MetsäSanoma 2/2012 1

II YLI-II

KIIMINKI Metsä YLI-KIIMINKI OULUN SEUTU Sanoma MUHOS UTAJÄRVI Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 2/2012

Puukauppa piristyi Lievä tukinhinnan lasku ei tyrehdyt- tänyt puukauppaa Miten sahat selviävät taantumasta? Märkä syksy haittaa puunkorjuuta Energiapuun kysyntä vaihtelee, hinta laskussa Metsänhoitomaksu poistuu, poistuuko valtuustomalli? METKO metsä- konemessujen satoa Metsävakuutus kannattaa ? Myrskyuhat kasvussa

Urheiluagenttien vieraana

Kiiminkiläinen Suunnistaja, maailmanmestari, maailmanmestari NHL-kiekkoilija jälleen

Janne Niinimaa Minna Kauppi 2 MetsäSanoma 2/2012 Pääkirjoitukset

Viime kevään ja kesän metsällistä satoa

Viimeisimmästä MetsäSanoma julkaisusta on jo vierähtänyt puoli- Klapikaupalla olisi kin metsänhoitoyhdistyksen hankitaan omista metsistä. edelleen kysyntää korjuupalvelukohteissa. Jos koko polttopuun määrä vuotinen, ja mitähän sinä aikana on tapahtunut? Toimittajan omi- Myös yksityisille ihmisil- suhteutetaan klapikaupasta naisuudessani olen keräillyt talteen otsikoita, kuten Rovaniemen Talvi on tulossa. Lähes jo- le myytiin valmista tuoret- tunnettuihin hintoihin, ky- maalaiskunnan Matti minulle asiasta vihjaisi muiden toimittajien te- kaisessa omakotitalossa on ta koivua. Kaikki meni, mitä seessä on miljoonabisnes. jo vähintään yksi palopesä. oli tarjolla irrottaa pois yh- Puulämmityksen lisäänty- kevän. Epätaloudellista olisi myy- teismyyntieristä. Ne met- minen parina kylmänä talve- dä leimikoista kertyvä koi- sänhoitoyhdistykset, jotka na ovat synnyttäneet uusia Kasassa on huimia otsi- distys nimitys on tarkoitus pailuun metsänhoitotöistä? vutavara pelkästään paperin tamppaavat systemaattises- klapikauppiaita alalle. Am- koita: ”Sahoja uhkaa kuo- sysätä taaemmaksi, ja esiin Tuskin ainakaan aloittamal- valmistukseen. Minä pitäi- ti kuitupuun hinnalla kalikat mattimaista klapikauppaa linkierre, ”Rikkidirektiivi nostetaan tällä kertaa met- la YT-neuvottelut henkilös- sin ainakin omassa leimikos- eteenpäin ovat hakoteillä. käydään lehtien sivuilla sekä ajaa Suomen paperitehtai- sänomistajat - brändi. tönsä vähentämiseksi. sa osan koivuista itselläni, Tässä on markkinarako, joka internetissä. Puuta voi polt- ta alas, ”Direktiivi vie pa- Mitä hävettävää metsän- maksaisin korjuun, halkoisin on kytköksissä sähkön hin- taa hyvällä omatunnolla ja- perintuotantoa Suomesta, hoitoyhdistystoiminnas- tavaran ja pistäisin kuivu- taan. Miettikääpä tätä! lostusasiasta huolimatta. ” Pellettibisnes ei kanna- sa on? Ei mitään. Taustalla maan. Tämä onnistuu aina- Suurin osa polttopuusta ta, ”Epävarma rahoitus ajaa ovat liittojärjestöt, jotka suuret metsänhoitoyhdis- pyrkivät edelleen suuruu- tykset yt -neuvotteluihin, denhullutuksiin ja ajamaan ”MTK valmis luopumaan yhden yhteisen jäsenmak- metsänhoitomaksusta, jne. sujärjestelmän. Näitä mak- Otsikot eivät lupaa hyvää suosuuksia kärkkyvät, talouden taantumaan ajau- metsänomistajille hieman tumassa olevaan tilaan. Sil- vieraaksi jääneet MTK sekä ti ruohonjuurelta ponnistava metsänomistajaliitot. Toki metsänhoitoyhdistyskenttä jäsenmaksupottia havitte- pyrkii nostamaan päätään ja levat metsänhoitomaksun luomaan uskoa tulevaisuu- tilalle myös itsenäiset met- teen. sänhoitoyhdistykset. Ellen väärin arvaa, pie- Mutta miten yhdistys- net, yhden paikkakun- kenttä reagoi ja valmis- nan yhdistykset vetäytyvät tuu ajan haasteisiin? hankkeesta, ja alueelliset suuret ns. fuusioyhdistyk- Ei ainakaan sillä tavalla, set menevät mukaan kuin jolla viimeiset vuodet on kiskoilla liikkuvat junat. toimintaa ketjutettu metsän- Hyvä näin. Menkööt mu- hoitoyhdistyksen brändin kaan ketkä aiheelliseksi kat- kohottamiseksi metsänomis- sovat. Suomi on vapaa maa tajien keskuudessa. Siis tar- yhdistyslaissakin. Mutta he- koituksena on ollut tuoda rää kysymys, millä tavalla metsänhoitoyhdistys ja sen nämä uuden tyylin metsä- toimintatavat metsänomis- hoitoyhdistyksen edustajat tajille tutuksi. Nyt linjaus on pystyvät parantamaan pal- muuttunut. Metsänhoitoyh- veluitaan ja vastaamaan kil- Äänestysaktiivisuus jäi 34 prosenttiin. Viimeiset metsänhoitoyhdistyksien valtuustovaalitko?

Kevät mennä hurahti ja ehdokasasettelu lähti käyntiin mhy valtuus- nostuksella. Vaaliprosessin kustannukset Neljä vuotta sitten äänestys- tovaaleissa vaihtelevalla menestyksellä. Erään tilaston mukaan kesä- Onneksi olemme saaneet on katettu metsänhoitomak- vilkkaus oli hieman alle 50 lehtemme alueella aikaisek- suvaroin. Samoin valtuus- %. Alhainen luku kielii tar- kuun puolessa välin valtuustoehdokkaita oli koko maassa vasta alle si aktiiviset valtuustot, jot- ton kokouspalkkiot, kuten kalleen sitä, että toiminta- 400 henkilöä. Tätä Mtk:n tiedottaja Anne Rauhamäki otsikoi näyttä- ka valitsevat keskuudestaan hallituksen kustannukset malli vaaleilla äänestämällä yhdistyksille toimivat halli- maksetaan metsänhoito- valittavat ehdokkaat ja niistä västi otsikolla ”Ehdokasasettelu lähtenyt ripeästi käyntiin”. Pikainen tukset toiminnan vastuun- maksuvaroin. muodostettava valtuusto, on laskentatoimitus kuitenkin osoitti, että yhdistystä kohti oli vain n. 3,5 kantajiksi. Valtuutettujen Mhy valtuustovaalit tullut tiensä päähän. ehdokasta. Tämäkö on ripeää käyntiinlähtöä? Ei ollut ainakaan mi- saamiseksi mukaan toimin- ovat tulleet mahdollisesti Yleinen kokous on avoi- taan, joutuivat toiminnan- tien päähän. Tämäkin mah- mempaa kuin teoreetikot nun mielestäni. johtajat useaan otteeseen dollisuus tulee tiedostaa uskookaan. Kosketuspin- tiedottamaan ja houkutte- neljän vuoden päästä. Toi- ta yhdistyksen ja jäsenistön kesken paranee huomat- Jo sana vaali karsasti ja riä asioita. ja aiheet vaihtuvat eri koko- lemaan ehdokkaita listoille. mikoon uudelle toimikau- tavasti. Valtuustomalli on karsi ainakin urbaanisen Alueemme metsänhoi- uksiin. Elokuun toinen viikko hu- delle valittu uusi valtuusto alueiden metsänhoitoyhdis- toyhdistykset ovat me- peni monellakin pääsääntöi- niin järkevästi, jotta tur- aikoinaan luotu isoja fuusi- tyksien jäseniä asettumasta netelleet viisaasti ja ovat Osallistujien puute sesti tämän merkeissä. Näin ha neppailu poistuu. Edes- oiyhdityksiä varten. ehdokkaaksi. Lehtemme le- ottaneet järkevästi valtuus- asia ei tulisi olla. Järkevintä sä on mietinnän paikka, kun Syksyisiä syyspäiviä rän- vaivaa myös muissakin täsateineen ja talvea odotel- vikkialue on hyvä esimerkki ton kokoukset enemmältikin on palata uuden metsänhoi- uutta toimintamallia ale- yhdistystoiminnoissa len ns. kaupunkimetsänomista- tiedottamis- ja koulutusta- toyhdistyslain muutoksen taan suunnitella. Tähän tus- juudesta. pahtumaksi, kuin mottien, Myös yhdistystoiminnas- jälkeen avoimeen yleiseen kin tarvitaan enää MTK:n Vaali sana nimittäin viit- hehtaarien ja eurojen suulli- sa yleensäkin esim. urheilu- kokoukseen, johon osallis- apua. Sieltähän tämä nykyi- Timo Mikkola taa usein politiikkaan. Vali- sesti tapahtuvaksi luku- tai seuroissa on sama ongelma tujat valitsevat tietylle ajal- nen suuruuteen perustuva päätoimittaja tettavasti näin asia vaan on. kuunteluelämykseksi. Suu- saada jäseniä osallistumaan. le tietyt hallituksen jäsenet toimintamalli on todellisuu- MetsäSanoma Metsänhoitoyhdistysvaalit ria päätöksiä kokouksissa Näin ollen kokoukset am- ja erovuoroisten tilalle uudet dessa perua. eivät ole poliittiset vaalit. Ne on harvoin. Asioista äänes- mottavat tyhjyyttään ja tai entiset jatkamaan. ovat vaalit, joissa henkilöt tetään myös satunnaisesti. osallistujista on pulaa. Ih- Valtuustovaalimalli on Alhainen todellisesti tulevat mukaan Kokoukset ovat lähinnä rei- misillä ei tahdo olla nyky- kallis organisaatio. Kun met- äänestysprosentti yhdistystoimintaan. Siltikin pashenkistä yhdessäoloa, yhteiskunnassa aikaa ja halua sänhoitomaksu poistuu, tälle sana ”vaali” vieroksuttaa, jossa kuunnellaan ja osallis- osallistua toimintaan ja en- organisaatiomallille löytyy kertoo myös paljon useita metsänomistajajäse- tutaan ajankohtaisiin metsäl- nen kaikkea sitoutua toimin- tuskin järkevää ja tarkoituk- Alueellamme äänestyspro- niä. Vaali-sana mittaa vää- lisiin keskusteluihin. Teemat taan henkilökohtaisella pa- senmukaista rahoituspohjaa. sentti liikkui 35 % tietämillä. MetsäSanoma 2/2012 3 MetsäSanoma uutiset

Metsäsanoma kilpailun palaute- osion voittivat seuraavat henkilöt: Metsänomistaja! Aaro Vitikka, Utajärven/Kuusamon Mhy Tiedäthän, että metsänomistajajäsenenä voi koska Ellen Vitikka, Iin Mhy tahansa tilata omalta metsänhoitoyhdistykseltä Valma Turtinen, Iin Mhy MAKSUTTOMAN METSÄKÄYNNIN

Metsäkäynnin yhteydessä voidaan… - selvittää tilan hoito- ja hakkutarpeita - suunnitella metsänhoitotöitä - tehdä puunmyyntisuunnitelmia - pohtia puumarkkinatilannetta, metsäverotusta jne. Ottakaapa yhteyttä, niin käydään metsässä!

Palkinnot on noudettavissa omasta metsän- hoitoyhdistyksestä. Onnettarena toimi tällä METSÄNOMISTAJA Kuva: Jukka Westerlund kerralla kiiminkiläinen jääkiekkoilija NHL-tähti Tarvitsemme energiapuuta Janne Niinimaa. alueemme lämpölaitosten tarpeisiin. Suunnista metsänhoitoyhdistykseen Toimikunta kiittää Mikäli teillä on varastossa energiapuuta Sieltä kaikki metsäpalvelut lukijoitaan aktiivisuudesta. tai teette sitä tai haluatte meidän keräävän puolestanne, ottakaapa Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suun- yhteys omaan neuvojaan. nittelet puukauppaa. Me kilpailutamme leimikon puo- lestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mit- metsänhoitoyhdistys tauksen.

Muistathan, että metsänhoitoyhdistys auttaa ja neu- voo kaikissa metsänhoitoon ja -käyttöön liittyvissä asioissa, myös metsäverotuksessa, sukupolvenvaih- doksissa ja muussa metsänomaisuuden hallinnassa. Haastava kuvakollaasi PÖLKKY- yhtiön Hannu Vir- Metsänhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät ranniemestä pelin jälkeen osattiin hyvin. Oikea vas- hakemalla kunnan nimellä osoitteesta www.mhy.fi taus oli kuva A. Metsänomistajat Eniten ääniä mielenkiintoisimmasta artikkelista Tietoa metsätilan omistajanvaihdokseen Katso myös www.metsanomistajat.fi vastaajien mielestä sai sivulla 32-33 eli MHY ja Na- san kuulento. Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila- hanke järjestävät yhteistyössä metsätilan omista- Onnea voittajille ja kiitokset janvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kisaan osallistumisesta! liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuus pidetään

Yli-Iissä, Kierikkikeskuksen auditoriossa, OSTETAAN Pahkalantie 447 Aarrelehti_11012012_111x290.indd 1 1/12/2012 8:24:27 AM torstaina 08.11. klo 17 - 21. MÄNNYNKÄPYJÄ Tilaisuus jatkuu 15.11 klo 17.00 Suunnista lähimpään OHJATTUNA samassa paikassa. Myytävänä valmista koivua, leppää sekä haapaa metsänhoitoyhdistykseen.Polttopuuksi ja klapin valmistukseen KERÄYKSENÄ Tilaisuudessa käsitellään metsätilan omistajanvaih- Markkinatilanteen mukaan, pieniä eriä, tienvarressa doksen valmistelua, metsän arvon määrittämistä, luovutettuna tai tarvittaessa jopa kotiin toimitettuna sukupolvenvaihdoksen erilaisia vaihtoehtoja, yh- traktorikuormittain / nuppikuormittain. teisomistuksen vaihtoehtoja, omistajanvaihdoksen verotusta ja verosuunnittelua, tarvittavia maan- Kysy lisää yhdistyksien toimihenkilöiltä mittaustoimituksia, omistajanvaihdoksen asiakir- Metsänhoitoyhdistys Minna Kauppi joja sekä aihepiirin esimerkkitapauksia. Kiiminki, Ii, Ylikiiminki, Muhos, Oulun seutu Mikko Mäkelä Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa ti- 0400 285 943 lakohtaisen jatkoneuvontaan ja omistusjärjestelyn MetsäSanoma suunnitteluun. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja puh. 0400-997599 tai Vastaava päätoimittaja Timo Mikkola juha [email protected] 5.11 mennessä. MetsäSanoma Toimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, TERVETULOA! Mikko Mäkelä, Mikko Harju, Tuomo Törrö, Pertti Moilanen METSÄHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Toimitustyö Timo Mikkola metsänomistajien liitto Sivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy POHJOIS-SUOMI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani 4 MetsäSanoma 2/2012

Puumarkkinat/Puukaupan seuraava siirto

Sahat ry:n puheenjohtaja Jun- nikkala Oy:n toimitusjohtaja Sahateollisuus ahdingossa Juha Junnikkala. Pölkky laajensi Sahat kilpailevat itsensä hengiltä, kirjoittaa mm. Kauppalehti elo- Kajaaniin kuun artiklassaan. Suomalaisilla sahoilla odotetaan yhtä kurjaa tai - Täytyy olla fakiiri, että tääl- lä pystyy tekemään tulosta, vielä huonompaa vuotta, kuin viime vuosi oli. sanoo kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virrannniemi. Virranniemen Timo Mikkola dieselveron korotuksilla. Se syntä erityisesti rakentamis- mukaan on kummallista, MetsäSanoma iskee pahasti kuljetuksiin, sektorilla. Rakentamisen että investointitukia voi saa- jotka korostuvat varsinkin heikot näkymät ja syventy- da jopa kymmeniä miljoonia, Eurokriisi painaa Euroo- pohjoisen sahureilla. Samal- neet taloushuolet pitävät ky- kun vastaavasti muutaman pan kysyntää ja hintoja sa- la kuljetustukia leikattiin synnän laskusuunnassa. miljoonan kuljetustuet vedet- maan aikaan, kun logistiikka merkittävästi. tiin punakynällä päälle. ja muut kustannukset, kuten Sahatavaran vienti Eu- Junnikkala Oy pitää Pölkky laajensi toimin- puunkorjuu, palkkaus nou- rooppaan väheni Suomes- sahat toiminnassa taansa ostamalla myynnis- sivat jyrkästi. Suurimmak- ta viisi prosenttia, kun taas sä olleen Kajaanin sahan si murheenaiheeksi sahurit Euroopan ulkopuoliset toi- - Sahatavara ja jalosteet ovat UPM:ltä. Perheyhtiön jatko- nostavat tukin hinnan ja tu- mitukset lisääntyivät 14 pro- liian halpoja. Euroja pitäi- jalostus kaipasi järeämpää kin saannin. Kustannuspuo- senttia. Euroopassa vientiä si saada lisää, kertoo itsenäi- tavaraa, josta suuri osa on Metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen Junnikkala Oy:stä len lunta tupaan sarja jatkuu on painanut alas heikko ky- siä sahoja edustavan Suomen suojelulla pantu naftaliiniin. on toiveikas sahateollisuuden puolesta Löytyykö neljää positiivista lausetta sahateollisuuden näkökulmasta Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi?

- Neljää positiivista lausetta ten kanssa Pohjois-Afrikassa. - Tukin hinta lopetti varovai- lanteessa saa puserrettua huippuhinnoilla? että suomalaisessa omistuk- tässä tilanteessa on aika pal- Kustannukset ovat nousseet sen nousunsa, koska mak- mitään myönteistä sanotta- - Sahateollisuus on suh- sessa oleva metsäteollisuus jon vaadittu. Suomi on pu- yli sietokyvyn ja joka kuukau- sukykyä ei ole kenellekään vaa? Ilmeisesti Suomessa on danteista huolimatta met- on kilpailukykyinen maail- donnut kelkasta Euroopassa si nostetaan lisää lainaa, että ja se johti tarjonnan romah- liikaa puunjalostusta, kos- sänomistajan paras kauppa- man puutuotemarkkinoilla, ja nyt taistellaan venäläis- saadaan maksut maksettua. tamiseen. Miten tässä ti- ka puun saa liikkeelle vain kumppani. On kaikkien etu, päättää Virranniemi.

KOMMENTTI

Vaikka sahaaminen voi tun- laa, on puurakentamisella min lähtee jossain vaiheessa den. Kannattavuus ei parane nattavuutta ja tulevaisuutta nalta. Lämpimästä syksystä tua tällä hetkellä maailman- pitkällä tähtäimellä lupaa- vilkastumaan. Sahatavaran kapasiteetin supistamisella. ajatellen. Itse löytäisin tästä huolimatta tukki ei ole pääs- lopun meiningiltä, kuten vat näkymät. Eurokriisi ei kasvunäkymät ovat parem- Tämä jarruttelutoiminta ei syksystä ainakin yhden po- syt sinistymään,on ollut hy- kiiminkiläislähtöinen Mik- kestä loputtomiin ja rakenta- mat kuin paperiteollisuu- liene oikea tie yritysten kan- sitiivisen asian sahojen kan- vässä kastelussa. ko Alatalo laulussaan lau- Energiapuumarkkinat Puusta pulaa, hinta laskee Biowatin terminaali- Energiapuumarkkinoilla ele- la mitenkään“, toimitussopi- tämätöntä, että energiapuun energiapuuvarasto tään mielenkiintoisia vaihei- mukset laitoksille on pitkiä hinta vaan laskee, kun sa- Oulaisissa. ta. Haketustuen loppuminen ja yhden ostajan vetäyty- maan aikaan on pulaa ko- ja jatkuva epävarmuus tule- minen markkinoilta näkyy timaisesta polttoaineesta. vaisuuden tukimuodoista, vasta viiveellä, kun uusista Hinnan lämpölaitoksella tu- on saanut ostajat varovaisik- toimitussopimuksista neu- lisi olla sellainen, että hak- si. Osa toimijoista on lopet- votellaan”, Ala-aho jatkaa. keen toimittaminen laitok- tanut toiminnan kokonaan, Biowatti oy:n Metsäpal- selle olisi kannattavaa ilman ja osa on säästöliekillä. Toi- velupäällikkö Timo Martti- yhteiskunnan panosta. Toi- saalta märän kesän jälkeen la kertoo, että energiapuuta vottavasti uudet kuntapäät- turvetta on saatu nostet- ostetaan normaalisti. ”Nuo- täjät ymmärtävät, että on tua murto-osa tavoitteesta. renmetsänhoitokohteiden kansantalouden kannalta Kysyntää hyvälle, kuivalle hintaa olemme joutuneet järkevää kerätä energiapuu puulle olisi. laskemaan 4- 3 euroa hake- omasta maakunnasta, eikä Pohjois-Pohjanmaan Met- tustuen loppumisen johdos- tuoda sitä hiililaivojen muo- sämarkkinoiden toimitusjoh- ta. Ensi talven korjuuseen ei dossa Puolasta”, jatkaa Har- taja HeikkiAla-ahon mu- kovin paljoa enää sovi, mut- ju. kaan uutta, tuoretta tava- ta kesäkohteita ostamme ra- Kuusakoski Oy:n päätök- raa ostetaan varastoon hyvin joituksetta”, jatkaa Marttila. sen lopettaa energiapuun maltillisesti. Hyvälle kuival- Oulun Seudun Metsän- osto on Harjun mukaan erit- le tavaralle sen sijaan on ky- hoitoyhdistyksen toimin- täin valitettavaa. ”Kaupan- syntää, mikäli jollakin näin nanjohtaja Mikko Harju käynti Kuusakoski Oy:n märän kesän jälkeen sellais- pitää energiapuumarkkinoi- kanssa oli helppoa, ja kaikki ta olisi kaupan. Ala-ahon den kehitystä surkuhupaisa- pelasi todella hyvin”, Harju mukaan Kuusankoski Oy:n na,” Näin käy markkinoilla, toteaa. päätös lopettaa energiapuun jotka perustuvat liiaksi yh- osto ei näy heti markkinoil- teiskunnan tukiin. On käsit- MetsäSanoma 2/2012 5

Puumarkkinat/Puukaupan seuraava siirto

Puukaupan tilanne maailmantalouden epävarmuuteen nähden kohtuullinen

Euroopan ja koko maailman talouden yskähtely tulee vastaan joka Metsävähennys puun osalta käytännössä ko- vun moottoriksi ja vaihtota- tuplautuu konaan verovapaana. seen korjaamiseksi. uutislähetyksessä niin TV:ssä kuin radiossa. Näihin epävarmuuste- Pohjois-Suomen talous- kijöihin nähden puukapan tilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja koko korjuupalvelussa Ajoksen Biodiesel – uusi metsät kasvavat 29 miljoo- Pohjois-Suomessa on kohtuullinen. Hinnat eivät ole huipussa, mutta Metsänhoitoyhdistyksen mahdollisuus naa kuutiometriä vuodessa. korjuupalvelu on tuonut Viime vuoden kokonaispois- Eu on rankannut Vapon eivät pohjassakaan. metsävähennystä käyttäville tuma metsiin lahonneet hak- Ajokseen suunnitteleman tiloille uuden verosuunnitte- kutähteet ja pystypuutkin Biodieseltehtaan rahoitus- lumahdollisuuden. Harven- yhteenlaskettuna oli 16,4 kohteiden kärkijoukkoon. nuskohteiden kantohinnat miljoonaa kuutiometriä. Luvassa olisi 100 miljoonaa lee huomattavasti ostajittain kin on hyvä pohja, mutta jo vaihtelevat 10 -18 euron haa- Puuta on tulossa ja sitä riit- Jukka Aula euroa avustusta. ja alueittain. Tukkia menee muutamassa vuodessa ti- rukassa. tää sekä olemassa olevalle MetsäSanoma Koko investointi vaa- mutta talviharvennusten ti- lanne metsässä muuttuu. Korjuukustannukset massa ja paperiteollisuudel- tii lisäksi n 400 miljoonaa Sahat sahaavat normaalisti lanne näyttä tässä vaiheessa Metsänhoitoyhdistyksen riippuvat suoraan rungon le, että uusille investoin- euroa ja yhteistyökump- ja sellu- ja kartonki vetävät. varsin heikolta. Puuta ly- maksuton puunmyynti- järeydestä ja metsäkuljetus- neille. Kysymys ei ole joko paneita sekä puunhan- Vain paperissa on tuotan- hyeen talvikeliin on tulossa suunnittelupalvelu päivittää matkasta. Haarukka on n tai vaan sekä että. Perintei- kintaan että investointiin. non rajoituksia. Hintatason liian paljon. Parhaat mah- hakkuukertymät ja hakkuu- 14 – 20 euroa. Metsävähen- sen metsäteollisuuden osal- laskuun on paineita, mutta dollisuudet talvileimikoiden kohteet. nys on 60 % prosenttia Ajoksen vaatimat 1,5 mil- ta ei ole näköpiirissä Ajosta toistaiseksi hintataso on ol- korjuuseen on metsänhoi- Samoista puumääristä puunmyyntitulosta, joko joonaa kuutiometriä karsit- vastaavia puunkäytön lisä- lut varsin vakaa. toyhdistysten korjuupalve- tehty tarjouspyyntökierros kantohinnasta tai hankinta- tua rankaa 200 kilometrin yksiä. Ennemminkin rikkidi- Näkymä eteenpäin on lulla. panee ostajat samalle viivalle hinnasta. Myymällä harven- säteeltä kyllä löytyvät,. rektiivin ja Länsi-Euroopan kaksijakoinen. Kuluttajien hakkuukertymien suhteen. nuspuun hankintana mhyn Kapasiteettia on suljettu Ka- hiipuvan paperin kysynnän ja yritysten pessimismi su- Metsänhoitoyhdistysten Jos missä , niin puumääris- korjuupalvelun kautta saa jaanissa ja Kemijärvellä yli 2 tuomia uhkia. On järjetön- pistaa rakentamista ja myös sä voidaan hämätä myyjää. ennakkoon tarjouksen hak- miljoonaa kuutiota ja puus- tä ylläpitää tällaista käyttä- maksuton leimauspalve- ton kasvu on kaksinkertai- mainontaa ja paperin kulu- lu kiinnostaa Tukin, pikkutukin tai ener- kukulujen jälkeen myyjälle mätöntä raaka-ainereserviä. tusta. Toisaalta heikko euro giapuukertymän yliarviointi jäävästä kantohinnasta. Ve- nen hakkuisiin nähden. Nyt Satsaukset uusiin tuotteisiin tuo suomalaiselle metsä- Metsänhoitoyhdistykset voi nostaa tarjouksen loppu- rotuksessa metsävähennys tarvitaan samaa rohkeutta ovat kestävin tapa hyödyn- teollisuudelle kilpailuetua ovat koko alkuvuodenkam- summan ykköseksi, mut- tehdään kuitenkin hankinta- kuin 1930 valtiollisen Veitsi- tää Pohjoisen metsiin tehdyt suhteessa pahimpaan kilpai- panjoineet maksuttomaan ta tarjous ei määrien osalta hinnasta, jossa on korjuuku- luoto Oy:n perustaessa Veit- miljardiluokan metsänpa- lijaan Ruotsiin, mutta myös puunmyyntisuunnitelman sido ostajaa. Määrät selviä- lutkin mukana. Kuitupuun siluotoon sellutehtaan tai rannusinvestoinnit. dollari- ja puntakaupassa. eli vahalta nimeltään lei- vät vasta loppumitassa. Jos tienvarsihinnat vaihtelevat valtiollisen Outokummun Sateiset säät tuovat nyt mauksen puolesta. Kun nämä asiat eivät ole myyjän 30 – 32 euron haarukassa. perustaessa Tornion jalote- harmaita hiuksia sahojen puukauppaan on tullut use- hanskassa kannattaa kilpai- Metsävähennystä tulee sil- rästehtaan 1970. Paikalliseen puuhuoltoon. Kelirikkolei- ampia ostajia, kannattaa lutus ja tarjousvertailu jät- loin 18 – 19 euroa ja lisäksi raaka-aineeseen ja työvoi- mikoiden osalta käydään panostaa laadukkaaseen tää metsänhoitoyhdistyksen kulupuolelle tulevat korjuu- maan pohjautuvat moder- tiukkaa kilpailua. Talvikoh- puukaupan suunnitteluun. ammattilaisille. kulut. Harvennushakkutulot nit investoinnit ovat se mitä teiden osalta tilanne vaihte- Tuore metsäsuunnitelma- saadaan näin ainakin kuitu- Suomi myös nyt kaipaa kas-

KANTOHINNAT LOKAKUU 2012 ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUU Alin Korkein Alin Korkein Alin Korkein Mäntytukki 37 50 37 51 47 56,5 Kuusitukki 35 50 35 51 47 56,5 II Mäntykuitu 9,95 17 12 19,5 15 22,85 YLI-II Kuusikuitu 9,95 17 12 19,5 15 22,85 Koivukuitu 9,95 17 12 19,5 15 22,85 Mäntyparru / pikkutukki 16 23,5 15,5 24,25 18 31,85 Kuusiparru / pikkutukki 16 23,5 16 24,25 17 31,85 Karsittu energiaranka havu 3 9 3 5 2 5 KIIMINKI Karsittu energiaranka koivu 3 9 3 5 2 5 Energiapuu karsimaton 2 8 2 5 2 5 YLIKIIMINKI OULUN SEUTU HANKINTAHINNAT Alin Korkein MUHOS UTAJÄRVI Mäntytukki 43 65 Kuusitukki 42 65 Mäntykuitu 28,5 33,5 Kuusikuitu 28,5 33,5 Koivukuitu 28 33,5 Mäntyparru 37 42 Kuusiparru 37 42 Karsittu energiaranka havu 18 25 Karsittu energiaranka koivu 18 25 Energiapuu karsimaton 18 22,9 6 MetsäSanoma 2/2012

Puunkorjuu

Puunkorjuuta erikoiskohteilla

Metsät eivät ole suomalaisille pelkkää puu- peltoa. Suurimmalle osalle metsä tarjoaa muutakin kuin pelkkää puuta, kuten maise- ma-, metsästys-, luonto-, marjastus-, sienes- tys- ja muita mahdollisia arvoja. Tällainen erikoisarvoja sisältävän leimikon korjuu on usein haastavaa. Täytyyhän normaaleihin korjuuohjeisiin nähden muistaa antaa ura- huomioon niin, että tulevai- koitsijalle leimikkokohtaiset erikoisohjeet. suuden elinmahdollisuudet säilytettiin. Onnistunut työ on suurelta osin kiinni ko- neenkuljettajien ammattitai- Juhani Heikkinen entisellään ja etenkin alueel- dosta ja halusta tehdä työ MetsäSanoma la olevat vanhat puuyksilöt kuten ohjeistetaan. Tässä jätettiin pystyyn, jotka olisi suhteessa isä ja poika Tuo- Elokuun alussa korjasimme normaalisti hakkuussa pois- metsänhoitoyhdistyksen toi- tettu. Metsänomistaja oli an- mesta harvennusleimikon, siokkaasti merkinnyt nämä joka sisälsi viirupöllön pesän puut, niinpä koneyrittäjän ja asuinreviirin. Korjuuajan- oli helppo havainnoida jätet- kohta valittiin sen mukaan, tävät erikoispuut. Yleiseen että varmasti pesintäkausi harvennustiheyteen ei tässä on ohi ja poikaset ovat läh- tapauksessa tarvinnut puut- teneet etsimään omaa revii- tua vaan tiheys määräytyi riään. Alun perin leimikko metsän ehdoilla. oli tarkoitus hakata kevääl- Hakkuutulokseen met- lä mutta ajankohta muutet- sänomistaja oli erityisen tyy- tiin elokuuhun. tyväinen, alueelle jäi kaunis Hakkuun korjuuohjeissa hyvin kasvava puusto mut- otettiin huomioon pesän ym- ta tämän viehkeän linnun päristön säilyttäminen lähes elinympäristökin otettiin Kaunis viirupöllö istuu pesäpuun vieressä olevan koivun oksalla.

himaa tekivät esimerkillis- useampi poikanen. Mut- lönpesällä ei selvinnyt yh- lintujen kannalta tilanne on tä jälkeä metsän ja luonnon ta kesän 2012 pesintä ei on- tään poikasta lentoon. Syynä lähes katastrofaalinen. On- eteen. nistunut, yhtään poikasta ei oli huono myyrä vuosi, sillä neksi vuodet eivät ole vel- Korjuuajankohta valittiin sen Miten onnistui pesin- lähtenyt pesästä. Tämä oli myyräkannat ovat vuoden jeksiä keskenään ja toisena mukaan, että varmasti pesintäkau- tä kesällä 2012? Muutama- laajemmankin alueen tulos, aikana romahtaneet täysin. vuonna myyräkannat ovat si on ohi. na aikaisempana vuonna sillä noin puolella tusinalla Tämä on hyvä metsien kan- riittävät viirupöllön pesin- ” korjatun alueen pesässä oli lehtemme alueen viirupöl- nalta mutta myyriä syövien nän onnistumiseen. Antero Grönlund monessa mukana

Kiiminkiläiseen Antero Grönlundiin voi luottaa. Antero on ollut jo vuosia mukana metsänhoitoyhdistystoiminnassa niin val- tuutettuna metsänomistajan roolissa, kuin metsäalan urakoitsijana. Kun Anterolle antaa jonkun toimeksiannon, sen Antero hoitaa.

Timo Mikkola kuljetukset, pienien erien MetsäSanoma puunkuljetukset, talviteiden lin- koukset, teiden lanaukset Grönlund urakoi Kiimin- sekä yksittäiset pihapuiden gin kunnalle, Oulun Energi- kaadot. Antero on ”nuorelta alle, eri metsäpalveluyrittä- iältään” huolimatta on käy- jille sekä Kiimingin Metsän- tännöllisesti katsoen eläke- hoitoyhdistykselle. läiseksi täystyöllistetty. Toimenkuvaan kuulu- Ja työn laatu hipoo huip- vat mm. puutavaran lähi- puluokkaa.

Ja työn laatu hipoo huippu- ” luokkaa. C:\Users\Eila\Documents\MET- SÄSANOMA 1-2012\Keräily- kansio\metsasanoma-1-2012 kansio\Links\metsä 2009 347. tif

MetsäSanoma 2/2012 7

Puunkorjuu

Mhy:n korjuupalvelua nuoren metsänhoidosta avohakkuuseen

Raimo Haapasalo Metsänhoitoyhdistys Muhoksen keväällä 2011 aloittama puunkor- juun hankintapalvelu on lähtenyt hyvin käyntiin ja puunkorjuuta on tehty yhden koneketjun suorittamana. Sateisesta kesästä huolimatta kesäkorjuukelpoisia kohteita on hakattu läpi kesän.

Pertti Moilanen riskin vuoksi. Hirvet ovatkin tajan mielestä olimme ensi- MetsäSanoma aiemmin taimikkoa rokotta- harvennuksessa onnistuneet neet ja paikoin kohde oli sen hyvin. Kivinen kangas- Ensiharvennusta vuoksi aukkoinen ja epäta- maasto oli hyvin kestänyt sainen. Nyt suoritettu ensi- raskaat koneet pieniä pai- nuoren metsän hoitona harvennus käsitti kaikkiaan naumia lukuun ottamatta ja Heinäkuussa suoritimme 6,5 ha alueen. Korjuupalve- kylvötuppaidenkin harven- Matti Keräsen palstalla nuo- lun kautta korjasimme kai- taminen oli sujunut ilman ren metsänhoitoa vuonna ken puuston energiapuuksi suurempia korjuuvaurioita. 1986 kylvettyyn mäntymet- ja energiapuuta kertyi 63 Ensiharvennuksen ansiosta sään. Kylvön jälkeen kohde m3/ha. tiheiköstä lähtömetsästä oli on kahteen kertaan perat- Kävimme Matti Kerä- paljastunut kasvatuskelpoi- tu lehtipuustosta. Varsinais- sen kanssa syksyisenä päi- nen nuori kasvatusmetsä. ta taimikonhoitoa metsään ei vänä tarkistamassa korjuun Kohde täytti nuoren met- ole tehty lähinnä hirvituho- onnistumista ja maanomis- sänhoitona Kemera-rahoi-

Matti Keränen

Puunkorjuun jälki miellytti maanomistajaa.

tusehdot ja Kemera-tukea kuukone oli edellisenä päi- hoitaminen häntä miellyt- on metsänhoitoyhdistyksen vänä jo siirtynyt uusiin ti. Korjuupalvelun ansios- kautta haettu. maisemiin ja puiden ajo ta ns. pienehkö leimikko palstalta tienvarteen oli vie- tuli jouhevasti hoidettua ja Harvennusta lä hieman kesken. Tarkas- maanomistaja pääsi itse vai- ja avohakkuuta telimme korjuujälkeä ja kuttamaan leimikon suun- lievästä soistumisesta huoli- nittelussa. Erityistä kiitosta Suoritimme korjuupalve- matta urapainaumia ei ollut saimme myös tukki- ja pik- lun kautta harvennus- ja ja kohde oli hyvin kestänyt kutukkiaiheiden katkonnas- avohakkuun Raimo Haa- puunkorjuu sateisista säistä ta ja tarkasta puutavaran pasalon metsään Kylmä- länkylässä. Metsä sijaitsi huolimatta. Maanomistajan taltteen otosta. Maanomis- sopivasti kahden naapuri- mielestä olimme onnistuneet taja suosittelee lämpimästi palstan läheisyydessä, jotka kohteen hakkuussa oikein Mhy:n korjuupalvelua yh- harvensimme aikaisemmin. hyvin ja varsinkin koko- deksi vaihtoehdoksi puu- Raimon leimikko oli pie- naisvaltainen puukaupan kaupan hoitamisessa. nehkö kesäkorjuukelpoinen kohde, josta korjuupalvelu- sopimus tehtiin 2011. Kävimme sumuise- na lokakuun aamuna tar- Kivinen kangasmaasto oli hyvin kistamassa korjuujälkeä kestänyt raskaat koneet. Matti Keränen tutkimassa harvennettua metsää. maanomistajan kanssa. Hak- ” Esimerkkileimikko MOTTI-MetsäSanoma tutkii Kostea kesä on rajoittanut paljon kor- juukohteita viime kesänä. Mhy Yli-Iin korjuupalvelun kautta korjattiin en- Mhy Utajärvi teki korjuupalvelulla harvennushakkuuleimikon syyskuussa 2012. Leimikon pinta-ala oli 3,3 ha. Poistuma oli 248 m3 eli 75 m3/ha. Järeys 187 litraa/runko siharvennusleimikko, joka oli iältään alle 30 –vuotiasta männikköä. Aura- Puuta ja kantohintaa kertyi nykyhinnoilla seuraavasti: tulla alueella oli taimikko lähtenyt Mäntytukki 76 m3 45,60 €/m3 hyvin kasvuun ja myös taimikonhoito Mäntypikkutukki 30 m3 24,60 €/m3 oli tehty ajallaan noin 13 –vuotiaana. Kuusitukki 12 m3 43,60 €/m3 Kuitupuukertymä hakkuussa oli 28 Kuusipikkutukki 5 m3 23,60 €/m3 m3/ha. Havukuitu 64 m3 17,60 €/m3 Metsänomistaja oli hankkinut tilan Koivukuitu 66 m3 18,10 €/m3 kaupalla vuoden 1993 jälkeen ja hänellä oli vielä jäljellä käyttämätöntä Huomioitava on, että tukkipuun osuus on 49,6 %, kohde oli hieman riukuuntunut, lievästi metsävähennystä. Korjuupalvelun aikaisemmin harvennettu tuoreen kankaan 03 kl kohde. ansiosta, jossa puut myydään han- Toisessa kohteessa samoihin aikaan hakattiin 70- luvulla männylle metsitettyä peltoa sisältä- kintahinnalla hyödynnetään myös vä kohde 2,5ha. Harvennus oli toiskertainen. Puusto oli heikkolaatuista ja kuitupuuksi meni metsävähennys paremmin. 97,7 %, eli käytännössä kaikki. Järeys 161 litraa/runko. Poistuma 129m3, eli 52m3/ha

Leimikon koko 4,2 ha ensiharvennus Puuta ja kantohintaa kertyi seuraavasti: kantohinta Havukuitu 110 m3 17,60 €/m3 havukuitu 14 € Koivukuitu 19 m3 18,10 €/m3 mänty pikkutukki 22 € Toteamus vain se, ettei mäntyä kannata kasvattaa liian rehevillä ja ravinteiltaan epätasaisilla koivukuitu 14 € mailla. 8 MetsäSanoma 2/2012

Puunkorjuu

metsäkonemessujenMETKO satoa

Elokuun viimeisellä viikonlopulla keräsi Jämsässä pidetty Metko jopa yli 30 000 kävijää. Näistä pääsääntöisesti mustaan, vihreään sekä rus- keaan pukeutuneet miesvaltainen lippalakkikansa pääsi ihmettele- mään satoja metsäalan koneita, autoja, varaosia ym. asiaan kuuluvaa.

Timo Mikkola ganisaationa messuilla on distys ei kuulu mihinkään MetsäSanoma Päijänteen metsänhoitoyh- alueelliseen metsänomista- distys. Yhdistyksestä voi ja liittoon, joten säästöä ker- Metsänhoitoyhdistyskent- huomata ainakin näin yh- tynee ainakin sillä saralla. tää edustivat alueemme yh- distyksen metsätoimihenki- Ilmeisesti yhdistys tällä va- distyksistä lähinnä iiläset ja lönä sen, että tämä yhdistys litsemallaan oman tien kul- kiiminkiläiset. Toki muita- ei kulje valtavirtojen mukai- kijana aktivoituu ajatellen kin alueemme koneurakoit- sesti. Tällä aktiivisella yh- omilla aivoillaan yhdistys- sijoita vilahteli tämän tästä distyksellä on omat erilaiset kentän eteenpäin viemisessä. messualueella. Messut kiin- ilmiasut eli logot, joita vas- Hyvänä esimerkkinä osallis- nostavat edelleen vuodesta taavasti muut ns. MHYP tuminen METKOn toteutuk- toiseen. - ketjutukseen sitoutuneet seen. Yhtenä järjestävänä or- käyttävät. Tämän lisäksi yh- Metsäkoneyrittäjien puheenjohtaja Asko Piiraisen kommentit kummastuttavat Taimikonhoidon koneellinen versio.

- Metsäkoneyrittäjien pitäisi ryhtyä tarjoamaan palvelujaan suoraan kirjakaupan hoitokuluineen. meltä mainitsematon Met- Päätän tämänkertaisen Lisäksi on ilmennyt ns. pi- säteollisuus ry. on tuonut Metko vierailun yli kahden metsänomistajille. Se lisäisi asiakkaiden määrän muutamasta vähin- meätä urakointia, joka tulee omalla panokselleen kapu- kilometrin seisovaan au- tään tuhansiin, selvittää Asko Piirainen Koneyrittäjien liitosta. esille, kun ns. valmis puu- laa rattaisiin, on soppa ollut tojonoon. Riittävän kauan - Kankeat rakenteet ovat jarruttaneet käytäntöjä tähän asti, jatkaa tavara luovutetaan ostajalle. valmis energiapuun korjuun tyhjäkännilläni seisoskele- Veroilmoituksessa on kohta kohdalla. Lopputuloksena va kaarani tekee omistajan- Piirainen. hankintatyön tekijästä. on ollut vain se, ettei pien- sa toimesta u-käännöksen, Metsänparannustöissä ku- puuta ole korjattu riittävästi lähtee navigaattorin turvin Ilmeisesti liiton puheenjoh- pitäisi urakointiyrityksessä ne puunkorjuun tuotokset ten ojitus- ja tienrakennus energiakäyttöön. – ” Uusiu- kohti Petäjäveden soratai- taja ei tunne täysin metsäalan jollain itsellään olla metsä- pitäisi myydä. Puut on kat- tarvitaan paljon eri lupa-asia- tuvan puuenergian käytön paleita ja nopeampaa reittiä toimintakenttää. Pystyykö alan toimihenkilökoulutus, kottu ilman ennakkokaup- kirjoja toteutuksiin ja val- lisäämisestä tukevan politii- kohti pohjoista. Iin metsän- yksi metsänomistaja työllis- joka vie sellaiset rapiat vii- paa, ja itse asiassa sahapuut tion rahoituksien hakuun. kan toteutuksessa on hapuil- hoitoyhdistyksen toimin- tämään koneyrittäjän seu- si vuotta koulutusohjelmas- eivät kelpaa tällöin välttä- Epäilen suuresti, että kone- tu pahasti. Markkinat ovat nanjohtaja piristi tulevaa raavat viisi vuotta? Mihin ta riippuen. mättä millekään sahalle kat- urakoitsijat eivät itsenäises- sekaisin, päättää Piirainen. paluumatkaani ja lähetti työn tilaaja, tässä tapaukses- Tällä ns. suoralla vaihto- konta-apteista johtuen. ti tässä lupaviidakossa selviä. kännykkääni tekstiviestin; sa metsänomistaja laittaa/ ehdolla metsäomistaja vain Tapauksiin ns. suorat ilmoitti ostaneensa moni- myy puunkorjuukohteesta tekisi epäedullista puukaup- urakoinnit metsänomista- Energiapuussa toimikoneen ja aikoi lähet- tulevat puut? paa, vaikka saisikin esim. hy- jille on tuonut myös huo- samoilla linjoilla tää laskun Kiimingille. Hyvä Ilman sovittua kauppaa ei välaatuista harvennusjälkeä. noja jälkikaikuja. Lasku näin. Sai varmaankin neu- puuta voi katkoa omin ohjeis- Olemme yhdistyskentäl- puunkorjuutyöstä onkin ol- Energiapuun tukiviidakon Puuenergian voteltua koneen niin halval- tuksin kukaan yrittäjä. Onko lä törmänneet silloin tällöin lut huomattavasti kalliim- metkuissa olen Piiraisen käytön toteutuk- la. Onpahan nyt millä tehdä yrittäjillä mahdollisuuksia vastaaviin tilanteisiin, kun pi, kuin esim. mhy kentän kanssa samoilla linjoilla. By- töitä. Maksamme käteisellä, solmia puukauppoja? Ei. Ei valmiiksi katkottuja tukkeja korjuu-urakointisopimuk- rokratian rattaat ovat jauha- sessa on hapuil- riitä koulutus, eikä toimin- tarjotaan myyntiin. Metsän- sissa olevat kustannukset neet aivan liian kauan. Kun ” säästymme laskutuslisästä… takulttuuri. Tällöin taustalla omistaja on tietämätön, min- katemyynteineen ja valta- vielä eräät keskeiset mm. ni- tu pahasti.

Klapimoto Telahilux

Metko 2012 ei loistanut uutuuksilla, mut- ta jotain löytyi. Klapin tekoon oli kehitetty moto, jonka rullat pukkasivat koivut terien läpi klapeiksi jo metsässä.

Eero Alaraasakka keskeltä. Moto voi halkais- MetsäSanoma ta puun jo metsässä noin ne- limetriseksi haloksi, jota on Hankaluutena on klapien helpompi käsitellä. Halkais- hommaus rantteelle pinoon, tun puun kuivuminen on Kaikenlaisia härrävärkkejä tulee vastaan. Telahilux mutta ajatus on oikea. Tosin tehokasta. Jopa energialai- kulkee siihen asti kun jää kiinni. Taitaapa kulkea lu- riittää, että halkaistaan vain toksille se on sopiva. Klapi syntyy jo metsässä menkin päällä. Ei muuta kuin tilaukseen. MetsäSanoma 2/2012 9 MHY-laki uudistettava metsänomistajien lähtökohdista

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on käynnistänyt odote- tusti metsänhoitoyhdistyslain uudistamistyön. Koska metsänhoi- toyhdistykset ovat metsänomistajien yhteenliittymiä, myös MHY- lain uudistamistyön tulee lähteä metsäomistajien tavoitteista ja tarpeista.

Markku Ekdall tärkeäksi itselleen. Tuoreen läkään muulla, eikä missään MetsäSanoma Metsätutka-kyselyn perus- muussa maassa. Ammattitai- teella kaksi kolmesta met- toinen ja kattava neuvonta- Uudistamistyön taustalla sänomistajasta haluaa saada ja edunvalvontaorganisaatio oleva kilpailuneutraliteetti- esimerkiksi tietoa puun hin- ulottuu joka kylästä maail- vaatimus on saavutettavissa takehityksestä nimenomaan malle. nimenomaan metsäomistaji- metsänhoitoyhdistykseltä. Metsänhoitoyhdistysten en päätösvaltaa lisäämällä ja Tulevan metsänhoitoyh- toimintaa on kehitetty pit- byrokratiaa vähentämällä. distyslain pitää olla pelkäs- käjänteisesti ja kehittäminen Kilpailuviraston mukaan tään raamilainsäädäntö yh- jatkuu edelleen. Metsäomis- metsänhoitoyhdistykset ovat distystoiminnalle. Metsän- tajille tarjottavien palvelui- jo nyt toimineet puumarkki- hoitoyhdistysten strateginen den laadun ja edunvalvonnan noita tasapainottavana vas- tavoimana keskittyneelle metsäteollisuudelle. Valtiovalta tunnustaa metsänhoitoyhdistysten tar- Ylivoimainen enemmistö met- peellisuuden koko metsä- sänomistajista kokee metsänhoi- sektorille. Jos yhteiskunta asettaa metsänhoitoyhdis- toyhdistysten toiminnan ja palvelut tyksille jatkossakin metsäpo- ” tärkeäksi itselleen. liittisia tavoitteita ja tehtäviä, esimerkiksi PEFC ryhmäser- ja operatiivinen kehittämi- kehittäminen metsänomis- tifiointi, uudistetun lain tulee nen ei kuulu valtiovallalle, tajien tavoitteiden mukaan antaa riittävät toimintaedel- vaan se on metsäomistajien ovat avainasioita. Uusi lain- lytykset näiden tehtävien oma asia. Metsänomistajat säädäntö ei myöskään saa hoitamiseksi. rahoittavat tulevaisuudessa- olla tälle esteenä. Uuden Tämä toteutuu esimer- kin metsänhoitoyhdistysten metsänhoitoyhdistyslain si- kiksi niin, että metsänomis- toimintaa. On tärkeää, että sällöstä ja aikataulusta riip- tajaksi tullessaan hänellä metsänhoitomaksun poistu- pumatta on yhdistysten pitää olla oikeus liittyä yh- minen ei johda muihin laki- joka tapauksessa vastattava distyksen jäseneksi ilman sääteisiin maksuihin. muuttuvan maailman haas- erillistä hakemusta. Tämän Vaikka lainsäädäntö muut- teisiin toimintaa kehittämäl- jälkeen metsänomistaja voi tuukin, yhdistysten mer- lä. Tässä kehitystyössä vasta tehdä päätöksen jäsenyydes- kitys metsäomistajien edun- valitut uudet metsänhoitoyh- tään ilman metsänhoidollisia valvojana ei katoa mihin- distysten valtuustot pääsevät vaatimuksia ja valtion peri- kään, päinvastoin. Koko vaikuttamaan metsänhoi- miä maksuja. Ylivoimainen maan kattavalla metsän- toyhdistysten tulevaisuuteen enemmistö metsänomistajis- omistajaorganisaatiolla on ehkä enemmän kuin yksi- ta kokee metsänhoitoyhdis- sellaista annettavaa metsän- kään aikaisempi valtuusto. tysten toiminnan ja palvelut omistajille, jota ei ole kenel-

Metla tutkii: Tyytyväinen metsäomistaja Metsänomistajien päätöstilanteet Metsänomistajuus on tänä päivänä hyvin laaja käsite ja pitää sisäl- simmän puukauppansa pää- metsätilat ja he myyvät eniten van vahva. Vaikka omis- töksenteon tukena kovin puuta per kauppa. Puunosta- taja ei möisikään puuta lään myös monenlaisia metsänomistajamuotoja, joita metsänomis- laajaa verkostoa. He ovat yh- jien kannalta ryhmä lieneekin metsänhoitoyhdistyksen tajien ikääntyminen on edelleen lisännyt. teydessä suoraan puunos- muita kiinnostavampi kaup- kautta, apua ja neuvoja siel- tajaan. Muut mahdolliset pakumppani – puunostajien tä silti usein kysytään. Var- kontaktit tapahtuvat lähin- yhteydet suuntautuivat muita sinaisia valtakirjakauppoja taamaan neuvontaa ja metsänomistaja on yhteydes- Tuomo Törrö nä perheen ja hakkuuyrittä- ryhmiä enemmän verkostojen Metlan aineistossa oli vain Metlan tekemä tutkimus tun- sä puukaupan eri vaiheissa tai MetsäSanoma jän kanssa. Tähän ryhmään rakentajiin. 38 prosenttia, mutta jopa nisti metsänomistajien joukos- jotka ovat yhteydessä häneen. kuuluvat omistajat tekevät Sitoutumattomat MHY- 69 prosenttia omistajista il- Metsänomistajuuden tyyty- ta neljä puunmyyjätyyppiä: MHY-kumppanit ovat puukauppoja useammin kuin asiakkaat neljäntenä ryhmänä moitti olleensa yhteydes- väisyyden mittaaminen pe- metsänhoitoyhdistysten puukauppaa tehdessään hy- muut, mutta kuutioissa mi- tutkimuksessa erottui MHY- sä metsänhoitoyhdistykseen rustuu kokonaisuuksiin, (MHY) kumppanit, itsenäi- vin riippuvaisia metsänhoi- tattuna heidän puukauppan- kumppaneiden ja verkosto- viimeisimmän puukaup- joista tärkeimpänä nousee set puunmyyjät, verkostojen toyhdistyksestä. Heidän lähes sa ovat keskitasoa pienempiä. jen rakentajien välimaastoon. pansa aikana. Eli selvää hyö- esille puukauppaan liittyvä rakentajat sekä sitoutumatto- ainoa yhteytensä on yhdistyk- Nämä puunmyyjät ottavat Heillä on puukaupassaan tyä yhdistysten neuvonnasta toiminta, koska puukauppa mat metsänhoitoyhdistysten sen toimihenkilöön. Yhteys on usein itse aktiivisesti yhteyttä yleensä aina yhteys met- koetaan saatavan. määrittää metsänomistajan (MHY) asiakkaat. usein vastavuoroinen; kumpi- puunostajaan. sänhoitoyhdistykseen, mut- Metsänhoitoyhdistysten metsäomaisuuden pääasi- Metsänomistajat tekevät kin osapuoli on aktiivinen yh- Verkostojen rakentajil- ta usein myös suoraan puun omistajajäseninä ovat metsän- allisen tuoton ja toiminnan puukauppansa joko suoraan teydenpitäjä. Käytännössä la on huomattavasti enem- ostajaan. Sitoutumattomat omistajat ja metsänomistajien kannattavuuden sekä suun- puunostajan kanssa tai val- yhdistys hoitaa puukaupan män yhteyksiä kuin muilla MHY-asiakkaat omistavat edunvalvonnassa keskeisel- taa metsänomistuksen mui- takirjakaupalla metsänhoi- omistajan valtuuttamana. ryhmillä. Muita enemmän keskimääräistä vähemmän lä sijalla ovat tyytyväiset met- ta toimintoja. Onnistuminen toyhdistyksen kautta. Tämän MHY-kumppanit ovat yleen- kontakteja on esimerkiksi metsää, mutta he ovat tehneet sänomistajat. puukaupassa johtaa saman lisäksi omistajilla on usein sä muita puunmyyjiä van- kilpaileviin puunostajiin eli enemmän puukauppoja kuin toimintatavan hyväksymi- yhteyksiä moniin muihin ta- hempia ja usein eläköityneitä. tahoihin, joilta tarjouksia pyy- MHY-kumppanit. seen ja jatkumiseen myös tu- hoihin tai henkilöihin, kun He eivät asu metsänsä lähel- dettiin, mutta joiden kanssa Lähde: Metsänomistajien pää- levaisuudessa. päätöstä puukaupasta teh- lä yhtä usein kuin muut, ja he kauppoja ei lopulta syntynyt. MHY:n rooli korostuu töstilanteet ja moniarvoinen Metsänomistajien puun- dään. Metlassa selvitettiin tekevät puukauppoja muita Verkostojen rakentajat ovat päätöksenteon tukeminen, myyntitapahtuminen ja metsänomistajien tyypilli- harvemmin. koulutettuja ja keskimääräis- puukaupassa Metlan käynnissä oleva tutki- puunmyyntiverkostojen tun- siä puukauppaverkostoja eli tä nuorempia. Tämän ryhmän Metsänhoitoyhdistysten roo- Itsenäisillä puunmyy- mushanke 2009-2013 nistaminen auttaa suun- kaikkia niitä toimijoita, joihin jilläkään ei ole ollut viimei- jäsenet omistavat suurimmat li puukaupassa näyttää ole- 10 MetsäSanoma 2/2012

Näin varaudut tulevaan: MetsäSanoma uutiset Metsävakuutus, se helpottaa ta- loudellisesti, mutta henkiseen ahdistukseen siitä ei ole hyötyä. Myrskytuhojen korjuu on ammattilaisen hommaa. Myrsky riepotteli Haukiputaalla Metsänhoitoyhdistykset ovat aina palveluksessasi metsäasioissa. Heinäkuun 30. päivän iltana puhjennut raju myrskytuuli teki valtavia tuhoja Jokelantien eli Tenttutien maastossa.. Vain puolisen tun- tia kestänyt raju myräkkä kaatoi noin 4000 m3 verran puustoa, joten taloudelliset tappi- ot ovat mittavia metsänomistajille.

Mikko Harju tuna normaaliin korjuuseen MetsäSanoma ja siitä syystä myös kalliim- paa. Metsänomistaja Seppo Myräkkä teki selvää niin Jussila harmittelee tapahtu- hoidetuista kuin hoitamatto- nutta tuhoa, mutta onneksi mista metsistä. Myräkkä kat- oli vakuutus. Hän myös kiit- koi sähkölinjoja ja kaatuneet telee korjuupalvelun nopeaa puut katkaisivat niin taloille toimintaa. Täytyyhän muis- johtavia teitä kuin päätien- taa, että kaikki korjuuketjut kin. Muutamista taloista oli olivat huoltoseisokilla. sähköt poikki 12 tunnin ajan. Elämme lokakuun 10. Lähdimme metsänomis- päivää ja vielä korjaamme tajan Seppo Jussilan kans- myrskypuita. Yli 2 kuukaut- sa katsomaan Konepalvelu ta on mennyt pelkästään Matti Juntusen hakkuuko- myrskytuhojen korjuussa ja netta Jokelantielle. Moto pui vain tuleva näyttää kuinka kaatuneita kuusia, mänty- kauan vielä menee. Täytyy jä ja koivuja jotka ovat kuin muistaa, joka paikkaan ei murroksen jäljiltä. Koneen koneellakaan pääse. Eli työ korjuutyö on hidasta verrat- jatkuu. ”Myrskyn jälkeen on poutasää...”

Sähkölinjoja tarkasteltiin helikopterilennoin

Oulun Energia ja metsänhoitoyhdistys Kii- minki sekä Oulunseutu tekivät toukokuussa lentotarkastuksen Oulun Energian verkkolin- jojen tilanteesta ilmasta käsin.

Ilmasta käsin saa parhaim- teli Oulun sekä Kiimingin man kuvan siitä, onko linjoil- ilmatilassa kovaan ääneen la haittatekijöitä tai kaatu- verrattain matalalla. Tar- massa olevia puita. Samoin kastuslento tuli tehtyä ja linjojen kunto tarkistetaan ongelma-alueet merkattiin näillä lennoilla. Kiimin- karttatiedostoihin. gin Mhy:n toiminnanjoh- Toimenpide kuuluu osak- taja Timo Mikkola sekä si metsänhoitoyhdistyksien Oulunseudun Mhy:n toi- kanssa solmittuun vierimet- minnanjohtaja Mikko Har- sien hoitohankkeeseen sekä ju viihtyivät lennolla päivän myrskyvalmiustoimenpitei- aikana viitisen tuntia, jon- siin. ka aikana kopteri pärryyt- MetsäSanoma 2/2012 11 MetsäSanoma uutiset

Kiimingin metsänhoitoyhdistys valtakunnan paras laatumittareilla mitattuna vuonna 2011

Jokaisen toimintavuoden jälkeen yhdistykset laativat toiminnallisen sekä taloudellisen vuosikertomuksen yhdistyksen valtuustolle. Toi- minta- ja talouskertomuksista on mahdollisuus tarvittaessa koostaa MTK:n laatimat tunnusluvut ns. laatumittarit yhdistyksen toiminnasta.

- Varsinaisesti en ole tä- alaltaan erittäin pieni, mutta nä saavutimme 26 asetusta mäntyyppisten mittareiden se ei tarkoita sitä, etteikö se 30:stä mittarista laatumitta- puolestapuhuja, missä yh- olisi aktiivinen metsänhoi- rin toteuttajana. Toki haas- distyksiä pistetään parem- toyhdistys. Yhdistyksen jä- tetta meillekin jatkossa jää, muusjärjestykseen. Kilpailut senet käyttävät verrattain ja tuskin jokaisen vuon- kuuluvat kehiin ja kauka- paljon palveluita, neuvonta- na olemme piikkipaikalla, loihin. Mutta viime vuonna palveluita ja aktiivisuus nä- mutta toiminnallisesti olem- kun eteläisen alueen suur- kyy laatumittarituloksissa, me toivottavasti jatkossa- metsänhoitoyhdistys kaap- kertoo Mikkola. Jäsenpinta- kin kärkiyhdistyksiä näillä pasi ykköstilan, päätin alakosketusta siis löytyy. metsäpinta-aloilla, selventää laittaa tälle kaudelle myös - Meille toimintavuo- Timo. Kiimingin toiminnalliset ti- si 2011 osui toiminnallisesti Palkinnot on pokattu ja lastot taukukkoon ja MTK:n ja taloudellisti nappiin, jo- juhlittu pienessä piirissä yh- Muisto toiminta- tilastotieteeseen, selvittää ten Pohjois-Suomen ykkös- distyksen hallinnon kesken. vuodesta 2011, toiminnanjohtaja Timo Mik- tilan lisäksi voitimme myös Tästä on hyvä jatkaa. mhy-logolla kola Kiimingistä. valtakunnan tasolla mitat- varustettu kello. –Kiiminki on metsäpinta- tuna, ainoana yhdistykse-

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV:lle tuhannes (1000.) kiinteistökauppa

Kauppa tehtiin 24.8.2012 Puolangan Väyrylän tilan arvioinnissa. Hehtaa- to antaa Lapin Metsämark- kylässä ja sen teki LKV Mti Juhani Heikkinen rinhinta on eniten riippu- kinat Oy:lle Pohjois-Suomen vainen puuston määrästä. kattavimman aineiston met- yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Länsi-Kai- Sen luotettava selvittäminen sätilojen markkinahinnan nuun kanssa. Vanhan Oulun läänin puolella vaatii aina maastossa tehtä- määrittämiseen. Kaikista yhtiö toimii aputoiminimellä Pohjois-Suomen vän arvioinnin. Lapin Metsämarkkinat Oy:n Metsänarvon määrityk- kautta myydyistä tilois- Metsämarkkinat LKV. sessä käytetään perinteisesti ta löytyvät puustotiedot. ns. summa-arvomenetelmää. Myyntiin tulevien tilojen ar- Summa-arvomenetelmän vonmäärityksessä voidaan Lapin metsämarkkinoiden kuvuoden jälkeen. heikkoutena on kuitenkin se, hakea vertailukohtaa alu- kautta tehtiin viimevuonna Hehtaarihinta vaihte- ettei siinä huomioida toteu- eella puustoltaan vastaa- ennätysmäärä 189 tilakaup- lee 200 ja 5000 euron välillä. tuneita kauppoja. Vapailla vien tilojen toteutuneista paa. Metsäkiinteistökauppa Puustoisen tilan hehtaari- markkinoilla muodostuvan kauppahinnoista. Viime on jatkunut vanhan Oulun hinta on moninkertainen tai- hinnan määrittelemiseksi vuonna 2011 metsäkiinteis- läänin puolella vilkkaana ja mikkovaltaiseen verrattuna. pelkkä tila-arvio ei enää riitä. tökaupoissa maksettiin kes- Lapissa kauppa vilkastui ke- Keskimääräistä hehtaarihin- Runsas kauppahinta-aineis- kimäärin 19 % yli tila-arvion. sän kynnyksellä hiljaisen al- taa ei voi käyttää yksittäisen

Metsänhoitoyhdistysvaalit

Metsänhoitoyhdistysvaalit pidettiin kesän ja alku syksyn aikana, vaa- lit toteutettiin postiäänestyksenä.

Juhani Heikkinen kunnat laskivat äänestystu- sissä on valtuustoissa pää- MetsäSanoma lokset, jotka julkaistiin 27. sääntöisesti 15 varsinaista syyskuuta. jäsentä, poikkeuksena ovat Alkukesän aikana yhdis- Valitut valtuustot toi- Kiimingin ja Oulun seu- tyksissä käytiin läpi äänes- mivat seuraavan neli- dun yhdistykset. Kiimingin tysrekisteri, joka elokuun vuotiskauden 2013- 2016. yhdistyksessä on 20 val- alussa vahvistettiin. Elo- Valtuustothan käyttävät tuutettua ja Oulun Seudun kuun aikana vahvistettiin metsänhoitoyhdistyksessä yhdistyksessä valtuutettu- myös ehdokasasettelu. Tä- ylintä päätäntävaltaa. Val- ja on 16. Omaan metsän- män jälkeen lähtivät kaikille tuustojen tärkeimpiä tehtä- hoitoyhdistykseesi valitut äänioikeutetuille äänestys- viä ovat hallituksen valinta valtuutetut ja varavaltuute- kuoret, jotka tuli palauttaa yhdistykselle sekä toiminta- tut löytyvät oman yhdistyk- viimeistään 26.päivänä kertomuksen, toimintasuun- sesi sivulta. syyskuuta omaan metsän- nitelman ja talousarvion hoitoyhdistykseen. Saman hyväksyminen. päivän iltana vaalitoimi- Alueemme yhdistyk- Ääntenlaskenta Iissä. 12 MetsäSanoma 2/2012

MetsäSanoma uutiset

Myrskyvalmiutta testattiin käytännössä syyskuussa Maanantai. Syyskuun kolmas viikko alkaa ja tekstiviestit ilmoittivat toiminnanjohtajien kännyköissä myrskyilmoituksesta. Oulun Seu- dun mhy:n Mikko Harju ilmoitti kaksi metsuriaan sekä yhden hak- kukoneketjun valmiustilaan. Kiimingin mhy:n Timo Mikkola ilmoitti yhden motoketjun, sen työntekijän hakkuukoneineen sekä lavetti- urakoitsijan valmiustilaan. Kello oli 12:00. Odotamme myrskyä.

Timo Mikkola mutta energialinjat pitivät minta oli ammattimaista. MetsäSanoma pintansa. Seuraavana aamu- Tästä on hyvä jatkaa Oulun na valmiustila peruttiin klo Energian ja metsänhoitoyh- Myrsky iski hieman enna- 10:00. Myrsky on ohi. Vahin- distyksien välillä. Myrsky- koitua heikommalla puhu- koja ei syntynyt. valmiustilasopimus pitää rilla alueellamme. Yö tuuli Tärkeintä oli, että orga- pintansa. voimakkaasti puuskaisesti, nisaatiota testattiin ja toi-

Muhoksen metsät sertifioitiin

Metsäsertifiointi osoittaa puolueettomasti ja luotettavasti, että met- Tarkastettavien hankkei- korjuujäljen työmaakohtai- mhy:n toiminnan kriteeri- siä ja metsäluontoa hoidetaan ja käytetään kestävästi. Alueelliseen den otantaa varten kaikki set seurantalomakkeet olivat enmukaisuus sekä käytiin sitoutuneet toimijat toimit- tarkastuksen kohteena. läpi metsänomistajille tie- ryhmäsertifiointiin perustuva järjestelmä on metsänomistajille va- tivat tiedot tällöin käynnis- Tarkastus Muhoksella oli dottaminen ja sitoutumis- paaehtoinen. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat yhdistyksen si- sä olevista tai ellei niitä ole, kaksi päivänen, missä en- päätökset. Iltapäivä oli niin kahdesta viimeksi to- simmäinen päivä oli varattu varattu Mhy:n maastokoh- toumuksen perusteella mukana sertifioinnissa. teutetusta työmaasta. Vii- Mhy Muhoksen toiminnan teille. Tarkastuksessa vie- meisten 12 kuukauden ajan tarkastamiseen ja toinen päi- railtiin käynnissä olevilla Tapio Kylmänen määräaikaisarvioinnin Poh- todeta täyttääkö Muhok- metsänkäyttöilmoitukset, vä alueen muiden toimijoi- taimikonhoito- ja puunkor- MetsäSanoma jois-Pohjanmaan alueel- sen alueella toimivien taho- joissa hakkuualalla tai sen den maastotarkastuksiin. juutyömailla. Lisäksi kak- la viikolla 41. Arvioinnin jen metsien hoito ja käyttö välittömässä läheisyydes- Ensimmäisenä päivän aa- si muokkauskohdetta ja DNV Certification Oy suo- kohteena oli mm. Muhok- sovellettavissa PEFC:n met- sä on arvokas elinympäristö muna käytiin ohjelma läpi yksi metsälakikohteen lä- ritti metsien hoidon ja käy- sen Metsänhoitoyhdistyk- säsertifiointistandardeis- sekä metsäkeskuksen tar- ja valittiin tulevat maasto- hellä oleva jo aiemmin tehty tön sertifiointiin liittyvän sen alue. Tarkoituksena oli sa esitetyt vaatimukset. kastustoiminnan tuottamat kohteet seuraavalle päivälle. puunkorjuutyömaa tarkas- luonnonhoidon laadun ja Aamupäivällä tarkastettiin tettiin. Metsänhoitoyhdistyslaki remonttiin Hallituspuolueen edustaja Jari Koskinen käynnisti hallitusohjelman palveluita, joita metsänomis- liiketoiminnan tuotoilla. - Metsänhoitoyhdis- tajat tarvitsevat asetetuissa - Metsänhoitoyhdistyk- tyksien toiminnan rajoit- mukaisesti metsänhoitoyhdistyslain muutoksen. Se, kuka tai mikä päämäärissään. seltä poistuisivat toimiala- teet poistetaan tarjottavien taho taustalla muutokseen on, ei liene epäselvyyttä. Koskisen mie- Lakiuudistuksen periaate rajat. Tästä mahdollisesta palveluiden osalta. Kokee lestä kuitenkin on tärkeää, että nykyisten metsänhoitoyhdistyksien kaavailuja: vaihtoehtoisesta tilantees- erityisesti puukauppojen hoi- - Metsänomistaja voi va- ta kannattaa kuitenkin kes- toa. tuomat edut metsänomistajille ja yhteiskunnalle säilyvät. paasti valita yhdistykseen kustella esim. alueellisesti Metsänhoitoyhdistyslain mihin kuuluu ja mistä pal- yhdistyksien kesken. Mikä- muutos jatkuu virkamies- velunsa ostavat. Yhdistykset li yhdistykset alkavat kil- työnä ja eduskunta saa laki- Timo Mikkola kuin koko metsäalalla edel- edelleen edistää metsän- perivät jäsenmaksunsa jäse- pailemaan keskenään, on esityksen käsittelyynsä ensi MetsäSanoma leen hyvin tarpeellisena ja omistajien metsätalout- nistöltä päätetyllä jäsenmak- lopputulos epäuskottava vuoden aikana. Nähtäväksi koko yhteiskuntaa hyödyt- ta ja muita metsien hoidolle superusteella. metsänomistajia ajatellen. jää, toteutuuko lakimuutos - Metsänhoitoyhdistysten tävänä, korostaa ministeri asettamia tavoitteita. Yh- - Metsänhoitoyhdistys ra- Tämä lienee varmaankin niin, että se olisi metsän- toiminta nähdään niin maa- Koskinen. Metsänhoitoyhdis- distykset tarjoavat edelleen hoittaa toimintansa kerää- metsäteollisuuden tavoite omistajan lähtökohdista aja- ja metsätalousministeriössä tyksien tarkoituksena on palvelumuotoinaan metsä- millään jäsenmaksuilla ja taustatoiminnoissaan. teltuna järkevää. MetsäSanoma 2/2012 13

MetsäSanoma uutiset Maakuntakaava rajoittamassa metsätaloutta

Uusi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnos on valmistunut ja julkistettu. Metsätalouden kannalta merkittävin seikka kaavaluon- noksessa ovat uudet soidensuojelualueet ja niiden välitön ympäris- tö. Maakuntakaavan luonnos on aiheuttanut suurta hämmennystä Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajien keskuudessa.

Jouni Parkkinen densuojelun piiriin tulevien miseksi. MetsäSanoma luonnontilaisten soiden lä- Metsänomistajille annet- heisyydessä. Suojelualu- tiin mahdollisuus vastineen Maakuntakaava ohjaa jat- eiden rajausten sisälle on jättämiseen asiasta. Mielipi- kossa voimakkaasti soiden monessa tapauksessa jää- teiden ilmaisut asiasta tuli käyttöä. Maakuntakaavan mässä ojitettuja, hyvin puu- jättää 27.9. mennessä Poh- luonnoksessa on varattu tur- ta tuottavia talousmetsiä. jois-Pohjanmaan liittoon. vetuotantokelpoiset suot Voi olla että, tuleva maa- Metsänhoitoyhdistykset eri joko turvetuotantoon tai soi- kuntakaava vaikeuttaa myös puolilla Pohjois-Pohjanmaa- densuojelualuevarauksiin. suojelualueiden läheisyy- ta avustivat metsänomista- Maakuntakaavassa tehdyt dessä metsätalouden toimis- jia vastineiden jättämisessä. Maakuntakaava vaikeuttaa tulevaisuudessa suometsän hoitoa suojelualueiden soidensuojelualuevarauk- ta varsinkin ojitustoimintaa, Toivottavasti kaikki met- läheisyydessä. set lunastetaan myöhemmin mikä on tärkeää suometsien sänomistajat, joita asia kos- soidensuojeluohjelman koh- puuntuottokyvyn ylläpitä- kee, ovat ainakin tutustuneet kaavaluonnokseen ja tar- ehdottomasti pyytää neu- fiointi kieltää uudisojitusten teiksi. kastaneet tilanteen omien voa asiassa metsänhoitoyh- tekemisen ja vähäpuustoi- Kuluneen alkusyksyn ai- maidensa kohdalta. Näin distyksistä, jotka avustavat set suot ovat suojeltuja kana on 800 metsänomistajan kaavan luonnosvaiheessa on suojelualuerajausten tarkis- metsälailla. Ojitetuista ja hoi- postilaatikkoon kolahtanut Suojelualueiden rajausten si- vielä mahdollisuus vaikut- tamisessa ja muutosehdo- detuista suometsistä ei eri- kirje Pohjois-Pohjanmaan taa asioihin. Vaikuttaa voi tuksissa. tyisiä luontoarvoja löydy ja liitosta. Kirjeissä on esitelty sälle on monessa tapauksessa jää- tuomalla mielipiteensä jul- Pohjois-Pohjanmaa on vuosikymmenien taloudel- maakuntakaavan luonnosta mässä ojitettuja, hyvin puuta tuot- ki ja perustelemalla muu- Suomen soisin maakunta ja liset ponnistelut suometsien niille metsänomistajille joi- ” tosesitykset riittävän hyvin. soita on tällä hetkellä suoje- puuntuottamiseen valuisi- den palstat rajoittuvat soi- tavia talousmetsiä Metsänomistajien kannattaa lunkin piirissä paljon. Serti- vat näin hukkaan.

Metsäteollisuus haluaa ammattimaisempia metsänomistajia

Puumarkkinoiden toiminta sa Suomen Sahojen kanssa mijoilla on yhteinen tahto sätalousministeri Koskisen ei ole tällä hetkellä kestäväl- huolen kotimaan puumark- saada metsistä ja niiden käy- vetämä puumarkkinatyö- lä pohjalla, metsäteollisuus kinoiden heikosta jousto- töstä tuloa. Metsätalouden ryhmä, joka kokoontuu seu- ry arvioi. Lisäksi mark- kyvystä. Metsäteollisuus osalta tämä edellyttäisi vä- raavan kerran jo lokakuussa, kinoiden parantamiseksi katsoo, että tilanteen kor- hintään sivuelinkeinomaista toteaa Metsäteollisuus ry:n tähtäävät keinot ovat riittä- jaamiseksi metsänomistus- toimintaa. metsä- ja ympäristöjohtaja mättömiä tai liian hidasvai- ta pitäisi viedä nopealla - Loogisin foorumi näiden Tomi Salo kutteisia. aikataululla kohti ammatti- tärkeiden asioiden jatkokes- Järjestö kertoo jakavan- maisuutta, jossa kaikilla toi- kusteluille on maa- ja met- Lähde: Metsälehti 20.09.2012 Verosuunnittelua vai verokikkailua? Usein luodaan sellainen kuva suomalaisista miljardiluokan tuote- saa laskun Brasiliasta. Hin- pienen Kiimingin metsän- voi vältellä yhtä hyvin kuin ta nostetaan laskennallisesti hoitoyhdistyksen, jonka lii- Suomessa. alanjäteistä, mukaan lukien pörssiyhtiöt, kuin ne olisivat suuria ve- pilviin, jolloin Suomen yhti- ketoiminnan kirjanpidollisen UPM-Kymmene Oyj ei ronmaksajia valtion kassan kartuttamisessa. Näin ei suinkaan asian ön ostohinta on korkea. Näin voitoksi kirjattiin samana saavuta samanlaista vero- laita ole, vaan usein todellisuus on karua kerrottavaa Suomeen ei jää voittoa vero- vuonna 25 915,68 euroa ja kikkatulosta. Verotettava tettavaksi. Suomeen maksettavaksi ve- tulo on vuonna 2010 99 022 Hollannissa hinnanpyö- roksi kertyi 6738,08 euroa. 671 € ja maksuunpantu vero Timo Mikkola Suomalainen yhtiö maksaa tätoimisto sekä terveysalan ritysvoitto verotetaan 1,5 Siis pieni metsänhoitoyhdis- on 25 017 103 €. Kumpi met- MetsäSanoma lainasta korkean koron. Suo- yhtiöitä. %:n verolla. Verosäästö on tys tilitti valtion kirstuun va- säyhtiöistä nauttii isänmaal- malaiseen yhtiöön lainat- noin 50 miljoonaa euroa. jaa puolet vähemmän kuin lista leimaa? Lähtökohtana on se, että tu raha siirretään takaisin Metsäteollisuuden Maailman paras tuottavuus suuri ja mahtava pörssiyhtiö. Mitä sanovat Storan toi- Suomessa toimiva yhtiö ei konsernin käyttöön. Suo- verokupla näyttääkin olevan vero- Storan emoyhtiö kirjasi minnasta Brasilialaiset maksa Suomeen veroja, jos konsulteilla, jotka tällaisia kyseisenä toimintavuotena selluntekijät ja metsänomis- malainen yhtiö perii omas- Tapaus Stora Enso. Brasilias- Suomessa ei näytetä voittoa. veronvälttelykeinoja kehitte- 926 miljoonan positiivisen tajat? Näyttääkö suomalai- ta satavastaan pienen koron. sa oleva yhteisyritys, Fibrian Esim. korkokikkailu on ylei- levä. Verosuunnittelusta on tuloksen. Kokonaisveroker- nen valtionyhtiö mallia siitä, Kaikki näyttää perustellul- ja Stora Enson omistama, sesti käytetty keino tuloksen ta. Korkokikkailulla tehos- Veracelin sellutehdas toimit- siis kysymys. tymäksi Stora Enso Oy:lle kuinka kehittyviä maita riis- pois siirtämiseen. Veropa- tetaan konserniavustuksilla. taa sellun Suomeen. Sellua Stora Enso Oy mak- muodostui 157 miljoonaa tetään surutta? Ovatko osak- ratiisissa oleva rahoituspal- Hyvänä esimerkkinä mai- kuljettava laiva ei pysähdy soi Suomeen veroja vuonna euroa, mutta tuloksen verot keenomistajat tyytyväisiä? veluja tuottava yhtiö lainaa nittakoon mm. kuntien, kun- Hollannissa, mutta verora- 2010 15 176,05 euroa. Vero- eivät tulleet Suomen valtion yhtiön tarvitseman käyt- tayhtymien, seurakuntien ja hat pysähtyvät ja ehtyvät. tettavaksi tuloksi Suomessa kassaan. Tämä tarkoittanee Lähde: Pauli Vaahtera, IL, töpääoman ja investoinnin jopa eräiden metsänhoitoyh- Stora Ensolla on Hol- kertyi 58 904 €. Vertailuna sitä, että joissakin yhtiön ty- Kiimingin Mhy; tilinpäätös- edellyttämän rahoituksen. distyksien käyttämä perin- lannissa tytäryhtiö, joka nostaisin liiketoiminnaltaan täryhtiön maissa ei veroja kertomus 2010 14 MetsäSanoma 2/2012

Isokatu 70, 90120 Oulu Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas (08) 547 2035 (08) 547 2035

OULUN SEUTU

Anna Taskila Juho Kuukasjärvi Mikko Harju Seija Torvela Seppo Tikkala 040 579 6225 0400 124 564 040 719 7640 (08) 547 2035, 044 579 6226 0400 864 132 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun Metsänomistajat retkeilivät Joensuun maisemissa kesäkuussa

Oulunsalossa Varjakantien varressa kasvaa yli 400-vuotias mänty . Männyn ympärysmitta on yli 4,03 metriä ja halkaisijakin yli puolitois- ta metriä, pituutta on noin 18 metriä. Mänty oli jo pahoin jäämässä ah- dinkoon ympäröivien puiden vuoksi, joten metsuri Risto Nikula harvensi näkymää tielle päin. Vieressä kasvavat 30-senttiset männyt näyttävät pieniltä jättiläisen rin- nalla. Vuosia aiemmin männyllä oli suuri merkitys, merenkulkijoiden käyttäessä mäntyä maamerkkinään suunnistaessaan Varjakkaa kohden. Puu ei ole juuri kasvanut viimeisen vuosisadan aikana, mutta ajan kulun huomaa ympäristöstä; Varjakan sahan aikaisten rakennusten perustukset ovat jo täysin peittyneet uuden kasvuston alle.

Näimme perhospuutarhassa hienoja ja isoja perhosia.

Seija Torvela jalan museossa, siellä oli esillä mo- neissa on edustettuna neljä eri suu- MetsäSanoma nia mielenkiintoisia teemoja, joista rilmastoa: tropiikki, subtropiikin mainittakoon mm Muinaisilla po- kesä- ja talvisadealueet ja aavikko. Matkaan lähdettiin Oulun Taksi- luilla- näyttely, joka kertoi Pohjois- Ulkopuutarhasta löytyy lisäksi yli palvelun tasokkaalla ”onnikalla” Karjalan esihistoriasta jääkaudesta 1000 erilaista kasvilajia. torstaiaamuna. Sää Oulun seudul- keskiajalle. Retken ajan majoituimme So- la oli vielä aika kolea, mitä se oli Seuraava kohteena oli John Dee- kos-hotelli Kimmelissä, ruokai- ollut koko kesäkuun. Joensuuhun re Forestry Oy Joensuun metsäko- lemassa kävimme molempina saavuttuamme tuli tunne, kuin oli- netehdas, missä ainakin retken päivinä Joensuun keskustassa si- simme ulkomailla. Sää oli mahdot- miesväellä riitti mielenkiintoa. jaitsevassa Teatteriravintolassa. toman lämmin, ja samanlaisena Ilta huipentui Mooseksen pe- Rakennus on Eliel Saarisen piirtä- jatkui koko reissumme ajan. rintö- kesäteatteriesitykseen, missä mä v. 1914 valmistunut kaupun- Ensimmäisenä retkipäivänä nauru maittoi ja aurinko helli kat- gintalo. Rakennus oli entistetty olimme iltaristeilyllä upealla Pie- selijoita vielä illalla. alkuperäiseen asuunsa, joten puit- lisjoella. Kahden tunnin risteilyn Lauantai olikin sitten aamiaisen teet ruokailulle olivat upeat. aikana ehdimme myös Kontiolah- jälkeen huoneitten luovutus ja ko- Kotiin saavuimme lauantaina il- den puolelle sekä näimme puun timatkalle lähtö. Ennen kotimat- lansuussa. Retki oli kaikkien mu- uittoa joella. kaa vierailimme vielä Itä-Suomen kana olleiden mielestä onnistunut Seuraavana retkipäivänä aami- yliopiston kasvitieteellisessä puu- ja virkistävä. Lisää retkiä toivottiin aisen jälkeen lähdimme opastetulle tarhassa, ja perhospuutarhassa, ja varmaan ensi kesälle taasen jo- kiertoajelulle. Ajelun aikana näim- joka on Suomen ainoa sekä maail- kin kohde löydetään. Siihen saak- me Joensuun tärkeimmät alueet ja man pohjoisin trooppinen perhos- ka hoidellaan metsiä sekä tietysti nähtävyydet sekä kuulimme mie- puutarha. Näimme todella hienoja läheisiämme itseä unohtamatta. lenkiintoisen kertomuksen Joen- ja isoja perhosia. Niissä riitti kyl- Kuulaita alkutalven ja talven suun historiasta. lä ihastelemista ja ihmettelemistä. päiviä ja nähdään sekä kuullaan. Vierailimme myös Pohjois-Kar- Noin 700 lajin kokoelmakasvihuo-

METSÄNHOITOYHDISTYS OULUN SEUTU RY VALTUUTETUT KAUDELLE 2013-2016 ANNALA MARKKU, HAAPALA AARO, SIPOLA ATSO, SIPOLA JUHA, VARAVALTUUTETUT SAULI, JUSSILA HEIKKI, KALEVA SUOKKONEN REIJO, SUOMELA ALATALO HANNU, HOLMA HEIK- KARI, KERÄNEN ERKKI, KINNUNEN LAURI, TURKKA ARTO, VUOTIKKA KI, KAUPPILA LAURI, KOSKELA RAIMO, LAPPALAINEN PEKKA, TAPIO, ÖRN HANNU MIKKO, PERÄLÄ MARJATTA, MANNINEN AIMO, SAUVOLA PIETILÄ TIMO Ääniä vaalissa annettiin kaikkiaan 532 kpl ja äänestysprosentti oli 35,2 %. MetsäSanoma 2/2012 15

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminki puh. (08) 817 7045 YLIKIIMINKI

Raimo Jokikokko Juhani Heikkinen 0400 580152 0400 287 288 [email protected] [email protected]

Ylikiimingin mhy järjestää

Pesäalueen harvennus. teatteriretken Ouluun yhdistyksen jäsenille puolisoineen perjantaina 23.11.2012 klo 19.00. Näytelmän nimi on Kätilö. Leimauksia vähemmän, hoitotöitä paljon Olemme varanneet 40 lippua, ja ne Kesän jälkeen kantohinnat ovat olleet hieman alamaissa ja yhtiöiden kysyntäkään annetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. ei ole ollut merkittävää. Niinpä osa tarmosta on käytetty hoitotöiden tekemiseen. Ilmoittaudu Raimolle numeroon 0400-580152 Tervetuloa Juhani Heikkinen valtiontuet. rakerrokset tielle. Heti maiden jää- Hallitus MetsäSanoma Kunnostusojitushankkeita on dyttyä hanke saadaan valmiiksi. Ylikiimingin metsänhoitoyhdistys Kurkiselän tie tehdään ns. omara- Nuoren metsän kunnostuksia tehnyt jonkin verran viime vuosi- hoitteisena eli ilman valtion varoja. Väkevä rak- on tehty entiseen hyvään tahtiin en aikana. Nyt muutoksien aikaan Näin toteutettuna olemme saaneet kaustarina Jää- mutta uusiksi merkittäviksi työ- tämä toiminta on merkittävästi li- rakentamiskustannukset yllätysyl- meren rannalla, muodoiksi ovat nousseet kunnos- sääntynyt, johtuen yhdistyksen lätys lähes 40 % halvemmaksi kuin maailmanso- tusojitukset sekä metsäteiden teko ripeästä kokonaispalvelusta. Oja- kemera hankkeena tehtynä. dan keskellä ja kunnostus. linjat aukaistaan ja ojitusalueen Tuhkan rakeistamoiden johdos- Nuoren metsän kunnostuksia hakkuut tehdään välittömästi seu- ta myös lannoitus on alkanut viriä- metsänomistajat tekevät itse yhä raavana talvena suunnittelun jäl- mään vuosikymmenien uinumisen Katja Ketun (synt. 1978) tosipohjainen menestysromaa- vähemmän. Näin paine töistä on keen ja tämän jälkeen seuraavana jälkeen. Lantojen rahtimaksujen ni tuodaan näyttämölle ensimmäistä kertaa Oulussa. Te- siirtynyt ammattimetsureille. Yh- suvena ojat kaivetaan. Näin met- pienemisen takia kunnostuslan- osta on kiitetty poikkeuksellinen runsaasta ja väkevästä distyksen metsurit ovat koko kesä- sänomistajat ovat saaneet nopeassa noituksen hinnaksi on jäänyt noin kielestä. Sama alkuvoimaisuus ja aistivoima koetaan nyt kauden tehneet hankkeita ja näin aikataulussa ojitusalueet kuntoon. 200 euroa hehtaarilta tuhkalannoi- myös näyttämöllä. on saatu ns. hoitorästejä puret- Myös tiehankkeiden osalta on tuksena. Lannoitustyöt tehdään Sodan raakuuksien keskellä suomalainen kätilö, luon- nonvoiman vahvuinen nainen rakastuu ja päättää seu- tua. Talven ojitusalueiden hakkuu- tarkoitus suorittaa työt nopeassa nykyisin pääsääntöisesti helikop- rata SS-upseeriaan loppuun saakka. Mihin kaikkeen kohteetkin ovat pääsääntöisesti jo aikataulussa. Hyvänä esimerkkinä terilevityksenä. Lannoitustyötä ihminen on valmis rakkauden tähden? raivattu, joten Tuohimaan Risto on Kurkiselän reilun 2 kilometrin jarruttavaksi tekijäksi on muodos- poikineen saa tehdä talvella taattua pituinen tiehanke, joka tuli vireille tunut kemera varojen vähäisyys, laatutyötään ilman haittaavaa ve- keväällä 2012 ja nyt siellä on tierun- sillä muutama hanke maakunnas- sakkoa. Tänä vuonna ovat edellis- ko valmiina odottamassa maiden sa on syönyt koko työmuodon tu- vuotta paremmin pyörineet myös jäätymistä, jotta voidaan ajaa so- kivarat. Ylikiimingin mhy:n valtuutetut 2013 – 2016:

Inkala Reino, Siltakoski Helinä, Timonen Seppo, Honka- nen Aimo, Pirttikoski Tuomo, Kanniainen Unto, Karjalai- nen Jouko, Hiltunen Esa, Riikola Asko, Kirvesoja Markku, Hiltunen Reino, Tomperi Erkki, Huttunen Matti, Inkala Jukka ja Mettovaara Pekka

Varavaltuutettuja ovat: Siltakoski Juha, Marttila Heikki, Pohjola Juhani, Ukon- maanaho Antti, Ukonmaanaho Juha, Marttila Anna Maria ja Huttu - Hiltunen Jari

Jukka kaivamassa.

Ylikiimingin yhdistys on viimeisen kolmen vuoden aikana kor- jannut puuta Puolantienvarressa neljä kertaa. Nyt ensimmäisen kerran liikennemerkit on säilyneet ja saatiin korjattua omaan talteen (aikaisemmin varastettu tai hävitetty). Voidaan kaiketi Tien runko valmis. todeta, että maailma menee parempaan suuntaan. 16 MetsäSanoma 2/2012

Iin, Pudasjärven ja Yli-Iin perinteiset II Haminantie 8 91100 Ii puh. (08) 817 4222 METSÄTAITOKILPAILUT

Eero Alaraasakka Anita Keskikallio 0400-281 524 040-7252610 [email protected] [email protected] Kesäretki Tampereen seudulle

Iiläiset metsänomistajat retkeilivät Tampereen suunnalla elokuussa. Jun- nikkalan saha Kalajoella ja Säätötulen tehdas Kauhajoella olivat kohtee- na perjantaina. Lauantaina tutustuttiin mm. Tampereen keskustan tekstiiliteollisuus- museoon, joka olikin löytö mielenkiintoisine kohteineen. Illalla nautit- tiin illallinen risteilylaivalla, mikä johdatti meidät Nokialle ’mustalaisleiri muuttaa taivaaseen’ –musikaaliin. Sunnuntaina palailtiin takaisin mm. TULOKSET Kärsämäen paanukirkon kautta. Matkalle osallistui 45 metsänomistajaa.

Leimaus on tärkeä osa kilpailua. Poistettavat puut merkataan rastilla tehtäväkorttiin. Kuivalla kankaalla täy- tyy poistaa reilusti runkoja.

Metsätaitokilpailut järjestettiin Iis- Miehet tehtävät leimaus yhteensä sä syyskuussa. Paikkana oli komea 1 Hökkä Kyösti Yli-Ii 102 65 167 Etelä-Iin Erän maja Saukkola. 2 Huovinen Ville-Pentti Ii 102 61 163 3 Hiltula Rauno Pudasjärvi 100 59 159 Kilpailijat vietiin 2,3 kilometrin 4 Mikkola Kullervo Ii 99 55 154 päähän, josta lähti metsäpolkuja 5 Alatalo Heino Yli-Ii 94 60 154 pitkin taitorata. Siinä oli 15 tehtä- 6 Greus Pauli Pudasjärvi 91 63 154 vää, jotka oli selvästi merkitty nau- 7 Tuomela Jouko Ii 103 54 151 hoilla. Reitti päättyi Saukkolaan, 8 Alatalo Hannu Yli-Ii 92 53 145 jossa oli ruokailu. Pistelaskenta su- 9 Ruonala Ahti Pudasjärvi 85 57 142 jui joustavasti. 10 Mäkelä Eino Yli-Ii 85 56 141 Naiset Kilpailuun osallistui 45 henki- 1 Hökkä Kaisa Yli-Ii 107 52 159 löä, joista osa oli muualtakin kuin 2 Alatalo Marjatta Yli-Ii 97 48 145 Iistä. 3 Alahäivälä Kirsi Pudasjärvi 87 53 140 Joukkueet 1 Yli-Ii 625 Museossa näimme Suomen suurimman höyrykoneen, joka käyt- 2 Ii 604 ti päivässä halkoja 50-70 pino-m3. Teho oli 1650 hv ja vauhtipyö- 3 Pudasjärvi 595 rän halkaisija 8 m. Käytössä v. 1900-1926.

Iin Metsänhoitoyhdistyksen Henri Turtinen palveluksessa valtuustovaalien tulos 2012 Metsätalousinsinööri Henri Turti- neet. Työpaik- Valtuutetut: nen on ollut kesän ajan ja on näil- kaa hän sanoo Alaraasakka Aili-Marja, Dahl Martti, Juntunen Reijo, Kalliorinne Markku, lä näkymin joulukuun loppuun monipuoliseksi Korpela Tauno, Kurttila Antero, Paakkola Jorma, Paakkola Simo, Pakonen saakka Iin mhy:n palvelukses- ja haastavaksi. Anna-Maija, Soini Pentti, Takaluoma Leena, Tiiro Sakari, Veijola Antero, sa. Työtehtävinä hänellä on ollut Harrastuksena Veijola Pertti, Vitikka Markku, esim. metsänarvioita, joiden yhte- hänellä on met- ydessä on laadittu samaan hintaan sästys ja jalka- Varavaltuutetut: myös metsäsuunnitelma. Myös pallo. Hätälä Eero, Kallio Salme, Veijovaara Markku, Virkkula Arvo, Tervonen nuoren metsän hoitohankkeiden Jouni, Paaso Risto, Kiuttu Kari ja metsänviljelyiden valvonnat ja tarkastukset ovat häntä työllistä-

Haminan markkinoilla puunlajitunnistuskilpailu

Haminan mark- kinoilla esitteli Iin Metsänhoitoyhdis- tys toimintaansa. Yleisö kyseli mm. tuhkalannoitukses- ta, josta oli näyte ra- keistetusta tuhkasta sekä puun hinnasta. Puulajitunnistuskil- pailu oli suosittu. Metsurin voitti päi- väksi metsänhoito- töihin Sulo Koskela. Kilpailuna oli tällä kertaa puulajitun- nistus 1-8. Oikeat Eero Alaraasakka Haminan markkinoilla kes- vastaukset sivulla kustelee Matti Haataisen kanssa. 23. MetsäSanoma 2/2012 17

Retkellä Viipurissa Vorellirannantie 1 91200 Yli-Ii YLI-II Yli-Iin metsähoitoyhdistyksen ret- kellä muisteltiin menneitä vanhoja aikoja muun muassa Punkaharjulla Luston näyttelyssä. Viipurissa oli mahdollista pala- ta ajatuksissaan menneisyyteen ja Joensuussa John Deeren tehtaalla Mikko Mäkelä Veli-Hannu Pesämaa ihmeteltiin isoja metsäkoneita. 0400 285 943 044 017 0161 [email protected]

Metsäaura Joensuussa John Deeren tehtaalla.

Vuoden 2012 NHM kilpailu on käynnissä.

Iin Fysio laajensi Yli-Iihin Lakipykälät rahoitukseen on entisellään.

Tämän vuotiseen kilpailuun sahan on Iin Fysio aloitti asiakkaiden vastaanoton sponsoroinut Pölkky Metsä Oy. Yli-Issä Mhy:n tiloissa lokakuun alussa. Jaa- na Ervasti esittelee uusia tiloja. Saha arvotaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa.

Yli-Iin uusi valtuusto Yli-iin Mhy:n valtuustoon valittiin 15 jäsentä sekä lisäksi 6 varajäsentä. Mikäli joku valituista valtuutetuista tulee valituksi yhdistyksen hallli- tukseen, tulee hänen sijaaansa varavaltuutettu. Valtuusto valitsee kes- kuudestaan puheenjohtajan, jolla on myös läsnäolo oikeus hallituksen Pikkufarmarit kokosi väkeä Yli-Iihin kokouksessa. Äänestysprosentti Yli-Iin valtuuston vaaleissa oli 45. VALTUUTETUT Yli-Iissä Kouhun Annala Asko, Haapaniemi Arto, Hökkä Eino Kyösti, Lahdenperä Hannu, talolla järjestettiin Lahtinen Jarmo, Mäkelä Eino, Mäkipaaso Eeli, Niemelä Pentti, Nokela 1.9.2012 Pikkufar- Rauni, Päkkilä Tapani, Räihä Tapio, Räinä Hilja, Turtinen Heikki, Tuutijär- marit eli lähinnä vi Tarmo, Ylisiurua Terho lapsille ja nuorille VARAVALTUUTETUT Kyrönlampi Mervi, Virtanen Sari, Hökkä Kyösti, Mikkola Markus, Heini- suunnattu maa- koski Alpo, Tauriainen Teemu talous- näyttely. Kävijöitä oli n. 700. Tapahtumas- sa esiteltiin mm. Metsätaitoilua Iissä maatilan eläimiä ja koneita sekä Kolmen kunnan metsätaito- metsätalouden kilpailut pidettiin Iissä Sauk- toimintaa kuten kolassa ja Kyösti Hökällä Yli- istutusta ja konei- Iistä oli tarkin silmä. Saaliina ta. on palkintopyörä ja kiertopal- kintona kulkeva pokaali.

Istutusta. Lapsen sampossa. 18 MetsäSanoma 2/2012 Voiko turvevaltaista tuhkaa käyttää suometsän lannoitteena?

Oulun energia tuottaa laitoksissaan tällä hetkellä turvevaltaista tuh- kaa n. 50 000 tonnia. Tämän tuhkamäärän rakeistamista varten on Jyrki Hakala Evolet Oy:stä perustanut rakeistamon Haukiputaalle. Suunnitelmissa on rakeistaa lannoituskäyttöön noin puolet 50 000 tonnista.

Juho Kuukasjärvi honsuolle. Jos puun polton noitteeseen. MetsäSanoma lisäyksellä ja rakeistamolla Oulun Yliopiston kemi- tuhkaa terästämällä siitä saa- an laitos on ollut mukana” Oulun Energian polttoaine- daan kunnollista lannoitet- tuhkan rakeistus Pohjois- suhde v. 2011 oli 73% tur- ta, olisi se ilouutinen Oulun Pohjanmaalla ”-hankkeessa. vetta ja 27% puuta. Tällä Seudun metsänomistajille. Hanke on metsätutkimuslai- suhteella ei tuhka vielä kel- Puheluni Oulun energian toksen hallinnoima. Näiden vanne lannoitteeksi. Puhelut polttoainejohtaja Pertti Van- tahojen tulisi mahdollisim- Metlan tutkijoille vahvistivat halalle sai minut uskomaan man pian määritellä Oulun käsitystäni siitä, ettei kaikkia että lähiaikoina voimme ter- Energialle ja Evolet Oy:lle ravinteita ole ko. tuhkassa veyslannoitukset turvemail- tarkat kriteerit tuhkalannoit- tarpeeksi. Esimerkiksi kali- le tehdä alueemme omasta teen koostumuksesta. umin puute on selkeä. tuhkasta. Puun polttoa lisä- Jäämme alueemme met- Tällä hetkellä Oulun tään koko ajan, ja toivotta- sähoitoyhdistyksissä mie- Energia läjittää tuhkan Ou- vasti mahdolliset ”lisäaineet lenkiinnolla seuraamaan lun kaupungin alueelle Mie- saadaan rakeistamolla lan- miten hanke etenee.

MetsäSanoma kilpailu ja palautelipuke

Ammattijääkiekkoilija Janne Niinimaa lämäsi MetsäSanoma nimikkokiekot viitenä kappaleena jonnekin lehtemme sivustoille. Etsi Jannen laukomat kiekot ja osallistu arvontaan.

1. Kiekot löysin sivuilta ______Missä kiekot?

2. Kiiminki Capitalsin pelipaitaa kantaa myös eräs metsäalan ammattilainen Kiimingistä.

Tunnetko miehen mainoksista? Missähän metsäyhtiössä tämä taitava Capitalsin huippuhankinta puunostajana palkkaansa nauttii?

______Tunnetko miehen? Missähän metsäyhtiössä? 3. Mielenkiintoisin artikkeli lehdessämme oli sivulla ______

4. Onko tukkipuun ja pikkutukin hinta mielestäsi tällä hetkellä kohdallaan? ______5. Onko MetsäSanoma lehti tarpeellinen metsänhoitoyhdistyskentässä?

ON EI

Nimi: ______

MHY: ______

Osoite: ______

Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen: MHY/MetsäSanoma Arvomme Terveystie 2 tuotepalkintoja 90900 KIIMINKI vastaajien kesken. MetsäSanoma 2/2012 19

Koneurakointi Mukava on olla, kun palvelumaksut ovat nolla! POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT Mustonen Ky Myytävänä Oulun seudulla: MUHOS Asiakkaittemme peruspankkipalvelut pysyvät edelleen ilmaisina, kuten esim. II, Pohjois-Ii, Tila p-ala 14,1 ha, kolmessa eri palstas- € sa. Kok. metsämaata, puuta 800 m3, josta tukkia 44 • metsätyöt • kaivutyöt • traktorityöt * VISA-KORTIT (Electron, Debit, Debit/Kredit ) ..0 3 * VERKKOPALVELUSOPIMUS...... 0 € m . Hyvällä sijainnilla. Tarjoukset 15.11., Hp. 23.000 TILIOTE...... 0 € euroa. Puh/fax 533 4778, p. 0400 283 441 * € * e-LASKUT ...... 0 [email protected] * MAKSUPALVELU ...... 0 € II, Etelä-Ii, määräala n. 6,1 ha, kahdessa palstassa. * SUORAVELOITUS...... 0 € Puuta 477 m3, josta tukkia 91 m3. Omatoimiselle € wwwkoneurakointimustonen.com * LASKUN MAKSU ...... 0 hoitajalle hyvä kohde. Tarjoukset 15.11., Hp. 15.000 * LAINAN AUTOMAATTISEN VELOITUKSEN euroa. PALVELUMAKSU ...... 0 € Muista myös Utajärven Osuuspankin jäsenen bonus- YLI-II, Tannila, määräala n. 179 ha, josta metsämaata etu: kun bonuksesi eivät kulu palvelumaksuihin, saat ne 125 ha. puuta 7715 m3, josta tukkia1100 m3. Hakkuu- rahana tilillesi tai voit käyttää ne täysimääräisinä Iin Metsätyö Oy Pohjolan vakuutusten maksuihin! mahdollisuudet hyvät. Tarjoukset 15.11., Hp. 155.000 Maksuttomien päivittäispalveluiden sekä Pohjolan euroa. vakuutusmaksuihin käytettävien bonusten lisäksi saat Metsäalan Utajärven Osuuspankista myös kaikki muut OP-Pohjola- MUHOS, Pyhänsivu, tila p-ala 4,2 ha, kok. metsä- kokonais- ryhmän keskittämisedut, kuten ilmaisen Ostoturvava- maata. Puuta 512 m3. Tila Sanginjoen varressa, tilalla kuutuksen OP-Visalla. urakointia pieni eräkämppä. Hp. 45.000 euroa. Lämpimästi tervetuloa asiakkaaksemme! 100 v OULU, Ylikiiminki, kahdessa palstassa n. 15,9 ha Kannolta oleva tila. Puuta kaikkiaan n. 980 m3, josta tukkia n. tehtaalle 150 m3. Metsämaata n.11,9 ha. Hp. 30.000 euroa. P. 0400 391 855 - itsenäinen ja vakavarainen pankki Oulujokivarressa Puh. (08) 5421 136 Sähköposti: [email protected] Internet: www.op.fi/utajarvi JK-Infra Oy Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri, julkinen kaupanvahvistaja, LKV - maanajot - metsäteiden auraukset Puh.08-817 7045, 0400-287 288, - maa- ja kiviainetoimitukset kuorma-autolla ja traktorilla Reijo Holtinkoski 0400 298741 Pekka Inkala 0400 338661 Fax 08-817 7449 - pihan rakennustyöt - maanrakennustyöt [email protected] - puun ajot - kaivinkonetyöt puh. 040 838 1648 www.jkinfra.fi TURTI-SET OY

• Matonkuteet www.biowatti.fi • Harvennushakkuut ja • Poppanakuteet • Puutavaran • Metsänparannustyöt ajotyöt kokonaisurakointina • LP-langat koneellinen korjuu • Maanrakennustyöt • Linkoukset ym. lumityöt • Loiminlangat (myös luotuna) www.biowatti.fi • Energiapuun korjuu • Puutavaran kaukokuljetukset • Ym. alaan kuuluvat työt • Muut langat ym • Kannon-nosto • Energiapuun kuljetukset Lallinkuja 8, 91210 Jakkukylä puh. 0400 381 574, 0400 652 888 Tee metsäkauppa kanssamme. Maksamme sinulle koko puun. Jaakko Visuri TERVANTIEN LÄMPÖ OY Hankintaesimies Utajärvi Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Hailuoto, Kiiminki, Ylikiiminki, Oulu, Oulunsalo, Kempele, Muhos, Utajärvi, Vaala • Lämmöntuotanto GSM 044 251 7207 [email protected] • Energiapuun osto Ostetaan energiapuuta OSTAMME ENERGIAPUUTA OULUJOKIVARREN ALUEELTA Nuoren metsän hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. HoidammeOstetaan nuoria metsiä energiapuuta ja korjaamme samalla puuta Kysy lisää: puhtaaseen energiakäyttöön. Metsä merkitsee meille yhteistä tulevaisuutta Nuoren metsän hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Markku Mustonen puh. 0400 585 754 Hoidamme nuoria metsiä ja korjaamme samalla puuta Olemme erikoistuneet energia- ja ensiharvennuksiin. Jukka Koistinen puh. 050 583 1465 puhtaaseen energiakäyttöön. Alan johtavana toimijana takaamme ammattimaisen Juha Moilanen puh. 0400 180 480 korjuun sekä kilpailukykyisen hinnoittelun korjattavalle Olemme erikoistuneet energia- ja ensiharvennuksiin. BIOMEGA OY puulle. Alan johtavana toimijana takaamme ammattimaisen Ostamme tienvarteen toimitettuja korjuun sekä kilpailukykyisen hinnoittelun korjattavalle Ota yhteyttä ja kysy lisää! energiapuita, risuja, kantoja ja rankoja. puulle. Jarkko Hokkanen Otamme myös vastaan Martinniemen terminaaliin tonteilta tulevat kannot, OtaMetsäpalveluasiantuntija yhteyttä ja kysy lisää! Puh 050 599 8465 risut ja purkupuut. Metsänomistaja Eero Närhi / Utajärvi, Muhos Tarvittaessa järjestämme Vaadi laatua! Me teemme sitä! Metsäpalveluasiantuntija myös kuljetukset. Puh 050 385 3705 Metsäkoneurakointi Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Perttunen Oy Oulu p.010 4608 0400 388 500 • 08 562 3000 [email protected] www.metsaperttunen.fi

Kaikenlaisiin painotuotteisiin sivunvalmistukset kauttamme. Myös valokuvauspalvelut. VKK-Media Oy Pudasjärvi-lehti Oy Puunkorjuu Orava Ay Puh. 0400 385 281 • [email protected] www.vkkmedia.fi 040 767 3371 www.pudasjarvi-lehti.fi 20 MetsäSanoma 2/2012

Koneellinen puunkorjuu ja Suositut ja hyvätuottoiset lähikuljetus taimet suomalaiseen metsään Metsäkorjuu A. ja M. Mustonen Ay kasvattaa Pohjan Taimi. Kiertotie 11 91600 Utajärvi Markku puh: Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! 0400 585 754 Ari puh: 040 575 6033 Faksi: 5421 888 [email protected] POHJAN TAIMI • Katin taimitarha, 88610 Vuokatti • P. 020 7939 800, f. 020 7939 804 www.metsakorjuumustonen.fi

OSTETAANOSTETAAN

TUKKIVALTAISIA LAPIN METSÄMARKKINAT MÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITA ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT PYSTY- JA HANKINTAKAUPOIN KIITÄMME LUOTTAMUKSESTANNE! YLI 1000 KAUPPAA TEHTYNÄ!

LAPPI Pelkosenniemi Nivatunturi 135 ha: tila upeissa maisemissa. Tie perille. Ainespuuta 3.765 m3. Tilalla vaatimattomat mutta erit- täin viehättävät rakennukset: 25 m2:n hirsimökki, saunarakennus ja varasto. Pihalla porakaivo. Hp. 109.000 €

Posio Raistakka vain 7 km Posiolta 102 ha:n tila useammassa Tuppitie 11 90820 KELLO palstassa. Metsäpalstan pinta-ala 96,5 ha, josta metsämaata 71,1 ha. Ainespuuta 6.463 m3. Palsta rajoittuu päätiehen. Ko- p. 5615 200, 0400-584 924 tipalsta 20 ha, jossa on puuston lisäksi myös viljelemätöntä fax. 5615 230 peltomaata. Palstalla on 40-luvulla rakennettu hirsirakenteinen ok-talo, talousrakennus, saunarakennus, maakellari sekä erilai- [email protected] sia huonokuntoisia rakennuksia. Sähköliittymä on, vesi saadaan omasta kaivosta. Talo on ollut kylmillään muutaman vuoden. Rannalta on myyty neljä tonttia. Paikka sijaitsee kauniilla paikal- la Kitkan rannalla. Kaiken lisäksi tilalla on reilut osuudet Posion yhteismetsään (arvo 16.800 euroa). Tämä kannattaa käydä kat- somassa. Hp. 274.000 €

Lapissa on myynnissä useita erikokoisia metsätiloja ja tontteja H.A.Forest Oy eri puolilla Lappia. Uusia kohteita on tulossa koko ajan. Osassa on myös rakennuksia mukana sekä oma järvi, lampia ym. Kaikki kohteet näkyvät nettiosoitteessa metsatilat.fi. Käy katsomassa. Osoitteesta löytyvät myös Pohjois-Suomen myytävät kohteet. Aines- ja energiapuun korjuu Metsämaan muokkaus

P. 0400 188 058 Lapin Metsämarkkinat Oy LKV [email protected] Ulla Käkelä 040 735 1360 [email protected]

• Maanrakennustyöt KYSY • Metsäkoneurakointi TARJOUS! • Traktoriurakointi METSÄÄN JATKOKURSSIN VIDEOLUENNOT Metsäkeskuksen johtavat asiantuntijat pitävät videoluentoja eri metsäaiheista. Aikaa on varattu Kuljetusliike myös keskustelulle, ja mukana on aina paikalli- nen asiantuntija vastaamassa kysymyksiin. Osallistumismaksu 10 euroa/ilta laskutetaan Backman Ky jälkikäteen. Kurssi Oulussa Rautionkatu 2 C. Metsään Jatkokurssin teemat klo 18-20.30 05.11. Metsä yhteisomistuksessa, edut ja haitat 12.11. Metsäenergiaa monipuolisesti Perätalo Oy 19.11. Metsään.fi -pysy yhteydessä metsääsi Pojankuja 3, 91100 Ii Kestinraitti 185 91300 Ylikiiminki 26.11. Metsälaki uudistuu, metsien käsittely puh. 0400 387 682 Puh. 0400 437 502 vapautuu Lisätietoja: metsäkeskus Tapanila 0400 974 028. Kuivaa koivu- ja sekaklapia sekä -halkoa Kiimingissä

ILMOITTAUDU: Heikki Huttula Tarvittaessa www.metsäkeskus.fi/tapahtumat Puh. 040 522 5356 kuljetus. MetsäSanoma 2/2012 21

ENSIESITTELY PALAX ACTIVE Kone-Forum UUTUUS! 11.–13.10.2012 Tampereen Messu- ja Urheilu- Nyt on klapinteko helppoa! Palax täydentää keskus klapikonesarjaansa tuomalla markkinoille kuluttajaluokkaan PALAX ACTIVEN. Tervetuloa tutustumaan.

ENNAKKOTILAAJAN ETU!

Tilaa koneesi vuoden 2012 loppuun mennessä ja saat laadukkaan mustan HiNNAT ALKAeN softshell-takin PALAX- brodeerauksella. 3780 € Kuvan kone lisävarustein

Kysy lisää lähimmästä AgrimArKetistA! www.palax.fi

Jan-Erik Jetsonen p. 010 768 4739, Mikko Kontio p.010 768 4915

John Deere 6430 Standard – Juhlavuodenperuspeura kovaan käyttöön Maksimiteho 126 hv 49.500,- Sähköhydraulinenhuipputarjous! alv. 0% + toimituskulut. suunnanvaihtaja Neljä pikavaihdetta Kolme V.U.O -nopeutta VääntöjäykkäJohn Deere teräsrunko 6430 Standard Ilmajousitettu istuin Juhlavuoden – peruspeura kovaan käyttöön 49.500KuvanMaksimiteho kone erikoisvarustein. 126 hv ,- RajallinenSähköhydraulinen erä suorankaupan suunnanvaihtaja Projektipäällikköhuipputarjous! Juha Koski puh. 08 5875 6120 alv. 0% + toimituskulut. hintaan. [email protected] Neljä pikavaihdetta Kolme V.U.O -nopeutta Vääntöjäykkä teräsrunko John Deere 6430 Standard Ilmajousitettu istuin Juhlavuoden – peruspeura kovaan käyttöön Kuvan kone erikoisvarustein. Rajallinen erä suorankaupan hintaan. 49.500,- Maksimiteho 126 hv huipputarjous! alv. 0% + toimituskulut. Sähköhydraulinen suunnanvaihtaja Neljä pikavaihdetta www.agrimarket.fi Kolme V.U.O -nopeutta Eero Määttä p.010 768 4917 • Arto Pesola p.010 768 4916 Lihaa jalostetaanVääntöjäykkä rahtityönä teräsrunko www.deere.fi John Deere 6430 Standard HIRVESTÄ,Ilmajousitettu istuin – peruspeura kovaan käyttöön Kuvan kone erikoisvarustein. Maksimiteho 126 hv Rajallinen erä suorankaupan hintaan. POROSTA, Sähköhydraulinen suunnanvaihtaja RIISTASTA Neljä pikavaihdetta ym. asiakkaiden omista Kolme V.U.O -nopeutta raaka-aineista www.agrimarket.fi Yli-iinVääntöjäykkä Puu teräsrunko ja Turve Ilmajousitettu istuin · TUORELIHOJEN www.deere.fi Kuvan kone erikoisvarustein. LEIKKUU- JA Rajallinen erä suorankaupan hintaan. PAKUSPALVELU · KYLMÄSAVULIHA

· LÄMMINSAVULIHA www.agrimarket.fi · LÄMMINSAVULEIKKEITÄ · LÄMMINSAVUMAK väh. 10 kg/erä www.deere.fi · KYLMÄSAVUMEETWURSTI väh. 8 kg/erä · SÄILYKKEITÄ väh. 10 kg/erä Palvelemme ma–pe klo 9–17. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Lihankäsi ely Juotasniemi Ay Metsänhakkuupalvelut vuodesta 1972 lähtien Ui omiehentie 16, 93100 Pudasjärvi Asematie 266 Timo 0400 220 594 Puh. 0500 907 819, 040 170 1348 91100 Ii Eero 0400 183 397 www.juotasniemi.com [email protected] Alpo 0400 194 032 22 MetsäSanoma 2/2012

Kiimingin mhy:n asiakas Jo sata harvennuskohdetta Keskeisellä paikalla suositulla Isosyötteen vapaa-ajan keskuksessa MHY SYÖTEKIEPPI jäsenistöään varten. Huoneiston välittömäs- Keväällä käyttöön otettu www.bio- sä läheisyydessä ladut, rinteet, kelkkareitit, energiaporssi.fi-sivusto on maksu- ravintolat ja retkeilykohteet. ton sekä ostajille että myyjille. - Erityisesti polttopuiden myyjät ovat lähteneet aktiivisesti liikkeel- le, joten palvelussa on hyvä vali- koima klapeja eri puolilta aluetta, projektipäällikkö Juha Koski tote- VALINNANVARAA LÖYTYY. aa. SOITA JA VARAA AJOISSA! Harvennettavia palstoja on ol- Lisätietoja mhy Kiiminki puh. 08-8161 036 lut myynnissä jo lähes sata. Niis- tä suurin osa on ollut Oulunkaaren Kaarlo Laurikkala oli tyytyväinen Bioenergia- alueella sijaitsevia nuoren met- pörssin kautta tapahtuneesta puukaupasta. sän hoitokohteita. Koski kannustaa Bioenergiapörssi on internetin metsänomistajia olemaan roh- huutokauppasivusto, jossa ener- keasti yhteydessä metsäneuvoja giapuun myyjät ja ostajat kohtaa- Tero Hänniseen, 040 712 1985. vat. Puu vaihtaa omistajaa monissa Oulunkaaren kuntayhtymän ve- muodoissa: klapeina, hakkeena, tämää Bioenergiapörssi-hanketta tien varteen kuljetettuina rankoi- tukevat Iin, Pudasjärven, Utajärven na ja pystymetsänä. ja Vaalan kunnat, Suomen Metsä- Palvelu on tarkoitettu kaikil- keskus Pohjois-Pohjanmaa, pai- le Oulun lähialueiden metsän- kalliset metsäalan yritykset sekä omistajille ja metsäalan yrityksille. Euroopan aluekehitysrahasto.

Lisätietoja: projektipäällikkö Juha Koski, 08 5875 6120, [email protected]

Turve- ja koneurakointi Metsien hakkuutyöt Turve-Jussit Oy Iisakantie 20, 90900 Kiiminki p. 0400 907 547

Omistatko luonnontilaista tai MAALLE, METSÄÄN JA muuta luonnoltaan hienoa MAANTIELLE TÄYSIN KOTIMAI-metsää? Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäris- SEN RENGASLIIKKEEN KAUTTAtökeskus ! (ELY-keskus) on kiinnostunut ostamaan tai rauhoittamaan suojelualueeksi tällaisia metsiä. Alueita • Renkaita ja vanteita traktoreihin, kuorma-autoihin voidaanja ostaa kiinteistökaupalla valtiolle tai perustaa työkoneisiinwww.turve-jussit.fi • Valmistamme myös vanteita • Purammeyksityismaan suojelualue, jolloin alueen omistus jää raskasta kalustoa • Traktorit ja metsäkärryt • Lavettejaennalleen. • Pyöräkoneita • Kuorma-autoja • Dumppereita Hankinnat ja rauhoitukset ovat osa METSO-metsien MAALLE, METSÄÄN• Maansiirtokoneita JA MAANTIELLE • Kaivureita suojeluohjelmaa. Kauppahinta ja korvaukset ovat MAALLE, METSÄÄN JA MAANTIELLE verotonta tuloa maanomistajalle. KOTIMAISENKONEETKONEETRAAHEN JA JARENGASLIIKKEEN RENKAAN LAITTEETLAITTEET KAUTTA p.p. 0500KAUTTA!0500 382382 560560 RASKAATRASKAAT RENKAATRENKAAT Mikäli kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä ELY-keskuk- Meiltä UG Ice Artic sen ostoneuvottelijoihin (yhteystiedot lisätietoja koh- p.p. 0808 211211Suoraan 7123,7123, testikärkeen p.p. 050050 369369 49404940 dassa) tai jätä yhteydenottopyyntö www.metsonpolku. PuurtajankatuTM 17/2012 2, 92160 SALOINEN fi –sivuston lomakkeella. Voit ottaa yhteyttä myös Kesärenkaat POISTOHINNOIN alueesi metsähoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen ja talvirenkaat EDULLISIN ENNAKKOHINNOIN! METSO-ohjelman tiimoilta. Esim.195/65R15HA-RENKAAT Kumho KW JA 22 VANTEET asennettuna 325,00 HA-RENKAAT JA VANTEET 050-369 4998, 08-2117122 p. 08 211 7122, 050-TALVIPITOA 369 4998 - KESÄVETOA Alueiden tarjoaminen ei sido maanomistajaa vielä KONEETMyös raskaissaJA LAITTEET renkaissa p. 0500 löytyy, 382 560 mihinkään ja selvitykset ovat maanomistajalle mak- RASKAAT RENKAAT p. 08 211 7123, 050 369 4940 suttomia. HETI VARASTOSTA, UUDET,VARMARUNKOISIN PINNOITETUT JA KÄYTETYTTRAKTORINRENGAS Raskaat renkaat p.08-211 7123, 050-369 4940 RAAHEN RENGAStoimii myös& LAITE talvella, OY esim. Lisätietoja: KIINTEISTÖHUOLTOON• Ahertajankatu 3, 92160 SALOINEN JA• Kedonperäntie, LUMIKONEISIIN 91900 LIMINKA 650/65R38• p. 381 171, Firestone 050-561 1296 R 9000 ark. 8–17,takarenkaat la 9–14 1 pari Teppo Syrjälä, ELY-keskus, p. 0295 038 422, pitävät,Tarjouspyynnöt: vetävät ja [email protected] kestävät renkaat. [email protected] 540/65R28www.raahenrengasjalaite.fi Firestone R 9000 eturengas 1 pari Esa Piirainen, ELY-keskus, p. 0295 038 402, SertifioidutYHTEISHINTAAN KUORMA-AUTON 4.950,00 sis.alv RENKAAT ja kierrätysmaksun omasta pinnoittamosta. [email protected] • MEILTÄ MYÖS MAMMUTTIRENKAAT • KUORMA-AUTON KONEET JA LAITTEET p.0500-382 560 www.metsonpolku.fi www.ely-keskus.fi RENKAIDEN PINNOITUKSET OMASTA PINNOITTAMOSTA RAAHEN RENGAS & LAITE OY Kedonperäntie 91900 Liminka, p.08 381 171 RAAHENAhertajankatu 3, 92160, RENGAS Saloinen p.08-2117100 & LAITE OY ark. 8-17, la 9-14 HallitieTarjouspyynnöt: 6, 61600 JALASJÄ[email protected] P. 06 4565000, 0500 683505, 050 4325898 www.raahenrengasjalaite.fiHONKAJOKI 044 5565038, LIMINKA 08 381171, 050 5611296 MetsäSanoma 2/2012 23

Vieraskirjoittaja

Kauppalehti” Pakollinen maksu historiaan Harva metsätalouden asia on nostanut yhtä monta riitaa kuin metsänhoitoyh- distyksen pakollinen jäsenyys ja ennen kaikkea sen jäsenmaksu. Toisille se on ol- lut pakkoavioliittoa ja velkavankeutta pa- hempi asia.

19.04.2012 Esko Lukkari

Toiset ovat kuitanneet jäsenmaksun pienenä haitta- na edusta, että on saanut metsänhoidolleen ja puu- kaupoilleen asiantuntevaa lähiapua. Yhdistysmaksun on saanut moninkertaisesti takaisin puukauppakonsul- taationa. Sen tietää jokainen, joka on koettanut saada tukilleen samaa hintaa myymällä suoraan metsäyhti- ölle. Puukartelleistaan kärähtänyt metsäteollisuus yrit- ti pari vuotta sitten vetää kartellisotkuihinsa myös metsänhoitoyhdistykset. Metsäteollisuus ajoi kartel- Ota tulitikku ja riipaise! likannetta vuosia, mutta veti lopulta vesiperän. Kaik- ki kartellisyytteet kaatuivat. Asiasta on kanneltu myös Uunilämmitys luo kotoista oloa. Tulen sytyttäminen jo on juhlaa. Luu- lee rakosista. Savupellin Euroopan unionin komission kilpailuosastolle. voi lopullisesti sulkea vas- Nyt taivas on aukeamassa metsähoitoyhdistysten lisi myös, että tämä metsäläisten heimo sen taitaa. Kuitenkin kaikesta ta sitten, kun arina on täysin pakkojäsenyyttä ja jäsenmaksua kammonneille. MTK on utelias tutkimus on ryhtynyt neuvojaksi. Tieteen tehtävä on kääntää musta. Kun meillä majoite- valmis luopumaan metsänhoitoyhdistysten metsänomis- päivänselvätkin asiat päälaelleen. taan vieraita tänne Vanha- tajilta perimästä pakollisesta metsänhoitomaksusta. Ei laan, on tullut hankituksi kuitenkaan aivan vastikkeetta. Maksusta luovutaan, jos häkävaroitin, joka näyttää samalla metsänhoitoyhdistysten toimintaa helpotetaan. Ihan oikeasti tiede neuvoo, sytykkeiksi, niin hyvä on. Ja laminen on liian rajua. Lie- ilmassa olevan hiilimonok- että uunissa poltetaan ul- vielä parempi jos on tuohta. kin äänestä kuulee, milloin sidin määrän. Pilkkeiden li- Mitä helpottaminen kona kuivattua, ylivuotis- Tiedekin myöntää, että sano- veto on sopivaa, humahte- sääminen hiillokselle on voisi käytännössä tarkoittaa? ta puuta. Märkä puu syttyy malehti on hyvä sytyke. Hy- leva ääni kertoo, että uuni tieteen mielestä tuhlausta. työläästi, palaa kituen, sa- vää tarkoittava huono neuvo ei saa riittävästi ilmaa. Kun Se lisää vain ilmansaasteita, Nykyisen lain mukaan metsänhoitoyhdistykset eivät vuttaa, ei anna lämpöä… on: savu on väritöntä, palami- muttei merkittävästi lämmi- saa suoraan käydä puukauppaa. Nyt MTK haluaisi sal- Tuoreiden pilkkeiden tä uunia. Näin hurskastelee lia suoran kaupan. Arvatkaapa kahdesti kelpaako tämä kuivattaminen sisällä kulut- tiede. En väitä vastaan, kun metsäyhtiöille? taa muulla tavoin tuotettua olen vain metsäheikki. Juuri puukaupassa on ollut metsäteollisuuden lämpöä. Ulkokuivat puut Kun kirjailija Antti Hyry vastustuksen kova ydin. Yhtiöt haluavat keskittää voi kantaa sisälle edellise- kirjassaan ”Uuni” asette- puukaupankäynnin itselleen ja ohittaa metsänhoi- nä päivänä lämpenemään, lee pilkkeitä uuniin kuin toyhdistykset kokonaan. Se mahdollistaisi puukaupan syttyvätkin paremmin. Kyl- arvoesineitä, kerros ker- kontrolloinnin ja hintamekanismin valvonnan. Met- millään olleen uunin läm- rokselta vinottain toistensa sänhoitoyhdistyksiä ei ikipäivänä haluta sotkemaan mittäminen vaatii aikaa. päälle, muistan myös oman metsäyhtiöiden puuafäärejä. Tieteellä ei siihen ole uusia isäni neuvot. Viimeinen neu- Hallitusohjelmassa on viittaus tasapuolisen kilpai- neuvoja. Pitää polttaa pa- vo oli :”Ota tulitikku ja riipa- luaseman varmistamiseen metsäpalvelumarkkinoille. peria lattian rajassa olevan se!” Tämä voi merkitä jonkinlaista metsänomistajilta perit- tuhkaluukun aukossa, voi Kirjoittamista varten tävää metsätalousmaksua tai jopa metsämaan kiinteis- puhalluttaa hormiin pölyn- metsäheikki on pesiyty- töveroa. imurilla tai vaikka hiusten- nyt Vanhalan kamariin, jota Metsäomistajille olisikin tulossa uusi entistä kal- kuivaajalla. lämmittelee pilkkeillä. Tän- liimpi veroluonteinen maksu metsänhoitoyhdistyksen Hämmentävä neuvo on, ne on mukava mökkiytyä, ja pakollisen jäsenmaksun tilalle. Tätäköhän metsänhoi- että puut pitää sytyttää pääl- pilkkeiden teko ja kärräämi- toyhdistyksen jäsenmaksua vastustaneet ovat halun- tä. Siis lado uuniin pilkkeet nen ovat mukavia puuhia. neet? ja revi sanomalehteä sytyk- Kuluvana talvena kuitenkin Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on maksanut keeksi pinon päälle. Ja ota tu- rakentelen Uutelan ullakol- keskimäärin 80 euroa. Luulenpa, että uudet korvaavat litikku ja riipaise! Tutkimus le tilaa. Viimeisiksi avau- maksut liikkuisivat aivan eri hintakategoriassa. Aina- vakuuttaa, että palaminen tuvat rappuset alakerrasta. kin satasista puhuttaisiin. leviää yllättävän nopeas- Kevään korvalla metsäheik- Metsän kiinteistövero tarkoittaisi sitä, että metsästä ti alaspäin pilkekasassa, ja ki muuttaa. Ullakkohuo- tulisi ainakin kahteen kertaan verotettu omaisuuserä. näin sytytyksen kituva vai- neen ikkunasta on näkymä, Ensin normaali myyntivoittovero, sitten kiinteistöve- he jää pois. No, minäpoika ”Kastele sanomalehdet nen on sopivaa, musta tai mikä saattaa antaa avaruut- ro ja lopuksi rahastaisi vielä puuta ostava metsäyhtiö. jatkoin tutkimusta. Pilke- ja kääri rulliksi, kuivata ne, harmaa savu on merkki huo- ta ajatukselle. Keskelle aula,

kasan päälle valitsin ohui- saat kovia rullia poltettavik- nosta palamisesta. toisen päädyn huoneeseen ta sälöjä, ja revin ja ruttasin si.” Ehkäpä joku mummo tai Hiilloksen kanssa on vaa- metsäpirkko aikoo raahata paperia yhden sanomaleh- ukko voi niillä askarrella. rana häkämyrkytys, tähän ompelukoneensa. Esko Lukkari den verran. Paperit paloivat Varsinainen taiteen laji on me kaikki syyllistymme. On Mutta pilkkeet roihuavat Kauppalehti riemuisasti. Yhteen sälöön peli savupellin kanssa. Sen kiire sulkemaan peltiä, jot- vielä alakerran takka-leivin- jäi lepattamaan heiveröinen me osaamme. Vai osaamme- tei lämpö karkaa harakoille. uunissa ja pihasaunan pesis- liekki. Päätin että enpä pu- ko? Niin älkäämme enää ikinä sä.

haltele, puhallelkoon tiede. Jo ennen sytyttämistä pel- tehkö!. Sen sijaan suuluukun

Rauduskoivu Niin viimeinen liekki sam- lit selälleen auki, samoin il- voi hiillosvaiheessa vaikka Metsäheikki

3. Hieskoivu, 4. Kuusi, 5. Douglaskuusi, 6. Mustakuusi, 7. Pihlaja, 8. 8. Pihlaja, 7. Mustakuusi, 6. Douglaskuusi, 5. Kuusi, 4. Hieskoivu, 3. mui ja kamari tummui. man ottoventtiilit ja luukut, sulkea, hiilien palamiseen Oikeat vastaukset puulajitunnistukseen: 1. Lehtikuusi, 2. Mänty, Mänty, 2. Lehtikuusi, 1. puulajitunnistukseen: vastaukset Oikeat Jos viitsit veistellä lastuja joita voi pienennellä, jos pa- tarvittava vähäinen ilma tu- 24 MetsäSanoma 2/2012

Vanhatie 33, 91600 Utajärvi Rokuan pohjavesien purkautuminen UTAJÄRVI (08) 542 1280 metsäojiin tarkastelussa metsänomistajien kenttäkatselmuksella

Teuvo Murtovaara Tuomo Törrö 0400 283 023 0400 184 017 [email protected] [email protected]

Utajärven metsänhoitoyhdistyksen ja Metsänhoitoyhdistys Länsi-Kainuun uudet valtuustot päätöksien edessä

Utajärven metsänhoitoyhdistys ja veluun. Markkinointi, tiedotus, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Kai- koulutus ja atk:n hyväksikäyttö te- nuu ovat selvittäneet yhteistyön sy- hostuvat yhdistyskoon kasvaessa. ventämistä hallitustensa toimesta Sijaisjärjestelyt esim. lomien aika- Metsänomistajien edustajat ja tutkijat Siirasojan pohjapadolla 2012 kesän aikana ja haluavat vah- na ja sairaustapauksissa ovat hel- vistaa jäsentensä edunvalvontaa pommin järjestettävissä. Riittävän Oulun yliopisto järjesti Rokuan käyttöä on tutkittu ja jatkosuunni- esiintymän hiekasta tai paksun tur- sekä palvelua että turvata kustan- suuret volyymit turvaavat hyvät alueen metsänomistajille 28.8.2012 teltu yhdessä alueen toimijoiden, vemaan lävitse oikovirtauksena, nustehokkaan toiminnan edelly- neuvotteluasemat tarjouskilpailus- kenttäkatselmuksen, jossa tarkas- viranomaisten ja tutkijoiden kans- joka näkyy lähdemäisenä purkau- tykset myös pitkällä tähtäyksellä. sa ja metsänomistajien uskottavas- teltiin metsäojitusten vaikutuksia sa. Tavoitteena on selvittää alueen tumisena ojan pohjalla. Purkau- Mitä toimintakykyisempi ja sa edunvalvonnassa. Rokuan pohjavesiin. Rokuan poh- maankäyttöä suunnitelmallises- tumista saatiin maastokohteessa monipuolisempi metsänhoitoyh- Metsänhoitoyhdistysten hal- javesiesiintymä on yksi Suomen ti huomioiden, niin metsätalouden vähenemään ojien padotuksilla, distys on, sitä tehokkaammin litukset ovatkin laatineet ja alle- suurimpia harjupohjavesialueita jatkuvuus, ympäristö kuin Rokuan jotka myös nostivat ojitusalueen metsänomistajien edunvalvon- kirjoittaneet uusille vuoden 2013 ja se purkaa vetensä ympäröiville, matkailun kasvu. pohjavedenpintoja välittömästi. ta voidaan tulevaisuudessa hoi- alusta työnsä aloittaville valtuus- ojitetuille suoalueille. Rokuan poh- Suoritetussa kenttäkatselmuk- Kohteen padot suunniteltiin siten, taa. Suuremmassa yhdistyksessä toille selvityksen ja aiesopimuksen, javeden ja pohjavedestä riippu- sessa Oulun yliopiston tutkijat esit- että vaikutus metsänkasvulle jäisi on toimihenkilöillä mahdollisuus jonka kohtalosta uudet valtuustot vaisten kirkkaitten Rokuan järvien telivät alueen metsänomistajille vähäiseksi. erikoisosaamiseen ja sitä kautta tekevät lopulliset päätökset. Kehit- pinta on ollut pitkän ajan seuran- pohjaveden purkautumismekanis- Rokuan alueen tutkimuksen parempaan metsänomistajien pal- tämissuunnitelmasta keskustellaan nassa laskussa, vaikka sademäärät meja maastokohteena olleella met- ja jatkosuunnittelun seuraavana veluun. Hallinnollisista tehtävis- myös nykyisten vuoden vaihteessa ovat kasvaneet viimeisen kolmen- säojitusalueella, johon purkautuu vaiheena on ensi vuoden aikana tä vapautuu aikaa varsinaiseen toimikautensa lopettavien valtuus- kymmenen vuoden aikana. pohjavettä noin 2 000 kuutiomet- lähettää kysely kaikille alueen met- kentällä tapahtuvaan asiakaspal- tojen syyskokouksissa. Oulun yliopiston tutkimuksis- riä vuorokaudessa (vertailuna Mu- sänomistajille, jossa kartoitetaan sa on selvinnyt, että metsäojitus hoksen kunta käyttää vettä 1 500 muun muassa Rokuan metsien ta- voi kasvattaa pohjaveden purkau- kuutiometriä vuorokaudessa, Ou- loudellista ja muita merkityksiä tumisriskiä paikoin voimakkaas- lun kaupunki 30 000 kuutiometriä). vastaajille sekä heidän halukkuut- tikin vettä eristävän turvemaan Pohjavesi purkautuu alueelle joko taan ennallistamis- ja koetoimin- lävitse. Tästä johtuen alueen maan- suotautumalla suoraan pohjavesi- taan omilla maillaan. Lisätietoja: Alueen metsänhoitoyhdistykset, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, sähköposti: [email protected] Metsänhoitotöiden teko kannattaa tässä taloustilanteessa

Metsänhoitotöiden tekoon kannat- Taimikonhoito- ja nuorenmet- kesken raivaussaha. Kannattaa sik- taa panostaa metsien hoidossa val- sänhoitotöitä 2012 tehneille met- si pyytää hoito-,taimikon- ja nuo- litsevassa taloustilanteessa, sillä sänomistajien kesken on käynnissä renmetsähoitotöistä kartoitusta / niiden toteuttamisen myötä met- kannustekilpailu, jossa arvotaan työtarjousta kauttamme ja laittaa sien kehittyminen myyntipuuk- palkintona töitä toteuttaneiden metsät kasvu sekä tuottokuntoon. si nopeutuu ja arvokasvu paranee merkittävästi. Kestävän metsätalouden rahoi- Metsuri Aulis Hongisto. tustuen ehdot ovat uusien lakien myötä kiristymässä ja tällä hetkellä ne suosivat omatoimisia taimikon- hoitotöitä tekeviä, myös ojituksien Utajärven Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja tienteko on järkevää sillä niiden Tapio Jurva vas. ja metsänhoitoyhdistys Länsi-Kainuun puheen- valtion rahoitustaollaan leikkaa- johtaja Pekka Välinen yhteisneuvottelussa. massa sekä pellon metsitykset ja terveyslannoitukset ovat poistu- massa uudessa suunnitellussa Ke- meralaissa. Mhy Utajärven valtuustovaalien Utajärven metsänhoitoyhdistys on aloittanut tänä vuonna kunnos- tulos 27.9.2012 tusojitussuunnitelmien teon ja pal- Yrittäjämetsurit veluihin sisältyy myös ojalinjojen Pentti Supperi vas. Annettuja ääniä 254 hylättyjä 6 kpl äänestysprosentti 31,1 ja aukaisu korjuupalvelun toimes- ja Kari Räisänen. uusia valtuutettuja 4 ta sekä kaivutöiden järjestäminen. Utajärvellä metsänhoitoyhdistys Valtuutetut: on kesän lisäksi lähestynyt met- Jorma Seppänen, Matti Nissinen, Markku Takala, Hannu Saa- sänomistajia taimikonhoidon puit- renpää, Jurva Tapio, Tapio Roininen, Arja Vimpari, Jari Spets, teissa ja tehnyt metsänomistajien Pasi Haverinen, Jari Aitta, Aimo Lotvonen, Markku Mustonen, toimeksiantoina metsurinsa Aulis Mauno Laitinen, Toivo Tihinen, Leo Saarenpää. Hongiston ja yrittäjämetsuriensa Varavaltuutetut Pentti Supperin sekä Kari Räisäsen Veijo Hamari, Mari Mikkonen, Erja Kaiponen, Panu Huovinen, suorittamana tänä vuonna jo n. 170 Helge Mikkonen ha taimikonhoitoa muiden hoito- töiden ohessa. MetsäSanoma 2/2012 25

MUHOS Ratatie 41, 91500 Muhos (08) 533 1119

Pertti Moilanen Tapio Kylmänen 0400 283 301 044 734 2702 [email protected] [email protected]

METSÄSUUNNITELMAT TILALLESI

Metsäsuunnitelman avulla tilastasi uutta suunnitelmaa, ota yhteyt- saadaan selvitettyä puuston määrä, tä meihin. Suunnittelemme ajan- tulevat hakkuut ja hoitotyöt sekä mukaisia välineitä ja ilmakuvia arvokkaat elinympäristöt. Metsä- hyödyntäen tilallesi uuden metsä- suunnitelma on oiva apu metsien suunnitelman sovitulla aikataulul- käytössä ja hyödyntämisessä. la. Olipa metsäsuunnitelmasi van- Soita tai pistäydy käymään toi- hentumassa tai tarvitset kokonaan mistollamme! Metsätaitoilijat lähdössä kilpailuradalle. HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY!

Metsätaitokilpailut Muhoksella Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen vaalitulos Lauantaina 6.10.2012 järjestettiin Tulokset 13. Timo Hankonen Siikalakeus 162 Valtuuston jäsenet toimikaudelle 2013-2016 14. Heikki Holma Oulunseutu 156 Muhoksella metsänomistajille met- sija nimi mhy pisteet sätaitokilpailut. Metsätaitoiluun 15. Aarne Heikkilä Muhos 153 Jäsenet: MIEHET 16. Olavi Kärenlampi Siikalatva 143 Kirkkosaaren maastoon osallistui 1. Pentti Oinas Kiuruvesi 204 17. Antti Kesäniemi Muhos 135 Karppinen Jouko, Haapasalo Jari, Rautiainen Eija, Holappa kaikkiaan 25 kilpailijaa. Naisten 2. Kullervo Kanniainen Siikalakeus 201 18. Markku Kesäniemi Muhos 122 Esko, Heikkinen Osmo, Piippo Pekka, Juka Ari, Yrjämä Matti, sarjassa osallistujia oli 5, miesten 3. Arvo Kokkonen Kiuruvesi 192 NAISET 4. Veikko Heikkinen Siikalatva 190 Kokkonen Martti, Piippo Aino, Kesälä Ilkka, Keränen Asko, sarjassa 18 ja nuorissa 2. Kilpailut 1. Tuula Kallinen Siikalakeus 178 5. Matti Turunen Siikalatva 189 2. Aune Lunki Siikalakeus 168 Kontu Jussi-Pekka, Niemelä Kauko, Kukkohovi-Colpaert Riitta saatiin vietyä hyvässä säässä läpi, 6. Pekka Salmistola Kiuruvesi 184 3. Eila Laakko Siikalatva 165 Varajäsenet: kun vesisade sopivasti lakkasi en- 7. Kalle Perttunen Oulunseutu 181 4. Vappu Kokkonen Kiuruvesi 157 Kiviharju Martti, Mäkipelto Marko, Juvani Jukka, Lemiläinen nen kilpailun alkua. Kilpailun jär- 8. Kari Tuoriniemi Kalajokilaakso 176 5. Tuula Tuomaala Siikalakeus 158 9. Tuomo Saastamoinen Kiuruvesi 174 POJAT Jussi jestelyissä yhteistyössä mukana 10. Raimo Homila Muhos 169 olivat Mhy Oulunseutu sekä Laita- 1. Veli-Matti Häkkilä Siikalakeus 142 11. Juhani Kaakinen Oulunseutu 165 TYTÖT saaren veto. 12. Pauli Greus Oulunseutu 163 1. Heini Niva Muhos 143 ÄÄNESTYSPROSENTTI OLI 35.

Metsänlannoitusta helikopterilla

Helikopterin lastaus tapahtui peltoaukealta kuorma-autos- ta.

Muhoksen metsänhoitoyhdistys järjesti yhdessä Yara Suomen, ForestiVital Oy:n ja FA Forest Oy:n kanssa tiistaina 4.9.2012 metsälannoitteen lentolevitysnäytöksen Muhoksen Kylmälänkylässä.

Pertti Moilanen lannoitetta n. 500-600 kg/ha. Lan- Lannoitusnäytöstä Ilkka Mus- MetsäSanoma noituskohde oli turvemaan kohde, tosen metsälannoituskohteelle ke- jossa viime talvena suoritettiin har- rääntyi nokipannukahvien ja mak- Lannoituskohde oli runsaan kah- vennushakkuut ja alue kesän aika- karanpaiston lomaan seuraamaan denkymmenen hehtaarin terveys- na tehtiin kunnostus-ojitus. kolmisenkymmentä lannoitukses- lannoituskohde, jonka kahden eri Lannoite levitettiin helikopte- ta kiinnostunutta metsänomistajaa palstan levitykseen helikopterilla rilla turvemaan runsastyppiseen ja metsäammattilaista. meni aikaa noin tunti. metsään, jossa oli niukkuutta fos- Metsään levitettiin Rauta-PK- forista, kaliumista ja boorista. Metsälannoituksesta kiinnostuneet maanomistajat ottakaa yhteyttä Perttiin 0400-283301 tai Tapioon 044-7342702. 26 MetsäSanoma 2/2012 Juhani Paakkolalle huomionosoitus KIIMINKI Terveystie 2, 90900 Kiiminki puh. (08) 816 1036 Tänä syksynä tulee täyteen 15 vuotta siitä, kun Juhani Paakko- la osallistui ensimmäistä kertaa timo.mikkola@ hallitus työskentelyyn Kiimingin pohjois-suomen-mhy.fi metsänhoitoyhdistystoiminnassa. [email protected] Hallituksen puheenjohtajana tulee mirja.polojarvi@ tänä vuonna Paakkolalle täyteen pohjois-suomen-mhy.f tasan kymmenen vuotta. Istuva hallitus halusi muistaa Ja- [email protected] Timo Mikkola Mirja Polojärvi Jouni Parkkinen 0400 560 498 041 502 6640 0400 560 389 nia mm. puheilla sekä yhdistyksen standardilla Kalajoella Junnikkalan Sahan tehdasvierailun yhteydessä. Kiimingin metsänhoitoyhdistys mukana frisbeegolfradan Hallituksen varapuheenjohta- ja Pentti Jokikokko ja puheen- rakentamisessa johtaja Juhani Paakkola palkit- semistilaisuudessa. Kesäkuussa saimme mielenkiintoisen työtilauksen Oulun kaupungin liikuntavirastosta. Asia koski puus- ton poistamista Kiimingin kunnan omistamilta mailta Honkimaa-Hakomäki alueelle rakennettavalta frisbee- golfradalta. Mikäpäs siinä, tuumailimme ja tartuimme toimeen.

Jouni Parkkinen kuluu aikaa tunnista puoleentois- Metsäsanoma ta, ja rata on verrattain haastava, SuunnistaPienet metsätilat lähimpään ja niiden omistajat kertoo radalta tullut frispeegolfin mukaan metsänhoitoyhdistystoimintaan! Frisbeegolf lajina on pompannut aktiiviharrastaja. Sijainti Hakomä- metsänhoitoyhdistykseen. varsinkin nuorison suosioon ja ra- en ja Kiimingin Urheilijoiden Kim- Metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja nykymuotoinen metsänhoitomak- su poistuu. Tällöin yhdistykset määrittelevät itse jäsenmaksunsa ja se, dan rakentamiselle Kiiminkiin oli mokkeen läheisyydessä tuo radalle mihin jäsenmaksu suunnataan. todettu olevan suuri tarve. Artik- lisäarvoa. Tämän johdosta kaikki metsätilanomistajat, myös pienet metsätilaomis- kelin kirjoittajalle laji tosin on var- Oulun kaupungin liikunta- tajat (7-2 ha tilat) pääsevät metsänhoitoyhdistyksen täysimääräiseksi sin etäinen ja tuntematon. virasto ja Kiimingin metsänhoi- jäseneksi hakeutumalla jäseneksi. Mutta innolla lähdimme mu- toyhdistys on tehnyt yhteistyötä Jäsenpalveluna pääset mukaan yhdistystoimintaan, päätöksen- kaan toteuttamaan hanketta, kun aiemminkin esimerkiksi hiihtola- tekoon, osallistumaan metsäseminaareihin, metsätapahtumiin, pyyntö kerran tuli. Työ sopi aika- tuhankkeessa. metsäretkiin, tehdasvierailuihin. Saat asiakastiedotteet, taulullisestikin meille tosi hyvin, metsällisen lehden ja ennen kaikkea henkilökohtaiset neuvonnat Minna Kauppi Millaisena olet kokenut yhteis- metsien hoitoon. sillä olimme tekemässä tuolla ky- työn? Palvelutarjonta on hinnoiteltu jäsenperusteisesti. Jäsenenä saat seisellä alueella taajamametsien ”Yhteistyö on ollut hyvää, jous- hintaetua palveluhinnoittelussa. Kysy lisää toimihenkilöiltämme! hoitoa. tavaa ja mutkatonta. Toivottavasti Hallitus Puusto poistettiin miestyönä pystymme harjoittamaan yhteis- ja ajettiin traktorilla pinoon. Kii- työtä myös jatkossa”, päättää Näp- MetsäSanoma www.mhy.fi mingin metsänhoitoyhdistys hoiti pä. myös puutavaran myynnin eteen- päin. Samaa toivomme myös mekin Frisbeegolf Club- Kiiminki jat- Kiimingin metsänhoitoyhdistyk- koi sen jälkeen radan rakentamista sessä. talkoovoimin. Kuten artikkelista käy ilmi, voi Kari Näppä Oulun kaupungin tänä päivänä metsänhoitoyhdis- liikuntavirastosta. tyksille tulla mitä merkillisempiä Onko radalla ollut käyttäjiä? toimeksiantoja. On tärkeää kehit- ”Rata on ollut jo nyt tosi suosit- tää palveluja siten että voimme tu, vaikka sitä ei ole vielä edes vi- palvella mahdollisimman moni- Pienen metsätilan omistaja Kiimingissä! rallistettu. Käyttäjiä kyllä riittää, puolista asiakaskuntaa. Suunnista lähimpään kertoo Näppä. Radan kiertämiseen Oletko tietoinen, miten metsääsi pitää hoitaa? Pienet, reilusti alle kymmenenmetsänhoitoyhdistykseen. hehtaarin metsätilat ja niiden metsäkuviotn tarvitsevat. aivan yhtälailla metsänhoitoa, kuin suuremmatkin metsätilat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. TeetäSed metsälösuunnitelma vitae condimentum est. metsänhoitoyhdistyksellä Maecenas at purus mi. Proin nja suunnitellaanaugue tortor, metsänhoitotyöt malesuada nec dictum sen perusteella. a, ultrices sed dui. MetsäsuunnitelmaSuspendisse posuere maksaa mattis 50 nunc euroa ultrices ja toimii ornare. lähtö- laukauksena metsähoitoon sekä puukauppaan. Kysy lisää toimihenkilöiltämme Timo Mikkola 0400-560498 tai Jouni Parkkinenmetsänhoitoyhdistys 0400-560389 Hallitus KAINUU

Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV • Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaanii www.mhy.fiMetsä /kainuu • www.metsänomistajat.fiSanoma www.mhy.fi Minna Kauppi

Jääkiekon Oulun alueen harrastesarjassa mestaruus Capitals venyi kuin venyikin tä- situlosta mestaruuteen. Torilla män vuoden 30-vuotiaiden harras- nähdään tapahtumat on pidetty, tejääkiekon mestarijoukkueeksi, ja ja juhlat on juhlittu. Uusi kausi on paransi näin viime kevään prons- menossa uusin kujein. MetsäSanoma 2/2012 27

Suometsänhoitopalvelut MEILTÄ Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoima sisältää tällä het- kellä myös kokonaisvaltaiset suometsien kunnostustyöt. Toteutamme hoitotyöt metsänomistajan puolesta kokonaispakettina, mikä sisältää kaikki työt suometsissä.

Palvelu sisältää: puunkorjuun suunnittelun - ojitussuunnitelman laadinnan - piennartasanteiden rakentamisen - harvennus - ja ojalinjahakkuiden toteuttamisen - ojien kaivutyöt - mahdolliset terveyslannoitukset.

Kunnostusojitukseen on mahdollista saada Kemera- tukea. Rahoitus- tuki kattaa suunnittelutyön kokonaisuudessaan sekä toteutuksen tuki on yhteishankkeissa n. 55 % toteutuneista kustannuksista. Taajametsien hoitoa Uuden Oulun ydinkeskustassa eli Kiimingin Hannuksessa Kiimingin Kunnan Ojitustyö voidaan suorittaa myös yhden maanomistajan hankkeena. työmaalla. Suometsän hoidon yhteydessä toteutettaviin nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen on saatavana myös Kemera- tukea, joka Kiiminki tehostaa haetaan samassa yhteydessä. Samalla kertaa toteutamme myös muut tilanne hakkuu- ja metsänhoi- Runsaasta korjuupalvelukysynnästä johtuen Kiimingin metsänhoitoyhdistys heit- totyöt kuntoon. Hakkuissa kertyvän puutavaran välitämme metsän- ti verkkojaan vesille mahdollisen uuden lisätarpeeseen tarvittavan moto-yrittäjän omistajan valtuuttamana puutavaran ostajille. Metsänomistajan tarvitsee vain valtuuttaa metsänhoitoyhdistys hoi- löytämiseksi. Yhteydenottoja tapahtui hakkuukone- yrittäjien puolelta useitakin, tamaan metsänsä kuntoon. mutta kiinnostus tähän uuteen vaihtoehtoon virisi Kiimingin metsänhoitoyhdis- tyksessä. Mikäli suometsänne kaipaa kunnostustöitä ottakaapas yhteyttä toimi- henkilöihimme. Timo Mikkola kaivinkone sekä hakkuukoneket- haasteisiin niin puun katkonnassa MetsäSanoma ju ajokoneineen. Yhtälö oli val- kuin korjuujäljessä. Harvennusjäl- mis. Kokemusta on energiapuun ki on ehdottoman tärkeää lisäarvoa Turvejussit Oy on uusi puunkor- korjuusta ja tavaralajimenetelmis- tuottamisessa korjuupalvelukoh- juuyrittäjä Kiimingin metsänhoi- tä, sitä yhdistyksemme oli nimen- teissa. KIIMINGIN MHY:N VALTUUTETUT toyhdistyksessä. Urakoitsija tuo omaan hakemassa. Puunkorjuu kohteissa integroi- lisäarvoa jo voimassaoleviin ura- Urakoitsija Jussi Ylitalon varsi- tu energiapuun korjuu ensiharven- Varsinaiset valtuutetut koitsijakaarteihin, eli ketään ei naiset työntekijät yllättyivät saa- nuskohteissa on taitolaji. Tämän Haho Ilmari, Polojärvi Juhani, Mikkonen Pekka, Isola Jouni, poistettu, vaan lisätarpeelle oli sel- dessaan ns. aptit hakkuukoneisiin. lisäksi metsänhoitoyhdistyksen Väänänen Timo, Jokikokko Pentti, Korpua Jaakko, Kontio vä ajankohtainen kysyntä. Tur- Siitä, kuinka monia tavaralajeja ja toimituskaupat viidelle eri saha- Jukka, Runtti Pentti, Kivistö Raija, Grönlund Antero, Karjalai- vejussien takana on mies nimeltä kuinka tarkkaan metsänhoitoyh- laitoksille tuo työstä entistä mie- Jussi Ylitalo joka on kiiminkiläinen distyksen korjuupalvelussa kat- lekkäämpää myös urakoitsijan nen Leo, Berg Antti, Tuohimaa Matti, Putkonen Arto, Manni- urakoitsija Huttukylästä. Pääura- konta toteutetaan. Nuoret, hieman näkökulmasta ajateltuna. Nuoret nen Sinikka, Iisakka Reijo, Taivalkoski Heikki, Kynsilehto Antti, koinnin taustalla on pitkäaikainen yli parikymppiset suorittavan por- miehet oppivat ja omaksuvat hel- Mikkonen Lauri turveurakointi mm. Pudasjärven taan toteuttajat ottavat haasteet posti uudet asiat asiallisella ope- Varavaltuutetut turvesoilla. Kalustossa löytyy kai- mielellään vastaan ja pystyvät vas- tuksella. Pennanen Antero, Leiviskä Juha, Hiltunen Heikki, Runtti Timo vureita, energiakouralla varustettu taamaan metsänhoitoyhdistyksen

Kiimingin Alakylän 3-4 luokan alakoululaisilla metsäpäivä Kevät kelien pulpettiopetuksen vastapainoksi 4-H yhdistys sekä Mhy Kiiminki jär- jestivät metsäaiheisen teemapäivän Kiimingin Koitelinkosken maisemissa. Tarjolla oli tehtäväratoja ja metsällisiä tietoiskuja.

Kiimingin kunta metsänhoitoyh- distyksen suurimpana metsän- omistajana on saanut nauttia yhdistyksemme tarjoamista pal- veluista opetustoiminnalle ala- ja yläkoulun oppilaille esim. kummiluokan, erillisten metsäpäi- vien sekä kevätjuhlien stipendien Mutafutista jakamista ansioituneille oppilail- Utajärvellä. le merkeissä. Toimintaan käytetty aika on suunnattu metsänhoito- maksulla tapahtuvaan toimintaan. Uuden Oulun suhtautumises- Mhy lippulaiva Kiiminki Capitals ta yhteistyöhön alueensa metsän- hoitoyhdistyksiin on kuulunut mutafutiksessa Utajärvellä epämääräistä tietoa. Se, jatkuuko yhteistyö Uuden Oulun kaupun- Heinäkuun lopulla jalkapallon har- tarjottiin myös välieräottelua, mut- gin kanssa, antaa luonnollises- rastajat suuntasivat jälleen Utajär- ta urheilullisista perusteista kiinni ti suunnan myös metsäopetuksen ven Merilän kartanon pihapiiriin pitäen joukkue ei ottanut paikkaa suuntaamiseen ylä- ja alakoulu- ratkomaan Mutafutiksen SM-mes- vastaan. Ensi kesänä taas taistel- laisille vanhan Kiimingin kunnan taruuskisoissa. laan yhtä turnausta rikkaampana. alueen kouluissa. Capitals - joukkue paransi viime Rahapalkinnot virtasivat kui- kesäistä sijoitustaan roimasti ollen tenkin Capitals-pelaajalle, kun lopulta viides. Pienien järjestävän joukkueen Ari Järvelä hoiti potku- Jouni Parkkinen opastaa tee- organisaation ja eri joukkueiden golf kisan kotiin. mapäivään osallistuneita op- kommelluksin jälkeen, Capitalsille pilaita. 28 MetsäSanoma 2/2012

Metsätalous ja jalostus

Helikopterilevitys on nopea ja tehokas tapa lannoittaa metsää.

Lannoitus Maalevityksen etuna on kalus- Metsän lannoitusta voidaan suorittaa terveyslan- ton helpompi siirrettävyys ja pie- noituksena tai kasvatuslannoituksena. Terveyslan- ”nialaisten kohteiden hoitaminen. noituksen avulla pyritään korjaamaan kasvupaikan ravinnehäiriötä ja yleensä se tapahtuu turvemailla. Kasvatuslannoituksen avulla pyritään lisäämään puuston kasvua sekä kivennäismailla että turve- mailla.

Pertti Moilanen epävarma metsäsi tervey- na on kaluston helpompi Kasvatuslannoitukses- prosenttia, ja kaiken tuoton myös lannoituksesta aiheu- MetsäSanoma dentilasta voi asian tarkis- siirrettävyys ja pienialaisten sa puuston käyttöön anne- varmuudella realisoitua tu- tuneet kustannukset ovat ko- taa ottamalla neulasnäytteen kohteiden hoitaminen. taan lisäravinteita ja siten levassa hakkuussa. konaisuudessaan vähennys- metsästä. Myös näytteen- Ilmasta käsin tehtävä he- nopeutetaan puuston kas- Eniten kuutioita lannoi- kelpoisia. Terveyslannoitus oton kustannukset katetaan likopterilevitys vaatii huo- vua. Näin nostetaan kasvu- tuksella saa kuitenkin keski- Käytännössä verovähen- Terveyslannoituksilla kor- täysin kemera-tuella silloin lellisemman suunnittelun ja paikan puuntuotoskykyä ikäisissä metsiköissä. 40-60 nysetu alentaa lannoitus- jataan ja ehkäistään kas- kun näytteen tulokset johta- kohteiden tulisi olla lähellä ja lisätään metsän tuottoa. -vuotiaissa harvennetuissa kustannuksia pääomave- vuhäiriöitä ja pidetään vat terveyslannoitukseen. lannoitteiden varastopaik- Kivennäismailla typpilan- metsissä yhdellä lannoitus- rokannan verran, eli 30 yllä puuston terveyttä. kaa. Helikopterilevityksessä noitus ”muuttaa” kuivah- kerralla saa lisäkasvua 15- prosenttia. Tämä parantaa Terveyslannoituksiin on Kasvatuslannoitus tarvitaan selkeä lastausalue, kon kankaan 7-8 vuodeksi 25 kuutiota. Niissä kohteissa entisestään lannoituksen mahdollista saada Keme- Kasvatuslannoituksilla pa- josta koneen täyttäminen on- mustikkakankaaksi ja mus- joissa puusto on juuri siirty- erinomaista kannattavuut- ra-tukea 40-65 prosenttia rannetaan metsän kasvua tar- nistuu. Helikopterilevityk- tikkakankaan vastaavas- mässä kuitupuusta tukkiin, ta. lannoituksen kokonaiskus- joamalla puuston käyttöön sen etuna on, että märkien ti lehtomaiseksi kankaaksi. voi lannoituksella aikaan- tannuksista. Terveyslan- niitä ravinteita, joista on niuk- maiden kantavuusongelma Vuotuinen kasvu paranee saatu tukin kasvu olla jopa Yhdistyksen yhteishan- noituksia tehdään yleensä kuutta. Lannoitus on oma- poistuu, levitys voidaan teh- tällöin kohteesta riippuen kokonaiskasvua suurempi. ke on kustannustehok- 3 3 turvemaiden kohteille, jois- rahoitteinen puuntuotannon dä kesällä ja se on tasaista. vähintään 1,5m -2,5m heh- Lannoitelajista riip- kain vaihtoehto sa on puutetta kaliumis- investointi, jolla parannetaan Lisäksi helikopterilevitys on taarilla. Suometsissä puus- puen yksi kangasmetsän Yhteishankkeessa lannoi- ta, fosforista sekä boorista. metsän tuottoa. Kasvatuslan- nopeaa. ton kasvu nopeutuu jopa kasvatuslannoituskerta met- tus toteutetaan metsän- Lannoitteena näissä koh- noituksen kustannukset ovat 15-20 vuodeksi. sänhoitoyhdistyksen te- omistajille kustannustehok- teissa voidaan käyttää joko noin 300-350 euroa/ha. Lannoittamalla lisää kemänä maksaa noin 300 kaasti ja avaimet käteen kemiallista lannoitetta tai kasvua ja tukkipuuta Kannattavuus on euroa/ha. Kun 7-8 vuodes- -periaatteella. Metsänhoi- rakeistettua tuhkaa. Maalevitys tai huippuluokkaa sa lannoitus lisää hakkuutu- Kasvatuslannoitus on no- toyhdistykseen kannattaa- Terveyslannoituksen kus- loja 600-900 euroa/ha, niin helikopteri pein ja kannattavin tapa Varmin tapa hankkia lan- kin ottaa yhteyttä jo nyt, tannukset avustuksen jäl- uskoisi kannustinta tukin Lannoitus voidaan suorit- tuottaa tukkipuuta. Sen li- noituksella rahaa on vali- jotta varmistaa osallistu- keen ovat noin 200-300 eu- tuottamiseen olevan. taa joko maalevityksenä tai säksi että kasvunlisäys tuot- ta kohteeksi metsikkö, jossa misen ensi kesän hankkee- roa/ha. Terveyslannoitus helikopterilla ilmasta kä- taa enemmän ja järeämpiä päätehakkuu on vuorossa seen. Lannoita metsäsi jo vaati aina etukäteen hyväk- Lannoituskulut voi sin. Maalevitys olisi vii- tukkirunkoja, se myös ai- 10 vuoden kuluttua. Puo- ensi kesänä, lannoitus on sytyn suunnitelman. Suun- vähentää verotuksessa sainta tehdä heti hakkuiden kaistaa tulevia hakkuita. lukkatyypin männiköissä ja metsänhoidon kannattavin nitelman teettäminen on jälkeen, jolloin voidaan hyö- Saat siis enemmän ja parem- mustikkatyypin kuusikois- Myyntituloverotuksessa kaik- työlaji. metsänomistajalle ilmaista dyntää jo olemassa olevia pihintaista puuta samalla, sa lannoituskustannukselle ki puun tuottamisesta aiheu- sillä se kustannetaan täy- ajouria. Maalevityksen etu- kun leimikon teko aikaistuu. saa vuotuista korkoa 15-25 tuneet kustannukset, kuten sin kemera-tuella. Jos olet MetsäSanoma 2/2012 29

Verovinkki Metsävähennys

Metsänomistajalla (luonnollinen henkilö, kuolinpesä, verotusyhty- mä) on oikeus tehdä metsävähennys ennen muita metsätalouden Esimerkki metsävähennyksestä pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Vertailuna pysty- ja hankintakauppa. Seija Torvela taisesti kaikilta metsävähen- na ja sitä seuraavina vuosi- MetsäSanoma nykseen oikeuttavilta tiloilta na koko omistusaikansa, eli Tilan hankintameno on 30000 €, jolloin metsävähennysoikeus on 18000 €. saadusta puunmyyntitulos- mitään määräaikaa vähen- Pystykauppa Metsävähennys on 60 %:a ta, myös Kemera-tulo on nyksen tekemiseen ei ole Kantorahatulo 15000,00 € 1.1.1993 tai sen jälkeen oste- metsävähennykseen oikeut- asetettu. Mikäli metsävähen- josta metsävähennys 60 % = 9000,00 € tun metsän hankintamenos- tavaa tuloa. Metsävähen- nyspohjan omaava kiinteis- verotettava pääomatulo 6000,00 € josta vero 30 % 1800,00 € ta. Hankintamenon kuluiksi nyksen käyttöä ei siis seurata tö siirtyy uudelle omistajalle Käyttämätöntä metsävähennystä jää 11000,00 € laitetaan ostohinta ja kaup- enää kiinteistökohtaisesti, lahjan tai perinnön kautta, paan liittyvät muut kulut, vaan metsänomistajakohtai- siirtyy metsävähennyspohja sama kauppa hankintakauppana varainsiirtovero, lohkomis- sesti veromuistiinpanoissa ja uudelle omistajalle. Hankintahinta 25000,00 € kustannukset, kauppakirjan 2C-lomakkeella. Mikäli metsänomista- josta metsävähennys 60 % = 15000,00 € laatimisen kustannukset ja Yhtenä vuonna tehtävä ja myy tilan, josta on käy- korjuukustannus 10000,00 € kaupanvahvistajan palkkio. metsävähennys on enintään tetty metsävähennystä verotettava pääomatulo 0 € vero 0 € Metsänomistajalla, joka 60 %:a metsävähennykseen tulee tämä huomioida si- käyttämätöntä metsävähennystä jää 3000,00 € oli pinta-alaverossa vuoden oikeutetulta kiinteistöltä tul- ten, että luovutusvoittoa 2005 loppuun, on myös oi- leesta pääomatulosta. Puu- laskettaessa metsävähen- keus metsävähennykseen kauppatulon on kuitenkin nys tuloutetaan erillisenä 1.1.1993 jälkeen ostetuilta oltava vähintään 2500 €, kos- oikaisueränä pääomatulok- Tällä laskelmalla haluan osoittaa sen, miten hankintakauppana tehty kauppa kiinteistöiltä, metsävähen- ka metsävähennyksen vä- si. Vähennetty metsävähen- käyttäytyy metsävähennyksen osalta, siis kun metsävähennys tehdään ennen nys on vain ollut uinuvassa himmäismäärä on 1500 € nys tuloutuu pääomatuloksi korjuukustannusten vähentämistä on metsävähennyksen määrä huomattavasti tilassa vuoden 2005 lop- (2500 €, josta 60 % on 1500 €). enintään määrän, joka vas- suurempi kuin pystykaupassa. Metsävähennys tulee näin myös käytettyä nope- puun. Metsänomistajalla on oi- taa 60 %:a luovutettavan ammin, eli verohyödyt saa heti käyttöön. Metsävähennyksen saa keus tehdä metsävähennys metsäkiinteistön hankinta- tehdä metsänomistajakoh- kiinteistön hankintavuon- menosta.

Liiketoiminta ei sovellu metsänuudistamiseen

Eero Alaraasakka MetsäSanoma

Metsänhoito on pitkän täh- sorakangas. Todennäköisesti täimen toimintaa. Myös tekijä ei ole saanut minkään- työntekijän ammattitaito on laista opastusta työhönsä. tärkeää. Samoin tulee ottaa Mhy:n ammattilainen oli- huomioon ympäristö. Lii- si äestänyt alueen kylväväl- ketoimintaan perustuvassa lä äkeellä, jolloin tulos olisi metsänhoidossa asiat eivät ollut varmempi, halvempi ole näin, vaan tärkeintä on ja ympäristövaikutukseltaan näennäinen edullisuus am- lievempi. Metsänomistajien, mattitaidon kustannuksella. myös yhtiöiden, kannattaa Yksi esimerkki löytyy yhti- käyttää hyväksi pitkän ko- ön metsästä Yli-Iin alueella kemuksen omaavaan mhy:n jossa on mätästetty kuoppa- toimihenkilöä. mätästyksellä hiekka- ja

Kuoppamätästys ei sovellu mihinkään kohteeseen.

URHEILUAGENTIT Lauantain toivottuja! Eihän meitä edes Ikäneito tuli Alkoon ostamaan viiniä. Heikkinen! Erään tutki- Ai miten Ai miten niin, höh? ole niin paljon! Kun hänen oli vaikea päättää, mitä ostaa, muksen mukaan jopa 75 % lehti- niin ei pidä? myyjä yritti auttaa. en urheilutoimittajista on hieman - Minkä kanssa sitä juodaan, hidasälyistä ammattikuntaa. tiedusteli viinakauppias? - Talonmiehen kanssa. Kummat ovat sivisty- neempiä, pesäpalloilijat Ei pidä paikkaansa, vai jääkiekkoilijat? Höh. ei millään! Ei pidä paikkaansa! - Pesäpalloilijat. He vaa- tivat aina syöttölautasen. Jääkiekkoilijat tyytyvät kaukaloon. 30 MetsäSanoma 2/2012

Metsätalous ja jalostus

Metsävakuutus myrskytuhossa

Metsävakuutus on kuitenkin suhteellisen halpa riskinhallintakeino hingoittuneen puutavaran ren puuston kyseessä ollen korvauksien suuruuteen. arvon menetys, kohonneet vahinkoa kasvattaa odotus- Enimmäiskorvausmäärän ja vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Metsän voi korjuukustannukset ja met- arvo, joka kuuluu korvatta- suuruus vaikuttaa metsäva- vakuuttaa suppeimmillaan vain metsäpalon varalta tai laajimmillaan sään jäänyt korjaamaton vaan osuuteen. kuutuksen hintaan, mutta paloa, lunta myrskyä, hyönteisiä, tulvaa, sienitauteja, eläimiä, ilkival- puutavara. Nykyisin kui- Metsänomistaja voi tuhoalttiilla runsaspuustoi- tenkin vakuutusyhtiöt ovat yleensä vakuutusta tehdes- sella alueella voisi olla kan- taa ja anastusta vastaan. tehneet myrskytuhojen kor- sä päättää puustolle makset- nattavaa valita suurempi vauksien enimmäismää- tavat enimmäiskorvaukset, taso. Esim. Jos tukkipuuval- Pertti Moilanen sävakuutuskorvauksista on jossa enimmäiskorvauksen ristä kilpailuvaltin ja eri jotka vaikuttavat myös va- tainen kohde joutuu tuhon MetsäSanoma maksettu juuri myrskytu- suuruus on 11-35 euroa va- yhtiöiden vakuutuksia ver- kuutusmaksuihin. Mitä ar- kohteeksi ja se joudutaan hoista. On syytä tarkistaa, hingoittunutta puukuutio- tailemalla löytyy erilaisia vokkaammasta puustosta myymään kokonaan kuitu- Noin 45 prosenttia metsä- että tilalla on myrskytuhot ta kohti. Enimmäiskorvausta vaihtoehtoja. Vakuutuskor- on kyse, sitä korkeammal- puuksi, on 14 €/m3 korvaus pinta-alasta on vakuutet- kattava vakuutus voimassa. sovelletaan silloin kun va- vauksen saannin edellytyk- le enimmäisraja kannattaa silloin liian pieni. tu, ja myrskytuhoja vastaan Myrskyvahinkojen kor- hingon määrä ylittää valitun senä on, että tuhoutunutta asettaa. Vakuutukseen va- noin kolmasosa. Silti viime vausperusteissa on olemas- korvaustason. Korvauksen puustoa on vähintään 15- littavalla enimmäiskorva- vuosina 75 prosenttia met- sa korvauskattomenettely, määrässä huomioidaan va- 20 m3 samalla tilalla. Nuo- usmäärällä on iso merkitys

Eri vakuutusyhtiöiden vaihtoehtoja gon on aiheuttanut sekä Il- tapahtuu kuitenkin metsä- Turva Lähivak. Fennia Tapiola If Op-Pohjola moituksen tekoa varten ammattilaisten toimesta. vakuutuksen ottajan on syy- Vahinkoilmoituksen saa- Minimivahinko m3 15 15 20 15 15 15 tä tehdä jonkinlainen karkea tuaan vakuutusyhtiö pyytää Enimmäiskorvaus €/m3 15 14 14 15 11 16 arvio vahingon laajuudes- yleensä paikalliselta metsän- ta, esimerkiksi myrskyssä hoitoyhdistykseltä vahinko- 26 22 26 15 23 kaatuneet rungot laskemal- arviota, johon korvaus sitten 30 35 20 32 la. Mikäli vahinko on koh- aikanaan perustuu. tuullisen pieni, yhtiö saattaa Odotusarvo Korvataan Korvataan Korvataan Korvataan Korvataan Korvataan maksaa korvauksen jo pel- VAHINGON SATTUESSA kästään tämän vakuutuksen OTA YHTEYS OMAAN Korvauksen haku alkaa va- miit lomakkeet vahinkoil- Vahinkoilmoituksen voi tusta varten tarvitaan muun ottajan arvion perusteella. METSÄNHOITOYHDIS- hinkoilmoituksen tekemi- moituksen tekemistä varten. tehdä joko kirjallisesti yhtiön muassa seuraavia tieto- Tarkka menettelytapa vaih- TYKSEEN! sellä vakuutusyhtiölle. Va- Lomakkeita löytyy nykyisin konttoriin tai internetin kaut- ja: missä ja milloin vahinko telee yhtiöittäin. Useim- kuutusyhtiöltä löytyy val- myös yhtiöiden kotisivuilta. ta sähköisesti. Vahinkoilmoi- on tapahtunut, mikä vahin- miten vahingon arviointi

URHEILUAGENTIT -Selvä! J. Heikkinen – kolmas vaihtoehto, Capitals Cap - Heikkinen! -Totta kai! sininen T-paita keltaisin mhy logoin Teet tosi paljon ylitöitä. Ja vielä olisi kolmaskin varustettuna sekä Oulun seudun Otatko ylityöt rahana vai vaihtoehto. mainoskynä ekstra- vapaana? bonuksena.

-Jes! -Mitä? Kolmaskin vaihtoehto? Korvataanko ne -!!! todella? MetsäSanoma 2/2012 31 Metsän historiaa

Maa nousee merestä

Merenranta-alueiden erikoispiirre on maan- kuoren hidas palautuminen mannerjääti- kön puristettua sitä lommolle. Arviolta 2,6 kilometrin paksuinen jäätikkö painoi maan- kuoren jopa pari sataa metriä alaspäin. Pa- lautuminen oli nopeaa jään sulettua. Alku- vaiheessa maa nousi noin kymmenen senttiä vuodessa. Tänään nousunopeus on noin 8 mm vuodessa. Maapallon merien pinnan- Esa Pakanen on metsuri, jonka työjälkeen met- nousu hidastaa hieman maankohoamista. sänomistajat ovat tyytyväisiä. Perämerestä tulee sisäjärvi noin 2000 vuo- den kuluttua. Iin mhy:n alueella merenranta siirtyy vuodessa noin 2,7 metriä eteenpäin, Tarinaa metsurin jolloin uutta maata syntyy noin 8 hehtaaria vuodessa. työstä ja arjesta

Metsuri kun palstan laitaan Hiluxillaan hurauttaa, Eero Alaraasakka ei puuttuisi sen kulkuun. aurinko paistaa, sataa tai kuurassa on maa. MetsäSanoma Kuusenviljely merenrannan Vuodenajat vaihtelee, ja luonto muuttaa muotoaan, tuntumassa antaa hyviä tu- metsuri se taivasalla aina olla saa. loksia, mikäli uudistaminen Kun hän on juomassa vasta aamukahviaan, Merestä noussut maa onnistuu. Onnistuminen on muurahaiset täydessä työn touhussaan. haaste metsänhoidolle vaatii työtä taimikon heini- Sitä hän nyt hetken ihmetellä saa, misessä. kun ne raahaavat taakkaa itseänsä suurempaa. Iin mhy:n alueella on vähin- tään tuhat hehtaaria sellaista Viimein täytyy hänenkin työnsä aloittaa, maastoa, jossa on merenran- Entä sadan vuoden päästä raivaamaton taimikko se häntä odottaa. nikon vaikutus näkyvissä. Sahansa hän tankkaa ja ryhtyy sahaamaan, Turvetta ei ole vielä muo- Merenranta on noin 270 met- jos sen nyt ensin käynnistymään saa. dostunut. rin päässä nykyisestä. Toki Saha jos ei käynnisty ja alkaa juonimaan, Maa on rehevää rantale- vaihdellen erittäin paljon, niin vihapäissään sitä nykkiessä tietenkin pikon sidottua typpeä maa- jossain 1,5 km:n päässä, ku- käynnistinnaru katkeaa. perään. Heinäkasvit ovat ten Kantolanlahdella, jota ei Ostit sitten Huskun tai vaikka Partnerin, vallalla. Koivikot sinnitte- enää ole. Maa on noussut n. joku vika siihen joskus tulee kuitenkin. levät ennen lahoamistaan. 80 senttiä. Kuusi on tulossa alikasvok- Iijokisuisto on aivan eri- Metsuri on täysin riippuvainen sahastaan, sena maaperään ja metsistä näköinen kuin nyt. Jossain jos se ei pelaa on päivä pilalla. muodostuu hiljalleen puh- ranta on siirtynyt vain paril- Parempi on siis ottaa rennosti vaan taita kuusikoita. la metrillä kuten Olhavajoen ja mennä vain hetken kerrallaan. Jopa hiekkakerrostumien pohjoispuolella. Rantamö- Sahatessa metsuria alkaa laulattaa; alueille syntyy kuusikoita tai keille kaivetut venevalkamat saha soi, puuta kaatuu ja tili tulee ajallaan. joillekin alueille erittäin ok- muodostavat koivikkomet- Ja kun jätkä laulaa ja saha ujeltaa, saisia männiköitä. Metsän- sien keskellä ihmisille outoja kuulosuojaimet päässä hyvältä se kuulostaa. uudistamisessa kuitenkin valleja. Vesirajaan on kilo- Jos sahatessa terä kiveen kolahtaa, pitää tietää, että tällaisilla metri matkaa. hän sitä heti ryhtyy viilaamaan. alueilla leppä on aiheutta- Metsästä löytyy mökkien Siinä nyt koetellaan kädentaitojaan, nut rehevyyttä, mikä pois- perustuksia. Vanhat ihmiset liian hyvin sitä ei kai saa koskaan leikkaamaan. tuu seuraavan sukupolven muistavat isoisänsä kerto- tullessa ja syntyy männiköi- neen, että mökit rakennettiin Jos pomo viimein kiireiltänsä ehtii häntä katsomaan, tä. Alavilla alueilla luonto merenrannalle ja siihen pää- Merenrantaa vuosilta 1962, 1981 ja 2010, jonka hie- tarkistaa hän taimikon tiheyden onkivavallaan. synnyttäisi soita jos ihminen si veneellä. tikko on osan aikaa kuivilla. Helposti se liian tiheä nyt tuppaa olemaan, mutta liian harvaan on vaikea enää uutta tainta istuttaa.

Jos ei tämä kirjoitus kiitosta kriitikoilta saa, Illinkiertäjien Isonkivenkosken kämppä niin ainakin se aitoa on tavaraa. Jos kynän otat käteen niin alkaa ahdistaa, rakennuksia, jotka uittotyö- kaan, vaikka oli ihan pimeä. mutta sahatessa sanat ne vain jostain pulpahtaa. johtaja Eino Pekkalan avus- Taivaalla näkyi revontulia. Sahatessa mieli lepää ja se melkein rentouttaa, tuksella saatiin partiolaisille. Kerran yöllä yhden aikaan harva meistä työssään kai niin onnellinen olla saa. ’Työssä oli monta aktiivista herätettiin ja piti tehdä teh- miestä ja naista’, muistelee täviä. Se oli jännää. Sauna oli Jos tykkäät liikkua ja luonto kiinnostaa, Reino Haverinen. Kämpällä lämmin. Leirillä oli 10 tyttöä niin silloin oikealla olet alallaan. on leirejä viettänyt satoja ii- ja neljä poikaa. Minun kave- Jos on metsurin työ yksinäistä tavallaan, läisiä lapsia ja nuoria, joille reita oli ainakin Roosa, Roo- ainakaan ei tarvitse tuijottaa kelloaan. kämppäelämä, vaikka lyhyt- sa, Susanna, Annika ja Salla Saa tulla ja mennä niin kuin haluaa, Partiolippukunta Illinkiertä- uudistuskypsää metsää, kin, antoi muistoja loppuelä- ja muitakin. Oli kivaa. kunhan vain hoitaa työnsä kunnolla. jillä on oma kämppä leiritu- mutta se annetaan kehit- mäksi. Lokakuun alussa oli Leirien järjestäminen vaa- Nyt täytyy mun päivän työt jo lopettaa, kikohtana luonnonkauniilla tyä aarnimetsäksi hiljalleen. myös leiri perjantaista sun- tii aktiivisia vanhempia osal- kotona koirani mua jo odottaa. Isonkivenkoskella Muhojo- Partioaktiivit vetäjänään nuntaihin. Kymmenenvuoti- listumaan. Kannattaa ottaa Toisin kuin eräässä laulussa sanotaan, kivarressa. edesmennyt Martti Lippo as seikkailija Milla Ahopelto yhteyttä partiolippukunta Il- ”metsurin koira saa ruokansa ajallaan”. Paikka löytyi Iin Met- touhusivat kämpän ja sau- kertoo: Olimme teltassa ja linkiertäjiin. Lasten ja nuor- siellä oli kamiina, jossa oli ten parissa tehtävä työ on sänhoitoyhdistyksen omis- nan aikaiseksi vuosina 83- Esa Pakanen tamalta maalta. Alue on 84. Ne olivat uiton vanhoja tuli. Ei pelottanut ollen- antoisaa. 32 MetsäSanoma 2/2012

Joko saa sanoa? Metsä kasvaa ja kasvavat metsät tarvitsevat hoitajansa

Viime vuoden aikana MTK vienyt pohjaa pois suurem- ja naiset, voisivat tulla jär- Ennen vanhaan pidettiin asioiden kulkua ja ihmetel- tahansa. on keskustellut kovasti jär- man yleisön suuremman jestöön normaaliin tapaan. tupailtoja ym. joissa edes lään maailman menoa. Syr- Emme voi jäädä odottele- jestöuudistuksesta ja toi- yleisön mahdollisuudelta Kosketuspinta jäsenistöön ja vähän sivuttiin metsäpuol- jäytyminen on totta myös maan, että muut menevät ja minnan tehostamisesta, osallistua yhdistyksen toi- metsänomistajiin tulee pa- takin. Nämä kun ovat loppu- metsäpuolella. Ei ole koh- meille jää omassa edunval- metsäpuoli mukaan luki- mintaan ja paikalliseen pää- rantua! neet ihmiset katsovat sivusta tuuton vaatimus, että val- vonnassa luu käteen, kuten en. Uudistamista kovasti töksentekoon. Jos et kuulu tuustokauden aikana näitä jäi taannoin metsäjäsenyys- tarvitaan, jotta etääntyvät valtuustoon tai ns. sisäpii- metsätilaisuuksia järjeste- kampanjassa, joka ei kiin- metsänomistajat saataisiin riin, olet ulkona omista ja tään jokaisessa toimialueen nostanut ketään. Kyllä niitä saman pöydän ääreen ja tie- yhteisistä asioista. kunnassa vähintään kerran jäseniä tulee kohtuu määrä toisiksi mitä metsäsektorilla Mielestäni tämä edustuk- ja näin pidetään konkreetti- kunhan vastineeksi saamme tapahtuu. sellinen ja suljettu johtaminen Etääntyvät metsänomistajat pi- sesti yhteyttä metsänomista- selvää, konkreettista jäsen- Metsänhoitoyhdistykset täytyy purkaa ja siirtyä nor- täisi saada saman pöydän ääreen ja jiin. On kai turha kertoa, että huoltoa nykyisen metsän- ovat olleet perinteisesti pai- maaliin ja julkiseen asianhoi- näitä Mhy:n murentajia on hoidon lisäksi. kallisia toimijoita ja yhdys- toon. Tämä on nykypäivää ja tietoisiksi mitä metsäsektorilla ta- liikkeellä sankoin joukoin. siteitä ruohonjuuritasolla. ennen kaikkea jatkuvuuden ” Omista jäsenistä on pidettä- pahtuu. Ismo Lahti Valitettavasti tämä edustuk- kannalta tärkeää, että uudet vä huolta, olipa tulevaisuu- Tervola sellinen päätöksenteko on aktiiviset, erityisesti nuoret dessa rahoitusmalli mikä

Mielipide Puukauppaa mustalla maalilla

Maali sanalla ei tarkoiteta kilpaurheilussa tu- tuksi tullutta verkkopesää, johon tarkoituk- sena on kammeta pallo, kiekko tms. asiaan kuuluva siirreltävä kapistus. Kysymys on kil- pailijan tai muun alan toimijan mustamaa- laaminen oman statuksen kohottamiseksi.

Puukaupassa lähtökohdat mustamaalaamisen vaihto- eri yhtiöillä ovat eriäväiset. ehtona leimikon hakkuun Jotkut hamuavat tukkita- toteutuksessa. Asettaen näin varaa sahaustoimintaansa, metsänomistajajärjestön ky- jotkut paperin valmistuk- seenalaiseen asemaan, ketä seen tarvittavaa kuitupuu- se puukaupassa edustaa. ta, jotkut taas vastaavasti Samoin kellot soivat myös mahdollisimman hyvää har- silloin, jos esim. sahan osto- vennusjälkeä ja tarkkaa eri toiminnan päälle sysätään puutavaralajien katkontaa mustia pilviä mahdollisesta arvopuiden talteen saami- maksukyky vaikeuksista tai seksi. Myös energiapuun os- jopa uhkaavasta konkurs- tajilla on omia tavoitteita. sista.

Jotkut hamuavat tukkitavaraa sahaustoimintaansa, jotkut paperin ”valmistukseen tarvittavaa kuitupuuta.

Arvasitte oikein. Kysy- Tämä kaiken katta- Jos kuitupuun koko alkaa olla kuvan mukaista, pitäisi metsänomistajan herätä vihdoinkin jo huomaamaan, mys on puukauppa käytä- va ns. mustaksi maa- mistä oikein on kyse puukaupassa. vää kilpailua leimikoiden laaminen johtuu vain ja toteuttajasta. Tässä pelissä ainoastaan yhdestä syystä. tiensä päähän niillä alueil- ostajittain sekä omat puun- omistajalle. Paikoin vaih- pääoman tuoton maksimoin- kilpailu paikoin luiskahtaa Ostaja on epävarma omas- la, joilla metsänhoitoyhdis- korjuupalvelupuunsa, jot- toehtona ei edes ole ollut ti. Raaka-aine on saatava os- sivuraiteelle, näin VR-ter- ta tilanteestaan ja kykyynsä tykset tarjoavat puukaupan ka ovat toimituskauppoja eri mitään muuta vaihtoehtoa, tettua mahdollisimman mein sanottuna. solmia puukauppaa myyjän valtakirjapalvelua sekä yhtiöille eri toimituspistei- kun ns. suuryhtiöt eivät ole halvalla. Osakkeenomistajan Herätyskellojen tulisi soi- kanssa perinteisin tavoin. puunkorjuupalvelua. siin. Tilastot osoittavat vain leimikosta kiinnostuneet. lauluja on laulettava. Sitä da metsänomistajien kor- Tavoite ostaa mahdollisim- Metsänhoitoyhdistyk- ja ainoastaan korjuun lop- Pääomitetut pörssiyhtiöt pääomittajakuntaa eivät juu- vissa, jos ostomies aloittaa man halvalla, ja mahdol- set tilastoivat kaiken val- putulokset. Valtakirjakaupat asettavat tavoitteeksi osak- rikaan puunmyyjät edusta. metsänhoitoyhdistyksen lisimman paljon, on tullut takirjalla tehdyt kaupat eri tuottavat lisäarvoa metsän- keenomistajan sijoitetun MetsäSanoma 2/2012 33

Metsän arvoa kysytään usein Kolumni Metsänhoitoyhdistyksen laatima tila-arvio ei ole pelkästään nippu paperia

Mikko Mäkelä jille, välittäjille, pankille ym. markkinoilla. Tilakaupoissa von. Joskus voi kuitenkin MetsäSanoma Valmis arvio sisältää erik- lopullinen kauppahinta on olla tilanteita, että tilaan ja seen mm. arviolausunnon, aina ostajan ja myyjän väli- sen arvonn liittyy muitakin Metsänomistajan tarvitsee kuviotiedot, kartan, perus- nen sopimus, josta laaditaan arvostustekijöitä. Tälläisiä saada selville tilansa rahal- teet arvion laatimisessa käy- kauppakirja. Omalla saa toki ovat esim. rannat, rakennus- linen arvo eli käypä hinta tetyistä hinnoista ja arvoista. pyytää enemmänkin, kuin paikat tai peltomaat. Näiden useimmiten omistuksen jos- arvioissa esitetään eli tässä- arvojen selvittämiseen tarvi- sain vaiheesa. Metsän arvo ”Käypänen hinta” kin pätee viisaus, ei se tyhmä taan usein asiantuntemusta on tarpeen selvittää esi- Tilan käyvällä arvolla tarkoi- ole joka pyytää vaan se joka muualta kuin metsämiesten merkiksi perunkirjoitusta tetaan hintaa, joka kiinteis- maksaa. Yleensä metsäarvio joukosta. tai kun olet myymässä, os- töstä olisi saatavissa vapailla pitää sisällään koko tilan ar- tamassa tai lahjoittamas- sa metsää. Myös metsätilan sukupolvenvaihdosta var- ten selvitetään metsän käy- pä arvo. Kaikissa lehtemme alueen metsänhoitoyhdis- tyksissä tila-arvioiden laati- minen on vakio palvelua ja Aina työhön löytyy asiaan pereh- tyneet osaajat. Metsäammat- puukaupan aikaa tilaisemme laskee metsän Huolestunut haukiputaalainen naismetsänomista- käyvän arvon summa-arvo- ja ihmetteli vähän aikaa sitten, että jatkuvasti tulee menetelmällä. Menetelmäs- postissa kehotuksia puukauppaan erään yhtiön ja edis- sä lasketaan yhteen muun tämisorganisaation puolelta. Esitteissä aina kehotetaan muassa maapohjan ja taimi- puukaupan tekoon ja sanotaan, että on oikea aika puu- koiden arvo sekä puuston kauppaan. Voiko aina olla oikea aika puukauppaan? määrä. No ei tietenkään ole, hinnat ovat viime vuosina voi- Metsänhoitoyhdistyksi- makkaasti vaihdelleet ja eikö puuta pitäisi myydä sil- en käytössä on erittäin hyvät loin, kun hinnat ovat kohdillaan. Metsän omistajathan työvälineet ja ATK-ohjelmat, harjoittavat nimenomaan metsätaloutta. joiden avulla arviosta saa- Tuntuu erittäin koomiselta, että edistämisorganisaa- daan myös ulkoasultaan sel- tio neuvoo metsänomistajia tekemään huonoja päätök- keä ja luettava. Ennen arvion siä elikkä myymään puuta silloin, kun se ei ole järkevää. tekemistä ammattilaisemme Puuta jalostavat yhtiöt kehottavat tietenkin tekemään käy paikan päällä metsässä- puukauppaa alhaiseen hintaan, jotta osakkeenomistajat si. Metsätilan arviointi alkaa saavat ruhtinaalliset voitot. Tämähän on yhtiön periaat- toimistotyönä, jolloin ilma- teellinen tarkoitus. kuvien ja karttojen avulla Naismetsänomistaja ihmettelee myös, onko oikein, tilalle laaditaan maastokäyn- kun julkisilla varoilla kartoitetaan yksityishenkilöiden tiä varten ennakkokuviointi. omaisuustietoja (puuvaratietoja) ja jaellaan tiedot yhti- Jos tilalla on voimassa ole- öille lupaa kysymättä. Metsänomistaja toivookin, että va metsäsuunnitelma, voi- tietojen jakamista rajoitettaisiin siten, että ilman met- daan myös sitä hyödyntää sänomistajan lupaa ei saisi antaa mitään tietoja ulko- arvion laadinnassa. Käym- puolisille. me maastossa paikan pääl- lä arviomassa puusto tiedot ja tutustumassa tilaan muu- tenkin. Työn tuloksena on selke- Julkisilla varoilla kartoite- ästi luettava Tila-arvio, joka on pätevä ja luotettava asia- taan yksityishenkilöiden omai- kirja esim. verottajalle, osta- ”suustietoja ja jaellaan tiedot yh- Tuomo Törrö tiöille lupaa kysymättä. K 0400 184 017 Pertti Moilanen K Timo Mikkola K 0400 283 301 0400 560 498 Mikko Mäkelä K Juhani Heikkinen K 0400 285 943 0400 287 288 Alueellamme kasvaa puuta hirveän paljon enem- K Mikko Harju män kuin tällä hetkellä voidaan käyttää. Miksi nostaa Eero Alaraasakka 040 719 7640 K 0400-281 524 puun tarjontaa reilusti yli kysynnän? Tässähän ei tie-

tenkään ole järkeä metsänomistajan kannalta. Puun

K

0400 184 017 184 0400

Tuomo Törrö Tuomo käyttäjät hyötyvät merkittävästi tästä ylitarjontatilan- K

0400 283 301 283 0400

0400 560 498 560 0400 K Pertti Moilanen Pertti

K

Timo Mikkola Timo teesta, puun kantohinnat laskevat. Metsänomistajien

0400 285 943 285 0400

0400 287 288 287 0400

Mikko Mäkelä Mikko

K on järkevää rytmittää puun myynnit kysynnän ja maa- Juhani Heikkinen Juhani

K ilmanmarkkinoiden mukaan. Myydään puuta silloin, 0400-281 524 0400-281

040 719 7640 719 040 Eero Alaraasakka Alaraasakka Eero

Seija Torvela Anita Keskikallio Anna Taskila Mirja Polojärvi K Q (08) 547 2035, 044 579 6226 Q 040-7252610 Q 040 579 6225 Q 041 502 6640 Harju Mikko kun siitä saadaan hintaa. Tietenkin ajateltuna asioita pelkästään yhtiöiden ja yrittäjien kannalta halpa ja katkoitta tuleva puu on hyvä asia, näissä merkeissä on siis ”aina puukaupan ai- kaa”. Ainoa ikävä piirre tässä on, että lystin maksaja on

Veli-Hannu Pesämaa Seppo Tikkala

J 044 017 0161 J 0400 864 132 metsänomistaja.

Q Q Q

Q 041 502 6640 502 041 040-7252610 040 579 6225 579 040

(08) 547 2035, 044 579 6226 579 044 2035, 547 (08) Haukiputaalainen nainen haluaa hoidattaa ja hak-

Mirja Polojärvi Mirja Anita Keskikallio Anita Anna Taskila Anna

Seija Torvela Seija kauttaa metsänsä metsänhoitoyhdistyksellä ja ihmet- teleekin miksi hänen pitää sietää tätä markkinointi Tapio Kylmänen Teuvo Murtovaara J 044 734 2702 Jouni Parkkinen Raimo Jokikokko Juho Kuukasjärvi J 0400 283 023 J 0400 560 389 J 0400 124 564 rumbaa. Heräsi tästä mieleeni voisiko metsänomista-

J 0400 580152

ja hakea lähestymiskieltoa tällaiselle häirinnälle. Pi-

J

044 017 0161 017 044

Veli-Hannu Pesämaa Veli-Hannu 0400 864 132 864 0400 tää ryhtyä tukimaan, onko mahdollista saada tällainen J

Seppo Tikkala Seppo markkinointiin kohdistuva lähestymiskielto.

J Juhani Heikkinen 044 734 2702 734 044

J

0400 283 023 283 0400

J Tapio Kylmänen Tapio

0400 560 389 560 0400 J 0400 124 564 124 0400

0400 580152 0400

J

Teuvo Murtovaara Teuvo

Jouni Parkkinen Jouni Juho Kuukasjärvi Juho Raimo Jokikokko Raimo 34 MetsäSanoma 2/2012

Urheiluagentti Jääkiekon kehdot kutsuvat Kiiminkiläisen ammattijääkiekkoilijan matka maailmalle Eletään vuotta 1980 ja kiiminkiläiset odottavat talven tuloa pikkupakkasten saattelemana. Jäälinjärven ran- ta-alueita peittää jo vahvahko jääkansi. Koko järvi ei vielä ole jään peittämä. Henkilöautojen valojen turvin jäällä kirmaavat viidestä kymmeneen ikäiset pojan- nassikat luistimet jaloissaan ja jääkiekkomailat käsis- sään. Yksi näistä nuoremmista pelaajista omaa nimen; Janne Henrik Niinimaa.

Timo Mikkola kevätkauden peliaikani pieneni. MetsäSanoma En oikein päässyt enää samaan asetelmaan alkusyksyn tasolle jos- Janne Niinimaa on Raahessa syn- sa, pelasin silloisen kiiminkiläisen tynyt kiiminkiläinen ammatikseen Juha Huikarin pakkiparina. Jouk- pelaava 37-vuotias jääkiekkoilija, kueessa pelasi pakkikalustossa täl- maailmanmestari vuodelta 1995, löin mm. Jouni Loponen, Vesa olympiamitalisti, kolminkertainen Ponto, Juha Huikari, Timo Mäkelä Suomen mestari sekä Ruotsin mes- ja Harri Aho. Valmentajana toimi tari. Taustalla 800 NHL ottelua. syyskaudella Pasi Mustonen, lop- Taustoitetaan hieman Jan- pukaudesta Pekka Karjala. Jannen nen peliuraa, siitä, miten tähän on peliaika jäi riittämättömäksi, joten päästy. neuvottelut pelipaikasta Jokerei- - Joo, sitä viisivuotiaana aloitel- hin käynnistyivät. Hjallis Harki- tiin Jäälissä kaveriporukan kanssa mo nappasi tämän kärppätähden pelaamaan lätkää eri ikäisten pe- siipiinsä, ja urakehitys sai uuden laajien kanssa. Milloin oltiin Jääli- jakson. Pelaajavirta pois Kärpistä järven jäällä, kun kaukaloita ei oltu sai jatkoa. Janne Niinimaa on suomalainen jääkiekkoilija, maailmanmestari, vielä jäädytetty, ja milloin oltiin - Jokereissa voitin ensimmäise- Ojatien pienellä jääalueella, jossa nä vuonna A-junnujen SM kullan olympiamitalisti ja kolminkertainen Suomen mestari. ei kaukaloa ollut, aloittaa Niinimaa sekä edustusjoukkueessa samoin Fakta: nuoruusmuistelunsa. kultaa, muistelee Janne. NHL kutsuu Takana olivat pudotuspelit mu- Janne Niinimaa - Hutun Jari veti ensimmäisiä – Samaan aikaan jatkoin Hel- kaan lukien tasan 800 NHL ottelua. treenejä meille ja olimme perusta- singissä Oulussa alkanutta rapakon taakse HENKILÖTIEDOT neet alle kymmenvuotiasta perus- urheilulukiota Mäkelänrinteen Ur- Nuoren miehen tulokassopimus Eurooppa kutsuu, Syntynyt 22. toukokuuta 1975 kovatasoiseen ja konkarivetoiseen (ikä 37) Raahe, Suomi tetun joukkueen. Treenit ja pelit heilulukiossa. Jokereissa pelaami- kuuntelen… Kansalaisuus Suomi olivat ulkojäillä, jatkaa Janne. nen avasi mahdollisuuden osal- Philadelphia Flyersiin oli suoma- Pelipaikka puolustaja Niinimaa siirtyi vuonna 2007 – Jäähallia ei Jäälissä vielä sil- listua aikuisten maajoukkueen laisissa lehdistöissä sensaatio. Toi- Maila vasen Sveitsiin Davosiin pelaamaan, tar- loin ollut, ja vuosi ennen Jäälihallin peleihin. Pelasin kaksi maaottelua sen kierroksen varausnumero 36 Pituus 185 cm koituksenaan kehittyä maajouk- Paino 100 kg valmistuttua olin jo siirtynyt E-ju- Ruotsia vastaan ennen MM-kisoja avasi tien tähtiin. Lähes kaksi kaut- kuekuntoon tuleviin MM-kisoihin. nioreihin Oulun Kärppiin Heliste- ja yllätykseni pääsin pari viikkoa ta huippuammattilaisen parissa Kausi meni hyvin, mutta louk- SEURA nin Mikon kanssa. Vuonna 1987 ennen kisoja edustusjoukkueeseen opetti Jannen NHL:n saloihin jää- Seura HC Rapperswill kaantuminen ennen kisoja Venä- valmistui Kiimingin Jääliin ensim- Tukholman turnaukseen, veistelee kiekon ammattilaisena. Stanley Sarja NLA(Sveitsin pääsarja) jällä romutti kisahaaveet. Alkoi mäinen yksityisesti rakennuttama Niinimaa. Tapparan kasvatti Timo Cup jäi haaveiksi, vaikka loppu- loukkaantumissuma ja kuntoutu- PELAAJAURA jäähalli Mikon isän Kauko Helis- Jutila ohjasi isällisen tarkasti Jan- ottelussa joukkue olikin Detroitia miskausi, yksi ikävä vaihe jääkiek- Pääsarjaura 1993– tenin toimesta. Siellä piirtää luis- nen tietä mitalitaisteluihin ja sitä vastaan. Tulokaskauden tähdistö- Aik. seurat HV71 koilijan elämässä. tinviiltoja vielä näinäkin päivinä kautta maailmanmestariksi. kentällisessä sekä tehopisteet 4+40 SCL Tigers Tie vei Ruotsin sarjoihin HV-71 syystä tai toisesta lajin innoittama- - Mestaruus nuorelle miehel- olivat avauskaudelle hyvä saavu- HC Davos riveihin, sieltä Luleån vahvuuteen, Montreal Canadiens na. le oli aivan uskomatonta huippu- tus. jossa heltisi Ruotsin Elitserien mes- Dallas Stars aikaa. Yksi urani kohokohdista, Janne kaupattiin Edmontoniin, New York Islanders taruus. Matka jatkui viime talve- Juniorikauden kehityskäyrät muistelee Janne. Ja kun vastassa oli jossa Dallas pudotti joukkueen lop- Edmonton Oilers na takaisin Sveitsiin Rappesvilleen, Ruotsi, voitto tuntui upealta nuo- pupeleistä. Edmonton Oilers oli Philadelphia Flyers - Pelasin kaudet 1986-1992 Kär- sitä ennen KiekkoLaserin pelipai- Jokerit ren pojan pääkopassa, päättää Nii- seura, jossa Niinimaa pelasi ajal- pissä, joista päällimmäisenä tulee dassa muutama peli sekä Kiimin- Kärpät nimaa. lisesti eniten. Käytännössä viisi ja mieleen C-junioreiden SM kulta. ki Capitalsin keskiviikkovuorolla Luleå HF Jos juniorikaudelta voisi jotain puoli kautta, tosin työsulut ja louk- NHL-varaus 36. varaus, 1993 Vuonna 1991 pääsin pelaamaan kuntouttamassa fysiikkaa sekä ha- rajapyykkejä nostaa esiin, ovat ne kaantumiset veivät osan pelihis- Philadelphia Flyers silloisen Kärppien 1-divarijouk- kemassa pelituntumaa. Kärpissä voitettu C-junnumesta- toriasta. Matka jatkui New York MITALIT kueeseen muutaman junioripelin Lisäksi Jannella on olympia Maa: Suomi ruus, Pohjolaleiri, Jäälijärven riti- Islandersiin, sieltä Dallasiin ja vii- lisäksi, kertoo Janne. pronssia Naganon kisoista sekä ho- Miesten jääkiekko sevät syysjäät ja tietysti Niittytien meisenä NHL joukkue Montrea- Olympialaiset – Pelikaudella 92-93 kärsin hie- peaa maailmancupin hopeaa 2004. man loukkaantumisista, ja täten kenttä, päättää Janne. liin. Tie NHL on päättynyt. Pronssia Nagano 1998 jääkiekko

MM-KILPAILUT Niinimaa on pelannut NHL:n runkosarjassa 741 ottelua ja tehnyt niissä 54 maalia sekä syöttänyt 265 maalia (yhteensä 319 tehopistettä). NHL:n pu- Kultaa Ruotsi 1995 dotuspelejä Niinimaalla on takanaan 59 ja niistä kerättyjä tehopisteitä 3+21=24 jääkiekko MetsäSanoma 2/2012 35

Urheiluagentti

Kommentti: 90-luvun arkea Kärppäleirissä oli se, että pelaajat keräsivät kampeensa ja suuntasivat muihin kotimaan seuroihin paremman peliuran toivossa. Janne Niinimaa on hyvä esi- merkki sen ajan valtavirrasta. Tällöin suurimpana syypäänä oli divarissa pelaaminen. Kärpät on noussut vuonna 1999 SM-liigaan, ja silti pelaajavirta alueemme omien kas- vattien joukossa jatkuu. Onko Kärppien vaikea hahmottaa ja arvostaa pitkänlinjan omia kasvatteja, vai pyritäänkö kauempaa tulevien pelaajien joukosta saada onnen- tärppejä tähden löytymisestä? Tuoreimpana 2000-luvun menetyksenä voitaneen pi- tää oulunsalolaisten Granlundin veljekset; Mikael ja Markus. Samoin iiläisen Juha-Matti Aaltosen kuvioissakin lienee kirjoittamatonta taustaa. Esimerkkejä löytyy paljon. Pelipaitoja nousee harvakseltaan Raksilan jäähallin kattoon. Jannen 800 NHL-pe- liä, MM-mestaruus ja valtakunnalliset mestaruudet sekä juniorivuosien pelimäärät maajoukkuetasolla tuskin herkistävät Kärppien nykyjohdon pelipaidan jäädyttämi- Janne rentoutuu Kiimingissä jokirantamökillään kesäkauden. seen. Oululainen tapa osoittaa pelaajien arvostusta on ainutlaatuista, pois lukien Reijo Syksyn treeniohjelmaan kuului säännöllinen pelaaminen mm. Ruotsalaisen kohdalla, joka pelasi NHL-kauden jälkeen jopa 10 divariottelua kärppien Kiiminki Capitalsin joukkueessa keskiviikkovuorolla sormivam- paidassa syksyllä 1992. Aika näyttää, miten Jannen kohdalla menetellään, kun Janne maa parannellen. pistää hokkarit naulaan. 90-luvulla pelaavia ja valmentajia vilisee tämän päivän Kärppä-organisaatiossa. Pikahaastattelussa Janne Niinimaa Onko tämä enne paluusta pohjamutiin…? Vai parrasvaloihin? Mitä tälle kaudelle on suunnitel- - Club Teatriassa on työsarkaa Mitä metsä sinulle merkitsee? Kiimingin kesäasunnossani. Nau- taa koko pelikentän siirtyminen missa? tilaisuuksien järjestelyissä. Myös Hyvin paljon. Lapsena liikuin tin maisemista, jotka muuttuvat eri puolustusalueelta hyökkäyspää- - Vammojen parantamista. Intoa visiota olen viritellyt tiettyihin bis- paljon metsissä ja myöhemmin vuodenaikoina. hän. Vastuu on suuri. Pakkien tu- peleihin vielä löytyy. Käyn testaa- neksiin, joiden taustalla ovat kon- myös metsästys tuli kuvioihin mu- Lopuksi perinteinen arkaluon- lee kontrolloida koko pelialueen massa kuntoani Asplövenin jouk- taktit maailmalla. kaan. Lisäsi kalastus kuuluu sa- teinen kysymys Hannusperän peliä, alhaalta ylöspäin hyökkäys- kueessa Haaparannassa. Ja tietty Miten olet mielestäsi onnistu- moin luonnossa liikkumiseen. metsänomistajalta? Poikkeuksel- tä avaten, sekä vahvistamaan myös pelaan teidän keskiviikkovuorolla nut jääkiekkoilijana? Metsä on rauhallinen elementti, lisesti julkaisemme tämän Jounin hyökkäystä. Ylhäältä alaspäin ei Jäälihallissa Kiiminki Capitalsissa Olen saanut yli 20vuotta kiek- josta nautin. Kalastelen pohjoises- arkaluonteisen kysymyksen jäl- peliä voi vastaavasti lukea helpom- niin kauan kuin olen maisemissa. koilusta palkkaa, joten koen ollee- sa, ja toki silloin tällöin rantalaillani leen pelkällä nimimerkillä. Mik- min. Kauanko jääkiekkoura jatkuu? ni onnistujien joukossa. Huonona Kiiminkijoella, joka oli lapsuuteni si parhaimmat pelaajat laitetaan - Riippuu olennaisesti terveysti- puolena koen loukkaantumiset haavepaikka. Olen saanut toteut- aina pakiksi? Kiitoksia Janne ja lasta ja motivaatiosta. huonoihin ajallisiin saumoihin, jot- taa unelmani, kun minulla on mah- Ai jaa, laitetaan vai? No, ehkä Mitä jääkiekkouran jälkeen? ka rasittavat uraani kiekkoilijana. dollisuus nauttia Kiiminkijoen siksi että puolustajan tulee hahmot- onnea tuleviin koitoksiin! Yhden naisen yritys Yksilöurheilija on vähän niin kuin yhden hengen firma, jossa yksi ja sama henkilö hoitaa hommat toimitusjohtajasta, markkinoinnin kautta sihteeriin.Yhden naisen yrityksen on huolehdittava koko paketista, eikä nyt puhuta pelkästään lihashuol- losta ja treenaamisesta eli työntekijän hyvinvoinnista ja menestyksen takaamises- ta, vaan erityisesti näin syksyisin on hoidettava tilintarkastusta eli järkättävä kuitit riviin ja tietysti myös huolehdittava seuraavien kausien budjetista ja rahoituksesta.

Joitakin asioita voi toki ulkoistaa- tenkaan pitäisi olla suuria ongelmia man terveenä ja ilman vammoja. kin, mutta omalla kohdallani olen tulevien haasteiden suhteen. Oike- Vaikka olenkin yleensä patalais- todennut, että aika usein välikäsistä astaan suurin riskitekijä ensi kautta ka hoitamaan itse lihashuoltoa tai on näin pienen firman pyörittämi- ajatellen on se, että on liian innois- harrastamaan pilatestyyppistä, siis sessä vain haittaa. Yleensä asioista saan, liian tosissaan ja puristaa ei yhtään hengästyttävää liikuntaa, kuin asioista selviää, kun on selkä kompassia rystyset valkoisena niin, ajattelin vihdoin lisätä senkin puo- suorassa ja osaa keskustella asiois- että kisoissa on jo pohjoinen ja etelä len arsenaaliini. Aina ei vain saa ta selkokielellä ja avoimesti. sekaisin. Kotikisoista ei saa tulla lii- hieronta-aikaa silloin, kun haluaa. Syksyllä voin toisaalta ottaa ii- an suuri juttu, vaikka ne väistämät- Kun ikämittarikin värähtää koh- simmin treenaamisen suhteen. Jos tä sitä ovatkin jokaiselle urheilijalle. ta kolmellekympille, on muutenkin joku kerta meneekin bisneksiä hoi- Nyt siis vietän vielä siinä mie- katsottava tarkemmin, mitä tekee, reissujakin on tietysti aina tehtävä, ti vedellään Sotkamon keskustas- dellessa koko päivä, voin ihan hy- lessä vapaita aikoja, että treenailen milloin ja kuinka paljon. Muuta- jotta talven pakkaset eivät jäädytä sa. Siinä pitää sopeuttaa kroppaa vin jättää toisen lenkin väliin, eikä omaksi ilokseni kerran tai kaksi päi- mia vuosia sitten saatoin touhuta paikkoja ihan jumiin ja hajalle. ja nuppia erilaisiin haasteisiin joka se vielä vahingoita urakehitystä pit- vässä. En välttämättä tee mitään lii- sitä sun tätä eikä se haitannut me- Vaikka kainuulaisia tyyppi- kerta, joten sinänsä ajatusten avar- källä tähtäimellä. Syksyllä on myös an kovia rääkkejä ellei kroppa ja noa juuri ollenkaan, mutta nyt täy- maastoja ei välttämättä ulkomail- taminen ulkomailla tekee hyvää. tärkeää tehdä toimintasuunnitel- kuuppa sitä halaja. Metsässä vietän tyy olla hiukan ammattimaisempi. ta löydykään, on suunnistustehtävä Tosin parastahan on se, että maise- mat seuraavaa kautta varten, mie- jonkun verran aikaa kartan kans- Talven varalle on jo suunnitel- suunnilleen samanlainen joka maas- mat ovat uudet, olosuhteet lämpi- tittävä treenireissut, harjoittelun sa, koska talvella kuitenkin tulee missa erinäisiä pakomatkoja ete- sa. Taktiikka on vaan erilainen mät ja treenit kehittäviä. Sitten voi painopisteet ja erityisesti se, miten paussia lumen takia, jos hetkenkin lään. Maailman cup -kausi alkaa maastosta riippuen, mutta sitähän vain kuunnella, kuinka kunto kohi- seuraavalla kaudella voisi taas olla viettää aikaa kotona. Ja miksipä ei Uudessa Seelannissa tammikuussa se tulee myös olemaan ensi vuon- see korvissa! huikeasti parempi. viettäisi, kun on vielä yksi vanhen- ja se on ainakin ehdoton juttu. Maa- na Vuokatissa. Pitkällä matkalla Ensi vuonna mielessäni siintävät tunut kurssi yliopistollakin suoritet- joukkueella on leirikeskus kevättal- on luvassa mäntykangasta, kiito- Liikunnallista syksyä! tietysti kotikisat Vuokatissa. Mo- tavana näin syksyn ratoksi. vella Espanjassa parin kuukauden rataa, ja keskimatkalla puolestaan Minna Kauppi, tivaatio on helppo löytää, paikat Ehkä talven suurin tavoite on ajan, joten sielläkin voi pöllyyttää vaaramaisemaa isoine mäkineen ovat hyvässä kunnossa, eikä muu- kuitenkin pysyä mahdollisim- metsämaita ja hiekkateitä. Omia ja pehmeine pohjineen. Sprint- yksityisyrittäjä;) 28.9.2012 36 MetsäSanoma 2/2012 Viihde Tähdet kertovat K-18 Naisekonomi ja kaksi miesinsinööriä olivat lounaalla. Tarjoilija kysyi ensin naisekono milta mitä saisi olla. - ”Pippuripihvi uuniperunalla”, vastasi ekono mi. - ”Entäs vihannekset?” kysyi tarjoilija. ”Ne ottaa samaa”, sanoi ekonomi.

Seppo istui ravintolassa ja vilkuili kello- aan. Kun hän näki tarjoilijan, hän kivahti: - Kuulkaapas nyt, neiti. Viimeisen tunnin aika- na olen tilannut oskarinleikkeen jo kuusi kertaa! - Asia on hallinnassa, tarjoilijatar vastasi. Viisi on Tähdet kertovat jo valmiina ja kuudes tulee tuossa tuokiossa. Odotettu, ylipainoiset, luo sinulle uuden elämän, palkittu, jäähallittomien suosikki, tarkka, Saapasjalkamies koputti maalaistalon oveen illalla. luotettava, päättäjien suosima, kokovartaloiset, maalintekijöinäkin onnistuneet, intuitiivinen, Isäntä avasi ja mies kysyi: tuppeensahattu, vastuunsa tunteva, metsänhoitomaksulla katettu, sykähdyttävä, arvostettu, -Hai sie isäntä, tarviit sie kuiviiii halkooiiii? aidot epävale-ennustajat ennustuspalsta; Tähdet Kertovat … jatkaa tuloaan… Siihen isäntä vastasi: -No en varmasti tarvitse. OINAS 21.3-19.4 vin. Mitäpä tuosta, onhan sinulla se osake aikaa kun yhdistyksesi oli joutumassa haku- Aamulla kun isäntä meni halkoliiteriin, se oli tyhjä... Mies: Olet sitä mieltä, että pussaaminen on edelleen Hesassa eikä Iissä. Ajele siis sporalla saartoon. Miten tilanne on nyt? Kuka silloin tärkeää. Tyttöystäviä voi suudella sinne sun shoppaileen, mutta muista, älä tuudittaudu vastaa, niin, kuka vastaa? Sakkeko? Vaimosi/ tänne, mutta vaimolle riittää, kunhan joskus hyvään oloon, jotta hyvyytesi ei muutu nok- miehesi kehuu edelleen sinua jopa komeak- Kaksi kulkumiestä istui pellon laidalla. hieman keskustelee. kavaksi ylpeydeksi. sikin, osin jatkaa vieraissa käymisiään. Toinen näytti niin synkkää ja Nainen: Olet sitä mieltä, että miehesi paikka alakuloista naamaa, että toinen alkoi kysellä: on koti ja siellä sohva. Silloinkin, kun olet naa- NEITSYT 23.8-22.9 KAURIS 22.12-19.1 purin viehkeän miehen kanssa ilkosillaan, to- Mistä saadaan tuloja, kun hirvivahinkokorva- Olet huomannut puolisossasi jotain ou- - Mikä vikana, kaveri? sin vain kahdestaan naapurihuoneistossa. uksia ei tullut tänäkään vuonna heikosta hir- toa. Hän liikuskelee aamuisin silmät ristis- -Tekee taas niin hirvästi mieli Pariisiin. Näistä asetelmista on loistavat mahdollisuu- vikannasta johtuen? Kutsu apuun Anja tai sä, on omissa maailmoissaan, on kuin olisi det lähteä suunnittelemaan puukauppaa jo neuvokkaat metsänhoitoyhdistyksen mie- tuijotellut jotain ennennäkemätöntä ja jää- - Ooksä oikein Pariisissa asti käyny? hieman viivästyneeseen harvennuskelpoi- het, jotka neuvovat myymään leimikkosi sa- nyt haikailemaan. Älä huolestu, hän tuijot- - En. Mutta on mun ennen seen metsään. Ethän kuvitellutkaan, että hafirmalle. taa enemmän muumeja tiistai-iltaisin, kuin - sen voisi/saisi avohakkauttaa, kuten muual- Mies: -Kuka nämä kokkeilut maksaa, kuka aikuisviihdettä yömyöhään. Annoit äänesi kin tehnyt sinne mieli... la vielä tehdään, ennekuin EU kieltää nämä nämä maksaa?” kysyt työnantajaltasi. mhy:n valtuustovaaleissa puolisollesi, ja hän Bussikuski oli ajettuaan pit- pahuudet? Jäät kiinni pimeästi maksetusta – Sinä! saat tyhjentävän ja varmaotteisen vas- meni heittämällä jatkoon. Mielestäsi musiik- kän ja mutkaisen reitin 10 minuut- taimikonhoitokohteesta, mutta tulet selviä- tauksen. Siispä keskity työhösi tarmolla. kielämän poliitikko Irvin Goodman löytyy Vii- tia aikataulusta myöhässä. mään pelkillä sakoilla. Saturnuksen kolmas Nainen: Olet vaatimassa Iihin jäähallia, perus- tasaarelta, ainakin kumppanisi mielestä. Et kuu on niin hämärä, ettei saa selvää jäätkö teluna se, että iiläinen jääkiekkoilija on maail- hyväksy sitä, että hirvenpaskat tulee kerä- “Jouduin ajamaan ison rekka-au- kiinni muusta harmaasta taloudesta. Päättä- manmestari. Olet oikeassa kannanotossasi ja tä uuden kokoomuksen jätevesiasetuksen ton perässä koko matkan”, väisyytesi suoltaa kateutta, ettet vain olisi su- menet heittämällä Iin kunnanvaltuustoon. takia pois omasta metsästä. Vaikka paskat selitti kuski kun matkustaja ky- kua kiiminkiläiselle lottovoittajalle. Kaasujalkaasi pakottaa ja ajelet jatkuvasti yli- tuovat lisäarvoa lannoituksen kautta puun syi syytä myöhästymiseen. nopeutta. Onnesi pettää sinut ennen pitkään kasvatuksessa. Harmi. “Mutta eilenhän olit 10 minuut- HÄRKÄ 20.4-20.5 ja kissalat ottavat korttisi hyllylle kuivumaan. Nainen: Naapurissasi leivotaan joka päivä. tia etuajassa tällä samalla rei- ”Mahoit tehä virheen”, kaikuu korvissasi. Olit Nyt ei ole enää kiireitä. Miten lie teillä? tillä”, tinkasi matkustaja. nimittäin hah hah hah spede pasasen sanoin laittanut yhtiön pystykauppakirjaan allekir- VAAKA 23.9-23.10 VESIMIES 20.1-19.2 “No, se oli eilen se”, vastasi kuski joituksen. Naapurisi tosin suositteli laitta- Merkuriuksen säde yltää Saturnukseen asti, Juoksuaikasi alkavat jälleen kerran. Kuljet “mutta eilen minä jouduinkin roik- maan metsänhoitoyhdistyksen valtakirjaan tämä merkitsee sitä, että puukauppa koti- juhlatilaisuuksissa, joissa nakellaan ylävitosia. kumaan Porschen perässä. nimen puukaupan hoitamiseksi. Nyt naapu- maassa junnaa alakuloisesti koko talven. Niin- Se ei sinua haittaa, kumppaniasi päinvastoin risi ajaa uudella mersulla, sinä kiialla. Raha: pä, ota vuorotteluvapaata ja lähde talveksi ärsyttää. Tiedät, että moni asia on mauton- Urheilija hölkkää puiston poikki. Turha sinulle on rahasta paasata. Olet pihi, Intiaan. Ennen lähtöä, anna valtakirja met- ta, mutta kotikasvatus opettaa pitämään tur- Kaksi vanhempaa naista katse- nuuka, etkä ole valmis maksamaan mistään sänhoitoyhdistykselle leimikon tekoon ja vat kiinni. palvelusta, joka mahdollisesti toisi sinulle li- puukaupan hoitoon, niin ehdit seuraavaan Mies: sinun paikkasi on nyt sohvalla, ei sän- lee häntä kiinnostuneesti. säarvoa ja vaurautta. Muuta siis Pudasjärvel- myyntiryntäykseen. Raha-asiat tulevat näin gyn ja hellan välissä, pölyimurin pitelijänä, Toinen sanoo: le. parempaan suuntaan. Elämä Intiassa on hal- kauppakassien kantajana, puutarhan nur- -Katsoppa mikä profiili! vempaa ja metsäsi hyvässä hoidossa oman mikon leikkaajana. Nyt on aika seurata mitä Toinen katsoo ja toteaa: KAKSOSET 21.5-20.6 neuvojasi ansiosta. paikalliset metsäyhtiön ostomiehet ovat saa- Mies: Ei kannata leikkiä. Kuuntele metsäneu- Rakkauselämäsi kukoistaa vieraalla maal- neet aikaan. Siis seurata sitä, kuinka met- -Ei hullumpi, mutta voihan vojaa enemmän, kuin ABC:n kahvipöytäkes- la. Kohtalokas ranskatar on viedä ajatuksesi säteollisuuden pörssit painuvat edelleen se olla avainnippukin... kusteluita. pois uomiltaan, mutta onneksi muistat yh- alaspäin, ja olet toistuvasti sijoittanut vähäi- Nainen: Olet tietoinen siitä, että mikäli sil- distyksen neuvojan ohjeen; parempi vaimo set puukaupparahat vain niiden osakkeisiin. - mämykiöiden alta pilkistää valkoista, on nai- kainalossa kuin ranskatar Pariisissa. Vaimosi Älä hirtä vieläkään itseäsi, kyllä ne vielä siitä Oikeudessa käsiteltiin lapsenruokkojut nen kavala. Mikäli mustuaisen alta ei pilkistä huumaantuu palatessasi Intian matkalta. Asi- nousevat, tosin ethän sinä osaa myydä niitä valkuaista, et ole kavala nainen. Näin se vain at synkkaa hyvin, mutta muista iän tuomat ra- korkeasuhdanneaikaan. tua, johon Tosimies oli sotkeutunut. menee. Sama koskee KEMERA- lakia. Jos et joitukset. Nainen: Jos horoskoopit tuntuvat todellakin - Myönnättekö olevanne lapsen isä? tee taimikkoasi tarpeeksi harvaksi, et saa liian ahdistavilta, älä valita, äläkä lue muiden Kemera-avustusta. Jos teet taimikkosi neu- SKORPIONI 24.10-22.11 ennustuksia, keskity omiin tai lue pelkkiä rak- kysyi tuomari vojan ohjeistuksen mukaisesti, saat keme- Kaikki näyttää menevän peräti, työ ei maistu, kausromaaneja. Jos olet kirjailija tai toimitta- - Niin herra tuomari, kyllä minä ra- avustusta. Meni vertailu mahdollisimman vaimo naputtaa,rahat loppuvat, auto ei pelaa ja, keskity pelkästään työhösi. kai sitten olen. ymmärrettävästi mieleesi? Ymmärsittekö ja kaikenkukkuraksi anoppi puuttuu asioihi- Kaksoset? si. Kaikki selviää, kn vaihdat työpaikan, auton KALAT 20.2-20.3 - Hyvä, sanoi tuomari, sitten ja vaimon! Muutos tuntuu kovalta, mutta teh- Olet kyllästynyt kotiseutupäiviin, koska jou- voidaankin ruveta pohtimaan RAPU 21.6-22.7 tävä se on. Jos et tahdo vaihtaa vaimoa pa- dut aina kuskiksi. Et voi sietää, että hanat korvauskysymystä. Mies, olet alkanut patvimaan, kun olet siirty- rempaan, pidä entinen. Silloin sinun tulee eivät aukea sinulle, kuten Kaija K laulaa lau- nyt herrojen hommiin. Muista tyky - liikunta sietää vain naputusta ja anopin huomautte- lussaan. Hellitä hetkeksi, palaa sohvallesi ja Tosimies raapi korvantaustaan, mietti hetken ja sanoi: kaikissa muodoissa. Se on työhistoriassa A ja luja. Mutta työ maituu, ja raha liikkuu, auto vaadi todellista asiallista palvelua kumppa- - Herra tuomari, minä olen sen niin ajatellut, etten ota O. Niiden väliin suhteuta sopivasti L ja K. Nai- pelaa, jos olet älynnyt vaihtaa passatin allesi. niltasi; kylmäsilta jääkaapin ja soffan välille. nen: Olet liian virkamiesmäinen, jopa liian- Naputusta lukuun ottamatta rakastat vaimoa- Se on vähintä, mitä avioliitossa elävä nainen mitään, kun ei siihen kauaa mennyt ja eikä se tapahtunut kin koppava tunne-elämäsi tietäen. Nyt on si. Petipuuhat sujuu hyvin, kunhan muistat si- voi vaatia. Tunnet suurta vetoa politiikkaan, edes työaikana. aika hellittää ja hymyillä asiakkaillesi. Kiireh- nisen lääkkeen. Vaimosi ei naputa, kun sanot koska olet aidosti huolestunut siitä, mitkä di kotiisi ja tee puukauppaa metsään pals- hänelle; rakas…. ovat puolueesi kannatusluvut vaaleissa ja Savolais isäntä matkusti ensikertaa ”isolle kirkolle” eli Helsinkiin. talla. Taimikonhoitokaan ei olisi pahitteeksi. gallupeissa. Olet oikealla tiellä. Ei kun mu- Kadulla aikansa palloiltuaan,hän huomasi seinässä lasikuvun alla Kysy tarjous taimikonhoidosta ja pihapui- JOUSIMIES 23.11-21.12 kaan politiikkaan. olevan napin,ja tekstin den kaadoista. - Ei ollut ammattimies tämä iiläinen, joka ei Raha: Tunnet tarvetta puukaupan tekoon, ymmärtänyt huumoria. Siirry välittömäs- mutta naapuriyhdistyksen miehet saavat ”riko lasi ja paina nappia”. Isäntä teki työtä käskettyä,ja eipä ai- LEIJONA 23.7-22.8 ti katsomaan Speden parhaat ”kakunheitto” pääsi sekaisin puunhinnan laskupelotteluil- kaakaan kun palokunnan punainen johto-auto kurvasi paikalle. Au- Metsäsi kasvaa niin kovasti, että lumi ei pysy sketsejä, niin opit sanan; This is humor! Pää- la. – Älä usko valheisiin,” laulaa myös Tumppi tosta noussut palomestari kysyi isännältä: puussa edes tammikuussa. Minne pusket tit perua pitkäaikaisen palvelusopimuksen Varonen Problems yhtyeestä. Usko enem- - missä palaa?. Isäntä tuumasi: kaiken metsäsi tuoton? Sijoita osa kasvus- ja liittyä takaisin mhy:n jäseneksi. Hesajätkät män häntä. ta tyhmiin kohteisiin, kuten Kreikan valtion (Hifk) onnittelee!!! Olet nyt ns. hyvän metsä- Harrastus: Elokuvaharrastus on taakse jää- -en minä tiedä,tein vain niin kuin ohjeessa luki. Palomestari sa- lainoihin, jotta kaikki rahat eivät kasaannu hoidon piirissä! Uutuutena olet oppinut sen, nyttä aikaa. Palaat tylsiin hirvimetsästyksiin noi kiukkuisena: sinulle. Liika raha tekee sinut hulluksi.Asun- että puukaupassa hyvä katkonta ja sahoille ja lintujahteihin, huonoin saalein kuten aina. - Savossa niitä hulluja kasvaa näköjään kylvämättä ja kyntämät- to-osakkeessa arvo säilyy, kuten tummat suuntautuvaan tukki ja pikkutukki. Olet tyy- Ai niin. Kumpi oot mialuummin, oikiaas tä. Isäntä vastasi leppoisaan tyyliin: naapurissasi. Rakkaus raatelee, ei mene hy- tyväinen päätökseesi. Muistelet kaihoisasti vai naimisis? - vuan tiällä niitä tulloo napista paenamalla. MetsäSanoma 2/2012 37

Minua niin tympii tuo energiapuun Heissan soffikset hinnoittelu! Käännyn puoleenne armoite- tään muutamia satoja euroja SOFFA- tut sohvien sankarit. Minul- veroissa. Hei. Mikä helvetti siinä on, saamiseksi. Mikä on tää wolt- että nuo energiapuun ostajat ti, vai mikä vatti tai hattivatti la on herännyt epäilys, ovatko Kun selvittelin asioita, tu- kitisevät jatkuvasti haketustu- onkaan, niin se tuli uutukaise- kaikki neuvojat järjissään ja livat esille kaikenlaiset edun- kien perään ja maksavat aivan na ostoreviirille ja nyt sekin on yleensäkin ovatko he päteviä valvojansijaiset, lupamaksut naurettavaa alhaista hintaa jo ”noku noku” linjalla. Suip- antamaan toisille neuvoja. ja vuositilitykset, joista muo- PERUNAT Kävin erään yhtiön suku- dostuu todellisuudessa ve- valmiista energiapuusta vaik- pii ja tympii niin, että pitää ka sen tarve on mitä suurim- hörpätä Jaffaa, ettei iske äkil- polvenvaihdosillassa. Siel- rosäätöjä suuremmat kulut, massa määrin kasvavaa? linen hiilihydraattivaje. Välillä lä esitelmöijä esitti minulle, elikkä meidän rahamme me- -SOFFPOTATIS Miksi energiapuuta ei ar- tuntuu siltä, että parempi oli- että kannattaa luovuttaa vä- nevät kuitenkin perheemme vosteta sen korjuun kalleuden si kääntää tv-kanava taas kol- häarvoisia tiloja (5.000 – 15.000 ulkopuolelle. Olenko ymmär- ja metsänomistajalle makset- moselle ja seurata Kauniita ja euroa) lapsieni sijaan lasten- tänyt asiat oikein vai oliko esi- tavan kantorahan mukaan. Rohkeita, miettiä sitä monen- lapsilleni (hallintaoikeus pidä- telmöijä sittenkin oikeassa? Hommais energiantuottajat ko naisen kanssa se Ridgekin tetään lapsilleni), lastenlapseni itte omat motonsa ja alaka- on kerennu olla. ovat kaikki alaikäisiä. Näin Epäilevä luovuttaja koot ostattelemaan muka hal- esitelmöijän mukaan sääste- poja leimikoita energiapuun Tojotamies Soffaperunat vastaavat: Soffaperunat vastaavat: Hyvin huomioitu epäilevä luo- lehtemme horoskoopista. On Näinhän se on, tojotamies. vuttaja. Meitähän sukupolven- hyvä kuunnella asiantuntijoi- Vuonna 1987 Ridge oli me- vaihdosneuvojia on liikkeellä ta, niiden pohjalta on syytä itse nossa naimisiin ensimmäisen runsaasti, kaikki neuvojat ei- varmistaa asiat ja sen jälkeen vaimonsa Caroline Spencerin vät ole virheettömiä kuten me itse tehdä lopulliset päätökset. kanssa. Häät peruttiin pettä- sohvikset. Osa tietää asiat, osa Mutta epäilevä luovuttaja, Kysy mitä tahansa, mistapauksen vuoksi ja järjes- ei tiedä ja osa tietää mutta ei oletko huomannut, että yhdis- tettiin uudestaan vuonna 1990. osaa hahmottaa kokonaisuut- tyksillä on sukupolvenvaih- soffaperunat vastaavat. Liitto päättyi, kun Caroline ta. Varsinkin neuvojat, jotka doshanke. Sen vetäjänä on Kysymyksiä voi lähettää toimituksen osoitteeseen menehtyi leukemiaan. Varma eivät ole erikoistuneet met- Juha Mäkelä ja hänet tavoit- tieto tupsahti kotajärveltä. Ei omaa tytärpuoltaan Bridgetiä. säpuoleen, eivät useinkaan taa Oulun metsänomistajat toi- Metsäsanoma/Soffaperunat Iistä. Saman vuoden uusintakier- ymmärrä esim. metsävähen- mistolta osoitteessa Isokatu 70. Terveystie 2, 90900 KIIMINKI Vuonna 1992 Ridge nai roksella häät peruttiin taas, täl- nyksen vaikutusta laskelmissa. Kaikki Juhan tykönä käyneet Taylor Hamiltonin morsiamen lä kertaa Ridgen toimesta. Jos kaikkia asioita ei huomioi- ovat saaneet asiantuntevaa ja pitkällisten salajuonien tulok- Vuonna 2004 Ridge ja Broo- da laskelmissa, on sama kat- paikkansa pitävää apua. sena. Brooke Logan (sarjas- ke onnistuivat pääsemään vi- soa sukupolvenvaihdosohjeet Onko veroilmoituksen teettäminen samme kuvassa tyytyväinen hille. Valitettavasti avioliitto metsänomistaja) oli aikeissa oli laiton, sillä Taylor pala- metsäyhtiön edustajalla järke- tutulla tekijällä. estää häät, mutta myöhästyi si kuolleista jo toistamiseen. LANSSIMAAN KORVAUKSET vää, jos palvelu on ilmaista? Sain verottajalta huomau- seremoniasta. Tätä varmaa tietoa taustoit- Pitääkö paikkansa, että naa- tarvitsisi maksaa siitä lainkaan Teetin metsäveroilmoituk- tuksen ja kyselyn ilmoitetuista ti Yli-Iin ex-toiminnanjohtaja purini olisi saanut jopa 600 € veroa? sen ns.” tutulla puunostajal- summista ym. kustannuksista. marketin kassalta. Iin toimin- ( lähes 3600 markkaa) lanssi- la”, jonka kautta olin hoitanut Ilmoitus oli päin honkia. Mikä nanjohtajalla jäi kyseinen jakso maasta korvausta, eikä hänen Arska väijystä, täältä Oulun ta- aikaisempia puukauppoja- vastuu ilmoituksen tekijällä katsomatta, ja on näin tipahta- lousalueelta ni. Kyseisen kalenterivuoden on, vaikkakin en saanut palve- nut kyydistä. puunmyynti oli toteutettu, nyt lusta laskua lainkaan? Vienkö Vuonna 2006 pari yritti uu- tosin mhy:n kautta, joten am- käräjille? destaan naimisiin, mutta häät mattitietämykseni ei riittänyt keskeytyivät, kun Nick Maro- SOHVAPERUNAT vastaavat: asian hoitoon. Siis teetin siis Olenko tyhmeliini? ne saapui häihin ja kirjaimel- Tuo väittämäsi tieto on osit- kuuden vuoden takautuman lisesti vei jalat Brooken alta. tain totta, osittain väärää. Tun- perusteella. Tämä ns. naapu- SoffIKSET vastaavat: Muhoksella asiasta oltiin hy- temasi henkilö on todellakin rikateusveropykälä on erit- Olet ! Vie käräjille. vin perillä. saanut tuloa metsäyhtiöltä va- täin toimiva, ja korkokin on Vuonna 2009 vihdoin pari rastopaikasta. kohtuullinen, joten maksu- vihittiin, kuten tarkkasilmäi- Mutta veronmaksun osal- mieheksi tämä naapurisi vii- Hinnoittaako ostaja itse set huonosti vuokraansa mak- ta on tietosi väärä. Mikäli mekädessä joutuu, salaamalla savat jääliläiset asiasta olivat metsämaakaupan puuston arvon? Liitto päättyi Taylorin kuo- korvauksen saaja ei ilmoita va- saamaansa tuloaan. hyvin perillä, mutta lopulta rastopaikkavuokraansa veroil- lemaan. (tyytyväinen metsän- avioliitto ei ollut laillinen, sil- Rakkaat soffaperunat. Pää- kauppakirjalla. Mutta miksi moituksessa, on verottajalla P.S. On muuten nämä viehättä- omistaja hänkin). lä vihkitodistus oli täytetty tin myydä julkiselle sektoril- puuston hinta arviota ei tehnyt oikeus periä harkinnanvarais- vät veroneidit asiasta jo meille Vuonna 1994 Ridge ja virheellisesti. Tästä kiitokset le kaavoitukseen tarkoitetun metsänhoitoyhdistys, jonka ta veroa (tuloverolaki 12§ 5/ supersoffiksille asiasta soitel- Brooke ( tyytyväinen met- jäälin kokoomukselle tarkasta metsätalousperusteisen maa- koen puolueettomaksi arvioin- lisätuloverot) keskimääräisen leetkin. sänomistaja) viettivät häitään detaljista. Samana vuonna pari palstani. nin tekijäksi? Arvion teki os- Malibussa, mutta avioliitto ei vihdoin vihki itsensä maist- Minulle luvattiin maa- tajaorganisaation virkamies. ollut laillinen, sillä Ridgen en- raatista. Avioliitto särkyi, kun pohjasta neliöhintaa ja puus- Onko tämä maan tapa, vai pai- tinen vaimo ei ollutkaan kuol- Ridge uskoi Brooken olleen ton arvo luvattiin korvata kallinen tapa? hyvät soffikset! lut. Tässä sekavassa tilanteessa suhteessa aviomiehensä pojan erikseen. Kauppakirja ja esi- Olen aikeissa ostaa metsäpals- uutena metsänomistajana met- mm. Ylikiimingin toiminnan- kanssa. Taustatietoa asiasta tys hinnasta sain kirjallises- Onko minua kusetettu? tan. Onko minulla mahdolli- sällisiin markkinakuviin esim. johtaja J. Heikkinen putosi juo- saimme varmalta lähteeltä Yli- ti. Hinnat ja puumäärät olivat nesta ja on aivan väärä henkilö suus päästä tällä profiilillani kiimingin Vepsältä, hirvikär- Tyytyväinen metsänomistaja? arvostelemaan Kauniiden ja pästen seasta. SoffIKSET vastaavat: Rohkeiden katselijoita. Vuonna 2011 Ridge pala- Vuonna 1998 Ridge ja Broo- On ! Mahoit tehä virheen, kun hyväksyit arviotuloksen, si takaisin Taylorin kainaloon. ke onnistuivat pääsemään vi- Puuf! Ottipa lujille. kysymättä ensin meiltä… hille, kun Taylor ei ehtinyt estämään liittoa, sillä hän syn- P.S. Tämä kysymys otti Terve taas arvostetut nytti juuri samaan aikaan Rid- koville pinttyneellekin soffa- gen lapsen. Samana vuonna perunalle, tosin tässä asiassa Soffaperunat Ridge kuitenkin jätti Brooken mehtäyhtiöiden puunostomie- ja vei vihille lapsensa äidin ja kiitoksia edellisen lehden kuukautta; ei taaskaan höllää, hetkin olisivat olleet aivan Taylorin. Myöhemmin Taylor vinkeistä koskien parisuh- ”sosiaalista toimintaa”, ei hel- hukassa, mikäli olisivat itse taas menehtyi. Tätä tuskin tie- deongelmiani. Lähinnä en lyyttä, ei mitään yhteistä. Nyt joutuneet vastaamaan kysy- sivät tai muistivat kuusamo- olisi tarvinnut opastusta lihas- avokumppanini on jälleen mykseen. Myös naiset sellai- laiset perussuomalaiset. kramppeihini, mutta otin vin- matkustamassa sinne euro- set ostonaisina. Siksi siis mhy Vuonna 2003 mies päät- kit mielellään vastaan. kielteiseen maahan Kreikkaan, on arvatenkin arvokas luon- ti viedä taas Brooken vihille, Mutta asiaan. Työ stres- Korfun saarelle, yksin, jälleen nonvara, tässäkin vähäpätöi- mutta morsian perui häät, sillä saa ja minua hieman varttu- kerran. Ja siellähän niitä ”va- sessä asiassa, kuin Kauniit ja Ridge vikitteli Brooken tytärtä, neempi, mutta hyvin säilynyt paita opettajia ”jälleen piisaa, Rohkeat. avopuolisoni ei luo minuun kuten aikaisemmissa kirjeissä- tarpeeksi katsekontaktia. Hel- ni olen asiasta kertonut. lyydenosoitukset puuttuvat. Hyvät soffaperunat, mitä Missä vika? Minussako, ulko- teen tilanteeni parantamisek- näössänikö vai olemuksessa- si? ni? Sen jälkeen mykkäkou- Jukka taas, jälleen kerran lua on kestänyt rapiat kuusi SoffIKSET vastaavat: SoffIKSET vastaavat: Totta kai on. Olet loistava uusi hoitaa metsäänsä. Jukka hyvä! Jos lähinä- mistäsi kuusamolaisen naisen malli metsäalalle. Taavetti Rä- Jos nyt jotakin pientä mo- kö pettää, osta lukulasit. Jos kanssa. mekorpikin katkeaa kateu- tittavaa annamme kritiikkinä, kaukonäkö pettää, osta peks- Toivottavasti näistä tiedois- desta. Metsänomistajuus ei niin muista takatukka partu- seiverin moniteholinssit kak- ta oli taas apua. sellaisenaan ole itseisarvo ja rissa tietyin väliajoin. silla kehyksillä. Jos vaimosi Jukka bra! Vi hoppas, at vi tavoite, vaan se, että muistaa pettää, muistele omaa pettä- kan hjälpa ! 38 MetsäSanoma 2/2012 Kuka omistaa Suomen metsät?

Kun Helsingin herrat ovat päättäneet ju- listaa metsän omistamisen sen hoitamista tärkeämmäksi asiaksi ainakin yhdistyksen nimessä, niin lienee paikallaan tarkastella vä- hän lähemmin otsikon kysymystä ja samalla myös vähän lähemmin yksityisen metsän- omistajan olemusta.

Suomen metsämaan pinta- hintään kerran metsäalan alasta pääosan eli noin 62 ammattilaisen – lähinnä siis % on yksityisessä omistuk- metsänhoitoyhdistyksen – sessa. Valtio omistaa 24 % , apua metsäänsä koskevissa yhtiöt 9 %, kunnat ja seura- kysymyksissä. Puuta myy- kunnat 5 %. Mielenkiintoi- tiin keskimäärin 3,5 m3/ha, nen lisävivahde tulee siitä, myyntiväli oli keskimää- puista yksityiset omistavat rin 3,4 vuotta ja keskimää- 70,5 % , valtio 18,3 % , yhtiöt räinen puukauppa 530 m3. 6,9 % ja kunnat ja seurakun- Metsätiloista 76 % on yh- nat 4,3 %. den henkilön tai puolisoiden Tämähän osoittaa sel- yhteisessä omistuksessa. västi, että puiden kasvun Yhtymien ja perikuntien hal- ja metsän tuoton näkökul- linnassa on yhteensä 24 %. masta metsän hoitaminen Metsänomistajakunnan on selvästi merkittäväm- ammattirakenne on nopeas- pi asia kuin metsän omista- sa muutostilassa. Erityisen minen. Valtion puumäärän nopeasti on noussut met- niukkuus sen omistamaan sänomistajan keski-ikä, joka metsäpinta-alaan verrattuna on nyt vähän yli 60 vuot- tietysti osaksi selittyy sillä, ta. Tähän liittyen myös am- että valtion metsät ovat pää- mattirakenne on muuttunut. osiltaan Pohjois-Suomessa, Vuodesta 2000 vuoteen 2010 missä puun kasvun edelly- on eläkeläisten määrä ko- - Lakisääteinen metsänhoitomaksun maksuvelvoite ja siihen liittyvä jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä on tykset ovat selvästi heikom- honnut 20 %:sta 45 %:iin ja ohjannut valtaosan yksityisistä metsänomistajista käyttämään tehokkaasti hyväksi yhdistysten monipuolis- mat kuin etelässä. Onhan heidän keski-ikänsä on 70 ta ammattiapua metsien hoitamiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä, toteaa Juhani Paakkola. Keski-Lapin biomassan tuo- vuotta. Palkansaajien osalta tantokyky vain 1/9 Etelä- nousu on 15,5 %:sta 30 %:iin. metsänomistajilla noin 190 ja 25 %:lla yli 60 000 euroa. si yhdistyksemme koon seni sekä MetsäSanoma-leh- Karjalan vastaavasta. Mutta Maatalousyrittäjien osuus, km. Yli 60 000 euroa ansainnei- ja omaleimaisuuden osal- den lukijoille että Kiimingin joka tapauksessa yksityisil- mukaan luettuina myös met- Metsätilojen ja metsän- den kotitalouksien joukos- ta myös eräissä muissakin metsänhoitoyhdistyksen jä- lä metsäpalstoilla on enem- sätalousyrittäjät on puoles- omistajien lukumääriä kos- sa oli yrittäjien suhteellinen suhteissa valtakunnan kes- senille, hallinnolle ja toi- män puuta kuin yhteisöjen taan laskenut 20,4 %:sta 16 kevat tiedot vaihtelevat eri osuus keskimääräistä sel- kiarvoista. Kiimingissä on mihenkilöille. On ollut ilo palstoilla. %:iin. Yrittäjien suhteellinen lähteissä, mutta kun isot lu- västi korkeampi. Kun met- kaikkiaan 1083 saada palvella teitä. Peruste- Minun mielestäni mer- määrä on jokseenkin sama vut ovat komeita, niin mer- sätalouden pääomatulot yli 2ha metsätilaa, joista tun Kiimingin yhteismetsän kittävä selitys ja syy kuin kymmen vuotta aiem- kitään tähän, että yli 2 ha:n otetaan mukaan muuttuu n. 500:n pinta-ala on yli 7 ha, osakkaana ja puuhamiehe- tähän ilmiöön löytyy met- min eli 7 %. Varsinaisen työ- metsätiloja Suomessa on tuloluokkajakauma eniten eli niistä suurin on metsän- nä yritän pitää huolta siitä, sänhoitoyhdistyksistä ja elämän ulkopuolella olevia 737 122 kpl ja niillä kaikki- maatalousyrittäjäkotitalouk- hoitomaksuvelvollisia. Met- että myös yhteismetsän met- niiden toiminnasta. La- - siis opiskelijoita, työttömiä aan 838 00 omistajaa, eli joka sien osalta: heidän osuuten- sänhoitomaksuvelvollisten sät saavat vastaisuudessakin kisääteinen metsänhoito- jne – on loput 2 %. viides yli 20-vuotias kansa- sa vähintään 60 000 euron tilojen keskimääräinen tila- nauttia Kiimingin metsän- maksun maksuvelvoite ja Ammattirakenteen muu- lainen on metsänomistaja. tuloluokassa nousi 11 pro- koko on n. 20 ha. Yhdistyk- hoitoyhdistyksen asiantun- siihen liittyvä jäsenyys met- tos ei kuitenkaan ole johta- Keskimääräinen tilakoko on senttiyksikköä. Yrittäjäkoti- selle metsänhoitomaksua ns. tevasta ja palvelualttiista sänhoitoyhdistyksissä on nut radikaaliin muutokseen 35 ha ja 55 % tiloista on kool- talouksien osuus yli 60 000 jäsentilaa maksaa 489 metsä- ohjauksesta. ohjannut valtaosan yksi- metsänomistajien asuinpai- taan 20-99 ha. euron tuloluokassa nousi tilaa, joiden omistajista osa tyisistä metsänomistajista kan osalta. Lähes yllättävää Keskimäärin metsän- 6 %. Yleistyksenä voi tode- asuu Kiimingissä, osa Ou- Juhani Paakkola käyttämään tehokkaasti hy- on, että 42 % metsänomista- omistajat ovat hyvätuloisia. ta, että mitä enemmän met- lussa ja osa muualla. Muual- Kiimingin metsän- väksi yhdistysten monipuo- jista asuu tilalla ja 23 % tilan Vuonna 2007 metsänomis- sää on, sitä suurempi on sen la asuvista etäisimmät ovat lista ammattiapua metsien sijaintikunnassa. Muualla hoitoyhdistyksen tajakotitalouksien valtion- merkitys kotitalouden ko- Australiassa, Yhdysvalloissa hallituksen puheen- hoitamiseen ja hyödyntä- asuvia on 35 %. Tästä seuraa, veroalaiset vuositulot ilman konaistuloille, helposti us- ja Englannissa. miseen liittyvissä kysymyk- että maaseudulla asuu 55 % johtaja siihen saakka, metsätalouden pääomatu- kottava ja ymmärrettävä kunnes valtuusto sissä. Metsäsuunnitelma on ja kaupungissa tai taajamas- loja jäivät 6 %:lla alle 10 000 tosiasia. Yhteismetsä kutsuu 45 %:lla tiloista, mikä vas- sa 45 % metsäomistajista. Ti- uuden valitsee. euroa, 16 %:lla ne olivat 10 Yllä oleva persoonaani mie- taa 60 %:a metsäalasta. Vuo- lan sijaintikunnassa asuvien 000 – 19 999 euroa, 34 %:lla Miten Kiimingissä? lestäni kohtuullisen hyvin sien 2004-2008 aikana 85 % keskimääräinen matka met- 20 000 – 39 999 euroa , 20 Me Kiiminkiläiset metsän- kuvaava kuiva, mutta lyhyt metsänomistajista käytti vä- sään on noin 20 km ja etä- %:lla 40 000 – 59 999 euroa omistajat poikkeamme pait- kirjoitus on minun jäähyväi-

ei patiolla tarennut parantaa Ei edes Kärkkäisen mainos – Talviennusteeni ovat kuun alussa tulee taas lunta. maailmaa ja haukkua halli- lehdessä ole ollut juttua siitä. sattuneet hyvin kohdal- Lumimyräkät tasoittavat tiet tusta, mutta kalja pysyi kyllä Miksi Luoja järjesti täl- ja ojat ja linkomiehillä riit- Eero Ennustaja viileänä. Elokuussa oli viik- laisen kesän. Ja myös vuon- leen, joten uutta seuraa: tää töitä. Helmikuun lopus- ko parempaa. Jos kysytään, na 1987, muttei sekään näin Marraskuun lopulla on pak- sa käydään plussan puolella että muistatko kesää 2012, huono ollut, vaikka olikin kaskausi. Routa menee mo- ja maaliskuussa hiihdetään niin sano, että ei sitä ollut- surkea. Rupesin miettimään, nen vuoden jälkeen sen hangilla auringonpaisteessa. kaan. että siitä on 25 vuotta aikaa. verran maahan, että talvilei- Metsämiehillä on aina Olhavassa eräs kaveri tai- Entäs siitä 25 vuotta taakse- mikoilla voi toimia kunnolla. pelko, että joskus tulee talvi, si löytää syyn kylmyyteen: päin. Googlasin ’kesä 1962’. Joulukuun alussa sataa vettä jonka aikana ei ole sellaista Ilmalämpöpumppu. Kos- Vuosisadan viilein kesä oli ja välillä räntää. Pysyvä lumi pakkasjaksoa, joka jäädyttäi- ka moni asentaa sen taloon- silloin. Voinpa sanoa nyt tulee joulukuun puoles- si talvitiet. Kerran 90-luvun Sääennustus talvelle sa ja jotkut useampiakin, on melkoisella varmuudelle, sa välissä. Joululoman aika- alussa meinasi käydä niin. Viime kesän ennustus ei kai- nyt missään vaiheessa. Moni selvä, että ne imevät ilmasta että kesä 2037 on todella sa- na on kovia lumimyräköitä. Oli vain parin viikon jakso kilta osin napsahtanut koh- kansalainen (juopot, hamp- lämpöatomit. Jää jäljelle vain teinen ja kylmä. Tammikuun alussa alkavat jonkinlaisia pakkasia, jotka dalleen (ei sinne päinkään). parit, puliveivarit ja heite- kylmät atomit. Kumma et- paukkupakkaset ja niitä jat- pelastivat puunkorjuun. Vettä tuli eikä ilma lämmen- mannit) kärsi kylmästä, kun tei tuota aiemmin hoksattu. kuu kolme viikkoa. Helmi- MetsäSanoma 2/2012 39 Metsäviestin ja Metsäsanoman jäljet

Tänä syksynä tulee täyteen 10 vuotta siitä, kun Kiimingin metsänhoitoyhdistykseen as- teli puheenjohtajan paikalle kiiminkiläinen Juhani Paakkola. Allekirjoittaneen kanssa sovittiin seuraavan vuoden toimintasuunni- telman laadinnassa, että tarvitsemme pape- risen medialinkin asiakaslehden muodossa tiedon levittämiseen jäsenkunnallemme.

Taustalla oli metsäaiheisten Tiet eroavat, asioiden verrattain vähäinen miten käy jatkossa? kirjoittelu alueemme päi- välehdessä sekä alueemme Koska lehden ilmiasun ja paikallislehdissä. Metsän- sisällön kehitys Viestimix hoitoyhdistyksen ääni ei ole Oy:n kanssa junnasi paikal- tullut tarpeeksi esille paine- laan, lehteä ei pyritty ke- tussa mediassa. hittämään yhdistyksien Ensimmäinen jäsenleh- näkökulmasta, eikä erityi- ti jäsentiedotteiden tilal- sesti lehden suunnittelijana le ilmestyi maaliskuussa toimivan päätoimittajan nä- 2002 Metsäviesti nimellä. kökantoja ajatellen, siirtyivät Mukaan Kiimingin mhy:n neuvottelut uudelle kustan- hankkeeseen lähtivät neljä tajalle; VKK-Medialle. Leh- metsänhoitoyhdistystä; sil- den uudet haasteet ja linjaus loinen Oulun Seudun, Hau- sopivat mainiosti aktiivisel- kiputaan, Muhoksen sekä le Heimo Turuselle, joka Kiimingin metsänhoitoyh- on toiminut vastuuhenkilö- distys. Lehti oli pääosin nä lehden toteutuksesta mm. mustavalkoinen, suomen- ns. taitosta Eila Lahtisen kielinen, muutama värisi- kanssa, solminut mainosso- vu, tabloid sivumäärällä 16. pimukset, painotalot sekä Ensimmäinen jäsenlehti jäsentiedotteiden tilalle ilmestyi maaliskuussa 2002 Metsäviesti nimellä. postitusjärjestelmät. Tällöin Lehti työstettiin painopinta- tajia, toki myös vastustajia. pärästi sivuuttaa aiheet ja lee jatkuvasti kasvamaan. ”Vain elämää, ei sen syntyi uusi lehti MetsäSano- valmiiksi Viestimix Oy:ssä Selvää on se, että kaikkia jättää osiot kokonaan luke- Koskaan ei pidä sanoa ei enempää. Kaikki tää koita ma. Viimeisin huhtikuussa Ylivieskassa, mainosmyyn- emme voi lehtemme sisältöä matta. koskaan. Mutta jossain vai- ymmärtää… Vain elämää, ilmestynyt Metsäsanoma oli nin omi Viestimix. Ensim- ajatellen miellyttää. Tärkein- heessa tämänkin lehden jul- ei sen enempää… jo 40-sivuinen täysivärijul- mäisen puhelun lehden tä kuitenkin on ollut se, että Viestintä kehittyy kaisu tässä laajuudessa ja ilmestyttyä sain päätoimit- kaisu. Valtakunnan tasolla metsällisistä asioista kirjoi- Niin periaatteessa kehittyy miehityksessä loppuu. Mil- Toimittajan tuolilta, päätoi- tajan roolina puhelun Paak- julkaisu on merkittävä met- tetaan muodossa kuin muo- myös metsänhoitoyhdistys- loin, sitä tuskin tietää täl- mittajan roolilla kolalta, joka jopa kehui sänomistajille suuntautuva dossa, myös kevennetyssä. toiminta. Tai ainakin pitäisi lä hetkellä kukaan. Jos tämä aikaansaatua lehteämme. asiakaslehti. Lehti on men- Tai ainakin on annettu mah- kehittyä. Kotisivut vaativat julkaisu jäisi kaikesta huo- Lehden levikki alue laajeni nyt jakeluna koeluontoisesti Timo Mikkola dollisuus tutustua aiheeseen veronsa ja aikansa, sekä tie- limatta viimeiseksi julkai- samana syksynä, kun mu- tietyillä alueilla ilmaisjakelu- metsä valitsemallamme tyy- tyt uhkatekijät metsäalal- suksi, niin silloin tavoitellun MetsäSanoma kaan tulivat Ii, Yli-Ii, Yli- na, metsäalan sidosryhmille, lillä. Henkilön, jota tekstit ja la muuttavat suuntaansa. tien päämäärä on kuitenkin kiiminki, Kuivaniemi sekä kokeiluna myös ns. pienil- aiheet eivät miellytä, voi näp- Tiedotus kotisivustolla tul- saavutettu. Utajärvi. Eli parhaimmillaan le alle 7 hehtaarin tiloille jne. yhdeksän metsänhoitoyh- distystä. Lehtiala Joitain vuosia vierähti tällä murrosvaiheessa sapluunalla, ja vuonna 2006 Lehtiala elää lähes saman- Kiimingin mhy halusi testa- laista murrosta kuin met- ta yhdistyskohtaisen lehden sänhoitoyhdistyskenttä ja toimivuuden, jonka mainos- yleensäkin koko metsäklus- myynti oli metsänhoitoyh- teri. Mainosmyynti takkuaa distyksellä. Muut alueemme ja tökkii lähes jokaisessa leh-

Sähköinen viestintä valtaa alaa, lehtiä lakkautetaan, ilmestymisker- ” toja vähennetään. yhdistykset julkaisivat oman dessä, sähköinen viestintä versionsa päätoimittaja- valtaa alaa, lehtiä lakkaute- na Ylikiimingin toiminnan- taan, ilmestymiskertoja vä- johtaja Juhani Heikkinen. hennetään. Tämä saattaa olla Mainosarvo Kiimingin Met- myös Metsäsanoma-lehden säviestissä myyntiä ajatellen kohtalo. oli merkittävä, mutta toi- Tämän lisäksi menetäm- minta vaatii hieman enem- me metsänhoitoyhdistyk- män aikaa ja panostusta. sen hallinnostamme yhden Juttuja pelkästään Kiimin- merkittävän taustahahmon, gin lehteen kertyi 24 sivul- pitkän uran( 1961-1994) Ou- lista. Toimituskunta koostui lun yliopistolla tehnyt toh- ainoastaan puheenjohtaja tori Juhani Paakkolan. Paakkolasta sekä toiminnan- Hänen ainutlaatuista panos- johtajasta. Lehti toimitettiin ta lehtemme taustahenki- ilmaisjakeluna jäsenistön li- lönä tuskin pystyy kukaan säksi jokaiseen Kiimingin korvaamaan. Lehti on saanut taajaman talouteen. pienellä historialla aikaiseksi Janne Niimaa lukee MetsäSanomaa. Lehti on nykyisin 40-sivuinen täysivärijulkaisu. Valtakunnan tasolla julkaisu varmasti paljon, niin kannat- on merkittävä metsänomistajille suuntautuva asiakaslehti. 40 MetsäSanoma 2/2012 YHTEISTYÖ TAKAA TULOKSEN Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Markus Viitala 020 764 0264 Petri Tolonen 020 764 0262 Teemu Pohjola Salla 020 764 0263 Terveet ja terhakat Rovaniemi Kemijärvi Jussi Timonen-Nissi taimet tuovat 020 764 0257 KITKAWOOD voitot kotiin Kuusamo Aki Huttu metsänuudistajalle. 020 764 0254 PÖLKKY Vilho Koivisto 020 764 0232 ULEA Taivalkoski Esa Polojärvi 040 6709 003 Pudasjärvi Seppo Miettunen Suomussalmi 020 764 0261 Oulu Jari Juntunen 040 515 9779 Jukka Heikkinen Fin Forelia Oy | Saarijärven taimitarha 020 764 0249 Veijo Hirvonen, gsm 040 553 6592 Kajaani Hankintatoimisto Saha

www.finforelia.fi Pölkky Metsä - Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 020 764 0253 - Fax 020 764 0250 [email protected] tai [email protected] www.polkky.fi

nyt ve tu rk s o Metsäkeskuksen u s t s u a

T

m i Metsäpalvelut e f . ts s ä tu nlannoi on puolueeton, asiantunteva ja luotettava yhteistyö- kumppani kaikissa Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle metsäasioissasi. Palvelujamme ovat mm: • Metsäsuunnittelu ja metsän arviointi Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? • Suometsien kunnostus ja -hoitopalvelut Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen • Yksityisteiden rakentaminen ja hallinnointi lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallista • Puukauppa- ja korjuupalvelut Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän Ii ja Yli-Ii Kaisto Päivi 0400 266 063 terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Oulun seutu, Kiiminki Törrönen Petri 040 732 2083 Ota yhteys omaan Metsänhoitoyhdistykseesi. Muhos, Utajärvi, Yli-Kiiminki Pajala Jari 040 822 0545

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija sähköposti: Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. etunimi.sukunimi@ Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, metsäpalvelut joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuot- metsakeskus. teilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi www.metsakeskus. /metsapalvelut