Kevättiedote 2014

Kevättiedote 2014 VIHERLAAKSOLAISET RY GRÖNDALSGILLET RF Viherlaaksolaiset ry Sisällys Gröndalsgillet rf 3 Puheenjohtajan palsta, Matti Metsäranta Kevättiedote 2014 4 Viherkallion koulu - vahvasti kehityksessä mukana ja viemässä eteenpäin jo 100 vuo- Painos: 2450 kpl den ajan, Mikko Leppänen

6 Puuhamiehet perustivat koulun, T. Nurmi Toimitus: Terttu Nurmi [email protected] 7 Koulun mediakerho ja muita kuulumisia Annika Termonen 6 L ja Nikolai Argatov 6 H Kansi: Viherkallion koulu, ent. Viher- 8 Torstaipäivä, Aino Koskela 5 M laakson kansakoulu, jonka perustamisesta Matilda-tunti, Minja Nykänen 5 O on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. 9 Koy Väinöläkoti valmistui Kuusiniemeen

11 Viherlaakson ostoskeskus, 50 v., T. Nurmi Painolaitos: Kirjapaino Uusimaa 12 Viherlaakson koulun evakkotunnelmia ja Viheri-gallup, Henrika Ahola ja Laura Viherlaaksolaiset ry:n jäseneksi voi liit- Vainionmäki 9. lk tyä jokainen yhdistyksen sääntöjä noudatta- va henkilö maksamalla 20 euron jäsenmak- 15 Seurakuntavaalit - oikea aika aktivoitua, sun tai yritys tai asuntoyhtiö maksamalla Jouni Liimatainen 50-100 euron kannatusjäsenmaksun yhdis- 16 Trogen sin hembygd, Ann-Catrin Wulff tyksen tilille Nordea IBAN FI76 19 Espooni alkoi Etelätieltä, Ann-Catrin Wulff 1802 3000 0002 59, viite 20064.

20 Rakennusmestari Hans Palm jätti pysyvän jäljen kotikaupunkiinsa A-C. W. Kotisivuosoite: www.viherlaaksolaisetry.fi Sähköposti: 21 Jouko Kostamo: Harrasta oman kaupungin- [email protected] osasi parasta. Toim. Mikko Nurmi

Viherlaaksolaisilla on myös oma facebook- 24 Asukasillassa 18.3. sinkoili kysymyksiä keskusteluryhmä. Terttu Nurmi

26-27 Tervetuloa mukaan retkille ja tapahtumiin! Viherlaaksolaiset ry on perustettu vuonna Ilmoitushinnat: 1957 ja se on toiminut siitä lähtien ensin Koko sivu: 400 e, ½ sivua: 200 e Viherlaakson Omakotiyhdistys ry -nimisenä ja myöhemmin Viherlaaksolaiset ry - Grön- ¼ sivua: 100, pikkuilmoitus 50 e dalsgillet rf -nimisenä. Yhdistyksen tarkoi- tuksena on toimia alueen asukkaiden yhdys- Kiitämme lämpimästi siteenä ja edistää Viherlaakson kaupungin- ilmoitustilaa ostaneita liikkeitä, yhdistyksen osan kehitystä ja viihtyvyyttä. Tarkoituk- kannatusjäsentä Viherlaakson Apteekkia ja sensa toteuttamiseksi yhdistys julkaisee tie- Espoon kaupungin kulttuuritoimen keskusta, joiden taloudellinen tuki on mahdollistanut dotteita ja järjestää kokouksia ja muita tilai- tämän lehden painatuksen ja jakelun viher- suuksia sekä tekee tarvittaessa esityksiä ja laaksolaisiin koteihin! aloitteita kaupungille ja eri yhteisöille. Viherlaaksolaiset ry:n hallitus

Matti Metsäranta puheenjohtaja emeritus

Viherlaakson kulttuuriympäristö, asumisviihtyvyys ja asuntojen arvo

Kansalaistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan tukemisen laiminlyönti kostautuu yhteiskunnallisena pahoinvointina. Näin totesi Suomen Kotiseutuliitto Kotiseutupostissa 2/2013 julkaistussa valtiolle ja kunnille suunnatussa kannanotossaan. Espoon kaupunki supisti jo vuosia sitten huomattavasti tuke- aan kotiseutu- ja asukasyhdistyksille. Kannanotossa huomautettiin myös asukastilojen puutteesta. Viherlaaksossa kaupunki on vuokrannut nuorisotalona toimineen Lippalinnan muuhun käyttöön. Wikbergin korjaamon, Viherlaakson maamerkin ja lähes ainoan kulttuuriperintönä säilyneen rakennuksen ylläpidon kaupunki on laiminlyönyt vuosikymmeniä keräämistään vuokratuloista huolimatta. Lukuisten asukkaiden pyynnöstä Viherlaaksolaiset ry on esittänyt, että vuosikymmeniä vanha asemakaava muutettaisiin ja korjaamorakennus suojeltaisiin käytettäväksi esim. monitoimitilana, joka alueelta nyt puuttuu. Espoon vanhin oppikoulu, tunnetun arkkitehdin Aarne Ervin suunnittelema Viherlaakson koulu ja lukio on korjausvirheiden ja kunnossapidon laiminlyönnin vuoksi homeisena käyttökiellossa. Ka- vallinmäessä Kavallin ratsutilan päärakennuksen paikalle on rakennettu Karhukallio. Väinölän ar- vorakennukset on purettu. Kulttuuriympäristöä ei juuri ole vaalittu. Hesarin pääkirjoituksen otsikkona oli 19.3.2014: Lähiöiden laiminlyönti romahduttaa asuntojen ar- von. Kirjoitus perustui ympäristöministeriön asettaman asiantuntijaryhmän raporttiin, jonka mukaan lähiöiden rakennuskannan ylläpito on hunningolla. Kertakäyttökulttuurin kaavoitusperinne ja henki leijuu monien lähiöiden yllä. Siitä kärsivät asukkaat, joiden omaisuuden arvo hupenee ja asumisviihtyvyys laskee. Viherlaakson asemakaavat ovat 1960-1980 -luvuilta. Rakennuksia on purettu, mutta asemakaavat ovat puistojen ja katujen osalta pääosin toteuttamatta. Lippajärven rannoille vuosikymmeniä sitten asemakaavoissa ja yleiskaavassa osoitetut puistot luontopolkuineen ovat asukkaiden vaatimuksista huolimatta toteuttamatta. Kysymys on olennaisilta osin asemakaavoituksen ajanmukaisuuden arvi- oinnin laiminlyönnistä, jälkeenjääneisyydestä eikä vain rakennusten omistajista. Vuosikausia kaa- voitusohjelmassa ollut Viherlaakson keskustan kaavoitus odottaa yhä tekijäänsä. Kehä II:n ja Tu- runtien suunnittelu näyttää odottavan jatkuvasti vuoroaan. Tämä vaikuttaa haitallisesti alueen kehit- tämiseen. Toivottavasti metropolihallinnolla tulee olemaan myönteinen vaikutus. Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian edistämään kult- tuuriympäristön hyvää hoitoa osana kestävää kehitystä. Suomen Kotiseutuliitto ja Museovirasto val- mistelevat Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifiointia Suomessa. Sopimus korostaa kansalaisten oikeuksia monimuotoiseen kulttuuriperintöön arkielämässä ja velvollisuuksia siitä huolehtimiseen. Se kannustaa niin yksittäisiä kansalaisia kuin yhteisöjä ja viranomaisiakin entistä aktiivisempaan vuorovaikutukseen. Tehokkaalla ja aidolla kansalaiskuulemisella vältetään valituksia ja turvataan hyvinvoiva arvostettu asuinympäristö. Tiedätkö, että Viherlaaksolaiset ry. sai v.1971 tehtäväkseen järjestää Espoon kaupungiksitulojuhlal- lisuudet Viherlaakson torilla? Tai kuka muistaa, että omalääkärijärjestelmä alkoi Viherlaakson ter- veysasemalta? Pidetäänpä kotilähiön lippu korkealla edelleen! Viherlaaksolaiset ry. vapaaehtoisena kansalaistoimintana on kaupungille ja asukkaille halpa vuorovaikutuskanava. Liittymällä jäseneksi turvaat kotiseudun kehitystä ja omia etujasi. 3 Mikko Leppänen: Viherkallion koulu vahvasti kehityksessä mukana ja viemässä eteenpäin – 100 vuoden ajan!

Näimme suuren mahdollisuuden Ilmaisupainot- Perusopetuslaki säätää peruskoulun tehtäväksi teisuudessa. Viherkallion koulu päätti kolme antaa lapselle elämässä tarvittavia tietoja ja tai- vuotta sitten kaupungin sisäisestä painotuksesta toja. Suomen peruskoulu on yksi maailman par- Ilmaisutaidon osalta. Näin olemme rakentaneet haiten menestyvistä koulujärjestelmistä. Kyse ei ikäluokittain etenevän menetelmän tukea itse- ole yksin koulun tuottamista hyvistä tuloksista, tuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Tuemme vaan yhteiskunnan hyvinvoinnista ja Suomen tätä prosessia taitoja taideaineiden kursseilla, sosiaalijärjestelmästä. Lapsen eduksi työskente- jotka sisältävät kättentaitojen, draaman, liikun- lemme kaikki yhdessä. Saavutamme yhdessä nan ja seikkailun avulla rakennettavia tietotaito- tuloksia neuvolapalveluista yleiseen terveyden- ja. Ilmaisun näemme laajana kokonaisuutena ja hammashuoltoon, unohtamatta sosiaalijärjes- muistaen musiikin, kuvataiteen, liikunnan ja telmämme mahdollistamia vanhempainvapaita. muun ilmaisun elementit. Käytämme ilmaisua Tästä rakentuu myös hyvät oppimistulokset. menetelmänä oppia hyvin erilaisia asioita nyky- Lapset oppivat tutkimusten mukaan koulussa päivän koulussa. selvästi alle viidenneksen saavuttamastaan tieto- Toiseksi osaksi löysimme ICT:n (information taidosta. Tämän lisäksi ehkä yllättävääkin on, and communication technology) aktiivisen käy- että Pisa-tutkimusten jo vuosikausia korkeiden tön ja sen suomat mahdollisuudet. Lapset käyt- tulosten lisäksi niissä näkyy selvästi, että lapset tävät kotonaan hyvin tottuneesti jo nuorena pu- eivät viihdy suomalaisissa kouluissa. Olemme helimia, internetiä ja erilaisia tabletteja. Miksi alkaneet Viherkallion koulussa pohtimaan mitä emme käyttäisi samoja välineitä koulussa? Me voisimme tehdä, jotta tukisimme osaltamme ICT:n käyttö koulussa oppimisen tukemiseksi lapsen kaikkea oppimista ja kouluviihtyvyyttä. ohjautuu sen hyödyn mukaan. Ei ole tarkoituk- Olemme edenneet kehitystyössä pitkäjänteisesti senmukaista käyttää laitteita, jos siitä ei ole lisä- kohti lapsen etua. Viherkallion koulu täyttää arvoa tai hyötyä oppimisessa. Voimme kuiten- tänä vuonna 100 vuotta. kin hyödyntää niitä hyvin moneen oppimiseen Osana strategiaamme näimme lasten vuorovai- ja samalla motivoida lapsia. Ennen annettiin kutustaidot. Taitoja tarvitaan kotona, naapurei- lisämoniste oppilaalle, joka oli laskenut huolel- den kesken, harrastuksissa ja tulevaisuuden lisesti ja reippaasti tehtävänsä, nyt annamme työpaikoilla. Rakensimme vuorovaikutustaito- hänelle mahdollisuuden opetella samaa asiaa jen teoriapohjan kautta ajatuksen lapsen itsetun- lisää Xbox – pelikonsolilla. Käytämme laitteita non ja vuorovaikutustaitojen kehittämisestä. aktiiviseen tiedon etsintään, oman tiedon raken- 4

tamiseen ja esittämiseen. Olemme varustaneet koulumme hyvin vahvasti. Meillä on pöytäko- neita, kannettavia, I Padejä ja Surfaceja. Joka opetustilassa on interaktiivinen sähkötaulu. Olimme aikanaan langattoman verkon pilotti ja se näkyy toimintakulttuurimme kehittymisessä taitoina käyttää verkon hyötyjä aktiivisesti. Nä- emme koulun tehtäväksi antaa mahdollisimman monipuoliset kokemukset erilaisista ICT- välineistä. Tärkeintä on asennekasvatus muuttu- Matilda aloittaa koulun syksyllä. vassa maailmassa. Meidän on opittava elämään sidonnaista. Meillä opitaan nykyään pääosin uusien ja muuttuvien välineiden ja ympäristön pöytien ympärillä, luokan lattialla ja koulun vaatimusten kanssa. Käytämme opetuksessa käytävillä. Ruokala, kirjasto ja mediateekki näh- myös ohjelmointia ja tässä olemme kokemuk- dään kaikkien käytössä olevina oppimisympä- semme mukaan oppilaiden vertaisopetuksella ristöinä, jotka on myös sellaisiksi varustettu. saaneet mahtavia tuloksia aikaan, jopa esiope- Suuri asia on ollut ruokailuaikataulujen kehittä- tuksessa. Olemme olleet viime vuoden Suomen minen. Nyt jonotusaika on olematon, melua vä- ainoa Microsoft Innovative School ja pääsimme hemmän, emäntä ehtii täyttää astioita ja huoleh- vuonna 2014 maailmassa 80 koulun joukkoon tia allergioista paremmin. Kaikki tämä vaikuttaa Microsoft Global Mentoriksi. Tämä osoittaa myös kouluruokailun positiiviseksi kokemiseen. tasomme ICT- opetuksen ja innovatiivisten op- Olemme voineet vähentää ruokalan paikkojen pimistapojen käytössä. määrän puoleen. Lisäväriä ruokailuun antaa mahdollisuus ruokailla myös mediateekissa. Kaiken kehityksen taustalla on kuitenkin yhtei- sön toimintakulttuuri ja kehityshalu. Kun yhtei- sö voi hyvin, voivat oppilaat hyvin. Tähän olemme päässeet keskittymällä tutkimustulosten osoittamiin seikkoihin työyhteisöjen toimivuu- dessa. Olemme luoneet selkeän tiimirakenteen yli kymmenen vuotta sitten. Tänä päivänä se on aihepiiritiimeihin perustuva selkeä järjestelmä. Organisaation tueksi olemme luoneet viiden sopimuksen verkon. Työyhteisöissä on aina paljon odotuksia ja toiveita. Näihin sopimuksiin olemme avanneet niitä ja keskustelleet läpi mikä on mahdollista ja mikä ei. Keskustelemme dia- login avulla sopimukset läpi vuosittain ja näin Kolmantena kouluviihtyvyyttä lisäävänä seikka- voimme muokata arvopohjaista johtamista ja na olemme nähneet yksilöiden merkityksen. auki kirjoittaa toimintakulttuuria juuri sen nä- Jokainen lapsi on yksilö, jolla on omat taustansa köiseksi kuin yhteisön jäsenet kulloinkin ovat. ja mielenkiinnon kohteensa. Myös koulun ai- Tämä on myös väline auki kirjoittaa hiljaista kuisten tulee olla kiinnostuneita yksilöistä ja tietoa eläköitymisen tai talon vaihdon johdosta. kysyttävä mitä Sinulle kuuluu. Rakennamme Kutsumme tätä sopimusperusteiseksi jaetuksi juuri hänen oppimispolkuaan. Kohtaamisen merkitys on suuri. Olemme jo yli kymmenen vuoden ajan laatineet Viherkalliossa jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitel- man. Yhteisö rakentuu yksilöistä, heidän kunni- oittamisestaan ja osaamisestaan. Merkittävä asia kouluviihtyvyydessä on kodinomaisuus. Meidän tulee päästä suomalaisessa koulussa pois parak- ki- ja sairaalamaisuudesta. Koulu tulee käsittää koko rakennuksen kattavana oppimisympäristö- nä. Oppimistapahtuma ei voi olla enää pulpetti- 5 johtamiseksi, joka toimii strategisen johtamisen välineenä. Saimme aiheella Espoon kaupungin ja Laatukeskuksen Innovaatiokilpailussa marraskuussa 2013 kunniamaininnan. Työmme oikeasta suunnasta useamman vuoden ajan taaksepäin kertovat nyt alkaneen valtakunnallisen opetussuunnitelman uudistamistyön aihepiirit. Uudessa opetussuunnitelmassa koros- tetaan yhteisöllistä toimintakulttuuria, vuorovai- kutusta ja taitoja taideaineiden roolia, sekä ICT:n käyttöä ja pelillisyyttä. Koulumme oppilaat ovat arvioineet omasta näkökulmastaan Vi- herkallion koulua viimeksi marraskuussa -13. lä nämä huippuhienot tulokset. Kiitos tästä kuu- Heidän mielestään koulussamme on hyvä ja luu erityisesti viherlaaksolaisille – Teidän kans- turvallinen oppimisilmapiiri arvosanalla 5,6 sanne on hienoa tehdä työtä! Pyrimme koulussa maksimin ollessa 6,0. Oppilaat kokivat opettajat jatkamaan ajan hermoilla olevaa kehitystyötä ammattitaitoisiksi ja että heiltä voi kysyä apua lasten hyväksi ja etsimään keinoja tukea 2000 – arvosanalla 5,7 maksimin ollessa 6,0. Myös luvulla tarvittavia tietoja ja taitoja, kuten itse- huoltajakyselyn tulokset ovat aivan huippuluok- tuntemus ja – arviointi, vuorovaikutustaidot ja kaa. Tämä kertoo mielestäni, että Me olemme ICT:n käyttö. Tässä meillä on 100 vuoden koke- yhdessä saavuttaneet kodin ja koulun yhteistyöl- mus takanamme.

Puuhamiehet perustivat koulun Sata vuotta sitten Suomi ei ollut vielä itsenäinenkään, Espoon pitäjä oli jokseenkin harvaan asuttua maaseutua ja väestö suurimmaksi osaksi ruotsinkielistä. Muutamien vaikutusvaltaisten henkilöiden kesken virisi kuitenkin ajatus, että Viherlaaksoon tulisi perustaa suomenkielinen kansakoulu. ”Ensimmäisinä toimenpiteinä ylitarkastaja Artturi Virkkunen, tehtailija Aleks Pelander ja arkkitehti Vilho Penttilä jättivät heinäkuussa 1914 kouluylihallitukselle valtionapuanomuksen opettajan palkkausta varten. Koulun perustamiskokous pidettiin 2. syyskuuta samana vuonna. Kokoukseen oli saapunut yli parikymmentä paikkakuntalaista. ” Lisätietoa koulun alkuvaiheista Espoon Perinneyhdistys Auroran sivuilta espoonaurora.net sekä Viherlaaksolaiset ry:n kotisivulta www.viherlaaksolaisetry.fi / yhdistyksen 25-vuotisjulkaisu s. 19-20.

Entinen saippuatehdas palveli kansakouluna yli 40 vuotta

1914 rakennettu saippuatehdas sijaitsi samalla paikalla, jossa nyt on Viherkallion koulun punainen liikuntasali. Espoon kunta osti talon v. 1922 ja kunnosti tilat kansakou- lua varten. Kolmesta luokkahuoneesta yksi oli ruotsinkielisiä yläluokkia varten, ruotsin- kielinen alaluokkien koulu oli Solvallassa. Suomenkielisiä oppilaita tuli Viherlaakson kansakouluun laajalta alueelta ja myös Kau- niaisista, jossa ei siihen aikaan vielä ollut Kuva Mirja Niemelän kokoelmista suomenkielistä koulua. Terttu Nurmi 6

VIHERKALLION KOULUN Nikolai Argatov, 6H: Uusi teknologia on avannut aivan MEDIAKERHO uuden opiskelutason Viherkallion koulussamme. Tabletit, tietokoneet ja muut säh- kölaitteet ovat antaneet oppilaille ja opet- tajille mahdollisuuden oppia ja opettaa uu- della tavalla. Meidän koulu on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta tiedon haussa, kirjoit- tamisessa, videoiden, PowerPointien ja muiden ohjelmien teossa. Tietokoneita ja tabletteja voidaan käyttää äidinkielen, matematiikan, vieraiden kielten, luonnontie- Viherkallion koulu on vähän niin kuin eri- teiden ja historian tunneilla. Koulullamme koistunut nykytekniikkaan. Täällä on paljon on iso määrä iPadeja, Surfaceja, Smart läppäreitä, iPadeja, Surface-tabletteja ja Board -tauluja ja tietokoneita. Niiden mää- muita sähköisiä oppimiskeinoja. rän oletetaan kasvavan lähi aikoina. Lisäksi meidän koulumme on tänä vuonna Mic- Täällä toimii myös Mediakerho, jossa me rosoft Mentor School. kerholaiset opimme esimerkiksi pelaamaan Kodu-tietokonepeliä, jossa voi itse luoda Tulevaisuudessa teknologian hyö- pelimaan. Mediakerhossa myös pelaamme dyntäminen opiskelussa voi kurottautua Xbox-kinectillä ja teemme paljon muuta seuraavalle askeleelle 3D –tulostimen han- kivaa. Voimme esim. kuvata ja muokata kinnan myötä. Opetusmallien ja muiden videoita sekä kuvia. koulutarvikkeiden omatekoinen valmistus avartaisi luovuuden rajoja. Eikä robottiapu- Joskus menemme toiseen kouluun opetta- reiden taikominenkaan olisi hullumpaa. maan Kodu-pelin käyttämistä oppimiseen, ”Kodu-kouluttajiksi”. Mediakerhon opettaja TP on todella taita- va näissä tekniikkajutuissa, mutta kannustaa meitä myös opettamaan toisiamme. Teksti: Annika Termonen 6L,

kuvaaja: Johanna Piira 6L

(TP = Tomi-Pekka Niukkanen, toim. huom.)

Espoon Kehys ja Lasi

Kievarinpolku 2, 02710 Espoo p/fax 09 592479 p. 050 5402980

www.espoonkehysjalasi.fi

KEHYSTYSPALVELU LAHJATAVARAT 0503375488 http://www.savy.fi TAITEILIJATARVIKKEET VIHERGALLERIA

7 Kurkistuksia kouluun (jatk.) liike. Ne olivat kiinnostavia asioita ja siinä tunti vierähti palloa ihmetellessä nopeasti. Lopuksi Ainon torstaipäivä opettaja antoi kotiläksyt, niitä oli vähän. Seuraavaksi oli vapaavalintainen läksykerho, Tulin torstaiaamuna ajoissa kouluun autolla. jonne menin kaverini kanssa. Siellä tein seuraa- Ensimmäinen tunti oli kuvataidetta, se on lem- van päivän läksyt ja sain erityisopettajalta apua. piaineeni. Rinnakkaisluokka tuli katsomaan Ehdin myös harjoitella matematiikan kokee- opetusta. Opettaja avasi koneen ja näytti muuta- seen. Ja taas aika vierähti ja oli aika lähteä kir- maa kuvaa arkipäivän esineistä, joista pitäisi jastolle odottamaan, että isi tulee hakemaan mi- tehdä taidetta. Oli hankalaa keksiä mitä tavaraa nut sieltä. käyttäisi. Rinnakkaisluokka lähti omaan luok- kaansa. Aloitimme työn. Aino Koskela, 5M Ensin piti valita tavara. Minä valitsin harpin. Kun tulin omalle paikalle keksin että voin tehdä siitä pupun pään. Asetin kirskuvan harpin pape- rille ja aloin piirtää. Piirsin pupulle vartaloa, siitä tuli lihava. Seuraavaksi tein isolle pupulle Minjan paras tunti, Matilda pienet kädet, joihin laitoin kumista tehdyt kakut. Ne olivat minun mielestä herkullisen näköisiä, Kävelen keskiviikkoaamuna koululle johtavaa melkein syötäviä. Piirsin kakkujen alle pienet ja tietä. Aamun ensimmäinen tunti olisi uskonnon mustat lautaset. Työ oli valmis ja hieno. Seuraa- tunti. Uskonnon kaksoistunnin jälkeen olisi ruo- va vaihe oli työn kuvaaminen kameralla. kailu. Koulun keittäjät ovat osaavia ja laittavat hyvää ruokaa. Ruokailun jälkeen on sitten se Seuraavaan työhön keksin mustasta vetoketjusta päivän paras tunti, Matilda. krokotiilin avaamalla sitä vähän toisesta päästä. Seuraavaksi oli vuorossa hahmottelu. Hahmot- Saavun koulun pihalle. Kello on kymmentä telin sille ohuet jalat, joissa oli mustat kynnet. vailla kymmenen. Koulun pitkä välitunti on Sitten olivat vuorossa piikit. Ne menivät vähän käynnissä. Kun kello on kymmenen, minä ja pieleen, mutta kunnon taiteilijallekin tulee vir- ystäväni lampsimme sisälle kouluun. heitä. Kun uskonnontunti on loppumaisillaan, asetum- Seuraava tunti oli matematiikan jakotunnit. me käsienpesujonoon. Sitten menemme syö- Meidän ryhmän nimi on Opossumit, se on mie- mään. Ruokalassa on jälleen hyvää ruokaa. lestäni hauska nimi. Tunnilla harjoittelimme Syön ruoan rauhallisesti ja lähden kavereideni matematiikan kokeeseen, joka oli seuraavan kanssa välitunnille. viikon maanantaina. Tunnilla kaikki käyttäytyi- vät levottomasti, enkä saanut monta laskua teh- Viimein välitunnin jälkeen alkaa Matilda-tunti. tyä. Matilda on kirjallisuustunti. Se on 5.-6. luokka- laisille. Matilda kirjallisuuspiiri on erilainen Seuraavaksi oli ruokailu. Ruokana oli siskon- kuin luokkamatilda. Kirjallisuuspiiriin täytyy makkarakeittoa, se oli maukasta. Keiton kanssa kirjoittaa hakulomake, miksi haluaa kirjallisuus- oli ruisleipää ja juomana oli vaihtoehtoisesti piiriin. Matilda-opettajamme sitten valitsee ne, vesi tai maito. Söin oman ruokani nopeasti ja jotka pääsevät Matildaan. pääsin koko välitunniksi ulos. Matildassa ei vain lueta kirjoja. Siellä ääneste- Seuraava tunti oli fysiikkaa ja kemiaa. Se on tään tietyltä kirjatarjottimelta kolme kirjaa, jois- ihan hauska aine. Siirryimme seuraavaan kappa- ta saa sitten valita kirjan, jota lukee seuraavan leeseen, joka oli liike ja voima. Siirsimme pöy- kuukauden ajan. Lisäksi kyseisestä kirjasta kes- dät sivuun ja teimme piirin. Opettaja heitti pal- kustellaan internetissä Netlibris-nimisellä si- loa vuorotellen meille ja me seurasimme sen vustolla. liikettä. Havaitsimme kaksi liikettä. Käyrävii- Matilda on paras tunti. Se päättää päivän hyvin. vainen liike ja suoraviivainen liike. Käyräviivai- Matilda on niille, jotka pitävät lukemisesta! nen liike oli alussa voimistuva ja lopussa hidas- tuva. Suoraviivainen taas oli tasaisesti kulkeva Minja Nykänen, 5O-luokka Viherkallion koulu 8

Koy Väinöläkoti valmistui Kuusiniemeen

Maisema on muuttunut Kuusiniemessä, jossa upealle järvenrantatontille, Pelastusarmeijan entisen Wäinölä-kodin keltaisten puurakennusten paikalle on noussut kaksi uutta, valkoisena hohtavaa asuinrakennusta. Rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Seppo Jurvainen.

Uusi Väinöläkoti on 35-paikkainen asumispalveluyksikkö 18-65 -vuotiaille pitkäaikaisasunnottomille espoolaisille. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Espoon kaupungin kanssa. Pelastusarmeija vastaa tar- vittavasta tuesta asumisen onnistumiseksi. Kiinteistön omistaa Y-Säätiö. Rakennus valmistui helmi- kuun lopulla, jolloin myös alkoi työntekijöiden ja asukkaiden yhteinen perehtyminen taloon ja sen toimintaan. Asukkaat pääsivät muuttamaan maaliskuussa 2014.

Uuteen Väinöläkotiin on mahdollista päästä tutustumaan kevään mittaan, sillä virallisia avajaisia valmistellaan yhteistyössä asukkaiden kanssa, kertoi asumispalvelujen johtaja Eero Untamala. T.N.

KUUSINIEMENTIE 8 www.hiusmelodi.fi

Viherlaakson apteekkilaiset toivottavat hyvää kesää! Viherlaakson apteekki Viherlaakson ostoskeskus, Palvelemme Viherlaaksontori 5, 02710 Espoo Ma - pe 8.30-19.00 Puh. 09 - 8492750 La 9 - 15

VIHERLAAKSON OSTOSKESKUS 50 v.

Arkkitehtuuritoimisto Ilmo Valjakan suunnittelema Viherlaakson ostoskeskus valmistui v. 1964, joten nyt olisi 50-vuotisjuhlan aika! Missä kakku, missä raketit?

Ohessa Maire Kuuselan v. 1983 ottama kuva, jossa nykyisen PappaPizzan paikalla komeilee KOP-pankki ja rakennuksen toisessa päässä häämöttää ruokakauppa HOKKI. Apteekin paikalla oli 1980-luvulla rautakauppa Rake peräti kahdessa kerroksessa. Viherlaakson kampaamollakin oli jo pieni liiketila täällä, nimittäin äskettäin lopettaneen kukkakauppa Felicitan paikalla, johon nyt on tullut hammasteknikkoliike. Ruokakauppojen väistyttyä Turuntien puoleinen pääty on ollut pitkään ravintolakäytössä. Unohtaa ei sovi myöskään alapihan puolella toimivia liikkei- tä, autokoulua, kampaamoa ja kauneushoitolaa. Vuonna 1986 ostoskeskuksen viereen valmistui arkkitehtitoimisto Jouni Ijäksen suunnittelema uusi rakennus, jossa siitä lähtien on toiminut erilaisia fysioterapia- ja liikuntapalveluja tarjoava FysioSporttis. Yrittäjiä on vuosien mittaan tullut ja mennyt ja toivottavasti tulee edelleenkin. Toivottavasti lii- keyritykset myös menestyvät, niin että mahdollisimman monipuoliset palvelut Viherlaaksossa säilyvät, vaikka Sello ja uudemmat lähimarketit uhkaavasti imevät täältä ostovoimaa. Ulkoiselta ilmeeltään ja kunnoltaan vanhaa ostoskeskusta on moitittu ankeaksi, vaikka joitakin korjauksia on toki vuosien mittaan tehty. Viherlaaksontietähän ei ostoskeskuksen rakentamisen aikaan vielä ollutkaan, joten ohi ajavan liikenteen suunnasta katsottuna rakennus näyttäytyy vaatimattomasti takapihan puolelta. Ostoskeskuksessa asiointia hankaloittaa pysäköintipaikkojen vähyys ja se, että bussipysäkiltä tai alapihan parkkipaikoilta on joko kiivettävä jyrkkiä betoniportaita tai käveltävä pitkähkö kierros ylämäkeen. Myös torialueen epätasainen, ilmeisesti samoin 50 vuotta vanha betonilaatoitus on saanut moitteita. Viime vuoden lopulla Viherlaaksolaiset ry. lähettikin kaupungille kansalais- aloitteen, jossa kiirehdimme ostoskeskuksen ympäristön kehittämistä viihtyisämmäksi ja esteet- tömän liikkumisen vaatimukset täyttäväksi. Teknisen keskuksen vastaus kirjelmäämme tuli kii- tettävän nopeasti ja oli näinkin lupaava: ”Suunnittelu on ohjelmoitu alustavasti vuodelle 2015”. Terttu Nurmi 11 Viherlaakson yläkoulun evakkotunnelmia

Syyskuussa 2013 Viherlaakson yläkoulun ja lukion opetustiloissa todettiin sisäilmaongelmia. Kevätlukukautta edeltävässä väliaikaisratkaisussa Viherlaakson yläkoulun oppilaat siirrettiin useisiin eri tiloihin ympäri Espoota. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että opettajien täytyi ajel- la työpäiviensä aikana ympäri Espoota opetusryhmiensä luokse ja opetustiloista toiseen siirty- miseen täytyi varata aikaa. Koulun arjen pyörittäminen oli haastavaa. Viimein joulun jälkeen koko yläkoulun väki pääsi aloittamaan koulutyönsä saman katon alla Espoon- lahdessa, jonne oppilaat pääsevät päivittäin bussikuljetuksin. Niin oppilaat kuin opettajatkin ovat kaikki samaa mieltä siitä, että joulun jälkeiset ratkaisut ovat paremmat kuin syyslukukauden järjeste- lyt, sillä kaikki oppilaat ja opettajat työskentelevät samoissa tiloissa, mikä helpottaa huomattavasti arjen työtä ja kommunikointia. Hankaluuksia matemaattisten aineiden opettaja Annika Ampujalle ennen kevätlukukautta tuotti tilo- jen puutteellinen varustus ja oppituntien lyhentyminen. Ongelmitta ei toki ole vieläkään selvitty. ”Nykyisestä Espoonlahden tiloista löytyvät kunnolliset laboratorioluokat. Huonossa sisäilmassa olleet tavarat heitettiin pois ja uusien saaminen tilalle on ollut hidasta. Lisäksi osa välineistä on vielä Viherlaakson käytöstä poistetuissa tiloissa”, Ampuja lisää. Viherlaakson yläkoulun rehtorin Kirsti Kupiaisen mukaan nykyiset järjestelyt ovat miellyttävät, eivätkä juurikaan tuota hankaluuksia. ”Tosin tavallisia työpäiviä ei löydy evakkokoulun rehtorin ar- jesta. Seuraavien vuosien väistöjärjestelyt vaativat edelleen paljon suunnittelua ja valmistelua”, Ku- piainen toteaa. Nykyinen suunnitelma on, että Viherlaakson koulun alkuperäiset tilat joko peruskorjataan tai täysin uusiorakennetaan. Opetustilojen käyttöönsaamiseen kuluu noin 4 - 5 vuotta, jos aikataulussa pysy- tään. Syksyllä Viherlaakson oppilaat aloittavatkin koulutyönsä väliaikaisissa väistötiloissa, jotka ra- kennetaan Viherlaakson koulun kentälle. 12

Aukeaman kuvat ja tekstit:

Viherlaakson koulun 9. luokan oppilaat Henrika Ahola ja Laura Vainionmäki

Viheri-gallup

Haastattelimme viittä oppilasta eri vuosi- luokilta evakkojärjestelyiden onnistumises- ta. Kysymyksiimme vastasivat Viola Klén 9. luokalta ja seitsemäsluokkalaiset Luka Tallqvist, Aino Saajo, Ina Kähärä ja Roosa Lindkvist. Mitä mieltä olet Espoonlahden tiloista?

Viola: Tahtoisin ennen joulua koulun ti- Tuletko kouluun tilausajolla? loissa olleet Espoonlahden lukion limuko- Viola: En. neet takaisin. Luca: Kyllä. Aino, Ina & Roosa: Kyllä. Luca: Pidän Espoonlahden tiloista yleises- ti, mutta koulun tiiliseinät ovat karut. On mukavaa, että koulun kotitalouden luokka Oletko tyytyväinen koulun on viimein valmis. kuljetusratkaisuun? Aino, Ina & Roosa: Koulu on mukava ja Viola: Kyllä, tosin bussit voisivat kiertää on kivaa, että kaikki oppilaat opiskelevat myös Espoon keskustasta, sillä sielläkin samoissa tiloissa. päin asuu oppilaita. Luca: Kyllä. Mainitse hyviä tai huonoja puolia Aino, Ina & Roosa: Kyllä, mutta useimmi- Espoonlahdesta ja nykyisistä jär- ten bussit tulevat myöhässä. jestelyistä.

Viola: Asun nykyisistä tiloista kaukana ja bussit Nuuksiosta kulkevat tunnin välein. Kaikki opettajat eivät ota huomioon ny-

kyisen matkan pituutta koululle.

Luca: Mukavaa kun, kaikki oppilaat ovat

taas samoissa tiloissa.

Aino, Ina & Roosa: Kivaa, että päästiin pois Viherlaakson koulun rakennuksien huonosta sisäilmasta.

Meiltä kaikki yhden pysähdyksen taktiikalla Neste Oil K-Market Espoo Viherlaakso Rajamännynahde 1

puh. 09 599626

Palvelemme Arkisin 6-24 La-Su 8-24

Jouni Liimatainen: nut ehdottaa itseään mukaan. Valinnan tekee seurakuntaneuvosto aluekappalaisen esityksestä.

Onko mikään muuttunut? Seurakuntavaalit - Jo ennen vuoden 2010 vaaleja alueneuvostos- oikea aika aktivoitua samme panostettiin siihen, että seurakunnan tulisi näkyä selkeämmin viherlaaksolaisten ar- Evankelisluterilaisen kirkon seurakuntalaiset jessa. Onko näin käynyt, tulee jokaisen tietysti valitsevat uudet luottamushenkilöt isänpäivä- itse arvioida. Olemme kuitenkin lisänneet kap- nä 9.11.2014. pelissamme vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa uutta toimintaa, kuten Vaeltajan majatalo ja Radio- Me Espoon tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet raamattupiiri. Kaksi kertaa viikossa voi Cafe valitsemme edustajamme Espoon seurakuntien Viherissä käydä lukemassa päivän lehtiä ja jut- yhteiseen kirkkovaltuustoon ja oman seurakun- telemassa aluenaapureiden kanssa. Viherlaakso- nan seurakuntaneuvostoon. Kirkkovaltuusto päät- päivänä olemme jalkautuneina torille ja jo lähes tää seurakuntayhtymän talouden päälinjoista ja perinteeksi on tullut Viherlaakso-päivän jatkot esimerkiksi rakennushankkeista. Seurakuntaneu- kappelilla konsertin merkeissä. vosto tekee seurakunnan arkeen liittyviä päätök- siä, kuten mm. työntekijöiden valinnat, seurakun- Vaalit 2014 nan varojen kohdentamiset ja toiminnan strategi- Seurakuntavaalien yhteydessä tulee muistaa, set linjaukset. että seurakunta olemme me.

Maaliskuussa alkoi jo pikkuhiljaa vaaliryhmien Edelliset vaalit 2010 kokoaminen ja kesään mennessä alkanee hah- mottua ehdokaslistoja, jotka ovat joko poliitti- Vuoden 2010 vaaleja sävytti Ajankohtaisen kak- sia tai ei-poliittisia tai joiden jäsenet ovat perin- kosen ”homoilta” ja siitä seurannut eroaalto kir- teisen tai liberaalimman raamatuntulkinnan kosta. Tuon kirkollisen tsunamin jälkiaallot tun- kannalla. Tämä on loistava asetelma, sillä näin tuvat vieläkin, sillä ihmiset ottavat selvästi her- meille äänestäjille tarjoutuu tilaisuus valita seu- kemmin kantaa kirkon tekemisiin ja tekemättä rakunnan luottamushenkilöt mahdollisimman jättämisiin. Kohu vaikutti myös viime vaalien hyvin omien arvojemme pohjalta. vaalitulokseen. Äänestysaktiivisuus nousi ja luot- Uudet vaalit antavat myös mahdollisuuden tulla tamuselinten jäsenten vaihtuvuus oli poikkeuk- itse mukaan ehdokkaaksi. Neljän vuoden seura- sellisen suuri. Myös itse tulin uutena ehdokkaana kuntaneuvostokokemuksella uskallan sanoa, että valituksi seurakuntaneuvostoomme. kirkon luottamuselimissä voi vaikuttaa seurakunnan arkitekemiseen. Lisätietoa ehdokkaaksi Seurakuntalaisen arki ryhtymisestä saa Viherlaakson kappelilta

Lähimpänä seurakuntalaisen arkielämää ovat ehkä Vuoden 2014 seurakuntavaalien teema on Usko ne tapahtumat, joita järjestetään omassa lähikap- hyvän tekemiseen. Siitähän tässä on kyse. pelissa. Viherlaakso muodostaa yhdessä Laakso- lahden kanssa ns. ViherLaaksolahden seurakunta- alueen. Alueen toimintaelimenä ja lähimpänä kon- taktipintana seurakuntalaisiin päin on alueneuvos- to, jonka tehtävänä on tuoda alueen ihmisten nä- kemykset ja toiveet esiin, jotta jokaisesta seurakunta-alueesta voitaisiin tehdä seurakuntalaistensa näköinen. Alueneuvoston jäseninä ovat seurakunta-alueen maallikot sekä alueen kappalainen ja diakoni. Maallikkojäseneksi voi kuka tahansa oman seurakunta-alueen kehittämisestä kiinnostu- Kysy lisää: [email protected] 15 Ann-Catrin Wulff geri, skinkfilé från köttbutiken på andra sidan järnvägen samt en Kalle Anka åt mig från järn- vägsstationskiosken. Hemma väntade mamma med kaffe. Jag kan ännu minnas doften, och det är nog enda gången jag tyckt att kaffe doftat Trogen sin hembygd gott!

Mamma och pappa hade många goda vänner som känt varandra i många år och umgicks re- gelbundet. Det blev en stor mängd födelsedags- Esbo kommer alltid att ha en speciell och namnsdagsbjudningar per år – säkert en plats i mitt hjärta - och då menar jag det följd av krigstiden, då man tog tillvara alla små Esbo jag växte upp i från 1959, när jag ljusglimtar man kunde. Namnsdagsfirandet är som adoptivdotter kom till Sydvägen 13, fortfarande naturligt i min egen familj. till dess att jag gifte mig och flyttade Min pappa, Hans Palm, som var esbobo sedan 1980. Min mor och far blev Hans Wil- flera generationer på fädernet, föddes på hem- helm Palm (2.8 1918 - 14.6 1972) och Asta manet Frasabäck som hörde till Dalsvik gård. Teresia, f. Eriksson (29.11 1914 - 26.1 Jag har aldrig varit på Frasabäck, men efter vad 1994). mamma pekade skulle det ha legat vid Gröndal- vägen på vänstra sidan när man kommer från På 1950 - 60-talet var Esbo ännu vackert, då Åbovägen, inte på högra sidan som det står ut- kunde man känna historiens vingslag vid t.ex. satt på kartan idag. Under kriget, när pappa var Esbo gamla kyrka och då kunde man njuta av inkallad, bodde mamma på Frasabäck. Hon be- naturen i de uråldriga trakterna. Cykeln var mitt rättade hur hon satt med sin hund Musti på trap- fortskaffningsmedel och jag har sett i stort sett pan och hörde bombardemanget av Helsingfors. hela Esbo, allt från Rödskog i norr till Somma- Den enligt hörsägen barske farfar Karl Palm röarna i söder, från Alberga till Köklax. Långt- skötte de rätt stora ägorna, medan milda och räsk och Klappträsk var mina somrars favorit - snälla farmor Amanda tog hand om hushållet. utflyktsmål, där jag kunde njuta av sjöarnas sol- När de dog såldes Frasabäck, och min pappa varma vatten. Det fanns några hoppställningar och hans syskon ärvde tomter på vänstra sidan vid Långträsk simstrand - en gång vågade jag av Källstrandvägen, från Frasabäck ner mot t.o.m. hoppa i vattnet med fötterna före från 5 Källstrand. Tre av syskonen lät bygga sina hus meters ställningen! där och min pappa, som utbildat sig till bygg-

Livet i Dalsvik och Gröndal gick sin stilla gång. En gammal bonde brukade på somrarna bärga hö från ängen vid Trädgårdsvägen (där Ek- ströms Maskinaffärs hus byggdes på 1980-talet och där Källstrandvägen kommer ner från Kara- backa). Ibland fick vi traktens ungar åka med högt uppe på hölasset medan bondens ljusbruna stora häst drog kärran, och ibland sprang vi ikapp med hästen.

Mamma bad mig nu och då cykla till Tusbergs butik i hörnet av Trädgårdsvägen och Gröndal- vägen för att handla något. Språkligt beredde dylika butiksresor mig inga problem, eftersom språket i Esbo mestadels var svenska på den tiden. Ibland fick jag åka med pappa i hans gamla IFA till Danielssons köttaffär i Klappt- räsk. På lördagarna kom pappa och sökte mig Mina föräldrar Asta och Hans Palm bakom från folkskolan kl.12, sedan åkte vi till Grankul- grinden till Sydvägen 13. I rundlarna står HP la och köpte franskt bröd från Hougbergs ba- och 13. 1960-talet. 16

mästare, fungerade både som arkitekt och bygg- mästare för sina syskons hus. Bl.a. brodern Evert "Epu" och Alma "Lansen" Palm bodde i sitt hus så länge de levde. Själv utnyttjade pappa aldrig sin ärvda tomt, utan köpte istället en tomt på Sydvägen. Jag har förstått att det fanns stridi- gheter syskonen emellan, och pappa som var en fridens man drog sig litet åt sidan. Arvetomten såldes till Esbo stad efter pappas död, och min barndoms blåbärsskog försvann.

Men på Sydvägen 13 byggde pappa ett stort hus åt sig och sin familj. Ritningarna är från 1946 och huset stod klart 1949. Hans och Asta döpte sina ägor till det romantiska Ängsbo, och mam- Sydvägen 13 sett från Trädgårdsvägen, c.1950 ma berättade hur de sommaren 1946 satt i slutt- ningen och såg ut över ängarna på andra sidan Trädgårdsvägen och drömde om sitt eget hus Byggmästare Hans Palm lämnade många spår och begrundade ritningarna. Det enda hus som efter sig. Han kom att bli en av de ledande fanns på Trädgårsdvägen var trädgårdsmästare byggmästarna i Esbo. På slutet av 1940-talet Willy Krogells, men byggmästare Hans Palm arbetade han synbarligen också i Helsingfors, kom sedermera att fungera som arkitekt och för jag har ritningar till några höghus i huvuds- byggmästare för ett flertal egnahemshus på så- taden. Men pappa förblev Esbo trogen och det väl Trädgårdsvägen som Sydvägen - samt en blev många egnahemshus och sommarstugor. mängd andra hus runt om i Esbo. Mamma kas- De stora jobben var skolorna. Pappa fungerade tade tyvärr bort en del originalritningar, men som byggmästare vid alla skolor som byggdes i många finns ännu bevarade . Esbo c. 1950 - c.1970: Kilo - Gröndal folkskola (nuvarande Karamalmens skola), de finska sko- Sydvägen 13 hörde från början till Dalsvik, men lorna i Trastmossa, Mankans och Hagalund, sedan postkontoret där upphörde på 1960-talet, tillbyggnaden Odenwall vid Grankulla samskola hörde postnumret 02710 till Gröndal. - för att nämna några. Kilo - Gröndal folkskola samt Odenwall kom att bli mycket bekanta Mammas och pappas hus, Ängsbo, blev c.270 byggnader för mig, eftersom jag gick i skola m2 stort. Enligt de ursprungliga ritningarna var där. Pappas sista jobb blev biblioteket i Alberga, huset litet mindre från början, men på 1960-talet det mörka tegelkomplexet mitt emot Thorstorp byggde pappa ut huset och det fick då sin nuva- men som inte nu mera fungerar som bibliotek. rande form. Men några ritningar från den tiden Huset blev färdigt hösten 1972, pappa hann al- finns inte! Som den skicklige byggmästare han drig se det för han dog 14.6. var hade han ritningarna i huvudet. Sydvägen 13 var mammas och pappas allra största livsverk. När pappa dog, 52 år gammal, bodde mamma Skolan i Mankans minns jag också bra! En som- ensam kvar till sin död 1994, hon skulle ha fyllt mar på 1960-talet var mamma nämligen bortrest 80 samma år. Då tog jag över huset och kallade några dagar och det fanns ingen som kunde ta det officiellt för Villa Ängsbo. Namnet etablera- hand om mig. Jag var troligen 7-8 år gammal de sig åtminstone hos posten, för en gång fick och fick följa med till pappas jobb. Där fick jag jag ett brev från England och på kuvertet stod låna pappas sekreterare fru Tuominens cykel, bara mitt namn, Villa Ängsbo, Finland. Av per- med stränga order att bara cykla på den lilla sonliga orsaker blev jag ett antal år senare tvun- promenadvägen bredvid bygget. Men frestelsen gen att sälja mitt barndomshem - ett av de svå- blev för stor och jag cyklade en bit ut på trotto- raste besluten i mitt liv. Men tack vare mammas aren vid stora vägen. Då var det slutcyklat! Res- och pappas dröm gick min egen dröm i uppfyl- ten av eftermiddagen fick jag räta ut krokiga lelse och jag får bo i mitt drömhus i norra Hel- spikar och slå in dem i ett gammalt bräde. Un- singfors, ett hus omgivet av äppelträd, hallon- dra på att jag kan hantera hammare och spik! buskar och rosor: Villa Rosengård.

Ann-Catrinin isovanhempien koti, Dalsvikin kartanosta erotettu Frasabäck oli Nuumäessä. Rakennus purettiin uuden omakotitalon tieltä vasta v. 2006. (Kuva Paavo Sääski)

Ett av pappas stora livsverk var Logen i Grön- Det som gläder mig är att pappas olika livsverk dal. Där var både arkitekten, byggmästaren samt lever och mår bra! Skolorna fungerar fortfaran- ordföranden Hans Palm i farten! Pappa var un- de, Logen är fortfarande en samlingsplats för der en period ordförande för Ungdomsringen i esbobor och de flesta egnahemshus står kvar. Gröndal med Logen som samlingsplats. Ung- Jag tror att det bara är Epus och Lansens hus domsringen i Gröndal grundades 1948 och den som fått ge plats för nyare hus. Villa Ängsbo första ordföranden var läraren Alf Sundström. har nya ägare och är förändrat, men av husets Mycket snart föddes drömmen om ett eget hus yttre och den välskötta trädgården att döma mår och 1949-50 stod Logen vid Åbovägen klar. huset bra. Och gjutjärnsgrinden, som pappa lät Logen var en naturlig träffpunkt: på somrarna tillverka på 1950-talet och som jag målade sista hölls där sångfester, bröllopsfester m.m. och på gången i slutet av 1990-talet, står som ett min- vintern aktiviteter som folkdans, sångkörsövnin- nesmärke med initialerna HP i den ena rundeln gar, teater, julfester och andra tillställningar. För och 13 i den andra. Jag tror att mamma och mig var Logen en kär plats som barn. Pappa pappa gläder sig i sin himmel! sjöng i Mellersta Nylands sång- och musikför- bunds kör och det var så roligt att se honom stå Ann-Catrin Wulff där i sångarledet iklädd Esbo folkdräkts mans- musikpedagog väst och sjunga under Emil Johnsons ledning. Ibland fick jag sälja glass under sångfesterna...

MAISTAPA VÄLILLÄ ITÄMAISTA!

PHNOM-PENH

ma 10.30-15, ti - pe 10.30-21, la - su 12-21

Lounaspöytä arkisin 10.30 -15. Voit myös noutaa. Kavallinpelto 13 02710 Espoo Viihtyisä, uudistettu sisustus. p. 09- 5120 208 TERVETULOA! 18

Ann-Catrin Wulff: Espooni alkoi Etelätieltä

Espoolla tulee aina olemaan tärkeä sija sydämes- säni ja tarkoitan tässä erityisesti sen aikaista Es- poota, johon v.1959 tulin adoptiotyttäreksi Etelä- tie 13:een ja jossa asuin siihen asti kun v. 1980 menin naimisiin. Vanhempani olivat Hans Wil- helm Palm (2.8.1918 –14.6. 1972) ja Asta Tere- sia os. Eriksson (29.11.1914-26.1.1994). !950-60 -luvuilla Espoo oli kaunista seutua, jossa sai tuntea historian siipien havinaa ja nauttia ikivanhojen seutujen luonnonkauneudesta esimerkiksi Espoon vanhan kirkon vaiheilla. Kulku- neuvoni oli polkupyörä ja koko Espoo tuli näh- Ann-Catrin 6-vuotiaana Etelätie 13:n pihassa dyksi aina pohjoisen Punametsästä etelän Su- nukke sylissään, vieressä ilmeisesti naapuriper- visaaristoon ja Leppävaarasta Kauklahteen. Ke- heen, Leskisen tytär Puutarhatieltä. sieni lempipaikkoja olivat Pitkäjärvi ja Lippajär- vi, - retkikohteet, joissa sai nauttia auringon läm- set pienet ilonaiheet haluttiin huomioida. Nimi- mittämistä vesistä. Pitkäjärven uimarannassa oli päiväjuhlien vietto on tapana edelleen omassakin hyppytelineitäkin ja kerran uskalsin jopa hypätä perheessäni. jalat edellä 5 metrin telineeltä! Isäni Hans Palm, jonka isänpuoleinen suku oli Elämä Laaksolahdessa ja Viherlaaksossa kulki ollut espoolaisia monen sukupolven takaa, oli rauhallista latuaan. Eräs vanha maanviljelijä kor- syntynyt Dalsvikin kartanoon kuuluneessa Frasa- jasi heinää Puutarhatien varren niityltä, siitä, mi- bäckissä. En ole käynyt siellä koskaan, mutta hin 1980-luvulla rakennettiin Ekströmin Kone- äidin kertoman mukaan se sijaitsi Viherlaakson- liikkeen talot. Iso vaaleanruskea hevonen veti tien vasemmalla puolella Turuntieltä päin tulles- kärryjä ja joskus me pikkuväki pääsimme kyytiin sa, vaikka kartassa nimet Frasabäck ja Kahiseva heinäkuorman päälle, välillä taas juostiin hevosen on nykyisin sijoitettu tien toiselle puolelle. kanssa kilpaa. Sodan aikana kun isä oli kutsuttu palvelukseen, Silloin tällöin äiti pyysi minua käymään pyörällä äiti asui Frasabäckissä. Hän kertoi, kuinka hän ostamassa jotain Tusbergin kaupasta, joka oli istui koiransa Mustin kanssa portailla ja kuuli Puutarhatien ja Viherlaaksontien kulmassa. Kie- pommitusten äänet Helsingistä. Kuuleman mu- len puolesta kauppareissut eivät tuottaneet ongel- kaan tuima isoisä hoiti suuria tiluksia kun taas mia, koska siihen aikaan Espoossa enimmäkseen lempeä ja kiltti isänäiti Amanda hoiti taloutta. puhuttiin ruotsia. Joskus menimme isän kanssa Kun he kuolivat, Frasabäck myytiin ja isäni ja hänen vanhalla IFA:llaan Lippajärvelle Daniels- hänen sisaruksensa perivät tontit Lähderannan- sonin lihakauppaan. Lauantaisin isä tuli klo 12 tien vasemmalta puolelta Frasabäckistä Lähde- hakemaan minua kansakoulusta ja ajoimme Kau- rantaan päin. Kolme sisaruksista rakensi talonsa niaisiin ostamaan ranskanleipää Hougbergin lei- sinne ja isäni, joka oli kouluttautunut rakennus- pomosta, kinkkufilettä lihakaupasta rautatien toi- mestariksi toimi sisarustensa rakennusten sekä selta puolelta ja Kalle Anka -lehden aseman kios- arkkitehtinä että rakennusmestarina. Mm. Evert kilta. Kotona oli äiti kahvin kanssa odottamassa. ”Epu” -veli ja Alma ”Lansen” Palm asuivat ta- Muistan sen tuoksun vieläkin, eikä kahvi ole loissaan elämänsä loppuun asti. Isäni ei kuiten- muulloin kyllä hyvältä tuoksunutkaan! kaan rakentanut perimälleen tontille, vaan osti sen sijaan tontin Etelätieltä. Olen ymmärtänyt, Vanhemmillani oli paljon monivuotisia, hyviä että sisarusten kesken oli erimielisyyksiä, joista ystäviä, joiden kanssa oltiin säännöllisesti yhte- isä rauhan miehenä halusi pysyä sivussa. Perintö- yksissä. Vuoden mittaan kertyi todella monia tontti myytiin Espoon kaupungille isän kuoleman syntymäpäivä- ja nimipäiväkutsuja - varmaankin jälkeen ja minun mustikkametsäni katosi. sota-ajan seurausta oli se, että kaikki mahdolli- Suom. Terttu Nurmi 19 Rakennusmestari Hans Palm jätti pysyvän jäljen kotikaupunkiinsa

Kuva Iwe Ekström

Rakennusmestari Hans Palmin työn jälkiä Yksi Hans Palmin elämäntöistä on viherlaak- on näkyvissä monin paikoin, sillä hänestä solaisille tuttu Logen, Ungdomsringen i Grön- tuli yksi Espoon johtavista rakennusmes- dal –seuralle rakennettu nuorisoseurantalo, tareista. Monien omakotitalojen ja kesämök- jossa järjestettiin usein juhlia ja oli monen- kien lisäksi hän toimi Espoon kaikkien n. laista harrastustoimintaa. Hans Palm lauloi vuosina 1950-1970 rakennettujen koulujen täällä kuorossa, toimipa jonkin aikaa Ung- rakennusmestarina, näistä mainittakoon esim. domsringen i Gröndal –seuran puheenjohta- Karamalmin koulu ja Mankkaan ja Tapiolan janakin. Ann-Catrinillekin Logen oli lapsena suomenkieliset koulut. Hänen viimeiseksi mieluisa paikka. Joskus hän saattoi laulujuh- työkseen jäi Leppävaaran kirjasto, tumma ra- lilla päästä vaikka jäätelöä myymään ja oli kennuskompleksi, jossa nykyisin toimii ai- hienoa nähdä isä esiintymässä kuoron riveis- kuisopisto Omnia. Rakennus valmistui syk- sä Espoon miesten kansallispuku yllään. syllä 1972, mutta sitä ei Hans Palm ehtinyt Ann-Catrin Wulffin artikkelista, vapaasti suom. T.N. nähdä, koska hän kuoli 14.6..

Mistä Peuroille kokoontumistilaa?

Viherlaaksossa vuodesta 1986 toimineella partiolippukunta Viherlaakson Peurat ry:llä on edessään positiivinen haaste. Niin monet alueella asuvat lapset ja nuoret ovat innostuneet partiotoiminnasta, että lippukunnan nykyinen kokoontumistila eli kolo on käymässä pieneksi. Kaikki lippukunnan noin 120 jäsentä kokoontuvat nyt Espoon tuomiokirkkoseurakunnan omistamassa kerhotilassa Rajamän- nynkujalla, mutta lisätilaa kaivataan, jotta uusia ryhmiä voidaan jälleen syksyllä perustaa.

”Ensi hätään meille riittäisi paikka, jossa mahtuisi kokoontumaan noin kymmenhenkinen ryhmä 1-4 arki-iltana viikossa. Olisi mukavaa, jos tilaa saisi pienesti sisustaa näyttämään partiokololta, mutta sekään ei ole välttämätöntä”, kertoo lippukunnan varajohtaja Linda Pynnönen.

Vinkit kaikenkokoisista vapaista tiloista otetaan ilolla vastaan, ja niitä voi lähettää Lindalle osoittee- seen [email protected] tai vanhempainneuvoston puheenjohtajalle Kirsi Mäkiselle, kir- [email protected]. ViPe netissä: viherlaaksonpeurat.wordpress.com

Musiikin- ja tanssinopetusta lähellä kotiasi! Katso lisää osoitteessa www.estrada.fi!

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Kannelsalo Ky HEIKKI SALMELA Helsingintie 49-51, 02710 ESPOO LVI-asennukset ja myynti AJANVARAUS Metallirakennusasennukset 040-7090278 ja –korjaukset Puh. 591 5550, fax 591 55510 Proteesit

Pohjaukset

KAUNIAISTEN Korjaukset KELLO JA KULTA OY Myös kotikäynnit GRANKULLA

UR OCH GULD AB VIHERLAAKSON OSTOSKESKUS Promenadi 1 Promenaden, 02700 Kauniainen, Grankulla WWW.HAMMASTEKNO.FI puh/fax/tel: 505 0090 21 Jouko Kostamon motto: ”Harrasta oman kaupunginosasi parasta”

Jouko Kostamo muutti perheineen Vi- varapuheenjohtaja Eero Artmaniin (yhdistyksen herlaaksoon vuonna 1981. Lähinaapurit hallituksessa 1957- 1996), Esko Tuomolaan Kavallinniityssä tulivat tutuiksi talkoissa (yhdistyksen hallituksessa 1987 - 1995) ja Veik- ja tiekunnan kokouksissa sekä lasten päi- ko Uusitaloon (yhdistyksen sihteerinä 1989 – vähoidon myötä. Kostamo löysi ennen 1995). Kevätkokouksessa 1990 minut nimitet- tiin hallitukseen varajäseneksi Matti Metsäran- pitkää paikkansa myös Viherlaaksolaiset nan esityksestä. Raamatun sananlaskuista luin ry:stä. Seuraavassa hän kertoo, miten se ”Harrasta sen paikkakunnan parasta, jossa asut.” tapahtui, ja mitä yhdistyksen saralla on Tästä tuli ohjenuorani, jonka vuoksi olen toimi- hänen mukana ollessaan tehty. nut asukasyhdistyksessä. - Kun eteläisen Viherlaakson kaava hyväksyt- Yhdistyksen toiminta uhkasi hiipua 1990-luvun tiin 1983, tuli ajankohtaiseksi Helsingintien oi- puolivälissä. Veikko Uusitalo suostutteli 1998 kaisu, joka oli ollut vireillä kymmeniä vuosia. minut puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä toimin- Tien itäpuoliset asukkaat esittivät kaavamuutos- kin 2001 asti aina vuodeksi kerrallaan valittuna. ta tien linjaukseksi lähemmäs Kavallinniittyä. Otin asiakseni pitää Kavallinniityn asukkaiden Puheenjohtajuuteni jatkui muutaman vuoden puolta tiekiistassa. katkon jälkeen v. 2005 ja tervetullutta apua ja asiantuntemusta saatiin hallitukseen, kun uusi - Laadimme kaupunginarkkitehti Antti Aar- naapurimme Kati Hovi suostui yhdistyksen ta- nialan johdolla Helsingintien kaavaluonnoksen, loudenhoitajaksi ja sihteeriksi. jonka molemmat osapuolet saattoivat hyväksyä ja jonka myös Espoon kaupunki hyväksyi. Myö- Sairastuttuani 2008 puheenjohtajan tehtävä al- hemmin tie rakennettiin meluvalleineen suunni- koi käydä raskaaksi. Matti Metsäranta jäi telman mukaisesti. KHO:sta eläkkeelle 2009 ja hänet valittiin esi- tyksestäni uudeksi puheenjohtajaksi vuosikoko- - Tieprosessin aikana tutustuin Viherlaaksolai- uksessa. Jäin vielä kolmeksi vuodeksi varapu- set ry:n pitkäaikaisiin aktiivijäseniin kuten Matti heenjohtajaksi. Metsärantaan (puheenjohtajana 1983 – 1993),

Hallituksen jäsenet vuonna 1991. Keskellä puheenjohtaja Matti Metsäran- 22 ta. Vasemmalta Leo Salovaara, Eero Artman, Veikko Uusitalo, Saara Tamminen, Elsbeth Lönnroth, Jouko Kostamo ja Esko Tuomola.

- Pitkä taistelu käytiin 1999-2004 amerikkalais- Jouko Kostamo on ollut 24 vuotta mukana ta bensiininjakelujättiä Conocoa vastaan, joka Viherlaaksolaiset ry:n hallituksessa. Kun suunnitteli JET-jakeluasemaa Turun- ja Helsin- hän kirjaa Viherlaaksolaiset ry:n tärkeim- gintien risteykseen ensin kaupungilta vuokraa- piä saavutuksia näiltä vuosilta, voidaan malleen, puistoksi kaavoitetulle tontille, ja huomata, että alueen asukkaiden mielipi- suunnitelman kariuduttua viereiselle tontille. teillä ja kannanotoilla on vaikutusta asioi- Hankkeet torjuttiin yhteistyössä tonttien naapu- den kulkuun ja tehtyihin päätöksiin. Aktii- reiden ja Viherlaaksolaiset ry:n avulla. Asia me- ni kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen visuus kannattaa. asti, molemmilla kerroilla viherlaaksolaisten voitoksi.

- Olemme jättäneet muistutuksia ja kirjelmiä Viherlaaksoa koskevista kaavahankkeista ja saaneet muutoksia niihin, esim. Eteläinen Vi- herlaakson kaava, Kahisevantien ja Kahisevan- mäen kaava, Viherlaakson keskustan kaavat ja Helsingintien kaava. Kaava-asioissa Matti Met- särannan laintuntemus on ollut ratkaisevan tär- keä. - Kehä II saatiin tunneliin yhdistyksemme pe- rustajajäsenen Eero Artmanin aktiivisen toiminnan ansiosta 1960 - 1990-luvuilla. Saimme Joukon opastuksella on käyty monilla luontoretkillä. myös aikaan Viherlaaksontien uudelleen raken- Kuva Laajalahden yölaulajalinturetkeltä 10.6.2012. tamisen, hidasteet ja kiertoliittymän, jottei tiestä Ilma oli sakeanaan kerttusten liverrystä. olisi Kehä II:n rakentamisen jälkeen tullut läpi- kulkutie. Luonto ja luonnonsuojelu ovat erityisen lä- - Olemme muistuttaneet Tielaitosta Kehä II:a heisiä aiheita metsänhoitajan koulutuksen koskevista teistä, Turuntien yleissuunnitelmasta, saaneelle Kostamolle. Viherlaaksolaiset ry on Kavallinmäen katuverkostosta sekä Turuntien- kantanut huolta Lippajärven kunnosta, ja portti- ja Kuusiniementie-hankkeista. sen suojelussa on edistytty. - Veikko Uusitalon kanssa kuljimme v.1990 - Viherlaakson ja Karakallion alueelle valmistui Viherlaaksossa, kuvasimme mm. 20 kaupungin luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelma, jota omistamaa röttelöä ja esittelimme ne kaupungin toteutetaan 20 vuotta. Luontokohteet säästetään. virkamiehille vuosikokouksessa. Lähes jokainen Niitä on Viherlaakson alueella 20 % jäljellä ole- niistä on nyt purettu. Veikon asiantuntemus vista metsistä. kiinteistöasioissa on ollut yhdistyksellemme - Leppävaaran alueneuvottelukunnan ympäristö- korvaamatonta. jaoston puheenjohtajana laadin lausunnon Etelä- - Espoon kaupunkiin Viherlaaksolaiset ry on Espoon yleiskaavasta. Lausunnon perusteella vedonnut erityisesti terveysaseman ja kirjaston mm. Karakallion lehtokorpi suojeltiin. säilyttämisen puolesta. Kirjelmiä on lähtenyt myös hyvien liikenneyhteyksien säilymiseksi. Viherlaaksolaiset ry. on Joukon asiantunte- valla opastuksella järjestänyt asukkaille usei- Olemme olleet mukana myös muissa alueelli- ta luontoretkiä, muun muassa mainittuun sissa järjestöissä kuten Leppävaaran alueneuvot- Karakallion lehtokorpeen 2011. Keväällä telukunnassa ja Pro Espoonjoki -yhdistyksessä. 2012 tehtiin yölaulajien kuunteluretki Laaja- - Moitimme Gallträskin valtaojan rakentamista lahdelle, ja keväällä 2013 lintujen arktisen vesilain vastaiseen tilaan. Sen Espoon kaupunki muuton seurantaretki Porkkalanniemeen. myönsi, ja se on korvausvelvollinen, jos virheel- Joukon aloitteesta on myös alettu laatia kes- lisestä rakentamisesta aiheutuu tulva-aikana tävän kehityksen paikallisagendaa Viher- haittaa. laaksoon. Toim. Mikko Nurmi 23 Asukasillassa 18.3. sinkoili kysymyksiä

Miksi bussilinja 35 lopetettiin ja säilyykö yhteys Viherlaaksosta Tapiolaan?

Asukasiltaan kokoontuneella yleisöllä oli kysymykset valmiina, kun olimme saaneet asiantuntijavie- raaksi HSL:n Keski- ja Pohjois-Espoon alueen liikennesuunnittelijan, Reetta Koskelan.

Kuuntelimme mielenkiinnolla esitystä liikennesuunnittelun periaatteista. Suunnittelun tavoitteena on selkeä ja tehokas linjasto. Joukkoliikenne menettää houkuttelevuuttaan, jos pysäkillä joutuu seisoskele- maan liian kauan. Jos linjavaihtoehtoja on vähemmän, on mahdollista suunnitella tiheämpiä vuorovä- lejä ja sujuvia vaihtoja. Tämä edellyttää huolellista tahdistusta linjojen välille. Yleisön joukosta kuul- tiin moitetta siitä, että eri linjojen autot ohittavat pysäkin peräkkäin. Jos myöhästyt yhdestä, myöhästyt muistakin. Leppävaaraan ajavien bussien samanaikaisuus johtuu tietenkin siitä, että kaikilla on tarkoi- tus ehtiä samoille junille. Sen sijaan pitkän matkaa samaa reittiä ajavien seutuliikenteen bussien 247, 248 ja 270 vuoroja on pyritty järjestämään lomittain. Linjan 15 säilymisen puolesta keräsimme kevääl- lä 2012 monisivuisen kansalaisadressin. Nyt kuulimme, että yhteys Viherlaaksosta Kauniaisiin ja Ta- piolaan kyllä säilyy, mutta ajoreitti molemmista päistä lyhenee. Linja 15 korvautuu bussilla 548, joka ajaa 10 minuutin vuorovälein reitillä Lähderanta –Tapiola. Entä miksi bussilinjat eivät enempää hyö- dynnä maanmainiota Kehä II –tietä Viherlaaksosta etelään? Liikennesuunnittelijalla oli vastaus valmiina: bussin on kuljettava asutuksen keskellä, jotta se kerää matkustajia.

Erinomaisen kärsivällisesti Reetta Koskela vastasi kysymyksiimme ja kirjasi muistiin yleisön kom- mentteja, toiveita ja ehdotuksia. ”Tilasimme” ensi talveksi taas selkeämmän aikatauluvihon, jossa junien aikataulut ovat minuutilleen, ja toivoimme, että keskipäivän edullisemmat seniorihinnat otet- taisiin uudelleen käyttöön. Lakkautetun linjan 35 tapaista yhteyttä Olarin suuntaan myös haikailtiin takaisin.

Toisena vieraanamme oli kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Tu- runtien levennyssuunnitelmat ja muut viherlaaksolaisia suuresti kiinnostavat liikennejärjestelyt ovat jokseenkin pysähtyneessä tilassa, mikä johtunee pääasiassa siitä, että tällä alueella ”kaikki” riippuu Kehä II -tien jatkon rakentamisesta. Se taas on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen, niin kuin Helsingin Sanomista 7.3. saimme lukea. Keran alueelle on entisen SOK:n varaston tilalle ja ympäristöön kaavoi- tettu uusi suuri lähiö, otollisesti radan varteen. Viherlaaksossa saattaa hiipiä pelko, että palvelut pikku hiljaa siirtyvät täältä sinne päin. Entä sitten lempilapsemme, Lippajärven rantaa kiertävä polku? Kau- punkisuunnittelusta jäi tältä illalta ajan puutteen vuoksi todella monia asioita kokonaan aloittamatta, mutta uusia tilaisuuksia varmasti järjestyy, ennen kuin ”maailma on valmis”.

Parhaat kiitokset asiantuntijavieraillemme ja asukasillan runsaslukuiselle ja aktiiviselle yleisölle!

Terttu Nurmi

Uusi osoitteemme on Nihtisillankuja 3

Puh. 050-4484936 www.espoonautopalvelu.fi

25 MERKITSE

KALENTERIIN!

Linjurilla linturetkelle Virolahdelle la 11.10.

Hanhien syysmuutto on vaikuttava elämys, kun linnut kokoontuvat jopa kymmentuhantisina parvina ”tankkaamaan” ennen lähtöään talvehtimisseuduilleen. Viherlaaksolaiset ry. järjes- tää päiväretken tunnettuun lintubongareitten suosikkipaikkaan Virolahdelle. Oppaana toimii Jouko Kostamo. Mukaan omia eväitä, kamera, kiikari ja säänmukainen vaatetus. Menomatkalla pidetään ly- hyt kahvitauko ja paluumatkalla 1½ - 2 tunnin tauko Kotkassa, jolloin on mahdollisuus käydä joko Merikeskus Vellamossa tai akvaariotalo Maretariumissa. Matkan hinta yhdistyksen jäseniltä 20 e, muilta aikuisilta 30 e, lapset 5 e. Merimuseon tai Maretariumin sisäänpääsymaksu ja matkan varren kahvitarjoilu eivät sisälly hintaan. Lähtö klo 8.00 Viherkallion koulun edestä, paluu n. klo 20.00 Ilmoittautuminen 20.9. mennessä, [email protected]. tai p.0503505642 TERVETULOA MUKAAN!

26 Opastettu iltakävely ti 20.5. klo 18-19.30

Kokoonnumme Viherlaakson taksiaseman luona klo 18 ja lähdemme Jouko Kostamon opastuksella parin kilometrin kävelykierrokselle Turuntien eteläpuo- lelle. Jouko kertoo kasveista ja nimeää linnut, joiden liverryksiä sattuu kuulu- maan. Lisämielenkiintoa tarjoaa reitin varrelta löytyvä pronssikautinen hauta. Ilmaista huvia lähikulmilla! Järj. Viherlaaksolaiset ry. TERVETULOA! Jättipalsamien kimppuun kesäkuussa Kevättähtimö Jättipalsamien perkaaminen on helppoa ja porukalla jopa hauskaa. Yhteistalkoot Karakallio-Seuran kanssa ke 11.6. klo 18–19.30. Tapaamme Karakalliontien ja Lähderannantien ris- teyksessä. TERVETULOA! Jättipalsameita perataan myös Viherlaakson puolella, ilm. myöh. fb:ssä. Espoo-päivänä la 30.8. ”Jammaillen rannalle” - Lähtö kävelysillalta klo 18. Ympäristökatselmuskierros ke 10.9. . Lähtö apteekin edestä klo 18.

VIHERLAAKSOLAISET RY:n HALLITUS 2014

Terttu Nurmi (pj) terttu.nurmi(at)suomi24.fi 050-3505642 Aaro Knuts (varapj) aaro.knuts(at)gmail.com 040-5605628 Arja Suhonen arjuska(at)welho.com Carita Pirttijärvi carita.pirttijarvi(at)luukku.com 050-5113809 Katarina Hovi (siht) katarina.hovi(at)gmail.com

Mikko Nurmi (tal.hoit.) mikkotnurmi(at)gmail.com 050-5941814

Varajäsenet: Jouko Kostamo, jouko.kostamo(at)pp2.inet.fi, 040-5862136 Matti Metsäranta, matti.metsaranta(at)kolumbus.fi 040-7187538 Seppo Kannelsalo, kalevi.kannelsalo(at)kolumbus.fi, 050-5915524 Veikko Uusitalo, veikkouutalo(at)gmail.com 050-5113809

Liity jäseneksi, ota yhteyttä, tule mukaan retkille ja tapahtumiin!

NORDEA Kauniainen IBAN FI7618023000000-259

Viherlaaksolaiset ry. - Gröndalsgillet rf. JÄSENMAKSU VUODELTA 2012 JÄSENMAKSU vuodelta 2014 Henkilöjäsenet 20 e Henkilöjäsen 20 e Kannatusjäsen 50-100 e (yritykset ja yhteisöt) Kannatusjäsen,NIMI: Uusi jäsen, ilmoitathan osoitteesi taloudenhoita- esim. As oy tai liikeyritys 50 tai 100 e jalle esim. tekstiviestillä tai sähköpostitse! OSOITE:

20064

VIHERLAAKSOVIHERLAAKSO--PÄIVÄPÄIVÄ ke 14.5.14.5. KIRJASTOAUTO VÄLKKY klo 16-17 auton esittelyä KIRJASTON EDESSÄ klo 17-17.30 satutuokio KLO 16-19 klo 18-19 lastenanimaatioita

TORITAPAHTUMA KLO 17-19

Viherkallion koululaisten esityksiä SPR tarjoaa kahvit

LC- Espoo Laakson Liljat - makkaragrilli

Martti Rae ja seurakunnan vapaaehtoisia

Apteekin tuote-esittelyt ja kilpailut Myyjäispöytä ja arpajaiset

Viherlaakson Peurat Israel Chai -tanssiryhmä

lättyjä paistamassa Lasten kampaamoaiheisen piirustuskilpailun palkintojen jako

järjestää kivat taukoliikunnat!

Klo 19 Lauluyhtye Papas no Mamas

Vapaa pääsy Järj. seurakunnan aluetyöryhmä ja Viherlaaksolaiset ry.

SIIVOUSTALKOOT la 26.4. klo 10-13 Jätesäkkejä jaossa ja roskapihtejä lainaksi ostoskeskuksen edustalla.

Säkit suljetaan hyvin ja viedään lähimpään neljästä keräyspisteestä:

1) Helsingintien ja Kavallinpellon risteys 2) Ostoskeskuksen yläparkkipaikka 3) Tuohistanhuan kentän reuna 28

4) Uimarannan tienhaara (Siisti biitsi -tempaus) TERVETULOA MUKAAN! TOIVOTTAVASTI SÄÄ SUOSII!