Pispalalainen 2/2009 2 Vaikuttaminen Kannattaa Aina Pispalassa on Pitkä Perinne Asukkaiden Aktiivisesta Vaikuttamisesta Kunnalliseen Päätöksentekoon

Pispalalainen 2/2009 2 Vaikuttaminen kannattaa aina Pispalassa on pitkä perinne asukkaiden aktiivisesta vaikuttamisesta kunnalliseen päätöksentekoon. Marraskuun viimeisenä päivänä kau- Pispalalainen 2/2009 punginhallituksen suunnittelujaosto päätti poistaa kaupungin myytävien kiinteistöjen listalta Rajaportin saunan, A-killan rakennuksen sekä Päätoimittaja Kurpitsa-talon. Tämä mahdollistaa tärkeiden toimintojen jatkumisen. Hannu T. Sepponen Kuluvana vuonna on saatu päätökseen Pispalan valtatiellä katualueen Toimitussihteeri uudistaminen Ahjolan ja Rajaportin välillä niin, että sekä kevyen liiken- Janne Rahkila teen väylä, asiakaspysäköinti kuin julkinenkin liikenne toimivat aiempaa paremmin. Myös henkilöautoliikenteellä on kohtuullinen sijansa. Asiassa Toimituskunta oltiin vuosikymmen sitten oikea-aikaisesti aktiivisia. Vaikka toteutus vaati Ilpo Mikkonen vuosia, on lopulta päästy asukkaiden toivomaan tilanteeseen. Veikko Niskavaara Alulle saatu asemakaavan uudistus on sekin yhdistysten ja asukkai- Asko Parkkonen den pitkäjänteisen ja sitkeän vaikuttamisen tulosta. Toivoa sopii, että Janne Rahkila syntynyt vuorovaikutus asukkaiden ja virkamieskunnan sekä päättäjien Nelli Salmi kesken jatkuu hedelmällisenä. Nykyisin vahvaan ennakkokuulemiseen Marita Sandt ja mielipiteiden huomioimiseen velvoittaa lakikin, mutta henkeä ja Hannu T. Sepponen sisältöä päätöksiin tuovat kansalaisten perustellut mielipiteet ja intressit. Mårten Sjöblom Nekään eivät ole veistetty yhdestä puusta. Myös asukkaat ovat joutuneet Kansikuvat opettelemaan keskinäistä kuuntelemista ja vuorovaikutusta. Ilpo Mikkonen Hyvää Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta! Hannu T. Sepponen, päätoimittaja Taitto Nelli Salmi Pääkirjoitus ...... 3 Painopaikka Pispalan valtatien uudistus ...... 4 Tampereen offsetpalvelu Oy Uimakouluhanke ja Pispalan asukasyhdistyksen kuulumisia ...... 5 Haulitorni sai pysyvän valaistuksen ...... 6 Painosmäärä Uittotunnelin tulevaisuus ...... 7 4 200 kpl Kulttuuritekopalkinto Hirvitalolle ...... 8 Vanhan raja-aidan kunnostus ...... 9 Julkaisija Pyynikin näkötorni 80 vuotta ...... 10 Pispalan kumppanuus ry Pispalan yhteisötalot pois myyntilistalta ...... 11 Tampereen uusi rakennustarkastaja ...... 12 Jakelu Kaavoittajia tapaamassa ...... 14 Suur-Pispalan alue Asemakaavoituksen kuulumisia ...... 16 Maalaiskaavoittaja Majurin kolumni ...... 18 Pispalan verkkosivut Välke tuo valoa työttömyyteen ...... 21 www.pispala.fi Pispalan saunayhdistys 20 vuotta ...... 22 Pispalan moreeni 40 vuotta ...... 23 Pispalalainen verkossa Olavi Virta Matti Heinivahon kuvaamana ...... 24 www.pispala.fi/pispalalainen Hasputri, jotain älyvapaata ...... 26 Karjujen laulajaiset ...... 26 Lisää Pispala -juttuja Mikko Löytty – basisti Hyhkystä ...... 27 www.mansetori.fi/pispala Pispalan musiikkiyhdistyksen joululevy ...... 28 Matti Helimolle kultalevy ...... 28 Toimitus Pulterin runokaraoke ...... 29 Pispalan kirjastotalo Siinä näkijä missä tekijä ...... 30 Tahmelankatu 14 Iso pipa ja tampereen kielen alkeet ...... 31 33240 Tampere Tahmelan rannan tapahtumia 2009 ...... 33 puh. 03 223 9654 Heikki-Pekka Miettisen uudet julkaisut ...... 34 [email protected] Rantakylän historiaa ...... 36 Sarjakuva: Haulitornin tonttu ...... 40 Pispan koulun reportterit ...... 41 Kullervo Järvistä muistellen ...... 42 Jorge Diaz nukkui pois ...... 44

3 Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Ilpo Mikkonen SITKEYS ON Aamulehden etusivulla lienee ollut jalankulkijoiden turvallisuus parani PALKITTU käännekohta. Paikalla oli 150 henkeä, tietä ylittäessä. mukana paljon päiväkotien lapsia. Rajakioskin nykyinen pitäjä, yrittäjä Liikennelautakunta oli juuri ehtinyt Shamim Alam on tyytyväinen katujär- hyväksyä kolmikaistasuunnitelman, jestelyyn. Liikkeen kohdalla aiemmin mutta yhtäkkiä se ei enää edennyt- sijainnut bussipysäkki on siirretty Pul- kään valmistelussa. Asukkaat pääsivät terin toiselle puolelle, mutta ennen viimein kunnolla luottamushenkilöi- kaikkea leveämpi jalkakäytävä puolus- denkin kuultavaksi. taa paikkaansa. Yleensäkin liikkeissä Kaipainen huomauttaa, että kansa- asiointia parantavat selkeät paikoitus- laisten aktiivisuuden ohella asian sisäl- alueet. Pysäköintiaikakin on sopiva, tö oli lopulta ratkaisevaa. Oliko mieltä mutta riittäneekö tunti Pulterissa ruo- siinä, että asuinalueen läpi lisättäisiin kailijalle, pohtii Shamim. Hän lienee läpikulkuliikennettä, kun rannassa oli kaupunginosan tuorein yrittäjä aloitet- olemassa ohitusväyläkin. Herännyt tuaan kioskinpidon kuukausi sitten. ispalan valtatien kesän ja syksyn uusi asenne päättäjien keskuudessa Jyrki Kaipainen asustelee jo muual- Premonttitöiden jälkeen tuntuu jo johti siihen, että lopulta hyväksyttiin la, mutta huokaisee että sentään aktii- itsestään selvältä, että näinhän asioi- ajatus kaksikaistaisesta ajoradasta, le- visuus tuottaa ajan mittaan tulosta. den kuuluisi ollakin. Täytyy olla riit- vitetystä kevyen liikenteen väylästä - Seuraavan kerran kun ajatellaan, tävä väylä jalankulkijoille ja pyöräili- ja myös liikenteen ohjauksesta ran- ettei asioille voi mitään, katsotaan jöille. Täytyy olla kunnon suojatiet ja taväylälle. Nämä ajatukset ovat nyt mitä tässäkin asiassa saatiin aikaan. valot vaarallisissa paikoissa. Myös au- toteutuneet Pispalan valtatien koko Mutta aikaa se vaati toistakymmentä toilijoiden pitää voida asioida liikkeis- matkalta. vuotta. Se kannattaa kun asia kosket- sä. Bussien täytyy päästä joustavasti Alkuvaiheessa yrittäjät tunsivat huol- taa monia ja on oikea. etenemään. ta paikoituksesta Aivan näin yksinkertainen ei asia ja omasta asemas- Shahim kehuu katujärjestelyjä. ollut silloin, kun Pispalassa havahdut- taan. Myös tämä – Hyvää työtä kaupunginmiehiltä. tiin suunnitelmiin levittää ajotie kol- puoli on otettu mikaistaiseksi kautta väylän. Julkiselle huomioon var- liikenteelle olisi toki ollut oma väylä, sin tyydyttävästi. mutta muuten tienlevitys olisi tapah- Kunnollisia mer- tunut asukkaiden ja kevyen liikenteen kittyjä pysäköin- kustannuksella. tipaikkoja on Tuon ajan asukasaktiivi Jyrki Kai- saatu liikkeiden painen muistaa, että Pispan koulul- edustalle. Bussi- la ensimmäisessä yleisötilaisuudessa pysäkkejä on siir- asukkaiden ja toisaalta päättäjien sekä retty tästä syystä. virkamiesten asenteet olivat vielä kau- Epilän suuntaan kana toisistaan. Alkoi vuosia kestänyt bussipysäkille sitkeä vääntö ja vuoropuhelu. Jossakin pengerrettiin laa- vaiheessa mielipiteiden vaihto muut- jempi tila. tui hyödylliseksi, aluksi virkamiesten Merkittävää on kanssa. Vaikeampaa oli saada poliitik- ollut leveämpi koja kuuntelemaan. jalkakäytävä ja Kaipainen muistelee olleensa itse keskikorokkeel- todistamassa Pizpalan grillin kohdalla liset suojatiet jalankulkijan pahaa loukkaantumista. kahdessa pai- Paikalla ei ollut tuolloin liikennevaloja. kassa. Nyt myös Samoilla tienoilla keväällä 1997 pidet- pyöräilijät voi- ty mielenosoitus liikennevalojen puo- vat käyttää yhtä lesta ja asian saama näkyvä julkisuus kadunpuolta ja

4 Tekstit: Antti Valtakari, Pispalan as.yhdistyksen puheenjohtaja Kuva: Joel Honka

Uimakoulu taloudellisesti. Tarkoituksena on työl- listää muutamia Varalan urheiluopis- Tahmelan rantaan tossa uimakoulunopettajan tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Heidän kesäksi ohjauksessaan on hyvä järjestää uimakoulu kaikille, innokkaille lapsille ja vähän isommillekin polskijoille. 2010 Lapsiperheiden suosima, tasainen ja matala ranta on erittäin sovelias tä- imataito on Suomen kaltaisessa män tyyppiselle toiminnalle. Toivomi- Utuhansien järvien maassa yksi sen varaa toki on Tahmelassakin. En parhaista lasten ja miksei aikuistenkin muista koska olisi rannan uimakopit henkivakuutuksista. Jo vuosia on ollut tai käymälät olleet siinä mallissa, että ongelmana mahtua mukaan kaupun- niihin olisi iljennyt jalallaan astua. gin järjestämiin uimakouluihin. Tässä Myös meidän kaikkien rannan käyttä- on yksi syy, miksi Varalan urheiluopis- jien pitää muistaa huolehtia roskam- to, Pispalan Moreeni, Pispalan Kump- me roskiksiin ja yhteisten alueiden panuus sekä Pispalan asukasyhdistys Ensimmäiset toivoa antavat neu- siistinä pitäminen. ovat yhdessä lähteneet ratkaisemaan vottelut Tampereen kaupungin kans- Uimakoulu-projektin etenemistä ongelmaa. Niin yksinkertaisen asia sa on jo käyty. Toiminnalle yritetään seurataan asukasyhdistyksen verkko- lopulta on, että ainoana ratkaisuna saada varmuus ensi kevään aikana. sivuilla. Sieltä löytyy myös alustava on nähty uimakoulun saaminen Tah- Toivomme, että kansalaisaktiivisuus kysely uimakoulusta kiinnostuneille. melan rantaan. Ja kesäksi 2010, ei en- palkitaan ja kaupungin rahakirstun nemmin eikä myöhemmin vartijat heltyvät tukemaan toimintaa www.pispala.ﬁ/asy

Pispala vuonna 2020

ispala tarvitsee vanhaa, vielä ole- Pispalan tunnelmaan monimuotoisen Pihoilla ja kaduilla toimiminen on Pmassa olevaa rakennuskantaa rakentamisen ohella vaikuttavat ran- osa perinteistä pispalalaista elämän- suojelevan kaavan. Tämä ei tarkoita tojen ja viheralueiden luoma rauhalli- muotoa, jonka tärkeänä osana on eri- kaiken ehdotonta säilyttämistä, mut- suus ja väljyys. laisten ihmisten kohtaaminen ja kans- ta tunnelman on säilyttävä, sillä se on Se miltä Pispala näyttää vuonna sakäyminen naapurien kesken. Tähän Pispalaa. Nyt ratkaistaan se, miltä Pis- 2020 on strateginen päälinjamme. liittyy läheisesti myös lasten turval- pala näyttää vuonna 2020. Vuonna 2005 julkaistu Pieni punai- lisuus ja viihtyminen. Pispalaa ei saa Lauri Viidan teksteistä voi hyvin nen kirja on edelleen paras käytettä- kehittää lokeroituun terassiasumisen saada kuvan siitä, miten tärkeänä ja vissä oleva yhteenveto pispalalaisesta suuntaan, vaan perinteinen sosiaa- ainutlaatuisena hän piti Pispalaa jo rakennuskulttuurista. Pispala 2020 lisuudelle ja kanssakäymiselle avoin koulupoikana: ”Maailmassa on pal- tulee olemaan Pienen punaisen kirjan asumisen malli pitää säilyttää. jon kummallista, sen tietää jokainen. jatkumo. Näiden arvojen ympärille haluam- Mutta se on meidän mielestämme Kaavatyön valmistumista odotellessa me rakentaa Pispala 2020 visiotamme. kummallisinta, että suomalaiset mat- suosittelen kaikille tutustumista myös Näin uskomme Pispalan kehittyvän kustavat ulkomaille katsomaan kum- arkkitehti Hanna Lyytisen tekemään entistä viihtyisämmäksi ja asukas- mallisuuksia, vaikka omassa maassa- Pispalan rakennustavat -kirjaseen. ystävällisemmäksi paikaksi. kin olisi ja niitä on…Pispala, koko Arkkitehtitoimisto on perehtynyt maailma! ”(Lauri Viita 14 v). erinomaisen hyvin Pispalan perintee- Lisää tietoa asukasyhdistyksestä Erityisen tärkeää on, että tulevassa seen. Väliaikainen rakentamistapaohje ja pispalasta: kaavassa otetaan huomioon alueen on toteutettu tavalla, joka kunnioittaa www.pispala.fi/asy erityispiirteet tavalla, joka kunnioittaa Pispalan perinteistä arvomaailmaa ja www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja perinteitä ja säilyttää Pispalan moni- antaa uudelle rakentamiselle moni- www.pispala.fi/pispafoorumi/kulttuuri- muotoisuuden ja moniarvoisuuden. muotoisuutta säilyttävän ohjeistuksen. ymparisto/rakennustavat

5 Teksti: Janne Rahkila Kuva: Annukka Larsen HAULI sai pysyvän valaistuksen

Haulitorni sai monen vuoden odotuksen jälkeen pysyvän TORNI valaistuksen tänä syksynä. Valaistuksen suunnittelijaksi palkattiin Annukka Larsen. Tilakeskus omistaa haulitornin ja se hoitaa valoista aiheutuvat sähkölaskut ja huoltokulut. Valojen suunnittelusta, asentamisesta ja tekniikasta aiheutuvat kustannukset tulivat kaupungin budjetista.

aulitorni on ollut väliaikaisesti laistuksessa on erityisesti otettu huo- Hvalaistuna kolme kertaa vuosina mioon ihmisten kulkureitit ja näky- 2001, 2002 ja 2008. mät. Lopputulosta voisi kutsua Lar- – Vuonna 2001 tehtiin ensimmäi- senin mukaan epäsymmetriseksi va- nen valaistus muistoteoksena valo- laistukseksi. Joiltakin puolilta lamput alan pioneerille Simo Leinoselle, joka puuttuvat tyystin, kun taas haulitor- asui Pispalassa ja oli ajatellut valaista nin toiset sivut kylpevät useiden valai- Haulitornin “sitten joskus eläkkeellä”, simien loisteessa. mutta hän kuolikin sitten jo 44-vuo- Tarkoitus on, että tornin yksityis- tiaana. Se oli ensimmäinen kerta kun kohtien muodot, valot ja varjot tule- torni nähtiin valaistuna ja se sai hyvää vat esille läheltä katsottaessa, kun taas palautetta, muistelee Larsen. esimerkiksi Nokian moottoritielle se Niinpä seuraavana jouluna valaisu näyttäytyy valaistuna maamerkkinä. tehtiin uudelleen yleisön pyynnöstä Turhan valon taivaalle heijastaminen ja Larsenin sekä hänen työpaikkansa on pyritty minimoimaan kuten myös Valoa designin toimesta. Sen jälkeen sähkönkulutus. Valot menevät pääl- ajatus tuntui unohtuneen hetkeksi le hämäräkytkimellä ja keskellä yötä, kaupungilta. Onneksi Tamperelainen- kun ihmisiä ei ole liikkeellä niin run- lehden päätoimittajan Jari Niemelän saasti, osa valoista on sammuksissa. ahkeran muistuttelun ja hänen sekä Pispala on siis saanut ensimmäisen Hauli Bros -yhtyeen aloitteesta vuon- valaistun rakennuksensa, mutta millä na 2008 toteutetun 100-vuotisjuh- tolalla Tampereen valaisu muuten on lavalaistuksen ansioista asiaa liikahti alan ammattilaisen silmin? jälleen hieman eteenpäin. – Toimin Jyväskylän valaistuskoor- – Juhlavalaistuksen jälkeen tiedus- dinaattorina ja siellä on ymmärretty, telin tilakeskukselta, onko heillä mah- että valo on todella monipuolinen dollisuuksia pysyvän valaistuksen työkalu kaupunkiympäristössä. Se toteutukseen. Itse pormestari oli lu- tuo tietysti turvallisuutta ja viihty- vannut rahat valaistukseen ja lopulta vyyttä, mutta sitä voi käyttää myös alkuvuodesta sain suunnittelutyön hyväksi kaupungin markkinoinnissa. tilauksen ja lupauksen toteutuksesta, Kun ajatellaan esimerkiksi Tampe- kertoo Annukka Larsen. Jos tällainen reen rakennuskantaa, niin täällä on suunnittelutyö olisi helmikuussa pu- paljon vanhoja ja hienoja rakennuk- donnut pöydälle ilman aikaisempaa sia valaistavaksi. Kun haulitornin kokemusta, olisi edessä ollut useita valot sytytettiin pormestari sanoikin, pitkiä öitä valoja testaillessa. Kolme että Tampere on ollut vähän jälkiju- aikaisempaa valaisukertaa opetti aika nassa tässä suhteessa muutamia hyviä paljon tornista. yksittäisiä projekteja lukuunottamat- Projekti oli haasteellinen tornin ta. Ehkä tilanne kuitenkin tulevai- monimutkaisen rakenteen takia. Va- suudessa parantuu.

6 Teksti ja kuvat: Jari Niemelä Uittotunnelin tuleva käyttö edelleen hämärän peitossa

Pispalan nippu-uittotunnelin kohtalo ratkeaa ensi keväänä. Tuolloin satama-mestari Matti Joki tuo uuden ehdotuksen putken tulevasta käytöstä yhdyskuntalautakuntaan.

ahvin veikkaus on, että Joki esit- Vtää tunnelin avaamista veneiden siirtokanavaksi. – Meidän pitää valmistella päätösesi- Hyhkyläiset vastustavat – Onhan tässä keskustelussa tul- tys tarkemmin, koska esiin on noussut lut roisisti niskaan, mutta minun tu- uusia seikkoja Pirkanmaan maakunta- Keskustelu uittotunnelista on käy- lee virkani puolesta kehittää veneilyä museon taholta, sanoo Joki. nyt kiivaana viime syksystä, jolloin Tampereella. On ihan järjetöntä pitää Hän viittaa museon lausuntoon, tunnelin muuttamisesta veneiden tyhjillään tuollaista putkea. Kun pyö- jonka mukaan uittotunnelista pitää siirtokanavaksi saatiin ensimmäisiä rätieverkosto kasvaa, miksei se voisi ennen sen uusiokäyttöä tehdä kulttuu- luonnoksia. Tunnelilla pidettiin huh- toimia myös pyöräilyväylänä venekäy- riympäristöinventointi. Siinä selvitet- tikuussa katselmus, jossa tunteet ki- tön ohella, pohtii satamamestari Joki. täisiin, onko tunnelihankkeella vaiku- hahtivat pintaan. Lähialueen asukkaat tuksia viereisiin muinaisjäännöksiin. pelkäävät luontoarvojen menettä- Luontomatkailun Tunnelin lähistöllä sijaitsee Pispan mistä, ”traktorirallia” ja sitä, että ke- palvelukseen? kivikautinen asuinpaikka ja Pispan vyen liikenteen turvallisuus vaarantuu. historiallisen ajan kylänpaikka. Tunne- Ihmetelty on myös sitä, missä traktori Uusimman idean keskusteluun toi lin päällä on sijainnut Pispalan vanha ja traileri mahtuvat kääntymään Hyh- syksyllä luontomatkailuyrittäjä Pekka markkinapaikka. Nämä ovat lailla rau- kyn rannassa. Tyllilä. Hän olisi valmis kuskaamaan hoitetut muinaisjäännökset alueella. – Pitääkö täällä väistellä tulevaisuu- kanootteja tunnelin läpi. Tuolloin ei – Emme estä tunnelin käyttöä venei- dessa traktoreita? Aivan turha hanke, tarvittaisi traktoreita eikä trailereita. den siirrossa, mutta se edellyttää tun- eikä kuulu kunnan peruspalveluihin, Kanootin alle voi rannassa vedessä nelin historiallisten ominaispiirteiden jyrähtää Hyhkyssä asuva kansanedus- uittaa mukana kulkevan pyörästön ja huomioonottoa, tutkija Hannele Kui- taja Saara Karhu. vetää sillä isompikin kanootti vaivatta tunen maakuntamuseosta muotoilee. Venetunnelihanketta vastustava järveltä toiselle. Maakuntamuseo suhtautuu hieman Hyhkyn kyläyhdistys tahtoisi uitto- – Maksaa suunnilleen saman verran, penseästi siihen, että venekanavan tunnelin alueen mukaan Ala-Pispalan kuljetatko autolla kanootteja vai iso- mahdollisen rakentamisen yhteydessä uuden kaavan valmisteluun. Alue ha- ja purjeveneitä. Uittotunnelin kaut- purettaisiin raiteet, ratapölkyt ja muut luttaisiin muuttaa kaavassa puistoksi. ta vietynä kustannukset pienenevät. rakenteet Pyhäjärven puoleisesta pääs- Venekanavaa vastustavat sallisivat Tunnelin kanoottikäyttö myös pois- tä. Museon lausunnon mukaan tunne- kylläkin tunnelin muuttamisen kevy- taisi turhia hiilioksidipäästöjä, sanoo lin eteläisen sisäänkäynnin yhteydessä en liikenteen väyläksi. Poliisi taas on Tyllilä, joka uskoo, että uittotunneli tehtäviä maanrakennustöitä täytyy ar- pitänyt tunnelia liian turvattomana olisi omiaan piristämään pirkanmaa- keologisesti valvoa. moiseen. laista luontomatkailua.

7 Kulttuuritekopalkinto Teksti: Mikko Lipiäinen Hirvitalolle Kuva: Tommi Taipale

Pirkanmaan taidetoimikunta myönsi Pispalan nykytaiteen keskukselle kulttuuritekopalkinnon 20.11. järjestämässään Taiteen asema ja aseet taantumassa -seminaarissa. Kunniakirjan ja 1500 euroa kävivät vastaanottamassa Vanhalla kirjastotalolla Pispalan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Minta Metteri ja Hirvitalo-aktiivi Teemu Takatalo.

Pirkanmaan taidetoimikunnan varapuheenjohtaja Timo Pajunen (vas.), puheenjohtaja Pertti Timonen ja pääsihteeri Armas Ketonen ovat juuri ojentaneet palkinnon. Hirvitalo-aktiivi Teemu Takatalo julistaa palkintorahojen käyttötarkoituksen.

alkitsemisperusteissaan Pirkan- myös hirvitalolaiset, sillä laatiman- idioottimaisempia, herkempiä ja sy- Pmaan taidetoimikunta kiitti sa kiitospuheen yhteydessä Takatalo vällisempiä teoksia, päättää Takatalo. Hirvitaloa laaja-alaisuudessaan hen- ilmoitti Pispalan nykytaiteen keskuksen gästyttävän monipuolisesta, taiteiden käyttävän saamansa palkintosumman Pirkanmaan taidetoimikunta raja-aitoja ylittävästä ja kulttuuritoi- lyhentämättömänä ensi vuoden näyt- palkitsi ja huomioi mintaan aktivoivasta työstä. Sekä te- telykautensa taiteilijoiden näyttelykor- kijöille, että yleisölle maksuttomana vauksiin, joita alalla liian harvoin mak- Pispalan nykytaiteen keskuksen lisäksi se muodostaa toimikunnan mukaan setaan. Varsinkin kuvataiteilijoiden palkittiin myös kaksi muuta yhteisöä poikkeuksellisen onnistuneen ja nuo- teostensa esityspaikkanaan käyttämien ja yksi taiteilija. rekkaan mallin vapaaehtoistyön mah- gallerioiden kohdalla käytäntö on juu- Toisen 1500 euron arvoisen kult- dollisuuksista kulttuurin ja taiteen ri päin vastoin: taiteilija maksaa tilan tuuritekopalkinnon sai kangasalalai- alueella. Lisäksi ympärilleen muo- vuokran, hyvällä onnella apurahoista. nen Ramppi-teatteri, ja Kulttuurityön dostuneen monikansallisen ja kult- Näin valtion ja säätiöiden taiteeseen kunniamaininta myönnettiin Sasta- tuurisen verkoston ansiosta se toimii antama raha meneekin Takatalon mu- malan seurakunnalle siitä avarakat- osaltaan tärkeänä yhteyskanavana ul- kaan kiinteistönomistajille. Hirvitalo seisuudesta, joka johti Pyhän Olavin komaalaisiin taiteilijoihin. on ilmaisia näyttelytiloja tarjoamalla kirkon sisämaalausurakan antamiseen Valtionvarainministeriön Raimo Sai- pyrkinyt antamaan mahdollisuuden kuvataiteilijoille Osmo Rauhala ja laksen avaamassa, taloustaantuman vai- sellaisille, joilla ei korkeita näyttely- Kuutti Lavonen. kutuksia suomalaiseen ja pirkanmaa- vuokria ole mahdollista maksaa. Tar- 2500 euron arvoisen vuoden tai- laiseen kulttuurikenttään käsitelleessä joamalla edes nimellisen korvauksen depalkinnon sai musiikkipedagogi ja tapahtumassa kuultiin monipuolisesti tiloissaan esillä olleista töistä Pispalan kuoronjohtaja Debra Gomez-Tapio puheenvuoroja talouden, hallinnon nykytaiteen keskus pyrkii kannusta- saavutuksistaan säveltaiteen ja erityi- ja kulttuurin eri toimijoilta. Oman maan taiteilijoita luomaan entistä en- sesti kuorotoiminnan kehittämiseksi panoksensa talouskeskusteluun toivat nakkoluulottomammin kriittisempiä, ja vahvistamiseksi maakunnassa.

8 Teksti: Mårten Sjöblom Vanhan raja-aidan kunnostus Kuva: Asko Parkkonen

aja-aidan kunnostustyöt Vara- Kristiina Harjula kuuli Unelma Mutta raastupaanhan he joutuivat, Rlan ja Härkikallion alueella ovat Pispalasta-kirjaa kirjoittaessaan Esteri sakot rapsautettiin ja aita korjattiin edenneet suunnitelmien mukaisesti. Tumilta että: ”Järeä aita oli monelle entistä lujemmaksi.” Talkoilla on raivattu pöheikköä ja puis- Ylä-Tahmelan perheenäidille oikea Vastaavanlaisia tarinoita varmaan to-osaston metsurit ovat poistaneet piina. He nimittäin hakivat vetensä monet lukijat ovat kuulleet. Kertokaa vaarallisessa kunnossa olevat suuret Pyynikin puolelta lähteestä, eikä Tah- ne meillekin. kuuset. Raja-aidan parhaiten säilyneet melassa vuosisa- osat ovat tulleet näkyviin. Museoviras- dan alussa ollut ton kilvet on saatu molempiin päihin. kauppaa josta oli- Suunnitteilla ovat opastaulut joihin si saanut tuoreta- tulee tietoa ja kuvia, vanhaa ja tuo- varaa, vaan mai- reempaa. dot, voit ja leivät Maininnan saa varmasti Vanhan piti joka aamu Pirkkalan Historiasta löytyvä Aino-Lii- kantaa mäkien yli sa Miettisen karttapiirros Harjun jako- kaupungin toreil- kunnan ja Tammerkosken välisestä rata. Pulteriaita pi- jasta joka on muodostunut 1600-luvun densi näitä mat- puolivälin jälkeen. Pitäjänrajan kulku koja monta sataa ja rajapaikat näkyvät siinä. Rajapaikat metriä. Jossakin olivat nykyisen Varalan rannan Koiran- vaiheessa naiset lähteenkallio, Härkikallio (ilmeisesti tekivätkin yhteis- paikassa jossa pulteriaitaa nytkin tukee voimin rauta- paalumainen kivi), Liukaskivi, joka kankea apunaan sijoittunee Rajaportin kohdalle, sekä käyttäen ylimää- Näsijärvenkari joka nyt on täyttömaan räisen kapean au- alla Näsijärven rannassa. kon kaivotielleen.

Talkooporukan puuhamies Hannu Koskinen löysi raja-aidasta paalumaisen kiven, joka lienee muinainen Härkikallion rajapaikka.

9 Teksti: Janne Rahkila Kuva: Ilpo Mikkonen

Pyynikin näkötorni vuoden takaa, 80 munkit tuoreita

Koska Pyynikin näkötorni täytti tänä vuonna 80 vuotta, oli toimittajan pakko raahautua Pispalan ulkopuolelle ja käydä testaamassa kuuluisan näkötornin kuuluisat munkit, kiivetä torniin ja katsoa Tamperetta hieman eri näkökulmasta. Henkiseksi tueksi kahvin ja munkin pariin lähtivät myös neljä henkilöä, joista kukaan ei ollut Tampereen alkuasukas, vaan peräisin eri puolilta laajaa Suomen maata.

aikka Pyynikinharju onkin maa- Kahvikupin äärellä sivusimme no- ja Baabeliin liittyvä selkkaus. Toinen Vilman korkein pitkittäisharju, peasti aiheita aina munkkien syömi- taas kiinnitti huomion tornin falliseen ennen torniin kiipeämistä ei korkealla sen ja huulten lipomisen yhteydestä olemukseen yhden pohtiessa ihmisen olemista juurikaan noteerannut tai- armeijan sotilaskeittiön munkkeihin, tarvetta päästä silloin tällöin irti rutii- vaan ollessa täysin pimeä ja huomion jonka jälkeen lähtivät ajatuksemme neista ja saada katsoa kotikaupunkiaan kiinnittyessä varovaan askellukseen uusille urille ja suuntasivat lapsuuteen. kokonaisuutena eri mittakaavassa kuin jään peittämällä maaperällä. Ainoas- Vähitellen kävi kuitenkin selväksi, että se tavallisesti näyttäytyy. Ilmi tuli myös taan Tahmelasta kiipeämisen kiivastut- ne lapsuuden näkötornikokemukset, näkemys ryhmän huonosta yleissivis- tama hengitys paljasti ryhmän olevan joihin meidän oli tarkoitus artikkelin tyksestä ja siitä miten tällainen koke- tekemisissä jonkin elämää suuremman tässä vaiheessa pureutua, olivatkin juu- mus sen ikään kuin paljastaa. Tämä kokemuksen kanssa. ri kokemuksia näkötornittomuudesta. hylättiin kuitenkin liian kaukaa haet- Vihdoin harjun laelle päästyämme Tästä syystä oli ryhmämme rien- tuna, jopa naurettavana ajatuksena. avasimme oven lämpimään kahvioon nettävä ylös punagraniittisia portaita Ehkäpä vihje syystä rakentaa torni ja tunsimme olevamme osana histori- aina Vilho Kolhon suunnitteleman Pyynikille löytyykin vanhan tornin allista jatkumoa. Paikallahan on ollut tornin huipulle asti. Olihan tämä nimestä. Sitä kun kutsuttiin Ilomäen näkötorni jo 1800-luvulta. Epäilen uudempi kaupungin rakennuttama torniksi. Näkeehän sieltä Tampereen kuitenkin vahvasti etteivät paikal- näkötorni koettava perin pohjin. Yle- valot, keskustasta nousevan höyrypil- la silloin syödyt munkit olleet yhtä neminen suoritettiin omin jaloin ja ven, Pirkkalan Bauhausin ja mootto- maukkaita, kuin munkit joita saimme kiiruhtamatta. Olihan joukossa myös ritiet jotka johtavat muille paikkakun- maistaa hetken kuluttua kahvikupillli- korkean paikan kammosta kärsiviä nille ja muihin kaupunkeihin. Kaikki sella ryyditettyinä. Vuosi 1918, jolloin ihmisiä. Ennen viimeisellä tasanteella siellä alhaalla, niin pienenä. punaiset antautuivat heiluttaen val- sijaitsevan oven aukaisua ja ulos astu- koista lippua näkötornin huipulta, oli mista aloitimme varovaisen pohdin- PYYNIKIN NÄKÖTORNI ratkaiseva myös puiselle näkötornille. nan tornien merkityksestä. Sen yläosa oli irronnut ja pudonnut Nykyaikana, niin meistä tuntui, ei ▪ rakennettu vuonna 1929 maahan, eikä sitä katsottu korjaami- torneilla ole mitään käytännön arvoa. ▪ 152 metriä meren pinnasta sen arvoiseksi. Päätettiin rakentaa uusi Emme päässeet yksimielisyyteen siitä, ▪ 26 metriä korkea torni, joka nykyään tunnetaan Pyyni- miksi torneja ylipäätään rakennettiin. ▪ apulaiskaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema kin näkötornina. Sen rakentamiselle Eräs ehdotti ihmisen ikiaikaista kai- ▪ rakennettu Pyynikin puna- perustettiin erityinen rahasto vuonna puuta jonnekin ylös. Johan raama- graniitista 1925 ja se valmistui 1929. tussakin mainitaan eräs näkötorniin

10 Teksti: Veikko Niskavaara Kuva: Ilpo Mikkonen Yhteisötaloille tuki kaupungilta: Rajaportin sauna, A-kilta ja Kurpitsatalo poistettiin myyntilistalta

Tahmelan monitoimitalon (A-Kilta) säilyttämisen puolesta luovutettiin pormestarille noin 750 allekirjoittajan adressi. Siinä korostetaan muun muassa talon tärkeyttä eri-ikäisten ihmisten julkisena ja avoimena kohtauspaikkana. Kuvassa asian puuhahenkilöt Kari Laamanen, Eija Valve ja Paul ’Putte’ Grönlund.

uluvan vuoden aikana on ih- Yhteisötoiminnan tuki on osa yhdistysten ja kaupungin yhteisenä Kmetelty kaupungin kiinteistö- kaupungin palvelutehtävää hyvin toimivana palvelujen tuotan- jen myyntilistaa, jolla Pispalastakin tona osa kaupungin perustehtävää ovat olleet otsikossa mainitut koh- – Taloissa on yhdistysten hoitamaa hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi teet. Tämä lähinnä Tilakeskuksen ja arvokasta yhteisöllistä ja sosiaalista kaupunkilaisille. muiden virkamiesten niin sanotun toimintaa, jollaisten turvaaminen realisointityöryhmän laatima lista oli kuuluu mielestämme kaupungin pe- Hirvitalo ym. kiinteistötoimen maanantaina 30.11. kaupunginhalli- ruspalvelutehtäviin. Siksi toiminnan talot – kaavoitus ratkaisee tuksen suunnittelujaoston käsittelys- jatkuminen nähtiin järkeväksi turvata sä. Päätös oli Pispalan yhteisötaloille kaupungin omistuksella jatkossakin, Tilakeskuksen hallitsemien talojen li- myönteinen: kaikki kolme poistettiin perustelee päätöstä Niina Rissanen. säksi Pispalassa on kiinteistöjä myös myyntilistalta. Päätökseen vaikutti – Nyt eletään sitten tämän päätöksen kaupungin kiinteistötoimella: Hir- varmaankin myös talojen kaikkialta mukaan, päättäjien linjaus on se, että vitalo (Hirvikatu 10) toimii Pispalan kaupungista olevien käyttäjien voi- talot pidetään kaupungilla ja toiminta kulttuuriyhdistyksen taidetalona, Pis- makkaat kannanotot talojen puolesta. niissä jatkuu entisten sopimusten mu- palanharju 32 asuntona ja Ratakatu 5 Esimerkiksi A-killan talon säilyttämi- kaan, toteaa päätöksestä johtaja Ilkka Rajaportin saunan varastotilana. sen puolesta luovutettiin adressi por- Ojala Tilakeskuksesta, joka taloja kau- Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen mestarille ennen kokousta pungin puolelta hallinnoi. kertoo, että näiden talojen osalta odo- Rajaportin sauna pihataloineen – Päätös on helpottava, toivot- tetaan Pispalan uuden asemakaavan poistettiin listalta yksimielisesti. Sa- tavasti se myös pitää, vaikka olikin valmistumista. Kaavoituksen yhteydes- moin Kurpitsatalo ainakin toistaiseksi, äänestyspäätös. Jatkoksi toivotaan sä harkitaan tarkemmin niiden tuleva sen tuleva käyttö ratkeaa lopullisesti pitkäaikaista talon ja sen toiminnan käyttö ja mahdollinen myynti tai säi- asemakaavamuutoksessa, joka vie vie- kehittämissuunnitelmaa sekä sopi- lyttäminen kaupungin omistuksessa. lä muutamia vuosia. A-killan talosta musta vähintään 10 vuodeksi, jotta Kaavoituksen valmistuminen kestää äänestettiin ja se poistettiin myynnistä Kilta voi jatkaa talon palvelujen ke- arvioiden mukaan ainakin 2-5 vuotta äänin 4-3. Poiston puolesta olivat Erk- hittämistä luottavaisin mielin, sanoo riippuen mihin kaavan osa-alueeseen ki Axen (kok), Mikko Kriikku (kesk), päätöksestä A-killan toiminnanjohtaja kohteet kuuluvat. Niina Rissanen (vihr) ja Hanna Tainio Vesa Vaittinen. (sdp). Myyntilistalla pitämisen puo- Poliittisten päättäjien Suunnittelu- www.hirvikatu10.net lesta äänestivät pormestari Timo P. jaostossa tekemä päätös merkitsee sitä, www.tampereena-kilta.fi Nieminen (kok), Irja Tulonen (kok) ja että Pispalan talot ja niiden toiminta www.rajaportinsauna.fi Jari Heikkilä (vas). arvostetaan uudelle tasolle. Ne ovat www.pispala.fi/kurpitsa/

11 Uusi rakennustarkastaja: Rakennusvalvontaan lisää soveltuvuusharkintaa Teksti ja kuvat: Veikko Niskavaara - Pispalan suojelukaavalla hyvät tavoitteet esimerkiksi vanhasta Porvoosta ja Kaupungin rakennusvalvonta sai keväällä uuden päällikön Raumasta. Kaavan teossa pitäisi löy- eli rakennustarkastajan. Kalevi Lammi jäi vuosikymmenien tää asukkaiden, kiinteistönomistajien työn jälkeen eläkkeelle ja työn jatkajaksi valittiin arkkitehti ja eri viranomaisten yhteinen tahtoti- Eija Muttonen-Mattila, joka teki vastaavaa työtä tähän saakka la tavoitteista. Tätähän on Pispalassa pohjustettu KaOs-projektilla, mikä on Vaasassa. Rakennusvalvonta siirtyi näin insinöörivetoisuudesta mainiota, sanoo Muttonen Mattila. arkkitehtijohtoiseksi. Muttonen-Mattilan mukaan tämä tulee – Nythän kaavoittajalla on käynnissä jossain määrin näkymään toimintalinjassakin niin, että lupa- rakennusoikeustarkastelu ensimmäi- harkinnassa rakennushankkeiden laatua arvioidaan entistä selle kaava-alueelle. Siinä tarkastellaan tarkemmin ympäristöön soveltuvuuden kannalta. Pispalan alueen toteutuneita rakennusoikeuksia ja rakennuslupa-arkkitehtina jatkaa edelleen Esa Perttunen. vaihtoehtoja sille, miten niitä tulevassa kaavassa voitaisiin määritellä. Ra- kennusvalvonnan näkökulmasta olisi usi rakennustarkastaja vierai- MRL sisältää myös tulkinnanva- hyvä, jos olemassa olevia rakennus- Uli katselmuskiireidensä lomas- raisia pykäliä.117 §:n mukaan ra- oikeuksia voitaisiin tarvittaessa myös sa Pispalassa marraskuun lopulla, ja kennushankkeen on sovelluttava sen muuttaa. Näin miljöön säilyminen teimme myös pienen kierroksen Pis- rakennettuun ympäristöön ja maise- ja arvo turvattaisiin, eikä ylisuuria palan maisemissa. Muttonen-Matti- maan sekä täytettävä kauneuden ja so- rakennushankkeita tulisi käsittelyyn. la on Tampereen opiskeluaikoinaan pusuhtaisuuden vaatimukset. 118§:n Mahdolliset rakennusoikeuden muu- 1970-luvulla tehnyt Pispalassa joitain mukaan rakentaminen ei saa turmella tokset tulee kuitenkin tehdä yhteis- harjoitustöitä ja yleishuomio oli nyt kulttuurimaisemaa. ymmärryksessä kiinteistön omistajien se, että aikamoinen muutoksen aalto – Myös nämä pykälät ovat osa la- kanssa. Tämänkaltaisessa kaavamuu- on käynyt, mutta onneksi vanhaakin kia ja käytettäviksi tarkoitettu. Aikai- toksessa olin mukana Vaasassa, ja siellä on säilynyt. Silmiin pistivät myös use- semmassa työssäni Vaasassa olen niitä se onnistui ilman, että yhtään oikeus- at tyhjillään ja rappeutumassa olevat käyttänyt perusteena rakennuslupien valitusta tuli tehdystä suojelukaavasta, vanhat rakennukset, jotka kaikki ovat hylkäämiselle ja nämä päätökset ovat kertoo Muttonen-Mattila. Pispalan rakennusinventoinnissa I- kestäneet myös valitusprosesseissa. Lisää vuorovaikutusta kaavoittaji- luokan arvorakennuksia. Jotkut niistä Myös Tampereella näitä perusteita en ja asukkaiden välillä tarvitaan siis ovat kaupungin omistamia. tullaan jatkossa käyttämään tarvit- edelleen. Syksyn ajan aikalailla pysäh- – Rakennusvalvonnan yksi tehtä- taessa enemmän. Tämä edellyttää dyksissä ollutta osallisryhmätoimintaa vä on valvoa rakennetun ympäristön rakentamisen suunnittelun laadun on ehdotettu virkistettäväksi vaikkapa hoitoa. Lain mukaan omistajan on nostoa sekä rakennetun ympäristön yhteisellä kokoontumisella viranomai- huolehdittava kiinteistönsä kunnos- parempaa huomioimista, myös lupien sista koostuvan kaavoituksen ohjaus- ta. Otamme tämän seurannassa ak- käsittelyssä ja päätöksenteossa, linjaa ryhmän kanssa. tiivisemman otteen. Yksi hyvä keino Muttonen-Mattila. Myös rakennustarkastaja kuuluu tä- huolehtia talosta on pitää se jossain hän ohjausryhmään. Muttonen-Mat- käytössä. Vaikka vuokrata johonkin Asemakaavoitukseen tila pitää erinomaisena ajatusta siitä, käyttöön jos omistaja ei itse sitä tarvit- lisää vuorovaikutusta että siinä olevat tahot pääsisivät kes- se, suosittelee Muttonen-Mattila. kusteluyhteyteen asukkaiden ja kiin- Pispalan käynnissä olevaan asemakaa- teistönomistajien kanssa. Laadullisempaa voitukseen uusi rakennustarkastaja on lupaharkintaa tutustunut vasta yhdessä viranomais- Kuntotutkimukset ennen ten ohjausryhmän kokouksessa. Hän suojelua – korjausavustuksia Rakennusvalvonnan päätehtävä on ra- pitää niin sanottua suojelukaavan te- korotettava kennuslupien käsittely ja esittely niis- koa tavoitteiltaan hyvänä. tä päättävälle Yhdyskuntalautakun- – Toivotaan että saamme uudesta – Mitä aikaisempi ja syvempi vuoro- nan Ympäristö- ja rakennusjaostolle. kaavasta toimivan työkalun rakenta- vaikutus on eri viranomaisten ja osal- Lupaharkinnassa rakennusvalvonnan misen ohjaamiseen. Kaavasta ei saisi listen välillä, sen parempi. on noudatettava Maankäyttö- ja ra- siksi tehdä liian monimutkaista ja Näin voidaan välttyä pitkiltä valitus- kennuslain (MRL) ja asemakaavan tulkinnanvaraista. Hyviä ja toimivia prosesseilta ja saadaan aikaan laaduk- määräyksiä. esimerkkejä suojelukaavoista löytyy kaampia luonnoksia ja lopputuloksia.

12 Ennen suojelupäätöksiä on tehtä- nen on herättänyt Pispalassa runsaas- Varmasti Pispalastakin löytyisi sopiva vä puolueettomat kuntotutkimukset, ti keskustelua. Rakennustarkastajan talo tällaiselle toiminnalle kunhan toi- jotta varmistutaan siitä, että talon mielestä se tulee sallia. Taloja ei tarvit- minnan muoto ja järjestäjät löytyvät. säilyttäminen on mahdollista. Suoje- se museoida. Mutta näissä tapauksissa – Pidän ajatusta oikein hyvänä. Sitä lumerkintöjä voi olla monentasoisia. suunnittelun pitää olla korkeatasoista täytyy lähteä kaupungin, yhdistysten Niistäkin löytyy hyviä esimerkkejä ja se pitää tehdä vanhan talon arkki- ja muiden tahojen kanssa yhteises- esimerkiksi Porvoosta. Suojelusta ja tehtonisten arvojen ehdoilla. ti kehittämään. Mukaan voisi liittää mahdollisesta lisärakennusoikeuden – En puoltaisi suojellun talon katu- myös energianeuvonnan. Sen lisäämi- vähentämisestä on mahdollista antaa tilan puolelle laajennuksia tai merkit- seen kaupunki on jo sitoutunut osana kaavassa hyvitystä omistajalle. täviä muutoksia, mutta pihan puolelle ilmastonmuutoksen vastaista työtä, – Esimerkiksi vinttikerroksen asuin- tehtävät tyylikkäät laajennukset ovat sanoo Muttonen-Mattila. käyttöoikeuksia tai muuta joustoa mielestäni ihan mahdollisia, toteaa tontin käytössä, sanoo Muttonen- Muttonen-Mattila. Pispalan KaOs-projekti: Mattila. http://www.kaosprojekti.net/ – Myös korjausrakentamisavustuk- Korjausrakentamiskeskus Korjauskeskuksia muualla: set tulisi nostaa aivan uudelle tasolle. Pispalaan? Tästä on jo tehty esityskin ympäris- Vanhan Rauman korjaus- töministeriölle Suomen historiallisten Asemakaavoitusta valmistelleen rakentamiskeskus: http://www.rauma.fi/ymparisto/ kaupunkien yhdistyksen toimesta. Ko- KaOs-projektin piirissä nousi esil- html/tammela1.htm rotettu avustusmenettely pitäisi saada le idea korjausrakentamiskeskuksen myös Pispalan kaltaisille valtakunnal- saamisesta Pispalaan. Keskus voisi Porin rakennuskulttuuritalo Toivo: lisesti merkittäville kaupunginosille. pitää sisällään korjausrakentamisen http://www.pori.fi/smu/toivo Sillä voitaisiin vaikkapa kompensoida neuvontaa, varaosapankin korjaajille Oulun korjausrakentamiskeskus: sitä, jos tontinomistaja luopuu vapaa- sekä rakennusvalvonnan ja Maakun- http://www.ouka.fi/pora/ ehtoisesti osasta käyttämättä olevista tamuseon neuvonta- ja ohjauspalve- Äetsän rakennusperintökeskus rakennusoikeusneliöistään. luja. Vastaavia keskuksia toimii esi- Treeva: Suojeltaviksi tulevien rakennusten merkiksi Raumalla, Porissa, Oulussa http://www.treevanetti.net/ muuttamisen ja laajentamisen sallimi- ja Äetsässä.

Uusi rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila Pispalan maisemissa Rajaportilla. Löylyyn hän ei vielä ole ehtinyt, mutta aikomus on tulla piakkoin. Rakennustarkastajan mielestä Pispalan vanhoja arvotaloja ei saisi seisottaa tyhjillään rappeutumassa (kuvassa Haulikatu 6).

13 Teksti: Hannu T. Sepponen, Mårten Sjöblom Kuva: Ilpo Mikkonen Kaavoittajia tapaamassa

Pispalalaisen edustajat tapasivat marraskuun puolivälissä kaupungin kaavoituksen edustajia. Paikalla olivat kaavan tilaaja asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, kaavan tekevät arkkitehdit Riikka Rahkonen, Minna Kiviluoto, Jouko Seppänen sekä erikoissuunnittelija että ne tulevat kaavassa perustumaan Ulla Tiilikainen, joka koordinoi kaavoitustyötä. rakennusinventointiin, jolloin käyt- töön ovat tulossa eritasoiset raken- arin vuoden intensiivisen kansa- nyt syksyllä on tehty. Nyt alkaa jo olla nusten suojelumerkinnät. Tulee myös Plaisosallistumisen jälkeen Pispa- melkoinen arsenaali yksityiskohtaisia merkintöjä arvoalueista ja pihapiireis- lan kaavoitusprosessissa on ulospäin esityksiä myös näiltä viranomaisilta. tä. näyttänyt vallitsevan puolisen vuotta Hahmotettavana olevaa kaavoituksen Ulla Tiilikainen korosti, että käyn- hiljaiseloa. Tämä on osaltaan herättä- periaatetta on voitava soveltaa kaikilla nissä olevan työvaiheen sisältönä ovat nyt kysymyksiä siitä, raukeaako suu- kolmella Pispalan kaavoitusalueella. myös täsmälliset kaavajuridiset kysy- rin odotuksin tapahtunut kansalaisten Santalahden osalta periaate tulee ole- mykset ja ongelmat, joita ei vielä voida osallisuus sikseen. maan toinen. käsitellä yksityiskohtaisesti esimerkiksi Ulla Tiilikainen totesi, että uusi ra- osallisryhmien kautta. Rahkonen huo- kennustapaohje viimeisteltiin valmiiksi Suojelu ja intressit mautti, että viranomaisillakin on ollut kesällä ennen lomia. Riikka Rahkonen joistakin asioista keskenään erilaisia kertoi, että rakennusoikeus- ja suo- Mårten Sjöblom toi esille, että vuoro- ajatuksia. Nyt tutkitaan myös muiden jeluperiaatteen muodostamiseen on vaikutteisen kaavoitusprosessin alku- kaupunkien kaavoitusratkaisuja ja paneuduttu syksyn aikana tutkimalla vaiheen jälkeen on virinnyt epäluuloa käytäntöjä. Asiaa hankaloittaa se, että tonttien tilannetta. Lisäksi on pyydet- virkamiesten toimintaa kohtaan. On osa tutkittavista kaavoista on tehty en- ty kommentteja rakennusvalvonnan, koettu, että myös alkaneen suunnit- nen nykyistä, uudistettua maankäyt- maakuntamuseon ja ympäristökeskuk- teluvaiheen aikana olisi saatava tietoa. tö- ja rakennuslakia. Tietoa on koottu sen viranomaisilta. Tarkoitus on, että Sjöblom halusi myös tietää, mitä on- myös oikeustapauksista suojelukaavo- ensi vuoden alkupuoliskolla voitaisiin gelmakohtia tässä vaiheessa on nous- ja seuranneista valituksista. esitellä rakennusoikeus- ja suojeluperi- sut esille. Onko esimerkiksi suojelun Mårten Sjöblom toi esille, että Pis- aatetta koskevat vaihtoehdot osallisille. kompensointi lisärakennusoikeuksilla palassa tehdyn asukaskyselyn mukaan Sakari Leinonen tähdensi, että tämä sellainen? Kaupunkihan on ilmoit- noin joka viides vastaaja oli oman suunnitteluvaihe ei voikaan olla erityi- tanut, että pyrkimys on aikaansaada talon kaavallisen suojelun kannalla. sen ulospäin näkyvä vaihe. Voi sanoa, kaava, joka toteuttaa sille asetetun Toisaalta kyselyn vastausprosentti oli että meneillään on sellaisen kaavoi- tavoitteen aiheuttamatta korvausvel- varsin alhainen, joten epäselvää on, tuksen työkalun synnyttäminen ja hi- voitteita. kuinka paljon tutkimuksessa selvin- ominen, jossa on huomioitu niin suo- Sakari Leinonen totesi, että Pis- neen noin 60 talon suojelukiinnostus jelutarpeen näkökohdat, kuin myös palan perusluonne monipuolisena, nousee lopullisessa vaiheessa. II-vai- rakennusoikeuteen liittyvät intressit. luonnonvoimaisesti rakentuneena heen rakennusinventointi saadaan Tarkastellaan keinoja ja arvioidaan kaupunginosana muodostaa jo sinäl- loppuun ensi vuonna ja tulokset kyt- niiden vaikutuksia. Periaatevaihtoeh- lään ongelman, joka voidaan pukea ketään kaavoituksen suunnitteluun, tojen nähtävänäolon aikana saadaan sanoiksi: yhteinen tekijä alueella on, sanoi Sakari Leinonen. palautetta, jonka perusteella linja va- ettei yhteistä tekijää ole olemassa. litaan. Rahkonen mainitsi, että var- Niinpä ajattelu suojelutarpeetkin Asukkaiden vaikutus sin yksityiskohtaisia toiveita saatiin huomioivasta kaavasta ei ole helppoa, runsaasti osallisilta osallistumisvai- kun on hyväksyttävä lähtökohtainen Tampereella ja tähän mennessä il- heen tuloksena. Rakennusvalvonnan erilaisuus. On arvotettava suojelukoh- meisesti koko maassa ainutlaatuisen ja ympäristökeskuksen puolelta näin teiden merkitys ja se mitä ympärille kattava ja syvälle luotaava paikallisten yksityiskohtaisia esityksiä eikä toiveita sitten voidaan rakentaa. asukkaiden osallisuus asemakaavan aikaisemmin ollut saatu. Toiveiden Sjöblomin kysymykseen suojelukoh- uusimisen alusta alkaen on osaltaan yhteensovittaminen on suuri työ, jota teiden valikoinnista vastasi Rahkonen, uuden rakennuslain säädösten seura-

14 usta, mutta myös perinteisten pispala- kaiden näkökulmien, päämäärien ja taan jatkossa julkiselle keskustelulle. Kaavoittajia tapaamassa laisen aktiivisuuden tulosta. Sjöblom arvojen kokonaisuuden, ja myös sa- Kolmannessa vaiheessa, konkreettisen halusi tietää, kuinka KaOS-projektina malla moninäänisyyden hienosti esil- ja yksityiskohtaisen kaavoitustyön ku- tunnetun aktiivisuuden tuloksia on le. Se vaikuttaa jo sinällään vahvasti luessa pyritään vastaamaan asukkaiden tarkoitus huomioida varsinaisessa kaa- kaavoittajien ajattelussa. Mutta nä- täsmälliseen palautteeseen. Se on taas voitustyössä. kemykset on voitava muotoilla myös vuorovaikutteisempi vaihe. Leinosen mukaan vaikutus on jo perustellun päätöksenteon kielelle, Silloin keskustelu siirtyykin jo tont- KaOS-projektin aikana tuonut asuk- työkaluiksi, jotka puolestaan aliste- titasolle: tuleva asemakaava on huo- mattavasti yksityiskohtai- sempi kuin aiempi. Jouko Seppänen täh- densi, että uuden rakennuslain tarkoitus on kansalaisten varhaisen kuulemisen kautta saada mahdollisimman paljon tietoa, jonka kaavan laati- ja sitten kokoaa hyväksy- miskelpoiseksi ehdotuk- seksi. Santalahden osalta Sjöblomin kysymykseen Seppänen vastasi, että alueen kiinteistönomis- tajia on koetettu saada liikkeelle tarkastelemaan maankäyttösuunnitelmia käydyn keskustelun ja osayleiskaavan vaatimien asioiden pohjalta. Tiettä- västi läntisen pään maan- omistaja olisi teettänyt uusia suunnitelmia, joi- Arkkitehti Riikka Rahkonen laatii Pispalalle asemakaavaa. den sopivuutta kaavaan ei Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen Pispalan Palapeli -konferenssissa 2008. ole käyty lävitse.

Santalahti on toista maata tus ja sijoittelu on tavoitteena toteut- taan, mutta ei myöskään lähiömäistä. Santalahden kaavoitus perustuu kau- taa pienemmällä mittakaavalla kuin Joka tapauksessa rakentamisen mitta- pungin mielestä erilaisiin arvoihin ja alueella ensin ideoitu korttelirakenta- kaavan voi ounastella supistuvan ai- tilanteeseen kuin Pispalan kaavoitus, minen. Näkymät Näsijärven rantaan emmin uskotusta. vaikka Santalahtea eri yhteyksissä on pyritään turvaamaan paloittaisilla au- Kaikkiaan kaavoittajien puolella tarkasteltu rakennetun kulttuuriym- koilla Pispalan valtatien vinkkelistä. halutaan korostaa asukkaiden ja osal- päristön osana. Kaupungin näkemystä Seppänen uskoo Santalahden kaa- lisprosessin vaikutusta alkaneeseen perustellaan muun muassa valtakun- vasta ja toteutuksesta tulevan pispala- asemakaavan uusimiseen. Jo raken- nallisten liikenneväylien sijainnilla. laisittain myönteisemmän kuin vuosi- nustapaohjeeseen on pispalalaisella Sjöblomin tiedusteluun melusuo- kymmen sitten oli näkyvissä. Asiaan keskustelulla ollut suuri vaikutus, jauksesta Seppänen totesi, että Paasi- ovat vaikuttaneet keskustelun lisäksi mainitsi Ulla Tiilikainen. kiventien meluvaikutukset pyritään tärinään, meluun, ilmanlaatuun ja hoitamaan korttelirakenteella, mutta kulttuuriympäristöön liittyvät huo- Kaupungin kaavoitussivut: radan vaikutusta lievennettäneen me- lenaiheet ja painotukset. Alueesta ei www.tampere.ﬁ/kaavatjakiinteistot/ lukaiteella. Rakennusryhmien massoi- voi tulla pispalalaista rakennustaval- kaavoitus/asemakaavoitus/pispala KaOs-projekti: www.kaosprojekti.net

15 Teksti: Antti Ivanoff, Pispalan asemakaavoituksen Rakennusoikeusryhmän yhteyshenkilö kuulumisia Rakennusoikeus- paljon hintaa, kun prosessi työllistää osallisryhmän näkökulmasta suunnittelijoita, kaupungin virkamie- hiä ja luottamushenkilöitä. Lisäksi ispalan asemakaavoitusprosessi on ja talojen erilaisuus sekä pienet epä- kaupunki kehtaa vielä lähettää laskun Pkäynnissä jo kolmatta vuotta ja ra- säännölliset muodot ovat tärkeä osa aiheuttamastaan lisävaivasta. Olisi toi- kennusoikeusteeman ympäriltä käyn- Pispalaa. vottavaa, että kaavoittaja antaisi luvat nistynyt osallisryhmä on kokoontu- – Älkää virkamiehet polkeko taval- rakennusten remontointiin helpom- nut tänä aikana 15 kertaa. Yhteistyön lista mökkiläistä, kohdelkaa häntä ih- min ja pystyisi näin itsekin keskitty- aikana olemme antaneet kaavoittajalle misenä ja mökin omistajana. Hän ei mään oleelliseen kaavatyöhön. paljon rakentavaa palautetta osallistu- ole hallintoalamainen. mis- ja arviointisuunnitelmista niiden Pispalan uuden asemakaavoituksen Kaavoituksessa keskeisiä, nähtävilläoloaikoina. Tähän materiaa- haasteena on myös se, että kaavoittaja rakennusoikeustyöryhmän liin voi käydä tutustumassa osoittees- on oman työnsä helpottamiseksi jaka- mielestä huomioitavia asioita sa: www.pispala.ﬁ/kaavoitus/?cat=8 nut Pispalan erillisiksi alueiksi, jotka kaavoitetaan vaiheittain. Kun haetaan Rakennusoikeustyöryhmä toivoo Eteneminen yhdessä ja yhtenäisiä kaavaratkaisuja, on syytä koko Pispalaa yhtenäisesti ja tasa-ar- erikseen kaupungin kysyä miten jollakin alueella tehty pää- voisesti käsittelevää kaavaratkaisua. kaavoituksen kanssa tös vaikuttaa seuraavien asemakaava- Suojeluratkaisut tulee hakea tont- alueiden osallisten mielipiteiden huo- tikohtaisesti kiinteistön omistajien Aktiivisesti alkanut yhteistyö on tämän miointiin. kanssa yhteistyössä. Pispalan kehitty- vuoden aikana ollut suvantovaiheessa. mistä viihtyisänä asuinalueena tulee Valitettavasti on vaikuttanut siltä, että Minkälaisen rakentamisen tukea ja tonteilla tulee sallia tarvitta- kaavoittajalla ei ole aikaa jatkaa hyvää kaupunki sallii tällä hetkellä? vaa täydennysrakentamista. Seuraavia vuoropuhelua ja yhteistyötä Pispalan Pispalan erityispiirteitä tulee kehittää asemakaavan osallisten kanssa. Pispalassa on rakennuskielto. Yksi ja niillä voidaan vaikuttaa koko alueen Kun Rakennusoikeus-ryhmän ve- näkyvä esimerkki kaavoitustilanteen viihtyvyyteen ilman, että kenenkään täjänä kävin viimeksi tervehtimässä hankaluudesta koskee Pispalanharjul- oikeuksia poljetaan: kaavoittajaa, ei ollut enää puhettakaan la valitettavasti palanutta vanhaa puu- – Puistot ja viheralueet sekä tätä informaation avoimesta jakamisesta. taloa. Kiinteistön asukkaat joutuivat kautta syntyvä puutarhamaisuus tulisi Rakennusoikeus-vaihtoehtotarkaste- toteamaan, että ainoa aikataulullisesti säilyttää. lun materiaalia on kaavoittaja työstä- mahdollinen ratkaisu on kiinteistön – Turvallisuusnäkökulmat tulee nyt jo vuoden päivät ilman valmiut- ennallistaminen, vaikka sekä talou- huomioida suunnittelussa mukaanlu- ta jakaa tietoa tai ottaa kommentteja dellisesti että rakenteellisesti talon kien liikenneratkaisut, läpiajoliikenne työn avuksi. rakentaminen alusta loppuun entisen ja asumisturvallisuus. Rakennusoikeusryhmän syyskuun kaltaisena olisi ollut järkevämpää. – Lasten perinteiset leikkipaikat on kokouksessa välitettiin seuraavanlaisia Jos kiinteistön omistajalla on aikaa säilytettävä. Katu ei saa olla ainoa leik- – varsin teräviä – terveisiä asemakaa- käydä keskustelua kaupungin kanssa kipaikka. voituksen virkamiehille: vuosikausia poikkeuslupa-menette- – Vanhojen rakennusten säilymisek- – Hakkaamme tässä päätä seinään, lyn kautta, niin esimerkiksi seuraavia si niiden laajentaminen eri muodois- elleivät asiaa hoitavat virkamiehet hal- poikkeamislupia on tähän mennessä saan on sallittava. litse maankäyttö- ja rakennuslakia. saatettu myöntää rakennuskielto- – Miten taataan tasa-arvoisuus, kun alueelle: Kaavoituksen kriittistä muun muassa Ylä-Pispalassa raken- · Uuden omakotitalon rakentaminen tarkastelua nustapaohjeen sallima rakennusleveys · Rakennuksen korottaminen 40 cm on jatkossa vain seitsemän metriä, kun · Parvekkeen ja terassin rakentaminen Pispalan kaavoituksen osallisten ei Ansionkalliolle on rakennettu mam- · Rakennuksen laajentaminen parilla tule katsoa vaaleanpunaisten silmälasi- muttitaloja ja Santalahteen on tilauk- metrillä en läpi kaavoittajan toimintaa, vaan sessa täysin eri näköinen kaava? · Kylmän ullakon muuttaminen asuin- meidän on oltava aktiivisesti mukana – Pispalan kaavoitus tulee toteuttaa tilaksi tekemässä uutta kaavaa. Se on sekä siten, että monimuotoisuus, ihmis- On hienoa, että yllämainitut poik- meidän että kaupungin etu. läheisyys ja moniarvoisuus säilyy ja keusluvat on myönnetty. Pienellekin Keskustelua on herättänyt se, että kehittyy edelleen. Maiseman kauneus muutokselle tulee kuitenkin varsin kaupungin itse hallinnoimilla uusilla

16 osallisryhmillä ”Ia” ”Ib”, ”IIa”, ”IIb”, ”IIIa” ja ”IIIb” ei ole ollut toimintaa. Valitettavasti niin sanottu virkavetoisuus on ilmeisesti huono tapa saada aitoa kuntalaisvaikuttavuutta. Aidossa osallisryhmätoiminnassa ei kaupungilla ole veto-oi- keutta, vaan puheenjohtajat, sihteerit ja kokousten vetämi- nen tulee suunnitella yhdessä sopien. Tärkeää on järjestää laissa edellytetty asukkaiden ja osallisten osallistuminen. Ei siis pelkästään heille tiedottaminen. Toivokaamme, että pispalalainen henki näkyy kaavoituksen lopputuloksessa. Koska sitä emme tiedä vielä tänä jouluna, niin voinemme toivoa valkeaa joulua kaikille pis- palalaisille ja iloista talven viettoa.

17 Pispalan asemakaavoitus maalaiskaavoittajan silmin

äynnissä olevaan monivaiheiseen suojelusta, jotka on asetettu vastak- Asiantuntijat selvittävät, missä näitä KPispalan asemakaavoitukseen ei kain. Suojelu on vahva sana: maan- arvoja piilee. Moni on eri mieltä. Ja muodon puolesta liene kellään no- käyttölaki ei edellytä kaavalta kuin millä Pispalan käyttöä valvotaan? kan koputtamista. Selvitykset ja esi- säilyttämismerkintöjä. Suojelua varten Säilymistä ei voi taata merkinnöil- selvitykset on laadittu mallikkaasti on oma rakennussuojelulaki. Osalliset lä, tarvitaan yhteistä tahtoa ja tekoja. lepakoita ja pyöräreittejä myöten. Lii- kyllä hallitsevat retoriikat, ja niitä ker- Rakennusten säilyminen kuuluu nii- kenneselvityksessä on huomioitu mm. naasti käyttävät. hin urbsin piirteisiin, joka on rajusti melu, joka kiusaa Pispalan valtatiellä. Vieläkö jotain puuttuu? Lain mu- civitaksen armoilla. Ei niinkään her- Desibeliarvoista saadaan väritetyt kaa- kaan tuskin mitään. Kaupunkirakenne, ranhuomassa, muutenhan Pispalan viot. Tilataan myös tärinäselvitys, jossa urbs, saadaan haltuun ja hallittavaksi, rukoushuone ei olisi palanut eräänä paikantuu junien ja raskaan liikenteen ainakin paperilla, ainakin suunnitel- kauniina kuulaana aamuyönä 1968, tärinälle alttiit kiinteistöt. Siitä saa- man tasolla. Enempää ei voi eikä pidä kun passipoliisi T. Majuri odotti keuh- daan kaavakarttaan vyöhykkeet, joille SUPA:lta (Kaupungin suunnittelupal- kot pakokaasua täynnä vuoron päätty- rakennettaessa tärinä on huomioitava. velut) vaatia. Kaavasuunnittelijakin mistä Valtatiellä, silmäili rukoushuo- Kaupunki osaa myös hoitaa nykyään on vain ihminen, ja usein ei-osallinen. neen suuntaan ja huomasi mustan osallistamisen, läksyt on opittu Vuo- On ihan hyväksi, jos ei itse asu ja elä savun tupruavan ikkunoista. Keväällä reksesta, eikä ihmisiä enää pidätellä aluetta, jota kaavoittaa. Kaavoittajalta paloi Hyhkyssä, kun rakennusliikkeel- etäällä suunnitelmista. Pikemminkin edellytetään arvoneutraaliutta ja epä- lä oli ongelmia saada purkulupaa sata käytössä on väsyneeksi osallistaminen, poliittisuutta, ja muuten olisikin vai- vuotta sinnitelleelle mökille. Hyhky ei mikä on monen kaavoittajan salainen kea toimia kaikkien näkökulmien ja muuten enää ole kuulemma valtakun- ase. Ken jaksaa työryhmiin osallistua, mielipiteiden sovittelijana. nallisesti merkittävä, vain maakunnal- kaupunginosakokoukset koluta ja ar- Muista arvoista kuin desibeliarvoista lisesti. Itse Hyhky ei tainnut statuksen viointiseminaareihin ottaa osaa, ei voi ei saada simppeliä värisymbolikarttaa. pudotusta huomata. vilpittömästi väittää tulleensa sivuu- Tämän vuoksi monelle tulee tunne, Niiden, jotka toivovat Pispalassa tetuksi. Kaikista kaupunginosista Pis- että asemakaavasta jotakin jää uupu- säilyvän vanhaa rakennuskantaa, pitää palan kaavoitus on syystäkin tarkkaa maan. Kaavan toteutumisen sosiaali- vaiheittain: 1.a) hankkiutua talono- työtä, jossa monin keinoin varmiste- sia vaikutuksia ei laki määrää selvitet- mistajiksi ja 1. b) korjata ja suojella taan paras mahdollinen lopputulos. täväksi. Kaupunkielämä, jota ennen talonsa 2 a) jatkaa mentaliteettina Pis- KaOs -projektin tuottama paikkatie- kutsuttiin yhteisöksi (civitas), ja joka palan menoa ja 2. b) puuttua vähän topohjainen internetsovellus ”Paikkis” yhä sellaiseksi haluttaisiin palauttaa, naapurinkin asioihin: Jokin roti sillä on tätä päivää, verkoissa roikkumista käyttää kaupunkirakennetta. Kukin purkamisella pitää olla. ja informaatioyhteiskuntaa. KaOs ni- porukka ja yksilö omiin tarpeisiinsa. Lasse Majuri menä sisältää mukavaa ironiaa, kun Tämän elämänpiirin (sosiaalisen) mu- Akaan kaavasuunnittelija, osa-aika- pyrkimyksenä nimenomaan on suun- kaan tuominen kaupunkisuunnitte- pispalalainen, PirPerPolin hallituksen jäsen nittelulla ehkäistä kaaosta. Hallittu luun on - lähes mahdoton tehtävä. Ja prosessi tuottaa kaavoittajan pöydälle monen mielestä on varmaankin hyvä, valtavan pinon informaatiota. Pie- ettei ihan kaikki ole säänneltyä ja sys- Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys nemmät tiedon muruset putoilevat teemin tunkemaa. Elämässä säilyy (PirPerPol) on perustettu vuonna 1972 lattialle, josta niitä aika ajoin nostel- mieli, kun tapahtuu yllätyksiä, syntyy Tampereen Kauppahallin suojelukiistan laan takaisin puntariin. Löytyvät suu- naapurikaunaa, teatteria, tarpeettomia yhteydessä. Se on yksi Suomen van- ret konsensuaaliset linjat, mutta myös kääntöpaikkoja niin katuverkkoon himmista rakennusperintöä vaalivista mielenkiintoisia palikoita, jotka eivät kuin elonpoluille. kansalaisjärjestöistä. Yhdistys toimii muihin sovi. Niiden kohdalla kaavoit- Maakuntakaavan mukaan Pispalaa perinnepoliittisena herättäjänä pää- taja toteaa, että ei mahdu rajalliseen on suunniteltava, rakennettava ja käy- määränään kulttuuri- ja rakennus- historiallisten arvojen suojelu ja maailmaan kaikki vaihtoehdot. Va- tettävä niin, että edistetään kulttuuri- säilyttäminen tulevaisuuteen. litaan. Aina joku valittaa. Odotetuin ympäristön arvojen säilymistä. Mer- www.pirperpol.org kiista syntyy rakennusoikeudesta ja kittävät arvot pitää ottaa huomioon.

18 19 20 tuo valoa VÄLKE Teksti ja kuva: Vesa Keinonen

työttömyyteen Pispalan-Pyynikin Yrittäjien Veli-Pekka Väisänen ja Pispalan kumppanuuden Paula Huhtanen näkevät Välke-projektin hyvänä työllistämismahdollisuutena Pispalan alueella.

Pispalan kumppanuus voi Huhtasen mukaan tarvittaessa edelleensijoittaa yrityksiin monenlaisia osaajia. – Meillä on tällä hetkellä tarjolla monipuolisia kulttuurin, taiteen ja erilaisten palvelualojen tekijöitä; muun muassa kahvilatyöntekijöitä, tapahtu- matuottajia ja graaﬁ koita.

Yritykset tiiviisti mukana Tärkeänä yhteistyökumppanina työ- paikkojen etsinnässä on Pispalan-Pyy- nikin Yrittäjät ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Veli- ispalan kumppanuus on aktiivi- Monenlaisia osaajia tarjolla Pekka Väisäsen mukaan tekemätöntä Psesti mukana monessa hankkees- työtä kyllä riittää sekä yrityksissä että sa. Myös työllisyydenhoidon projektit Välke-projektin Pispalan koordinaat- yhdistyksissä. Siksi alueen yritysten ovat tällä hetkellä vahvasti pinnalla tori Paula Huhtasen mukaan Pispalan kannattaa hyödyntää tätä alueella ole- heikentyneiden talousnäkymien myötä. Välke-toiminnassa on ideaa ja tekemi- vaa osaamista ja Välkkeen yhdessä Pis- Kumppanuus on osallistunut keväästä sen meininkiä. palan kumppanuuden kanssa luomia 2009 lähtien kehittämiskumppanina – Välkkeen rahoituksella ei Pispa- mahdollisuutta. Tampereen kaupungin ESR-rahoittei- lassa haudota ja laadita pelkästään ko- – Toivon että Välke-projekti ja sen seen Välke-projektiin. Välke kehittää meita toimenpidesuunnitelmia vaan joustavat toimintamallit toimisivat välityömarkkinoita Tampereella. viedään työllistämisasioita konkreetti- aitona tulppana estämään myös nuor- Välkkeen keskeinen idea on projek- sesti eteenpäin. ten syrjäytymistä työelämästä ja tarjo- tipäällikkö Mari Toivosen mukaan pa- – Tavoite meillä on kristallinkirkas: amaan heille uusia valmiuksia siirtyä rantaa palkkatukityön vaikuttavuutta. valmentaa tällä hetkellä Pispalan vii- palkkatöihin. Hyvä vaihtoehto on – Edelleenkin aivan liian usein palk- dessä eri työtoimintatalossa työsken- myös työllistää itsensä ammatinhar- katukijakso ei johda mihinkään, se ai- televiä palkkatukityöllistettyjä kovaan joittajina. noastaan katkaisee määräajaksi työttö- iskuun. Näin parannetaan heidän – Myös uudet avaukset ovat tarpeen myyden. Välkkeen eri toimenpiteillä mahdollisuuksiaan siirtyä eteenpäin ja tuovat varmasti työpaikkoja. Pispa- halutaan nyt kehittää palkkatukityöl- pysyviin työsuhteisiin. lassa olisi loistavat puitteet esimerkiksi listettyjä niin että avoimien markki- – Pispalan kumppanuuden eri Väl- matkailualan palvelu- ja käsityöyrit- noiden työpaikat tai ammattiin johta- ke-toimenpiteissä on parhaillaan yh- täjyydelle. Toivottavasti alueella me- va koulutus kutsuisi mahdollisimman deksän palkkatukityöllistettyä henki- neillään oleva kaavoitus ottaisi myös monia. löä. Heille on järjestetty muun muassa tämän näkökulman huomioon, Väisä- – Palkkatukijakson aikana työllis- erilaista valmennusta ja koulutusta. nen toivoo. tettävän on mahdollista lisätä omaa Lähiaikoina ensimmäisiä palkkatuki- ammattitaitoaan työvoimapoliittisella työllistettyjä päästäneen sijoittamaan koulutuksella. Työllistettävä saa myös yrityksiin. Työvoimaa Pispalan tukea oman työllistämispolun suun- – Tavoitteena on saada aluksi ai- kumppanuudesta? nitteluun eli hänelle tehdään konk- kaan muutaman viikon työjaksoja ns. Mikäli yrityksesi tarvitsee erilaisiin reettinen suunnitelma siitä miten edelleensijoittamisella. Siinä palkkatu- tarpeisiin osaavaa työvoimaa – tarvittaessa nopeallakin aikatau- työllistyä palkkatukijakson jälkeen. kityöllistetty siirtyy yhden tai useam- lulla – niin ota yhteyttä Pispalan – On hienoa miten aktiivisesti Pis- man viikon ajaksi yritykseen töihin. kumppanuuden Paula Huhtaseen: palankin eri yhdistykset ovat lähteneet Näin työllistetty saa hyvää työkoke- puh. 046 638 9465 kehittämään omaa työllistämistoimin- musta ja yritys joustavin ehdoin osaa- [email protected] taansa, toteaa Toivonen. vaa työvoimaa.

21 Teksti: Ari Johansson Pispalan saunayhdistys 20 vuotta Satavuotias Rajaportin sauna on uhmannut aikaa ja asenteita vastaan. Saunan olemassaolo on ollut uhattuna lukuisia kertoja. Sotiemme aikana Neuvostoliiton lentokoneet pudottivat pomminsa läheisen radan varteen, vain noin sadan metrin päähän saunan rakennuksista.

Saunakortteli ilmasta. Kuva: Ari Johansson uurempi vaara kuin vihulai- Lahja luopui saunanpidosta 1975 Snen on saunalle, ja sen ole- ja jatkamaan tuli yrittäjäksi Helle Ikaalisten rakennusrestaurointiopiskelijat ovat massaololle, ollut virastotalojen Lönnqwist. Hän luopui saunanpidos- kalkinneet saunan opintoharjoituksenaan jo piirustuspöydät. Niillä on vedetty ta kannattamattomana ja sauna jäi 80- kymmenen vuotta. Tämän syksyn porukkaa veti viivoja saunan yli suunniteltaessa vuotisen toimintansa jälkeen ensim- viime vuosien tapaan opettaja Esko Huhtala uusia kaavoja Pispalaan. Vuoden mäisen kerran kylmilleen. Muutaman (kuvassa oikealla). Kuva: Veikko Niskavaara 1978 kaava olisi mahdollistanut kuukauden jälkeen Kari Hotanen ja tielinjauksen Rajaportinkadulta Irmeli Päivärinta tulivat jatkamaan saunan yli Mäkikadulle. Raja- 1986, mutta jälleen yrittäjä jäi ilman portin saunan kortteli oli varattu kaupungin, kiinteistön omistajan, tu- katualueeksi. kea. Vuoden verran he jaksoivat toi- Keväällä 1989 Pispalassa herät- mia yrittäjinä, mutta hekin joutuivat tiin tosiasiaan, että sauna voidaan lopettamaan sen kannattamattomana. purkaa. Sauna oli poissa käytöstä Pispalan saunayhdistys on tehnyt pari vuotta ennen saunayhdistyk- saunasta kannattavan ja toimivan kosen perustamista, ja yhdistyksen konaisuuden. Saunan rakennukset aloittaessa toiminta pyöri pitkälti ovat saaneet suojelustatuksen, eikä talkoovoimin. Mutta alkuvuosista sitä enää uhkaa purkaminen. Eri kä- lähtien on saunalla ollut työnteki- sityöläisammattien osaajat ja tuhannet jöinä erilaisiin työllistämistukiin talkootyötunnit ovat edesauttaneet oikeutettuja henkilöitä. saunan ylläpitoa ja sen kunnostamis- Alkuvaiheessa yhdistys sai kor- ta lähes alkuperäiseen satavuotiaaseen vaamatonta apua ja tietoa Lahja kuntoonsa. Yhdistys on tehnyt työtä Mäkiseltä. Hän oli aiemmin pitä- Suomalaisen saunan tunnettavuuden nyt saunaa, eli hän oli vuokrannut kohottamiseksi maailmalla. Tästä ovat sen Tampereen kaupungilta 1965, osoituksena lukuisat lehtiartikkelit ja joka on saunakiinteistön omistaja. uutisﬁ lmit eri puolilla maailmaa. Jo tuolloin Lahjan aikana kau- Aina silloin tällöin nousee esiin aja- pungin suhtautuminen oli nihke- tuksia saunan myymisestä yksityiselle ää. Kaupunki suhtautui ynseästi saunayrittäjälle. Ajatus kiehtoo var- kiinteistön korjaustarpeisiin, ja jo maankin niitä jotka eivät ole koskaan tuolloin kerättiin adresseja korja- saunaan tutustuneet. Saunan rikkaus usten toteuttamiseksi. Rajaportin ei ole kassavirrassa, vaan siinä yhtei- naiset ry tuki Lahjaa, joka oli tuol- söllisyydessä, jota yleinen sauna par- loin myös sen puheenjohtaja. haimmillaan tarjoaa.

22 Teksti: Jukka Sirén Pispalan Moreeni 40 vuotta Kuva: Ilpo Mikkonen

ispalan Moreenin ensimmäisen Hankkeen laajentamiseksi pidet- kiinteistöä ylläpitää Pispalan Moreeni Pvuoden 1969 toimintakertomuk- tiin uusi kokous 14.4.1969. Edellis- ry ja museota hoitaa Lauri Viita -seu- sessa todetaan seuraavaa: ten lisäksi olivat nyt myös mukana: ra, hyvässä yhteisymmärryksessä. ”Usean vuoden ajan on voitu todeta Pertti Palonheimo, Leo Suonpää, Olli Pispalan Haulitehdas siirtyi Pispalan eri kansalaispiirien olleen kiinnostu- Kouvo, Ilkka Seppälä, Vihtori Rei- Moreenin hallintaan syksyllä 1989. neita Pispalan kehityksestä ja tule- vaala, Pentti Lilja ja Kalervo Siltanen. 1990-luvulla moreenilaiset aktiivises- vaisuudesta sekä kulttuurista. Onhan Laajennettu neuvotteluryhmä yhtyi ti kunnostivat ja siivosivat tehdasta. Pispala viime vuosina monin tavoin käsitykseen kotiseutuseuran tarpeel- Varsin riskialtista työtä oli itse tornin noussut maamme yhdeksi tunne- lisuudesta. Nimeksi päätettiin esittää kunnostaminen, ja erikoisesti tässä tuimmaksi kaupunginosaksi. Pispa- Pispalan Moreeni ry:tä. tehtävässä itsensä likoon laittoivat lan ainutlaatuinen maisemallisuus ja Neuvotteluryhmä asetti toimikun- silloinen puheenjohtaja Sakari Patjas arkkitehtooninen omaleimaisuus ovat nan, joka piti neljä kokousta. Yh- ja johtokunnan jäsen Oscar Enckell. tunnettuja. Maamme kirjallisuudessa distyksen perustava kokous pidettiin Viime vuosina kaupunki on myös voidaan puhua jopa pispalalaisuudes- 20.5.1969 Pispalassa Ahjolan toimiti- aktiivisesti auttanut itse tornin kun- ta ilmiönä. Muissakin taiteen piireissä loissa. Läsnä oli 150 pispalalaisuudes- nostamisessa. Jo joitakin vuosia olem- pispalalaisia tekijöitä on ollut voimak- ta innostunutta henkilöä. Yhdistys pe- me saaneet ihailla Pispalan ”Eiﬀelin” kaasti esillä, samoin politiikan ja yh- rustettiin ja sille hyväksyttiin säännöt. hienoa valaistusta, josta on vastannut teiskunnan eri toimintapiireissä tapaa Yhdistyksen tarkoituksena on puolue- Annukka Larsen Tampereen kaupun- henkilöitä joista sanotaan: ’Hänkin politiikkaan sekaantumatta herättää gin avustuksella. Pispalan Moreeni ry on Pispalasta’.” Pispalan asemakaa- kotiseutuharrastusta Pispalan asuk- vuokraa Haulitehdasta juhla- ja koko- vallinen kehittäminen on herättänyt kaissa, vaalia Pispalan menneisyyttä ja ustiloiksi. kansainvälistä huomiota. Kun tähän tehdä sitä tunnetuksi sekä edistää yh- vielä lisätään pispalalaisten voimakas teenkuuluvaisuuden tunnetta ja viih- kotiseutuhenki, niin ei ole ihme, että tyvyyttä Pispalan asukkaissa. kotiseutuseuran perustamismahdol- Lauri Viita -museon perustamista PISPALAN MOREENI RY lisuuksista on vuosien aikana monin yhdistyksessä alettiin suunnitella jo Portaanpää 8, 33250 Tampere tavoin keskusteltu. ”Pispala seura” vuonna 1973. Hanke eteni hyvin kii- Jäsenmäärä: 600 päätettiin perustaa 31.3.1969. Läsnä tos uutteran hankkeen vetäjäryhmän, Puheenjohtajat: Toivo Järvinen 1969- olivat Kalle Kaihari, Tapio Ahonen, kauppaneuvos Kalle Kaiharin talou- 1972, Aimo Simola 1973-1978, Matti Toivo Järvinen, Kaarlo Honkasalo ja dellisen tuen ja presidentti Urho Kek- Järvinen 1979-1987, Kirsti Salo 1988- Pentti Lahti-Nuutila. kosen kannustuksen. Omistamaansa 1989, Sakari Patjas 1990-2004. Nykyinen johtokunta: Puheenjohtaja Jukka Sirén, varapuheenjohtaja Simo Suvia, sihteeri Mårten Sjöblom, rahas- tonhoitaja Airi Karima, muut jäsenet: Matti Kuukankorpi, Pirjo Wansen, Pekka Wilén, Raimo Vettenranta, Mikko Luoto, ja Anneli Halivaara, kunnossapito Risto Rajala ja retkivastaava Leena Sirén. Haulitehtaan vuokraus: Valma Santa, puh. 040 5479904, arkisin klo 14-18. Seuraan voi ilmoittautua postitse seuran osoitteeseen. Vuosimaksu on 7 euroa ja ainaisjäsenmaksu 50 euroa. www.pispalanmoreeni.ﬁ/ www.lauriviitaseura.org/

Näyttelijä Ahti Jokinen eläytyy Lauri Viidan teksteihin runoilijalle omistetun museon pihalla kulttuuriraitti tapahtumassa 2006.

23 Teksti: Mikko Mäkitalo Kuvat Virrasta: Veikko Lintinen Muut kuvat: Ilpo Mikkonen ja Asko Parkkonen

Pispala Vilkkari Oﬀ –elokuvatilaisuutta kunnioitti marraskuisena lauantaina laulaja, muusikko ja nykyisin myös musiikkineuvos Hän oli tavallinen, yksinkertainen Matti Heinivaho, joka kertoi tarinoita oman uransa varrelta ihminen, jolla oli sydämensivistystä sekä erityisesti kollegastaan Olavi Virrasta. Tilaisuudessa esitettiin vaikka muille jakaa. Heinivahon vuoden 1970 Virran haastatteluun pohjautuva elokuva Muistojeni tango – Päivä Pispalassa Olavi Virran vieraana.

– Olen pyörinyt muusikonura- – Ola oli reipas, retee ja mukava ka- ni alusta 1951 asti Pispalassa paljon. veri, iloinen velikulta. Muusikkokol- Soittelin silloin Tahmelan työväenta- legoja kun olimme, ikä ei haitannut lolla Tip-Top-yhtyeen kanssa ja pel- yhteydenpidossamme. käsin, kuinka ihmisen käy täällä, jos – Laulajana Ola oli huikea! Mitään soittaa viulua, kun pispalalaiset eivät nykyajan äänentoistovälineitä ja stu- välttämättä välittäneet niin paljon diotekniikoita ei olisi Olan kohdalla viulun soitosta. Virran haastattelua tarvittu. Ääni on 1970 Mäkikadulla kuvatessa Pispala niin loistava ja hie- oli vielä varsin alkuperäisellään, Matti no, ettei kukaan pää- Heinivaho kertoo. se edes lähellekään! – Virran Olan tapasin ensimmäisen – Virtaa pidetään kerran Tampereen VPK:lla yhteisellä aina tangon kunin- keikalla 1956. Sittenhän hän muutti kaana, mutta mieles- 60-luvun alussa Tampereelle, jossa tu- täni hänen slow fo- lin oikein hyväksi tutuksi hänen kans- xinsa nimenomaan saan. ovat hienoja.

Parhain kiitos – Parhain kiitos tämän elokuvan te- kemisestä tuli Ruot- sista Olavi Virran vaimolta Irene Vir- ralta, joka kirjoitti: `Nyt minulla on viimein Olavista elokuva, jota voin näyttää lapsilleni ja lapsen- lapsilleni.` Olavi Virta asui Olavi Virran elämään Pispalassa sisältyi paljon sairautta, vaivaa ja Pispalassa (1967– varmasti surumielisyyttäkin. Ne ovat 72) Hulda Simulan läsnä Heinivahon elokuvassakin, josta hoivissa. siitä huolimatta välittyy päällimmäisenä – Hulda oli niin arvokas ja sympaattinen tunnelma kultainen ihminen sekä myös mestarin taika. kuin vain voi olla!

24 Yleisön ilmeistä voi päätellä, miten antoisaa Messukylän Satakielen Matti Heinivahon kuunteleminen oli.

Kyyneleet virtaavat

Tarina kertoo, että eräällä keikalla sai- – Kun hän 1966 viimein pääsi pois rastumisen jälkeen Virralta jäi sanojen vuoden sairaalareissultaan, hän esiin- PISPALA VILKKARI OFF –tilaisuuden unohduttua laulu kesken ja poskelle tyi ensimmäisen kerran minun yh- nettisivuilla www.pispala.ﬁ /vilkkari-off vierähti kyynel – jolloin yleisö puhkesi tyeeni kanssa Kyröskoskella. on paljon tarinaa muun muassa loputtomiin suosionosoituksiin. – Kun hän silloin käveli tutisevin as- Matti Heinivahosta ja Olavi Virta – Virtahan esiintyi vielä aivan viime kelin estradille, nojasi lavalla olleeseen -dokumentista. Toivomme saavamme vuosinaankin, mutta hän muisti sanat pylvääseen ja esitti loisteliaasti kappa- sinne tulevaisuudessa tallenteita vain kahteen kappaleeseen, Metsäkuk- leen Kuolleet lehdet, kyllä siinä tuli myös itse tilaisuudesta. kia ja Kun ilta ehtii, Heinivaho kertoo. tippa silmäkulmaan.

Erityiskiitokset ansaitsevat paikalle saapuneet Matti Heinivahon ja Olavi Virran tuntevat ystävät, kollegat ja yhteistyökumppanit, kuten Heikki Leimu, Anja Niemi (os. Räsänen), Liisa Roine ja Inga Sulin sekä Pub Kujakollissa illalla maagisesti Virtaa tulkinneet yhtyeet Rantavahdit solistinaan myös Aake Hildén sekä Olavit; eli Hanneriina Moisseinen ja Teemu Takatalo.

25 Teksti: Piitse HASPUTRI, Kuva: Jyrki Kallio jotain älyvapaata lisäksi soittavat Mixa, saksofoni; Piekäinen, kitara; Pekuri, rummut ja Henkka, pystybasso. Hasputrin musiikista löytyy monenlaisia sävyjä. Keikka-arvostelussaan Jyrki Kallio kirjoittaa: ”Voi- makkaana nousee mieleen 70-luvun progressiivi- nen rock, johon on lisätty annos svengaavaa jazzia, mausteena elokuvamusiikkia. Välillä tästä sopasta ampaisee kuitenkin tulisena purkauksena ylös puh- dasoppisen repivä rockkitarasoolo, jonka päätyttyä biisi palaa taas monimuotoiseen edistyksellisyy- teensä. Myös sellaiset musiikin osa-alueet, kuin ska ja Balkanin alueen kansanmusiikki ovat antaneet omat vaikutteensa tähän välillä vauhdikkaaseen ja välillä taas meditoivan tyyneen keitokseen.” – Hasputri lähti 2007 siitä, – Ensimmäisen levyn julkai- Pispala on keskeinen paikka Hasputri-orkeste- kun olin viime vuodet tehnyt see Vastavirta-levyt tänä vuonna rille. ”Semmonen vapaa ja ennakkoluuloton mei- hyvin kontrolloitua rock- sekä vinyylinä että cd:nä. Vinyy- ninki on kummallakin”, miettii Kotila Hasputrin musaa, missä kaikki oli aika lille on valittu ehkä vähän tum- ja Pispalan suhdetta ja jatkaa, ”Viime kesänä tuli ennalta arvattavaa. Teki mempia sävyjä sisältäviä biisejä, soitettua Pispalan Karnevaalit, Sauna-päivät, Vap- mieli tehdä jotain täysin kun taas cd:llä on pari menobii- pujuhlat ja ehkä liiankin monta kertaa Vastavirral- päinvastaista, jotain siäkin mukana… Tulee myös eri la. Keikan hommaaminen on hemmetin raskasta miksaukset eri formaatteihin, ja tylsää puuhaa. Helpompi tapa on mennä kave- älyvapaata, toteaa bändin kertoo Kotila debyyttilevystä. reiden kekkereille kaljapalkalla nauttiin hyvästä kitaristi Kotila. Hasputrissa kitaristi P-P Kotilan seurasta ja ﬁ iliksestä.”

Teksti: Eero Peltonen Karjujen laulajaiset Kuva: Vesa Tienvieri Ajatus mieskuorosta viriää, kun kielen alta”. Valssiin vie matkamies: Alkajaisiksi verryttelemme, istah- kuulen, että Tellu Turkka on al- ”Ah mikä taitaa olla mun kauniim- damme, suljemme silmämme, hiljen- kanut johtaa Pispalan naiskuoroa. min katsella, kuin tähdet ja tuo kirkas nymme. Hetken päästä kuuluu Tellun Tellu on huima kansanmuusikko ja kuu.” Ja lopuksi uhotaan: ”On mua ”Olkaa hyvä.” Improvisaatio alkaa. haluan hänen oppiinsa. Naiseksi mi- lyöty puukolla ja rautapuntarilla. Seit- Äänet lähentyvät ja erkanevat, tarinoi- nusta ei ole, joten uroita värväämään. temän kertaa sualet syliss olen hyppi- vat, tunnelmoivat, sulautuvat yhteen. Kaikki on valmista 1.3.2009 klo 17. nyt permannolla.” Kukin kuuntelee itseään ja muita. Harjun seurakunta on antanut kerho- Harjun karjuilla ei ole harjoituksia, Istun ringissä Tellun vie- tilan käyttöömme. Kaupasta haen tee- kun ei ole tarvetta esiintyä. Virheitä ressä. Hän ojentaa paperin: tä ja pullaa. Tellu ja yhdeksän urosta tai vääriä ääniä emme tunne. Nuotin ”Laula tuosta.” Kysyn sävel- saapuu ja pian laulu raikaa: ”Mitä sie vierestä emme voi laulaa, koska emme tä. ”Laula nyt vaan”, sanoo sittanen siriset, pöräkärpänen päriset, käytä nuotteja. Tellu kutsuu maanan- Tellu. Aloitan jotain kaleva- kel´ei tuiska tulta suusta, kipunoita tai-iltojamme laulajaisiksi. Laulajaisiin laiselta kuulostavaa uudet Karjut ovat aina tervetulleita. ja Karjut vastaavat. Vieruskaveri jatkaa ja sitten kukin vuo- rollaan. Tunnelmat liikkuvat hartaista keveisiin. Laulu lii- kuttaa laulajaansa.

Karjut luokkakuvassa ja opettaja Tellu Turk- ka. Loput lintsaa.

26 Teksti: Hannu T. Sepponen Kuva: Ilpo Mikkonen Hyhkyn basisti

Mikko Löytty on soittanut melkein kolme vuosikymmentä tunnetuissa suomalaisissa rockin kokoonpanoissa. Tätä nykyä basso jytisee Hurriganesin riveissä. Reissumies asuu Hyhkyssä omakotitalossa. Äidin kotitalo sijaitsee kivenheiton päässä.

ikko kävi syntymässä Suomes- Kuustoselle koitti Msa, mutta asui ensi vuotensa sittemmin sooloura Namibiassa, jossa vanhemmat olivat ja Kummeli söi Sil- lähetystehtävissä 1950-luvulta alkaen. vennoisen, joka siinä Suomeen palattiin 1967, kuumim- kitaraakin näpelöi. paan pop-aikaan. Isoveljet kantoivat Niinpä Mikko siir- kotiin uutta musiikkia, jota tietysti tyi Harri Marstion kuunneltiin porukalla. Mikolla on Maanantaihin, jos- neljä veljeä, joista erityisesti isoveljet sa oli mukana myös Jaakko ja Sakari olivat soittomiehiä ja kitaristi Nipa Niilo- ovat edelleenkin. Ensimmäinen ko- la. Loistava bändi, koonpano toimi veljespohjalta ja nuo- muistelee Mikko. rimmalle muusikolle annettiin basso Muusikon leipä haettiin esiintymällä Viime vuosien touhuun kuuluvat kouraan. pienimmissäkin lounasruokapaikois- myös Heikki Salon vetämän herra Kohtalokas ratkaisu, sillä basson- sa. Sittemmin Mikko oli mukana Heinämäen Lato-orkesterin tempa- soitto on antanut leivän kohtsiltään Pepe Ahlqvistin bändissä kuusi vuot- ukset, jotka tuovat sopivaa vaihtelua 30 vuotta. Mikko soitti bassoa kou- ta. Myös SF-Bluesin riveissä Löytty päiväsajan koulukeikkojen kautta. lupoikabändeissä, joille Mikkelissäkin soitti siinä vaiheessa, kun kokoonpano Homma on poikinut levyntekoa ja se- nouseva elävän musiikin liike antoi oli luotu, alkujaan yhden kesäkauden tien naamat ovat tulleet tutuksi myös tilaisuuksia. Hän kirjoitti ylioppilaak- viritykseksi. Vaihtuvin soittajin ryhmä Pikku Kakkosen katsojille. si 1980. Samana vuonna Heikki Sil- esiintyy edelleen, mutta syksyllä 2004 Lato-orkesterissa mukana oleva tun- vennoinen soitti Tampereelta puhelun Mikolle tuli eteen päätös siitä, nou- nettu kitaristi Janne Louhivuori julkisti tiedustellen, haluttaisiko liittyä orkes- dattaako ”Porvoon rumpalin” kutsua. juuri levynsä Kujakollissa. Mikko puo- teriin. Kyllä halutti ja niinpä Mikko Luvassa olleet runsaammat keikat rat- lestaan on tehnyt kaksi soololevyä, joil- muutti Mikkelistä Manseen. Tampe- kaisivat valinnan. Nykyisessä Remun la myös laulaa itse, ja suomeksi. Viime re ja Ylöjärvi olivat jo tuttuja myös triossa on mukana myös erinomainen vuosina eri kokoonpanoissa keikkoja pappisisän työtehtävien takia. Nipa Niilola. on tullut 150 – 200 vuodessa. Silvennoisen Heikin johtamassa Vuosien varrella soittokavereina on Mikko ilmoittaa olevansa vielä- Frendz-kokoonpanossa, jossa mu- ollut laaja joukko tunnettuja taitajia, kin armoton r&b-fani, jolle yhä ko- kana rummuissa oli myös velipoika kuten Dave Lindholm, jonka levyillä lahtaa 1960–70-lukujen musiikki. Sakari, Mikko aloitti uransa, jota ja kiertueilla mukana on ollut myös Vaativin ja aatelisin kokoonpano on hän itse kuvaa hyvin onnekkaaksi. veljmies Sakari. Kun nyt suku taas trio-meininki vapaalla improvisaa- On ollut hienoa soittaa taitavien ka- mainittiin, niin vierailut gospel-veljen tiolla. Rock- ja jazz-kokoonpanot ovat vereiden seurassa, joille musiikki on Jaakon kokoonpanossa ja levyillä ovat sillä kohtaa hyvinkin lähellä toisiaan. intohimo. Ja soittaa sitä musiikkia, ”jokapäiväistä leipää”, viimeksi marras- Basisti-esikuviin kuuluu esimerkiksi josta itsekin pitää. 1980–90-luvuilla kuussa Vanhassa Kirkossa. Jaakkokin Jack Bruce. samoissa bändeissä oli Silvennoisen on puskenut valitsemallaan omape- Mikko muutti omakotitaloon Kylä- lisäksi myös Mikko Kuustonen. Cat- räisellä tiellä jo 70-luvulta alkaen. Toi- sepänkadulle 1991. Niihin maisemiin, walk ja Q-stone tunnettiin mainioi- seksi vanhin veli Heikki on rakennus- joihin liittyvät lapsuuden muistikuvat na rhythm&blues-kokoonpanoina. mestari, mutta hänkin vanhemmiten sukulaisreissuilta. Ja äidin kertomus- Keikkoja oli paljon kotimaassa sekä innostunut soitosta ja vinguttaa viulua ten tapahtumapaikat. Ainakin ne ovat ulkomailla Ranskaa ja Sveitsiä myöten kansanmusiikin parissa. Pikkuveli Olli muuttuneessa maailmassa jäljellä. Ku- ja Q-stone teki neljä levyäkin. tekee tiedettä ja tietokirjoja. ten myös kaksi kasvatettua tytärtä.

27 Jouluksi Teksti: Jari Niemelä Levyä myydään pispalalaisissa liikkeissä kotiin! ja ravintoloissa, hyvin varustetuissa ispalan musiikkiyhdistys ry on kaupoissa sekä internetissä. Levyä voi Pjulkaissut viidennen levynsä, tiedustella meilillä: jyrki@notenet.ﬁ joka samalla juhlistaa yhdistyksen kymmenvuotista taivalta. Jouluksi kotiin -levy käsittää 15 varta vasten – Heikki Salon kanssa joskus levylle sävellettyä laulua, joiden välis- monta vuotta sitten puhuttiin, että sä kulkee kirjailija Johanna Sinisalon tehtäisiinkö joululevy. Lueskelin kirjoittama joulukuunnelma. Tarina jossakin vaiheessa Johannan kirjoja aukeaa parhaiten kuuntelemalla levy ja ihastelin, että onpas hienoja ta- alusta loppuun, mutta cd:n kappa- rinoita. Ja tuossahan se asuu ihan Esiintyjien joukossa ovat muun muas- leita voi kuunnella toki erikseenkin. vieressä, huomasin. Menin sitten ky- sa näyttelijät Seppo Kulmala ja Jesse Jouluaiheisella levyllä on kaikkiaan symään lähtisikö mukaan, kertoo le- Saikkonen. 65 esiintyjää, valtaosa heistä Pispalas- vyn taiteellinen johtaja, Hauli Brosin Jouluksi kotiin -levy jatkaa yhdistyk- ta. Nimekkäitä pispalalaisia artisteja basisti Ari “Selkä” Pulkkinen. sen Musaa mäeltä -levytysten sarjaa. on mukana, kuten Mikko Alatalo, – Joululevy on kutsulevy. Pyysin Ensimmäinen cd ilmestyi 1999, toi- Heikki Salo, Pauli Hanhiniemi, Mik- mukaan erilaisia Pispalassa vaikuttavia nen pari vuotta myöhemmin. Muu- ko Löytty, Jouko Mäki-Lohiluoma ihmisiä. Kappaleita on aikamoinen taman välivuoden jälkeen ilmestyi sekä Hauli Bros -yhtye. Niinikään kirjo, ja esiintyjiä rockbändeistä tan- jouluksi 2006 tupla-cd Musaa mäeltä levyllä laulavat muun muassa tango- gokuningattareen. 3/4. Päälinjana on, että levyillä esiin- kuningatar Kaija Pohjola ja Salkkari- Johanna Sinisalon kuunnelma- tyvät musiikkiyhdistykseen kuuluvat näyttelijä Esko Kovero. osuudet on ohjannut Pirkko Uitto. artistit. Matti Helimolle kultalevy Teksti: Niko Virtanen, Mediasampo – Koska levy on musiikillisesti hy- uokanopettajana työskentelevä Helimo on tehnyt vin moninainen, niin halusin sen ole- Lmusiikkia jo pitkään ja ensimmäisen täyspitkän van sitä myös tekstien puolesta. Le- soololevyn aika oli nyt. vyn kolmestatoista kappaleesta eräs – Vaikeinta levyntekoprosessissa oli ehkä juuri esimerkiksi kertoo kvartaalitalouden kappaleiden valinta albumikokonaisuudelle, Helimo kahlitsevuudesta, toinen työelämän taustoittaa. hektisyydestä ja sen vaikutuksesta Hype Recordsilla aiemmin vain Negative on yltä- vanhempien lastensa kanssa käyttä- nyt jalometalliin. Millaiselta tuntui saada kultalevy mään aikaan, kolmas kaupallisesta heti ensimmäisestä singlestä? joulusta. Lisäksi käsitellään narsis- – Totta kai se tuntuu hienolta. Jonne Aaron on- mia, vuoden 1946 sotasyyllisyystuo- nitteli ja jo armeija-ajoilta tuntemani Hypen Tommi mioita, Tampereen kesää ja montaa Liimatainen on kannustanut kovasti. Nyt kuitenkin muuta mielenkiintoista asiaa. Aiheet toivotaan, että Blogi-levyni saavuttaisi mahdollisim- ovat siis ihan laidasta laitaan. man monet kuulijat, varsinainen kokonaisuus kun on vasta juuri julkaistu. Missä levyyn voi tutustua ja Instrumenteista levyllä vastaa monilahjakkuus Jaan mistä sen voi hankkia? Wessman. Millaista musiikkia levyllä on? – Levyllä on sovituksiltaan ja tyyliltään hyvin erilai- – Kotisivullani, www.mattihelimo. sia kappaleita ja se oli alusta asti yksi levyn kantavista com, voi kuunnella näytteitä kappa- ideoista. Se, että tämä on soololevyni eikä esimerkiksi leista. Levyn voi ostaa saman www- bändilevy, antoi paljon liikkuvuutta sovitusasioihin. osoitteen kautta tai sitten keskustan Vesa Joutsen soitti kitarat kultalevylle. hyvin varustetuista levykaupoista. Blogin lyriikat käsittelevät aiheita, joita aiemmin Levy on ulkoisestikin persoonallinen, pop-musiikissa ei ole liiemmälti käsitelty. Kerro hie- sillä levyn kannet on maalannut nuori man tekstien taustoista. taiteilija Viljami Heinonen.

Tutustu Matti Helimon Blogiin osoitteessa www.mattihelimo.com.

28 Pulterissa runoillaan Teksti: Jari Niemelä kerran kuussa Kuva: Ilpo Mikkonen Asko Vilén esitti marraskuun tekstejä, joista hyvällä onnella voi löy- runokaraokessa otteita tää jopa huumoria. uudesta runokirjastaan – Paljonko on paljon? on tärkeä ky- Paljonko on paljon. symys nykyisenä pohjattoman ahneu- Kädessä toinen uusi den aikana. Kirja esittää sen kysymyk- teos Tarinoita Ison sen, mutta tarjoaa myös rakkautta ja Pomon Tarhasta. kepeitä hetkiä, sanoo Vilén. – Myyttiset tarut ihmis- Osa runoteoksen teksteistä on syn- lajin synnystä ja alkutaipa- tynyt Pispalan Pulterin runokaraokea leesta luonnonmullistuksi- varten – tai karaoken reilun vuoden neen sekä ihmisen oma olemus, mittaisen olemassaolon aikana. itsekäs luonne ja toiminta antoi- Pulterin karaokessa jokainen esiin- vat sysäksen tämän tarinakokoelman tyjä on tähti – tai tasaveroinen runou- synnylle, kertoo Vilén 126-sivuisesta den ystävä. Tarjolla on suomalaisen teoksestaan Tarinoita Ison Pomon Tar- runouden perusteoksia Lauri Viidasta unokaraoke on löytänyt tiensä hasta. Kirsi Kunnakseen. Teoksista voi valita Rmyös Pispalaan. Pulterissa on vii- Vilén luonnehtii kirjaa kokoelmaksi runon esitettäväkseen, mutta sangen me keväästä alkaen järjestetty kerran tarinoita tai kertomuksia. Varsinaisia mieluusti karaokessa kuullaan myös kuussa tiistaisin runoilta, jossa esiintyä runoja ne eivät ole. omia runoja. Innokkaimmat rustaavat voi kuka tahansa - siitä nimi runoka- Mutta hänen toinen nyt julkaistu niitä pöydässä karaoken aikana. raoke. kokoelmansa, Paljonko on paljon?, on Seuraava runokaraoke Pulterissa Pulterin iltojen kantavia voimia on selkeä runoteos. Vai onko sittenkään?, pidetään 15. joulukuuta klo 20.00. runoilija, musiikintekijä Asko Vilén, kuten kirjoittaja kysyy. Hän arvioi Hommaa jatketaan jälleen 19. tammi- joka marraskuun runokaraokessa jul- runojen olevan vailla ”herraskaista kuuta siten, että karaoke pidetään joka kaisi kaksi uutuusteostaan. taideskelevuutta”, leppoisan tavallisia kuukauden kolmantena tiistaina.

29 Salaman maailmaa Teksti: Hannu T. Sepponen elokuvataan Kuva: Ilpo Mikkonen

Kuluneen syksyn aikana Siinä näkijä missä tekijä tv-elokuvaa Tampereella on kuvattu kuvataan Päivölän kadun portailla. Hannu Salaman teokseen `Siinä näkijä missä tekijä` Lavastaja Pentti Valkeasuo tuli tuk- perustuvaa tv-elokuvaa. ka pystyssä Pispalasta käytyään tarkas- Ylen ohjelmistossa elokuva tamassa mahdollisia kuvauspaikkoja. nähtäneen vuoden 2011 Kaupunginosa on muuttunut niin paljon, että ajankuvan luominen ei alkupuolella. salli yhtään liikkuvaa kameraotosta nykyisessä katukuvassa. Yhden mahdollisen rakennuksen vieressä onkin toinen aikaan sopimaton. Niinpä Pispalassa on tehty kuvauksia Päivölänkadun portaissa, Provas- tinkadulla ja Pyykkipuistossa, Varalan ja A-killan rannoilla sekä Haulitor- nin juuressa. Kirjan päähenkilöiden Salmisten perheen koti on lavastettu Pellervon koulun entiseen jumppasa- liin, sisäkuvauksia on tehty myös Vel- lamonkatu kahdessa sekä eri kohteissa muualla Tampereella. Myös Rataka- dun taloja harkittiin Pispalan valtatien kupeessa, mutta kiinteistöissä ei ollut vettä eikä sähköjä. Sodanaikaista asuinkorttelia saakin elokuvassa esittää Annikinkadun puu- talokortteli, joka sinänsä ei ole aivan pispalalainen miljöö. Ei oikeassa Pis- lokuvan tamperelainen tuotta- Tuotantoyhtiö Camera Cagliostrolle palassa ollut umpikortteleita. Mutta Eja Jyrki Kaipainen kertoo, että hanke on ensimmäinen laatuaan. Annikinkatu on ainoa paikka, jossa ohjaaja Kari Paljakka esitti idean Aiemmin yhtiö on kymmenvuotisen voidaan oikeassa ympäristössä kuvata Salaman kuuluisan kirjan fi lmati- toimintansa aikana tehnyt dokument- aidosti tuon ajan köyhälistön elinym- soinnista Elokuvasäätiön vuosijuhlan teja ja piirrosanimaatioita, joita nytkin päristöä. humussa jokin aika sitten. Kaipainen on tuotannossa meneillään. Kokonai- Kaipainen kertoo, että Salaman tuo- otti ja soitti seuraavana päivänä, kes- sen elokuvan tuotantoprosessi on uusi tannon saaminen fi lmille on ollut kes- tikö ajatus vielä päivänvaloa. Tuntui haaste, joka voi jatkossa tuoda myös kustelun aihe jo vuosia ja nyt onkin kestävän. uusia hankkeita Tampereelle. Nyt kummasteltu, kuinka hankkeita tähän Seuraavassa vaiheessa tuotantoyh- myös osaaminen ja kokemus lisään- asti ei ole ollut. Kirjailija itse on ol- tiö Camera Cagliostron Kaipainen tyvät, onhan projektin teknisen työ- lut hyvin iloinen projektista ja myös otti yhteyttä TV-Kakkosen Hilkka ryhmän 25 henkilöstä parikymmentä hyväksynyt elokuvan käsikirjoituksen. Saloon, joka oli tärkeä tukihenkilö täkäläisiä tekijöitä. Luontevaa varmasti on, että äskettäi- hankkeen etenemisessä. Myös ensim- Elokuvan käsikirjoittaja on helsinki- sen Úralin perhosen` jälkeen tehdään mäinen käsikirjoituksen luonnos tuli läinen Raija Talvio, joka on aiemmin myös Salaman keskeisestä teoksesta Kakkosen draamaosastolta. Sittem- kirjoittanut Kari Paljakan ohjaaman fi lmatisointi. Perhonen perustui Sala- min hankkeen yhteistyökumppaniksi elokuvan Éläville ja kuolleille`. Tari- man käsikirjoitukseen. tuli Ylen Yhteistuotannot. Kaksiosai- na sijoittuu sota-ajan Pispalaan, vuo- Kuvaukset jatkuvat vielä ensi kevää- nen, kaksituntinen elokuva valmis- teen 1943. Kuvauksia on voitu tehdä nä muutamana päivänä, leikkaus ta- tuu Ylen Kotikatsomon ohjelmapai- kuitenkin vain rajoitetusti Pispalassa, pahtuu tulevana keväänä ja ohjelmis- kalle. Mukana yhteistyössä on myös jonka ilme on vuosien mittaan rajusti toon elokuva saataneen reilun vuoden Elokuvasäätiö. muuttunut. kuluttua.

30 ISO PIPA Teksti: Janne Rahkila ja tampereen Kuva: Mika Kanerva kielen Kirjan kirjoittaja Hannu Hyttinen alkeet (ilman pipaa) ja kuvittaja Erkki ”Jammu” Kanerva (pipa päässä) sekä kaksi Isoa pipaa (herrojen käsissä).

Syyskuussa julkaistiin Hannu Hyttisen Iso pipa -niminen murre- sanakirja, joka on jatkoa vuonna 1995 ilmestyneelle Pipa päässä rotvallir reunalla -kirjalle. Murrekirjoja on vuoden 1995 jälkeen ilmestynyt runsaasti, mutta tuota kirjaa voidaan pitää murrevillityksen alkulaukauksena.

so pipa on 800 tampereen sanan – Aamulehden Moro-liitteen edel- talon sekä Ylä- ja Ala-Voiman. Isuomennoksineen, paikannimien täjä A-Tampere yritteli joskus jotain Kirja tietysti auttaa oppimaan mur- selityksineen ja tampereen kielen esi- murreilmaisuja käyttää ja murteelli- retta, mutta miten tampereen kielellä merkkilauseineen jämäkkä tietopa- sesti kirjoittaa. Äidinkielen opettajat sitten tulee toimeen muiden suoma- ketti. Edistyneemmät kielen taitajat hyökkäsi niiden kimppuun, että ”te laisten kanssa? Kysyin neljältä eri puo- voivat nauttia hauskasti kirjoitetuista pilaatte lasten kielen.” Tämä on var- lilta Suomea olevalta ihmiseltä suo- teksteistä ja murteen vivahteista, kun maan ollut tyypillistä koko Suomessa. mennosta 15 arkipäivän murresanasta. taas hiljan paikkakunnalle muuttaneet On pyritty ohjaamaan lapset yleiskie- Testihenkilöt oli valittu edustamaan voivat käyttää kirjaa apuna alkuperäis- len käyttöön, kertoo Hyttinen. Silti jokaista neljää pääilmansuuntaa: he väestön sekaan soluttautumisessa. murre vaan elää ja voi hyvin. ovat kotoisin Raumalta, Etelä-Savosta, Aivan kuten kaikki elävät kielet – Tamperelaisilla on kohtuullisen pääkaupunkiseudulta ja Lapista. No- myös murteet muuttuvat sukupol- vahva ja terve kotiseutuitsetunto, eikä pean testin jälkeen saatoimme päätellä vien myötä. Hannu Hyttinen sanoo- tamperelaisuutta häpeillä. Murrevilli- tampereen kielen olevan hyvin läheis- kin kirjan sisältävän pääasiassa hänen tys ja murteen uusi tuleminen on myös tä sukua suomelle. Tästä huolimatta ikäpolvensa, sotienjälkeisten suurten johtanut paljon siihen, ettei ihmiset väärinkäsityksien mahdollisuus on ikäluokkien tamperetta, vaikka jonkin enää häpeä puhettaan, eikä opettajat tietysti olemassa, sillä suomea puhuva verran myös vanhempia ja uudempia pyri sitä tuhoamaan, sanoo Hyttinen. yksilö tunnistaa keskimäärin vain noin sanoja on mukaan mahtunut. Hänen mielestään tamperelaisilla on 60 prosenttia tampereen sanoista. Voi- Tampereen murre onkin säilyttänyt taito nauraa itselleen ja puhetavalleen, mavarat riittivät harmittavan pieneen omaleimaisuutensa hienosti, kun ottaa minkä hänen kirjansakin todistaa. otokseen, mutta tuloksien mukaan huomioon, että paljasjalkaiset tam- Kohtuullisen suuresta koostaan varsinkin Itä-Suomessa asuvien olisi perelaiset ovat olleet vähemmistönä huolimatta Tampereella on myös tie- syytä petrata sukulaiskielen taitoaan. kaupunkinsa asujaimistossa jo 1800- tynlainen maalaiskylän mentaliteetti, Huolimatta erilaisten murteiden ja luvulta. Aluksi kaupunkiin muutti pal- joka tulee ilmi esimerkiksi siinä mi- puhetyylien kirjosta meidän olisi kui- jon työvoimaa tehtaille ja 1960-luvulta ten kaupungin eri talot on nimetty, tenkin yritettävä ymmärtää toisiam- ovat Tampereelle ihmisiä houkutelleet aivan kuten maaseudullakin tehdään. me. Sikäli on hienoa, että tamperelai- opinahjot. Murteita on myös yritetty Pidempään Pispalassa asuneet var- sista voi saada nyt paremmin selkoa aktiivisesti kitkeä nuorison suusta. masti tuntevat esimerkiksi Koivusen tämän julkaisun ansiosta.

31 32 Teksti: Karoliina Hannula Tahmelanrannan tapahtumia Kuvat: Ilpo Mikkonen ja Asko Parkkonen 2009 Juhannusmarkkinat 14.6.

Kolmatta kesää järjestettävät Juhannusmarkkinat toivat taas Tahmelan rantaan käsityöläisiä, lasten puuha- pajoja sekä kansanperinnettä. Tapahtumassa halutaan tuoda nykypäivään perinteisiä käsityötaitoja, luonnon- mukaisuutta sekä tarjota perheille mahdollisuus muka- vaan yhdessäoloon. Tahmelan rannalla kesä kehrättiin esiin salkotanssil- la. Pyhäjärveltä saapui keskikesän neito laulaen kesän koittaneeksi järvisoturien saattelemana. Kävijöitä Juhannusmarkkinoilla on ollut noin 500.

Lumottu Ovi – tarina peikkoheimosta 19.9. –2.10.

Lastennäytelmässä meriä vaeltava peikkoheimo saapuu rantaan, asettuu asumaan ja tapaa kauppamies Uuno Hövelin. Auttaessaan peikkoja pois pelostaan Uuno Höveli muuttuu itsekin ja ahneen kauppamiehen kuoren alta löytyykin uusia puolia. Näytelmä oli suosittu ja Pispalalaisten lasten kuultiin leikki- vän pihoilla hiitiäistä ja kauppamiestä vielä pitkään näytöksien jälkeen. Peikot kävivät näytöksen lopussa talviunille, mutta taitavat- pa herätä talviuniltaan vielä jonakin kauniina lumisena päivä- nä lasten iloksi... Työryhmä omisti näytelmän Marita Sandtille, joka on aktiivisesti tukenut lastentoimintaa. Lastennäytelmää kävi katsomassa noin 400 henkeä. Kekri – muinaissuomalaisuutta koko perheelle 31.10.

Taru Pohjolan tulesta kertoi nykypäivän ihmiselle ku- vaelman siitä, millaista suomessa saattoi olla noin tuhat vuotta sitten. Vuoden 2009 kuvaelmassa keskelle Suo- mensuvun vuodenvaihteen juhlaa ja römppäjäisiä saapuu vieras väki, joka vie Suomen kansan Pyhän Tulen mennessään. Suomalaiset ja yleisö lähtevät etsimään tulta takaisin ja lyhtyjen ja tulien valossa kohdataan kekrikan- saa ja heidän esittämiään arvoituksia. Viimeinen arvoi- tus tuo Suomen Ukolle häneltä viedyn äänen takaisin, ja Ukko löytää rosvojoukon etelän portin takaa. Alkaa hur- ja kilpalaulanta, jonka aikana ryövärit ymmärtävät ettei tuli ole kenenkään omaa, vaan kuuluu kaikille. Takaisin saadulla tulella Suomen Ukko sytytti perin- teisen Kekrikokon. Kokolla kuultiin kansanmusiikkia ja nähtiin tulitaiteilua. Kävijöitä Kekrissä oli noin 250.

Tapahtumien takana on Pispalan tapahtuma- ja toimintaryhmä, jonka jäsenet perustivat hiljattain uuden yhdistyksen Vuorenväki ry:n. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja tukea perheille suunnattuja kulttuuritoimintoja ja –tapahtumia. Yhdistys tukee käsityöläisyyttä, perinnekulttuuria sekä luonnonmukaista elämäntapaa Pispalan kulttuurimaisemaa vaalien. Vuorenväki ry:n on tarkoitus liittyä Kumppanuus ry:hyn. Ryhmän tärkeänä yhteistyötahona on ollut Kurpitsaliike ry. jonka tiloissa toimiminen on mahdollistanut kulttuuritoimintojen ja –tapahtumien toteuttamisen. Hyvää talvea kaikille! 33 Teksti: Hannu T. Sepponen Kuvat: Ilpo Mikkonen VOIHAN PAHKEI- NEN!

Heikki-Pekka Miettiseltä on ilmestynyt äskettäin kaksi sarjakuva-albumia kovissa kansissa. Niissä seikkailevat herra Pahkeinen, jonka taivalta alettiin ikuistaa jo Aviisissa ikimuistoisina radikalismin vuosina; sekä pikku Miihkali, jonka oppivuodet isoksi kasvaessa tallennettiin ennen muuta Pahkasiassa 1980-luvulta alkaen.

ontta uusien albumien julkaisuun palojen luomista ja sijoittelua kohtiin, ovat luotettavien todistajien näkö- Pantoivat lukuisten alan harrasta- joihin puuttuva ilmoitus tahi keskeen- havainnot. jien ja tuttavien sekä kadunmiesten ja jääneen artikkelin puuttuva ajatus oli Pahkeinen on muuttunut kulttihah- -naisten vaatimukset vuosien varrelta. jättänyt tilaa vielä yhdelle, joka käyttää moksi ja jo varhain kulttuuriseksi kä- Keihäänkärkenä vaatimusliikkeessä mielikuvitusta. sitteeksi, josta todisteena takavuosien toimivat Tapani Rytöhonka ja Johan- Tuossa tarkoituksessa syntyi pitkäh- legenda Kontra Pahkeinen. Sen on na Vehkoo. Näiden entusiastien kä- köön, mustaan palttooseen ja taitei- nähty esiintyvän viimeksi Rajaportin sistä Heinari riisti vanhentuneimmat lijabaskeriin pukeutunut rakastettava saunan 90-vuotisjuhlilla viime vuosi- otokset, joiden yhteiskunnallinen ja hahmo. Hänessä on nähtävissä sisä- tuhannella. tilannekonteksti olisi vaatinut julkai- suomalaista juurevuutta, maanlähei- Nuoremmalle eli pullamössösu- sussa oman selitysoppaansa. Piti siis syyttä ja määrättyä pidättyväisyyttä, kupolvelle tutumpi hahmo on nyt kehottaa keskittymään oleelliseen eli myös sivulla oloa, joka ei kuitenkaan oman albuminsa saanut Miihkali, ajattomaan. ole suojellut häntä luonnonilmiöiltä, jonka seikkailuja vaippaikäisestä al- Hienovireinen ja vetäytyvä herra kuten sateelta, tuulelta ja kaupun- kaen on saatu seurata alkuun Pahka- Pahkeinen ilmaantui Aviisin sivuil- kiemme runsaalta siivekkäältä asuja- sika-julkaisussa sekä aika ajoin Avii- le ilmeisesti vuonna 1972, muistelee mistolta. sin palstoilla. herra Miettinen. Hän hoiteli tuolloin Tarinaan kuuluu, että herra Pahkei- Miihkalissa taiteilija Miettinen nä- ylioppilaskunnan yleisen visuaalisen nen on nähty pääkaupunkiseudulla, kee hyvinvointiyhteiskunnan sellaisia ilmeen ja esillepanon tehtävien, kuten josta todisteena entisaikainen kuvatal- kasvukipuja, joita kaikki eivät vääjää- lakkojulisteiden ynnä muun käyttötai- lenne, mutta myös kotikaupungissaan mättömän edistys- ja kasvatususkon teen, ohella myös Aviisin kuvitusta. Se Tampereella, ammoin itsenäisen Lie- käsitespagetissa ja Fröbelin palikoiden tarkoitti usein niin sanottujen taitto- lahden katukuvassa, mistä vakuutena kollektiivijumpassa ole tunnistaneet.

34 Miettinen irvistelee hyvien tarkoitusten katekismuksille ja foorumi. hyvää tarkoittavien ihmisten sielulliselle puuteroinnille taval- Sittemmin taiteilijan pyrinnöt ovat olleet nähtävissä la, joka voisi olla sangen epäkorrektia aikaamme siirrettynä. myös Pispalalaisen sivuilla. Pispalan karnevaalien kuulu Tämä on erityisen merkille pantavaa, koska Klassillisen kissahahmo on herra Miettisen keksintöä. Siksi hänelle us- Koulutuksen Tampereen Klassillisessa Lyseossa saaneelle kotaankin myös määrättyjä hoitotehtäviä kansalaisten ylei- näkijälle kaikkinainen kovin tärkeä arvokkuus, säännölli- sinä loma-aikoina. syys ja determinismi, kuin myös pappispimitys ja lähetys- Muiden pyrintöjen ohella herra Miettinen tunnetaan työvirkkaus on ollut suuren huvituksen aihe jo vuodesta tietoviisaana valtiomiehenä, joka on valistanut asujamistoa 1966. Kasvatusoptimismissa taiteilija näkee samaa kouli- Tampereella laajemminkin. Hän kertoo, että vuosien jäl- misen ﬁlosoﬁaa kuin taimitarhassa. keenkin myös tentaattori yhä hämmästyy. Kaikessa herra Miettisen toiminnassa näkyvät syvällises- – Kummalla poskella Marilynilla on kauneuspilkku, ky- ti ne vaikutteet, jotka hän sai vieraillessaan stipendiaattina syy tietäjä. ”Mistäpäin katsoen?”, kysyvät vastaajat. maamme aiemmassa pääkaupungissa ja tultuaan tekemisiin silloisen Turun Uuden Romantiikan kanssa, jonka kuk- keimman vaiheen hän aisti jo taittuneen. ’Systeemi’ oli jo nielaissut ensimmäiset kriitikkonsa. Tampereen poika huomasi muuttaa Pispalaan vasta erään hupaisan sattumuksen myötä. Kerran hän tavanomaisella aamukävelyllään osui paikalle, kun keskeisellä kylänraitil- la herrasmies ilkosillaan esiintyen soitti kornetilla Vapaata Venäjää, ja mitä ilmeisimmin väärin. Ilmeinen tarkoitus oli kuitenkin herättää naapurusto suloiseen kesäaamuun. Tuo paikallisesti ilmentynyt ’jokamiehen’ sosiaalinen mie- lenlaatu sai taiteilijan oitis päättämään, että juuri Pispala olisi jatkossa hänenkin taiteellisten pyrintöjensä tyyssija ja

35 Teksti: Tuomo Koivisto Kuvat: Tuomo Koiviston kokoelmat Rantakylässä asui aikaansaavaa ja aktiivista väkeä

Pispalan Rantakylä on asuinalueena jo elettyä elämää ja voi vain ennustaa, että Rantakylä nimenäkin tulee valitettavasti jäämään niin sanotun kehityksen jalkoihin. Alueena se käsitti muutaman kymmenen asuintalon ryhmän Porin radan pohjoispuolella Pölkkylästä Näsijärven pahvitehtaalle saakka. Asser ja Elli Koivisto Rantakylässä 1930-luvun puolivälissä Ahjolasta Ehkä vielä Santalahden pysäkki, pahvitehtaan hieman kaupunkiin päin sijainneen alikulkutunnelin yläpuolella sijaineella ”näköalatasanteella”. Vasemmalla alhaalla rannassa näkyy johtajan talo ja Enqvistin huvila olivat Lempisen talo, Koivistojen oikealla puolen Mäkisen talo ja oikeassa luettavissa Rantakylään. Siitä kaupunkiin päin reunassa häämöttää isomman Osuuskunnantalon länsipääty. ranta-alue oli jo Santalahtea.

itä ei tiedetä, kuka asuntorakenta- kauppaan, jossa hänen jälkeen poikan- ja lähellä oli, että juna olisi pyörinyt Smisen Rantakylän alueella aloitti. sa Vihtori Reivala jatkoi kaupanpitoa. alas rantaan. Tämä tärkeä hetki ajoittui Reposaaren Reivalan kaupasta vähän kaupun- Lapsia tietysti höyryjunista va- (Harmaan) tukkitien ja Porin radan kiin päin oli Rantakylän lasten paratii- roitettiin ja radan ylitse sai mennä valmistumisen välille, eli 1870–1890- si Nekkunurkka, silloin kun muutama ainoastaan joko Ahjolan kohdalta luvuille. kolikko oli jostain siunaantunut. ylikäytävältä, josta autotkin kulkivat Joskus käytiin vähän irrottelemassa Uralle ja takaisin elleivät sitten käyt- Pieni kaupunki kaupungissa maailman tomuja hartioilta ja yleensä täneet Tipotietä, josta pääsi nouse- silloin mentiin Pispalan työväentalol- maan ylös Pirkkalan valtatielle. Toi- Rantakylä oli oikeastaan pieni kau- le. Siellä juhlia järjesti joko Pispalan nen ns. laillinen radanylityspaikka oli punki kaupungissa. Näsijärven Pah- Alku tai sen jälkeen urheilutoimintaa Santalahden pysäkin länsipuolella. vitehdas oli 1900-luvun alusta sen kylässä jatkanut Tarmo tai sitten useat Sitä ennen piti kiivetä kirakka mäki asukkaiden suuri työllistäjä. Myöhem- muut Pispalan aktiiviset yhteisöt. radalle Osuuskunnantalojen välistä. min työtä ja toimeentuloa tarjosivat Rantakylästä iltamapaikat puuttuivat Sen jälkeen siitä pääsi ylös Pispalan Rantasen Mallastehdas ja sen tiloihin ja hyvä niin. valtatielle. myöhemmin 1920-luvulla muuttanut Radan ja valtatien välisestä rinteestä Juho Paasikosken omistama Puutyö Rautatie Rantakylän koulupojat keräsivät vielä Ura Oy. 1920-luvulla kiväärinhylsyjä, joiden Pahvitehtaalla ja Uralla oli omat Nä- Rautatie Poriin ja Tampereelle kulki kerrottiin olevan kansalaissodan sijärveen työntyvät laiturinsa ja siinä ikään kuin Rantakylän ylimmäisenä ajoilta. välissä oli upean hiekkarannan uima- vartijana sen ylärinteessä. Junat me- Kaupunkireissut tehtiin kävellen, reita palveleva pitkä laituri hiekkaran- nivät vain muutaman metrin päässä junalla, onnikalla tai kesäisin jopa nan itäpäässä. Uran länsipuolella oli esimerkiksi Viholaisen talosta, mutta veneellä, jolloin samalla kerättiin myös uimarien suosima hiekkaranta. talon asukkaat olivat tottuneet niiden Haarlan patterille heitettyjä ripoja Kauppa-asiat hoidettiin oman ky- kulkuun ja sitä tuskin noteerattiin. polttopuiksi. Tikkutehtaan patterilla län kaupassa, jossa Maire Ahola jatkoi Jatkosodan vuosina todellinen ka- käytiin keräämässä tulitikkuetikettejä. edellisen yrittäjän jälkeen vielä 1980- tastroﬁ oli lähellä. Toisin ajattelevien Osuuskunnantalossa asunut Hannula luvulle saakka. Vähän isompia ruo- sabotaasiryhmä räjäytti kiskot Poriin oli innostunut keräämään uppotukke- katavaraostoksia varten oli kiivettävä päin menevän junan alta noin 400 ja rannasta ja niitähän niillä seuduilla tiukka mäki ylös Viktor Renforsin metriä Santalahden pysäkiltä länteen tietyistä syistä riitti.

36 Tipotietä pitkin pääsi kävellen mu- Evert oli vuona 1930 poliittisista 1990 -luvun alkuvuosina rakenne- kavasti, mutta ankaran Pispalan polii- syistä lakkautetun Näsijärven Pahvi- tut asuinrakennukset olivat tyylilli- sivartiokonttorin kielloista huolimat- tehtaan ammattiosaston viimeinen sesti Pispalaan mainiosti soveltuvia ta myös rataa hyödynnettiin. OTK: puheenjohtaja. Kohtalon kummallista ja ns. nykyaikaan remontoituna osa n tulitikkutehtaan lähistöllä, ennen johdatusta oli, että hänen kasvattipoi- niistä kesti tuulta, pärskeitä ja tuis- Tipotien ylikäytävää, oli ratavartijan kansa oli sen ensimmäinen puheenjoh- kuja 1990 -luvulle saakka. Pärskeitä koppi, jota ennen oli kuin muodon taja osaston saadessa perustamisluvan oli sananmukaisesti kestettäväkin. vuoksi siirryttävä pois radalta. jälleen sodan jälkeen vuonna 1946. Muutamat talot sijaitsivat vain met- Silloin sen sihteerinä toimi isommas- rin päässä rantaviivasta. Joskus poh- Osuuskuntatalot ja sa Osuuskunnantalossa talossa asunut jatuuli puhalsi ja jos tuuli puhalsi Santalahden pysäkki Georg Enqvist, joka tunnettiin Pis- Aitolahden suunnasta se tiesi komeaa palan työväen Näyttämön mainiona lahnasaalista uittotunnelin Pölkkylän Osuuskunnantalot (isompi ja pie- näyttelijänä ja viisujen esittäjänä. etuvesillä. nempi) rakennettiin 1900-luvun en- Samassa talossa vuosikymmenien simmäisellä vuosikymmenellä. Yksi aikana asuivat muun muassa Flinckit Osuuskunnan perustajista oli Evert perheineen. Heidän tyttärensä, kan- Jokinen (1873–1947), joka oli tullut sanedustajana pitkään toiminut Anni Puutuyö Urassa työnjohtajajana Tampereelle synnyinseudultaan Keu- Flinck muutti siitä vasta vuonna toimineen Arvo Virtasen vuosimallia ruulta; ei onnikalla, niitähän ei vielä 1954. Muita asukkaita olivat muun 1951 oleva Letukka oli Rantakylän ollut, ei laivalla, eikä junalla vaan luis- muassa Pauliina Haapala, Hannulat, nuoremman väen ihmetyksen ja tellen vesistöjä pitkin omatekoisilla Lauri Viita, Yrjö Viita, Mikko ja Vil- kummastuksen aiheena. luistimillaan, jotka vieläkin ovat talles- helmiina Kinkki (ei King, kuten jois- Vasemmalla ylhäällä Kari Virtanen, Ari sa hänen kasvattipoikansa pojan hal- sakin yhteyksissä esiintyy), Pirkkaset, Järvelä, Matti Mäkelä, Arin pikkusisko, lussa. Jokisen leski (Maria) myi talon Uskelinit, Vainionpäät ja viimeisten Leena Mäkelä, Tuomo Koivisto ja Olavi ja Maire Aholalle vuonna 1953. joukossa Järviset. Hannu Koivisto.

37 Santalahden pysäkki ja sen radan mo- kantavia voimia. Hänen poikansa sertuvatko nekin markkinatalouden lemmin puolin sijaitsevat rakennukset Pekka Tarkka oli Helsingin Sano- armottomaan rotaatioon? olivat alueen rakennustaiteen helmiä. mien kulttuuritoimittajana ja toinen Itse asemarakennus sijaitsi samalla poika, Jukka, muun muassa kansan- Jutun kirjoittaja Tuomo Koivisto on toimittaja, puolen kuin Ahjola, vastapäätä asui edustajana. joka on erityisesti perehtynyt liikunta-ja aseman henkilökuntaan kuuluvan Vireätä oli Rantakylän väki ja ahke- urheiluhistoriaan kirjoittamalla muun muassa miehen perhe. Hetken aikaa asema- raa, sanoisi varmaan Aleksis Kivikin. kirjat Nokian Pyrystä (Molemmin puolin miehenä oli sittemmin valtakunnan- Kaksi kansanedustajaa (Anni kuohuvaa koskea 2005), Lamminpään sovittelijana olleen Paavo J. Paavolan Flinck, Pekka Tarkka), kaksi kaupun- Korvesta (Morkulta maailmalle 2005) ja Pispalan Tarmosta (Työläisurheilija 2002). isä. Asemarakennuksen suunnitteli ginvaltuutettua (Anni Flinck, Ester tunnettu ja arvostettu arkkitehti Bru- Suonpää), neljä kirjailijaa (Viita sekä Parhaillaan Tuomo valmistelee käsikirjoitus- no Granholm ja se valmistui vuonna isä-Tarkka ja pojat). Mitä he kaikki ta 90-vuotiaan Tahmelan Wesan historiasta. 1907, muutostöitä tehtiin vuonna muut olivatkaan ja mitä heistä tuli- Työn tukena on historiatyöryhmä, johon kuu- 1923 ja melkoinen kulttuuriskandaali kaan? Kunnon ihmisiä, jotka nyt jos luvat Veikko Fageström, Lasse Grönlund, Jiipee Villanen ja Asko Parkkonen. Kaiken- oli, että rakennukset purettiin 1970- eksyvät entisille kotikulmilleen, itke- laista historiamateriaalia Wesan toiminnasta luvulla. vät tuhottua maailmaa. Paasikosken kaivataan. Lisätietoja työryhmän jäseniltä tai Olipa unohtua. Enqvistin huvilas- ja Arramiehen talot sentään ovat vielä Asko Parkkonen / Pispalan kirjastotalo sa asuivat muun muassa Tarkat. Isä- olemassa, samoin Pahvitehtaan joh- puh. 050 570 3098. Topi oli pastori ja aikanaan Ahjolan tajan talo ja Enqvistin huvila. Mu-

Seuraavassa kartassa talojen sijaintipaikat ja niiden asukkaita Raimo, Terho ja Hannu Koiviston muistelemina. He asuivat Rantakylässä vuosina 1936-1953.

1. Viholaisen talo, jossa talonomistajan lesken 6. Puutyö Uran yläpuolella muutaman askeleen oli joko villasukka tai joskus jopa Anna Viholaisen lisäksi asuivat muun muassa Ahjolan suuntaan sijaitsi punatiilinen muuntaja, tumppu suojana. Asser Koivisto perheineen ja Erkki Mäkinen. joka nyttemmin on purettu. Pienessä piharakennuksessa asuivat Nyman 12. Katajan talon alapuolella Uran laiturin ja Pertti Järvinen, jolla myöhemmin oli radio- ja 7. Viiston muuntajan takana oli ns. Paasikosken kyljessä ja aivan Näsijärven rannassa oli pitkä televisioliike Aleksanterinkadulla sekä Hä- talo, jossa asui Uran omistaja Juho Paasikoski talo, jossa asui useita perheitä muun muassa meenpuiston ja Puutarhakadun kulmauksessa. perheineen. Sitä aikaisemmin talossa oli sijainnut Kosti Mankki, Uutelan perhe, Variksen perhe, Viholaisen talon osoite oli Näsijärvenranta 37. Rantasen Mallastehdas ja myös sen omistaja Arvo Virtanen, Liljan perhe sekä David (Taave) oli asunut talossa. Mallastehtaan perustaja ja Kataja, jonka ”kirjapaino” oli kiihkeinä 1930-luvun 2. Ahjolasta laskeuduttua radan yli tien vasem- omistaja Anton Rantanen kuoli 31.tammikuuta alkuvuosina löydetty Katajan talon komerikosta malla puolen ensimmäinen talo oli Näsijärven- 1915 vain 48-vuotiaana. Etsivän Poliisin toimesta. ranta 33. Siinä asui Arvo Jokinen, joka naimisiin mentyään muutti Herman Martinin taloon 8. Paasikosken talon vierestä alkoi Uran 13. Hiekkarannan yläpuolella olleet kaksi keinua. Hyhkyyn. rakennus, jonka laituri sijoittui kutakuinkin tark- kaan paikalla myöhemmin sijainneen Kesoilin 14. Keinuista hivenen kaupunkiin päin sijainnut 3. Edellisen alapuolella sijaitsevalla isommalla kohdalle. uimarannan pukukoppi. talolla oli myös osoitteena Näsijärvenranta 33. Talon asukkaita vuosikymmenien varrella olivat 9. Tämä talo on edelleen olemassa alkupe- 15. Näsijärvenranta 43 (muutamat rannan muun muassa postikorttikeräilijä Aarne Salonen, räisellä paikallaan. Siinä asui muun muassa asukkaat saivat postia vielä 1970-luvun alussa Olli Niemi, Topi Suuronen, Höök, Enteet, Kalervo Arramiehen perhe ja heidän jälkeensä Martti Tipotien osoitteella) Tässä asuivat Kalle ja Reijo Vuori ja Huhtiset. Koskensalo sekä Kyösti ja Seija Riiheläinen. Mäkinen, Roivakset ja kesällä 2009 kuollut Esteri Suonpää, joka oli 1950-luvulla yhden kauden 4. Edellisestä talosta hivenen Lielahden suun- 10. Tämän talon osoite oli Näsijärvenranta 33. kaupunginvaltuutettuna. taan olevan talon osoite oli Näsijärvenranta 32. Taloa sanottiin Salon taloksi sen omistajan Lem- Sen asukkaita ovat olleet Tampereen Yrityksen pi Salon mukaan. Siinä asui hänen tyttärensä 16. Mäkisen talosta alas rantaanpäin seuraava- aktiiveihin pitkään kuulunut virtolaissukuinen Hilkka Mäkelä sekä tämän lapset Matti, Leena na oli Näsijärvenranta 48. Siinä asuivat Eetu ja Erkki Kota-aho, Frans ja Kari Mäkinen sekä ja Ilkka. Kalle Helminen sekä Rämät. Pyrinnön alle 50 sekunnin juoksija 400 metrillä Raimo Bärlund. 11. Sama postiosoite kuin edellisellä. Erland 17. Seuraava talo rantaan päin oli Näsijärven- Katajan rakentamassa talossa hänen poikansa ranta 49. Liebe Helminen asui tässä ja hänen 5. Vielä edellisestä lännen suuntaan ja alempana Frans Katajan lisäksi talossa asui Pispalan jälkeensä Mauri Savolainen. rannassa oli talo, jonka osoite oli vain Rosenle- Tarmon naisvoimistelijoihin kuulunut Hilkka win alue. Thomasson oli sen yksi pitkäaikaisista Koskinen. Katajan Franssea lähitalojen pojat asukkaista. Tätä taloa yritettiin syksyllä 2009 kutsuivat ”tumppuriksi”, ehkä siksi että hänen toi- useaan kertaan polttaa. sessa jalassaan, joka oli vaurioitunut uittotöissä,

38 18. Tämän talon osoite oli Näsijärvenranta 51 ja 26. Viimeinen talo ennen rantaan johtavaa 36. Tipotien ja Santalahden asemalle johta- siinä asuivat muun muassa Koivistot, Karhut ja kapeaa tietä oli Mikko Lehtiön talo. van tiukan mäen risteyksessä sijaitsi isompi valokuvaaja Kallio. Oliko hän oikea valokuvaaja, Osuuskunnan taloista. Vuosikymmenien varrella mutta kamera oli kuitenkin usein matkassa. 27. Lehtiön talon alapuolen rakennuksessa asui- siinä asuivat muun muassa Pauliina Lahti, vat Tyyne Tulonen. (Numero puuttuu kartalta.) Hannula, Flinckit, Kinkit, Sinisalot, Urpo Pirk- 19. Näsijärvenranta 50. Pentti Suonpään perhe kanen, Uskelinit, Geor Enqvist, Lauri Viita, Yrjö pitkään siinä. Suonpään pihassa uimarannan 28. Tien itäpuolella oli rakennus jossa asuivat Viita,Vainionpäät ja Järviset. puolella oli pieni varastorakennus. Arvi ja Ebba Koivisto sekä heidän jälkeensä 37. Toinen Osuuskunnantaloista oli yhden Martti Valkaman perhe. (Numero puuttuu perheen talo, jossa asui muun muassa Evert ja 20. Suonpään varastorakennuksen alapuolella kartalta.) Maria Jokinen perheineen sekä heidän lapsensa aivan järvessä kiinni oli talo, jonka osoite oli Olga, Impi ja Lauri Jokinen sekä ottopoika Asser myös Näsijärvenranta 51. Siinä asui muun 29. Tipotien eteläpuolella lähinnä tietä sijain- Koivisto. Myöhemmin tähän muutti Olavi ja Maire muassa taidemaalari Reino Lautasalo ja hänen neessa talossa asuivat Räihät. Aholan perhe. Olavi oli työssä Puutyö Urassa. jälkeensä Antti Lempisen perhe. 30. Räihän vieressä olevassa talossa asuivat 38. Asemalle nousevalta tieltä kääntyi polku 21. Tipotien varrella osoitteessa Näsijärvenranta Heinot. itään ja sen varrella ensimmäisessä talossa 53 asuivat Aino Alanen, Harjun mamma, Elli Mirjam Kivimäki. Tämän talon virallinen osoite oli Vuori ja Kivistöt. 31. Räihän talon yläpuolella asui Rantasen Näsijärvenranta 60 A. perhe. (Numero puuttuu kartalta.) 22. Suoraan tästä talosta alas rantaan, myöskin 39. Näsijärvenranta 60 B oli edellisen vieressä järvessä kiinni oli talo, jossa asui Kylkilahden 32. Rantasen länsipuolen talossa asuivat Ollikai- ja siinä asuivat Aili Kivimäki sekä Matti Simula perhe. (Numero puuttuu kartalta.) set ja Thunbergit. (Numero puuttuu kartalta.) perheineen.

23. Harjun mamman talosta seuraava Näsijärven 33. Tämän talon kivijalassa oli Rantakylän ainoa 40. Ylhäällä radan varressa sen molemmin puo- pahvitehtaalle päin oli Näsijärvenranta 54. Siinä kauppa, jota piti pitkään Maire Ahola. lin oli Santalahden aseman rakennuksia. Järven- asuivat Vieno Saarikoski ja Lasse Kannon perhe puoleisessa rakennuksessa asui Koskenniemi. ja Lassen äiti tämän talon piharakennuksessa. 34. Kaupan yläkerrassa asuivat muun muassa Antti Koivisto, Valto Wahlman, Suhoset, Otto 41. Santalahden asema. Bruno Granholmin 24. Kannon talosta seuraava kaupunkiin päin oli Mäkinen, Asser Koivisto, Kalle Mäkinen sekä suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna Näsijärvenranta 55. Tämän talon asukkaita olivat Mikko ja Iita Rauhala. 1907 ja se purettiin 1970-luvulla. muun muassa Heikki Hissa ja Tuloset. 35. Kaupan talon yläpuolella pihapiirin länsipuo- 25. Tulosen talosta hivenen viistoon kaupungin len talossa Haapaset, Ehrlundit, Aarno Koivisto suuntaan oli rakennus, jossa asui Toivo Sirenin ja Sutelat. perhe.

39 Sarjakuva: Eetu Hanhiniemi Pispan koulun sarjakuvat jatkuvat seuraavassa numerossa. 40 Pispan koulun reportterit lehtikuvanäyttelyssä

Pispan koulun 5A haastatteli Mika Kanervaa Vierailulla Pispalan tämän näyttelyssä Pispalan kirjastotalolla. kirjastossa... Mika Kanerva haastattelussa: Kuva: Asko Parkkonen Mika kertoo, että kuvaaminen on al- Nyt hän kertoo hieman itsestään: kanut helpottua vuosien 1997 ja 1998 – Olen siis frreelancer kuvaaja. Mi- Freelancekuvaaja jälkeen digiajan myötä. Ennen valo- nulla on oma poika. Hänen nimensä Mika Kanerva kuvat tehtiin pimiössä. Hänen mie- on Tarmo ja hän on 8-vuotias ja hän lestään urheilu on paras aihe. Mika harrastaa telinevoimistelua. Mika Kanerva on freelancekuvaaja. on itsekin urheilullinen ja pelaa va- – Millä tasolla hän kilpailee? Hän kertoi, että on pitänyt kunnon paa-ajallaan jääkiekkoa ja käy myös – Alle 16-vuotiaiden tasolla. lomaa noin kolme vuotta sitten. Muut pelaamassa golﬁ a. Hänen poikansa – Selvä. Mitä kertoisit urheilus- lomat ovat olleet vain parin päivän Tarmo on 8-vuotias ja on todella hyvä ta? Onko jotain tärkeitä muistoja tai mittaisia vapaapäiviä. Mika kertoi et- voimistelussa. Tarmo voimistelee alle jotain muuta erityistä? tei halua tehdä paparazzikeikkoja eikä 16-vuotiaiden kanssa samassa sarjassa. – Voi minulla on paljon kaikkea halua kuvata kuolemaa esim. autoko- Mikan lempijääkiekkopelaaja on Rai- kerrottavaa siitä. lareita. mo Helminen ja lempilaulajat Martti – No kerro jotain siitä. Mika kertoi myös, että ennen va- Syrjä ja Junnu Vainio. – No esimerkiksi lempiurheiluai- lokuvat kehitettiin pimiössä, mutta Mika ei tykkäisi olla esim. Aamuleh- heeni on urheilu ja kannatan Ilvestä. nykyään ne kehitetään digikameralla dellä vakiokuvaajana, koska konttoris- Olen ottanut eniten kuvia urheilus- ja tietokoneella. Mikan piti ostaa ka- sa olisi tyhmää istua, ja välillä tulisi ta Olen urheillut ennen ja pelannut mera itse. Jos kuvauspaikalla pitää olla sitten niitä keikkoja. On paljon haus- jääkiekkoa. Omasta mielestäni en ole kauan niin hänen pitää ostaa myös kempaa olla kotona ja tehdä siellä sitä enää hyvä siinä. Lempiurheilijani on ruuat itse. Mutta kuvauspaikoihin kuvaajan työtä! Mika ei haluaisi lähteä Raipe Helminen. Siinä taisi olla tär- hän pääsee ilmaiseksi, Mikalla on ka- paparazzihommiin. Hänen mieles- keimmät asiat. mera melkein aina mukana. tä vaikein kuvattava on ollut Marion – No huhhuh onpa paljon asiaa. Nyt Mika kertoo myös, että kuvaan pi- Rung. Mika on kuvannut myös raako- voisit varmaan kertoa itsestäsi jotain? tää laittaa henkilön nimi. Mika tykkää ja asioita, kuten esimerkiksi kun ruu- – Minusta kuvaus on välillä vaikeaa kuvata urheilua. Hänen lempiurhei- mis on laitettu pussiin. Se ei kuulem- ja välillä helppoa. Lempiruokani on lulajinsa on yleisurheilu ja jääkiekko. ma ole hänen lempipuuhaansa… pippuripihvi. Niitä lajeja hän tykkää kuvata. Hän – Valokuvaus on kivaa, sanoo Mika. – Kiitos haastattelusta Mika Kaner- kertoi myös että Urpo Lahtinen on va. Näkemisiin. perustanut Tamperelainen-lehden. Teksti: Lotta Niklas-Salminen, Pispalan koulu, 5 A Teksti: Wivi Valtanen 5.A Teksti: Annika Seppälä

41 Kullervo Järvistä muistellen

Leudossa tuulessa saappaat kivellä auringossa. Laulavat rastaat, muun jätän muistamatta. Kun täältä lähden, lähden kuivin saappain suuremmin surematta. Sonnikorven blues, 2002

räänä koleana syyspäivänä tuli Siihen asti olin potkinut palloa Samaan aikaan monilahjainen Kul- viesti: Kullervo on poissa. Ei! Kaistisen poikien kanssa Rantahopan lervo touhusi työväentalolla. Vuonna Parhaat lähtevät varhain, to- viereisellä tasanteella radanvarressa, 1933 perustettujen ’Pispalan kisällien’ Eteutui jälleen. Kullervolla oli kaksi sie- pelivälineenä sanomalehdestä rutattu perinnettä jatkoi ’Pikkukisällit’, jonka lua: kulttuurin ja liikuntakulttuurin. ja narulla kiristelty paperimytty, hyvä kantava voima ja sanoittava Kullervo Kun tulin tuntemaan kouluikäisen sekin, kun ei parempaa ollut. Oli sii- oli. Kullervon, hän asui talossa, joka sijait- nä kuitenkin hymyssä pitelemistä, Seuramme voitti TUL:n henkisis- si Porin radalta Näsijärveen viettävällä kun sen joskus sateen kostuttamana sä kisoissa ensin kultaa ja seuraavana rinteellä. Alapuolella oli pyykkiranta sai Kaistisen Voten neljänkymmenen- vuonna hopeaa seurojen välisissä mit- laitureineen, kahvikatoksineen ja suu- kuuden numeron monosta päin pärs- telöissä. Kullervo lauloi voittoisissa rine teräspatoineen. Padat ja akat po- täänsä. Ja eihän se enää oikean pallon ’Pikkukisälleissä’ sekä voitti kirjoi- risivat kilpaa. Lipeällä pestiin ja puh- jälkeen tuntunut miltään.” tuskilpailun. Näin oli kirjallinen ura dasta tuli. Pyykki kuivattiin Pölkkylän Staationin päässä olevan Rantaho- avattu. komeassa mäntymetsässä. Havunneu- pan tarmolaiset rakensivat talkoilla. Myös Pispalan työväen näyttämö, laset, pihka ja Näsijärvi tuoksuivat Näsijärveen laskevan mäen talkoopo- joka eli silloin toista kultakauttaan, sai siinä pyykissä, mitkään hajusteet eivät rukassa oli mukana kirvesmies Lauri nauttia hänen taidoistaan. Toimihan vetäneet vertoja tälle tuoksulle. Viita. Liekö täältä vai Tahmelan ho- hän usean vuoden näyttämömestari- Kullervon naapurina asusti sähkö- palta alkanut Kullervon mäkiharras- na, jossa tehtävässä punnittiin myös mies Kaistinen, jolla oli kolme to- tus? Seuralla oli vahva mäkikaarti kol- käden taidot. meraa poikaa. Talon yläpuolella oli mine TUL:n mestareineen ja Kullervo Aika kului ja Kullervo siirtyi yhä tii- tasainen alue. Tälle alueelle poikapo- kuului kaartin eliittiin. viimmin kirjallisuuden pariin. Omia rukka rakensi kentän, jota myöhem- Pispalassa oli kaksi instituutiota: ur- runokirjoja alkoi ilmestyä. Hän toimin kutsuttiin ’Kaistisen staationiksi’. heilukenttä ja työväentalo. Niiden kes- mi myös opettajana eri opinahjoissa, Keskellä oli noin 60 metrin rata, nur- kellä oli kotitaloni, jota myöhemmin joista Juha Siro on valaisevasti kirjoit- kassa santaan pöyhitty hyppypaikka. kutsuttiin Tarmon päämajaksi. Talo tanut muistokirjoituksessaan Aamu- Kiintoisin harrastus oli kuitenkin jal- ja kenttä vetivät Kullervoa puoleensa, lehdessä. kapallo, josta Kullervo kirjoittaa Tar- jalkapallo kiehtoi eniten. Junioreissa jo Esko Koivunen mon 50-vuotiskirjan artikkelissa ”Poi- huomattiin hänen maalivahtikykynsä. ka pikkutakkisillaan” näin: ”Minun, Tässä joukkueessa pelasi myös toinen 12-vuotiaan jalkapallohullun mielestä tuleva kirjailija Hannu Salama. Vaikka ilmalla täytetty nahkapallo oli melkoi- lahjoja löytyi, hän siirtyi jo varhaisessa Kullervo Järvisen haastattelu osoitteessa: nen ihme. Ettei se nyt sitä hukkaisi, vaiheessa kirjallisuuden pariin. Kul- www.pispala.ﬁ /runolauteet/runosyksy/ ajattelin usein, kun katselin Laitsun lervo kuitenkin jatkoi ja 17-vuotiaana kjarvinen.php kurvailevan pyörä rytisten valtatieltä hän siirtyi edustusjoukkueen maali- alas kentälle. vahdiksi.

42 43 Teksti: Hannu T. Sepponen Jorge Diaz nukkui pois Kuva: Patricia Säynäjäkangas arraskuun lopulla saapui non latino-mies nautiskeli välillä kun- Cuzcoon ja Titicaca –järvelle. suruviesti, että Jorge Diaz nolla paistetusta lihasta kuin argentii- Suomeen Jorgen toi rakkaus. Vaimo on poistunut keskuudes- nalainen paimen. Annan hän tapasi kotikaupungissaan Mtamme. Pispalassa laajasti tunnettu, Perulaisen tuntevat muistavat hänet Trujillossa 1985 ja muutti Suomeen puolet Suomen vuosistaan kaupun- kultakoruseppänä, jonka taitavia töitä 1987. Pispalassa Jorge asui valtaosan ginosassamme elänyt Jorge menehtyi on monella muistona. Käden taitoja 90-lukua, viimeiset vuodet omakoti- nopeasti edenneen sairauden seurauk- osoitti sekin, kun mies sai päähänsä talossa Ikurissa. sena 19. marraskuuta. Jorge tunnet- rakentaa veneen omin käsin. Keski- Annan mielestä Jorgen suurin elä- tiin intohimoisena musiikkimiehenä. ikään tultuaan Jorge hankki muurarin mäntyö ovat kolme lasta, joita hän vaa- Hän piti Pohjolan leveysasteilla yllä pätevyyden ja kiersi työmailla eteläi- li omistautuneen koti-isän hellyydellä. inkojen musiikkiperinnettä, lauloi, sessä Suomessa. Jorge oli läsnäoleva isä, tukipilari, hoi- soitti pan-huilujaan ja takoi mahtavaa Vuosien mittaan hän toteutti myös ti lapsia vauvasta alkaen. Kuolinviikol- lehmännahkaista rumpuaan. Kaukana haavettaan opastaa suomalaisia An- laan hän vielä jaksoi viedä viimeisillä kotiseutujensa jylhästä kauneudes- dien nähtävyyksiin ja viidakkoon. voimillaan Patrician kouluun. Jorge ta Andien mies kuulutti kaihoaan ja Viime vuonna hän vielä johdatti elä- nukkui pois keskussairaalassa, lapset kaipaustaan aamutunneille asti. Hä- keikäisten ryhmän Macchu Picchulle, pitivät häntä kädestä. net nähtiin vaeltamassa ponchossaan Jorgessa monet pispalalaiset muis- kujilla, tuolloin hänelle riitti olla oma tavat tulisen ja iloisen, haastavan ja yleisönsä. Ehkä hän suuntasi messun- seurallisen, sydämellisen ja vieraanva- sa korkeammille voimille. raisen, anteliaan kaverin. Kieltämättä Kuitenkin Jorge oli myös pihakut- äkkipikainen mies pehmeni, tyyntyi sujen ja kekkereiden vakiovieras ja ja sopeutui myös suomalaisiin aika- esiintyjä, hän halusi tuottaa toisille laisiin, jotka pitivät hänestä juuri ke- iloa ja jakaa sydämensä intiaaniverta. syttömän luonteen ja tunneperäisen Tampereen vuosinaan hän innostui elämänasenteen vuoksi. Lopulta mei- myös sambajuhlista. Jorgea ilahdutti dän perulaisessamme oli paljon meitä ihmisten musiikillinen ja taiteellinen itseämme. omatoimisuus. Jorge Carlos Diaz Dowlingin saat- Jorge soitti sekä Antarassa että Mac- tohetki Lamminpään isossa kappelissa chu Picchussa, jotka vaalivat Andien 11.12.2009 kello 11. Muistotilaisuus intiaanien musiikkiperintöä. Hän kello 14 Osuuskunta Lamminpään teki yhteistyötä myös Pelle Miljoonan talossa, Vuorentaustantie 4. Ilmoit- kanssa. tautuminen muistotilaisuuteen vii- Jorgen yhtenä intohimona oli meistään 6.12. Kukkien sijaan huo- ruoanlaitto. Kasvissyöntiä ja papujen mionosoitukset muistorahastoon käyttöä hän halusi edistää, mutta kun- 573179-40016348.

Tiedote kiinteistöille Painovoimamittaukset

Pyynikin ja Epilän harjujen alueilla Painovoimamittauksella selvitetään kallion- tauksia noin 15 mittauskilometriä ja mittauk- aloitetaan marraskuussa painovoimamitta- pinnan korkokuvaa herkän vaa’an avulla. set tekee Geologian tutkimuskeskus. ukset, joilla selvitetään Pyynikinharjun ra- Vaaka mittaa maan vetovoimakentän suu- kennetta. Rakenneselvityksen perusteella ruutta, jossa voidaan havaita pieniä muu- Lisätietoja: arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia toksia mm. irtomaanpeitteen paksuudesta Geologi Jussi Ahonen vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin, johtuen. Painovoimamittaus suoritetaan Geologian tutkimuskeskus GTK, mm. muodostuvan pohjaveden määrään. linjamittauksena ja mittaus suoritetaan lin- puh. 020 550 2146 ja 050 349 3143 Mittaustyöt kestävät noin kuukauden ajan. jalla noin 20 metrin välein. Mittausten aika- Työpäällikkö Sakari Oittinen Tutkimuksen teettävä BaltCICA-hanke na maastossa liikkuu jalkaisin 2–3 henkilön Tampereen Infratuotantoliikelaitos, selvittää ilmastonmuutoksen kustannuksia, mittausryhmä. Mittaus tapahtuu luontoa va- mittaus- ja geotekniikkapalvelut, vaikutuksia ja siihen sopeutumista Itämeren hingoittamatta, eikä siitä jää pysyviä jälkiä puh. 040 506 8606 alueella. Lisätietoja hankkeesta oheisessa maastoon. Alueella tehdään painovoimamit- tiedotteessa.

44 45 Pispalan kirjastotalolla joulu-tammikuussa

15.12 Lasten joulukonsertti 18.-22.12 Pispalan kirjasto- Pispalan kirjastotalo Pispalan kirjastotalolla yhdistyksen perinteiset joulu- Tahmelankatu 14, klo 18 myyjäiset 33240 Tampere Musiikkikoulu Musiikkitoteemin oppilaiden Pispalan kirjastotalolla paikallisten käsityö- puh. 03 223 9654 esityksiä koko perheelle. Lisätietoa kevään läisten tuotteita. Jouluinen myyntinäyttely kitaraopetuksesta Tahmelassa www.musiik- arkisin klo14-20, la 19.12 ja su 20.12 avoinna kitoteemi.ﬁ. klo 12-17. ma-pe 14-20 la 12-17 16.12. Raakaa markkinointia 5.1.2010 Pispalan kirjastotalo ilman inhimillisyyden häivää täyttää 10 vuotta alkaen klo 18 Juhlakevään näyttelyt aloittaa sarjakuva- Heinarin sarjakuvahahmot Pahkeinen ja taiteilija, kirjailija Pauli Heikkilä 11.01. Miihkali ynnä Zum Teufel-kustantamon Kevään näyttelyohjelma ja muut tilaisuudet Petteri Oja Pispalan kirjastotalon vieraina. tapahtumakalenterissa Julkkaritilaisuudessa tarinaa myös www.pispala.ﬁ/uuttanyt. pienkustantamisen helppoudesta.

GoTampere Oy etsii Pispalasta kotimajoitusta tarjoavia henkilöitä. Jos olet kiinnostunut vuokraamaan asuntoasi tai huonettasi kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden lyhyt- aikaiseksi majapaikaksi muun muassa kesätapahtumien yhteydessä, ota yhteyttä myyntipalveluumme: [email protected]!

46 ELÄINLÄÄKÄRI Inka-Mari Anttila Pättiniemenkatu 5 33270 Tampere VASTAANOTTO AJANVARAUKSELLA p.040 585 9799