GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS
SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND
1:100 000
LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA
KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS
KIRJOITTAN UT-BY ATSO VORMA
HELSINKI 1965 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS
SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTIA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND
1 :100 000
LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA
KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS
K I RJOITTAN UT-BY ATSO VORMA
HELSINKI 1965
'I , 0 TEN , I
1 1 - 1 K IM t A I I'l I
PJNTA :;1 NTYI-41T IRIVIIA&I ,let alla"th it Allifil ;ohitit, allikho!i ja K,11-i- ja 1,Akkil-,k -(' f
iti
k VaIt :
...... vs"wwnk\Nwr 41 1 4AI% mur
I~ I \ I !- \ .I i I , X 1\ 1 1~ : , i , 1 1 , 1" ~-,T~ ) ! I K 1~ -\ WW I xmErr jA Ki , n woj .Kuuiw~ `?A %KAOINPKI OL WK!,
too k~-, . , . . ~
. oltiloni(, lo('!zs
1 .1 T>`TKIMU V IH1':E'1'
I;sitettiivan karttaleiulen aloe kasittiiii Lappeeaarannan kaupun,,in, Lau- ritsalan kauppalarn . valtaosan "1'aipalsaaren liitii .lan seka osia .loutsenon . Lappeen . .Lenin Puokolahden Pi Savitaipaleenn hitiijistii . Alueen eoloolaa koskevaa aineistoa on aikaiscnamin julkaistu seuraa- vissa vhtevksissii . Kartoitusalueen lounaisnurkka sisaitvv Sederholmin I S00- !uvun lopulla toianitta.maan I : 200 000-kaavaiseen ,eologiseen karttaan n:o 22 . A"alkeala . alueen etelareuna Ber,hellin toinaittaniaan, thin ikaan I : 20() n0U-kaavaiseen karttaan n :o 33 . Viipuri . alueen luoteisnnrkka 1 roste- ruksen v . 1900 toianittanmaan I : 400 000-kaavaiseeii vrrorilajikarttaau (' ° . Jlikkeli ja valtaosa aluetta Hackmanin ja Ber,helliu V . 1931 toianittamaan avoulinnan I 400 000-kaavaiscen hivilajikarttaan n :o 1) 3. Vu01111a 1934 Hackman sai paiitokseen Lappeenrannan vanpariston rapakivia koskevan seikkaperaisen tutkinnuksensa . .Io v . 1925 oll \Valal Viipurin rapakivimassii- via I isittelev issii laalassa tutkielmassaan Ivhvesti kuvannut Lappeenrannan Vnrpariston rapakivia. Kujanpaa on kuvannut v . 1959 Taipalsaaren Ahok- kalan zrlueen eiuiiksisiii svvakivia ja niihin liitt vvia lnalmeja . Suppearnpia tutkielmia alueelta ovat julkaisseet' seuraavat : 1 :skola Ihalaisten kalkkikivest ii (1919 . s . 153-155) . AVerman Faipalsaaren Haik- kaanlahden kongglomeraattilohkareesta (1930) . Sianonen Ihalaisten wollas- toniitista (1953) ., Volborth Ihalaisten kalkkikivea leikkaavan penmatiitin apof;vlliitista (1953) . 1ietzg~er Ihalaisten kalkkikivestii (1954), Keeling Iha- laisten Weollastoniitista (1959, 1963) . Aber(r Ihalaisten kalkkikivesta (1960) ja Si monen rapakiven oliviinista (1961) . l'udelleenkartoitus Lappeenrannan karttalelidellii, alkoi vuonna 1954 ja saatiin paatokseen v . 1963 . Kenttiitutkiiuuksiin karttalehden alueella ovat ottaneet osaa seuraavat henkilot : 1954 A. 5inionen (Lemi), 195 K . Jlerildinen apunaan kesiiapulaiset A . Tyrviiinen ja 1' . Viihasarja (Lappeenranta. Lauritsala . Lappee. 1outseno) . 1959 A. Forma apunaan kesiiapulainen P . Homer ja lab . apul . R . Kuusela (Taipalsaari . Lemi) . 1960 A . Forma apunaan kesiiapulaiset 1' . Homer ja K . Virtakainen (Savitaipale . Lauritsala . Lappee. Joutseno) . 19(11 A . Vornaa apunaan kesiiapulainera h . Virtakainen (Taipalsaari . kuokolahti) . fi
1963 a. Vornia apulaisenaan lab . apul . K . A"uorio (tarkisttustutlkimulksia) . Lisaksi selitvksen kirjoittajalla on ollut kiivtett ivissiiiin Outokuntpu Ov:rn ntalmitutkimusten ehtevdessa tehty kallioperaii koskeva tutkinut,- aiueisto '1'aipalsaaren \hokkalasta (A. Stenherg• 1956 ja J . Kujarnpaa 1955) sel h Kavitaipaleen Kuddlasta ja Taipalsaaren Solkeinkvliistii ja Ponniiilastii ; .1 . I' n j Znltiiii 195n . Alaist . R . ahem Paraisten Kalkkivuori Ov :sta on ntottin tavoin auttanut sclitvksc'n kirjoittajaa tutusttnnisessa lhalaisten kalkkikW louhoksen ja sen y mpariston kallioperaan . Kivilajiet2 mineralo~Jset koostumukset on mliir :itt v pistelaskumenetet- niallii . Naista on suurin osa ntaist . L. ,Ahon suorittamia'. llilkro~-alolkuvatM on ottanut Erkki Halnie . Kallioperakartan ja purrokset selitvksessii on piirta- nvt rouva I Isa Virvimiiki . Kaikille Vtliimainituille, joiden tutkimusmate- riaalia kirjoittaja on saanut kavtetta< aksecn ja jotka ovat hiinta tvitsst avustanect . halt lialnaa latisua svdiimelliset kiitoksensa .
I'~L.I_~ 'I'k ~i .~ t'H'l'k:h'L' .1_l K .AI .I .IUPEIt A\ 1' \ P11F Th:E'1'
Pa ijastuniasuhteet Laplteenn'annan karttalehden alueella vaihtelevat suuresti . 3lueen kaakkoisosan hipi kulkeva 4alpausselkii muodostaa laajuja alueita . missii kallioperahavaintojen teko on estvnvt . Pohjoisempi'Salpatrs- selkii kulkee samansuuntaisetut karttalehden pohjoisosan liipi . Saipausseikien v tlisess i . maastossa on vieensa runsaasti paljastninia. Kuitenkitt sielliilkin pitkittiiisharjut paikoia Itaittaavat kallioperiihavaintojea tekoa . Alueiila . nuissa suoranaisteu kallioperiihavaiutojen teko oo estvnvt . on ,teror,au- neettisista kartoista ollut suuri apu . Suuresta osasta karttalehden aluetta kenttatyut on to ttv tar -entrain kuin 1 : 100 000-kaavaisella kartalla voidaan esittasi . llapakivialneella . missy kivilajit muodostavat hotuogeenisia laajoja aiueita . ei kartoitustviita We tehty vhtii ta.rkasti kuin peruskallioalueella: vain kontaktivyohvkkeet On kartoitettn vksitviskohtaisesti . Lappeenrannan karttalelt.den alueen kallioperan paapiirteet on esitetty kuvassa l . Kartoitnsalueen etelareunalla ja lounaisosassa ovat WON ano- rogeeniset rapakivet . tnuualla taas peruskallioon kuniuvat kivilajit . Perus- kallion t ncissit ,la piutoniset Wet ovat ty -ti-piihsia svekol'enttialaisen vy ohvlk- keen edustajia . Karttaktivaa luonnehtii luotei,-kaalkkoissuuntainen leveit . suprakrustisten kivien muodostaina vvoh .vke. Tutkimusalucen it a- ja koil- hsosassa vvohvkkeett kulku kiiiintvv koilliseen . Vviihvke ott koosttuutt paaasiassa snonigneissimaisistii hiotiitti koisosaa teas rapakivialueeu pohjoispuolella (ranodioriittialue . Uranodio- riitti inuunnoksineen inuodostaa lisiiksi nierkittavan vvohvkkeen kartta- lelicieii kc'skiosassa raliakiven ja u~neissivviihvkkeen valiss t seka ylttenaiseii icon :,iilkein ian (todeini i] isesti osan katosta) rapakivialueella . Lisaksi iganudioriittia on liuskealneella Iuknisina pienina nrassoina iniginatisoiden vaulienipia kivia . Vaihettuininen t,neissi- ja rano(iioriittialueidt :n valillii on lams t asteittaista . Useiniuuten ra,lalla tavataan laajoja nugmatiit .tivvo- hvkkeita . Aloe ii juonikiviii ei (de nierkitty karttaan . vaan ue kavvait ilmi kartta- lelideit selitvksesta . Diahaasijuonia tavataau harvoin . knn tans metahasaltti- juonet overt verrattain vleisia . 8 5elvia merkkejii vulkaanisesta toiminnasta karttalehden alueella tava- taarr vain rapakivialueella olevien peruskalliosulkeumien j - hteydessa . nrissa plagioklaasiporf:vriitiII Al ETA BASALT IT AietabasaItteja on vain hvvitr rajoitetuilla alueilla . Lappeen Rutolassa kulkee 1ueni metabasatttivvohvke N ---S suunnassa poikki Ruoholamnren ja jatkuu karttalehden ulkopuolella eteliian noin kahden kilometrin verran . 'I'oinen esiintvina samanlaista nietabasalttia tavataan Lemin Hvvarilassa ra,pakivigraniitin ja porf;\•vrisen granodioriitin viilisestit vvohvkkeesta . Lisiiksi kivea tavataan Lemin Kotaja:rveu NE-osassa eraalta nienielta rapakivigraniitin breksioimana . Plagioklaasiporfvriitin karkeus vaihtelee suuresti paikasta toiseen siirvt- taessa . Hvvirilissa plagioklaasi muodostaa enirnmakseen 1-- :3 mnr:n pak- suisia. 0.5-2 cm:n pituisia liistakkeita . Rutolan plagioklaasiporfvriitti on vleensii hieman hienompirakeisempaa : plagioklaasiliistakkeet ovat 0 .5---l cm :n pituisia . Ruoholammen Hiidenniemen NW-puolisella luodolla suurimmat hajarakeet saavuttavat kuitenkin jopa 5 cm :n lapimitan . Tavataa mvos muunnoksia . joissa hajarakeet vain vaivoin erottaa pal,jaalla silmallii . Paikoin porfv-vrinen 1uonne katoaa kiven rnuuttuessa manteli- kiveksi . miss:i 2-5 mm :n lapimittaiset . 1--2 cm :n vi lein esiintvvat mnantelit koostuvat p iiiasiassa kvartsista .. epidootista ja sulfidirakeista. Kivi sisdltaii paikoin muutaman sentin lapiinittaisia miaroliittisia onteloita, joissa tava- taan ortoklaasia ja prehniittiii . Plagioklaasiporfyriitti on joskus tunimaa . miltei mustaa, usein vihertavaa . Osittain rapautuneet murrokset ovat viiriltaan voimakkaan ruskeita . Rapautumispinnattaan kivi on usein har- ma.a; valkoiset plagioklaasihajarakeet ovat reliefimaisesti koholla tummassa hienorakeisessa perusmassassa . Aletabasaltteihin kuuluu mhos hieman vaa- learnpia. aavistuksen verran punertavia muunnoksia . iissii todennakoi- sesti plagioklaasipitoisuus on suurempi kuin tumrnenunissa muunnoksissa . Kiven varin vailitelu jolituu mvos osittain mineraalien sekundaarisesta muuttumisesta . Ruoholammen polrjoisrannalta otetussa navtteessa on erittiiin tiheassa hienorakeisessa 1_ierusmassassa (),5--0,5 em:n lapimittaisia plagioklaasiliis- takkeita (An 5s_5r, voiniakkaasti saussuriittiutunutta) . Perusinassan rae- koko on 0,1 0,2 min suuruutta . Plagioklaasi (vleensa liistakemainen) . titaniitti, voimakkaasti kloriittiutunut biotiitti, ilmeniitti (jonka vmparillii 2 : s : i-r,s usein titaniittikeha), kvartsi, niukasti esiintvva vaaleanvihrea repaleinen sarvivalke ja diopsidi muodostavat perusmassan mineraalikoostunmksen . Aksessorisina tavataan epidoottia ja muskoviittia. Jokilaliden kaakkoispuolella hiukan punertava harmaa granodioriitti breksioi paikoin emiiksista, todenniikoisesti edellisten kanssa vliteenktntlu- vaa vulkaniittia . ,Samalla alueella hieman Iiinteen rapakivi tans vuorostaan sisiiltdi sulkeumina plagioklaasiporfyriittiii . Nyv irilassii on pla,gioklaasiporffi -riititt ja porfyyrisen granodioriitin vi lilla suppealla alalla nahtavatta suoraviivainen kontakti . Pla,ioklaasi- porfyriitin puolella on parin sentin levyinen kontaktisauma hienorakeista granoblastista, osittain kataklastista kvartsi-epidoottimassaa, jonka rae- suuruus vaihtelee hvvin epatasaisesti . Kaikki merkit viittaavat siihen . etta kvsymyksessa on tektoninen kontakti . i\IFIBOLI1TIT, A-MF1BOL1- JA PYROKSI]LNIGNEISSIT Amfiboliitteja sekii anifiboli- ja pyrokseemgneissejii on tutkimusalueella ttseana suppeana esiintytniinii . Atnfiboliitit ovat vleensii massatnaisia . joskus heikosti juovaisia : sarviviilkegneissimaiset tai diopsidi-amfiboliittiset juovat vailitelevat amfiboiiittisten kanssa . Amfiboliitteja sekd allfiboli- ja pyrok- seenignc isseja, on Iisiiksi lukuisina viilikerroksina kiillegnetssivyiiltykkeella . Sarvivalke- . kummingtoniitti- ja diopsidigneissit on tulkittu sedimentti- syntyisiksi ja ne edustavat gneissivvdhvkkeen kalkkirikkaampia osier . Valta- osa anifiboliiteista on tuikittu samalla tavalla, osa homogeenisimmista ilmeisesti edustaa kuitenkin metamorfoituneita hienohkorakeisia gabroja . Karttalehden luoteisosassa on verrattain vhtendinen amfiboliittialue Pdnnialan ja Solkeinkylan luoteispuolella . Kivilaji on tumman vihreaii . paikoin heikosti juovaista, hienorakeista . voimakkaasti suuntautunutta . Joskus siind tavataan kiisupiroitteesta johtuvaa ruosterapautumista . M ine- raalikoostumus ('l'aulukko 1, sarakkeet (i ja 7) kasittiia vleensii lvhytpris- maisen sarvivalkkeen (21'(t - 73°. c 10''), heikosti serisiittivtyneen plagioklaasin, jolla vain harvoin on albiittilain mukainen polys,ynteettinen kaksostus, epidootin, titaniitin, apatiitin seka kiisupiroitteen . Ki essa on sarvivalkkeen lisiiksi joskus kumntingtoniittia ja satunnaisesti punaisen- ruskeaa biotiittia tumntina mineraaleina . joskus tans on diopsidirikkaita (2I'a -_ (i0`, c i,% -- -t3`) juovia, l insse.l a . la tp`imaaraisennniotoisia kasau- mia. Viimeksi mainitussa on diopsi{l in . lisiiksi plagioklaasia ja vahan titaniit- tia . Paikoin kiven kvartsipitoisuus on niin korkea . ettii kysymvksessa on sarvivalkegneissi . Pdnnialiin ja Solkeinkylan luoteispuolisella alueella ovat atnfiboliitit kuitenkin vallitsevia. Rakenne on granoblastinen ja raekoko 1/ 1%' 311111 . I1 'Faulukko 1 . Lappeenrannan karttalehden sarviviilkegneissien, amfiboliittien seka diopsidi-ainfiboliittien niineraalikoosturnuksia . Mkaritykset pistelaskijalla . Table I . Mineralogical composition of the hornblende gneisses,phibolites, am, and diopside- amphibolites in the Lappeenran,ta map area . Determiner) b1 the point couritig method . 1 Plagioklaasi -- I'lugiaeitr ; ' '4N .2 -41 . :i 45 .5 ,10 .0 25 .1 27 .7', 35.3 35 .4 (4n) 170) (37 --17) (35) 331 145) (55-70)! (41) (55 70) Kvartsi - Qc art:: 30.1 21 .6 25 .u 25 .0 31.s 1 .2 1.n Sarvivalke -- liornble el . . 10.7 . 32 .4 20.0') 22 ._1 1(1 .0 56 .7 19.1 22 .1 kummln,toniitti --- ( mn- mil?(ttOiHte 1)iopsidi - 1)iopsr !).2 14.0 Iiiotiitti - l/iotit" 1-4 .0 2.s 3.0 7. :1 25.2 2.1 26.0 ( ;ranaatti--( ;ornct . . 1'3 .a 3.7 / pidootti-Fpidob 3 .1 Aksessorit --- deeessorie51) . . 1 .9' 2 .3 1 . 1 ; 1 .i 3.1 1 .s I 0.9 I ) Sekii vilireii sarvivlike ettii sekundl5rinen viiritun repaleinen autfiboli Both rtrrer1 hornblende and colorless amphibol( . 2) Aksessorit : nalroirakeet . apatiitti is titaniitti- locesserirs : opaque., at~utite, and spheuc . 1. (3ranaatti-bi0tiitti sar icalk , nt issi -- (/0 ruet-Motile-Irornblelc.d e tpuisa . hIrvasalo, 'I'aipal- saari (4()!), .\\- -( ;I) . 2. Sarvivalkeraeiwi--liornblearle 3t0155 . Karlnisaarests i kin N\v, Ruokolahti (519a(K\ -671 . 3 . Sarvivalkc, nrissi- lforrobletrrde 9x0) .5 . Karhusaaresta I kni N\V . littokolaliti (579b~KV ;-61 I . 3. Sarviviilkt rneissi-- hornblende gnecss, llalla, Taipokaari ) 623 AV i-61) . 5. San ivPiIk(,-biotiittieeneissi - hornblende-biotctc gneiss . 1lalila, Taipalsaari (55 _1V -61) . 6 . ~mliboliitti-_lrxph.ibolde . Rahikkala, '1'aipalsaari (7UjKV-6U) . .. lmfiboliitti- .twphibolite . Rahikkala, 'iaip!rlsaari (357 JK Tpls -59) . 5. Diopsidianlfiboliitti -Dlopside anaphibolitc . Vanuierni. Taipalsasri '2111,1k I'pls Pannialan Vannielnella on amfiboliitin vhteydessa diopsidiamfiboliittia . Kivi on turnman vihreaa . hieman ruskehtavaan vivahtavaa . suuntautunutta sekii v errattain homogeenista . Dlineraalikoostumus on esitett'v talukon 1 sar . (4 . Taipalsaaren Halilan kaak.koispuolella vailitelevat sarviviilkegneissi- . amfiboliitti- ja biotiittigne-issijuovat keskenaan . Usein em iksissii gneisseissii granaattipitoisuus on verrattain suuri . Kummingtoniittia on paikoin sarvi- valkkeen oliella sarviviilkegneisseissa . Osa alueen kiillerikkaista valikerrok- sista on svntvnvt amfibolin biotiittiutumisen tuloksena . Taulukon I sarak- keissa 4 ja 5 on esitetty kahden ko. vvohykkceseen kuuluvan sarvividke- g'neissir mineraalikoostumus . Saikkolan Karhupiiissa on ltonlogeeninen hienohkorakenteinen amfiboliitti, jossa Viivasuuntaus on voimakas. Pel- toisten Suursuon amfiboliitti muistuttaa tans enemmiin karttalehden luoteis- osassa tavattavia ja edustaa ihneisesti sedimenttisyntyisia alnfiboliitte .ja . Kartoitusalueen koillisosassa Sum-en Lintusaaren kaakkoispuolella on granaatti-, paikoin kordieriitti-biotiittlg'neississii juovaisista sedimenttisyn- tvisista alnfiboliiteista ja sarvivihlkegncisseistii koostunut emaksinen vvii- hvke . Valikerroksina on biotiittigneissia . Graniitti leikkaa miltei kaikkialla . 12 Suuresta Lintusaaresta 300 in etelaan olevalla luodolla on lansiosassa vallit- sevana juovainen amfiboliitti . missii on runsaasti vaaleita diopsidi-sarvi- vi lkegneissivi likerroksia . Naissa rakenne on granoblastinen ja raekoko - -1 min . Diopsidin 21)) - 58' . Plagioklaasi (an;,) on osittain polvsvn- teettisesti kaksostunutta sekii voiniakkaasti serisiittivtvnvttii . Kvartsia on verrattain runsaasti . Lisaksi tavataan vaaleanvihrE ra repaleista sarvival- kettd seka runsaasti 0 .1-0 .2 nnn :n lapimittaisia titaniittirakeita ja kalsiittia . Rapautumispinnasta paatellen karbonaattipitoisuus on paikoin verrattain suuri. Edellisestd I kin pohjoiskoilliseen olevalla saarella sarviviilkegneissi on edelleen vallalla . Rakenne on granoblastinen ja raekoko 1--2 nun . Sarvi- viilke esiintvv tumnianvihreina lvhvind prismoina (21'e -- 72'. c - .y - 13 . Osittain sarviviilke on muuttunut varit .tdmiiksi amfiboliksi Tdta tavataan my6s oniina repaleisina rakeina (21'a -- 88- . c 20- ) . Plagioklaasin koostumus vailitelee melkoisesti, vleensa se on andesiinia . Taulukon I sarak- keissa 2 ja 3 esitettv ko . vvdhvkkeen kahden sarvivalkegneissin minera- logiset koostumukset . Yllakuvattuun juovaisten emiksisten gneissien vy6hvkkeeseen kuuluvat ilneisesti mviis Karvasalon kaakkoisosassa tavattava granaattipitoinen sarvivalkegneissi (mineraalikoosturnus Taulukon I sarake 1), jonka raekoko on 1- mm (ruskeanpunaiset granaattiporfvroblast it ovat ldpimitaltaan 1-4 mm), seka Pullikaisen saaren pohjoisosassa graniitissa sulkeumana tavattava, min ikaan granaattirikas emaksinen gneissi . Sainanlaista gneissiii on lisdksi viihdisind osueina useilla Sairnaan saarilla . Edelldkuvattujen emiksisten gneissien lisaksi tavataan anrfiboliittia . sarviviilkegneissiii . sarvivdll:e-kummingtoniittigneissiii ja diopsidi-sarvivi l- kegneissra valikerrol:sina kiillegneissialueella . Piallemerkintiiind on pvrith karttaan merkitsemiiin ne alueet . missd ko . emdksiset gneissit vSvat lei- mansa kallioperiiin . Min . diopsidi-sarvivi lkegneissia tavataan sarvivdIke- gneissin ja amfiboliitin ohella vilikerroksina Lappeenrannan Voisalmen- saaren eteliosan biotiittigneississii, missd diopsi(li-sarviviilkegneissiii (1181) , AV/59) luonnehtii repaleinen poikiloblastinen diopsidi (2I'y - 54 - . c y 44') . vihrea repaleinen sarvivalke (21'a - 74,. c ",y == 16 -) usein vhteen- kasvaneena repaleisen . polvsvnteettisesti kaksostuneen kummingtoniitin kanssa (21' ,' 84` . c y -- 21`), 1b (An-o-55)~~lagioklaasi seka kvartsi . Riven raekoko on 1,4---l nun . Voisalmensaaren Idnsirannalla on lisaksi pieni hvper- steenigneissisulkeuma .kiillegneississd . Kiven raekoko on n. r; min . suurimmat hypersteenisdldt (31'a -= 45') ovat 3 4 nun :n lipimittaisia . Kiven piiii- mineraaleina ov at lisaksi plagioklaasi (An6o-65) vihertdva amfiboli, biotiitti . kvartsi seka kummingtoniitti ja muskoviitti aksessorisina . Diopsidigneissia on yield vdhdisind osueina Taipalsaaren Linnasaaressa (Liukkola) sekd tutkimusalueen luoteisosassa Kurhilassa Totjdrven kaakkoispuolella. Mai- ninnan ansaitsee viela Taipalsaaren Muukkolassa kiillegneissin valikerrok- 1 .3 sina olevat kunnningtoniittigneissi (kummingtoniitin 3l - (S4')-seka kunl- minkitoniitti-sarvivalkegneissivalikerrokset . Muukkolan Hirviniemessa kum- iningtoniittisalot ovat joskus lahes sentin hipimittaisia . Kivessa on tiilloin hvvin rosoinen, karsimainen rapautumispinta . K :\R5t- JA KALKKIKIVET Lappeenrannan kalkkikivi Ihalaisissa muodostaa polh,jois-etelasuuntaisen pitkulaisen alueen . Tunnettu pitons on lakes 3 km ja levers lakes I kin . Kalkkikivellii (niukana dolomiittisia osueita : ks . Keeling . 1959 . ssivit 12 ja taulukko :3. anal . 1) ja sen kanssa vuorokerroksina olevalla kvartsi-inaa- siilpii rneissillii on saiinnollisesti n . 65" :n kaade itiiiin . Kalkkikiveii lavistavat pvstvsuorat MV SE-suuntaiset emaksiset juonet (anifibohitti ja diahaasi) sekii rapakivigraniittiin kuuluvat pet_>-matiittijuonet . N . 5( in leveiillii v~-oh~-kkeelki . joka on samansuuntainen kulun kanssa . . on kalkkikiven keskipaikkeilla verrattain ohuina juovina mollastoniittia . Pahsninunat juovat ovat lakes metrisiii . A1%ollastoniittijuovien kanssa viio- rottelevat kalsiitti-. kvartsi-mans ilpagneissi- ja kvartsijuovat . Toinen wollas- toniittirikas vvolivke on kalkkikiven itiireunalla . Ihalaisten wollastoniitin esiintvmistii on kiisitellvt 1' . . Keeling (oo .ri1 .) . Hall esittiiii 1halaisten \\-ollastoniittikivist a muutaman ivollastoniittiana.lvv- sin sekii mineralogisen koostumuksen . Vi littomiisti wollastoniitin vhteydessa esiintvvvat kalsiitti . kvartsi . diopsidi ja maasalpii . Simonen (1953) on kuvan- nut Ihalaisten wollastoniitin fvsikaalisia ominaisuuksia . Lappeenrannassa Ihalaisten N-puolella tavataan muutainia pienia pal- jastumia kalkkirikkaita emiiksisiii gneissejii . Yaikoin anifiboliitti on vallalla . 1 issii on viih usiii 5 ciwii paksuisia diopsidi-anifiboliittiv -iilikerroksia . Yaikoin taas vallalla on diopsidikarsi . I issii pla, ,,gioklaasi . diopsidi . karbonaatti ja titaniitti ovat piiamineraaleja . 1 isaksi tavataan kloriittia . Kivessa on viili- kerroksina hiotiittis neissiii . I'allolaliden S\V-raniialla . lahella igranodioriitin koi taktia tavataan ainfiboliittia . eliopsidiamfiholiittia ja g), ranaattikartta . I'iinnialiin ~Sotnieiuen \-osassa samoin kuin sell N-puolella olevilla hiodoilla voidaan snnrimman osan aluetta katsoa knuluvan karsikiviin . Kivi on tumuianvihreaiiit jossa on kapeita vaaleainpia juovia . Karbonaatti- pitoisuns oil huomattava . 'l aina on osittain ollut todennakoisesti alun periii kerroksina : nvt pvstvvii kaiintvneena ja poinnrttuneeira aiheuttaa usein pvlviismaistii rapautuntista . Kokonaisnudessaan kiwi oil voiniakkaasti suun- tautlniiitta . Kontakteja muilrin kivilajeihin . lukuunottamatta amfiboliit- tiin . ei ole niikvvissii . Karsikiven mineraalikoostumus on plagioklaasi . diop- sidi . kvartsi . karbonaatti . sarvivalke. titaniitti, apatiitti ja inalmirakeet V -aaleat karbonaattirikkaat ja tuminat arnfibolirikkaat (amfiboliittiset) ker- 1 4 Kuva 3. Diopsidigneissin ja papuhtaiden kalkkikerr ;ten rnuodostamaa kalkkigueissia Taipai-aren Kovasinsaarella . Fig . ''. Diopside gneiss intercalated in impure Iinzestow . ho nsirt- saori., Taipalsaani . rokset vuorottelevat . Karbonaattirikkaassa osassa on runsaasti diopsidia . mutta amfiboli puuttuu . Amfibolirikkaasta osasta taas vleensa karbonaatti puuttuu . Paikoin kivessd on runsaanlaisesti grossulaaria . Taipalsaaren Kovasinsaaressa (3134 12-leliden 5\V-osassa) on useita paijastumia epapuhdasta kalkkikivea . Kivessa- vaihtelevat 5-20 e1n :rn paksuiset kalsiittirikkaat kerrokset diopsidigneissikerrosten kanssa . D-line-- raalikoostumus : kalsiitti, diopsidi . sarvivilke (uraliitti), plagioklaasi, mikro- kliini, kvartsi ja titaniitti . Rakenne on granoblastinen. Kivi on voimak- kaasti poimuttunut . lisein kerrosten kaateet kuitenkin ovat verrattain loivia (kuva 2) . KiIILLE'GNE1S 1T Karttaair sinisella v-arilld nierkitvt kiillegneissit muodostavat suurimnran alueen karttalehdella lukuunottainatta rapakivigraniitteja . Kiilleggneissit ovat rniltei saarniollisesti suonigneissimaisia . eikii prima-arisia rakennepiir- teitii lukuunottamatta mahdollisesti aikuperiiisestii kerroksellisuudesta joh- tuvaa juovikkuutta ole tavattavissa monessakaan paikassa . Usein kivilaji on svkk\vraisesti poimuttunutta . Katkeilleet emaksiset kerrokset (kuva 3) sekii gabro- ja dioriittimurskaleet (kuva 4) ovat ominaisia poinnutuksessa plastisesti kiivttayneelle kiillegneissille . l 5 kiillegneissin suonet . jotka ovat useimmiten kvartsi-maasalpamassaa . edustavat ilmeisesti paaasiassa veniittista materiaalia . Kiillepitoisuus vaa- leissa suonissa on hyvin pieni, koostumus lahinna apliittinen . Paikoin kuiten- kin kivessa tavataan granodioriittisia suonia . etenkin sen ja granodioriitin kontaktivyohykkeilhi (mm . Voisalmensaaressa Lappeenrannassa) . Paikoin taas suouien aines on kokoomukseltaan lahinna kaligraniittista . Rakenne on yleensa granoblastinen, kiillerikkaammissa muunnoksissa lepidoblastinen . Raekoko vaihtelee migmatiittiutumisen ja tektonisoitu- misen mukaan. Heikoimmin migmatiittiutuneissa muunnoksissa se on vleenszi alle inillin, suonigneissimaisissa taas yleensa 1-2 mm . Mineraali- koostumus : plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, kalinlaasalpa, granaatti seka joskus kordieriitti (paikoin myos kummingtoniitti seka sillimaniitti), akses- sorisina apatiitti . zirkoni, malmi ja rutiili . Ndiden keskinaiset paljoussuhteet vaihtelevat suuresti. Taulukossa II on esitetty eri puolilta kartoitusaluetta otetuista tvyppinaytteista maaratyt mineraalikoostumukset . Plagioklaasissa polysynteettinen kaksostuminen on paikoin yleista, usein kuitenkin heikkoa tai puuttuu kokonaan. Yleensii plagioklaasi on heikosti serisiittiyt ;vnytta . Kalimaasalpa on joko ristikkorakenteista tai ristikko- l..uva 3 . hatkeiuneita kalkkirikkatta kerroksia suoni,ueissimai- +Ssii biotiitti>neississii . Tuosansaari, Lauritsala . Fl,t . 13iokeo bnds rich in lime m1Wd seined yoeiss . Tuosaosoar-i . Lavlritsola . I 6 F uva 1. Gabro-dioriittibreksiat tppaleila plastisesti kayttav- ni es ii suoni neiasissa . Pieni Lamposaari. Lauritsala . Fol . 4. Fragments o/ diorite in veined gneiss that behaved plas- tieally during metamorphism . Pieni Iamposa cri,La aritsaIn . rakenteetonta. mutt-t talloinkin kaikissa, rontt enografisesti tapauksissa ntikroklinia . Sulkeumina kalirnaasiilviissii on usein pla_i ~kIaasi- ja kvartsirakeita . Riotiitti esiinty v voimakkaasti pleokroisina mutrnnuna . joissa sulkeunnina tavataan zirkonia ja apatiittia, paikoin my its rutiilia . I,ranaattia on tutkimusalueen porfvroblastisiss_t kiille<~neissti .< ii usein o . I --2 em :n lapimittaisina rakeina . Kordieriitti t sitavastoin on karttalehden kiillegneisseissii varsin harvoin . Kuitenkin on alueita . missy k(wlieriitti jo makroskooppisesti erotetaan omina porfvroblasteinaaU : Tuosansaare , sa Law ritsalassa .. Kir,jamonsalmen pohjoispuolisella alueella sekii Kattelussaaressa Taipalsaarella. Lisaksi Taipalsaaren Relurlassa esiintvv korvtieriittirikas kinzigiittirneissi samoin kuin karttaleltden kohlliskulrnassa 11 irskiiinsaaressa (kuva 5) seka sen litnsipuolisilla saarilla sekii Vahvasalon lansiraunalla . Savitaipaleen Lv vtikk tl ssa sekii Pettil issii on moos paikoin ic i dieriitti- pitoisia kiill(,gneisseja l,isiiksi kordieriittia on tavattu eri puolilta kartoitus- aluetta vksitvisistii ohutliieistii . joista osa on kiillet neissifra menteista ranodioriittialueilta . Levaisissa porfvyriseksi ;:ranodioriitiksi merkitvlla alueelIa )n paikoin runsaasti neissifia~mentteja (paljastun iealkin laa,juisia), joissa vi seurata kalimaasalpaporfvrohlastien esiintvmista biotiitti- ja biotiitti-sxrvivaIke- I, 'l iilukko 11 . Lappeenrannan karttalehdcu biotiittigneissien ,ja kvartoim tasalpiigneis- Ticn mineraalikoostumuksia . Jliaritvk.set iii tehty pistelaski,jaa k i,vtt6en . Tobli 11 . l iieraloyic•a l rompoeition of the hiotite gncia•ses aiul quartz- lelelspar yueiaae_, 'i, the Lappeeuraota rnap area . Deterrnii,i'd b/1 the point ronntioy method . I I '1 I'la/ioklaasi 1'lagiorla .,e 8.1 25.1 2'2 .5 12 .6 39 .1 41.1 42. 1; 25.3 An I 1,32 132 :30) (2s-321 (30) 132 (22) 11 (27) Kalimaasalpii --Potash feld- s1+ai 21 .3 12 .5 L 9 29 .; Kv- artsi (?imrtz "W . o 46.7 49. :; 19 .9 44.1 -13.4 36 . :3 ii6 .2 32 . .7 ltiutiitti- -Liotite 22 .2 ls.u 16 .3, 16 .7 14 .e 9.a 10 .II 13 . .E -1 .1 Kordii'riitti-(orclierite . . . ls.o ( ; .!I ( ;ranaatti -Uaraet . . . . s.s 1 .4 2 .7 1) .9 1 .4 sillimaniitti- .6illirnaiiite . 2 .2 Aksessorit --Ieeessories . . . 0.1 (1 . 2 .r ((.2 0 .3 (I .i; Lo kloriitti - t'hloriae 4.1 1lnskoviitti -- d1 usro~ dc . . . I ; . n 3.ksissnrisina : Apat ., malnii . zirkuni . -- lee!' .esorir',e : opatitm', ofuigr+em' . 7 110/I l . Kordieriitti-hiutiittiin( , issii I'ordirrite-Liutitr qiu-iss . llirskiiinsaarhn \\-ratit e 1i0okolahti ,426 A V -61 ). 2. Granaatti-hiutiitti rm issi . (Im 0 i-Giofifm r/neiss . Kattelussaari . '1'o-upalsaari (36 IyV'(61) . liurdi( riitti-biutiitti neissi - ('orrlieritr bu>tite rpo ts .0 . Kattelussaaari . Taipalsaari (3WKV 61 ) . 4. ( ranaatti-hiotiitti«neiesi-Ilanret-hiotife ftneiss . Ilvrkka.le . Savitaipah' (IlL ; NNV ( ;(I), 3. Kvartsi-maIsalpii neissi (wart--/eldst)or iinei , , . Ilaikola . 'I'aipaIsaari (5t (; KV -(iu), i . Kvartei-maasilplisneissi-- (iluart7-/1l(Jst'nr Brie/00 . Ilvrkkiila . SiI itaipalo 1(i(ih ;KV' ,-(16 . i. hv :irtsi-maasalpii_neissi- (7uaif -jeldsfoi gnei ., 0. . Kaija!uoto . Talsiou,aareu s-pllulella, 'I'aipal- saari (393 AV -61I s. KvartsI-Illaas^ncissi t jefdstnir giul , s . laarjiuwi . Taipalsaeri I :iR(AV -39) . 9 . Kordieriitti-li~ptiitti -- (brilieePe l(phte . I,Otola . Lappue 17936 AV -lili), Lneisselssa seka iiiiiden vaihettuntista porf'v-vriseksi gran(lioriitiksi . Pi eneni- mlssa puitteissa tamii ilu/io tulee nakvviin karttalehden alueella i neissi- snlkeumissa miltei jokaisen porfi-yrisen granodioriitin vhtevdessa . I auritsalan pol1joisosass 3 1931--u . I `, Kuva 5 . Iyordieriitti-biutiitti!ueissi . 1 - I5rskiau ~ ion hinsiranta . I3uukolahti . 'cikolit - . 1 :1 x . Fiy . 5 . l'ordicritc-biotic yiz i. . . It' 41orc of llurshi -uesmni, liuo%olu/itl . .ti'ico/s cross! d . 1'' .t . kordieriitti . plagioklaasi ja hiotiitti . 5illinraniitti on paikoin mvos luettava paiimineraaliksi . Biotiitinkin iiiiirii vaihtelee melkoisesti . Kivessii on kvartsi-maasiilpiigneissiiniiisessii hienorakeisessa (I/4 l,F tnm) perusmassassa runsaasti poikiloblastisia kordieriitti ja biotiittiporfti -roblasteja (1 :3 mm) . Paikoin kordieriitti on vhta karkeaa kuin perusmassa, ja sillimaniitti (aina 5 mni :n pituisinakin saloin'i) esiintvv biotiitin kanssa suurempina rakeina (kuva 6) . Kordieriitti on vain heikosti piniittivtvuvt . Jluskoviittia tavataan paikoin niin paljon . ettii se voidaan lukea moos paamineraaleihin . Aksesso- risina tavataan oksidisia inalmirakeita ja zirkonia . Paikoin hiotiittigneissi on rapautunut ruosteiseksi . Tama johtun heikosta kiisupiroitteesta . Joskus kiisuuntumisen vhtevdessa on tapahturnut urvos kvartsiutumista . K~ AI~'I'~1-J1AAti LP ~(,\I .1»I'P JA -Llt'SK F'i' Kvartsi rnaasialpagneissit ovat Lappeenrannan kartta.lehden alueella enimmakseen valikerroksina hiotiittigneississii seka Ihalaisten kalkkikivessii . Kallioperakartassa alueet . joilla kvartsi-mass 1pagrieisseja tavataan run- saasti vdlikerroksina . on osoitettu keitaisella paallemerkinniillii . Kvartsi- inaasalpagneissit ovat happamia . tunrmista aineksista ki/vhia kivia . Rakenne on ;ranoblastinen . lleensa kerroksellisuns on heikosti nakYvissa, paikoin 19 kuitenkin kiwi on verrattain massamaista (Taipalsaaren Halilas-a ) . Raekoko on vleensii alle I mm . P i< mineraaleina on plagioklaasia (oli oklaasi-andesiini) . kvartsia . mikrokliinia, v ihaisammissa niaiirin biotiittia, muskoviittn, klo- riittia ja granaattia . Aksessorisina tavataan malmirakeitaI apatiittia . rirko- nia . epidoottia ja serisiittiii . Viiri on vleensii harniaa . Kvartsi-nraas .ilpa- gneissien nrineraalikoostunruksia on esitetty taulukossa I1 . Kvart si-niaasalpal rneissien asteittainen vaihettuminen hiotiitti7neis-h seiksi nnneraalikoostumus ,la esihitvnustapa vuttaavat snhen . etta kvartsi- maas'ilpa~neissit ovat olleet alkuaan Iriekkasedimenttejii . Juovaisuus hence luettava vhteen alkuperiiisen kerroksellisuuden kanssa . Kiven rakenne on kuitenkin tiivsin (,ranoblastinen. eikii alkuperaisia klastisia piirteita ole selvina siiilvnvt . Keeling on esittiinvt useita kemiallisia anal` vseja Ihalaisten kalkki- kivessii viilikerroksina olevasta l.vartsi-maasiilpagrreissista. (Keeling;, 19i9 . siv . 13) . Lappeen Rutolassa Ruoholammen etelapuolella tavataan useissa paljas- tumissa kvartsi-maasalpaliusketta . Ruoholammen koillispuolella kivilaji tulee niikvviin mvos rnuutamasta paljastumasta . Ruoholammen etelapuo- lella vvohvke jatkuu kilometrin verran karttalehden reunan etelapuolelle . Kivilaji on vleensa vaaleanharmaata, paikoin kuitenkin vaaleanpunaiset kerrokset ja juovat ovat vallitsevia . Kivi on eritti in hienorakeista. paikoin afaniittista . Liuskeisuus on vleensa selva, juovikkuus heikkoa . Heikosti Iinva Ii . Kordieriitti-sillinruaiittitraacissi . Itrtula . Lappee . Aihulit ,-, 12 x. Faq . 6 . !'ordi rite-silli Jan a y, .,,5 . Kzatot a . L.11iw- . .A'irol . cia sr-d . 1 :_' .r . _>0 porfvvristen niuuruiosten esiintvininen sekii heikot agglorneraattiset piirteet tekevat mahdolliseksi tulkita kiven veden lajittelernaksi tuffiitiksi . Rapau- tumissedimenttinen Iuonne on kuitenkin niin vleinen . etta vain pieni osa vvohvkkeeseen knuluvista kvartsi-maasiilpaliuskeista nialidollisesti edustaa hapanta tuffiittia . Riuiholannnen Hiidenniemella sekii l-uoholaintnen koillispuolella kivilaji vailiett.uu massamaiseksi(rapakivigraniittiporfVvvri Hackmanin mnkaan .I )34) . Hienorakeisessa harmaassa perusihassassa on 2 --s mm :n lapiniittaisia valkeita kalimaasalparakeita sekii 1--4 mm :n Iapimittaisia tummia kvartsirakeita . Perusmassa on Ii]ell orakeista (raekoko alle 0 .3 mm) granoblast ista kvartsi- maasalpaliusketta . 5uurissa puitteissa kivessa tavataan heikkoajuovikknutta . Kvartsi-niaasiilpaliuskeen liuskeisuuden samuin kuin juovikkuudenkin kulku on vleensa luoteesta kaakkoon .ja kaade loivasti koilliseen . Tiin i kivilaji vailiettuu asteittain biotiittigneissiksi . Riven raekoko vaihtelee 0 .01 --0.5 m w :iin : v- leensa se on 0 .05 nim . 3likros- kooppinen rakenne on granoblastinen . paikoin blastoklastinen . Mafisia mine- raaleja on verrattain vahan . Kvartsi ja maasalpa ovat vallalla . Biotiittii jota min ikaan tavataan, on usein osittain kloriittiutunut . Malmirakeet . epidootti, inuskoviitti ja zirkoni ovat aksessorisina . Punertavissa niunnnok- sissa tavataan usein osittain piniittivtvnytta kordiei iittia . Mikroskooppi- sestikin kiwi on epahomogeenista . silly biotiittirikkaammat juovat vaihte- Kuva Kvartsi-maasilt: mursk i. Yissai ainen kvar >i-niaasaipagneissi . Hiidenniemi, Ruohulampi, Lap[ Nikulit - , -.b x . Fiq. i . ( ay iue/a-like quilt_-Rldspar gncisa . K ideir,iewi . Kiaohoairapi, Lappe Nieols crossed, 4 .5 x . _> 1 lhuva ~ . fektoniueu hfeltsia . Al urskaIe . :. .. I :v- artsiitti . Iliideu- niemi . IZuoholampi, 1, ple . Fiq . S . :l t,chmi hrerrin : jrayna-nts of ypatzit! . lliid"imiot'', lf~Ioholainpi, Lapprv . levat vaaleampien . biotiittikoyhempien juovien kanssa sekii by vin hieno- rakeiset (raekoko ( .01 mm) juovat vaihtelevat karkeampien kanssa (0,)5- 0 .5 nun). Csein nauui ohuet, muutaman ntillin vahvuiset juovat ovat honio- geenista gtanoblastista massaa . joskus tans ne ovat muodostuneet epahomo- geenisesta kvartsi- :naasalpiinurskasta . Paikoin granohlast isessa hienorakei- sessa kvartsi-maasalpaliuskeessa on selvia kaliniaasalpa- ja kvartsi- . joskus myos (ligoklaasihajarakeita . Talloin nimity-s )porf'yyrileptiitti» on luontevin . Porf;vvrinen luonne ei yleensa kuitenkaan tule niikvviin paljain sum in niuulloin kuitt aivan poikkeuksellisissa tapauksissa . Alassainaisessa kvartsi-maasalpafliuskeessa kalirna tsalve n . kvartsin . plagio- klaasin . biotiittin . muskovitin . apatiitin . epidootin ja malinirakeiden muodos- tainassa Lrano1)last isessa matriksessa Oil suuria pitkanomaisia ortoklaasirakei- ta . jotka ovat reunoiltaan repaiaisia . ter tvasiiY maisia kvartsirakeita tai -a(-Ygre- gaatte.la sekA osittainkalimaasiilvan sir,ji vttamia oligoklaasirakeita (kuva 7) . I- uoholarnmen Hiidenniemen kaakkoisosassa on tektoninen breksia ( Hackman v . 1934 kuvaimnut konglomeraatiksi) . Kivessa esiintvv py6reah- kiijii . 2--'0 ctn :n lapimittaisia (paikoin enenimiinkin) . punertavia, hieno- rakeisia kvartsiittinmrskaleita : viilitnassan luonne vaihtelee kvartsi-maa- siilpiiliuskeesta miltei kiille neissiin (kuva, s) . Kerrokset lepaavat lahes N-aakasurn •assa kaLlistaeu 2()---3W' po ijoiseen . SYV'AKIVI LAJIT ORO( :EENISI:T S1'V .aKI\'1LA.II"I IIORVBLEN-DI rrIT Ultraernaksisia syvakiviii on vain v ihaisina erkaumina (yabrodioriitti- nrassiivien vlrtevdess'i seki joskus grreissivvii1rvkkeessa . Petrografisesti pie- net uitraemaksiset erkauma .t ovat vleensii hornblendiittia . Sainraalla tavataan noin 1 km Karvasalon lounaispuolella olevalla saarella hienohkorakeista ( i - - mm) hornbleneliittia migmatiittisen kiille- gneissin sekii pegmatiittigraniitin vhtevdessa . Hornblendiitti sisdItaii nriltei yksinomaan rautakovhaa sarvivdlkettii sekii hiukan biotiittia . Aksessorisina tavataan plagioklaasia . malmirakeita sekii aptiittia . Taipalsaaren Herttualassa gabro-dioriitti vaihettmi emaksisernmaksi . Paikoin muutamien satojen nelbirnetrien alalk kiwi on petrografisesti horrrblendiittia . jonka raekoko on I-IO inrn . Paikoitellen kivilaji on por- f vristii . missy pienirakeisessa sarviviilke-diopsidiperiisrnassassa on suuria 0.5---l cm :n laphnittaisia sarvivalkeprismoja. Ylcen a sarvivalke on tum- manvihreaa ja navttaa svrlavttavan diopsidia . 1'aik~~in viiriton sarvivalke on vhteenkasvaueena tummanvihredn kanssa . Aksessorisina on biotiittia . nralmirakeita sekii piagioklaasia . GABROT JA IIORIITIT Gabrot ja dioriitit liittvvat Lappeenrannan karttalehdella niin laheisesti toisiinsa . ettii ne on nrerkitty karttaan samalla varilla la kiisitellaiinkin tdssa vhdessa . Einiiksisia svviikivia on eniten karttalehden keskiosissa Taipalsaaren Vainikkalarr. I'akkalan . Saikkolan . Halilan . Olkkolan . Levaisen ja V'itsain kvlien vmpiiristossii sekii Savitaipaleen Lvvtikkiiliin ja Hvrkkiiliin kvlien tienoilla. Lisaksi niita on lukuisina pienenrpina intrusiiveina liuskealueella sekii suurempina tai pienempina sulkeumina granodioriitin ja porfvvrisen granodioritiin alueilla . Naitd kaikkia ei ole voitu merkita I : ,100 000-kaavai- seerr karttaan . Paallemerkinnoilla on luonnehdittu alueita . missy on tavattu runsaamnrin pienehkoja gabro-dioriittisia osueita . Suurimmalta osaltaan ovat alueen emaksiset svvakivet sarvivalkegabroja ja -dioriitteja . Kuitenkin liittvv niihin paikoin pvrokseenipitoisia muunnok- sia . joista osa on noriitteja, sekii toisaalta hornbleudiitteja . Luonteeltaan a.lueen erndksiset svviikivet ovat paikoin pnolipinnallisia . 23 Vitsaisen, Olkkolan ja Levaisen alueella on vaihtelevantyyppisia etniik- sisia, svvakiviii . Raekoko vailitelee hienosta (alle 1 mm) keskikarkeaaii (3-5 mni) vielapil paikoin muutaman neliiimetrin alueella gabropegmatii- tiksi (Olkkola) . Miltei siiiinnollisesti kiwi on granodloriitin (hajarakeina pla(,ioklaasi) lavistamaa (kuva 9) . Usein eniiiksisessii kivessa itsessaankin tavataan u .5-2 cm :n lapimittaisia plagioklaasihajarakeita . y-ariltiiiin gabrot ja dioriitit ovat mustia. casein vihertavaan vivahtavia . Ku . massiivissa. joka on erittain epahotnogeeninen, vaihtelevat voimak- kaasti suuntautuneet . paikoin miltei atnfiboliittiset osueet heikommin suun- tautuneiden niassamaisten muunnosten kanssa . Usein massamaisissakin muunnoksissa venynia on selva . Se on jvrkki kaateinen . ja suunta on saan- nallisesti kaakkoon . Osaltaan venvmiiii ,jvrkk,vvs lisad kiven massiivista vaikutusta vaakasuorassa leikkauksessa . Usein ko . kivilajirvhmaan liittyy- happatnampiakin tnuunnoksia : suuntautuneita hienorakeisia . kokoomuksel- taan sarvivalkegrano(lioriittisia, asultaan sarvivalkegneissimaisia osueita, (Vitsaisissa esim . Laitsaaren etelapuolella laajojaa alueita), porfyyrista grano- dioriittia . jossa plagioklaasi on hajarakeina . sekii nun ikaan porfyyrista granodioriittia, jossa hajarakeina on kaliiuaasalpa . mean emiiksisia syva- liuva Vii . lliuriitti, jota leikkaa portvvriuwn rranodiuriitti sekii hienorakeinen trondjemiittinen kivi . (ilk kola, Taipalsaari . Fig . 9 . Diorite. penetrated by poiphyritic greowdiorite (111(i it /inr-grained trosdjernitic -rock . Olkkolfi . Taipalsaan . 2 4 kivia leikkaavat oleisesti graniittiset juonet. etenkin pegmatiittiset . ( )tnan inainintansa gabro-dioriitin alueella tavattavista leikkaavista juonista ansaitsevat harnraat hienorakeiset seka gabroa etta porfoorimiista vranodio- riittin leikkaavat trondjemiittijuonet (knva Sl) . ilikroskooppisesti nvt kuvatun alueen gala-ojen ja dioriittien rakenne oil hopidionrorfinen . Plagioklaasi on vleensh verrattairr hvvin sailonot . Paikoin se on osittain serisiittiotom-tta . Dioriittrsissa muunnoksissa plagioklaasin anortiittipitoisuns on vteeneii W- M) -,, aabronrarsissa tans 4 .i - - .55 usein 50 0 :n paikkeilla . joskus nousten Ana (i5 00 :iin . Sarvivalke on yieensii vaalean vihreata . harvemmin hvvin tumman viiireaa.. Sarviviilkkeen 2 ! -a vaihtelee 57- - s9 ja c ;. = 11) -21 - (joskus ,Ana 2(s, ). Paikoin v -ihreaar sarvivalkkeen ohella on varitbnta sarviv iilketta . l)iopsidia on usein sarvi- viilkkeen kanssa vlrteenkasvaneena . usein moos omina rakeinaan . Romhista porokseenia on tavattu alueen kivista vain voimakkaasti suuntautuneesta anrfiboliittisesta noriitista, (2I'u -- 5 .4 indikoiden 711 ", enstatiittia ja 31) ortoferrosiliittia)t jossa taman lisiiksi on An-rikasta (An.) plagioklaasia Pi vaalean vihreaa (reunoiltaan paikoin varitonta) sarvivalketta . UAW on vksitoisii varittomiii aurfiholirakeita aksessorisina . (Uabroissa ja (lioriiteissa on usein lisaksi biotiittia sekii aksessorisina apatiittia, titaniittia . kvartsia, epdioottia sekii nralmirakeita . A-arsinkin dioriit.tisiin nnnrnnoksiin navtt5ii titaniitti rikastuneen . V'itsaiseu-OIkkolan-Leviiisen alueen enraksisista svvakivista pistelasku- menetelneilla nraaratvt mineraalikoostumukset on esitetto taulubin III sarakkeissa 1--3 . Lvvtikkalan . Horkkalan ja Saarijiirven alueella gabrot ja dioriitii ovat eninrmakseen hienohkorakeisia (raekooltaan 0 .5 2 mm) . Siellakin tavataan voimakkaasti suuntautuneita muunnoksia . Lvotikkalan-Hvrkkiiliin alueilla kivilajien luonne ja I ivistvssuhteet ovat samanlaisia kuin edella kuvatulla alueella . Alakroskooppisesti ja moos mikroskooppisesti kivissii on selvemurirr ni kvvissa vain puolipinnallista osoittava luonne . mika tekee kiven usein Irvvin doleriittimaiseksi . H vrkkhliista pohjoiseen emaksisten kivien luonne hienian muuttuu . Paitsi ettd' nilssa tavataan verrattain paljon pla,uioklaasia hajarakeina . tavataan niista moos usein porfvroblasteina kalimaasalpaa ( O 1- -2 em)b vielapa paikoin kvartsiakin . Casein kalimaasalpapor"roldastit ovat inuodoiltaan ovoidisia ja joskus plagioklaasinranttelin vurpar6imia . Tallaisia sportvorisiii» dioriitteja tavataan etenkin Saarijarven oniparistiissii . Usein gahroissa ja dioriiteissa on vaihettumista kvartsidioriittisiin mmm- noksiin . .Alueella ei ole knitenkaan tavattu asteittaista vaihettumista vaisi- naiseen granodioriittiin eikii mooskaiin ultraemiksisiin svvakiviin . ~atuu- naisesti hienohkorakeinen emaksinen plutoninen kiwi vaihettuu keskikar- keaksi tai vielapii karkeahkoksi (() -- r :,--1 (m) . 7iillaiset Meet wat kuitenkin lapirnitoiltaan vain enintiian 100 -200 in . Saarijarven vnrparistiin 25 "I'zullukkl I11 . Lalllreenrannaat karttaleICler etrta.ksisten syVakivien In.iueraalikullatu- nulksia . Jlaii.ratty 17istelaski.jaa l:iivtta .en . TIlbJ 111 . .1/incrnlugicul cornhositioil of the basic grlrrtorric rocks iii the Lnlrpcrllrarlhr iii(q) rtrr'rr . I~etcrrrItII' / by the )urirrt coturtirn/ mc//u)(t . 1'la_iulaaasi I'biI/tue/(Is' -411 .9 14 .s 17 . ; . .t ; i1 . I1 40 .5 -19.u (.An) (-1) -1`i) 15111 (-u .i5) i5l) 52) I :I(I 5') i50 - 521 ~IrvivaIke l/mnblilli/c . . 41 .2 -:i.2 5'? .I t~.-t La 3.3 Kulnmin,toiliitti ('o w- rII1RI/toIIf( 15 .1 I'vrnkwen i i lliup, . hvper- stl'elll l'7/ro .rclll ("IM- /,..I,1, - h1//uv .'fhcllc) . . . . 2_T .9 2 . ; 25.s 9.7 22.2 I,intiitti II(I/I , 7.7 (i. i 5.7 h.l; Kvart,i (/ : 1 .3 2 .1 1 .3 3 .2 L t 2 .I 7 .7 \lalnIiIn ineraaleja 1), 3.t -. . 3.o Lt .\ )!ItLil ti .ItIIrtib- (1 ., ll . ., Ahsesl1rit .Irvv,. ;,,iyr ; .Aksessnrit sisiiltiivbt titaniittia, serisiittiii . epilluuttia sekii nnllnlinlineraale10, apatiittia pt biotiit- ria . nulloin natty ei ole erikseen miiaratty .Icrl' .5nncz iuc/udc ,5/Ihruc . .5I i)Otc, rpirlnb- nllrl ntrru/rn'.. . tit( owl bill/I/I t% Rot sctrrlriItl)f/ IL'trrillillrvl . I . Nhrvivalkeliioriitti Horllblcsr/I rlioritc . I lerttuala . Taipalsaari ltl21 2 . San ivalkenahrn tlonIblcwlc 1ibbro . \ itsainen . Taipalsaari (3ti7 AV -59) . 3. 'Sarviviilkerabru 11oni/IlIlldc yrrbbro . Ilerttuala, Taipalsaari 147'2I A\ -591 . 1 . Aoriitti Ihieuorakeiuen) 5oritc (line-filaiilrv/) . Aientinen . Taipalsaari (Kujanpaii . 1959) . . . Aoriitti Ihienurakeinenl Aoritc (loo-I/rnnlvl/) . Ahokkala . Taipalsaari (linjanpaa, 1959) . li. Aoriitti (hieunrakeinen) .Auritr A'ainikkala . 'l'aipalsaari (liu .janpiia, 1959) . 7 . Nnriitti Ikeskikarkeal - .Aoily (rlicii,,m-tnr7(-it) . Ahokkala . 'I'aipahaari (Knjaupaii . 1959) . em* ksisiii svvakiviii luotrnehtii vleisesti breksioiva porfyvrinen (yranodioriitti (kalinlaasiilpahajarakeet) . Karttakuvasta saa hieman vaaran kuvan kivi- lajien levinneisvydesta . silly usein emaksist5 plutonista kivea on paljastu- massa saman verran kuin pot fyyrista granodioriittia tai paikoin graniittia . Halilassa ja Saikkolassa gabro-dioriitit ovatt homogeenisempia kuin edella kuvatuilla alueilla . Yleensa kivi on keskikarkeaa . lansiosassa dioriit- tista. itaosassa ggabromaisempaa . Aahiiisempia maaria tavataan rnvos hie- nompirakeisia . suuntautuneita muunnoksia . Sulkeumina tavataan hiotiitti- gneissia ja paikoin amfiholiittia . leikkaavana tans vleensa pegmatiittigra- niittia sekii paikoin granodioriittia. Taipalsaaren Vainikkalan emaksiset svviikivet on perusteellisesti kuvan- nut Kujanpaa v . 1959 . Seuraavassa esitetian vhteenveto haven kasikirjoi- tuksestaan etnaksisten svviikivien osalta . .lueen vallitsevin svviikivilaji on noriitti . Tamii on massamainen . homogeeninen kivilaji . jonka raesuuruus vailitelee hienosta karkeaan . Hieno- ja keskikarkearakeisilla muunnoksilla on ruskeanvihertava vari . kun taas karkeammat muunnokset ovat tummanvihreita . Plagioklaasi on melko tum- I 3931--sa 9 6 nraa. Kivi saa varinsa ruskehtavista paksuista pvrokseeniprismoista . Bio- tiittia on verrattain paljon . Yleensa tiirna mineraali esiintvv parin milli- nretrin suuruisina kasaumia. Mikroskooppiselta rakenteeltaan kivi on jos- sain maarin hvpidiomorfinen . Plagioklaasi on An 45 a3 . Joskus tavataan tassa vyohykkeellisvvtta . casein moos saussuriittiunrista . Tummina piiimine- raaleina esiintvvat seka rombinen etta monokliininen pvrokseeni . Rrnnhista on arviolta noin kolme neljasosaa kiven pvrokseenima rr ista . Kvs~ mvlcsessa on hypersteeni (2I'a = 55 -58 . pleokroismi : A~ - vaalean punertava_ Y -= variton ja Z --- vaalean vile rtava) . 1\lineraali esiintvv lvhvina pris- moina. mutta hienorakeisissa nruunnoksissa se esiintvv pienina pvoreina rakeina. Jiilkiinmaisessii. noriitin muunnoksessa hypersteeni on vleensii. Irvvin sailvnvtta . mutta karkeanunissa, muunnoksissa se on usein muut- tunut reunoiltaarr alkaen varittornaksi kunrnringtoniitiksi (2 6'y - : H9°) . llonokliinisena pvrokseenina tavataan diopsidia (c • y - 44 -- 4(i°) . Hieno- rakeisissa muunnoksissa diosidi esiintvv samalla tavalla kuin hypersteeni . mutta karkeammissa nunmnoksissa se ei ole ruin omarnuotoista huin hvper- steenikiteet . Diopsidi on vleeusa repalereirnaista ja usein osittain . varsinlun reunoiltaan, muuttumrt vihreaksi sarviviilkkeeksi . Biotiitissa on tavattavissa useir~ lohkorakojen suuntaisia muskoviitti- ja kloriittilamelleja . Dluuten biotiitin kloriittiutuminen on hvvin rahaisista . Sarviv iIkett,i esiint~ v vahai- sessa maarin primiiarisena ( •' I'a ^ 7s` . r y -- lo") . Se rnuodostaa talloin pienia kapeita prisnro ;ja. Suurin osa noriitin sarvivalkkeesta n ivttii i kuiten- kin olevan pvrokseenin uraliittiuturnistulosta . Aksessorisina mineraaleina tavataan malrnirakeita . apatiittia, kvartsia ja zirkonia . Ahlinimineraaleina esiintyvat niagneettikiisu, magnetiitti . ihneniitti ja sinkkivalke . Alalmirakeet muodostavat usein tumman pigmentin pyrokseeneissa. Karttalehden nralnri- esiintvmien kuvauksen vhtevdessa (s . 62) on tarkenipi selostus kuvatun noriitin nralmiesiintvnrasta Ahokkalassa . 'faulukossa IVY on esitetty kaksi kerniallista analvvsia noriiteista . Piste- laskemalla mii 2 I 'I'auluklcu Lv . Ke111Ia.11isia aim vvsejei Lappeem •annan kaittaleknlen nuriiIeista . T(Gle II'. l'hcmicat compnsiti(m o the iwriIcs eo the Lrt/)I>eeerni,ta mnt) (11111 . SiO >(i .ru 49 .111 ...... U .7 . 3 .2 .; ...... 15 .9x I .02 FezO,3 2 .ns 3 .25 FeO ) 10 .440 5 .111 i\1n(1 l .le 0 .1o A1gO H .39 (i .2s CaO S .u9 7 .118 Na .,0 ...... Lea 3 .12 K z U ...... 11 .13 0 .81 ...... U .s2 ((. d 11 2 0 ...... l .n 1 .22 100 .29 100Lsu 1 . Keskikarkea noriitti- -11,4 tun-ymined norite . Ahnkkala, Iaipalsaari (Kujanpaa, 19119, anal . 1 . Kinnuuen) . 2. Aoriitti . Ahokkalan nlalmin sivukiv i .\.write . Thu- ruunto,tt mcb of the :ihoAl ol(t ore. 'Laipalsaari IKujanpdii . 101a9, anal . J . Kiumme ) . kasvaaieena sarvivalkkeen kanssa, paikoin ornina rakeina (21 67 ' . e `,, 15`, polvsvnteettisesti kaksostunut) ovat paamineraaleja . Kiven apatiittipitoisuus on suuri : suurimmat apatiittiprismat 5 mm:n pituisia . Paarmalau-.Ampujalan porfvyrisellii grandioriittialueella tavattavat gabro- dioriittisulkeurnat ovat luonteeltaan usein porf ;vvrisia; plagioklaasi on nii ;sii hajarakeina . KV ARTS1- JA GRANODIORIITPI' Kva.rsidioriitit liittvvat laheisesti toisaalta em iksisiill svviikiviins toi- saalta varsinaisiin ttranodioriitteihin . Emiiksisten svviikivien .joukossa t,ava- taan vl:sitvisia paljastumia . joissa kiven petrografine .n luonne on kvartsidio- riittinen . Main on lmn . paikoin Taipalsaaren Herttualassa . 01kkolassa ja Levh1sissii sekii Savitaipaleen 1,vvtikkilassl . Naissii plagioklaasi on ande- siinia. Toisaalta taas varsinainen ttranodioriitti vaihettuu paikoin kvartsidio- riitiksi. Karttakuvassa naita ei ole airla erotettu toisistaan . Kvartsi(horiitit ovat kuitenkin harvinaisempia kuin granodioriitit . Karttaan on lnerkitty kvartsidioriitiksi vain suppeita alueita Taipalsaaren Vainikkalan kvliin vnrparistossa (Kujanpaa 19 .59) . Siella vaihetturninen porfvvriseksi granodio- riitiksi, jossa plagioklaasi on hajarakeina, on asteittainen . Paikoin kuitenkin on tavattu kontakteja, joissa granodioriitti hreksioi kvartsidioriittia . 2S Vainikkalan alueen kvartsidioriitti on vleensii keskikarkeaa . lteikosti suuntarrtunutta vaaleanha,rnraata kiveii . Alineraalil:oostunlus : andesiini . hiotiitti . kvartsi, sarvivi lke (21'a -- 72 . c y - IS) ) seka aksessorisina, snlfidi- ja oksidirakcita . apatiittia ja zirkonia . Kiven kvantitatiivinen mineraalikoostunrns on niainittu tanlukon V sarakkeessa I . ('ranodioriittia on kartoitetulla alueella useana eri muunnolaeiia . 5amii ovat kuitenkin nun kiinteiissii vhtevdessa toisiinsa . etta seuraavassa kii.sitel- laiin massiivi kerrallaan . Min siitakin huolinratta . etta niivttii :i ilnieiseltii . ettii ranodioriittimuunnoksct ovat piiiipiirteissiiiin kite vtvneet seuraavassa larjestvksessa : porf:vvrinen `ranodioriitti . jossa pla,, ioklaasi hajarakeina . tasarakeinen granodioriitti seka viimeiseksi porf ;vvrinen to -ranodioriitti . jossa kaliniaasiiipa hajarakeina . Hiisiksi inainittua Iuonnehtii verrattain karkea rakenne . Plat;ioklaasi muodostaa () .5 -'2 cm :n ISpimittaisia pvtireiihkojii hajarakeita . Porfvvrinen luonne ei kuitenkaan ole niin selvii hum varsinai- sessa porfvvrisessa -ranodioriitissa, jossa on I -( cm lapimittaisia kulmik- kaita kalimaasalpalrajarakeita . mutta perusmassa on nultei vapaa kalinlaa- salviistii . Kaikkien nranodioriittintuunnosten vidillii tavataan kuitenkin vaihettunristvvppeja : porf:yyrimiiinen plau•i okhmsirikas muunnos . jossa lmr- vakseltaan isoja kulmikkaita kalimaasiillia.liajarakeita. toisaalta muunnos. miss: keskikarkea tasarakeinen kasitteinen kuin karttaan on merkitty . Varsinkin Saarijarveit vmpiiristossa miltei joka paljastumalla on tavattavissa rinta rinnan dioriitti-gahro (pai- koin porfvvrinen) ja porfvvrinen granodioriitti (paikoin unakiittinen), Levaisen, Haikolan ja Vitsaisen granodioriittialuetta luonnehtivat samanlaiset porfvvriset granodioriitit kuin Hvrkk Tim lukko V . La pprrnrannan 1,arttaIoIlden kvilrtki- .1a rann(IiuriiI,tisl('n kivic n ntinw- raalikoosturnuksia . 31iia .riitti Iristolaskijalla . TIlhIC I' . .h i,rar0do(01/f run„/~o.titioi, ui iI> gaurtz rli~~r'ite ., ui'il grur,)'horitl .~ i„ thc- btp- prrvrrrt,rhr raup (low, Plnrioklaasr - l'!aj>aela,s, . 44,u SG .s 3s .2 -h2 .I 'iA3 (An) (3I1 ('BS) !2Ii 2,s1 123 -2GI 20 23', hvartsi - -(,) ruu't_ 17 .s 16 . : 29 .4 29 .1 'li .s hiotiitti -- ISiutite 21;.u 19 . .; 11 .2 5 .2 a.t Ivalintaasalpa -- Potash j, id- spt 2 .4 1n.3 21 .5 sarviv- a]k Ilu,r,Ghadr . . . h .3 1 .2 1 .11 Iv Ioriittt - t 7rluri9 111 _Aksessurit lee> .,.prir:e l .n 2_ . 1 . 1 I f 1 . . ; .AI :swssnrit sisaltavirt apatuttia . zirkunia . titanirttia jn nia]nua l s.son „r -l ulr apitite, _,hurt, s1phr,tr fold upaq,us . 1 . Kvartsidiuriir_ti-- ymiit- dwrite . vientiuen . Taipalsaari (Rujanpiia, 2 . I'nrivyrimainen _rintodiorhtti (pla,kioklaasi hajarakeiu») L'ur r ihyiitie grrraodiotih- (i,t,erts nj pla11iuclase/ . _Aliokkala . I'aipa]saart ( liujanpiii . 1!IA)) . Granadioriitti Iktskikarkca . . tasaral ; .) lf,a,udioritr (,rtediuut-gnurtrd . rrr,t-grat,ttd) . Solltriukvla, Sav- itailutle (-1til _A\ -(i1 ). 1 . (ranodtoriitti tlacsl:ikarke ;t . tasarak .) Grrux,di,uite /tacdirurt-grai,ttd, reel-gratae(1) . Vitsainen . Taipalsaari t35-l AV -Al) . 1llinoklaasi,raniitti (pir~niraloiuen) - ulipnrlas rat,it- /jinn-t,vri,a-d Saikkola (Lomakvyla) . Taipalsaari (11 s; .A V,-1 ;11 . 31 MI kivessa (383 ; AN -59) runsaanlaisesti kununingtoniittia (2 V(( = S)0 - . ( y - ?0°), joka nuiodostaa kiveen repaleisia . 1-4 nun pitkia polvsvn- teeisesti kaksostuneita srliija . Joskus ne iden sisallii on vihertiivankeltaisia serpentiinikondreja . Taulukossa V (sarake 4) on tamiin tasarakeisen vvohvk- keen tvvppinavtteen inineraloginen koostumus . Vainikkalassa . pari kilometria Taipalsaaren kirkonkylastii itaan . noriitti- alueen etela- ja kaakkoispuolella tavataan noriittiin liittvvii -rranodioriitti- alue . Kivi on massamaista . selvasti porf:vvristii, Mlaasalpii esiintvv valkoisina liajarakeina . suurimmillaan 5-6 cm . enimmakseen kuitenkin vallalla on sama muunnos kuin Taipalsaaren kirkonkvlarn Iansipuolella, ts, hajarakeet 1- _' cm Iitpnmtaltaan . Hajaraeniaasalpa on pailtsiassa pla,gio,klaasia . pai- koin kuiteukin on kalimaasalpaii runsaasti . I'erusrnassa on suhteellisen kar- kearakeista plagioklaasia . kvartsia ja biotiittia sekii ristikkorakenteista kalimaasalpaii . ) ksessoreina on titaniittia . apatiittia . zirkonia ja malmi- rakeita . l tenkin liihella kontakteja kiwi on voimakkaasti ~.uuntautuntit . "I'alIiiin porfyvrisvvs on heikonunin nakvvissa . R iva 1U . L'orivvrisen ,ranodioriitin vailiettnniineu tasaraIcei- veksi . Alentnla . Lappee . l'iy . 10 . 1brt)hyritic qrmtodiuritc yindcx into e! it-qi riavil ilmoo- diority . 3leatala . Lap)ee. 3 2 Karttalehden kaakkoisosan valtaa rapakivialueen pohjoispuolella kaa- reva, 15 kin pitka . 3-4 levea granodioriitti-po rf\vri-granodioriittivvolrvke . joka jatkuu karttalehden itapuolelle Imatran lehdella . Ti lii vvohvkkeellii . kuten aikaisemminkin kuvatuilla . porfvyrinen ja tasarakeinerr granodioriitti esiintvvat niin toistensa vhtevdessa, ettd niitii ei ole voitu erottaa kartalla toisistaan tavdellisesti . Ne alueet . inissii porfvvrinen on vallitsevana . on osoitettu piiallernerkinnallii . ne taas . rnissii arviolta alueellisesti vli puolet kivestii on tasarakeista, on merkittv granodioriitin vitrillii . Aluetta Iuonneh- tivat mvos runsaat 9ahro-diorjittistilkeumat . etenkin lahellii lounais- ja etelakontakteja . Taulukkr, V - 1 . TrikliinisV-v- sast'jr) ).,rit-ksiri Lappeerrrannan karttalchlleu lxnfvv'risista granudi) liiteista . Trible 1'1 . Tlie tric'linie,tiew of the potctah fclclspurs of por'phfritie yrn,rndiot'dtes ire the Lcrppecnrnrrtct nrrlp arcn . N ay te - Trikliini- 'unaph Lornlrlll 11uiuunuiuk0iu 1/au/k,da,,,1,, 30s .AV'-59 Ilvrkkaki, Savitaipalc' 0.0 2 11aiAF , -59 Levainen . Taipolsaari 3523 ;'-1\ - :- :1 V - itsainen . Taipalsaari 0 .1) 33-I :AV'-59 V'itsainen, Taipalsaari (l .o 33 FP -53 Vitsainen . Taipalsaari Il .o (S2l'KV- ;-GO Ilaikola, Taipalsaari 5N1 RA ;-(i0 llaikoIa, Taipalsaari 0 .s7 0 .9 t 99 ; .I k -5s V'iinikkiia, Taipalsaari Il .o 149 ; J1\-5s Toijala,'1'aipalsaari () . :i 21),-) I i-5s Nieiiiinen, Taipalsaari 1.a Lrittaiu karkcarakeiucn I'rry coa,w- ,lln,Hrvl ? O,S,JI' -5N \icnlinen . 1aipalsazlri 0.9 .6 Osa hajarakeista ovoilinnnwtoisi ;t ja I)la- siollaasimantteliu vmparoitnia ,nnC // thr i!t .w'f ./' ocoadrll /)). .ehclpr' ()Id s rc)rnrrrr/rd brl pltlyioelnsr rrr intl/ 73 AV -u9 5iiuuuinkisaari . Taipalsaari II n o31) AV -59 5umminkisaari, Taipalsaari (l .o 2611 AV- -n) Kuivaketvvle, 'i'aipalsaari I1 53 ; A . -.\ .A .lauhiala . Taipalsaari (I,n (aneIssiuuiinnn, erittiiin kalnnaasilpiirikas ( ;iwii .o .5c. rrrlf )Yrlr o, potash lr(rf .,II(U A\ -id Ilvvarilii, Lend hi='s,1\V'-61 -lutri Jiinkisalo, 'I'aipalsaari ., 0 .s7 300 ; I \ \ -13 1 Lalllnnrtti . '1'aipalsaari () . 115 .90 AV- -(in .Aropujala .'Caipalsaari u.9 .; 0 .97 Glil .A\ -till Saildcola, Lappet 0 .0 0 .2 673 , AV -(i0 Kvosiilii . Lappet n.o 0 .1's to Plli-hill aaarniahi, Lappee 11 . n 33, PI 1 -(i0 saarniala, Laplu'e 0,n I!I .'I'll -/1 \lentula, Lappee O.u 0 . :, I\apaliivit-'renntill reIIIunnunnos JInr(Iiirrrl nrodi/irrltiona of nrprllrrrr r/rnrr/G '113 I'll -OIl \lelttilla, Lappee U,n (1. :5 tiG I'IH -(i( I Partala, I'appee 0.3,. 12)) I'll,-G11 Pa rtala, La ppo 1 .n I-Ill ill-GU Ilottnla . Lappee u .9u (1 .9J 1110 P1L-high \lllllkknla . Lappee u .so n . :0. PlIrt~ v rl3raltiitti V - aihettuininen eri i:rano(Iioriittiulutill nosten v-alilla oil \ leensii asteit- Iaista (kuva li)) . li "1'aullikkuon 111 on keriitty eri uranodioriittIIn iuuuostc11 Itla`>iokiaasiii an)rtiittiliitoisunsnaaiiritv- sten tulokset . 'l'auilllkossa V - on tans esitetty eri rnuunuosten it ,. ineranlikoostitIII ia . 3 4 Tnulukko V11 . I-ippreimintlan kwIndeliden graw)(Ii,)riittistcti kivien kahinaasdipii- 11,ljnrokeiden ()ptisio, mii•iirit~'k iii. . Tobb ['11 . Optic(d d(ft(I of //If' pot(1,4? fctdvpors of yrolm(lioritci io lbe loon/) orco . w ti ICI \ j L (j I R,,( A Jttn, ply T All ify ,_, V a N i _L ( I I 10 , fort . enwodjorjitti l'or/ch)/Ido lab :AV' -M fill Ilrooo(h . .d it( faipttlsaari I 20) AV -,-)!) Kitiv ;tkeh-cle, 4-! 0 Stawwri (it ;] .AV -lilt Saikkolzi . oi Illitar . 1, ;Ippee oof . (10. 111 12) PI I -( ;() I ) Iimtkt . 62 65 am we Ic PI I -I ;, ) SIl it r It i ; I I it . 65 L ; 11) 1) c N j e I I I I I v I 1 . -1 , kl~ardkeillcll unmodio6itti Tit ipIlk ;l an q1fill)1w, ! pooo(I"wit, V il Sai lIvIl . 7 Tit i Iml ."Zmri I I t/ 4f1 K V -//I SIturi .1mikzisMo . f "I t/6 IS T ;Ii ptl IsZut ri 2i I KV -( ;(I L\ \dkkaki SO SRAQW , I I rwodioriitissa hitr\its .,;i 2) Kadirik ;i4 : oletenn w"mAni k"W"n IWQTNhn --l- mlodiorkticillill . Potosh-r ;vb . cico- qonotfi : opposcd to /,( too'l 'Icuthroily to TwIllikk(, VIII . Nit-Al t IWIll 11, kIIIIt6tIW 1IlLkSClt ;t Liiplownt-miiii kitritoilefidell pmfy/ i-iwit g rmoohoriittieii kadimzw ., Jk assit . ."dot"'/, 0! No- 'o pot,1,4i /"Ns//or of till rphyrttif groo- ;/, the Loppcorooto loop 11,o, Siict 1 rikhhd , ~ , j j ;I i 1, )1 1", uli!p T,~i,/I~,'-I ic,hl 1901 A\ _611 AnIplijithl . T :1iI, ;1IiIm - i H. 9 -, :1 1) ;ii1lo- ( ; I'l loll PH -0) Ilollllkl . 1,ayjwc 11 . 11 . 9,1 4 G I'l ITV -G(l Hilikohl . I'm1m[simn /94 7 f . ,A I .1 129 PH -0) Partitki . Lippel , 1 V' L I T k) , : ;h A\ Tmjwlsamj L T I,) boil A\ -Gig ~ ;61kkolo . kippec T 111 i 1,1 \ iimm I ; III (I, 1111 t It i it iII 1, ;l \ ( .sj it Il Ic Iwt et Il la ;l I I, I/11/I . G& cp Is to No oo ,thod ol ( ;"I(/- sooth ,/,d Lo, ( " . 19(, 1 . T & I i) \ iit tim 'I'll t t Icn pl I ('Il i 11 Illollet ('I Ilum n . (T&I") rqtr,) to thc o(cilloot ,/ Tot/1, ood 19 .5) . 3 .5 I ulukko IX . I'lagioklaaein aIHfltiittipitui,uukSia Lapjw(~nranuan karitalohdt~n kvart i- la granttdio riittisii,a kiv - issii . Titbh, IN . The atturt/tits rotttelit of phiflioetuac nj yoorIZ t/ioritea• (tit(/ (IruatncliuritPS iit I/u- Lctp/iecttrcutt(I mop cu'en . I HiIajiI,yppi - )tP,1Pt , IT, lii \n \ :rctt((Ii uth,paikk :f Luralil11 R""AA tyti , . 141 I I\vartsidioriitti 15 )pt . , I Sarcinieno . Lauritsala i655e .A\ -6111, (Iroirt-- diorite 37 Opt . Aiemincu, Taipalsaari I kujanpiiii 1953)) . 31 33 Opt . I lerttuala, Taipalsaari 472A AV - :(11) . I'orfvvrinen eranmlioriitti 37- 40 I-:iint, . Ott") 'I'oijala, Taipalsaari 115u, .0I\ -51+1 . i pla,ioklaasi :3'3 36 Itont,_ r-PO(/ .Ahokkaia . Taipalsaari 1113 .I li -5 j . hajarakeina) 26 Opt . Kitjaupiiii 1959) . 26 35 kiint, . - r- my Somininkisaari, "Taipalsaari i73 AV :-59) . 1'na'ph(/1)1 Opt . Ilerttmtla, Taipalsaari i32-Ii .\ \ s-5J l . fp'uttocti0rfIr G Opt . Aitsaiuen, 'Gupalsalu-i (35( ; .A\ /tritit trtse,tz of plculiocf0sr) 26 26 I )pt . "'olkeinllVJit . Havitaipale )l464 AV -Oil ) . Tasarakeinen r 2s Opt . A'ois dnu u a to I rppt t nrant t OJ911 :AV -a9) . rrauodiori till 2 3 - 26 I Opt . Aititntcu T ip tl t tri 1 36-L\ A\ r')) . 2 0 2'3 11) t . ,-aikkola (LolllakvISI . laipalsaari 11116 .\V' Oils . Breta-tlrtti1o-3 1 20 22 Opt . tinuri .Iankasalo . 'Taipalsaari OOi3)) 1\V" ;-611 . 3r0atodiorite, Ih- 21) I{limp . it 1 .11 Saarauala, Lappee OIll III,-O ;()) . 15 20 : 1 1 (Ipt . 3unri Jiink ;isalo, Taipalsaari i6J9 K\ -sill . porfcerinen ,ranodioriitti kalimaasalpa -l0 511 1i6tIt, . J-1-0,t/ La nunatti . Taipalsa ;u'i s7uu 1\V'-611 . 11)1 11akeina) 3O 35 Opt . 1,eciiim, n, Tai palsaari 121113 :AC' -59 ) . 3)) 33 Opt . I\uicaketcele, Taipalsaari r2O ;)) _AV -59) . Peop/ttlrttu '7 Opt . Saaraiala . LappeoOlc1'11-6(I) . 3ilnodtortit 26 Opt . tiuuri liillkiisalo, Illipalsaari s62` I \ \ -6 1 s . /trttlt lisps o/ 23 25 Opt . 13vrl:kiilil, -avitaipalc (3O)i AV -59i . potoslt ir/dspot. 1 . Olpttneu maitntys pentstuu nsahsnnrsanununusl :uLnanuiirrteksceu lcikk( , lssa M10) lmaaritv- <- set l -p6vdalhi) . AIiiiiritYksot pentstuvat pentsmass ;nna will alt maaritakseeo . lltdic0/ detr!- ttrtttct/ioo is b0srr/ on the ttt0 .rrtrntst r,rtcnettnn in seettuts i (010) (derrotitted by (I I stn3e) . 11c2c-r- olmotioats 0m lmsed ott the 3i'mnut mass ploflioclose . -2 . . I . V . Hnuthin Olin . Male, . Aol . 31 . siv . 17 -6B, 19 :)0i) meuetelmaau perustuva nta3ritvs, LLell\ - - tetaan, etta Iccscmv'ksessii (TIT onttalan larnpotilan modofikaat :io . Jos terminen tilaa korkeanspi . todellinen .An-pitoisuus on ilnroitcttua pieucmpi . 6noritetilt maiiritVkset edustaVat vain niiVt- teiden sunrinten pla,ioklaasirakeiden _An-pitoisnntta . eieiitkii 1111111 ollen .rnua v'IeiskuVaa koko fitVtteestf/ . .11rhhnd by .l . I' . ,"otith (Min . .1103 . I of . 31 . pp . 1'. The' pl03iocla ." is xttpposrd to be 0 fore tcrttpervttsu'r tttodilIrntiott . 1/ tbr tlteroutl "tots higltcr . tltr feel, , -lit-rotitctlt is strortflrr float liewo . The plo3ioelttsr t'll/stal" itttlsti30te'd teprrscut tile, Inrsest ittsrts ol pf03ioclasr preset// cnuf thus /tut ttrtwss0 ;ift/ gin, (it(' etr'erttgc tuft(/utsitiott of tit' plrtyfiocl0sr fit the, soup/' . 3 . Acohakkeinen _ Zottrd. :1; C1: .1NIll'I'l La I)I)eerannan kitrttaleh( Ien aIt eella tavattavat ~,:raIliitit v-oidaan esiin- t v mist aI)iII a ja IIIkola isen its uii a Iluulcaa jakaa 11a iian el•i rvilnlaa11 . 4it it riIiI )aait I-vhulaan kunluvat karttaleIIdelI koiIIis)Sit u III elko v liteii isella ~,: raniIItialueella titvitttavat ~iritIIiitit . TaIIIit11 1yhnlau LraIIiIt it ovat vleensa vaaleanlrIInaisiav vaikka III v- iis harntaitit nuulnnoksia ou (mill . Irtil:oin TalsionsaarelIa) . Naekoko vaihtelee Ii 'a i tl .eisesta llegnlatilttisell kar- keaksi . l ianlineraaleja uvat kv-artsi . nlikruklini, I1lafioklaasi j'it kiille . Kahlliaasall)a oll kaikissa tlitkitulssa 11vttelssa rstikkorakelltelsta llllkru- kliiiiia . I'la~Joklaasl (>>111I, 1S) all rel)alelsta . useiii Illv Os oslttalll sailsslll'iit- tiutuinltta . paikoin lisaksi alhiittirennuksista . Kiilteni tavataan sekii hio- tiittia (IlaikoiiI riiskeaa . llaikoiii villertaviinruskea 31 ( ;r•u utdiuriitteiIIin ti ittvvat Ilieman kaIirikkaamniat d,fferentiautiotuot- teet ill rodostavat tavallaan raiser sraniittirv -luuiiit karttalehden adneellit . Tai palsaarett kirkon etelitpaolella ]aipalell nientella grauotlioriitti vai- o ttnu punaiseksi ~,raniitik,it llaasalviista on vallaila rist.ikknrrakenteinet urikroldiini (trildiinisyviol to u .s(t---o, ;,O) . I'Iatioklaasi on oli V -llteen . E(lelhsi ii rtlnrsiettavta rnunnnoksia tavataaar ,rteisstalnellta tru,<_''- u atisoiv- ina. li-in . 4av°itaipaleen Lvvtikkiiliin itiipuolella (levassa -meissi- v-v )ll .N l A\)K.o( :EE-XlSE-I' -,VVAKIVILA .II"I' RAYAKIVET Lappeenrannan karttalehden lounaisosassa ja eteliireuna .lla vallitsevat anoroneeniset . Viipurin rapakivinrassiiviin kuultivat graniitit . -Itapakivi- Uraniittien nimisto noudattaa sa,moja perusteita kuin Simosen esitvs Lapin- jarven karttalehden selitvksessa (Laitakari ja Simouen . I S)(i:3) . ts . rapakiviin Iuetaan knuluviksi ns . normaalirr rapakiven eli vihor iitin lisiiksi siihen astettaisten vaihettumisten kautta liittvviii rnonia g;raniittin) till rrnoksia . joissa varsinainen rapakivirakenne ei olekaan vallitsevana . mutta jotka geneettisesti liittvviit norrnaaliin rapakivigraniittiirr . Lappeenrannan karttale idellii on erotettu seuraavatt rapakivinunnrnok- set : viborgiitti pvter•l iitti porfyvrinen rapakivigraniitti rapakivigraniitti1iorf;vvri tasa-keskirakeinen rapakivigraniitti (ns . Lappeen rraniitti rnunnnok- sineeu) pienirakeinen rapakivigraniitti . karttalehden lounaisosassa ovat vihorgiittiset nnnurnokset vallitsevia . Koilliseen siirrv ttaessa kivilaji asteittain vaihettuu pvterliittisen nnnmnos- ten valitvksellii rrorinaaliksi porfvvriseksi rapakivigrauiitiksi . T 41, RGIP RGP p p RGp PRG 0 , + - \ 1 1 1 I i i i I I I \ / - 1 1 r I i I I 1 1 kn, 1 1111 1 '/ ; ' v 2 -" i-`3 ' . 4 5 41 4 6 0 7 .-'8 0 .9 Kma IL 15ph"n jit pem,kalhon italmoltilki . A11w IV kllVri,,a 1 . 2. Pori\ \ nrion _-r ;modiipriitti . 7 . (oati , ,dwriati 4 . \al ra it i i t t ia, Ht el Lit 1, pee I I ['it I I I lit I I h it ak k()is 1) 11-,) 1 o 11 it j 0 Ij (' I I I pil I lit IkI I idt I it \ it t a sit rit kei Ile I I ke"'ki ka rhea I a pitdvit!rik I I i i I t i va i liet i I I t I porlyv r i cc Lsi ait leaI I I lo, rl I I aa ksi ~_' ['it - SiIIUhograllikti . I i ach!11 ;111 1934) . Lum I teenol wlji sjil ()vat I (111 :11 iapjmittaj,-wt, I~uljndhhititt Paikoill iilvikitim vksi- tybb 3--d mwn Lipimittitisjit jotka ov,.It pilihdti plaighThaAmaiatelkia . I'lagioklaasi csiintyv nlv6„ satunnaisesti hajarahojna . eidninSkmen ski uivatitzm, kiikctdhhi kvart ., iii . 41 kit\ ;l 12 . jwni,, kallioahwolla Tajpzllsaaroll kirkmikyhill etvhiplollella . Ahw III kuvitssu 1 . 1 . 'fa,a-keskirakeini •n rapakivig:ntniitti . 2 . Por!\vriuen rapakiviLramitti, 3 . ( ;rmmIio1-iitti . 4 . .IT(;(irl- 3 . 11ii"ti. Biotiittincis"i . G. Rajmkiv , ii porIIsk ;Ii1iioaIIIct'I1 :I (1),61) rapa ki\ i ;rra Ili it ti port cyri, porfyyrinon n ipakivigrzimitti . P A porfvyri ;lpiiitti . TIO ; laszirakeition rzipakivi--ramitth 7 . kiiin G, mutta ' itioncit ,mmta milimu . ` . Brok,,iozi rapakkt , ssii . Fol . 1 -2 . Nalwlor, qmwfi (hic, oot'i'b th, 'op(IA/11 (Itco . _1)"a /[1 iii F''/ . 1 . Frcil-qlowcd o1p'doiqoooIt , . '2 . Potpiopib( mjwloci qmoitc . ." . Goloodioldc . 1 . Gooof( . 3 . 1"!otil' !pwiss . (4. I3yll/iIi qoootr occur mql 'o th, m'(1 of old'i owl." (11, W) -- oflokoi ! j"Imt( potphyl!j . PRG polpiop'itw o1joli?i qoollb, I'-1 polph!lot (lplih . 7'1l, ( ; " 'ap'di6 qtmlit3 . "op" 11's (j .: the of thc 'I'A" X . Bocoitl . 4 _' ortoklaasin ja hiotiitin ohella lrerusmassassa (raekoko 2'-3 mm) . Vaihettu- mismuururoksissa keskitasaraheiseen rapakivigraniittiin tavataan sarvival- ketta . Hackman (op . cit ., s. 7s) on esittiinvt »Sinkkograniitista» kemialliseii analvvsin . }~apakivi raniittiporfvvri . "I'umman tasarakeisen rapa- kivigraniitin ja vanheniman peruskallion viilillii Lappeenrannan pohjois- pnolella on 200 600 metr•iii leveii ja 6 kill pitkii rapakivista muodostunut vvohvke . Polr,l oispaastaan. se on apofvv simaisena pari kilometriii pitkana intruusiona peruskallion granodioriittien vmparoinriinii . A'vohvke koostuu pa rtsiassa rapakivigraniittiporf~ reihin luettavista kivist i l .isaksi siihen Iiittvv porf:vvrisiii rapakivigraniittimuunnoksia . jotka paikoin vaihettunat asteittain rapaki~- igraniittipurf;~~-riin . paikoin tans kontakti on teriiva . f"sein on vallalla uruunnos . mikii oh petrografisesti graniittiporf ;vvrin ja porf;vvri- t>raniitin vi liaste . V"vohvkkeen poh .joisosassa I uivanketveleen saarella kivilaji inuodostaa suurennnan osan ko . saaren kaakkoiskulman kallioperusta .sta . Viiriltaiin kivilaji on punaista . Perusinassan karkeus on n . I mm . Siinii oil 1- -4 cm:n liipimittaisia kalirnaasiilpahajarakeita . joista osa oil kulniikkaita, osa taas Iriernan pvoristvneita . osalla niiistpaleet . Siirrvttiiessa pitkin vvohvketta eteliiiin todetaan Naurissaaressa ja sell luoteispuolella olevalla luodolla vallitsevana porfvvrinen rapakivigraniitti . joka kuitenkin paikoin vaihettuu graniittiporf ;vvriseksif flajaraekalimaa- salpa on usein ovoidinmuotoista . Irarvoin kuitenkin plagioklaasinranttelista . PvterlIittinen luonne on paikoin vallalla . Lappeenrannan Tvvsternienri (kuva 13) on iii in ikaiin koostuh ut paiasiassa rapakivigraniittiporf ;.\vvrisist S it senselka Iyuv°a 13 . Lapprenranuan Tyysteruieme„ ktdliopera . :Alut , I knvassa l . I . Pi enirakeineu rapakivi--raniitti . 2 . I{apaI ivi~-, raniittipnrtvvri . 3 . Porfvv- riut, n rapakiviLrruiiitti . 4 . I~arkexpnrl'vvrinen rapalcivirraniitti . ia . linino- rlioriitti . G . _lnniiboliitti, diopsidiamfiboliitti ja karsikivi . i . I'eruskailio- breksiakappaIeita rapakives,4i . ~ . IUipakiven ja peruskallion valinen kon- aktipintahavaintn . Fop . 1J . Thn 1,,/,irl' in fkr Tgy .,frinir-ini ~r-rtiu uln in lerjiprrnivrnfi . .lrrvr 1 in 1+'u/ . 1 . l . Jun-rlriuinrd rnirrrk41 r/iuritr . ' . lirilnrl'iii r,irntifr trnija/eililf . 4 . L'riiikl/itfrr rljnrlin grnnilr . -1 . ('oiiicrlt/ lioifdnlritic irrfrr{Iici rliuiuife . 5 . G"ir{rrorlioritr- . /i . Inrlrhibu/iir-. diotr irlt' ui phibnlilr ow, dart' lords . 'f . Jlrerrin . N . Ilbsrv'rr-rl rnnlirrt sil/ O . maiiriiinen koko pienenee jossain rniiitrirt . Nienien etelaosassa tulee taas Vallitsevaksi selvemmin graniittiporfvvrinen. muunnos . joka itaanpain vai- hettanr astettain tasarakeiseksi, hienorakeiseksi rapa .kivigraniitiksi . joka muodostaa 50 --10(1 in levean hienorakeisen jahmettvmiskontaktin rapakivi- raniitin ja granodioriitin valiin . Tvvsterniemen lansiratmalla useilla paljastumilla tavataan karkeapor- tvvrista . paikoin pvterliittista kivea . Sen snide graniittiporfvvriin on epii- selva . Tvvsterniemen polijoisosassa taas varsinaisen rapakivegraniitin ohella tavataait pieniporfvvrinen . ilmeisesti hienian graniittiporfvvria vanhempi rapakivimuunnos on hvvin tiheiissii I --2 cm :n liipitnittaisia. kulmik- kaita kalimaasiilltiihajarakeita . Voisalmensaaren pohjoisosassa (kuva 14) kulkee likimain pohjoisesta etelaan 25--- 30 metriii leveii rapakivigraniittiporfvvrijnoni . joka leikkaa keskikarkeaa granodioriittia . Kivilaji on viiriltaan paikoin punaista, paikoin harmaata . Kiveii luounelrtivat 1 - :3 cm:n lapinlittaiset kulmikkaat kalimaa- salpahajarakeet sekii 0 .5 ein :n lapimittaiset kvartsihajarakeet alle vhden Inillimetrin karkeusluokkaa olevassa perusnlassassa . Kaliniaasiilpahajara- 44 ! 500 m 0 0 Kuiva-° ° 0 ke+kele 0 ° 0 01 0 PRG 0 ° j'L )' t1CLVL-m iGP (PA) / ~ r ° snlmL 0 0 0 0 0 9 --~12 ∎3 /4 • • 5 Knva 11 . I apakici rauiittijuunet Lappeeuranuan \ uisalmenaaaren puhJuisnsassa ja 'I'aipalsaareu Kitt- canketv- (deen kaakkoisosi ssa . _1li!c 11 kuv'assu l . I . Iapakivii=rauiitripnrtceri . _' . Grauutlturiitti . Rapakiaeti peruskalliualaeellit (I1I ;1' -rapakivi(,ra- unttipurlvvri, l' .A porfi- vrialsliitti, tasa- rakeinen rapakivi,- rtnnitti . I'I-I =- purh v riven rapa- kieidraniitti) . 4 . Knin :3 . mutta junnen suunta !nitattu . a. Perils kalli„brelcsiakappitleitit rapaku - essa . J'iq . 1-1 . I)ikt, u/ t'atntlrtt d graadt itt Ow north.ent part o/ I ots(11aucn .snait /l,apprv'ttraata) at0 .'oofhra,ctrti part o/ K tirttketrt-Lr (T,tipal, keista usa on paikoiu pvoristvneitii . vielap i plagioklaasinianttelisiakin . Haja- rakeiden vili on 1 -5 enl . .l uonen etel tusassa leikkaa nrtrutania kapea tasarakeinen o- raniittijuoni . Rapakivi juonen poIioiskarjen liihella rantakalliolla on vielii 1--2 metric, paksu, vaakasuora . hartnaa hieno- rakeinen rapakiviLraniittijuoni (raekoko (I2 0 .4 mm) . .loka ilnleisesti tin 45 cdella kuvatun suuren juonen apof"vvvsi . Kivessa on 5 - -10 cni :n valein 0.5 1 .5 cn :n li pinittaisia kulnikkaita kalimaasalpii- sekii o .1 - I cni:n lapi- mittaisia kvartsihajarakeita (porfvvriapliitti) . Polijoisempana, Taipalsaaren kirkonkvliin liiliellii . on granodioriitti- alueella leikkaavaa rapakivig1'aniittiporf:~ vria (kuva 12) . Taipaleen nienrellii Inkisaaren vastaisella rannalla leikkaa graniittia punrinen porfvvriapliitti- nen rapakivi . Hienorakeisessa perusinassassa on 0 .5 --- 1 .5 cm :n Iapiruittaisia kalinraasiilpahajarakcita 4-5 crn :n viilein . Atukana on in v iis tununia a nnn:n liipimittaisia kvartsihajarakeita . Inkisaaren Iii-nsireuna on taas 10 nretrin levevdeltii punaista ralrikivigraniittiporf :vvria. Hienorakeisessa perusnras- sassa on l-3 cm :n valein 1--3 em :n liipirnittaisia kulnrikkaita kalimarsalpii- hajarakeita seka 0.5 cnr :n kipinrittaisia kvartsihajarakeita . (aranodioriitin kontaktia lahesttttiessa kivi vaihettun parin metrin rnatkalla ensin pieni- porlvvriseksi, nukii vuorostaan vaihettuu keskikarkeaksi tasarakeiseksi -raniitiksi. Tana tasarakeinen rapakivigraniitti hreksioi granodioriittia ja nurodostaa uivos pienia pegnatiitteja . Taipalsaaren kirkonkvlan lansipuolella Haikkaanlahden ja Vitsaisten valillii tavataan rapakivigraniittiporf~vril rapakivialueen ulkopuolella inuu- tamasta paikasta (kuva 1I) . Aiiissakin esiintvv vailretturnista porf vvri- ccraniitiksi : perusniassan raekoko kasvaa . Paikoin tans on vaihettumista tasarakeiseksi graniitiksi . Esiintvnista ei voi paiitellii ko . juonien suuntaa . Rvrrginluhdan etelipaasta 200 n kaakkoon on niikvvissa terava kontakt .i porfvvrisen granodioriitin ja rapakivigraniittiporfvvrin .alilla . Paljastunan koillisnurkan piiiilla lepaa >rapakivilaatta» (kontaktin suunta N(SU`\V', kaade 40'N E) . hlaavedensalnren ja Lvvtikkiilan valillii (kuva 15) on tavattu pari rapa- kivigraniittiporfvvrijuonta . jotka ovat luonteeltaan samanlaisia kuirr aikai- senunin kuvatut . 5iikalamrnen lansipuolella oleva juoni (U,5 in levea . mutta kapenee itiiiin) on siina suhteessa rnainittava . ettii kalinraasalpahajarakeet (Iapinritaltaan U .5-1 .5 crn) ovat jotensakin samansuuntaisia kuin juoni . Tasa-keskirakeinen rapakivigraniitti . Lappeenran- nan karttalehdella muodostaa tasa-keskirakeinen rapakivi peruskallion ja karkearakeisten rapakivinuunnosten (viborgiitti, pvterliitti . porfvvrinen rapakivi) valille muutaman kilometrin paksuisen vvohvkkeen . Kivilaji on usein tummaa, paikoin nriltei mustaa, aavistuksen verran vihertavaiin vivahtavaa . joten se rnuistuttaa viiriltaan gabroa . `'ari johtuu lahinnii maasd1viin varista . Ornamuotoiset kvartsirakeet ovat mvos tummia . paikoin nriltei mustia . Ilapautunispinnaltaan kiwi on vaaleampaa, ruskean- punaista . Alueella olevissa tieleikkauksissa on tunman nuunnoksen paikoin huomattu vaihettuvan punaiseksi (Lappeen graniitti, Hackman, 1934) . Kummankin rapautumispinnan vari on likipitain sananlainen . Koska rapau- tumatonta kiveii tapaa usein vasta usean kvmnenen sentin svvvvdesta,, ei 46 llli[l[ 2 • 4 ~ • 6 , 3 _ 5 7 IkT Iiin- a 15 . I/apakiNeu ja peruskllion vii Iinen lauttakti 'I'aipaIsaurcn Iyount'uselan pohjois- pnolella . Alto' V I:uVassa, 1 . 1 . Porivvrinen rapakivi . 2 . 'I sa-kasl irak ole voitu varmasti rajoittaa tnmnran us . tiriliittisen (Hackman, 1934) rapa- kiven levinneisyytta . Karttaan on pystvsuoralla paalleviivoituksella luon- nehdittu alueita. miss( rapautumattornassa kivessa on huomattu tiriliittinen Iuonne (sodanaikaisissa juoksuhaudoissa . talojen per•ustuksissa . nraantieleik- kauksissa) . Toisaalta se, etta tunuetaan tapauksia . urissii tiriliitti vaihettrui punaiseksi tasa-keskikarkeaksi rapakiveksi, viittaa siihen . ettii tiriliittiseksi kiveksi nlerkitvlla alueella esiintvy mvos asteittaisen vaihettumisen tulok- sena punaisia tai punt ruskeita rapakivigraniitteja . Kiven raekoko vaihtelee 3--h mln :iin. Satunnaisesti tavataan suureurpia (t) I --3 cut) kalinraasiillrahajarakeita (I- 5 kpl 111 2 . Iaikoin kuitenkin 5-- °o C111 :11 vtileiri) . 1\luodoltaan ue ovat kulmikkaita, joskus ovoidininuotoisia . paikoin vielapii plagioklaasimanttelisiakin (nun . Karppiisaarella llerenlah- tiesta koilliseen) . 5aparisaarilla (9lerenlahden itapuolella) on todettu kali- inaasiilhaha,jarakeideii lisaksi runsaasti 1-3 cin :n lapimittaisia plagioklaasi- hajar•akeita . Kivilaji sisi It is pii tasiassa kalinraasiilpaa, kvartsia . plagioklaasia (oligo- klaasi) . sarviviilkettii ja hiotiittia : tummissa muunnoksissa tnlevat fayaliitti (5iinonen, 1961) ja pvrokseenit vahaisessa nraarin mukaan . Yleist/i on plagio- klaasissa in vrmekiitin runsaus . Taulukossa Y on esitetty tiriliitin nrineraali- koostunius (sarake 1) . Simoneu (1961 . s . 372 taulukko .1, sar . 3 ja 5) esittas kaliden Lappeenrannan karttalehden tiriliittiniiytteen mineraalikoostuinuk- set seka vhden navtteen kemiallisen koostumuksen (op .cil ., s . 373, taul . I I 41 sarake I) . Hackman (1934 . sivu 19) esittaa nun ikaan sekii puuertavan keskikarkean Lappeen graniitin etta tiriliitin mineraalikoostumuksia sekii useita kemiallisia analvYsejii naistii (op. cit., s. 78-- 79.. sarakkeet li. 7 ja 12) . Keeling(1959) esittiia analvvsin tummanpunaisesta lhalaisten kalkkikiven E-kontaktin liihella olevasta hienohkorakeisesta muunnoksesta (op. cit . . s. 13 . '('able 3 . anal. 9) Picnirakeinen rapakiviI-raniitti . Kivilaji muodostaa nruutaman kilometrin hipirnittaisen kiilanmuotoisen alueen ja kasittiia Salastinsaaret kokonaisuudessaan . Orjanninmen, osia Turasalonsaarista sekii Suniminginsaaresta ja Hanhiluodon . Lisaksi osa Saisaarta on ko . kivilajia . Virrltaiin kivilaji on saiinnollisesti vaalcata . Salastisaarilla vailhtelevat harmaat ja punertavat muunnokset . Vaihettuminen eri inuunnosten kesken on asteittaista . Kivilaji on vleensii hienorakeista (() n. 1 mm tai alle) . Pai- koin tavataan kulmikkaita _'--7 nnn :rr lapimittaisia kalimaasiilpiihajara- keita . Useissa paljastumissa on 1isiiksi 21 cm :n viilein tai harvemmassa 1-3 cm :n lapirnittaisia . kulniikkaita kalinlaasalpahajarakeita . Salastinsaa- rissa kivessii huomaa heikkoa juovikkuutta : paikoin 5---III cm :n viilein on _> - lo cm leveitii . to ---loo cm:n pituisia haamumaisia suikaleita . on usein niin tiheissii . ettii kiwi antaa »suonigneissimiiisen» vaikutelman (,juoksu- kerroksia) . Juovaisuuden kulku on N(i0°\V ja kaade 70 -NE . ts, sama kuin vmparoiviin peruskallion liuskeisuuden kulku ja sama kuin kontaktin suunta peruskallioon niihden . Kalimaasiilpa on usein Iiistakemaista . jolloin silly on erittain selvii vhdcn- suuntaisrakenne : kulku N35' 6(Y \V . kaade (i5"-75°NE . Tuoreessa piunassa porgy vrisvvs ei juuri niiv, mutta kvllakin selvasti rapautmnispinn rssa : lama koskee vhdensuuntaisrakennetta . Taulukossa l on esitetty Salastinsaaren harinaan hienorakeisen rapa- kiven mineraalikoostumus. (Huom . rnilloirr ruutgenografinen kalirnaasalpu maaritvs on tehttir, niin tubs indikoi mikrokliinia) . H a k o j u o n e t r a p a k i v e s s a . Lappeenraiman. karttalehdellii rapakiveii, leikkaavat kvartsi-, apliitti-, graniitti-- graniittiporf;vvri-, porfvv- rigraniitti ja pegmatiittijuonet, joista pegrnatiitti-, graniitti-- graniittipor- fvvri ja porl;vvri(rrarriittijuonet ilmeisesti l :uuluvat <2eneettisesti rapakiven kanssa vhteen : apliitti- ja kvartsijuonet ovat raltaiin epaselvempia . Kvartsijuonet: 2-20 cm leveitii . Yleensii suunta N45 - .5u \V, pvsty kaade . Suliteellisen niukasti . Apliittijuonet : S--So em leveita . Suunnat eiviat noudata mitain vhte- niiistii suuntaa . 1.Ivos Irvvin loivakaateisia . Todettu ver- rattain harvoin . (,raniittijuonet : 10 30 cm leveitii : Valtaosalla suunta N10 --SOW . kaade 4u`--(io - WV . lluutanra E-\V-suuntainen . 1Kunsaanr- niin kuin apliitti- ja kvartsijuonia . 4 8 'I'auluki X . .e Rapakivigraniittieu rnirteraalikuosturnuksia . AIaaratt .N- Iristclaiki,jaa kii•t t t den . Trrh/e .A . Jlirrerrdogical corrrpoxitiorr of rojetkiii grariitea . Ueterrnirierl by the pointcoctrrtirrq method . Ivv'artsi- -tr l mnrt_ 2 6 .2 31 .U PIit eielrIait si- I'/I/rliardrrse 19 .s 16.x Ikidimaasalpit -- Potash /i/3a/ ii 15 .7 :36.s San - tcalie IIonr/dvrdr- 6 .3 liietutti Iirntitr 0 .7 10.s \kse„urit I cresxurir-a 1 .3 1 .6 .Aksessurit : 3lalniirnk . tilmeniittil, apaliitti, tlucriitti . zirknni ja oliviiiii Itiriliitksiii . Ircrssarri" : nn (ilriuvo1r) . nturtity, //Irnritr- . _imr,d . olir'inr (iii tirilitr) . I . Tiriliitti -Tirilifr- . linohieaari . Lippee AV -7)9) . 2 . I'irniraki . iin ii rapakiviertmiitti I''irrr-grrrirrrvl nilrrrkir iyrrnritr . Nala,ti . Taipiikimri (2()4 AV Pegntatiittijuonet : 2 --150 cm leveit.a . Kulku X3(1 - 40'h . NI(1 -30 W . ja N60 \V-suunnat tasaisesti edustettuna . Kaateet yleensii pystyt . Pegmatiittijuonia on rapakivialueella likimain yhta paljon kuin kaikkia muita juonia yhteensa (Huom . mitattujen juonien kokonaismaara rajoittuu alle neljiii nkynimeneerr karttalehden alueella) . K o ii t a k t i s u h . t e e t e r i ra.pakivimuunnosten kes- k e n . Kontaktit eri rapakiviniuunnosten valilla ovat enirnmakseen asteit- taisia. harvemrnin breksioivia, ja keskinaisten ikasuhteiden paatteleminen on vaikeata . Seuraavat seikat on kuitenkin svvtii tuoda esiin . Kotajiirven itarannalla . Halikonlahden pohjoispuolella olevalla niemella on tiriliittia seka punaista ja, tummaa viborgiittia samassa paljastumassa . V"iborgiitti on keskikarkean tiriliitin pallid . Kontakti tumman ja punaisen viborgiitin valilla on paljastuneena . V'arin vaihtuminen tapahtuu jyrkasti 1---2 cm :n matkalla . Lappeenrannan kaakkoispuolisessa maastossa on monin paikoin tavattu tiriliitin ja Lappeengraniitin v : HIM niin ikaan »kontakteja» . ts. kiven vari vaihtuu asteittain inuutanian kymmenen sentin, paikoin vain muutaman sentin matkalla tumman vihreasta punaruskeaksi . Kota,jarven luoteispuolisella alueella tapahtuu taysin asteittainen vai- hettuminen viborgiitista pyterliitin valityksella port vyriseksi rapakiveksi . Savitaipaleen kk :n suunnassa taas porfvyrisen vaihettuminen graniittipor- Nyriseksi nayttaa niinikain olevan taysin asteittainen prosessi ; kiven perus- massan raekoko pienentyy hiljalleen . 4 9 ILappenrannan-Kuivanketveleensaaren rapakivigraniittiporfvyri vaihet- tutr asteittain porfvyriseksi graniitiksi . tama taas satunnaisesti viborgiitiksi . Tvvsterniemen pohjoisreunalla on karkeaporfwvristii pvterliittista rapakiveii iaiskiiii rapalavigraniittiporfvtirissa . A`iilillii on parin sentin paksuinen vai- hettuniisvvohvke . eika ikiisuhteita voi varmasti paiitella . Samanlainen kon- takti tavataan Tvvsterniemen lounaisrannalla . Tvysterniemen pohjoisosassa olevan pieniporfvvrisen rapakivigraniitin ja r~pakivigraniittiporfyyrin vii linen suhde on hieman konrplisoidunrpi (kuva 13) . Uraniittiporfvvri vaihettuii harvahajarakeisen muunnoksen viili- tvksella hienorakeiseksi . Tamii taas on terivassa kontaktissa pieniporf;yv- risen rapakivigraniitin kanssa . Uraniittiporfyvrin vaihettuminen hienotasa- rakeiseksi tapahtuu paikoin nuurtaman sentin . paikoin puolenkin metrin matkalla . A"arsinainen kontaktivvolivke on 0 .5- 3 m lever. Tania on usein rapakivigr•aniittiporf;v-vrin puolella juovainen . rnika johtuu ilnreisesti inati- man liikknnrisesta kitevtvmisen aikana . Naurissaaren itiirennalla on porfvvrisessa rapakivessa loivia_ hieman lanteen kaatuvia 0.1-- l in paksuja juonia lrienorakeista rapakivigraniittia . rnika on petrografiselta asultaan sanranlaista kuin T,vvsternienren rapakivi- grarriittiporfvvrin tasarakeiset kontaktimuunnokset . Kyntosen saaren koilliskarjessa (4 kin Taipalsaaren kir-konkvliistii et( ,- laan) porfvyrisen rapakivigraniitin ja tunrman keskikarkean tasarakeisen rapakivigraniitin (tiriliitin) viilinen kontakti on hvvin paljastuneena . Por- fvvrinen rapakivigraniittr breksioi tasarakeista seka lisaksi esiintvy tasa- rakeisessa rapakivigraniitissa juonina . Haikkaanlahden Liukkolan nienrellii Summinginsaaren htoteispuolella sekii Kuivanketveleen saaressa . Heposaloii vastaisella rannalla . on porfvyrinen rapakivi juonina tasarakeisessa rapakivi- graniitissa. Naurissaaren lansiosassa on karkeaporfyvrisen rapakivigramrtin kontakti tiriliittiseen nntunnokseen terava . Itse kontaktin perusteella ei ika- suhteita pvstvta n iirittimaan . Kuitenkin se . etta sama porfyyrinen miunr- nos esiintyv ,juonina tiriliittisessii Lappeeu g-raniitissa . viittaa siihen . ettii porfvvrinen rapakivi on lueman uuorenrpaa kuin tiriliittinen . Kota,jarven ja Savitaipaleen kk :n viiinen porf;vvrinen graniitti vaihettuu paikoin asteittain tasarakeiseksi . Alnr . Taipalsaaren Kantturaniemessa tava- taan asteittainen vaihettuminen karkeaksi tasarakeiseksi rapakivigrarriitiksi . missy on harvakseltaan kuhnikkaita kalimaasiilpahajarakeita . 'I'ailralsaaren Liukkolassa Ilolalrden etelapuolella tunrm keskitasarakei- nen rapakivi nnnrttuu suppeilla aloilla asteittain porfyvriseksi . R.iutta- seliilta liinteen siirryttaessii kivilaji nruuttuu IIlukansaaressa . Keurusaaressa ja V'alkeasaaressa vaaleamnraksi ja punertavasavviseksi . Tiriliittisen ja vaalean inuunnoksen valistii kontaktia ei ole voitu lovtaa . Keurusaa.ressa punainen keskikarkea graniitti vailiettuu asteittain hienorakeiseksi punai- seksi . Lisaksi saaressa tavataan epanr iariiisen nruotoisina alueina hieno- 7 :t9ar- r It ;, Koski-tasarakeisen rapakiv n ja preruskallinn viilistii breksiaa . Vasenunalla tasarakeista rapakivea . Tan ii vaihettm 1' rfvvriseksi breksiavvuhvkkeen rajalla . Breksioivana tava- taan vain porfvvristii rapakivea . Liukkola, Taipalsaari . 1''iy . 16 . hrvecir( behceen ~ re(i yr lm'd rapaleiri acrd older brdrock . This mpaltiri rpwdts into the porphyritic ioocty (it the IOtargin o/ the breceia :onr . Ihrly flu porphyritic 2ararty oceans rr .s the brvceiatntl uudolto . Livkkola, Taipalsarrri . rakeista punaista rapakiveii . jota keskikarkea rapakivi breksioi . Ko. hieno- rakeisessa graniitissa on sainanlaista heikkoa juovikkuutta kuin Salastin- saarien rapakivessii . Taipalsaaren Salastinsaarilta I kni etelii/in, 5aisaaressa . tavataan luo- teisosassa keski-tasarakeista rapakivigraniittia ja kaakkoisosassa hienora- keista tasarakeista rapakivigraniittia . N'aiclen valilla on useita metreja paksu pyterliittinen kontaktivyohyke : 1- 3 em :n lapimittaiset kalimaasalpaovoi- (lit 2 -3 em :n valein. Keskikarkea rapakivi vaihettuu asteittain 1--2 inetrin matkalla 1)yterliitiksi Iiihest'vttaessa kontaktivyohyketta . Pyterliitin ja hie- norakeisen rapakivigraniitin v/linen kontakti on terava . Kontaktin viitteen mukaan keski-tasarakeinen rapakivi on nuorempaa kuin file norakeisen . Keski-tasarakeisessa rapakivessi samoin kuin viboro-iitissa . pyterliitissa ja porfvvrisessa rapakivessii tavataan hienorakeista graniittia juonina ja epamaa.raisina liiiskinii . Rapakiven kont:akti-ilnii6t peruskallion suh- t e e n . Taipalsaaren Liukkolassa (kuva 11) Hiienlaliden rannalta 200 rn pitkin kontaktia itaan on keskikarkean rapakivigraniitin ,ja peruskallion 5 1 valinen kontakti hyvin paljastuneena . Kontaktivyohykettai on nakvvisszi. useamman metrin paksuudelta . Kuvassa 1(i nahdaan vasemmalla tasarakei- nen homogeeninen rapakivigraniitti . oikealla breksiavyohyketta . Itse tasa- rakeisessa rapakivigraniitissa ei tavata ollenkaan breksiakappaleita, vaan breksioiva aines on rapakivigraniittiporfyyristi . joksi ilman rajaa tasarakei- nen rapakivi vaihettuu breksiavyohykkeen rajalla . Murskaleina tapaa alle puolen metrin lapirnittaisia seka kulmikkaita etta pyoristyneita, biotiitti- rneissi-- granodioriitti-- amfiboliitti- seka dioriittibreksiakappaleita . Taipalsaaren Vitsain kylassa (kuva 11) kansakoululta 300 in luoteeseen on hyvin paljastuneena tiriliitin ja gra,nodioriitin valinen kontakti . Rapakivi on kontaktin lahellai hieman hienompirakeisempaa kuin etaamm illa ; kontak- tissa se nnruttu l 2 cnr :n matkalla porfyyriseksi, paikoin miltei pegmatiit- tiseksi, lolloin porfyyrinen ty y ppi breksioi granodioriittia . lire ksiavyohyke on vain parinkymmenen sentin Ievyinen . Sivukivena on granodioriitti, breksiakappaleina seka granodioriitti ettd amfiboliitti . Paikoin tumma rapa- kivi on suorana.isessa kontaktissa granodioriitin kanssa . Talloin kontakti on teravzi . Suurissa puitteissa huornaa rapakiven raekoon hieman pienenevan useampien metrin matkalla lahestyttaessa kontaktia . Sama rapakiven muut- tuminen hienorakeisemmaksi on todettavissa Kuivanketveleen saaren luoteisosassa lahella kontaktia . Kuivanketveleen saaren lansirannalla on keski-tasarakeisen rapakiven huoinattu paikoin breksioivan granodioriittia (rantakalliot Teivosaarta vastapd< td) . Vartolassa Lemillii tunrmahko tasarakeinen rapakivi on Sainraan ran- nalla kontaktissa peruskallion kanssa .. Kapealla vyohykkeella peruskalliota vastaan on rapakivessi- 1--2 cm :n lapiniittaisia kalimaasalpahaiarakeita kiven nunrttuessa graniittiporfyyriseksi . Rapakivi painuu 70-SO asteen kaateena peruskallion alle . Peruskalliobreksiakappaleita tapaa keskikarkeassa tumnrassa rapakivi- graniitissa mm . Tarasalon etelapuolella Kyntosen saarella (seka granodio- riitti- etta biotiittigneissibreksiakappaleita), Merenlahden Koisonniemessa . Hakalissa Lauritsalassa (10-senttisista metrin lapirnittaisiin murskaleihin apliittigraniittia . grbnodioriittia . biotiittigncrssia ja porfyyri(yraniittia) ja Lappeen Partalassa (gneissibreksiakappaleita) . Koiineenselan ja Lavikanlahden pohjoispuolella on useissa paikoissa porfyyrisen rapakiven ja peruskallion muodostamaa kontaktibreksiaa (kuva 15) . Breksiakappaleet ovat enimmakseen biotiittigneissia ja amfiboliittia : paikoin mukana on kuitenkin granodioriittia . Pitkin kontaktilinjaa tapaa rapakivessa paikoin vain yksitvisid . harvakseltaan esiintyvia hreksiakappa- leita. paikoin taas tiheda breksiaa . Breksiakappaleiden koko vaihtelee muu- tamasta kvmmenesta sentista useaan metriin . Kontaktia lahestyttaessa rapakiven puolelta hajarakeiden koko paikoin pienenee ja syntyy tasarakei- 5 2 liuva IT . hapaki i rauiittipurfcvrnn ja porfv'vrrs( , n , ranudio- riitin v -alineu kuntakri . Kuivak_ ;vr •le. Taipale. ..ari . 1''iq . 17 . (,batiut low het,t',-ra is/Yal rl epo lr porphyry and port)h.yritic, gmixnliarite . Kmfo (dcOr . TatImIsUrri nen kontaktimnunnos . paikoin taas aivan kontaktipintaan anti on porf~ - vri- rnen rapakivi v allalla . Porfvvrisessa rapakivessa- on tavattu peruskalliobreksiakappaleita mm . Lemin Vainikkalassa Kangasmiien pohjoispuolella (liuskesulkeunria) . Tai- palsaaren \Iielakansaaresta 400 in itaan . Tetrihrodolla . (,neissibreksiakappa- leita) . Turasalonsaaren koilliskontaktissa (kuva 1_') (,ranodioriittibreksiaa) ja Kuivanketveleen saaren lounaisreunalla tasarakeisen keskikarkean ralra- kiven ja peruskallion o -ranodioriitin valisessa porfvvrisessfi rapakivisanmassa (granodioriittihrelcsiakappaleita seka paikoin hreksi~!a) . Peraskallioalueella olevat leikkaavat ja breksioivat port.v yriset ra.pakivijiionet mvos osoittavat selvaii diskordanssia. Graniittiporfvvrin kontakteistaa peruskallioon maiden '1'vvsternienu'n- 6rEivanketveleen vvtihvkkeellei on svvt :i esittaa seuraavaa . Peruskallio- murskaleirra on enirnmakseen eranodioriittia (paikoin biotiitti(neissiii) . \lurskaleet ovat satunnaisia la vain nnurtaman kvnnnenen sentin suuruisia . Tvvsterniemen pohjoisosassa paikoin kuitenkin useamman inetrin hipimit- taisia . (h•toklaasiporfvvrinen ,ranodioriitti on kontaktissa rapakivi,raniitti- porf,vvrin kanssa Kuivanketveleen S-osassa (lantinen koutakti) . Uranodio- riitti on tav-sin III ruttannatonta teriiviian kontaktiviivaan asti : .Lraniitti- 5 3 porfvvrin puolella taas on 1-2 in leveii hienorakeinen kontaktisauina . miss - on paikoin harp-assa kalirnaasalpa- ja kvartsihajarakeita (kuva 17), paikoin taas kontaktimuunnos on tavsin ilman hajarakeita . Kuivanketveleen saaren kaakkoisreiiiialla on mvbs paikoin paljastuneena rapakivigraniittiporf~-vrin ja granodioriitin viilinen kontakti . (Urannttiporfvvrin hienorakeinen cin :n kaliniaasalpiihajarakeita . harvakseltaan) kontaktimuunnos esiintvv brek- sioivana. Samaa kivila,jia tapaa lisiiksi alueelta granodioriittia leikkaaviua juonina (levees 15 cm---'? m) . Tvvsterniemen kaakkoisosassa (kuva 1 :3) tulee nakvviin rapakiven kontaktimuunnos granodioriittlin maiden. Rauta- tietunnelin eteliipiia (hav . piste 28 13), missy juovikas punainen tasaiakeinen rapakivigraniitin (juoksurakenteinen N 15E . kaadc pvstv-) kontaktimuun- nos sis 5iltaii siellii t ialIS kulmikkaita ( ,ranodioriittibreksiakappaleita (kuva IS) . '1'unnelin pohjoisosassa V'oisalmen rannalla kontakti granodioriittiin on ira.k. vissa . Se on terava . .la suunta on N30 - 4o\V', kaade 40 ---60 E : rapakrvr painuu granodioriitin alle . Itse rataleikkauksessa voi seurata hienorakeisen kontaktinniunnoksen astettaista vaihettumista rapakivigraniittiporfvvri- seksi . Kokonaisr.,idessaan on itiiisessa kontaktissa granodioriittia vastaan rapakivigraniittiporf:vvrissii n . 5o-1UO m:n levevdelta »jahmettvmiskon- taktirnuunnos,> . 1iuVa 18. 1 apaki i raniittiporl~ ~-rin hienorakeinerr, juovainen reuna- nuuinn,,> . I :rtrnodioriittibreksiakappale . I .appeonri nta . Fig . IS . F-irur-grained, handed. marginal modifiet>oe of rapaIat - i (lraeitt porphyry . 1)ark Se-I isio>t is granodio•ite . Lappeenraeta . 54 Rapakiven ja peruskallion vAisiii kontaktipintoja koskevat havairnrot ovat seuraavat : Savitaipaleen Lvvtikka1 issii on (kuva 15) porfv risen rapa- kiven ja peruskallion viiliseii kontaktipinnan kaade 75 - polijoiseen' . ja rapa- kivi painuu peruskallion alle . Taipalsaaren V'itsain kYlrssii (kuva I1) tasa- rakeinen turn ma rapakivigraniitti painuu ,gfranodioriitin wile (kaade 8o'NE) ja. Lappeenrannan Tvvsterniemessii rapakivi raniittiporfvvrin reunamuun- nos niia ikitiin granodioriitin alle (kaade 4i) (io- E) . A-iirtol rssk tumrnan tasarakeiseii rapakiven graniittiporf;vvrimiiinen reunamuunnos navttiiii Sai- maan rannalla painuvan peruskallion alle (kaade 70---80") . Flliimainitut kontaktihavainnot ovat aim ita, . missy suoranaisesti on voitu mitata kontak.- tipinnan kaade . Kaikki viittaavat siihen . etta rapakivi painun peruskallion alle verrattain jvrkasti . Johtopiiatokset kontakti-ilnrioistii . Rapakiven kon- taktisuhtcet peruskallion kanssa osoittavat rapakiven varmasti vuorem- maksi kuin peruskallion gneissit ja granodioriitit . Eri rapakivimuunnosten keskinaiset suhteet viittaavat miltei samaan ikaan . Kuitenkin paikallisia ikavailrteluja on olemessa . A'iborgiitti . pvsterliitti ja porfvvrinen rapakivi karttalehden lounaisosassa ovat ilmeisesti kaikki samanik iisia . Lappeen a,raniit:ti tiriliittisine muunnoksineen on todennakoisesti vanhempaa kuin vllamainitut karttalelrden S\\'-osassa vallitsevat rapakivet . iiikali rapakiven ja peruskallion viililla olevassa kontaktivvohvkkeessii (Lappeenranta-Kuiva- ketvele-Turasalo) olevat porfvvriset rapakivet :ja rapakivigrannttiporfvvrit ovat edellisiin verrattavia, on tiriliitti selviisti vanhempaa kuin viborgiitti . pvterliitti is porfvvrinen rapakivi . KavtettavissI olevat kontaktihavainnot tiriliitin ja Salastinsaarissa esiintvvan hienorakeisen, useimmiten harrnaan rapakiven valillii viittaavat tiriliitin nuorenrpaan ikai n . TNvsterniemen-Kuivanketveleen vvohvkkeella voidaan paikallisesti hah- motella kites tymis-, mahdollisesti moos intruusiojarjestvsta seuraavasti . V'anhin lienee karkeaporfvvrinen rapakivi (?), sitten pieniporfvvrinen rapa- kivi la nuorin rapakivigraniittiporfvyri . Samanaikaisesti viimeksirnainitun kanssa lienevit kite\tvneet asteittain vaihettumalla hittvvii porf .vvrinen rapakivi . paksut tasa-hienorakeiset kontaktimuunnokset sekii, milloin sivu- kivi on antanut mvoten. granodioriittialueella lukuisat rapakivigraniitti- porf;vvri- sekii porfvvriset rapakivijuonet . Merkillepantavaa on . ettii tasa- rakeisia rapakivi,juonia tapaa peruskallioalueella vain poikkeuksellisesti . rarriittiporfvvriset ja porfvvrigraniittiset overt vallitsevia . Ti iii in rinna tet- tava seikka on kontakteissa perttskalliota vastaan . \ieens i hreksioivassa kontaktissa tasarakeinen muuttuu porfvvriseksi . Tapauksissa, nnssii sivrr- kivi ei ole murtunut, tavataan taas useimmiten hienonrpirakeinen jiihnretty- miskontaktimuunnos . Ilmio liittvv mahdollisesti kaasun purkaukseen kite v- tv astii rnagrnasta . kun sivukivi on antanut peraan ja pT-olosuhteet ovat talloin lokaalisesti nntuttuneet . JJ IMAKSISET MOLT A in f i b o I i i t t i j u o n e t . Karttaleh(bn alueelta on tavattu useita sekii svvakiviii ettii sit prakrustisia trivia leikkaavia tai supral:rustisissa kivissii kerrosjuonina olevia amfiboliittijuonia . amfiboliitin rackoko vaih- telee U.1-- 1 mm . 1lineraalil.oostunnts : sarviviilke (joskits repaleinen kum- minetoniitti) . plagioklaasi (_1n .38 ) . hiotiittiS kvartsi . joskus aksessorisena apatiitti . lieeliu~ (1))5i) . s . 13 . t?rnlukko 3 . anal . 7) on esittanvt keniiallisen analvvsin Ihalaisten kalkkikiveii leikkaavasta anrfiholiittijuonesta . H v p e r i i t t i j it o ii e t )Kujanpiia . 1959) . Ahol:kaanr alueeila Taina saaressa tavataaii emiiksisiii vihreiinharsnaita (rau •koko r t „ 1 , mm) hieno- rakeisia .juonir nultei jokamsessa nornttipaljastannassa ja snuressa osassa kvartsidioriittipaljastntnia . Juonien levees vaihtelee muutamasta sentistii useampaan metriin . .1 tionet seuraavat melko tarkasti not iitin rakosvstee- mejii : N7SE . N4.-)\N' ja \S (pvstvt kaateet) . Juonet ovat suoraviivaisia . eika niistii lahde apof;vvsejii sivukiveenk kontakti sivukiveen on terava . Juonet Ieikkaavat kaikkia nruita Ahokkalasn alueen svviikivia ialitsi graniit- tipeg;matiitteja . A1Ikroskooppisesti kiwi on Casein porfvvrista: hajarakeina plagiok1aasi (An;;;) . rombinen perol:seeni sekii biotiitti, perusnrassassa pla- gioklaasia, pvrokseenia (joskus suureksi osaksi sarvivalkkeen svrjavttaniaa) . biotilttia ja malmirakeita seka aksessorisina sarvivalke, kvartsi ja apatiitti . Perusnaassan rakenne on subofiittinen, paikoin selvasti ofiittinen . Joissakin tapauksissa perusmassan plagioklaasiliistakkeet ovat asettuneet vhdensnun- taisiksi (kuva 19) . l\uva 19 . livperiittiii . :Ahukkala, 'haipahaari . '(hulit - ' i x . J'ai . 19 . 1i!i) 1lt, . Ahohlni6i . Taipnlsnnii . .Aicol., rro"scd, s .i ,r . .) b 'I'auliikko> XI . Hvperiitiu mineraalikcx)stunu,s . lhukkala . 1'aipalsaari . ( .1 . Kujanpe 1959) . 7'ablc _Vl . 51 m'raloyieal composition of hyperite . All,okIalo . Toipalso,xri (J . Kujao- pii(*i . 1959) . .O 1 I'Iaaiol:Iaasi - I"el(1 o(III .A11 51 ; 8 45 .9 Pvrohseeni -- 13yroxeru- 34.0 tiiotiitti-- liwE c 1(1 .3 >lahni- (It, 7.1 Iivartsi- (frn,rt I) . :1 sarciralke--apatiitti -- Ilood)1oldc- „tnr9t 2 .2 - I'aulukkn XI1 . Remiallinen ,u,alvvsi Taipalsaalen Rehulan kvliissei iunriittia leikkaa- kaavasta hvperiitistii (Kujanpii i, 19 )9, anal . J . KIiunen) . Table X11 . C1, to,,'ol to i pos tiol, of thec liyperitc ir, . 1leleula . 1'oipa.lsaari . si0 43 .40 Wt . ° '1'1() , ...... 2.,-) 9 .11,0 3 ...... 17.12 Fe .,U3 3.29 1'11) ...... 1I . .-,o M110 ...... (1.12 A1 -U ...... G.18 1'4(1 7 .27 Na,(I '-3.01 Ii :,O 119 12(1 1.73 l 3.so 1(1(1.4 1 Esiintvmistavaltaan . rakenteltaan ja mineralogiselta (taulukko XI) sekil kemialliselta koostunntkseltaan (taulukko \II) kivilaji voidaan nimittaa biotiittiiivperiitiksi . Hajarael.)lagioklaasi on vvohvkkeellista . Rombinen pvrokseeni (_r I 56 ) oil selviisti pleokroista (\ -- vaaleanpunerta:va. )' -- vi4riton ja Z vaalcanvihrea) . Se esiintvv lvltvinii prismoina . Kemiallisen anal "iii inukaan .Ahokkalan h,vperiittijuonet ovat gabrokoostumuksellisia ja hieman emiiksisempia kuin alueen noriitit . Osa Ahokkalan alueella tavattavista emaksisista juonista on luonteeltaa .n plagioklaasiporfvvriittisiii, osa diabaasimaisia, osa vielapa metabasalttisia. 1) i a b a a s i j u o n e t . A'arsinaisia diabaasijuonia on alueelta tavattu vain inuutamia . Ihalaisten kalkkikiveii leikkaa amfiboliittijuonien lisaksi diabaasi . Kivea luonnehtivat 1 2 mm pitkat plagioklaasisalot (An 70 ), vaaleanvihrea pienirakeinen (0 .2 mm) sarvivalke, repaleinen, sarvivalke- rakeita suurempuia rakeina esiintvva rombinen pyrokseeni (2 V, --- 52 ° ) . vaalea biotiitti ja malrnirakeet . Rakenne on subofiittinen. -) I Savitaipaleen Lvvtikkalassa (koordinaatit : p = 86,95, i _ 40 .33) bio- tiittigneissivaltaisessa paljastumassa, jossa on dioriittisia osia . muutaxna 10---30 em leveii hienorakeinen diabaasijuoni leikkaa migmatiittia . .luotiien suunta on N20\V. Kiveii luonnehtivat 0 .2-1 mui pitkat plagioklaasisalot (An 1; :,,). 0 .1-0.2 mm lapimittaisina repaleisina kiteina esiintvvii sarvi- v alke . hiotiitti ja oksidinen malmi (kuva _)o) . _Uun pitaen kiwi lienee ollut pvrokseenirikasta . Nvt pvrokseenista ovat merkkeina enaa vain pvrokseenin loh.korakojen mukaiset magnetiittisuotaunlat (kuva 21.). Magnetiittipisa- roiden muodostamat suotaumasarjat latkuvvat usein suuntaan samuutta- matta eriasentoisten sarvivalkerakeiden lapi (alkuaan ofiittinen rakenne) . yavitaipaleen Hvrkkiilan ja Vuorijiirven valilhi (p = 90 .77. i = 4n .(s5) alueella . missy dioriitti ja porfvvrigranodioriitti vuorottelevat . tavataan noire loo m2:n laajuinen paljastuma . mika on kokonaan hienorakeista diabaasia . Kontaktit vmpiiroiviin kivilajeihin eiviit ole paljastuneet . Kiveii, Iuonnehtivat ?~ mtn :n Iapimittaiset plagioldrasisalot . repaleinen . likaisen- vihreii anifiboli . mikii on hienojakoisen malinipigmentin samentamaa . Rio- riitti ja nuilmirakeet sekii muutaman millin valimatkoirn 0.2--1 mm liipimit- taiset pvoreat kalsiitti-kloriitti (?)-kvartsimantelit (kuva 22) . Kiven rakenne on muuten sainanlainen kuin villa kuvatuissa 1uonissa Lvvtikkiil issa . p l y i o k I a a s i p o r f v v r i i t t i . Lemin Hvvaril(:issa leikkaa Kota- liirven polijoispuolella (p =- 76 .88 . i 48 .Ua) porfv~-ristii granodioriittia 5---lo cm :n Ievvinen plagioklaasiporfvvriittijuoni . Kivilajia luonnelitii hvvin hienorakeinen perusmassa (0 .05 0.1 nun) . jossa on paikoin vallalla plagio- klaasi, hiotiitti . repaleinen 0.2--0.5 iii liipimittaisina rakeinaa esiintvva poikiliittinen . osittain serpentiittivtvnvt rombinen pvrokseeni . kummin ;rto- uiitti ja vahiiinen ulaarii kalimaasalpaa . paikoin taws vallalla (samankin ohuthieen puitteissa) osueita . missii repaleinen poikiliittinen kummingyto- uiitti ja plagioklaasi ovat piiami,neraaleina . Atahnipigmentin ui 393 1 6 t Kuva 20 . Diabaasia . Lyytikkala,. Savitaipale . llman analysaattoria, 25 x . Fig. 20 . Diabase . Lyytikkalk, Sr ,t ,, ale . 25 x . F uva 21 . Di;~l _ iaYlL rnetiittisuotaunt, sarvivaIkke ;d . Suotaumien snunl riippumaton vksitvisen sarvivalkerakeen sunntauksesta . Ilmeisesti snotaumat ovat alun perin syntyneet pyrokseenin lohkorakoihin pyrokseenin muttttuessa amfiboliksi . Ilman analysaattoria, 125 x . Fig . 21 . Diabase . The orientation of the magnetite exsolutions is independent of the orientation of the amphibole yrains . Evidently the exsolution took place alonrt the cleavage cracks of pyroacnl . which later altered into amphibole . 125 x. 5 9 Kuva 22. Mantelikivi-diabn tsi. Vuoriiarvestd etelaan, Savitaipale . l\ ikolit --,18 x. l Lnygdaloidal diabase. I wori d. ci, S'avitoiale . _A _cols crossed, 18 x . kvartsi ja nialmirakeet. Hajarakeina tavataan 1- 4 mm:n lapinnttaisia poikiliittisesti kvartsin kanssa vhteenkasvaneita plagioklaasirakeita (An 75) . Rakenne on kokonaan granoblastinen . Raekoko 0,2 mm . La- rn p r o f v v r i . Lauritsalassa Pienen Lamposaareu etelareunalla leikkaa gneissia tiivis afaniittinen musta juonikivi, jossa on verrattain voi- niakasta ruosteralrautumista . Liven paamineraalit overt runsausjarjestyk- sessa hienorakeinen (0.1 mm) biotiitti. andesiini. joka esiintvv sekd perus- massassa ettii muodostaa 0.2--0 .3 mm :n pituisia liistakkeita, malmirakeita . joiden kanssa titaniitti on usein vhteenkasvaneena . seka kvartsi. KIVILA Iiivilajien viiliset kontaktisuhteet osoittavat . ettii suprakrustiset kivet overt karttalehden alueen kivistii vanhimpia . Naiden kerrostumietr pohjaa ei (,Ie tavattu uvt trttkitulla alueella . Valtaosa suprakrustisista kivistii on tulkittu rrornraalisedimenteiksi, jotka ovat nvt metomorfoituneet suoni- iuleissimdisiksi kiillegneisseiksi . anifiboli- ja pyrokseenigneisseksi sekii amfi- Iuoliiteiksi . Paikoin kalkkipitoisuus sedimentissa on ollut min korkea . etta suuressakin maiirin on nietarnorfoosin kuluessa svntvnvt puhdasta . kiteistii kalkkikiveii. 1=lliimainittujen eri sedimenttisyntvisten kivilajien stratigra- fiaa ei ole voitu selvittad karttalehden alueella metamorfoosin lravitettvii sunren ()sail priniiiarirakenteita . tiO Vain pieni osa suprakrustisista kivista on pvstvtty osoittamaan alku- peraltaan vulkaanisiksi . Vulkaaninen alku .perai tulee parhaiten niikyviin rapakivialueen peruskalliosulkeumissa olevissa metabasalteissa . joissa tava- taan seka porfvvrisii etta mantelikivimaisia muunnoksia . Lappeen Ruto- lassa Ruoholammen vmpariston kvartsimaasalpaliuske on tulkittu osittain veden lajittelemaksi pvroklastiseksi sedinientiksi . K\artsi-rnaasalp iliuskeen v aihettuminen biotiittigneissiksi on ilmeisesti asteittainen . Nuorempia kuin kaikki alueelta tavattavat suprakrustiset kivet ovat niitii, lavistavat plutoniset trivet : gabrot . dioriitit . granodioriltit . ()graniitit, pegmatiitit ja nuorimpana anorogeeniset rapakivet . Uabrojen ja dioriittieti kesken tavataan vleisesti asteittaista vaihettumista . Eri gnanodioriittinnnnr- nosten valilla asteittainen vaihettuminen on moos vleistii . Tunnetaan niviis tapauksia. missii porfv vylinen granodioriitti leikkaa tasarakeista . Granodio- riittien suhde dioriitteihin kav paikoin moos asteittaisen vailiettunrisen kautta. vleisempiiii on kuitenkin se . etta (yranodioriitti leikkaa dioriitteja ja ,ahroja . P armalassa olevat keskikarkeat araniitit liittvviit porfvvriseen ggranodioriittiin nun ikiiiin asteittaisen vaihettunusen kautta . Samanlaine]) on muutamien graniittipegrnatiittien suhde porf;vvriseen granodioriittiI'll mm . Haikolassa . Karttalehden pohjoisosrssaa tavattavat graniitit ovat vuo- rostaan selviisti nuorempi kuin alueen granodioriitit . eika niiiden viilillii ole tavattu asteittaisia vaihettumismuunnoksia . A.lueen rapakivet ovat vllakuvattul'a selviisti nuorempia . Eri rapakivi- muunnoksien keskini isiii ika.suhteita ei ole vksikdsitteisesti selvitetty . A -ihor- iriitti . pvterliitti ja porfvvrinen rapakivi ovat ilmeisesti kitevtvneet sxman- aikaisesti . Rapakivialueen kontaktivvohvkkeel la peruskalliota vastaan Lap peenrannan ja Taipalsaaren v alillii tavataan moirin paikoin selviistikin tiriliittiii nuorempana intruusiona porf :vvrista rapakiveti ja rapakivigraniitti- porfvvria . Keskikarkea tasarakeinen rapakivi (casein tiriliittinen) oil ta,as ilmeisesti nuorempaa, kuin Salast insaarilla tavattava hienorakeinen . useiu harrnaa rapakivi . alueen juonikivistii osa ilmeisesti kuuluu vhteen emaksisteu plutonieteit kivien kanssa ( .Ahokkalan by periiti noriitissa) . osan ika on epiiselva . TEKTONIIKK_A Liuskeisuus kulkee alneella vleensii luoteesta kaakkoon . nmtta kii cat v v karttaleliden koillis- . I'hrtonisethr tonisetja itaosissa koillis-lounaissuuntaiseksi kiVi- nrassiivit aiheuttavat paikallisia poikkeamia liuskeisuuden vleissuunnasta . Liuskeisuus on vleensa vhdensuuntainen suprakrustisten kivien jnovikkiul- derr kanssa . Tama on osittain ilmeisesti reliktikerroksellisuutta . paikoin kvsvmvksessii Hence metamorfinen differentioitununen . Rapakivialueen kou- taktin liihettvvilla suprakrustisten kivien liuskeisuuden kaade on vleensii (i 1 N 10-- liu -a ?3 . Rakoilusuuuuat pintatarl.alla stero_rafisella projektiolla (vlapallo) . a . rapakivien rakoilnsnnnnat (4311 havaintoa) : h . pernskallioalueen rakoilusuunnat (395 havaintoa) . /'(T. 0 ;3 . Ntrreoyraphic proi!'Ptiorrs of t1w joints : a . rnpaki('i (7rarziteS : 1i . oldrr basPI((10t rocks . jyrkasti koilliseen . Liuskeisuuspinta on likimain vhdensuuntainen rapakiven ja peruskallion kontaktipinnan kanssa . Sainaan suuntaan vhtvv viela Salas- tinsaaren hienorakeisen rapakiven haaniunlainen juovikkuus . Kauempana rapakivialueen kontaktista liuskeisuuden kaade on jyrkasti lounaaseen (vyohvkkeellii Joutseno-Kattelusaari-l akkala-Halila-Sokeinkyla-Pettila) . yi neraalien pituussuunnista mitattu vii vans yhtvv pienoispoinlujen akse- lien suuntaan . Niiden kaade on vleensa kaakkoon tai etela.an . Kaateiden suuruus on vleensa 4U 70° . Karttalehden peruskallioalueelle ovat vleisia pienikaavaiset 1)orrasteiset siirrokset . (isa kivila,jiejt kontakteista niinikaan ilnleisesti edustaa siirros- kontakteja (mm . Lemin Hvvmtlissa plagioklaasiporfyriitin ja porfyyrisen granodioriitin viililla . ks. s . 10) . Suurikaavaisia siirroksia ei alueelta ole tavattu . Karttakuvassa luoteis-kaakkoissuunta tulee voimakkaana esiin saarien pituussuuntana, rantojen suuntana ja Saintaan svvyvskartoissa svvanteiden pituussuuntana. Seka rapakivi- etta peruskallioalueilta rakoilu- suuntamittauksiin perustuvat rakoilud agrammit (kuva 23) osoittavat voi- makasta maksimia suuntiin N30\ ja NO W . Ilakoiludiagranzmeja tarkas- teltaessa pistiiii silmaiin, ettii molennmat diagraminit ovat miltei identtisia . Rapakivialueella tavattavia rakoilusuuntia ei voida tulkita Lappeenrannan karttalehden alueella magmatektonisiksi raoiksi . Rakoilusuunnat N60E ja N30E ovat niin ikaan hyvin vleisiii seka rapakivi- ettd peruskallioalueella . Topografikartassa edellinen naista tulee selviisti nakvviin pitkina kapeina murroslinjoina, jalkimmainen taas on vaikeammin nahtavand . 62 MALMI AIHEET J A K1VITEOLLIS UI)EN U AAK A-AINEET Lappeenrannan Ihalaisissa (Eskola, 1919 : Metzger . 1954 : Keeling 1959, A berg, 1960) harjoittaa Paraisten Kalkkivuori Ov suurimittakaavaista kalk- kikiven louhintaa ja kalkkiteollisuutta (vuoden 1962 louhintaa 665 000 t) . Muilla alueella olevilla kivilouhoksilla ei ole suurta taloudellista nrerkitvsta . Paraisten Kalkkivuori Ov on kvlla aika ajoin louhinut Rutolasta biotiitti- gneissia ja Taipalsaaren Laitsaarelta gabroa vuorivillatehtaalleen . Rakennuskiviksi on rapakiveii louhittu useissa paikoissa . Louhinta on kuitenkin ollut It vvin viihaista . Ehkii eniten kivea on otettu Lappeenrannan kaupungin kivilouhoksesta Tyysternienlestii, mista. on louhittu rapakivi- grraniittiporfvvria . Alueelta on tavattu useita uialmiaiheita . inutta mikiidin ei ole anta- nut aihetta kaivostoimint .aan. Taipalsaaren Ahokkalassa tavataan noriitissa pieni nikkelimalmi . mitt treologisen koinissionin (geologinen tutkimuslaitos) toimesta on tutkittu 1915 . Palran liittvi alueen magneettinen hakumittaus J . N. 5oikeroii ,johdolla . 1930-luvun keskivaiheilla Vuoksenniska ON porasi malmin valittdmiiiin laheisvvteen kolme porareikaa . ja neljiinnen 300 m pohjoiseen . Vuonna 1956 Outokumpu Ov aloitti kiisuesiintvm in ynrpariston detaljikartoituksen ja inalmin tutkirnisen . Maiden tutkimusten vhtevdessa Kujanpaii on v . 1959 esittanvt malmin tarkan kuvauksen . iivsvmvksessa on noriitissa sijaitseva 7 m pitkii . 5 m levea ja n . 20 cm paksu, loivasti ita-koilliseen kallistuva malnrilaatta . Laatan hiheisvvdessa on 3---15 em :n liipirnittaisia rikkikiisuvaltaisia (kuparikiisupitoisia) kokoumia . Kontakti malniin ja noriitin valillii on jvrkka . Malmi on tvvpillineii varhaismagmaat- tinen kiisumalini . Siinii on kuitenkin pneumotektisia piirteita (sinkkival- ke.ttii, arseenikiisua, 1o11ingiittia) . 1lagneettikiisu on paamalinimineraali . Pentlandiitti on nikkelin kantajana . Lisaksi tavataan kuparikiisua, rikki- kiisua, magnetiittia, ilmeniittiii sekii vllamainittuja pneumotektisiin piirtei- siin viittaavia miner aaleja . Magnettikiisussa tavataan suotautuneina sekii tavallista pentlandiittia . ettii kobolttipentlarrdiittia. Malmilaatan nikkeli- pitoisuus on 0,9-1,6 °0 . Kiisupiroitteisessa sivukivessii nikkelipitoisuus on 0,3 °a . Malmin Cu-pitoismis on 0,1 o, :! 0,0. Lenin H,yvrriliissii rapakivialueella olevassa peruskalliosutkeumassa on vanlia toinrintansa lopettanut Hopeavuoren lvijvlouhos . Malmi sijaitsee piroitteeria . pesakkeina ja juonina liappamassa biotiittigneississa . Malrni- nrineraaleina ovat magneet_,tikiisu . rik.kikiisu, kuparikiisu . sinkkiviilke ja Ivijvhohde . Taipalsaaren Telkkiiliissii on suonigneissivvohvkkeella olevassa pienessii gabrointruusiossa kiisupirot.etta (n . 1 °o Ni ja hiukan Cu) . Esiinty- maa on tutkinut Outokumpu Ov v uonna 1961 . Taipalsaaren Pienessii Jankii- salossa tavataan amfiboliitissa heikkoa malmiutumista. Malmimineraaleina esiintvviit sinkkivilke, kuparikiisu, rikkikiisu. arseenikiisu ja 1ollingiitti . 6 3 Viola tavataan pieni malmiaihe karttalehden pohjoisreunalla pienella Dluna- luodolla Ponnialan kvlan koillispuolella . Luoto kasittaa karkeata kvartsiutu- malla svntvnvttii tremoliittikvartsiittia . Trenioliitti esiintvv kivessa pienina kasauniina . Luodon polijoisosassa on kiisuuntunut N3OE-suuntainen vvii- htike . jonka levees on 3-4 m . Siinii on joitakin kapeita kompakte,ja mag- neettikiisuj uonia . Summary: EXPLANATION TO THE. MAP OF ROCKS INTRODUCTION The map sheet of Lappeenranta . No. 3134 . covers an area of about 1200 s q . km in southeastern Finland to the north of the town of Lappeen- ranta . The geology of the S and S W parts of the area (rapakivi granites) has often aroused the interest of petrologists (Sederholm . 1893 ; Berghell . 1899 : \Vahl . 1925 : and Hackman . 1934) . Most of the area of map sheet 3134 is included in the old general geological map No . D3. Savonlinna (Hackman and Berghell. 1931) . drawn on the scale I : 400 000 . In addition, some short mineralogical and petrological descriptions of the rocks occurring in the area have been published . The new geological mapping project was begun in 1954 and finished in 1963 . On the whole . the density of observation points suffices . The possible scarcity of exposures created by glacial deposits is amply compensated by the aerogeophvsical maps . The bedrock of the are, :. (see Fi(y . 1) belongs completely to Precambrian complexes and can be divided into two separate parts. In the S and SM, parts of the area anorogenic rapakivi granites prevail . the other part of the map sheet being covered by typical Svecofennian supracrustal argillaceous mica gneisses . amphibolites and plutonic rocks . Eruptive rocks have been met with only in very small areas . SUP1 tCi{CSTaL 1U)CKs 11 e t a b a s a I t s . West of Lappeenranta, metabasalts have been observed to occur at 1futola and Hvvarilii . Both. occurrences are situated in large fragments of Svecofennian rocks in the rapakivi granite area . The predominant variety of metabasalt is plagioclase porphyrite . It grades in certain limited areas over to an arnvgdaloidal rock . A m phiboIites, di op side amphibolitesa amphibole a n d p v r o x e n e g n e i s s e s . amphibolites, amphibole gneisses and diopside gneisses occur in the area investigated as many limited masses . 6 5 TO amphibolites are usually massive and occasionally weakly handed owing to the presence of intercalated hornblende gneiss and diopside anrphiholite beds. The annphibolites . amphibole gneisses and pyroxene gneisses are further observed as numerous intercalations in the mica sgnciss complex . The hornblende gneiss . cunnnringtonite gneiss and diopside gneiss occur- ring in the area have been interpreted as of sedimentary origin and represen- ting the more calcareous parts of the gneiss complex . For the most part . the amphibolites have been interpreted similar,% whereas some of the most homogenleous amphibolites are regarded as metamorphosed fine-grained ga.bbros . Table I gives the mineralogical composition of' the hornhlende gncisses . amphibolites and diopside anrphibolites in the Lappeenranta reap sheet . le a r n s a n d l i m e s t o n e s. The limestone deposit of Ihalainen . Lappeenranta . consists mainly of coarse crystalline, high quality calcite . Smaller zones of d,rlomitic limestone also occur . Quartz feldspar gneisses are present as intercalations . In addition . there is a :in in broad zone rich in wollastouite. The limestone of Ihalainen is quarried on a large scale . In the area of the reap sheet of Lappeenranta no other pure limestones are found . Impure limestone . lumever. occurs as narrow beds in connection with diopside gneisses (Fig . _°) and sham rocks . the latter being found in association with amphibolites . 11 i c a g n e i s s e s . In the map sheet of Lappeenranta the mica gncisses cover the greatest area of the bedrock after the rapaldvi granite . The mica gneisses are almost invariably veined and their primary structures have been all but completely obliterated by the metamorphism . The handing may be due to the original bedding . I u some places . however. it has definitely been caused by rnetainorphic differentiation . In many places there is curly folding in the rock . Broken basic hands (Fig . 3) and brecciated gabbro and diorite bodies (Fig . 4) are frequently met with in the mica gneiss which had behaved plastically during nretamirlrhism . The light veins in the mica gneiss are mainly a quartz-feldspar (largely plagioclase) mixture . obliviously repsenting a venitie material . In places . howwever . granodioritic veins are prominent . especially in the contact zones towards granrodiorite bodies . In some cases the composition of the reins is -ranitic . The texture of the mica gneiss is usually grauohlastie . but in the varieties richer in mica it is lepidoblastiu . The grain size varies according to the degree of nugniatization and metamorphism . In the most weakly migmati- za.ted rocks the grain size is usually less than one nim . while in the veined gneisses it is usually from one to two ,,,it . The mineralogical composition (Table 11) includes plagioclase . quartz. lriotite. potash feldspar . garnet and in some places eordierite (Fig . 5) . sporadically also cummingtonite and silli- 931 (i h nianite occur (Fig . (S ) . accessory minerals being zircon, me grains and rntile . ( ;a onet and cordierite are the most e nnnon porphyroblasts in mica gneiss . Quartz-feldspar gneisses and quartz-feldspar s c h i s t s . Quartz-feldspar gneisses occur mainly as intercalations in the hiotite gneiss and in the limestone of Ilialainen . The quartz-feldspar gneisses are acid rocks . which are poor in inafic minerals . 'Their texture is granoblas- tic . f sually the stratification is weakly observable . altiiougli in sonic places the rock is moderately massive . The grain size is usually less than one rim . The major constituents of quartz-feldspar gneisses are plagioclase (oligoelase- I'LL-1,0\1C RO('KS OROCENIC PL('TOIVIi'' ROCKS I-I o r n b 1 e n d i t e s . Only limited and small bodies of hornblendite occur in association wwith the gabbro and diorite bodies . The rock is usually nrediunr or fine-grained. The hornblendit.e bodies are so small that do not appear in the geological map drawn on the scale I : 100 (11)0 . U a 1) lr r o s a n d d i o r i t e s . On the geological Inap both of these rocks are shown in the same colour . .lurong the gabbros the hornblende variety predominates . -Koritie gal,tbros occur in the central part of the map sheet . Characteristic of the gabbrus acrd diorites of the Lappeenranta map sheet is their hypabyssal nature . In very many istances the galWros and diorites are penetrated by different granodiorite varieties (Fig . 0) . In Table Ill the mineralogical compositions of the gabbros and diorites are giycn . given . In Table I V two chemical analyses of noritie gabbro are shown . 67 Quartz diorites and granodiorites are shown on the map in the same color . In the central part on the map sheet, however . it has been possible to differentiate between then,, and there the quartz diorite is also marked in its own color . There are three main varieties of granodioritc . a porphyritic gtranodiorite with insets of p lagioclase . an even-grained grana- diorite, and another porphyritic variety with insets of potash feldspar (Fig . 1u) . In addition . all the intermediate varieties between those mentioned are to be found . The porphyritie variety Mtlr insets of plagioclase seems to he the first to crystallize . followed then try the even-grained variety . The porphvritic variety with insets of potash feldspar is the youngest . To a great extent the potash feldspar plrenocrysts in the granodiorites of the region of the Lappeenranta map sheet are orthoclase ('Cable VI) . The miner- 'dological compositions of the granodiorites and quartz diorites are given in Table V . Table VII . on the other hand_ displays the optical properties of potash feldspar insets . "Cable VIII reveals that when the insets are micro- cline, the NaA1.Si 30 s content in solid solution in potash feldspar is less than when the insets are orthoclase . Table I N gives the anortlrite contents of the plagioclase contained in the granodiorites of the area investigated . h r a it i t e s a n d p e g in a t i t e . The northern hart of time map sheet is occupied by a rather uniform area of granite . The grain size of' the granite varies from fine to pegnratitic . The colour is usually reddish and the mineralogical composition consists of nucroeline, plagioclase (Anro--r5) , quartz . biotite and muscovite . Almandine crystals, 0 .2 -2 cut in diameter . are frequently met with . Similar granites . which are partly pegmatitic in character . occur. in addition . practically every-where in the area of the map sheet as dikes cutting other rocks except the rapakivi granites . The fore- aoin granites do not seem to belong genetically together with the grano- diorites . diorites and gahhros just described . In places, however, both the Ixn•phvritic and even-grained granudiorites also grade to granites or pcgma- tites irr limited areas . kNOROe+ESt(1 PL[-TONIC ROCKS In the S and SW parts of the map sheet the anorogenic rapakivi granites belonging to the Viilnu•i rapakivi massif prevail . The rapakivi granites cut the Svecofennien rocks sharply -- both the supracrustal ones and the plulorric ones . The sketch maps in Figs . I 1-- 15 slimy the localities of contact Irreccias see also figs . 16 and 18) and the dikes cutting the older bedrocks . Where there is a contact breceia or a dike . i .e, . where the country rock has broken . the rapakivi uranite is either porphyritic granite or rapakivi granite porphyry . Where the country rock has not broken, the rapakivi granite has often a fine-grained chilled contact modification against the country rock . 6s The occurrence of porphyritic contact modifications evidently is due to the gas eruption from a crystallizing magma while the country rock gives in and the pT-conditions change locally . The follovling varieties have been distinguished among the rapakivi . V i h o r g i t e is a coarse-grained ,granite, in which ovoidal orthoclase phenocrvsts ( 1 - 3 em in diameter) are mostly covered by an oligoclase- andesine mantle 1--2 mm thick . The classical rapakivi texture is character- istic only of the yihorgitic variety . The p y t e r I i t i c variety closely resembles viborgite . the difference being that the orthoclase ovoids in the former are devoid of' plagioclase mantles . I n the p o r p h y r i t i c variety the orthoclase phenocrysts are angular in shape . Rapakivi granite porphyry . on the other hand . contains potash feldspar phenocrysts . both ovoidal and angular in shape scattered in a tine-grained matrix . In addition, quartz occurs as dark idionior 1 due phenocrysts . E y- e n- g r a i n e d r a p a k i v i granites occur both as medium-grained and fine-grained (Table \) . The colour of the rapa,kivi granites is usually reddish . In addition there occurs a dark green . sometimes almost black variety of viborgite, which is very rich in . hornblende . 'I'll(, dark variety of even-grained rapakivi granite containing fa.yalite and diopside often has a highly gabhroic appearance. The different rapakivi granites are highly similar in mineralogical com- position . Orthoclase, oligoclase-andesine and quartz are the major constit- uents . Of the nrafic minerals the most common is hiotite . In addition to hiotite . hornblende is commonly present in viborgite . Ill the dark even- grained varieties pyroxene and fayalite frequently occur in small quantities . As accessory minerals fluorite . zircon . apatite. and magnetite are character- istic of the rapakivi granites . BASIC DIKES The a in p Ir i h o I i t e dikes arc the most common of the basic dikes . They are found cutting supracrustal rocks or present as sills in them . In association with the Ahokkala norite . a dark fine-grained h . y p e r- i t e is found as dikes in practically ever, - exposure . The thickness of these dikes varies from some centimeters to several meters . The hyperite dikes follow the jointing system of norite . Moreover the hvperite dikes cut practi- cally all the other eruptive rocks in the Ahokkala area . except the granite pegmatite . Table XI gives the mineralogical and Table XII the chenncal composition of the hvperite . In Fig. 11) a variety of hyperite is seen . 1) i a b a s e occurs in the area investigated only as small scattered dikes and bodies . One of the diabases contains orthopvroxene in addition to arnphihole, all the others being hornblende diabases (See Figs . 20. _' 1 and 22) . 69 In addition to the basic dikes already mentioned, p l a g i o c l a s e p o r 1' p y r i t e dikes and I a in p r o p h v r e dike have been found hi the area investigated . A(;E PELATIONS The contact relations shovV that the supracrustal rocks are the oldest ones inside the area of the Lalppeenranta map sheet . The basement of sedi- mentation has not been found in the area investigated . The major part of the supracrustal rocks have been interpreted as normal sediments rich in argillaceous material (mica (, neiss) . in places rich in calcareous material (amphibole gneiss . lpyroxene gncisses . arnphibolites) . and in some places rich in arenaceous material (quartz-feldspar (rneiss) . The stratigraphy of the sedimentary rocks of this area is obscure owing to the obliterated primary structures by metamorphism . Univ a samll part of the supracrustal rocks are of a volcanic origin (the unetabasalts and p ossibly . to some extent . the quartz-feldspar schist) . The plutonic rocks . all of which penetrate the supracrustal rocks . have been crystallized in the following order : gabbros . diorites_ granodiorites granites. pegmatites and, as the youngest . the anorogenic rapakivi granites . The age relations between the rapakivi varieties have not been unambi- guously determined . The viborgite . pyterlite and porphyritic rapakivi granite evidently crystallized simultaneously . In the contact zone of the rapakivi area against the Svecofennian rocks . between the town of Lappeen- ranta and the church of Taipalsaari, porphyrititc rapakivi granite and rapa- kivi granite porphyry are met with in many places . being younger according to the contact phenomena than the dark-coloured rapakivi granite of an even, medium grain . This. again, seems to be younger than the fine-grained gray variety of rapakivi granite in the Salastinsaari islands . TECTONICS The strike of schistosity in the area of the map sheet is usually NW-SE, but in the E and NE parts of the area it turns towards the NE . The plutonic rocks bodies cause local deviations and windings away from the general strike . The schistosity is usually parallel to the banding of the supracrustal rocks, which evidently in many cases represents the relict stratification . In places, however, the banding, parts of which are laminated, has obviously been caused by metamorphic differentiation . In the vicinity of the contact zone of the rapakivi granite area the dip of the schistosity of the supra- crustal rocks in generally steeply NE . The plane of schistosity is approxi- mately parallel to the contact surface . In addition, the ghost-like banding tt of the fine-grained rapakivi aranite of Salastinsaari runs in the sanla diree- trOn. Farther away from the contact zone of the rap a Id vi srailite area . the dip of the scllistosity is steeply SW. the l ineation . as measured horn the elongation of the minerals oil the sehistosity p lane. is generally parallel to the direction of the minor fold axis . The (fill is usnail,v 4() --7o SIC or S' . Small scale e•i a cchclo-nn faults are common in the area of Syecofeuriati rocks situated in the neap sheet . Some of the contact lines are also evidelltlyk due to the fault, . On a tooo raphical inapthedireetintl 'KIN" SIC i ve, proIu- inent as lnarkini the lon-.ntu(fi)ral trend of the ishut Is. and the trend of the ,hone litre . It I'terthi :. pre(lonlnlalrtly nl riw the lots itlitflnzll trend of rhi' l .OllowS ill. the aFin21?L 1l !121<'e malls. ' l 1 ;Le 1 )illti . 'inl r,mis •l!,_. 2',) hell ti'otn the rap'tkiv l wranitc ireo an(1 It o tI) .'a c( Ilpie(f 1,1 ti)(• V"<'t)sCninatl .lia"ItC .t maxima in tllt • i11rC'('UillS "ii% TV 211X1 No'' \t„ Hot l j .r ; :_(' .('hill 110!11 lll . W o , I(31t/t inn of TI)(' ?'+t1i71 - [Clvi _ranite c annul he itite pretod an IIavillI t)tKinateil _i'!Y111 I1 t ;tilat('i'- tt+nles. In an hrtOtt 1" tlt( III (ii-e(" iI)m ali'('il(l" a ;ILi(3n(' l . p'rptIlel to v~tiii (' nwi .N : ; i 1'. ztl', ' y1'iv ecu (''yei it) :"t `>til t : .( ) .yeti 71 K I I tJ A 1, 1, Is 1_J -FFA PI 1~.FF R E NCES ` i I 1 2 . -A i JcaI i I I 1 1 1L I i, 1 1 401 !i'~ - ro ~ . F , wilt HI ' 1961 . '~' ~I . . : 133 tl 1)'', 1, w, L 11, I ~rill ,I I aw ! ) . :" :Y' t ,,- . i, , ' ' 11!aooic i06, 1' . 1 . 400 O(W P . -~~ I .! i~-o4 'I l~ ~ 1!i i\', iik iiwdl ill ii :, ' .Iran- 1 ; ;!I' ( _ ' . : 1), ,,.I I " I . 1 , \ " I , t \ - , j t , I t' ;-, , 1!I'_'!?,; , \ 11 , ) k ' t ~ i l l I , , ' S S a . [ ) J" ) - l ; Z I I ~ , , i, I ; - I , ! ; ; I ; l I ~ 1 L, ) i , - '~t 1 ( L ttIl) J)!)t! t ,_-lc, . iL ii 1,41!" I ' j, ! : ~ . "' . . I 1i' s(" . _'1I % I : o i, ~ 11H ' „ N n N , i1 . 1 " \ ~ w q ., , - \, . , I ,I W, l ) ~ : I t ', 111 - - , ', - 1 ) 1 )h Ii ,1,1. 1'i11.1111, - j! l- % ci 1 11111 ~ 'I :, 1f1'-(,iii tc I - "„'1 ~ ~ ; I, .`.II 1i1" Al \ c)-!, ~" 1 :\ , ~ ( PH ;1) _'1 ; ; . 'in x . r, two in , owwaH" . II .w,, I 1159 :3) w-, 22 . \Vdk~-ohi Mmnvv . _4! ; r : ( 1950 Awni"hay 'd , Hill 1A ,dkl'! Oli! it, Vmialoi . 1 .111'h 1591 !) ; ; . Ii - I "' . t" nip i ! I .1 1.i v i . 13111 . Co i 1, 1, k . 19 C, . 1,11, 1 3T i i . 1-- . 0 . F . o ii :1 Bi iv, t', : . N . 1 . . i I95 ,S) ( )i ~ d ~! I I I ! l' I! I ;1 ,, 1 -t c :;), ) i! I l , !it, ;, H , c , A : i ('i :, , I , tiI , , l ; , I r -,I, (ii, ' ~ 111 1 11 ( t,1., Ai1 ' k ! .1 " ) 1 , - 1 '' ,\ ' '' : ; i ) I - H 0 2 -11 : ( ) . i I 2 \ot,13oIt'rN . _A . (195 :3) Zvei AlxtlthVIlitfnn .tle in I1i 1aitien untl PyTerlahtl (NE- Finn-land). F6reu . i Stockholm Fiich . 75 . no . 3 . S . 360--36B . W .AH L . AV- ALTER (19_'5) Die (e tome tle, AV'ihurgcr I~alrtici -i ehietcs . Fennia .5 . ttn . _t () . S . 1 12T . \\ -m A-,, (' . F- (19 :31)) tiur tut nouV- eau couAlom6rat Itrt"catnbrien de "I'ail>al,aari . Bull . C'otnut . FiltlUul(Ie 9_' . 15 - 1 R . (196(1) The linur .,tout tielwsit of Ihalaitoo . XXI International ( eolu looI ( on~re,n . (~uitle to excursions no, . A 37, A :3i . (' 32 and (' 33 . pp . 22 ''3 .