Länsi-Uudenmaan Lukiot

Länsi-Uudenmaan lukiot

Esiselvitys

FCG KONSULTOINTI OY 25.6.2015 P26051

Esiselvitys 1 (49)

25.6.2015

Sisällys

1 Johdanto ...... 3 1.1 Tehtävän tarkentuminen ...... 3 1.2 Selvitystyön eteneminen ...... 4 1.3 Tietojen lähteet ...... 4 2 Lukiot murroksessa ...... 5 2.1 Sipilän hallituksen toisen asteen koulutusta koskevat hallitusohjelmakirjaukset ...... 5 2.2 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ...... 5 2.3 Lukion opetussuunnitelmauudistus ...... 6 3 Länsi-Uudenmaan seudun toimintaympäristön tarkastelu ...... 8 3.1 Nykyinen lukioverkko ...... 8 3.1.1 Suomenkieliset lukiot ...... 8 3.1.2 Ruotsinkieliset lukiot ...... 9 3.2 Yleinen väestökehitys ...... 10 3.3 Palvelutarpeiden kehitys ...... 12 3.4 Lukiokoulutuksen saavutettavuus ...... 13 3.4.1 Pendelöinti ...... 13 3.4.2 Liikenteellinen saavutettavuus...... 14 3.4.3 Saavutettavuusstrategia ...... 15 4 Lukiokoulutuksen palvelutarve ...... 17 4.1 Peruskouluikäisten ennuste ...... 17 4.2 Nuorten (16-18 –vuotiaat) ennuste ...... 18 4.3 Lukioon hakeutuminen ja opiskelijaennusteet ...... 19 4.3.1 Lukioon hakeutuminen ...... 19 4.3.2 Opiskelijaennusteet ...... 20 4.4 IV ja V vuoden opiskelijat ...... 24 5 Resurssit ...... 26 5.1 Henkilöstö ...... 26 5.2 Kiinteistöt ...... 27 5.3 Talous ...... 30 5.3.1 Lukiokoulutuksen järjestäjäkohtaiset kustannukset ja valtionosuus ...... 30 5.3.2 Reaalikustannusten kehitys 2008-2013 ...... 33 5.3.3 Odotekustannukset ...... 34 6 Skenaariotarkastelu ...... 36 6.1 Järjestämismallit ...... 36 6.2 Palveluverkkoskenaariot ...... 39 6.3 Toiminnan kehittämismalleja ...... 41 6.3.1 Koulutuksen järjestäjien pedagoginen koordinointi ...... 42 6.3.2 Monimuoto-opetuksen kehittäminen ...... 43 7 Lopuksi ...... 45

FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Y-tunnus 2474027-3 Puh. 010 4090, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki

Esiselvitys 2 (49)

25.6.2015

FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Y-tunnus 2474027-3 Puh. 010 4090, www.fcg.fi Kotipaikka Helsinki

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 3 (49)

25.6.2015

Länsi-Uudenmaan lukiot

1 Johdanto

Tässä selvityksessä Länsi-Uusimaa käsittää Hangon, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin kaupungit. Kyseisten kuntien sivistysjohtajat neuvottelivat talvella 2015 vireillä olleen toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoituslakien vaikutuksesta alueen lukioverkkoon. Alueellisen tarkastelun tueksi päätettiin laatia alueen lukioverkkoa koskeva selvitys. Lohjan kaupunki pyysi alustavan tarjouksen Länsi-Uudenmaan alueen lukioverk- koselvityksen laadinnasta alkuvuodesta 2015. Tarjous ja selvitys kohdistuivat seuraaviin suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin lukioihin:

- Lohja: Nummi-Pusulan lukio, Lohjan lukion aikuislinja, Lohjan yhteislyseon lukio ja Virkby gymnasium, - Hanko: Hankoniemen lukio ja Hangö gymnasium, - Karjaa: Karjaan lukio, Ekenäs Gymnasium ja Karis-Billnäs gymnasium sekä - Karkkila: Karkkilan lukio

FCG Konsultointi Oy:n sai toimeksiannon, joka koski suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista laadittavia erillisiä selvityksiä. Selvityksistä tuli laatia yhteinen yhteenveto. Selvi- tysten tavoitteena oli tuottaa erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollinen ehdotus lukiokoulutuksen järjestämisestä.

1.1 Tehtävän tarkentuminen

Toisen asteen rakenne- ja rahoituslakien vireilläoloaikana toimeksiantoa tarkennettiin ja päätettiin laatia esiselvitys, jota voitaisiin hyödyntää lakien varmistuttua. Esiselvityksen tavoitteeksi asetettiin sellaisten vaihtoehtojen löytäminen, jotka ovat taloudellisesti ja poliittisesti määriteltävissä ja päätöksentekijöiden hyväksyttävissä.

Esiselvityksen tuli lisäksi sisältää ehdotuksia a) saavutettavasta, b) tehokasta ja taloudellista ja c) laadukkaasta lukiokoulutuksen järjestämisestä. Toimeksiantoa tarkennettiin siten, että konsultin laatimassa esiselvityksessä tarkastellaan järjestämisvaihtoeh- toja seuraavista tarkastelunäkökulmista:

a) jokainen koulutuksen järjestäjä hakee lupaa itsenäisesti; palveluverkkoon ei tehdä muutoksia; b) kaikki kunnat hakevat lupaa yhdessä; palveluverkko optimoidaan taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaimmaksi - lukion näkökulmasta - koulutuskuntayhtymän toiminnan yhteyteen; c) järjestämislupia voi olla useampi; palveluverkkoon voi tulla muutoksia.

Henkilöstön ja kiinteistöjen osalta huomioidaan yhteiskäyttö perusopetuksen kanssa.

Koska toisen asteen koulutuksen järjestämis- ja rahoituslait kaatuivat eduskunnan kä- sittelyssä keväällä 2015, toimeksiannon rajausta täsmennettiin vielä kerran ohjausryh- män kokouksessa 21.3.2015 seuraavasti:

 Esiselvityksen laadinnan tausta ja tavoite ovat alueella edelleen samat, samoin ta- loudelliset haasteet lukiokoulutuksen järjestämiseksi.  Esiselvityksen tulee sisältää nykytilan analyysin.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 4 (49)

25.6.2015

 Esiselvityksen painopiste tulee olla talouden ja taloudellisuuden tarkastelussa. Kes- keisenä tehtävänä on antaa ratkaisuvaihtoehtoja koulutuksen tehostamisesta ja ta- loudellisesta järjestämisestä alueella.  Esiselvityksessä esitetään eri skenaariota järjestämisestä. Skenaarion tarkastelussa avataan eri vaihtoehtojen oppilasmäärät ja kustannukset.  Tarkastelu rajataan lukioiden tarkasteluun ilman koulutuskuntayhtymää.  Saavutettavuus tulee huomioida.  Muiden koulutuksen järjestäjien koulutukseen osallistuvien määrät tarkasteluun.

1.2 Selvitystyön eteneminen

Selvitystyötä ohjaava ohjausryhmä muodostui kohdekuntien sivistysjohtajista täyden- nettynä Lohjan kaupungin opetuspäälliköllä. Ohjausryhmässä ei ollut poliittista edustus- ta.

Selvityksen aikana toteutettiin kaikille alueen lukioiden rehtoreille ryhmähaastattelut. Haastattelut käytiin jokaisen omalla äidinkielellä. Ruotsinkielisestä ryhmähaastattelusta vastasi Minna Lindberg. Suomenkielisten lukioiden ryhmähaastattelun suorittivat Riitta Ekuri ja Raila Oksanen. Haastatteluissa käsiteltiin lukion toiminnan tehostamista, tulevaisuuden haasteita ja saavutettavuutta. Yhteenvetona haastatteluista voi todeta, että rehtoreiden näkemykset keskittyivät lukioiden välisen yhteistyön kehittämiseen seudullisen lukiokoulutuksen järjestämisen koordinoinnin sijaan. Visioinnissa ei noussut seudullisen koulutuksen järjestämisen näkökulmasta esille avauksia.

Toukokuun loppupuolella järjestettiin alueen kuntien päättäjille seminaari, jossa käsitel- tiin lukiopalvelun palvelutarpeen kehittymistä sekä alueen kuntien välistä yhteistyötä. Seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa niitä yhteistyövaihtoehtoja, jotka toimeksiannon mukaisesti olisivat taloudellisia ja poliittisesti hyväksyttävissä. Seminaarin osallistui noin 50 päättäjää kaikista selvityksen kohdekunnista. Päättäjäseminaarin keskeisenä antina oli ruotsinkielisen koulutusyhteistyön ääneen lausuttu viriäminen. Muutoin lukiokoulutuksen palveluverkkojen muutostarpeet kyseenalaistettiin kommentein, kuten ”paras palveluverkko on nykyinen palveluverkko”. Tulevaisuuden yhteistyön tiivistämi- nen ja koulutuksen järjestäminen edellyttävät päättäjäseminaarin perusteella edelleen vahvaa strategisen tason paikallista ja alueellista keskustelua.

Esiselvitys luovutettiin ohjausryhmälle 17.6.2015.

1.3 Tietojen lähteet

Selvityksessä käytettyjen tietojen lähteet ovat seuraavat:

Tilastokeskus: väestöennuste, kuntien toiminta- ja taloustilastot - väestö- ja palvelutarve-ennusteet, odotekustannusvertailu

Opetushallitus: opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä - valtionosuustiedot - opiskelijoiden kotikuntatiedot

Selvityskunnat: - opiskelijamäärät ja –ennusteet - kustannustiedot - kiinteistötiedot - henkilöstömäärä - muita lukiokoulutuksen järjestämiseen ja hallintoon liittyviä tietoja.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 5 (49)

25.6.2015

2 Lukiot murroksessa

Lukioihin on kohdistunut viime vuosina niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin vaateita. Lukioiden rahoitusta on leikattu viime vuosina taulukko 1 mukaisesti:

Keskimääräiset 2011 2012 2013 2014 2015 yksikköhinnat Lukion valtionosuus €/opisk. 6 136,17 6 704,40 6 704,40 6 425,98 6 004,53 Muutos-% 9 % 0 % -4 % -7 % Taulukko 1. Lukiokoulutuksen keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2011-2015

Lukion keskimääräinen valtionosuus on laskenut vuodesta 2013 vuoteen 2015 peräti 10,4 prosenttia. Lukioiden kiinteät kulut, kuten opettajien palkkakustannukset ja kiin- teistökulut ovat kyseisenä ajanjaksona kuitenkin nousseet yleisen palkka- ja kustan- nuskehityksen mukaisesti.

Lukioiden tulevaisuudessa on suuria taloudellisia haasteita; opetuksen tavoitteita uudis- tetaan parhaillaan opetussuunnitelmauudistuksella; opiskelu digitalisoituu; parin vuoden kuluttua tapahtuva siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on sekä pedagogi- sesti että taloudellisesti, mutta myös käytännön järjestämisen näkökulmasta, useille koulutuksen järjestäjille ja lukioille valtaisa voimainponnistus ja muutos aiempiin toi- mintatapoihin.

2.1 Sipilän hallituksen toisen asteen koulutusta koskevat hallitusohjelmakirjaukset

Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma ei sisällä lukiokoulutukseen liittyviä kirja- uksia. Toisen asteen koulutusta koskevat asiat on asiakirjassa kohdennettu koskemaan ammatillista koulutusta.

Toisaalta, hallitusohjelman liiteosassa puhutaan toisen asteen koulutuksen rakenteelli- sista uudistuksista. Kansallisesti tätä selvitystä laadittaessa oli vielä epäselvää, tarkoi- tetaanko tällä koko toista astetta vai ainoastaan ammatillista koulutusta.

Kirjauksen mukaan julkisessa taloudessa sitoudutaan 190 milj. euron säästötasoon vuodesta 2017 alkaen. Säästöt voivat koostua monesta eri toimenpiteestä. Mikäli toisen asteen reformeista on saatavissa myöhemmin enemmän säästöjä, kirjataan ne raken- teellisten uudistusten tavoitetasoa täyttäväksi siltä osin kuin valtiovarainministeriön arvion mukaan tunnistetaan vaikutuksia. Lisäksi hallitusohjelmalla tavoitellaan merkittä- viä, pidemmän aikavälin rakenteellisia säästöjä toteuttamalla reformistisia uudistuksia.

2.2 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ylioppilastutkinnon muuttumisesta sähköi- seksi tulevien muutaman vuoden aikana. Päätös on velvoittava ja esimerkiksi siirtymis- aikatauluihin lukio tai opetuksen järjestäjä ei voi vaikuttaa omilla päätöksillään. Koulu- tuksen järjestäjän on otettava sähköiset kirjoitukset huomioon ja suunnattava rahoitusta niin, että jokainen lukio voi järjestää kokeet asianmukaisesti. Koulutuksen järjestäjä päättää, varaako se sähköiseen toimintaan oman määrärahansa vai tuleeko siirtymisen edellyttämät toimet toteuttaa nykyisten määrärahojen puitteissa.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 6 (49)

25.6.2015

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamien kustannukset vaihtelevat suuresti riippu- en kirjoittajien määristä ja varustelusta. Koulutuksen järjestäjä päättää, ostaako koulutuksen järjestäjä opiskelijoille kannettavat tietokoneet vai tuovatko opiskelijat kouluun omat laitteensa. Jos päädytään jälkimmäiseen vaihtoehtoon, niin lukion tai opetuksen järjestäjän tulisi laatia BYOD-stategia (Bring Your Own Device/tuo oma laitteesi- strategia), jossa määritellään esimerkiksi sähköisten yo-kokeiden järjestämiseen liitty- viä asioita, mahdollista yhteistyötä muiden lukioiden kanssa, opiskelijan aktivoimista tuoda oma laite kouluun sekä koulutustarpeita. Opiskelijan oman laitteen käyttöä puol- taa ns. kuluttajistuminen: opiskelijat käyttävät entistä enemmän omia (äly)laitteitaan opiskelussaan, opiskelupaikoissaan - ja työntekijät töissään.

Tieto- ja viestintälaitteiden (TVT) käyttö lukio-opetuksessa on vielä varsin vähäistä. Niin opettajien kuin opiskelijoiden osaamisessa on edelleen kehitettävää. Opiskelijat osaavat usein käyttää erilaisia laitteita harraste- ja viihdetoiminnassa, mutta laitteiden pedagoginen käyttö ja hyödyntäminen opiskelussa voi olla heille vierasta. Vain lukio- opettajille suunnattua koulutusta tulisi edelleen kehittää ja järjestää. Koulutuksen jär- jestäjän tulisi huolehtia, että opettajilla on riittävät valmiudet hyödyntää opetuksessaan TVT-laitteistoa ja valmiudet tukea opiskelijoita TVT:n käytössä opiskelun tukena.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tullaan toteuttamaan paikallisessa suljetussa verkossa Ethernet-kaapeleilla. Verkko voidaan rakentaa kiinteäksi tai liikuteltavaksi. Myös langa- ton verkko on mahdollinen. Verkon rakentamista edullisempi ratkaisu nykytiedon mukaan on langattomuus. Toisaalta sen käytölle on asetettu tiukat vaatimukset, josta lisää tietoa linkistä:

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Digabi/ytl_ohje_wla n-hakemukselle_fi.pdf

Helsingin tilakeskuksen arvion mukaan sähköisten kirjoitusten valmiuksien ”kustannukset ovat 150 000 euroa / koulu. Arvioon on sisällytetty koulukohtaisesti keskimäärin viiden luokan ja salien langallisen atk-verkon ja sähköverkon kiinteät asennukset ja sähköverkon tarvitsemat lisävaraukset.” Pienessä lukiossa riittänee sali + 1-2 luokkaa.

Käytännössä kirjoitusten järjestämisessä on mahdollista tehdä oppilaitosten kesken yh- teistyötä siten, että järjestämisvastuu on aina vuorollaan kussakin koulussa tiettyjen aineiden osalta. Näin jokaisen koulun ei tarvitse joka vuosi järjestää kaikkia kokeita. Yhteistyön hyöty korostuu etenkin niiden aineiden osalta, joita kirjoitetaan vähän. Jär- jestely tosin edellyttää opiskelijoiden liikkumista ja saattaa aluksi aiheuttaa vastustus- ta, ellei liikkumiseen ole jo opintojen aikana totuttu. Osa opiskelijoista (ja opettajista) voi uskoa, että tutussa ympäristössä saa parempia tuloksia. Esimerkiksi Turun koke- musten mukaan ympäristöllä ei ole ollut vaikutusta esimerkiksi lyhyitten kielten osalta.

Jokainen koulu joutuu pohtimaan ja järjestämään tarkoituksenmukaiset olosuhteet sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Edellä kuvattu yhteistyö ei tuo suuria suoria taloudellista säästöä, mutta säästää valvonnoissa ja työajoissa sekä vähentää muun kou- lunkäynnin poikkeusjärjestelyjen määrää.

2.3 Lukion opetussuunnitelmauudistus

Valtioneuvosto päätti 13.11.2014 lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakun- nallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Tältä pohjalta Opetushallituksen valmisteltavana ovat opetussuunnitelman perusteet siten, että niiden mukaan laaditut opetussuunni- telmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2016.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 7 (49)

25.6.2015

Tarkoituksena on päivittää nykyiset perusteet vastaamaan tulevaisuuden osaamishaas- teisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lukion opetussuunnitelman perusteita päivitetään seuraavien tavoitteiden suuntaisesti:

- laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa

 lukiokoulutuksen yleissivistävän opetus- ja kasvatustehtävän tukeminen  oppiaineiden tieteenaloihin ja niiden yhteyksiin perustuvat yleissivistyksen rakentaminen  laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen  kestävän elämäntavan, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisen valmiuksien tukeminen

- pedagogiikka ja oppiminen lukiossa

 Lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen  Monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen  Opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen edistäminen  Opiskelijan korkea-asteen jatko-opintovalmiuksien ja työelämätietouden kehittäminen

- lukion toimintakulttuuri

- lukion opiskelija ohjaus ja tuki

- lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö

Edellä kuvat tavoitteet ovat kansallisen opetussuunnitelman perusta ja ne tulee huomioida laadittaessa koulutuksen järjestäjäkohtaisia opetussuunnitelmia.

Lukion opetussuunnitelmauudistus, opiskeluympäristöjen kehittäminen ja opetusteknologian käyttäminen opiskelussa ja ylioppilaskirjoituksissa edellyttävät järjestäjältä lukioiden riittävää resursointia niin opettajien osaamisen kuin TVT-laitteistojen näkökul- masta.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 8 (49)

25.6.2015

3 Länsi-Uudenmaan seudun toimintaympäristön tarkastelu

Tässä osassa tarkastellaan Länsi-Uudenmaan lukioiden toimintaympäristöä ja sen muutoksia väestöennusteiden ja lukioiden toimintatiedoista laadittujen analyysien näkökul- mista. Toimintaympäristöanalyysissä on käytetty Finnish Consulting Group Oy:n kehit- tämää ennakointimallia FCG-ART, jonka avulla tarkastellaan kunnan palvelutarpeiden ja niistä johdettujen kuntatalousvaikutusten tulevaa kehitystä. Malli perustuu Tilastokes- kuksen laatimiin väestöennusteisiin. Toiminta- ja taloustilastoista johdetut ikäryhmä- kohtaiset palveluiden käyttömäärät ja nykyiset kustannustiedot toimivat pohjana palve- lutarveanalyyseille.

Esiselvityksen kohdekunnista (Hanko, Karkkila, Lohja ja Raasepori) muodostettiin alu- eellinen kokonaisuus, Länsi-Uudenmaan virtuaalialue, jota tarkasteltiin väestö- ja toi- mintatietoja yhdistettynä yhtenä kokonaisuutena. Toimintaympäristön tarkastelu laadit- tiin pääsääntöisesti tästä yhdistetystä mallista. Jos tarkastelussa nostetaan esiin yksit- täisen kunnan tai alueen tietoja, niin mainitaan tämä tekstissä aina erikseen.

Todettakoon vielä, että Länsi-Uudenmaan lukioiden esiselvityksen kunnille (ohjausryh- män jäsenten kautta) toimitettiin selvityksen laadinnan aikana kunkin kunnan kuntakohtaiset väestö- ja palvelutarve-ennusteet.

3.1 Nykyinen lukioverkko

3.1.1 Suomenkieliset lukiot

Kuva 1. Suomenkieliset lukiot ja saavutettavuusvyöhykkeet

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 9 (49)

25.6.2015

Länsi-Uudenmaan kuntien suomenkieliset lukiot Hankoniemen lukio, Bromarvinkatu 41, Hanko Karkkilan lukio, Koulukuja 7, Karkkila Lohjan yhteislyseon lukio, Karstuntie 6, Lohja Lohjan lukion aikuislinja, Karstuntie 6, Lohja Nummi-Pusulan lukio, Tiedonpolku 4, Nummi (Lohja) Karjaan lukio, Tammisaarentie 62 A, Karjaa (Raasepori)

Suomenkielisissä lukioissa opiskeli lukuvuonna 2014-2015 yhteensä 1 148 opiskelijaa. Lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014 jakautuvat lukioittain seuraavasti:

Järjestäjä Lukio Opiskelijat 20.9.2014 I II III IV ja V Aikuislukio Opiskelijat yht. Hanko Hankoniemen lukio 18 26 30 74 Karkkila Karkkilan lukio 41 37 34 10 122 Lohjan Yhteislyseon lukio222 237 207 45 711 Lohja Aikuislinja 82 82 Nummi-Pusulan lukio 18 20 17 1 56 Raasepori Karjaan lukio 47 28 23 5 103 Taulukko 1. Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014

3.1.2 Ruotsinkieliset lukiot

Kuva 2. Ruotsinkieliset lukiot ja saavutettavuusvyöhykkeet

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 10 (49)

25.6.2015

Länsi-Uudenmaan kuntien ruotsinkieliset lukiot Hangö gymnasium, Koulukatu 9-11, Hanko Virkby gymnasium, Lukkarinkuja 2, Lohja Ekenäs gymnasium, Rosenvägen 12, Tammisaari (Raasepori) Karis-Billnäs gymnasium, Bulevardi 11, Karjaa (Raasepori)

Seudun ruotsinkielisissä lukioissa opiskeli yhteensä 506 opiskelijaa. Opiskelijat jakau- tuivat koulutuksen järjestäjän mukaan 20.9.2014 seuraavasti:

Järjestäjä Lukio Opiskelijat 20.9.2014 I II III IV ja V Opiskelijat yht. Hanko Hangö gymnasium 21 17 26 64 Lohja Virkby gymn. 26 28 40 94 Ekenäs gymn. 58 75 59 2 194 Raasepori Karis-Billnäs gymn. 49 47 48 10 154 Taulukko 2. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijamäärät 20.9.2014

Liitteessä 1. on esitetty tarkemmat kartat alueen lukioiden sijainneista.

3.2 Yleinen väestökehitys

Tilastokeskuksen (2013) ennusteen mukaan Länsi-Uudenmaan virtuaalialueen väestö- kehitys kasvaa 9 prosentilla vuoteen 2029 mennessä (kuva ja taulukko 3). Väestö- kasvu on hieman alhaisempaa kuin koko Uudenmaan ja koko maan väestön kasvu vastaavana aikana. Kuitenkin alueen kokonaisväestömäärän ennustetaan kasvavan lähes 10 000 asukkaalla, yli 103 000 asukkaaseen reilussa viidessätoista vuodessa. 100 000 asukkaan raja rikkoutuu ennusteen mukaan vuosien 2021-2025 välillä.

Kuva 3. Ennustettu väestökehitys 2013-2029

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 11 (49)

25.6.2015

2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 94 581 97 489 99 495 101 507 103 268 Länsi-Uusimaa 2013=100 100 103 105 107 109 Asukkaita 1 585 473 1 645 421 1 704 915 1 758 994 1 806 629 Uusimaa 2013=100 100 104 108 111 114 Asukkaita 5 236 630 5 555 550 5 615 754 5 708 860 5 790 041 Koko maa 2013=100 100 106 107 109 111 Taulukko 3. Ennustettu väestökehitys 2013-2029 neljän vuoden sykleinä

Kuntakohtaiset väestöennusteet ovat pääsääntöisesti samansuuntaiset (kuva 4). Han- gon väestökehitys on muista alueen kunnista poiketen laskeva. Hangossa kokonaisvä- estömäärä vähenee noin viidellä prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Muiden alueen kuntien väestöennusteet ovat 7-15 prosenttia kasvavia. Voimakkainta kasvun ennustetaan olevan Karkkilassa, jonne ennustetaan lähes 15 prosentin kasvua.

Kuva 4. Selvityskuntien väestöennusteet vuoteen 2029

Selvityksen laadinnan aikana nousi esiin, että kuntien omat näkemykset väestömäärän kehitykseen ovat osittain Tilastokeskusta maltillisempia. Esimerkiksi Lohjan kaupungin laatima oma väestöennuste osoittaa väestökasvun sijaan väestön vähenemistä.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 12 (49)

25.6.2015

3.3 Palvelutarpeiden kehitys

Länsi-Uudenmaan alueen eri ikäryhmien käyttämien palvelujen palvelutarvemuutokset on esitetty kuvassa 5. Palveluiden määrä on vakioitu vuoteen 2013, arvolla 100. Siten voidaan parhaiten kuvata palvelutarpeissa tapahtuvaa muutosta.

Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden kehitys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän tulee lainsäädännön ja toimintape- riaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasvirtoihin. Väestön van- henemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveyden- huollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasvavan nykyisestä.

Selvitykseen kuuluvien kaupunkien osalta palvelutarpeen muutos on havaittavissa jo vuoteen 2017 mennessä. Tällöin lukio (ja toisen asteen) koulutuksen palvelutarve on vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna kolmella prosentilla ja vastaavasti vanhusten hoi- topalvelutarve kasvanut kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 2021 vanhusten hoidon palvelutarpeiden kehitys tulee kiihtymään voimakkaasti, jolloin palvelutarpeen ennustetaan kasvavan peräti 19 prosenttiyksikköä ja seuraavan kahdeksan vuoden aikana vielä 30 prosenttia. Vanhuspalveluiden palvelutarpeen kokonaiskasvu vuosien 2013 ja 2029 aikana on 58 %.

Kuva 5. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2013-2029

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 13 (49)

25.6.2015

3.4 Lukiokoulutuksen saavutettavuus

Kaupunkien maankäytön suunnittelu ei vaikuta lukioverkkoon samalla tavalla kuin perusopetuksen palveluverkon suunnitteluun. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitos- tensa määrästä ja sijainnista ja toisaalta lukiolaiset voivat hakeutua haluamaansa oppi- laitokseen myös muihin kuntiin. Opiskelijan koti- tai asuinkunnalla ei ole velvollisuutta osoittaa opiskelupaikkaa lukioon hakeutuvalle nuorelle.

Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksensa opiskelijamääristä järjestämisluvan puitteissa. Maantieteelliset tekijät, kulkuyhteydet, vetovoimaisuus ja hakijoiden keskiarvot suhteessa oppilaitoksen opiskelijaksiottorajaan ovat maankäytön suunnittelua määrää- vämpiä tekijöitä.

3.4.1 Pendelöinti

Länsi-Uudenmaan alueen lukion opiskelijoiden kotikuntia ja opiskelupaikkakuntia on tarkasteltu ns. pendelöinti- eli liikkuvuustarkastelun kautta. Kuvassa 6 kotikuntansa lukiossa opiskelevien lukiolaisten määrät on esitetty vihreällä ja muussa kuin kotikun- nassa opiskelevien opiskelijoiden määrät on kuvattu sinisillä palloilla.

Kuva 6. Lukiolaisten pendelöinti lukuvuonna 2014-2015

Tarkastelun kohteena olevien kuntien välillä pendelöintiä tapahtuu varsin vähän (taulukko 4). Esimerkiksi Raaseporin ja Hangon välillä vain kaksi opiskelijaa suuntaansa käy naapurikunnan lukiossa. Raaseporista Lohjan suuntaan on huomattavasti enemmän liikettä, tosin 12 opiskelijaa näidenkin kahden kunnan välillä Lohjan suuntaan ja kolme Raaseporin suuntaan.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 14 (49)

25.6.2015

kotikunta 20.9.2014 lukion sijaintikunta Hanko Karkkila Lohja Raasepori Inkoo Siuntio muu Yhteensä Hanko 134 0 0 2 0 0 2 138 Karkkila 0 108 11 0 0 0 3 122 Lohja 0 1 789 12 46 45 22 915 Raasepori 2 0 3 425 7 1 13 451 Yhteensä 136 109 803 439 53 46 40 1626

Taulukko 4. Lukiolaisten pendelöinti lukuvuonna 2014-2015

Huomio kiinnittyy inkoolaisiin ja siuntiolaisiin lukiolaisiin, joita erityisesti Lohjan lukioissa opiskelee huomattava määrä, lähes 100 opiskelijaa. Inkoon ja Siuntion kunnilla on Lohjan kaupungin kanssa sopimus vuosiluokkien 7-9 opetuksen järjestämisestä ja siten valtaosalle inkoolaisista ja siuntiolaisista Lohja on luonteva paikkakunta myös lukio- opiskeluille. Lohjan lukioihin kohdistuu painetta Siuntion ja Inkoon suunnista, mikä tulee ottaa huomioon opiskelijaennusteita laadittaessa. Inkoon ja Siuntion sadasta Lohjal- le pendelöijästä noin puolet opiskelijoista käy ruotsinkielistä ja puolet suomenkielistä lukiota.

Muu liikkuvuus selvityskuntien kesken on siinä määrin pienehköä, että sen vaikutus toisen kunnan lukion kokonaisopiskelijamääriin jää melko vaatimattomaksi. Myös vuosit- taista vaihtelua voi olla jonkin verran. Lisäksi tulee huomioida, että käytännössä on mahdotonta ennustaa muista kunnista alueen lukioihin tulevien opiskelijoiden lukumää- riä.

Myös Länsi-Uudenmaan alueelta muiden koulutuksen järjestäjän lukioissa opiskelevien opiskelijoiden tarkka kartoittaminen on työlästä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon yksityisiä oppilaitoksia ja opiskelijoiden kotikuntien seulominen vaatisi kohtuutto- masti aikaa. Selvitystä varten tarkistettiin suurimpien koulutuksen järjestäjien osalta, kuinka monta opiskelijaa seudulta on pääkaupunkiseudun lukioissa. Kirkkonummen ja Vihdin lukioiden osalta on kyse yksittäisistä opiskelijoista, joten kokonaisuuden kannalta asia ei ole merkittävä. Helsingin kaupungin lukioissa sen sijaan kävi 20.9.2014 tilas- tointipäivän mukaan 66 opiskelijaa ja Espoon kaupungin lukioissa 17 opiskelijaa. Salon ja Turun osalta on kyse yksittäisistä opiskelijoista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että esiselvityksen alueen kuntien lukioiden sijaan vuosittain jonkun muun kuin kotikuntansa tai alueensa lukion valitsee arvioilta noin 25-30 nuorta.

3.4.2 Liikenteellinen saavutettavuus

Ohjausryhmä arvioi alueen liikenteellisten yhteyksien olevan kohtalaisen heikot eri paikkakuntien välillä. Hangosta Tammisaareen on koulupäivinä bussiyhteydet, mutta toisinpäin bussiyhteyksien nähtiin olevan huonot.

Nummi-Pusulan ja Lohjan keskustan välillä todettiin myös olevan huonot yhteydet. Toistaiseksi Nummi-Pusulan lukion säilymistä on tukenut alueen yläkouluun ja lukioon suuntautunut koulumatkaliikenne. Nummen ja Pusulan alueet ovat haja-asutusaluetta, jossa asutus on pääsääntöisesti keskittynyt Pusulan ja Nummen keskuksien ulkopuolel-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 15 (49)

25.6.2015

le. Alueen liikenneyhteydet muodostuvat yläkouluun oppilaskuljetuksista, joita lukiolaiset käyttävät käydessään Nummi-Pusulan lukiota. Oppilaskuljetusten runkolinjat tavoit- tavat lähes kaikki alueen nuoret.

Pääsääntöisesti kuntien toimittamien tietojen mukaan koulutuksen järjestäjä tai kunta ei järjestänyt lukiolaisille kuljetuksia tai maksanut lukiolaisten kuljetuksia. Kuitenkin esimerkiksi Hangossa lukiolaisilla oli mahdollisuus osallistua perusopetuksen kuljetuk- siin, jos niihin mahtui ja Nummi-Pusulassa lukiolaiset hyödynsivät myös perusopetuksen oppilaskuljetuksia.

3.4.3 Saavutettavuusstrategia

Esiselvityksen yhtenä ulottuvuutena oli tarkastella Länsi-Uudenmaan lukiokoulutuksen järjestämistä saavutettavuuden näkökulmasta. Ohjausryhmässä korostettiin alueen maantieteellisten välimatkojen tarkastelua ja fyysistä, myös järjestämisen näkökulmas- ta tapahtuvaa, liikenteellistä saavutettavuutta. Päättäjäillassa nousi esiin sekä koulu- tuksellisen saavutettavuuden näkökulma että ajallinen saavutettavuuden ulottuvuus. Vaikka lukiolaisten matka-aikoja ei ole lainsäädännöllä ohjattu, yleinen käsitys oli, että matkoihin saa kulua tunti suuntaansa.

Vihervaara (2015) on laajentanut saavutettavuus näkökulmaa palvelujen saatavuudes- ta laajempaan perspektiiviin. Hän on tarkastellut saavutettavuutta palveluverkon ja pe- dagogian näkökulmasta (taulukko 5), mutta toteaa, että käytännössä näitä kahta ulottuvuutta ei voi näin selkeästi erottaa toisistaan.

Näkökulma Palveluverkko Pedagogiikka rakennukset, välimatkat luokkatilat (valaistus, kalusteet), tunti- fyysinen -> julkinen liikenne, opetusvälineet kaavio, arjen sujuvuus (tieto)tekninen tietokoneet, ohjelmat, tukipalvelut oppimisalusta, monimuoto-opetus yhteistyö muiden oppilaitosten ja instituutioiden kanssa (mm. kirjasto, lii- vuorovaikutus (opettajat, kaverit, van- sosiaalinen kuntapalvelut, museot, taidegalleriat, hemmat), vertaisoppiminen nuorisotoimi), tiedottaminen opetushenkilöstön määrän, rakenteen yhteiset pelisäännöt, esim. suori- pedagoginen ja tarpeen seuranta, opiskelijaraken- tusohjeet, verkko-opas, BYOD- teen kehityksen seuranta strategia didaktinen opettajien täydennyskoulutus opetuskäytännöt ja -menetelmät opettajan ja opiskelijan tiedot ja tai- kognitiivinen ennakointi, arviointi dot, itsearviointi, erilaisen oppijan huomioon ottaminen tiedottaminen (esim. yhteinen esit- kulttuurinen teet, www-sivut), koulun toimintatavat, piilokulttuurit kustannusten jakoperiaatteet affektiivinen tahtotila, asenteet motivaatio ja tavoitteet, vireystila Taulukko 5. Palveluverkon ja pedagoginen saavutettavuuden ulottuvuudet

Vihervaaran mukaan saavutettavuusstrategian pedagoginen lähtökohta on, että jokainen on erilainen oppija. Päämääränä on oppiminen. Strategian tekemisessä koulutuksen järjestäjän tai lukion tulee etsiä toimintansa ns. heikkoja kohtia, jotka voivat olla esteenä oppimiselle ja siten tuloksille. Palveluverkon saavutettavuuden lähtökohta on yhteistyö ja taloudellisuus. Strategia sisältää siten myös toiminnan laadullisen tarkaste-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 16 (49)

25.6.2015

lun eikä saavutettavuus vain toista ulottuvuutta kehittämällä tuo parasta mahdollista lopputulosta.

Sekä ohjausryhmä että päättäjät olivat huolissaan saavutettavuuden käänteisestä puo- lesta eli opiskelijoiden ohjautuvuudesta alueen lukioihin. Vaikka nykyinen palveluverkko on erittäin kattava ja pääsääntöisesti alueen nuorten saavutettavissa, tekee osa nuoris- ta toisenlaisen ratkaisun ja hakeutuu lähilukioitaan kauempana sijaitsevaan oppilaitok- seen. Saavutettavuus ei takaa hakeutumista oman tai naapurikunnan lukioon, vaan nuoret tekevät oppilaitosvalintansa omista henkilökohtaisista lähtökohdistaan. Osaan näistä ratkaisuista koulutuksen järjestäjä ei voi vaikuttaa (erikoislukiot) ja osaan koulutuksen järjestäjä voi saavutettavuus näkökulmaa laajentamalla pyrkiä vaikuttamaan (mielikuvat, vetovoima).

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 17 (49)

25.6.2015

4 Lukiokoulutuksen palvelutarve

4.1 Peruskouluikäisten ennuste

Länsi-Uudenmaan alueen 7-15 -vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 7 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Ikäryhmän kokonaismäärä nousee ennusteen mukaan 10 535 lapseen ja nuoreen eli peruskouluikäisten määrä kasvaa 657 oppilaalla tarkastelujakson aikana (kuva 7).

Muutos 2013-2029: +7% 7-15 -vuotiaat

Länsi-Uusimaa Uusimaa Koko maa 120

110

100

2013=100 .

90 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 2 013 2Lähde:Tilastokeskus, 017 2 021 2 025kuntajako 2 0292015

Länsi-Uusimaa 7-15 -vuotiaat 9 878 10 228 10 511 10 565 10 535 2013=100 100 104 106 107 107 7-15 -vuotiaat 154 080 162 066 168 620 172 184 175 339 Uusimaa 2013=100 100 105 109 112 114 Koko maa 7-15 -vuotiaat 509 152 546 078 558 053 565 361 569 358 2013=100 100 107 110 111 112

Länsi-Uusimaa Oppilaat* 9 901 10 252 10 535 10 590 10 560 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2013, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 7. Länsi-Uudenmaan alueen 7-15-vuotiaiden ennuste ja perusopetuksen oppi- lasennuste vuosille 2013-2029

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 18 (49)

25.6.2015

4.2 Nuorten (16-18 –vuotiaat) ennuste

Nuorten eli toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen ikäisten nuorten määrä kasvaa alueella hieman. Ensimmäisen viiden vuoden aikana määrä laskee 3 %:a, jonka jälkeen määrä kasvaa vain hieman vuoteen 2025 saakka. Ennusteen loppupuolella nuorten ikäluokkien lukumäärissä näyttää olevan vielä hienoista nousua vuosina 2021 – 2029, jolloin nuorten määrän ennustetaan kasvavan ”notkahdusvuosista” noin neljän prosentin verran.

Muutos 2013-2029: +1%

16-18 -

Länsi-Uusimaa Uusimaa Koko maa

120

110

100

2013=100 . 90

2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015

2 013 2 017 2 021 2 025 2 029

Länsi-Uusimaa 16-18 -vuotiaat 3 469 3 363 3 359 3 483 3 516 2013=100 100 97 97 100 101 16-18 -vuotiaat 53 188 50 969 53 384 56 611 57 436 Uusimaa 2013=100 100 96 100 106 108 Koko maa 16-18 -vuotiaat 180 518 177 343 179 864 187 850 189 750 2013=100 100 98 100 104 105

Länsi -Uusimaa Luki on oppilaat* 1 668 1 617 1 615 1 675 1 691 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 8. Länsi-Uudenmaan nuoret eli 16-18-vuotiaat ja alueen kuntien lukiokoulutuksen opiskelijaennuste vuosille 2013-2029

Vuonna 2013 alueen lukioissa oli opiskelijoita 1 668, joka muodosti kyseisestä ikäluo- kasta 48 %.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 19 (49)

25.6.2015

Jos vastaava suhdeluku pysyy samansuuruisena, lukion opiskelijoiden määrä vaihtelee seuraavasti:

2013 -> 2017 - 51 opiskelijaa 2017 -> 2021 - 2 opiskelijaa 2021 -> 2025 +60 opiskelijaa 2025 -> 2029 +16 opiskelijaa Nettomuutos +23 opiskelijaa

Opiskelijamäärän vaihtelu aiheuttaa haasteen lukio-opetuksen järjestämisessä. Opiske- lijamäärien laskiessa ongelmaksi muodostuu opetusryhmäkokojen optimointi ja tarjot- tavien kurssien määrät. Vastaavasti opiskelijamäärän kasvaessa tulee haasteita opetusryhmien pitämisessä tarkoituksenmukaisen kokoisena.

4.3 Lukioon hakeutuminen ja opiskelijaennusteet

Tässä osassa tarkastellaan lukioiden opiskelijamäärän kehitystä vuoteen 2025 saakka. Opiskelijaennusteet on laadittu kuntien toimittamien peruskoulun päättävien ikäluokka- tilastojen perusteella. Ennusteen tarkkuutta vähentää lukioon hakeutumisen epävar- muus. Peruskoulun päättävistä ikäluokista kilpailevat lukion lisäksi ammatillinen koulu- tus, joka on viime vuosina ollut yhä vetovoimaisempi. Jos hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen jatkaa kasvuaan, lukioiden opiskelijamäärät vähenevät vastaavasti.

4.3.1 Lukioon hakeutuminen

Taulukossa 6. on esitetty valtakunnallinen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen suhde vuosina 2005 - 2013:

Taulukko 6. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen (koko Suomi) jatko-opintoihin 2005-2013 (lähde Tilastokeskus)

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 20 (49)

25.6.2015

Taulukko osoittaa, että valtakunnallisesti lukioon hakeutuminen on asettunut 50 prosentin tuntumaan. Luvuissa ovat mukana sekä suomen- että ruotsinkieliset opiskelijat.

4.3.2 Opiskelijaennusteet

Tässä selvityksessä opiskelijaennusteita on tarkasteltu kuntakohtaisesti ja seudullisesti sekä kieliryhmittäin että kokonaisopiskelijamäärin. Opiskelijaennusteet perustuvat kun- nilta saatuihin lukuvuoden 2014-2015 oppilastietoihin.

Lohjan opiskelijaennuste perustuu kunnan perusopetuksen omien oppilaiden määriin, joita lukion aloittavien osalta on täydennetty inkoolaisten ja siuntiolaisten ennusteella (ennuste perustuu lohjalaisten rehtoreiden tekemiin arvioihin, lähde: Lohjan kaupungin oppilassuunnite). Inkoon ja Siuntion perusopetuksen päättävien oppilasmääräkehitystä ei ollut konsultin käytössä.

Hangon, Karkkilan ja Raaseporin ennuste on laadittu kunnan ilmoittamien perusopetuksen päättävien oppilasmäärien perusteella.

Lukioon hakeutumista on laskettu sekä 50 prosentin että 40 prosentin hakeutumisen perusteella.

Suomenkieliset perusopetuksen päättävät oppilaat

Suomenkieliset perusop. päättävät 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 100 98 117 95 103 100 103 105 92 82 93 Lohja 570 525 551 498 548 489 528 560 524 510 504 Karkkila 111 101 107 111 102 112 106 106 113 95 111 Hanko 60 49 51 44 43 42 42 41 51 55 55

Taulukko 7. Perusopetuksen päättävät, ennuste suomenkieliset 2015-2025

Suomenkielisten perusopetuksensa päättävien lukumäärä vaihtelee vuosittain jonkin verran. Ennustejakson aikana vuonna 2017 yhdeksäsluokkalaisten määrä on suurimmillaan (862) ja pienimmillään vuonna 2024 (742).

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 21 (49)

25.6.2015

Ruotsinkieliset perusopetuksen päättävät oppilaat

Ruotsinkieliset perusop. päättävät 350 300 250 200 150 100 50 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 199 189 184 185 178 191 230 179 207 210 224 Lohja 64 63 66 59 59 57 60 67 61 63 62 Hanko 47 39 55 35 39 53 43 24 38 33 45

Taulukko 8. Perusopetuksensa päättävät, ennuste ruotsinkieliset 2015-2025

Ruotsinkielisten perusopetuksen päättävien lukumäärä vaihtelee vuosittain melko paljon, vuonna 2021 määrä on suurimmillaan, jolloin perusopetuksensa päättäviä nuoria on 333 ja vuonna 2022 pienimmillään, vain 270 oppilasta.

Kaikki perusopetuksen päättävät oppilaat

Perusopetuksen päättävät, kaikki 1400

1200

1000

800

600

400

200

0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Raasepori 299 287 301 280 281 291 333 284 299 292 317 Lohja 634 588 617 557 607 546 588 627 585 573 566 Karkkila 111 101 107 111 102 112 106 106 113 95 111 Hanko 107 88 106 79 82 95 85 65 89 88 100

Taulukko 9. Länsi-Uudenmaan alueen perusopetuksen päättävät, ennuste 2015-2025

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 22 (49)

25.6.2015

Tarkasteltaessa koko ikäluokkaa vuosikohtaisesti, perusopetuksensa päättävien erot ta- soittuvat hieman. Oppilasmäärältään suurin vuosi on 2017 (1131), pienin on vuosi 2020 (1040). Lohjalla perusopetuksen päättävien määrä on selvässä laskussa. Karkki- lan ja Raaseporin ennusteet heilahtelevat jonkin verran mutta päätyvät tarkastelujakson loppuvuosina likimain samalle tasolle kuin 2015. Hangon ennuste on aluksi laskeva, mutta nousee 2025 lähes nykytasolle.

Lukiolaisten kokonaismäärä järjestäjäkohtaisesti

Edellisessä kappaleessa tarkasteltiin peruskoulun päättävien ikäluokkien kokoa. Lukio- koulutuksen opiskelijamäärissä ratkaisevaksi asiaksi nousee hakeutumisen taso. Seu- raavassa kuvassa on esitetty kaikkien selvityskuntien lukioon hakeutuvien määrän vaihtelu 40 %:n ja 50 %:n hakeutumistasolla, kielikohtaisesti (taulukko 10).

Taulukko 10. Lukioon hakeutumisen skenaariot

Lukioon hakeutuvien määrät on laskettu kahdella eri tavalla: 40 %:a ja 50 %:a ikäluo- kasta. Näin laskettuna lukioon hakeutuvien oppilaiden ennuste vaihtelee suomenkielisten opiskelijoiden osalta 299/374 oppilaan (2018, hakeutuminen 40 %/50%) ja 330/413 oppilaan (2017, hakeutuminen 40%/ 50 %) välillä. Sekä erotus että vaihtelu ovat molemmat huomattavia.

Ruotsinkielisten opiskelijoiden osalta ennuste vaihtelee vuosittain 108/135 (2022 40 %) ja 133/167 (2021 50 %) välillä.

Valtakunnallisesti vuonna 2013 lukioon hakeutui 50,8 % ikäluokasta. Kun tarkastellaan asiaa kuntakohtaisesti, hakeutumisessa saattaa olla jonkin verran vuotuista vaihtelua. Sen vuoksi tällainen tarkastelu on syytä tehdä, jotta havaitaan kuinka suuri merkitys hakeutumisen tasolla on lukion aloittavien määrään.

Taulukko 10. osoittaa, että lukioon hakeutumisprosentin suuri vaihtelu aiheuttaa koulutuksen järjestäjälle haasteita. Mikäli hakeutumisen taso laskisi pysyvästi 40 prosenttiin

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 23 (49)

25.6.2015

ikäluokasta, lukioiden koko opiskelijamäärä seudulla vähenisi enemmän kuin sadan opiskelijan verran.

Järjestäjäkohtaiset lukioiden ennusteet

Seuraavissa kuvissa on havainnollistettu edellä esitettyjen opiskelijaennusteiden perusteella, kuinka suuri on järjestäjäkohtainen lukiolaisten määrä eri lukuvuosina (mukaan on laskettu vuosiluokat I-III).

Suomenkieliset lukiolaiset

1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2015- 2016- 2017- 2018- 2019- 2020- 2021- 2022- 2023- Järjestäjän Järjestäjän opiskelijat 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Raasepori 125 146 158 155 158 149 153 154 150 Lohja 782 788 823 787 799 768 783 789 806 Karkkila 134 147 160 160 160 163 160 162 163 Hanko 74 73 80 72 69 65 64 63 67

Taulukko 11. Kuntakohtaiset laskennalliset suomenkieliset opiskelijamäärät, ennuste 2015-2025

Suomenkielisten lukioiden yhteinen laskennallinen opiskelijamäärän ennuste (laskettu 50 % hakeutumisen mukaan) nousee hieman yli 1200 opiskelijan lukuvuonna 2017- 2018. Tämän jälkeen laskennallinen opiskelijaennuste kääntyy laskuun. Lohjalla lukiolaisten laskennallisessa määrässä on havaittavissa selvä notkahdus vuosina 2017-2022. Lohjan lukuihin sisältyvät myös Inkoosta ja Siuntiosta tulevat opiskelijat. Karkkilan ja Raaseporin laskennalliset ennusteet sen sijaan ovat kasvavat.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 24 (49)

25.6.2015

Ruotsinkieliset lukiolaiset

500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Järjestäjän Järjestäjän opiskelijat 0 2015- 2016- 2017- 2018- 2019- 2020- 2021- 2022- 2023- 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Raasepori 329 301 286 279 274 277 300 300 308 Lohja 86 90 97 94 92 88 88 92 94 Hanko 62 64 71 65 65 64 68 60 53

Taulukko 12. Kuntakohtaiset laskennalliset ruotsinkieliset opiskelijamäärät, ennuste 2015-2025

Ruotsinkielisten lukioiden yhteinen laskennallinen opiskelijamäärän ennuste on melko tasainen, noin 450 opiskelijaa vuosittain, kun ennuste laaditaan Hangon, Lohjan ja Raaseporin oppilastietojen pohjalta. Raaseporissa lukiolaisten määrän ennakoidaan kasvavan. Hangossa opiskelijamäärät vaihtelevat, varsinaista kasvua ei ole havaittavissa. Tilanne on sama Lohjan ruotsinkielisen lukion opiskelijamäärän osalta. Lohjan lukuihin sisältyvät myös Inkoosta ja Siuntiosta tulevat opiskelijat.

4.4 IV ja V vuoden opiskelijat

Taulukossa 13 on esitetty pidempään kuin kolme vuotta opiskelleiden lukiolaisten mää- rä 20.9.2014 ja suhteellinen osuus koko opiskelijamäärästä.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 25 (49)

25.6.2015

Opiskelijat 20.9.2014 Järjestäjä Lukio IV ja V % koko määrästä Hankoniemen lukio 0 0 % Hanko Hangö gymnasium 0 0 % Karkkila Karkkilan lukio 10 8 % Lohjan Yhteislyseon lukio 45 6 % Lohja Nummi-Pusulan lukio 1 2 % Virkby gymnasium 0 0 % Ekenäs gymnasium 2 1 % Raasepori Karis-Billnäs gymnasium 10 6 % Karjaan lukio 5 5 %

Yhteensä 73 5 %

Taulukko 13. Neljännen ja viidennen vuoden opiskelijat, lv. 2014-2015

Seudulla on vuonna 2014 viisi prosenttia opiskelijoista ylittänyt kolmen vuoden opintojen keston. Tässä selvityksessä ei ole tarkasteltu määrän vuotuista muutosta, mutta oletettavasti määrässä ei ole suuria vuotuisia heilahteluja. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota, koska pitkittyneet opintoajat vaikuttavat laatuun, vaikuttavuuteen ja talou- teen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 26 (49)

25.6.2015

5 Resurssit

5.1 Henkilöstö

Taulukkoon 14 on koottu yhteenveto lukuvuoden 2014-2015 lukioiden opettajatilan- teesta. Opettajat ovat luokiteltu sen oppilaitosmuodon mukaisesti, johon heidän virkan- sa on kohdennettu tai jossa hänellä on enemmistö opetustunneista. Tulee huomioida, että opettajan opetustuntien muodostuminen on yhteydessä käytettävissä olevaan kurssitarjontaan, tuntiresurssiin, opiskelijamääriin ja opetusryhmien määriin. Opetus- tuntien jakautuminen eri oppilaitosten välillä voi vaihdella lukuvuosittain.

Kaupunki Lukio Rehtori, Toimisto Lukion Lukion Yhteiset Muut Muu hallinto opettajat tunti- perus- yhteiset henkilös- opettajat opetus opettajat tö

Hankoniemen Hanko 40 % 25 % 7 8 lukio Hangö 60 % 35 % 8 5 gymnasium Karkkila Karkkilan lukio 1 1/3 9 5

Lohjan Yhteis- Lohja 1 1,5 35 2 3 + 1 lyseon lukio Aikuislinja ½* 2 (+½) 3 1 1/3

Nummi- 1/3 1 15 1/3+1/3 Pusulan lukio Virkby 1 3 14 ½+½ gymnasium Raasepori Ekenäs gymn. 1 12 1 3

Karis-Billnäs g. 1 7 1 6

Karjaan lukio 1 5 6

* rehtori 47 % työajasta opetusta, 53 % rehtorin työtä, taulukko pyöristetty 50/50 Taulukko 14. Yhteenveto lukioiden opettajista

Lukioiden opetushenkilöstö muodostuu päätoimisista lukion opettajista, tuntiopettajista ja perusopetuksen tai muun opetuksen järjestäjän kanssa yhteisistä opettajista. Suur- ten lukioiden opettajien tunnit täyttyvät lukion tunneista ja opettajien virat ovat kohdis- tettu lukioon. Pienten lukioiden henkilöstö muodostuu pääosin yhteisestä opettajakun- nasta perusopetuksen kanssa ja heistä useimpien virka/toimi kohdistuu ensisijaisesti perusopetukseen. Erityisesti Nummi-Pusulan ja Virkby gymnasiumin opettajien opetus painottuu perusopetuksen puolelle.

Käytännössä lukion opettajien opetustunteja ei ole yhdistetty toisen lukion kanssa, vaan oman kunnan perusopetuksen kanssa. Poikkeuksen muodostaa aikuislinja, jonka opettajina toimii päivälukion opettajia ja vastaavasti aikuislukion opettajista osa opet- taa myös päivälukiossa.

Jos jokin lukion järjestämispaikka lakkaa, tulee opetuksen järjestäjän arvioida lukion henkilöresurssia kokonaisuutena yhdessä perusopetuksen henkilöstöresurssin kanssa. Osan oppiaineiden opettajien tehtävän ja opetustuntien muodostamisessa voidaan yh- teistyötä laajentaa myös alueen vapaan sivistystyön oppilaitosten suuntaan.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 27 (49)

25.6.2015

Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu lukiokohtaisesti henkilöstön kustannuksia suhteessa opiskelijamäärään:

Kuva 9 Lukiokoulutuksen henkilöstömenot euroa per opiskelija kuntien toimittamien ti- linpäätöstietojen 2014 mukaan

Yllä esitetystä voidaan havaita, että Lohjan lukoissa opiskelijakohtaiset henkilöstömenot vaihtelevat suuresti: Lohjan yhteislyseon lukiossa 4084 €/opiskelija ja vastaavasti Nummi-Pusulan lukiossa 9357 euroa/opiskelija. Tarkasteltaessa opiskelijakohtaisia kustannuksia, havaitaan, että pienessä lukiossa on vähemmän opiskelijoita jakamassa tarkastelun kohteena olevia kustannuksia. Pienen lukion pienemmät opiskelijaryhmät nos- tavat opiskelijakohtaisia henkilöstökustannuksia. Hangossa ruotsinkielisen lukion menot ovat korkeammat kuin suomenkielisessä. Karkkilan menot asettuvat tarkastelussa noin puoliväliin muihin verrattuna. Raaseporissa Karjaan lukion menot ovat jonkin verran suuremmat kuin ruotsinkielisissä lukioissa, joiden menot ovat hyvin lähellä toisiaan.

Selvityksen toimeksiantoon ei kuulunut henkilöstösuunnitelman laadinta.

5.2 Kiinteistöt

Lukiokiinteistöjen perustietoja tarkastellaan rakennusten tilavuuden, kunnon ja sisäis- ten vuokrien näkökulmista.

Suomenkielisten lukioiden kiinteistöt:

Hankoniemen lukio (Bromarvinkatu 41, Hanko) toimii Hangon kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on alkujaan rakennettu 1981 ja osittain peruskorjattu. Suunnitel- man mukaan peruskorjauksia jatketaan vuosina 2015-2018. Lukio toimii samoissa ti- loissa Hankoniemen yläasteen ja Raaseporin musiikkiopiston kanssa. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 1855 m2 ja tiloihin mahtuu 120 opiskelijaa.

Karkkilan lukio (Koulukuja 7, Karkkila) toimii Karkkilan kaupungin omistamassa kiin- teistössä, joka on rakennettu vuonna 1956 peruskorjattu vuosina 1965 ja 1980, myö-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 28 (49)

25.6.2015

hemmin erilaisia korjauksia. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yhteiskoulu ja kamppailu- urheilijat. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1967 m2.

Lohjan yhteislyseon lukio (Karstuntie 6, Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1954. Tiloja käyttävät lukion lisäksi aikuislukio. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 7618 m2.

Nummi-Pusulan lukio (Tiedonpolku 4, Nummi Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on tyy- dyttävä. Lukion käytössä on 1360 m2.

Karjaan lukio (Tammisaarentie 62 A, Karjaa Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1952 ja peruskorjattu vuosina 1988 ja 2008. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 2071 m2.

Ruotsinkieliset lukiot:

Hangö gymnasium (Koulukatu 9-11, Hanko) toimii Hangon kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on alkujaan rakennettu 1898, peruskorjattu 1991, vuosittaisia korjauksia suoritetaan säännöllisesti vuosittain. Tilat ovat yhteiskäytössä Hangö högsta- diumin ja kansalaisopiston kanssa. Kiinteistön kunto on hyvä. Lukion käytössä on 1505 m2 ja tiloihin mahtuu 120 opiskelijaa.

Virkby gymnasium (Lukkarinkuja 2, Lohja) toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1949. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1522 m2.

Ekenäs gymnasium (Rosenvägen 12, Tammisaari Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin pääosin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1980, peruskorjauksia ei ole tehty. Kiinteistön kunto on tyydyttävä. Lukion käytössä on 1967 m2.

Karis-Billnäs gymnasium (Bulevardi 11, Karjaa Raasepori) toimii Raaseporin kaupungin omistamassa kiinteistössä, joka on rakennettu vuonna 1956 sekä peruskorjattu vuosina 1981 ja 2000. Tiloja käyttävät lukion lisäksi yläkoulu. Kiinteistön kunto on hy- vä. Lukion käytössä on 1190 m2.

Kaikki kunnat perivät lukioilta sisäistä vuokraa, joka muodostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Vuokranmäärityksen perusteissa saattaa olla kuntakohtaisia eroa- vaisuuksia. Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu sisäisen vuokran määrää opiskelijakoh- taisesti:

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 29 (49)

25.6.2015

Kuva 10. Sisäinen vuokra €/opiskelija, tilinpäätös 2014

Hangö gymnasiumin korkea sisäinen vuokra johtuu osin siitä, että lukion tiloja käyttä- vän kansalaistoiminnan sisäistä vuokraa ei ole kohdennettu aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Kuva 10 osoittaa, että sisäiset vuokrat per opiskelija vaihtelevat suuresti. Vaihtelun taustalla saattaa olla erilaisia tekijöitä, kuten eri perustein tehty vuokranmääritys, käy- tössä olevien tilojen määrä, tehdyt tai tekemättä jätetyt peruskorjaukset ja tehdyt uus- investoinnit. Opiskelijakohtaiseen kustannukseen vaikuttaa myös lukion opiskelijamää- rä.

Lukiokiinteistöt sisältävät paljon tiloja, jotka ovat suurimman osan päivästä tyhjillään: esim. ruokala, liikuntasali, kuvaamataidon luokka, musiikkiluokka. Tilojen tulisi olla joustavia ja taipua monenlaiseen toimintaan tai niitä tulisi vuokrata muille käyttäjille. Tilatehokkuutta voidaan parantaa opetusta porrastamalla, jolloin tilat taipuvat isommal- lekin kokonaismäärälle. Verkko-opetusta lisäämällä tilantarpeen tulee vähentyä.

Kiinteistökustannukset ovat lukiokoulutuksen järjestäjälle vahvasti kiinteä erä. Vaikka lukioverkkoa tiivistettäisiin, tyhjilleen jäävien tilojen kustannus jää järjestäjän makset- tavaksi. Sen vuoksi lukioverkkoratkaisun yhteydessä on hyvä suunnitella tiloille uusi käyttötarkoitus tai tiloista on luovuttava kokonaan. Jos kiinteistön sijainti on hyvä ja sen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, kiinteistölle on mahdollista löytää ostaja. Yhte- nä vaihtoehtona heikkokuntoisen kiinteistön osalta on purkaa se ja hyödyntää tontti- alue muuhun käyttöön.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 30 (49)

25.6.2015

5.3 Talous

5.3.1 Lukiokoulutuksen järjestäjäkohtaiset kustannukset ja valtionosuus

Lukiokoulutuksen nettokustannukset ja niihin saatava valtionosuus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa kuvassa 11.

Kuva 11. Nettokustannukset ja valtionosuus T€ 2014, lähde kunta ja OPH

Kaikki seudun kaupungit rahoittavat lukion toimintaa koska valtionosuus ei kata täysi- määräisesti nettokustannuksia. Suurimpana rahoittajana toimii Raaseporin kaupunki lähes. 0,7 miljoonan eurolla. Yhteensä seudun kunnat rahoittivat lukion toimintaa 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2014.

Valtakunnallisesti lukion valtionosuuden määrää vuodelle 2015 leikattiin huomattavalla 7 prosentin määrällä, mikä vaikuttaa kaupunkien rahoitusosuutta kasvattavasti jos lukion nettokustannukset eivät muutu (taulukko 15).

2015 2014 erotus 2015- Lukion valtionosuus T€ (ennakollinen) (lopullinen) 2014 Hanko 1 137 1 207 -70 Karkkila 900 1 010 -110 Lohja 5 132 5 639 -507 Raasepori 2 760 3 148 -388 Yhteensä 9 929 11 004 -1 075 Muutos % -10 %

Taulukko 15. Valtionosuudet vuosina 2014 ja 2015

Seudun kuntien lukiokoulutuksen valtionosuus pieneni suhteellisesti enemmän kuin valtakunnallisesti. Valtionosuusrahoitus väheni lähes 1,1 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2015 ennakollisen valtionosuuden pohjalukuna on käytetty vuoden 2014 lopullisia opiskelijamääriä, joten vuosien euromäärät ovat vertailukelpoiset.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 31 (49)

25.6.2015

Seuraavissa kuvissa on tarkasteltu lukiokoulutuksen nettokustannuksia euroa per opiskelija vuonna 2014 järjestäjäkohtaisesti, koulukohtaisesti ja kielikohtaisesti. Koulutuk- sen järjestäjäkohtaisesti opiskelijakohtainen kustannus on esitetty kuvassa 12.

Kuva 12 Lukiokoulutuksen nettokustannukset 2014 €/opiskelija

Hanko järjesti lukiokoulutusta korkeimmin nettokustannuksin, edullisimmat kustannukset olivat Lohjan kaupungilla. Suomenkielisten lukioiden kustannukset toteutuivat vuonna 2014 kuvassa 13 esitetyllä tavalla.

Kuva 13. Lukiokoulutuksen nettokustannukset €/opiskelija, suomenkieliset lukiot kuntien toimittamat tilinpäätöstiedot 2014

Nummi-Pusulan lukion kustannukset olivat suurimmat ja Lohjan yhteislyseon lukion kustannukset olivat pienimmät. Kuvasta voidaan havaita, että mitä suurempi lukio, sitä useammalle opiskelijalle kiinteitä kustannuksia voidaan jakaa.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 32 (49)

25.6.2015

Ruotsinkielisten lukioiden toteutuneet kustannukset vuodelta 2014 on esitetty kuvassa 14.

Kuva 14. Opiskelijakohtaiset kustannukset 2014 lukioittain, ruotsinkieliset lukiot

Korkeimmat kustannukset ruotsinkielisten lukioiden osalta toteutuivat Hangö gymnasiumissa ja edullisimmat Karis-Billnäs gymnasiumissa.

Kielittäin lukioiden kustannukset toteutuivat seuraavasti:

Kuva 15. Opiskelijakohtaiset kustannukset 2014 kielittäin

Seudun ruotsinkielisten lukioiden opiskelijakohtaiset nettokustannukset olivat 30 prosenttia suuremmat kuin seudun suomenkielisissä lukioissa.

Edellä esitettyjen kuvien mukaan lukiokohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti. Suomenkielisistä ja kaikista lukioista edullisin oli Lohjan yhteislyseon lukio, kallein suomenkielinen lukio oli Nummi-Pusulan lukio. Ruotsinkielisistä ja kaikista lukioista kal-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 33 (49)

25.6.2015

leimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Hangö gymnasiumissa, edullisin ruot- sinkielisin lukio oli Karis-Billnäs gymnasium.

5.3.2 Reaalikustannusten kehitys 2008-2013

Edellä esitetyt kustannustarkastelut ovat olleet vuoden 2014 toteutumaan perustuvia. Yksi tapa tarkastella kustannuksia on vertailla kustannuskehitystä hieman pidemmältä jaksolta. Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina 2008 ja 2013 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2008 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2013 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen.

Koko maan keskiarvolukua ei ole vielä saatavilla vuodelta 2014, minkä vuoksi tarkastelussa on vuosi 2013.

Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisten kustannusten kehitystä on tarkasteltu seuraavasti:

Oma lukiokoulutus, €/oppilas, deflatoitu 2 008

12 000

10 883 10 10 711 10 2 013

10 000

8 8858

7 9017

8 000 2267

6 6166

6 6086

6 4456

6 2506 6 0266 6 000

4 000

2 000

0 Hanko Karkkila Lohja Raasepori Koko maa

Lähde: Tilastokeskus

Kuntajako 2015

Kuva 16. Kuntakohtaiset lukiokoulutuksen kustannukset euroa per opiskelija

Lukiokoulutuksen nettokustannukset ovat vuonna 2013 olleet koko maan tasoa korke- ammalla pl. Lohjan kaupunki. Nettokustannusten reaalinen kasvu on Karkkilassa ja Raaseporissa ollut huomattavan suurta. Hangossa nettokustannukset ovat pienenty- neet, toki nettokustannustaso on edelleen huomattavan korkea. Lohjalla nettokustannusten taso on matala ja reaalikasvu vastaa koko maan kasvuvauhtia.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 34 (49)

25.6.2015

5.3.3 Odotekustannukset

Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudelli- suusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Selvityskaupunkien vertailuryhmän muo- dostavat 17 kuntaa, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Lisäksi verrokiksi on otettu Loviisan ja Kirk- konummen kaupungit kaksikielisyyden vuoksi.

Tarkastelu perustuu vuoden 2013 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Selvityskaupun- kien osalta esitetään myös vuosien 2008 - 2012 kustannukset käyvin hinnoin (ei defla- toituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia.

Taloudellisuusrintama muodostuu, kun 17 kunnan tiedoista kaikkein alhaisin ja korkein kustannus poistetaan ja jäljelle jäävissä vertailukunnissa (15) volyymitietoa (esim. oppilasta) kohti laskettujen kustannusten minimiin lisätään 10 % minimin ja maksimin erotuksesta.

Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan Oma lukiokoulutus (310) tasolle (Vaasa) Nettokustannukset oppilasta kohti Muutos 2008-2013: 2,6 % / vuosi (koko maa 1,5 % / vuosi) Nettokustannukset 2013 12,5 M€, odotekustannukset 10,5 M€ Potentiaali 2 M€ 12000

9907 10000

7704 8000 7465 7552 7493 7493 7334 7226 6998 6881 6869 6830 6607 6511 6745 6629 6514 6710 6457 6709 6285 6286 6360 6121 5716

6000 5298

/oppilas € 4000

2000

Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto

Myös aikuislukioiden kustannukset ja opiskelijat ja ammattikoululaiset, jotka suorittavat lukion koko oppimäärää.

Kuva 17. Kuntakohtaisen lukiokoulutuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali (kaksikieliset kunnat merkitty vaaleanpunaisella)

Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että laskennallinen säästöpotentiaali lukiokoulutuksessa olisi 2 miljoonaa euroa verrattaessa Vaasan kaupungin järjestämään lukiokoulutukseen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 35 (49)

25.6.2015

Lisäksi huomio kiinnittyy nettokustannusten vuotuiseen kasvuun, joka on ollut 2,6 % vuodesta 2008-2013 kun koko maassa vastaavana aikana kustannukset ovat kasvaneet 1,5 %/vuosi.

Länsi-Uusimaan kaupunkien nettokustannus on vuonna 2013 ollut 7465 euroa/opiskelija, joka on hieman korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kaksikielisiin kuntiin verrattuna nettokustannus on ollut muita korkeampi pl. Loviisan lukion nettokustannukset. Esimerkiksi Vaasan kaupunki on järjestänyt lukiokoulutusta kahdella kielellä 6285 opiskelijakohtaisin nettokustannuksin. Vaasan kaupungin osalta yhtenä kustannuksia alentavana tekijänä on tiivis kaupunkirakenne.

Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustan- nussäästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 36 (49)

25.6.2015

6 Skenaariotarkastelu

Seuraavat skenaariotarkastelut (järjestämis-, palveluverkko- ja toiminnalliset mallit) on laadittu nykyisen lainsäädännön mahdollistamissa lähtökohdista. Toki lukioita voidaan kehittää vielä pidemmälle ja hakea kehittämistyöhön esim. kokeilulupaa. Toimeksian- nossa ei noussut esiin, että konsultti voisi esittää nykyisten lukiokoulutuksen järjestä- misen ohittavia keinoja. Skenaariotarkastelun kohteena on lukiokoulutuksen järjestel- mätason järjestäminen. Lisäksi tulee huomata, että selvityksen laadinta ajoittui ajan- kohtaan, jolloin lukion uusia opetussuunnitelman perusteita ei ollut hyväksytty.

6.1 Järjestämismallit

Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella.

Tässä luvussa tarkastellaan järjestämismalleja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta.

Ohjausryhmä rajasi selvityksen ulkopuolelle järjestämisvaihtoehdon, jossa tarkastellaan lukiokoulutusta osana laajempaa toisen asteen järjestämistä esimerkiksi, että lukio olisi osa olemassa olevia koulutuskuntayhtymiä. Samoin voisi todeta, että kokonaan tarkastelun ulkopuolelle on jätetty täysin virtuaaliseksi muutettu lukiomalli, koska näin radi- kaalille toiminnan muutokselle ei ehkä vielä ole edellytyksiä.

Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu lukion organisoinnin malleja ja niiden ominai- suuksia. Kun palveluverkkoa tarkastellaan yli kuntarajojen, on syytä samalla pohtia millä tavoin uudistettu palveluverkko optimaalisesti organisoitaisiin. Johtamisjärjestel- mällä on suuri vaikutus uudistusten jalkauttamiseen.

Yhteistyömalli

Tavallinen yhteistyö esimerkiksi työsuunnitelmien koordinointi ja yhteissuunnittelu, opettajien osaamisen hyödyntäminen ja opettaminen kaikissa oppilaitoksissa, tilojen käyttäminen ja tiedottaminen nähtiin yhteistyön kohteina riippumatta opetuksen järjes- täjätahosta tai omistussuhteista.

Tämä malli ei edellytä muutoksia järjestämislupiin, omaisuuden hallintaan eikä rahoitukseen. Jotta malli toisi toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta, edellyttää se suun- nitelmallisuutta, selkeiden yhteisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa sekä työnja- osta sopimista. Myös yhteistyön koordinointivastuusta on hyvä sopia.

Vastuukuntamalli

Vastuukuntamallissa yksi kunta ottaa vastuulleen lukiokoulutuksen järjestämisen ja toiminnan periaatteista, laajuudesta ja käytännön toteuttamisesta määritellään sopimuksin.

Malli edellyttää muutoksen järjestämislupiin. Omaisuuden hallinnasta ja osallistuvien organisaation rahoitusosuuksista tulee määritellä sopimuksin. Vastuukunta saa valtionosuuden ja lukioissa noudatetaan pääsääntöisesti vastuukunnan toiminnan ja talouden ohjeistusta. Mallissa johtajuus on selkeästi vastuukunnalla.

Kuntayhtymä

Kunnat perustavat yhdessä kuntayhtymän, jolle siirretään lukion järjestämisluvat ja niiden myötä valtionosuudet. Kunnat vastaavat kuntayhtymän alijäämästä, minkä ja- kautumisesta sovitaan perussopimuksessa.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 37 (49)

25.6.2015

Omaisuuden hallinnasta ja osallistuvien tahojen rahoitusosuuksista tulee sopia perussopimuksessa. Kuntayhtymään on mahdollista ottaa uusia jäseniä, esimerkiksi Inkoo ja Siuntio.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiössä noudatetaan opetusalan lainsäädäntöä ja osakeyhtiölakia. Operatiivista toimintaa johtaa toimitusjohtaja, taloudesta ja toiminnasta vastaa hallitus.

Osakeyhtiössä osakkaat sijoittavat osakeyhtiöön sovitun osakepääoman. Järjestämislu- pa ja valtionosuus siirtyisi kuten kuntayhtymässä. Osakkailla ei ole alijäämän kattamis- velvollisuutta, ellei sopimuksin toisin määritellä.

Yhteistyö Vastuukunta Lukio- Lukio- kuntayhtymä osakeyhtiö

Ominaisuudet Jatketaan nykyi- Yksi seudun kun- Perustetaan kun- Perustetaan osa- seen tapaan, pyri- nista ottaa lukio- tayhtymä, johon keyhtiö, johon tään tiivistämään koulutuksen järjes- kunnat tulevat jä- kunnat tulevat yhteistyötä tämisen vastuul- seniksi. osakkaaksi. leen

Lainsäädäntö KuntaL KuntaL KuntaL OyL

Lukion opetusta säätelevä lainsäädäntö, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusL

Johtamis- Yhteistyön vahvis- Yhteistyöelin, jossa Valtuusto, halli- Yhtiökokous, halli- järjestelmä taminen edellyt- edustus kaikista tus, kuntayhty- tus, toimitusjohta- täisi ohjausryh- kunnista, noudate- män johtaja ja mää ja kattavaa taan vastuukunnan sopimusta. johtamisjärjestel- mä jos muuta ei sovita

Henkilöstö Kunnan palveluk- Vastuukunnan pal- Kuntayhtymän Osakeyhtiön pal- sessa viranhaltija- veluksessa viran- palveluksessa vi- veluksessa työ- na haltijana ranhaltijana suhteisina, virka- vastuulla

Yhteiset re- Ei esteitä Ei esteitä Edellyttää sopi- Edellyttää sopi- surssit perus- mista yhteisten mista yhteisten opetuksen resurssien käytön resurssien käytön kanssa perusteista perusteista esim. VES:in noudatta- minen

Tilat ja väli- Kunnan taseessa Tilat pysyvät kun- Tilat joko siirtyvät Tilat joko siirtyvät neet tien taseessa, kuntayhtymälle osakeyhtiölle tai vuokrataan vas- tai vuokrataan vuokrataan kun- tuukunnalle, väli- kunnalta. Välineet nalta. Välineet neet hankkii vas- hankkii kuntayh- hankkii osakeyh- tuukunta tymä. tiö.

Valtionosuus Kukin kunta saa Vastuukunta saa Kuntayhtymä saa Osakeyhtiö saa ja alijäämän valtionosuuden ja valtionosuuden, valtionosuuden. valtionosuuden.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 38 (49)

25.6.2015

kattaminen kattaa itse lisära- alijäämän kattami- Jäsenkunnilla on Alijäämän katta- hoitustarpeen sesta tulee sopia alijäämän katta- misvelvoitetta ei kuntien kesken misvelvollisuus. ole samalla tavoin kuin kuntayhty- mällä, vaan siitä tulee sopia. Kun- tien tulisi maksaa valtionosuuden ylittävät kustannukset käytön mukaan tai muul- la tavoin.

Opetus Jokaisella kunnalla Noudatetaan vas- Yksi koulutuksen Yksi koulutuksen säilyy oma tunti- tuukunnan opetus- järjestäjä, yksi järjestäjä, yksi jako ja opetus- suunnitelmaa, lu- opetussuunnitel- opetussuun- suunnitelma. kiokohtaiset paino- ma. Voidaan joh- nitelma. Voidaan tukset mahdollisia taa lukiokohtaisia johtaa lukiokoh- Yhteensovittami- painotuksia. taisia painotuksia. nen perustuu yh- teistyötahtoon.

Vahvuudet ja Vahvuus: malli on Vahvuus: ei edelly- Vahvuus: Äänival- Vahvuus: toimi- heikkoudet kevyt, ei vaadi tä uuden organi- lasta ja muista aluetta voidaan uuden organisaa- saation perusta- ehdoista sovitaan laajentaa ottamal- tion perustamista mista perussopimukses- la mukaan uusia sa osakaskuntia Heikkous: yhteis- Malli on läpinäky- työmalli vaatii joh- vä, jos vastuukun- Myös Inkoo ja malli on läpinäky- tamista, mihin ta eriyttää omaksi Siuntio voivat tul- vä malli ei suoraan tulosyksiköksi la jäseneksi (kat- anna oikeutusta tamaan osaltaan Heikkous: omista- Heikkous: vastuu- alijäämää) jaohjauksen haas- Vaarana kustan- kunta voi toimia teet; osakeyhtiön nusten nousemi- omavaltaisesti, ei Malli on läpinäky- toiminta ei nouda- nen, jos yhteistyö kuuntele muita, ei vä ta julkisuusperiaa- kohdistuu lisätoi- ole välttämättä lä- tetta, ellei toisin mintoihin korvaa- pinäkyvä malli Heikkous: omista- sovita; arvon- vien toimintojen jaohjauksen haas- lisäverotukseen sijaan. teet liittyvät haitat

Malli ei ole lä- Riski: katsotaanko pinäkyvä. Oy yksityiseksi koulutuksen jär- jestäjäksi, jolloin VOS on 90 %

Taulukko 16. Järjestämismallien vertailua

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 39 (49)

25.6.2015

6.2 Palveluverkkoskenaariot

Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että ruotsinkielisestä lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella.

Tässä luvussa tarkastellaan palveluverkkoskenaarioita koulutuksen järjestäjän ja yksit- täisen lukion näkökulmasta.

Seuraavassa taulukossa 17 esitettävät mallit sisältävät seuraavat toimenpiteet

Skenaario 1: Nykyinen palveluverkko säilyy

- ei toimenpiteitä

Skenaario 2: Kevyt tiivistäminen

- Nummi-Pusula yhdistetään Lohjan yhteislyseon lukioon - Virkby ja Karis-Billnäs yhdistyvät, sijainti Karjaalla, Virkbyn lukiostudio1 - Lohjan yhteislyseon lukiossa (lukioyhteistyö) tai Källhagenin perusopetuksen yhtey- dessä - Myöhemmin voidaan yhdistää Raaseporin ruotsinkieliset lukiot (koulutuksen järjes- täjä päättää opetuksen järjestämispaikan)

Skenaario 3: Keskittäminen kielen mukaan

- Ruotsinkielinen lukiokoulutus keskitetään Raaseporiin, koulutuksen järjestäjä päät- tää opetuksen järjestämispaikan - Suomenkielinen lukiokoulutus järjestetään 3-napaisesti: Karjaa, Lohja ja Karkkila - Mallissa sekä suomen että ruotsinkielinen lukiostudiot Hankoon ja Lohjan yhteislyseon lukioon

Skenaario 4: Vahva keskittäminen

- Ruotsinkielinen lukiokoulutus keskitetään Raaseporiin, koulutuksen järjestäjä päät- tää opetuksen järjestämispaikan - Suomenkielinen lukiokoulutus keskitetään Lohjan yhteislyseon lukioon - Karkkila, Karjaa ja Hanko lukiostudioina

1 Lukiostudiolla tarkoitetaan lukiolaisille suunniteltua opiskelutilaa, jossa he voivat itsenäisesti opiskella, osallistua etä- ja verkko-opiskeluun sekä kokoontua muiden lukiolaisten kanssa opiskelemaan ja työskentelemään ryhmissä. Lukiostudio varustetaan lukiokoulutuksen edellyttämillä tietoteknisillä laitteilla ja nopeilla tietoliiken- neyhteyksillä. Lukiostudion opiskelupiste sijoitetaan alueen yläkoulun/lukion/ammatillisen koulutuksen tiloihin. Lukiostudiossa voidaan järjestää säännöllisesti eri oppiaineiden opettajien ohjausta (opettaja läsnä) ja lukion opinto-ohjaajan tapaamisia. Osa opiskelusta voi tapahtua päälukion ryhmissä, osa lukiostudiossa etäopiskeluna. Lukiostudiossa voidaan järjestää peruskursseja.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 40 (49)

25.6.2015

Skenaariot

Nykyinen palve- Kevyt Keskittäminen Vahva keskit- luverkko säilyy tiivistäminen kielen mukaan täminen

Saavutettavuus ei parane eikä 15 km:n saavutet- turvataan Hangon turvataan Hangon heikkene tavuus- lukiokoulutuksen ja Karkkilan lukio- vyöhykkeet osit- saavutettavuus koulutuksen saa- tain päällekkäiset etäopiskelupisteen vutettavuus, muu- avulla toin keskitetään

Oppilaskehitys ei muutoksia Lohja, laskeva Ruotsinkieliset, Ruotsinkieliset, Karis-Billnäs- laskeva laskeva Virkby, laskeva Suomenkieliset, Suomenkieliset, laskeva laskeva Kustannukset Kustannukset Henkilöstön käyttö Henkilöstön käyttö Henkilöstön käyttö kasvavat, jos lu- tehostuu: edellyt- tehostuu: edellyt- tehostuu: edellyt- kioverkkoa ei tii- tää eläköitymisten tää eläköitymisten tää eläköitymisten vistetä hyödyntämistä ja hyödyntämistä ja hyödyntämistä ja muita järjestelyjä, muita järjestelyjä, muita järjestelyjä, myös perusope- myös perusope- myös perusopetuksen kanssa tuksen kanssa tuksen kanssa

Tilojen käyttö te- Tilojen käyttö te- Tilojen käyttö tehostuu hostuu hostuu. Malli edel- lyttää lisätilojen vuokraamista tai investointeja (muiden koulutuksen järjestäjien kanssa)

Laskennallinen säästöpotentiaalia Henkilöstömenot: Henkilöstömenot: Henkilöstömenot: säästö- ei ole tässä mal- 400 000 € 600 000 € 1 300 000 € potentiaali lissa (vuosittain) Tilakustannukset Tilakustannukset 80 000 € 300 000 €

Vaikutus te- tehostuminen Nummi-Pusulan yksiköiden vähe- ruotsinkielinen yk- hostumiseen edellyttää toimin- yläkoulun opetta- neminen sikkö: Raasepori nallisia muutoksia jien opetusvelvol- ja etäopiskelupiste lisuus turvattava; tilatarpeet vä- Hangossa tarvittaessa yhtei- henevät set opettajat suomenkielinen: Karkkilan ja Loh- henkilöstötarve Lohjan lukio + jan kanssa, vähenee etäopiskelupisteet Karkkilassa, Kar- tilatarve poistuu hallinnollinen yh- jaalla ja Hangossa Nummi-Pusulassa distäminen antaa ja Virkbyssä työkaluja johtami- Raaseporissa ja seen Hangossa suomen ja ruotsinkieliset ks. luku 6.3 samoihin tiloihin

Taulukko 17. Yhteenveto palveluverkkoskenaarioista

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 41 (49)

25.6.2015

Lohjan aikuislukion toiminta sulautetaan Lohjan yhteislyseon lukioon skenaarioissa 2.- 4. Siten Lohjan Yhteislyseon lukioon kohdistuvat muutokset ulottuvat myös aikuisluki- oon.

Säästöpotentiaalin laskenta

Yllä olevassa taulukossa esitetty säästöpotentiaali on laskettu seuraavin periaattein:

- henkilöstömenosäästö on laskettu vertaamalla lakkaavan lukion ja vastaanotta- van lukion opiskelijakohtaisia henkilöstömenoja ja kertomalla erotus siirtyvien opiskelijoiden määrällä. Säästöpotentiaali on esitetty varovaisuuden periaatetta noudattaen eli ottamalla huomioon 80 % laskennallisesta säästöstä.

- tilakustannuksiin kohdistuva säästöpotentiaali on muodostunut lakkaavien lukioiden sisäisestä vuokrasta. Säästöpotentiaalia on oikaistu lukiostudioiden arvioi- dulla sisäisellä vuokralla.

Pienten lukioiden korotettu valtionosuus

Tällä hetkellä maksetaan korotettua valtionosuutta niille lukiokoulutusta järjestäville kunnille, joiden lukioissa opiskelevien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200. Tarkastelu tehdään kielikohtaisesti. Kaikkien tässä selvityksessä mukana olevien kuntien lukiokoulutuksen valtionosuus sisältää korotusta yhteensä 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2015. Skenaarioiden vaikutusta valtionosuuden korotukseen on tarkasteltu seuraavasti:

Skenaario 1.: ei vaikutusta, nykytila

Skenaario 2. vähentäisi ruotsinkielisten lukioiden valtionosuutta yhteensä 0,3 M€, mikä jakautuisi Lohjan (0,2 M€) ja Raaseporin (0,1 M€) kesken.

Skenaariossa 3. valtionosuusmenetykset olisivat 0,7 M€, joka jakautuisi Hangon (0,4 M€), Lohjan (0,2 M€) ja Raaseporin (0,1 M€) kesken. Karkkilan kaupungille skenaario olisi valtionosuuden kannalta neutraali.

Skenaariossa 4. kaikki seudun kunnat menettäisivät sekä suomen- että ruotsinkielisen lukiokoulutuksen valtionosuuskorotukset, yhteensä 1,1 M€.

Valtionosuuskorotuksen mahdollinen menettäminen vaikuttaa säästöpotentiaalia pie- nentävästi. Toisaalta taulukossa 17. esitetty säästöpotentiaali on laskettu varovaisesti, joten esitetyillä skenaarioilla 2.-4. olisi säästöpotentiaalia myös valtionosuusmenetyk- sen jälkeen.

6.3 Toiminnan kehittämismalleja

Toimeksiantona oli laatia järjestämis- ja palveluverkkoskenaariot sekä suomenkielisestä että lukiokoulutuksesta neljän kunnan alueella. Tehtäväksiantona oli antaa ehdotuksia laadukkaasta lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Tässä luvussa tarkastellaan lukiokoulutuksen toiminnallista kehittämistä järjestelmäta- son tehostamisen näkökulmasta. Selvitykseen ei kuulunut yksittäisen lukion ja/tai opettajan toiminnan kehittäminen, eikä seuraavaksi esitettyjä järjestäjätason pedagogisen koordinoinnin kehittämistoimia ole tarkasteltu yksittäisen lukion tai sen opettajien nä- kökulmasta.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 42 (49)

25.6.2015

6.3.1 Koulutuksen järjestäjien pedagoginen koordinointi

Oletuksena on, että koulutuksen järjestämisen yhteistoiminta lisää toiminnan tehokkuutta, monipuolistaa sitä ja kasvattaa opetuksen ja lukion tuottavuutta. Kun koulutuksen järjestäjä mahdollistaa, että alueen lukiot suunnittelevat ja toteuttavat mahdolli- simman paljon yhteistä toimintaa ja noudattavat yhteisiä periaatteita, huomaavat nuoret, että heidän ei tarvitse lähteä ns. merta edemmäs kalaan saadakseen lukio- opinnoista yksilöllisiä opintotarpeita vastaavan kokemuksen.

Seuraavaan on koottu esimerkkejä koulutuksen järjestäjän lukion toimintojen järjestä- misen kehittämisestä ja yhtenäistämisestä. Osa malleista on jo käytössä useammassa- kin lukiossa, mutta tavoitteena tulisi olla että ne kattaisivat kaikki alueen lukiot.

 yhtenäinen työ- ja loma-aikataulu mahdollistaa opettajien yhteiskäytön ja opetuksen yhteensovittamisen

 yhteinen tuntikaavio ja osittain yhteinen kurssitarjotin (esim. lyhyet kielet, opetus videovälitteisesti)

 yhteinen oppimisalusta, jolla yksi yhteinen hallinnoija

 ylioppilaskirjoitusten valmisteluun, valvontaan ja tarkistamiseen annettujen resurssien yhtenäistäminen

 opettajille yhteisiä koulutustilaisuuksia ja VESO-päiviä. Vetäjinä voivat toimia koulujen omat asiantuntijaopettajat. Joka koulussa on opettajia, jotka ovat melko pitkällä esim. atk-taidoissa, jotka opettavat käyttäen jotain uutta ope- tusmenetelmää, jotka ovat jo kokeilleet Abittia ym. Ulkopuolisen kouluttajan kulut jakautuvat useammalle koululle.

 kaikkien alueen lukioiden oppiainetiimit, jotka voivat tehdä suunnitelmalli- sesti ja sovitusti materiaaleja, kehittää opetusta, tehdä OPS-työtä, saada ver- taistukea, perustaa yhteisen keskustelualustan esim. Facebookiin tai yhteisen materiaali- ja linkkipankin Diigoon tms.

 palvelujen keskittämistä, esim. tukipalvelut -> yhteinen pedagoginen atk- tukiopettaja, keskitetty tukiopetus (osittain videovälitteisesti)

 yhteisiä projekteja, esim. kv-projekti (kaksikielisyyden hyödyntäminen)

 tulevan uuden OPS-työn tekeminen yhdessä (esim. yhteiset suoritusohjeet, hyväksiluennan käytäntöjen yhtenäistäminen -> uusi OPS)

 kouluihin samanlainen tietokonekanta

 yhteinen tiedottaminen -> lukio-esite ja/tai www-sivut, jossa on mm. kirjatori (myydään/ostetaan käytettyjä oppikirjoja)

 rehtorikollegio pohtimaan ja kehittämään toimintaa

 koulutuksen järjestämisen ja pedagogista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa esim. verkko-opetuksessa, yhteistyötä ruotsinkielisen lukion kanssa (esim. historiaa suomenkielisille ruotsiksi ja ruotsinkielisille suomeksi tms.)

 yhteistyötä alueella sijaitsevien eri instituutioiden kanssa (työelämäyh- teistyö, museot, galleriat, kirjastot, liikuntahallit, nuorisotoimi ym.), yhteistyötä tukipalveluissa

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 43 (49)

25.6.2015

 koulutuksen järjestäjätasoinen tarjonnan optimointi, ohjauksen kehittä- minen ja kurssitarjonnan kehittäminen siten, että opinnot on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa

 tarjotaan vähänvalittuja kursseja joka toinen vuosi ja/tai tarjotaan syven- täviä ja soveltavia kursseja keskitetysti tai

 perustetaan alueen kaikkien lukioiden yhteinen verkkokurssi- tarjotin/etäkurssitarjotin sekä suomenkieliselle että ruotsinkieliselle lukio- koulutukselle, johon jokainen lukio antaa sovitun määrän sovitun oppiaineen kursseja (Nummi-Pusulan lukio voi toimia esimerkkinä). Rahaa ei liikutella, vaan ajatellaan, että jokaisen lukion panos on samanarvoinen. Verkkokurssien etu on, että ne eivät sido ajallisesti, sen sijaan etäkurssiin yleensä liittyy myös ohjausta tai lähiopetusta, jolloin joko opiskelijat liikkuvat tai opetusta annetaan videovä- litteisesti. Kurssitarjottimeen kannattaa valita kursseja, joita valitaan vähän: elämänkatsomustieto, syventäviä kursseja esim. filosofiasta, abi- kertauskursseja, koulukohtaisia kursseja ym. Verkkokurssitarjonnan alettua sa- moja kursseja ei enää tarjota lähiopetuksena. (Malleja: www.etarengas.fi tai www.lse.fi)

 suuremmissa lukioissa tarjotaan samaa kurssia useamman kerran lukuvuo- dessa. Yksi näistä kursseista voidaan muuttaa verkkokurssiksi ja tarjota sitä myös muiden lukioiden opiskelijoille. Kurssi voisi olla esimerkiksi MOOC- tyyppinen (massiivinen avoin verkkokurssi).

 välineiden lainaus (esim. fysiikan kalliit välineet voi kierrättää) onnistuu, kun kurssit järjestetään eri jaksoissa eri kouluissa

 tilojen yhteiskäyttö – myös ammatillisen ja ammattikorkeakoulun kanssa

 kilpailuttaminen ja hankinnat tehdään yhdessä

6.3.2 Monimuoto-opetuksen kehittäminen

Tulevaisuuden lukio ei ole vain rakennus, vaan se on kaikkialla, jopa opiskelijan taskus- sa älylaitteessa. TVT:n avulla opetuksen saavutettavuus paranee. Välimatkat eivät ole opiskelun esteenä, vaan kursseja voi tehdä lähes missä ja milloin vaan. Myös vaihto- oppilaana ulkomailla oleva tai pitkään sairastava voi suorittaa verkkokursseja tai saada ohjausta verkon välityksellä.

TVT:n avulla opetuksen monipuolistaminen ja erityttäminen helpottuu. Lukioiden laatua nostaa toimintamalli, jossa voidaan ottaa huomioon sekä erityslahjakkaat että oppimis- vaikeuksista kärsivät samanaikaisesti.

TVT:n avulla voidaan järjestää suurillekin joukoille MOOC-tyyppisiä luentoja (esim. re- aaliaineet), jolloin resurssia voidaan kohdentaa muuhun opetukseen. MOOCin kaltaisis- sa opetusjärjestellyissä tulee harkita, että kokeiden korjaamisesta maksetaan jokin li- säkorvaus, jos ryhmä on hyvin suuri, esim. reilusti yli 40. Näin pienen ja suuren ope- tusryhmän välisen työmäärän erot tasoittuisivat ja palkka ei muodostuisi opetuksen monipuolistamisen esteeksi.

TVT mahdollistaa myös sulautuvan opetuksen käytön. Se taas mahdollistaa sen, että joka päivä ei tarvitsisi tulla koululle. Yksi päivä viikosta voisi olla etätyöpäivä. Tämä on liikkumisen näkökulmasta kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Toisaalta koulun ti-

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 44 (49)

25.6.2015

loja ei kannata seisottaa tyhjillään, vaan tarjota koulun tiloja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tai kansalaisopiston päiväkursseille.

Tärkein näkökulma opetuksen monipuolistamisessa on, että TVT:n osaaminen valmis- taa opiskelijoita tulevaisuuteen ja tulevaisuuden työskentelytapoihin; opetetaan tiedon- hakua ja kriittistä arviointia sekä varmistetaan opiskelun kannalta riittävät pedagogiset tietotekniset taidot.

Opetuksen järjestäjän näkökulmasta TVT:n suuri etu on materiaalin autenttisuus, ajan- tasaisuus, maksuttomuus ja nopea saatavuus. Tiedon määrä ja sen lisääntyminen on nykyaikana niin valtavaa, että oppikirjat ja muu materiaali eivät voi pysyä ajan tasalla. Myös tietokäsitys muuttuu nopeasti: kaikkea ei pidä eikä voi muistaa ulkoa, vaan tietoa on osattava hakea ja arvioida kriittisesti.

”Kaiken kaikkiaan TVT parantaa saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.” Tämän esiselvityksen toimeksiannon näkökulmasta voi myös todeta TVT:n muodosta- van poliittisesti hyväksyttävän, modernin toimintatavan Länsi-Uudenmaan lukioiden yh- teistoiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmallisilla ratkaisuilla (esimerkiksi lukion etä- ja verkko-opiskelun opiskelustudioiden sijoittaminen perusopetuksen tilojen yhteyteen) li- sää alueen nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia suorittaa lukio-opintoja, äidinkieles- tään riippumatta.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 45 (49)

25.6.2015

7 Lopuksi

Talvella 2015 oli valmisteilla toisen asteen järjestämislupiin ja rahoitukseen liittyvät lainsäädäntöuudistukset. Suunnitellut aikataulut hakemusten laadinnalle olivat tiukat, joten useat tahot eri puolella Suomea aloittivat paikallisen ja seudullisen valmistautumisen hakuprosessiin kokoamalla alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjät yhteen ja linjaamalla alueen tulevaisuutta.

Länsi-Uudenmaan kunnista Hanko, Karkkila, Lohja ja Raasepori aloittivat hakuprosessiin valmistautumisen antamalla FCG Konsultoinnille toimeksiannon järjestämislupaa tukevan lukiokoulutuksen järjestämistä koskevan selvityksen laadinnasta. Lakiesitys- ten rauettua tehtävä muutettiin lukiokoulutuksen järjestämistä koskevan esiselvityksen laadinnaksi.

Esiselvityksen tehtävänä oli tarkastella lukion järjestämisvaihtoehtoja (skenaarioita). Työn edetessä ohjausryhmä linjasi myös skenaarioiden rinnalla tehtäväksi palveluverkon optimoinnin. Siten rakenteisiin ja organisoimiseen kohdistuva selvitys on järjestä- jätason ja alueen lukiokoulutuksen järjestelmätasoa tarkasteleva esiselvitys – eikä siten kohdistu yksittäisen lukioon tai sen opettajiin mukaan lukien heidän pedagoginen toiminta. Samoin ohjausryhmä rajasi tarkastelun ulkopuolelle muuhun toisen asteen koulutuksen järjestämiseen yhdistetyn lukiokoulutuksen tarkastelun.

Lukiokoulutuksen järjestämismalleista tarkasteltiin yhteistyömallia, vastuukuntamallia, lukiokuntayhtymämallia sekä osakeyhtiötä. Palveluverkkoa tarkasteltiin neljästä näkö- kulmasta, joista skenaariota 1. (nykyiseen palveluverkkoon ei tehdä muutoksia) ei nähdä alueellisesti varteenotettavana vaihtoehtona selvityksen tehtävän – tehokkaan ja taloudellisen lukiokoulutuksen järjestämisen - näkökulmasta.

Kun Länsi-Uudenmaan kunnat ovat valmiita muuttamaan lukion palvelutarjontaa, samanaikaisesti tulee ratkaista sekä palveluverkko että järjestämismalli. Seuraavassa kuvassa (kuva 18) on esitetty muutoksen eteneminen.

Kuva 18. Kuvaus yhteistyön etenemisestä kohti yhteistä koulutuksen järjestämistä

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 46 (49)

25.6.2015

Selvitystyön aikana nousi esiin kaksi lukion järjestämisen toimintamallia, joiden avulla kyllä saavutettaisiin taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta, mutta joiden mielek- kyyttä lukion opettajien keskuudessa epäilemme. Ensimmäinen toimintamalli on paluu luokallista lukiotoimintaa muistuttavaan opetuksen toimintamalliin, joka olisi koulutuksen järjestämisen rakenteena tarkoituksenmukainen ja taloudellinen toteuttaa. Luokkamuotoisena järjestetty lukiokoulutus jättää opettajalle pedagogisen vapauden, mahdollistaa tulevan opetussuunnitelman mukanaan tuoman ilmiömäisen opetuksen/oppimisen, mutta myös rytmittää keskivertolukiolaisen opiskeluja ja siten tuo jär- jestämiseen sille toivottua tehokkuutta. Tähän malliin on helppo yhdistää lukiostudio- opiskelu.

Toisessa toimintamallissa lukion lukujärjestykseen sidottu opetus keskitetään kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Lukion kolmannen vuoden opiskelu ylioppilaskirjoituksiin asti muodostuu tutkivasta, itsenäisestä (opettajien ohjauksessa tapahtuvasta) ilmiöiden tarkasteluun perustuvasta opiskelusta. Tämä toimintamalli edellyttää vahvaa opettajien yhteistyöskentelyä, jotta lukion opetussuunnitelman oppisisällöt ja tavoitteet ovat tämän kaltaisella rytmityksellä mahdollista saavuttaa. ______

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 1 (2)

25.6.2015 Liite 1

Liite 1a: Kartta, suomenkieliset lukiot

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 2 (2)

25.6.2015 Liite 1

Liite 1b: Kartta, ruotsinkieliset lukiot

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 1 (1)

25.6.2015 Liite 2

Liite 2: termejä

Termejä: (Lähde Etälukion opinto-opas)

http://www02.oph.fi/etalukio/opas/etalukion_opinto-opas.pdf

Lähiopetus on perinteistä luokkaopetusta. ( Myös videoneuvottelun avulla tapahtuvaa opetusta kutsutaan usein lähiopetukseksi! Erjan huom.)

Etäopetus on opetusmenetelmä, jossa vuorottelevat lähiopetus sekä etäopiskelu. Etä- opetuksessa opiskelija saa myös opettajan ohjausta.

Verkko-opiskelu tapahtuu kokonaan verkon välityksellä.

Verkkokurssi on etäopiskelukurssi, jonka aikana opiskelija saa opettajan antamaa ohjausta.

Video-opetus on videoneuvottelulaitteiden avulla tapahtuvaa opetusta.

Oppimisalusta on tietoverkon välityksellä toimiva, yleensä Internet/www-pohjainen ohjelmisto, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelufoorumi. Synonyymejä ovat mm. ryh- mätyöohjelmisto, oppimisympäristö, virtuaalinen luokkahuone.

______Muita termejä:

Monimuoto-opetus: opetusta annetaan lähikursseina, etäkursseina, verkkokursseina, it- senäisesti suoritettavina

Sulautuva opetus (Blended Learning): saman kurssin sisällä käytetään vaihtelevia ope- tusmuotoja: osa kurssita on lähiopetusta, osa verkossa ja osa itsenäisesti.

MOOC – Massive Open Online Course, katso

http://fi.wikipedia.org/wiki/Massiivinen_avoin_verkkokurssi