111329 Kaupsu 400700 Voutila

Vantaa Kaupunkisuunnitt elu

Timo Kallaluoto ja Eeva Juusela Voutilan kulttuurihistoria ja rakennusinventointi

Nro 0405 00 Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.9.2010

ISSN 1236 – 2182 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, C8:2010 Timo Kallaluoto ja Eeva Juusela

Voutilan kulttuurihistoria ja rakennusinventointi Sisällysluettelo

Esipuhe...... 2 Nedre Påvals I ...... 56 Tiivistelmä ...... 3 Nedre Salas...... 59 Suunnittelutilanne ...... 4 Nedre-Thors ...... 61 Voutilan maisema ...... 7 Nybo...... 68 Voutilan kulttuurihistoria...... 9 Nyboberget...... 68 Voutilan rakentamishistoria ...... 31 * O llas...... 68 * Bergbacka...... 32 Oweritas...... 68 Bergbo (1) ...... 32 Peräkorpi...... 71 Bergbo (2) ...... 34 Påv als I ...... 72 Bäskars...... 35 Päivärinne ...... 76 Ekbacken...... 36 Rönnbacka...... 78 * Ek strömin talo...... 36 Salas...... 80 Ellas ...... 37 Siskola...... 85 Enback en...... 38 Smeds...... 87 Fasters ...... 40 Stenkulla ...... 91 Kalliorinne...... 41 Tallbo...... 93 Karlshem ...... 43 * Thors...... 94 Lauttala ...... 45 Täppan...... 94 Lehtilä ...... 47 Ullanlinna ...... 95 Lehtilä II ...... 48 Vaahterarinne...... 96 Lähteenkorva ...... 49 Viertola...... 97 * Malla...... 50 Vikingsberg...... 98 Marjamäki...... 51 Westerbacka...... 99 * Matsas ...... 52 * Vårbacka ...... 100 Mäkirinne...... 52 * Övre Påvals...... 101 Mäntyk allio...... 54 Övre Thors ...... 101 Nedre Berg ...... 55 Lähteet...... 105 Nedre Berg II...... 55

* Tähti nimen edessä kertoo, että nimi ei ole enää käytössä.

1 Esipuhe

Voutilan kylä on maise mallisesti, rakennushistoria llisesti ja kulttuurihistorialli- sesti merkittävä ja arvokas. Kylästä on löydetty kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Kylä sijaitsee maisemallisesti upealla pa ikalla ja siellä on jä ljellä ra kennuksia 1700-luvult a asti. Vantaan- jokilaa kso on valtakunnallisesti merkittävää maise ma-a luetta. Kylän kautta kulkee myös Suuri rantatie (Kunin kaant ie). Voutilan kyläraitt i on erityisen h ieno ja kylässä on kuvattu useita kotimaisia elokuvia. Vantaan yleiskaavassa (2007) Voutilan kylä mäki on merkitty pientalo aluee ksi ja kylä kuvaltaan arvokkaaksi aluee ksi. Kylä on kuu luu Lde n 55 – 60 dB lento- melualueeseen, mikä sallii asuntoaluee n vähäisen täy dennysrakenta misen. Alueella on osittain valmis kunnall istekn iikka, p aits i Vouti lantie llä. Alueella on rakentamispainetta. Voutilan kylän suojele miseksi ja täy dennysrakenta misen järjestämiseksi on tarpeen laat ia ase makaava, joka on kaupunkisuunnitte lun syksyn 2010 suunnit- telu ohjelmas sa alkavana työnä (nro 400700 Voutila). Tätä varten kylä mäen rakennukset on va lokuvattu e lo-syyskuussa 2009. Voutilan rakenn usten kuvauksia esiintyy muuta missa julkaisuissa (Maatilat 1931, Nikander 1975, Vantaa 1981). Vantaalta on inventoitu myös esihistoria lliset muinaisjään nökset (Lesell 2000, Su honen 2005, Leskinen & Pesonen 2008). Lisäksi on tut kittu Helsingin pitäjän kylie n nimiä (Gran lund 1956, Kepsu 2005). Vantaasta on kirjoitettu useita historiateo ksia ( mm. Hult in 1930 , Perälä 1965, Luho ja Kerkkon en 1965, Korpinen 1968, Ku isma 1991 ja 1991), joissa esiinty y tie toja Vout ilan kylästä. Voutilan kulttuurih istoriasta on laa dittu myös ju lkaise maton selvitys (Frondeli- us 1996). Samoin Vantaanjokila akson maisemaa on inventoitu ( Rihtnie mi 1988, Muuk- ka ja Mäkynen 2005). Tä män selvityksen tarkoituksena on antaa kuva Voutila n maise masta, esih istoriasta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta asemakaavoitu ksen tarpeisiin. Vantaan kaupungin museo inventoi parhailla an Vantaan vanhoja ra kennuksia (Eskola). Myös siitä inventoin nista saatava tieto tullaa n hyödyntämään ase ma- kaavaa laad ittaessa.

Timo Kallaluoto Aluearkkite hti Vantaan kaupun ki Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö

2 Tiivistelmä

Voutilan kylä sijaits ee maise mallisesti upealla paikalla. Kylässä on myös merkit- täv iä kultt uuri- ja rakennushistoriallisia arvoja. Kylän kautta kulkee Suur i Ranta- tie (Kunin kaantie). Sa moin Voutilan kylära itti (Voutil antie) on erity isen hieno.

Brutuby on syntynyt kenties 1300-luvulla, kun ruotsalain en asutus levisi joki- haaroja pit kin pohjo iseen. Tätä ennen Vantaankosken seutu n äyttäisi olleen pi- täjän vanhojen hä mäläiskylien nautinta-aluet ta, mistä todistaisivat eräät vanhat suomalaisperäiset paikanni met. Kylässä on myös kaksi kivikautista asuinpaikkaa.

Isojaossa (1769) Brutuby ja Vinikby jaettiin yhdessä. Kylillä on kin ollut yhteinen myl ly ja yhteisiä niittyjä. Suo malaine n nimi Voutila (1957) perustuu Åke Gran- lundin (195 6) teoriaan n imen mer kityksestä. Aiemmin suo malaiset sanoivat ky- lää Rutukyläksi.

Kylän korke in paikka on Kirkkoka llio. Nimen on kerrottu johtuvan sii tä, että tältä näköala paikalta on nähty Helsing in pitäjän kir kko. Mitään kir kkoa täällä tuskin on ollut , koska p itäjän kirkolle e i ollut pitkä matka ja pitäjässä on ollut muitakin Kyrk-nimiä, joiden paikalta ei tunn eta kirkkoa.

Kylän neljä kantataloa näyttävät synty neen jakaantumalla. Vanhin tal o näyttäisi olevan Thors (nykyinen Nedre Thors) maise mallisen sijaintinsa ja vanhakantaisen p ihap iirinsä vuoksi ja koska talo sijaits ee lähinnä Suurta rantat ietä ja Vantaanjokea ja sen vieressä on parhaat etelän puole iset pellot. Toiseksi olisi ehkä synty nyt Påvals, jo ka sija itsee Kirkkokallion koillispuole lla ja Thorsin pi- hasta pohjoiseen lähtenee n leh mäpolun eli "kuddt åden" (Voutilantien) varrella – upealla pai kalla sekin. Näistä lienevät syntyneet Smeds ja Sa las (*Sahlmakars).

Kylä on ulottunut Tuusulan ra jalle asti. Isossajaossa Smeds sai kylä mäen län- sipuolen ja muut ta lot saivat palstansa pohjoisempaa. Kylä mäen uudisti lat on lohkottu Smedsistä vuosina 1921 - 19 49. Tämän jälkeen on te hty täy dentävää rakentamista. Pohjo isin kylän osa on luovutettu valtiolle lentok enttää varten ja on liitetty lento kenttäa lueeseen.

Kylän arvokka immat rakennuskohteet ovat Ne dre ja Övre Thors, Påvals I (Övre Påva ls), Nedre Påvals, Sa las, Ow eritas (Nedre Salaksen paikalla), Smeds ja Bergbo ( Ekströmin ta lo). Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvulta.

Voutilan kallioketo on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

3 Suunnittelutilanne

Alueen sijainti

Inven tointialue.

Alue sijaitsee Keh ä III:n ja Ylästöntien välissä Hämeen linnanväylän itäpu ole lla.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteena on mm., et tä kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla var mistetaan alueide nkäytölliset edellytykset asuntorakenta miselle ja sen tarkoituksen mukai- selle sijoittu mise lle sekä hyvälle eliny mpäristölle. Tavoitteena on myös , että asuin-, työpaikka- tai palvelu toi min tojen a lueita ei sijoiteta irrallee n olevasta yhdyskunta rakenteesta. Lisäksi alueide nkäytön suunnittelussa on edistettävä ole massa olevan rakennus kannan hyödyntämistä sekä luotava ede llytykset hyvälle taaja makuval le. Alueiden käytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympä- ristön ja rakennusperinnön sekä n iiden aluee ll isesti vaihtelevan luonteen säily- mistä. Taa jamia keh itet täessä on huolehdittava siitä, että vih eralue ista muodos- tuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Lentoase mien ympäristön maan käytössä tulee ottaa huo mioon le nto melun aiheutta mat ra joitu kset. Valtioneuvosto 13.11.2008.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitt eet: http://w ww .y mparisto.fi/dow nload.asp?contentid=94400&lan =f i

Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.20 06 vahvistamassa maakuntaka avassa alue on osin taajamatoimintojen aluetta, kehäkaup ungin kehittä misvyöhykettä, kulttuuri- ympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (Vantaanjokilaa kso) ja tietä (Suuri rantatie) sekä lento melu aluetta. Voutilan kylän eteläp uolits e on osoitettu itä-länsi-suuntainen viheryhtey starve.

Lisätietoja maakuntakaavasta: http://www .uudenmaanliitto.fi/ind ex.pht ml?s=122

4 Ote maakuntakaavasta.

Yle isk aava Oikeusvaikutte isessa kaupunginvaltu uston 17.12.2007 hyväksymässä yleiskaavassa alue on pientaloaluetta A3 ja kylä kuvallisesti arvokasta aluetta. Yle iskaavaan on mer kitty Vantaanjoe n varteen myös lähivirkistysaluetta ja rantaan u lkoi- lureitti. Lisäksi yleiskaavaan on mer kitty lento meluvyöhykkeet.

Ote yleiskaavasta. A3 Pientaloalue. T Teollisuus- ja varastoalue. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laa- dulle erityisiä vaatimuksia. TT Ympäristövaikutuksiltaan merkit- tävien teollisuustoimintojen alue. VL Lähivirkistysalue. (luo) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. (m1) Le ntomelu - vyöhyke 1 (Lden yli 60 dB). (m2) Lentomeluvyöhyke 2 (Lden 55 - 60 dB). / / / Kyläkuvallisesti arvokas alue. o o o Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen ratsastus- reitti. Historiallinen tie. Ohjeellinen joukkoliikenteen runkoyhteys. – · – · – Eri alueen- osien välinen raja. Yleiskaavakartta: kartta.vantaa.fi

- Kylä k u vall i se sti a r v oka s al u e, yl ei sk aa va mää r ä yk set Kulttuurih istoriallisesti arvokas kylä maisema, jon ka rakennus- ja kulttuuri histo- riallisia arvoja sekä kylä maise makuvaa on suoje ltava. Rakenn us- ja kult tuuri- historiall isesti arvokkaat rakenteet, rakennukset pihapiireine en tai puistoineen, maise mallisesti merkittävät ku janteet, pensasaidanteet ja yksittäispuut sekä pellot on säilytettävä. Alueella tehtäv ä rakentaminen ja ympäristönhoit o tulee sopeuttaa sen kylä- kuvallisiin, kulttu urihistoria llisiin ja rakennusta iteellisiin arvoihin. Aluee lle raken- nettaessa on huolehd ittava siitä, ett ä rakenta minen si joitukseltaan, mitta suhteil- taan, tyyliltään ja mater iaale ilta an sopeutuu ympäristöönsä. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa il man lupaa ( maan käyttö- ja raken- nuslain 127.1 §) eikä niiden u lkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuur i historiallisesti arvokas tai miljöön kanna lta merk ittävä luo nne tur meltuu.

5 Maisemaa muut tav a maanrakennustyö, puiden kaataminen ta i muu nä ihin verrattavissa oleva toimenpid e on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja ra- kennuslain 128 §:ssä on säädetty.

- Pi entaloalue A3, yl eiska a va määrä yk set Alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pientaloja. Alueelle voidaa n sallia asuin- ympäristöön soveltuvia ty ötiloja.

Asem ak aava Alueella e i ole asemakaavaa.

Tekninen huolto Alueelle on ra kennettu vesi- ja vie märijohdot Katajarinte elle, Kirkko kallion tie lle sekä Kunin kaantielle Kirkkokalliontien r istey ksestä länteen, mutta ei V outi lan- tielle.

Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 17.12.2001.

Rakennuskiellot Ei o le.

Liikenne

- Autoliikenne Voutilantie on kat kaistu läpia joliikentee ltä t ien kapeuden vuoksi ja Hommaksen- tie heikon kunnon vuo ksi. Kun inkaantie llä on Vantaankosken kohdalla painora- joitettu silta (3,5 ton nia). Kun inkaantie tä korvaavat Kehä III rakennettiin 1960- luvulla ja Y lästöntien silta 1980- luvulla.

- Joukkoliikenne Tuupa kantieltä bussi 54 Myyrmäestä Mikkola an sekä Ylästön tieltä bussit 37 Pakkalasta Peta kseen, 51 Le ntoasemalta Myyrmäen kautta Hämeen kylään, 5 5 Tikkurilasta Myyrmäen kautta Varistoon, 57 Tikkurilasta Myyrmäkeen, 451 Hel- singistä Lentoas emalle, 650A Helsing istä Mäkelän katua Vantaan puistoon ja 651 He lsingistä Tuupakkaan (A-vuorot Viinikan metsään).

- Kevyt liik enne Alueen teillä e i ole kevyen liikente en raitte ja. Koulutie Vantaankosken koululle kulkee Kun inkaantie tä pitkin, jota käytetään myös ulkoilutienä.

Ym päristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

- Lentomelu Alueen lento melutaso Lden on 50 - 55 dB ( Il mailula itos 2002, vuosien 2003 – 2030 verhokäyrä). Tällä lento meluvyöhykkee llä asutuksen vähäinen täy dennys- rakentaminen on mahdollista.

- Ti eliikennemelu Tie liikent een melutaso on alu een etelä- ja poh joisreunoilla 50 - 55 dB ja keski- alueella alle 50 dB ( mallinn us 2005 ja ennuste 2030). Alueelle kantautuu tie- liikennemelua lähinnä Keh ä III:lta ja Ylästöntie ltä.

6 Voutilan maisema

Luonnonympäristö Voutila sija its ee maisemallisesti upe alla paikalla. Korkein kohta (Kirkkokall io) kohoaa 56 metriä meren p innasta ja ympär illä avautuv at laajat savipellot. Joki virtaa uurtamassaan uo massa.

Kulttuurimaisema Alue on luokite ltu valta kunnallisesti merkittäväksi kultt uuriympäristöksi ( MV / YM 1993), maakunna llisesti arv okaaksi maisema-alueeksi (YM 1992) ja valtakunnallisesti merk ittäväksi maise ma-alueeksi (VN 1995). Y le iskaavaan laa kso kyläalue ineen on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi a luee ksi (Kv 2007).

Vantaanjokilaa ksossa maasto laskee paikoin jyrkästikin jo keen. Hiekka- ja h ie- tamaat näkyvät avoimessa maastossa tav attoman kauniisti kumpuilevana maastona. Alue ella on pa ljon hyvin säi lyneitä ja hoid ettuja ra kennu ksia, mutta kasvillisuus peitt ää ne usein taakseen e ivätkä ne a ikanaan kesällä n äy kauko- maise maan. Joen rannat ovat kasvaneet umpeen, joten näkymiä joen yli on vain harvoissa paikoissa eikä laa kso hahmotu painan teena. Avoin maise ma jat- kuu kapeana etelään. Le nto- ja lii kennemelu h aittaavat kokemusta maise masta.1

Voutilan kylän idänp uole isessa sivulaaksossa (kartalla D) pe llot laskevat jyr- kästi ja u peasti laa ksoon. Sar kaojat korostavat maaston muotoa. Eheä perinteinen rakennuskanta koristaa reunaa; rakennukset ovat asettuneet t arkasti moreeni- ja kallio maille mäen reunalle, jolta hietainen vil jelty rinne laskee jyr- kästi laa ksoon. Laa kson vastapäinen itäreun a on metsäisen eheä. Poh joisen teollisuusrakenta minen häirits ee maise maa. 2

Arvokk aat luontok ohtee t - Voutilan kal lioketo on kasvistollisesti arvokas alue ja maakunna ll isesti arvokas perinnebiotooppi, jo ka sija itsee Kir kkokalliontien länsipäässä, mäen länsi- rinteellä, Kirkko kalliontie 6:n kohda lla. Kaava-aluee lla e i ole muit a inventoituja arvokkaita luontokohte ita.

Ulkoilureitit Kunin kaantie toimii nyt ulkoilure itin osana. Myös Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitel massa (2003) on esitetty, että Vantaanjoen itäpuo- lella Ylästöntiestä pohjoiseen käytetään ulkoilureit istön osana Kuninkaantietä. Sen sijaan Vantaan joen länsipuo lelle rakenn etaan eri llinen pää ulkoilureitti. Ku- ninkaantie on paikoin niin kapea, että erillisen ulkoil ureitin rakenta minen sen rinnalle olisi hyvin vaikeaa. Tiepohja on myös kulutt uurihistoriallisesti niin arvokas, että reitin perustaminen muuttaisi jonkin verran tien luonnetta. 3

Yleiskaavaan (2007) on kuitenkin mer kitty erillinen ulkoilureitti Kir kkokalliontien länsipuolelta Y lästöntien Vantaanjoen silla n al ikululle. Tä mä jatku isi edelleen etelään Silvolantietä Pitkäkosken suuntaan.

Ylästöntiellä on erillinen kevyen liikenteen raitt i.

1 Vantaa 2005 s. 44, 81 2 Vantaa 2005 s. 44, 81. 3 Vantaa 2003 s. 27, 86 - 88. 7 Maisemakuvan arvoja Maisemakuvan v aurioita Taustalla

M ai s ema k u vall i ses ti mer ki tt ä- Rakennettu maisemavaurio. Viljelty pelto. vä rakennusryhmä puutar- M uodoi lt aa n, vär ei l tää n t ai hoiheen on maisemakuvan kooltaan häiritsevästi muusta kannalta merkittävä, jos sen rakennetusta ympäristöstä Nurmiviljely. s ij ainti on nä k yv ä, j a s e on poikkeava pysyvästi raken- kokonaisuutena kohtuullisen nettu alue, yksittäinen raken- eheä. Rakennusr yhmällä ei nus t ai rakennelma. Viljelystä pois jäänyt tarvitse olla kulttuurihistorial- pens oi ttu v a pel to . lista arvoa. M ai s ema n hal kai se v a ti e tai voimalinja. Viljelypalsta. Ehe ä mets änr e un a tai m et- s äs aar e ke pel l ol l a. Kasvullinen maisemavaurio. Alkava tai pitkälle edennyt Kor keus k ä yr ät 2,5 m väl ein Yksit täinen maisemaelement- umpeenkasvu sellais ella (SeutuCD 2003) ti. Suuret yksittäispuut, kalliot, pai kal l a, j os sa j o ki n t är k eä ladot ja muut maatalouteen näkymä sulkeutuu tai avoi- Pel toti eto kant a ( A nne M ä ky- liittyvät rakennukset luovat men maisemakuvan jatku- nen 20 04) . avoimeen maisemaan etäi- vuus kat keaa. syyden tuntua ja vaihtelua. Ortoilmakuva Vantaan kau- Muu maisemavaurio. M ai- punki, kuvattu toukokuussa Nauhamainen maisemaele- s em an eh e yttä r i kk o vi a ma a- 2004. me ntti . Puu k uja nne tai - r i vi tai kasoja, siirrettävissä olevia kviiaita. rakennelmia ym.

Maisemakuvassa erottuva kaunis alue. Hakamaa tai va nh a as ui n pai kka, j on k a puu tar ha kas vi l l is uutt a on vi elä jäljellä.

Vantaanjokilaakson viljelymaiseman maisemakuvan arviointi (2004).1

1 Muukka ja Mäkynen, Vantaa 2005 s. 44. 8 Voutilan kulttuurihistoria

Historialliset yleispiirteet Voutilan kylä, Brutuby, on maisemallisesti, rakennushistoria llisesti ja kulttuurihistorialli sesti merkittävä ja arvokas.

Alueen eteläpuole lla virtaa Vantaan joki, jo ka on o llut muinainen vesitie Hä meeseen, mutta kivi kaudella tääl lä vielä aalto ili meri. Kylästä on löydetty kaksi kivikautista asuin paikkaa.

Voutilan kylä on Helsingin pitäjän vanh impia, peräisin keskiaja lta. Runsaan vanhan suomalaisni mistön perusteella kylä lienee ollut hä mäläisten na utinta- maita ennen ruotsalaisten tuloa 1. Läheinen vuolas Vantaankoski o n ollut hyvä kala- ja myllypaikka. Suuri rantatie, joka on Suo men vanhimpia maante itä, kulkee kylän kautta . Kylässä on jäljellä rakennuskantaa 1700-luvulta asti.

Esihistoria

Vantaalta tunnetaan runsaasti esihistoriallisia muina isjäännö ksiä, koska asutus sijoittu i muinaisil le merenrannoille. Ku n V antaa asutettiin, kivikaut ista asutusta oli jo koko siinä osassa Suomea, joka oli merenp innan yläpuole lla 2.

Mesoliittisella kivikaudella (8800 – 5000 eKr.) meren ranta oli 36 – 3 2 metriä nykyisen merenp innan yläpu ole lla ja ka ikki Vantaan alava pelt omaa o li merta. Tältä ajalta tunnet aan lukuisia asuin paikkoja sillo isilta merenrannoilta paitsi Vantaankoskelta, myös Seut ulasta ja Riipilästä, jossa meri vie lä laineht i. Myö- häismesoliittisell a aja lla (700 0 – 5000 e Kr.) asuttiin myös Myyrmäessä, joka oli tuollo in saaristois ta rannikkoa. 3

Tältä ajalta löydetty Voutilasta Ali- Tuurin mesoliittinen asuinpaikka, joka sijaitsee Ylästöntien nousun kohda lla tien mole mmin puo lin Silvolantien risteyksestä länteen. Asuinpaikalta on löyty nyt kivilaji-iskoksia sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia. Ylästöntien eteläpu ole lla te htiin koekuopitus 2000, jonka jälkeen pa i- kalle rakennettiin omakotitalo. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittisen kivikauden keskivaiheelle (noin 8200 – 7000 e Kr.).4

Varhaiskampakeramiikan kaudella (5000 – 4000 eKr.) merenp inta sijaits i vie- lä 25 metriä nykyistä merenpintaa yle mpänä. Tä llö in Vantaankoskelle ulottui yhä merenlahti, mutta Riipilästä ja Seutulas ta mer i oli jo vetäyty nyt. Siellä oli j äl- jellä vain jo ki ja merenpo hjasta muistoksi jää neet la ajat n iityt eikä sie llä e nää asuttu. Vantaankosken y mpäristöstä sekä Myyrmäen – Kaivokselan seudulta, jossa sielläkin ol i vielä Mätäo jan kohdalla meren lahti, on löyty nyt lukuisia var- haiskampakeraamisia asuin paikkoja. 5

Voutilan varhaiskampakeraa minen asuinpaikka (rinnakka isnimi V outi la II) sijaitsee Kuninkaantie n ja Vantaan joen välissä, V outilantietä vastapäätä. Asuinpaik- ka on länteen viettävää hiesurinnettä. Paikalta on löyty nyt hioin, kvarts iesineitä ja -iskoksia.6

1 Kepsu 2005 s. 71. 2 Leskinen & Pesonen 208 s . 70. 3 Leskinen & Pesonen 2008 s. 298 – 299 kartat. 4 Leskinen & Pesonen 2008 s. 70, 269 - 270 kuva, 296, 298 kartta. 5 Leskinen & Pesonen 2008 s. 300 kartta. 6 Leskinen & Pesonen 2008 s. 39, 270 kuva, 297, 300 kartta. 9 Voutilasta löytynyt kivikautinen tasataltta.1

Edellisten l isäksi Voutilasta Smedsin tilalta on löytynyt alkeellinen kirv es. Esi- neen löysi räätäli Ride llin perunapellosta häne n oppi laansa Jarl Winqvist, mutta tarkka l öytöpaikka e i ole tiedossa. 2

Ra ut aka ud el ta Vantaankosken ääreltä tunnet aan asuinpa ikkana vain Er ikas, joka sijaitsee Eri kaksenpolun mole mmin puo lin ja on sekä mesoliittinen että varhaisrautakautinen (500 e Kr. – 300 jKr.) asuinpaikka. 3

Maapallolla sattui jokin iso katastrofi vuonna 540, mikä näkyy puiden lustoissa. 4

Aiemmin on katsottu, että Uuden maan rannikko olisi ollut rautakaude lla asuma- ton, koska tä ltä ajalta ei ole löydetty asuinpa ikkoja eikä kalmistoja. 5 Siitepö lytut- kimusten perusteel la maanvilje lystä on kuit enkin ollut jo 680-luvulla Inkoossa, 700-luvulla Kirkkonummella, Lohjalla ja A rtjärvellä sekä 900-luvul la Vuosaa- ressa.6 Myös nimistön perusteella rann ikolla oli hämäläistä asutusta jo enne n ruots alaisten siirtola isten tuloa, mikä tapahtu i 1100 – 1200 -luvuilla. 7

Vantaanjoki on ollut muinainen vesitie Hämeeseen. Sekä Vantaan joki että Ke- ravanjoki ovat olleet tär keitä nautintajokia, joita pit kin tur kissaali it tuot iin sisä- maasta kaupa lle rann ikolle. 8 Vantaanjokea ja sen sivujo kia on selvästi käytetty veneteinä suulta latv oille asti. Martinkylään ja Seutula an on eh kä päästy meri- aluksilla kin vie lä 1500- luvulla, jolloin noissa kylissä asui kauppala ivureita. 9

Vantaanjoki on ol lut "hyvä ja tasainen" talvitie sisämaasta Helsinkiin, mutta koskipaikoissa oli ajettava ranta töyräille. 10 Jokea on käytetty myöhe mmin myös tukinuittoväylänä ja Helsinkiin myytäv äksi tarkoitetu n tavaran kuljetu kseen. Vie- lä 1960-luvulla kerrottiin Nur mijärvellä, että ”pit källe häs sitä jokee pää see ilmam pahoi koskii ku olis haitannu.” 11

Vantaanjoen nimen kats otaan olevan perä isin Hämeestä, jossa ovat myös Va- naja (1311 Vanai/Vanaj) ja joe n latvalla Hausjärvellä kylä Vantaa (1539 Van- das).12

1 Kuva Luho 1965 s. 69; esine KM 5042. 2 Leskinen & Pesonen 2008 s. 291. 3 Leskinen & Pesonen 2008 s. 274 – 275, 296 – 297, 303 kartta. 4 Vuo de n 5 40 kat as tr ofi nä k yy pui den l us t oi s sa ko k o pohj ois ell a pal lon pu ol i sk ol l a. 5 Mm. Luho 1965 s. 83 ja 90. 6 Kepsu 2005 s. 14. 7 Kepsu 2005 s. 16, 24, 42 j ne. 8 Lehti, Hp 1974-75 s. 19, 21. 9 Voionmaa 1950 s. 106; Kerkkonen 1965 s. 103, 130, 133. Nykyisinkin (2007) Kiinass a vedetään veneitä mies voimin Jangtse- j ok ea v as tavir t aan . 10 Hornborg 1950 s. 271; Al mi, Hp 1987 s. 128. 11 Koti mai st en ki el t en tut ki mus k es kus Ko tus, ni mi ar ki st o, Nur mi j är vi 19 60 (Hel si n ki ) . 12 Ker kkonen 1965 s. 26-27; Pai kkala, Sp 2007 s. 490 – 491 ynnä muut. 10 Maisema kivikaudella.

Maisema 1700-luvulla.

Maisema 1900-luvun alussa.

Maisema 1950-luvulla.

Maisema vuonna 1987.

Piirrokset Anne Rihtniemi.1

1 Vantaa 1988. Kuvia on rajattu ja niihin on lisätty vesi pinta. 11 Suomalainen ja ruotsalainen asutus Uudenmaan rannikolle tuli uu disasukkaita Ruotsista 1100 - 1200 -luvuilla. Hel- singin pit äjän nimi johtuu kin Tu kholman poh joispuolelta Hälsinglannista tu lle ista siirtolaisista.1

Ruots in h allitu ksen kirjeessä 1639 mainitaan, että hälsinglantilaiset saapuivat tänne ”voitokkaine ase ineen”. 2 Väkivaltaisesta miehityksestä olisi tod isteena lä- hinnä Vartio kylän lin na vuori, jota on luu ltu viikinkiaikaiseksi, mutta ajoitettiin kaivauksissa 1200-luvulle. 3 Myös Kei molan pa ikannimi Lin na (1540 Borg by) voi periytyä samalta ajalt a.

Nimistön perusteella suo malaisasutus ta on ollut vanhastaan Hu opalah del la ja siitä länte en, mutta tärkeä yhteys Hämeeseen – Vantaanjoen suu ja sen ala- juoksu – olivat ruots alaisten tu llessa joko asumatto mia 4 tai mahdo llinen asu tus ja vanha nimistö hävisivät kokonaan ruotsa laisten tullessa.

Hälsingland Hämeenlinna

Turku Helsinge

Uppsala Tukholma Tallinna

Helsingen suhde Hälsinglandiin ja 1200-luvun kaupunkeihin.

Henrik Forsius piti väitöskirjassaan (1755) selvänä, että Uusimaa o li muino in suomalaisten hallussa, ja että myö hemmin sveala iset ja gööta laiset asuttivat maan ja te kivät sen viljava mmaksi. Forsiuksen mukaan Uudelle maalle tu li muuttajia sekä poh joisesta että merel tä Häl sing lannista.5

Samoin Saulo Kepsu (2005) on osoittanut vanhojen paikanni mien perusteella, että rannikolla oli hämäläistä asutus ta jo enn en ruotsalaisten siirtolaisten tuloa 1100 – 1200 -luvu illa. Tä tä osoittavat muun muassa lukuisat Tavast-nimet, Van- taalla Tavastby , ja ruotsalaiskylissä esiinty vät hämäläisnimet. 6 Kepsun mukaan ruots alaisten pääväestö tuli Uudelle maalle ni mistön perusteel la Sveanmaalta. 7

Historiallinen aika

Helsingin pitäjä syntyi joskus vuosien 1351 – 1401 välisenä aikana. Vuonna 1351 virolainen Pad isen luostari sai kuningas Maunu Eerikinpoja lta lohen- kalastus oikeuden Vantaanjoen al empiin ja yle mpiin koskiin sekä kirkkoherran nimittämisoikeuden Porvoon kirkkokuntaan. He lsingin pitä jän kirkko mainitaan Rekolan maan la hjo ituksen yhteydessä 1401.8

Uusi Sipoosta erotettu pitäjä ulott ui mere ltä Nur mijärvelle ja käsitt i myös Es- poon itäosan.

1 Granlund 1956 s . 29; Granlund 1970 s . 13, 28; H elsinki 1970 s. 99; Kepsu 2005 s. 98, (myös F orsius 1755). 2 Granlund 1970 s . 15, mutta kirjettä ei ole Helsingin kaupunkia koskevista asetuksiss a, Helsinki 1930 s.6, jossa on kuni ngatar Kristiinan Helsingin kaupunkia koskeva erioikeus kirja samalta päivältä. 3 Helsingin kaupunginmuseo 2004, www.hel.fi/kaumuseo/linnavuori 2009. 4 Voionmaa 1950 s. 83 - 86; Ker kkonen 1965 s. 70-71; Kepsu 2005 s. 32- 33. 5 La htine n 197 0, ( For si us 17 55 , su om. M ar tti K er k k on en 19 37) . 6 Kepsu 2005 eri pai koi n, Voutilasta s. 69 ja 71. 7 Kepsu 2005 s. 17, 59, 61. 8 Ker kkonen 1965. 12 Skavaböle Kerava Kervo Finnby Klö vsko g Luhtabacka Klemetsskog Ripuby Söttskog Keimby Linna/Borgby

Brutuby Vinikby HELSINGE Skatt- Kyrkoby Sottungsby Mårtensby mansby Tavastby Tolkby Dickursby Vester- Domarby Staffansby sundom Sonaby (Gudstensby) Kårböle Åggelby Mellungsby

Emäkylät ja tytärkylät, asutushistoriallinen kehitys, tilanne vuonna 1543. Vanhat om- ja by-kylät. Nuoremmat böle-kylät. + Helsingin pitäjän kirkko. Nuoret backa-kylät. Skog-kylät (nuoret metsäkylät).

Voutilan kylä, Brutuby

Voutilan kylännimi esiintyy seuraavasti: 1417 lauta mies Pæder Beyty (Peder Bryty), 1540 Brw teby, 1543 Brvtiby (Brutuby), 1548 ja 1556 Vinitteby, 1551 Bru- teby, 1556 Brytheby, 1558 Brytiby, 1634 Brutuby, 1688 Bruto, 1690-luvulla Bru- tubÿ, 1850 Brutuby , 1877-78 (Brutuby), 1910 (Brutaby), 1933 Brutukylä, Brutuby, 1957 Rutu kylä, jolloin viralliseksi Voutila, Brutuby, mutta vielä 1961 Voutila eli ”Rutukylä”, Brutuby. 1 Nimi on sanottu Brutubyy, Ru- tukylä, Prutu kylä ja Brutukylä. 2

Tolkinkylän laamanninkäräjillä 1417 toimi lauta mie henä Pæder Beyty (Peder Bryty, Bryti?). Lautamiesten n imet on yhd istettävissä kukin o maan kyläänsä, Beyty Brutuby hyn.3

Brutuby n nimeä on vaikea selittää. Åke Gran lund pohti väitöskirjassaan (1956) selity smahdo llisuuksia useita sivuja ja pääty i siihen, e ttä nimeen sisälty y mui- naisruotsin ammattit ermi bryti, ’tilan hoi taja’ (tai ehkä biskops bryti, ’piispanvuoti’, koska joe n vastarannalla on Biskopsbö le). Lähellä ovat myös virkamiehiin liitty- vät kylännimet Tolkby (tulkki) ja Skattmans by (veromies) ja kauempana vielä Domarby (tuomari). 4 Nykyinen kylännimi on site n voinut synty ä vasta paikallis- hall in non kehitty misen myötä. 5

Vuoden 1543 kylä luettelossa Brutuby ssä oli peräti 11 talonpoikaa. 6 Tämä sisäl- si ilmeisesti myös Viinikkalan, mutta kantataloja tun netaan Voutilasta vain nel jä ja Viinikkalasta neljä. Olivatko Thors, Påvals ja Salas jo tuollo in jaettu?

Voutila ja Vi inikkala muodostivat yhteisen jakokunnan ja ne on lasket tu välillä yhdeksi ja välillä kahdeksi kyläksi. Kylillä oli omat pellot, mutta osa niityistä ja metsä o li yhteistä. Esimerkiksi vuoden 1858 kartassa Voutilalla ja Viinikka lalla näkyy yhteismaata Musta kosken ranna lla. Myös Seutu lalla j a Voutilalla o n ollut yhteisiä niittyjä.7

1 MHA 5:3; Brotherus 1690-luv.; Topografi kart at 1875 ja 1910; Perus kartat 1933, 1958; H elsingin osoitekartta 1957; Maanmitta- ushallitus 1957; Leppänen & Hol opainen 1961 s. 16, 78-79; Ker kkonen 1965 s. 41, 44, 45; Kepsu 2005 s. 69. 2 SLS , Lönnqvist 1963; Kotus NA, Itkonen 1966 ( kertonut Kalle Orasnemi Nurmijär veltä); Litzen & Vuori 1997 s. 14; Kepsu 2005 s. 69. 3 Ker kkonen 1 965 s . 41, 44 , 4 5. 4 Voionmaa 1950 s. 96; Granlund 1956 s . 208 - 212; Lehti, Hp 1984-85 s. 19; Kepsu 2005 s. 69; myös Lönnqvist 2009 s. 162. 5 Keps u 200 5 s. 20 8. 6 Ker kkonen 1965 s. 11. 7 MHA 608c4 (1858); Kepsu 2005 s. 69. 13 Åke Laurenin 1899 maalaama taulu "Kylätappelu". Taulua on käytetty kuvittamaan Poh- janmaan puukkojunkkareista kertovia kirjoituksia, jopa niin, että ensimmäinen mies on nimitetty Antti Rannanjärveksi. Taiteilijan siskon Evy Björkmanin mukaan taulu kuitenkin kuvaisi Voutilan miesten lähtöä kylätappeluun ylästöläisiä vastaan 1800-luvun lopulla. Evy Björkmanin mukaan Åke Lauren oli lapsena nähnyt tappelun ja se oli jäänyt hänen mieleensä niin voimakkaana elämyksenä, että hän ikuisti mielikuvansa kankaalle taitei- lijaksi ryhdyttyään. Maisema, rakennukset ja miesten asut eivät välttämättä ole kansa- tietee llisesti ait oja .1

Viinikkalalla ja Vouti lalla ol i myös yhteinen mylly Vantaankosken itäran nalla. Kosken länsipuole lla oli vastaavasti Mylly mäen ja Martin kylän mylly. Ensi m- mäisten myllyjen kerrotaan toi minee n Vantaan kosken rannalla jo 1300-luvulla. Viinikkalan yhteinen koskimylly mainitaan 1586, se oli kruunun maalla ja kävi syksyisin ja keväisin. 1633 Voutilan ja Viinikka lan talonpo ikien yhteisessä koti- tarvemy llyssä oli seitse män osakasta. 171 0 myllyssä oli kaksi kiviparia ja se kävi koko vuoden. 1850-luvulla kotitarvemylly muutetti in tu llimyllyksi. Vuonna 1867 rakennettiin uusi mylly, koska vanha oli palanut. Tällöin mylly s ijaitsi kos- kessa padon yläpuole lla ja siinä oli kaksi kiviparia. My llylle valmistui myös pä- rehöylä 1881. Valtio osti mylly paikan joen perkauksen yhteydessä 1891 ja ra- kensi kanaalin. Ja uhatus loppui 1892, kun itäin en joe nuoma o li kuivunut. 2

Kylässä on asunut käsityöläisiä. Talonnimi Smeds viit taa seppään ja Ow eritas on syntynyt suutarinverstaan ympärille. Kylässä toimi 1640-luvulla pitäjän satu- laseppä, 1750-luvulla p itäjänräätäli, 1790-luvulla pit äjän muurari mestari, 1820- luvulla värjäri ja 1860-luvulla satul aseppä. 3

Thors mainitaan vuonna 178 9 kestikievarina; s e peri Vi inikkalan Stobbackan aseman majata lona. 4 Thors on toiminut ajoittain myös käräjäpaikkana.5

Talo jen lukumäärä poikkea a eri lä hteissä. Kun vuoden 1808 ky mmenysluet te- lossa tiloja oli Voutilassa neljä, niin saman vuoden viinaveroluettelossa tiloja o li

1 Ku va Kui s ma 19 91 s. 9 6, l äht einä MV ka ns . 10 426 j a E v y Bj ör k man Hbl 2 1.1 2. 19 58. 2 MHA 29:XXXII, 608 c4, 5:7, 48:70; SLS, Lönnq vist 1963; Hp 1964 s. 14-15; Korpinen 1968 s. 247-249, 251, 254, 257; Hp 198 3 s . 74 ; Hp 19 86 s . 9 5; K ui sm a 1 99 0 s. 11 6 – 1 17, 11 9- 12 1; Kui s m a 19 91 s. 2 37- 2 38; H p 2 00 3 s. 44; H p 200 4 s. 1 18. Kar - toissa mylly on 1854 Brutuby och Vini kby qvarn, 1867 Wini kby qvarn. 3 Kor pi n en 1968 s . 9 8, 99; Kui s ma 19 90 s . 1 55 ; K ui s ma 1 991 s . 163 ku v a, 253 , 2 54, 2 56, 26 1; Fr o nd el i us 1 99 6 s. 15. 4 Kuisma 1991 s. 246. 5 Nikander 1975 s. 33. 14 seitsemän. Tä mä johtuu halkomisesta: kahtia jaetut tilat olivat Tors, Påf vals ja Salas. 1

Kun kylänn imiä suomennettiin, kunta ehdotti suo malaiseksi vastineeksi Per kiö (1956).2 Näin ilmeisesti siksi, että ruotsinkieliset Brutan-nimet tarkoit tav at mur- toa, siis hakattu a aluetta tai ryteikköä, ja per kiö on uudisraivaus. Vertaa mm., että Västersundomin ja Gumbölen rajalla on rajamerkki Brutarå (1675 Bruturåå) ja kallio Bruta berg (1776). 3 Maan mitta ushallitus antoi kylän n imeksi kuit enkin Granlundin teoria an perustuen Voutila (1957). 4

Vouti, nykyruots iksi fodge, on keskiajalta periytyvä virkanimitys. Vouteja oli Suo messa ja Ruotsissa mm. jahti-, silta-, kaupungin-, rats u- ja p iispanvouteina. Kustaa I Vaasan aikana vouti oli miltei pelkkä veronkantaja, kunnes 1600-luvulla voutila itos tuli pysyvästi palkatu n virkakunnan osaksi. Merkittävin oli kruunun- vuoti.5 – Voutilan suomalain en nimi on kuitenkin siis teoriaan pohja u tuv a eikä asiakirjoista ole löytynyt main intaa mistään voudista.

Voutilan vanhoilla kartoilla on enimmäkseen ruots in kielistä paikannimistöä, mutta suomalaisiin viitta avia nimiä esiinty y paljon, kuten 16 41 Tauest teegen (’hä- mäläisten n iity t’) sekä 17 09 asukers åker, Mustf all ja f inss åckeren. Kepsu selit- tää tä män siten, et tä Brutuby-Vinikbyn maat ovat olle et pitäjän hä mäläiskylien – ehkä Riipi lä-Seutu lan – na utinnassa ennen ruots alaisten tuloa , mutta kylän al- kutalo olisi kuitenkin ruotsalaisten p erustama. Kepsu päätte lee, että Voutila o lisi asutettu Viinikkalasta joskus 1200- tai 1300-luvulla, joskin on vaikea sanoa, kumpi on e mäkylä. 6

Viinikkalan nimi on saksala isperäi nen.7

Voutila on säilyttänyt hyvin vanhan kylä kuvansa ja luonteensa. Kunin kaantiell ä kulkiessa tuskin huo maa olevansa kaupungissa, sillä lii kennekin on siirty nyt uu- sille te ille. Voutilan kyläraitt ille (V outilantielle) antav at leimansa punaiset puu- rakennukset. Kylära itti on säilynyt kapeana ja sen varrella on useita rakennushistoriallisesti merkittäviä piha piirejä. Kylän pohjoispuole lle o n synty nyt Tuupa- kan yritysalue, joka näkyy Ylästöntielle asti.

Voutilan kylä, Brutub y, rakennusinventoinnista 1981: Voutilan kylä sijaits ee V antaan joen koillispuo lella vanhan Turun – Viipur in maantien varressa. Rakennukset on ryh mitetty maant iestä pohjoiseen vievän kyläraitin varteen korkealle mäelle. Kylärait in itäpuo lella viljelty laa kso putoaa jyrkästi ja ja tkuu et elään jo keen asti. 8 Alueen eri-ikäinen ra kennuskanta – huo limatta muuta masta kovakouraisesta uudistuksesta – ja maise ma sopeutuvat hyvin keskenään. Kylä peltoi neen on tärkeä osa suurempaa kulttuuri maisemallista kokonaisuutta, johon kuuluu Van- taanjokila akso kylineen, koskialue ja Turun – Viipurin maanti e. 9 Kylässä on kolme maanviljelystila a, jo iden päära kennu kset on uusittu sekä sisältä että ulkoa. Påvalsin päärakennus on vanhin. Se on mahdollisesti 1750- luvulta. 10 Ulkorakennuksia on kylässä paljon. Uusissa asuntorakennuksissa on perinteinen mittakaava säilytetty. 11

1 Kuisma 1991 s. 159 – 160. 2 Keski-Uusimaa 3.6.1956. Kaskeamisen rinnalle syntyneet uudet viljelystavat synnyttivät uutta sanastoa. Näitä olivat mm. tavallisesti takamaalle rai vattua eli perattua uudispeltoa tai niittyä tar koittavat per kiö, per kkiö, perko, pero jne. N ämä ovat l äntisiä sa- noj a. Itäi s i ä s a noj a o va t r ai vi o j a r aa de. ( Pai k kal a 1 993 s . 426 j a 200 0 s. 4 58- 4 59; M i kko ne n 2 00 0 s . 19 2) 3 MHA 47:III, 47:VI; Kepsu 2005 s. 185, 196. 4 Maanmitt aushallitus 1957; Lehti, Hp 1984- 85 s. 19. 5 Häkki ne n 2 00 4 s . 15 11. 6 Kepsu 2005 s. 69, 71, 206, 217. 7 Granlund 1956 s . 271; Lehti, H p 1984-85 s. 16-17; Paikkala 1993 s. 665, 689; Louhivaara 1999 s. 112; Ulpu Lehti 6. 10.2004; Vantaan nimistör yhmä 2004; Kepsu 2005 s. 183; Pai kkala, Sp 2007 s. 505. 8 Vantaa 1981 s. 20. 9 Vantaa 1981 s. 20. 10 Lö nnq vi s t 1 975 s . 19 4, ku v at e ks ti; V ant aa 19 81 s. 2 0 11 Vantaa 1981 s. 20. 15 Vantaanjokilaakson kulttuurihistorialliset arvot.1

Ekströmin talo on Bergbo (1).

1 Vantaa 2005 s. 81. 16 Yhtee nveto k ylän talois ta ja k ehitykse stä Pidän Nedre Thorsin ta lonpaikkaa kylän vanhimpana parhaan maisemallisen sijaint insa ja vanhakantaisen pihapiirinsä vuoksi ja koska talo sijaits ee Su uren rantatien varrella lähinnä jokea. Thorsin vieressä on myös parhaat loun aaseen viettävät pellot. Tästä poh joiseen Kirkkoka llion koillispuo lelle, "kuddtåden" eli leh mäpolun varrelle, synty i myöhemmin Påvals – sekin upealle paikalle. Ilman kaivauksia ei voida t ietää, onko Thors vai Påvals vanhe mpi.

Enin osa kantatal oista sijaits ee Kirkkokallion p ohjo ispuolella. Siellä sijaitsevat käsityöläisten talot Smeds ja Sa las (*Sahlmakars), jotka näyttävät Thorsista ja Påva lsista syntyneiltä, ne ehkä nuore mpien poikien talo ja, koska vanhimmat pojat perivät maat alot. Thors, Påvals ja Salas on sitte mmin jaettu kahtia. Tosi n Salaskin voi olla vanha ta lon paikka.

Isossajaossa Smeds sai kylän mäen länsipuo len, joten uude mmat ta lot ovat syntyneet Smedsin tilaa lohkottaessa. Kylä on ulottunut Tuusulan ra jalle asti, muut talot saivat pa lstansa muualta kyläs tä ja niille kin on rakennettu. Kylän pohjoisin osa on lunastettu lento kenttää varten ja on l iitetty l entokenttä alueeseen.

H yr ylä Riipil ä Seutula Ruotsinkylä Alikerava Ke

Kk K eimola La Vo Pi Vo Vi La Rekola Pi La Piispankylä Kk Lap inkylä So Viinikkala Vero- Hakkila Ha M yllymäki Voutila miehen- Tikkurila So kylä Kirkon- Sotunki Martinkylä Tolkin- kylä Kuninkaala kylä Ylästö Ha Silvola Hakunila Häme enkylä Pohjois- Kaarela L änsisalmi

K alla luot o 2 010

Vantaan nykyinen kyläjako (2009) oranssilla ja Voutilan kylän vanha rajaus punaisella katkoviivalla. Kylien rajat määriteltiin 1700-luvulla. Viinikkala ja Voutila näyttävät olleen alun perin samaa kylää ja isossajaossa niitä käsiteltiinkin yhdessä. Niillä on ollut myös yhteinen mylly ja yhteisiä niittyjä. Silvolan koillispuoli Vantaanjokeen asti on voinut kuulua alun perin Voutilaan. Voutilan maille on tullut runsaasti rakentamista 1900-luvulla. Voutilan pohjoisosa on liitetty lentokenttäalueeseen ja kuuluu nyt Veromie- henkylään. Samoin on käynyt Tolkinkylän ja Kirkonkylän pohjoisosille. Ha = Hakunila, Ke = Keimola, Kk = Kirkonkylä, La = Lapinkylä, My = Myllymäki, Pi = Piispankylä, So = Sotunki, Vi = Viinikkala, Vo = Vou tila.

17 Isojakokartta vuodelta 1769.

18 Lohkomiskartta vuodelta 1865.

Talojen syntysuhteet Mikä on vanhin talo? Kylä näyttää syntyneen jakaantu malla. Sau lo Kepsun (2005) mukaan verolu kujen ja sija intien perusteella näyttää siltä, että Påvals j a Salas olisivat kuuluneet yhteen. 1 Alla oletu kseni syntysuhteista. V anhin talon - paikka on joko Thors tai Påvals. Punaiset ta lot ovat olleet ole massa jo ensim- mäisten maakirjo jen aikaan 1 540-luvul la, jot en todellisia syntysuhteita ei voida tietää.

Thors Påvals Salas Smeds Nedre j a Öv re Thors Nedre ja Övre Pävals Nedre ja Övre Salas

nyt Nedre Påvals I ja Påvals I nyt Oweritas ja Salas

1 Kepsu 2005 s. 71. 19 Kartta vuodelta 1962.

20 Ortoilmakuva vuodelta 2009. Vanha kylä sijaitsee Kirkkokallion itäpuolisella rinteellä. Kallioalueita kehystää reunapuusto.

21 Voutilan talot

Vouti lan kantatal ot ovat 1. Thors, Toor, Torns eli Tors (aie mmin C), josta muodostuivat Nedre Tors (kantatalo) ja Övre Tors. 2. Påfval s eli Ollas (A), edellisen ni men jäädessä käyttöön, 1911 Påvals. 3. Smeds ( D), joka sai nimensä sepästä. Tästä tilasta on lohkottu valtaosa ky- lämäen uusista taloista. 4. Salas (B), jonka o misti 1623 Matz Saalmakare (satula seppä).

Kantatalo jen isännät mainitaan maakirjassa 1540. Jos ta lonnimeä vastaavaa isännän nimeä ei löydy maakirjoista, niin ta lonnimi on keskiaikainen.

Kantatalo jen pa ikat ovat keskiaikaisia kylätontte ja, jotka ovat säilyneet käytös sä nykyaikaan saakka. Voutilan vanhat ta lot ov at ryhmittyneet Voutilantien varrelle ja kyseessä on siten ns. raittikylä. 1

Voutilan talot ovat syntyneet ilmeisesti jakaant u malla. Saulo Kepsun mukaan verolukujen ja sija intien perusteell a näyttää siltä, että Påvals j a Salas ovat kuuluneet yhteen ja näistä toinen o lisi o llut myös Thorsin ja Smedsin e mätalo. 2 Toi- saalta Ne dre Thorsin sijaint i ja vanhanai kainen pihap iiri viittaavat siihen, että vanhin talonpaikka voisi o lla myös Thors. 3 Tors, Påf vals ja Salas on jaettu kahtia i lmeisesti jo 1700-luvulla, viimeistään a ivan 1800-luvun alussa. 4

Voutilan kylä kuuluu nykyisin kaupung inosiin 40 Ylästö, 41 Viinikkala ja 53 Len- tokenttä. Kantatalot sijaits evat Ylästön kaupung inosassa. Talot on esitelty tar- kemmin jälje mpänä.

Vanha ränsistynyt torppa Voutilassa 1900-luvun alussa.5 Onko tietoa, minkä talon torppa on kyseessä ja missä torppa on sijainnut? Millä nimellä torppaa kutsuttiin? Kuka oli torpparina?

1 Suhonen 2005 s. 27 2 1769 MHA 5:3; 1911 MHA 5:10; Korpinen 1968 s. 101 ja Frondelius 1996 s. 14; Kepsu 2005 s. 69, 71. 3 Raken nust a vas ta N i ka nd er 19 75 s . 3 1 – 3 3 j a 38 ( pohj a ka a va) . 4 Kuisma 1991 s. 159 – 160; vuoden 1808 kymmennysluettel ossa kyläss ä on neljä taloa, mutta saman vuoden viinaveroluette- l os sa o n s ei ts e män tal oa. 5 Kuisma 1991 s. 163. 22 Viinikkala Vinikby

Bergbo

Nedre Påvals I

Oweritas Smeds Påvals I

Kirkko- Salas kallio

Martinkylä Mårtensby Övre Thors Voutila Brutuby

Nedre Thors

Kartta 2010. Smeds, Salas ja Påvals ovat sijoittuneet Kirkkokallion pohjois- ja itärinteille, kun taas Thors on sijoittu- nut upealle aurinkoiselle ja maisemallisesti parhaalle paikalle. Siksi Thors lienee vanhin kylätontti.

Rakennushistoriallisesti arvokas alue. Kylänraja.

23 Voutilan luonnonpaikkoja

* Hemängen ('Kotiniitty ') Voutilan niitty Voutilant ien itä puolella. Niitystä ol i osa joka talolla. Sanottu 1963 himengin, himmengar; peltoa on sanottu himm- ookorn. Myös Viinikkalassa oli Ho mmaksen ja Kunin kaant ien välissä he män- gen.1

* Hössel bäck en Luonnonoja Voutilassa. Asukkailta saatu vanha nimi. 2

Kirkkokallio, Kyrk berget 1933 Kyrkberget, 1961 Kirkkokallio, sanottu 1963 körkkbärgi, kör kkbärrgi ja 1971 kir kko kallijo. Ka llio kohoaa +5 6 metriä meren pinnasta ja sen juurella sijaits ee Voutilan kylä, vieressä ovat Toor ja Påva ls. Täällä kylän näköala- ja tirkistelypaikalla on ollut kylä keinu ja Ollan poltt i tää llä juhannusaattona tervapönttöjä. Kallion keskellä on syvä notko, ne lis kulmainen kuin ha uta, no in 20 m pitkä ja 5 m syvä, jota sanottiin 1963 bokki(n)s graaven. Kerrottiin myös, että jätti astui Kirkkokalliolt a Horslebergeti lle, jos sa oli iso jätin jalan jälki. 3

Helsingin p itäjä on kuulunu t Porvoon e mäkirkkoon. Sipoossa main itaan 1300- luvun puolivälissä kappe likirk ko, mutta ei Helsingin pitä jässä. Väinö Voionmaan (1950) mukaan ei ole mahdotonta , että täällä o lisi o llu t seutukir kko, koska Nur- mijärvelläkin on ollut Pyhälle Martille o mistettu kyläkirkko. Sillä ei ollut o maa pappia, mutta kylläkin "lu kkar in papp ila", jossa asui kirkkoa ho itava lukka riksi nimetty talo llinen ja jossa e mäpitä jän ( Porvoon) papit majailivat, kun kävivät suorittamassa kir kollisia to imituksia. Renholmin kokoelmien mukaan sella inen olisi o llut myös Malmilla j a Vuosaaren Kyrkmal menilla. Erik Hornborgin (1950) mukaan myös Helsing issä on ollut 1 814 Kirkko kallio, ilmeisesti Ulrika Eleonoran kirkon länsipuolel la o llut kallio, jossa nyt on yliopiston päära kennus. Kirkko herra Otto Weckströ min (1963) mukaan itsepäin en huhu kertoi, ett ä ensimmäinen kirk ko olisi rakenn et tu Vantaal le (V antaankoskelle), mutta tätä ei ole voitu todis- taa; huhu saattoi johtua si itä, että Helsing in pit äjää n imitettiin Vantaan pitä jäksi, Vanda socken, tai siitä, ett ä Voutilassa on korkea Kirkkovuori, Kyrkberget. Lauri Leppäsen (1976) mukaan pai kanni mi viittaisi asutu ksen alkuaikojen kir kollisuu- teen ja nimi olisi ilmeisen vanha. Nimistönkeruissa (1971, 1982) kerrottiin, että kallio lta näkyy Helsing in pit äjän kirk olle, jo ka sija itsee 6 km päässä. Vastaavasti Hämeenkylän He lsin gin mäeltä on kerrottu nähdyn Helsingin kaupunkiin ja jopa Nur mijärven rajalla olevalta Sudenkalliolta, kunhan kiipesi puu hun. Ulp u Lehden (2002, 2004) mukaan voidaan hyvällä syyllä olettaa, ett ä ensi mmäinen kirkko rakennettiin Kirkonkylään. Sirkka Paikkalan (2007) mukaan kir kko-sanaa on käytetty paikannimissä yleisemminkin kivilouhikoista tai kivisistä luonnonmuo- dostumista.4

Mitään kirk koa tää llä tuskin on ollut, koska pitä jän kirkolle ei ollut p itkä matka. Helsingin p itäjässä esiintyy muitakin vanhoja Kyrk-ni miä, joide n paikalt a ei tun- neta kir kkoa: Veromiehen kylässä 1760 Kyrcksved åker ja 1770 Kyrcksvedie vi- jare (rajapai kka), Hana bö lessä 1769 Kyrkäng, Sotun gissa 1761-69 Kyrksveden ja Kyrck Berget, Kyrckioberget, joka o n vastaavanlai nen korkea kallio.

* Laduängsbäck (’Latuniitynoja ’) Voutilan raja merkki Van taanjoen rannalla Skvatterbäckin ja Mustfallin välissä. 1627 Laduängsbäck. 1699 laduängsbäck. 5

1 SLS, Lönnqvist 1963: 1597. 2 Tuul a M äätt än en 20 .9. 20 05. 3 Pk 1933; Tiehk 1955; Leppänen & H olopainen 1961 s. 16; SLS, Lönnq vist 1963: 1499, 1550, 1551, 1593; Tk 1965; Kotus NA, Lehti 1971; Kotus N A, Lehti 1982;. 4 Hor nbor g 1 95 0 s . 44 6; V oi o nm aa 19 50 s . 1 00- 1 01 ( l ä hte en ä Rei n hol m); K otus NA, K et one n 196 0 Nur mij är vel tä; kir kk oher r a Otto Wec ks tr öm , Hp 19 63 s. 7 (s uo m. p ai n os ) ; W ec ks tr öm, H p 1 963 s . 3 (r uots . p ai nos) ; Kot us NA, Le hti 197 1; Le pp än en, H p 197 6 s . 27 ; K otus N A, L eh ti 1 982 ; L ehti 16 .9. 20 02; Le hti , H p 2 00 4 s . 16; Pai k kal a, Sp 20 07 s . 3 51. 5 Kepsu 2005 s. 69, 196. 24 * M et bä ck e n (’Onkioja’) Luonn onojaa Ho mmaksentien länsipuolella Viinikkalan puolella. Sa nottiin 1963 meetbe kkin; sa ma kuin nyystubekkin, sen alempi osa. Suo malaiset sanoivat 2008 Onkioja. Nimi kertoo hyvästä kalapai kasta.1

* Riåkern Pelto Övre ja Ne dre Thorsin riihien jä lkeen, joen ja Ku nin kaantien vä- lissä. Sanottu 196 3 riiookorn. Riåker on o llut hyvin yleinen pellonnimi, se on ollut lähes joka kylässä. Kirkonkylässä on annettu myös puiston nimeksi 19 78 Riihipelto, Riåkern (1699 Stoor Skatt å kern, 1765 Storåker, 1928 Riåker). 2

* Snurranbackan Kuninkaantie llä pitkä jyrkkä t ie mäki, joka mutk ittele e useita kertoja Kirkkokalliontien kohdalla. Mäen luona o li kauppa 1900-luvun alusta 1940-luvun lopulle. Sanottu 1 963 snurranbakkan. 1972 Snurranbacka. Snurra merkits ee hyrrätä, pyöriä.3

* Stenbäcken Voutilantien itä puo lella o ja, joka laskee jokeen Ylästöntien pohjoispuole lla. Sanottu 1963 steenbekkin, lähellä oli läh de steenbekkskeldon. 4

Vantaanjoki eli Vantaa, ruotsiksi Vanda å, on ollut muinainen vesitie ranni kolta Hämeeseen. Vantaan joen n imen katsotaan olevan peräisin Hämeestä, jossa on myös Vanaja (1311 Vanai/Vanaj) ja joen latvalla Janakkalassa entinen kylä, nyt kartano Vanantaka (1536 Vanhantaka) ja Hausjärvellä kylä Vantaa (1539 Van- das).5 Vantaanjoen nimi alkaa esiintyä alajuoksul la 1613 Vanta 6, mutta nimi on varmasti ikivanha. Paikannimistön perusteella tiede tään, että Helsing in seudulla on asunut hä mäläisiä enne n ruotsalaisten siirto laisten tu loa 120 0-luvulla. 7 Suo men vanhimmat nimet ovat vesistönimiä ja ne voivat o lla kivikaudelta, yhtä vanhoja kuin Suo mea on asuttu.

Joen ni men Vanta (1613) voisi tulkita joko suomen- tai ruotsinkieliseksi n imeksi. Suo menkielisinä niminä esiin tyvät 1635 Wanda jio, 183 3 Wanda n joessa, 1852 Vanda-w irta, 1853 Wandan w irta ja 1854 Vantaan joki. Viralliseksi muo doksi annettii n Helsingissä 1909 Vantaanjoki ja 1928 nykyinen asu Vantaanjoki, Van- da å. Kuitenkin vielä 1930 käytettiin nimeä Vanda ell er Helsin ge å.8

Joen ruots inkielisenä nimenä esiintyy alajuo ksulla 13 51 Helsing aa, Helsing a, 1362 Heelsing ha, 1371 He lsingha jne. koko 1400-luvun, mutta myös 1428 Hel- singo ja 1498 Helsingåå. Nimen loppu osan aa on å, joki. Åke Gran lund on osoittanut, että ni mi tarkoitt aa ’hä lsinglandilaisten jokea’. Joen nimi Helsingå siirty i Helsinge-asussa merkitse mään pitäjää. Siksi joesta alettiin 1800-luvun al- kupuolella käyttää tavallisesti nimeä Helsin ge å(n). Suomalain en käännösnimi Helsinginjoki ilmaantu u 1800-luvulla, mutta ei o llut koskaan yle isessä käytös - sä.9

Keravanjoki on katsottu ennen vain Vantaan sivuhaaraksi, sillä joen nimenä esiintyy 1635 Wanda jio, 1 756 Wan da åå, 176 7 Vanda å, 1868 Vantaan joki, 1887 Vantaan itä inen haara, 1 914 Vanda å ja vielä 1956 Vantaa. Helsing in p i- täjässä Keravanjoen nimeksi ilmaantuu 1867 Kerava joki. 10

1 SLS , Lönnqvist 1963; Tuula Määttänen 2008. 2 SLS, Lönnqvist 1963. 3 SLS, Lönnqvist 1963: 1500; Boström, Hp 1972 s. 9-10. 4 SLS, Lönnqvist 1963. 5 Ker kkonen 1965 s. 26-27; Granlund 1970 s. 29; Kepsu 2005 s. 100, Paikkala, Sp 2007 s. 490 – 491 ynnä muut. 6 Mingroot & Er men 1988, J udocus Hondius nuorempi, Ruotsi n kartta 1613, j ossa Vanta (tai V ancs, Vanij tms., nimi on epäsel- vä. 7 Kepsu 2005 eri pai koi n. 8 Judocus Hondius nuorempi, Ruotsin kart ta 1613; Anders Buren kartt a Suecia, Dani a et Norwegia, Regna Europæ Septen- trionalia noin 1635; Hultin 1930 s. 4; Kerkkonen 1965: 26; Granlund 1970 s. 29; Hki 1970 s. 146; Mingroot & Ermen 1988; Paik- kala, Sp 2007 s. 491. 9 Granlund 1956 s . 29; Granlund 1970 s. 13, 28; Hki 1970 s. 99; Kepsu 2005 s. 98. 10 Anders Buren kartta Suecia, Dania et Norwegia, Regna Europæ Septentrionalia noin 1635, Mingroot & Ermen 1988; MHA 45 c7, 696c c7, 9:IV, 9:XLVI, 9:322, 21:21; Kv 1971, Lauri Korpinen 1964; Helsingin kunnan arkisto, kuntakokouksen pöytäkirjat 7.3. j a 1 7. 5.1 88 7, P er äl ä 19 65 s . 1 27; Ah ti ai n en & Ter vo ne n 2 00 2 s. 78- 7 9. 25 Vantaanjoesta on käytetty ja käytetään yhä rinnan nimiä Vantaa ja Vantaan joki. Ruotsinkieliset käyttävät muotoja Vanda ja Vanda å. Kun Vantaa tuli kauppalan (1972) ja kaupu ngin (1974) n imeksi, niin joe n nimeksi alkoi vakiintua Vantaan- joki, Vanda å. Siksi Ulpu Leht i katsoi, että joen nimeksi o lisi syytä vakiinnuttaa Vantaanjoki. Kartoissa ja ase makaavoissa joen n imenä on kuitenkin Vantaa, Vanda å.1

Sekä Vantaan joki että Keravanjoki ovat oll eet tärkeitä nau tin tajok ia, jo ita pitkin turkissaaliit tuotiin sisä maasta kaup alle rannikolle. 2 Vantaanjokea ja sen sivu- jokia on selvästi käytetty vene teinä suulta latv o ille asti. Martin kylään ja Seutu- laan lienee päästy meria luksilla kin vie lä 150 0-luvulla, jolloin noissa kylissä asui kauppa laivureita.3

Vantaanjoki on ol lut "hyvä ja tasainen" talvitie sisämaasta Helsinkiin, mutta koskipaikoissa oli ajettava ranta töyräille. 4 Jokea on käytetty myöhe mmin myös tukinuittoväylänä ja Helsinkiin myytäv äksi tarkoitetu n tavaran kuljetu kseen. Vie- lä 1960-luvulla kerrottiin Nur mijärvellä, että ”pit källe häs sitä jokee pää see ilmam pahoi koskii ku olis haitannu.” 5

Voutilan tiet ja sillat

Vantaankosken kautta kulki Suuri rantatie, joka on Su o men vanhimpia maantei- tä. Tie kulki kirkolt a kirkolle ja johti Turun linnasta Viipurin linna an, joka on perustettu 1293. Osasta ties tä on ku iten kin saatu rad iohiiliajoituksia jo 90 0-luvulta. Vantaan osuus menett i merkity stään 1700-luvulla, kun Helsinki kasvoi Viaporin rakentamisen (1748) myötä, ja edelleen, kun He lsingistä tu li pää kaupu nki (1812) ja liikenne alkoi suuntautua sinne. Tie museo invento i Suuren rantatien vuonna 1991. Kats o jälj empänä Kunin kaant ie.

Toin en merkittävä tie johti kosken länsipuolel la Vantaankoskelta Nur mijärvelle . Etelään p äin t ie kulki Kårbö len kylän ka utta Huopalahden ranta kyliin. Myöhe m- min tie jatkui ed elleen Helsin kiin, kun kaupunki oli siirretty 1640 Vironnie melle (Kruununhakaan).

Hommaksentie, Homma svä gen Vanhimmissa kartoissa Viinikkalan kylään vie vain tä mä tie. Tie johti enn en Hommaksenkujalle ja 1 982 Tuu pakantie lle. Nimi opaskarttaan 1976 Viinikkalan kylä n talonnimestä Hommas. Läpiajo kiellettiin 2005 tien heikon ku nnon vuoksi. Kielto ei t ehonnut, mistä syystä tielle asetettiin 2007 ajoesteiksi kukkalaatikoita. Lä pia joa ku iten kin esiintyy, joten asukkaat esittivät 2008 tie n sulkemista pohjoispäästään, kun bussiliikennekin ol i lo ppu- nut. Syksyllä 2008 t apahtui ojaan ajoja bussilla 6 ja kuorma-autolla. – Hommas on Viinikka lan kylä n talo nro 3, entin en E, 17 02 Hannusas, 1709 Ho mmas, 1710 Hannusas, 1711 Hå mmans, 1752 Ho mmas, sanottu 1963 ja 1982 ho m- mas, ta ivutus hommaan. Nimi viitt aa huoviin eli ratsumiestalon poikaan (ruots in hovman, homman), alhaiseen ns. knaappiaate liin. Talossa onkin p idetty rats u- miestä aina kin vuosina 1 603 - 39. Nykyinen kaksikerroksinen pää rakennus on vuodelta 1922 ( Hommaksenkuja 2). Hommas on Uude lla maalla tavallinen kan- tatalonn imi. Espoossa on Vanhan-Ho mmaksen tie, Ga mmel-Hommasvägen, sekin talo n nimestä Hommas (*Hov mans). 7

1 Nk 1963 Tuusula; Nk 1971; Lehti, Hp 1982 s. 52; Nt 1988. 2 Lehti, Hp 1974-75 s. 19, 21. 3 Voionmaa 1950 s. 106; Kerkkonen 1965 s. 103, 130, 133. Vi elä nykyisin (vuonna 2007) Kiinass a vedetään veneitä miesvoimin Jangtse-jokea vastavir taan. 4 Hornborg 1950 s. 271; Al mi, Hp 1987 s. 128. 5 Koti mai st en ki el t en tut ki mus k es kus Ko tus, ni mi ar ki st o, Nur mi j är vi 19 60 (Hel si n ki ) . 6 Uutislehti 100, 4.9.2008. 7 Maatilat 1931 s . 241 kuva; SLS, Lönnq vist 1963; Hp 1964 s. 19; Korpinen 1968 s. 98; Ni kander 1975 s. 52 kuva, 54; Ok 1976; Ak 19 78 , K v 19 79, SM 1 98 0; V an taa 1 981 s. 18 k u vi a; Kot us NA, Le hti 19 82; O k 1 98 2; R a msa y II 19 84 s . 5 06; Kui s ma 19 90 s . 386; Frondelius 1996 s. 6, 10-12; Hp 2002 s. 161-162; Kepsu 2005 s. 183-184; Kepsu 2008 s. 130, 147; Vantaan kaupunki, kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto 8.12. 2009 § 14. 26 * Hommassilta 1957 suunnitelma Kun inkaantiellä olleen sillan uude lle en ra- kentamiseksi. Nyt kirjoitetta isiin Ho mmaksensilta. Ilmeisesti sama kuin Met- bäcksbron.1

Katajari nne, Enbri nk en Tie syntyi rinteeseen Smedsin tilaa 1949 lohkottaessa. Stubbackasta loh kott iin 19 54 Enkulla ja 1961 tielle jat koa n imellä Korpitie. Rin- nettä, jossa kasvaa huo mattavan monia ja isoja katajia, sanottiin 196 3 een- bakka. Opaskarttaa n 1979 nykyinen ni mi. Kata jarinne 2-8:ssa on ollut mökki, jossa kerrottiin o lleen aikoinaan sepänpaja ja siellä asui Enkulla-Gusta. Kukku- laa sanottiin smidibakkan (1963). Kata ja rinne 8:ssa on Talo Sallinen (1957), jonka lien ee rakennut tanut Imatran Voima Oy:n insinööri Aimo Sallinen, ar kki- tehtina oli Aarne Ervi. 2

Kirkkokallionti e, Kyrkbergsvägen Tie näkyy kartas sa 1769 ja t iennimi 1966, se viereisen Kirkko kallion mukaan. Tien itäpäässä oli pelto h imookorn (1963). Länsipään ha koja, joissa oli o menapuita, sanott iin ollkyon, smesskyyon (1963); ne kuuluivat Smedsille, mutta sie llä o li Ollaksen o mena puita vanhojen omistus- olo suhteiden johdosta. Edellisten lu ona oli haka, s mess f oorhagan. Tää llä oli myös pieni pelto , smess sanndkyyan. Kya on pieni pelto. Kytö-sana lainautui hämälä isiltä Uude lla maalla ruotsiin ja sai murtee llisen muodon kya, mutta vanha kansa sanoi –kyyon, nuoremmat -kyan. 3

Kuninkaantie, Kungsvägen, on ollut osa Suurta Rantatietä e li van haa maan- tietä Turusta Viipuriin, 1742 Åbo vägen, Landsväg til l Borgå, 1769 Landsväg emellan Bemböle och Helsin ge kyrkobyen (Viinikka lassa), 1934 Maantie Van- taalta kirkolle, 1955 Helsingin pit. k k:n – Vantaan väl inen t ie, 1964 Turun- Viipurin maantien osuus Be mböle – Ha kkila, 1 958 Vantaantie, sanottu 1963 Voutilassa Stora vägen. 1965 tiet ä siirrettii n joesta poispäin ja vanha tie lin ja on nyt muinais muis to. 1965 Vantaantie, 1966 Vantaanti e, Vandavägen, 1975 Yläs- töntie, Övitsböle vägen, kunnes Ylästöntien uusi silta Vantaan joen yli valmistui. Nykyinen n imi annett iin 19 88 ja tu li asemakaavaan 198 9; nimeä oli ehdottanut Helsingin pitä jän kotiseutu- ja museoyhdisty s. Espoossa oli annettu sa ma nimi Bemböleen 1968. Ni mi p erustuu 1700-luvun valta väylästön nimeen. Vuoden 1735 la in mukaan kunin kaantiet yhdistivät kaupunkeja to isiinsa ja ne ol ivat 10 kyynärän (5,6 metrin) levyisiä maanteitä, jo iden varrella o li kestikievareita no in kahden pen in kulman rats astusvälein. Kuninkaante iden kunnossapito kuulu i kruunulle. 4

Tie museo inventoi Suuren rantatien vuonna 1991. Maantie joht i Turun linnasta Viipurin linnaan. Tie kulki kylästä kylään ja kir kolta kirkolle. Osia tiestä on a joitettu 900-luvulle, mutta varsi naisesti päästä päähän tie on tul lut käyttöön V iipu- rin linnan perusta misen (1293) jä lkeen. Ties tä on tietoja 1300-luvulta, jolloin tie kehittyi rann ikkoa seurail evan vesireitin kilpa ilijaksi. 1400-luvulla yle isty vät mai- ninnat osoittavat, että tiellä o li jo vil kas liikenne. 5 Tiestä mahdollisesti löytyvät vanhat rakenteet ovat mu inais muistolain suojaa mia muinais muistoja.

Katol inen kirkko pit i vielä Itä-Göötan maan maakunta laissa 1300-luvun alussa teiden j a silto jen tekemistä vaikeakulkuisille seuduille hyvinä tekoina. Uuden- maan rantatiestä on satunna isia mainintoja 13 84 alkaen ja 1450 tunnetaan "Kymin suuri silta Pyhtää llä". Uud en maan myöhäisen asutta misen vuoksi tietä ei voida pitää Suo men vanhimpana, mutta Jaakko Te itin luette lossa 1556 tä mä

1 Tiel tk 19 57- 5 8; K v 1 95 7. 2 MHA 5:36, 48: 19; SLS, Lönnq vist 1963: 1556; Ok 1979; Es kola 2002 s. 23, 51, 66, 85, 149 kuva. 3 Voionmaa 1950 s. 84; SLS , Lönnqvist 1963: 1554, 1555, 1561, 1562. 4 MHA B11b 9; MHA 5:23, 48:24; Tiehk 1955; SLS, Lönnqvist 1963; Vna 24.3.1964; Nt 1964; Lönnqvist 1975 s. 190 kuva; Ak 1988, Kv 1989, YM 1989; Vn a, Lehti 1992, 1996; Ahtiai nen & Tervonen 2002 s . 174-175 kuva; Hp 2004 s. 10; Pai kkala, Sp 2007 s. 194; Mus eovirasto 2008. 5 Viertola 1974; Vantaa 1981 s . 182, 185; Sal minen 1991. 27 tie mainitaan ensimmäisenä. Nikolai I:n manif estilla 1827 asennetti in virstan- pylväät, viitat, penin kulmapats aat ja kestikievareita osoittavat patsaat. 1

Suuresta Rantat iestä on käytetty eri yhteyksissä erilaisia nimiä, kuten Rantatie, Etelä inen Rantatie, Idän kaupp atie, Suuri Venäjän-t ie, Suuri Viipurin tie, Etelä i- nen Viipurint ie, Viipurintie, Maantie Turusta Viipuriin, Vanha Turun-Viipurin t ie, Turun-V iipu rin rantatie, Aline n V iipurint ie ja Valtakunn antie, joskus myös Keisa- rintie. Yline n V iipurint ie kulki Hä meen lin nasta V iipuriin. Kuninkaantie on ollut alun perin hallinno llinen termi, jo ka tarkoitti lähin nä samaa kuin nykyään valta- tie. 2

Tietä kutsuttiin myös Postitie ksi ja Kesätie ksi. Postilaitos perustettiin Suo meen 1638-43 ja postia kuljetett iin 1600-luvun jä lkipuo lella säännöllisesti Tukh olmas- ta Ahvenanmaan, Turun ja Helsing in kautta Viipur iin sekä Helsing istä Hämeen- linnaan . 1600-luvulla posti kulki e nsin ja lan, sitten ratsulla ja ehti kolmessa päi- vässä Turusta Viipuriin. 3

Vanhoissa kartoissa on V antaan osuudella käytetty ikäjärjesty ksessä seuraavia nimiä: 1742 Åbo vägen, Landsväg till Borgå, 1 750 Landsväg geno m He lsinge kyrkoby till Borgå, 1757 Landsväg åt Borgå, 1760 L andsväg åt Helsinge kyrkio- by / Bemböle, 1 765 Landsväg till Helsinge kyrkby, 1769 Landsväg emella n Bemböle och Helsin ge kyrkobyen, 1775 Väg till Borgå, 1779 Landsväg åt Sibbo emellan H:f ors och Borgå, 1782 Landsväg emellan Helsingf ors och Borgå, 1808 Landsvägen e mellan Hax böle och He lsing kyrkby. Nimitysten muutos osoittaa Vantaan kautta kulkeneen osuu den menettäneen kaukoliikennemerki- tystään 1700-luvun lopulla. 4 Tä mä johtuu Viaporin (1748) rakenta misesta ja Helsingin merkityksen kasvusta. 1751 Fonseen kirjo itti, että tä mä t ie on h ieman kapea mpi kuin muut ( Turuntie, Hämeentie ja Porvoontie), mutta sitä voi daan kuiten kin ajaa vaunu illa ja kärryillä. 5

Kuninkaantie 1970-luvulla Vantaanjoen mutkassa, Voutila vasemmalla ja Martinkylää oikealla.6

1 Viertola 1974 s. 38-40, 191. Suomen vanhin tie voi olla kivist ä ladottu Jättiläisentie Ilmajoella. Suomesta tunnetaan myös rau- takaudelta Hiidenteitä. Samoin Turust a lähtenyt H ämeen härkätie lienee Suurta rantati etä vanhempi. 2 Hornborg 1950 I:1 s. 258; Voionmaa 1950 s. 107; Viertola 1974 s. 42; Kuisma 1990 s. 246, 253; Salminen 1991. 3 Viertola 1974 s. 102; Kuisma 1991 s. 387; Lehti 1.10. 2002. 4 Sal mi ne n 1 99 1. 5 Fonseen 1751; Hp 1983 s. 175, 184. 6 Lönnqvist 1975 s. 190. 28 Elokuussa 1772, Kustaa III:n vallan kumouksen a ikaan, kenraa li luutnantt i An- ders Magnus Sprengtporten sulki Helsing in porvareiden pyynnöstä Bemböle - Myl lymäki - Kirkonkylä -välisen osuuden eikä osuutta saanut vuosiin aukaista. Suljet tu tieosuus oli silti pid ettävä kunnos sa armeijaa varten, mutta mat kalais- ten oli kierrettävä Helsingin kaupung in kautta. 1 Tie menetti lisää mer kitystään vuonna 1812, kun Helsingistä tuli pää kaupunki, ja liiken ne suuntautui sinne.

Hämeenkylän - V antaan(kosken) välinen maantieosuus muuttu i kylät ie ksi 1906, jolloin Konala n - Hä meenkylä n kylätie muuttui vastaavasti läänin kuvernöörin esityksestä maantieksi. 2 Koska tie osuus ei ollut enää maantietä, tie o n voinut katkeilla vapaasti use aan osaan (Bölen raitti, Mat katie, Monsaksenpolku, Ison- tammentie) ja paikoin, kute n Vihdint ien ja Hä meenlinna n väylän kohdalla, hävitä jopa kokonaan.

Suurta rantatietä on kutsuttu Kunin kaantieksi vasta 1900-luvulta. Tie ei ollut ta l- visin auki, vaan ta lvitienä ol i suoja isa Vantaanjoki. 3 Viinikkalan rann alla vanha tieosuus putos i jokeen 1950-luvulla, jolloin rakennettiin uusi tieosuus. Tietä on siirretty sortumavaaran vuoksi myös 1997.

Kunin kaantietä korvaava Helsing in ohikulkutie (Kehä III) valmistui 1960- luvulla ja Ylästöntien silta 1980-luvulla. Kunin kaantie on myös koko Suurta rantat ietä tarkoittava yhteispohjois mainen matkailuhanke Oslosta Tuhkolman, Turun, Hel- singin ( !) ja Viipurin kautt a Pietariin (1991).

Invento innin (199 1) mukaan tie on maisemallisesti säilynyt ja kaunis. Tiellä nä- kyvät joki ja kylä t. Vantaankosken länsiranna lta vanha tielinjaus on kadon nut. Padon poh joispuo lella on ent inen siltapaikka , josta Kun in kaantielle kaar tava so- rapintainen tieosuus on säilynyt, mutta osin raunioit unut. Tien ja joen välissä on säilynyt raunioitunut sorapohjainen osuus. Ylästöntien risteyksessä alku- peräinen linjaus on hävinnyt.4

* M et bä ck sb r o n Kuninkaantiellä heti Hommaksentien länsipuole lla olevaa sil- taa sanottiin 1963 meetb ekksbruun. Ilmeisesti sama kuin 1957 suunnit eltu uusi Hommassilta. 5

* M it bä ck sb r o Suuren Rantatien silta siinä, missä Kuninkaantie yhtyy Ylästön- tiehen. 6 Pri maarinimi Mitbäck tarkoittaa Hemängenin keskellä juo ksevaa ojaa.

Nä pi nkuj a , Näbbasgränden Katu on nimetty 1991 Stu bbackan talon vanhem- mas ta rinnakkaisnimestä Näbb as.7 Ruotsin näbb on n okka. Näbbas voi lähteä lisänimestä, joita ruotuja kolaitoskin käytti soti lasniminä, esim. Savossa oli 1584 prof ossi Niilo Näbb. 8 Täällä on ollut pe lto, jota sanottiin 1963 b aakkarrookorn. 9 (Näbb e li no kka on ollut myös Porvoon läänissä käytetty vero. Tämän kir kollis- luontoisen veron katsott iin johtuv an siitä, että nuori oli saavuttanut ehtoollisella tarvittavan iän. Ta lonpoika maksoi veroa itsestään, vaimos taan ja 15 vuotta täy ttäneistä lapsistaan. 10)

Espoon Bölsbyssä on ollut 1562 Nilis Nebb i Böle, mutta kun sama mies 1559 nilis nebb e, 1559 Nils Näbb, 1564 Nils Neb on merkitty isännä ksi myös naapuri- kyliin Oitansiin, Kvarnbyhyn ja Träskändaan, ei o le tarkkaa ti etoa siitä, missä hän todella asui. Suo messa Nebb(e)-nimisiä on o llut Finströmissä (1431 thore

1 Hor nbor g 1 95 0 s. 35 1, 8.1. 18 75 an net ti in p äät ös yl eis i st ä tei st ä.; Kui s ma 19 91 s. 3 66 . 2 Perälä 1965 s. 733, 80. 3 Lehti 1.10.2002. 4 Sal mi ne n 1 99 1 s . 63, 9 0. 5 Tieltk 1957-58; Kv 1957; SLS, Lönnqvist 1963. 6 Sal mi ne n 1 99 1 s . 63. 7 Os oi ter yh m ä 1 7.1 .19 91 ; O k 19 97. 8 Paikkala 1993 s. 382- 383 ja 2000 s. 414. 9 SLS, Lönnqvist 1963, 1601. 10 Korpinen 1968 s. 372, 378. 29 nebb), Mieto isissa (1453 her Niels Naebbe), Turun lin nassa (1556 Peder Näb) ja Tenholan Jordans byssä (1606 Lasse Nebb). Ruots issa nimeä Nebb on 1300- luvulta lä htien mm. Upplannissa. Ni mi sisältänee muinaisruots in sanan näbb ’nokka’. Nebbit voivatkin olla kotoisin Ruotsista. 1

* Suuri rantatie, Stora strandvägen Kuninkaantie.

Voutilantie, Brutubyvägen Voutilan kyläraitti alkaa Suure lta rantat ieltä (Kunin- kaantieltä) ja johtaa Vout ilan kylään. 19 48 ties tä haarautui Tuupa kankujan suunnassa pohjoiseen Iso niittytie ja Tuupakant ien suuntaan koill iseen Elin bac- kan tie. Ensimmäisen ja kolmannen kiito teiden etel äpäiden välissä ollut mäki- niitty 1773 Elimbacka änge n, 1934 Ölinback, 1958-2000 Ölinb acka, sanottu 1963 ölinbakka, ölinbakk (ulkoniityt) 2; vertaa, että Övitsböleä on sanottu Eevits- pööli. 1 955 Brutu byn kylätie päättyi pohjoisessa Fredriks bergin palsta-aluee lle erkanevan tien ha arau maan. 1956 Ernst Selen ius sulki tien. Sitt en IIvar Eklund sulki t ien, jo ka oli hä nen mielestään väärässä paikassa. Lopulta tie lautakunta antoi Ernst Se leniu ksen sulkea tien, koska Ivar Eklund e i ma ksanut tienp idosta. Tietä sanottiin 1963 vanhastaan byytoode (’kylätie’), Kuninkaant ieltä ylös metsään asti myös kuddtoode, kuddtoo d. Sen a lkuosaan sisältyy sana kudda, ’leh mä’, ja loppu osa tåde on ’polku, kuja ’. Tie o li a idattu mole mmilta sivuiltaan. Lehmät saivat taikinaa, jo ka sisälsi myös tervaa, jotta ne tu lisivat illa lla kotiin. Tie mäkeä Mattaksen kohdalla on sanottu 1963 eekströms bakkan. Näpin kujalle tultaessa tai heti tien alussa lähel lä Kunin kaantietä on t ie mäkeä sanottu 1963 f edisbakkan. Nykyinen n imi t uli opaskarttaan 1976, jollo in tie joht i Kehä III:lle Nuo litien kohdalle. 1979-198 6 tie johti Kalliosolantielle, koska Kehä III:n liittymä oli suljettu. 1988 yhteys Kallio solantiellekin o li kat kennut, jolloin t ie johti e nsin Tuupa kankujalle ja 1998 Näp in kujalle. Tie on kapea, joten läpia jo on kielletty. 3

Helsingin p itäjän ruotsalaiskylissä pienempien teiden ja polkujen yleis nimitys on ollut 19 00-luvulle asti tåd(e), vanhemmissa maan mittaus asiakirjoissa myös tåg.4 Tåde t-nimiä esiintyy rannikolla Inkoosta Sipooseen. Tå(et), puhtaa mmin tåd(et), tarkoittaa t ietä; s iitä kansanomainen sana on tåg(et).5 Murteel lisia muotoja ovat toda ja tode. Sekä t å että tåg merkitsevät kylä kujaa, aidattua tietä, kar- jakujaa y ms. Sana on vanha ger maaninen laina kut en suo men tanhua, jo ka merkits ee karjapihaa, -tarhaa, aidat tua kujaa, p ihaa, kenttää ja au kiota. 6 Vertaa, että tå(n) on varvas; tåg(et) on mm. kulkue ja juna; tåga tar koittaa jär jestykses- sä kulke mista ja marssimista.

Voutilassa kuvattuja elokuvia

Voutilan merkitystä kulttuurihistoriallisena ympäristönä il mentävät myös useat siellä kuvatut elokuvat: Poika eli kesäänsä (1955), Pekka ja Pät kä sa mmakko- miehinä (1957), Kankku lan kaivoll a (1960), "Ei se mitään!" sanoi Ee meli (1962) ja Kunno n sota mies Sw eikin seikkailut (jo kin jakso). 7

1 Kepsu 2008 s. 33. 2 MHA 5:35; P k 1934-; Nk 1963; Ok 1974-2000; Kepsu 2005 s. 71. 3 Tieh k 2 0. 8.1 95 5; Ti elt k 2. 2.1 95 4, 2 6. 8.1 95 5, 2 8. 3.1 95 6, 6 .7. 19 56, 5. 11. 19 56, 4. 12. 19 56; SL S, Lö nnq vi s t 1 96 3: 1 57 3, 15 99, 1600; Hp 1965 s. 5-6 kuva; Hp 1969 s. 9 kuva; Mattfolk, Sp 2007 s. 187. 4 Talve 1972 s. 9-10, kartta; Ni kander 1975 s. 14-15. 5 Slotte 1999 s. 115. 6 NSSK 1970, Häkkinen 2004 s. 1270; Hki 1999 s. 47. 7 Pekka Haasanen. 30 Voutilan rakentamishistoria

31 20 32

26 31

17 2 9

Voutilan kyläkeskuksen tilajako. 1. Bergbo (1), 2. Bergbo (2), 3. Bäskars, 4. Ekbacken, 5. Ellas, 6. Enbacken, 7. Fasters, 8. Kalliorinne, 9. Karlshem, 10. Lauttala, 11. Lehtilä, 12. Lehtilä II, 13. Lähteen- korva, 14. Marjamäki, 15. Mäkirinne, 16. Mäntykallio, 17. Nedre Berg, 18. Nedre Berg II, 19. Nedre Påvals I, 20. Nedre Salas, 21. Nedre-Thors, 22. Nybo, 23. Nyboberget, 24. Oweritas, 25. Peräkorpi, 26. Påvals I, 27. Päivärinne, 28. Rönnbacka, 29. Salas, 30. Siskola, 31. Smeds, 32. Stenkulla, 33. Tallbo, 34. Täppan, 35. Ullanlinna, 36. Vaahterarinne, 37. Viertola, 38. Vikingsberg, 39. Westerbacka, 40. Övre Thors.

Voutilan kylän rakenta mishistoriassa on havaittavissa kolme er i vaihetta: 1. Kantatalot, jot ka maini taan 1540- luvulla ja jo ista osa on jakaantunut, 2. Smedsin lohkomisessa vuosina 1921 – 1949 synty neet tilat, 3. Täydentävä uudisrakenta minen 1950-luvulta tähän p äivään.

Edellinen rakennusinventointi on vuode lta 198 1, jo lloin invento iti in vain kaupungin näkyvimmät ja arvokkaimmiksi koetut kohteet. Tä llö in mont a arvokastakin kohdetta jäi pimento on, jot en invento intia oli täy dennettävä.

Eeva Juuselan ott amat valokuvat ovat syksyltä 2009, jol loin inventoitiin a lueen kaikki rakennukset ja rakennelmat ti loittain.

31 * Bergbacka

Smedsistä loh kotti in 1921 Fredrik Örthenille Berg backa (Voutilantie 20-22), 1 joka jaett iin 1959 kahtia: Kallior inne ja Mäkirinne.

Osoite Voutilantie 11 Kiinteistönumero 092-425-0002-0061 Bergbo (1) Palstoja 1 Rekisteröity 29.9.1988 Pinta-ala 2999 m²

Tä mä Bergbo on ½ Påvalsista 1899 lo hkottu pikkupa lsta. 2 Ekströ min talo on rakennettu jo 1813, se on ilmeisesti Nedre Påvalsin p alkollisen mökki. Rakennus- rekisterin mukaan talot olisivat valmistuneet 19 10 ja 1 950. Tilaa la ajennettiin 1988. 3

Rakennusi nventoinnista 1981: Ns. Ekströ min talo o n yksikerroksinen, s atulakattoine n, rimoitetulla pysty laudoi- tuksella vuorattu pu na mullattu hirsirakennus. Listat ovat valkoiset. Pelti katon a l- la on vanha pärekatto. Rakennuksen sisä- ja ulkop uoli ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Ra kennusvuosi on 1813. 4

E k st ö m i n tal o n ka k si - osainen ulko-ovi, ns. susiovi vuonna 1981.6

Ekstömin talo vuonna 1981.5

1 MHA 5:14. 2 MHA 5:9. 3 MHA 5:9, 5:90; Vantaa 1981 s. 21, 27 kuvia. 4 Ibid; Vantaa 1981 s. 27. 5 Vantaa 1981 s. 27; MKSos . 6 Vantaa 1981 s. 27; MKSos . 32 Rakennusnumero 001 Valmistunut 1910 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 130 Huoneistoala 119 Asuinhuoneistoala 119 Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Ekströmin talo on rakennettu 1813.

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1950 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 2 Kokonaisala - Kerrosala 204 Huoneistoala 195 Asuinhuoneistoala 195 Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Toinen asuinrakennus on 1950-luvun alusta.

Huom! Rakennusrekisterissä rakennusten 001 ja 002 tiedot ovat väärin päin.

Talousrakennus 1.

Kasvihuone. Kaiv o.

33 Osoite Kirkkokalliontie 1 (Kuninkaantie 7) Bergbo (2) Kiinteistönumero 092-425-0003-0031 Palstoja 1 Rekisteröity 17.9.1949 Pinta-ala 3367 m²

Tä mä Bergbo on Smedsistä 1949 lohkottu ja tilo ja, jo ka tu li Runar L indbertille. Talo on rekisterin mukaan vuodelta 1940 ja se nä kyy lohkomiskartassa.1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1940 Käyttötarkoitus Eril. v apaa-ajan asun. Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala 21 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut 25.10.2002 Käyttötarkoitus saunarakennukset Tilav uus 20 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 7 m² Kerrosala 7 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Vaja. Vaja. Aita. Kaiv o.

1 MHA5:38. 34 Osoite Y lästöntie 132 Kiinteistönumero 092-425-0001-0012 Bäskars Palstoja 1 Rekisteröity 27.2.1959 Pinta-ala 5852 m²

Bäskars on Nedre Thorsista 1959 A lexander Janavalle lohkottu tila, 1 jossa on ollut talo vuodelt a 1955. Lä hellä on o ja. Taloa sanott iin 1963 beskas ja kerrottiin, että mäkituvassa asui Bäckström2 - siis ilmeisesti a ie mmassa talos sa. Lop- puajan talo oli vapaa-ajan asuntona. Tila lunastett iin kaupung il le vuonna 2000, koska se sijaitsi yleiskaavan virkistysalueella e ikä tila lle saanut rakentaa. Ta lo oli jäljellä vielä 2 008, mutta sen jälkeen talo on poltettu.

Nimellä voi olla yhteys V iinikkalan Beskas-nimiseen ranta peltoon ja uimapaik- kaan, kyläthän ovat olleet yhteistä jakokuntaa. Site n nimeen voisi sisältyä Vii- nikkalasta jo ennen 1540-lukua mahdo llisesti hävinneen ta lon n imi *Beskas.

Saulo Kepsun (2008) mukaan Espoon Kvarnbyn (Myl lykylän) Petasta sa man- ikäinen ta i nuorempi talo o n Pelle, joka pohjautuu Per-etunimen kansanomai- seen asuun Pellas (pellas, 1698, 174 3 Pellas, 1735 Pällas). Tä mä Pelle on ol lut joko Per Larsson (1596-1634) tai Per Olofsson (ehkä Per Beske; 1540-1586). Pellas on ruotsala isalue illamme tavallinen talo nnimi, erityisen yleinen se on Ah- venanmaalla, kuten myös 1500-luvulla käytössä ollut Pelle. Pellaksen vanhempi nimi lienee Beske, koska talossa asui 1500-luvun puolivälissä Per Beske (1543 peder beskens, 1545, 1552 per beske, 1546 , 1547 ped er beske, 1562 peer Besk i quernby, per Bes kesson). Muistoja Beskestä ovat Be mbölen jakokunnan puole lla Klappträskin ja Gallträskin välillä oleva niitty Beskäng (1696 Beskängz bäck, 1766 Beskäng, Gal lträskin koill ispuolella o leva toinen 1766 Beskäng ja Ga mmelgård in puolell a Klappträskistä itä än sija itseva 1700 Bäsk änghen). To inen 15 00-luvun hen kilönnimi ja mahdo llisesti myös talonn imi on ollut Stor hoplaxin kylässä, josta tunne taan Helsingin seudu lle tu lle iden ruots alaisten jälkeläisiä 154 7 Oll beske ja 15 56 Erich Bäske i Hop lax eli 1 578 Erich Besk. Yksi talo, *Beske, oli heidän sukunsa ha llussa aina kin vuodesta 1540 läht ien. Lisäksi henkilönnimi Beske (1547 olle beske, 1548 Las beske) ja talonn imi Beskas ~ Bäskas esiinty vät Vantaan Skatt mansbyssä ja Kyrkbyssä. Iältään epävarmoja Besk-ni miä on lisäksi Porvoossa ja Bromarvissa. Espoon ja Van- taan Beske-nimet kuuluvat yhteen, mutta ratkaise matta jää, mikä niistä on vanhin. Ruotsissa keskiaikaista Beske ~ Bäske-henkilönnimeä on muun muassa Uplannissa, josta Helsingin seudun Besket voivat olla peräisin . Lisänimi Beske esiintyy Tanskassa jo vuonna 1231. Si ihen sisälty y sana besker ’kat kera’, ja Rikhard Hornbyn (1947) mukaan se kuvaa kantajansa kiivasta, katkeraa luonnetta. 3

Rakennuksen 001 jäännökset; talo valmistui 1955. Tie rauniolle.

1 MHA 5:50. 2 Nk 1963, nro 1558. 3 Kepsu 2008 s. 70, 116. 35 Osoite Hommaksentie 5b Kiinteistönumero 092-425-0003-0069 Ekbacken Palstoja 1 Rekisteröity 21.10.2003 Pinta-ala 1604 m²

Ekbacken o n lohkottu Enbackenista 2003. Talo valmistui 20 09.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 13.3.2009 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 745 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 231 m² Kerrosala 231 m² Huoneistoala 157 m² Asuinhuoneistoala 157 m² Asuntoja 1 Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Betoni Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä Katuosoite Hommaksentie 5 b

Asuintilat ja autotalli samassa rakennuksessa. Istutusalue ja allas.

Kaiv o. Osoiteviitta.

* Ekströmin talo Bergbo (1)

36 Osoite Kirkkokalliontie 18 Kiinteistönumero 092-425-0003-0036 Ellas Palstoja 1 Rekisteröity 11.12.1957 Pinta-ala 1870 m²

Ellas on lohkottu Smedsistä 1946 Elin Johanna Balth asarille ja tästä on lohkottu 1946 osittain Fastersin tilaa ja edel leen 19 57 Vårbacka (entinen Kirkkoka lliontie 16).1 Tietoi mitus ja ositta inen rajankäynti 1964. 2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1964 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 103 m² Huoneistoala 89 m² Asuinhuoneistoala 55 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut - Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 36 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 17 m² Kerrosala 17 m² Huoneistoala 17 m² Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Kaiv o. Leikkimaja.

1 MHA 5:32, 5:33. 2 MHA 5:54. 37 Osoite Hommaksentie 5a (Katajarinne 1) Enbacken Kiinteistönumero 092-425-0003-0011 Palstoja 1 Rekisteröity 28.10.1938 Pinta-ala 1996 m²

Enbacken on lohkottu Smedsistä 1938 Karl Fredrik ja Klara A manda Fristedtil- le. 1 Osittainen p iirira jankäynt i 1984. 2 Tästä on erotettu edelleen 200 3 Ekbacken (Hommaksentie 5b).

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1986 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 530 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 177 m² Kerrosala 177 m² Huoneistoala 167 m² Asuinhuoneistoala 167 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Tiili Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä Katuosoite Hommaksentie 5

Rakennuksen 1 julkisivu.

Rakennuksen 1 luoteispääty

1 MHA 5:24. 2 MHA 5:84. 38 Portaat rakennusten 1 ja 2 välissä

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1938 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 178 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 53 m² Kerrosala 53 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Hommaksentie 5

Muuri. Grilli.

Istutusalue ja allas. Pihav alaisin.

39 Osoite Kirkkokalliontie 20 Kiinteistönumero 092-425-0003-0023 Fasters Palstoja 1 Rekisteröity 4.11.1947 Pinta-ala 3130 m²

Fasters on 1947 Smedsistä ja Ellaksesta Hjördis Bieselle loh kottu tila. 1 Tietoi- mitus Ellaksen ti lan kautta ja ositta inen rajan käynti 19 64. 2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1966 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 99 m² Huoneistoala 65 m² Asuinhuoneistoala 65 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1944 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Vaja. Kaiv o.

1 MHA 5:33. 2 MHA 5:54. 40 Osoite Voutilantie 22 Kiinteistönumero 092-425-0003-0037 Kalliorinne Palstoja 1 Rekisteröity 28.11.1959 Pinta-ala 2580 m²

Smedsistä loh kotti in 1921 Fredrik Örthenille Berg backa (Voutilantie 20-22). Se jaettiin 1 959 kahtia: Kalliorinne tuli Urho Henrik Huu molle ja toinen puo lisko on Mäkirinne. 1 Rasitetoimitus 1970-71.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1958 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 507 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 6 m² Kerrosala 136 m² Huoneistoala 97 m² Asuinhuoneistoala 97 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Julkisivu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä Katuosoite Voutilantie 22

001

Leikkimökki.

1 MHA 5:52. 41 Varasto ja aita.

Lautatapuli.

Grillipaikka / allas.

Kaiv o.

Autotalli.

42 Osoite Voutilantie 4a Kiinteistönumero 092-425-0003-0066 Karlshem Palstoja 1 Rekisteröity 29.12.1999 Pinta-ala 3730 m²

Karlshem on Smedsistä 1922 Karl Ridellin perillisille lohkottu tila. 1 Tästä on lohkottu 1999 Nybo (Voutilant ie 4b), joka o n rakenta maton.

Rakennusnumero 002 Valmistunut 28.5.1999 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 450 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 212 m² Kerrosala 209 m² Huoneistoala 180 m² Asuinhuoneistoala 180 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Sauna.

Kaivo. Maakellari.

1 MHA 5:17. 43 Halkokatos.

Autokatos ja talli.

Rauniot.

Kasvihuone. Postitorni.

44 Osoite Voutilantie 24b Kiinteistönumero 092-425-0003-0054 Lauttala Palstoja 1 Rekisteröity 30.1.1992 Pinta-ala 3016 m²

Tila on lohkottu Smedsistä 1992 ja tä llö in perustettiin 6,0 m leveä rasitetie Ned- re Salaksen t ilan (4-89) kautta. 1

Rakennusnumero 007 Valmistunut 1957 Käyttötarkoitus Y hden asunnot talot Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 90 m² Huoneistoala 70 m² Asuinhuoneistoala 70 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 24b

Talousrakennus.

Kaiv oja.

1 MHA 5:102. 45 Kaiv o.

Leikkimökki.

Autokoroke.

Lautasantenni.

46 Osoite Hommaksentie 3 Kiinteistönumero 092-425-0003-0053 Lehtilä Palstoja 1 Rekisteröity 9.6.1989 Pinta-ala 3109 m²

Lehtilä on S medsistä 1938 Berndt Hjal mar Palinille lohkottu tila. 1 Raja nkäynti 1986 ja lohkominen Lehtilä II:n kanssa 1987 uusin raja pyykein. 2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1964 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 900 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala - Kerrosala 200 m² Huoneistoala 160 m² Asuinhuoneistoala 160 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta- - ala - Kellarin ala Betoni Rakennusaine - Julkisivu Ei / Ei Viemäri / Vesijohto Hommaksentie 3 Katuosoite

Kaiv o.

Raunio.

1 MHA 5:26. 2 MH A 5:8 7 j a 5: 93. 47 Osoite Hommaksentie 1 Kiinteistönumero 092-425-0003-0052 Lehtilä II Palstoja 1 Rekisteröity 9.6.1989 Pinta-ala 1199 m²

Lehtilä II (Hommaksent ie 3) on Smedsistä 1949 loh kottu ja ti loja; tämä Tahv o Kuuselalle. 1 Raja nkäynti 1986 ja lohkominen Lehtilän kanssa 1987 uusin raja- pyykein.2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1985 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 385 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 152 m² Kerrosala 123 m² Huoneistoala 106 m² Asuinhuoneistoala 106 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Tiili Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Grillipaikka

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1985 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 75 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 30 m² Kerrosala 30 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

1 MHA 5:36. 2 MH A 5:8 7 j a 5: 93. 48 Osoite Kuninkaantie 15 Kiinteistönumero 092-425-0003-0039 Lähteenkorva Palstoja 1 Rekisteröity 27.5.1971 Pinta-ala 3 884 m²

Tila on lohkottu Smedsistä 196 9 Viljo Johan nes Iso-Aholle. 1 Tilan kaakkois- rajalla on oja, jo ka näkyy loh komiskartassa.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1987 Käyttötarkoitus Kahden asunnon talot Tilav uus 1 480 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 356 m² Kerrosala 356 m² Huoneistoala 303 m² Asuinhuoneistoala 303 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta- - ala Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Tiili Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1992 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 135 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 54 m² Kerrosala 54 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Aita.

1 MHA 5:56. 49 Pihakatos.

Maakellari.

Kaiv o.

* Malla

Lauri Korpisen (1968) mukaan Malla o n hävinnyt Voutilan talo, " jonka omistaji- na oli naisia kin. Mikään ei kuitenkaan näyttäny t tukevan sitä, että kyseessä olisi naisaiheinen nimi, vaan n imi vaikutti viittaavan kaukaisiin aikoihin". Talonnimis- sä naisennimi o nkin harvinainen. Malla tavataan nykyään itsenäi senäkin na i- sennimenä, mutta se on kutsu mamuoto useista eri nimistä. Kilp isjärvellä on Mallatu nturit ja myös Saana, joka tu li 1800-luvulla käyttöön na isennimenä Lap in harrastuksen yleistyessä. Malla-sanaa ei tun neta saamessa, mutta esiintyy useissa vaarojennimissä. Norjassa on neljä Malla-n imistä hu ippua. A nte ja Sa- muli Aikion (2007) mukaan sana näyttä isi viittaavan tunturialue en reuna huip pui- hin. 1 Tä männ imistä ta loa ei löyty nyt lohkomisasiakirj oista. Ajankohta ja sijainti ovat tuntemattomia. Ollut e hkä kylä mäen ulkopuole lla .

1 Korpinen 1968 s. 101; Lempiäinen 1999 s. 148, 190; Ante ja Samuli Aiki o, Sp 2007 s. 258. 50 Osoite Katajarinne 9 Kiinteistönumero 092-425-0003-0028 Marjamäki Palstoja 1 Rekisteröity 28.3.1949 Pinta-ala 2380 m²

Marja mäki on Smedsistä 1949 lohkottuja tiloja; tä mä tuli Yrjö Ensio Piipposelle. 1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1966 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 149 m² Huoneistoala 126 m² Asuinhuoneistoala 126 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Kaiv o.

1 MHA 5:36. 51 * Matsas Nedre Påvals

Osoite Voutilantie 20 Kiinteistönumero 092-425-0003-0038 Mäkirinne Palstoja 1 Rekisteröity 28.11.1959 Pinta-ala 2580 m²

Smedsistä loh kotti in 1921 Fredrik Örthenille Berg backa (Voutilantie 20-22). Se on jaettu 19 59 kahtia: Kalliorin ne ja toinen puolisko Mäkirinne, jo ka tuli Veik- ko A sseri Haasaselle.1 Rakennuspaikalla oli vanhan rakennuksen pohja. 2 Ras i- tetoimit us 1970-71.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1958 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 432 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 188 m² Kerrosala 112 m² Huoneistoala 96 m² Asuinhuoneistoala 96 m² Asuntoja 1 Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Betoni tai kevy Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Asuinrakennus.

Leikkimökki.

1 MHA 5:52. 2 Pekka Haasanen suullisesti 1.9.2010. 52 Varasto. Varasto.

Katos. Kaiv o.

Autokoroke / -monttu.

53 Osoite Katajarinne 3b Kiinteistönumero 092-425-0003-0057 Mäntykallio Palstoja 1 Rekisteröity 7.10.1992 Pinta-ala 2698 m²

Mäntykallio on Smedsistä 1949 lohkottuja tiloja (Voutila ntie 3); tä mä loh kottiin Kaarlo Johan Til lylle. 1 Tästä on loh kottu edellee n 1971 Viertol a ja 1992 Vaahterarinne, jolloin käytiin myös osittainen rajankäynti. 2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1974 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 785 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala - Kerrosala 175 m² Huoneistoala 135 m² Asuinhuoneistoala 135 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Tiili Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Asuinrakennus.

Autokatos.

Varasto. Pihamuuri.

1 MHA 5:36. 2 MHA 5:103. 54 Osoite Kuninkaantie 9 (Kirkkokalliontie 2) Nedre Berg Kiinteistönumero 092-425-0003-0009 Palstoja 1 Rekisteröity 20.10.1937 Pinta-ala 3730 m²

Nedre Berg on Smedsistä 1937 lohkottu ja tiloja.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1936 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala 95 m² Huoneistoala 95 m² Asuinhuoneistoala 95 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut Tuntematon Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Autotalli. Maakellari. Rakennelma.

Osoite Kuninkaantie 11 Kiinteistönumero 092-425-0003-0017 Nedre Berg II Palstoja 1 Rekisteröity 11.6.1946 Pinta-ala 1 690 m²

Smedsistä loh kotti in Brita Natalia ja Lars-Eric Seleniukselle 1945 Nedre Berg II (Kuninkaantie 1 1),1 jossa ei ole ra kennu ksia.

1 MHA 5:31. 55 Osoite Voutilantie 9 Kiinteistönumero 092-425-0002-0062 Nedre Påvals I Palstoja 1 Rekisteröity 29.9.1988 Pinta-ala 28 328 m²

Nedre På val s synty i Påvalsin jaosta 1868 jä lkeen. A ie mpi päärakennus Matsas on kerrottu rakennetun 1760 ja sen mansardikatto ol i la itettu 1 840. Matsas s i- jaitsi Påvalsin nykyisen pää rakennuksen pohjoispuo lella vielä 1900-luvun a lus- sa. Nykyinen pää rakennus valmistui 1910 (remonto itu 1958), navetta 191 8, luhtiaitta 1828/1835, sauna-puu liiteri on 1820-luvulta. Ta loa on sanottu mattsas.1 Påvals I.

Rakennusi nventoinnista 1981: Kylän pohjo isosassa on Nedre Påvalsin tilan talouskeskus, maise mallisesti tär- keällä paikalla. 2 Päärakennus on vuode lta 1910 ja sitä on korjattu vuonna 1958. 3 Se on kaksikerroksinen, satula katto inen, rimoitetu lla pystylaudoit uksella vuorattu hirsirakennus. Väriltään se on kelta inen, listat ovat ruskeat. Rakennuksen itäpuo lella on u mpikuisti. 4 Pihap iiri on hie man hajanainen. Eteläisi mpänä on luhtia itta vuodelta 1828. Itä- puolella mäen alla on suuri navetta, joka o n rakennet tu vuonna 1918. 5 Länti- simpän ä on pitkä sauna-puu li iteri –rakennus 1820-luvulta 6 (oli 1981 traktoriva- jana). 7

Oll (Påvals, vasemmalla) ja Matsas (Nedre Påvals, oikealla) 1900-luvun alussa. 8 Mansardikatto on ilmeisesti herraskartanoiden ja kaupunkitalojen vaikutusta.9

1 Maatilat 1931 s . 194-195 kuva; SLS, Lönnq vist 1963; Boström, Hp 1972 s. 9; Ni kander 1975 s. 42, 53 kuva, 56-57; Hp 1978 s. 31-33 kuvia; Vantaa 1981 s. 21, 27; Frondelius 1996 s. 15, 19; Kepsu 2005 s. 71 kuva. 2 Vantaa 1981 s. 27. 3 Suuri maatilakirja III, s. 295; V antaa 1981 s. 27. 4 Vantaa 1981 s. 27. 5 Ibid; Vantaa 1981 s. 27. 6 Greta Winq vist; suullinen tiedonanto 28.8.1980; Vantaa 1981 s. 27. 7 Vantaa 1981 s. 27. 8 Nikander 1975 s. 53. Kuva myös Kepsu 2005 s. 71. 9 Nikander 1975 s. 56. 56 Rakennusnumero 001 Valmistunut 1910 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 2 Kokonaisala 204 m² Kerrosala 204 m² Huoneistoala 195 m² Asuinhuoneistoala 195 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

001

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1910 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Rakennusnumero 003 Valmistunut 1918 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

57 Talousrakennus 1. Talousrakennus 2.

Talousrakennus 3. Talousrakennus 4.

Talousrakennus 5. Rakennusnumero 90.

Leikkimökki. Kaiv o.

58 Osoite Voutilantie 18b (Voutilantie 13, 18a, Nedre Salas Kirkkokalliontie 7) Kiinteistönumero 092-425-0004-0089 Palstoja 1 Rekisteröity 21.6.1989 Pinta-ala 68735 m²

1900-luvulle tultaessa Nedre Salas oli ilmeisesti vanhalla Sala ksen paikalla ja *Övre Salas eli nykyinen Salas käsit tää ilmeisesti osan myös Nedre Sala ksen tontista. Nedre Salaksen nykyiset rakennu kset ovat 2000-luvulta . Tilaa n kuuluu kaksi vuokra-alu etta (Voutilantie 18a ja 18b). Salas.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 4.8.2005 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 720 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 200 m² Kerrosala 200 m² Huoneistoala 181 m² Asuinhuoneistoala 181 m² Asuntoja 1 Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Rakennusnumero 002 Valmistunut vireillä Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 150 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 40 m² Kerrosala 40 m² Huoneistoala 40 m² Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 003 Valmistunut 20.2.2007 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 527 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 150 m² Kerrosala 150 m² Huoneistoala 129 m² Asuinhuoneistoala 129 m² Asuntoja 1 Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Betoni tai kevy Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

59 Varasto. Varasto.

Varasto. Rakenteilla oleva.

Leikkimökki. Kaiv o.

Sähkökoppi.

60 Osoite Kuninkaantie 1 Kiinteistönumero 092-425-0001-0013 Nedre-Thors Palstoja 6 Rekisteröity 27.2.1959 Pinta-ala 392077 m²

Toor eli Torns eli Thorns, myös Thors, on ollut Voutilan kylän kantatalo nro 1, entinen C, joka si jaitsi Kuninkaant ien varrella 3 00 m muista kylän taloista ete- lään. 1702 Torn, 17 10 kruununtila Torn, 1752 Thors. Talo on toiminut kestikievarina viimeistään 1789 alkaen ja myös käräjäta lona. Tilusvaihdot 1850 ja Smedsin kanssa 1857, jol loin esiintyvät pellon nimet Öf ra Skatt å kern, Ka i å kern ja Nybröta åkern. Tila jaett iin 1800-luvulla, jo llo in synty ivät Nedre Thors (kantatalo) ja Övre Thors. Lauri Korp inen katsoi, että n imi periytyy kaukaisilta ajoi lta. Myös Saulo Kepsu pitää tätä kylän vanhimpana tontt imaana: n imi on etunimipohja inen, mutta vastaavaa Thord-nimistä isäntää ei löydy asiakirjoista; siksi talonn imi on keskiai kainen kuten Påvals. 1

Talo nnimeen sisälty nee skandinaavinen miehen nimi Thor, Tord tai muu Thor- alkuinen etunimi kuten Thorvaster, Thoralder, Thor widh, Thorder, Thors. Tor on ollut yleinen, mutta 1500-luvulla jo kuoleva mie henni mi. Tor on ollut muina is- skandinaavinen ukkosen jumala, muinais ruotsissa thor. Suomessa on myös sukunimi Thors.2

Thors jaettiin 1800-luvulla ja Nedre Thors on kantata lo eli vanha Thors. Asuin- rakennus rakennettiin 17 59, luhtia itta on 170 0-luvulta. Uusi mansardikatto inen päärakennus 1808 (remontoitu 1919 ja 1957 , sali 19 26, ullakko 1961 ja u lkoasu 1969). Navetta 19 30. Kun inkaantie n eteläpuole lla on vilja makasiini vuodelta 1893 ja yhtä vanha a itta. Gabriel Nikan derin mukaan piha kaava osoittaa raken- nustav an vanhuutta. Aitan rakenta minen miespihal le on ikivanha tapa, joka on mainittu jo 1200-luvun lae issa. Kaksi asuinrakennusta on perus teltua kesti- kievariluo nteen takia, Thors mainitaan vuonna 1789 kestikievarina. Talo on toiminut a joitta in myös käräjäpaikkana. Nikander arvelee, että asuin rakennus on saatettu siirtää alkuperäiseltä paikalta an neliön neljä nneltä sivulta. Ympär ira- kennettu p iha tyyppi on ollut yleinen Hämeessä 1700-luvulla, rakennustapa lienee tuotu Ruotsista. Mansardikatto on ilmeisesti herraskartanoiden ja kaupun ki- talojen vaikutusta. Sanottu neddra tuurs. 3 Övre Thors.

Päärakennu ksen poikkea minen neliöstä johtun ee maisemasta ja ehkä ties täk in, joten sija inti voi olla alkuperäinen. Toinen mahdo llisuus on, että vanha talo on purettu, kun uudistalo on val mistunut.

Nimi pitäisi kirjoittaa alkuperäisesti ja kie liop in mukaan Nedre Thors, väliviiva lienee ilmestynyt nimeen 1950-luvun lohkomistoi mituksessa.

1 MH A 57 7 c 4, 5 85 c 4 ( ti l us vai h do t) ; K or pi ne n 1 96 8 s. 10 1; Ni ka nd er 19 75 s . 3 1- 33 , 3 6- 37 ku va , 3 8 pi ir r os , 86; Kui s ma 19 90 s . 386; Kuisma 1991 s. 160, 246; Frondelius 1996 s. 7, 14; Kepsu 2005 s. 69, 211. 2 Hultin 1930 s. 7; Ramsay I 1984 s. 81; Lempiäi nen 1999 s. 491, 495; Meri 2002 s. 400; Kepsu 2005 s. 69, 211; Miikkulainen, Pai kkal a, Vi l pp ula, Sp 2 007 s . 456 , 461, 4 62, 46 6, 46 8. 3 SLS , Lönnqvist 1963; Perälä 1965 s. 32 kuva; Nikander 1975 s. 31-33, 36-38, 43, 56, 72, 77 kuvia; Lönnq vist 1975 s. 188, 192-193 kuvia; Kuis ma 1991 s. 194- 195, 246, 334, kuvia; Frondelius 1996 s. 16-17; Litzen & Vuori 1997 s. 190 kuva, 191; Hp 200 2 s . 16 1; H p 2 00 6 s . 16 4 ku v a.. 61 Nedre Thorsin rakennukset ja pihapiiri 1900-luvun alussa. Alimpana on vuonna 1808 rakennettu uusi päärakennus "ylätalo", siitä oikealle tilan vanha asuinrakennus "alatalo". Ylinnä talousrakennuksia, talli, navetta, aitta ja vajoja. 1 - 7 ylätalo: 1 tupa, 2 etukamari, 3 takakamari, 4 sali, 5 eteinen, josta portaat ullakolle, 6 keittiö, 7 veranta. 8 - 11 alatalo: 8 keittiö, 9 rangin kamari, 10 isoisän kamari, 11 puu- työhuone, 12 halkoliiteri, 13 talliliiteri, talli- ja halkoliiterin välissä kärry- ja työkalusuoja, 14 talli ja hei- näparvi, 15 lantala, 16 navetta, 17 heinälato, 18 sikala, 19 vasikkakarsina, 20 lampola, 21 ja 22 ulko- huoneet, 23 ruoka-aitta ja luhti.1

1 Nikander 1975 s. 38; myös Vantaa 1981 s. 24; Kuisma 1991 s. 194. 62 Nedre Thorsin asuinrakennus, portaan edessä juhannuskoristeita.1 Nedre Thorsin päärakennus edustaa hyvin vaurastuvaa talonpoikaistaloa. Se on rakennettu 1808. Ku- ten jo edellisestä kuvasta ilmenee, asuinrakennus on tarkoitettu ensisijassa isäntäväen käyttöön, keit- tiö on erotettu tuvasta, sali on vieraita varten. Toinen kerros on ilmeisesti alun perin ollut kylmää tilaa ja toiminut säilytysullakkona. Etualalla näkyvä "siipirakennus" (keittiö ja veranta) on rakennettu muuta rakennusta myöhemmin.2

Nedre Thorsin tupa, katossa ja seinillä juhannuskoristeita.3 Juhannus oli tärkeä keskikesän juhla. Puhtaaksipestyt asuinhuoneet koristel- tiin puiden oksin. Kuvassa Nedre Thor- sin tupa on koristeltu orsiin ja seinän rakoihin ripustetuilla oksilla. Yleensä käytettiin koivun tai kukkivan pihlajan oksia. Myös käytettiin tuoksuvista ku- kista, erityisesti kieloista, sidottuja sep- peleitä, joita asetettiin seinille ja ik- kunoille. Kukat ja oksat kerättiin vasta aattoiltana ja koko kori stelu suoritettiin valoisana juhannusyönä.4

Nedre Thorsin asuinrakennukset 1970- luvulla, vertaa ylimpään Nikanderin ku- vaan. Talo on korjattu ensi kerran 1916, salisivu 1926. Ullakko sisustettiin 1961 ja talo sai nykyisen ulkoasunsa 1969. Jopa ruoka- aitta on uudelleen rakennettu.5

1 Nikander 1975 s. 37. 2 Kuisma 1991 s. 195. 3 Nikander 1975 s. 72. 4 Kuisma 1991 s. 334. 5 Lönnqvist 1975 s. 192. 63 Nedre Thorsin sali on viimei- simmän korjauksen (1969) yh- teydessä säilyttänyt käytön sa- lina (finrum).1

Nedre Thorsin tupa. Sama tupa kuin Nikanderin kuvassa 54, sisustettuna viimeisen korjauksen 1969 jälkeen. Tuvasta on tullut olohuone (vardagsrum), jossa on avotakka, samalla kun keittiö ja makuuhuo- ne sisustettiin parituvan enti- siin kamareihin.2

Nedre Thors vuonna 1981. Päärakennus on uusittu tavalla, joka on hävittänyt sen historialliset piirteet.3

1 Lönnqvist 1975 s. 193. 2 Lönnqvist 1975 s. 192. 3 Vantaa 1981 s. 24; MKSos . 64 Nedre Thorsin ruoka-aitta ja talli 1900-luvun alussa.1 Nedre Thorsin ruoka-aitta ja luhti, jossa palvelusväki nukkui kesäisin, taustalla talli. Ai- tan katolla kohoaa vellikello, jolla pyrittiin parantamaan työtehoa ja työjärjestystä kuten tehtaan pillillä ikään. Aitan vierustalla on vesitynnyri, jolla noudettiin talon tarvitsema juoma- ja muu vesi Vantaanjoesta.2

Nedre Thors, leikkaus päära- 5 Päreellä katettu entinen navetta. kennuksesta.3

Nedre Thors, ulkorakennuksen sisään jäänyt ruoka-aitta 1700- luvulta.4

Rakennusi nventoinnista 1981: Nikander mainitsee, että Nedre Thors rakennettiin sotav uonna 1808 ja että pi- dentä mällä rakennuksen keskiosaa saatiin – väliseinällä erotta malla – kaksi kamaria yhden sijasta.6 Lönnqvist puolestaan main itsee, että talo korjattiin en- simmäisen kerran vuonna 1916, salin puoli 1926. Vintt i sisustettiin vuonna 1961. Nykyisen asunsa talo sai vuonna 1969. 7 Nikanderin mukaan sisäseinät olivat pit källe 190 0-luvulle paneloi matto mat. 8 Nedre Thorsin päärakennus on mansardikatto inen, kaksikerroksinen, limilaudo itu ksella vuorattu ja ruskeaksi maalattu h irsirakennus. Runkoon on suorakulmaisesti lisätty uudisrakennus. Pihan ete läsivua reunustavan pitk än asuinrakennuksen keskiosa on vuode lta 1759. Itäpuo lella on se mentt iti ilinen navetta vuodelta 1930. 9

1 Nikander 1975 s. 77. 2 Kuisma 1991 s. 195. 3 Vantaa 1981 s. 24; Nikander 1916; SLSFA. 4 Vantaa 1981 s. 24; MKSos . 5 Vantaa 1981 s. 24; Suuri maatilakirja III, s. 296; MKSos . 6 Nikander 1975 s. 43; Vantaa 1981 s. 24. 7 Lö nnq vi s t 1 975 s . 19 2 ku v ate ks ti ; V ant aa 19 81 s . 2 4. 8 Nikandere 1975 s. 72; Vantaa 1981 s. 24. 9 Suuri maatilakirja III, s. 296; V antaa 1981 s. 24. 65 Rakennusnumero 001 Valmistunut 1809 Käyttötarkoitus Kahden asunnon talot Tilav uus - Kerroksia 2 Kokonaisala - Kerrosala 270 m² Huoneistoala 250 m² Asuinhuoneistoala 250 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto ei / ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1975 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala 80 m² Huoneistoala 66 m² Asuinhuoneistoala 66 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto ei / ei

Rakennusnumero 004 Valmistunut Tuntematon Käyttötarkoitus Talousrakennus Sijainti Kuninkaantien kulmaus, Y lästöntie 127 Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 007 Valmistunut 26.8.1993 Käyttötarkoitus Muut maatalousraken. Sijainti Kuninkaantien kulmaus, Y lästöntie 127 Tilav uus 2 150 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 358 m² Kerrosala 358 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

66 Navetta. Talousrakennus.

Talousrakennus. Huvimaja.

Sähkökoppi. Maakellari.

Talousrakennus.

Lato 1 Kuninkaantien lounaispuolella. Katto näyttää Lato 2 Kuninkaantien lounaispuolella. Tämänkin tehdyn pikitynnyreistä, joita sai 1950-luvulla rakennuksen katto näyttää tehdyn pikity nnyreistä. lentoaseman työmaalta.

67 Osoite Voutilantie 4b Kiinteistönumero 092-425-0003-0065 Nybo Palstoja 1 Rekisteröity 29.12.1999 Pinta-ala 1870 m2

Rakentamaton tila, joka on lohkottu Karlshe mistä.

Osoite Voutilantie 4c Kiinteistönumero 092-425-0003-0070 Nyboberget Palstoja 1 Rekisteröity 25.9.2008 Pinta-ala 1516 m2

Rakentamaton tila, joka on lohkottu Smedsistä.

* Ollas Påvals I

Osoite Voutilantie 12 Kiinteistönumero 092-425-0004-0078 Oweritas Palstoja 1 Rekisteröity 19.12.1974 Pinta-ala 3170 m²

Ow eritas sijaits ee ilmeisesti samalla paikalla kuin ent inen Nedre Salas ja en- simmäinen Salas (1868). Nykyinen pää rakennus (1920) on rakennettu van han suutarinverstaan ympäril le. Luhti ja viljavarasto ovat mahdollisesti 1800-luvult a, luhtia itta voi o lla vanhan Sala ksen aja lta. Tila on lohkottu 1974 Nedre Sala ksesta Olof ja Rita Weckströ mille, siitä nykyinen nimi. 1

Rakennusi nventoinnista 1981: Ow eritaksen pihapiiri on varsin hyvin säilynyt. Päärakennus on rakennett u 1900-luvulla vanhan suutarinverstaan ympärille. 2 Pihap iirissä on vanha luht i ja viljavarasto, jotka ovat mahdollisesti 1800-luvulta. 3 Pihan ta kana oleva kaksikerroksine n navetta on 195 0-luvulta. 4

1 MHA 5:68; Vantaa 1981 s. 21, 26; Frondelius 1996 s. 15. 2 Johan Weckstr öm, suullinen tiedonanto 16.8.1980; Vantaa 1981 s. 26. 3 Vantaa 1981 s. 26. 4 Ibid; Vantaa 1981 s. 26. 68 Overitasin päärakennus vuonna 1981.1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1920 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 2 Kokonaisala 104 m² Kerrosala 104 m² Huoneistoala 95 m² Asuinhuoneistoala 95 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1800 ? Käyttötarkoitus Talousrakennus Kerroksia 1 Kerrosala 40 m² Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

1 Vantaa 1981 s. 26; MKSos . 69 Talli.

Rakennusnumero 003 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 004 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Roskakatos. Leikkimökki. Koirankoppi ja -aitaus.

70 Osoite Katajarinne 7 Kiinteistönumero 092-425-0003-0027 Peräkorpi Palstoja 1 Rekisteröity 28.03.1949 Pinta-ala 2370 m²

Perä korpi on Smedsistä 1949 loh kottuja til oja; tä mä loh kott iin Unto Johannes Nikulaiselle. 1 Päärakennus on valmistunut rakennusrekisterin muka an 1956, mutta vaikuttaa 1960- tai 1970-luvun ta lolta.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1956 ? Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 168 m² Huoneistoala 28 m²? Asuinhuoneistoala 28 m²? Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Tuulimy lly. Tuulimylly. Tuulimylly.

Tuulimy lly, istutuspenkki, piharakennus ja aitaus. Oleskelupiha.

1 MHA 5:36. 71 Osoite Voutilantie 8 Kiinteistönumero 092-425-0002-0056 Påvals I Palstoja 1 Rekisteröity 25.7.1977 Pinta-ala 20 550 m²

Påva ls on Voutilan kylän kantatalo nro 2, entinen A, 1702 Påfw als, 1709 Ollas, 1710 kruunun tila Påfw als, joskus myös Oll. Pohjo ispuole lla on myös Nedre På- vals. Päärakennus (1757-58) on kylän vanhin talo, mutta se korjattiin ja ul konä- köä muutettiin 1972-74, mikä hävitti ta lon h istorialliset pi irteet. Luht iaitta on 1700-luvun lopulta. Toinen asuinrakennus 1810(?), sauna-puuli iteri 1820- luvulta(?), navetta 1800-luvulta. Ta loa sanottiin vie lä 1963 oll (övra/övre poo- vals), isäntä oli ol lgobben. Ta lon luona o li p ieni pelto kyyan. Etelämpänä joen rannalla Ylästön tien s illan etelä puolella oli pelt o oll ookorn. 1

1500-luvulla Påval oli harvoin esiinty nyt miehen nimi, joka tulee Pauluksesta eli Paavalista. Påval-ni mistä isäntää ei löydy asiakir joista, joten ta lonn imi lie nee keskiaikainen. Rinnakkaisn imi Ollas johtune e Olof A nderssonista (-1540-53). Ollas on ollut yleine n talon nimi Suomen ruotsalaisseuduilla, mutta kuten muut- kin as-loppu iset talonnimet, se on o uto Ruotsissa. Ylästössä on ollut kaksikin Ollas-nimistä kant ataloa, joista toisen päärakennus (1920) on yhä jäljel lä Lehti- kummuntie 20:ssä.2

Teoksesta Maatil at 1931 s. 194 - 195: "Påvals, 11 km Pitäj än mäen asemalta ja 20 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1915 The odor ja Matilda (o. s. Lindström) Vinqvist. Ollut isännän suvulla n. 75 v. Pinta-ala 85 h a, josta puutarhaa 0,3, peltoa 25, mets ämaata 57,2 ja jouto- maata 2,5 ha. Epätasaisista savimultap elloista 18 ha risu- ja riukusalao jissa. Talo uskeskus maantien varrella, viljelysten reunassa. Päärakennus puusta v:lta 1905. Puisessa karjasuojassa vesijohto. V iljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 4 heinää ja 2 kevätviljaa. V. 1929 o li 1,5 ha kesantona, 0,25 vehnän, 1,5 rukiin, 7 kauran, 2 perunan, 0,5 vihantarehun ja 12, 2 5 ha heinän viljelyksessä. Koti- eläi miä: 4 hevosta, 16 leh mää, 1 sonn i, 2 sikaa, 2 l ammasta ja 70 kanaa. Kanat valkeata leghornia. Maito myydään He lsinkiin. Metsä suunnitel man mukaan hoidettua h avumetsää. Sähkövalo Dahlfosin sähkölaito ksesta."

Påvals 1930-luvun alussa. 3

1 MHA 5:6; Tielt k 1954; SLS, Lönnqvist 1963: 1531, 1536, 1596; Hp 1963 s. 19; Leppänen, Hp 1965 s. 5-6 kuva; Kor pinen 1968 s. 101; Ni kander 1975 s . 53 kuva; Lönnq vist 1975 s. 188, 194 kuva; Vantaa 1981 s. 20-22 kuvia; Hako, Hp 1990 s. 60-61 kuva; Kuisma 1990 s. 386; Kuisma 1991 s. 25, 157 kuva, 160; Fr ondelius 1996 s. 7, 14, 18-19; Hp 2004 s. 27; Kepsu 2005 s. 69, 71 kuva; Hp 2006 s. 39 kuva sisältä. 2 Ramsay I 1984 s. 80-81; Kepsu 2005 s. 69; Kepsu 2008 s. 23, 107, 146. Myös Es poon Bembölessä on kantatalo Ollas, jonka nimi on keskiaikainen ja tul ee is ännän etunimestä Oll(e), Olli; tämä on Olof-nimen kansanomainen asu. Samoin Röyläss ä on ollut kantatalo Ollas, joka sekin on nimetty kes kiai kaisen isännän mukaan. Nur mijärvellä on ollut kantatal o Olla, myöhempi Ali- Ol l a, j ot a ei en ää ole, j ote n Yl i - Ol l a o n n yt O ll a; tä mä ki n ni mi j oh tu u h en kil ö nni m es t ä ( Ol a vi- Uoti ) ( Kot us NA, Ket on en 19 60, Nurmijärveltä). 3 Maatilat 1931 s . 195. 72 Påvalsin vanha purettu päärakennus.1

Påvalsin vanhan päärakennuksen leikkaus ja pohja.2

Påvalsin päärakennus vuonna 1981.3 Talossa on vain yksi sisäänkäynti. Nykyinen umpikuisti ei myöskään ole alkuperäinen. Ikkunajako on muuttunut, mutta ikkunat ovat edelleen kuusiruutuiset.4

1 Vantaa 1981 s. 20, 22; SLSFA . 2 Vantaa 1981 s. 22; Nikander 1916. 3 Vantaa 1981 s. 22; kuva Vantaan kaupungin kulttuuritoimisto (1981). 4 Hako, Jukka; Hp 1990 s. 60 - 61 kuva. 73 Påva ls I on vuonn a 1977 Mart in Emil Eklundi lle loh kottu Påvalsin osa. 1

Rakennusi nventoinnista 1981: Påva lsin päärakennus on mahdo llisesti vuodelta 1758. 2 Se korjattiin ja uudistet- tiin vuonna 1974 tavalla, joka on hävittänyt sen historialliset piirteet. Rakennus on kapearun koinen, pitkänurkkainen, satulakattoinen ja pysty suoralla li milaudoi- tuksella vuorattu. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Umpikuisti on moderni. 3 Pihap iirissä on ulkorakenn us v uodelta 1814. Päärakennusta vastapäätä oleva navetta on 1800-luvulta. 4

Påvalsin pihaa. Asuinrakennus modernisoitiin 1973. Luhti on katsottu säilyttämsen ar- voiseksi ja useita aiemmin maalaamattomia luhteja on jopa punamullattu.5

Påvalsin tupa uusittuna. Vain esiin otetut kattohirret todistavat, että vanha tupa kätkey- tyy tämän modernin olohuoneen (vardagsrum) alla. Tupa on mahdollisesti vuodelta 1758.6

1 MHA 5:70. 2 Suuri maatilakirja III, s. 313; Lönnqvist 1975 s. 194 kuvateksti. 3 Vantaa 1981 s. 22. 4 Suuri maatilakirja III, s. 313; V antaa 1981 s. 22. 5 Lönnqvist 1975 s. 194. 6 Lönnqvist 1975 s. 194. 74 Rakennusnumero 001 Valmistunut 1920 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 145 m² Huoneistoala 120 m² Asuinhuoneistoala 120 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

001. 001.

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Talousrakennus, luhtiaitta. Talousrakennus. Rakennusnumero 003, valmistunut 1879. Rakennusnumero 004, 1800-luvulta?.

75 Osoite Kirkkokalliontie 10 Kiinteistönumero 092-425-0003-0033 Päivärinne Palstoja 1 Rekisteröity 25.04.1951 Pinta-ala 5400 m²

Päivärinne lohkott iin Smedsistä 1951 Hugo Konstantin ja Fan ny Mari a Fors- tenille. Loh komiskartassa näkyy jo talo ja vaja. 1 Tästä on pyykitetty 1954-55 vajan kohda lta Mussalo, jota tilaa ei kuiten kaan o le. 2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1948 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 258 ³ Kerroksia 1 Kokonaisala 134 ² Kerrosala 134 ² Huoneistoala 116 ² Asuinhuoneistoala 116 ² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Teräs Julkisivu Kivi Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

001

Rakennusnumero 004 Valmistunut 1988 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 95 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 42 m² Kerrosala 42 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

1 MHA 5:40. 2 MHA 5:46. 76 Rakennusnumero 005 Valmistunut 1.11.1996 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 90 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 36 m² Kerrosala 36 m² Huoneistoala 28 m² Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Kiv iaita. Grillipaikka.

Maakellari. Grillipaikka.

Aita. Kaiv o. Kaiv o.

Lisäksi tilalla on rakennelmia, joiden kuvien julkaisuun kaupunki ei saanut lupaa: - Rakennukset 1 ja 2 - Altaa t 1 - 3 - Lipputanko, vesijohto ja halkovaja.

77 Osoite Kirkkokalliontie 8b Kiinteistönumero 092-425-0003-0062 Rönnbacka Palstoja 2 Rekisteröity 1.11.1994 Pinta-ala 2414 m²

Rönnbacka (Kirkkokalliontie 8) lohkottiin Smedsistä 1945 Gustav A rthur Rönn- qvistille. Tästä loh kott iin ed elleen 1994 Ulla nlinna. 1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1941 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 630 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 168 m² Kerrosala 168 m² Huoneistoala 148 m² Asuinhuoneistoala 148 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Teräs Julkisivu Kivi Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

001

1 MHA 5:106. 78 Varasto. Autotalli.

Leikkimökki. Kaiv o.

79 Osoite Voutilantie 6 Kiinteistönumero 092-425-0004-0075 Salas Palstoja 1 Rekisteröity 13.4.1973 Pinta-ala 39 290 m²

Salas on V outila n kylän kantatalo nro 4, entinen B, 1702 Sahlo, 1709 Sahlas, 1710 verotila Sa hlas, 1752 Saalas, joskus myös Sa llas. Talon sai 1600-luvun alussa ratsumies Matz Saalmakare (1623), Matz Sa del lmakare (1624). Lisänimi tarkoittaa satu laseppää. Talon ni mi on typistynyt asuun Salas ja on ehkä a luksi ollut *Saalmakars. Talo pu uttuu kartasta 1769, mutta on kartassa 1868 Ow e- ritaksen kohdall a ja nyt etelä mpänä. 1900-luvulle tultaessa *Nedre Salas oli ilmeisesti vanhalla pai kalla ja *Övre Salas eli nykyinen Sa las käsittää ilmeisesti osan myös *Nedre Salaksen tontista. Päärakennus on rakennettu 1890 (rakennusrekisterin mukaan 1920, uudistet tu 1956), pieni syytinkimökki eli eläkemökki on 1880-luvulta ja navetta 180 0-luvulta. Nimi on sanott u 1963 salas ja nyybuns (neddra salas). Saulo Kepsun mukaan verolukujen ja sijaintien perusteel la På- vals ja Salas näyttävät kuulu neen yhteen ja to inen olisi o llut Thorsin ja Smedsin emätalo. 1

Sala ksesta on lohkottu 1912 Storängen, Högbacka, Henriksdal, Fredriksberg, 1923 Hästängsskog ja 1925 muun muassa Elvens, Forsen ja Köyk backa, nämä kaikki kylämäen ul kopuo lelta. 2

Rakennusi nventoinnista 1981: Salasin päära kennus on rakennettu vuonna 1 890 ja uudistettu vuonna 1 956. Kapearunkoisessa, harjakattoisessa päärakennu ksessa on rimoitettu pysty- laudoitus. V äriltään rakennus on kelta inen, listat ovat valkoiset. 3 Pihap iiri on lehtevällä mäenrinteel lä. Pien i syytinkimökki on 1880-luvulta ja navetta 1800-luvulta. 4

Salas, päärakennus Voutilantieltä vuonna 1981.5

1 1769 MHA 5:3; 1911 MHA 5:10; SLS, Lönnq vist 1963: 1529, 1530; Kor pinen 1968 s. 101; Vantaa 1981 s. 21, 23; Kuisma 1990 s. 386; Kuisma 1991 s. 160; Frondelius 1996 s. 7, 14-15, 18; Hp 2002 s. 161; Kepsu 2005 s. 69, 71; Hp 2006 s. 165 kuva. 2 MHA 5:10, 5:18, 5:19, 5:20. 3 Vantaa 1981 s. 23. 4 Suuri maatilakirja III, s. 313; V antaa 1981 s. 23. 5 Vantaa 1981 s. 23; MKSos . 80 Salas, luhdin porras 1981.1 Salas, navetan ja puuvajan pää- Salas, syytinkimökki 1981.3 dyt 1981.2

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1870 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 130 m² Huoneistoala 100 m² Asuinhuoneistoala 100 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

001

1 Vantaa 1981 s. 23; MKSos . 2 Vantaa 1981 s. 23; MKSos . 3 Vantaa 1981 s. 23; MKSos . 81 Rakennusnumero 002 Valmistunut 1920 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 35 m² Huoneistoala 30 m² Asuinhuoneistoala 30 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

002

Rakennusnumero 003 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

003

82 Rakennusnumero 004 Valmistunut 1991 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 130 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 43 m² Kerrosala 43 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 6

Rakennusnumero 004 Valmistunut Käyttötarkoitus Tilav uus Kerroksia Kokonaisala Kerrosala Huoneistoala Asuinhuoneistoala Asuntoja Toimitilojen pinta-ala Kellarin ala Rakennusaine Julkisivu Viemäri / Vesijohto Katuosoite

Rakennusnumero Valmistunut Käyttötarkoitus Tilav uus Kerroksia Kokonaisala Kerrosala Huoneistoala Asuinhuoneistoala Asuntoja Toimitilojen pinta-ala Kellarin ala Rakennusaine Julkisivu Viemäri / Vesijohto Katuosoite

83 Rakennusnumero Valmistunut Käyttötarkoitus Tilav uus Kerroksia Kokonaisala Kerrosala Huoneistoala Asuinhuoneistoala Asuntoja Toimitilojen pinta-ala Kellarin ala Rakennusaine Julkisivu Viemäri / Vesijohto Katuosoite

Maakellari. Maakellari.

Aita. Polttoainesäiliön teline.

84 Osoite Kirkkokalliontie 6 Kiinteistönumero 092-425-0003-0007 Siskola Palstoja 2 Rekisteröity 20.12.1937 Pinta-ala 10240 m²

Siskola on Smedsistä 1937 lohkottu ja tiloja, jo ka lohkott iin Saima Aleksandra Pertt ilä lle ja Eina Mathild a Lumiala lle. Tilalla to imii Arkkite htitoimisto Matt i Iiramo, joka on perustettu 19 87. Tila lla sijaitsee Voutilan kallioketo, joka on maakunna llisesti arvokas perinnebioto oppi.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1938 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 761 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 203 m² Kerrosala 167 m² Huoneistoala 162 m² Asuinhuoneistoala 162 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala 36 m² Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

001

Rakennusnumero 003 Valmistunut 23.4.1997 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 730 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 187 m² Kerrosala 187 m² Huoneistoala 138 m² Asuinhuoneistoala 138 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Muu Julkisivu Muu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

85 003

Rakennusnumero 004 Valmistunut vireillä Käyttötarkoitus - Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Talousrakennus. Leikkimökki.

Grillikatos. Kaiv o.

86 Osoite Voutilantie 14 (Kuninkaantie 6, 13, Smeds Voutilantie 3, 24a) Kiinteistönumero 092-425-0003-0064 Palstoja 6 Rekisteröity 7.11.1998 Pinta-ala 153488 m2

Smeds on Voutilan kylän kantata lo nro 3, ent inen D, 17 02 Smes, 1710 autio kruunun tila Smess, 1747 ja 1752 Smeds. 1857 teht iin tilusvaihto Thorsin kanssa. 1700-luvun talo puret tiin 1957, nykyinen talo on vuode lta 1958, navetta 1925, luht iaitta 1826. V ilja-aitta on il meisesti 1800-luvulta. Nimi on sanottu 1963 smess, ennen lass. Talon maalta, räätäli Ridellin pellosta, löysi räätälin o ppilas Jarl Winqvist kivikauti sen kirveen. Talo on saanut nimen sä sepästä. Smeds on ollut yleinen talonnimi: Vantaa lla se esiintyy myös Martin kylässä, Ylästössä, Tikkurilassa ja Sotun gissa. 1

Smedin pihapiiriä 1981.2

Rakennusi nventoinnista 1981: Kylän luote iskulmassa on Smedsin tila, joka on Helsing in p itäjä lle tyypillin en ja hyvin säilynyt talouskeskus. Pihapiriin eri-ikäinen ra kennuskanta sopeu tuu hyvin keskenään.3 Päärakennus on satulakatto inen, kaksikerroksinen, rimoitetu lla pysty laudoituk- sella vuorattu hirsirakennus. Väriltään se on keltainen . Pihan puo lella on u mpikuisti. Rakenta misvuosi on 1957. 4 Hyvin säilyneessä pihapi irissä on useita ulkorakennuksia. Kanala (ent. navetta) on vuodelta 1925 ja luhtia itta vuodelta 1826. 5 Lisäksi piha piir issä on kaksi varastorakennusta. Kaikki rakennukset ovat hirsi- siä, punamullattu ja, satulakattoisi a ja pellillä katettuja. Peltikatot on tehty vanhojen pärekattojen p ääl le.6

1 MHA 585 c4; SLS, Lönnq vist 1963: 1532; Korpinen 1968 s. 101; Vantaa 1981 s . 21, 26; Frondelius 1996 s. 7, 14, 19-20; Kep- su 2005 s. 69, 71; Les kinen & Pesonen 2008 s. 291. 2 Vantaa 1981 s. 26; MKSos . 3 Vantaa 1981 s. 26. 4 Albin Arthur Wickström, suullinen tiedonanto 16.8.1980; Vantaa 1981 s. 26. 5 Ibid; Vantaa 1981 s. 26. 6 Vantaa 1981 s. 26. 87 Smedsistä on loh kottu 1921 Karl Edvin Örtheni lle pikkupalsta Stenk ulla (Kirkko- kalliontie 22) ja Fredrik Örthen ille Bergb acka (Voutilantie 20-22), ne voivat olla itsenäisty neitä torppia tai mäkitupia; 1 922 Karl Ride llin perillisille Karlshem (Voutilant ie 4); 1937 Siskola (Kirkkokalliontie 6), Vikingsberg (Fredrik Viking Tallgrenille, Kirkkokalliont ie 4) ja Nedre Berg (Kirkkoka lliontie 2); 1938 Enbac- ken (Hommaksent ie 5), Tallbo (Kuninkaantie 5); 1945 Rönnb acka (Kirkkoka l- lion tie 8) ja Nedre Berg II (Kuninkaantie 11); 1946 Täppan (Kir kkokalliont ie 12), Ellas (Ellen B althas aril le, Kirkkoka ll iontie 18, josta ed elleen 1947 Fasters ja 1956 Vårbacka) ja Westerb acka (Kirkkokall iontie 14); 1949 Mäntykallio (Kataja- rinne 3), Peräkorpi (Katajarinne 7), Marjamäki (Katajarinne 9) ja Lehtilä II ( Ho m- maksentie 3) sekä 1949 Bergbo (Kirkkokall iontie 1) ja 1951 Päivärinne (Kirkko- kalliontie 10). – Näin Smedsin maille syntyi Voutilan kylän uud isasutus .1 Lisäksi Smedsistä on loh kottu 2008 Nybob erget.

Tällä tilalla rakennuksilla o n eri osoitte ita.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1958 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 2 Kokonaisala - Kerrosala 120 m² Huoneistoala 88 m² Asuinhuoneistoala 88 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä Katuosoite Voutilantie 14

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 14

Rakennusnumero 004 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 14

1 MHA 5:13, 5:14, 5:17, 5:23, 5:24, 5:31, 5:36, 5:38, 5:40, 5:45, 5:49. 88 005 Voutilantie 14

Rakennusnumero (425-3-55-)005

Rakennusnumero 006 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Luokittelemattomat... Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 14

Rakennusnumero 008 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei /Ei Katuosoite Voutilantie 24a

89 Rakennusnumero 009 Valmistunut 1958 Käyttötarkoitus Talousrakennus Rakennusaine Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei Katuosoite Voutilantie 14

Talousrakennus. Voutilantie 14. Kaiv o. Voutilantie 14.

Kaivo. Voutilantie 14. Ulkokäymälä. Voutilantie 24a.

90 Osoite Kirkkokalliontie 22 Kiinteistönumero 092-425-0003-0002 Stenk ulla Palstoja 1 Rekisteröity 15.10.1921 Pinta-ala 2700 m²

Stenkulla o n S medistä 1921 Kar l Edvin Örthenille loh kottu p ikkupalsta, joka voi olla ent inen torpp a tai mäkitupa. St enkulla o n ollut ylein en itsenäistyneen tor- pan nimi, mm. Korsossa on ollut Sten kulla, mutta Martin kylässä on Lillaksen kantatalosta loh kottu Ste nkulla. Rasit etoimitus 1970-71, jolloin po istettu vanha vedenottopaikkarasite.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 60 m² Huoneistoala 60 m² Asuinhuoneistoala 60 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1800-luv ulta? Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Rakennusnumero 003 Valmistunut Tuntematon Käyttötarkoitus Talousrakennus Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

91 Kaivo. Leikkimökki.

Talousrakennus 1. Talousrakennus 1.

Koirankoppi ja aitaus.

92 Osoite Kuninkaantie 5 Kiinteistönumero 092-425-0003-0013 Tallbo Palstoja 1 Rekisteröity 27.5.1941 Pinta-ala 3050 m²

Tallbo l ohkottiin Smedistä 1938 Ka lle Emil ja To ini Elisabeth Leht iselle.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1965 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 88 m² Huoneistoala 80 m² Asuinhuoneistoala 80 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä Katuosoite Kuninkaantie 5

Päärakennus 001.

Sisääntulomuuri. Varasto ja kaivo.

Grilli. Kaiv o. Pihav alaisin.

Komposti. Wc. Sähkötolppa.

93 * Thors Nedre-Thors (kantatalo), Övre Thors

Osoite Kirkkokalliontie 12 Kiinteistönumero 092-425-0003-0019 Täppan Palstoja 1 Rekisteröity 29.1.1947 Pinta-ala 2005 m²

Täppan lohkottiin Smedsistä 1946 Karin Johan na Bieselle. 1 Ru otsin sana täp- pa(n) merkits ee maa- tai pe lto tilkkua.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1953 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 132 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 43 m² Huoneistoala 37 m² Asuinhuoneistoala 37 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Betoni tai kevy Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Asuinrakennus.

Autotalli. Kaiv o.

1 MHA 5:32. 94 Osoite Kirkkokalliontie 8a Kiinteistönumero 092-425-0003-0061 Ullanlinna Palstoja 1 Rekisteröity 1.11.1994 Pinta-ala 1953 m²

Ullan linna o n lohkottu 19 94 Rönnbackasta.

Rakennusnumero 001 Valmistunut 26.3.2002 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 790 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 231 m² Kerrosala 141 m² Huoneistoala 141 m² Asuinhuoneistoala 141 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala 140 m² Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Aita.

001.

Kasv ihuone. Kevytpeitekatos. Portaat.

95 Osoite Katajarinne 3a Kiinteistönumero 092-425-0003-0056 Vaahterarinne Palstoja 1 Rekisteröity 7.10.1992 Pinta-ala 1708 m²

Vaahterarinne on loh kottu 199 2 Mäntykalli osta, joka on Smedsistä lohkottuja tiloja.

Rakennusnumero 004 Valmistunut 12.6.1998 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 370 Kerroksia 1 Kokonaisala 124 Kerrosala 124 Huoneistoala 109 Asuinhuoneistoala 109 Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Tiili Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Rakennusnumero 006 ? Valmistunut 8.12.2003 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 50 Kerroksia 1 Kokonaisala 17 Kerrosala 17 Huoneistoala 17 Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

96 Osoite Katajarinne 5 Kiinteistönumero 092-425-0003-0041 Viertola Palstoja 1 Rekisteröity 10.11.1971 Pinta-ala 2037 m²

Tila on lohkottu Mänty kalliosta 1971 Sa kari Emil ja Kirsti Maija Salmelal le. 1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1977 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 510 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 177 m² Huoneistoala 115 m² Asuinhuoneistoala 115 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Tiili Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

001. Autokatos.

Antenni. Muuri. Varasto.

1 MHA, numerotta. 97 Osoite Kirkkokalliontie 4 Kiinteistönumero 092-425-0003-0008 Vikingsberg Palstoja 1 Rekisteröity 20.12.1937 Pinta-ala 6830 m²

Vikingsberg on Smedsistä 1937 Fredrik Viking Tallgrenille lohkottu tila. 1

Rakennusnumero 001 Valmistunut 1937 Käyttötarkoitus Eril. v apaa-ajan asun. Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 30 m² Huoneistoala 30 m² Asuinhuoneistoala 30 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Talousrakennus. Autotalli.

Halkokatos. Maakellari. Ulkokäymälä.

1 MHA 5:23. 98 Osoite Kirkkokalliontie 14 Kiinteistönumero 092-425-0003-0067 Westerbacka Palstoja 1 Rekisteröity 6.12.2000 Pinta-ala 1943 m²

Wes terbacka on Smedsistä 1956 Vynne Cesil ia Karolina Westerholmille loh kottu tila.1 Tähä n on liite tty vuonna 2000 Vårbacka (Kirkkokalliontie 16).

Rakennusnumero 002 Valmistunut 1950 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 90 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 35 m² Kerrosala 35 m² Huoneistoala 30 m² Asuinhuoneistoala 30 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

Rakennusnumero 003 Valmistunut 28.5.2004 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus 540 m³ Kerroksia 2 Kokonaisala 194 m² Kerrosala 194 m² Huoneistoala 178 m² Asuinhuoneistoala 168 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Varastoala 10 m² Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ky llä / Kyllä

003 pihan puolelta. Rakentamiseen on saatu ohjeita kau- punginmuseolta.

002. 003 koillisesta päin.

1 MHA 5:32. 99 Rakennusnumero 004 Valmistunut 22.4.2009 Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus 28 m³ Kerroksia 1 Kokonaisala 10 m² Kerrosala 10 m² Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu Puu Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

004.

Leikkimökki. Katos.

Kaivo. Kaiv o.

* Vårbacka Ellas, Westerbacka

Vårbacka on Ellaksesta 1957 Vynne Cecilia Karo lina Westerholmille lohkottu tila (Kirkkoka lliont ie 16). 1 Tila on yhdistetty Wes terbackaan (Kirkkokalliont ie 18) vuonna 2000.

1 MHA 5:45. 100 * Övre Påvals Påvals

Osoite Kuninkaantie 3 (Voutilantie 1 ja 2) Övre Thors Kiinteistönumero 092-425-0001-0034 Palstoja 6 Rekisteröity 27.9.1989 Pinta-ala 357829 m²

Övre Thors syntyi Thorsin jaossa 1800-luvulla tai ehkä jo 170 0-luvulla. 1887 Öf ra Stors. Luhtiaitta on 17 00-luvulta, s yytinkimökki 1898, päärakennus 1914 (rekisterin mukaan 1945). Sanottu övvra tuurs (1963), suomeksi myös Ylä- Thors.1 Kantatalo on Nedre-Thors.

Övre Thorsin päärakennus 1981.2

Voutilan ja Ylästön kylien rajal la Ylästöntie 119:ssa on jäljellä Övre Thorsin ent inen mä- kitupa, Vikströmin torppa, 19 22 Övre Thor- sista Frans Viktor Vickströmille loh kottu pikkupalsta Råbacka. Hänen mukaansa torppa on siirretty Vartiokylästä. Kurkihirressä on vuosiluku 1810, mutta rakennusrekisterissä 1860. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Torppaa sanotti in 1963 roobakka. 3

Övre Thosin íkkuna koillisjulkisivulla 1981.4

1 SLS, Lönnqvist 1963; Hp 2002 s. 163. 2 Vantaa 1981 s. 25; MKSos . 3 MHA 5:16; SLS, Lönnqvist 1963; Perus kartat 1934-1967; Vantaa 1981 s. 128 kuvia.. 4 Vantaa 1981 s. 25; MKSos . 101 Rakennusi nventoinnista 1981: Övre Thorsin päärakennus – rakennettu vuonna 1914 1 - on hyvä esimerkki jugend-vaikutteisesta huvilatyyliin rakennetusta hirsitalos ta. Poikkipääty isen, leveärunkoisen, pe ltisellä satula katolla katetun ra kennuksen vuorilaudat ovat ikkunoide n ylä- ja alapuo lisessa vyöhykkeessä pystysuorassa ja muua lla vaa- kasuorassa. Tienpuo leisissa ikkunoissa on ylhää llä n eljä ja alhaa lla kolme ruu- tua. Päädyissä ja pihanpuolella ikkun at ovat T-pu itteiset ja yläruutu on jaettu kolmeen osaan. Lisäksi päädyissä on neliruutu isia, kolmiopäätyisiä p ikkuikku- noita. Tienp uoleisen poikkipäädyn länsipuole lla on terassi. Pääty kolmioiden edessä on jugendille tyypillistä rimakoristelu a. Syksyllä 1979 rakennus maalat- tiin keltaiseksi. 2 Kyläraitin toisella puole lla – aivan Nedre Thorsin pih an vieressä – on Övre Thorsill e kuuluva vanha aitta, mahdollisesti 17 00-luvulta 3, jonka hirsikonso lit on prof iloitu. Aitta on pun a mullattu. Sen länsipäähän on myöhe mmin lisätty toine n – hieman kapeampi – aitta. Tämän aitan h irret on siirretty tois esta rakennukses- ta.4 Maant ien to isella puolella on kaksi hyväkuntoista, pu na mullattua ra kennusta. Näistä toinen, h irsinen vilja makasiini on vuodelta 1893 ja toinen, aitta – sa moin hirsinen – on mahdol lisesti samoil ta ajo ilta. 5

Rakennusnumero 003 Valmistunut 1945 Käyttötarkoitus Y hden asunnon talo Tilav uus - Kerroksia 1 Kokonaisala - Kerrosala 90 m² Huoneistoala 78 m² Asuinhuoneistoala 78 m² Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine Puu Julkisivu - Viemäri / Vesijohto ei / ei

003

1 Suuri maatilakirja III, s. 312; V antaa 1981 s. 25. 2 Vantaa 1981 s. 25. 3 Ibid; Vantaa 1981 s. 25. 4 Vantaa 1981 s. 25. 5 Vantaa 1981 s. 25. 102 Rakennusnumero 004 Valmistunut Tuntematon Käyttötarkoitus Talousrakennus Tilav uus - Kerroksia - Kokonaisala - Kerrosala - Huoneistoala - Asuinhuoneistoala - Asuntoja - Toimitilojen pinta-ala - Kellarin ala - Rakennusaine - Julkisivu - Viemäri / Vesijohto Ei / Ei

Talousrakennus 1. Talousrakennus 1.

Talousrakennus 2. Talousrakennus 2, ovi.

Talousrakennus palstalla 5, Kuninkaantie 2.

103 Kasv ihuone. Autokatos.

Muuri. Muuri.

Grillipaikka. Mehiläispesiä.

H uv im aja. Kaiv o.

Hiekoituslaatikko. Sähkötolppa.

104 Lähteet

- Arkistot Helsinki 1930: Helsingin kaupunkia tor i a. J ul kais i j a Va nt aan ka up un ki . O ta- koskevat asetukset. Helsinki 1930. van Kirjapaino Oy, Keuruu 2008. Kotimaisten kielten tutkimus- Helsinki 1970: Helsingin kadunnimet. Litzen & Vuori 1997: Auli kki Litzen & keskuksen (Kotus) nimiar kisto, Vuori- Helsingin kaupungin julkaisuja N:o 24. J uk ka V uor i : Hel s ing i n ma al ai s ku nn an katu 24, Helsinki. Nimistö 1969 loppuun. Helsinki 1970. historia 1865-1945. Julkaiss ut V antaan M aanmit t aushal lit uks en ar ki st o , mikrofilmit lohkomiskartoista isojaosta Hornborg 1950: Eirik Hornborg: Helsin- ka up un ki . J y v äs k yl ä 19 97. gin kaupungin historia II, aj anjakso Louhivaara 1999: Mai j a L ou hi vaar a: 1990-luvulle. Opastinsilta 12, Helsinki, 1721-1809. Helsinki 1950. Tampereen kadunnimet . Tampereen ja Kieloti e 28, Vantaa. Hult in 193 0: Herman Hulti n: Helsinge mus eoi d en j ul k ai s uj a 51 . Ta mp er e Svenska Litteratursällskapet i Fin- församlings historia. Utarbetad på upp- 1999. land, Ri dd ar eg ata n 5, Hel s ing for s . Vantaan kaupunginarkisto, tie- drag av Svenska Odlingens V änner i Luho 1965: Ville Luho: Helsingin pitäjän Helsinge. Helsingfors 1930. esihistoria. Teoksessa H elsingin pitäj ä I. lautakunnan ar kisto vuosilta 1954 - Häkkinen 2004: Kaisa Häkkinen: Ny- Helsingin maalais kunnan julkaisu. Por- 1962, Kielotie 13, Vantaa. kysuomen etymologinen sanakirja. vo o 196 5. Vantaan kaupunkisuunnittelun nimis- töarkisto, Kielotie 28, Vantaa. WSOY, Juva 2004. Lönnqvist 1975: B o Lön nq vis t : Fr ån Kepsu 2005: Saulo Kepsu: Uuteen jordbruksbygd till för stad. Teoksess a maahan – Helsingin ja Vantaan vanha Nikander 1975, s. 162-198. Ekenäs - Rekisterit asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjalli- 1975. Vantaan kaupungin kiinteistö- ja ra- suuden Seuran Toimituksia 1027. SKS, Lönnqvist 2009: Bo Lönnqvist: Karta- kennusrekisteri Tammer-pai no, T ampere 2005. not j a rust hollit Helsingin seudulla. Kepsu 2008: Saulo Kepsu: Espoon Gummer us, J yväskyl ä 2009. vanha asutusnimistö. Espoon kaupun- M aat ilat 1 93 1: Suomen maatil at - tieto- - Nimistönkeruut g i n teo ks ess a K yl ä- Esp oo s . 9- 1 56, kirja maamme keski kokoisista ja suuris- Kotus NA: Pirjo Ketonen, Nurmijärven Gummer us, J yväskyl ä 2008. ta maa ti l oi sta. Os a I, Uu de nm aa n l ä äni . nimiä 1960; Terho It konen, Helsingin Kerkkonen 1965: G unvor Ker kkonen: WSOY, Porvoo 1931. pitäjän nimiä 1966 (kerätty 1962 – Kes kiai ka j a ai ka 1 55 0- l uv ul l e as ti . Te- Meri 2002: Veijo Meri: Sa nojen s ynty - 1966); Ulpu Lehti 1971, Helsingin mlk:n oksessa Helsingin pitäjä I. Helsingin Suo me n kiel e n hi stor iaa ko k o ka ns al l e. nimiä; Ulpu Lehti 1982, Vantaan nimiä. / maalais kunnan jul kais u. P or voo 1965. Viides painos. Gummerus, J yväskyl ä Koti m ai s te n ki elt en tut ki mus k es kus Ko- Kiviniemi 1985: Eero Ki viniemi: Etuni- 2002. tus, nimiarkisto, Helsinki. met. Teoksessa Pi kkujättiläinen, WSOY Mikkonen 2000: Pirjo Mikkonen ja Sirk- SLS: Bo Lö nnq vi st, O r t na mn i H el si ng e, Porvoo 1985. ka Pai kkala: Sukunimet. Osuus A- L. 1963 / S venska Litter atursälls kapet i Korpinen 1968: Lauri Korpi nen: Käsi kir- Uudi s tet tu l ait os . Ota va, K eur uu 20 00. Finland SLS, Helsingfors. joitus Helsingin pitäjän historiaksi 1550- Mingroot & Ermen 1988: Erik van 1865. Os a I: Vuodet 1550-1721 Helsin- Mingroot ja Eduard van Er men: Suomen gin perustamisesta Uudenkaupungin ja Skandinavian vanhoja kart toja. Hel- - Kirjallisuus rauhaan. Nide I:1 s. 1- 146, nide I:2 s. sinki 1988. Ahtiainen & Tervonen 2002: Pekka 147-384, nide I :3 s. 385-629. Kirjoitettu Nikander 1916: G abr i el Ni ka nd er : B yar Ahtiainen ja Jukka Ter vonen: Va ntaan 1968. Julkaissut Vantaan kaupungin och gårdar i Helsinge från 1750 till historia 1946-1977 – kasvua, yhteis työ- kult tuurilautakunta 1981. 1895. Borgå 1916. tä, hyvinvointia. Gummerus, J yväskylä Kuisma 1990: Mar kku Kuisma: Helsin- Nikander 1975: Gabriel Ni kander: Byar 2002. (Ruotsinkielinen rinnakkaisteos gin pitäjän historia II, Vanhan H elsingin och gårdar i Helsinge från 1750 till Vandas historia 1946-1977 – tillväxt, synnystä isoonvihaan 1550 - 1713. Jul- 1895. Andr a utökade upplagan, Ekenäs s am ar bet e, v äl s tå nd. Si vun u mer oin ti kaiss ut Vantaan kaupunki. J yväskylä 1975. (Al kuteos Borgå 1916.) sama. G ummerus, J yväskylä 2004.) 1990. Paikkala 1993: Pirjo Mi kkonen ja Sir kka Brotherus: Samuel Brotherus: Helsin- Kuisma 1991: Mar kku Kuisma: Helsin- Pai kkal a: Su o ma l ais et s uk uni met . gin pitäjän kyläkart at 1681 – 1712 ja gin pitäjän historia III, Isos tavihasta Osuus M-Ö. Viides painos. Keuruu metsäkartta 1699. Alkuperäis kappaleet maalais kunnan synt yyn 1713-1863. Jul- 1993. Kansallisarkistossa. Kopiot Vantaan kaiss ut Vantaan kaupunki. J yväskylä Paikkala 2000: Pirjo Mi kkonen ja Sir kka kaupunginmuseossa, jossa oli 2001 1991. Pai kkala: Sukunimet. Os uus M-Ö. Uu- näytt ely Samuelin kartat. Jul kaistu nä- Kultti 1968: Kaisu Kultti: Helsingin pitä- distettu laitos. O tava, K euruu 2000. köis pai noksena teoksessa Leskinen & j än se u r aku nn an hi stor i a. H ul tini n ki r j an Perälä 1965: Tauno Perälä: H elsingin Lil l br oän da 20 01. (1930) suomennos. H elsinki 1968. maalais kunnan historia 1865 - 1945, I . Cleve 1950: Nils Cleve: Helsingin seutu Laht in en 19 70: Åke Lahtinen: Till Helsinki 1965. esihistor iallisena aikana. Teoksess a namnkommitten i Helsinge Kommun, Ramsay I 1984: August Ramsay: Es- Helsingin kaupungin historia I, s. 55-78. Helsingin Pitäjän nimitoi mikunnalle. poo n pi t äj ä j a Es po on kar tan o 150 0- Helsinki 1950. Helsinge hembygdsmuseum. D en luvulla. Suomennos 1924 jul kaistusta Eskola 2002: A ma nda Es k ol a: Van ta an 28. 10. 19 70. Va nta an ni mi st öar ki s tos s a. teokses ta. J yväskylä 1984. moderni rakennuskulttuuri 1930-1979. Leht i, Hp 19 74- 7 5: Ul pu Le hti : V an ta an Ramsay II 1984: August Ramsay: Esbo Inventointiraportti. Vantaan kaupunki nimistä. Helsingin pitäjä Helsinge 1974- II. Es poon pitäjä ja Es poon kartano C15:2002. Gummerus, J yväskylä 2002. 75 s. 19- 22. 1600-luvulla. Suomennos 1924 jul kais- Fonseen 175 1: Fr i edr i ch J oha n Fo ns e- Leht i, Hp 19 84- 8 5: Ul pu Le hti : V an ta an tus ta te o ks es t a. J y väs kyl ä 19 84. en: Uträckning och bes krivning öfver k yli en ni met. Hels i ng i n pi t äj ä 19 84 - Rihtniemi 1988: Vantaan kaupunki, Helsinge sochn i N ylands län och Borgo 1985 s. 12-23. kuntasuunnitteluvirasto, maankäytön härad Belägen upprätt ad af unders kref- Lempiäin en 1 999: Pentti Lempiäinen: suunnittel uosasto: Vantaanlaaks on kult- we n å hr 1 751 . J ul k ais tu H el si ng i n pi täj ä Suuri etuni mikirja - Pentti. WSOY Juva tuur i m ai se man ke hi ttä mis su unni t el m a. 1983 s. 172-180; Ti mo Hanhivaaran 1999. Ann e Ri ht ni em en pi i r r oks et. C 4:1 98 8. suomennos s. 181-190. Leppänen & Holopainen 1961: Lauri Salminen 1991: Tapi o Sal mi n en, Ti e- Frondelius 1996: Satu Frondelius: Vii- Leppänen ja Viljo Holopainen: Helsingin museo: Suuren R antatien inventointi. nikkalan ja Voutilan kylien kulttuurimai- maalais kunta, Vantaanjoen vauras pit ä- 1991. (Jul kaistu myös jul kaisu T apio sema- ja rakennus Julkais ematon inven- j ä. Ko tis eu tuo pi n op pi ki r j a. Ko ul u hal l i- Salminen, Suuri Rantatie, Helsinki tointi, j ota säilytet ään V antaan kaupun- tuksen hyväksymä. Helsinki 1961. 1993.) g i nmus e os sa. S y ys ku u 1 99 6. Lesell 2000: Kr ee tta L es el l : V ant aa n Slotte 1999: Namnproblem i våra kom- Granlund 1970: Åke Granlund: Keski- kaupungin kiinteiden esihistoriallisten mu ner . T e o ks es s a Y htei ne n ni mi ym pä- aikaisia nimiä nykyisessä Helsingissä. muinaisjäännösten inventointi. M appi ristömme - Nimistönsuunnittelun opas. Teoksess a Hel singin kadunni met , s. 13 Vantaan kaupunkis uunnitt elun kirjastos- Koti m ai s te n ki elt en tut ki mus k es kus j a - 30. Helsingin kaupungin julkaisuja N:o sa. 2000. Suomen kuntaliitto. Helsinki 1999. 24. Helsinki 1970. Leskin en & Pesonen 2008: Sir p a Les - Suhonen 2007: V.-P. Suhonen, Mu- ki n en j a P etr o P es o ne n: Van ta an esi his - seovirasto, rakennushistorian osasto: 105 Vantaan keskiaikaisten kylätonttien s. 9-10; Lehti, Ul p u: Va nta an ni mi st ä, 1978: Per uskartta 2043 01 Hämeenky- inventointi vuonna 2005. Hp19 74- 7 5 s. 19- 2 2; Leppänen, Lauri: l ä, kar toi t us ku v aus 19 73. M aa n mi tta us - Sp 20 07: Karttakeskus, Kotimaisten Vantaan var haisimmasta vakinais esta hallituksen kart tapaino, Helsinki 1978. kielten tutkimuskeskus: Suomalainen asutuksesta, Hp 1976 s. 27; H anhi- 1992: Va nt aan yl ei s ka a va 19 92, K v paikannimikirja. Päätoimittaja Sirkka vaara, Ti mo: Maanmittari Fr. J. Fonseen 14.9.1992 Pai kkal a, us ei ta kir joi tt aj i a. K oti mai s ten - Vantaan vanhin pit äjänkuvaaja, Hp 2007: Va nt aan yl ei s ka a va 20 07, K v kielten tutkimuskeskuksen jul kaisuja 1983 s. 175, 184; Lehti, Ulpu: Vantaan 17. 12. 20 07. 146 . Gu m me r us Ki r j apai no O y, J y väs - k yli en ni met, Hp 198 4 - 1 98 5 s. 12- 23; kylä 2007. Söderling, Erik: Hanaböle kvarn och Talve 1972: Il mar T al v e: H el si ng in pi tä- såg, Hp 1986 s. 95; Almi, Alfons: Muis- - Esitelmät jän kirkonkylä. Kylätutkimus, joka perus- telmia elämäni vaiheista Helsingin seu- Leht i 16.9.2002: Ulpu Lehti: Länsi- tuu kenttätöihin 1959 ja 1965 sekä käsi- dulla, Hp 1987 s. 128; Hako, Jukka: Vantaan ni mis tön esittel y kaupunki- kirjoitukseen 1966. Vantaan kauppalan Vant aa n mai s e ma n van hi m mat , H p suunnitteluyksikössä. sivistystyölautakunta. Helsinki 1972. 1990 s. 60-61 kuva; Bo str öm, Birgitta: Leht i 1.10.2002: Ul pu Le hti : Va nta al ai- Vant aa 19 81: Ra k en nus k ul ttuur i Va n- Vardagsliv i Helsinge 1887, Hp 2002 s. nen nimi maisema. Luento taalla - inventointi 1981. Useita tekijöitä. 161-163; Leskinen, Teres a: Helsingin kaupunginvaltuuston salissa. Äänitetty Vant aa n ka up unki, k un ta s uun ni t te l u- pitäjä hahmottuu kartalle - Maanmittari kaupungin käyttöön ja säilytetään kau- viras ton jul kaisu C 24:1981. Samuel Brotherus ja kartoittaminen punkisuunnittelun ar kistoss a. Vant aa 19 88: Vantaan kaupunki, kunta- 1600 - 1700 -lukujen Ruotsi-Suomessa, suunnittel uvirasto, Maankäytön kehittä- Hp 2003 s. 44; Lehti, Ul pu: Ku ni n kaa n- - Viitteiden lyhenteet misosasto; Vantaanlaakson kulttuuri- mä ki j a Br ud br i nke n - K a ks i pai kan ni - mai se ma n k ehi tt ä mis s uun ni tel ma. C me ä K uni n kaa nti en var r el l a; H p 2 00 4 s. Ak Asemakaava. Hp Helsingin pitäjä H elsinge. Vuosi kirjat 4:1988. 10, 16; Leppänen, Lauri: Lentokentän Vant aa 20 03: Vantaan kaupunki; Van- ensimmäis et maanlunastukset, Hp 2004 1963 - 2007. Useita kirjoittajia. taanjoen ja Keravanjoen vir kistyskäytön s. 27;Hein änen, Sep po : Vi i l at eht aast a Kotus Koti m ai ste n ki el t en t ut ki mus kes- kus, Helsinki. yl ei s su un ni tel ma. Ka up un ki suun nit tel u- virkistyskeitaaksi, Hp 2004 118, H ako, yksi kkö C 7: 2003. Vantaa 2003. J uk ka: T ap aht ui Va nt aal l a, H p 2 00 4 s. Kv Kunn an val t uus to - 1 97 1, k au ppal an- valt uusto 1972-73, kaupunginvaltuusto Vant aa 20 05: Vantaan kaupunki, kau- 148; Leppänen, Lauri: Vantaan ensi m- pun ki s uun nitt el u, La ur a Mu u k ka j a An ne mäinen kotiseutuelokuva, Hp 2006 s. 39 1974-. Mäkynen: Kulttuurimais emasel vitys. kuva Påvalsin sisältä; Hp 2006 s. 164- MHA Maanmitt aushallituksen arkisto C 7:2005; Kaupsu 4/2005. 165 kuva. (mikrofilmit toimituskartoista, toimitus- asiakirjoja ei ole tutkittu), Helsinki. Mik- Viertola 1974: J uhani Vi ertola: Luvut II- IV teoksessa Suomen teiden historia I, rofilmit myös Vantaan kaupungin mitta- s . 35- 2 22 . Ti e- ja v es ir a ken nus hal l i tus ja - Kartat usosas tolla, Kieloti e 28. Suomen tieyhdistys. Helsinki 1974. Vantaan kaupungin karttapalvelu MKSos Vantaan kaupunki, kuntasuun- Voionmaa 1950: Väinö Voionmaa: H el- www.kartt a.vantaa.fi nitteluvirasto, maankäytön suunnitt elu- osaston kuvakokoelmat (1981). singin seudun historiaa ennen kaupun- M aanmit t aushal lit uks en ar ki st on g i n per ust ami s t a. Te o ks es s a Hel si ng i n (MHA) mikrofilmit isojaosta 1990-luvulle MMH Maanmittaushallitus ( mikrofilmiar- kaupungin historia I, s. 79-107. Helsinki 1877-78: Venäläiset topogr agikartta kisto), Helsinki. 1950. 187 7- 78 ( Häm een kyl ä) . M aa n mi tta us - MV Museovirasto, Helsinki. hallitus. NA Kotimaisten kielten t utkimuskeskuk- 1910: Ve näl äi s et j a s u om en ki el i se t t o- sen (Kotus) nimiarkisto, Helsinki. - Muuta kirjallisuutta pografikartat 1900-luvun alust a. Ehkä Nt Ni mi toi mi kun ta 19 70 - 19 90. T ät ä Merkittävät muut lähteet, joihin edellä vu od el ta 19 11. M aa n mi tta us hal l i tus. ennen tielautakunta, jonka lyhenteenä mainitus sa lähdekirjallisuudessa on vii- 1933: Per uskartta 2043 01 Hämeenky- on tässä sel vyyden vuoksi s ama Nt. tattu: lä. Maastomittaus 1933. Maanmittaus- Ok Helsingin maalais kunnan osoitekar- Forsius 1755: Henri k Forsius : A kade- hallituksen ki vipaino, Helsinki 1945. tat 195 8, 19 66 (ti e n ni mi l ue ttel o) j a 1 96 9; misk afhandling om den ryktbara ny- 1958: Helsingin maalaiskunta, osoite- Van taa n ka up pal an os oi t e kar tt a 1 97 2 tai ländska stapel staden H elsingfors. Skrif- kartta 1958. Näköispainos. Vantaan Vantaan kaupungin opaskartat 1974- ter utgivna av Svenska Litteratursäll- kaupungin mittausosast o 1995. 2009. skapet i Finland LXXII s, 60. Helsinkiä 1958: Per uskartta 2043 01 Hämeenky- SLS S v ens ka Li tt er at ur s äl l sk ap et i Fi n- koskeva kaksiosainen väit öskirja. 1755. l ä. Ilm a ku v aus 19 54, kar toit us 195 5. land. Granlund 1956: Åke Granl und: Studier Maanmittaushallituksen ki vipaino, H el- SLSFA Svenska litteratursällskapet i över östnyländska ortnamn. Svens ka sinki 1958. Finland, Folkkulturarkivet. litteratursälskapet s krift. 358. Studier i 1965: Helsingin ml k ympäristöineen. SM Sisäasiainministeriö (vahvisti as e- Nordiskt filologie 44. Väitöskirja. Borgå Kotiseutukartta, johon nimistö oli tarkis- makaavoja 1983 asti). 1956. tettu (Ahti ainen & Ter vonen 2002 s. Sp 2007 Suomalainen paikanni mikirja. Kerkkonen 1937: Martti Ker kkonen: 402) . T op og r afi ne n kar tt a 1:1 00 00 0. Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutki- Suomennos Henrik Forsiuksen 1755 Maanmittaus hallituksen ki vipaino Hel- muskes kus. Päätoimittaja Sir kka Pai k- kirjoittamasta, Helsinkiä koskevasta sinki 1965. (K orpinen 1965, liitekartta) kala. Useita kirjoittajia. Kotimaisten kiel- kaksi osaisesta väitöskirjasta. Helsingin 1966: Tiennimihakemisto. Liittyy Helsin- ten tut kimuskes kuksen julkaisuja 146. historiayhdistyksen vuosikirja II 1937. g i n maa l ai sk un na n os oi te kar tta an 19 66, Gummer us Kirjapaino Oy, J yväs kylä, j ota ei ol e s äi l yn yt Va nta an kau pu ng il l a. 2007. Helsingin maalaiskunnan mittausosast o. Tiehk Tie hoit o kun ti en ar ki stot 1 923- - Helsingin pitäjä, vuosi- Tikkurila 1966. 1957. Vantaan kaupunginarkisto, Kielo- kirjat 1963 – 2007 1967: Per uskartta 2043 01 Hämeenkylä ti e 1 3. (kuvaus 1954, kartoit us 1955, täyden- Tieltk Vantaan kaupungin tielautakun- W eckström, Otto: Helsinge kyrka / Hel- nan pöytäkir jat 1940-1962 sekä tiel au- singin pitäjän kirkko, Hp 1963 s. 3 nyskartoitus 1965-66). Maanmittaushal- ta ku nnal l e sa a pune et ar ki st oi d ut ki r j eet , (ruots. painos) j a 7 (s uom. painos); Lai- lituksen ki vipaino, Helsinki 1967. 1969: Hels i ng i n m aal ai sk un na n os oi te- luettelot ja kartat 1938-62. Vantaan rala, Lauri: Muuttuvaa maalais kunt aa, kaupunginarkisto, Kiel otie 13. Hp 1963 s. 19; Leppänen, Lauri: 40- kar t ta 19 69. 1972: Va nt aan os oi te kar tta 19 72, Va n- Tk Maanmitt auahallituksen topografi kar- vuotiaan Aeron taipaleelta, Hp 1964 s . tat 1871 (venäläinen), noin 1910 ja1965 19; Leppänen, Lauri: Suomalais en mai- taan kaupungin mittausosasto. ( s uom al ai s et) . s em an v uo nna / Fi ns ka la nds k aps år et, 1974 – 2009: Vantaan opaskartat 1974 – 2009, Vantaan kaupungin mittaus- Vna Vantaan kaupunkisuunnitteluyksi- Hp 1965 s. 5-6 kuva; Hp 1969 s. 9 kuva; osasto. kön nimiarkisto. Boström, Birgitta: Vantaan kauppaliik- VNp Valtioneuvoston päätös. keit ä / Handel i Vanda bygden, Hp 1972

106