Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut

Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2014 0 10 20 30 40 50 60 70

KOKO MAA 38,9 KESKI-SUOMI 37,9 PIRKANMAA 39,2 POHJOIS-SAVO 36,1 VARSINAIS-SUOMI 38,2 POHJOIS-POHJANMAA 42,5 25,2 28 30,8 Pyhäjärvi 32 Pudasjärvi 32,1 32,8 Utajärvi 33,4 34,6 Pyhäjoki 35,4 Kärsämäki 37 Pyhäntä 38,1 38,5 38,5 39,1 Reisjärvi 39,2 39,3 Haapajärvi 40,2 40,7 42 Merijärvi 42,6 42,9 43,5 43,7 Ii 44,9 46,8 47 47,1 50,9 Tyrnävä 53,8 61,5 3 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattori 179) Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

KOKO MAA 7,5 1,4 KESKI-SUOMI 8,9 1,5 PIRKANMAA 7,8 1,3 POHJOIS-SAVO 9,3 1,8 VARSINAIS-SUOMI 6,7 1,4 POHJOIS-POHJANMAA 7,2 1,2 Pyhäntä 2,0 0 Kalajoki 2,1 0,5 Muhos 2,7 0,6 Liminka 3,6 0,3 Merijärvi 4,7 0 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien Kempele 4,7 0,6 piirissä Pyhäjoki 5,4 0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Sievi 5,5 0,7 Raahe 5,2 1,4 Taivalkoski 4,8 2 Lumijoki 6,9 0 Oulainen 6,3 0,8 Siikajoki 6,0 1,1 Tyrnävä 6,9 0,5 Ii 6,8 0,7 Pudasjärvi 6,3 1,3 Haapavesi 6,4 1,2 Alavieska 6,9 0,8 Siikalatva 6,9 1 Nivala 7,8 1,1 Reisjärvi 7,9 1 Kuusamo 7,6 1,5 Ylivieska 8,5 1 Oulu 8,5 1,5 Hailuoto 11,7 0 Pyhäjärvi 10,9 1 Haapajärvi 11,4 0,9 Utajärvi 12,7 1 Vaala 13,1 2,9 Kärsämäki 17,1 1,8

4 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245) Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-, 13-17- ja 18-24-vuotiailla / 1000

0 500 vastaavanikäistä1000 v. 2014 1500 2000 2500

KOKO MAA 122 291 312 KESKI-SUOMI 71 183 325 PIRKANMAA 123 203 251 POHJOIS-SAVO 181 439 361 VARSINAIS-SUOMI 76 217 247 POHJOIS-POHJANMAA 163 345 336 Hailuoto 0 Pyhäntä 0 Lumijoki 0 85 69 Reisjärvi 188 Pudasjärvi 0 159 130 Kärsämäki 0 291 12 Kalajoki 19 265 45 Muhos 73 158 121 Merijärvi 290 147 0 Taivalkoski 189 244 94 7-12- Pyhäjoki 163 0 412 vuotiaat Tyrnävä 0 623 0 13-17- Pyhäjärvi 28 85 539 vuotiaat Raahe 150 168 352 Oulu 158 290 262 Alavieska 0 111 622 Kuusamo 0 262 633 Haapajärvi 386 221 342 Ii 65 331 594 Utajärvi 672 32 346 Nivala 52 977 73 Haapavesi 149 253 800 Siikajoki 178 67 1 006 Oulainen 71 169 1 070 Siikalatva 293 188 997 Liminka 94 621 913 Kempele 315 848 546 Vaala 254 1378 262 Ylivieska 596 892 449 Sievi 468 487 1 107 5 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2565, 2566, 2567) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2014 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

KOKO MAA 249 973 KESKI-SUOMI 158 1062 PIRKANMAA 319 725 POHJOIS-SAVO 326 1504 VARSINAIS-SUOMI 224 818 POHJOIS-POHJANMAA 114 260 Kuusamo 28 59 Haapavesi 50 94 Merijärvi 18 126 Oulainen 90 93 Raahe 89 96 Lumijoki 72 118 Pyhäjoki 186 51 Taivalkoski 107 131 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Pyhäntä 0 254 lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta Haapajärvi 33 237 Nivala 65 206 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Tyrnävä 62 248 nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta Pudasjärvi 36 275 Siikajoki 189 158 Pyhäjärvi 48 306 Sievi 13 344 Muhos 113 275 Ylivieska 43 350 Kalajoki 55 355 Siikalatva 147 272 Oulu 132 288 Liminka 239 227 Reisjärvi 105 364 Ii 168 312 Alavieska 42 503 Kempele 135 413 Hailuoto 368 205 Utajärvi 308 266 Kärsämäki 71 509 Vaala 570 942 6 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2483, 2484) Lapsiperheiden muutosohjelman haasteet

1) palvelurakenteen ongelma sekä johtamisen ja koordinaation vaje

• palveluiden pirstaleisuus, hallinnonalojen rajat, organisaatioiden joustamattomuus, eri ammattilaisten erilaiset työkulttuurit, tiedonkulku) ja

2) lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten välisen kohtaamisen vaje

• vuorovaikutuksen vajeet, ammattilaisten osaamisen haasteet, erilaisten perheiden avuntarpeisiin vastaamattomuus, avun ja tuen hakemisen ja saamisen vaikeudet Vanhemm Nykyinen Lähiverkos an mt- ja Palvelurakenne to päihdepal velut Toimeen tulotuen Nuoriso palvelut Erikois- työ sairaanhoi Lasten to suojelu

varhais- kasvatus Koulu Työvoima Perheiden Lapsi, palvelut kotipalvelut vanhempi perhe Perusth- palvelut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun Järjestöt, Seura- th- palvelun- kunta palvelut tuottajat Tavoitteena Kehitys- Somaattin Vammais- ympäristöjä en erikois- palvelut tukeva sairaanhoi Sosiaali- palvelurakenne to palvelut Lähiverkos Seura- Järjestöt, to kunta Esh, Vapaa- psykiatria ehtoistyö Perhekesk us erikoisalat Neuvolan Työvoima- Varhais- ja koulun Koulu palvelut th- kasvatus Lapsi, Sos. palvelut huoltolain vanhempi mukaiset Perheiden perhe palvelut koti- palvelut Vapaa- Nuoriso aika Lastensuo Taloudellis työ Yksityiset jelu en tuen palvelun- Perusth- palvelut tuottajat palvelut Sähköinen Sis. mt- ja palvelu- Sijais- päihdepalvel tarjotin Vaativat Palveluohjaus huolto ut erit. palvelut LAPE muutoksen suunta

• Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin • Hajanaisista -> yhteensovitettuihin • Byrokraattisista tai ”vakioratkaisuista”-> tarpeen mukaisiin • Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin • Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025

• Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee.

• Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.

Lape- hankekokonaisuus

TOIMINTA- ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN KULTTUURI KEHITTÄMINEN NYKY- KEHITTÄ - TILA MISTARPEET JA SISÄLLÖT

NYKY- TILA

KEHITTÄ- HYVINVOINTITIEDOLLA HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN JOHTAMINEN MISTARPEET VAKA JA KOULU JA SISÄLLÖT PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN HYVINVOINNIN TUKENA

NYKY- KEHITTÄ- NYKY- KEHITTÄ- Toimenpiteet TILA MISTARPEET TILA MISTARPEET

JA SISÄLLÖT JA SISÄLLÖT

Toimenpiteet Toimenpiteet

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ SÄHKÖISET PALVELUT Lape- hankekokonaisuus MAAKUNTA ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN ERITYINEN KEHITTÄMINEN Huolenpito- 1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä TOIMINTA- asiakkaat perustason palveluiden kanssa KULTTUURI Lapsiystävällinen 2. Lastensuojelun kehittäminen kunta 3. Erityistason palveluiden uudistaminen Lapsivaikutusten 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen TEHOSTETTU arviointi Tukiasiakkaat Lapsilähtöinen HYVINVOINTITIEDOLLA HYVINVOINTITIEDOLLA budjetointi JOHTAMINEN JOHTAMINEN Perheystäväll. työpaikka PERHEKESKUSTOIMINNAN VAKA JA KOULU KEHITTÄMINEN HYVINVOINNIN TUKENA PERUSPALVELUT 1. Toimintamalli -Hyvinvoinnin tukena Yhteistyöasiakkaat KAUPUNKI 2. Osakokonaisuudet -Valmistautuminen SOTE -Vanhemmuus/parisuhde uudistuksen tuomiin muutoksiin -Erotilanteiden tuki -Hyvinvoinnin edistäminen ml. ALUEET -Näyttöön perustuvat työkalut yksilö- ja yhteisöllinen -Maahanmuuttajien matalan opiskelijahuolto ENNAKOIVA kynnyksen palvelut

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ Pärjääjäasiakkaat SÄHKÖINEN PALVELUTARJOTIN OMAEHTOINEN Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Pärjäävyys Lapset puheeksi

Lasten Suojaavat tekijät Järjestöt ja erityispalvel Toimiva arki seurakunta ut Lähiverkosto

Lapsi ja perhe Kaikki palvelut ja maakunnalliset toimijat

Yhteiset toimintamallit

Perheiden Aikuisten palvelut erityispalvelut Erityispalvelut ja –osaaminen tukemassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.

1. Toimintakulttuurin muutos Tavoitteet • -> Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen on sitoutunutta, tietoon ja vaikuttavuuteen sekä yhtenäiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin perustuvaa. Palveluohjaus on toimivaa myös sote-maakunnan ja peruskunnan palveluiden välillä.

• -> Perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja arjen tuen ensisijaisesti kasvu- ja kehitysympäristössään onnistuneen palveluohjauksen turvin.

• -> Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja määrittelevät palvelutarpeensa sekä tuovat kokemuksiaan kehittämistyöhön ja toisille perheille. 2. Perhekeskus-toimintamalli Tavoitteet • -> Perheet saavat toimivaa arkea ja vanhemmuutta tukevat ja tarvitsemansa palvelut siellä, missä elävät arkeaan - varhaiskasvatus ja koulu ovat oleellinen osa tätä kasvu- ja kehitysympäristöä. • -> Erityispalvelut ja -osaaminen tukevat perustason palveluita sekä perheiden hyvinvointia joustavalla konsultaatiolla ja etäpalveluin. • -> Sähköiset palvelut mahdollistavat nopean yhteydenoton ja matalan kynnyksen tiedonhaun. • -> Perheet saavat arjen ja vanhemmuuden tukeen vahvistusta myös järjestöjen, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden ja kokemusosaajien kautta. 3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena - Tavoitteet • -> Lapset puheeksi –toimintakokonaisuus on juurtunut maakuntaamme ja se tukee varhaiskasvatuksen, koulun ja perheiden yhteistyötä ja arkea, sekä näiden yhteistä kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuurin muutosta. • -> Perheet osallistuvat yhteiseen arjen tuen ja konkreettisten toimien suunnitteluun sekä päättävät tarvitsemistaan palveluista. • -> Olemassa olevia näyttöön perustuvia hyviä ennaltaehkäiseviä käytänteitä levitetään maakunnassa toimijoilta toiselle, osaamisverkostojen kautta, sekä hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa osaamista ja kokemusta.

4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen - Tavoitteet • -> Erityispalvelut ja –osaaminen toimivat joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu. • -> Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-esh- sosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden. • -> Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä. Kansallisesti tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

1. Lasten/nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut 2. Lasten/nuorten yksinäisyys vähenee 3. Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde 4. Kiusaaminen (varhaiskasvatuksessa ja koulussa) vähenee 5. Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus 6. Koulupudokkuus vähenee /minimoituu (sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa) 7. Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu 8. Lasten kokema väkivalta vähenee 9. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 10. Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 11. Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa (varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, terveyspalvelut jne.) paranee 12. Vanhempien työstä aiheutuvan kuormituksen kokemus perheessä vähenee, mikä lisää voimavaroja vanhemmuuteen ja työelämään. lape- hankkeen eteneminen

• Maakunnallinen hakemus jätetty 4.11. – haettu 2 milj, päätökset joulukuussa – hankeaika 01/2017- 12/2018 • Muutosagentiksi valittu Tuomo Lukkari – aloitta 1.12 – tukee muutosohjelman toteuttamista • Jokaisessa kunnassa oma Lape-tryhmä