillaan, miten ne otetaan vastaan ja paljonko niissä on vierailijoita, mutta toistaiseksi seuran toimintoja ei ole tarkoitus lisätä, vaan sähköinen ja sosiaalinen media on seuran nykyisiä toimintoja täydentävä. Jos tilanne muuttuu ja voimava- rat sallivat, muutoksiin reagoidaan, mutta sellaisia toimintoja, joita ei pystytä ylläpitämään, ei luoda.514 Seura ei myöskään toimisi ilman aktiivisia toimihenkilöitä. Sellaisia seuran johtokuntaan, sittemmin hallitukseen, ja eri toimielimiin on aina löytynyt, vaikka työtä on tehty talkooperiaatteella. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.515 Suuri kiitos seuran aktiivisista vuosikymmenistä kuuluu kaikille niille henkilöille, jotka omalta osaltaan ovat olleet seuran toimintaa suunnittelemassa ja järjestämässä. Seuran 75 vuotta ovat olleet toiminnantäyteisiä, ja seura on täyttänyt ja ansainnut paikkansa sota-

186 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 187

historiallisen tutkimustyön ja asianharrastuksen tukijana. Tulevaisuutta pohtiessaan seuran hallitus on myös joutunut mietti- mään, mitä toimintoja kehitetään ja tarvitaanko uusia toimintamuotoja. Samoin on pohdittu sitä, mitä kehittyvä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa. Nyt näitä kehityskulkuja voi vain arvailla, mutta tarpeen ja mahdollisuuksien ilmaantuessa niihin on pystyttävä reagoimaan, jotta seura pystyy tarjonnallaan edelleen kilpailemaan potentiaalisten jäsen eh- dokkaiden muiden harrastusmahdollisuuksien kanssa. Ja pysyäkseen ajassa mukana seura tarvitsee hallintoonsa Karjalaisen mukaan myös säännöllisesti uusia henkilöitä uusine ideoineen ja kykyineen. Siksi on olennaista löytää seuran jäsenkunnasta ja sen ulkopuoleltakin osaajia, jotka pystyvät seuran toimintaa kehittämään. Tällä tavalla seuran toiminta pystytään pitämään riittävän kiinnostavana myös nuoremmille sukupolville.516 Tänään jäsenistöltä saadun palautteen mukaan seuralla ei ole tarvetta suuriin toiminnallisiin muutoksiin. Isoja uhkakuvia ei myöskään ole, ja talous on hyvässä kunnossa517. Ajassa on kuitenkin pysyttävä mukana. Muuten menetetään asemat kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta. Toivotta- vaa on myös, että sodankäyneen sukupolven lasten – joista seuran jä- senmäärä 2000-luvulla on pääasiassa koostunut – jälkeen Suomesta löy- tyy uusia sotahistoriasta kiinnostuneita sukupolvia, joita seura pystyy rekrytoimaan jäsenikseen. Tällä tavalla seura pystyy jatkamaan toimintaansa aktiivisena kohti satavuotisjuhlia.

187 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 188

188 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 189

Lähteet

Kansallisarkisto

Sotamuseoseuran asiakirjat rv. 1949–1957, Sotahistoriallinen Seura, Pk-2604, D7, 186/V Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mapit 1–8, 11–16, 21, 23

Kauppaneuvos Werner Hacklinin upseerikoulutuksen säätiön arkisto, Pääesikunta

Kauppaneuvos Werner Hacklinin upseerikoulutuksen säätiön arkisto II vuosilta 1971– 1978

Suomen Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto

Sotahistoriallisen Seuran hallituksen extranet-kokouspöytäkirjat http://www.sshs.fi/yleisesittely/saannot/ http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/ http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/vuosikokouspoytakirjat/ http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/ http://kansataisteli.sshs.fi http://www.sshs.fi/gradupalkinto/palkitut/ http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat+1-15+digitoidut/ http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat+16-30+digitoidut/ http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/

Suomen Sotatieteellisen Seuran sähköinen arkisto

Aineistoa Sotatieteiden päivistä.

Tekstissä mainitut opinnäytteet

Airio, Pentti: Yrjö Keinonen. Uudistajaksi asetettu, Edita Prima Oy 2007. Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin- Ribbentropin-sopimus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004. Kesseli, Pasi: In Pursuit of Mobility. The Birth and Development of Israeli Operational Art. From Theory to Practice, Edita Oyj, Helsinki 2001. Koskimies, Tapio: Puolustuskykyinen valtio vai Ruotsin hälytyskello? Suomen sotilasstrateginen asema kylmän sodan alkuvuosien asiantuntija-arvioissa, Edita Prima, Helsinki 2010. Laaksonen, Lasse: Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila Talvisodan lopussa 1940, Yliopistopaino, Helsinki 1999. Lehti, Aarni: Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle vuosina 1856–1914, Ekenäs Tryckeri, Tammisaari 2003. Leskinen, Jari: Suomen sotilaalliset suhteet Viroon 1930-luvun alusta talvisotaan. Sotilas - johdon arviot Virosta ja toteutettu yhteistoiminta, Helsingin yliopisto 1993. Leskinen, Jari: Vaiettu Suomen silta. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta vuosina 1930–1939, Hakapaino 1997.

189 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 190

Mäkitalo, Janne: Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään : jugoslavialaisen sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen, Juvenes Print, Tampere 2012. Mälkki, Juha: Herrat, jätkät ja sotataito. Kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijan rakentuminen 1920- ja 1930-luvulla »talvisodan ihmeeksi», Hakapaino, Helsinki 2008. Pajunen, Jussi: Ilmatähystyspalveluksesta alueelliseen ilmavalvontaan. Suomen ilmavalvonnan kehittäminen 1930–1942, Juvenes Print, Tampere 2017. Palokangas, Marko: Räjähtävää tyhjyyttä. Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa, Waasa Graphics, Vaasa 2014. Salminen, Pertti: Puolueettomuuden nimeen. Sotilasjohto Kekkosen linjalla ja sen sivussa 1961–1966, Suomen mies, Helsinki 1995. Tala, Henrik: Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat. Ranskan apu Suomelle 1939–1940, Bookwell Oy, Porvoo 2014. Tiihonen, Tapio: Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944, Yliopistopaino, Helsinki 2000. Tynkkynen, Vesa: Suomalaisen taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet, Suomen historian lisensiaattityö, Helsingin yliopisto 1994. Tynkkynen, Vesa: Hyökkäyksestä puolustukseen. Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa, Nettopaino Oy, Joutsa 1996.

Kirjallisuus ja artikkelit

Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain: Lapin sota 1944–1945, Kirjayhtymä, Helsinki 1980. Arméer i Finland. Erfarenheter 1713–1721 och före 1808–1809. Rapport från ett miniseminarium i Helsingfors den 27–28 september 2003 med deltagare från Krigshistoriska Samfundet I Finland och Föreningen Armémusei Vänner I Sverige, Statens Försvarshistoriska Museer, Västervik 2004. Aunesluoma, Juhana ja Häikiö, Martti: Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, WSOY, Porvoo 1995. Castrén, Klaus: Karjalan ratsujääkärirykmentti Viipurissa 1918–1920. Upseeristo ja siviili- virkamiehistö, Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja 8, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 1996. Ekman, Torsten: Suomen kaarti 1812–1905, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler, WSOY Porvoo, Helsinki 1966. Herttua asetettu konkurssiin – koko toiminta loppumassa, https://www.puruvesi.net/2017/ 10/04/herttua-asetettu-konkurssiin/ Konkurssiin mennyt Herttua pantiin myyntiin 2,4 miljoonalla eurolla, https://www.puruvesi.net/2018/01/26/konkurssiin-mennyt-herttua- pantiin-myyntiin-24-miljoonalla-eurolla/ Historiallinen Aikakauskirja 1/1974. In Memoriam, Kylkirauta 1/2014. Jalonen, Jussi: On behalf of the emperor, on behalf of the fatherland : Finnish officers and soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the battlefields of Poland, 1831, Leiden, Brill 2015. Jussi Turtola, https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Turtola Juutilainen, Antti: Ilomantsi – Lopultakin voitto. Ryhmä Raappanan taistelut 26.7. – 13.8.1944, Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja 7, Kirjapaino Oy West Point, Rauma 1994. Kesseli, Pasi: Sotahistoriaa vai sotilashistoriaa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2010. Kesseli, Pasi: Tutkivien upseerien tukena. Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiö upseerikoulutuksen edistämiseksi 1943–2018, Juvenes Print, Tampere 2018. Koskimaa, Matti: Murtajan tykistö. 2. Divisioonan tykistön taistelut 1941–1944, WSOY Porvoo 1994.

190 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 191

Konovaltjuk, Pavel ja Lyth, Einar: Vägen till Poltava. Slaget vid Lesnaja 1708, Svenskt Militärhistorisk bibliotek 2009. Kuka on kukin (Aikalaiskirja) 1978, http://runeberg.org/kuka/1978/0279.html Lappalainen, Jussi T., Ericson Wolke, Lars ja Pylkkänen, Ali: Sota Suomesta. Suomen sota 1808–1809, Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2007. Lappalainen, Matti: Ajan saatossa tutkimusta tukien ja perinteitä vaalien, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1984. Lehtonen, Yrjö: Sotahistoriaa neljän valtakunnan alueella, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 32, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2012. Lukkari, Matti: Asekätkentä, Otava 1984. Maanpuolustuskorkeakoulun kotisivut, https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotatieteet2018 Malkamäki, Raimo: Pilvenveikot kertoivat kokemuksiaan Suomen ilmasotaseminaarissa 19.–20.11.2005, Feeniks 1/2006. Maunola, Kimmo: Sotamuseon vaiheita viiden vuosikymmenen aikana teoksessa Sotatieteen laitos: Seppelöity miekka. Sotatieteen laitos 1925 – 1985, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1985. Mielenkiintoisia arviointeja Kannaksen taisteluista 1944, Helsingin Sanomat 20.5.1965. Mikola, Keijo: Eversti Kemppi Viipurin puolustajana, Parole, toukokuu 1973. Nieminen, Jarmo: Santahamina. Sotilassaaren luontoaarteet, Edita Prima, Helsinki 2009. Nieminen, Jarmo: Santahamina. Sinivalkoinen saari, Juvenes Print, Tampere 2012. Norsk Militært Tidskrift n:o 1/1974. Nyman, Kristina: Finland’s war years 1939–1945 : a list of books and articles concerning the Winter War and the Continuation War, excluding literature in Finnish and Russian, Oy Länsi-Savo, Mikkeli 1973. Paavilainen, Marko: Murhatut veljet. Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2016. Raunio, Ari (toim.), Jouko, Petteri, Kesseli, Pasi ja Kulomaa, Jukka: Suursotien vuosisata. Sodan ja taistelun kuva 1900-luvulla, Hakapaino Oy, Helsinki 2002. Raunio, Ari: Sotatoimet. Suomen sotien 1939–1945 kulku kartoin, Genimap Oy 2004. Roudasmaa, Stig: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa, Sotamuseon julkaisuja 1/1997. Rönnqvist, Lars ja Vuorenmaa, Anssi: Törnin jääkärit, WSOY, Porvoo 1993. Saarinen, Eero-Eetu: Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet. Lammin, Urjalan, Oriveden ja Saarijärven reservikomppaniat 1883–99, Hata Oy, 1967. Sagris, Sven-Allan: Lagedi. Aeg ja inimesed, OÜ Mixi Kirjastus, 2008. Sammanbrott eller ett lysande försvar, Hufvudstadsbladet 19.5.1965. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1980. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1982. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1984. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4, Vaasa Oy:n Kirjapaino, Vaasa 1985. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 5, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1986. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6, Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1987. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 7, Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1988. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 8, Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1989. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 9, Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1990. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 11, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993. Torjuntavoitto 1944. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997. Suomi valvonnassa 1944–1947. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997.

191 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 192

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17, Hakapaino Oy, Helsinki 1999. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 18, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000. Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22, RT-Print Oy, Pieksämäki 2003. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23, RT-Print Oy, Pieksämäki 2004. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24, RT-Print Oy, Pieksämäki 2005. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25, Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski 2006. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 29, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2010. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2010. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 31, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2011. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 32, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2011. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 33, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2013. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 34, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2014. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 35, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2015. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 36, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2016. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 37, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2017. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VIII, Oy Kodaprint Ab, Tapiola 1974. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja IX, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1976. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja X, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1978. SOTAHISTORIALLINEN SEURA r. y. SÄÄNNÖT, Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1958. Sotahistoriallisen seuran jäseniä opastettiin Urjalan menneisyyteen, Hämeen sanomat 6.8.66 Sotahistoriallisen seuran retkellä tutustuttiin Urjalan nähtävyyksiin, Forssan lehti 6.8.66 Sotamuseo 1948, SANOMA OY, Helsinki 1948. Sotamuseo 1949, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1950. Sotamuseo III 1950, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1951. Sotamuseo IV 1951, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1952. Sotamuseo V 1953, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1954. Sotamuseo VI 1955, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1955. SOTAMUISTOYHDISTYS r. y., KRIGSMINNESFÖRENINGEN r. f., SÄÄNNÖT 1944, Nelopaino Oy, Helsinki 1944. Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1, WSOY Porvoo 1977. Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 2, WSOY Porvoo 1978. Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 3, WSOY Porvoo 1978. Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 4, WSOY Porvoo 1979. Suomen Sotatieteellisen Seuran kokouspöytäkirja 14.1.1935, http://www.sotatieteet.fi/ toiminta/historiikki, Powerpointesitys ajastettu.pptx Tikka, Marko: Valkoisen hämärän maa? Suojeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918–1921, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. Turtola, Martti: Risto Ryti. Elämä isänmaan puolesta, Otava 1994. Turtola, Martti: Aksel Fredrik Airo. Taipumaton kenraali, Otava, Helsinki 1997. Turtola, Martti: Kyllä täällä kaatuakin voidaan. Suomalainen upseerinkohtalo 1941, Otava, Helsinki 2000. Turtola, Martti: Jääkärikenraali Einar Vihma. Ihantalan taistelun ratkaisija, Otava, Helsinki 2005.

192 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 193

Turtola, Martti: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939–1940, Otava, Helsinki 2008. Tuunainen, Pasi: Tahtojen taisto. Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa, Otava, Keuruu 2010. Tuunainen, Pasi: Marttinen. Kahden armeijan soturi, Otava, Keuruu 2012. Vaahtolammi, Esko: Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta. Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013, Juvenes Print, Tampere 2013. Vahtola, Jouko: Nuorukaisten sota. Suomen sotaretki Aunukseen 1919, Otava, Helsinki 1997. Vilkuna, Kustaa H. J.: Paholaisen sota, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. Visuri, Pekka: Puolustusvoimat kylmässä sodassa. Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945– 1961, WSOY, Porvoo 1994. Ye-eversti V. K. Nihtilä: Kesä 1944 Karjalan Kannaksella, Uusi Suomi 21.5.1965. Ye-eversti fil.tohtori Keijo Johannes Mikola 1909–2001, Tiede ja ase n:o 59, https://journal.fi/ta/article/view/47838

Haastattelut

Pentti Airion haastattelu 6.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa.

Sähköpostiviestit ja puhelut

Kirsi Siitosen sähköpostiviesti kirjoittajalle 16.1.2018. Tapio Koskimiehen sähköpostiviesti kirjoittajalle 22.1.2018. Pirjo Pesosen sähköpostiviesti kirjoittajalle 12.4.2018. Ari Raunion sähköpostiviesti kirjoittajalle 4.6.2018. Markku Palokankaan WhatsApp-viesti kirjoittajalle 31.5.2018, sähköpostiviesti 18.9.2018 sekä puhelinkeskustelut 4.9.2018 ja 5.9.2018. Ahti Lapin sähköpostiviestit kirjoittajalle 11.6.2018, 20.6.2018, 21.6.2018, 21.8.2018 ja 21.9.2018. Jukka Heikkilän sähköpostiviestit kirjoittajalle 18.6.2018, 22.8.2018, 23.8.2018, 31.8.2018, 1.9.2018, 2.9.2018, 18.9.2018 ja 30.9.2018 sekä puhelinkeskustelu 19.6.2018. Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. Puhelinkeskustelu Heikki Pohjolaisen kanssa 18.6.2018. Anja Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 19.9.2018. Carl-Fredrik Geustin sähköpostiviestit kirjoittajalle 9.7.2018, 1.8.2018, 6.9.2018, 9.9.2018, 11.9.2018, 18.9.2018 ja 19.9.2018. Anssi Saaren sähköpostiviesti kirjoittajalle 2.8.2018. Mikko Karjalaisen sähköpostiviestit kirjoittajalle 3.9.2018 ja 5.9.2018 sekä puhelinkeskustelu 4.9.2018. Pentti Airion sähköpostiviesti kirjoittajalle 17.9.2018. Pertti Räisäsen sähköpostiviesti Jukka Heikkilälle 18.9.2018, saatu käyttöön Jukka Heikkilältä. Jari Forsblomin sähköpostiviesti Jukka Heikkilälle 18.9.2018, saatu käyttöön Jukka Heikkilältä. Jari Forsblomin sähköpostiviestit kirjoittajalle 20.9.2018 ja 24.9.2018. Ari Raunion sähköpostiviesti kirjoittajalle 24.9.2018.

193 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 194

Muut lähteet

Palokangas, Markku: MUISTOJA JA MIELEEN JÄÄNYTTÄ, julkaisematon käsikirjoitus, lähetetty kirjoittajalle 19.7.2017. Kirjoittajan muistelmia varapuheenjohtaja- ja puheenjohtajakausilta vuosina 2006–2012. Rahanarvonkerroin 1860–2014, http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01- 19_tau_001.html Suomen Sotahistoriallisen Seuran kotisivut, https://www.sshs.fi/ Taisto-tietokanta, https://mpkk.finna.fi/ Tieteellisten seurain valtuuskunnan kotisivut, https://www.tsv.fi/fi/

194 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 195

LÄHDEVIITTEET

1 Nimi oli vuoteen 2004 saakka Sotahistoriallinen Seura ry. Tässä historiassa myös vuoden 2004 jälkeen Suomen Sotahistoriallista Seuraa kutsutaan lyhyyden vuoksi pääasiassa vain Sotahistorialliseksi Seuraksi tai seuraksi. 2 Lappalainen, Matti: Ajan saatossa tutkimusta tukien ja perinteitä vaalien, Sota - historiallinen Aikakauskirja 3, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1984, s. 6–7. Ks. Suomen Sotatieteellisen Seuran kokouspöytäkirja 14.1.1935, http://www.sotatieteet.fi/toiminta/historiikki, Powerpointesitys ajastettu.pptx. 3 Lappalainen (1984), s. 6 ja 8 ja Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 21. Kansallisarkisto (KA). 4 Lappalainen (1984), s. 9 ja Sotamuistoyhdistyksen pöytäkirja 19.5.1944, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. – Kapteeni, sittemmin majuri ja kamarineuvos Reino Palmroth oli tunnettu suomalainen sanoittaja, radiotoimittaja ja kirjailija. Hänet tunnettiin erityisesti nimimerkeistä Palle ja Reino Hirviseppä. 5 Lappalainen (1984), s. 9. – Viljo Mansikka oli kansanrunoudentutkija ja Toivo Okkola Urheilumuseon museonhoitaja. 6 Lappalainen (1984), s. 9. – Torsten Steinby (sittemmin filosofian tohtori ja professori) oli toimittaja, kirjailija ja historioitsija. Hän toimi Hufvudstadsbladetin pää - toimittajana vuosina 1960–1974. 7 Sotamuistoyhdistyksen pöytäkirja 19.5.1944, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. – Einar W. Juva oli Turun yliopiston rehtori ja Suomen historian professori. Eino E. Suolahti (sittemmin WSOY:n kirjallinen johtaja, Akateemisen kirjakaupan johtaja ja professori) oli historian ja latinankielen opettaja Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Kustaa Vilkuna (sittemmin akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija) oli Sanakirjasäätiön apulaisjohtaja, Harry Röneholm kuvataiteilija ja sisustussuunnittelija ja Suomen messujen toimitusjohtaja. Walter Rydman oli kauppaneuvos ja Stockmann AB:n apulaistoimitusjohtaja (sittemmin toimitusjohtaja). Risto Orko oli Suomi-Filmin studion ylijohtaja ja Eero Kuussaari heimosoturi ja sotahistorioitsija. Lauri Leander toimi 1930-luvulla mm. Sotamuseo - lautakunnan ja Sota-arkistolle uuden ohjesäännön laatineen komitean jäsenenä ja sotien jälkeen Liikesivistysrahaston toimitusjohtajana, ja Albert Hämäläinen oli suomalais-ugrilaisen kansantieteen professori Helsingin yliopistossa. 8 Väliaikaisen johtokunnan pöytäkirja 19.5.1944, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. Tässä historiassa markkojen arvon muuntamisessa euroiksi on käytetty Tilastokeskuksen ylläpitämää Rahanarvonkerrointa 1860–2016, https://www.stat.fi/til/khi/2016/khi_2016_2017-01-13_tau_001.html, viitattu 4.9.2018. 9 Väliaikaisen johtokunnan pöytäkirja 19.5.1944, Sotamuistoyhdistyksen yhdistysrekisteriote ja Päämajan sotahistoriallisen toimiston asiak n:o 69/Shist./2/1.2.44, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA ja Lappalainen (1984), s. 9. 10 Lappalainen (1984), s. 12 ja Sotamuistoyhdistyksen yhdistysrekisteriote, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. 11 SOTAMUISTOYHDISTYS r. y., KRIGSMINNESFÖRENINGEN r. f., SÄÄNNÖT 1944, Nelopaino Oy, Helsinki 1944. 12 Pöytäkirja Sotamuistoyhdistyksen perustavasta kokouksesta 18.1.1944, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. – Lahjoittajia olivat Malmin Sähkölaitos Oy, Saponia Oy, Teo Oy, Sandudds Fabriker, Maanviljelyskonetehdas Oy, Helsingin Autokoritehdas, Primo Oy, Kolsyrefabriken Grönberg & C., K. A. Weiste Oy, Tikkurilan Silkki, Riihimäen lautatarha, Helsingin turkisteollisuus, Oy Autokoriteollisuus, S. Metallikutomo, Suomen Mineraali, F. Fläktfabriken Ab, V. W. Holmbergin jälk. Oy, Fabr. Edw. Öhman, Parke Oy ja Oy Semptalin Ab. 13 Lappalainen (1984), s. 12 ja Sotamuistoyhdistyksen yhdistysrekisteriote, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1 ja Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 21, KA. – Lappalainen mainitsee Oikeusministeriön päätöksen

195 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 196

päivämääräksi 2.10.1949. Kyseessä lienee kirjoitusvirhe. Ehdolla oli myös ruotsalaisen esikuvan Föreningen Armémusei Vänner mukainen nimi Sotamuseon ystävät r.y., Krismuseets vänner r.f. 14 Lappalainen (1984), s. 15 ja 18–19. – Varsinaiset jäsenet olivat: kenraalimajuri evp. Väinö Oinonen (puheenjohtaja), kenraaliluutnantti Harald Öhqvist, professori Arvi Korhonen, kauppaneuvos Walter Rydman, filosofian tohtori Kustaa Vilkuna, laki - tieteen tohtori Ilmo Ollinen, filosofian maisteri (myöh. professori h.c.) Hannes Reenpää, joka oli kirjankustantaja ja Otavan kirjallinen johtaja, everstiluutnantti evp. Birger Linkomies, everstiluutnantti Ahti Paulaharju, Suomen messujen isännöitsijä Olavi Parkkinen ja itseoikeutetut jäsenet sotahistoriallisen toimiston päällikkö, everstiluutnantti (sittemmin eversti) Uljas Rauanheimo, sotamuseolautakunnan puheen johtaja, tohtori Nordman, sotamuseonhoitaja, maisteri Rekola ja sota- arkistonhoitaja, maisteri Kujala. Varajäsenet olivat toimitusjohtaja Harry Röneholm, toimitusjohtaja Olli Calonius, jääkärieversti Eero Kuussaari ja kamreeri Wilho Schildt. 15 Sotamuistoyhdistyksen säännöt (1944) ja yhdistysrekisteriote, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 16 Johtokunnan kokouspöytäkirja 26.2.1954, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA ja Lappalainen (1984), s. 19. 17 Lappalainen (1984), s. 19. – Viljanen valittiin sittemmin vuonna 1964 uudelleen tuolloin jo nimensä muuttaneen Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtajaksi. 18 Pöytäkirjat ja muu aineisto 1943–1950, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. – Kesän 1950 retki maksoi mukana olijoille 1000 markkaa (nykyrahassa noin 40 euroa) sisältäen kuljetuksen ja yöpymisen. 19 Toimintakertomus vuodelta 1951, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 20 Kiertokirje N:o 4/52, 12.9.52, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 21 Vuosikokouspöytäkirja 19.2.1952, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 22 Kiertokirje N:o 3/53 ja kiertokirje N:o 5/53, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Raaseporissa oppaana oli everstiluutnantti Keijo Mikola ja Hangossa everstiluutnantti Reino Aaltonen. 23 Johtokunnan kokouspöytäkirja 16.5.1953 (puhelinkokous), Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 24 Kiertokirje N:o 2/54, 5.3.54, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 25 Kiertokirje N:o 4/54 ja kiertokirje 5/54, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Nordström oli jääkärieverstiluutnantti. Päivällisen aikana kenraalimajuri Sario piti esitelmän. Aihe ei lähteistä selviä, mutta todennäköisesti liittyi matkan teemaan. 26 Kiertokirje N:o 1/55, 16.2.1955 ja kiertokirje N:o 3/55, 3.8.1955, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA ja Lappalainen (1984), s. 45. 27 Samat ja Sotamuseoseuran kirje johtaja Risto Kavanteelle Sanoma Oy:ssä 31.8.1955 ja Sotamuseoseuran kirje johtaja Ensio Hukkataipaleelle Ulkomainos Oy:ssä, Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 28 Kiertokirje N:o 4/56, 2.8.1956, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Oppaina retkellä olivat dosentti Arvo Viljanti (Turku Kustaa Vaasan aikana), everstiluutnantti Heikki Kuistio (Turku sodassa), professori Einar W. Juva (Turun tuomiokirkko), filosofian maisteri Irja Sahlberg (Turun linna), eversti Veikko Alfred Korttila (3. Prikaati) ja Liedon Vanhalinnassa tilanomistaja. 29 Sotamuseo 1948, SANOMA OY, Helsinki 1948, s. 11 ja 14–18, Sotamuseon asiakirja 16.4.1945, Helsinki, Puolustusministeriön asiak N:o 1730/316/45/5.3.1945 ja päiväämätön kirje puolustusministerille .2.1953, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, pöytäkirjat ja muu aineisto 1943–1950, KA. 30 Maunola, Kimmo: Sotamuseon vaiheita viiden vuosikymmenen aikana. Teoksessa

196 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 197

Sotatieteen laitos: Seppelöity miekka. Sotatieteen laitos 1925–1985, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1985, s. 218. 31 Maunola (1985), s. 218–219. 32 Lappalainen (1984), s. 53–55, Sotamuseo 1948, Sanoma Oy, Helsinki 1948, Sotamuseo 1949, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1950, Sotamuseo III 1950, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1951, Sotamuseo IV 1951, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1952, Sotamuseo V 1953, Satakunnan Kirja - teollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1954 ja Sotamuseo VI 1955, Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n kirjapaino, Pori 1955. – Sotamuseo III 1950 oli ensimmäinen kirja, jolla on järjestysnumero. Sittemmin vuosina 1971–1978 julkaistiin vielä neljä Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo -vuosikirjaa. Nämä julkaisut (VII–X) olivat jatkumoa Sotamuseo- vuosikirjoille. 33 Kansallis-Osake-Pankin kirje 4.5.1949, kiitoskirje Oy Stockmann Ab:lle 27.5.1949, kiitoskirje Maanviljelyskonetehdas Oy:lle 27.5.1949 ja kiitoskirje Enso-Gutzeit Oy 15.11.1949, Sotamuseoseura r.y:n toiminta kertomus v:lta 1949 ja tilintarkastus - kertomus 13.2.1950, pöytäkirjat ja muu aineisto 1943–1950, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA. – Kansallis-Osake-Pankki, Oy., Stockmann Ab., Riihimäen Lasi Oy. ja Maanviljelyskonetehdas Oy. lahjoittivat kukin 10000 markkaa ja Enso-Gutzeit Oy 5 000 markkaa. Vuoden 1949 tilinpäätös lienee Sotamuisto - yhdistyksen ja Sotamuseoseuran ensimmäinen tilinpäätös. Varhaisempia tilinpäätöksiä ei arkistosta löydy. 34 Sotamuseoseuran asiakirjat rv. 1949–1957, Sotahistoriallinen Seura, Pk-2604, D7, 186/V, KA. – Lahjoittajajäsenet ja summat olivat: Enso Gutzeit 5 000 mk, Kansallis- Osake-Pankki 10 000 mk, Maanviljelyskonetehdas Oy. 10 000 mk, Kustannusosakeyhtiö Otava 2 000 mk, Riihimäen Lasi Oy. 10 000 mk, Oy Stockman Ab. (sic!) 10 000 mk ja Oy. Weilin & Göös Ab. 2 000 mk, Sotamuseoseuran kirje pääjohtaja Lauri Haarlalle Haarla-Yhtymään Tampereelle 23.10.1953 ja Raf. Haarla Oy:n vastauskirjeet 24. ja 30.10.1953. 35 Vuosikokouspöytäkirja 23.2.1951, vuosikokouspöytäkirja 19.2.1952, vuosikokous - pöytäkirja 27.2.1953, omaisuustase 31.12.1954, omaisuustase 31.12.1955, omaisuustase 31.12.1957, toimintakertomus v:lta 1955 ja omaisuustase 31.12.1957, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Viaporin muistojuhlan lipputulot olivat kaikkiaan 142 000 markkaa. Kulujen jälkeen voitoksi jäi mainittu 46000 markkaa. 36 Vuosikokouspöytäkirja 23.2.1951, vuosikokouspöytäkirja 27.2.1953 ja vuosikokous - pöytäkirja 28.2.1955, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 37 Tilintarkastuskertomus 13.2.1950, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 1, KA ja toimintakertomus v:lta 1957, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Henkilöjäsenet maksoivat seuran jäsenmaksun vuosittain, ja ainaisjäsenet maksoivat kertasummana koko jäsenyysaikansa. 38 Lappalainen (1984), s. 13 ja toimintakertomus vuodelta 1957, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 39 Samat. 40 Lappalainen (1984), s. 13–14 ja toimintakertomus vuodelta 1957, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Seuran yhdistysjäsennumero on 53229. 41 Sotahistoriallinen Seura r. y. Säännöt, Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1958, 2, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 42 Sama, 3§. 43 Sotahistoriallisen Seuran Tiedotuksia N:o 1, 24.3.1958, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 44 Lappalainen (1984), s. 20. – Ilmo Ollinen oli tuolloin Hypoteekkiyhdistyksen toimitus - johtaja ja Väinö Tulosmaa Fennada-Filmi Oy:n studiopäällikkö. 45 Lappalainen (1984), s. 20–21. 46 Sama, s. 21 ja 31.

197 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 198

47 Kiertokirje n:o 3/56, 6.7.1956, kiertokirje n:o 3/57, 4.7.1957 ja toimintakertomus v:lta 1957, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Leningradin- matkalle ilmoittautui yli 30 henkilöä. Hinta oli seuran jäseniltä 16 300 markkaa (noin 425 euroa) ja muilta (ml. lähiomaiset) 17 300 markkaa. 48 Toimintakertomus v:lta 1957, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA ja Lappalainen (1984), s. 46–47. 49 Vuosikokouspöytäkirja 27.2.1959 ja toimintakertomus vuodelta 1958, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Erityisesti pohjanmaalaiset kunnat kysyvät seuralta tietoja Suomen sodan joukko-osastoista, mm. Oravainen (kirje 4.8.1958) ja Siikajoki (kirje 31.1.1958), ja Kauhajoki kysyi esitelmöitsijää Kauhajoen taistelun 150-vuotisjuhlaan (kirje 19.1.1958). 50 Toimintakertomus vuodelta 1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 51 Toimintakertomus vuodelta 1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 47–48. – Ks. myös vuorineuvos Sandellin (Oy Finlayson – Forssa AB) kirje Sotahistorialliselle Seuralle 11.8.1959, seuran kiitoskirje toimitusjohtaja Waldemar Jensenille (Oy Suomen Trikoo Ab) 4.8.1959 ja Aaltosen kirje 8.7.1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. Pyynikin juhlaa tukeneita teollisuuslaitoksia olivat mm. Oy Finlayson – Forssa AB, Oy Suomen Trikoo Ab, Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy, Aaltosen Kenkätehdas Oy ja Osuusliike Tuotanto. 52 Toimintakertomus vuodelta 1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 53 Toimintakertomus v:lta 1955 ja omaisuustase 31.12.1957, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 54 Sama ja omaisuustase 31.12.1957, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. – Osakkeet olivat Kansallis-Osake-Pankin osakkeita N:o 193914 ja N:o 193915. Kumpaakin osaketta seura hankki kymmenen kappaletta. 55 Vuosikokouspöytäkirja 27.2.1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA ja toimintakertomus vuodelta 1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 56 Vuosikokous 29.2.1960, kiertokirje 2/61 28.2.1961 ja professori Korhosen kirje Sota - historiallisen Seuran johtokunnalle 24.3.1960, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 24–25. 57 Kiertokirje 2/61 28.2.1961, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 26. 58 Lappalainen (1984), s. 27. 59 Lappalainen (1984), s. 27, kiertokirje 1/64,12.2.1964 ja Sotahistoriallisen Seuran kirje rouva Anna-Liisa Sariolle 17.2.1964, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 60 Lappalainen (1984), s. 27. 61 Sama, s. 27 ja 30–31. 62 Kiertokirje 1/67, 8.4.1967, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 63 Lappalainen (1984), s. 50 ja seuran kirje toimittaja Esko Viljaselle Forssaan 3.4.1962, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 64 Kiertokirje 4/60, 30.9.1960, kiertokirje 5/61, 24.7.1961, kiertokirje 4/64, 26.7.1962, kierto kirje 3/63, 14.6.1963, kiertokirje 3/64, 16.4.1964, kiertokirje 3/65, 4.5.1965, kierto kirje 4/66, toimintakertomus vuodelta 1967, kiertokirje 2/68, 9.5.1968, kierto - kirje 3/68 ja kiertokirje 2/69, 10.4.1969, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 65 Lappalainen (1984), s. 48–49 ja kiertokirje 3/60, 11.6.1960, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. – Mikkelin seudun retki tehtiin 9.–10.7.1960. Ristiina-juhlan pääjärjestäjä oli 50 vuotta täyttänyt Ristiinan nuorisoseura. 66 Sotahistoriallisen Seuran kirje 1.6.1961 Saimaan Huopatehdas Oy:lle, Lappeenrannan

198 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 199

Rautakauppa Oy:lle, Suke Oy:lle, Lappeenrannan Putkityö Oy:lle, Osakeyhtiö Sofia Zweygberg Aktiebolagille, Karjalan Metsätuote Oy:lle, Lappeenrannan Konepaja Oy:lle ja Chymos Oy:lle, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 49. – Anotut rahasummat vaihtelivat 5000 ja 10000 markan (noin 230 euroa) välillä. 67 Kiertokirje 4/64, 26.7.1962, kiertokirje 3/63, 4.6.1963 ja kiertokirje 3/64, 16.4.1964, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 68 Kiertokirje 4/66, Hämeen sanomat 6.8.1966 ja Forssan lehti 6.8.1966, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 50. 69 Vuosikertomus vuodelta 1967, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 70 Kiertokirje 2/69, 10.4.1969, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 71 Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3 ja Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 72 Vuosikokouspöytäkirja 24.2.1961, kiertokirje 3/61, kiertokirje 6/61, 3.10.1961 ja kiertokirje 7/61, 21.11.61, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 73 Kiertokirje 1/62, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 74 Kiertokirje 2/62, 8.3.1962 ja kiertokirje 3/62, 14.5.1962, kiertokirje 1/63, 3.4.1963, kiertokirje 1/64, 12.2.1964, kiertokirje 3/64, 16.4.1964, kiertokirje 6/64, 17.10.1964, kiertokirje 3/65, 4.5.1965, kiertokirje 1/66, 11.2.1966, kiertokirje 3/66, 2.5.1966, kiertokirje 5/66, 18.11.1966, kiertokirje 1/67, 8.4.1967 ja toimintakertomus vuodelta 1967, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 75 Vuosikokouskutsu 13.2.1965, ja kiertokirje 3/65, 4.5.1965, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA, Lappalainen (1984), s. 42–43, Helsingin Sanomat 20.5.1965, Uusi Suomi 21.5.1965 ja Hufvudstadsbladet 19.5.1965, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 76 Kiertokirje 1/68, 6.2.1968, vuosikokouspöytäkirja 26.2.1968, kiertokirje 2/68, 9.5.1968 ja toimintakertomus 1968, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 77 Kiertokirje 1/69, 3.2.1969 ja kiertokirje 2/69, 10.4.1969, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 78 Opetusministeriön kirje N:o 1222/240 a.d.op.min.1961, 16.8.1961, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. – Ks. myös seuran kirje Jenny ja Antti Wihurin rahastolle 27.5.1961, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. Seura anoi vuonna 1961 rahaa toimintansa tukemiseen myös Jenny ja Antti Wihurin rahastolta 150 000 markkaa (nykyisin runsaat 3400 euroa). Arkistosta ei löydy merkintää siitä, saatiinko mainittua avustusta. 79 Sotahistoriallisen Seuran kirje Opetusministeriölle, Opetusministeriön kirje n:o 4503, 25.6.1963, Sotahistoriallisen Seuran kirje Suomalais-Ruotsalaiselle Kulttuurirahastolle 11.1.1963 ja kiertokirje 2/64, 2.3.1964, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Lappalainen (1984), s. 55. – Seura anoi Opetusministeriöltä 4000 markkaa Rekolan väitöskirjan julkaisemiseksi. Rahaa saatiin 3000 markkaa, joka saatiin nostaa vain sen mukaisesti, kuin rahaa ko. tarkoitukseen tarvittiin. Suomalais- Ruotsalaiselta Kulttuurirahastolta anottiin 4000 markkaa. Lisäksi Maanpuolustuksen Tuki ry:ltä anottiin 1000 markkaa (nykyisin noin 2100 euroa). Näiden saamisesta ei arkistossa ole merkintöjä. 80 Lappalainen (1984), s. 55. 81 Sotahistoriallisen Seuran kirje Valtion Humanistiselle Toimikunnalle 3.12.1964, Sota - historiallisen Seuran johtokunnan kokouspöytäkirja Viljasen kotona 12.5.1965, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler, WSOY Porvoo, Helsinki 1966. – Valtion Humanistiselta Toimikunnalta anottiin 4 000 markkaa, nimenomaan professori Gripenbergin tutkimuksen julkaisemiseksi. 82 Sotahistoriallisen Seuran esitys Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston hoito - kunnalle, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA ja Saarinen,

199 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 200

Eero-Eetu: Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet. Lammin, Urjalan, Oriveden ja Saarijärven reservikomppaniat 1883–99, Hata Oy, 1967. – Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston hoitokunnalta anotun avustuksen summa ei selviä lähteistä. 83 Lappalainen (1984), s. 55, johtokunnan kokouspöytäkirja 25.2.1966, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA, Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1, WSOY Porvoo 1977, Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 2, WSOY Porvoo 1978, Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 3, WSOY Porvoo 1978 ja Sotatieteen laitos: Talvi - sodan historia 4, WSOY Porvoo 1979. 84 Vuosikokouspöytäkirja 27.2.1959, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA ja Lappalainen (1984), s. 69. 85 Vuosikokous 29.2.1960, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 86 Kirje pv:n komentajalle 15.1.65 ja kapteeni Pohjanpään kirje Sotahistoriallisen Seuran puheenjohtajalle 24.5. 65, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. – Vuonna 1965 seura lähetti Puolustusvoimain komentajalle kirjeen, jossa esitettiin muistokilpeä Kaartin kasarmin kadunpuoleiselle seinälle kertomaan ohi kulkijoille Suomen Valkoisesta Kaartista, joka aikoinaan oli majoittunut tähän kasarmiin. Nykyisen Puolustusministeriön rakennuksen seinässä Eteläisellä Makasiini kadulla on muistotaulu. Se on kuitenkin 1960-lukua uudempi. 87 Vuosikokouspöytäkirja 29.2.1960, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA, kiertokirje 4/1961, Suomen Sotahistoriallinen Seura, Pk-2604, D7 186, KA ja Lappalainen (1984), s. 74. 88 Lappalainen (1984), s. 74–75. 89 Sama, kiertokirje 2/62, 8.3.1962 ja Sotahistoriallisen Seuran kirje Koruteollisuus Tillander Oy:lle 13.3.69, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 90 Toimintakertomus vuodelta 1960, toimintakertomus vuodelta 1963, toimintakertomus vuodelta 1966 ja toimintakertomus vuodelta 1967, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3 ja toimintakertomus vuodelta 1971, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 91 Kiertokirje 2/61, 28.2.1961 ja kiertokirje 2/63, 26.4.1963, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, KA. 92 Toimintakertomuksen 1962 liite, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2 ja omaisuustase 31.12.1964, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 3, KA. 93 Omaisuustase 31.12.1965, johtokunnan kokouspöytäkirja 2.12.1966 ja vuosikokous - pöytäkirja 1969, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, omaisuus tase 31.12.1969, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, ja omaisuustaseet 31.12.1961, 31.12.1965 ja 31.12.1969, tiliasiakirjat, rv. 1959–1970, 1988–1993, Pk-2604, D7, 186/V, KA. 94 Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 95 Lappalainen (1984), s. 56–59. – Kirjan toimituskunta päätyi aluksi antamaan kirjalle nimen Historiallisia näkemyksiä. Sotahistoriallisen Seura ja Sotamuseon vuosikirja. Tästä nimestä kuitenkin luovuttiin. 96 Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VII, s. 5. 97 Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VII, Sotahistoriallinen Seura ja Sota - museo, Vuosikirja VIII, Oy Kodaprint Ab, Tapiola 1974, Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja IX, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1976, Sota - historiallinen Seura ja Sotamuseo, Vuosikirja X, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1978, toimintakertomus 1974, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4 ja vuosikokouspöytäkirja 1979, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. – Vuosikirjan VII hinta oli jäsenille 12 markkaa (nykyrahassa noin 16 euroa), muille 15 markkaa ja vuosikirjan X hinta oli jäsenille 20 markkaa (noin 11,5 euroa) ja muille 30 markkaa. Vuosikirjaa X myytiin Akateemisessa Kirjakaupassa ja Sotamuseossa. 98 Samat. – Ks. myös Lappalainen (1984), s. 61–61. Vuosikirjojen 1976 ja 1978 toimitus -

200 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 201

kuntiin kuuluivat puheenjohtajana eversti Vilho Tervasmäki ja jäseninä eversti evp. Lauri Harvila, eversti Matti Lappalainen, filosofian maisteri Markku Melkko, valtio - tieteiden maisteri Markku Palokangas ja yliluutnantti (sittemmin kapteeni) Leo Saulamo. 99 Lappalainen (1984), s. 60–61 ja johtokunnan kokouspöytäkirja 10.5.1979, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 100 Nyman, Kristina: Finland’s war years 1939–1945 : a list of books and articles concerning the Winter War and the Continuation War, excluding literature in Finnish and Russian, Oy Länsi-Savo, Mikkeli 1973, johtokunnan kokous 25.2.1966, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 2, toimintakertomus vuodelta 1973, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA, Historiallinen Aikakauskirja 1/1974 ja Norsk Militært Tidskrift n:o 1/1974. 101 Toimintakertomus vuodelta 1970, toimintakertomus vuodelta 1971, kiertokirje 1/1972, 10.2.1972, toimintakertomus vuodelta 1972, toimintakertomus vuodelta 1973, toimintakertomus vuodelta 1973, kiertokirje 3/75, 29.4.1975 ja kiertokirje n:o 4/75, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, toimintakertomus vuodelta 1976, toimintakertomus vuodelta 1977 ja toimintakertomus vuodelta 1978, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5 ja toimintakertomus vuodelta 1978, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 102 Samat. 103 Toimintakertomus vuodelta 1970, kiertokirje 1/1972, 10.2.1972, toimintakertomus vuodelta 1972 ja toimintakertomus vuodelta 1974, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, toimintakertomus vuodelta 1976, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5 ja toimintakertomus vuodelta 1979, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 104 Toimintakertomus vuodelta 1970 ja toimintakertomus vuodelta 1974, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 105 Kiertokirje n:o 4/75 ja toimintakertomus vuodelta 1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 106 Toimintakertomus vuodelta 1976, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 107 Kirjeluonnos puolustusvoimain komentajalle toukokuussa 1978, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 108 Toimintakertomukset vuosilta 1970–1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4 ja toimintakertomukset vuosilta 1976–1979, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 109 Toimintakertomus vuodelta 1974, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 110 Markku Palokankaan sähköpostiviestin liite MUISTOJA JA MIELEEN JÄÄNYTTÄ kirjoittajalle 19.7.2017. 111 Sama. 112 Sama. 113 Sama. 114 Sama. 115 Toimintakertomus vuodelta 1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4 ja toimintakertomus vuodelta 1976, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 116 Toimintakertomus vuodelta 1977, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 117 Kiertokirje n:o 2/77, 25.4.1977 ja Sotatieteellisen Neuvottelukunnan ylimääräisen kokouksen pöytäkirja 19.5.1976, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA ja Sotatieteellisen Neuvottelukunnan kiertokirje n:o 1/1973, 13.6.1973, Kauppaneuvos Werner Hacklinin upseerikoulutuksen säätiön arkisto II vuosilta 1971– 1978. Pääesikunta. 118 Sotahistoriallisen Seuran kirje Urlus-säätiön hallitukselle 24.3.1972, Suomen Sota -

201 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 202

historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA ja tutkija Anssi Saaren sähköpostiviesti kirjoittajalle 2.8.2018. 119 Lappalainen (1984), s. 67, Sotahistoriallisen Seuran kirje Sisäasiainministeriölle aselaista 10.3.1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA ja puhelinkeskustelu varatuomari Heikki Pohjolaisen kanssa 18.6.2018. 120 Lappalainen (1984), s. 67, Sotahistoriallisen Seuran kirje Sisäasiainministeriölle aselaista 10.3.1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA ja puhelinkeskustelu varatuomari Heikki Pohjolaisen kanssa 18.6.2018. 121 Lappalainen (1984), s. 67–68 ja Sotahistoriallisen Seuran kirje Sisäasiainministeriölle 18.4.1977, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 122 Esitys apurahojen ja stipendien verovapaudesta, muistio, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 123 Lauri Jäntin kirje Sotahistorialliselle Seuralle (Heikki Pohjanpäälle) 21.6.1975, Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA ja Mikola, Keijo: Eversti Kemppi Viipurin puolustajana, Parole, toukokuu 1973. 124 Lappalainen (1984), s. 29 ja 31–33 ja toimintakertomus vuodelta 1976, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. – Lappalainen oli Sotatieteen laitoksen johtaja. 125 Lappalainen (1984), s. 29 ja 31–32, Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 1973, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4 ja Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 1978, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 126 Toimintakertomus vuodelta 1976, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA, Lappalainen (1984), s. 33 ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1 (1980), s. 234–238. 127 Toimintakertomukset vuosilta 1970–1975, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4 ja toimintakertomukset vuosilta 1976–1979, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 128 Toimintakertomus vuodelta 1971, Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 4, KA. 129 Toimintakertomus vuodelta 1976 ja tuloslaskelma 1.1.–31.12.1976, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. 130 Vuosikokouspöytäkirja 25.2.1980, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 131 Toiminnan viisivuotissuunnitelma (1981–1986), Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 132 Sotahistoriallinen Seura ry. Toiminnasta vuosina 1980–1981, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 2 (1982), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1982, s. 268 ja Lappalainen (1984), s. 29. 133 Sotahistoriallinen Seura ry. Toiminnasta vuosina 1982–1983, Sotahistoriallinen Aika - kaus kirja 3 (1984), s. 305 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1986, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6 (1987), Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1987, s. 169. – Rautia oli virkamies Sota-arkistossa ja Pesonen Sotatieteen laitoksen esikunnassa. 134 Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 135 Sotahistoriallinen Seura ry. Toiminnasta vuosina 1982–1983, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 3 (1984), s. 305 ja Kuka on kukin (Aikalaiskirja) 1978, http://runeberg.org/ kuka/1978/0279.html, viitattu 28.8.2018. – Jaakko Ilvessalo oli toiminut mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön kaupallisena neuvoksena vuosina 1966–1970 ja oli Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti ja vt. professori vuosina 1976–1977. 136 Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1985, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 5 (1986), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1986, s. 244, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1986, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6 (1987), s. 169 ja 173 ja vuosikokouspöytäkirja 24.2.1986, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA.

202 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 203

137 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1980–1982, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1983–1985, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7 ja Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1986–1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 138 Muistio puolustusministerille 9.12.1980, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 139 Vuosikertomuksen 1985 liite, aloitteita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 140 Puhelinkeskustelu varatuomari Heikki Pohjolaisen kanssa 18.6.2018 ja puhelinkeskustelut Markku Palokankaan kanssa 4.9.2018 ja 5.9.2018. 141 Sotahistoriallisen Seuran kirje puolustusministerille, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA, puhelinkeskustelu Heikki Pohjolaisen kanssa 18.6.2018 ja puhelinkeskustelu Markku Palokankaan kanssa 5.9.2018. – Aloitteen kypärien hankinnasta myytäväksi teki Markku Palokangas. 142 Vuosikertomuksen 1985 liite, aloitteita, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 143 Lappalainen (1984), s. 61, johtokunnan kokouspöytäkirja 10.5.1979, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5 ja Sotahistoriallisen Seuran ilmoitus 16.7.1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA, Toiviainen, Jaakko: Porrassalmi 1789, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu 1980 ja Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n kotisivut, http://www.sshs.fi/aikakauskirja/ aikakauskirjat+1-15+digitoidut/, viitattu 8.12.2017. – Yhdyspankki, Kansallis-Osake- Pankki ja Helsingin Osakepankki tukivat Porrassalmi 1789 -kirjan julkaisua, ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä saatiin 4 500 markkaa jaettavaksi apurahoina Sotahistoriallisen Aikakauskirjan n:o 1 kirjoittajille. 144 Kiertokirje n:o 3/80, 7.11.1980, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, johtokunnan kokouspöytäkirja 7.11.1985, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA ja Lappalainen (1984), s. 61. – Ks. myös Suomen Kulttuurirahaston kirje 4.4.1978 ja Suomen Akatemian Valtion humanistisen toimikunnan kirje 21.9.1977, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, KA. – Seuran varallisuus mahdollisti Sotahistoriallisen Aikakauskirjan tekemisen ja julkaisun, vaikka muun muassa Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Akatemian Valtion humanistinen toimikunta eivät Seuralle avustusta myöntäneetkään. Aikakauskirjan vapaakappaleet päätettiin seuraavasti: toimitussihteeri 10, toimituskunnan jäsenet 5 ja kirjoittajat sivumäärän mukaan 8, 12 tai 15 kappaletta. 145 Lappalainen (1984), s. 61, johtokunnan kokouspöytäkirja 10.5.1979, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 5, Sotahistoriallisen Seuran ilmoitus 16.7.1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA ja Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n kotisivut, http://www.sshs.fi/aikakauskirja/ aikakauskirjat+1-15+digitoidut/, viitattu 8.12.2017. – Lappalaisen mukaan seuran arkistossa olevista luonnoksista voi päätellä, että seuralle oli suunniteltu tunnusta jo 1950-luvulla. 146 Sotahistoriallisen Seuran ilmoitus 16.7.1981, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 6 KA. – Ensimmäiseen kirjaan saatu rahamäärä oli 4500 markkaa (vajaat 2000 euroa). 147 Kustaa III:n sota Savossa, Helsingin Sanomat 19.10.1980, s. 19, Porrassalmi 1789, Sotaveteraani – Krigsveteranen – 3, kesäkuun 2. päivänä 1980 ja Sotahistoriaa kaikille, Etelä-Suomen Sanomat 22.3.1981, s. 10. 148 Johtokunnan kokous 27.3.1985, kiertokirje 2/86, 15.5.1986, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA ja Backström, Åke: Upseerimatrikkeleita. »Mulli - kurssit». Kadettikoulun numeroimattomat kurssit 1919–1935. Sotia edeltäneet komentajakurssit sekä Sotateknillinen koulu 1923–1939, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Exprintti, Joensuu 1986. – Åke Backström oli vuosina 1983–1986 Suomen suur - lähettiläs Sofiassa Bulgariassa.

203 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 204

149 Johtokunnan kokouspöytäkirja 8.11.1982, kirje Valtion humanistiselle toimikunnalle 24.2.1982 ja kirje Maanpuolustuksen kannatussäätiölle 25.3.1982, Suomen Sota- historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6 sekä Sotahistoriallisen Seuran kirje Maanpuolustuksen kannatussäätiölle 9.6.1982, Suomen Akatemian kirje 27.9 1983 ja johtokunnan kokouspöytäkirja 10.1.1984, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA. – Ks. myös Lappalainen (1984), s. 6–95. Yksi Sotahistoriallisen Aikakauskirjan n:o 3 artikkeleista oli seuran johtokunnan puheenjohtajan eversti Matti Lappalaisen kirjoittama vajaan 80 sivun mittainen artikkeli seuran 40-vuotisesta taipaleesta. 150 Kiertokirje 3/84, 1.11.1983 ja Säännöt Sotahistoriallinen Seura r.y:n ansiomerkkien jakamista varten, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuosina 1982–1983, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3 (1984), s. 305. 151 Samat. 152 Samat. 153 Samat. 154 Samat. – Muutokset sääntöihin oli tehtävä vuosikokouksessa ja hyväksyntä vaati 3/4- enemmistön. Koska vuosikokous järjestettiin samana päivänä kuin pidettiin seuran 40-vuotisjuhla, yleiskokous kutsuttiin koolle 21.11.1983 syyskokouksen yhteyteen. Kokous pidettiin esitelmäkokouksen yhteydessä Pääesikunnan elokuvasalissa. 155 Sotahistoriallisen Seuran 40-vuotisjuhla 20.2.1984, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1984, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4 (1985), Vaasa Oy:n Kirjapaino, Vaasa 1985, s. 201– 202. 156 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4 (1985), s. 202. 157 Sotahistoriallisen Seuran 40-vuotisjuhla 20.2.1984 ja toimintakertomus vuodelta 1984, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 158 Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1984, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4 (1985), s. 202. 159 Kiertokirje n:o 2/80, 12.5.1980, kiertokirje 2/81, 9.4.1981, kiertokirje kesäretkelle -82 ilmoittautuneille 3.8.1982, kiertokirje 3/82 ja toimintakertomus vuodelta 1983, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6 ja syysretken ohjelma 15.9.1984 ja kesäretkisuunnitelma 30.8.–1.9.1985, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, kiertokirje vuoden 1986 kesäretkelle ilmoittautuneille, kierto - kirje 2/87, 11.5.1987, kiertokirje 2/88, 30.4.1988 ja kiertokirje 1989 kesäretkelle ilmoittautuneille, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA, Sota- historiallinen Seura ry. Toiminnasta vuosina 1980–1981, Sotahistoriallinen Aika kaus kirja 2 (1982), s. 270–272, Sotahistoriallinen Seura ry. Toiminnasta vuosina 1982–1983, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3 (1984), s. 306–308, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1984, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4 (1985), s. 202– 203, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1985, Sotahistoriallinen Aika kauskirja 5 (1986), s. 245, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1986, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6 (1987), s. 171, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1987, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 7 (1988), Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1988, s. 185, Sotahistoriallinen Seura r.y. Vuoden 1988 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 8 (1989), Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1989, s. 215 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Vuoden 1989 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 9, Gummerus Oy Kirjapaino, Jyväskylä 1990, s. 204. 160 Kiertokirje vuoden 1986 kesäretkelle ilmoittautuneille, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1986, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6 (1987), s. 171 ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Parolassa oli käyty vuosina 1953 ja 1959 ja Kostianvirralla vuosina 1959 ja 1972. 161 Kiertokirje 2/81, 9.4.1981 ja Sotahistoriallisen Seuran toiminnasta vuosina 1980–1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA ja Sotahistoriallinen

204 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 205

Seura ry. Toiminnasta vuosina 1980–1981, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2 (1982), s. 272. 162 Kiertokirje 2/88, 30.4.1988, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Vuoden 1988 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 8 (1989), s. 215–216. – Matkan hinta oli noin 4 000 markkaa (nyky rahassa runsaat 1100 euroa) henkilöltä. Matkakertomus on aikakauskirjan 8 sivuilla 215–216. 163 Kiertokirje 3/82, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA ja Sota - historiallinen Seura r.y. Toiminnasta vuosina 1982–1983, Sotahistoriallinen Aika kaus kirja 3 (1984), s. 306, Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1984, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4 (1985), s. 202–203 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1985, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 5 (1986), s. 245. 164 Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mapit 6, 7 ja 8, KA. 165 Kiertokirje 1/80, 8.2.1980, kiertokirje n:o 2/80, 12.5.1980, kiertokirje n:o 3/80, 7.11.1980, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 166 Kiertokirje n:o 1/81, kiertokirje 2/81, 9.4.1981 ja kiertokirje 3/81, 15.10.1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA ja Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain: Lapin sota 1944–1945, Kirjayhtymä, Helsinki 1980. 167 Kiertokirje 1/82, 5.2.1982, kiertokirje 2/82 ja kiertokirje 3/82, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. – Seurasta Jatkosota-sarjan tekemiseen olivat asiantuntijoina osallistuneet mm. eversti evp. Vilho Tervasmäki, eversti evp. Keijo Mikola, everstiluutnantti evp. Helge Seppälä ja everstiluutnantti Sampo Ahto. 168 Toimintakertomus vuodelta 1983, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA. 169 Kiertokirje 1/84 ja kiertokirje 2/84, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA ja Lukkari, Matti, Asekätkentä, Otava, Helsinki 2005. 170 Kiertokirje 1/85 ja kiertokirje 2/85, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuonna 1985, Sota - historiallinen Aikakauskirja 5 (1986), s. 245. 171 Kiertokirje 2/88, 30.4.1988 ja kiertokirje 3/88, 30.9.1988, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 172 Vuosikokouspöytäkirja 23.2.1981 Katajanokan Kasinolla Karimo-salissa ja seuran ilmoitus 16.7.1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, KA. 173 Sotahistoriallinen Seura r.y. Vuoden 1980–1981 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 2 (1982), s. 273–279. 174 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1980–1982, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1983–1985, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7 ja Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1986–1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. Vuoden 1989 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 7 (1988), s. 204 ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Kirjeenvaihtajajäsenet olivat tanskalainen Aage Gyldenfalck, ruotsalainen everstiluutnantti Jonas Hedberg ja vuonna 1986 kirjeenvaihtajajäseneksi kutsuttu tohtori Ernst Klink Saksan liitto - tasavallasta. 175 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1980–1982, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 6, Sotahistoriallisen Seuran toiminta kertomukset vuosilta 1983–1985, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7 ja Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1986–1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. – Vuonna 1980 10000 markkaa vastasi nykyrahassa noin 3800 euroa, mutta vuonna 1989 arvo oli enää noin 2700 euroa. 176 Kiertokirje 2/89, 24.4.1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. – Ks. myös Herttua asetettu konkurssiin – koko toiminta loppumassa, https://www.puruvesi.net/2017/10/04/herttua-asetettu-konkurssiin/, viitattu 23.8.2018

205 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 206

ja Konkurssiin mennyt Herttua pantiin myyntiin 2,4 miljoonalla eurolla, https://www.puruvesi.net/2018/01/26/konkurssiin-mennyt-herttua-pantiin-myyntiin- 24-miljoonalla-eurolla/, viitattu 23.8.2018. 177 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuodelta 1985, Suomen Sota - historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA. 178 Toimintakertomus vuodelta 1983 ja kiertokirje 1/84, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7 ja vuosikokouspöytäkirja 16.2.1987 ja kiertokirje 2/89, 24.4.1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 179 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 1983, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1986 ja 1988, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, tasekirja 1973– 1981, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 17 ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.1989–31.12.1989, Pk-2604, D7, 186/V, KA. 180 Arvopaperiluettelo, tiliasiakirjat, rv. 1959–1970, 1988–1993, Pk-2604, D7, 186/V, KA. – Kansallis-Osake-Pankin osakkeita oli 116 kpl, markkina-arvoltaan 1980-luvun lopussa noin 4750 mk ja Suomen Sokerin osakkeita 568 kpl, markkina-arvoltaan vajaat 55000 mk (noin 15000 euroa). Lisäksi vuonna 1989 hankittiin 29 uutta Kansallis-Osake- Pankin osaketta arvoltaan noin 1000 mk. Vielä vuonna 1988 osinkotuotot kulut mukaan lukien olivat olleet noin kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 1989. 181 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 1983, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 1986 ja 1988, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8 ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.1989–31.12.1989, Pk-2604, D7, 186/V, KA. 182 Hallituksen pöytäkirja 16.2.1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. – Vuonna 1989 sihteerille maksettiin palkkio. Summaa lähteissä ei mainita. Kolmeen edelliseen vuoteen palkkiota ei ollut maksettu. 183 Tieteellisten seurain valtuuskunnan kotisivut, https://www.tsv.fi/fi/toiminta, viitattu 16.1.2018 ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenrekisteri, sähköpostiviesti tiede - sihteeri Kirsi Siitoselta kirjoittajalle 16.1.2018. 184 Toimintakertomus vuodelta 1984, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7 ja Sotahistoriallisen Seuran lahjakirja Sotamuseolle 5.11.1986, Suomen Sota- historiallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. – Piirroskokoelma oli arvioitu 40000 markan (nykyrahassa noin 12000 euron) arvoiseksi. 185 Kiertokirje 1/84, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 7, KA. 186 Sotahistoriallisen Seuran esitys Helsingin seudun kesäyliopistolle 19.12.1986, johto - kunnan kokouspöytäkirja 19.12.1986, kiertokirje 2/87, 11.5.1987 ja selostus kesäkuuksi 1987 suunnitellusta seminaarista, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 187 Kiertokirje 2/89, 24.4.1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8, KA. 188 Eesti Akadeemiline Sõjaajaloo Seltsin kirje Sotahistorialliselle Seuralle 15.5.1989 ja Sotahistoriallisen Seuran kirje Eesti Akadeemiline Sõjaajaloo Seltsille 1.6.1989, Suomen Sotahistoriallisen Seuran arkisto II, F7, mappi 8 ja Sotahistoriallisen Seuran matka Viroon 3.–5.9.1993, ohjelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993– 1995, KA. 189 Toimintakertomus vuodelta 1992, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995 ja vuosikokouspöytäkirja 24.2.1997, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, KA. 190 Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 191 Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 192 Pitkän tähtäimen suunnitelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 193 Samat. 194 Samat. 195 Samat.

206 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 207

196 Hallituksen kokouspöytäkirja 16.3.1999, hallituksen kokouspöytäkirja 8.9.1999, hallituksen kokouspöytäkirja 7.10.1999, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Seuran kotisivujen osoitteeksi tuli aluksi www.kolumbus.fi /sotahistoriallinen.seura ja sähköpostiosoitteeksi [email protected] 197 Hallituksen kokouspöytäkirja 16.3.1999, hallituksen kokouspöytäkirja 8.9.1999, hallituksen kokouspöytäkirja 7.10.1999, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 198 Pitkän tähtäimen suunnitelma ja hallituksen kokouspöytäkirja 8.9.1999, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 199 Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuosina 1990–1999, Sotahistorialliset Aika - kauskirjat 10–19, hallituksen kokouspöytäkirja 16.3.1999, hallituksen kokouspöytäkirja 8.9.1999 ja hallituksen kokouspöytäkirja 7.10.1999, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 200 Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuosina 1990–1999, Sotahistorialliset Aika - kauskirjat 10–19, Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja hallituksen kokouspöytäkirja 10.12.1998, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 201 Sotahistoriallinen Seura r.y. Toiminnasta vuosina 1990–1999, Sotahistorialliset Aika - kauskirjat 10–19. 202 Samat, kiertokirje 31.12.1993, 50-vuotisjuhla 21.1.1994, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 203 Kesseli, Pasi: Tutkivien upseerien tukena. Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiö upseeri - koulutuksen edistämiseksi 1943–2018, Juvenes Print, Tampere 2018. – Maan puolustus korkeakoulu perustettiin vuoden 1993 alussa. Tuolloin upseerikoulutus keskitettiin yhden johdon alaiseksi. Kadettikoulusta tuli Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osasto ja Taistelukoulusta, Sotakorkeakoulusta ja Maanpuolustus- kursseista Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osasto, johon kuuluivat esiupseerikurssi, yleisesikuntaupseerikurssi sekä maanpuolustuskurssit. 204 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991, s. 3–4. 205 Hallituksen kokouspöytäkirja 6/1995, 13.12.1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA. 206 Vuosikokouspöytäkirja 24.2.1997, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, KA ja Vaahtolammi, Esko: Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta. Sotilas - yliopiston ensiaskeleet 1993–2013, Juvenes Print, Tampere 2013, s. 98. 207 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1990 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), s. 208. 208 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1994 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14 (1995), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1995, s. 274, vuosikokouspöytäkirja 23.2.1993, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995 ja vuosikokouspöytäkirja 18.2.1999, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 209 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 9 (1990), s. 4–5. 210 Vuosikokouspöytäkirja 27.2.1996, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997 ja Mauno Koivisto kutsujäsen, jäsenluettelo 15.11.1998, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 211 Tuloslaskelma tilikaudelta 010191–311291, Sotahistoriallisen Seuran kokouspöytäkirjat 1966–1967, 1988 ja 1992, Sotahistoriallinen Seura, Pk-2604, D7, 186/V, KA. 212 Tase-erittelyt 31.12.1992, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA. 213 Tuloslaskelma 31.12.1996, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, tasekirja 1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995 ja toiminta - kertomus vuodelta 1999 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8.9.1999, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA.

207 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 208

214 Toimintakertomus vuosilta 1990–1992, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, Sotahistoriallisen Seuran kokouspöytäkirjat 1966–1967, 1988 ja 1992, Sotahistoriallinen Seura, Pk-2604, D7, 186/V, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 308–309 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, Suomi valvonnassa 1944–1947 (1997), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997, s. 224. 215 Kiertokirje 1/1993, 8.2.1993, kiertokirje 3/1993, 29.9.1993 ja kiertokirje 4/1993, 9.11.1993, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sota - historiallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1993 toiminnasta, Torjuntavoitto 1944. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13 (1994), s. 195. 216 Kiertokirje 1/1994, 8.2.1994 ja kiertokirje 3/1994, 5.10.1994, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1994 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14 (1995), s. 274, Visuri, Pekka: Puolustusvoimat kylmässä sodassa. Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945–1961, WSOY, Porvoo 1994, Leskinen, Jari: Suomen sotilaalliset suhteet Viroon 1930-luvun alusta talvisotaan. Sotilasjohdon arviot Virosta ja toteutettu yhteis - toiminta, Helsingin yliopisto 1993, Turtola, Martti: Risto Ryti. Elämä isänmaan puolesta, Otava 1994 ja Rönnqvist, Lars ja Vuorenmaa, Anssi: Törnin jääkärit, WSOY, Porvoo 1993. – Rönnqvist palveli kesällä 1944 Itä-Karjalassa 1. Divisioonassa operatiivisen osaston päällikkönä. 217 Kiertokirje 2/1995, 28.4.1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993– 1995, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1995 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15 (1997), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1997, s. 273, Aunesluoma, Juhana ja Häikiö, Martti: Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, WSOY, Porvoo 1995 ja Tynkkynen, Vesa: Suomalaisen taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet, Suomen historian lisensiaattityö, Helsingin yliopisto 1994 ja Tynkkynen, Vesa: Hyökkäyksestä puolustukseen. Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa, Nettopaino Oy, Joutsa 1996. – Vesa Tynkkysestä tuli sittemmin kenraalimajuri, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori ja sotahistorian professori. 218 Seuran kirje valiokuntaneuvos Alpo Rivinojalle 11.4.1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA. – Tilaisuus järjestettiin 10. toukokuuta Liisankatu 1:ssä. 219 Salminen, Pertti: Puolueettomuuden nimeen. Sotilasjohto Kekkosen linjalla ja sen sivussa 1961–1966, Suomen mies, Helsinki 1995, Roudasmaa, Stig: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa, Sotamuseon julkaisuja 1/1997, Roudasmaa, Stig: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15 (1997), s. 7–66 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Suomi valvonnassa 1944–1947. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16 (1997), s. 224. – Pertti Salmisesta tuli sittemmin Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori ja kenraali - majuri. 220 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 308–309, Leskinen, Jari: Vaiettu Suomen silta. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta vuosina 1930–1939, Hakapaino 1997 ja Turtola, Martti: Aksel Fredrik Airo. Taipumaton kenraali, Otava, Helsinki 1997. 221 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1999 toiminnasta, Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000), Gummerus Kirja - paino Oy, Jyväskylä 2000, s. 250. – Timo Liene menehtyi vakavaan sairauteen 3.4.2018 vain 47-vuotiaana. Timon hautajaiset olivat 28.4., ja kirjoittaja osallistui niihin muistamaan edesmennyttä alaistaan ja ystäväänsä. 222 Toimintakertomus vuosilta 1990–1992, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, hallituksen kokouspöytäkirja 10/93 22.12.1993, Suomen Sotahistoriallinen

208 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 209

Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 308–309, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, Suomi valvonnassa 1944–1947 (1997), s. 224 ja Talvisota-seminaari »Suomen sotilaallinen valmius Talvisodan edellä», ohjelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 223 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 308–309. 224 Talvisota-seminaari »Suomen sotilaallinen valmius Talvisodan edellä», ohjelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA ja Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000). 225 http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat+1-15+digitoidut/, http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat+16-30+digitoidut/, viitattu 10.1.2018 ja Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), Hakapaino Oy, Helsinki 1999 s. 3. – Aikakauskirjat on numeroitu vuosittain. Toimitusteknisistä syistä kirja ei kuitenkaan ilmestynyt kalenterivuosittain, vaan joinakin vuosina muun muassa artikkeleiden myöhäisen saapumisen vuoksi kirjan ilmestyminen siirtyi loppuvuoden sijasta seuraavan vuoden alkuvuoteen. Esimerkiksi aikakauskirja 18 vuodelta 1999 ilmestyi vasta vuoden 2000 alkupuolella. 226 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), s. 3, Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993, s. 3 ja Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 18 (2000), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000, s. 3. 227 Lukijalle, Torjuntavoitto 1944. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13 (1994), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994, s. 3–4. 228 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14 (1995), s. 3. 229 Lukijalle, Suomi valvonnassa 1944–1947. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16 (1997), s. 3–4 ja Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 3. 230 Samat. 231 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 18 (2000), s. 3. – Tämän aikakauskirjan mukana oli myös erillinen jäsenluettelo. 232 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15 (1997), s. 3 ja Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 3. 233 Työväenliikkeen kirjaston kirje 6.4.1994 ja lahjoituskirje Työväenliikkeen kirjastolle 3.2.1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA. – Ks. myös Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12 (1993), s. 4. Tässä aikakauskirjassa ei kuitenkaan ole työväenliikettä tai yhteiskunnallista muutosta käsittelevää artikkelia, ellei Henry Herlinin Suojeluskuntaupseerijärjestelmän vaiheet -artikkelia lasketa sellaiseksi. 234 Hallituksen kokouspöytäkirja 10.12.1998, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA. 235 Kirje Puolustusvoimien Tukisäätiölle ja väliselvitys Ilomantsi-projektista 18.9.1994, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Juutilainen, Antti: Ilomantsi – Lopultakin voitto. Ryhmä Raappanan taistelut 26.7.–13.8.1944, Sota - historiallisen Seuran julkaisuja 7, Kirjapaino Oy West Point, Rauma 1994. – Lahjoituksia saatiin seuraavasti: Puolustusvoimien tukisäätiö 20000 mk, Oy Metra Ab 10000 mk, Orion Oy 10000 mk, Rajamme Vartijat 10000 mk, Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö 10000 mk ja Kirjasäätiö 10000 mk ehdollisena tuotantotukena. Myyntituloista maksettiin myös kenraali Erkki Raappanan 100-vuotisjuhlien kustannukset, tuettiin teoksen jakotilaisuutta Ilomantsissa ja maksettiin 2000 markan stipendi suomussalmelaiselle rajavartiomestari evp. Leo Karttimolle. 236 Muistio sotahistorian oppikirjatyöryhmän kokouksesta 5.5.1997, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, KA ja kirjoittajan muistelmat Sotahistorian komission hallituksen kokouksista. Kirjoittaja oli tuohon aikaan Suomen sotahistorian komission hallituksen jäsen.

209 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 210

237 Seuran toimituskunnan kirje 15.3.1996, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, KA ja Castrén, Klaus: Karjalan ratsujääkärirykmentti Viipurissa 1918–1920. Upseeristo ja siviilivirkamiehistö, Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja 8, Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 1996. 238 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1990 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), s. 209, kiertokirje 2/1994, 14.3.1994, toimintakertomus vuodelta 1994, Ove Enqvistin kirje, kiertokirje Ahvenanmaan- retkelle 10.–12.5.1996 lähtijöille ja kiertokirje syysretkelle lähtijöille 6.7.1996, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1994 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 14 (1995), s. 274–275, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 310 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1999 toiminnasta, Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000), s. 250. 239 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1991 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 11 (1993), s. 194 ja toimintakertomus vuodelta 1991, Sotahistoriallisen Seuran kokouspöytäkirjat 1966–1967, 1988 ja 1992, Sota - historiallinen Seura, Pk-2604, D7, 186/V, KA. 240 Toimintakertomus vuodelta 1992, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1992 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12 (1993), s. 234–236. 241 Kiertokirje 2/1993, 13.4.1993 ja Sotahistoriallisen Seuran matka Viroon 3.–5.9.1993, ohjelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sota - historiallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1993 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13 (1994), s. 195–196. 242 Kiertokirje 2/1994, 14.3.1994, toimintakertomus vuodelta 1994, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1994 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 14 (1995), s. 274–275. 243 Kiertokirje syysretkelle ilmoittautuneille 27.7.1995 ja Hugh Oliver Spankien jäsenhakemus 20.7.1995, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1995 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15 (1997), s. 274. – Matkan hinta henkilöltä oli 1100 markkaa (noin 250 euroa). Vielä tuolloin matkalaisille suositeltiin kurkkumätärokotusta. 244 Kiertokirje syysretkelle lähtijöille 6.7.1996, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA, Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, Suomi valvonnassa 1944– 1947 (1997), s. 224–225 ja Lehtonen, Heikki: Mannerheim-ristin ritareiden hauta muisto merkit. Kunnianosoitus veteraanisukupolvelle, Saarijärven Offset Oy, Saari - järvi 2013, s. 142. – Matkan hinta henkilöltä oli 1150 markkaa (noin 265 euroa). Hinta piti sisällään kuitenkin vain matkakustannukset Kajaanista Venäjälle ja takaisin. Matka alkoi Kajaanista, ja kustannuksista Kajaaniin ja sieltä pois matkalaiset vastasivat itse. 245 Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018 ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenteet kirjoittajalla sekä kirjoittajan muistoja kyseiseltä matkalta. 246 Kirjoittajan muistoja kyseiseltä matkalta. 247 Sama. 248 Martti Turtolan haastattelu 11.4.2018 ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenteet kirjoittajalla sekä kirjoittajan muistoja kyseiseltä matkalta. – Ks. myös https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Turtola, viitattu 27.9.2018. Jussi Turtola ylennettiin postuumisti everstiksi kaatumisensa jälkeisenä päivänä 30.8.1941. 249 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1997 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17 (1999), s. 310, Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja kirjoittajan muistoja kyseiseltä matkalta.

210 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 211

250 Matkaohjelma, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 13, F7/135, 1998–1999, KA ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Matkan hinta oli 3980 markkaa (890 euroa) henkilöltä. 251 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1990 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), s. 209, kiertokirje 2/1993, 13.4.1993 ja kiertokirje Ahvenanmaan retkelle 10.–12.5.1996 lähtijöille, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13 (1994), s. 195– 196 ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1999 toiminnasta, Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000), s. 250. 252 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1990 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10 (1991), s. 209 ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Kurt Kuhlmey palveli toisen maailmansodan jälkeen vielä Länsi-Saksan ilmavoimissa yleten kenraalimajuriksi. 253 Kiertokirje Ahvenanmaan retkelle 10.–12.5.1996 lähtijöille, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, Suomi valvonnassa 1944–1947 (1997), s. 224–225. 254 Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1999 toiminnasta, Suomen voima talvisodassa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000), s. 250. 255 Ove Enqvistin kirje, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 11, 1993–1995, KA, Sotahistoriallisen Seuran Porin ryhmän kutsu seuralle 21.8.1996, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 12, 1996–1997, KA ja Sotahistoriallinen Seura r.y. – Krigshistoriska Samfundet r.f. Vuoden 1996 toiminnasta, Sotahistoriallinen Aika - kauskirja 16, Suomi valvonnassa 1944–1947 (1997), s. 223. – Ks. myös hallituksen kokous 5/2004, 28.5.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. Porin ryhmä toimi vajaat 10 vuotta. Vuonna 2004 se ilmoitti olevansa lopettamassa toimintaansa. 256 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008, s. 259. 257 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007, s. 292. – Vuonna 2006 hallitus kokoontui 13 kertaa. Mitään erityistä syytä näin moneen kokoukseen ei käytetyistä lähteistä löydy. 258 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), RT-Print Oy, Pieksämäki 2005, s. 295 ja toimintakertomus vuodelta 2004, 21.2.2005 ja Sota - historiallisen Seuran tiedote 13.1.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. 259 Samat. 260 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 295 ja toimintakertomus vuodelta 2004, 21.2.2005 ja Sotahistoriallisen Seuran tiedote 13.1.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. 261 Hallituksen kokouspöytäkirja 3.4.2001 ja hallituksen kokouspöytäkirja 4.1.2002, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA. 262 Toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), RT-Print Oy, Pieksämäki 2004, s. 230. 263 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 3 ja 293 ja ote yhdistys - rekisteristä, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. 264 Sotahistoriallisen Seuran kotisivut, http://www.sshs.fi/yleisesittely/saannot/, viitattu 20.2.2018, ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 265 Toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2001, s. 273, Sotahistoriallisen Seuran kotisivut, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/, viitattu 9.2.2018, kiertokirje 2/2001, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001 ja jäsenkirje 1/2002, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 15, F7/135, 2002–2003, KA. 266 Samat.

211 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 212

267 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2004, 28.5.2004 ja jäsenkirje 3/2004, 20.9.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. 268 Hallituksen kokouspöytäkirja 2/2004, 20.3.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA, toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 340–341, toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008, s. 260–261, toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009, s. 334 ja toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2010, s. 297. 269 Sotahistoriallisen Seuran kotisivut, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/, viitattu 9.2.2018. 270 Toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 273 ja toimintakertomus vuodelta 2002, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), RT-Print Oy, Pieksämäki 2003, s. 307. 271 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 264 ja toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 296–297. 272 Toimintakertomus vuodelta 2001, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21 (2002), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002, s. 307. – Ks. myös Ye-eversti fil.tohtori Keijo Johannes Mikola 1909–2001, Tiede ja ase n:o 59, https://journal.fi/ta/article/view/47838, s. 9. Kyseisessä vuosikirjassa on eversti Tervasmäen kirjoittama muistokirjoitus eversti Mikolasta. 273 Toimintakertomus vuodelta 2001, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21 (2002), s. 308– 309. 274 Muistio Sotahistoriallisen Seuran hallituksen laivaseminaarista Tallinnaan 16.– 17.11.2003, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.4.2018 ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018. 275 Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 15, F7/135, 2002–2003, KA ja Suomen Sota - historiallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. 276 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 293. 277 Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja Pietarissa 13.– 15.11.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 23.4.2018. 278 Kirjoittajan muistelmia kyseisestä ajasta ja Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. 279 Suomen Sotahistoriallinen Seura, Hallituksen kokouspöytäkirja, Tallinna 14.– 15.11.2008, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.5.2018. 280 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 297 ja Jukka Heikkilän sähköposti kirjoittajalle 20.2.2018. 281 Suomen Sotahistoriallinen Seura, hallituksen kokouspöytäkirja, Tallinna 14.– 15.11.2008, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto ja hallituksen kokouspöytäkirja 7/2009, 19.8.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.5.2018. 282 Toimintakertomus vuodelta 2005, 15.2.2006, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24, s. 298–299. 283 Toimintakertomus vuodelta 2005, 15.2.2006, hallituksen kokouspöytäkirja 2/2005, 6.3.2005 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8/2005, 30.8.2005, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA, toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25, Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski 2006, s. 342 ja eversti evp. Ahti Lapin sähköpostiviesti kirjoittajalle 21.8.2018. – Toiminta - kertomuksissa on virhe Tervasmäen vuosipäivässä. Tervasmäki täytti 90 vuotta vuonna 2005, ei 85 vuotta. Solmioneuloja ja kalvosinnappeja hankittiin lopulta vain muutama sarja.

212 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 213

284 Toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 340– 341. 285 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 293. – Juutilaisen syntymäpäivä on 28.8.1936. 286 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 294. 287 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 263. 288 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009, s. 332. 289 Sama, s. 336. 290 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 295 ja toimintakertomus vuodelta 2015, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 36, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2016, s. 332. 291 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 295, s. 299. 292 Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja Pietarissa 13.– 15.11.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto, viitattu 2.4.2018. 293 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 296 ja toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 340–342. 294 Toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 342. 295 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2004, 28.5.2004, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja toimintakertomus vuodelta 2006, Sota - historiallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 296. 296 Suomen Sotahistoriallinen Seura ry, hallituksen kokous Pietarissa 13.–15.11.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 26.4.2018. 297 Yhteenvetotaulukko pro gradu -palkintojen jakaantumisesta, Tapio Koskimiehen sähköposti kirjoittajalle 22.1.2018. 298 Kirje Kaatuneiden muistosäätiön hallitukselle 30.11.2006, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 263. 299 Koonnos julkaisuista, Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006. 300 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 3, hallituksen kokouspöytäkirja 12.1.2000, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8.4.2002, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 15, F7/135, 2002–2003, KA. 301 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 19 (2000), s. 3 ja Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), s. 3. 302 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), s. 3. 303 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 3. 304 Lukijalle, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 3–4. 305 Touko Perko ei käyttänyt titteliä toimituskunnan puheenjohtaja, vaan päätoimittaja. 306 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 5–6, hallituksen kokouksen pöytäkirja 5/2008, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 16.4.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018. – Touko Perko on viestinnän ammattilainen, joka työuransa aikana toimi mm. historian dosenttina ja apulais - professorina Turun yliopistossa ja viestinnän dosenttina ja tiedotusopin professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen julkaisuluettelonsa on mittava. Touko Perkon mukaan pitkien perinteiden vuoksi muutoksia Sotahistorialliseen Aikakauskirjaan piti tehdä vaiheittain. Muutoksia tarvittiin mm. kirjasinlajiin, riviväleihin ja valokuvien laatuun ottaen kuitenkin huomioon, ettei kaikkiin artikkeleihin löytynyt kuvitusta. Väljempää ulkoasua pidettiinkin luettavana. Toimituskunta sai hallitukselta täyden tuen aika - kauskirjan muutoksiin. 307 Perko, Touko: Sota synnyttää valtioita, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 5–6. 308 Toimintakertomus vuodelta 2005, 15.2.2006, Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16,

213 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 214

F7/135, 2004–2006, toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 292, toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 263, toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 335, Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokous Tallinnassa 14.– 15.11.2008, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 17.4.2018 ja hallituksen kokouspöytäkirja 7/2009, 19.8.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 17.4.2018. – Helsingin kirjamessuja on järjestetty vuodesta 2001. 309 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2009, 28.10.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 17.4.2018 ja toimintakertomus vuodelta 2010, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, PKe. 310 Hallituksen kokouspöytäkirja 11.10.2000, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA ja toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 276. 311 Toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 276 ja kevätretki Tukholmaan 9.–11.6.2000, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA. – Retkelle osallistui 28 henkilöä. Matka Tukholmaan tehtiin Silja Linen laivalla kustannusten ollessa henkilöä kohden 1220–1350 markkaa (noin 260–290 euroa) hyttiluokasta riippuen. 312 Toimintakertomus vuodelta 2002, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), s. 309. 313 Toimintakertomus vuodelta 2002, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), s. 309, toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 296–297 ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 314 Toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004) s. 231. 315 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 297. 316 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 292 ja toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 263. 317 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 263. 318 Hallituksen kokouspöytäkirja 3/2007, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.4.2018, toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 335, hallituksen kokouspöytäkirja 6/2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.4.2018 ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 319 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 335 ja toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 299. 320 Hallituksen kokous 26.2.2002, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA. 321 Hallituksen kokouspöytäkirja 10/2004, 20.11.2004 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8/2005, 30.8.2005, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 339– 341. 322 Hallituksen kokouspöytäkirja 22.2.2001, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, hallituksen kokouspöytäkirja 4/2005, 5.4.2005, hallituksen kokouspöytäkirja 28.6.2005 ja hallituksen suunnitteluseminaarin pöytäkirja Pietarissa 9.–11.12.2005, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 340. 323 Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja Pietarissa 13.– 15.11.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 3.4.2018. 324 Hallituksen kokouspöytäkirja 3/2009, 25.3.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.5.2018. 325 Hallituksen kokouspöytäkirja 11.10.2000 ja tasekirja vuodelta 2000, Suomen Sota - historiallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001 ja tasekirja vuodelta 2001, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 15, F7/135, 2002–2003, KA. 326 Tase 31.12.2005, Nordean tiliote 31.12.2004 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8/2005,

214 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 215

30.8.2005, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA. – OKO A -osakkeita oli vuoden 2004 lopussa 13050 euron, Sanoma-WSOY A -osakkeita 5950 euron ja UPM-Kymmene-osakkeita 12595 euron arvosta. 327 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2009, 28.10.2009, hallituksen kokouspöytäkirja 26.2.2002, Suomen Sotahistoriallinen Seura, mappi 15, F7/135, 2002–2003, KA ja Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 31.8.2018. 328 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2009, 28.10.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 30.4.2018 ja Jukka Heikkilän sähkö - postiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. – Pankiksi valittiin Oripään Osuuspankki. Sieltä pyydettiin ja saatiin tarjous. Pankin valintaan vaikutti sen sijainti. Pankki sijaitsi Heikkilän kodin lähellä, mikä yksinkertaisti asioiden hoitamisia. 329 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2009, 28.10.2009, 7.5.2018 ja tase 2009, Sota - historiallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 7.5.2018, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018, hallituksen kokouksen pöytäkirja 2/2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 1.6.2018 ja Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. 330 Tase 2009, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. – Osakkeissa on laskettu kirjanpitoarvo. 331 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 2000–2009, Sotahistorialliset Aikakauskirjat 20–30 vuosilta 2001–2010. 332 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomukset vuosilta 2000–2009, Sotahistorialliset Aikakauskirjat 20–30 vuosilta 2001–2010 ja Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2004. 333 Toimintakertomus vuodelta 2001, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21 (2002), s. 308, Tiihonen, Tapio: Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944, Yliopistopaino, Helsinki 2000. 334 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 295 ja Raunio Ari: Sotatoimet. Suomen sotien 1939–1945 kulku kartoin, Genimap Oy 2004. 335 Toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), s. 230, Raunio, Ari (toim.), Jouko, Petteri, Kesseli, Pasi ja Kulomaa, Jukka: Suursotien vuosisata. Sodan ja taistelun kuva 1900-luvulla, Hakapaino Oy, Helsinki 2002 ja Lehti, Aarni: Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän keisarilliselle laivastolle vuosina 1856–1914, Ekenäs Tryckeri, Tammisaari 2003. – Aarni Lehti on Maanpuolustus - korkeakoulun ensimmäinen sotatieteiden tohtori. 336 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 292, Turtola, Martti: Jääkärikenraali Einar Vihma. Ihantalan taistelun ratkaisija, Otava, Helsinki 2005, Nieminen, Jarmo: Santahamina. Sotilassaaren luontoaarteet, Edita Prima, Helsinki 2009, Nieminen, Jarmo: Santahamina. Sinivalkoinen saari, Juvenes Print, Tampere 2012 ja Tuunainen, Pasi: Tahtojen taisto. Alpo K. Marttinen ja Hjalmar Siilasvuo talvisodassa, Otava, Keuruu 2010. 337 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 261 ja Vilkuna, Kustaa H. J.: Paholaisen sota, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006, Lappalainen, Jussi T., Ericson Wolke, Lars ja Pylkkänen, Ali: Sota Suomesta. Suomen sota 1808–1809, Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2007 ja Tikka, Marko: Valkoisen hämärän maa? Suojeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918–1921, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. 338 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 334, Turtola, Martti: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939–1940, Otava, Helsinki 2008 ja Airio, Pentti: Yrjö Keinonen. Uudistajaksi asetettu, Edita Prima Oy 2007. – Vuonna 2007 Airiolta ilmestyi myös kirja Yrjö Keinonen. Puolustusvoimain komentaja, Otava, Helsinki 2007. 339 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 297, Mälkki, Juha: Herrat, jätkät ja sotataito. Kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijan

215 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 216

rakentuminen 1920- ja 1930-luvulla »talvisodan ihmeeksi», Hakapaino, Helsinki 2008 ja Konovaltjuk, Pavel ja Lyth, Einar: Vägen till Poltava. Slaget vid Lesnaja 1708, Svenskt Militärhistorisk bibliotek 2009. – Lythin sotilasarvo oli överste av 1:a grad. Tämä arvo sijoittuu everstin ja alimman kenraalinarvon väliin. 340 Toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), s. 230 ja Ari Raunion sähköpostiviesti kirjoittajalle 4.6.2018. – Seminaarista julkaistun kirjan tiedot: Arméer i Finland. Erfarenheter 1713–1721 och före 1808–1809. Rapport från ett miniseminarium i Helsingfors den 27–28 september 2003 med deltagare från Krigshistoriska Samfundet I Finland och Föreningen Armémusei Vänner I Sverige, Statens Försvars - historiska Museer, Västervik 2004. 341 Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirjat 3/2009, 25.3.2009 ja 5/2009, 22.4.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.5.2018. 342 Toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 273–274 ja Sotatieteiden päivät, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA ja aineistoa Sotatieteiden päivistä, Suomen Sotatieteellisen Seuran sähköinen arkisto. – Sotatieteiden päivien järjestäjiä ovat olleet Maanpuolustus- korkeakoulu, Suomen Sotatieteellinen Seura ry, Asehistorian liitto, Sotilasperinteen Seura, Sotilas psykologinen Seura, Sotilassosiologinen Seura, Suomen Asehistoriallinen Seura, Suomen Humanitaarisen Oikeuden Seura, Suomen Lääkintäupseeriliitto, Suomen Sotahistoriallinen Seura ja Suomen Sotahistorian Komissio. 343 Aineistoa Sotatieteiden päivistä, Suomen Sotatieteellisen Seuran sähköinen arkisto, Maanpuolustuskorkeakoulun kotisivut, https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ sotatieteet2018, viitattu 6.7.2018 ja Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa. Yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018. 344 https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotatieteet2018 ja https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotatieteet2018/ohjelma, viitattu 6.7.2018. 345 Toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 342, hallituksen kokouspöytäkirja 9/2005, 21.9.2005, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA ja Malkamäki, Raimo: Pilvenveikot kertoivat kokemuksiaan Suomen ilmasotaseminaarissa 19.–20.11.2005, Feeniks 1/2006, s. 26–27. 346 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 299 ja Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja 7/2009, 19.8.2009, Sota - historiallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 16.4.2018. – Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos oli jo kymmenen vuotta aikaisemmin, 8.12.1999–15.3.2000, järjestänyt vastaavanlaisen yleisöluentosarjan Sotamuseossa. Tuolloin talvisodasta oli tullut kuluneeksi 60 vuotta. Luentosarjan nimi oli »Talvisota – 60 vuotta kunniamme päivistä. Talvisodan taistelut». Luentosarjassa oli 14 esitelmää. Seuran puheenjohtaja Ari Raunio oli tuolloin sotahistorian laitoksen johtaja. Myös vuonna 2003 (12.2.–19.3.) Sotahistorian laitos järjesti yleisöluentosarjan Sotamuseossa. Tämän luentosarjan nimi oli »Jatkosodan tiedustelu». Siinä oli kuusi esitelmää. Kummatkin esitelmäsarjat olivat yleisömenetyksiä. »Jatkosodan tiedustelu» -luentosarjaa seurasi noin 1 600 kuulijaa. 347 Ari Raunion haastattelu 21.5.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 348 Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2004–2006, KA, toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 291 ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018. 349 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 262. 350 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 334. 351 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 298 ja Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja 7/2009, 19.8.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.5.2018.

216 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 217

352 Toimintakertomukset vuosilta 2000–2009, Sotahistorialliset Aikakauskirjat 20–30. 353 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 274 ja 276. – Matka Viipuriin tehtiin Helsingistä linja-autolla hinnan ollessa henkilöltä 800 markkaa (noin 170 euroa nykyrahassa). Retkelle osallistui 38 jäsentä. 354 Toimintakertomus vuodelta 2001, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21 (2002), s. 308. 355 Toimintakertomus vuodelta 2002, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), s. 308. – Venäjän kahdelle matkalle osallistui yhteensä 77 jäsentä. 356 Toimintakertomus vuodelta 2004, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 (2005), s. 296–296 ja Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2000-2001, KA. – Matkan hinta oli 289 euroa henkilöltä. 357 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 291–292 ja Pirjo Pesosen sähköpostiviesti kirjoittajalle 12.4.2018. – Jälkimmäisen matkan hinta oli 490 euroa. Mukana oli 51 jäsentä. 358 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 261– 261. – Suursaaren retkelle osallistui 37 jäsentä. 359 Kirjoittaja muistelee. 360 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen aikakauskirja 30 (2010), s. 297–298. 361 Hallituksen kokouspöytäkirja 11.10.2000 ja kiertokirje 4/2000, 5.10.2000, Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 14, F7/135, 2000–2001, KA ja toimintakertomus vuodelta 2000, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 20 (2001), s. 274 ja 276. – Narvan- matkan hinta oli 1 150 markkaa (noin 250 euroa) henkilöltä. 362 Toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), s. 230, toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 298, Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa, Carl-Fredrik Geustin sähköpostiviesti kirjoittajalle 19.9.2018 ja Geust, Carl-Fredrik: Matka Krimille – vaikuttavaa sotahistoriaa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 250–261. 363 Toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 291–292 ja Pirjo Pesosen sähköpostiviesti kirjoittajalle 12.4.2018. 364 Toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 261–261 Ekman, Torsten: Suomen kaarti 1812–1905, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006 ja Pirjo Pesosen sähköpostiviesti kirjoittajalle 12.4.2018. – Bulgarian-matkalle osallistui 42 henkilöä. Torsten Ekmanin kirja ilmestyi vuonna 2006 myös ruotsinkielellä Finska gardet 1812–1905. 365 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 334–335 ja kirjoittaja muistelee. 366 Toimintakertomus vuodelta 2008, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 334–335 ja Selén, Kari: Malta sotahistoriallisena matkakohteena, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 276–296. 367 Toimintakertomus vuodelta 2001, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21 (2002), s. 308, toimintakertomus vuodelta 2002, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22 (2003), s. 308 ja toimintakertomus vuodelta 2003, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23 (2004), s. 230. 368 Toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 341, toimintakertomus vuodelta 2006, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26 (2007), s. 291–292 ja toimintakertomus vuodelta 2007, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27 (2008), s. 261– 261. 369 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 298 ja Sagris, Sven-Allan: Lagedi. Aeg ja inimesed, OÜ Mixi Kirjastus, 2008, s. 25. – Lagedin museon nimi on Eesti Vabadusvõitluse Muuseum. 370 Toimintakertomus vuodelta 2005, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25 (2006), s. 341 ja kiertokirje 1/2005, 20.4.2005, syysretki Lapin sodan 1944–1945 maisemiin 16.–8.9., Suomen Sotahistoriallinen Seura II, mappi 16, F7/135, 2000–2001, KA. 371 Toimintakertomus vuodelta 2008 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28 (2009), s. 334–335. 372 Suomen Sotahistoriallinen Seura, hallituksen kokouspöytäkirja, Tallinna 14.– 15.11.2008, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 19.4.2018.

217 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 218

373 Toimintakertomukset vuosilta 2010–2018, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 13.3.2018. 374 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2012, 24.4.2012, hallituksen kokouspöytäkirja 1/2013, 16.1.2013, hallituksen kokouspöytäkirja 5/2016, 13.4.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 9/2015, 14.10.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 4.6.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 375 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2013, 16.11.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto ja toimintakertomukset vuosilta 2015 ja 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 13.3.2018. 376 Vuosikokouspöytäkirja 18.3.2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 13.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 377 Hallituksen kokouspöytäkirja 6/2015, 27.5.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 5.6.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 378 Hallituksen kokouspöytäkirja 8/2016, 14.9.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 5.6.2018. 379 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 5.6.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 380 Hallituksen kokouspöytäkirja 2/2016, 17.2.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja 1/2017, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 5.6.2018. 381 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018. 382 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018 ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 6. 383 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2013, 16.1.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 5.3.2018, toimintakertomus vuodelta 2012, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 33 (2013), Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2013, s. 251 ja http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/, viitattu 5.3.2018. 384 Toimintakertomus vuodelta 2012, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 33 (2013), s. 251, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/, viitattu 5.3.2018 ja hallituksen kokous- pöytäkirja hallituksen kokouspöytäkirjat 9/2012, 17.10.2012 ja 11/2012, 12.12.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 6.3.2018. – Vuosikokouspöytäkirja mainitsee seuran jäsenmääräksi vuoden 2012 lopussa 1037, seuran kotisivut 1030. 385 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2011, 14.12.2011, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 6.3.2018. – Pinssien teettäminen maksoi 1 600 euroa. 386 Toimintakertomus vuodelta 2013 ja toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018. – Jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 1 106. 387 In Memoriam, Kylkirauta 1/2014, s. 74. 388 http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkehitys/, viitattu 5.3.2018 ja Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 22.8.2018. 389 Toimintakertomus vuodelta 2009, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 296–297 ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja 37, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2017, s. 229. 390 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018. 391 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018.

218 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 219

392 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2013, 11.9.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 7.3.2018. 393 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018. 394 Sama. 395 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2010, 18.8.2010, hallituksen kokouspöytäkirja 11/2011, 14.12.2011 ja hallituksen kokouspöytäkirja 3/2012, 21.3.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.3.2018. 396 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2011, 14.12.2011, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.3.2018 ja Jukka Heikkilän sähköposti kirjoittajalle 18.6.2018. 397 Hallituksen kokouspöytäkirja 6/2012, 6.6.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.3.2018. 398 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2012, 22.8.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 9.3.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018. 399 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2012, 17.10.2012 ja hallituksen kokouspöytäkirja 10/2012, 17.11.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 9.3.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018. 400 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2013, 16.1.2013, hallituksen kokouspöytäkirja 5/2013, 24.4.2013 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8/2013, 16.10.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 9.3.2018. 401 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2013, 11.9.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 9.3.2018. 402 Hallituksen kokouspöytäkirja 8/2013, 16.10.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 9.3.2018. 403 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2013, 16.11.2013 ja hallituksen kokouspöytäkirja 11/2015, 16.12.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 12.3.2018, toimintakertomus vuodelta 2014, toimintakertomus vuodelta 2015 ja toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 2.3.2018 ja Jukka Heikkilän sähköpostiviestit kirjoittajalle 18.6.2018 ja 2.9.2018. 404 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2015, 16.12.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 13.3.2018, Pentti Airion haastattelu 6.4.2018 ja Jukka Heikkilän sähköpostiviestit kirjoittajalle 18.6.2018 ja 30.9.2010. 406 Samat. 407 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2016, 13.4.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 9/2016, 12.10.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja 10/2017, 15.11.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 2.3.2018 ja http://kansataisteli.sshs.fi, viitattu 2.3.2018. 408 Hallituksen kokouspöytäkirja 10/2015, 20.11.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 6.6.2018. 409 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 14.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Yksi kokonainen sarja Sota - historiallisia Aikakauskirjoja varattiin seuran hallituksen omaan käyttöön. Antikvariaatti Pufendorfin tarjous noin 1000–1500 kirjasta oli 400 euroa. 410 Hallituksen kokouspöytäkirja 8/2016, 14.9.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja 1/2017, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 14.3.2018. 411 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 14.3.2018. 412 Hallituksen kokouspöytäkirja 8/2016, 14.9.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016, 14.12.2016, hallituksen kokouspöytäkirja 6/2017, 17.5.2017 ja hallituksen kokous -

219 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 220

pöytäkirja 11/2017, 13.12.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 14.3.2018. 413 Puhelinkeskustelu Jukka Heikkilän kanssa 19.6.2018, Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja jäsenkirje 3/2018, https://www.sshs.fi/ sitenews/view/-/nid/162/ngid/1, viitattu 24.8.2018. 414 Kesseli, Pasi: Sotahistoriaa vai Sotilashistoriaa, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 5. 415 Sama, s. 6–7. 416 Perko, Touko ja Manninen, Ohto: Punaista, sinistä ja valkoista, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 29 (2010), Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2010, s. 5 ja hallituksen kokouspöytäkirja 3/2009, 25.3.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 15.3.2018. 417 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2012, 12.12.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 15.3.2018. 418 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2012, 25.1.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 15.3.2018. – Ks. myös hallituksen kokouspöytäkirja 8/2011, 14.9.2011, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, PKe. Vanhojen aikakauskirjojen myynti toteutettiin siten, että kotisivuille rakennettiin tilauslomake, ja Jukka Heikkilä otti kirjoja itselleen ja lähetti niitä tilausten mukaan. Kirjan hinnaksi päätettiin 20 euroa + käsittelykulut 5 euroa. 419 Sotahistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 2013, https://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/toimintakertomukset/ ja Pentti Airion sähköpostiviesti kirjoittajalle 17.9.2018. 420 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2013, 16.1.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 15.3.2018, Sotahistoriallinen Aikakaus - kirja 34 (2014), Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2014, s. 7, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 35, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2015, s. 7, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 36 (2016), s. 7 ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja 37 (2017), s. 7. 421 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2013, 24.4.2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 16.3.2018. 422 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 5.3.2018 ja hallituksen kokouspöytäkirja 6/2015, 27.5.2015 ja hallituksen kokouspöytäkirja 7/2015, 26.8.2015, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 15.3.2018. 423 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 5.3.2018. 424 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2012, 22.8..2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 17.3.2018 ja jäsenkirje 3/2018, https://www.sshs.fi/ sitenews/view/-/nid/162/ngid/1, viitattu 24.8.2018. 425 Samat. 426 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2012, 22.8..2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 17.3.2018 ja jäsenkirje 3/2018, https://www.sshs.fi/sitenews/view/-/nid/162/ngid/1, viitattu 24.8.2018. 427 Hallituksen kokouspöytäkirja 9/2012, 17.10.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 17.3.2018. 428 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2013, 24.4.2013, hallituksen kokouspöytäkirja 7/2013, 11.9.2013, hallituksen kokouspöytäkirja 8/2013, 16.10.2013 ja toimintakertomus vuodelta 2013, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 19.3.2018. 429 Hallituksen kokouspöytäkirja 3/2014, 26.3.2014 ja hallituksen kokouspöytäkirja 5/2014, 20.8.2014, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 20.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 430 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2016, 20.1.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja

220 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 221

1/2017, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 20.3.2018 ja Mikko Karjalaisen sähköpostiviesti kirjoittajalle 3.9.2018. 431 Hallituksen kokouspöytäkirja 8/2012, 19.9.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 20.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 432 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2016 pöytäkirja, 14.12.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 20.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Kaatuneiden evakuoinneista oli tuolloin tulossa myös väitöskirja. 433 Hallituksen kokouspöytäkirja 10/2012, 17.11.2012, hallituksen kokouspöytäkirja 7/2016, 24.8.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja 9/2016, 12.10.2016, Sota - historiallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 20.3.2018 ja Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 434 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2017, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 21.3.2018. 435 Hallituksen kokouspöytäkirja 5/2016, 13.4.2016 ja hallituksen kokouspöytäkirja 1/2017, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/ sshs+arkisto/, viitattu 21.3.2018 ja http://www.sshs.fi/gradupalkinto/palkitut/, viitattu 2.3.2018. 436 Tasekirja+2010, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018 ja hallituksen kokouspöytäkirja 1/2017 pöytäkirja, 25.1.2017, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 2.3.2018. 437 Tasekirja 31.12.2015, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. 438 Tasekirja 31.12.2017, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. 439 Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 1.9.2018. – Miniseminaarit järjestettiin ensisijaisesti seuran jäsenille, mutta koska tieto seminaareista laitettiin myös seuran kotisivuille, mukana saattoi olla myös seuraan kuulumattomia henkilöitä. Vain jäsenille tarkoitettuihin tapahtumiin pyydettiin yleensä ilmoittautuminen. Niin sanottujen »ylimääräisten» läsnäolo voidaan nähdä myös siten, että seuraan kuulumattomat henkilöt olivat potentiaalisia uusia jäseniä. 440 Toimintakertomukset vuosilta 2010–2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018. 441 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018. 442 Hallituksen kokouspöytäkirja 11/2010, 15.12.2010, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 26.3.2018. 443 Hallituksen kokouspöytäkirja 1/2016, 20.1.2016, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 27.3.2018 ja Jukka Heikkilän sähkö - postiviesti kirjoittajalle 18.6.2018. – Uuden verotuskäytännön takia todettiin, että Katso-tunnisteet tulisi avata pikimmiten. Verotili oli tarkoitus avata kesäkuussa 2016. Lisäksi seuran kotisivuille päätettiin panna esitelmän vähimmäissisältövaatimukset. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan esitelmöitsijät ohjeistetaan tilanteen mukaan. Vuonna 2018 esitelmäpalkkio oli edelleen 160 euroa, ja jos esityksen pitäjä luovutti sen pantavaksi seuran kotisivuille, siitä sai vielä 140 euron lisäpalkkion. 444 Toimintakertomukset vuosilta 2010–2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018. 445 Toimintakertomus vuodelta 2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018 ja Koskimies, Tapio: Puolustuskykyinen valtio vai Ruotsin hälytyskello? Suomen sotilasstrateginen asema kylmän sodan alkuvuosien asiantuntija-arvioissa, Edita Prima, Helsinki 2010. 446 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018, Ekman (2006), Tuunainen, Pasi: Marttinen. Kahden armeijan soturi, Otava, Keuruu 2012 ja Mäkitalo, Janne: Partisaanisodasta alueelliseen puolustusjärjestelmään : jugoslavialaisen

221 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 222

sotataidollisen ajattelun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen, Juvenes Print, Tampere 2012. 447 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018 ja Aatolainen, Jaakko: Hitler, Stalin ja Stalingrad. Tahtojen taistelu, Karisto, Hämeenlinna 2012. 448 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018 ja Palokangas, Marko: Räjähtävää tyhjyyttä. Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa, Waasa Graphics, Vaasa 2014. 449 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/vuosikokouspoytakirjat/, viitattu 5.3.2018, https://mpkk.finna.fi/ ja Tala, Henrik: Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat. Ranskan apu Suomelle 1939–1940, Bookwell Oy, Porvoo 2014. 450 Toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 13.3.2018, Paavilainen, Marko: Murhatut veljet. Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2016 ja Jalonen, Jussi: On behalf of the emperor, on behalf of the fatherland : Finnish officers and soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the battlefields of Poland, 1831, Leiden, Brill 2015. 451 Toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 13.3.2018 ja Pajunen, Jussi: Ilmatähystyspalveluksesta alueelliseen ilmavalvontaan. Suomen ilmavalvonnan kehittäminen 1930–1942, Juvenes Print, Tampere 2017. 452 https://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.9.2018, Koukkunen, Jarkko: Kylmä helvetti. Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941–1942, Otava, Helsinki 2017 ja Juntunen, Alpo: Sveaborg. Helsingin suoja ja Pietarin etuvartio 1808–1918, Docendo, Jyväskylä 2017. 453 Toimintakertomukset vuosilta 2010–2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018. 454 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 455 Toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 13.3.2018. 456 Sama. 457 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintasuunnitelmat/, viitattu 4.6.2018. 458 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30 (2010), s. 332. 459 Toimintakertomus vuodelta 2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 460 Sama. 461 Sama. 462 Sama. 463 Toimintakertomukset vuosilta 2012 ja 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. – Vuoden 2012 luennoilla oli noin 100 kuulijaa/esitelmä ja vuonna 2013 hieman enemmän, 150–200 henkilöä/esitelmä. Vuoden 2013 luentosarja oli näistä suositumpi. Sillä oli yhteensä noin 950 kuulijaa 464 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 465 Sama. 466 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 467 Sama. 468 Toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 469 Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen kokouspöytäkirja Pietarissa 13.–

222 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 223

15.11.2009, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto ja toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018. 470 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 6.3.2018 ja hallituksen kokouspöytäkirja 8/2010, 15.9.2010, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, PKe. 471 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018 ja Pentti Airion haastattelu 6.4.2018. 472 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 473 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 474 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 475 Toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 476 Toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 8.3.2018. 477 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018, https://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintasuunnitelmat/, viitattu 3.9.2018. 478 Pentti Airion haastattelu 6.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 479 Hallituksen kokouspöytäkirja 7/2010, 18.8.2010, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto ja toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 480 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja jäsenkirje 3/2010, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 9.3.2018. – Matkalle osallistui 46 henkilöä ja sen perushinta kahden hengen huoneessa oli 460 euroa. Matka alkoi Rovaniemeltä ja myös päättyi sinne, mikä tarkoitti sitä, että eteläsuomalaisten piti matkustaa ensin Rovaniemelle. 481 Toimintakertomus vuodelta 2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 482 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018, jäsenkirje 1/2012, 15.2.2012, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 9.3.2018, Pentti Airion haastattelu 6.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja Pirjo Pesosen haastattelu 9.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. – Matkan hinta oli noin 600 euroa. Osallistujia oli 43 henkilöä. 483 Hallituksen kokouspöytäkirja 6/2012 pöytäkirja, 6.6.2012, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/, viitattu 8.3.2018. 484 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 485 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 486 Toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 487 Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 3.5.2018. 488 Jäsenkirje 2/2018, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018, jäsenkirje 3/2018, https://www.sshs.fi/sitenews/view/-/nid/162/ngid/1, viitattu 24.8.2018 ja Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 22.8.2018. – Matkan hinta oli 480 euroa + ryhmäviisumimaksu 75 euroa. 489 Toimintakertomukset vuosilta 2010–2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja Airio, Pentti: Normandia taistelutantereena, Sotahistoriallinen aikakauskirja 31, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2011, s. 270–292.

223 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 224

490 Toimintakertomus vuodelta 2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja Lehtonen, Yrjö: Sotahistoriaa neljän valtakunnan alueella, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 32, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2012, s. 278–294. – Matkalle osallistui 47 henkilöä ja sen hinta oli noin 1400 euroa. 491 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja Keinänen, Matti ja Kesseli, Pasi: Jäsenmatka Itä-Preussiin ja Baltiaan 7.–15.8.2012, Sota historiallinen aikakauskirja 33 (2013), s. 195– 215. – Tälle matkalle osallistui 48 henkilöä. 492 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja Lehto, Seppo: Suomen Sotahistoriallisen Seuran Berliinin-matkat 2013, Sotahistoriallinen aikakauskirja 34 (2014), s. 254–277. 493 Toimintakertomus vuodelta 2014, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 494 Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 3.5.2018. – Matkalle osallistui 47 henkilöä ja sen hinta oli vajaat 1400 euroa kahden hengen huoneessa. 495 Jäsenkirje 1/2018, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 8.5.2018, puhelinkeskustelu Pentti Airion kanssa 30.4.2018 ja Ari Raunion haastattelu 21.5.2018. 496 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 497 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja jäsenkirje 1/2015, 26.1.2015, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018. – Matkan hinta oli noin 400 euroa. 498 Toimintakertomus vuodelta 2015, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. – Matkan hinta oli noin 800 euroa. Tämä ei sisältänyt lento- tai junalippuja. 499 Toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018, jäsenkirje 2/2015, 16.4.2015 ja jäsenkirje 1/2016, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018 ja Lappi. Ahti: Sotahistoriallinen retki Vietnamiin, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 36 (2016), s. 254– 277. – Matkan hinta oli 2688 euroa henkilöltä kahden hengen huoneessa. 500 Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/ ja jäsenkirje 2/2017, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018. – Matkalle osallistui 42 henkilöä ja hinta oli runsaat 800 euroa kahden hengen huoneessa. 501 Jäsenkirje 1/2018, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018. – Matkan hinta oli noin 300 euroa. 502 Jäsenkirje 2/2018, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018. – Matkan hinta oli 471 euroa henkilöltä kahden hengen huoneessa Tartossa, ja se sisälsi DC- yhdistys ry:n 30 euron jäsenmaksun vuodeksi 2018. 503 Jäsenkirje 2/2018, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018, Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 18.9.2018, Pertti Räisäsen sähköpostiviesti Jukka Heikkilälle 18.9.2018 ja Jari Forsblomin sähköpostiviesti Jukka Heikkilälle 18.9.2018, molemmat jälkimmäiset viestit välitetty myös kirjoittajalle. 504 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018, Pentti Airion haastattelu 6.4.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja eversti evp. Ahti Lapin sähköposti viestit kirjoittajalle 20.6.2018 ja 21.6.2018. – Matti Kulmala sai sotakamreerin arvonimen 13.12.2013. 505 Toimintakertomus vuodelta 2010, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. – Kuivasaaren retkelle osallistui 54 henkilöä. 506 Toimintakertomus vuodelta 2011, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/

224 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 225

toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja jäsenkirje 3/2011, http://www.sshs.fi/ jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018. 507 Toimintakertomus vuodelta 2012, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 508 Toimintakertomus vuodelta 2013, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018 ja Ruotsalainen, Heidi: Suomen Sotahistoriallisen Seuran jäsenmatka Kaakonkulman linnoituksille 20.9.2015, Sotahistoriallinen Aikakauskirja 35, Tallinna Raamatutrükikoda OÜ, Tallinn 2015, s. 234–247. 509 Toimintakertomus vuodelta 2016, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/ toimintakertomukset/, viitattu 9.3.2018. 510 Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2017, http://www.sshs.fi/sshs+arkisto/toimintakertomukset/, viitattu 3.5.2018. 511 Jäsenkirje 2/2018, http://www.sshs.fi/jasenet/jasenkirjeet/, viitattu 3.5.2018 ja puhelinkeskustelu Mikko Karjalaisen kanssa 4.9.2018. 512 Jukka Heikkilän sähköpostiviesti kirjoittajalle 23.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 513 Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja Mikko Karjalaisen sähköpostiviesti kirjoittajalle 5.9.2018. – Mikko Karjalainen nimitettiin apulaisprofessoriksi 1.7.2018. 514 Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa ja Mikko Karjalaisen sähköpostiviesti kirjoittajalle 5.9.2018. – Vertailun vuoksi todettakoon, että Historian Ystäväin Liiton jäsenmäärä vuonna 2018 oli noin 1100 henkilöä ja Suomen Historiallisen Seuran jäsenmäärä noin 750 henkilöä. Tähän verrattuna Sota - historiallinen Seura voi edelleen vahvasti. Ks. esim. Tieteellisten Seurain valtuuskunnan kotisivut, https://www.tsv.fi/fi/toiminta/jasenseurat/ hakutulos/tiedot?id=23, viitattu 23.8.2018 ja https://www.tsv.fi/fi/toiminta/jasenseurat/ hakutulos/tiedot?id=111, viitattu 23.8.2018. 515 Mikko Karjalaisen haastattelu 21.8.2018, tallenne kirjoittajan hallussa. 516 Sama. 517 Sama.

225 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 226

226 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 227

Liitteet

LIITE 1 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN JOHTOKUNNAT/ HALLITUKSET JA TOIMIHENKILÖT VUOSINA 1949–2018

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Tilintarkastajat 1944 Prof Maist Eino E. Suolahti Ltn, maist Eino E. Einar W. Pankinkamr Väinö S. Varheenmaa (rahasthoit) Suolahti Juva FT Carl Axel Nordman FM Kauko Rekola FM Lauri Kujala FT Kustaa Vilkuna Joht Harry Röneholm Kapt Reino Palmroth Kauppaneuvos Walter Rydman Ins Olli Kyykoski Kamr Wilho Schildt Varajäsenet: Jääkevl Eero Kuussaari Prof Albert Hämäläinen Jääkev Lauri Leander Joht Risto Orko 1949 Kenrm Evl Uljas Rauanheimo KTK Jonne evp FT Carl Axel Nordman Anttonen Väinö FM Kauko Rekola Reht Niilo Hentola Oinonen FM Lauri Kujala Varalla: Kenrl evp Harald Öhqvist Leht Felix Seppälä Prof Arvi Korhonen Evl Kalle Koski Kauppaneuvos Walter Rydman FT Kustaa Vilkuna Lakit. tri Ilmo Ollinen FM Hannes Reenpää Evl evp Birger Linkomies Evl (ev) Ahti Paulaharju Isännöitsijä Olavi Parkkinen Varajäsenet: Toimjoht Harry Röneholm Toimjoht Olli Calonius Jääkevl Eero Kuussaari Kamr Wilho Schildt 1950 Sama Lakit. tri Prof Arvi Korhonen FM Kauko Rekola KTK Jonne Ilmo Kauppaneuvos Walter Rydman Anttonen Ollinen FT Kustaa Vilkuna Reht Niilo Hentola FT Lars Pettersson Varalla: FM Hannes Reenpää Leht Felix Seppälä Ev Ahti Paulaharju Evl Kalle Koski Ev Niilo Sario Kenrl evp Harald Öhqvist Isännöitsijä Olavi Parkkinen (rahasthoit) Varajäsenet samat kuin vuonna 1949 1951 Sama Sama Samat pl. että varajäseniksi Röneholmin ja Kuussaaren tilalle Sama Samat evl Erkki Hallakorpi ja kapt Lauri Tuovinen

227 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 228

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Tilintarkastajat 1952 Sama Sama Arkkiteht Birger Hahl Sama Samat Prof Arvi Korhonen Prof Lars Pettersson Ev evp. Ahti Paulaharju FM Hannes Reenpää Ev Niilo Sario Prof Kustaa Vilkuna Kenrl evp Harald Öhqvist Isännöitsijä Olavi Parkkinen (rahasthoit) Varajäsenet: Evl Kalle Koski Evl Eero-Eetu Saarinen Kamreeri Wilho Schildt Kapteeni Lauri Tuovinen 1953 Sama Sama Prof Kustaa Vilkuna Sama Samat Arkkitehti Birger Hahl Kenrl evp Harald Öhqvist Kenrm Niilo Sario Joht Olavi Parkkinen (rahasthoit) Studiopääll Väinö Tulosmaa Ev evp Ahti Paulaharju FM Hannes Reenpää FT Kustaa Vilkuna Prof Arvi Korhonen Varajäsenet: Evl Eero-Eetu Saarinen Evl Kalle Koski Kamr Wilho Schildt Kapt Lauri Tuovinen 1954 Kenrm Sama Samat Sama Samat T. V. Viljanen 1955 Kenrm Sama Samat pl. että Tuovisen tilalle varajäseneksi valittiin ev Keijo Sama Samat Niilo Mikola Sario 1957 Kenrm Lakit. tri Prof Ole Gripenberg KTK J. Anttonen evp Niilo Ilmo Arkkitehti Birger Hahl Reht Niilo Hentola Sario Ollinen Prof Arvi Korhonen Varalla: Joht Olavi Parkkinen (rahasthoit) Leht Felix Seppälä Ev evp Ahti Paulaharju Maj evp Ahti Petra- FM Hannes Reenpää maa Studiopääll Väinö Tulosmaa Kenrl T. V. Viljanen Prof Kustaa Vilkuna Varajäsenet: Ev Keijo Mikola Kamr Wilho Schildt Evl evp Eero-Eetu Saarinen Evl evp. Kalle Koski 1958 Sama Lakit. tri Prof Ole Gripenberg Sama Reht Niilo Hentola Ilmo Ev Keijo Mikola KTL Aimo Autio Ollinen Prof Vilho Niitemaa Varalla: Joht Olavi Parkkinen (rahasthoit) VT Aimo Lohman Ev evp Ahti Paulaharju Maj evp Ahti Kenrl T. V. Viljanen Petramaa FT Arvo Viljanti

228 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 229

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Tilintarkastajat Varajäsenet: FT Lauri Kujala FT Matti Lauerma FM Kauko Rekola 1959 Sama Sama Samat pl. että varsinaisiksi jäseniksi Niitemaan ja Viljasen tilalle Sama Samat valitaan ev Erkki Ruotsalo ja FT Kaarlo Wirilander ja varajäseniksi FM Eino Parikka, FM Kauko Rekola ja leht Felix Seppälä 1960 Sama Sama Samat Sama Samat 1961 Sama Sama Samat FL Kauko Rekola Samat 1962 Sama Sama Prof Ole Gripenberg Sama Samat Ev Keijo Mikola Joht Olavi Parkkinen (rahasthoit) Ev evp Ahti Paulaharju FT Arvo Viljanti Ev evp Erkki Ruotsalo DI Yrjö R. Saarinen Varajäsenet: FL Kauko Rekola FM Eino Parikka Evl evp Niilo Nevasaari 1963 Sama Sama Samat pl että Nevasaaren tilalle varajäseneksi dos Matti Lauerma Sama 1964 Kenrl evp Prof Ole Ev Keijo Mikola FT Kauko Rekola Reht Niilo Hentola T. V. Gripen - Lakit. tri Ilmo Ollinen KTL Aimo Autio Viljanen berg Joht Olavi Parkkinen (rahasthoit) Varalla: Humkand Matti Virtanen (rahasthoit) VT Aimo Lohman Ev evp Ahti Paulaharju Maj evp Ahti FT Arvo Viljanti Petramaa Ev evp Erkki Ruotsalo DI Yrjö R. Saarinen Varajäsenet: Dos Matti Lauerma FT Kauko Rekola FM Eino Parikka 1965 Sama Sama Samat pl. että Virtanen rahasthoit Sihteerin sijainen kapt Heikki Pohjan pää 1966 Sama Sama Samat pl. että varajäseneksi Rekolan tilalle kapt Heikki Pohjanpää Kapt Heikki Varatilin tarkasta - Pohjan pää ja ksi Petramaan tilalle varatoim joht Lauri Jäntti

1967 Ev Keijo Sama FM Parikka ja Maj Heikki Lohmanin tilalle Mikola Apulprof Matti Lauerma Pohjan pää varatilin - Maist Eino Parikka tarkastajaksi evl Ev evp Ahti Paulaharju evp Eero-Eetu Ev evp Erkki Ruotsalo Saarinen DI Yrjö Saarinen Kenrl evp T. V. Viljanen Prof Arvo Viljanti Varajäsenet Maj Heikki Pohjanpää Humand Matti Virtanen (rahasthoit) VT Aimo Lohman 1968 Sama Sama Kenrl evp T. V. Viljanen Sama Opetus neuvos Prof Arvo Viljanti Niilo Hentola Ev evp Lauri Harvila KTL Aimo Autio Prof Matti Lauerma

229 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 230

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Tilintarkastajat FM Eino Parikka Varalla: Piiri-ins Yrjö Saarinen Evl evp Eero-Eetu Maj Heikki Pohjanpää Saarinen Varajäsenet: Varatoim VT Aimo Lohman joht Lauri Jäntti Humkand Matti Virtanen (rahasthoit) Evl evp Martti Terä 1969 Sama Sama Samat Sama Samat 1970 Ev evp Ev Lauri Harvila Ekon Helge Parmi Keijo Prof Matti Lauerma Varatoimjoht Mikola FM Eino Parikka Lauri Jäntti Piiri-ins Yrjö Saarinen Varalla: Kenrl evp T. V. Viljanen VT Heikki Pohjo - Ev Vilho Tervasmäki lainen Maj Heikki Pohjanpää Evl evp Eero-Eetu Varajäsenet: Saarinen VT Aimo Lohman FM Paavo Talvio Humkand Matti Virtanen (rahasthoit) 1971 Sama Sama Prof Jarl Gallén Sama Samat Ev evp Lauri Harvila Apulprof Matti Lauerma FM Eino Parikka DI Yrjö Saarinen Ev Vilho Tervasmäki Varajäsenet: VT Aimo Lohman FM Paavo Talvio Humkand Matti Virtanen (rahasthoit) 1972 Sama Sama Samat Sama Samat 1973 Sama Sama Ev, VTT Vilho Tervasmäki Sama Samat Prof Matti Lauerma Prof Jarl Gallén Ev evp Lauri Harvila Piiri-ins Yrjö Saarinen Maj Heikki Pohjanpää FM Paavo Talvio Varajäsenet: VT Aimo Lohman Humkand Matti Virtanen (rahasthoit) FM Markku Melkko 1974 Ev, VTT Sama Samat pl. että VT Heikki Pohjolainen varajäseneksi Virtasen tilalle VTM Markku Kanslianeuvos Vilho Palo kangas Helge Parmi, HTM Tervas - Komdri Kalervo mäki Kijanen Varalla: Evl evp Eero-Eetu Saarinen Maj evp Reino Palmroth 1975 Ev evp, Sama Samat pl. että Lohman varsinaiseksi jäseneksi kunniajäsen Sama Samat VTT Mikolan tilalle ja Lohmanin tilalle varajäseneksi ylil Leo Saulamo Vilho (rahasthoit) Tervas - mäki 1976 Sama Ev Matti Saarisen tilalle ev Matti Lappalainen ja prof Gripenberg Sama Samat Lappa - hallituksen rivijäseneksi lainen

230 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 231

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat 1977 Sama Sama Prof Jarl Gallén Sama Saarinen Ev evp Lauri Harvila varsinaiseksi Prof Matti Lauerma tilintarkastajaksi Maj Heikki Pohjanpää Kijasen tilalle ja FM Paavo Talvio varalle Kijasen VT Aimo Lohman paikalle VTT Jaakko Ilvessalo toiminnanjoht Varajäsenet: Gunnar Lehti FM Markku Melkko VT Heikki Pohjolainen Tstopääll Leo Saulamo (rahasthoit) 1978 Sama Sama Lohmanin tilalle varsinaiseksi jäseneksi Sama Kanslianeuvos Helge FM Markku Melkko ja Melkon tilalle maj Parmi, HTM Sampo Ahto Evl Eero-Eetu Saarinen Varalla: Toiminnanjoht Gunnar Lehti Maj evp Reino Palmroth 1979 Sama Sama Prof Matti Lauerma Sama Prof Jarl Gallén Ev evp Lauri Harvila Maj evp Heikki Pohjanpää FM Paavo Talvio FM Markku Melkko VTT Jaakko Ilvessalo Varajäsenet: VT Heikki Pohjolainen Evl Sampo Ahto Tstopääll Leo Saulamo (rahasthoit) 1980 Sama Sama Samat Sama Ev Vilho Tervas mäki (pj) Ev Matti Lappa lainen Prof Matti Lauerma Tstopääll Leo Saulamo VTM Markku Palo - kangas FM Eero Elfven gren 1981 Ev Matti Prof Prof Jarl Gallén Sama Samat kuin vuonna Lappa - Matti Ev evp Lauri Harvila 1980 lainen Lauerma Maj evp Heikki Pohjanpää FM Paavo Talvio FM Markku Melkko VTT Jaakko Ilvessalo Evl Sampo Ahto Varajäsenet: VT Heikki Pohjolainen FT Ohto Manninen Tstopääll Leo Saulamo (rahasthoit) 1982 Sama Sama Samat pl. että Saulamon tilalle Osasto siht Samat varajäseneksi ja rahastonhoitajaksi Seppo Rautia FM Eero Elfvengren

231 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 232

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat 1983 Sama VTT Samat kuin vuonna 1982 Sama Ev Matti Lappa lainen Jaakko (pj) Ilvessalo VTT Jaakko Ilvessalo VTM Markku Palo - kangas FM Eero Elfven gren Osasto siht Seppo Rautia 1984 Sama Sama Samat pl. että FT Ohto Manninen valittiin Sama Samat hallituksen jäseneksi ja apulprof Jussi T. Lappalainen varajäseneksi Samat 1985 Sama Sama Prof Jarl Gallén Sama Ev evp Lauri Harvila Maj evp Heikki Pohjanpää FM Markku Melkko Evl Sampo Ahto Apulprof Ohto Manninen VT Heikki Pohjolainen Varajäsenet: Apulprof Jussi T. Lappalainen Evl Antti Juutilainen Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) 1986 Evl Antti VTT Prof Jarl Gallén Tstosiht Pirjo Ev Matti Lappalainen Juuti - Jaakko Maj evp Heikki Pohjanpää Pesonen (pj) lainen Ilvessalo FM Markku Melkko VTM Markku Palo - Evl Sampo Ahto kangas Apulprof Ohto Manninen FM Eero Elfven gren VT Heikki Pohjolainen Osasto siht Seppo Apulprof Jussi T. Lappalainen Rautia Varajäsenet: Komdri evp Erik Wihtol Toiminnanjoht Pentti Parvio Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) 1987 Sama Sama Maj evp Heikki Pohjanpää Sama Ev Matti Lappa lainen FM Markku Melkko (pj) Evl Sampo Ahto VTT Jaakko Ilvessalo Apulprof Ohto Manninen Apulprof Ohto VT Heikki Pohjolainen Manni nen Toiminnanjoht Pentti Parvio FM Eero Elfven gren Komdri evp Erik Wihtol 31.5. saakka Varajäsenet: Hum kand Juhani VTT Martti Turtola Halvari Maj Ilmari Hakala 1.6. alkaen Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) 1988 Sama Sama Samat Sama Samat 1989 Sama Sama Samat pl. että Melkon tilalle Sama Samat + vt. toimitus - VTM Markku Palokangas sihteeri FK Pekka Peltonen 1990 Sama Apulprof Maj evp Heikki Pohjanpää Hum kand Mika Ev evp Matti Ohto Evl Sampo Ahto Smed berg Lappa lainen (pj) Manni - VT Heikki Pohjolainen Apulprof Ohto nen Toiminnanjoht Pentti Parvio Manni nen Komdri evp Erik Wihtol VTM Markku Palo - VTM Markku Palokangas kangas VTT Martti Turtola Hum kand Juhani Varajäsenet: Halvari Evl Ilmari Hakala FK Pekka Peltonen Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) (toim siht) FM Eero Elfvengren 232 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 233

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat 1991 Evl evp Sama Samat pl. että evl Hakalan tilalle Sama FL Eero Elfven gren Ekon Seppo Okko Antti varajäseneksi valittiin ev Pekka Kurenmaa (pj) HTM Juutilai - Apul prof Ohto Tstopääll Leo nen Manni nen Saulamo Evl evp Antti Varalla: Juutilai nen Kamarineuvos, maj VTM Markku Palo - evp R. W. Palmroth kangas Kapt evp Jarl VTM Aila Helenius Engström (toimsiht) 1992 VTT Ev Pekka Evl Sampo Ahto Hum kand Mika FL Eero Elfven gren Samat Martti Kuren - Apulprof Ohto Manninen Smed berg (pj) Turtola maa VTM Markku Palokangas Apulprof Ohto Toiminnanjoht Pentti Parvio Manni nen Maj evp Heikki Pohjanpää Evl evp Antti VT Heikki Pohjolainen Juutilai nen Komdri evp Erik Wihtol VTM Markku Palo - Varajäsenet: kangas FM Eero Elfvengren VTM Aila Helenius Maj Ove Enqvist (toim siht) Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) 1993 Sama Ev evp Apulprof Ohto Manninen Sama Samat Samat pl. että Pekka VTM Markku Palokangas Palmrothin tilalle Kuren - Maj evp Heikki Pohjanpää pääsiht Pertti Alanen maa VT Heikki Pohjolainen Komdri evp Erik Wihtol FL Eero Elfvengren Ekonomi Hannu Taunula (rahasthoit) Varajäsenet: Maj Ove Enqvist Tstosiht Pirjo Pesonen VTT Esko Vuorisjärvi 1994 Sama Sama Samat pl. että Manninen professori Samat pl. että Hele - Samat niuksen tilalle kirjasto amanu enssi Marja-Riitta Koski 1995 Dos Sama Samat VTM Jari Samat Samat pl. että Alasen Martti Leskinen tilalle DI Matti Turtola Hongisto 1996 Sama Sama Samat Sama Samat Samat 1997 Evl, VTM VTM Ev evp Pekka Kurenmaa VTM (väit.) Jari Samat pl. että Palo - Ari Markku Prof Ohto Manninen Leskinen kangas pj Raunio Palo - FL Eero Elfvengren kangas Tstosiht Pirjo Pesonen VT Heikki Pohjolainen Komdri evp Erik Wihtol VTM (väit.) Jari Leskinen Varalla: Maj Ove Enqvist VTT Esko Vuorisjärvi Toimjoht Aimo Astala (talhoit) 1998 Sama Sama Samat pl. että Elfvengren FT ja Enqvist evl VTM Harri M. J. Samat pl. että Samat Heinilä toimituspääll Pekka Saloranta lisäksi mukaan 1999 Sama Sama Ev evp Pekka Kurenmaa KTM Krista Samat pl. että Kosken Samat Prof Ohto Manninen Huhtala tilalle opiskelija FT Eero Elfvengren Annukka Kiviranta- Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) Koivisto 233 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 234

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat VT Heikki Pohjolainen VTT Jari Leskinen Evl Ove Enqvist Varalla: VTT Esko Vuorisjärvi Toimjoht Aimo Astala (talhoit) DI Carl-Fredrik Geust 2000 Evl evp, FT Eero Samat pl. että Elfvengren valittiin Sama Samat pl. että Samat VTM Ari Elfven - varapuheenjohtajaksi ja VTM Markku Kiviranta-Koivisto jäi Raunio gren Palokangas siirtyi hallituksen rivijäseneksi Maj Petteri pois 2001 Sama Sama Samat Jouko Samat pl. että KTM, KHT Hannu toimitus sihteeri fil yo Siniharju Anssi Saari Tstopääll Leo Saulamo Varalla: Toimjoht Kyösti Rainila DI Matti Hongisto 2002 Sama Sama Ev evp Pekka Kurenmaa Yo-merk Sami Samat Samat Prof Ohto Manninen Korho nen Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) VTM Markku Palokangas VT Heikki Pohjolainen Evl Ove Enqvist Toimituspääll Pekka Saloranta Varalla: VTT Esko Vuorisjärvi Ekonomi, KHT Timo Mäki (rahasthoit) DI Carl-Fredrik Geust 2003 Sama Sama Samat pl. että Timo Mäki varsinaiseksi Sama Toimituspääll Pekka KTM, KHT Hannu Palokankaan tilalle ja ev evp Ahti Lappi Saloranta (pj) Siniharju varajäseneksi Mäen tilalle Prof Ohto Manni nen KTM, KHT, JHTT Evl evp Antti Juutilai - Seppo Pitkänen nen Varalla Ev evp Ahti Lappi Toimjoht Kyösti Humkand Anssi Saari Rainila Pankinjoht Kari Salo 2004 Sama Dos Eero Prof Ohto Manninen Sihteeri Samat pl. että Lappi Samat pl. että Elfven - Toimituspääll Pekka Saloranta tradenomi Sami puheenjohtajaksi ja varatilintarkastajaksi gren VTT Esko Vuorisjärvi Korhonen kom Ove Enqvist Rainilan tilalle HTM Kom Ove Enqvist Rahastonhoitaja lisänä toimitus - Eero Lehmusvuo Ev evp Ahti Lappi ekon, KHT Timo kuntaan FT Lasse Laaksonen Mäki VT Heikki Pohjolainen DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust Evl, FT Pasi Kesseli FM Markku Melkko Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) 2005 Sama Sama Samat pl. että Laaksosen tilalle valittiin Sihteeri FM Juho Samat pl. että Samat hinnoittelupäällikkö Sami Korhonen Kotakallio Juutilainen jää pois Rahastonhoitaja julkaisutoimi - ekon, KHT Timo kunnasta Mäki Jäsensihteeri tietohallinto - pääll Matti

234 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 235

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat 2006 Sama Prof, evl Prof Ohto Manninen Hartikainen Pasi Toimituspääll Pekka Saloranta Sihteeri FM Juho Ev evp Ahti Lappi Samat Kesseli VTT Esko Vuorisjärvi (pro gradu - Kotakallio (pj) palkintotoimikunnan pj) Jäsensihteeri Prof Ohto Manninen VT Heikki Pohjolainen tietohallinto - Toimituspääll Pekka (palkitsemistoimikunnan pj) pääll Matti Saloranta DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust Hartikainen Kom Ove Enqvist FM Markku Melkko Humkand Anssi Saari Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) FM Riitta Blomgren Hinnoittelupääll Sami Korhonen (toimsiht) (kotisivuvastaava) Ekon, KHT Timo Mäki (rahastonhoit) Dos, FT Pasi Tuunainen Eriksairhoit Eeva Tammi 2007 Prof, evl Prkenr Samat Samat Samat pl. että Saari Samat pl. että Pasi evp, ST jäi pois toimitus - Lehmusvuon tilalle Kesseli Pentti kunnasta ja valittiin ekon, KHT Airio aika kaus kirjalle Arto Sopanen valittiin päätoimittaja, dosentti, FT Touko Perko ja Enqvist ST 2008 Prof, evl Sama Samat pl. että Vuorisjärven tilalle Sihteeri FL Juho Prof Ohto Manninen Samat (ev) Pasi humkand Anssi Saari Kotakallio Toimituspääll Pekka Kesseli Jäsensihteeri Saloranta tietohallinto - Kom, ST Ove Enqvist johtaja Jukka Dos, FT Pasi Heikkilä Tuunainen FM Riitta Blomgren (toimsiht) 2009 Sama Sama Samat Samat pl. että Samat Samat pl. että webmasteriksi Pitkänen Korhosen tilalle kauppatieteiden yrittäjä Timo lisensiaatti Kuusinen 2010 Ev, dos Sama Tietohallintojoht Jukka Heikkilä Sihteeri kapt Dos, Touko Perko (pj) KHL, JHTT Seppo Pasi (jäsensiht) Juha Hollanti Prof Ohto Manninen Pitkänen Kesseli Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) 31.3. alkaen Toimituspääll Pekka KTM, KHT Hannu VTM Markku Palokangas (aseasiantunt) Kotisivut Saloranta Siniharju Suunn Pertti Räisänen (rahasthoit) myyntipääll Dos Pasi Tuunainen Toimituspääll Pekka Saloranta Timo Kuusinen Kom, ST Ove Enqvist Dos Pasi Tuunainen (kirjalltoim) Pro gradutoimi - FM Riitta Blomgren FM Anssi Saari kunta VTT Esko (toimitussiht) Prof Ohto Manninen Vuorisjärvi DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust Palkitsemis - Erikoissairaanhoit Eeva Tammi toimikunta VT Evl (ev) Max Sjöblom Heikki Pohjolainen 2011 Sama Sama Samat pl. että Saaren tilalle FM Riitta Samat Samat KTL, KHT Seppo Blomgren ja Sjöblom ylennetty everstiksi Pitkänen KTM, KHT Hannu Siniharju Varalla Pankinjoht Kari Salo 2012 Prkenr FT Mikko Samat pl. että Karjalaisen tilalle KTK Jari Sihteeriksi kaptl Samat Varsinainen evp, ST Karja - Forsblom Juuso Säämänen tilintarkastaja Pentti lainen Pro gradutoimi - KHT Arto Sopanen Airio kunta VTT Esko Toiminnantarkastaja Vuorisjärvi KTL, KHT Seppo

235 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 236

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat Jukka Heikkilä Pitkänen ryhtyy Varatilintarkastaja hoitamaan myös KTM, KHT Jani kotisivuja Mantila Toiminnan- Palkitsemis - tarkastajan sijainen toimikuntaa ei KTM, KHT Hannu mainita enää Siniharju 2013 Sama Dos Samat Samat FM Riitta Blomgren Samat pl. että Mikko (pj) toiminnan Karja - Prof Ohto Manninen tarkastajan sijaiseksi lainen Toimituspääll Pekka OTK Petteri Snell Saloranta Dos Pasi Tuunainen Dos Mikko Karjalainen Varsinainen 2014 Sama Sama Samat pl. että Palokankaan tilalle Sihteeri KTK Samat tilintarkastaja KTL, Sotamuseon johtaja Harri Huusko Jari Forsblom KHT Seppo Pitkänen Pro gradutoimi - Toiminnantarkastaja kunta VTT Esko OTK Petteri Snell Vuorisjärvi Varatilintarkastaja Palkisemistoimi KTM, KHT Jani kunta VTM Mantila Toiminnan - Markku tarkastajan sijainen Palokangas ekon Risto Korkka 2015 Dos, FT Ev evp Tietohallintojoht Jukka Heikkilä (jäsensiht Sihteeri KTK Samat pl. että Airio Samat Mikko Max ja kotisivut) Jari Forsblom myös toimitus- Karja - Sjöblom Tstosiht Pirjo Pesonen (matkasiht) Pro gradutoimi - kuntaan lainen Suunn Pertti Räisänen (rahasthoit) kunta VTT Esko Dos Pasi Tuunainen (kirjalltoim) Vuorisjärvi FM Riitta Blomgren (toimitussiht) alkuvuoden ja DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust loppuvuoden FT (ilmailuasiantuntija) Tapio Koskimies Yksikön joht, FM Lauri Haavisto Palkisemistoimi Evl Yrjö Lehtonen kunta ev evp FM Heidi Ruotsalainen Max Sjöblom Tutkija, DI Ville Vuolle 2016 Sama Sama Samat pl. että Geustin tilalle maj Vladimir Sihteeri KTK Samat Samat Panschin ja Lehtosen tilalle maj Markus Jari Forsblom ja Wahlstein hallituksen kokouksesta 11/2016 alkaen FM Heidi Ruotsalainen Pro gradutoimi - kunta FT Tapio Koskimies Palkisemis- toimikunta ev evp Max Sjöblom 2017 Sama Sama Tietohallintojoht Jukka Heikkilä (jäsensiht Sihteeri FM FM Riitta Blomgren Samat ja kotisivut) Heidi (pj) KTK Jari Forsblom (matkasiht) Ruotsalainen Prkenr, ST Pentti Airio Suunn Pertti Räisänen (rahasthoit) Pro gradutoimi - Prof Ohto Manninen Dos Pasi Tuunainen (kirjalltoim) kunta FT Tapio Toimituspääll Pekka FM Riitta Blomgren (toimitussiht) Koskimies Saloranta Yksikön joht, FM Lauri Haavisto

236 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 237

Sihteeri ja muut Vuosi PuheenjohtajaVarapuheenjohtajaHallituksen jäsenet toimihenkilöt Julkaisutoimikunta Tilintarkastajat Evl Markus Wahlstein Palkisemis - Dos Pasi Tuunainen YTM Antti Kalliola toimikunta ev Dos Mikko Tietokirjailija Johanna Pakola evp Max Karjalainen Sjöblom FT Tapio Koskimies 2018 Sama Sama Diplomi-insinööri Petri Lonka Samat Samat Samat FM Riitta Blomgren (aikakauskirjan Karja - Sjöblom päätoimittaja) Johanna Pakola lainen väitteli KTK Jari Forsblom (matkasiht) matkasihteeriksi nimitet - sota - Tietohallintojoht Jukka Heikkilä loppusyksystä ja tiin tieteiden (jäsensiht) kapt Miro Palm apulais - tohtoriksi Suunn Pertti Räisänen (rahasthoit) sihteeriksi pro - keväällä FM Lauri Haavisto lokakuussa 2018 fessoriksi 2018 YTM Antti Kalliola (Facebook-vastaava) 1.7.2018 DI Petri Lonka Tietokirjailija Johanna Pakola Dos Pasi Tuunainen Kapt, ST Jussi Pajunen

237 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 238

LIITE 2 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN RETKET JA MATKAT VUOSINA 1949–2018

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta 1949 Sotamuseon laivasto- ja rannikkotykistöosastot Suomenlinnassa Toukokuussa. Retkeen liittyi evl Uljas Rauanheimon esitelmä Helsingin ja Viaporin puolustuksesta Itämaisen (Krimin) sodan aikana 1950 Svartholman linnoitus, Ruotsinsalmen merilinnoitus, Kymin - Kesäkuussa linna, Langinkosken keisarillinen kalamaja, Ruotsinvallan ajan sotilasasumukset Elimäellä ja Artjärvellä 1951 Mannerheim-museo Maj O. R. Bäckman Marraskuussa 1952 Kyminlinna, Kymijokilinjan sotahistorialliset kohteet, Pioneeri - Hammaslääkäri Gösta 27.–28.9. museo Korialla Winterbäck, maj Olli Airola ja evl Eero-Eetu Saarinen 1953 Hämeen linna ja sen museo, Parolan leirialue sekä Hämeenlinna 25.4. ja sen ympäristön nähtävyydet Raaseporin linnanrauniot ja Hangon seudun vanhat linnoitukset 26.9. ja sotahistoria. 1954 Loviisan kaupungin vanhat varustukset ja Svartholman linnoitus Intendentti, maisteri Marita 15.4. Matkan aluksi sekä Porvoon museo ja Porvoon linnavuori Munck ja ev evp Erkki perehdyttiin Sotamuseon Ruotsalo näyttelyyn Sota Suomen rannikolla vv. 1854–55. Kadettikoulu Kapt Pentti Multanen Syksyllä 1956 Turun linna ja Käsityöläismuseo, Louhisaaren kartano, Liedon Dos Arvo Viljanti, evl Heikki 17.–18.8. Vanhalinnan kartano, Seitsemän kirkon reitin nähtävyydet Kuistio, prof Einar W. Juva, Merimaskun, Luonnonmaan ja Naantalin alueilla ja sota - FM Irja Sahlberg, eversti historiallisia esitelmiä Varsinais-Suomen sotahistoriasta 3. Veikko Alfred Korttila ja Prikaatin upseerikerholla Liedon kartanon isäntä 1957 Tykistömuseo ja kulttuurimuseoita Leningradissa 17.–21.8. Osallistujia 30, hinta 16 300 mk jäseniltä, muilta 17 300 mk 1958 Suomen sodan 1808–1809 näyttely ja Armfelt-kokoelmat linnake Carpelanissa Suomenlinnassa 1959 Keskusrikospoliisin rikosmuseo ja sen asekokoelmat Keväällä Porvoo, Loviisa, Ruotsinsalmen linnoitus ja Kyminlinna 6.–7.6. Hämeenlinnan, Parolan, Sääksmäen, Pälkäneen, Kangasalan Seuran oma henkilöstö sekä 12.–13.9. Matkaan liittyi historialliset muistot sekä Tampereella Mannerheim-patsas Liuksialan tilanomistaja Lasse Suomen sodan muistojuhla Vehmaisissa ja Vapaussodan, talvi- ja jatkosodan sankarihaudat Meurman, Kostianvirralla Pyynikillä Tampereella 13.9. varatuomari Urpo Oksanen ja Rapolassa professori Martti Rapola 1960 Saimaan historialliset puolustusrakenteet, Brahelinnan rauniot, 9.–10.7. Retkeen liittyi Porrassalmen ja Kyyrön taistelupaikat ja vierailu Kyyhkylän Ristiina-juhlat Brahelinnan invalidikoti raunioilla Suitian ja Sjundbyn kartanot Siuntiossa Agronomi M. Ristiluoma, 9.10. Suitiassa jääk-ev Eero jääk-ev Eero Kuussaari ja Kuussaari esitelmöi kartanon insinööri Henrik Lindeberg vaiheista vapaussodassa 1961 Lappeenrannan kasarmit, Saimaan kanava, Pontiuksen kanava, 5.–6.8. Retkeen liittyi sankarihaudat Lappeenrannassa, Savitaipaleen, Partakosken ja Savitaipaleen maakuntajuhla Kärnäkosken taistelupaikat sekä Järvitaipale 1962 Turun tuomiokirkko, Turun linna, Merenkulkumuseo, Kuusiston 11.–12.8. Retkeen liittyi linna, Kuitian kartano, Lounais-Hämeen museo Forssassa kotiseutujuhla Lounas- Hämeen Pirtissä Tammelassa

238 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 239

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta 1963 Juuttaan, Oravaisten ja Napuen taistelupaikat Pohjanmaalla 9.–11.8. 1964 Hakoisten kartano, Panssarimuseo, Hämeen linna sekä Hämeen 8.8. museo ja taidemuseo 1965 Länsi-Uusimaa, kohteina Inkoon kirkko, Fagervikin kartano, Kesäretki Barösundin meritaistelun seudut, Raaseporin linnanrauniot ja prof Gripenbergin tila Inkoon Gripansissa 1966 Urjalan 26. Reservikomppanian kasarmit, Urjalan keskiaikainen Elokuussa. Retkeen liittyi kivisakasti hakkapeliittamuistotauluineen, Urjanpirtin ulko - Urjalan kotiseutujuhla museo, jatkosodan etulinjakorsun jäljennös ja Topeliuksen Pikku Matin tapahtumapaikka 1967 Loviisa, Svartholman linnoitus, Vartiokylän, Sibbesborgin ja Pormestari Sven Harling, 4.8. Porvoon muinaislinnat sekä Kyminlinna ja Langinkoski asessori Veli Tamminen, intendentti, FM Jouko Voionmaa ja maj evp Olli Airola. Helsingin ympäristön I maailmansodan aikaiset linnoitteet Ev Keijo Mikola Syksyllä 1968 Askaisten kartano Louhisaaressa, Turun linna ja museolaiva 23.8. Sigyn 1969 Kuninkaallinen varuskamari (Armémuseum, Livutrust - 22.–25.8. kammaren) kuninkaanlinnan kellari, Wasa-laiva Wasa-telakalla (Wasavarvet), Merihistoriallinen museo (Sjöhistoriska museet) Tukholmassa Ruotsissa 1970 Haminan ja Taavetin linnoitukset, Salpa-asema Haminan itä - Maj N. Vaara, evl N. Ruutu, 22.–23.8 puolella, Lappeenrannan kasarmit, Lappeenrannan taistelut maj Heikki Pohjanpää, kapt vuonna 1741, Saimaan kanavalla, Kotkaniemen kartano Sampo Ahto, ev evp Keijo Luumäellä, Kärnäkosken ja Partakosken taistelut Savitaipaleella, Mikola ja kenrm evp Jouko Porrassalmen taistelut, Heinolan ja Lusin taistelut vuonna 1918 Hynninen ja Mikkelissä sankaripatsas, Mannerheimin patsas ja Mikkelin klubi 1971 Taalintehtaan vanha ruukki, Falkön taistelupaikka, Russarön ja Prof Jarl Gallén ja kapt N. 21.–22.8. Bengtskärin linnakkeet, Harparskog-linja Skogbyssä, Westergren Prof Jarl Gallén ja Uudenmaan Prikaati Tammisaaressa ja Raaseporin linnan kapt N. Westergren rauniot. 1972 Nuijasodan muistomerkki, Jaakko Ilkan patsas Ilmajoella, Evl evp Carl-Birger Petander 26.–27.8. Napuen taistelu, Vaasan Rannikkopatteristo, Vaasan varus - ja ev evp Keijo Mikola kunnan historia ja Suomen sodan Vaasa, Oravainen, Lapua, Alavuden neljän sodan kappeli ja Kostianvirran taistelu Pälkäneellä 1973 Porvoon tuomiokirkko, kaupunginmuseo ja metsästysmuseo, 25.8. Haikon kartano ja Sarvilahden kartano Pernajassa. 1974 Eremitaasin taidemuseo Talvipalatsissa, Tykistömuseo ja Syyskesällä Merimuseo, Pietarhovi ja Pietari-Paavalin linnoitus Lenin - gradissa sekä Terijoki ja Viipuri. Halukkaille oli lisäksi mahdollisuus käydä sirkuksessa ja baletissa 1975 Kastelmolman linnanrauniot ja Bomarsund sekä Pietari Suuren 22.–24.8. merilinnoituksen jäänteet Lemlandissa ja Långnäsissä, Jomalan kirkko, Getaberget ja museolaiva Pommern 1976 Suomussalmen – Raatteentien taistelupaikat ja taistelut Kenrm evp Veikko Karhunen 28.–29.8. 1977 Tukholma ja Uppsala, Kuninkaallinen armeijamuseo, Wasa-laiva, 9.–12.9. Skoklosterin linna, automuseo ja Uppsalan tuomiokirkko 1978 Varuskunta ja Pioneerimuseo Korialla, Haminassa varuskunta, Ev Matti Lappalainen 19.–20.8. RUK-museo ja Haminan kaupunki ja Haminan itäpuolella Salpa- asema 1979 Hämeen linna, Hakoisten linnavuori, Hattulan kirkko ja 25.8. Panssari museo 1980 Talvi- ja jatkosodan taistelut Ilomantsissa Ev evp Viljo Kivikko 30.–31.8. 1981 Upinniemi ja Mäkiluodon linnake, esitelmä Porkkalan alueen Ev Matti Lappalainen 9.5. historiasta Tallinna ja Tartto 28.–30.8. 239 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 240

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta 1982 Koskipirtin museotalo Aurassa, Porin prikaati Säkylässä, 28.–29.8. Koskipirtin Satakunnan Tykistörykmentti ja Tykistömuseo Niinisalossa museotalossa on nykyisin esillä laaja kanslianeuvos Lauri Jäntin noin 3000 esineen kokoelma Helsingin maalinnoitus Tapiolassa, Laajalahdessa, 9.10. Ruukinrannassa, Vallikalliolla, Mäkkylässä, Pajamäessä, Pohjois- Haagassa, Kannelmäessä, Kaarelassa, Myllypurossa, Vartiovuorella ja Kontulassa 1983 Raaseporin linnanrauniot, Uudenmaan Prikaati ja sen perinteet, 27.–28.8. Harparskog-linja ja Den Gyllene Freden -korsu, Hangossa sijaitsevat entiset venäläiset ilmatorjunta-asemat, Hauensuolen kalliopiirrokset sekä Hangon Rannikkopatteristo ja Russarön linnake 1984 Loviisan raatihuone, komendantin talo, maalinnakkeet Ungern 15.9. Paluumatka Helsinkiin ja Rosen, ortodoksinen kirkko ja Svartholman linnoitus tehtiin Valkon satamasta miinalaiva Pohjanmaalla 1985 Teemana Suomen sota, kohteet Päällystöopisto, Ratsuväkimuseo 30.8.–1.9. ja Linnoitus Lappeenrannassa, Kärnäkosken ja Partakosken taistelupaikat Savitaipaleella, Porrassalmen taistelupaikka, Brahelinna Ristiinassa, Jalkaväkimuseo Mikkelissä, Frugårdin kartano Joroisissa, Parkuinmäen taistelupaikka, Retretin taidemuseo Punkaharjulla ja Taavetin linnoitus Luumäellä 1986 Panssarimuseo Parolassa, professori Kari Suomalaisen sota- 13.–14.9. aiheiset piirrokset rintamalta vuosilta 1942–44 Visavuoressa, Tampereella Tampereen valtaukseen johtaneet sotatoimet 1918a, Jääkäripatsas ja Valmetin tehtaat, Vilppulassa Vilppulan suunnan taistelut vuonna 1918, Vehoniemen sotilasajoneuvomuseo Kangasalla ja Kostianvirran taistelupaikka Pälkäneellä 1987 Ruotsinvallan loppuaika sekä Vapaussodan alkuvaiheen taistelut Evl Sampo Ahto ja maj Bo- 12.–13.9. Pohjanmaalla, kohteina Nuijasodan Santavuoren taistelu ja Erik Ekman Jaakko Ilkan muistomerkillä Ilmajoella, Suuren Pohjan sodan Napuen taistelupaikka, Isökyrön vanhaa kivikirkko, Vaasan varuskunnan perinteet ja vanha Vaasa, Suomen sodan Oravaisten ja Juuttaan taistelupaikat sekä Ilmasotakoulu Kauhavalla li everstiluutnantti Sampo Ahto. Vaasan varuskunnasta ja vanhasta Vaasasta retkeläisille kertoi majuri Bo-Erik Ekman Pohjanmaan Sotilasläänin Esikunnasta. 1988 Porkkalan vuokra-alue ja Vapaussodan muistot Kirkkonummella VTM Pekka Silvast ja DI Carl- 14.5. Edellisenä päivänä ja Siuntiossa sekä Upinniemen varuskunta Fredrik Geust kevätkokouksessa maj, VTK Eino Kekäläinen piti esitelmän Porkkalan vuokra- alueesta. Keskieurooppalainen sotataito Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Evl Sampo Ahto 9.–16.9. Luxemburgissa kohteita Verdunin taistelukenttä, Ranskan – Saksan -sodan taistelualue Gravelotten – Metzin alueella, Maginot-linja Hackenbergissa Ranskassa, Länsivalli Irrelin kaupungissa Saksassa, Bastogne museoineen ja muisto - merkkeineen, Bryssel sekä Waterloo Belgiassa, Calais, Atlantin valli, Caen ja Normandia Ranskassa sekä Pariisi 1989 Porrassalmen taistelun 200-vuotisjuhla 11.6., muita kohteita Kapt Antti Väisänen, kenrl 10.–11.6. rajavartiotoiminta Immolassa, Retretissä Punkaharjulla Ilja evp Reino Arimo ja maj evp Repin -näyttely, Kerimäen puukirkko ja Jalkaväkimuseo Kalevi Salovaara Mikkelissä 1990 Tukholma, missä kohteena Ruotsin Kuninkaallisen 29.–31.3. Armeijamuseon toisesta maailmansodasta Pohjolassa kertova erikoisnäyttely AVSPÄRRADE, den svenska beredskapen 1939– 1945, näyttely sisälsi myös Suomen sotia käsittelevän osaston

240 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 241

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta Retken pääkohde Keski-Suomen ilmailumuseo Tikkakoskella, Ilmailumuseon johtaja, maj 15.–16.9. muita kohteita Sotilaslääketieteen museo Lahdessa, Tourulan evp Hannu Valtonen esitelmöi tehdas Rautpohjassa ja Keuruun varuskunta Lento-osasto Kuhlmeyn toiminnasta Suomessa kesällä 1944 1991 Rajamuseo Immolassa, pääkohde oli Itä-Kannas Neuvosto - Kapt Antti Väisänen 23.–26.5. liitossa, missä käytiin Vuosalmen ja Taipaleen taistelupaikoilla sekä Käkisalmessa, paluumatkalla lisäksi Siiranmäki ja Kuuter - selkä 1992 Lähes toisinto vuoden 1991 matkasta Venäjällä Evl evp Anssi Vuorenmaa 21.–24.5. Kollaa, Lemetti ja Pitkäranta Laatokan Karjalassa ja Syvärin Evl evp Antti Juutilainen 13.–16.8. luostari Aunuksessa Venäjällä, paluumatkalla kierrettiin Laatokka Pietarin ja Karjalan kannaksen kautta takaisin Suomeen 1993 Kuivasaari, Suomenlinna, missä Rannikkotykistömuseo, Sotmest Matti Katajainen 27.5. sukellus vene Vesikko ja Maneesin sotahistoriallinen näyttely Viro, kohteina Narvassa Hermannin linna ja museo, Sinimäed ja 3.–5.9. Padan muinaislinna, Palmsen kartano sekä Tallinnassa Viron historiallinen museo Orlovin linnassa ja sukellusvenemuseo Lembitu 1994 Viro ja Latvia, kohteina Tallinna, Pärnu, Riika, Jurmala, Riian - Evl evp Sampo Ahto 10.–13.6. lahti, Tukum (Tuckum), Liepaja (Libau), Jelgava (Mitau), Misse joki, Sigulda (Segewold), Cesis (Wende), Valga, Pajun taistelupaikka, Otepää ja Tartto Tuntematon Salpa-linja Joensuun – Ilomantsin – Lieksan Evl evp Anssi Vuorenmaa 3.–4.10. seuduilla 1995 Venäjä, kohteet tykkitehdas Arsenal, sotalaivaston museo, VTM Pekka Silvast 14.–17.9. Matkan hinta 1100 Eremitaasi-museo Pietarissa, Kronstadt, Terijoki, Koivisto ja mk/henkilö Viipuri 1996 Ahvenanmaa, kohteina Granbodan merilentoasema, Karl-Olof Karri Airola, esitelmä 10.–12.5. Uleniuksen sotilasvirkapuku- ja asekokoelma, Färsjundetissa Ahvenan maan sotilas - vapaussodan ajan tykkipatteri ja tsaari Aleksanteri III:n veneily - poliittisesta asemasta halki kohde, Kastelholman linna, Bomarsundin linnoituksen rauniot, vuosisatojen ja Karl-Olof viikinkilaiva Sibbyssä, Sundin kirkko, Eckerön postitalo, Sålisin, Ulenius esitteli sotilasvirka - Frebbenbyn, Kungsjön ja Herrön rannikkotykistöpatteriasemat, puku- ja asekokoelman Lemströmin kanava, Lemböten muinaiskappeli ja viikinki - satama sekä Kustaa IV Adolfin päämaja Lemun maihinnousun aikana vuonna 1809 Venäjä, III AK:n sotatoimet jatkosodassa Vienassa, kohteina Evl, VTM Ari Raunio 30.8.–2.9. Matkan hinta 1150 Kajaani, Kostamus, Vuokkiniemi, Uhtua, Kiestinki, Louhi, Vienan mk/henkilö Kemi, Jyskyjärvi 1997 Tykistömuseo Hämeenlinnassa ja Isänmaan miehet -näytelmä VTM Pekka Silvast 24.5. Tampereella teatterissa Leningradin saarto toisen maailmansodan aikana ja viikinkien 5.–8.9. idäntie Venäjällä ja Virossa, kohteet Pähkinälinna, Uusi Laatokka, Olhava, Pietarhovi, Yhinmäen (Krasnaja Gorka) linnoitus, Kaprion linnanrauniot, Iivanan linna Narvassa, Palmsen kartano ja Tallinna 1998 Hakkapeliittojen historia, Saksa, kohteet Spandaun vankila, Evl evp Antti Juutilainen 10.–13.9. Matkan hinta 3980 Potsdam, Wittenberg, Bad Duben, Breitenfeldin, Leipzigin ja mk/henkilö, retken lopuksi Lützenin taistelupaikat, Dresden, Königsteinin linnoitus ja halukkailla oli mahdollisuus Oderin taistelun museo Seelowin kukkuloilla jatkaa vielä matkaansa muutama päivä Potsdamissa ja Wittstockissa 1999 Osasto Brandensteinin toiminta vuonna 1918 Lahden FT Eero Elfvengren 8.5. valtaamiseksi ja puolustamiseksi Suomussalmen, Raatteentien ja Kuhmon taistelupaikat sekä FT Eero Elfvengren 4.–5.9. Raatteen Portin Talvisota-näyttely ja Kuhmon Kalevala-kylän Talvisota-museo 241 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 242

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta 2000 Kungliga Armémuseum, näyttelyavajaiset, Ruotsi Museonjoht Johan Engström 9.–11.6. Viipuri suomalaisena varuskuntakaupunkina, Venäjä FT Eero Elfvengren ja FM 8.–9.9. Ulla-Riitta Kauppi

Kaarle XII:n sotaretki Narvaan, Viro Dos Jari Leskinen ja evl, VTM 18.–20.11. Matkan hinta oli Ari Raunio 1150 markkaa henkilöltä. Ruotsalainen Armémusei Vänner -yhdistys osallistui myös tälle matkalle. 2001 Helsingin maalinnoitus Arkeologian opiskelija John 19.5. Lagerstedt Jatkosodan sotatoimet Aunuksessa ja Maaselän kannaksella, Evl evp, VTM Ari Raunio, FT 6.–9. Venäjä Eero Elfvengren, prof Juri Kilin 2002 Helsingin merilinnoitus, Isosaari Kom Ove Enqvist 25.5. Sotatoimet Karjalan kannaksella talvi- ja jatkosodassa ja Pietari, Evl evp, VTM Ari Raunio, FT 20.–22.9. Venäjä Eero Elfvengren, prof Juri Kilin Sotatoimet Karjalan kannaksella talvi- ja jatkosodassa ja Pietari, Evl evp, VTM Ari Raunio, FT 27.–29.9. Viikkoa Venäjä Eero Elfvengren, prof Juri aikaisemmin tehty matka Kilin uusittiin saman sisältöisenä 2003 Reserviupseerikoulu ja sen museo Haminassa ja Salpalinja- 24.5. museo Miehikkälässä Suuri Pohjan sota, Pultava, Ukraina Ev Ari Rautala 18.–21.9. 2004 Krimin sota, Ahvenanmaa Kom Ove Enqvist ja arkeologi 7.–8.5. Graham Robins Talin – Ihantalan taistelun 60-vuotismuistojuhla, Venäjä Evl evp, VTM Ari Raunio 2.7. Torjunta taistelut VKT-asemassa Itä-Kannaksella ja U-asemassa Evl evp, VTM Ari Raunio ja 9.–12. Matkan hinta oli 289 Laatokan Karjalassa kesällä 1944 sekä Laatokan rannikko - prof Juri Kilin euroa henkilöltä puolustus, Venäjä Torjuntataistelut VKT-asemassa Itä- Kannaksella ja U-asemassa Laatokan Karjalassa kesällä 1944 sekä Laatokan rannikkopuolustus, Venäjä 2005 Meripuolustus, kohteet Upinniemi, Mäkiluoto ja Rönnskär Kom Ove Enqvist 27.5. Lapin sota, kohteet Kemi, Tomio, Rovaniemi, Sodankylä, Vuotso, Prof, evl Pasi Kesseli ja dos 16.–18.9. Muonio, Enontekiö ja Lätäseno Eero Elfvengren Venäjän asevoimien keskusmuseo, Frunzen akatemia, Kremlissä Ev Ari Rautala, ev evp Ahti 20.–24.10. Matkan hinta oli asehuone ja kirkot, Tretjakovin taidemuseo, Voiton puisto, Lappi ja DI, tekntri h. c. Carl- 490 euroa henkilöltä. Suuren Isänmallisen Sodan museo ja Borodinon taistelun Fredrik Geust panoraama-museo, Venäjä 2006 Porkkala, kohteina riemukaari, venäläinen bunkkeri, esikuntana Kom Ove Enqvist 22.4. toiminut Sjundbyn linna, Igor-niminen museo Degerbyssä ja Kolsarbyn neuvostoajan hautausmaa Venäjän asevoimien keskusmuseo, Venäjän ilmailumuseo DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik 7.–11.9. Moninossa ja Venäjän asevoimien panssarimuseo Kubinkassa, Geust ja ev evp Ahti Lappi ev Lappi piti myös esitelmän Moskovan ilmapuolustus Suuren isänmaallisen sodan ja kylmän sodan aikana Puola toisessa maailmansodassa, kohteet Varsovan vuoden 1944 Paikalliset oppaat 19.–23.10. kansannousun museo, Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri ja Krakovan vanha kaupunki 2007 Meripuolustus, Hanko ja Hankoniemi, kohteet Hangon FM Markku Melkko 5.5. Rintamamuseo sekä vuoden 1941 Hangon rintaman asemat Harparskogissa ja Hangon kaupunkialueella Suursaari toisessa maailmansodassa, Venäjä Maj evp Pertti Huhtanen 7.–10.6. Suomen Kaarti Turkin sodassa 1877–1878, kohteina Svistov VTM Torsten Ekman 22.–27.10. Tonavan rannalla, Pleven (Plevna), Gorni Dubnik, useat paikat Balkanvuorten alueella, Plovdiv, Bulgarian Suomi-vuori, Finski Gora Vracecin kylän länsipuolella sekä Sofia, Bulgaria

242 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 243

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta 2008 Helsingin valtaus 1918 FM Jari Eerola, FM Jouni 12.4. Eerola ja evl Jarmo Nieminen Jääkärien jäljillä Baltiassa, kohteet Tallinna, Pärnu, Riika, Ev evp Sampo Ahto 29.5.–1.6. Jurmala, Riianlahti, Tukum (Tuckum), Liepaja (Libau), Jelgava (Mitau), Missejoki, Sigulda (Segewold), Cesis (Wende), Valga, Pajun taistelupaikka, Otepää ja Tartto, Viro ja Latvia Maltan historia ja sotahistoria Dos Kari Selén 17.–24.10. 2009 Viron rannikkopuolustus, Naissaari ja Lagedin sotamuseo, Viro KTK Jari Forsblom ja 6.–7.6. museon johtaja Johannes Törs Krimin historia ja sotahistoria, Ukraina DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik 10.–17.9. Geust Talvisota ja suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella, Venäjä Evl evp, VTM Ari Raunio ja 16.–18.9. sota historioitsija Bair Irincheev 2010 Suomen Asemuseosäätiö kokoelmat Hyvinkäällä ja VT Heikki Pohjolainen, Pekka 17.4. Ilmatorjuntamuseo Hyrylässä Pohjolainen ja kapt evp Matti Kulmala Kaakkois-Suomen sotatantereet ja linnoitukset Evl evp Anssi Vuorenmaa 29.–30.5. Petsamo, Murmansk, Kantalahti, Salla, teemana talvi- ja jatko - Prkenr evp, ST Pentti Airio, evl 20.–23.8. sota, Venäjä evp, VTM Ari Raunio, VTT Esko Vuorisjärvi ja DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust Kuivasaari, rannikkotykistön museokalusto Suomenlinnan 18.9. Rannikkotykistökilta Normandian maihinnousu ja Pohjois-Ranskan kulttuurikohteet, Ev evp Sampo Ahto 13.–17.10. Ranska 2011 Normandian maihinnousu ja Pohjois-Ranskan kulttuurikohteet, Ev evp Sampo Ahto 13.–17.4. Edellisenä syksynä Ranska tehty matka uusittiin saman - sisältöisenä Tolvajärven taistelut talvisodassa Sotahistorioitsija Bair 20.–22.5. Irincheev Kotkan alueen maa- ja merilinnoitukset, Kyminlinna, Rankki, Prkenr evp, ST Pentti Airio 27.8. Ruotsinsalmen merilinnoitus ja keisarillinen kalamaja Langinkoskella I ja II maailmansota Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Ev evp Sampo Ahto 28.9.–3.10. Belgiassa, kohteet Arnhem, Eben Emael , Verdun, Hackenberg, Collet du Linge, Strassburg, Haut-Koenigsbourg ja Colmar 2012 Helsingin merilinnoitukset Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Evl evp Jarmo Nieminen 26.5. Helsingin merilinnoitukset Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Evl evp Jarmo Nieminen 16.6. Edellinen matka uusittiin samansisältöisenä III Armeijakunnan taistelut Uhtuan-Kiestingin suunnalla sekä Evl evp, VTM Ari Raunio 7.–11.6. Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa, Venäjä Itä-Preussi, Puola, kohteina Gdansk (entinen Danzig), Tannen - Ev evp Sampo Ahto 7.–15.8. berg, Marienburgin keskiaikainen ritarilinna, Hitlerin itä - rintaman päämaja Sudenpesä (Wolfschanze), Saksan maa - voimien itärintaman päämaja Mauerwaldissa ja Suomen jääkärien jäljet Kuurinmaalla, Latvia, Viro 2013 Sukellusvene Vesikko ja Suomenlinnakeskuksen sukellusvene - Tutkija Juha Joutsi 19.5. näyttely Suomenlinnassa Karjalan Armeijan hyökkäys Syvärille, Petroskoihin, Karhu - Evl evp, VTM Ari Raunio 6.–10.6. mäkeen ja Poventsaan sekä Maaselän kannaksen taistelut, Venäjä Puna-armeijan ja saksalaisten joukkojen taistelut Saaremaalla, VTM Markku Palokangas ja 22.–25.8. Viro museonjohtaja Johannes Törs Berliinin taistelupaikat, Potsdam, Sans Soucin linna ja Ev evp, ST h. c. Sampo Ahto 8.–11.10. Cecilienhof, Saksa Berliinin taistelupaikat, Saksa Ev evp Seppo Lehto 6.–9.11. Edellinen matka uusittiin samansisältöisenä 2014 Jatkosodan hyökkäysvaihe 1941 ja torjuntataistelut kesällä 1944 Evl evp, VTM Ari Raunio 16.–18.5. 16.–18.5. kannaksella, Venäjä 243 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 244

Retkien ja Vuosi matkojen kohteet Opas Aika ja muuta Jatkosodan hyökkäysvaihe 1941 ja torjuntataistelut kesällä 1944 Evl evp, VTM Ari Raunio 23.–25.5. Edellinen matka kannaksella, Venäjä uusittiin samansisältöisenä Anzion maihinnousu, Monte Cassinon taistelut sekä alueen Ev evp, ST h. c. Sampo Ahto 13.–17.9. moni puolinen historia, Italia Anzion maihinnousu, Monte Cassinon taistelut sekä alueen Ev evp, ST h. c. Sampo Ahto 23.–27.9. Edellinen matka moni puolinen historia, Italia uusittiin samansisältöisenä 2015 Taistelut Virossa 1941–1944, Tartto, Narva-Jõesuu, Panther- Evl evp, VTM Ari Raunio 8.–10.5. asema Taistelut Virossa 1941–1944 Evl evp, VTM Ari Raunio 22.–24.5. Edellinen matka uusittiin samansisältöisenä Linnoitusjärjestelmät Pohjois-Ruotsissa Kalixissa ja Bodenissa Prkenr evp, dos Pentti Airio 1.–5.9. ja Norjassa, Narvikin taistelu 1940, Harstadin tykit Trondenesissä ja saksalaisten Lyngen vuonon vuosien 1944– 1945 aikaiset asemat Kaakonkulman linnoitukset, kohteina Ruotsulan redutti, Keltin Prkenr evp, dos Pentti Airio 20.9. redutti, Villikkalan linnoitus, Liikkalan linnoitus, Utin linnoitus ja Järvitaipaleen linnoitus 2016 Vietnamin sotahistoria, Vietnam Ev evp Ahti Lappi 28.2.–9.3. Pääkaupunkiseudun maalinnoitteet Arkeologi John Lagerstedt 15.5. Leningradin piiritys, kohteina mm. Kronstadtin linnoitus, Sotahistorioitsija Bair 11.–14.8. Valkea saaren bunkkerimuseos, Pähkinäsaari ja Pietari, Venäjä Irincheev Leningradin piiritys, kohteina mm. Kronstadtin linnoitus, Sotahistorioitsija Bair 1.–4.9. Edellinen matka Valkea saaren bunkkerimuseos, Pähkinäsaari ja Pietari, Venäjä Irincheev uusittiin samansisältöisenä Isosaaren linnakesaari Helsingin edustalla Kaptl Klaus Fromholz ja 20.8. tiedottaja Anu Vuorinen 2017 Mannerheimin jalanjäljillä Puolassa Markkinointipääll Olli 4.–7.5. Kauremaa Syvärin sillanpää ja taistelut jatkosodassa, Venäjä Kapt evp, resmaj Timo Hakala 18.–21.5. ja rehtori (emer), resmaj Seppo Tähkäpää Örön ja Gyltön linnakesaaret Tietokirjailija Johanna Pakola 19.–20.8. ja yrittäjä Daniel Wilson Itä-Lapin taistelut talvi- ja jatkosodassa Prkenr evp, dos Pentti Airio 17.9. Espanjan sisällissota 1936–1939, kohteina mm. Malaga, Almeria, Paikalliset oppaat 13.–18.10. Granada, Toledon Alcazar, Jarama, Morata de Tajuña, Madrid ja Brunete, Espanja 2018 Kanaalisaaret toisessa maailmansodassa, kohteet pääkaupunki Paikalliset oppaat 22.–28.4. St. Helier, Elizabeth Castle, Mont Orgueil Castle, Hohlgangsanlage 8 (Ho8) tunneli, Batterie Lothringen, Corbieren saari, La Mare Mill, Batterie Moltke, St Malo, Jersey-museo, Maritime Museum & Occupation Tapestry ja National Museum of Royal Navy -museo Portsmouthissa ja Bovingtonin panssarimuseo, Englanti ja Ranska Pietari Suuren maalinnoitusjärjestelmä Länsi-Harjumaalla sekä Linnoitusarkkitehti Robert 18.–20.5. Tallinnan länsiosissa, Naissaari ja Tallinnan seudun sota - Treufeldt, yrittäjä Karl historialliset museot, Viro Lindholm ja KTK Jari Forsblom sekä museoiden oppaat Ilomantsin ja Rukajärven suunnan taistelupaikat, kohteina mm. Rajakapt evp Tauno Oksanen 2.–6.8. Kostamus, Ontrosenvaara, Tsirkka-Kemijoki ja Tiiksan kylä ja dos Pasi Tuunainen (14.DE), Venäjä ja Suomi Gustafsvärnin linnake Hangon edustalla ja Tulliniemen Arkeologi Jan Fast 19.8. saksalaisten huoltotukikohta, vankileiri ja inkeriläisten siirtoleirin arkeologiset kaivaukset DC-yhdistys ry:n DC-3-lentomatka Tarttoon, kohteina Viron DC-yhdistys ry ja paikalliset 8.–9.9. ja 22.–23.9. ilmailumuseo, Viron Maanpuolustuskorkeakoulun museo, JR oppaat 200:n museo Äksissä, strategisten neuvostoilmavoimien kenttä Lähteet: Sotahistoriallisen Seuran arkisto vuosilta 1944– Tartossa, Soorun mäen syksyn 1944 taisteluasemat, Pajun 2006, KA, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto kartanon taistelualue ja Valgan sotamuseo, Viro vuosilta 2011–2018, Sotahistorialliset aikakauskirjat 1–37 244 ja https://www.sshs.fi. Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 245

LIITE 3 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN ESITELMÄT JA JÄSENISTÖN TEEMASEMINAARIT VUOSINA 1949–2018

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta 1950 Heittokeihäs ja peitsitaktiikan synty FM Jorma Leppäaho Vuosikokous 1951 Tykistön ampumatarvikkeet Evl Erkki Hallakorpi Vuosikokous 23.2. Sotamarsalkan arvo ja marsalkansauva FM Kauko Rekola 24.4. 1952 Kungliga livrustkammaren Rovasti Rolf Tiivola 19.2., rainaesitys 1953 Ratsastava tykistö – edesmennyt aselaji FM Matti Lauerma 27.2. 1954 Suomen ilmailun varhaisvaiheet Toimittaja Pärttyli Virkki Vuosikokous 26.2. 1955 Sotilaspäällystön tunnus- ja arvomerkit Ruotsin-vallan (sic!) FM Kauko Rekola Vuosikokous 28.2. aikana 1956 Mitä toimenpiteitä on tehty ilmailumuseon perustamiseksi Toimittaja Pärttyli Virkki Vuosikokous 29.2. maahamme Sotamuseoseuran vuoden 1954 vuosikokouksessa tehdyn aloitteen mukaisesti? 1957 Suomalaisen sotilasmiekan historiallinen kehitys FM Kauko Rekola Vuosikokous 28.2. Rainaesitys Leningradin historiallista nähtävyyksistä Maj Lauri Airaksinen 2.12. 1958 Ruotsin sotilaspoliittisesta asemasta vuonna 1808 ja Kenrm evp Niilo Sario 28.2. sodankäynnistä Suomessa vuosina 1808–1809 Aseistus ja varustus Suomen sodan 1808–09 armeijassa ja FT Matti Lauerma Ehrensvärd-seurassa, liittyi saman ajan Euroopassa tutustumiseen Suomen sodan 1808–1809 näyttelyyn linnake Carpelanissa Suomenlinnassa 1959 Rainakuvaesitelmä Oulun linnasta Ev evp Ahti Paulaharju 10.2. Karjalan puolustuksen vaiheet 1808–1809 FM Eino Parikka Keväällä 1960 Kostianvirran taistelu Kenrm evp Niilo Sario Vuosikokous 29.2. Rainakuvia Edelfeltin piirroksista sekä sotilaspukuja Suomen Prof Ole Gripenberg Vuosikokous 29.2. sodan 1808–1809 ajalta, ääninauhurilla 1860-luvun sotilas - signaaleja 1961 Filmi seuran edellisen vuoden 1960 Savon retkestä Ins Yrjö Rannikko Vuosikokous 24.2. Vanhat ja uudet kunniamerkit Ospääll Christer Karnila Vuosikokous 24.2. Inarinvaarasta löydetyt asutusrauniot Ev evp Ahti Paulaharju Vuosikokous 24.2. Heraldiikka Taiteilija Tapio Vallioja Kevätkokous Marsalkka Sveitsissä Maj evp, FL Emil Rosenqvist 11.10. Julkaisemattomia kuvia Suomen Marsalkasta Myyntipääll Erik Blåfield 11.10. Hakkapeliittojen merkitys Kenrm evp Niilo Sario 29.11. Uudenmaan Rakuunarykmentin historiallisia vaiheita Evl evp Alfons Sundblad 29.11. Uudenmaan Rakuunarykmentistä itsenäisyytemme aikana Kapt Heikki Pohjanpää 29.11. Saksanniemestä Lappeenrantaan 1962 Lyhytelokuvat Suomen Marsalkka Mannerheim, Kauas kantaa Vuosikokous 28.2. maine, Suomen Marsalkan muistomerkin paljastus Sveitsissä ja Suomen tulevaisuuden puolesta Muistelmia Suomen Marsalkasta Ev Carl Olof Lindeman Vuosikokous 28.2. Näkökohtia Vapaussotamme heimosodista Jääk-ev evp Eero Kuussaari Kevätkokous 23.5. 1963 Henkilökohtaisia muistoja heimosodista vuodelta 1920 Maj evp Vilho Levänen Kevätkokous 23.5. Tutustuminen uusittuun Sotamuseoon ja sen Suomalaisen Ye-kapt Tauno Kuosa Syyskokous 29.10. ratsuväen vaiheita esinein ja valokuvin 1889–1947 -näyttelyyn, esitelmä Wallenstein Kustaa II Adolfin vastustajana 1964 Hämeen tarkk’ampujapataljoonan reservipiiri vuosina 1881– Evl evp Eero-Eetu Saarinen Vuosikokous 16.4. 1901 Perunajääkärit. 1812–30 suomalainen sotaväki FL Kauko Rekola Vuosikokous 16.4. Muistelmia kenraalimajuri Niilo Sariosta Ev Keijo Mikola Vuosikokous 24.2. Elokuvat Rantojemme vartijat ja Te ette taistelleet turhaan Vuosikokous 24.2. Elokuva suomalaisesta SS-vapaaehtoispataljoonasta VT Alf Silfverberg Kevätkokous 27.4. Varsovan kolmipäiväinen taistelu vuonna 1656 Joht Ossi Wallenius Syyskokous 27.10. Filmi Ruotsalaiset vapaaehtoiset Hangossa ja Sallassa Syyskokous 27.10. 1965 Suomen armeijan lipusto menneinä aikoina Prof Ole Gripenberg Vuosikokous 25.2. 245 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 246

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Paneelikeskustelu aiheesta Kesän 1944 taistelut Karjalan Alustus ev evp Valo Nihtilä, Kevätkokous 18.5. kannaksella paneelistit prof Arvi Korhonen, kenrl evp Aksel Fredrik Airo, kenrl evp T. V. Viljanen, kenrl evp Ali Koski - maa ja eversti evp Uljas Käkönen Keskustelua sotiemme kirjallisuudesta Alustus FM Topi Törmä Syyskokous 1966 Diapositiivikuvaesitys Suomalainen sotilaspuvusto neljän Prof Ole Gripenberg Vuosikokous 25.2. vuosisadan aikana Professori Upton Suomen Marsalkka Mannerheimin Evl evp. Martti Terä Kevätkokous 16.5. arvostelijana Sprengtporten poliittisena henkilönä Maj evp Lauri Hanén Syyskokous 2.12. Sprengtporten hallinnollisena henkilönä FT Aarne Huuskonen Syyskokous 2.12. Sprengtporten taktillisena reformaattorina Ev Keijo Mikola Syyskokous 2.12. 1967 Miinasodan erikoispiirteitä viime sodissamme Komdri evp Kalervo Kijanen Vuosikokous 1967 Jääkäriliike 50 vuoden perspektiivistä Prof Matti Lauerma Kevätkokous Venäjän armeijan kivääriaseistus 1800-luvulla Humkand Matti Virtanen Syyskokous 1968 Mannerheimin vapaussodan aikaisia päätöksiä Ev Keijo Mikola Vuosikokous 26.2. Eräitä puolustusvoimain 50-vuotisen kehityksen piirteitä Kapt Pertti Kilkki Kevätkokous 1969 Suomen ilmavoimien lentokaluston kehitys vuosina 1918–1968 Inskapt J. Juurikkala Vuosikokous 3.2. ja ilmailumuseohankkeen tuolloinen vaihe Tutustuminen Rajavartiolaitoksen 50-vuotisjuhlanäyttelyyn Rajavartiolaitoksen edustaja Kevätkokous 5.5. Sotamuseossa 1970 Omakohtaisia muistikuvia talvisodan ajoilta ja arvioita tehdyistä Kenrl evp T. V. Viljanen Vuosikokous ratkaisuista 1971 Pohdintaa jatkosodan poliittis-sotilaallisista ongelmista tuolloin Ev evp Keijo Mikola Syyskokous ilmestyneen kirjallisuuden pohjalta Aluejärjestelmän syntyvaiheista Ev Vilho Tervasmäki Vuosikokous Suomen autonomian ajan sotaväki Evl evp Eero-Eetu Saarinen Syyskokous 1972 Elokuva JR 27:n toiminnasta talvisodassa FL Kaj-Erik Löfgren Vuosikokous 28.2. Helsingin maalinnoitus I maailmansodan aikana Talvisota neuvostoliittolaisessa kirjallisuudessa. Lisäksi Evl Helge Seppälä Kevätkokous syyskokouksessa esitettiin filmi Suomi taistelee 1973 Havaintoja vänrikki Stoolin tarinoista Rva Anita Tuurala Syyskokous Talvisodan linnoittamistoiminta Evl Stig Roudasmaa Vuosikokous Jom kippur -sota Evl Matti Lappalainen Kevätkokous 1974 Talvisodan taustat Prof Matti Lauerma Syyskokous marraskuussa Suomen etelärannikon vanhempi merisotahistoria Prof Jarl Gallén Vuosikokous Kokemuksia sukellusvene Vesikon päällikkönä Komdri evp Eero Pakkala Kevätkokous Suomen rannikoiden sukellusvenesota Komdri evp Kalervo Kijanen Syyskokous Syyskokous. Lisäksi kokouksessa tutustuttiin museoksi kunnostettuun sukellusvene Vesikkoon 1975 SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin vierailu Suomeen Prof Eino E. Suolahti Vuosikokous vuonna 1942 Filmi saksalaisten joukkojen saapumisesta Suomeen keväällä Kevätkokous. Kokouksessa oli 1918 ja elokuvat The Winter War ja Sama kaiku on askelten myös tilaisuus tutustua Sota - museon erikoisnäyttelyyn aiheena Suomen sodat 1939– 1945 Kokemuksia sotavankeudesta Neuvostoliitossa Kapt Erkki Autio Syyskokous 1976 Ihantalan torjuntataistelut kesällä 1944 Evl evp Usko Sakari Haahti Vuosikokous 23.2. Kevätkokous. Lisäksi kokouksessa oli mahdollisuus tutustua Sotamuseon

246 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 247

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Suomalaisen jalkaväen kevyt aseistus vuosina 1918–1944 Ev evp Lauri Harvila Rintamataidetta-näyttelyyn 1977 Filmi Näin taisteli Sinun isäsi. Samassa tilaisuudessa talvisota- Evl Antti Juutilainen Syyskokous historiaprojektin päätoimittaja everstiluutnantti Antti Juutilainen selvitti Suomen talvisota 1939–1940 -teoksen sisältöä ja senhetkistä kirjoitusvaihetta 100 vuotta Suomen Kaartin Balkanin retkestä Maj Tapio Skog Vuosikokous 28.2. Pietari Suuren merilinnoituksesta tornitykistöön Kapt Sulo Jalkanen Kevätkokous. Kokouksen jälkeen oli mahdollisuus tutustua Sotamuseossa Ladoga – tsaarin miinalaiva -näyttelyyn. Tutustuttiin Sota-arkistossa pioneeriaselajia esittelevään Evl evp Eero-Eetu Saarinen Syyskokous asiakirjanäyttelyyn ja everstiluutnantti Eero-Eetu Saarinen piti esitelmän pioneeriaselajin historian 1918–1968 syntyvaiheista 1978 Omakohtaisia kokemuksia yllätysmaihinnoususta Norjaan Lääk-ev evp Ville Waris Vuosikokous 27.2. 10.5.1940 (sic!). Pitänee olla 10.4 Suomen linnoittamisen historia 1918–1944 Kenrl evp Reino Arimo Kevätkokous. Kokouksessa tutustuttiin myös Sota - museossa avattuun Sodasta nykypäivään näyttelyyn Paneeli puolustusvoimien perinteistä ja joukkojensiirroista Syyskokous 1979 Keskusteltiin aiheesta Talvisotaan liittyvien näkemysten ja Vuosikokous tulkintojen erot suomalaisessa ja neuvostoliittolaisessa historiantutkimuksessa 1980 Helsingin meripuolustuksen historia, johon kuului esitelmä, Kevätkokous päiväristeily miinalaiva Keihässalmella sekä tutustuminen Suomenlinnan museoihin Paasikiven mukana Moskovassa syksyllä 1939 Suurlähettiläs, vuorineuvos Syyskokous 12.11. Johan Nykopp Paneeli Summan ja Lähteen torjuntataistelut helmikuussa 1940 Alustajat kenrl evp Reino Vuosikokous 25.2. Arimo, evl evp Zachris Duncker, evl evp Unto Petäjä ja ev evp Vilho Tervasmäki Suomen ja Ruotsin sotilaalliset yhteistoimintasuunnitelmat Apulprof Ohto Manninen Kevätkokous 26.5. Talvisodan jälkeen Vuoden 1742 sodankäynti Suomessa Kom evp., VTM Tapani Syyskokous 24.11. Mattila 1981 Paneeli, aiheena Lapin sota Alustus evl Sampo Ahto, Vuosikokous 23.2. paneelistit kenrl evp Veikko Koppinen ja ev evp T. Olavi Lehti Mannerheimin merkitys Suomen historiassa Prof Stig Jägerholm Syyskokous 2.11. 1982 Suomen auttamiskysymys Ruotsin sotilaallisissa suunnitelmissa FL Martti Turtola Vuosikokous 24.2. 1930-luvulla Televisiossa vastikään esitetty Jatkosota-sarja Elokuvaohjaaja Matti Kassila Kevätkokous 26.5. Syyskokouksessa 8.11. professori Jussi T. Lappalainen kertoi Prof Jussi T. Lappalainen Syyskokous 8.11. Hakkapeliittain historiankirjoitustyön vaiheesta 1983 Suurvallat ja Suomen jatkosota Prof Tuomo Polvinen Vuosikokous 14.2. Saksa ja toisen maailmansodan esihistoria (esitys suomeksi) Tri Bernd Wegner Kevätkokous Filmi Saksalainen sotapropaganda TK-kuvaajien valossa Evl Sampo Ahto Syyskokous 1984 Sotahistoriallisen Seura 40-vuotisjuhla 20.2. Maanpuolustuskysymyksen ratkaisuehdotuksia Suomen Ev evp, VTT Vilho Tervasmäki itsenäisyyden ensimmäisen neljännesvuosisadan aikana Helsingin ilmapuolustus vuonna 1944 Ye-kapt Jari Kalmi, Kevätkokous 26.4. kommenttipuheenvuoro maj evp Aake Pesonen Asekätkennän syyt ja seuraukset Ev Matti Lukkari Ensimmäinen syyskokous 1.10.

247 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 248

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Suomen kansainvälis-poliittinen tilanne syksyllä 1944 Prof Tuomo Polvinen Toinen syyskokous 4.11. Suomen sotilaallinen tilanne syksyllä 1944 Evl Sampo Ahto Toinen syyskokous 4.11. 1985 Falkland-saarten taistelut vuonna 1982 Komkapt Erkki Naski Vuosikokous 11.2. Suomen ja Saksan väliset suhteet jatkosodan aikana Lehdistöattasea Hans Metzger 7.5. Jaltasta Potsdamiin Evl Pekka Visuri Syyskokous 1986 Suomalaiset valvontajoukot ajan valinkauhassa 1956–1985 Evl evp Pentti Palmu Vuosikokous 24.2. Mannerheim sotapäällikkönä Evl Sampo Ahto Kevätkokous Maanpuolustuslehden Kustannus Oy:n tuottama video Syyskokous 24.11. Jatkosota 1 1987 Miksi Heinrichsistä tuli Mannerheimin seuraaja syksyllä 1944 VTT Martti Turtola Vuosikokous 16.2. Toukokuun paraati 1918, lisäksi aiheesta näytettiin videoelokuva Apulprof Ohto Manninen Kevätkokous 25.2. Talvisodan heikko varustautumistaso: Myytti vai todellisuus? Evl Antti Juutilainen Syyskokous 19.11. 1988 Puolustuslaitos 1918–1939 -teoksen esittely Evl Jarl Kronlund Vuosikokous 9.3. Suomen ongelmia Porkkalan vuokra-alueen rajan vartioinnissa Maj, VTK Eino Kekäläinen Kevätkokous 13.5., ja valvonnassa vuosina 1944–1945 seuraavana päivänä tehty kevätretki liittyi esitelmään Ett litet flygförband till försvar till ett mycket stort område Kenrm evp Greger Falk Ensimmäinen syyskokous (Ruotsi) 14.10. Y. M. Sprengtportenin taktillinen ajattelu hänen kuninkaalleen Maj Ilmari Hakala Toinen syyskokous 8.12. lähettämänsä kirjeen valossa 1989 Puolustusvoimissamme 1955–1965 toteutettu kevyen VTM Markku Palokangas Vuosikokous aseistuksen kokonaisuudistus Sotilaskarkuruus jatkosodan aikana FL Jukka Kulomaa Kevätkokous Miten joukko-osaston komentaja näkee joukkonsa perinteet Evl Tapio Skog Syyskokous Perinteiden määräämisperusteet Puolustusvoimissa Maj Olli Ollila Syyskokous 1990 Puna-armeijan oppi syvistä operaatioista VTL Markku Salomaa Vuosikokous 27.2. Neuvostoliiton ilmavoimat talvisodassa DI Carl-Fredrik Geust Kevätkokous 15.5., Suomen ilmailumuseossa Vantaalla, kokouksessa tutustuttiin myös Ilmailumuseon kokoelmiin museonhoitaja Börje Hjelmin opastuksella Sotasaaliiksi saadut lentokoneet viime sodissamme Humkand Yrjö Toivanen Kevätkokous 15.5., Suomen ilmailumuseossa Vantaalla Suomeen kohdistunut kauppasota Itämerellä vuosina 1939– Komdri evp Erik Wihtol Ensimmäinen syyskokous 1940 25.9. Petsamon nikkeli – metalli, joka pelasti Suomen VTT Esko Vuorisjärvi Toinen syyskokous 3.12. 1991 Afganistan tänään Evl Markku Iskanius Vuosikokous Havaintoja toukokuussa 1991 Itä-Kannakselle tehdystä matkasta Evl evp Antti Juutilainen Ensimmäinen syyskokous 25.10. Suomen armeijan suorituskyvyn kehittymisestä ennen Evl evp Anssi Vuorenmaa Ensimmäinen syyskokous hyökkäyksen alkua 1941 25.10. Omakohtaisia muistoja korkeista esikunnistamme talvisodan Ev evp Keijo Mikola Toinen syyskokous 11.12. aatosta valvontakomission tuloon 1992 Mannerheim ja meripuolustus Komdri evp Oiva Vitikka Vuosikokous 25.2. Neuvostoliiton operatiivinen suunnittelu vuosina 1935–1941 Prof Ohto Manninen Kevätkokous 28.4. Poliisi ja puolustuslaitos VTT Tuija Hietaniemi Ensimmäinen syyskokous Asekätkentä Ev Matti Lukkari 20.10. 1993 Kunniamerkkien käyttöön, myöntämiseen, asemaan ja uusien Evl Juhani Toukonen, Vuosikokous 23.2. merkkien perustamiseen liittyvät näkökohdat valmistellut puheenvuorot kenrl evp Wilhelm Stewen, joht Christer Karnila, toimjoht Mikko Timisjärvi ja FM Sirkka Syrjö Suomen Vanha sotaväki (suomeksi) Tri J. E. O. Screen Kevätkokous 4.5. Murtajan tykistö. 2. Divisioonan tykistön taistelut 1941–1944 Ev evp Matti Koskimaa Ensimmäinen syyskokous 13.10. Venäjän vallankumous ja jääkäriliikkeen hajaannus 1917–1918 FT Matti Lackman Toinen syyskokous 18.11.

248 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 249

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta 1994 Sotahistoriallisen Seuran 50-vuotisjuhlaseminaari 21.1. Poliittinen kehitys ennen suurhyökkäystä Dos Martti Turtola Suurhyökkäys ja sen päämäärät Vt. Professori Ohto Manninen Valkeasaaresta Ilomantsiin kesällä -44 Evl evp Antti Juutilainen Meritaistelut – Suomenlahti aukeaa kesällä -44 Komdri evp Erik Wihtol Helsingin ja Kannaksen taivas 1944 DI Carl-Fredrik Geust Tie rauhaan Dos Martti Turtola Puolustusvoimat kylmässä sodassa. Suomen puolustus- Evl evp VTT Pekka Visuri Vuosikokous 22.2. politiikka vuosina 1945–1961 Viron ja Suomen sotilaalliset yhteistyökaavailut maailman- VTM Jari Leskinen Kevätkokous 19.4. sotien välillä Risto Ryti ja Suomen puolustuksen kriisikohdat VTT Martti Turtola Ensimmäinen syyskokous Kesän 1944 torjuntataistelut Itä-Karjalasta U-asemaan sekä Evl evp Lars Rönnqvist ja evl Toinen syyskokous 13.12. Tolvajärvelle ja Ilomantsiin evp Anssi Vuorenmaa 1995 Tsušiman meritaistelu 1905 Prof Ohto Manninen, komdri Vuosikokous 22.2. evp Erik Wihtol, suur - lähettiläs, evl evp., VTT Risto Hyvärinen ja VT Keijo Heinonen Vapaussodan kartat VTT Martti Häikiö Kevätkokous toukokuussa Suomalainen taktiikka Ev evp Keijo Mikola Ensimmäinen syyskokous lokakuussa Suomalainen taktiikka Evl, FL Vesa Tynkkynen Toinen syyskokous joulukuussa 1996 Puolustushallinnon kehittämisen pitkät linjat ja niiden Evl, VTT Pertti Salminen Vuosikokous 27.2. toteuttaminen 1960-luvun alun vuosina Teräskypärä Suomen armeijassa Evl evp Stig Roudasmaa Kevätkokous 23.4. Partisaanisodan raa’at kasvot Evl evp Anssi Vuorenmaa Ensimmäinen syyskokous 22.10. Neuvostoliiton pyrkimys toisen maailmansodan alkuvaiheessa: Ev evp Sampo Ahto Toinen syyskokous 3.12. rauhan säilyttäminen vai tilaisuuden odottaminen 1997 Valvontakomission aika 1944–1947 Vuosikokous 24.2, seminaari Liittoutuneiden valvontakomission organisaatio ja Dos Martti Turtola järjestettiin vuosikokouksen sijoittuminen Suomeen yhteydessä Välirauhansopimuksen valvonta Prof Ohto Manninen Valvontakomission vaikutus Suomen sotilaspolitiikkaan Evl, VTT Pekka Visuri Puuttuvia argumentteja Stalinin pehmeään linjaan Suomessa Dos Hannu Rautkallio 1944–1945 Merivoimat valvontakomission kynsissä Komdri evp. Erik Wihtol Suomalais-virolainen sotilasyhteistyö maailmansotien välisenä VTM (väit.) Jari Leskinen Kevätkokous 23.4. aikana A. F. Airo sotatoimien johtajana Dos Martti Turtola Ensimmäinen syyskokous 28.10. 1998 Suomalaisten kaukopartioiden toiminta jatkosodassa Dos Lassi Saressalo Toinen syyskokous 9.12. The Baltic Mission ja Ruotsin sota 1808 Dos Ilkka Seppinen 25.2. Vanhan rajan ylitys jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 – VTM Harri M. J. Heinilä Kevätkokous 6.5. Jalkaväkirykmenttien miesten suhtautuminen siihen 1999 Suomen heimosodat 1918–1922 ja niiden tutkimus Prof Jouko Vahtola Ensimmäinen syyskokous 21.10. Panssarintorjuntatykit Suomen maanpuolustuksessa VTM Markku Palokangas Toinen syyskokous 10.12. Suomen aateli Ritarihuonegenealogi Henrik 18.2. Degerman Kenraaliylennykset Puolustusvoimissa II maailmansodan aikana Arkistoneuvos Veli-Matti Ensimmäinen kevätkokous Syrjö 16.3. Neuvostopommitukset jatkosodassa Prof Ohto Manninen ja Toinen kevätkokous 15.4. DI Carl-Fredrik Geust Ensimmäisen syyskokouksen paikalla järjestettiin 14.10. teemaseminaari Suomen sotilaallinen valmius Talvisodan edellä Suomen materiaalinen valmius vuonna 1939 Kom evp., FT Jorma Juottonen 249 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 250

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Neuvostoliiton valmius vuonna 1939 Prof Ohto Manninen Ilmapuolustuksen valmius vuonna 1939 Evl evp, FL Martti Peltonen Meripuolustuksen valmius vuonna 1939 Evl evp, FL Urho Myllyniemi Kommenttipuheenvuoro Evl evp. Antti Juutilainen Neuvostoliittolaisen operaatiotaidon ja taktiikan kehitys ennen Ylil, TM Timo Liene Toinen syyskokous 7.12., II maailmansotaa esitelmän jälkeen kuulijoilla oli tilaisuus tutustua Sota - museon tuolloin vastikään avattuun erikoisnäyttelyyn Talvisota – 60 vuotta kunniamme päivistä 2000 Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten FT Lasse Laaksonen Vuosikokous 29.2. joukkojen tila Talvisodan lopussa 1940 Persianlahden sota yhdysvaltalaisen sotataidon näkökulmasta Evl evp, VTM Ari Raunio Kevätkokous 10.4. Kiestingin murhenäytelmä ja Jussi Turtola 1941 Dos Martti Turtola Syyskokous 31.10. 2001 Multimedia Vuosalmen taisteluista 1944 Evl evp, VTM Ari Raunio Vuosikokous 22.2. Vuoden 1944 suurtaistelut Karjalan kannaksella FT Tapio Tiihonen Kevätkokous 3.4. Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana VTM Pekka Silvast Ensimmäinen syyskokous 2.10. Päämajan valvontaosasto jatkosodassa Kapt Vladimir Panschin Toinen syyskokous 4.12. 2002 Näkemyksiä jatkosodan alkuvaiheen strategiasta Presidentti Mauno Koivisto Ensimmäinen kevätkokous 21.1. Mannerheim rykmentinkomentajana Prof John E. O. Screen Vuosikokous 26.2. Suojeluskuntien upseerit Dos Kari Selén Toinen kevätkokous 8.4. Hitlerin idänsodan luonne 1941 Prof Mauno Jokipii Ensimmäinen syyskokous 16.10. Salamasodasta intifadaan Evl, FT Pasi Kesseli Toinen syyskokous 4.12. 2003 Ratkaisu Karjalan kannaksella 20.6.–15.7.1944 uusien Prof Juri Kilin Vuosikokous 25.3. arkistolähteiden valossa Suursotien vuosisata – sodan ja taistelun kuva 1900-luvulla Evl evp, VTM Ari Raunio Kevätkokous 28.4. Baltian kuvernementtien ja Suomen merkitys Venäjän Kom evp., ST Aarni Lehti Syyskokous keisarilliselle laivastolle vuosina 1856–1914 Miniseminaari ruotsalaisen Armémusei Vänners -yhdistyksen 27.–28.9. ollessa Sotahistoriallisen Seuran vieraana Finland under Stora nordiska kriget: Krigsföringens ekonomiska FT Antti Kujala och sociala förutsättningar och erövringen av Finland 1713– 1714 Den ryska arméns underhåll i Finland under Stora Ofreden FT Christian Kuvaja The Army in Finland towards the end of Swedish rule Ph.D John Screen 2004 Sotahistoriallisen Seuran 60-vuotisjuhlaseminaari 19.1. Suomalainen sotataito – historioitsijoiden luomus? Ev evp Sampo Ahto Sotahistorian museoiminen VTM Markku Palokangas Asiakirjat Suomen sotahistorian tutkimuksen lähteenä FM Veli-Matti Syrjö Henkilöhistorioista Evl evp Antti Juutilainen Kesän 1944 suurhyökkäys oli Suomen sotilaalliselle johdolle Evl evp, VTM Ari Raunio Vuosikokous 26.2. yllätys Tie rauhaan (jatkosodasta) Dos Kimmo Rentola Ensimmäinen syyskokous 27.10. Kesän 1944 torjuntataistelujen sotahistoriallinen kuva ja siihen Evl evp, VTM Ari Raunio Toinen syyskokous 30.11. kohdistuvia muutospaineita muun muassa neuvostolähde - aineiston pohjalta 2005 Aseveljiä vai liittolaisia? Miten kutsua Suomen ja Saksan VTT Markku Jokisipilä Vuosikokous 9.3. sotilaallista yhteistyötä 1941–1944? Lapin sota Dos Eero Elfvengren Kevätkokous 27.4. Kerttu Nuorteva neuvostotiedustelun residenttinä 1942 Prof Ohto Manninen Ensimmäinen syyskokous 12.10. Radion toiminta sodassa vuosina 1939–45 Arkistopääll Lasse Vihonen Toinen syyskokous 8.12. 2006 Kenraalimajuri Einar Vihma Prof Martti Turtola Vuosikokous 8.3.

250 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 251

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Santahamina ja sen sotahistoria Evl Jarmo Nieminen Kevätkokous 10.5. Yhdysvaltain materiaalinen apu Neuvostoliitolle toisessa Prof Antti Saarialho Ensimmäinen syyskokous maailmansodassa 20.9. Pohjois-Suomen joukkojen (Pohjois-Suomen Ryhmä, Lapin Dos Pasi Tuunainen Toinen syyskokous 25.10. Ryhmä, Ryhmä Susi ja 9. Divisioona) esikuntapäälliköiden roolit johtamisessa talvisodassa 2007 Ylipäällikön juna VTM Kari Salo Ensimmäinen kevätkokous 24.1. Jatkosodan hyökkäysvaihe 1941 Evl evp, VTM Ari Raunio Vuosikokous 12.3. Isoviha Dos Kustaa H. J. Vilkuna Toinen kevätkokous 7.5. Osa-aikaiset ja ammattisotilaat vastakkain – Ruotsin ja Venäjän Prof Jussi T. Lappalainen Ensimmäinen syyskokous armeijat ennen Suomen sotaa 8.10. Kapinalliset ja valkoinen väki – vuoden 1918 sodan henkiset FT Marko Tikka Toinen syyskokous 3.12. rintamalinjat 2008 Kenraali Johan Laidoner Dos Martti Turtola Vuosikokous 17.3. Kenraali Yrjö Keinonen Prkenr evp, ST Pentti Airio Kevätkokous 5.5. Ensimmäisen syyskokouksen aikoihin tutustuttiin Ensimmäinen syyskokous puolustusvoimien 90-vuotisjuhlanäyttelyyn Sotamuseossa Suomen sota 1808–1809 Dos Ali Pylkkänen Toinen syyskokous 10.11. 2009 Suomalainen sotilastiedustelu 1920- ja 1930-luvulla sekä FL Matti Kosonen Vuosikokous 26.3. valmistautuminen sotaan Kevätkokouksen aikoihin tutustuttiin Kansallismuseon Suomen Kevätkokous 15.4. sota -näyttelyyn Suuren Pohjan sodan Pultavan ja Lesnajan taistelut (ruotsiksi) Ev (1.lk) evp Einar Lyth Ensimmäinen syyskokous 30.9. Talvisodan henki Maj, VTT Juha Mälkki Toinen syyskokous 23.11. 2010 Talvisota mukana olleiden kokemana, sotaveteraanihaastatteluja Erikoissairaanhoitaja Eeva Vuosikokous 15.3. Tammi Suomalaisia puna-armeijassa VTT Markku Salomaa Ensimmäinen syyskokous 15.9. Baltian sovjetisointi Prof Martti Turtola Toinen syyskokous 15.12. 2011 Suomen sotilasstrategisesta asemasta kylmän sodan FT Tapio Koskimies Vuosikokous 23.3. alkuvaiheessa Englannin armeija Suomessa 1919 Tutkija Juha Joutsi Ensimmäinen syyskokous 14.9. Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939– Ylil, SM Juha Saarimaa Toinen syyskokous 14.12. 1940 2012 Keisarin suomalaiset sotajoukot – Suomen sotalaitoksen VTM Torsten Ekman Vuosikokous 21.3. uudelleenjärjestely vuoden 1809 jälkeen Saksalaisten V-aseiden kehittäminen II maailmansodan aikana Ins Karri Airola Kevätkokous 6.6. Alpo K. Marttisen kylmä sota Dos Pasi Tuunainen Ensimmäinen syyskokous 19.9. Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän Evl, ST Janne Mäkitalo Toinen syyskokous 12.12. sodan loppupuolella – Olisiko siitä otettavissa meille oppia? 2013 Hitler, Stalin ja Stalingrad Kenrm evp Jaakko Aatolainen Kevätkokous 27.2. Tutkat toisessa maailmansodassa Ev evp Ahti Lappi Vuosikokous 20.3. ERNA-miehet ja suomalainen laskuvarjohyppykoulutus Kapt Pasi Pirttikoski Ensimmäinen syyskokous 11.9. Inkeriläiset 1900-luvun sodissa Dos Pekka Nevalainen Toinen syyskokous 11.12. 17.1. 2014 Sotahistoriallisen Seuran 70-vuotisjuhlaseminaari Suomen sotilaallinen tilanne tammikuussa 1944 Prof, kenrm evp Vesa Tynkkynen Suomi Saksan näkökulmasta tammikuussa 1944 VTT Markku Jokisipilä Toissijainen suunta – puna-armeijan operaatioajatukset Prof (emer) Ohto Manninen Suomen suunnalla alkuvuonna 1944 Suomen tilanne länsiliittoutuneiden näkökulmasta 1943–1944 Sotprof, ev Pasi Kesseli

251 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 252

Vuosi Aihe Esitelmöitsijä Aika ja muuta Kaappaushyökkäys Afganistaniin vuonna 1979 Dos Jukka Kulomaa Vuosikokous 26.3. Sodankäynnin ongelmia Kustaa III:n sodan Savossa 1788–1790 Prof (emer.) Jussi T. Kevätkokous 23.4. Lappalainen Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa Maj, ST Marko Palokangas Ensimmäinen syyskokous 17.9. Jääkäriliikkeen alkuvaiheet Dos Matti Lackman Toinen syyskokous 10.12. 2015 Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen ja sen omaisuuden FT Kari Selén Vuosikokous 18.3. kohtalo 1944–1958 YYA-Suomi idän ja lännen ristivedossa Kenr evp Jaakko Valtanen Kevätkokous 15.4. Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat FT Henrik Tala Ensimmäinen syyskokous 16.9. Vlasovin armeija ja Suomi DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Toinen syyskokous 9.12. Geust 2016 Vietnamin sota, miniseminaari Helsingissä 10.2. Yhdysvallat ja Vietnamin sota – Asevoimat, hallitus ja kansa. Sotprof, ev Pasi Kesseli Mikä petti? Vastakumouksellisen sodankäynnin doktriinin soveltaminen Dos Pasi Tuunainen Vietnamin sodassa Yhdysvaltain merivoimien operaatiot Etelä-Vietnamin Evl Yrjö Lehtonen rannikolla ja sisävesillä Vietnam sotahistoriallisena matkakohteena Ev evp. Ahti Lappi Karttatietojen salassapito ja Kylmä sota Maanmittausneuvos Erkki- Kevätkokous 17.2. Sakari Harju J. O. Söderhjelm – Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan VTT Esko Vuorisjärvi Vuosikokous 16.3. rauhantekijä Punainen ja valkoinen terrori Uudellamaalla vuonna 1918 Dos Marko Paavilainen Ensimmäinen syyskokous 14.9. Suomen kaarti Puolan kapinaa kukistamassa 1831 FT Jussi Jalonen Toinen syyskokous 14.12. 2017 Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa Tutkija Mikko Tyni Ensimmäinen kevätkokous 15.2. Stalin ja Suomen kohtalo Prof Kimmo Rentola Vuosikokous 22.3. Valtakunnan rajojen vartijat – Suomen ilmavalvonnan Kapt, ST Jussi Pajunen Toinen kevätkokous 19.4. ensivuodet 1930–1942 Espanjan sisällissotaa käsittelevä miniseminaari 13.9. ensimmäisen syys - kokouksen paikalla Espanjan sisällissodan eurooppalainen tausta FT Kari Selén Mikä synnyttää poliittista väkivaltaa? Espanjan ja Suomen Prof Jukka Kekkonen kokemusten vertailua Espanjan sisällissota ja vallankumous Tohtoriopiskelija Timo Karvinen Sodankuva 1900-luvulla -miniseminaari Helsingissä 22.11. Daavid vastaan Goljat – suomalaiset näkemykset tulevasta Prof, kenrm evp Vesa sodasta ja talvisodan todellisuus Tynkkynen Näkikö puna-armeija ja sen kehittäjät tulevan sodan kuvan Sotprof, evl Petteri Lalu oikein Sienipilven suojissa – brittiläisiä näkemyksiä ydinaseiden Ev, dos Petteri Jouko käytöstä taistelukentällä Jääkärit 100 vuotta sitten Kenrm evp Jukka Pennanen Toinen syyskokous 13.12. 2018 Goran taistelut 1941–1942 FM Jarkko Koukkunen Kevätkokous 21.2. Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissa Prof (emer.) Alpo Juntunen Vuosikokous 19.3. Puolustusvoimat vuonna 0, vuonna 1918, miniseminaari 18.4. Helsingissä Ruotsalaisvaikutus vapaussodassa Ev evp. Max Sjöblom Kamppailu puolustusjärjestelmästä vuonna 1918 Maj Juha Ratinen Puna-armeijan sotasaalis Dos Hannu Takala Syyskokous 12.12., suunnitelma Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö jatkosodan aikana, Marraskuussa, suunnitelma miniseminaari

Lähteet: Sotahistoriallisen Seuran arkisto vuosilta 1944–2006, KA, Sotahistoriallisen Seuran sähköinen arkisto vuosilta 2011–2018, Sotahistorialliset aikakauskirjat 1–37 ja https://www.sshs.fi. Sotahistoriallisen Seuran jäsenille tarkoitetut seminaarit on merkitty kursivoidulla tekstillä. 252 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 253

LIITE 4 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN PALKITSEMISET

Kultainen ansiomerkki 29 Ph.D John E. O. Screen ______21.1.1994 30 Vuorineuvos Jouko Sere ______21.1.1994 N:o Nimi Palkitsemispäivä 31 Toimitusjohtaja Kalevi Sere ______21.1.1994 1 Eversti evp. Keijo Mikola ______20.2.1984 32 Professori Olli Vehviläinen ______21.1.1994 2 Eversti evp. Vilho Tervasmäki ______20.2.1984 33 Humanististen tieteiden kandidaatti 3 Kamarineuvos R. W. Palmroth ______20.2.1984 Mika Smedberg ______22.2.1995 4 Filosofian tohtori Kauko Rekola ______20.2.1984 34 Everstiluutnantti evp. Anssi Vuorenmaa ______24.2.1997 5 Majuri evp. Heikki Pohjanpää ______20.2.1984 35 Ekonomi Hannu Taunula ______25.2.1998 6 Professori Jarl Gallén ______20.2.1984 36 Valtiotieteiden tohtori Jari Leskinen ______18.2.1999 7 Eversti evp. Lauri Harvila ______20.2.1984 37 Valtiotieteiden maisteri Aila Helenius ______22.2.1995 8 Filosofian maisteri Paavo Talvio ______20.2.1984 38 Sihteeri Marja-Riitta Koski ______18.2.1999 9 Eversti Matti Lappalainen ______29.1.1987 39 ei ole annettu (mallikappale) 10 Valtiotieteiden tohtori Jaakko Ilvessalo ______27.2.1987 40 Kauppatieteen maisteri Krista Huhtala ______21.1.2002 11 Everstiluutnantti evp. Antti Juutilainen ______21.1.1994 41 Varatuomari Simo Kärävä ______19.1.2004 12 Valtiotieteiden tohtori Martti Turtola ______25.2.1998 42 Filosofian kandidaatti Riitta Lentilä ______19.1.2004 13 Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas ____ 19.1.2004 43 Majuri evp. Antti Pekola ______19.1.2004 14 Professori Mauno Jokipii______19.1.2004 44 Filosofian tohtori Kari Selén ______19.1.2004 15 Eversti evp. Sampo Ahto ______19.1.2004 45 Per-Olof Ekman (postissa) ______19.1.2004 16 Professori Ohto Manninen______9.3.2005 46 Museonjohtaja, everstiluutnantti evp. 17 Dosentti Eero Elfvengren______4.3.2006 Hannu Valtonen ______19.1.2004 18 Everstiluutnantti, valtiotieteiden maisteri 47 Filosofian maisteri Kimmo Sorko ______19.1.2004 Ari Raunio ______17.3.2008 48 Vicehäradshövding Göran Westerlund ______19.1.2004 19 49 Everstiluutnantti evp. Anssi Vuorenmaa 20 (kadonneen tilalle)______19.1.2004 21 Sotilasprofessori, eversti Pasi Kesseli______17.1.2014 50 Eversti evp. Matti Koskimaa ______9.3.2005 51 Everstiluutnantti evp. Erkki Käkelä ______9.3.2005 Hopeinen ansiomerkki 52 Komentaja Ove Enqvist ______8.3.2006 53 Sotakamreeri Pentti Parvio ______8.3.2006 1 Everstiluutnantti evp. Eero-Eetu Saarinen ______20.2.1984 54 Everstiluutnantti evp., filosofian lisensiaatti 2 Varatuomari Aimo Lohman______20.2.1984 Martti Peltonen ______8.3.2006 3 Kanslianeuvos Lauri Jäntti ______20.2.1984 55 Eversti evp. Ahti Lappi ______17.2.2007 4 Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas ____ 20.2.1984 56 Toimituspäällikkö Pekka Saloranta ______17.2.2007 5 Toimistopäällikkö Leo Saulamo ______20.2.1984 57 Varatuomari Heikki Pohjolainen ______17.3.2008 6 Kenraaliluutnantti evp. Reino Arimo ______20.2.1984 58 7 Everstiluutnantti Jonas Hedberg ______20.2.1984 59 Valtiotieteiden tohtori Esko Vuorisjärvi ______25.3.2009 8 Professori Kaarlo Wirilander ______20.2.1984 60 9 Professori Vilho Niitemaa ______20.2.1984 61 10 Everstiluutnantti evp. Carl-Birger Petander _____ 20.2.1984 62 11 Eversti evp. Risto Pajari ______20.2.1984 63 12 Professori Mauno Jokipii ______31.1.1985 64 Filosofian maisteri Anssi Saari ______17.1.2014 13 Filosofian maisteri Matti Virtanen ______31.1.1985 65 Filosofian lisensiaatti Juho Kotakallio ______17.1.2014 14 Komentaja evp. Tapani Mattila ______11.2.1986 66 Kapteeni Juha Hollanti ______17.1.2014 15 Eversti evp. Yrjö Pohjanvirta ______11.2.1986 67 Dosentti Touko Perko ______17.1.2014 16 Osastosihteeri Seppo Rautia ______29.1.1987 68 Kapteeniluutnantti Juuso Säämänen ______17.1.2014 17 Filosofian maisteri Eero Elfvengren ______29.1.1987 69 Kaatuneiden Muistosäätiön puheenjohtaja 18 Filosofian maisteri Markku Melkko ______16.1.1989 Ahti Sirkiä ______17.1.2014 19 Apulaisprofessori Jussi T. Lappalainen ______27.2.1990 70 Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja 20 Humanististen tieteiden kandidaatti Markku Seppä ______17.1.2014 Juhani Halvari ______27.2.1990 21 Majuri evp. Erkki Palolampi ______26.2.1991 Jäsenmerkit 22 Sihteeri Pirjo Pesonen ______26.2.1991 23 Everstiluutnantti evp. Sampo Ahto ______21.1.1994 1 Taiteilija Ole Heinonen ______20.2.1984

24 Säveltäjä Matti Heininen ______21.1.1994 2 Myyntipäällikkö Mikko Muikku______16.1.1989 25 Kenraaliluutnantti evp. Ermei Kanninen ______21.1.1994 26 Eversti evp. Jyri Paulaharju ______21.1.1994 Numeroidut jäsenmerkit

27 Professori Tuomo Polvinen ______21.1.1994 10 Eversti Erkki Nordberg ______18.2.1999 28 Everstiluutnantti evp. Stig Roudasmaa ______21.1.1994

253 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 254

Seuran pöytästandaari Numeroimattomat Numeroidut (1–10 erikoisjakeluun) Filosofian maisteri Markku Melkko ______?.?.2003 Suomen Ukrainan suurlähetystö ______19.9.2003 N:o Nimi Palkitsemispäivä Diplomi-insinööri, tekniikan tohtori h. c. 1 Carl-Fredrik Geust ______19.6.2004 2 Toimituspäällikkö Pekka Saloranta ______6.9.2006 3 Eversti evp. Vilho Tervasmäki ______3.12.1990 Suomen Bulgarian suurlähetystö ______26.10.2007 4 Eversti evp. Matti Lappalainen ______25.2.1992 Komentaja evp., sotatieteiden tohtori Ove Enqvist ___ 17.1.2014 5 Valtiotieteiden tohtori Martti Turtola ______16.1.1997 Helsingin Sotilaskotiyhdistys, puheenjohtaja 6 Päätoimittaja Erkki Yrjänä ______17.5.1998 Riitta Lentilä______17.1.2014 7 Eversti evp., filosofian tohtori h. c. Keijo Mikola __21.11.1999 8 Seuran mitali 9 1 Eversti evp., professori h. c. Vilho Tervasmäki ___ 11.7.2005 10 2 Everstiluutnantti evp. Antti Juutilainen ______28.8.2006 11 Armémuseum (Ruotsi)______30.3.1990 Leningradin Sotilaspiirin museo ______2006 12 Keski-Suomen Ilmailumuseo______15.9.1990 Suvorovin kadettikoulu (Pietari) ______2006 13 B. O. Heinonen ______26.2.1991 3 Dosentti Martti Turtola ______16.11.2007 14 Toimistopäällikkö Leo Saulamo ______26.2.1991 4 Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas ____ 11.9.2008 15 Eversti Pekka Kurenmaa ______10.4.1993 5 Eversti evp., professori h. c. Matti Lappalainen ___ 27.7.2009 16 Viron akateeminen sotahistoriallinen seura ____ 4.9.1993 17 Kronstadtin kaupunki ______15.9.1995 18 Porin kaupunki ______13.9.1996 19 Tieteellisten seurain valtuuskunta ______18.1.1999 20 Säveltäjä Matti Heininen ______9.3.2005

254 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 255

LIITE 5 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN KOTISEUTU JUHLAT, YLEISÖLUENTOSARJAT JA YLEISÖSEMINAARIT

(MAAKUNTASEMINAARIT) VUOSINA 1955–2018

Aika ja Vuosi Seminaarin teema Luennoitsijat muuta 1955 Viaporin vuoden 1855 pommitusten muistojuhla Suomenlinnan Kenrm evp Niilo Sario: Vanhassa Viaporissa 14.8. Kustaanmiekalla sata vuotta sitten 1959 Suomen sodan sotahistoriallinen kansanjuhla Pyynikin Juhlapuhe kenrm evp Niilo Sario 13.9. ulkoilmanäyttämöllä Tampereella Sotahistoriallinen Seura vastasi juhlassa 1960 Ristiina-juhlat puku kavalkadista Suomalainen sotilas kautta 10.7.

aikojen

1961 Savitaipaleen maakuntajuhla Sotahistoriallinen Seura vastasi juhlassa 5.–6.8.

pukukavalkadista Suomalainen sotilas kautta

aikojen

1962 Tammelan kotiseutujuhla 12.8.

1966 Urjalan kotiseutujuhla Sotahistoriallinen Seura asetti Urjalan 5.8.

reservikomppanian viimeisen päällikön pystyttämälle muistomerkille autonomian ajan pukuun sonnustautuneen sotilaan 2005 Ilmasotaseminaari Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla, teema Suomen Puheenjohtaja 19.11. DI, tekntri h. c. Carl- 19.– ilmasota Fredrik Geust ja 20.11. museonjoht, evl evp. 20.11. Kai Mecklin, järjestettiin yhdessä Ilmailu - museo yhdistys ry:n kanssa Ilmavalvontalotan tervehdys Maire Tuurala 19.11. Ilmasodan tutkimus DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust 19.11. YH:n 51 päivää syksyllä 1939 Aimo Juhola 19.11. Riponilla talvisodassa Erkki Palosuo 19.11. Tunnelmat talvisodan viimeisinä päivinä Viipurinlahdella Aimo Juhola 19.11. Hävittäjälentäjän tehtävät hyökkäysvaiheen aikana 1941 verrattuna Jaakko Hillo 19.11. tehtäviin Aunuksen kannaksen taisteluissa kesällä 1944 Pommituslentäjänä talvi- ja jatkosodassa Alpo Lehto 19.11. Lento-Os Jaurin miehistönä: 1) Desantin pudotus, 2) Partion haku Martti Uotinen 19.11. Tiedustelu- ja valokuvauslennot Aimo Juhola 19.11. Hävittäjälentäjänä Ilmari Juutilaisen kanssa Väinö Pokela 19.11. 1) Tiedustelulennolla Hasse Windin kanssa, 2) Näkötiedustelijana Erkki Pakarinen 19.11. Inossa Hyökkäys viholliskentälle viholliseskaaderin perässä lentäen Martti Uotinen 19.11. Hyökkäystä odotellessa Karjalan kannaksella keväällä 1944 Johannes Brotherus 19.11. Ilmatorjunta sodassa Ev evp Ahti Lappi 20.11. Lentojoukot sodassa Ev evp, VTT Vilho Lukkarinen 20.11. Sukellusveneiden jahtaaminen kesällä 1942 Suomenlahdella Erkki Palosuo 20.11. Hävittäjälentäjä Suursaaren valtauksessa Jarl Arnkil 20.11. Päämajan ja Ilmavoimien Esikunnan yhteistyö keväällä 1944 Georg Strömberg 20.11. Tiedustelu-upseerina Le.R 1:n esikunnassa kesästä 1943 lähtien Jarl Arnkil 20.11. Kivennavan – Mainilan tien pommitus kesähyökkäyksen alussa Martti Uotinen 20.11. Hävittäjälentäjänä kesällä 1944 Kyösti Karhila 20.11. Pommikoneiden käskytys- ja komentosuhteet Martti Uotinen 20.11. Yöhävittäjäkoulutuksessa Saksassa kesällä 1944 Erkki Ehanti 20.11. Pommikoneen tähystäjänä Lapin sodassa Niilo Kettunen 20.11. Brewster-lentäjänä Lapin sodassa Aarno Siro 20.11. 2006 Kaukopartioseminaari Hyvärilässä Nurmeksessa 19.–21.5. Kaukopartiotoiminta ja sen koulutus Dos Lassi Saressalo Radiotoiminnan järjestelyt Dos Lassi Saressalo Partiotoiminta FL Matti Kosonen Lentotoiminta Evl evp, FL Martti Peltonen

255 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 256

Aika ja Vuosi Seminaarin teema Luennoitsijat muuta Laskuvarjohyppykoulutus ja Matti-partioiden toiminta Karjalan Prof Janne Vilkuna kannaksella kesällä 1944 Talvi- ja jatkosota Lieksan–Nurmeksen alueella Reht Raimo Sillanpää Neuvostojoukkojen toimintaa suomalaisten partioiden takaa-ajossa Tutkija Einar Laidinen (Venäjä) Seminaarin aikana tutustuttiin talvisodan aikaisiin taistelupaikkoihin Lieksan–Änäkäisen alueella kapt evp Tauno Oksasen opastuksella ja laskettiin seppele Nurmeksen sankarihaudoille 2007 Talvi-, jatko- ja Lapin sodan ilmasotaseminaari Tikkakoskella Järjestettiin yhdessä Keski-Suomen Ilmailu - 22.–23.9. museon kanssa, seminaarissa tutustuttiin myös Keski-Suomen Ilmailumuseon näyttelyyn museon johtajan, evl evp Kai Mecklinin opastuksella Ilmavoimien koulutus sodan aikana Kenrl evp Heikki Nikunen 22.9. Korvikkeita vai innovaatioita – Valtion lentokonetehtaan T&K-toiminta DI Jukka Raunio 22.9. sodan aikana Ilmavalvonta sodassa Ev evp Perttu Peitsara 22.9. Tutkien hankinta ilmatorjunnalle ja niiden merkitys Helsingin ja Ev evp Ahti Lappi 22.9. Kotkan ilmatorjunnalle Videofilmi Suomen ilmasota 1939–1945 Toimittaja Kalevi Keskinen, filmi esitettiin 22.9. illallisen yhteydessä Tutustuminen Keski-Suomen ilmailumuseoon Museonjoht, evl evp Kai Mecklin 23.9. Osasto Kuhlmey Evl evp, FT Hannu Valtonen 23.9. Ilmakuvaus ja kartoitus jatkosodassa Evl Jarmo Nieminen 23.9. Ilmavoimien radiotiedustelu Insev evp Lauri Lehtonen 23.9. Mitä lentäjävangit kertoivat? DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust 23.9. 2008 Panssarijunia ja sotataitoa -yleisöseminaari Riihimäen varuskunnassa Puheenjohtaja prof, ev Pasi Kesseli. 6.9. Seminaarissa tutustuttiin myös Viesti - museoon museon johtajan Heikki Torvisen opastuksella. Valkoisten ja punaisten sotataito Dos Jarkko Kemppi Venäjän sota vastavallankumouksellisia valkokaarteja vastaan Prof Ohto Manninen Rautateiden merkitys ja niiden käyttö Vapaussodassa VTM Kari Salo Punaisten panssarijunat FM Jouni Eerola Riihimäki Vapaussodassa Kulttuurijohtaja, kapt evp, SM Jari Lehtoväre 2009 Suomen merisota -yleisöseminaari Turussa Forum Marinum -museossa Puheenjohtaja prof, ev Pasi Kesseli. 5.9. Seminaarissa tutustuttiin myös Forum Marinum -museoon tutkija Mikko Merosen opastuksella. Korppoon taistelu 1743 Prof Ohto Manninen Brittien laivasto-operaatiot Koivistolta Kronstadtia vastaan vuonna Tutkija Juha Joutsi 1919 Koululaiva Suomen Joutsen Suomi-kuvan luojana 1930-luvulla Kom evp Visa Auvinen Panssarilaivat Turun ilmapuolustuksessa talvisodan aikana Kom evp., VTM Eero Auvinen Sukellusvenelaivue kauppamerenkulun turvana vuonna 1942 FM Markku Melkko Taisto-luokan moottoritorpedoveneet toiminnassa Tutkija Mikko Meronen Talvisota-yleisöluentosarja Sotamuseossa Helsingissä, luentosarja jatkui keväällä 2010 Sota alkaa, operatiivisen johdon näkökulma Prof Ohto Manninen 8.12. Tolvajärvi Evl evp Anssi Vuorenmaa 15.12. Taipale ja Summa Ev evp Sampo Ahto 22.12. 2010 Talvisota-yleisöluentosarja Sotamuseossa jatkui Suomussalmi ja Raate Dos Eero Elfvengren 5.1. Suomen sodanjohto Dos Martti Turtola 12.1. Kollaa Prof Ohto Manninen 19.1. Merisota Evl evp, FL Urho Myllyniemi 26.1. Kuhmo Ylil, TM Timo Liene 2.2. Ilmasota Evl evp, FL Martti Peltonen 9.2. Mannerheim-linja murtuu Dos Jukka Kulomaa 16.2.

256 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 257

Aika ja Vuosi Seminaarin teema Luennoitsijat muuta Suojeluskuntajärjestö Talvisodassa Dos Kari Selén 23.2. Laatokan Karjala Evl evp Antti Juutilainen 1.3. Salla ja Petsamo Evl evp Ilmari Hakala 8.3. Viipurinlahti – Viipuri – Vuosalmi Prof Ohto Manninen 15.3. Nainen sodassa -yleisöseminaari Seinäjoella Puheenjohtaja prof, ev Pasi Kesseli 4.9. Naisasialiike ja sota Tutkija Kirsi Mäki Suomalaiset naiset toisessa maailmansodassa – kansainvälinen Dos Tiina Kinnunen . näkökulma Lotta Svärd Suomen naisten yhteenliittymänä: taustat, tavoitteet ja VTT Kaarle Sulamaa ideologia Lottien selviytyminen sodassa 1939–1945 FM Kaisa-Maria Peltokorpi »INTER ARMA CARITAS» – »Aseitten keskellä laupeutta» Terveydenhuoltoneuvos Laine-Maire Kyöstilä »Käyttekö sittenkin, vaikka se on vaarallista» – sotilaskotisisaret FM Jouko Lahtero sodassa Naisen useat kasvot sodassa – tappajasta kodin hengettäreen Prof, evl Aki-Mauri Huhtinen 2011 Välirauha ja jatkosota -yleisöluentosarja Helsingissä Itärajan linnoittaminen – Salpalinja Tutkija John Lagerstedt 16.2. »Panttipataljoona» Jääkärien jäljille Prof Ohto Manninen 23.2. Ihmisten välirauha Ev evp Erkki Nordberg 2.3. Miinoja Kronstadtiin – pommeja Turkuun DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust 31.3. Meriaseveljeyden synty Prof Ohto Manninen 6.4. Yleisradio mukana sotatoimissa Arkistopääll Lasse Vihonen 13.4. Pysäytetäänkö hyökkäys Syvärille ? FT Mikko Karjalainen 20.4. Jatkosota-yleisöseminaari Mikkelissä Puheenjohtaja prof, ev Pasi Kesseli 10.9. Suomen ja Saksan operatiivinen koordinaatiosuunnitelma – sotatoimet FT Mikko Karjalainen Syvärille ja Vienan kanavalle Osasivatko suomalaiset hyökätä vuonna 1941 Dos Pasi Tuunainen Savon miehet hyökkäyssodassa Evl, dos Petteri Jouko Sotatalous osana hyökkäyssotaa Prof Karl-Erik Michelsen Välirauha ja jatkosota -yleisöluentosarja Helsingissä »Suomi saa menettämänsä alueet takaisin korkojen kera» Prof Ohto Manninen 26.10. Metsäkaarti ja Pärmin pirut Dos Jukka Kulomaa 2.11. Aseveljet kanssasotijoina – Pohjois-Suomen operaatiot 1941 Evl evp, VTM Ari Raunio 9.11. Hyökkäys Kannaksella 1941 – Leningradin valtaus? FT Mikko Karjalainen 16.11. Ilmavoimat iskee DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust 23.11. Hangon rintama Insinööri, bibliofiili Antero Uitto 30.11. 2012 Sotiemme elokuvadokumentit -yleisöseminaari Lappeenrannassa Puheenjohtaja prof Ohto Manninen 1.9. Elokuva-aineistot sotahistorian lähteinä Prof Ohto Manninen Vapaussota ja vallankumous 1918 FT Vesa Määttä Talvi- ja jatkosodan uutiskatsauksista Arkistonhoit Tommi Partanen Armeijan propagandaa kotirintamalle – Suursaaren valtaus 1942 Tutkija Kauko Rumpunen Asemasota-yleisöluentosarja Helsingissä Motinteosta mottimetsään – yritys palata rauhanajan organisaatioon Kenrm, FT Vesa Tynkkynen 17.10. talvella 1942 Filmimiehet mobilisoituina – TK-kuvaus jatkosodassa Museonjohtaja Lauri Tykkyläinen 24.10. Hengen asein – tarinaa sota-ajan tiedotuksesta ja viihteestä Opettaja, kapt (res.) Seppo Hovi 30.10. Suomalainen sotamies on kekseliäs – Jatkosodan keksintöjä FT Mikko Karjalainen 7.11. Sankarit kuriin – sotapoliisit jatkosodassa Ev, dos Pasi Kesseli 14.11. 2013 Suuri pohjan sota -yleisöseminaari Pälkäneellä 26.7. Suuri pohjan sota Suomen rajojen ulkopuolella Dos Antti Kujala Suuri pohjan sota ja isovihan aika Suomessa VTK Matti J. Kankaanpää Kostianvirran taistelun kulku ja merkitys Sotprof, evl Aki-Mauri Huhtinen Asemasota-yleisöluentosarja Helsingissä Linnoittaminen Kaukokarjalan kannaksilla päävastarinta-aseman Evl evp Juhani Porvali 16.10. takana Taistelukentän välineet ja niiden taistelutekninen käyttö VTM Markku Palokangas 23.10. Radiotiedustelu – Takalinjan taistelijat Prof Ohto Manninen 30.10. Sotaa puna-armeijan univormuissa – jatkosodan asiamiestiedustelu OTM Mikko Porvali 6.11. Suomalaissotilaiden psyykkiset häiriöt toisessa maailmansodassa FT Ville Kivimäki 13.11. 257 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 258

Aika ja Vuosi Seminaarin teema Luennoitsijat muuta 2014 Helsingin suurpommitukset 1944 -yleisöluentosarja Helsingissä Helsingin ilmapuolustuskyvyn parantaminen 1943–1944 Ev evp Ahti Lappi 5.2. Helsinki Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien (ADD) DI, tekntri h. c. Carl-Fredrik Geust 12.2. strategisena kohteena Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavoitto 1944 Ev evp Ahti Lappi 19.2. Helsingin pommitustuhot helmikuussa 1944 FK, erikoistutkija Martti Helminen 26.2. Yleisöseminaari Lahdessa Puheenjohtaja prkenr, dos Pentti Airio 13.9. Lahti 1918 Evl evp Seppo Toivonen Kenraaliluutnantti K. L. Oesch ja Lahti FT Vesa Määttä IV Armeijakunnan huolto jatkosodassa Ev evp Keijo Suominen Pyhäniemen ja Vesivehmaan lentotukikohdat talvi- ja jatkosodassa Ekon Ahti Saarinen Jatkosodan kesän 1944 taistelut -yleisöluentosarja Helsingissä Valkeasaaren läpimurto Evl, ST Janne Mäkitalo 15.10. Viipurin menetys Prof Ohto Manninen 22.10. Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Evl evp, VTM Ari Raunio 29.10. Ilomantsin mottitaistelut Dos Pasi Tuunainen 5.11. Saksalaisten viivytystaistelut Sallan ja Petsamon suunnilla syksyllä FM Antti Karila 12.11. 1944 2015 Talvisota ja taktiikka -yleisöluentosarja Helsingissä Alivoimaisen taktiikkaa vapaussodasta talvisotaan Kapt Juha Hollanti 18.2. Talvisodan taistelut Laatokan Karjalassa Ev evp Ari Rautala 25.2. Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ja talvisota Prkenr, dos Pentti Airio 4.3. Kaakonkulman sotilashistoria -yleisöseminaari Kouvolassa Puheenjohtaja dos Mikko Karjalainen 19.9. Kaakonkulma sotatoimialueena ja linnoittaminen ennen Kustaan sotaa Prkenr, dos Pentti Airio Suvorovin linnoitteet ja kanavat Pietarin suojavyöhykkeellä Erikoistutkija Ulla-Riitta Kauppi Suomeen rakennetut maalinnoitteet 1900-luvun alussa Erikoistutkija John Lagerstedt Salpa-asema Moskovan rauhan rajalle Evl, ST Janne Mäkitalo Lappi sodassa -yleisöluentosarja Helsingissä Tornion maihinnousu Sotahistorioitsija, FM Mika Kulju 21.10. Petsamon-Kirkkoniemen operaatio 1944 – Neuvostoliiton suur - Evl Yrjö Lehtonen 28.10. hyökkäys arktisella alueella Suomalais-saksalaista rinnakkaineloa Rovaniemellä 1941–1944 Dos Marianne Junila 4.11. 2016 Merisota-yleisöseminaari Helsingissä Laivaston sotapelit 1920-ja 1940-luvuilla Komkapt Ville Vänskä 26.10. Merisotaa Itäisellä Suomenlahdella 1941 Komkapt Lari Pietiläinen Itämeren lukko-suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi kylmän Ev, dos Petteri Jouko sodan aikana Oulunseudun sota- ja sotilashistoria -yleisöseminaari Oulussa Puheenjohtaja ev evp Max Sjöblom 18.9. P.E. Svinhufvud, jääkärit ja Suomen itsenäistyminen Prof Martti Häikiö Jääkäriliike ja Oulu Prof Matti Lackman Oululaisnuoren sotakokemus Prof Tiina Kinnunen Suomussalmelta Ouluun – Neuvostoliiton tavoitteena Suomen katkaisu Prof Ohto Manninen 1939 2017 Lappi sodassa -yleisöseminaari Rovaniemellä Puheenjohtaja dos Mikko Karjalainen 16.9. Jatkosodan sotatoimet Rovaniemen näkökulmasta Prkenr, dos Pentti Airio »Normaalihommaa» – Suomalaiset ja saksalaiset Rovaniemellä 1940– Dos Marianne Junila 1944 Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Kad Eetu Happonen Sturmbock-linja Evl evp Olli Dahl 2018 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö jatkosodan aikana Marras- kuussa, suunnitelma

258 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 259

LIITE 6 SUOMEN SOTAHISTORIALLISEN SEURAN PRO GRADU -PALKINNOT

Vuosi Tekijä ja tutkimus Yliopisto 2005 Ensimmäinen palkinto (600 euron stipendi): Filosofian maisteri Anu Hakala: Housukaartilaiset eivät Turun yliopisto tyytyneet. Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa. Toinen palkinto (400 euron stipendi): Filosofian maisteri Jussi Kämäräinen: Kun ’ryssänhaju’ Joensuun yliopisto suomussalmelaisiin tarttui. Siviilit puna-armeijan miehittämällä Suomussalmella talvella 1939–40. 2006 Ensimmäinen palkinto (1000 euron stipendi): Valtiotieteiden maisteri Meri Tuulia Turunen: »Mikäs Helsingin yliopisto ryssä sinä olet, joka suomea puhut?» Suomensukuiset sotavangit Suomen sotilasviranomaisten suunnitelmissa ja kotirintaman arjessa vuosina 1941–1944. Toinen palkinto (600 euron stipendi): Filosofian maisteri Anne-Riitta Isohella: Joukkoliikkeestä Tampereen yliopisto jalkaväkirykmentiksi. Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200. Kolmas palkinto (400 euron stipendi): Filosofian maisteri Jukka Lehto: Kenraalien ja everstien sota. Joensuun yliopisto Kenraalimajuri Siilasvuon komentosuhteet eversti Fagernäsin ja everstiluutnantti Turtolan joukkoihin jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. 2007 Ensimmäinen palkinto (1200 euron stipendi): Filosofian maisteri Pekka Jääskeläinen: Kenraalimajuri Joensuun yliopisto Nathanael Greenen sotilaallinen ja poliittinen toiminta Eteläisen armeijan komentajana Yhdysvaltain vapaussodassa lokakuusta 1780 helmikuuhun 1781. Toinen palkinto (800 euron stipendi): Filosofian maisteri Katri Hiltula: Sotilaskoti – keidas keskellä Oulun yliopisto kasarmia. Oulun Sotilaskotiyhdistys ry vuosina 1918-2005. Kolmas palkinto (400 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Maisteri Matti Kentta: Viron itsenäisyyttä lujittamassa, Suomalaiset Viron maanpuolustuksen Turun yliopisto jälleenrakentamisessa 1991–2003. Sotatieteiden maisteri Antti Vuorenvirta: Brittiläisen panssarivaunun kehittyminen toisen Maanpuolustus - maailmansodan jälkeen. korkeakoulu 2008 Ensimmäinen palkinto (2000 euron stipendi): Filosofian maisteri Pia Varstala: Sociala Åbo Akademi anpassningsprocesser i Nykarleby socken efter kriget 1808–09. En fallstudie av yrkesmässig omplacering bland avskedade soldater och familjebildning under 1810-talet. Toinen palkinto (1000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Valtiotieteen maisteri Tuomas Rimpiläinen: Aseveljistä Lapin polttajiksi – Saksalaiset suomenkielisessä Turun yliopisto lehdistössä Lapin sodan aikana 1944–1945. Valtiotieteen maisteri Pietari Vuorensola: Rauhanturvatoiminnan valmistelu Suomen Helsingin yliopisto puolustushallinnossa. Pysyvä valmiusjoukko ja Kyproksen operaatio 1963–1969. 2009 Ensimmäinen palkinto (1750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Valtiotieteen maisteri Nina Siilasto: Auttaen ja hoivaten. Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö Helsingin yliopisto jatkosodassa. Filosofian maisteri Marko Tiainen: Kunniallinen rauha horisontissa – kangastus vai fakta? Kustaan Joensuun yliopisto sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788–1790. Toinen palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Anne Wack lin: Suojeluskunnat ja Lotta Svärd syksyllä 1944. Toiminnan lopettaminen Jyväskylän yliopisto ja omaisuuden luovutukset Keski-Suomessa. Valtiotieteen maisteri Virpi Vuorinen: Laki eräistä toimenpiteistä Espanjan sisällissotaan osallistumisen Turun yliopisto estämiseksi. Suomalaisen puolueettomuuden tausta ja todellisuus. 2010 Ensimmäinen palkinto (2500 euron stipendi): Maisteri Christian Jämsén: Värnpliktig inhysing och frivillig student. En kollektiv biografi om underbefälet vid 1:a Nylands finska skarpskyttebataljon och 5:e Kuopio finska skarpskyttebataljon 1881–1901. Toinen palkinto (1750 euron stipendi): Filosofian maisteri Juuso Ylönen: Wiron wapauden puolesta bolshewistien hirmuwaltaa wastaan. Sanomalehdistön suhtautuminen suomalaisvapaaehtoisten toimintaan Viron vapaussodassa 1918–1919. Kolmas palkinto (750 euron stipendi): Filosofian maisteri Heimo Kukkonen: Viljo Vyyryläinen – Punaorpo, Marskin ritari, Luottamusmies. 2011 Ensimmäinen palkinto (2500 euron stipendi): Filosofian maisteri Noora Wilms-Narvola: »Ryssän heilat Itä-Suomen yliopisto ja pikku-iivanat», Sanomalehti- ja muistitietotutkimus suhtautumisesta neuvostoliittolaisten sotavankien kanssa seurustelleisiin naisiin ja heidän lapsiinsa.

259 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 260

Vuosi Tekijä ja tutkimus Yliopisto Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Filosofian maisteri Mikko Mäkinen: »Meidän taistomme käydään Jyväskylän yliopisto rauhan puolesta» – Irakin kriisi ja sodanuhka Ranskan parlamentin debateissa vuosina 2002–03. Kolmas palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Thomas Jokinen: Kenen Kosovo? Albaaniseparatismin vaiheet ja vaikutus Kosovon Turun yliopisto itsenäistymiskehitykseen vuosina 1945–2008. Maisteri Antti Saarelainen: Suomalainen sotilasidentiteetti yhteiskunnan muutoksessa toisen Helsingin yliopisto maailmansodan jälkeen. 2012 Ensimmäinen palkinto (2500 euron stipendi): Filosofian maisteri Liisa Vuonokari: »Tätä työtä tehdään Turun yliopisto vain kerran.» Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan opettajaleiri suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaamisen paikkana. Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Filosofian maisteri Aki Aunala: Valoa Karjalaan. Jyväskylän yliopisto Neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918–1922. Kolmas palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Sampsa Hatakka: Sotilaita ja siviilejä – Viaporin väestö vuonna 1806. Helsingin yliopisto Valtiotieteen maisteri Simo Hiilamo: Haukkoja kuvaputkilla. Vastakaupat poliittisena kysymyksenä Helsingin yliopisto Hawk-harjoitushävittäjähankin nassa vuosina 1975–1981. Kunniamaininta kolmelle tutkielmalle: – Maisteri Olli Kleemola: Kaksi totuutta? Omat, liittolaiset ja viholliset rintama- ja TK-miesten Turun yliopisto kuvaamina. – Filosofian maisteri Heidi Ruotsalainen: Aikamiesten intiaanileikkiä rahapalkalla. Lauri Solehmainen – Itä-Suomen yliopisto NATO:n agentti. – Sotatieteiden maisteri Juha Saarimaa: Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939– Maanpuolustus - 1940. korkeakoulu 2013 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Filosofian maisteri Atte Honkaniemi: Aseveliperheiden Oulun yliopisto auttamiseksi, kansallisen yhtenäisyyden lujittamiseksi. Oulun Aseveljien vuodet 1940–1945. Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Valtiotieteen maisteri Otto Aura: Rakennustöitä jatkosodassa. Helsingin yliopisto Työ, työvoima sekä rationalisointi linnoitustöissä 1941–1944. Kolmas palkinto (1000 euron stipendi): Filosofian maisteri Marjo Koponen: Aviottomat lapset Itä-Suomen yliopisto miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942–1944. 2014 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Sotatieteiden maisteri Antti-Veikko Haimila: Päämajan ja Maanpuolustus - merivoimien suhde rannikolla suoritettujen operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa korkeakoulu jatkosodassa. Toinen palkinto (1000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Juho Annala: Suomen osallistuminen Kosovo Force -operaa tioon vuonna 1999. Jyväskylän yliopisto Filosofian maisteri Jussi-Pekka Hiltunen: Kehityspaineita ja muutosvastarintaa: Suomen armeijan Itä-Suomen yliopisto panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943–1944. 2015 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Filosofian maisteri Niilo Kivistö: Pietarin suojaksi vai Helsingin yliopisto uhkaksi Saksan selustaan? Brittiläinen sukellusvenelaivue osana Venäjän Itämeren laivastoa 1914–1918. Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Sotatieteiden maisteri Matti Kauppila: Talvitaktiikan ja Maanpuolustus - talvikoulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla 1941–1942. korkeakoulu Kolmas palkinto (1000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Juha Kontturi: Alfan henki – Kerrottu historia ja toimintaympäristö Kosovossa 2003– Itä-Suomen yliopisto 2009 palvelleiden suomalaisten rauhanturvaajien yhteisössä. Valtiotieteen maisteri Lasse Salonen: Anteeksipyyntöjen politiikka 2000-luvun Kroatiassa. Tutkimus Helsingin yliopisto neljästä vuosina 2001–2012 esitetystä historiallisesta anteeksipyynnöstä. 2016 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Filosofian maisteri Olli Joukio: Sanelua vai Turun yliopisto vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944–1952. Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Filosofian maisteri Anna Huhtala: »Kaaduit taistelussa vapauden, Tampereen yliopisto sekä ihmisarvon ja oikeuden» – Kuolemankäsittely Suomen sisällissodassa punaisten puolella. Kolmas palkinto (1000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Filosofian maisteri Elina Yli-Luukko: Kirjeisiin kirjoitettu sota. Avioparin kirjeenvaihdossa rakentuvat Jyväskylän yliopisto merkitykset vuonna 1944. Sotatieteiden maisteri Tero Sakala: Kouluammuntojen kehittyminen itsenäisyyden ensimmäisinä Maanpuolustus - vuosikymmeninä. korkeakoulu 2017 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Filosofian maisteri Olli Siitonen: »It don’t mean nothing.» Helsingin yliopisto – Yhdysvaltalaissotilaiden kertomukset ja tappamisen psykologia Vietnamin sodassa. Toinen palkinto (2000 euron stipendi): Filosofian maisteri Anna Warsell: »Isä kuollut kapinassa». Jyväskylän yliopisto Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918–1924.

260 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 261

Vuosi Tekijä ja tutkimus Yliopisto Kolmas palkinto (1000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle: Sotatieteiden maisteri Erik Stenström: Syvän ja aktiivisen puolustuksen puolestapuhuja. Y. A. Järvisen Maanpuolustus - vaikutus suomalaisen taktiikan kehitykseen ennen talvisotaa. korkeakoulu Filosofian maisteri Jani Malmi: Kranaatteja ja korvikkeita Itärajalla. Talvisodan ja jatkosodan Itä-Suomen yliopisto historiakuva Itä-Suomen sotahistoriallisissa museoissa. 2018 Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Mikko Virta: »Hävittäjäseikkailu 1954 – Suomen MiG- Helsingin yliopisto suihkukonekaupan nousu ja tuho kylmän sodan kulisseissa» Ensimmäinen palkinto (3000 euron stipendi): Marko Siirtola: »Metsä – rajoite vai mahdollisuus? Maanpuolustus - Uomaan ampumakokeilu suomalaisen metsätaistelun suunnannäyttäjänä vuonna 1934» korkeakoulu Kolmas palkinto (1000 euroa): Jenni Löppönen: »Lapsisotilaana Sri Lankan sisällissodan Itä-Suomen yliopisto tamilitiikereissä 1987–2007»

Lähteet: Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n toimintakertomukset vuosilta 2005–2017, Sotahistorialliset aikakauskirjat 25–37.

261 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 262

LIITE 7 SOTAHISTORIALLISEN SEURAN JAKAMAT PRO GRADU -PALKINNOT 2005–2018 TUTKIMUS - TRADITIOIDEN MUKAAN JA PALKINTOSIJOJEN JAKAUTUMINEN VUOSITTAIN

Tutkimustraditiot ja tieteenalat on tässä tarkastelussa jaettu kolmeen ryhmään. Rajat ovat tietenkin häilyviä ja monesti tulkinnanvaraisia. Taulukko on laadittu tutkimusaiheiden ja palkintotoimikunnan niistä kirjoittamien kuvailujen perusteella. Niitä on arvioitu subjektiivisesti, joten ne ovat vain suuntaa-antavia. Oppilaitosta, tiedekuntaa ja oppiaineen nimeä ei ole tässä tarkastelussa otettu huomioon.

Palkittujen tutkimusten sijaluvut ja palkintorahat ovat jakautuneet seuraavasti:

Sotahistoria, Suomen historia, Taloushistoria, sotataidon historia, yleinen historia, sosiaalihistoria, sotilashistoria poliittinen historia muut yhteiskuntatieteet 2005 21 2006 3 1, 2 2007 1, 3, 3 2 2008 221 2009 1 1, 2, 2 2010 1 2, 3 2011 2, 3 1, 3 2012 1, 2, 3 3 2013 213 2014 1, 2 2 2015 1, 2 33 2016 3 1, 2, 3 2017 331, 2 2018 113 Palkittuja yhteensä 15 19 14 1-sijoja 655 Sijalukujen keskiarvo 1,93 2,0 2,07 Palkintorahat yhteensä 23 650 € 25 750 € 21 400 € (33,4 %) (36,4 %) (30,2 %)

Huom! Kaksi samaa sijalukua saman vuoden kohdalla tarkoittaa, että kyseinen palkintosija on annettu kahdelle tutkielmalle. Taulukon laatija on filosofian tohtori Tapio Koskimies.

262 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 263

Henkilöhakemisto

Aaltonen, Reino 196, 198 Dahl, Olli 258 Haahti, Usko Sakari 53, 246 Aatolainen, Jaakko 163, 164, Daladier, Édouard 165 Haavisto, Lauri 160, 236, 251 Degerman, Henrik 249 237 Adolf, Kustaa IV 103, 241 Duncker, Zachris 75, 247 Hahl, Birger 30, 228 Ahto, Sampo 51, 64, 72, 76, Haimila, Antti-Veikko 260 96, 97, 105, 139, 174, Eerola, Jari 141, 243 Hakala, Anu 113, 116, 259 175, 205, 231, 232, 233, Eerola, Jouni 141, 243, 256 Hakala, Ilmari 232, 233, 239, 240, 241, 243, 244, Ehanti, Erkki 255 248, 257 247, 248, 249, 250, 253, Ehrnrooth, Adolf 118 Hakala, Timo 150, 151, 244 256 Ekman, Bo-Erik 240 Hallakorpi, Erkki 20, 227, Airaksinen, Lauri 31, 245 Ekman, Per-Olof 105, 253 245 Airio, Pentti 116, 119, 126, Ekman, Torsten 138, 164, Halvari, Juhani 232, 253 142, 143, 144, 147, 149, 217, 242, 251 Hanén, Lauri 246 157, 170, 172, 174, 177, Ekman, Viktor 138 Happonen, Eetu 258 181, 183, 215, 235, 236, Elfvengren, Eero 63, 64, 106, Harald, Öhqvist, 30 243, 244, 251, 258 111, 122, 132, 133, 141, Harju, Erkki-Sakari 166, Airo, Aksel Fredrik 42, 89, 231, 232, 233, 234, 241, 252 91, 246, 249 242, 250, 253, 256 Harling, Sven 39, 239 Airola, Karri 102, 165, 241, Enckell, Oscar 129 Hartikainen, Matti 122, 139, 251 Engström, Jarl 233 234, 235 Airola, Olli 20, 238, 239 Engström, Johan 242 Harvila, Juhani 53 Alanen, Pertti 129, 233 Enqvist, Ove 111, 140, 146, Harvila, Lauri 56, 57, 64, 70, Andruskevitš, 147, 233, 234, 235, 242, 201, 229, 230, 231, 232, neuvostoliittolainen 253, 254 247, 253 kenraalimajuri 54 Hatakka, Sampsa 260 Annala, Juho 260 Fagernäs, Uno 259 Hedberg, Jonas 71, 205, 253 Anttonen, Jonne 30, 227 Falk, Greger 77, 248 Heikkilä, Jukka 108, 109, Appel, Erik 157 Fast, Jan 183, 244 123, 143, 147, 149, 150, Arimo, Reino 63, 71, 75, Forsblom, Jari 140, 149, 157, 151, 215, 220, 235, 236, 240, 247, 253 178, 180, 183, 235, 236, 237 Arnkil, Jarl 255 237, 243, 244 Heinilä, Harri M. J. 84, 233, Astala, Aimo 233, 234 Fromholz, Klaus 181, 244 249 Aunala, Aki 114, 260 Heininen, Matti 110, 147, Aura, Otto 260 Gallén, Jarl 64, 70, 77, 87, 148, 253, 254 Autio, Aimo 30, 228, 229 230, 231, 232, 239, 246, Heinonen, Keijo 90, 249 Autio, Erkki 53, 246 253 Heinonen, Ole 66, 71, 73, Auvinen, Eero 256 Gallen-Kallela, Akseli 46 81, 253 Auvinen, Visa 256 Geust, Carl-Fredrik 93, 107, Heinrichs, Erik 15, 248 119, 120, 121, 122, 127, Helenius, Aila 233, 253 Backström, Åke 67, 203 133, 137, 138, 157, 158, Helme, Rein 81 Baryšnikov, Nikolaj 120 163, 172, 234, 235, 236, Helminen, Martti 158, 258 Bergroth, Tom 66 240, 242, 243, 248, 249, Hentola, Niilo 30, 227, 228, Blomgren, Riitta 9, 155, 235, 252, 254, 255, 256, 257, 229 236, 237 258 Herlin, Henry 209 Blåfield, Erik 41, 245 Green, Nathanael 259 Hess, Rudolf 102 Brotherus, Johannes 255 Gripenberg, Ole 30, 44, 50, Hietaniemi, Tuija 248 Bäckman, Osvald Rafael 20, 59, 60, 199, 228, 229, Hiilamo, Simo 114, 260 238 230, 245, 246 Hillo, Jaakko 255 Grönvall, Ragnar 75 Hiltula, Katri 259 Calonius, Olli 227 Gyldenfalck, Aage 27, 205 Hiltunen, Jussi-Pekka 260 Castrén, Klaus 95 Himmler, Heinrich 53, 246

263 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 264

Hirviseppä, Reino (Palle) Jägerholm, Stig 247 Kivistö, Niilo 161, 260 katso Palmroth, Reino Jämsén, Christian 259 Kleemola, Olli 260 Hjelm, Börje 248 Jäntti, Lauri 59, 71, 229, Klink, Ernst 205 Hollanti, Juha 122, 146, 147, 230, 240, 253 Koivisto, Mauno 87, 124, 235, 253, 258 Järvinen, Y. A. 261 250 Hongisto, Matti 233, 234 Jääskeläinen, Pekka 259 Konovatljukin, Pavel 126 Honkaniemi, Atte 260 Kalliola, Antti 153, 237 Kontiainen, Liisa 110 Hovi, Seppo 257 Kalmi, Jari 76, 247 Kontturi, Juha 260 Huhtala, Anna 260 Kankaanpää, Matti J. 257 Koponen, Marjo 260 Huhtala, Krista 84, 117, 233, Kanninen, Ermei 75, 253 Koppinen, Veikko 76, 247 253 Kanninen, Liisi 75 Korhonen, Arvi 30, 35, 36, Huhtanen, Pertti 133, 136, Karhila, Kyösti 255 37, 42, 196, 227, 228, 242 Karhunen, Veikko 57, 239 246 Huhtinen, Aki-Mauri 257 Karila, Antti 258 Korhonen, Sami 107, 108, Huusko, Harri 236 Karjalainen, Mikko 10, 129, 234, 235 Huuskonen, Aarne 246 144, 152, 153, 156, 158, Korkka, Risto 236 Hynninen, Jouko 239 186, 225, 235, 236, 237, Korttila, Veikko Alfred 196, Hyvärinen, Risto 90, 249 257, 258 238 Häikiö, Martti 90, 249, 258 Karnila, Christer 41, 245, Koski, Kalle 30, 227, 228 Hämäläinen, Albert 14, 195, 248 Koski, Marja-Riitta 233, 253 227 Karttimo, Leo 209 Koskimaa, Ali 42, 246 Karvinen, Timo 252 Koskimaa, Matti 110, 248, Ignatius, Hannes 13, 16 Kassila, Matti 76, 247 253 Ilkka, Jaakko 239 Katajainen, Matti 241 Koskimies, Tapio 9, 97, 163, Ilvessalo, Jaakko 63, 64, 70, Kauppi, Ulla-Riitta 132, 236, 237, 251, 262 202, 231, 232, 253 242, 258 Kosonen, Matti 251, 255 Irincheev, Bair 136, 156, Kauppila, Matti 260 Kotakallio, Juho 119, 120, 172, 173, 243, 244 Kauremaa, Olli 180, 244 146, 147, 168, 234, 235, Isohella, Anne-Riitta 259 Keinonen, Yrjö 126, 251 253 Keinänen, Matti 149, 150, Koukkunen, Jarkko 165, 252 Jalkanen, Sulo 247 151, 175 Kronlund, Jarl 248 Jalonen, Jussi 165, 252 Kekkonen, Jukka 252 Kuhlmey, Kurt 102, 211, Jensen, Waldemar 198 Kekkonen, Tapio 159 241, 256 Jokinen, Thomas 260 Kekäläinen, Eino 240, 248 Kuistio, Heikki 196, 238 Jokipii, Mauno 111, 250, Kemppi, Armas 59 Kujala, Antti 128, 196, 250, 253 Kemppi, Jarkko 256 257 Jokisipilä, Markku 124, 146, Kentta, Matti 259 Kujala, Lauri 14, 30, 227, 250, 251 Keskinen, Kalevi 256 229 Joukio, Olli 161, 260 Kesseli, Pasi 9, 10, 12, 98, Kukkonen, Heimo 259 Jouko, Petteri 234, 252, 257, 104, 111, 112, 114, 122, Kulju, Mika 258 258 127, 129, 136, 141, 142, Kulmala, Matti 180, 224, Joutsi, Juha 165, 181, 243, 143, 144, 146, 147, 175, 243 251, 256 234, 235, 242, 250, 251, Kulomaa, Jukka 165, 248, Juhola, Aimo 255 252, 253, 256, 257 252, 256, 257 Junila, Marianne 258 Kettunen, Niilo 255 Kuosa, Tauno 245 Juntunen, Alpo 165, 252 Kijanen, Kalervo 53, 230, Kurenmaa, Pekka 82, 84, Juottonen, Jorma 249 231, 246 105, 117, 233, 234, 254 Juurikkala, J. 42, 246 Kilin, Juri 133, 242, 250 Kuusinen, Timo 108, 235 Juutilainen, Antti 52, 63, 82, Kilkki, Pertti 42, 246 Kuussaari, Eero 14, 31, 35, 90, 101, 110, 111, 213, Kinnunen, Tiina 257, 258 45, 60, 195, 196, 227, 232, 233, 234, 241, 247, Kivi, Meelis 180 238, 245 248, 249, 250, 253, 254, Kivikko, Viljo 239 Kuvaja, Christian 128, 250 257 Kivimäki, Ville 257 Kyykoski, Olli 14, 227 Juva, Einar W. 14, 15, 35, 36, Kiviranta-Koivisto, Kyöstilä, Laine-Maire 257 37, 69, 195, 196, 227, 238 Annukka 233 Käkelä, Erkki 110, 253

264 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 265

Käkönen, Uljas 42, 246 Lindholm, Karl 180, 244 Mäki, Timo 123, 124, 136, Kämäräinen, Jussi 113, 259 Linkomies, Birger 196, 227 139, 162, 234, 235 Lipponen, Paavo 121 Mäkinen, Mikko 260 Kärävä, Simo 105, 253 Litonius, Bure 39 Mäkitalo, Janne 164, 251, Laaksonen, Lasse 234, 250 Lohman, Aimo 30, 71, 228, 258 Lackman, Matti 163, 248, 229, 230, 231, 253 Mälkki, Juha 126, 251 252, 258 Lonka, Petri 237 Määttä, Vesa 257, 258 Lagerstedt, John 140, 181, Lukkari, Matti 76, 247, 248 182, 242, 244, 257, 258 Lukkarinen, Vilho 255 Naski, Erkki 248 Lahtero, Jouko 257 Luotio, Jorma 9, 154 Nenonen, Vilho Petter 44 Laidinen, Einar 131, 256 Lyth, Einar 126, 127, 251 Nevalainen, Pekka 165, 251 Laidoner, Johan 126, 251 Löfgren, Kaj-Erik 246 Nevasaari, Niilo 229 Lalu, Petteri 252 Löppönen, Jenni 261 Nieminen, Jarmo 125, 141, Lantz, Mikko 135 181, 243, 251, 256 Lappalainen, Jussi T. 70, 72, Magnusson, Ragnar 37 Nihtilä, Valo 42, 43, 246 126, 163, 232, 247, 251, Malmi, Jani 261 Niitemaa, Vilho 30, 71, 228, 252, 253 Mannerheim, Carl Gustav 229, 253 Lappalainen, Matti 13, 38, 20, 21, 32, 41, 42, 98, Nikunen, Heikki 256 51, 60, 62, 63, 64, 68, 70, 168, 238, 245, 246, 248, Nissilä, Kalervo 32 86, 87, 92, 112, 146, 195, 250, 256, 259 Nordberg, Erkki 253, 257 201, 202, 203, 204, 230, Manninen, Ohto 64, 75, 86, Nordman, Carl Axel 13, 14, 231, 232, 239, 246, 253, 87, 89, 90, 95, 110, 120, 196, 227 254 128, 146, 158, 231, 232, Nordström, Ragnar 21, 196, Lappi, Ahti 111, 122, 133, 233, 234, 235, 236, 247, 258 158, 165, 177, 178, 234, 248, 249, 250, 251, 253, Numers, Gustav von 50 235, 242, 244, 251, 252, 256, 257, 258 Nurmio, Heikki 15, 16 253, 255, 256, 258 Mansikka, Viljo 14, 195 Nykopp, Johan 53, 247 Lauerma, Matti 21, 30, 32, Mantila, Jani 236 Nykänen, Heikki 98 52, 58, 62, 63, 229, 230, Marttinen, Alpo K. 126, 164, Nyman, Kristina 51 231, 245, 246 251 Leander, Lauri 14, 195, 227 Mattila, Tapani 247, 253 Oesch, Lennart 57, 258 Lehmusvuo, Eero 234, 235 Mecklin, Kai 131, 255, 256 Oinonen, Väinö J. 17, 19, Lehti, Aarni 125, 215, 250 Melkko, Markku 51, 64, 68, 70, 196, 227 Lehti, Gunnar 231 73, 140, 201, 230, 231, Okko, Seppo 233 Lehti, T. Olavi 76, 247 232, 234, 235, 242, 253, Okkola, Toivo 14, 195 Lehto, Alpo 255 254, 256 Oksanen, Tauno 173, 244, Lehto, Jukka 259 Meronen, Mikko 256 256 Lehto, Seppo 175, 243 Metzger, Hans 76, 248 Oksanen, Urpo 238 Lehtonen, Lauri 256 Meurman, Lasse 238 Ollila, Olli 248 Lehtonen, Yrjö 175, 236, Michelsen, Karl-Erik 257 Ollinen, Ilmo 30, 36, 196, 252, 258 Michelsson, Christer 138 197, 227, 228, 229 Lehtoväre, Jari 256 Mikola, Keijo Johannes 19, Orko, Risto 14, 195, 227 Lentilä, Riitta 105, 147, 253, 30, 31, 35, 37, 40, 42, 44, 254 46, 50, 51, 53, 59, 60, 70, Paavilainen, Marko 165, 252 Leppäaho, Jorma 20, 245 76, 77, 90, 97, 107, 196, Pajari, Risto 71, 253 Leppänen, Lauri 36 205, 228, 229, 230, 239, Pajunen, Jussi 165, 237, 252 Leskinen, Jari 84, 89, 90, 91, 245, 246, 248, 249, 253, Pakarinen, Erkki 255 99, 105, 128, 233, 234, 254 Pakkala, Eero 53, 246 242, 249, 253 Muikku, Mikko 253 Pakola, Johanna 183, 237, Levänen, Vilho 245 Multanen, Pentti 21, 238 244 Liene, Timo 91, 208, 250, Munck, Marita 21, 238 Palm, Miro 237 256 Myllyniemi, Urho 250, 256 Palmén, Einar 81 Lindeberg, Henrik 238 Mäkelä, Kaarlo 37 Palmroth, Reino W. 13, 14, Lindeman, Carl Olof 41, Mäkelä, Vihtori 51 55, 56, 70, 195, 227, 230, 245 Mäki, Kirsi 257 231, 233, 253

265 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 266

Palmu, Pentti 248 65, 111, 139, 180, 230, Ruotsalo, Erkki 21, 229, 238 Palokangas, Markku 51, 54, 231, 232, 233, 234, 235, Ruutu, N. 239 55, 56, 59, 62, 63, 71, 73, 243, 253 Rydman, Walter 14, 195, 105, 112, 159, 177, 201, Pohjolainen, Pekka 180, 243 196, 227 203, 230, 231, 232, 233, Pokela, Väinö 255 Ryti, Risto 89, 249 234, 235, 236, 243, 248, Polvinen, Tuomo 76, 247, Räisänen, Pertti 114, 161, 249, 250, 253, 254, 257 248, 253 179, 235, 236, 237 Palokangas, Marko 129, 164, Porvali, Juhani 257 Röneholm, Harry 14, 195, 252 Porvali, Mikko 257 196, 227 Palolampi, Erkki 253 Pylkkänen, Ali 95, 126, 251 Rönnqvist, Lars 89, 208, Palosuo, Erkki 255 Päts, Konstantin 140 249 Panschin, Vladimir 125, 236, 250 Raappana, Erkki 209 Saarelainen, Antti 260 Parikka, Eino 32, 229, 230, Rainila, Kyösti 234 Saari, Anssi 146, 147, 234, 245 Rannikko, Yrjö 41, 245 235, 253 Parkkinen, Olavi 14, 23, 30, Rapola, Martti 238 Saarialho, Antti 251 196, 227, 228, 229 Ratinen, Juha 252 Saarimaa, Juha 164, 251, Parmi, Helge 230, 231 Rauanheimo, Uljas 20, 21, 260 Partanen, Tommi 257 23, 196, 227, 238 Saarinen, Ahti 258 Parvio, Pentti 111, 232, 233, Raunio, Ari 82, 83, 97, 100, Saarinen, Eero-Eetu 20, 30, 253 104, 105, 107, 110, 111, 44, 56, 70, 228, 229, 230, Paulaharju, Ahti 30, 31, 32, 117, 118, 119, 121, 122, 231, 238, 245, 246, 247, 41, 196, 227, 228, 229, 124, 125, 129, 131, 132, 253 245 133, 136, 137, 142, 143, Saarinen, Yrjö R. 229, 230, Paulaharju, Jyri 253 172, 173, 177, 212, 216, 231 Peitsara, Perttu 256 233, 234, 241, 242, 243, Sahlberg, Irja 196, 238 Pekola, Antti 105, 253 244, 250, 251, 253, 257, Sakala, Tero 260 Peltokorpi, Kaisa-Maria 257 258 Salminen, Esko 129 Peltonen, Martti 111, 250, Raunio, Jukka 256 Salminen, Pertti 90, 208, 253, 255, 256 Rautala, Ari 133, 138, 242, 249 Peltonen, Pekka 232 258 Salo, Kari 234, 235, 251, 256 Pennanen, Jukka 166, 252 Rautia, Seppo 62, 64, 202, Salomaa, Markku 165, 248, Perko, Touko 116, 146, 147, 231, 232, 253 251 154, 155, 213, 235, 253 Rautkallio, Hannu 249 Salonen, Lasse 260 Pesonen, Aake 76, 202, 247 Reenpää, Hannes 30, 196, Saloranta, Pekka 111, 117, Pesonen, Pirjo 62, 63, 72, 98, 227, 228 138, 139, 233, 234, 235, 100, 101, 111, 139, 178, Rekola, Kauko 14, 17, 19, 20, 236, 253, 254 232, 233, 234, 235, 236, 22, 23, 30, 31, 44, 49, 70, Salovaara, Kalevi 240 253 196, 199, 227, 229, 245, Samsonov, Aleksandr 149, Petander, Carl-Birger 71, 253 174 239, 253 Rentola, Kimmo 125, 163, Sandellin, vuorineuvos 198 Petramaa, Ahti 30, 228, 229 250, 252 Santavuori, Martti 31 Pettersson, Lars 227, 228 Repin, Ilja 71 Saressalo, Lassi 249, 255 Petäjä, Unto 75, 247 Ribbing, ruotsalainen Sario, Anna-Liisa 36, 37 Pietiläinen, Lari 258 eversti 45 Sario, Niilo 19, 21, 23, 30, Pihlajamäki, Veikko 65 Rimpiläinen, Tuomas 259 31, 32, 35, 36, 37, 41, 42, Pirttikoski, Pasi 165, 251 Ristiluoma, M. 238 45, 70, 196, 227, 228, Pitkänen, Seppo 234, 235, Robins, Graham 242 245, 255 236 Rosenqvist, Emil 41, 245 Saulamo, Leo 51, 71, 201, Pohjanpää, Heikki 41, 43, Roudasmaa, Stig 90, 246, 230, 231, 233, 234, 253, 44, 45, 46, 51, 55, 59, 64, 249, 253 254 70, 229, 230, 231, 232, Rouvinen, Terho 78 Schildt, Wilho 14, 30, 196, 233, 239, 245, 253 Rumpunen, Kauko 257 227, 228 Pohjanvirta, Yrjö 253 Ruotsalainen, Heidi 129, Screen, John E. O. 89, 128, Pohjolainen, Heikki 58, 64, 181, 236, 260 248, 250, 253

266 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 267

Selén, Kari 105, 116, 139, Takala, Hannu 252 Tähkäpää, Seppo 244 140, 166, 243, 250, 252, Tala, Henrik 164, 252 Törmä, Topi 246 253, 257 Talvio, Paavo 50, 51, 64, 70, Törni, Lauri 89 Seppinen, Ilkka 249 230, 231, 253 Törs, Johannes 140, 177, Seppä, Markku 146, 147, Talvitie, Kari J. 127 243 253 Tammi, Eeva 119, 120, 165, Seppälä, Felix 30, 227, 228, 235, 251 Uitto, Antero 121, 257 229 Tammikivi, Juha 155 Ulenius, Karl-Olof 102, 241 Seppälä, Helge 52, 76, 205, Tamminen, Veli 39, 239 Uotinen, Martti 255 246 Tarkka, Jukka 76 Sere, Jouko 253 Taunula, Hannu 232, 233, Vaara, N. 239 Sere, Kalevi 253 253 Vahtola, Jouko 249 Siilasto, Nina 259 Tervasmäki, Vilho 54, 55, Vallioja, Tapio 41, 245 Siilasvuo, Hjalmar 126, 164, 56, 58, 59, 62, 70, 75, 76, Valtanen, Jaakko 69, 70, 156, 259 77, 110, 145, 155, 201, 164, 252 Siirtola, Marko 261 212, 230, 231, 246, 247, Valtonen, Hannu 102, 105, Siitonen, Olli 260 253, 254 241, 253, 256 Silfverberg, Alf 245 Terä, Martti 50, 230, 246 Varheenmaa, Väinö S. 14, Sillanpää, Raimo 256 Thomén, Ivar 165 227 Silvast, Pekka 96, 98, 125, Thomén, Valter 165 Varstala, Pia 259 240, 241, 250 Thomén, William 165 Vehviläinen, Olli 253 Siniharju, Hannu 234, 235, Tiainen, Marko 259 Vihma, Einar 125, 250 236 Tiihonen, Tapio 125, 250 Vihonen, Lasse 250, 257 Sirkiä, Ahti 146, 147, 253 Tiivola, Rolf 20, 245 Viljanen, Esko 198 Siro, Aarno 255 Tikka, Marko 126, 251 Viljanen, Tauno Viktor 19, Sjöblom, Max 144, 235, 236, Timisjärvi, Mikko 248 30, 35, 36, 37, 42, 43, 52, 237, 252, 258 Tirkeltaub, Samuil 120 60, 70, 196, 228, 229, Skog, Tapio 247, 248 Toivanen, Yrjö 248 230, 246 Smedberg, Mika 84, 232, Toiviainen, Jaakko 66 Viljanti, Arvo 30, 196, 228, 233, 253 Toivonen, Seppo 258 229, 238 Snell, Petteri 236 Torvinen, Heikki 256 Vilkuna, Janne 256 Sopanen, Arto 235 Toukonen, Juhani 248 Vilkuna, Kustaa 14, 30, 195, Sorko, Kimmo 105, 253 Treufeldt, Robert 180, 244 196, 227, 228 Spankie, Hugh 97 Tulosmaa, Väinö 30, 197, Vilkuna, Kustaa H. J. 126, Spankie, Marjatta 96 228 251 Sprengtporten, Yrjö-Maunu Tuompo, Wiljo 15 Virkki, Pärttyli 21, 22, 245 42 Tuovinen, Lauri 227, 228 Virta, Mikko 261 Steinby, Torsten 14, 195 Turtola, Jussi 98, 190, 210, Virtanen, Matti 58, 229, Stenbäck, Josef 134 250 230, 246, 253 Stenström, Erik 261 Turtola, Martti 82, 89, 90, Visuri, Pekka 89, 248, 249 Stewen, Wilhelm 248 91, 98, 99, 111, 118, 125, Vitikka, Oiva 248 Strömberg, Georg 255 126, 165, 232, 233, 247, Voionmaa, Jouko 239 Sulamaa, Kaarle 257 248, 249, 250, 251, 253, Vuolle, Ville 152, 153, 236 Sundblad, Alfons 41, 245 254, 256, 259 Vuonokari, Liisa 114, 260 Suolahti, Eino 53 Turunen, Meri Tuulia 259 Vuorenmaa, Anssi 89, 172, Suolahti, Eino E. 14, 53, 195, Tuunainen, Pasi 9, 116, 126, 181, 241, 243, 248, 249, 227, 246 157, 158, 160, 164, 173, 253, 256 Suomalainen, Kari 72, 240 235, 236, 237, 244, 251, Vuorensola, Pietari 259 Suominen, Keijo 258 252, 257, 258 Vuorenvirta, Antti 259 Suutarinen, Oiva 172 Tuurala, Anita 246 Vuorinen, Anu 181, 244 Syrjö, Sirkka 248 Tuurala, Maire 255 Vuorinen, Virpi 259 Syrjö, Veli-Matti 249, 250 Tykkyläinen, Lauri 257 Vuorisjärvi, Esko 112, 113, Säämänen, Juuso 146, 147, Tyni, Mikko 163, 252 114, 121, 122, 158, 166, 235, 253 Tynkkynen, Vesa 90, 129, 172, 233, 234, 235, 236, Söderhjelm, J. O. 166, 252 146, 208, 249, 251, 252, 243, 248, 252, 253 257

267 Sotahist75taitto.qxp___Aikakauskirja 19.10.2020 16.12 Sivu 268

Vyyryläinen, Viljo 259 Westerlund, Göran 105, 253 Yli-Luukko, Elina 260 Väisänen, Antti 96, 240, 241 Wihtol, Erik 89, 90, 232, Ylönen, Juuso 259 Vänskä, Ville 258 233, 248, 249 Yrjänä, Erkki 254 Wihuri, Antti 199 Wacklin, Anne 259 Wihuri, Jenny 199 Äikäs, Lauri 65 Wahlstein, Markus 236, 237 Wilms-Narvola, Noora 259 Wallenius, Ossi 245 Wilson, Daniel 183, 244 Öhqvist, Harald 24, 196, Waris, Ville 53, 247 Winqvist, Rolf 168 227, 228 Warsell, Anna 260 Winterbäck, Gösta 20, 238 Wegner, Bernd 76, 247 Wirilander, Kaarlo 71, 229, Westergren, N. 239 253

268