SUO MEN ATOMITEKNILLINEN SEURA­ 1/89 ATOMTEKNISKA SALLSKAPET vol. 18 I FINLAND r.y. @ YDINTEKNIIKKA

SISALTO YDINVOIMA JA ASENTEET

Asiantuntijatiedosta kansalaismielipiteeseen 1 Kiitokset Erkki Aallolle! ...... 2 PIME '89 - Suomen ydinvoima tuntee vastuuta ydinenergiainformaatiosta 2 Ei meidan ehdoilla vaan heidan . . . 4 Pakana korttilaisten seuroilla ...... 5 Chernobyl and status of nuclear power development in the USSR ...... 6 Call for papers - ENC '90 ...... 8 Loviisan uuden kaupunginvaltuuston asenteet "kolmoseen" aikaista myonteisempia 10 Ydintekniikan aiheuttamat pelot ...... 11 Suomalaisten energia-asenteet 1988 . . . . 12 Suomalaisten terveysriskit 15 Aina valmiina uusiin haasteisiin . . . . 17 Aika kuluu nopeasti, TMI-2 onnettomuudesta 10 vuotta ...... 18 Tietamys lisaantyy TMI-2 onnettomuudesta ...... 19 TMI-2:n puhdistus edennyt pitkalle 22 Ydinvoimaloiden kaytt6 1988 ...... 24 Professori Eino Tunkelo: "Tekniikalta odotetaan yha enemman" ...... 26 Sihteerin sana - Nucleuksella Suomessa hyva vastaanotto! 27 Ytimekkaat ...... 28 Lyhyesti maailmalta ...... 30 English Abstracts ...... 32 YDINTEKNIIKKA 1/89, vol. 18 JULKAISIJA Suomen Atomiteknillinen Seura - Atomtekniska Sallskapet i Finland r.y.

TOIMITUS Paatoimittaja Erikoistoimittaja DI Heikki Raumolin TkL Klaus Sjoblom Perusvoima Oy lmatran Voima Oy PL 138, Malminkatu 16 PL 23 00101 Helsinki 07901 Loviisa P. 90-6090281 P. 915-550431

Erikoistoimittaja Toimitussihteeri FK Osmo Kaipainen DI Pertti Salminen Teollisuuden Voima Oy VTT/E-osasto Fredrikinkatu 51-53 Vuorimiehentie 5 00100 Helsinki 02150 Espoo P. 90-605022 P. 90-4564148

JOHTOKUNTA Pj DI Ilkka Mikkola Jas. DI Klaus Kilpi Teollisuuden Voima Oy VTT/Ydinvoimatekniikan laboratorio Fredrikinkatu 51-53 B Lbnnrotinkatu 37 00100 Helsinki 00180 Helsinki P. 90-605022 P. 90-648931

Vpj. TkT Rainer Salomaa Jas. FK Hannu Koponen TKK/Teknillisen fysiikan laitos Sateilyturvakeskus Otakaari 2 Kumpulantie 7 02150 Espoo 00520 Helsinki P. 90-4513199 P. 90-70821

Rh TkT Hannu Hanninen Jas. DI Jorma Kotro VTT/Metallilaboratorio Imatran Voima Oy Kemistintie 3 PI 112 02150 Espoo 01601 Vantaa P. 90-43566798 P. 90-5082416

Siht. DI Jorma Aurela Imatran Voima Oy PL 112 01601 Vantaa P. 90-5082426

TOIMIHENKILOT Yleissihteeri Ekskursiosihteeri DI Jussi-Pekka Palmu TkL Eero Patrakka Imatran Voima Oy Teollisuuden Voima Oy PL 112 Fredrikinkatu 51-53 B 01601 Vantaa 00100 Helsinki P. 90-5301647 P. 90-605022

Kans.val.yhteyks.siht. ATS-Info puheenjohtaja DI Klaus Kilpi DI Antti Hanelius VTT/Ydinvoimatekniikan lab. Suomen Voimalaitosyhdistys ry. Lbnnrotinkatu 37 Lbnnrotinkatu 4 B 00180 Helsinki 00120 Helsinki P. 90-648931 P. 90-602944 Antti Ruuskanen, IVO TkL Antti Ruuskanen on !mat­ ran Voiman tiedotustoimiston piiiillikko, p. 90-60901.

Asiantu ntijatiedosta kansalaism iel ipiteeseen

Energia politisoitui Suomessakin runsaat kymmenen vuotta sitten. PiiiitOksenteon pohjaksi ei eniiii riitii asiantuntijatieto, vaan energi­ apiiiitoksiiikin ohjaavat monet muut asiat. Poliittisia piiiitOksiii on suorastaan estiinyt selkeii, vastustava kansalaismielipide. Y dinvoi­ ma poliittisena kysymyksenii on tiistii konkreettinen esimerkki. ATS YDINTEKNIIKKA (18) 1189 Kansalaismielipide on usein suorastaan aistittavissa, mutta sitii voi­ YDINVOIMA JA ASENTEET daan myos tutkia ja mitata. Kattavat ja otokseltaan laajat mielipi­ detiedustelut ovat yksi parhaista keinoista. Tiillaisia on kiiytettiivis­ Vuoden 1989 numeroiden teemat ovat: sii energiasta ja ydinvoimasta Suomessa.

No. 2 "Uraani 200 v ja fissio 50 v" Mielipidetiedustelut mittaavat ihmisten asenteita, niiden taustalla ole­ artikkelit viimeistiiiin 30.4. via uskomuksia }a arvoja. Ne eiviit viilttiimiittii kovin hyvin ennusta ihmisten kiiyttiiytymistii, koska asenteiden ja kiiyttiiytymisen viili­ No. 3 "Vuosihuollot" artikkelit viimeistiUin 31.8. nen kytkentii on !Oyhii. Asennemaailma kertoo usein siitii, miten ih­ miset haluaisivat asioiden olevan. Kiiytiinnon valinnat voivat olla ris­ No. 4 "Ekskursion kohdemaa" tiriidassa ideaalimaailman kanssa, mutta se on inhimillistii. Energia­ artikkelit viimeistiian 31.10. alaan liittyvii esimerkki tiistii on vaikkapa kansalaisten valtaosan myonteinen suhtautuminen energian siiiistoonja samanaikainen, jat­ kuva kotitalouksien siihkonkulutuksen kasvu.

Y dinvoimaan suhtautuminen on asennetutkimuksissa paljastunut mo­ nimutkaiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Y dinvoimaan suh­ Vuosikerran tilaushinta muilta kuin ATS:n jasenilta: 200 mk tautuminen on mm. sidoksissa tekniikkaan suhtautumiseen, kiisityk­ seen tulevaisuudesta, arvioon taloudellisen kasvun eduista }a piiii­ Ilmoitushinnat: 111 sivua 1300 mk toksenteon etiiisyydestii. Myos uskomukset ydinvoimaonnettomuuk­ 1/2 sivua 800 mk sien seurauksista, siiteilyn syopiivaarasta }a ydinjiitteiden uhasta vai­ 1/3 sivua 600 mk kuttavat ydinvoimaan suhtautumiseen.

Asiantuntijatiedon vaikutus liittyy liihinnii vain kolmeen viimeksi­ Toimituksen osoite: mainittuun seikkaan. Yleisempiin asenneperusteisiin ydinvoima­ A TS Ydintekniikka asiantuntijan tieto ei yllii. Siksi tiedolla tai sen puutteella on vain ra­ c/o Pertti Salminen jattu merkitys ydinvoima-asenteiden taustalla. VTT /E-osasto Vuorimiehentie 5 Suomessa vallitsee hidas ydinvoimamyonteinen asennekehitys. Vaikka 02150 ESPOO p. 90-456 4148 Tshernobyl heilautti ydinvoima-asenteet pohjalukemiin, asennetren­ telex 122972 vttha sf din suunta ei muuttunut. Nyt eletiiiin aikoja, }ossa asenneilmasto on telefax 90-460419 kiiytiinnossii palautunut samoihin lukemiin kuin ennen Tshernobyliii.

Lehdessa julkaistut artikkelit edustavat Minusta on tiiysin selviiii, etteiviit kansalaisten tiedot reaktorifysii­ kirjoittajien omia mielipiteita, eika nii­ kasta, onnettomuusanalyyseistii, bentoniitin ominaisuuksista tai neut­ den kaikissa suhteissa tarvitse vastata ronien laatutekijiistii ole niiinii vuosina kasvaneet. Kehityksen takaa Suomen Atomiteknillisen Seuran !Oytyy pikemminkin julkisuudessa jatkunut keskustelu energiasta, kantaa. siihkostii ja ydinvoimasta. Hyvii julkinen keskustelu nojaa tietoon. Siinii kiisittiiiikseni asiantuntijatiedon merkitys kansalaismielipitee­ ISSN-0356-0473 seen. D

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Ydinvoiman tiedottamisen ajan­ kohtaiset kysymykset ja ongel­ mat olivat saaneet no in 110 hen­ gen suuruisen kansainviilisen asiantuntijajoukon koolle Sveit­ sin Montreauxiin 22.-25.1.1989. Tiilloin jiirjestettiin jo toinen ENS:n isiinnoimii ydinvoiman Kiitokset Erkki Aallolle! tiedottamista ja yleisosuhteita kiisittelevii tyokokous Public Information Material Exchange, Tri Erkki Aalto valittiin ATS:n puheen­ Enta, miten tasta eteenpain? tarkalleen vuosi ensimmiiisen johtajaksi vuosikokouksessa 1986, jonka Taman vuoden ensimmainen tieteellinen hyvaksymassa toimintasuunn~teln:assa to­ paateema on uraani. Maaliskuun kuukau­ kokouksen jiilkeen. dettiin mahdollisen uuden ydmvOimala­ sikokouksessa eras maailman parhaista paatOksen Ua uuden ydinen~rgial.ain). vaa­ asiantuntijoista tarkastelee uraanin esiin­ tivan erityisponnisteluja. Ohhan JUUn pe­ Mielenkiinto kokousta kohtaan ali selvas­ tymista, uraaniresurssien dyn.ami~kka.a )a ti kasvanut edellisesta vuodesta, jolloin rustettu PEVO valmis periaatelupahake­ uraanin riittavyytta pitkallakm aikavahl­ muksensa kanssa. Saman vuoden huhti­ eraista johtavista Euroopan ydinvoima­ la. Syyskuussa jarjestetaan Tiedekeskus maista saatiin edustajia patistella osallis­ kuun kuukausiesitelman otsikko ali "In­ Heurekassa uraanin keksimisen 200-vuo­ himilliset tekijat ydinvoimalaitoksessa". tumiseen. Kokemukset olivat kuitenkin sel­ tisjuhlaan liittyvia tieteellisia tilaisuuksia. vasti positiiviset, mika nakyi seka osan­ ottajamaarassa etta uusien maiden il­ Sitten Ukrainassa sinkoutui eraan reakto­ Toinen tarkea teema on reaktoriturvalli­ rilaitoksen ylaosa ilmaan epastabiilin lai­ maantumisena mukaan kokoukseen. Eu­ suus. Huhtikuussa on tarkoitus kayda Iii­ roopan ulkopuolelta olivat nyt mukana toskonstruktion ja inhimillisten tekijoiden pi eraiden entista turvallisempien reakto­ yhteisvaikutuksesta ja konstruk.ti~on kuu­ Australia, Egypti, Japani, Kanada, Mek­ reiden tekniikka ja kehitystilanne. Syksyl­ siko seka USA. Uusista eurooppalaisista luvan grafiittihiilen tulipalo levitt! reakt?­ la on tarkoitus jatkaa teemaa ja lisaksi rin ydinsaasteita ympari Eurooppaa: Tn osallistujista kannattaa mainita erityisesti kayda lapi ne muutokset, joiden avulla Neuvostoliitto, jonka ydinvoimatiedotta­ Aalto joutui laatimaan PEVOn pro]ek­ nykyiset ydinvoimalaitoksemme on siihen teissa valitilasopimuksia ja luotsaamaan mista ollaan aktivoimassa. Myos johtavat mennessa varustettu kestamaan myos ydinenergia-alan kansainvaliset jarjestOt ATS:aa vaativan, mutta sen voinee sanoa mm. reaktorisydamen sulaminen. - tieteellisesti mielenkiintoisen ajan. Jo IAEA ja OECD:n NEA olivat edustettuina. toukokuun kuukausikokouksessa kaytiin TietamattOmyys ydintekniikan tieteellisis­ lapi ao. reaktorin tekniikka seka Euroo­ Edellisen vuoden tapaan ohjelmassa ali ta perusasioistakin on suuri. ATS-Infon ennalta annettujen teemojen ymparille ra­ pan sateilytilanne, ja syksylla muutostar­ toimintaa on tarkoitus tehostaa, ja silta peet Suomen voimalaitoksilla. kentuneet esitelma- ja paneelitilaisuudet, odotetaan paljon ammattilaisten Antti video- ja filmiesitykset, poster-esitykset Hanelius ja Osmo Kaipaisen vedossa. seka pysyvat standit esillepantuja paino­ Erkki Aallon aikana ATS:n edustajasta A TS-Y dintekniikka Heikki Raumolinin tuli European Nuclear Societyn informaa­ tuotteita varten. Talle vuodelle ali tee­ paatoimittamana saakoon AT~:~ jase_n­ moiksi eri paiville valittu suhteissa massa­ tiokomitean puheenjohtaja, yhteyksia kunnan aktiivisen tuen alan as101den JUI­ ENS:aan aktivoitiin muutenkin ja "Nuc­ tiedotukseen ja suureen yleisoon seuraa­ kaisemiseksi. SamaHa asialla on laajem­ vat aiheet lear Europe" -lehteen junailtiin pohjois­ missa puitteissa ENS:n informaatiokomi­ mainen numero. ATS-ydintekniikka kehi­ tean puheenjohtaja Juhani Santaholma - pyrkimys molemminpuoliseen ymmar­ tettiin monisteesta lehdeksi. Sanasto jul­ seka ENS:n hallituksessa Klaus Kilpi. kaistiin 20-vuotisjuhla juhlittiin 1986, ja tamiseen ja luottamukseen Myos muut Seuran toimihenkilot ovat - paikallinen tiedotus . ekskurslot tehtiin Kiinaan, Ranskaan ja kokenutta kaartia. Japaniin. Kotimaassa on tutustuttu usei­ - saavutetaanko yleison hyvaksynta Ja siin kohteisiin, joista mainittakoon luottamus ilmoittelulla Prof Rainer Salomaan lupauduttua - ydinvoima ja naiset seka Taymyr-ydinjaamurtaja seka .sTU!<:~ sa~ ATS:n varapuheenjohtajaksi han pitanee teilylaboratorio, ja Seuran esJtelmista vo1 - kuuntelevatko vastustajat ja puolusta- osaltaan huolta Seuran tyon riittavasta jat toisiaan. paatella jatetekniikan siirtyneen toteutu.­ tieteellisesta suuntauksesta ja tasosta. misvaiheisiin ja tutkimuksen kahdessakm mielessa syventyneen. Meille kaikille, jotka tunnemme tietee­ seen perustuvan tavan tuottaa ilmakehan Kiitos Erkki, Seuran johtamisesta rauhal­ kannalta saasteetonta energiaa kohtuu­ lisella ja luottamusta herattavalla tavalla­ kustannuksin pienesta maarasta raaka­ si kuluneiden kolmen vuoden ajan. ainetta, on tarkeaa, etta alan asioita tut­ kitaan, tietoa levitetaan, ja etta laitoksia kehitetaan entista turvallisemmiksi ja nii­ ta hoidetaan hyvin. Myos muut Seuran toimintaan kuuluvat alat saakoon asian­ tuntevan jasenkunnan tuella riittavan huomion. DI Antti Hanelius on Suomen Voi­ ATS:n vuosikokouksessa 14.2.1989 malaitosyhdistyksen toimitusjohtaja, Ilkka Mikkola p. 90-602 944.

Varatuomari Juhani Santaholma on Perusvoima Oy:n varatoimitusjohta­ DI Ilkka Mikkola on TVO:n poltto­ ja. Han on ENS:n Informaatiokomi­ ainetoimiston paallikko ja ATS:n uu­ tean puheenjohtaja ja toimi myos si puheenjohtaja, p. 90-605 022. PIME '89:n puheenjohtajana, p. 90-6090 6015.

2 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Antti Hanelius, Suomen Voimalaitosyhdistys Juhani Santaholma, PEVO

PIME '89 - Suomen ydinvoima tuntee vastuuta ydinenergiainformaatiosta

Edelliseen vuoteen verrattuna jai koko­ ilmi Tshernobylin jalkeinen voimakas pa­ Painetun materiaalin joukossa ei nyt na­ naisanti ehka hiukan vahaisemmaksi, mi­ nostus ydinenergian turvallisuuteen ja uu­ kynyt erityisen merkillepantavaa. Totea­ ka lienee odotettuakin, olihan viime vuo­ siin kehittyneisiin ydinvoimalaitosratkai­ misen arvoisena ehka se, etta EdF:lla oli si ensimmainen. Oman mielenkiintonsa suihin. Neuvostoliiton uusia tuulia kuvas­ jaettavana mm. kaksi kansiollista mate­ toivat PIME '89:n paneeleihin osallistu­ taa voimakkaasti kasvava ydinvoimakes­ riaalia, joista toinen oli tarkoitettu laa­ neet "ulkopuoliset", LeMatin-lehden toi­ kustelu, erityisesti ydinvoimalaitospaikka­ kintaalan asiantuntijoille ja toinen opet­ mittaja yhdessa ja kaksi tunnettua sveitsi­ kunnilla. tajille. laista ydinvoiman vastustajaa toisessa panee­ lissa. Naiden anti oli kuitenkin erittain Filmi- ja videoesityksia ei talla kertaa Suomalaisten panos oli tanakin vuonna vahainen ainakin suomalaisesta nakokul­ jarjestetty samanaikaisesti kahdessa pai­ nakyva. Koko tilaisuuden puheenjohtaja­ masta; toimittajan nakemykset olivat kai­ kassa, joten niiden osalta saatiin taysi na toimi Juhani Santaholma ja viisi suo­ kuja suomalaisesta tilanteesta runsas kattavuus eli aina oli joku suomalaista malaista osallistui eri paneelikeskustelui­ kymmenen vuotta sitten eivatka vihreitten seuraamassa esitysta. Tana vuonna jaet­ hin, Taina Engros jopa kahteen. Suomen puheenvuorot sisaltaneet yhtakaan uutta tiin osanottajien aanestyksen perusteella standi oli viimevuotiseen tapaan suuri ja ajatusta. Eipa ihme, etta kysymykseen palkinto parhaalle video-ohjelmalle. Sen hyvin laadittu. Kaiken kaikkiaan suoma­ onko dialogi eri mielta olevien valilla sai BNFL:n Sellafieldin lahinna vierailu­ laisten osuus seka viimevuotisessa etta ta­ mahdollista j a tarpeellista saatiin panee­ keskusta esitteleva ohjelma, joka oli ra­ manvuotisessa PIME:ssa on ollut lilta ja kokousyleisolta vastaukset taydel­ kennettu koko Cumbriaa koskevaksi. Oh­ merkittava. lisesta kieltamisesta ehdottomaan tarpeel­ jelmaa ei oltu tarkoitettukaan ydinvoi­ lisuuteen. Paallimmaiseksi jai aaneenkin masta informoivaksi vaan vetamaan la­ ENS:n informaatiokomitean nakokulmas­ lausuttu toteamus, etta osapuolet eivat heiselle, Englannin suosituimpiin turisti­ ta oli miellyttavaa todeta voimakas pa­ puhukaan toisilleen vaan muulle yhteis­ kohteisiin kuuluvalle jarvialueelle tulevia nostus, jota Suomi vastuuntuntoisena kunnalle. turisteja yleensa Cumbriaan ja erityisesti ydinvoimamaana osoittaa myos Sellafieldiin. Niinpa videofilmi esittelikin ydinenergia-alan informaatiotoimintaa Tosin vastustajat ehdottivat kannattajien paaasiallisesti taman maankolkan kau­ kohtaan. ja vastustajien keskustelun aloittamista niisti kumpuilevaa lehvaista ja nummista uudelleen esim. siita, miksi keskustelua ei maastoa paikallisen, ja hyvin esitetyn, Kokouksen tarkeimmat tulokset olivat voida kayda. folk-musiikin saestyksella. Muiden veta­ seuraavat: vien turistikohteiden ohella kaytiin tietys­ Kokouksen yhteydessa esitettiin myos ti myos Sellafieldin upouudessa vierailu­ 1. J oukkotiedotusvalineilla on keskeinen muuta ajankohtaista ohjelmaa, kuten keskuksessa. Vierailut laitokselle ovat rooli yleisen mielipiteen ilmentajana Neuvostoliiton Kurtshatov-instituutin kasvaneet rajahdysmaisesti ja se on talla seka ydinenergiainformaation valitta­ professori A Y Gagarinskin esitelma hetkella noin 150000 kavijallaan yksi jana yleisolle. "Chernobyl and status of nuclear power maan johtavista yksittaisista kayntikoh­ 2. Toisaalta suora tiedonvalitys henkilol­ development in the USSR". Tasta kavi teista. ta toiselle on tarkea kanava. Jokainen ydinenergia-alalla tyoskenteleva on yh­ teisonsa ja laitoksensa suurlahettilas. 3. Ydinenergia-alalla tyoskentelevat nai­ set pystyvat puhumaan naisten kielta. Sen vuoksi myos "ydinenergianais­ ten" olisi osallistuttava keskusteluun. 4. Yleensakin mongerruksesta on paasta­ va ymmarrettavaan kieleen. 5. VoimayhtiOiden ja ydinteollisuuden tulisi noudattaa avoimien ovien poli­ tiikkaa: vierailukaynnit ja tutustumi­ nen vahentaviit ydinenergian mystiik­ kaa. 6. "Rouva Tiedotusvaline ja Herra Ylei­ so" tarvitsevat ydinenergian puolesta­ puhujia etta vastustajia - objektiivi­ nen yleinen mielipide puolestaan on tarkea tekija demokraattisessa paatOk­ senteossa. 7. Audiovisuaalisilla viestintamuodoilla on kasvava merkitys ydinenergiatie­ touden leivttamisessa.

Vuoden vali tamanlaatuiselle tapahtumal­ le on selvastikin liian lyhyt ja seuraava PIME jarjestetaankin vasta 1991. Meika­ laisittain ajatellen varsin mielenkiintoi­ IVO:n Antti Ruuskanen esittelee ydinvoimalasimulaattoria. seen ajankohtaan. 0

ATS Ydintekniikka (18) 1189 3 Bjorn Wahlstrom, IVO

Ei meidan ehdoilla vaan heidan

Tammikuun lopulla ydinvoimatiedotta­ jien kermaa eri puolilta maailmaa ko­ koontui Montreuxiin pohtimaan ikuista tiedottamisongelmaa: Miten saada suuri yleiso ymmartamaan ydinvoiman edut, tai ainakin lakkaamaan pelkaamasta mei­ ta?

Ammattitiedottajien lisaksi joukossa oli ainakin yksi outo lintu panelistina ja esi­ telmoitsijana. Mina. Nain ollen minulta pyydettiinkin kokouksen jalkeen artikke­ lia teemasta "PIME'89 -kokous laitos­ miehen nakokulmasta". Siita en kuiten­ kaan kirjoita. Laitosmiehen nakemys ei ole tassa yhteydessa tarkeaa. Sen sijaan kirjoitan mielellani siita, milta ydinvoi­ mainfo nayttaa lehtimiehen kulmalta kat­ sottuna. Se vasta tarkeaa on.

Lehdisti:in puheenvuoron esitti Paul Coudret Le Matin lehdesta. Han toi esille monet ikivanhat aforismit, jotka ovat yh­ ta ajankohtaisia tana paivana kuin kym­ menen vuotta sitten. Mutta tulihan niita uusiakin: Use of Figures and Units". On selvaa Ua Sanoisin mielellani vahan lisaa ydinvoi­ inhimillista), etta journalisti, joka ei ym­ maihmisten teknisesta ammattikielesta Ua - Tulkaa toimitukseen katsomaan miten marra mita me kerromme, mutta kyllakin tama on kooste Coudret'n valituksista ja meikalaiset tyoskentelee klo 20.00 ja mita vastustajat sanovat, kirjoittaa ja us­ omista ajatuksistani): Taman paivan ylei­ 23.00 valilla illalla. Tyotahti on jotain koo sen minka han ymmartaa - vaikka so, Iehdenlukijat, TV-katsojat ja monet aivan muuta kuin ydinvoimalan valvo­ se asian puolesta olisi kuinka pielessa. paattajat hallitsevat n. 1000 sanaa. Nii­ mossa. den joukkoon eivat kuulu reaktoriekskur­ - Tiedan etta teilla ydinvoima-alalla toi­ Paul Coudret ilmoitti rehellisesti, etta sio, neutronivuo, fissiotuote eika radio­ mivilla olisi kauhean paljon sanotta­ "the journalists run for the show", ja nuklidien migraatio. Useimmat yksikot vaa. Joten sanokaa se! kehoitti ottamaan oppia esim. Green­ ovat hieroglyyfeja ja lyhenteet (L WR, - Ei pida paikkansa etta vain huonot peacesta: Ajankohtaiset aiheet, nayttavat BEIR, STUK, ASME ... ) ovat hepreaa. uutiset ovat hyvia uutisia. Me haluai­ esiintymiset ja patka tieteellista informaa­ simme raportoida myos erikoisen hy­ tiota. Siina resepti! - Kun yleison jou­ Taman paivan infotulvassa elava henkilo vista asioista. Te ette vain kerro hy­ kosta ihmeteltiin miksi ydinvoiman varjo­ haluaa ymmartaa heti. Han ei rupea ha­ vista tuloksistanne, mutta huonoista puolet ja jopa perattomat huhut levitel­ kemaan sanakirjoista mitaan. Jos halu­ uutisista laaditte tiedotteet. laan kissankokoisin otsikoin mutta taan toimivaa kommunikaatiota on asian­ Greenpeacen roti:iksiin ei kosketa, jai tuntijoiden tultava kadunmiesta vastaan, Se ikivanha kompastuskivi - teknisten Coudret vastausta vaille ... koska kadunmiehelta puuttuu evaat tulia ihmisten ammattikieli - on yha tiella. meita vastaan. Tasta teemasta puhun mielellani itsekin. Kuitenkin Coudret on varmasti siina oi­ Olen monen vuoden ajan eri yhteyksissa keassa, etta ydinvoiman vastustajat ovat Tunnettu CEGB-johtaja, Lord Marshall tuonut esille ydinvoima-asioiden popula­ ydinvoimateollisuutta halukkaampia pu­ sanoi ENC:n kongressissa Genevessa risoinnin erinomaisen suuren merkityk­ humaan lehtimiesten kanssa. Tama on 1986, etta "If the public do not unders­ sen. PIME'89:ssa esittamani paperi oli muu­ Coudret'n mukaan valitettavaa. Ydinvoi­ tand the nuclear industry, it is not their ten nimeltaan "To Talk About Radiation maihmisten pitaisi a) oppia selittamaan fault, it is our fault". and Radioactive Releases Without the asians a kadunmiehen kielella ja b) olla tavattavissa. Jos joskus ovat tavattavissa Eras puhuja Uoka ei ollut Lord Marshall niin eivat ole halukkaita puhumaan sa­ eika Paul Coudret) lopetti esitelmansa moista asioista kuin toimittaja. Usein toi­ PIME 89'ssa Montreuxissa sanoilla: mittajat ohjataan ammattitiedottajan ty­ ''Meidan on tingittava hieman tieteellises­ ko, joka joko ei tunne kyseista asiaa tai ta tasmallisyydesta sanoman selkeyden jota on kielletty kertomasta siita ja mie­ vuoksi. Koska tiede ei aina ole yksinker­ luummin puhuu kaikista muista asioista. taista, joudumme joskus yleistamaan ja yksinkertaistamaan esitystamme. Jos tata FL Bjorn Wahlstrom on Loviisan voi­ Tama oli lehdiston edustajan nakemys tehdaan rehellisella tavalla, eli vain kes­ malaitoksen sateilysuojelupaallikko, ydinvoimainfosta. Olipa han sitten oike­ keisen sanoman selkeyttamiseksi eika to­ p. 915-550 420. assa tai vaarassa, niin huonona on pidet­ tuuden muuttamiseksi, niin yleiso kiittaa tava jo sita etta tallainen kasitys on syn­ meita - ja kollegamme antavat meille tynyt. anteeksi ... 0

4 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Risto Siinkiaho, Tampereen yliopisto

Pakanana korttilaisten seuroilla

Kun kavi kutsu PIME'89 tyokokoukseen Sveitsin Montreuxiin tammikuun lopulla piti kaivaa faijan vanha rippikuva nafta­ liinista ja virittaa se uuteen uskoon, silla toki atomiuskoistenkin seurassa pitaa liikkua kuin konsanaan korttilaisten tum­ massa puvussa, jottei liiaksi erottuisi jou­ kosta tummasta. Prognoosi pukeutumi­ sesta meni ihan nappiin, jos kohta tum­ muutta haalensivat liituraidat ja muut vastaavat viritykset. Korttilaisseurasta erottui selkeimmin "Papa-san" Hanelius, joka oli virittaytynyt harmaaseen takkiin, joka tietysti paremmin sointuikin "Papa­ sanin" tukan viiriin, mutta minne "Pa­ pa-san" oli unohtanut kuulut punaiset housunsa?

Seuroihin osallistui varsin laaja ja arvo­ valtainen delegaatio Suomestakin. Valtaa ja arvovaltaa edusti erityisesti "ydinvoi­ man ylipappi" Olavi Vapaavuori, joka on saanut toisuskoisten toimesta nimensa hakatuksi Suomenlinnan kallioihinkin, "Atomisyntinen" seura hymyilyttiiii pakanaakin. joihin kaikki suuret "atomisyntiset" on ikuistettu tulevien polvienkin varalle. Kai­ kenlaisten lahetyssaarnaajien ja muiden pappien lisaksi Suomen delegaatioon etta varsin hyvin papat ja pojat sopeutui­ si kertomus atomievankelistisen opin ke-. kuului myos joukko nuoria kuoropoikia, vat toistensa seuraan ja nainollen nayttaa hityksesta Suomenniemella. On luonnolli­ jotka olivat oppimassa uusille tavoille. mahdolliselta, etta tamakin "uskonlah­ sestikin arvostuskysymys, onko Suomen Tapojahan pojilla on viela opeteltava­ ko" pystyy varsin oivallisesti siirtamaan varieteetaide menettanyt atomievankeliu­ naan seka illallispoydassa etta myos ten­ oman merkittavan perintOnsa jalkipolvil­ mille mahdollisesti parhaan tahtensa. niskentalla, koska he kaikista tenniksen lekin. Taytyy vain todeta entisen suntion ta­ herrasmiessaannoista huolimatta hakkasi­ voin, etta "me papit nauroimme niin" vat vieraitaan kuusi-reika, kuusi-reika Kuoropojat osoittautuivat monessa muus­ moisille jutteluksille. tenniskentalla. Toki on todettava, etta sakin mielessa varsin kehityskelpoisiksi ja vastustaja omalla ilkikurisella ilveilyllaan aikaansa seuraaviksi nuoriksi miehiksi, Vaikka "Papa-san" Hanelius teknohu­ hiirnasi kuoropojan tahan hirvittavaan joista kaikki erottuivat omilla ominai­ manistina erottuikin joukosta myos pu­ suoritustilaan eli kylla se ydinreaktori suuksillaan. Yksi tenniskentilla, toinen heittensa eika yksinomaan vaatetuksensa varsin helposti ylikuumenee. Kuoropoi­ pienen mutta sitkean kansan suuren orga­ suhteen, !Oytyipa korttilaiskauhtana eli kien eduksi on kuitenkin laskettava se, nisaation (lue VTT) suurena edustajana, tumma puku rnyos Haneliuksen paalle kolmas historiaakin taitavana jatekuski­ yhden (en muista minka) voimayhtion na, jne. tarjoamaan iltahartauteen, jossa joukolla tuhottiin Ukko Ydinjumalalle osoitettuja Seurat avasi Suomen atomievankeelisen uhrilahjoja, mitka olivat enemmankin synodin tuomiokapitulin tuomiorovasti kiinteassa kuin nestemaisessa muodossa. Juhani Santaholma, joka ei kuitenkaan Eihiin IVO ja TVO kuluta Nestetta mil­ avauspuheessaan pitanyt kovinkaan tuli­ laan tavalla. kivenkatkuista saarnaa eli sen perusteella atomiuskoiset eivat viela virittyneet toden teolla paivan teksteihin. Arvon tuomioro­ vastin kaytOs oli muutenkin hieman epai­ lyttavaa, silla han jopa pyrki eraassa pa­ neelikeskustelussa ymmartamaan toisus­ koisia, koska paikalle oli hilautunut myos ydinvoiman vastustajia, jotka talla kertaa varsin rauhallisesti pyrkiviit argu­ mentoimaan oman asiansa puolesta.

Tuomiorovasti oli siinakin mielessa mel­ VTT Risto Sankiaho on Tampereen ko ihmeellinen, etta hiinella jos kellaan yliopiston yhteiskuntatieteiden meto­ oli juttuja kerrottavanaan. Kun muilla dologian professori, p. 931-156 988. Seurojen puheenjohtaja tuomiorovasti Juhani jossakin tilanteessa muisti alkoi katkeilla Santaholma. niin tuomiorovastilta kylla !Oytyi aina uu-

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 5 The Chernobyl accident has seriously affected development of the USSR nuclear power. But it has not eliminated the basic prerequisites for nuclear power development in the USSR, which are resources and consumption territorial Ylipappi nayttaa taivaanmerkit pakanalle. disproportions, large share of oil and gas in electricity gene­ ration, negative ecological as­ pects of coal plants, and high power industry development Seurojen ohjelma oli sikali hieman yllat­ Seurojen paatapahtumaksi nousi ehka tava, etta naiden yleisten suurten sanan­ pyorean poydan keskustelu ydinvoiman rate. julistus ja uskontunnustustilaisuuksien li­ puolustajien ja vastustajien mahdollisesta At the same time it has aggra­ saksi pyori tietysti myos video- ja filmi­ vuoropuhelusta, jonka synnyttamisen vated the old problems and tuotanto, jopa samanaikaisesti erilaisten mahdollisti vastustajien tulo seminaarioh­ seminaarimuotoisten esitysten kanssa. jelmaan kuitenkin vasta viime tingassa. has given rise to some new Toki on oikein, etta myos atomievanke­ Tassa keskustelussa nakyi erityisesti ato­ ones of which the most impor­ listinen yhdistys on ottanut taman uuden mievankeelisen kansainvalisen yhteison tant are increased safety requi­ tiedonvalityskanavan haltuunsa, silla on­ tosi uskovaisuus. Kun omaa asiaa pyri­ han maailma muuttunut siskoseni. Tai­ taan ja pystytaan argumentoimaan yksin­ rements, rise in costs, longer vasten valtakunta on Sky Channelin omaan tekniikkauskon ja lompakon construction schedules, and muodossa tullut jo maanpinnalle ja pyha kautta ei tajuta ollenkaan vastapuolen ar­ public opinion. kolmiyhtenaisyys on jo korvaantunut kol­ gumentaatioita ja sen merkitysta erityises­ mella raidalla. ti suuren yleison keskuudessa. Tassa suh­ teessa kuitenkin paivien puheenjohtaja eli The main requirements of safe develop­ ltse en kuitenkaan ehtinyt kovinkaan pal­ tuomiorovasti Santaholma osoitti hyvin ment of nuclear power imposed by these jon nauttia tasta kuvaruututarjonnasta laajakatseista nakemysta, jota markkinoi­ problems may be briefly formulated as joka mukana olevien suomalaisten tiin myos ruotsalaisen paneelin osanotta­ follows: ammatti-ihmisten mukaan ei ollut kovin­ jan kautta eli etta on erittain tarkeata - enhancement of safety and reliability kaan hurrattavaa. Eras kuoropojista kyl­ kayda keskustelua ja saada esiin argu­ of current generation nuclear power la kehui "kvinnokraftet" videota, mutta mentaatio, joka sitten suodattuu suuren plants and parallel development of en tieda perimmaista syyta talle kehumi­ yleison keskuudessa yleiseksi mielipiteek­ new generation NPPs with a higher selle. Pintapuolisen tarkkailun mukaan si. (Sankiaho itsekin osallistui tahan pyo­ level of safety; vaikuttaa kuitenkin silta, etta atomievan­ reaan poytaan ja heitti yleison ihastuk­ - scale of development of nuclear kelistiset papit eivat ryve yhta syvalla seksi tai hammennykseksi argumentit ren­ power, its economic efficiency compa­ synnissa kuin kuuluisat TV­ nolla stadin englannilla, joka osoittautui ring with other energy sources and pastorikollegansa Iannen suurilla mailla. kansainvaliselle kuulimolle uudeksi mur­ extension of areas of its utilization in teeksi. Toim. huom.) the national economy, which are Taman kaiken lisaksi jaettiin viela esittei­ needed from the viewpoint of the fuel ta ja oli poster-esityksia eli kylla paivilla Montreux oli varsin ihanteellinen kong­ and energy balance; piisasi. Tiedonvalityksen kannalta paivat ressikaupunki, silla kun jarvella purjeh­ - social acceptability of nuclear power. olivat varsin onnistuneet, koska painetun dittiin ja rannalla pelattiin tennista, niin tai filmatun informaation lisaksi luonnol­ vain kolmen vartin matkan paassa oli lisestikin sosiaalinen ymparistb luo mah­ laskettelurinne kahden kilometrin korkeu­ dollisuudet myos kommunikatiivisen toi­ dessa eli sinne pystyi hilautumaan vahan minnan teorian toteuttamiseen. Kasitellyt sateilya saamaan. Atomievankelistat ali­ aiheet olivat varsin ajankohtaisia ja mie­ vat varsin ahkerana nousemaan talle lenkiintoisiakin, jos kohta tietyt kysy­ maelle, ei jalkaisin vaan toki sahkon voi­ Professor Andrei Yu. Gagarinski is mykset olisi pitanyt kaantaa paalaelleen. malla. Suomalaisilla oli toinenkin "py­ the deputy director of the I. V. Kurc­ Kun sessionissa pyrittiin lbytamaan vas­ hiinvaelluskohde'' Mannerheimin obelis­ hatov Institute of Atomic Energy, tausta voidaanko mainonnalla vaikuttaa ki, missa luki: "Ett litet folks styrka ar and he is acting in the USSR State ihmisten ydinvoima-asenteisiin olisikin pi­ Enigheten". Tuomiorovastin suomennos Committee for Utilization of Atomic tanyt lahtea liikkeelle siita, minka vuoksi kuului: "Pienen kansan voima on Va­ Energy. vastustajien ei tarvitsekaan paljon mai­ lia"; itse kolmen paivan seurojen jalkeen address: 123 182 Moscow, Kurchatov nostella omia mielipiteitaan. No, eipahan suomensin sanoman: "Pienen kansan Square. sita kristillistenkaan seuroissa Koraania voima on ydinvoima". 0 lueta tai painvastoin.

6 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Andrei Yu. Gagarinski, USSR State Committee for Utilization of Atomic Energy

Chernobyl and status of nuclear power development in the USSR

These requirements have determined the res on prevention of accident situations Public opinion in the USSR main directions of works. were adopted, including improvement of I should like to emphasize specially the the control room and operation schedule. problem on public opinion of nuclear It required efforts to be made primarily The next important step to increase the power. After the Chcrnobyl accident we to take some urgent measures and then safety of the RBMK-NPP is connected have faced a social phenomenon which is to develop a long-term program on elimi­ with the developed concept of backfitting quite new in our country: I mean wide nation of the Chernobyl accident conse­ of the RBMK-1000 power units. A num­ public opposition to nuclear energy. It is quences. The results of these activities ber of safety enhancement measures are manifested in the same forms as in other were: being implemented for NPPs with other countries (meetings, demonstrations, pub­ 1. construction of the protection facility reactor types (VVER, BN etc) primarily lications etc.). There is almost no site "Entombment" assuring a reliable by improving the diagnostics and con­ where the population was not opposed to protection of the environment against tainment systems and using additional NPP construction. Building of the Minsk radioactive materials from the destroy­ safety systems. nuclear co-generation plant, the Krasno­ ed reactor unit and against radiation dar and Ignolinsk NPPs has been stop­ emission; New principles for safety systems ped. At present the total output of power 2. decontamination of the Chernobyl units that are not permitted to be erected NPP site, NPP-1,2 and 3, buildings Further prospects for safe development at the sites planned earlier approaches 30 inside and outside and residential of nuclear power are associated with designing the nuclear power units with GW. Hot discussions have flared up areas within the territory subjected to about construction of the Crimea NPP radioactive contamination; enhanced and ultimate safety. The nuclear power installations of next generation and the Gorky and Voronezh district 3. putting the Chernobyl 1, 2 and 3 into heating plants. operation; must be developed using totally new 4. completion of the measures on principles for safety system. At the same time we have to ensure their competitive­ For us these problems are especially assuring the living conditions of the difficult as we have had no experience of evacuated population and regarding ness with other energy sources and possi­ bility of expansion of their applications. this kind of interactions with the public. their employment; We are planning and begin to realize a 5. realization of necessary medical and It is assumed that nuclear power develop­ program basing on the current world sanitary measures on assurance of ment to about 2010 would be mostly acc;omplished using light-water reactors. experience. This program includes prima­ safety and health protection of the rily a wide series of publications on the population. The nearest step in this direction is the development of the new VVER-88 reactor problems of nuclear energy, its ecologic and economic advantages as compared It should also be noted that studies design. This design different from the performed in 1988 made it possible to V-320 design of VVER-1000, which is being with conventional and alternative energy advance in the analysis of the state of implemented now in some systems ensuring sources, using all current media. Centers the fuel mass and geometry of its locat­ the reactor plant stability against severe of public information, discussion clubs, ion inside "Entombment" and make accident. exhibitions etc are being organized. In conclusions on its nuclear safety. It particular, our Institute has recently seems reasonable that within 2-3 years, The important problem of further nuclear concluded agreement on cooperation with but before the beginning of the Cherno­ power development is creation of the the American Nuclear Society, and these byl NPP decommissioning, all necessary new VVER-type (VVER-92) reactor problems are also reflected in this agree­ data would be available for making decis­ design. The design of this reactor will use ment. We believe that the IAEA inspect­ ion about dismantling or modernizing of the best that the domestic and international ions, both being carried out, as, for ins­ the "Entombment". On the whole for science and technology can offer and the tance, the recent OSART mission at the further safe development of nuclear experience gained in development and Rovno NPP, and those planned, of the power a detailed analysis of the Cherno­ operation of the nuclear units, which will Soviet nuclear projects and of the operat­ byl accident is required, including studies assure the safety and required economic ing NPPs will enable us to make the of long-term accident consequences and characteristics. This will be done by public confidence in nuclear power come measures of their mitigation and elimination. radical simplification of the design, im­ back. At present the IAEA expert A necessary condition for NPP operation provement of the diagnostics and of the inspection of the Gorky NPP is being to be continued would also be development passive safety systems. Commercializat­ prepared, which will include both the and rapid implementation of technical ion of the NPPs with VVER-92 is expect­ concept and the NPP design analysis and approaches which would permit to eliminate ed to begin in the late 90s. their practical realization at the plant the design shortcomings in the RBMK­ under construction. But first of all we NPPs both operating and those under In the nearest future we intend to devel­ rely on our own efforts. I believe that construction. We have to exclude factors op technical proposals on advanced power soon a new social organization will contributing to development of an acci­ plants with enhanced safety. In doing this we appear in the USSR - the Soviet dent and responsible for increase of its will use the inherent safety properties and Nuclear Society. scale. passive protection means and modernized water reactors for nuclear district heating In any case, however, the most effective Some changes in the core composition plants with the aim of creating the new realization of the whole program of and in the control system design have generation reactor prototypes on the basis works on nuclear power needs a wide in­ been implemented that eliminate rapid of this technology. This will be done in ternational cooperation. 0 uncontrolled surge of the reactor. Addi­ 1995-2000. Other advanced reactor tional organizational and technical measu- concepts are also being considered.

A TS Y dintekniikka (18) 1189 7 Deadline: Ens 14 July 1989 - Call for Papers ENC '90

The Nuclear Congress and Technology/Industry Expo

23-28 September 1990 Palexpo, Geneva, Switzerland

ENC '90 is the third joint conference of the European That's why all of the ENC '90 contributed papers will Nuclear Society (ENS) and the Forum Atomique Eu­ be presented in the form of posters. Experience has ropeen (FORATOM), with the American Nuclear Society proven that in the unique framework of a large international (ANS) associated as ENS partner. ENC '90 will repeat the event like ENC '90, posters are the most effective way: extraordinary response attracted by ENC '86. Th1s truly intel­ e to multiply opportunities for in-depth personal contacts, national congress in 1986 brought together more thall 2300 e to enhance scientific discussion in a relaxed atmosphere. nuclear specialists and managers from 29 countries. In addi­ e to encourage direct communication between specialists tion, almost 3300 persons from 31 nations visited the accom­ and managers, and panying exhibition. Exhibition and conference are held under e to give all authors equal chances to present significant the one roof in the Palexpo Centre, Geneva. new findings. The international dimension of ENC '90 is enhanced by three guest country sessions: Japan, South Korea and USSR ENS and ANS invite all nuclear scientists and engineers from CMEA. The mornings are taken up by plenary sessions on all over the world to present final or interim results of recent general questions. Each afternoon- except Tuesday- poster or current national and joint international R & D projects or sessions will present scientific and technical contributions. case studies on: alongside which there are three parallel overview sessions e how to improve physics, chemistry, and engineering, with invited speakers. Tuesday afternoon is reserved exclusi­ e how to extend the lifetime, and vely for visiting the exhibition, which will focus on mainte­ e how to foster cost effectiveness and protect the invest­ nance, backfitting, and fuel service markets. ments In comparison with ENC '86, the conference part of ENC '90 of existing and novel nuclear energy systems. has been substantially streamlined. Along with greater inter­ national collaboration, it has been finely tuned to cover the most topical and far reaching subjects, aimed mainly at the The ENC '90 contributed electricity supply sector as well as industry and research. At the ENC '90 morning plenary sessions, top rank invited paper subject categories are: speakers will handle the most burning questions: How did Fuel cycle front-end: events in the eighties affect nuclear? What would be the Uranium exploration and extraction techniques; isotope consequences, if industrial nations abandoned nuclear? separation including separation of transuranic elements; What are the achievements in nuclear performance? How are recycling of uranium and plutonium isotopes; design and risks perceived? What will be nuclear's role on the 21 cen­ manufacture of MOX fuel elements. tury's energy scene? The ENC '90 invited afternoon ses­ 2 Fuel management: sions will highlight and review the very current topics in In-core fuel analysis, high burn-up fuel, long-life cores; nuclear services, personnel training and motivation, fuel core shuffling, design of bundles and cores; MOX fuel cycle, radiation effects, next generation reactors, and the cycles; recycling of different forms of uranium; transient exchange of operating experience by utilities. analyses. Contributed papers will play a paramount role at the confe­ rence. They will emphasize and develop the scientific 3 Fuel cycle back-end and radioactive wastes: and technological aspects of the invited oral review ses­ Handling, transportation, and storage of irradiated fuel; sions. ENC '86 participants responded enthusiastically to the reprocessing of irradiated fuel; handling, treatment, and person-to-person, small-group discussions of the poster ses­ conditioning of radioactive wastes; intermediate storage sions. and final disposal of radioactive wastes.

8 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 4 Plant operation: extended abstract lcornpactl or a specially written manu­ Interaction between nuclear units and the grid; power script will be publrshecJ Publication of the first 5 pages will adjustments and load following; monitoring methods and be free of charge, but a fee of Swrss francs 200.- per page wrll systems; material and chemistry questions; optimizat'ion be levied for each additional pac1e. of the lifetime of nuclear steam supply systems; manage­ The abstracts for revrew by the paper selectron committees ment of incidents and feedback of experience. and possible publrcatror1 in tl•e 1ransactions should be pre­ 5 Maintenance of nuclear installations: pared carefully 111 accordance wrth the following instructions. Maintenance during operation and outages; remote main­ Failure to do so may result 111 your abstract being returned tenance, robotics systems; special equipment for monitor­ without review ing and repair; equipment lifetime assessment and exten­ e The abstract shoulci be wrrtten in English, English being sion. the only workrng lar1quage of ENC '90. e Abstracts must be typewritten in letter quality !carbon 6 Decommissioning and dismantling of nuclear film ribbon) 011 letter srze sheets, with medium spacing installations: and on one srde of the paper only. Figures must be high Design for decommissioning, dismantling projects; quality black and white glossy prrnts. The manuscripts decontamination and dismantling technologies; economic must not be stapled. aspects of decommissioning and dismantling. e A cover page, whrch rs neecieci for handling and will not be 7 Improvement of present power reactor designs, published, must give: full trtle of paper; name, affiliatron, advanced power reactor concepts, and prospective and town of the authorls): full name, position, address, energy production systems: and phone number of the main author to whom cone­ Light water reactors; heavy water reactors; liquid metal spondetlce should be rnarlecJ; rndication in which of the 12 cooled reactors; gas cooled reactors including high tem­ subject categories the paper should belong and what perature systems; small and modular reactors; prospects status it has lfrnal or prelrm111ary manuscript, see below). of fusion energy systems. e The actual manuscript of the abstract should start with the title, followed by the lrstrng of the name(s), affiliationls), 8 Nuclear safety: and town(s) of all author(s) and a short summary or list of Probabilistic safety analysis methods and results; deter­ keywords or descriptors for abstracting and databank ministic accident prevention methods and results; severe services. The text shoulci continue on the same page and accident analysis and management; emergency prepared­ be at least 300 words (2 pages) and not more than 1000 ness and emergency operational procedures; mitigation words in length. 1ncludrnq tables and figures 14 to 5 of accident consequences. pages). Tables and figures must be integrated rn the text 9 Plant modelling and simulation of operation: at their correct place and drawn in such a way that they Full-scope plant modelling; design and engineering of can be reduced by 30 percent for printing. simulators; simulator training. e The contents should consrst of an introduction clearly showing the objectrves of the project, a description of the 10 Utilization of computer and expert systems in new and signifrcant facts. tile main results of the wor·k, nuclear installations: their discussion, and the conclusions. A list of most im­ Assistance in normal operation and in emergencies; portant references may be ad,ded. design, engineering, and manufacture (CAD-CAM); pro­ e Due to the early cleadlrne, results may not yet be avail­ cess control in reprocessing. able. Review and acceptance is nevertheless possible, and 11 Radiation protection: the authors should submit a review abstract pointing out Health effects of ionizing radiation; radiation protection of the objectives of the actual project and the working sched­ individuals; collective dose management and the ALARA ule. Then, a camera-ready final manuscript with the principle (in collaboration with the International Radiation results must be submitted by mid 1990 for publication rn Protection Association IRPA). the ENC '90 Transactrons. 4D Deadline for submrssror1 of all abstracts is 14 July 1989. 12 Public acceptance: Tile main authors wrll be notified of the status of the papers Public opinion polls and statistics; environmental issues by the end of September 1989. l hey will also receive instruc­ like the greenhouse effect; public issues like radiation; tions for preparrng the poster presentation and orderrng of comparison of environmental impact of various energy special booth equrpmer1t, e.g. personal computers or audio­ systems. visual aids. The full provisronal ENC '90 programme will be published in the January February 1990 ed1tron of the ENS Journal NUCLEAR EUROPE. Guidelines for submission of contributed papers: Please address and mail your abstract and all other corre spondence concerning ENC '90 contributed poster ses· Selection of contributed papers will be based on abstracts to sions to: be reviewed by paper selection committees consisting of senior nuclear specialists, who are nominated by ENS, ANS, Dr. Peter Bucher and IRPA. Papers will be accepted for publication in the ENC ENC '90 Poster Session Conference Secretary i90 Transactions and a poster version displayed for 4 hours in European Nuclear Society an afternoon poster session. Permanent personal attendance Monbijoustr. 5, P.O. Box 5032 of at least one author per paper will be requested in order to CH-3001 Berne !Switzerland) allow proper presentation and discussion. Such authors Telex 912110 (atag ch). Telefax (++ 4131) 229203 must be fully registered participants in the conference. The ENC '90 Transactions will be published with all invited Deadline for submission of and contributed papers. At the discretion of the authors of contributed poster papers, the review abstract, a revised abstracts is 14 July 1989.

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 9 Klaus Sjoblom

Loviisan uuden kaupunginvaltuuston asenteet ''kolmoseen'' aikaista myonteisempia

Ostra Nyland kysyi ennen vii­ Vastaavanlainen kysely tehtiin myos edel­ Verrattaessa edella mainittua tilastoa syk­ me syksyn kunnallisvaaleja lo­ listen kunnallisvaalien alia syksylla 1984, syn 1988 kyselyn tuloksiin havaitaan, etta jolloin valittujen osalta kannat mahdolli­ L03:een rohjetaan ottaa kantaa enem­ viisalaisilta ehdokkailta, mitii seen Loviisa 3:een jakautuivat silloin seu­ man ja etta kannanotot ovat kaantyneet he vastaisivat, jos heiltii nyt raavasti: selvasti myonteisemmiksi. kysyttiiisiin kantaa (JAA tai Puolue: JAA ? EI YHT. Loviisan kaupunginvaltuuston kanta uu­ El) mahdolliseen uuteen ydin­ SDP 4 4 6 14 teen ydinvoimalaitosyksikkoon on tarkea, voimalaitosyksikkoon Lovii­ RKP 4 3 6 13 silla hankkeen toteuttaminen edellyttaa KOK 4 2 0 6 ydinenergialain mukaan mm. paikallisen saan. Kyselyn pohjalta lehti SKDL 1 1 0 2 kunnanvaltuuston yksinkertaisen enem­ pian vaalien (22.10.1988) jiil­ Yhteensa 13 10 12 35 mist6n puoltoa. D keen julkaisi valitun kaupun­ ginvaltuuston kannan mahdol­ H liseen Loviisa 3:een otsikolla: 'ON frdgade om kiirnkrajten: Nya Lovisafullmiiktige positi­ vare till ''trean '' '.

Eri puolueiden kaupunginvaltuutettujen kannat jakautuivat seuraavasti:

Puolue: JAA ? EI YHT. SDP 11 0 2 13 RKP 6 2 5 13 KOK 5 0 0 5 SKDL 2 0 0 2 Vihreat 0 0 2 2 Yhteensa 24 2 9 35 Todettakoon, etta kaikki IVO!aiset kau­ punginvaltuutetut (Sinikka Heikkinen (SDP), Lauri Lyly (SDP), Heimo Rytko­ la (SKDL), Jussi Vaurio (KOK) vastasi­ vat JAA. Edella esitettya jakaumaa voidaan verrata helmikuussa 1986 vastaavassa kyselyssa saatuihin vastauksiin: Puolue: JAA ? EI YHT. SDP 8 0 6 14 RKP 6 0 7 13 KOK 6 0 0 6 SKDL 2 0 0 2 Yhteensa 22 0 13 35

Muutos vuodesta 1986 on selvin sosiaali­ demokraattien osalta; todettakoon kui­ tenkin, etta edellisen kaupunginvaltuus­ ton aikana kaksi "EI" -kannalla olevaa valtuutettua irtautui sosiaalidemokraatti­ sesta ryhmasta perustaakseen vihrean ryhman.

TkL Klaus Sjoblom on Loviisan voi­ malaitoksen teknisen ryhman turval­ lisuusinsinoori ja ATS Ydintekniikan erikoistoimittaja, p. 915-550 431.

10 ATS Ydintekniikka (18) 1189 Nils Bjorklund

Ydintekniikan aiheuttamat pelot

Harvard University Press on valtojen politiikkaa vastaan. Tama puo­ keet aiheuttivat kuitenkin vastareaktioita. vuonna 1988 julkaissut tutki­ lestaan vei salailun lisaantymiseen viimek­ Bikinin Bravo-kokeessa 1954 todettu yl­ simainitussa maassa kaikkine haitallisine lattava saastelaskeuma ja japanilaisen ka­ muksen, jolla on sanottavaa seurauksineen. lastusaluksen kohtalo saivat aikaan kau­ kaikille ydintekniikasta kiin­ hukuvauksia filmeissa ja jannityskirjalli­ nostuneille. Kirja Nuclear Fear Myytit ydinvoimasta suudessa, joissa ydinvahingot kytkettiin ei ole mikiiiin pamfletti ydin­ Presidentti Eisenhower aloitti kampanjan vanhoihin tabujen rikkomiseen liittyviin ydinvoiman rauhanomaisen kayttamisen kertomuksiin ja siita johtuviin tuhoihin. voiman puolesta tai sitii vas­ puolesta kuuluisalla puheellaan YK:n Maailman omantunnon osan itselleen ot­ taan, vaan vakava tutkimus yleiskokouksessa 8.12.1953. Innostus taneet henki!Ot, sellaiset kuin Linus Pau­ aiheesta. Tyon tekijii on ydinvoiman rauhanomaiseen kayttoon ling ja Albert Schweizer puhuivat 1957 saavutti huippunsa vuoden 1955 Geneven miljoonista kehitysvammaisina tai kuol­ American Institute of asiaa kasitelleessa konferenssissa, jossa leina syntyvista lapsista, vaikka ydinfyy­ Physics 'in fysiikan historian vallitsi erittain optimistinen henki. Mm. sikko Edward Teller samanaikaisesti keskuksen johtaja Spencer R. kuviteltiin fuusiovoiman osalta paastavan osoitti, etta pommikokeitten aiheuttama hyotykayttoon jo 1980-luvun alussa. lisasateily maailmanlaajuisesti oli pienta Weart. Kirjoittaja on suoritta­ luonnon taustasateilyn paikallisiin vaihte­ nut tohtorintutkinnon fysiikas­ Samanaikaisesti jatkuvat ydinpommiko- luihin verrattuna. sa mutta on myos historian asiantuntija. Teos kiisittiiii 535 sivua, joista 85 on liihdeviittei­ tii ja 11 henkilohakemistoa. Seuraavassa pyrin esittelemiiiin piiiikohdat kirjan sisiillostii.

Kirjansa alussa Weart kuvaa kehitysopti­ mismin alkua, halua hakea uusi tapa !Oy­ taa tieteen avulla alkemistien 'viisasten kivi'. Samalla han niinikaan lapikay vanhat myytit tuhosta ja maailmanlopusta, seka kansantarujen ja kirjailijoiden tasta aiheesta tekemat versiot. Salattujen asioitten tutkimi­ sen on naissa usein nahty vievan tuhoon, oli sitten kyse Tiedon Puun hedelmien syonnista tai tri Faustin liitosta paholaisen kanssa. Selostettuaan aineen rakenteeseen ja radio­ aktiivisuuden !Oyt6on liittyvat tapahtumat vuosisadan vaihteessa ja sen jalkeen, kir­ joittaja kuvaa, miten nopeasti populari­ soijat tarttuivat aiheeseen tehden pitkalle menevia olettamuksia alan antamista mah­ dollisuuksista jo ennen kuin tiedemiehet saattoivat vakavassa mielessa edes esittaa teoreettista pohjaa tallaiselle. Jatkossa Weart lapikay todelliset tapah­ tumat ydinfysiikan kehityksessa kertoen myos tiedemiesten ristiriitaisista tunteista ja olettamuksista luotaessa ensimmaista atomipommia. Hiroshiman ja Nagasaskin jalkeen ristiriita syveni eraiden maailman­ kuulujen henkiloiden asettuessa koko ydinvoimaa vastaan antautuen samalla Idan suurvallan etujen ajamiseen Yhdys-

DI Nils Bjorklund on toiminut Val­ metin ja Tampellan ylimmassa joh­ dossa seka ollut TVO:n hallituksen pitkaaikainen jasen, p. 90-484 319.

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 II Ennen pitkiUi ydinaseita kohtaan tunnettu Weart katsoo mielipiteen polarisoituneen pelko siirtyi myos ydinreaktoreihin. Suuri kahteen toistensa ohi puhuvaan osaan, osa ihmisista luuli, etta reaktori saattaa joiden peruserot ovat seuraavat: rajahtaa pommin tavoin. Kuitenkin tiede­ miehet olivat jo varhain laatineet kritee­ I. Erilainen suhtautuminen viranomaisiin. rit, joita noudattaen riskeja tuntuvasti 2. Eri kasitys sivistyksen ja luonnon pienennettiin ja reaktorin 'kasista karkaa­ suhteista. minen' estettiin. General Electric-yhtio, 3. Luonnetyypit erilaisia: logiikka kontra joka oli ottanut itselleen kaupallisten intuitiivinen ajattelu. ydinvoimaloiden rakentamistehtavan, ke­ hitti suojakuvun, jolla valtyttiin tarpeesta Sosiologit ovat paatelleet, etta polarisoi­ sijoittaa laitokset asumattomille seuduille, tumisen takana on uuden yhteiskuntaluo­ kuten aluksi kuviteltiin. Tama suojaku­ kan muodostuminen. Taman muodostaa pufilosofia yleistyi taman jalkeen kaikki­ kasvava joukko hyvin koulutettuja, ei Syksyllii 1983 kiiynnistettiin alla lansimaissa. tuotannollisessa tyossa olevia henki!Oita. He tuntevat olevansa vanhan valtaraken­ Tampereen yliopistossa laaja Pelko reaktoreita kohtaan Iahti liikkeelle nelman ulkopuolella. energia-asennetutkimussarja. tutkijapiireista, ei yleison puolelta. Sen Projektin liihtokohtana on ol­ aloitti tutkija Ernest Sternglass, jolla oli Yhteenvedonomaisesti Weart antaa seu­ pakkomielle, etta hiinen poikansa saama raavat nelja paatekijaa selityksena siita, lut laajan ja vertailukelpoisen harvinainen tauti johtui perinnollisesti mista aineksista ihmisten mielipiteet ydin­ aineiston keriiiiminen, joka hanen isansa, rontgenlaakarin, saamasta voimasta pohjimmaltaan muodostuvat: mahdollistaa kansalaismielipi­ sateilysta. Sternglass oli taitava esiintyja ja intomielinen vaitteissaan. Kun han li­ 1. Pohjana ovat tiedot ydinreaktoreiden teen yksityiskohtaisen analyy­ saksi sai samalle asialle kaksi Livermore­ rakenteesta, tekniikasta ja taloudesta, sin ja systemaattisen seuran­ laboratorion tutkijaa John Gofmanin ja myos niiden antamista eduista ja ai­ nan. Tiihiin sarjaan kuuluu Arthur Templinin, ydinvoimanvastainen heuttamista riskeista. Naiden tietojen kampanjointi sai vauhtia. Ennen pitkaa joukossa ovat myos kasitykset maksi­ myos nyt kiisiteltiivii tutkimus, tahan liittyivat myos vihrean liikkeen gu­ maalisista vahinkotapauksista, sellaisi­ jonka tavoitteena oli selvittiiii runa tunnettu Barry Commoner ja aust­ na kuin niita on esitetty. suomalaisten suhtautumista ralialainen Yhdysvaltoihin muuttanut leh­ tinainen Helen Caldicot, joka tunteisiin 2. Kasitykset ydinenergian yhteiskunnalli­ energiantuotantoa koskeviin vetovalla tavalla ajoi asiaansa. Viihdete­ sista ja poliittisista sidonnaisuuksista. kysymyksiin. Aineisto keriittiin ollisuus tarttui asiaan. Suuren vaikutuk­ Tama kasiteryhma selittaa muutokset, postikyselynii syksyllii 1989. sen teki TV -filmi 'Red Alert', joss a ku­ jotka syntyivat ydinreaktoreiden tulles­ vattiin tilannetta, jossa kaikki Amerikan sa samaistetuiksi teknillistyvaan yhteis­ Kohdejoukko koostui viidestii ydinreaktorit uhkasivat rajahtaa kuntaan. Sensijaan se ei selita miksi erillisestii otoksesta, joihin samanaikaisesti. ydinvoima valittiin tallaiseen rooliin. kuului yhteensii 3500 satunnai­ Ydinvoiman vastaisessa kampanjassa krii­ 3. Vanhat myytit saastumisesta, kosmisis­ sesti poimittua henkiloii. Niiis­ tikot jattivat kokonaan huomioonotta­ ta salaisuuksista, tuomiopaivasta, hul­ tii 2238 vastasi kyselyyn. Tut­ matta, etta hiilentuotannossa aiheutetaan luista tiedemiehista. Nama myytit on kimus toteutettiin IVO:n talou­ huomattavasti enemman ymparistOtuhoja havittamattOmasti iskostettu ihmisten kuin ydinvoimaa kaytettaessa ja etta jopa psykologiseen kaikupohjaan. dellisella tuella, ja se julkais­ hiilen mukana sateilylisays on samaa taan myohemmin tiinii keviiii­ luokkaa kuin uraanintuotannossa puhu­ 4. Kaiken pohjana on ydinsodan pelko, nii. mattakaan muista ymparistOvahingoista. tiedostamattomana tai tiedostettuna, ehka sivuuntyonnettyna mutta ei kos­ Ydinvoiman vastustajien uudet kaan havitettyna. argumentit Analysoidessaan 1970-luvulla voimistu­ SisiHinrakennettu pelko nutta ydinvoimavastaisuutta, Weart tote­ Spencer R. Weart on kirjassaan laajasti aa taman saaneen uusia perusteita. Glenn peilannut aihettaan ajan kirjallisuudessa Seaborgin aikanaan esittama uskomus, ja taiteessa. Kuten edella olen maininnut, etta ydinvoimanvastaisuus perustuu asia­ han yhdistaa tatakin tieta ydinpelon ar­ tietojen puutteeseen, osoittautui virheelli­ kaaisiin myytteihin ja ihmisten sisimpaan seksi. Tiedon taso ei ole jakolinja, vaan rakennettuihin kuvitelmiin. Ajatus trans­ kasitys yhteiskunnan kokonaistilasta. mutaatiosta, uudelleensyntymisesta tuhon Voimistuva kritiikki nousi piireista, joi­ kautta on satoja jollei tuhansia vuosia den mukaan yhteiskunnan valtarakenne, vanha. Tama visio on hanen mukaansa ns. 'establishment' oli paha ja epaluotet­ koko ydinpelon takana. Viime vuosisa­ tava, jota pitaa vastustaa. Se on liitossa dan voimakkaan tieteellisen ja teknillisen 'Military-Industrial Complex'in' kanssa kehityksen aikana tahiin apokalyptiseen ja on vienyt maailman lahes umpikujaan. pelkoon tarvittavat elementit olivat kehit­ Ainoa vaihtoehto on rikkoa valtaraken­ tyneet erillisina ja peittaneet vanhan teet ja siirtya hajautettuun yhteiskuntaan. myyttipohjaisen pelon. Sahko toi uusia Tallaisen nakemyksen mukaan ydinvoima mahdollisuuksia, konetekniikka kehittyi on itsessaan paha estaessaan hajautetun arvaamattomaan kukoistukseen tuoden mallin kayttoonoton. Taman trendin meille autot ja lentokoneet ja lukuisia paaprofeetaksi nousi 1976 Amory Lovins elamista helpottavia valineita. Vasta fysii­ VTT Paavo Hoikka on Tampereen artikkelillaan Foreign Affairs-lehdessa. kan tunkeutuminen aineen olemuksen yti­ yliopiston kunnallistieteiden laitoksen Vuosikymmenen lopussa Robert Jungk meen ja siella piilevien voimien paljasta­ johtaja ja kunnallispolitiikan vs. pro­ julkaisi kirjan 'The New Tyranny', jossa minen antoi uuden mahdollisuuden pala­ fessori, p. 931-156 770. han esittaa ydinvoiman olevan ajamassa ta vanhoihin myytteihin. Ydinvoima toi Yht.maist. Pentti Kiljunen on Tam­ meidat uuteen robotisoituun orjatalou­ vanhat maailmankaikkeuden salaisuuksiin pereen yliopiston kunnallistieteiden teen, joka on pahempi kuin Hitlerin val­ liittyvat tarut uudessa muodossa ihmisten laitoksen tutkija, p. 931-180 644. takunta. elamaan. D

12 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Paavo Hoikka }a Pentti Kiljunen, Tampereen yliopisto

Suomalaisten energia-asenteet 1988

Suhtautuminen energiapoliittisiin kysy­ dutaan kivihiileen (15 %/37 %). Mikali Tshernobylin onnettomuuden jalkeen myksiin on ollut maassamme koko arvioinnissa otetaan huomioon myos kan­ kaikkien tarkasteltavien energiamuotojen 80-luvun ajan jatkuvassa muutostilassa. nanottojen intensiteetti, todetaan etta eh­ kannatuksen havaitaan muuttuneen syste­ Dramaattisten kaanteiden - Tshernoby­ dotonta vastustusta esiintyy nakyvasti ai­ maattisella tavalla: Syksysta 1986 ydin­ lin ydinvoimalaonnettomuus kevaalla noastaan ydinvoiman kohdalla (19

Suhtautuminen eri energiamuo­ 1983 (62+30+0:31 tojen kayttoon 1984 (70+26+04) 1985 (61+32+07) Eri energiamuotoihin suhtautumista mi­ Maakaasu tattiin kysymalla vastaajilta, minka ener­ 1986 ~ (68+28+05) giamuodon kayttoa heidan mielestaan la­ 1987 (70+26+04) hivuosina tehtavissa sahkontuotantoa l 1988 (75+22+03) koskevissa ratkaisuissa tulisi lisata ja minka vahentaa. Vertailtaviksi vaihtoeh­ doiksi asetettiin viisi keskeista nykyisin 1983 ~:l@~~i!t;:r:r~t:::;:;:~~~~ll~i;:;:y~il~l:~l::l c21 +.13 +36) kayti:issa olevaa energianlahdetta eli kivi­ 1984 1 IW:~fl~i;·~~r:r~~j~~~~w~,.f:m\'~;:\·:~r.m:~A1 <2(> +4 4 + 30 > hiili, turve, maakaasu, ydinvoima ja 1985 w::i:!·w~:?~i:!!l!j ~~:;~1'''+1 <28 +~ 6 + 26) vesivoima. Ydinvoima 1 1986 li :::<; ii',!'i'i:[:H:i:!:ilmiHi:if::i;:l::[};l:~~~[~~:l::;:c::t]l;i;;J <14 + 3 3 +53 l Pelkistetty kuva energiamuotojen "pa­ 1987 r:rr.r:!:~!:;,:'r::1 :::;!'i;::i!)u:,::: 1 ::; ,'/1::~~~~~ <2 3 + 3 9 + 38) remmuusjarjestyksesta" saadaan vertaa­ 1988 (28 +38+34 l malla kayti:in lisaamista ja vahentamista !!t~t:::i:[:i!WU~:)''!·'i:•!flili!::JW%1 kannattavien prosenttiosuuksien erotuksia energiamuodoittain. Selvasti suosituim­ 1983 ili'i':i (49+45+0(>) maksi energianlahteeksi osoittautuu maa­ 1984 !=====;=I=:'::======;=~

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 13 sivoiman puolestaan asteittain vahenty­ nen ydinvoimalan rakentamista kannatet­ Poliittisella kentalla KOK:n kannattajat nyt. Syksysta 1987 myos jarjestyssijat tavana ja 47 OJo torjuu ajatuksen. Viiden­ erottuvat muista ydinvoimamyonteisyy­ ovat muuttuneet sikali, etta ydinvoima nen ydinvoimalan vastustajien maara on tensa vuoksi. Heista Iahes puolet (47 %) on luovuttanut asemansa ei-toivotuim­ nyt pudonnut ensi kerran aile 50 prosen­ on ydinvoiman lisarakentamisen kannal­ pana vaihtoehtona kivihiilelle. tin Tshernobylin onnettomuuden jalkeen. la. Ydinvoimakielteisimpia ovat Vihrei­ den ja SMP:n kannattajat. Asenteiden Vaikka ydinvoiman Iisaamisen kannatta­ Ydinvoimaan suhtautuminen on nykyaan muutosprosessi eri puolueiden kannatta­ jia on nyt yhta paljon kuin vuonna 1985 yha voimakkaammin sukupuolisidonnais­ jakunnissa on ollut koko seuranta-ajan (28 %), erona on tietty "tshernobyl­ ta: miehista kaksi viidesta (41 %) kan­ merkillepantavan samankaltainen. jaama" jakauman toisessa paassa: ydin­ nattaa ydinvoiman lisaamista, naisista Tshernobyl-vuodesta 1986 neljan suurim­ voiman vahentamista vaativien maara on vain noin joka seitsemas (15 %). lkaryh­ man puolueen kannattajien suhtautumi­ edelleen kahdeksan prosenttiyksikkoa mittaiset erot jaavat verrattain vahaisiksi. nen ydinvoimaan on myonteistynyt huo­ suurempi. Koulutustason noustessa ydinvoiman mattavan yhdenmukaisella tavalla. kannatus lisaantyy suoraviivaisesti. Kun kysymyksenasettelu konkretisoidaan Ammatti- ja sosiaaliryhmista ydinvoima­ Ydinvoimaloiden sijaintikunnissa vaestO koskemaan suhtautumista viidennen ydin­ myoii.teisimpia ovat johtavassa asemassa suhtautuu ydinvoimaan selvasti positiivi­ voimalan rakentamiseen, mita asiaa tie­ olevat, ylemmat toimihenkilot ja yritta­ semmin kuin vaestO muualla maassa. Se­ dusteltiin erikseen, paadyttiin paljolti sa­ jat. Kielteisimmin suhtautuvia ovat koti­ ka Loviisassa (44 %) etta Eurajoella (48 manlaisiin tuloksiin. 28 OJo pitaa viiden- rouvat ja maatalousyrittajat. %) lahes puolet vaestOsta kannattaa ydinvoiman kaytOn Iisaamista. Sievilais­ ten ja kuhmolaisten kannat sensijaan poikkeavat toiseen suuntaan keskimaarai­ syydesta. Alueellisesti tarkasteltuna asen­ SUHTAUTUMINEN YDINVOIMAN KAYTTOON ERAI­ teet ovat suopeimpia ydinvoimalle Uu­ DEN TAUSTATEKIJOIDEN MUKAAN (%). denmaan ja Turun ja Porin laaneissa.

K~iyUOti pittiisi .. Muut energiapoliittiset nako­ L!Si\T;\ SOPIYA/EOS Yi\IIE:'iTi\i\ kohdat c=J c=J I''• •,;j Tarkeimpina nakokohtina, jotka energia­ (28+38+34) paatOksia tehtaessa tulisi ottaa huomi­ oon, kansalaiset pitavat energiantuotan­ Miehet ,..-:-----.,.-----~.•".'" ~.. •0 •.... -:-,.;-;_, -:::,.;• (41+34+25) non turvallisuutta (76 % pitaa erittain (15+41+45) tarkeana), ja saasteettomuutta (66 % ). Naiset L--'--L______L"""-~""'-'""--}'"''\'"".c~'~•""''."."~·l Hieman vahemman tarkeina pidetaan

(25+43+32) energian saatavuutta (53 %), tuotanto­ (23+41+36) varmuutta (48 %), halpaa hintaa (32 %) seka energian kotimaisuutta (25 % ). (32+33+35) (30+35+35) Tama tulos, joka ei ole olennaisesti (30+36+33) muuttunut syksysta 1987, viittaa yhtaalta (28+41+32) kansalaisten huoleen ymparistOn tilasta. Perati nelja viidesta (79 %) yhtyy nake­ (22+43+35) mykseen, jonka mukaan viimevuosien (2H37+38) poikkeukselliset saaolot ovat seurausta (27+42+32) siita, etta ihminen on saasteillaan jarkyt­ (36+31+33) tanyt luonnon tasapainoa. Happosateet (41+31+28) ja kasvihuoneilmio mielletaan merkitta­ viksi ongelmiksi. Melko monet (48 %)

(48+30+22) ovat kuitenkin optimisteja uskoen tieteen (41+32+28) ja tekniikan kykenevan tulevaisuudessa ratkaisemaan myon ymparistOongelmat. (3H34+32) (21+41+38) Kansalaisten usko energiansaastoon ener­ (38+31+31) giaongelmien ratkaisukeinona on pysynyt (22+34+44) likimain ennallaan. Vaikka puolet (51 %) (24+49+27) katsookin, ettei saastamisella voida ener­ (26+42+33) giaongelmia suoranaisesti ratkaista, saas­ (20+28+52) tOn tehostamista kannatetaan kuitenkin (21+42+38) laajasti (58 %) uusien voimaloiden raken­ tamisen vaihtoehtona. EnemmistO (59 %) KESK (28+38+34) uskoo, ettei elintaso olennaisesti laskisi, KOK (47+34+18) vaikka maassamme ryhdyttaisiin nykyista tiukempiin energiansaastOtoimiin. RKP I (28+38+34) SOP (l8+44+29) c= Ns. vaihtoehtoisten energialahteiden, ku­ SKDL I (32+35+33) ten aurinko- ja tuulivoiman, hyvaksikayt­ SMP I (20+29+51) tOmahdollisuuksiin uskotaan jokseenkin VIHR I (!0+41+49) samassa maarin kuin vuotta aikaisemmin. Realistisina niita pitaa nyt vajaat puolet (44+30+27) (45 %), haihatteluksi ne kokee vajaa kol­ (48+31+21) mannes (31 %). ( 16+41 +42) (21+31+48)

Suom~laistcn cnergia-ascntcet 1988

14 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Sahkon tarpeen olennaiseen kasvuun tule­ vaisuudessa uskotaan merkillepantavan yleisesti (77 OJo). Sensijaan siita, etta energiaa on aina riittavasti saatavilla eika NELJA.N SUURIMMAN PUOLUEEN KANNATTAJIEN energiapulaa koskaan tule, ei olla kovin­ SUHTAUTUMINEN YDINVOIMAAN 1986-1988 (%). kaan vakuuttuneita (28 % yhtyy kasityk­ seen). Sahkon kaytOn lisaantymisen kat­ Kayttoa pitaisi ... sotaan merkittavasti parantaneen ihmis­ ten elamanlaatua (85 % yhtyy kasityk­ LISA.TA. SOPIYA/EOS VA.HENTii.ii. seen).

Jokseenkin muuttumattomiksi voidaan (16+31+53) todeta myos kansalaisten ne kannanotot, jotka koskevat energiapoliittista paatOk­ KESK (18+44+38) sentekoa. Tama merkitsee sita, etta paa­ (28+38+34) tOksenteko koetaan etaiseksi ja epade­ mokraattiseksi: Kaksi kolmasosaa (69 %) katsoo, ettei kansalaisten mielipiteita ole (33+34+33) riittavasti kuultu energiapoliittisissa rat­ kaisuissa. Useampi kuin joka toinen KOK (43+33+23) (58 %) pitaa todennakoisena, etta paa­ (47+34+18) tOksentekijoiden kanta ydinvoimaan muuttuu ja Suomeen rakennetaan viela lisaa ydinvoimaloita. 1986 (12+37+51) SDP 1987 :=O:::'==r====~~~= (19+48+32) Joka toisen (53 %) kasityksen mukaan luotettavan tiedon saaminen energia­ 1988 (28+44+29) ~~~~------~ asioista on mahdotonta. Kansanaanestyk­ sen kayttoa ydinvoimakysymyksissa vaa­ (14+28+58) ditaan nyt hieman vahemman (52 %) 1986 ~g~==~~~! kuin vuotta aiemmin (55 %). 0 SKDL 1987 (23+32+45) 1988 (32+35+33)

0 20 40 60 80 100

Suomalaistcn energia-asentcct 1988

Martti Katkd, IVO

Suomalaisten terveysriskit

Riskien kiisittelyii julkisessa sidonnaiset riskit ovat yleensii Valtion teknillinen tutkimuskeskus on keskustelussa ja piiiitoksenteos­ tiiysin yhteismitattomia. On julkaissut Tiedotteita-sarjassaan raportin: "Suomalaisen terveysriskit". Raportissa sa on vaikeuttanut se, ettii ko­ erittiiin vaikea mitata haittaa, on pitaydytty tiukasti terveys- ja onnetto­ ko riskikiisite on tavattoman joka aiheutuu jonkun kasvila­ muusriskeihin ja saatavissa olevaan tilas­ epiiselvii. Kiisitteen kiiyttiijiistii jin hiiviiimisestii maapallolta. toaineistoon. Talloin on valtytty pohdis­ kelemasta riskin syvallisempaa olemusta, riippuen sillii voidaan tarkoit­ Yhteiskunnallisten riskien arvi­ yhteismitattomuutta ja hyvaksyttavyywn­ taa mahdollista taloudellista oiminen voi olla vielii epiimiiii­ gelmia. Naita kysymyksia ei kuitenkaan tappiota, vaaraa terveydelle, riiisempiiii. Jos itsearvoksi on kokonaan ole sivuutettu vaan niista on kirjoitettu raportin loppuun mielenkiin­ vaaraa jossakin arvosidonnai­ asetettu keskittymisen vastusta­ toinen liitekappale: "Erityyppisten riskien sessa mielessii tai pelkkiiii to­ minen, niin suurten voimalaitos­ arvostuseroihin vaikuttavat tekijat". denniikOisyyttii jonkun onnet­ ten rakentaminen muodostaa tomuuden sattumiselle. Riskin riskin. Mutta kuinka tiillaista ris­ suuruudelle on niiin ollen kiiy­ kiii on mahdollista verrata mui­ tossii monenlaisia mittareita ja hin riskeihin? Hankaluutta lisiiii sekaantumisen vaara on suuri, se, ettii joidenkin mielestii keskit­ DI Martti Katka on Imatran Voiman ellei kussakin yhteydessii tar­ tyminen ei ole riski ollenkaan ymparist6suojelutoimiston toimis­ kasti ·miiiiritellii, millaisesta ris­ vaan erityisesti energian tuotan­ toinsinoori, p. 90-5301 622. kistii on kyse. Lisiiksi arvo- nossa selvii etu.

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 15 Suomalaisten riskikuva paran­ Tau/ukko. Kuolemaan johtavan tyotapatur­ mion. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tunut man riski 100 miljoonaa ty6tuntia kohden suurimmat katastrofit ovat olleet luon­ (FAR) eri toimialoilla 1982-1984. nonkatastrofeja, maanjaristyksia, hirmu­ Itse raportti alkaa suomalaisten kuollei­ myrskyja tai tulvia. Teollisuuskatastrofit toimiala riski suustilastojen tutkinnalla. Yhteiskunnalli­ eivat ylla kuolonuhrien lukumaarien suh­ nen kehitys on sadan vuoden aikana pa­ maa- ja vesirakennus 12 teen luonnonkatastrofien tasolle mutta rantanut ihmisten riskikuvaa olennaisesti. myos niiden vaikutukset saattavat olla Vuosisadan vaihteessa kuolleisuus oli talonrakennus 6 metsatalous 6 sangen tuhoisia. Pahimpia naista ovat noin 3000 tapausta vuotta ja 100 000 viime vuosina sattuneet kaasuvaraston ra­ asukasta kohti, nykyaan se on aile tuhat. liikenne 6 maatalous 3 jahdys Mexico Cityssa (550-600 kuole­ Keskimaarainen elinika on pidentynyt aile mantapausta) ja Bhopalin myrkkykaasu­ 50 vuodesta 75 vuoteen ja lapsikuollei­ puu-, paperi- ja graafinen teollisuus 3 muu tehdasteollisuus 3 paastO (yli 2500 kuolemantapausta). Mo­ suus on saatu hyvin alhaiseksi. Myos lemmissa onnettomuuksissa tuhoa lisasi­ kuolinsyissa on tapahtunut selva muutos. metalli- ja kaivannaisteollisuus 2 julkinen hallinto, puhtaanapito 2 vat tihea hokkeliasutus ja pelastussuunni­ Aikaisemmin ihmisia kuoli paljon tarttu­ telmien puutteellisuus. viin tauteihin, rokkoon, ripuliin tai keuh­ kulutustavarateollisuus 1 kotautiin. Nykyaan tarttuviin tauteihin tukku- ja vahittaiskauppa 1 rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 Suomen oloissa ei luonnonkatastrofien kuoleminen on harvinaista ja tilalle ovat uhkaa juuri ole. Muitakaan onnetto­ opetus, tutkimus, terveydenhoito 1 tulleet krooniset sairaudet. Tavallisin muuksia, joissa olisi kuollut yli sata ih­ muut palvelukset 1 kuolinsyy Suomessa on jokin sydan- tai mista ei ole sodan jalkeen esiintynyt. On­ verisuonitauti. Niista aiheutuu yli puolet ravitsemus- ja majoitustoiminta 0,3 tyoelama keskimaarin 2,5 nettomuuksia, joissa kuolee tai vammau­ kaikista kuolemantapauksista. tuu yli 10 henkea on sattunut hieman Onnettomuudet, tapaturmat ja vakivaltai­ harvemmin kuin kerran vuodessa. Naissa set kuolemat muodostavat kymmenen Yhteiskunnan ja yritysten toimenpiteiden onnettomuuksissa kuolee noin 0,5 OJo kai­ prosentin osuuden kaikista kuolemanta­ ansiosta tyotapaturmariski on vuosi vuo­ kista tapauturmaisesti kuolleista. Suuron­ pauksista. Niiden osuus on merkittavii delta pienentynyt kaikilla toimialoilla. nettomuuksien osuus suomalaisten riski­ vain nuoremmissa ikaluokissa. Eniten ta­ Sen sijaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmat kuvassa on nain ollen todella vahiiinen. paturmia sattuu kotona ja vapaa-aikana, ovat jatkuvasti lisaantyneet. Talla hetkel­ Suuronnettomuuksien julkisuusarvo sen jolloin riskiryhmana ovat miehet. Miesten la 95 OJo kaikista kuolemaan johtavista sijaan on sangen suuri. Tama saattaa vapaa-ajan tapaturmariski naisiin verrat­ tapaturmista sattuu vapaa-aikana. Tyo­ vaaristaa ihmisten kasityksia yhteiskun­ tuna on kuusinkertainen. Tarkein syy tii­ ikaisilla miehilla kodin ulkopuolella viete­ nassa esiintyvista vaaroista. Erityisesti han on miesten naisia runsaampi alkoho­ tyn vapaa-ajan riski on kuusinkertainen saatetaan ylikorostaa teollisuus- ja ydin­ lin kayttO. verrattuna miesten keskimaaraiseen tyota­ voimalaitosonnettomuuksien riskeja ja paturmariskiin. sokeutua tutuille arkipaivaisille riskeille, Yhteiskunnallisessa paatOksenteossa on jotka kuitenkin voivat vaatia merkittavan voitu vaikuttaa suomalaisten riskikuvaan Alkoholin on arvioitu aiheuttavan noin maaran kuolonuhreja vuosittain. sangen suotuisasti: 2000 kuolemantapausta vuodessa. Suurin - on edistetty terveellisten ja turvallisten osa naista johtuu rajusta kertajuomisesta, Teollisuusonnettomuudet kuuluvat siihen tuotteiden kayttoa joka on tyypillista suomalaiselle alkoholi­ riskien kategoriaan, johon on mahdollista - rajoitettu lainsaadanno!Hi haitallisten kulttuurille. Naihin lukuihin sisaltyvat al­ vaikuttaa ottamalla kayttOon yha turvalli­ tuotteiden markkinointia ja kayttOa koholin vaikutuksena sattuneet tapatur­ sempia prosesseja ja varautumalla epato­ - riskialttiita toimintoja on maaratty lu­ mat. Vuosittain alkoholin vaikutuksen dennakoisiinkin onnettomuuksiin. Nain vanvaraisiksi alaisena hukkuu noin 200 ja tekee itse­ on Suomessa myos kaytannossa menetel­ - maarayksien ja lupaehtojen noudatta­ murhan 200-400 henkea. Yhdistelma al­ ty. Teoreettisesti tarkasteltuna kloorikul­ mista valvotaan koholi ja tupakka on yleisin palokuole­ jetusten riskit ovat niin pienia, ettei nii­ - on opastettu kansalaisia tekemaan man syy. hin oikeastaan tarvitsisi puuttua. Koska omaa terveyttaan ja turvallisuuttaan kuljetuksiin kuitenkin liittyy suuronnetto­ edistavia valintoja. Yleisesti voidaan todeta, etta mita keski­ muuden mahdollisuus, ovat viranomaiset tetympaa tai saannellympaa toiminta on, katsoneet, etta riskin pienentaminen on Yhteiskunnan toimenpitein on onnistuttu sita tehokkaampia ovat myos keinot ris­ ollut perusteltua. Kloorikuljetuksille on parantamaan tyoturvallisuutta, sahkotur­ kien vahentamiseksi. Tassa suhteessa tehty laaja ja jarjestelmallinen turvalli­ vallisuutta, liikenneturvallisuutta, elintar­ vapaa-ajan lisaantyminen ei ole pelkas­ suusanalyysi, jonka tuloksena !Oydettiin vikehygieniaa, terveydenhuoltoa ja vaa­ taan positiivinen asia vaan siihen liittyy keinoja kloorivuotojen todennakoisyyden rallisten prosessien riskienhallintaa. Li­ samalla tapaturmariskin lisaantyminen. pienentamiseksi entisestaan. Nain siita saksi on otettu kayttoon myrkkysaadok­ Ihmisten vapaaehtoisesti ottamiin riskei­ huolimatta, ettei Suomessa ole kloorivuo­ sia seka maarayksia palavien nesteiden ja hin vaikuttaminen on todella vaikeaa. toja kuljetusten aikana esiintynyt kertaa­ rajahdysaineiden kuljetuksia ja varastoin­ Henkilokohtaisen vapauden rajoittaminen kaan. tia varten. voidaan kokea hyvin kielteisena ja maa­ rayksien soveltaminen voi johtaa painvas­ Ydinvoimatekniikka on onnettomuusris­ Vapaa-ajan riskit suuremmat taiseen lopputulokseen kuin alun perin keihin varautumisen suhteen edellakavija. kuin tyotapaturmariskit on tarkoitettu. Esimerkiksi alkoholin an­ Turvallisuusajattelu on ydinvoimalaitos­ niskclumaaraystcn tiukentaminen on risti­ ten suunnittelussa ollut lahtOkohtana Eri toimialoilla sattuvien kuolemaan joh­ riidassa kansainvalisen kaytannon kanssa. alusta alkaen. Niinpa sellaisen ydinvoi­ tavien tapaturmien maara sataa miljoo­ Alkoholin kulutuksen kasvun syyna on malaitosonnettomuuden riski, josta voi naa tyotuntia kohti on esitetty oheisessa elintason yleinen kohoaminen ja kaytetta­ aiheutua merkittava radioaktiivisten ai­ taulukossa. Suurin tapaturmariski on vissa olevien tulojen lisaantyminen. Tal­ neiden paastO ymparistOon, on saatu to­ maa- ja vesirakennusalan ammateissa. lOin vaikuttamiskeinoiksi jaavat tiedotta­ della alhaiseksi. Tulevaisuudessa turvalli­ Myos talonrakennuksen, metsatalouden minen alkoholin haitoista ja juomatapo­ suusanalyysit saattavat muussakin teolli­ ja liikenteen ammateissa riskit ovat keski­ jen muuttaminen valistuksella. suudessa olla osa suunnittelun arkipai­ maaraista suurempia. Teollisuuden am­ vaista rutiinia. Talla hetkella teollisuudel­ matit ja maataloustyo ovat turvallisuudel­ la on ydinvoimatekniikasta viela paljon taan tyoelaman keskitasoa. Miesten ja Suuronnettomuuksien merkitys oppimista. D naisten ammattien erilaisuudesta johtuen vain pieni osa kuolemaan johtavista tyo­ vahainen suomalaisille tapaturmista sattuu naisille. Miesten kes­ Raportissa on kasitelty suuronnettomuuk­ kimaarainen ammatillinen tapaturmariski sia omassa luvussaan. Tama onkin pai­ Lahdekirjallisuutta Lautkaski, R., Pipatti R. ja Vuori S., Suomalaisten terveysris­ on 5 sataa miljoonaa tyotuntia kohti ja kallaan, koska katastrofit saavat tiedo­ kit. Espoo 1988, VTT, Ydinvoimatekniikan laboratorio. VTT naisten vain 0,5. tusvalineissa poikkeuksetta suuren huo- Tiedotteita 875. 104 s + liitt. 9 s.

16 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Heikki Raumolin, Klaus Sjoblom

Aina valmiina uusiin haasteisiin

A TS Ydintekniikan toimitus jatkaa kokeneiden seuran jii­ senten haastatteluja. Tiillii ker­ taa tavoitimme TEKESin Juha­ ni Kuusen. Hiineltii toivoimme muisteluita, perspektiiviii ja ke­ hitysniikymiii. Niiin siinii sitten kiivi.

Atomienergianeuvottelukunnan johdolla toteutettua koulutus- ja tutkimustyoUi voidaan pitaa eriUin erikoisalan teknolo­ giaohjelmana. Se toteutettiin 1960-luvul­ la, jolloin Suomessa ei viela puhuttukaan teknologiapolitiikasta. J uhani Kuusen mielesta 1960-luvun toimenpiteita tutki­ musreaktoreineen ja -assistentteineen voi­ daan pitaa oikeaanosuneina. Panostus oli sopivan suuruinen ja riittavan laaja-alai­ nen. Talle pohjalle rakentuvat ydinener­ gia-alan hyvat saavutukset Suomessa.

Y dintekniikka ei rajoitu vain voirnalaitoksiin TRIGA-tutkimusreaktorin kaynnistyttya vuonna 1962 alettiin myos Suomessa ke­ hittaa merkkiaine- ja isotooppitekniik­ kaa. Aktivointianalyysi olikin 1960-luvulla taysin ylivoimainen monien pienten ainemaarien selvittamisessa. Uu­ det tekniikat saatiin nopeasti tietoon. Se­ ka teollisuudessa etta sairaaloissa riitti kiinnostusta. Juhani Kuusi muistelee lam­ J uhani Kuusi syntyi 11.10.1938. Han suoritti diplomi-insinoorin tutkinnon teknilli­ molla 1960-luvun innostuneisuutta ja hy­ sen korkeakoulun teknillisen fysiikan osastolta vuonna 1964 ja vaitteli tekniikan toh­ vaa henkea. "Suomen ympyrat olivat toriksi vuonna 1970. juuri sopivan kokoiset. Tieto kulki eika reviireista tarvinnut taistella." Vuosina 1964-74 Kuusi toimi eri tutkimustehtavissa Otaniemessa Triga-reaktorilla seka atomienergianeuvottelukunnan tutkimusassistenttina etta VTT:n palkkaa111a­ 1960-luvun jalkeen laitteistot ovat jatku­ na. 1974-75 han toi111i VTT:n vt. y111parist0nsuojelutekniikan tutki111usprofessori­ vasti parantuneet ja kilpailevia analyysi­ na. Vuosina 1975-80 han oli Oy Finnato111 Ab:n tutki111usjohtajaja 1980-83 VTT:n menete!mia on kehitetty. Isotooppiteknii­ reaktorilaboratorion johtaja. Vuodesta 1983 han on toi111inut Teknologian kehitta- kasta on tullut rutiininomainen tyotapa 111iskeskuksen TEKESin ylijohtajana. mm. sairaaloille. Isotooppitekniikan pai­ Vuosina 1972-74 Kuusi oli ATS:n johtokunnassa. Han hoiti 111111. neuvotteluja nopisteen siirtyessa tutkimuksesta hyoty­ ATS:n liitty111isesta ENS:iin (European Nucl.ear Society). kayttoon Juhani Kuusi, kuten moni muu­ kin tutkija vaihtoi alaa. Tuntuu ehka yl­ lattavalta kuulla, etta nykyisin eurooppa­ laisessa tutkimushallinnossa ja mm. Eure­ Yhteistyotii Finnatornissa Kuusen mukaan ydinvoimalaitoshankkeet kassa on runsaasti isotooppitekniikan kasittivat niin laajan tekniikan alueen, et­ pioneereja. Finnatomin kautta koordinoidussa tutki­ mustyossa Kuusi nakee paljon esimerkiksi ta yritysten oli suorastaan pakko hakeu­ tua yhteisiin tutki111ushankkeisiin. Lisaksi Juhani Kuusi haluaa kuitenkin muistut­ otettavaa. Teollisuus toimi yhteistyossa taa, etta merkkiaine- ja isotooppiteknii­ aikana, jolloin yhteistyohbn ei ollut viela valtion tuella oli ratkaiseva vaikutus kan tietamysta ja tutkimusta on sailytet­ totuttu. Yhteistyo onnistuttiin hoitamaan hankkeisiin uskaltautumiseen. tava riittavasti, jotta tarvittaessa olisi pe­ niin, etta tutki111us- ja selvitystbiden tu­ rusvalmius uusiin sateilyn hyvaksikayttb­ lokset saavuttivat tarvitsijat yrityksissa. "Kun Finnato111ia kaynnistettiin, mikaan sovellutuksiin. Tulokset pystyttiin ottamaan kayttoon. yritys ei halunnut jaada pois. Tavallaan

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 17 Finnatom muodostikin tutkimuskonsor­ tymiskehityksen myota kansainvalinen tysten riskipitoisia tuote- ja tuotantome­ tion tai -kartellin". kilpailu kiristyy". netelmien kehityshankkeita. Lisaksi TE­ KES ja Suomen teollisuussihteerit autta­ Ydinvoimaprojekteista on ollut hyotya vat yrityksia ja tutkimuslaitoksia uusim­ myos muille teollisuuden aloille: uudet Ydintekniikka ja muu man ulkomaisen tiedon hankkimisessa ja menetelmat tulivat kayttoon useita vuosia teknologia kansainvalisten kontaktien solmimisessa. aikaisemmin kuin olisivat muuten tulleet. TEKES aloitti toimintansa vuonna 1983 Keskeisia tutkimusalueita olivat lujuuslas­ Ydinvoimalaitostekniikka oli viela ja vuoden 1987 lopussa sen palveluksessa kenta, laadunvarmistus ja hitsaustekniik­ 1970-luvulla silloista huipputekniikkaa. oli 91 henkiloa. TEKESilla on kaytetta­ ka. Metalliteollisuutemme yleinen taso Muita voimalaitostyyppeja kutsuttiin vissa soveltuvaan tekniseen tutkimukseen nousi. Mielenkiintoisena yksityiskohtana "konventionaalisiksi". Nykyisin tilanne ja teolliseen tuotekehitykseen noin 400 Kuusi totesi kuulleensa, etta Finn­ on toinen. Ydinvoimalaitoksiin halutaan milj. mk (vuonna 1987); yritysten panos atomissa 1970-luvulla kehitettyja lujuus­ pikemminkin varmoja kuin parhaita rat­ tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli laskentaohjelmia on vielakin kaytOssa. kaisuja. Varmoja ovat sellaiset, joiden vuonna 1987 noin 4000 milj. mk. toteutuksesta ja kaytOsta on hyvia koke­ Suomesta vietiin lukuisia ydinvoimalai­ muksia. Kuusen mukaan yha tiukempi suhtautuminen riskeihin on hidastanut TEKES voi tukea myos energian kaytOn toskomponentteja erityisesti Ruotsiin, tehostamiseen liittyvia kehityshankkeita, mutta myos USA:han ja Sveitsiin. Uusien uuden teknologian viemista ydintekniik­ kaan. mutta varsinaista energiahuoltoa koske­ ydinvoimalaitostilausten harvetessa vienti­ vasta julkisesta rahoituksesta vastaa markkinat kuitenkin havisivat. Ydinvoimalaitoksiin liittyvat erityiskysy­ Kauppa- ja teollisuusministerio. Kuusi to­ teaakin, etta energiatutkimus on jopa ko­ ''Ydinvoimalaitoskomponenttien valmis­ mykset ovat edistaneet mm. lujuusteknii­ kan ja luotettavuustekniikan kehitysta, ko Euroopassa erillaan teknologian ylei­ tuksessa Suomessa saatu kokemus osal­ sesta kehittamisesta. taan edesauttaa mahdollisia myohempia minka jalkeen kehittyneita menetelmia on toimituksia ydinvoimalaitoksiin. Toisaalta voitu soveltaa myos muille tekniikan aloille. Kuusi odottaa, etta viela joskus energia­ kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, puolen teknologiaan liittyvat tutkimus­ ennen kuin ryhdytaan erikoisprojekteihin kohteet menettavat nykyisen erikoisase­ yksittaisen uuden laitosyksikon takia. On Teknologian kehittaminen mansa. Ydintekniikan tutkimus lahenee myos muistettava, etta ydintekniikan yleista teknologian kehittamista. Ehkapa osuus ydinvoimalaitosprojekteissa on Teknologian kehittamiskeskus TEKESin silloin ydinvoimalaitosratkaisuihin ei kiin­ suhteellisen pieni ja taloudellisen yhden- toiminta-ajatuksena on kohottaa ja ylla­ niteta niin voimakasta huomiota kuin pitaa Suomen teknologian tasoa ja edis­ DI Heikki Raumolin on PEVO:n tek­ nyt. Koska tama tapahtuisi ei Kuusikaan taa teollisuutemme kansainvalista kilpai­ ennusta. nillinen johtaja ja ATS Ydintekniikan lukykya. Toiminnan ensisijaisena tavoit­ paatoimittaja, p. 90-6090 6017. teena on edistaa suoraan tai valillisesti kansainvalisesti kilpailukykyisten tuottei­ TkL Klaus Sjoblom on Loviisan voi­ Haasteita kylla riittaa malaitoksen teknisen ryhman turval­ den aikaansaamista. lisuusinsinoori ja A TS Ydintekniikan Toimitus kiittaa haastattelusta ja toteaa, erikoistoimittaja, p. 915-550 431. TEKES koordinoi, konsultoi ja rahoittaa etta Juhani Kuusella ja TEKESilla kylla kansallisia teknologiaohjelmia seka yri- aina on haasteita riittamiin. D

Aika kuluu nopeasti, TMI-2 onnettomuudesta 10 vuotta

Yhdysvalloissa Pennsylvanian Corporation ja reaktorin oli ympiiri maailmaa. Laitoksia osavaltiossa Harrisburgin kau­ toimittanut Babcock & Wilcox. parannettiin ja ydinturvallisuus pungin liihellii sijaitsevassa kasvoi. Toimitus on hankkinut TMI-2-ydinvoimalaitosyksi­ Onnettomuudessa reaktori vau­ katsauksen onnettomuuden kossii tapahtui 28.3.1979 vaka­ rioitui vakavasti ja reaktorin suo­ kulkua ja havaittuja ilmiOitii va reaktorionnettomuus, jolla jarakennus sekii apurakennus koskevasta tutkimustyostii oli merkittiiviit seuraukset saastuivat pahasti. Suojaraken­ tekn.lis Risto Sairaselta Valti­ ydinenergia-alan kehittymiselle. nus siiilytti tiiveytensii eikii ympii­ on teknillisestii tutkimuskes­ ristoon piiiissyt juuri ollenkaan kuksesta ja onnettomuuslaitok­ TMI-2-laitosyksikollii oli vasta radioaktiivisia aineita. Henkilo­ sen puhdistustOistii tarkastaja kiiyttoonotettu 880 MW:n siih­ vahinkoja ei tapahtunut. Pekka Lehtiseltii Siiteilyturva­ kotehoinen kaksilooppinen pai­ keskuksesta. Lehtinen oli mu­ nevesireaktori. Laitoksen kiiyt­ Onnettomuus johti huomatta­ kana vuonna 1981 TMI-2:n tiijii oli General Public Utilies viin tutkimus- ja selvitystOihin clean up -projektissa.

18 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Risto Sairanen, VTT

Tietamys lisaantynyt TMI-2 -onnettomuudesta

TMI-2 onnettomuudesta kulu­ Taulukko 1. TMJ-2-onnettomuuden kulku. nut kymmenen vuotta on kiiy­ tetty onnettomuuden kulun ja Aika onnettomuuden Tapahtuma onnettomuusreaktorissa tapah­ alusta (min:s) tuneiden ilmiOiden selvittiimi­ Alkuvaihe seen. Reaktorisydiimen purka­ 0:00 Paasyottavesipumput pysahtyvat misen myotii saatu tieto, lai­ 0:00 Turpiinin ja generaattorin suojalaukaisu tosmittausten huolellinen selvi­ 0:00 Hatasyottovesipumput kaynnistyvat 0:03 Paineistimen ulospuhallusventtiili (PORV) avautuu tys ja vakavien reaktorionnet­ 0:08 Reaktorin pikasulku tomuuksien laskentaan kiiytet­ 0:15 PORV:n varoitusvalo sammuu tiivien tietokoneohjelmien ke­ hittyminen ovat mahdollista­ Primaaripiirin tyhjeneminen 0:41 Korkeapaineruiskutus (HPI) kaynnistyy neet, etta onnettomuuden kul­ (operaattorit rajoittavat virtausta) ku voidaan nyt selittiiii suhteel­ 1:30 Hoyrystimien sekundaaripuoli kuiva lisen tarkasti. 8:20 HatasyottovetUi hOyrystimiin 73:00 B-piirin pumput pysaytetaan

Onnettomuus alkoi 28.3.1989 kello 4.00 Sydamen kuumeneminen aamulla kun laitoksella tehty huo!totyo 100:00 A-piirin pumput pysaytetaan sai aikaan syottovesipumppujen pysahty­ noin 110:00 Sydan paljastuu misen. Laitoksen saaminen takaisin sta­ noin 140:00 Sydan alkaa sulaa biiliin tilaan vei hyvin pitkan ajan, noin 142:00 PO R V suljetaan kuusitoista tuntia. Reaktorisydamen vau­ rioituminen tapahtui kuitenkin jo onnet­ Yetta lisataan sydameen tomuuden neljan ensimmaisen tunnin ai­ 174:00 Toinen B-piirin pumpuista kaynnistetaan kana. Taulukkoon 1 on koottu onnetto­ 193:00 B-piirin pumppu pysaytetaan muuspaivan tarkeimmat tapahtumat lai­ 200:00 HPI taydelle teholle toksella. noin 207:00 Paineastia taynna vetta 217:00 HPI:n virtausta rajoitetaan noin 224:00 Osa sulasta valuu paineastian pohjalle Onnettomuuden kulku noin 230:00 Sula alkaa jaahtya Syottovesipumppujen pysahtymista seura­ sivat valittomasti turpiinin ja generaatto­ Sula jaahtyy rin suojalaukaisu ja hatasyottavesipump­ 257:00 HPI pois paalta pujen kaynnistaminen. Hatasyottavesilin­ 262:00 HPJ taydelle teholle jan sulkuventtiilit olivat vastoin maarayk­ 950:00 Yksi paakiertopumpuista kaynnistetaan, sia suljettuina, minka johdosta vetta ei laitos saadaan stabiiliin tilaan. saatu hoyrystimien sekundaaripuolelle en­ nen kuin vika kahdeksan minuutin jal­ keen korjattiin. Onnettomuuden kulun kannalta tama ei kuitenkaan ollut ratkai­ seva viivastys. kautta pystyivat poistamaan jalkilammon nuuttia voidaan luonnehtia primaaripiiri Paineistimen ulospuhallusventtiili jiiii ja primaaripiirin paine alkoi laskea. hitaaksi tyhjenemiseksi. Primaaripiirin auki paine oli suurimman osan ajasta melko Hoyrystimien lammonsiirron heikennyt­ TMI-2:n valvomossa PORV:n asennon stabiili, noin 7 MPa (70 bar) ja kaynnissa tya alkoi primaaripiirin paine nousta, osoitti punainen lamppu, joka paloi, kun olevat paakiertopumput pystyivat pita­ paineistimen ulospuhallusventtiili (PORV) venttiilin solenoidiin oli kytketty virta. maan sydamen jaahdytettyna. Paineisti­ aukeni ja reaktori joutui pikasulkuun Viidentoista sekunnin kuluttua primaari­ men pinnan korkeuden mittaus antoi jat­ painerajan ylityksen johdosta. Pikasulun piirin paine oli laskenut PORV:n sulkeu­ kuvasti hyvin korkeita arvoja, mika sai jalkeen hoyrystimet ja vuoto PORV:n tumispaineeseen, virta solenoidille katkesi operaattorit luulemaan, etta systeemissa ja varoitusvalo sammui. Laitoksen ope­ oli liikaa vetta. Taman johdosta auto­ raattorit pitivat tata merkkina PORV:n maattisesti kaynnistyneen korkeapaine­ sulkeutumisesta. Operaattorien tietamatta ruiskutuksen virtausta rajoitettiin ja puh­ PORV oli kuitenkin juuttunut auki ja distuspiiriin menevaa virtausta kasvatet­ TkL Risto Sairanen on VTT:n ydin­ hoyrya seka vetta purkautui jatkuvasti tiin, jol!oin vuoto paineistimen kautta voimatekniikan laboratorian ydinvoi­ ulos primaaripiirista. ylitti selvasti primaaripiiriin syotettavan maloiden prosessitekniikan jaoston veden maaran. B-piirin paakiertopumput erikoistutkija, p. 90-648 931. Primiiiiripiiri tyhjenee pysaytettiin 73 minuutin jalkeen pumppu­ Onnettomuuden sataa ensimmaista mi- jen lisaantyneen varinan johdosta.

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 19 Suojarakennus

c::::::::::J Hoyry c::::J Vesi t::;:;:;:;:;:3 Hiltiljililhdytys

1 Vuotovesisailio 6 Korkeapainepumppu 11 Hoyrystln 16 Lauhdutin 2 Lilmmonvaihdin 7 Palneakku 12 Pailsyottoveslpumppu 17 Lauhteenpuhdistuslaitos 3 Keruupumppu 8 Ulospuhallussililio 13 Apu!lyottovesipumppu 18 Lauhdesililio 4 Veden varastosailio 9 Reak toripaineastia 14 Generaattorl 19 Lauhdepumppu 5 Matalapainepumppu 10 Paineistln 15 Turpiini

Kaaviokuva TMI-2 yksikostti.

Sydiin alkaa sulaa On itse asiassa kasittamatOnta, etta ope­ damen reunaa pitkin paineastian alaosaan Kun A-piirinkin paakiertopumput pysay­ raattorit eivat heti PORV:n sulkemisen 224 minuutin ku!U:ttua onnettomuuden tettiin 100 minuutin kuluttua, erottuivat jalkeen alkaneet tayttaa primaaripiiria. alusta. Sulan jakautuminen kahteen vesi- ja hoyryfaasit. Veden pinta paineas­ Operaattoreille olisi pitanyt olla selvaa, osaan kasvatti sen pinta-alaa niin paljon, tiassa asettui ensin jonkin verran syda­ etta yli kaksi tuntia kestanyt vuoto oli etta sula alkoi hitaasti jaahtya. men ylareunan ylapuolelle, mutta Iaski suurelta osin tyhjentanyt primaaripiirin pian sydamen tasolle. Lammonsiirron vedesta. Seuraavan kahdentoista tunnin aikana heikentyessa sydamessa alkoi polttoaine tehtiin useita yrityksia ajaa laitos stabii­ kuumentua. Polttoainesauvojen suoja­ Yetta saadaan sydiimeen liin tilaan. Tassa vaiheessa operaattorit kuorimateriaalina kaytettavan zirkoniu­ Ensimmainen merkittava veden lisays sy­ olivat tietoisia siita, etta primaaripiirissa min hapettuminen vesihoyryssa alkoi ke­ dameen tapahtui vasta puolen tunnin ku­ oli kaasutaskuja, joita aluksi luultiin pel­ hittaa primaaripiiriin vetya. Zirkoniumin luttua PORV:n sulkemisesta, kun B-piirin kaksi hoyryksi. Hoyrystimissa ollut kaasu hapettuminen on myos lampoa tuottava paakiertopumput kaynnistettiin joksikin esti !ammon poistamisen primaaripiirista reaktio, mika osaltaan kiihdytti sydamen aikaa. Toimenpide siirsi B-piirissa viela hoyrystimien kautta. kuumenemista. olevan veden sydameen ja hidasti jonkin verran sydamen kuumenemista. Tiista Kaasutaskuja yritettiin ensin poistaa pri­ Kello 6:22, yli kahden tunnin kuluttua noin puolen tunnin kuluttua lisattiin kor­ maaripiirin painetta nostamalla. Yritys onnettomuuden alusta, havaitsi vasta lai­ keapaineruiskutuksen teho maksimiinsa, olisi onnistunutkin, ellei piirissa olisi ol­ tokselle tullut uuden vuoron vuoropaal­ jolloin paineastia alkoi tayttya vedella. lut myos lauhtumatonta kaasua, zirko­ likko, etta PORV oli todennakoisesti jaa­ Laitosmittausten perusteella on arveltu, niumin hapettumisesta syntynytta vetya. nyt auki. Sulkemalla PORV:n kanssa sar­ etta paineastia oli taynna vetta jo alle Valilla yritettiin taysin painvastaista toi­ jaan kytketty venttiili tehtiin paivan en­ kymmenen minuuttia korkeapaineruisku­ menpidetta, primaaripiirin paineenalen­ simmainen oikeaan suuntaan osunut toi­ tuksen aloittamisesta. Vahainen hoyryn nusta. Painetta ei kuitenkaan saatu niin menpide ja saatiin vuoto paineistimesta kehitys sydamessa viittaa kuitenkin sii­ alas, etta toimenpiteesta olisi ollut hyo­ vihdoin pysaytetyksi. Aikaisemmin, kun hen, etta sydansulan alueella !ammon tya. Lopulta primaaripiiri paatettiin uu­ TMI-2 sydamen vauriot arvioitiin oleelli­ tuotto ylitti edelleen !ammon siirron ja delleen paineistaa mahdollisimman korke­ sesti pienemmiksi, luultiin, etta PORV:n sulan kuumeneminen jatkui. aan paineeseen ja yrittaa paakiertopump­ sulkeminen jo riitti pysayttamaan onnet­ pujen kaynnistysta. Kello 19:50 onnistut­ tomuuden kulun. Nykykasityksen mu­ Sula alkaa jiiiihtyii tiin viimein kaynnistamaan yksi paakier­ kaan sydan oli kuitenkin sulassa tilassa Laitosmittausten ja sydamen purkamises­ topumpuista ja laitos saatiin suhteellisen viela ainakin tunnin PORV:n sulkemisen ta saatujen tietojen perusteella on jalki­ stabiiliin tilaan. Tassa tilassa laitosta pi­ jalkeen. kateen paatelty, etta osa sulasta valui sy- dettiinkin useita viikkoja.

20 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Tau/ukko 2. TMI-2 onnettomuuden /askentaan osallistuvat tahot. Eras laskennasta saatu hyoty on, etta sen aikana on korjattu tietokoneohjelmista Maa Organisaatio Tietokoneohjelma havaittuja puutteita. Se on myos saanut ohjelmien kehittajat oivaltamaan, miten Espanja Madridin yliopisto MARCH mutkikkaita todellisilla reaktoreilla ta­ Hollanti ECN MARCH pahtuvat oikeat onnettomuustilanteet voi­ Italia ENEA SCDAP /RELAP5 vat olla. Laskenta osoittaa myos, miten vaikeaa on kuvata laskennallisesti kesken Japni JAERI THALES & SCDAP sydamensulamisonnettomuutta tapahtuvia JINS SHAPE operaattorien toimenpiteita. D Ranska CEA CATHAREl/ICARE Saksa GRS ATHLET/MELSIM Suomi VTT MAAP 3.0 & RELAP5 UK UKAEA MELPROG/FLOW3D USA Sandia MELCOR Los Alamos MELPROG/TRAC EG & G Idaho SCDAP/RELAP5 Battelle Columbus MARCH EPRIIFAI MAAP 3.0

Onnettomuuden seuraukset koituksena on toisaalta tutkia TMI-2 sy­ laitoksella damesta irroitettuja naytteita eri OECD maiden laboratorioissa, toisaalta laskea TMI-2-sydamen purku on osoittanut, etta onnettomuuden kulkua erilaisilla tietoko­ onnettomuus oli vakavampi kuin pitkaan neohjelmilla. Suomi on ollut mukana jal­ osattiin kuvitella. Ennen paineastian kan­ kimmaisessa tyossa sen alusta asti. nen avaamista syksylla 1985 oletettiin vie­ OHJEITA KIRJOITT AMISESTA Iii, etta sydanalueelta loytyisi hapettumi­ Taulukossa 2 on esitetty TMI-2 onnetto­ ATS YDINTEKNIIKKA -LEHTEEN sen vaurioittamia polttoainenippuja ja muuden laskentatyohon osallistuvat mahdollisesti pieni maara sulaa. Vasta maat, organisaatiot ja laskentaan kaytet­ purkutbiden yhteydessa paljastui, etta ATS Ydintekniikka julkaisee ydintek­ tavat tietokoneohjelmat. Ohjelmaluettelo niikkaa ja yleisemmin energiataloutta noin 2/3 sydamesta vaurioitui vakavasti kattaa lahes kaikki vakavien reaktorion­ ja noin puolet polttoaineesta suli. kasittelevia artikkeleita seka lyhyita nettomuuksien termohydrauliikkaan kehi­ kommentteja artikkeleihin, kirjalli­ tetyt tietokoneohjelmat. suusreferaatteja ja uutisia. Onnettomuuden jalkeen sydamen yla­ osaan jai tyhja alue, jota ymparoivat Laskenta on viela kesken. Talla hetkella Artikkelit suhteellisen eheina sailyneet reunaniput. on paasty tilanteeseen juuri ennen toisen Tyhjan alueen alia oli noin metrin syvyi­ Kasikirjoitus kirjoitetaan koneella B-piirin pumpun kaynnistysta 174 minuu­ A4-kokoisille arkeille 1,5 rivivaliii nen, heterogeeninen kerros rikkoutuneita tin kohdalla. Tyon aikana on kehittynyt kayttaen. Artikkeleihin on pyrittava polttoainetabletteja, saatbsauvojen jaan­ jonkinlainen konsensus onnettomuuden liittamaan kuvia, jotka elavoittavat noksia, nippujen paatyosia ja jahmetty­ ensimmaisista tunneista. Kaikki ohjelmat neita sulan kappaleita. tekstia. Kuvat voivat olla piirroksia, ovat mm. antaneet tulokseksi, etta sydan kayrastbja tai valokuvia. alkoi paljastua noin 110 minuuttia onnet­ Paineastian keskella oli noin kolmekym­ tomuuden alusta. Nopea sydamen kuu­ Tekstin alkuun kirjoitetaan 30-50 sa­ menta tonnia jahmettynytta sulaa, jota meneminen ja merkittava vedyn tuotto nan mittainen ingressi, joka sisaltaa ymparoi joka puolelta kova kuorikerros. on laskelmien mukaan alkanut aikaisin­ asian ytimen tekstista. Sulan lampotilan on arvioitu olleen aina­ taan 135 minuutin kohdalla, siis vain kin 2500°C, mahdollisesti 2800°C, joka muutama minuutti ennen PORV:n sulke­ Lisaksi artikkelista kirjoitetaan 20-30 on puhtaan uraanidioksidin sulamispiste. mista. Kaynnistamalla korkeapaineruisku­ sanan mittainen englanninkielinen ab­ Sulan a!apuolella olleet polttoaineniput tus taydella teholla valittomasti PORV:n strakti otsikkoineen. Abstraktit jul­ sailyivat suhteellisen ehjina 20 cm-1,5 m sulkemisen jalkeen olisi polttoainevauriot kaistaan kootusti lehden lopussa. matkalta sydamen alareunasta lukien. On mita todennakoisimmin rajoitettu vahai­ oletettavaa, etta ve.den pinta ei laskeu.tu­ siksi. Jokaista kirjoittajaa pyydetaan toimit­ nut tata alemmaks1 onnettomuuden aika­ tamaan seuraavat henkilotiedot "hen­ na, ja etta sulan alapuolinen kuori on Laskentaa vaikeuttaa onnettomuusketjun muodostunut suunnilleen veden pinnan kilotietoruutua'' varten: monimutkaisuuden lisaksi se, etta useat - nimi minimitasolle. oleelliset parametrit ovat pu utteellisesti - oppiarvo tunnettuja. Esimerkiksi primaaripiirin - toimipaikkanimike ja Paineastian alatilassa on sekii jiihmetty­ jaahdytetaseesecn olccllisesti vaikuttaneis toirnipaikka nytta sulaa, etta irtonaista materiaalia, ta, puhdistuspiiriin menevasta ja korkea­ - puhelinnumero. josta osa on pudonnut vasta purkutbiden painejarjestelman piiriin lisaamasta vir­ aikana. Paineastian pohjaa ei ole viela tauksesta ei ole mittaustietoja. On myos paasty tutkimaan, mutta on selvaa, etta Ytimekkaat osoittautunut, etta laskettu onnettomuu­ Ytimekkaat palstalla julkaistaan: pohjalle valunut sula on ollut vaarana den vakavuusaste on herkka suhteellisen - kommentteja artikkeleihin instrumenttien lapivienneille. NRC ja pienillekin jaahdytteen maaran muutok­ kirjallisuusreferaatteja OECD/NEA ovatkin kaynnistaneet ohjel­ sille. Esim. laskennassa aikavalille man TMI-2 paineastian pohjan tutkimi­ uutisia lahinna Suomen 100-174 minuuttia oletetun korkeapaine­ tapahturnista. seksi. Tahan tyohon on Suomikin paatta­ ruiskutuksen kasvattaminen kaksinkertai­ nyt osallistua. seksi (arvoon 8 kg/s, edelleen varsin pie­ Postitusosoite ni virtaus) saa aikaan sen, etta mitaan Kasikirjoitus lahetetaan ilmoitettuun Onnettomuuden laskenta onnettomuutta ei oikeastaan tapahdu. "dead-line" paivamaaraan mennessa lehden toirnitukseen osoitteeseen: kansainvalisena yhteistyona Pertti Salminen, VTT/EKA, Vuori­ Vuonna 1986 perustettiin OEDC/NEA/ miehentie 5, 02150 Espoo. D CSNI:n alaisuuteen tyoryhma, jonka tar-

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 21 Pekka Lehtinen, STUK

TMI-2:n puhdistus edennyt pitkalle

TMI-2 -onnettomuudesta kulu­ neen kymmenen vuoden aikana laitos on puhdistettu radioak­ tiivisesta saasteesta liihes koko­ naan ja reaktoripaineastia on tyhjennetty vaurioituneesta polttoaineesta lukuunottamatta alapiiiityyn kiinnittynyttii mate­ riaalia. Laitosyksikon purkami­ sesta on tehty piiiitos.

TMI-2 -yksikon vaurioiden selvittely ja puhdistustyot aloitettiin onnettomuusti­ lanteen rauhoituttua. Laitoksen vauriot eivat olleet suuret lukuunottamatta itse reaktoripaineastiaa ja polttoainetta, joi­ den kunto tunnettiin huonosti. PiiiitOs yksikon lopullisesta kohtalosta, purkami­ sesta tai kunnostamisesta, voi tapahtua vasta reaktoripaineastian aukaisun jal­ keen. Sita ennen yksikko oli kuitenkin puhdistettava, silla reaktorirakennuksen korkea sateilytaso esti paasyn reaktorin luo.

Puhdistuksen ja polttoaineen poiston hoi­ tamiseksi kaynnistettiin mittava projekti, jonka kustannusarvio oli miljardi dolla­ ria. Tehtavien tuli olla valmiit vuonna 1986. Tata kirjoitettaessa nayttiiii silta, etta aikataulu ylitetaan kolmella vuodel­ la. TMI-2 -clean up -projektiin osallistui myos ulkomaisia tahoja.

Pu.hdistu.soperaatiot Rakennusten ja laitteiden seka vuotove­ sien dekontaminointi muodostivat puh­ distusprojektin ensimmaisen etapin. Apu­ rakennukseen kertynyt vesi puhdistettiin ULANUTTA tahan tarkoitukseen suunnitellulla BPI­ TERIAA­ COR 1 -ioninvaihtojarjestelmalla. Reak­ torirakennuksen pohjalle 2,5 metrin kor­ LIA keudelle kertyneen reaktoriveden puhdis­ tus tehtiin vedenalaisilla zeoliittisuodatti­ milla, jotka oli asennettu viereisen poltto­ ainerakennuksen altaisiin. Reaktoriveden aktiivisuus koostui paaosin kesium 137 ja 134 seka strontium 90 isotoopeista. Kay­ tettyja suodattimia kertyi muutamia kym­ menia ja ne on kuljetettu pois alueelta mm. Richlandin loppusijoituspaikkaan ja tutkittavaksi useisiin tutkimuslaitoksiin. JAHMETTYNYTTA MAHDOLLISESTI SYDANSULAA SULANUTTA MATERI­ AALIA Ins. Pekka Lehtinen on Sateilyturva­ keskuksen ydinturvallisuusosaston tarkastaja, p. 90-7082 385. TMI-2 sydiimen fila onnettomuuden jiilkeen.

22 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Em. SDS ja EPICOR-jarjestelmilla puh­ Paineastian ylarakenteet ja sydamen yla­ den avulla selvitetaan mm. mahdolliset distettiin myos suojarakennuksen pesussa paan tukirakenteet jouduttiin leikkaa­ ylikuumenemisen reaktoripaineastialle ai­ kaytetty vesi. Kaytetyn SDS-suodattimen maan irti y!Osnostoa varten. Reaktorial­ heuttamat vauriot. Naytepalojen irroitus aktiivisuusrajaksi oli asetettu 2220 TBq taassa tyoskentelya haittasi huono naky­ tapahtuu vuoden 1989 alkupuolella. Kol­ kesiumille. Lattia- ja seinapintojen de­ vyys, mika johtui mikrobiologisten orga­ mivuotiseen tutkimusprojektiin osallistu­ kontaminointiin kehitettiin lukuisia apu­ nismien aiheuttamasta veden sameudesta. vat yhdysvaltalaisten tahojen (NRC, valineita ja robotteja, joista eraat ovat Marraskuussa 1985 aloitettuun sydan­ DOE, EPRI) lisaksi OECD NEA:n puit­ nykyisin kaupallisesti saatavilla. Rover­ murskan ja -jaanteiden poistoon kaytet­ teissa Espanja, Japani, Iso Britannia, Ita­ robotit lienevat tunnetuimpia. Tehok­ tiin vesi-imuria ja pitkavartisia tyokaluja, lia, Ranska, Ruotsi, Saksan liittotasaval­ kaaksi menetelmaksi osoittautui maalaa­ joita kasiteltiin kolme metria kansilaipan ta, Suomi ja Sveitsi. mattomien betonipintojen poisto noin ylapuolella sijaitsevalta pyorivalta tyota­ puolen senttimetrin vahvuudelta korkea­ solta vedenalaisten TV-kameroiden avul­ Purkamispaatos painevesiruiskutuksella. la. Kovaksi jahmettynytta materiaalia ir­ TMI-2 -yksikon lopullinen kohtalo sine­ roitettiin yli 400 porauksella. Irroittami­ tOityi vuonna 1988 kiteytyneella purka­ Reaktorirakennuksen korkea sateilytaso sessa ja tyokalujen kasittelyssa oli suuria mispaatOksella. Suunnitelman mukaan rajoitti sisaanmenoa usean vuoden ajan. vaikeuksia. Annosnopeus tyotasolla oli puhdistusprojekti paattyy vuonna 1989. Reaktorirakennukseen kertyneet jalokaa­ alle 0,1 mSv/h. Talloin yksikko on paketoitu ns. valvot­ sut jouduttiin paastamaan valvotusti il­ tuun sailytykseen noin 30 vuoden ajaksi. makehaan, koska suodatusmahdollisuutta Sydamen alaosan lapi kairattiin useita Polttoaineesta 99 % on poistettu laitok­ ei ollut. Vuonna 1981, kun mm. taman tutkimusreikia, joiden halkaisijat olivat selta samoinkuin aktiiviset nesteet on puh­ artikkelin kirjoittaja tyoskenteli voimayh­ noin lO em ja naytteiden pituudet noin distettu ja paaosa tiloista ja laitteista on tioiden ydinjatetoimikunnan (YJT) lahet­ kaksi metria. Naytteenotolla pyrittiin dekontaminoitu. Laitosalueella on viela sai­ tamana onnettomuuslaitoksella, reaktori­ hankkimaan tietoja polttoaineen poiston lioissa 8000 kuutiometria vahaaktiivista rakennuskaynteja tehtiin noin kerran suunnittelua varten seka saamaan parem­ tritium-pitoista vetta, jonka kohtalo on rat­ kuukaudessa. Erikoiskoulutettu ryhma pi kasitys onnettomuuden vaiheista. Mm. kaisematta. Vesi on peraisin rakennusten tunkeutui rakennukseen muutaman mi­ sydansulan aiheuttamaa hoyryrajahdysta pesusta ja se on puhdistettu muusta aktiivi­ nuutin ajaksi, kunnes asetetut sateilyan­ jaahdytteessa ei onnettomuudessa tapah­ suudesta EPICOR 2 -jarjestelmalla. Haih­ noskiintiot tayttyivat. Nykyisin reaktori­ tunut, koska reaktorin paine oli ollut riit­ dutus tai sailonta 30 vuodeksi ovat rakennus on puhdistettu ja siella tyosken­ tavan suuri. Paloiteltuja naytteita lahetet­ nakyvimmin esilla olleet vaihtoehdot. nellaan kuten toimivassa ydinvoimalai­ tiin tutkittavaksi Idaho Engineering La­ toksessa pohjatason pahoin saastuneita boratoryyn ja mm. Kanadaan seka Eu­ Laitoksen sateilytasot vastaavat nyt normaa­ tiloja lukuunottamatta. rooppaan OECD NEA:n TMI-ohjelmaan lin alasajetun laitoksen tasoja lukuun­ liittyen. Naytereian videotarkastuksella ottamatta joitakin osia reaktorirakennuk­ TMI-2-clean up -projektin tyontekijoiden polttoainenippujen alapaiden todettiin sesta, joiden dekontaminointia viivastyte­ kumulatiivinen kollektiivinen sateilyannos olevan jotakuinkin paikoillaan samoin­ taan tyontekijoiden sateilyannosten pie­ on ollut vuositasolla muutaman mansie­ kuin sydamen alapuolisten kannatus­ nentamiseksi. Kesium 137 on paaasiallisin vertin luokkaa eli pienempi kuin toimi­ rakenteiden. sateilylahde ja sen puoliintumisaika on vien laitosten vuosiannokset Yhdysval­ noin 30 vuotta. Viivastetty purkaminen loissa keskimaarin. Vuoden 1987 lopulla oli sydanalueen pienentaa tyontekijoiden sateilyannoksia polttoainejaanteet saatu poistettua. Reak­ 60 %. Valittomasta purkamisesta aiheu­ toripaineastian alapaatyyn keraantynyt ir­ tuvalle jatteelle ei myoskaan olisi sailytys­ Reaktorin aukaisu ja poltto­ rallinen polttoainemurska imuroitiin pois tiloja. TMI-3 -yksikon purkaminen suun­ aineen poisto ja sydamen alakannatusrakenteiden irti­ nitellaan tehtavaksi yhdessa TMI-1 -yksi­ leikkauksen jalkeen saatiin viimeinenkin kon kanssa. TMI-1 -yksikko pysaytettiin Reaktoripaineastian kannen aukaisua viivas­ irrallinen polttoainekappale ulos reaktori­ tytti hallinosturin korjaus. Paineastian ja TMI-2 -onnettomuuden jalkeen ja se paineastiasta. Polttoainetta oli kulkeutu­ otettiin uudelleen kayttoon vuoden 1985 polttoaineen kuntoa tarkasteltiin videolait­ nut myos reaktorijarjestelmiin, jotka tein ennen kannen aukaisua, joka tapahtui lopulla. TMI-1 toimii nykyaan korkealla puhdistettiin. Alapaatyyn kiinnittyneen kayttoasteella. vuonna 1984. Sydamen todettiin romahta­ sydanmateriaalin irroitus on tarkoitus neen upokasmaisesti noin puoleen korkeu­ tehda vuoden 1989 alussa. Materiaalia on Yhteenveto teensa ja sen tukirakenteiden osittain sula­ laskettu olevan noin 20 tonnia. neen. Irrallisia polttoainenappeja ja polt­ TMI-2 -yksikon onnettomuus aiheutti toainejaanteita oli nahtavissa. ltse poltto­ Polttoainejaanteet kerattiin tarkoitukseen omistajilleen valtavat taloudelliset mene­ aineen ei arveltu sulaneen, mika osoittautui tehtyihin kanistereihin, jotka siirrettiin tykset. Pelkastaan puhdistusprojektin myohemmin vaaraksi arveluksi naytekai­ niiden taytyttya polttoainekanavaa pitkin kustannukset ovat noin miljardin dollarin rauksilla saatujen naytteiden analyysi­ kaytetyn polttoaineen altaaseen. Polttoaine­ suuruiset. J aahdytteenmenetysonnetto­ tulosten valmistuttua. Vuoden 1988lopulla jaanteiden kuljettaminen Idaho Engineering muuden vaikutuksista rakenteisiin saatiin Washingtonissa pidetyssa ANS/ENS TMI­ Laboratoryyn tehtiin junalla NuPac Model hyodyllista tietoa uusia laitossuunnitelmia kokouksessa esitettiin 47 OJo sydamesta sula­ 125-B pakkauksissa. USA:n energiaministe­ varten. Kaynnissa olevista tutkimuksista neen onnettomuudessa. rio (DOE) vastaa polttoainejaanteiden kul­ saadaan tuloksia viela vuosia valvotun jetuksesta ja kasittelyista loppusijoituksi­ sai!Onnan aloituksen jalkeenkin. Kaytan­ Vaurioituneen reaktorin kriittisyys estet­ neen. nossa todistettiin, etta onnettomuuden tiin jaahdytteen 5000 ppm:n booripitoi­ karsinyt laitos voidaan puhdistaa turvalli­ suudella. Pieni jalkilampoteho poistui Reaktoripaineastian alapaadyn materiaa­ seen tilaan tuottamatta tyontekijoille ja ym­ ymparoiviin rakenteisiin ja tiloihin. lista on paatetty ottaa naytepaloja, joi- paristOlle liian suuria sateilyannoksia. 0

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 23 Ydinvoimaloiden kaytto 1988

TVO I kaytto

1988 SAHKONTUC>TANTC> (brutto) 6 000 141_1 MWh ENERGIAKAYTTOKERRC>IN 92,9 % Teho/ MW 800 700 600 500 400 300 200 100 31 28 31 30 31 30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesakuu

Teho/ MW 800 700 600 500 400 300 200 100 31 31 30 31 30 31 Heinakuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

TVO II kaytto 1988 SAHKONTUC>TANTC> (brutto) 5 931 850_2 MWh ENERGIAKAYTTOKERRC>IN 91_9 %

Teho/ MW 800 700 600 500 400 300 200 100 31 28 31 30 31 30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesakuu

Teho/ MW 800 700 600 500 400 300 200 100

24 ATS Ydintekniikka (18) l/89 LOVIISA 1 OPERATION HISTORY 1988 POWER/MW

465 MW

------~ ------450 .... 400 A B c D E 1l ~ 350 F lr-1 H I 250 200 !50 100 50 l 20 311 10 281 20 3!1 10 20' 301 10 20 3!1 20 3£li "JAI'~UARY FEBRUARY" " MARCH APRIL "' JUNE P0\4ER/MW

485 MW 450------~ ~ 400 M N 350 300 250 200 !50 100 J 50 lli H'l 20 31• 10 20 31' 10' 20 301 10' 20 31. 10 20 10 20 3!1 JULY AUGUST SEPTEMBER OCTOBER NOVEMBER DECEMBER

A,E,R Repelr of le~k~:~ge In high pres:.ure prehe .. ter ENERGY GENERATION STATISTICS EXPLP>IATIONS B Repeir of le~kege in control rod position tr"nsmitter ASSUMING 46514W c 100/. C Trip of turbine ~

Ap-!1 336 245 100.7 Re~ctor trip (testJ Chenglng oil to one PCP 344 762 99.7 Loed factor/year ~Re~ct.ortrip PCP trip beo~use of motor protection June 72.1 - trip r--'1 PCP trip beceu:.e of instrumenU!tion feilure July 0.0 ~ Re~cto~ (test or low powerl __ M__ Rep~lr of !sol~tlcn v .. lve In m"!n st.ee-. line Augu"t 288 251 83.3 ~ Lo~d following Trip In feed w"t.er pump Septe.,-ber 99.3 332 910 Hot shut-dowr due to in:.pectlon of ectuetors' w~ter proofrees 40 October 347 274 H30.4 Re.,ctor trip dwr!ng stert up 20 November 3213 682 95.6 ~ i Dr;;(l,I;',']]'[M.>:'J '\\'®Dr;;(]£> ®'il' ~~.1.1969 KEA December 351 602 101.6 197719781979198il1981198219831984J98519861S671988 LOVIISA NPS ~H ' LO~~~~z.\g~~ERATION HISTORY J TOTAL 3 540 843 86.7 /. Losses due to load following !!bout 2 590 MWh Refuelling period collective redi~ton dose 13.97 m~nSv ~ 131-1~ 87.4% Load factor without }o.,d following 86.8 /. Totl>l 1988 collective r~dietlon dose 1.05 r"enSv -- II< LOI 866 012 A LOVIISA 2 OPERATION HISTORY 1988 PO\

w 20 31 10 20' 28 10 20 31 10 20 30 20 31 10 20 3<:' JANUARY FEBRUARY MARCH APRIL JUNE POWE~/MW

465 MW 450-t-''"'"'""'"-"-" ------· 400 352 3.,£ 250 200 150 101:: 50

13 20 31. 10 20 30· 10 20 3li 10 20 30 10 20 31[ JJLY SE 0 TEI'

Collective ~adlatlon dose ,-,nSv EriE'lGY GENERATION STATISTICS EXPLANAT:Cc~S A Se., weter pumps trip followm le"k"ge In the third bleeding 346 920 100.3 ~:~~~WF. 138~ 1981 1982 1983 1384 \985 1986 1987 1986 J Annual t.ost!,-,gs of m"in steZim sZ~fety velves Arwll 336 647 100.6 ~Rel'lctortrlp L A"'nwel "'1>1rtenZ~nce Z~nd refuelling 344119 99.7 M Reector trip (t.ost) T~rblne trio due to high lave: In ste~"' gene,-ator June 326 638 97.6 ~ _Raectortrlp Re~:~ctcr trip _ _M_ (test or low po>

September 329 967 98.4 Repl'li.- of one feed w~ter control vZ~lve

October 337 728 97.6

332 289 99.3 ~I Or;;(l,l;',']]'[!l£>1:'1 '\\'®Dr;;(]£> ®'il' 6-:-1.1969 KEA

ye~r LOV!!SA NPS ,, Oece,-,ber .::35:.:o:_5:.:5c:.4 _ __.::10:.:1·:.:.3_ 198a 1981 1982 t983 1984 1985 1986 1987 138B '" l?.V~l~~z.l'ss~PERAT!ON HISTORY ~ TOTAL 3 802 715 93.1 1: Losses due to Iced followlrg ~bout 1 590 MWh Refuelling period collective r"di1>tlon dose 0.67 m~:~nSv ·-~ ~ 009 A 94,6 1: Lo~d f~c:tor without lo~:~d following 93.1 1: Tot1>l 1988 collective r~di~tlon dose 0.71 m~nSv -- j3'1-l II< LOZ 866

A TS Y dintekniikka (18) I /89 25 Osmo Kaipainen

Professori Eino Tunkelo: ''Tekniikalta odotetaan yha enemman''

Osittainen paluu takaisin korkeakoulu­ Teknillisten Tieteiden Akatemi­ maailmaan tapahtui vuonna 1982. Silloin an tarkoituksena on edistiiii professori Eino Tunkelo ryhtyi hoita­ teknologiaa ja sen kiiyttoii maan teollisuusyrityksen kansainvalisten toimintojen professuuria Lappeenrannan Suomessa. TTA:n toimitusjoh­ teknillisessa korkeakoulussa. Vuodet tajaksi kutsuttiin viime vuonna 1986-1988 han toimi teollisuustalouden professori Eino Tunkelo. Ny­ professorina Oulun yliopistossa. Teknil­ listen Tieteiden Akatemian toimitusjohta­ kyisin yhii useammin viiitetiiiin, jaksi hanet valittiin vuoden 1988 alussa. etta tekniikka on kiiiintynyt ih­ mistii vastaan. Tekniikkaa syy­ Perustutkimuksen tarve tetiiiin mm. totaalisen ydinso­ Jatkuvasti keskustellaan perustutkimuk­ sen ja soveltavan tutkimuksen valisesta dan vaarasta ja luonnon saas­ suhteesta. Yleisesti elinkeinoelama on ol­ tumisesta. lut kiinnostunut sovaltavasta tutkimuk­ sesta. Korkeakoulujen ja yliopistojen teh­ tavaksi on jaanyt perustutkimuksen teke­ Professori Eino Tunkelo ei nae, etta yh­ minen. Professori Eino Tunkelo on huo­ dellakaan ongelmalla olisi vain yksi syy lissaan perustutkimuksen riittavyydesta ja siksi han korostaa kokonaisuuksia. Suomessa.

- Se miksi tekniikkaa syytetaan edella­ - Esimerkiksi fysiikka sellaisenaan ei mainituista asioista, johtuu siita, etta tek­ tyydyta yhteiskunnan vaatimuksia, silla niikalta on odotettu enemman kuin on elinkeinoelama tahtoo sovellutuksia. So­ ollut mahdollista saada. On tullut petty­ veltavaa tutkimusta tullaankin aina teke­ mys. Tekniikasta on tehty syyllinen, mut­ maan riittavasti, mutta nyt on huoli pe­ ta edellamainitut ongelmat johtuvat siita, rustutkimuksesta ja pystyyko se anta­ etta ihmisia on maapallolla niin paljon maan riittavat evaat seuraavalla vuosi­ kuin on. kymmenelle.

Professori Tunkelo kysyykin, mika muu - Vika ei yleensa ole tekniikassa vaan Riittavien teknisten valmiuksien yllapita­ kuin ihminen on elaman tarkoitus. Ha­ reunaehdoissa. Teknillisten tieteiden aka­ minen myos seuraavalla vuosikymmenella nen mukaansa elamme nyt lansimaissa temia pitaa tarkeana sita, etta on kuljet­ on Teknillisten tieteiden akatemian toi­ poikkeuksellista aikaa, koska nalkaa ja tava edella. TTA:n huoli on se, etta insi­ minnassa keskeisella sijalla. kurjuutta ei ole ollenkaan. Tasta saadaan noorien on ymmarrettava kokonaisuuk­ kiittaa tai syyttaa tekniikkaa. Hanen mu­ sia, jotka muodostuvat osasista. Ennen Tutkimustieto paatoksenteossa kaansa suhtautuminen tekniikkaan on kuin ryhdytaan paneutumaan yksityiseen - Nykyaikaisen teknistyneen yhteiskun­ kuitenkin muuttunut. osaseen, niin silloin on ensin tarkastelta­ nan valinnat riippuvat hyvin monista te­ va kokonaisuutta ja sen jalkeen ryhdytta­ kijoista. Sen vuoksi tarvitaan tutkittuun Tekniikan uudet haasteet va tekemaan yksityista osasta, jonka jal­ tietoon perustuvia ja tavallisen ihmisen - Viela II-maailmansodan jalkeen uskot­ keen on taas palattava kokonaisuuteen ymmarrettavissa olevia selvityksia vaih­ tiin tieteen kaikkivoipaisuuteen. Jos ei jne. toehdoista. TTA ei suorita uutta tutki­ tiedetty ratkaisua johonkin pulmaan, niin musta, koska tietoa asioista ja perusteel­ uskottiin, etta ratkaisu keksitaan myo­ Professori Eino Tunkelolla on kokemusta lisia selvityksia on olemassa. Se nakee hemmin. Joidenkin ihmisten tekniikan niin tutkimuksesta kuin teollisuudestakin. tehtavakseen toimia linkkina tieteellisen pelko johtuu siita, etta asianomaisen tie­ Han on syntynyt vuonna 1934 Helsingis­ maailman ja paatOksentekijoiden seka to asioista on vahaista. Ennen sotia tie­ sa ja valmistui vuonna 1957 Teknillisesta suuren yleison valilla. Toiminta kasittaa dotus tekniikan saavutuksista oli savyl­ korkeakoulusta. Lisensiaattityon han teki mm. systemaattisten ja tieteelliseen tie­ taan positiivista, kasvattavaa ja tietamyk­ 1961 ja vaitteli 1966. Teknisessa korkea­ toon perustuvien mutta arkikielella laa­ sen Iisaamiseen pyrkivaa. Nytkin tarvit­ koulussa tapahtuneen tutkimustyon rin­ dittujen selvitysten laatimista ja julkista­ taisiin positiivista informaatiota tekniikan nalla han toimi valtion teknistieteellisen mista. mahdollisuuksista. toimikunnan sihteerina ja SITRAn teknil­ lisena asiamiehena. - TTA on perustanut nelja asiantuntija­ ryhmaa, joiden tehtavana on kartoittaa Siirtyminen perustieteiden harjoittamises­ keskeisimmat tekniikkaan lahivuosina ta teollisuuden palvelukseen tapahtui vaikuttavat asiat. Ryhmat tarkastelevat vuonna 1972, jolloin professori Eino Euroopan yhdentymista, ymparistOkysy­ FK Osmo Kaipainen on Teollisuuden Tunkelo siirtyi Teknisen fysiikan profes­ myksia, energian kayttoa ja sen optimoi­ Voiman tiedottaja ja ATS Ydintek­ sorin virasta Tampellan tutkimus- ja ke­ mimista seka kuljetusten ja liikent~en jar­ niikan erikoistoimittaja, hitystoiminnan johtajaksi. Tampellan jal­ jestamista. Ryhmat seuraavat kehitysta ja p. 90-605 022. keen han aloitti vuonna 1976 yritysten tekevat ehdotuksia paatOksentekijoille konsultoinnin tuotekehityksen ja uuden tutkimuksen tarpeesta ja muista toimen­ tekniikan kayttoonoton alalia. piteista. D

26 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 forma Aurela

Sihteerin sana ...... Nucleuksella Suomessa hyva vastaanotto!

A TS teetiitti sihteerilliiiin ------.. Poster-esitelmiin Nucleus­ SUOMEN ATOMITEKNILLINEN SEURA­ ATS ATOMTEKNISKA SALLSKAPET I FINLAND r.y. tiedotteesta sekii siitii tehdystii ---- , ______mielipidetiedustelusta Suomen Alia on esitetty muutama kysymys Nucleuksesta. olosuhteissa. Esitelmii pidettiin Mielestanne sopivin vastausvaihtoehto merkitii.iin ympyralla. Montreux'ssa, PIME'89- Samaa Vaikea Eri symposiumissa. m!etta mietta Nucleuksessa on k8ytt6kelpoista tietoa Nuc!euksen uutiset ovat kiinnostavia Tama kirjoitus on jatkoa edellisen nume­ On hyva, etta teksti on kaannetty my6s suomeksi ron esittelylle ENS:n Nucleus-tiedotteesta Luen Selaan En ja sen ensimmaisesta suomalaisesta vuo­ huo!el!fsesU liipl '"'lalnkaan desta. Siina mainittiin, etta Nucleus 5/88 yhteydessa vastaanottajille lahetettiin pos­ Kuinka Nucleusta luetaan? 2 tikortti, jossa esitettiin kysymyksia Nuc­ Arklstoln Henan roskiin leuksesta. Kortti kuvassa 1. tulevaak<'iytt63. varten Kortin avulla toteutettiin pienimuotoinen Kuinka Nucleusta sailytetaan? mielipidetiedustelu, jolla haluttiin saada Muita kommentteja Nucleuksesta: ATS:lle ja ENS:lle palautetta tiedottees­ ------.. ------ta, jotta tiedettaisiin, kannattaako tiedo­ Kiitos vaivannaOstti! tetta levittaa edelleenkin. ENS:lle siita hahmoteltiin onnistuessaan markkinointi­ Kuva 1. Kortissa ali palautuspostimerkki valmiina ja niitii otettiin vastaan kolmen viikon ajan. tyokalua. Tulokset oli maara esitella Poster-esitelman muodossa ydinvoima­ alan informaatiovaen symposiumissa 1989 Montreux'ssa ja luonnollisesti myos palautteena Nucleuksen vastaanottajille.

ATS sai kolmessa viikossa 133 taytettya korttia. Taten vastausprosentiksi tuli 20 OJo jakelun ollessa 560 henkiloa tai yh­ teisoa. Tata voinee pitaa hyvana tulokse­ na. Kysymykset ja niihin annetut vas­ taukset antoivat selvia vastauksia ATS:lle ja ENS:lle. Lyhyesti sanoen selva enem­ Y dinenergiasta ehka mistO piti tiedotetta hyodyllisena, piti sen sisaltamaa informaatiota mielenkiintoise­ na ja tiedotteen kaantamista suomeksi jarru lampenemiselle hyvana ratkaisuna. Japanin hallituksen ympiiris­ Amerikkalaistutkija Ed- jota nykyisin pideUiiin paasyyl­ On luonnollista, etta vain 4 % vastan­ toraportin mukaan ydinvoima mund Faltermayerin mukaan lisenii maapallon kohoavaan neista vaitti, etteivat he lue tiedotetta on tiirkeassa asemassa, kun il­ ydinvoiman kayttb alkaa saa­ liimpbtilaan. lainkaan, silla tuskinpa kovinkaan moni makehaii suojel!aan fossiilisten vuttaa uutta arvostusta. European Nuclear Societyn tuosta joukosta viitsi tutkimukseen edes (oljy, kivihiili) polttoaineiden - Viime vuonna puhuttiin, puheenjohtaja Hans-Henning vastatakaan. Tallaisissa tosiseikoissa pii­ aiheuttamalta saastumiselta. etta ydinvoiman rakennuskus­ Hennies nakee tulevaisuuden tannukset karkaavat kasista ja kahden eri jatemuodon vertai· levatkin nain vaatimattomien tutkimusten Esimerkkinii fossiilisten polt­ vaitettiin, etta ydinvoima vaa­ luna. tulosten vaaristymat. Mutta positiivinen toaineiden vaikutuksista on li­ rantaa ihmiskunnan tarpeetto­ yllatys oli, etta huolellisten lukijoidenkin siiiintyneen hiilidioksiidin ai­ masti, Faltermayer kirjoittaa Vastakkain oval fossiilisten heuttama kasvihuoneilmio. Fortune-aika ka usle hdessa. polttoaineiden aiheuttama hiili· joukko oli yli 40 %. Ja kun kysyttiin dioksidi ja ydinenergian aiheut· Nucleuksen sailytyksesta, vastasi joko si­ - Sita mukaa, kun kertyy to­ Hallituksen raportissa kiinni­ distusaineistoa maapal!on liim­ lama radioaktiivinen jiite, joka ta sailyttavansa, julkaisevansa tai kierrat­ tetaan huomiota siihen, etta hii­ penemisesta kasvihuoneilmion kapseloidaan tiiviiseen lasiin. tavansa yhteensa 52 % vastanneista. lidioksidipaastbt lisaiintyvat ab­ vuoksi, energian tuottaminen Henniesin mukaan tiede­ soluuttisina arvoina laskettuna, ydinvoimalla saavuttaa uutta taiin. miten radioaktiivisen jiit· mutta ydinvoiman laaj~n~van arvostusta. teen ja sen vaaroista selviydy­ kayton vuoksi suurimmat maat Toisin kuin oljy ja hiili. ydin­ Liiin, mutta hiilidioksidiongel­ ovat pystyneet vahentamiiiin voima ei aihcuta happosateita ma on hanen mielestiiiin taysin DI Jorma Aurela on Imatran Voiman osuuttaan paastoista. eika myi:iskJan hiilidioksidia, ennalta arvaamaton. ydinvoimatekniikan osaston projek­ tipaallikko ja ATS:n sihteeri, p. 90-508 2426. Kuva 2. Esimerkki jutusta, joka on paremmin kirjoitettu kuin liihteenii kiiytetty kirjoitus (vertaa Nucleus 3/88)

A TS Ydintekniikka (18) 1/89 27 Mielenkiintoinen piirre oli "vapaan sanan" Muuna palautteena tutkimuksesta tai sit­ Seuran uudet jiisenet: runsas kaytto, silla 29 OJo korteista sisalsi ten sattumana voi pitaa lyhyelle aikavalil­ DI Anna-Maija Kosonen VTT/MET kirjallisia kommentteja tiedotteesta, sen le sattuneita yhteydenottoja. Seuraamme Ins. Esa Sederholm STUK sisaltamista uutisista tai ohjeita jatkoa var­ jo paria lehdistOssa ollutta kirjoitusta. DI Laila Peltola VR ten. Naista neutraaleja oli 56 %, positiivi­ Parin viikon sisalle sattuvat nimittain se­ FT Aimo Hautojarvi VTT/YDI sia 26 % ja negatiivisia 18 %. Palaute pyri­ ka Suomen Kuvalehden etta Keskisuoma­ Tekn. Elias Mayer IVO taan huomioimaan tulevissa Nucleuksissa. laisen jutut (kuva 2), joissa Nucleusta on Ins. Alpo Sund IVO kaytetty ainakin yhtena lahteena (SK:ssa FL Olli Marttila HY Taman takasi jo mahdollisuus keskustella jopa lahde mainiten). Ins. Tauno I so-Tryykari TVO tiedotteen toimittajan Peter Holtin kans­ sa esitelmapaikalla (aineisto oli luonnolli­ Niinpa tassa voi vain toistaa Posterin Lisaksi Perusvoima Oy on liittynyt Seu­ sesti kaannetty englanniksi). Han oli kiin­ lopussa olleen hymistyksen siita, etta ran kannatusjaseneksi. nostunut erityisesti laajentamaan lahdeai­ Nucleus on !Oytanyt tietyn paikkansa neistoaan suuntiin, jotka eivat enaa suo­ ydintekniikasta tiedottamisessa myos suo­ Seuran Japanin opintomatkalta on ilmes­ raan ole yhteydessa varsinaisiin ydinvoi­ malaisessa ymparistOssa. Taman todisti­ tynyt video (kesto I h 40 eli tayspitka fil­ man ammattilaisiin. Lisaksi Nucleuksen vat tiedotteen vastaanottajat palautteel­ mi), jonka on tehnyt Aarno Laukia, ja toimittaja lunasti pahvilevyille tehdyt laan. jota voi lainata sihteerilta. "posterit" itselleen, joten Suomi on nyt sit ten esimerkkina muille ... Kiitos heille! 0

Energiatutkimukselle ja erityisesti ydin­ Ytimekkaat energiatutkimukselle on ominaista kan­ sainvalisyys. Paiva onkin edustanut Suo­ mea useissa eri yhteyksissa alan kansain­ VTT:N TUTKIMUSJOHTAJA VEIKKO valisissa organisaatioissa ja tyoryhmissa, PALVA ELAKKEELLE joista mainittakoon NKA, NEA/CSNI ja TT-yhteistyokomitean energiatyoryhma VTT:n energiatekniikan tutkimusosaston seka OECD/LOFT- ja Marvikenin reak­ johtaja, professori Veikko Paiva (64) ve­ toriturvallisuusprojektit. Lisaksi han toi­ taytyi elakepaivia viettamaan 28.2.1989. mii EAES:ssa (European Atomic Energy Hanen seuraajakseen nimitettiin professo­ Society). Suomessa han on ollut atomi­ ri Pekka Silvennoinen. Ennen nimitys­ energianeuvottelukunnan yleisjaoston ja­ taan Silvennoinen toimi VTT:n ydinvoi­ sen vuosina 1970-1988 seka ydinenergia­ matekniikan laboratorian johtajana. neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja sen tutkimus- ja koulutusjaoston puheen­ Paiva toimi uransa alussa vuosina johtaja vuodesta 1988. TEKES:n johto­ 1950-1955 sahkoteknisen teollisuuden kunnassa Paiva on toiminut vuodesta tutkimustehtavissa Ruotsissa Asea Ab:n 1983. palveluksessa. Alunperin suunniteltu 6 kuukauden tyorupeama muuttui lahes 6 Palven kaudella niin valtakunnallinen vuodeksi. Nuorelle sahkoinsinoorille tyos­ kuin VTT:nkin energiatutkimus on laa­ kentely Asean Ludvikan tehtaiden suur­ jentunut voimakkaasti, mika on edellytta­ jannitelaboratoriossa oli oppia parhaim­ nyt keskeisella paikalla toimineelta tutki­ millaan. Mainittakoon esimerkiksi, etta musjohtajalta poikkeuksellista vaistoa ja vuonna 1952 Ruotsi otti ensimmaisena nakemysta tulevaisuuden kehitysnakymis­ maailmassa kayttoon 400 kV voimansiir­ ta ja -tarpeista. Palvan tyolle on ominais­ ron. Tahan Asea toimitti laitteet ja nii­ ta toimiminen taustavaikuttajana ja pysy­ den kehitystyo tehtiin nimenomaan minen poissa julkisuudesta. Talla tavoin Ludvikassa. Paiva nimitettiin vuonna 1972 VTT:n han on ehka parhaalla tavalla edistanyt sahko- ja atomitekniikan tutkimusosaston Suomen teknologian ja teknisen tutki­ Ruotsista han siirtyi Suomeen Stromber­ johtajaksi (vuoden 1983 alusta energia­ muksen kehitysta, ja erityisesti maamme gin palvelukseen edeten siella sahkotek­ tekniikan tutkimusosasto). Tyonsa alussa energiahuollon menestyksellista toteutta­ nillisen laboratorian johtajaksi. Tyonsa VTT:ssa hanella oli tarkea tehtava ohjata mista. ohessa han jatko-opiskeli ja valmistui energiatutkimus vastaamaan energiakrii­ tekniikan lisensiaatiksi 1964. Vuonna sin savyttamia tarpeita. VTT:ssa toimies­ Pertti Salminen 1967 Paiva siirtyi teknillisen korkeakou­ saan han on ollut mukana useimmissa lun sahkotekniikan professoriksi. Tama kansallisissa energia- ja ydinenergiatutki­ osui yhteen TKK:n Otaniemeen muuton muksen tarpeita ja organisointia selvitta­ YDINVOIMATEKNIIKAN SANASTO kanssa, mika avasi nain uusia mahdolli­ vissa toimikunnissa ja tyoryhmissa. ATS:n tekema ydinvoimatekniikan sanas­ suuksia mm. suurjannitetutkimuksen alu­ to on jo nyt todettu erittain kayttokelpoi­ eella. Sahkotekniikan osaston johtajana Nykyinen energiatutkimuksen laajuus seksi alalia tyoskentelevien henkiloiden han toimi 1971-1972. VTT:ssa on 4-5 kertainen verrattuna keskuudessa. Sen kysynta on ollut run­ vuoteen 1972. Energiatekniikan tutkimus­ sasta ja se on saanut paljon kiitosta. Sa­ TKK:ssa laajamittaisen tutkimustoimin­ osastossa on 5 laboratoriota ja noin 400 naston kielet ovat suomi, ruotsi, englanti nan ohella Palvan tyota leimasi tutkimus­ henkiloa, joista yli puolet on tutkijoita. ja saksa. Kukin termi on kaannetty naille tulosten tehokas siirtaminen palvelemaan Energiatutkimukselle on ominaista jatku­ kielille ja lisaksi on selitetty lyhyesti ter­ nopeasti kehittyvan sahkohuollon tarpei­ vasti nopeutuva teknologinen kehitys, mi­ min merkitys. ta. Tutkimus kohdistui mm. suurjannite­ ka edellyttaa tehokasta tiedon siirtoa ja tekniikkaan ja erityiskoordinaatioon. omien tutkimuspainoalojen oikeata valin­ Sanasto on jaettu ilmaiseksi jokaiselle Han osallistui aktiivisesti kansainvaliseen taa. Paiva on myos korostanut eri ATS:n jasenelle. Lisaksi sanastoa voi ti­ tutkimustoimintaan CIGRE-jarjestOn pii­ teknologia-alojen synergisen yhdistamisen lata hintaan 150 mk ATS:n sihteerilta rissa ja kohosi ensimmaisena suomalaise­ tarkeyttii. Energiatekniikalla tallaista sy­ Jorma Aurelalta, IVO, PL 112, 01601 na sen tutkimuskomitean puheenjohta­ nergiaa on mm. automaatio-, luotetta­ Vantaa, p. 508 2426. jaksi. Tassa tehtavassa han toimi vuosina vuus-, ymparistO- ja materiaalitekniikan 1968~1976. kanssa. Pertti Salminen

28 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 SAHKONKULUTUS KASVOI !sAHKOENERGIAN KULUTUS, GWh~ Suomen sahkonkulutus oli vuonna 1988 58,7 TWh. Nousua edellisvuodesta oli 2,2 60000 TWh eli 4 OJo. Ydinsahkoa tuotettiin 18,4

TWh, mika on hieman aile edellisvuo­ 50000 tisen. Ydinsahkon osuus sahkon koko­ naishankinnasta oli 31 % ja tuotannosta 40000 36 OJo. ' ll JULKINEN KULUTUS

§i PALVELUT Ydinvoimaloiden keskimaarainen kaytto­ 30000 I l!'ill TEOLLISUUS kerroin oli jalleen korkea, 91 ,4 % (Lovii­ 0 MAATALOUS

sa 89,9 ja TVO 92,4). Tyontekijoiden • YKSITY!NEN KULUTUS saama vuotuinen sateilyannos nousi jon­ kin verran viime vuotisesta ollen 1,7 man Sv/GWe (Loviisa 1,8 manSv ja TVO 2,1 manSv). Mainittakoon viela, etta TVO:n tuottaman sahkon keskihinta osakkaille ilman liikevaihtoveroa oli 12,6 pennia/kWh.

1987 1988 Osuus lsAHKOENERGIAN HANKINTA, GWhlr TWh TWh 1988 lllo 60000 Ydinvoima 18,5 18,4 31 Vastapainevoima, kaukolampo 13,8 14,3 24 50000 Vesivoima 13,7 13,4 23 Lauhdutusvoima, 40000 kaasuturbiinit 4,9 5,2 9 11!1 YOINVOIMA

1 1$:8 NETTOTUONT!

TUOTANTO 50,9 51,3 87 30000 llilLAUHDEV.+KAASUTURB.

0 YASTAPAINEVOIMA Nettotuonti 5,6 7,4 13 • VESIVOIMA 20000 KOKONAIS- HANKINTA 56,5 58,7 100 10000 Pertti Salminen

TVO 20-VUOTIAS SUOMI, ENERGIA JA SAHKO SUOMALAISET JA ENERGIA Teollisuuden Voima Oy taytti 23.1.1989 Suomen Voimalaitosyhdistys (SVY) on IVO:n tiedotustoimisto on tehnyt selkean 20 vuotta. TVO:n toimitusjohtaja Mag­ tehnyt ansiokkaan 15-sivuisen vihkosen ja lyhytsanaisen raportin "Suomalaiset ja nus von Bonsdorffin mukaan nyt on "Suomi, energia ja sahko" maamme energia" suomalaisten suhtautumisesta maassamme paremmat taloudelliset ja energia- ja sahkohuollosta. Se on aihepii­ energiapoliittisiin kysymyksiin 1980-luvul­ tekniset edellytykset rakentaa ydinvoimaa rinsa rautaisannos- ja perustietopaketti la. Selkeytta raporttiin antaa erityisesti kuin 20 vuotta sitten. Tahan mennessa oikeastaan kenelle tahansa. runsas kuvien kaytto. Se perustuu lahin­ TVO on tuottanut sahkoa 93 miljardia na Suomen Voimalaitosyhdistyksen teet­ kWh. Vuosittain TVO tuottaa viidennek­ Vihkosessa perustellaan Suomen suuri tamiin asennemittauksiin ja Tampereen sen Suomessa kaytettavastii sahkosta. energiankulutus, esitetaan graafisessa yliopiston tutkimuksiin. muodossa energiantuotanto- ja kulutuslu­ TVO:lla on tekninen ja taloudellinen val­ kuja seka pohditaan sahkon riittavyytta Raportissa on kasitelty suhtautumista eri mius nopeasti ryhtya rakentamaan uutta Suomessa. Lisaksi eri sahkontuotanto­ energiamuotojen kayttoon ja yleisiin ydinvoimalaitosta. Rahoitusvalmiudet muotojen ymparistOvaikutuksia on kasi­ energiakysymyksiin, arvioita sahkosta, ovat hyvat, koska TVO on tunnettu nimi telty lyhyesti. energia-asenteiden taustoja seka suoma­ maailman paaomamarkkinoilla. laisten yleisia huolenaiheita, joista muu­ Vihkosta voi tilata Suomen Voimalaito­ ten kirjasen mukaan vakavin on luonnon Olkiluodon laitosten rakentaminen oli syhdistyksesta, Lonnrotinkatu 4 B, 00120 ja ymparistOn saastuminen. Lisaksi on mittava rakennushanke. Se tyollisti huip­ Helsinki, p. 602 944. kasitelty viimeaikaista asenneilmaston puaikana 3250 henkiloa ja viiden vuoden muutosta Suomessa. ajan Olkiluodossa tyoskenteli yli 2000 Pertti Salminen tyontekijaa. Raporttia voi tilata IVO:n tiedotustoimis­ tosta, PL 138, 00101 Helsinki, p. 60901. TVO asetti 20 vuotta sitten tavoitteekseen tuottaa 8 miljardia kWh/vuodessa. Viime Pertti Salminen vuosina TVO on tuottanut yli 11 miljar­ dia kWh/vuodessa, joten tuotantotavoite on reilusti ylitetty.

Osmo Kaipainen

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 29 Japanin Ohi-1 1120 MW PWR W -yksi­ kolla tapahtui 27.10.1988 vuoto hoyrysti­ Lyhyesti maailmalta messa. Radioaktiivisia aineita paasi pri­ maaripuolelta sekundaaripuolelle. Vuoto paljastui venttiilikoestuksessa ja se ei Aihevalinnat Pekka Lehtinen, Tunisia, Syyria ja Palestiina. Komission vaarantanut ymparistbn asukkaiden ter­ paamaja perustetaan Tunisiaan. veytta eika turvallisuutta. Paastbn suu­ STUK, puh. 708 2385. ruus ei ole viela tiedossa. Nuclear Engineering International, joulukuu 1988. Nuclear News, joulukuu 1988 Elintarvikkeiden siiteilytys on hyvaksytty sailontamenetelmana 35 maassa yli 30 Kiina on viimeisena eli viidentena ydin­ erilaiselle elintarvikkeelle. Toimivia satei­ asevaltiona allekirjoittanut IAEA:n kans­ lyttamislaitoksia on 21 maassa, kahdek­ DDR ja Kiina solmivat 28.10.1988 sa ydinmateriaalivalvontasopimuksen. san suunnitellessa rakentamista. Ensi ydinvoima-alan yhteistyosopimuksen. So­ vuosikymmenen alussa ennustetaan 55 pimus sisaltaa henkilostb- ja tietojenvaih­ ATOM, joulukuu 1988 laitoksen olevan kaytbssa. Yleisin satei­ toa turvallisuusvalvonnan, standardisoin­ lyttamiskohde on mausteet. nin, laitosjohdon, sateilysuojelun ja val­ miussuunnittelun alueilla. Neuvostoliiton, Bulgarian ja Tsekkoslo­ IAEN News Features, joulukuu 1988 vakian ydinvoimalaitosten kayttbkertoi­ Nuclear News, joulukuu 1988 met vuonna 1987 olivat selvasti parem­ mat kuin USA:n vastaavat, kay selville Euroopan yhteiso (CEC) ja OECD­ IAEA:n uudesta kayttbtilastosta. Paras maiden ydinenergia-alan yhteistyoorgani­ Espanjan Vandellos 2 -yksikolla tapahtui laitostyyppi oli ns. vanhempi VVER 440 saatio (NEA) ovat tutkineet korkea­ muuntajapalo 2.12.1988 yhdessa kolmes­ 73,5 UJo energiakayttokerroinkeskiarvolla. aktiivisen jatteen loppusijoittamista valta­ ta muuntajasta. Kyseessa oli jo kolmas Nucleonics Week, 10.11.1988 meren syvanteiden pohjakerrostumiin. muuntajapalo yksikolla viiden kuukauden Loppusijoitustapa todetaan sateilyturval­ aikana. Valmistajan vaihdoksella ei ollut lisuuden kannalta hyvaksyttavaksi. Jate vaikutusta paloherkkyyteen ja nyt etsi­ Neuvostoliitto on esitellyt yksityiskohtia sijoitettaisiin pohjaan tehtaviin reikiin tai taan syyta ulkoisesta sahkoverkosta. uudesta 1000 MW PWR -ydinvoimalai­ pudotettaisiin laivasta torpedoihin pakat­ Nucleonics Week, 8.12.1988 tostyypista VVER 88:sta. Laitoksessa on tuna. Torpedot vajoaisivat pystysuoraan mm. suodatettu suojarakennuksen pai­ ja tunkeutuisivat noin 50 metria pohja­ neenalennusjarjestelma ja sulaneen syda­ kerrostuman sisaan. men kiinniottaja. Sydamen sulamistoden­ Intian paaministeri Rajiv Gandhi ja Neu­ 5 ATOM, joulukuu 1988 nakoisyys on pienennetty 10- /vuosi, kun vostoliiton paasihteeri Mikhail Gorbatsov 3 4 se nykyisilla tyypeilla on 10- ••• 10- /vuo­ allekirjoittivat marraskuun 20. paivana si. VVER 88 laitoksia saataneen kayttbon finanssisopimuksen, joka sisalsi mm. IAEA aloittanee lahiaikoina eri maiden vuoden 1995 vaiheilla. Lisaksi on kehitteil­ 1000 MW VVER-yksikon toimittamisen la VVER 92 -tyyppi, jossa mm. passiivista ydinturvallisuusviranomaisiin kohdistuvan Intian Kudankulamiin. Laitos rakenne­ tarkastusrutiinin OSART-tarkastusten ta­ turvallisuutta on lisatty seka valvonta- ja taan taysin Neuvostoliiton luoton turvin analysointijarjestelmia on parannettu. paan. Ensimmainen tarkastuskohde on ja se valmistuu noin seitseman vuoden todennakoisesti Brasilia, joka on tiedus­ kuluttua, laitoksen hintaa ei ole ilmoitet­ Nuclear Engineering International, tellut IAEA:lta tata mahdollisuutta. Seu­ tu. Sopimus sisaltaa myos tuoreen poltto­ marraskuu 1988 raavana kohteena on mainittu Iso Britan­ aineen toimitukset seka kaytetyn polttoai­ nia. Ylikansallinen ydinturvallisuusval­ neen palauttamisen Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton Khmelnitsky 5 on ensim­ vonta tuli puheeksi Tshernobylin onnetto­ mainen yksikko 1000 MW VVER 88 -sar­ muuden jalkeisessa julkisessa keskustelus­ Nucleonics Week, 24.11.1988 jassa. Rakentaminen suunnitellaan aloi­ sa, mutta kansalliset valvontaviranomai­ tettavaksi vuonna 1990. set ovat sita yleensa vastustaneet. Nuclear Engineering International, Nucleonics Week, 10.11.1988 Intia ja Pakistan ovat tehneet 31.12.1988 sopimuksen, jonka mukaan maat eivat joulukuu 1988 hyokkaa toistensa ydinlaitoksiin kriisiti­ IAEA on tutkinut kyselyin jasenmaiden lanteissa. Sopimukseen kuuluu myos Neuvostoliitto poistaa kaytbsta Armenia ydinturvallisuusviranomaisten toimintaa. ydinlaitosten sijaintien luottamuksellinen 1 ja 2 VVER 440-yksikot kahden, kol­ Useita epakohtia on lbydetty. Kolmas­ paljastus toiselle osapuolelle. men vuoden kuluttua. Yksikot sijaitsevat osalla maista viranomaisilla ei ole kirjalli­ Nucleonics Week, 5.1.1988 90 kilometrin etaisyydella tuhoisan maan­ sia tarkastusohjeita. Eraiden maiden vi­ jaristyksen keskipisteesta ja ne otettiin ranomaisilla on ydinvoiman kayton edis­ kayttoon vuosina 1976 ja 1979. tamiseen liittyvia velvotteita. Millaan Iranin Busher 1 voimalaitostyomaa vauri­ Nuclear Engineering International, maalla ei ollut patevyysvaatimuksia ydin­ oitui pahoin pommituksissa marraskuussa joulukuu 1988 voimalaitoksen ylimmille johtajille ja 1987. Iran on kaynnistanyt neuvottelut kuudessa maassa ei vaadittu lisenssia argentiinalaisten ia saksalaisten tahojen valvomo-operaattoreille. Valmiussuunni­ (KWU) kanssa vaurioiden arvioimiseksi. Neuvostoliitto on hyllyttanyt kuuden telma puuttui eraissa tapauksissa. ydinvoimalaitoksen suunnitelmat sijainti­ IAEA:n uuden kaynnistettavan viran­ Nucleonics Week, 8.12.1988 paikan sopimattomuuden tai puutteellisen omaistarkastusohjelman toivotaan vahen­ reaktoriturvallisuuden vuoksi, ilmoittaa tavan eroavaisuuksia ja puutteita ydintur­ ydinenergiaministeri Nikolai Lukonin. vallisuusviranomaisten toiminnoissa. Kanadan kahdeksanyksikkoisen Bruce­ Epasopiva sijainti oli Azerbaijanin, Geor­ Nuclear Engineering International, ydinvoimalaitoksen yhteyteen rakenne­ gian ja Krasnodarin laitoksilla ja turvalli·· joulukuu 1988 taan teollisuutta, joka kayttaa energialah­ suuspuutteita Minskin ja Odessan laitok­ teena prosessihoyrya. Vuoden 1989 alussa silla. Lyhyella tahtaimella puuttuva sah­ aloittaa toiminnan etanolintuotantolaitos. kontuotanto korvataan hiili- ja vesivoi­ Arabien ydinenergiakomissio on perustet­ Etanolia tarvitaan mm. bensiinin lisaai­ malla. Pitkalla tahtaimella uusien sijainti­ tu. Komission tehtavana on koordinoida neeksi lyijyn sijaan. Muita hoyrynkaytta­ paikkojen loytaminen on valttamatonta. kansallisten komissioiden tyota ja valmis­ jia ovat ymparivuotinen tomaattiviljelma Mm. Karjalassa Suomen rajan lahistblla taa ydinenergiaohjelma arabialueelle. ja muovipakkaustehdas. tutkitaan mahdollista sijaintipaikkaa. Osallistuvat maat ovat Irak, Kuwait, Nucleonics Week, 15.12.1988 Nucleonics Week, 5.1.1988 Saudi-Arabia, Libya, Jordania, Libanon,

30 A TS Ydintekniikka (18) I /89 Norjan hallituksen teettamissa tutkimuk­ musinstituutti. Sopimuksen puitteissa jar­ naytteenotosta ja laadunvarmistusyksikon sissa on ilmennyt, etta norjalaista raskas­ jestetaan mm. vuosittain kaksi seminaa­ asemasta laitosorganisaatiossa. ta vetta on kulkeutunut Intiaan kansain­ ria. Nucleonics Week, 15.12.1988 valisen ydinsulkusopimuksen vastaisesti. Nucleonics Week, 24.11.1988 Kyseessa on 15 tannin era, joka oli myy­ ty Saksan liittotasavaltaan. Norja yrittaa USA. Yksittaisen polttoainenipun pala­ selvittaa myi:is Israeliin vuonna 1959 Saksan Iiittotasavallan Biblis A 1204 MW man ennatys on n. 57 000 MWD/MTU myydyn 20 tannin eran kaytti:ia, mutta PWR Siemens-yksikolla joulukuussa 1987 kaupallisissa kevytvesireaktoreissa. Enna­ Israel ei ole suostunut tarkastuksiin. sattunut kaytti:ihairio on uudelleenar­ tys on parantunut kahdesti vuoden 1988 Myi:is Romaniaan vuonna 1986 myyty vioinnissa todettu otaksuttua vakavam­ aikana ja sen ennustetaan rikkoontuvan 12,5 tannin era on hukkateilla, mahdolli­ maksi ja olisi saattanut johtaa jaahdyt­ jalleen vuoden 1989 alussa. Polttoaineen sesti nyt Israelissa. teenmenetysonnettomuuteen. Takaisku­ vaihtoeran keskimaaraista palamaa suun­ Nuclear News, joulukuu 1988 venttiili, joka erottaa primaaripiirin ma­ nitellaan 50 000 MWD/MTU tasolle ai­ talapaineisesta hatajaahdytysjarjestelmas­ nakin kahdessa yksikossa. Battelle Pacific ta oli viallinen, jolloin matalapaineinen Northwest Laboratories suunnittelee Ranskan kansallinen ydinjateorganisaatio piiri olisi saattanut vaurioitua primaari­ 70 000 MWD/MTU palaman saavutta­ ANDRA ilmoittaa joutuneensa sabotoin­ paineesta ja vuotoreitti olisi ollut valmis. mista koereaktorissaan. Electric Power nin kohteeksi korkea-aktiivisen jatteen Nucleonics Week, 8.12.1988 Research Institute (EPRI) varoittaa polt­ loppusijoitustutkimuksia tehtaessa. Lansi­ toainetoimittajia liiallisesta palamannos­ Ranskassa Neuvy Bouin graniittimuodos­ tosta ja muistuttaa kasvavista polttoai­ tumassa sijaitsevan tutkimuslaboratorion Saksan Iiittotasavallan ymparisti:i- ja neen luotettavuusongelmista. kallionmittausinstrumenttien johtoja on ydinturvallisuusministeri Klaus T i:ipfer il­ Nuclear Fuel 12.12.1988 katkottu jarjestelmallisesti useaan ottee­ moittaa, etta turvallisuuteen liittyvista seen. Tutkimukset ovat edistyneet puolel­ ydinlaitostapahtumista ryhdytaan julkai­ la teholla tasta syysta. semaan neljannesvuosiraporttia nykyisen USA:n ydinturvallisuusviranomainen Nuclear Fuel 17.10.1988 suppean vuosikatsauksen lisaksi. Raportti (NRC) on huolestunut kasvavasta kaup­ on julkinen. Paati:is tehtiin askettaisen palaatuisten varaosien kayti:ista ydinlai­ Biblis A -tapauksen jalkeen suuren ylei­ tosvaatimukset tayttavien osien sijaan. Ranskan Dampierre 1 890 MW PWR si:in vaadittua tarkempia tietoja ydinlai­ Voimayhtii:it joutuvat ostamaan heikom­ Framatome -yksikon kaikki kolme hi:iy­ tostapahtumista. pilaatuisia asia saantivaikeuksien vuoksi rystinta vaihdetaan vuoden 1990 vuosi­ Nucleonics Week, 15.12.1988 ja ovat testaamalla pyrkineet nostamaan huollossa, joka on yksiki:in kymmenes. niiden laatuluokkia. Taman Electricite de France:n (EdF) en­ Nucleonics Week, 22.12.1988 simmaisen hi:iyrystinvaihdon uudet hi:iy­ Saksan Iiittotasavallan sateilysuojelutoi­ rystimet saadaan yhtion keskitetysta va­ misto aloittaa toimintansa I. 7.1989 Sal­ raosavarastosta, missa niita on valmiina zitterissa. Sateilyhygienian instituutti USA:n Shippingport -ydinvoimalaitoksen yllattavien vaihtotarpeiden varalta. Neuherbergissa ja ilmakehan radioaktiivi­ purkaminen edistyy. Reaktoripaineastia Nucleonics Week, 22.12.1988 suuden instituutti Freiburgissa jatkavat on nostettu kokonaisena pais perustal­ sateilysuojelutoimiston alueyksikkoina. taan ja se kuljetetaan Hanfordiin loppu­ Sateilysuojelutoimistolle on myonnetty sijoitettavaksi. Shippingport oli maailman Ranskan Nogent 2 1363 PWR Framato­ liittotasavallan 1989 budjetissa 166 uutta ensimmainen sahkoa tuottava ydinvoima- me -yksikki:i kytkettiin ensimmaisen ker­ virkaa. Toimiston kokonaisvahvuudeksi laitos. · ran valtakunnan verkkoon joulukuussa on suunniteltu 400 henkea. Radwaste News, 19.12.1989 1988. Nogent-ydinvoimalaitos on ympa­ ATW News, tammikuu 1989 risti:iradikaalien silmatikkuna, koska se sijaitsee lahella (n. 100 km) Pariisia. USA:n Calvert Cliffs -ydinvoimalaitos Ja­ Nucleonics Week, 22.12.1988 Sveitsin Beznau I ja 2 364 MW PWR­ paisi vuonna 1987 tehdyn OSART-tarkas­ Westinghouse -yksikkojen hoyrystimet tuksen keskitasoa paremmin tuloksin. uusitaan vuonna 1993. Toimittajaksi on Vuonna 1988 laitos joutui NRC:n ongel­ Ranskan monikansallinen Superphenix valittu Framatome, jolle kyseessa on en­ malaitoslistalle. NRC:n puheenjohtaja 1240 MW FBR -yksikki:i tehtiin kriittisek­ simmainen hi:iyrystimien vientikauppa. Lando Zech mainitsee kolmiviikkoisessa si 14.1.1989 18 kuukautta kestaneen kor­ Nucleonics Week, 5.1.1988 OSART-tarkastuksessa pystytyn pimitta­ jausseisokin jalkeen. Polttoainerummussa maan useita ongelmia "hyvalla kayti:iksel­ esiintyneiden sarojen korjaus kesti otak­ la". Aikaisempina vuosina Calvert Cliffs suttua kauemmin. Natriumvuotoja ai­ Unkarin Paks 4 x 440 MW VVER -ydin­ on ollut hyvan laitoksen maineessa. heuttaneet sari:it johtuivat Ranskan ydin­ voimalaitos sai IAEA:n OSART-ryhmalta Nucleonics Week, 5.1.1988 turvallisuusviranomaisen (Service Central kiitosta hyvasta kayttoasteesta ja turvalli­ de Surete des Installations Nucleaires) suustasosta. OSART tehtiin marras-jou­ mukaan hitsausten aiheuttamista mikro­ lukuun vaihteessa ja siihen osallistui USA:n Brunswick I 849 MW BWR GE­ saroista, paikallisista sallittujen jannitys­ asiantuntijoita Belgiasta, Tsekkoslovaki­ yksikolta li:iydettiin lapimenevia saroja re­ ten ylityksista seka ruosteen ja natriumin asta, Saksan liittotasavallasta, Suomesta, aktoripaineastian putkiyhteesta. Sari:it si­ valisista reaktioista 15D3-teraksessa, jota Ranskasta, DDR:sta, Italiasta, Japanista, jaitsivat suihkupumpun sisaanpumppaus­ pidetaan sopimattomana tarkoitukseen. Ruotsista, Iso Britanniasta ja USA:sta. yhteen kiinnityshitsissa. Kyseessa on toi­ Nucleonics Week, 19.1.1988 Tarkkailijoita oli paikalla Bulgariasta, nen tunnettu lapimennyt sari:iytyminen Kuubasta ja Puolasta, joissa on raken­ maailmanlaajuisesti. Taiwanin Chinshan­ teilla VVER -yksikkoja. Paksin ydinvoi­ laitokselta on aikaisemmin li:iytynyt vas­ Ruotsi ja Neuvostoliitto ovat allekirjoit­ malaitos todettiin korkeatasoiseksi ja taavia saroja. taneet sopimuksen yhteistyi:ista reaktori­ puhtaaksi laitokseksi. Henkili:isti:i, jonka Nucleonics Week, 12.1.1988 turvallisuuden, sateilysuojelun ja sateilyn suuruus on 3800 henkea, on joutunut laaketieteellisen kayti:in alueilla. Neuvos­ valmistamaan paikan paalla suuren maa­ toliittolainen osapuoli on Atomienergian ran varaosia pitaakseen ylla hyvaa kayt­ hyvaksikayti:in valtionkomitea (GKEA) ja toastetta. Huomauttamista oli tyi:iturvalli­ ruotsalaiset osapuolet ovat sateilysuoje­ suudesta, simulaattorin suunnitellusta luinstituutti (SSI), ydinvoimatarkastuslai­ kayti:ista, jatteen kompaktoinnista, val­ tos (SKI), Ruotsin ydinjatehuoltoyhtio miussuunnitelman ulkoisista yhteyksista, (SKF) ja Uppsalan yliopiston sateilytutki- onnettomuuskoulutuksesta, vuotojen

ATS Ydintekniikka (18) 1/89 31 More knowledge of the TMI-2 accident. Risto Sairanen (pages 19-21) English Abstracts The current understanding of the TMI-2 accident scenario is described. Experien­ ces from the TMI-2 accident analysis Special issue: Nuclear power and attitudes exercise are presented.

From expert knowledge to public opinion Energy attitudes of the Finns in 1988 Antti Ruuskanen (page 1) Paavo Hoikka, Pentti Kiljunen Ten years passed since the TMI 2 (pages 12-15) accident Energy and nuclear attitudes are complex Pekka Lehtinen (pages 22-23) social issues. Expert knowledge is restricted A wide range of energy attitude studies to energy specific parts of it, only. So, was launched in the University of Tam­ The TMI-clean up project will be termin­ the ongoing positive nuclear attitudinal pere in 1983. The study described in the ated in 1989, ten years after the trend in Finland is based on general article is included to this range. The 28.1.1979 accident. Large areas of the public debate, not on education of objective of the study is to find out the buildings have been decontaminated and people about nuclear engineering. attitude of the Finns to different energy most of the damaged fuel has been sources. Energy economy, safety, envi­ shipped off site. The plant will be ronmental effects, availability and reliabi­ completed in Past Defuelling Monitored PIME '89 lity are the most important factors dealt Storage position by the end of 1989 for Antti Hanelius, Juhani Santaholma, with. 30 years before decommisioning together Bjorn Wahlstrom, Risto Siinkiaho with TMI 1 unit. (pages 2-6) Operation history 1988 in Finland The most important results of the PIME Healts risks of a Finn '89 Workshop (Public Information Mate­ Martti Kiitkii (pages 15-16) Pertti Salminen (pages 24-25) rial Exchange) are briefly described in TWh % the four articles. The last two articles are The report provides a general picture of personal opinions of a neutral-nuclear the health risks encountered by the Finn­ Nuclear power 18,4 31 and a pro-nuclear man. This second ish people. The relative importance of Back-pressure power and PIME-workshop was organized by ENS various risks are compared on the basis district heating 14,3 24 in Montreux, Switzerland in January, of statistics and evaluations. Only fatal Hydropower 13,4 23 1989. The next PIME will be held in illnesses and accidents are considered. Condensing, gas turbs 5,2 9 1991. Net import 7,4 13 The report shows that the average life Total supply 58,7 100 time of Finns has increased significantly Chernobyl and status of nuclear power during the last century, from less than 50 Finland's four nuclear power units gener­ development in the USSR years to about 75 years. In the same time ated 31 % of the total national electricity Andrei Yu. Gagarinski (pages 6-7) infant mortality has decreased to one of supply, and 36 % of the electricity the lowest in the world. Public health has produced in the country. Capacity factor The basic prerequisites for nuclear power improved and nowadays fatal infectious averaged 91.4 % (Loviisa 1 86.7, Loviisa in the USSR are described. The problems diseases are very rare. Most Finns die in­ 2 93.1, TVO I 92.9 and TVO II 91.9). caused by Chernobyl are also dealt with. to heart diseases or cancer. All accidents Especially the development of the public make a 10 OJo share of all causes of de­ Furthermore, radioactivity levels in the opinion in the USSR is emphasized. New ath. Catastrophes have a very small con­ environment of the power plants and the principles for safety systems are briefly tribution to everyday risks. After the radiation dose of the personnel were low. described. second world war there has not occurred Occupational dose averaged 1. 7 a single accident in Finland that would manSv/GWe (Loviisa 1.8 manSv and have claimed a hundred victims or more TVO 2.1 manSv). Attitudes of the City Counsil of Loviisa (dead or injured together). The share of more pro-nuclear than before dead or injured in accidents of ten vic­ Klaus Sjoblom (page 10) tims or more is only 0,5 % of all acci­ dents. Most accident risks are related to Interview of Professor Eino Tunkelo The members of City Counsil of Loviisa free time activities and voluntary risks. Osmo Kaipainen (page 26) have been asked: "Should you say YES Especially alcohol connected with activi­ or NO, if a new nuclear power unit to ties on waters (lakes and sea) and traffic Professor Eino Tunkelo is the President Loviisa (in addition to the two existing form a major accident risk for young of the Finnish Academy of Technology. ones) would be proposed. The result was male Finns. He is also professor in the Technical Fa­ 24 YES, 2 DON'T KNOW, 9 NO, this is culty of the University of Oulu. a more clear and more positive answer than earlier, 1986: 22-0-13 and 1984 The Finnish Academy of Technology is a 13-10-12. Interview of Juhani Kuusi broad body of technological knowledge, Heikki Raumolin, Klaus Sjoblom based on the qualification of its members (pages 17-18) and cooperation between different fields Nuclear Fear of technology and society at large and it Nils Bjorklund (pages 11-12) The journal continues interviews of the is also a forum to monitor trends in most distinguished members of the technological development in Finland. The Harvard University Press published Society. Now Juhani Kuusi is in turn. He the study "Nuclear Fear" in 1988. The is the General Director of the Technolo­ The members of the Academy, of which study was done by the director of the gy Development Centre, and has many there are two groups - Finnish and American Institute of Physics. The book memories involved in the first steps of foreign - are prominent technologists consists of 535 pages. In the article, the nuclear power in Finland. He also gives a and researchers from universities, from main messages of the book are tried to vision of the technological development industry and from public and govern­ find out and described. in Finland. ment services.

32 ATS Ydintekniikka (18) 1/89 Suomi on sahk6istetty lahes sata­ prosenttisesti. /VOn osuus sahk6ntoimi­ tuksista on noin 40%. Voimak­ kaasti eteenpain

Jokainen suomalainen voi nykyisin nauttia sahkon mukanaan tuomasta viihtyisyydesta seka kotona etta tyo­ paikalla. Sahko on vaivatonta ja puhdasta energiaa. IVO tuottaa, hankkii ja toimittaa sahkoa ja lamp6a energialaitoksille ja teollisuudelle - ja siten meille kaikille. IVOn osuus maamme sahk6ntoimituksista on noin 400/o.

IMATRAI\1 VOIMA OY Monipuolista energiaosaamista. Joukkojulkaisu

Ktqapatno Lars Eriksen Oy 1989 ISSN-0356-04 73