Lounais-Suomen Vesihuollon Kehittämisstrategian 2020 Väliarviointi Ja Kehittämisohjelma 2007-2012 Mellangransning Av Utveckli

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 17 | 2008

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian 2020 väliarviointi ja Kehittämisohjelma 2007-2012

Mellangransning av utvecklingsstrategin 2020 för Sydvästra Finlands vattentjänster och Utvecklingsprogram 2007-2012

Jyrki Lammila Antti Ryynänen Satu Yli-Siuru

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 17 | 2008

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian 2020 välitarkastelu ja Kehittämisohjelma 2007-2012

Mellangranskning av utvecklingsstrategin 2020 för Sydvästra Finlands vattentjänster och Utvecklingsprogram 2007-2012

Jyrki Lammila Antti Ryynänen Satu Yli-Siuru

Turku 2008 Lounais-Suomen Ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDVÄSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL

JULKAISUSARJA 17 | 2008 Lounais-Suomen Ympäristökeskus Yhdyskuntaosasto

Taitto: Edita Prima Oy Kansikuva: Ilkka Myllyoja

Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /julkaisut

Edita Prima Oy, Helsinki 2008

ISBN 978-952-11-3176-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3177-6 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) SISÄLLYS 1 Johdanto ...... 9 2 Vesihuoltoon liittyvät strategiat, periaateohjelmat ja tavoitteet .... 11 3 Arvio vesihuollon kehittämisohjelman 2005 toteutumisesta ...... 21 3.1 Vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohja- ja pintavesien määrän ja laadun turvaaminen ...... 21 3.1.1 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tekeminen ...... 22 3.1.2 Ihmistoimintojen aiheuttamien riskien ehkäiseminen ...... 23 3.1.3 Tiesuojaukset ja teiden suolaus pohjavesialueilla ...... 24 3.1.4 Maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen 26 3.2 Vesihuollon toimivuuden parantaminen ...... 26 3.2.1 Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat ...... 27 3.2.2 Varmistusyhteydet ja varavedenottamot ...... 27 3.2.3 Siirtyminen pohja- ja tekopohjaveden käyttöön ...... 28 3.2.4 Jätevesien käsittelyn tehostaminen ...... 29 3.3 Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten parantaminen ...... 30 3.3.1 Vesihuollon alueellisen yhteistyön edistäminen ...... 30 3.3.2 Vesihuoltolaitosten koon kasvattaminen ja laitosten organisointi suuremmiksi yksiköiksi ...... 31 3.4 Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen ...... 32 3.4.1 Tuetaan vesiosuuskuntien vesihuoltopalvelujen kehittämistä ...... 32 3.4.2 Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn tehostaminen ...... 33 4 Toimintaympäristön muutokset ...... 35 4.1 Hallinnolliset rajat ...... 35 4.2 Väestö ...... 35 4.3 Luonnonolosuhteet ...... 37 4.3.1 Vuosien 2002-2003 poikkeuksellinen kuivuus ja sen vaikutukset ...... 38 4.3.2 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ...... 39 4.4 Vesivarat ja niiden käyttökelpoisuus ...... 39 4.4.1 Pintavedet ...... 39 4.4.2 Pohjavedet ...... 41 5 Vesihuollon nykytilanne ja kehitys ...... 44 5.1 Vesilaitokset ...... 44 5.1.1 Vedenkulutus ...... 45 5.1.2 Vedenhankinta ...... 45 5.1.3 Vesijohtoverkosto ...... 46 5.1.4 Talousveden laatu ...... 47 5.2 Viemärilaitokset ...... 48 5.2.1 Jätevesien määrä ...... 49 5.2.2 Jätevesien käsittely ...... 49 5.2.3 Puhdistusteho ...... 50 5.2.4 Viemäriverkosto ...... 52 5.2.5 Jätevesilietteen käsittely ...... 53 5.3 Vesihuoltolaitosten talous ...... 55 5.3.1 Maksut ...... 55 5.3.2 Kustannuskattavuus ...... 56 5.3.3 Vesihuollon tukeminen...... 57 5.4 Kiinteistökohtainen vesihuolto ...... 59 5.4.1 Vedenhankinta ...... 60 5.4.2 Jätevesien käsittely ...... 60 6 Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2007-2012 ...... 62 6.1 Vesihuollon kehittämistavoitteet ja keskeiset strategiat vuoteen 2020 ....63 6.2 Kehittämisohjelma vuoteen 2012 ...... 65

LÄHDELUETTELO ...... 92

4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 INNEHÅLL

1 Inledning ...... 9 2 Strategierna, principprogrammet och målen som hänför sig till vattentjänsterna ...... 11 3 Bedömning av hur utvecklingsprogrammet för vattentjänster 2005 har genomförts ...... 21 3.1 Tryggandet av mängden och kvaliteten för de grund- och ytvatten som är viktiga med hänsyn till vattenförsörjningen ...... 21 3.1.1 Uppgörande av skyddsplaner för grundvattenområdena ...... 22 3.1.2 Förebyggande av risker som orsakas av människans verksamheter ...... 23 3.1.3 Vägskydd och vägsaltning på grundvattenområden...... 24 3.1.4 Minskning av den belastning av vattendragen som orsakas av lantbruket ...... 26 3.2 Förbättrandet av fungerande vattentjänster ...... 26 3.2.1 Utvecklingsplanerna för kommunernas vattentjänster ...... 27 3.2.2 Säkerhetsförbindelser och reservvattentäkter ...... 27 3.2.3 Övergång till att använda grundvatten och konstgjort grundvatten ...... 28 3.2.4 Effektivare behandling av avfallsvattnen ...... 29 3.3 Förbättrande av vattentjänstverkens verksamhetsförutsättningar .....30 3.3.1 Främjande av det regionala samarbetet inom vattentjänsterna ....30 3.3.2 Utvidgande av vattentjänstverkens storlek och organiserandet av verken till större enheter ...... 31 3.4 Utveckling av landsbygdens och glesbygdsområdenas vattentjänster ...... 32 3.4.1 Utvecklingen av vattenandelslagens vattentjänster understöds ...32 3.4.2 Effektivering av behandlingen av fastighetsvisa avloppsvatten ...33 4 Förändringar i verksamhetsmiljön ...... 35 4.1 Förvaltningsgränser ...... 35 4.2 Befolkningen ...... 35 4.3 Naturförhållandena ...... 37 4.3.1 Den exceptionella torkan 2002-2003 och dess konsekvenser ...... 38 4.3.2 Klimatförändringens verkningar ...... 39 4.4 Vattentillgångarna och deras användbarhet ...... 40 4.4.1 Ytvattnen ...... 40 4.4.2 Grundvattnen ...... 41 5 Vattenförsörjningens nuläge och utveckling ...... 44 5.1 Vattenverken ...... 44 5.1.1 Vattenkonsumtionen ...... 45 5.1.2 Vattenförsörjningen...... 45 5.1.3 Vattenledningsnätet ...... 46 5.1.4 Hushållsvattnets kvalitet...... 47 5.2 Avloppsverken...... 48 5.2.1 Avloppsvattnens volym ...... 49 5.2.2 Behandlingen av avloppsvattnen ...... 49

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 5 5.2.3 Reningseffekt ...... 50 5.2.4 Avloppsnätet...... 52 5.2.5 Behandlingen av avloppsvattnets slam...... 54 5.3 Vattentjänstverkens ekonomi ...... 55 5.3.1 Avgifterna ...... 55 5.3.2 Kostnadstäckning ...... 56 5.3.3 Stöd för vattentjänsterna ...... 57 5.4 Fastighetsspecifi ka vattentjänster ...... 59 5.4.1 Vattenförsörjning ...... 60 5.4.2 Behandlingen av avloppsvatten ...... 61 6 Utvecklingsprogrammet 2007-2012 för Sydvästra Finlands vattentjänster ...... 62 6.1 Utvecklingsmålen för vattentjänsterna och de centrala strategierna fram till år 2020 ...... 63 6.2 Utvecklingsprogrammet fram till år 2012 ...... 66

KÄLLFÖRTECKNING ...... 95

6 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Lyhenteet

AVL Jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku, joka lasketaan keskimääräi sen orgaanisen kuor

man (BHK7) perusteella, ja jolla kuvataan puhdistamon käsittelykapasiteettia.

MMM Maa- ja metsätalousministeriö

STM Sosiaali- ja terveysministeriö

VAHTI Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämä ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, jonne toimite- taan tietoa luvanvaraisten laitosten toiminnasta, ml. yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoi- den kuormitustiedot.

VELVET Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämä vesihuoltolaitostietojen sähköinen rekisteri, jonne vesihuoltolaitokset toimittavat vuosittain tietoa toiminnastaan. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005.

VPD Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD). Direktiivi tuli voimaan 22.12.2000. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, jota tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolaki sekä sen pohjalta annettavat asetukset.

VVY Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

YM Ympäristöministeriö

Förkortningar

PE Avloppsreningsverket personekvivalent, vilken beräknas utifrån den genomsnittliga organiska belastningen (BKH7), och med vilket reningsverkets behandlingskapacitet beskrivs.

JSM Jord- och skogsbruksministeriet

SHM Social- och hälsovårdsministeriet

VAHTI Det av statens miljöförvaltning upprätthållna datasystemet för miljöskyddet, dit information levereras om de miljötillståndspliktiga anläggningarnas verksamhet, inkl. belastningsuppgif- terna för samhällenas avloppsreningsverk.

VELVET Det av statens miljöförvaltning upprätthållna elektroniska registret för vattentjänstverksin- formation, dit vattentjänstverken levererar årlig information om sin verksamhet. Systemet togs i bruk år 2005.

VPD Ramdirektivet för vattenpolitik (VPD). Direktivet trädde i kraft 22.12.2000. I Finland har direktivet verkställts genom nationella författningar, bland vilka de viktigaste är lagen om vattenvårdsförvaltningen eller vattenvårdslagen samt de förordningar som ska utfärdas på grundval av den.

VVY Vatten- och avloppsverksföreningen

MM Miljöministeriet

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 7 8 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 1 Johdanto Inledning

Ensimmäinen Lounais-Suomen vesihuollon kehit- Den första utvecklingsstrategin för vattentjänster i tämisstrategia julkaistiin vuonna 2002. Strategia si- Sydvästra Finland publicerades år 2002. Strategin sälsi selvityksen alueen vesivaroista ja vesihuollos- innehöll en utredning om områdets vattenresurser ta, arvion niiden tilasta sekä kehittämisstrategian och vattentjänster, en uppskattning av deras till- vuoteen 2020 ja sen toteuttamisohjelman vuoteen stånd samt en utvecklingsstrategi fram till år 2020 2005. och dess realiseringsprogram fram till år 2005.

Tavoitevuoden 2005 jälkeen tuli aiheelliseksi Efter målåret 2005 blev det motiverat att granska tarkastella ohjelman toteutumista. Vesihuollon hur programmet genomförts. Verksamhetsmiljön toimintaympäristö ja kehittämistoimien painopis- för vattentjänsterna och tyngdpunkterna för ut- teet olivat myös muuttuneet vuosituhannen alusta. vecklingsåtgärderna hade likaså förändrats från Sen takia toimenpideohjelma päivitettiin vuoteen början av århundradet. På grund härav uppdate- 2012 ulottuvaksi. Tarkastelu ja päivitys on tehty rades åtgärdsprogrammet, så det sträckte sig fram Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa virkatyö- till år 2012. Granskningen och uppdateringen har nä vuoden 2007 aikana. Syksyllä 2007 alueellisilla utförts vid Sydvästra Finlands miljöcentral som vesihuollon kehittämispäivillä käydyissä keskus- tjänstearbete under år 2007. De frågor som kom telutilaisuuksissa esiin tulleet asiat otettiin huomi- fram vid diskussioner på hösten 2007 vid de regio- oon. Itse pitkän aikavälin tavoitteisiin ja keskeisiin nala utvecklingsdagarna för vattentjänsterna blev strategioihin ei koskettu tämän välitarkastelun yh- beaktade. Själva målen på lång sikt och de centrala teydessä. Kehittämisstrategia tullaan päivittämään strategierna rörde man inte i samband med denna vuoden 2012 jälkeen. Tällöin on tarkoitus toteuttaa mellangranskning. Utvecklingsstrategin kommer laaja strategiatyö tiiviissä yhteistyössä kaikkien att uppdateras efter år 2012. Avsikten är att då alueen toimijoiden kanssa. genomföra ett omfattande strategiarbete i intimt samarbete med alla aktörer. Lounais-Suomen vesihuollon erityispiirteenä ovat edelleen keskimäärin pienet kunnat, joista Ett särdrag för Sydvästra Finlands vattentjäns- lähes kaikilla on oma vesihuoltolaitos. Kuntaken- ter är alltjämt mindre kommuner än genomsnitt- tän muutokset ovat kuitenkin kiihkeimmillään et, vilka nästan alla har ett eget vattentjänstverk. ja lähitulevaisuudessa kuntien määrä vähenee Förändringarna på det kommunala fältet är dock merkittävästi kuntaliitosten myötä. Vesihuollossa som häftigast och inom en nära framtid kommer viime vuosina tapahtunut alueellisen yhteistyön kommunernas antal att avsevärt minska genom lisääntyminen ja toimintojen keskittäminen tu- kommunsammanslagningarna. Det ökade regio- lee kuntamuutosten myötä edelleen kiihtymään. nala samarbetet som bedrivits under de senaste Kuntaliitosten myötä tapahtuvat vesihuoltolai- åren inom vattentjänsterna och en koncentration tosten yhdistymiset näyttävät vievän tarpeen yli- av verksamheterna kommer att accelerera i takt kunnallisten vesihuoltopalvelumallien selvittämi- med ändringarna av kommunerna. De fusioner av seltä ja kehittämiseltä. Tehdyt selvitykset tulevat vattentjänstverken som sker i takt med kommun- kuitenkin palvelemaan yhdistyviä laitoksia, joilla sammanslagningarna förefaller avhjälpa behovet on edessään monta ratkottavaa kysymystä, kuten av att utreda och utveckla modellerna för vattent- toiminta-alueiden määrääminen ja maksujen yh- jänster över kommungränserna. De utredningar tenäistäminen. Lisäksi vuoden 2009 kuntaliitosten som gjorts kommer dock att betjäna de verk som jälkeen Lounais-Suomeen jää vielä 50 kuntaa (ti- sammanslås, för vilka många frågor att lösa föres- lanne vuoden 2007 lopussa). Ylikunnallisen yhteis- tår, liksom att bestämma verksamhetsområdena työn kehittämiselle on edelleen tarvetta. och förenhetliga avgifterna. Vidare kvarstår det efter kommunsammanslagningarna år 2009 ännu Kuntien rooli vastuullisena omistajana vaatii 50 kommuner i Sydvästra Finland (läget i slutet av huomiota. Laitosten kustannuskattavuus on pa- år 2007). Det fi nns alltjämt ett behov av att utveckla rantunut vesihuoltolain voimaan tulon jälkeen, det interkommunala samarbetet. mutta edelleen maksuja tulisi tarkastaa. Verkosto- jen ja laitosten saneeraukseen tulee ohjata riittävä

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 9 osuus laitosten tuloksesta. Laitosten johdolle tulisi Kommunernas roll som ansvarig ägare kräver myös antaa riittävästi tilaa operatiivisessa toimin- uppmärksamhet. Kostnadstäckningen för ver- nassa. Laitosten muuttaminen liikelaitoksiksi tai ken har förbättrats efter att lagen om vattentjäns- osakeyhtiöiksi selventäisi kunnan ja laitoksen ve- ter trädde i kraft, men alltjämt borde avgifterna sihuoltolain tarkoittamia rooleja. granskas. En tillräcklig andel av verkens resultat ska styras till saneringen av nätverken och verken. Toteuttamisohjelman aikana koetut poikkeuksel- Ledningen för verken borde också ges tillräckligt lisen kuivat jaksot herättivät pohtimaan vesihuol- med utrymme i den operativa verksamheten. Om- lon haavoittuvuutta. Pohjaveden pinnat putosivat vandlingen av verken till affärsverk eller aktiebolag pienissä muodostumissa pitkäksi aikaa. Aiemmin skulle göra de roller som lagen om vattentjänster vallalla ollut käsitys poikkeusolojen vedenhankin- avser klarare för kommunen och verket. nan perustamisesta pohjaveteen muuttui. Jatkossa parhaiten varaudutaan pitämällä sekä pinta- että De exceptionellt torra perioder som upplevdes pohjavedenottamot käyttökuntoisina ja toisiaan under tiden för realiseringsprogrammet väck- täydentävinä vesilähteinä. te debatt om hur sårbar vattenförsörjningen är. Grundvattenytorna sjönk i små bildningar för en Vesien tilan jatkuva heikkeneminen on nous- lång tid framöver. Den uppfattning som tidigare sut huolenaiheeksi. Yhdyskuntien jätevesien si- varit rådande om att vattenförsörjningen i excep- jaan painopisteeksi on noussut haja-asutuksen tionella förhållanden grundar sig på grundvattnet jätevesikuormituksen vähentämien. Vuonna 2004 förändrades. I fortsättningen reserverar man sig tuli voimaan talousjätevesiasetus. Asetuksen vaati- bäst genom att hålla både yt- och grundvattentäk- mukset tulee täyttyä kaikilla kiinteistöillä vuoteen terna i användbart skick och som vattenkällor vilka 2014 mennessä. Toimeenpanon edistäminen tulee kompletterar varandra. olemaan seuraavan toimenpideohjelmajakson kes- keisimpiä asioita. Den kontinuerliga försämringen av vattnens tillstånd har trätt fram som en källa till oro. I stäl- Tämä strategia ja kehittämisohjelma tulevat oh- let för att fokusera på samhällenas avloppsvatten jaamaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen har tyngdpunkten allt mer blivit att minska gles- toimia vesihuollon kehittämisessä. Se on kuitenkin bebyggelsens belastning med avloppsvatten. År tarkoitettu myös koko vesihuoltokentän käyttöön 2004 trädde en förordning om avloppsvatten från Lounais-Suomessa. hushållen i kraft. Förordningens krav ska uppfyllas av alla fastigheter före år 2014. Det kommer att vara de viktigaste sakerna att främja verkställigheten under nästa programperiod för åtgärderna.

Denna strategi och detta utvecklingsprogram kommer att styra åtgärderna av Sydvästra Finlands miljöcentral i utvecklandet av vattentjänsterna. De är dock avsedda för att användas av hela fältet för vattentjänster i Sydvästra Finland.

10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 2 Vesihuoltoon Strategierna, liittyvät strategiat, principprogrammet periaateohjelmat ja och målen som tavoitteet hänför sig till vattentjänsterna Valtakunnallinen taso

MMM YM STM -Vesivarastrategia -Vesiensuojelun -Normit talousveden (-Vesihuollon suuntaviivat) suuntaviivat 2005 laadulle Kuntaliitto VVY -Kunnat ja vesihuolto -Vesihuoltolaitoksen tavoitteet huomisen Suomessa ja suuntaviivat 2020 (-Vesihuolto muuttuvassa ympäristössä)

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS VARSINAIS-SUOMENLIITTO Alueellinen taso -Lounais-Suomen ympäristöstrategia SATAKUNTALIITTO ja ympäristöohjelma -Maakuntaohjelmat -Vesienhoidon toimenpideohjelma, -Maakuntakaavat vesienhoitosuunnitelmat (VPD) LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA JA LÄNSI SUOMEN LÄÄNINHALLITUS KEHITTÄMISOHJELMA -Talousvedenlaatu

Alueelliset vesihuollon kehittämissuunnitelmat Paikallinen taso

VESIHUOLTOLAITOKSET KUNNAT -Toiminnankehittäminen Vesihuollon kehittämissuunnitelmat -Valmiussuunnitelmat

KIINTEISTÖNOMISTAJAT -Kiinteistön vesihuolto

JSM MM SHM -Vattenresursstrategin -Riktlinjer för vattenskydd -Normerna för Riksnivå hushållsvattnets kvalitet (-Riktlinjer för vattentjänsterna) fram till 2015 VVY Kommunförbundet -Vattentjänsverkens mål och riktlinjer -Kommunerna och vatentjänsterna fram till 2020 i Finland av i morgon (-Vattentjänsterna i en föränderlig verksamhetsmiljö)

SYDVÄSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND

-Sydvästra Finlands miljöstrategi SATAKUNTAFÖRBUNDET Regional nivå och miljöprogram -Landskapsprogrammen -Åtgärdsprogrammet för vattenvård, -Landskapsplaner vattenvårdsplaner (VPD) UTVECKLINGSSTRATEGI OCH UTVECKLINGSPROGRAM FÖR LÄNSSTYRELSEN I VÄSTRA FINLANDS LÄN SYDVÄSTRA FINLANDS -Hushållsvattnets kvalitet VATTENTJÄNSTER

Regionala utvecklingsplaner för vattentjänsterna Lokal nivå VATTENTJÄNTVERKEN KOMMUNERNA -Utveckling av verksamheten -Utvecklingsplaner för vattentjänsterna -Beredskapsplaner

FASTIGHETSÄGARNA -Fastinghetens vattentjänster

Kuva 1. Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategi- Figur 1. Strategierna, planerna och aktörerna som hänför aan ja kehittämisohjelmaan liittyvät strategiat, suunnitel- sig till utvecklingsstrategin och utvecklingsprogrammet för mat ja toimijat. vattentjänsterna i Sydvästra Finland.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 11 MMM: Vesivarastrategia JSM: Vattenresursstrategin

Maa- ja metsätalousministeriö tarkisti vuonna 2005 Jord- och skogsbruksministeriet reviderade år 2005 kuusi vuotta aiemmin hyväksymäänsä vesiva- den sex år tidigare antagna vattenresursstrategin. rastrategiaa. Uusi strategia ulottuu vuoteen 2010. Den nya strategin sträcker sig fram till år 2010. I Tarkistuksen taustalla oli aiempien vuosien poik- bakgrunden till revisionen fanns de tidigare årens keukselliset sääolot, jotka osoittivat tarpeen kui- exceptionella väderförhållanden, vilka påvisade vuuden ja tulvien vaikutuksiin varautumiselle. Ve- behoven av att reservera sig för konsekvenserna av sihuollon kannalta keskeisiä päämääriä ovat: ”Vesi- torka och översvämningar. De viktiga målen med huoltopalvelujen saatavuus ja laatu on varmistettu tanke på vattentjänsterna är “Vattentjänsterna är av kaikissa oloissa”, ”Vesivarojen käytettävyys ja tila hög standard och tillgängliga under alla omstän- ovat hyvät”, ”Tutkimus- ja kehittämistoiminta on digheter”, “Vattenresurserna är användbara och korkeatasoista ja käytäntöä palvelevaa” sekä ”Ve- vattendragens tillstånd är gott”, “Vattenresurserna sivaratehtävissä on osaava ja asiakkaiden tarpeet är användbara och vattendragens tillstånd är gott”, tunteva henkilöstö”. “Personalen som tar hand om uppgifter i anslutning till vattenresurser är kunnig och känner till Vesihuoltopalvelujen saatavuus ja laatu on kundernas behov”. varmistettu kaikissa oloissa: 1) Edistetään alueellista suunnittelua, toimin- Vattentjänsterna är av hög standard och tojen kokoamista, yhteistyötä ja kumppa- tillgängliga under alla omständigheter nuuksia 1) Regional planering, sammanjämkning av 2) Varaudutaan erityistilanteisiin edistämäl- funktioner, samarbete och partnerskap lä verkostojen yhdistämistä ja vedenoton främjas varajärjestelyjä 2) Beredskapen för exceptionella situationer 3) Parannetaan vesihuoltoa maaseutuyhdys- förbättras genom att man stödjer samman- kunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen koppling av nät och ersättande arrange- ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla mang för vattenuttag 4) Varmistetaan, että vesihuoltopalvelut kun- 3) Vattentjänsterna i landsbygdssamhällena nissa kehittyvät tarvetta vastaavasti och på glesbygden utanför vattentjänstver- kens nät förbättras Vesivarojen käytettävyys ja tila ovat hyvät: 4) Vattentjänsterna i kommunerna utvecklas 1) Otetaan huomioon vaikutukset koko ve- utgående från behovet sistöalueella toimenpiteitä suunniteltaessa, ohjattaessa ja toteutettaessa Vattenresurserna är användbara och vat- 2) Edistetään pohjavesien selvityksiä ja seuran- tendragens tillstånd är gott: taa yhdyskuntien vedenhankintaa varten 1) Vid planering, styrning och utförande av 3) Varmistetaan jätevesien asianmukainen åtgärder tas konsekvenserna för hela vat- käsittely vesihuoltoa tuettaessa tendragsområdet i beaktande 4) Parannetaan tietovarantoja ja paikkatietoja 2) Arbetet med att utreda och följa upp grund- vesivaroista ja vesitaloudesta vattnen främjas med tanke på samhällenas Tutkimus- ja kehittämistoiminta on korkeata- vattenförsörjning soista ja käytäntöä palvelevaa: 3) En ändamålsenlig behandling av avlopps- 1) Tuetaan vesialan lainsäädännön valmistelua vatten säkras vid Stödjande av vattentjäns- ja toimeenpanoa palvelevaa tutkimusta terna 2) Edistetään poikkeuksellisiin vesioloihin 4) Datareserver och geografi sk information varautumista palvelevaa tutkimusta om vattenresurser och vattenhushållning 3) Edistetään vesihuollon toimivuutta ja tehok- förbättras kuutta palvelevaa tutkimusta ja kehitystyötä 4) Osallistutaan EU:n tutkimusohjelmiin ja Forskning och utveckling är av hög kvalitet muuhun kansainväliseen vesialan tutkimus- och gagnar det praktiska arbetet: yhteistyöhön, jotta tulokset soveltuvat myös 1) Forskning som främjar beredning och verks- pohjoisiin oloihin. tällande av vattenlagstiftning stöds

12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Vesivaratehtävissä on osaava ja asiakkaiden 2) Forskning som främjar beredskapen för tarpeet tunteva henkilöstö: exceptionella vattensituationer stöds 1) Varmistetaan tehtävien hyvään hoitamiseen 3) Forskning och utveckling som främja funge- tarvittava asiantuntemus ja sen jatkuvuus rande och effektiva vattentjänster 2) Syvennetään henkilöstön osaamista asian- 4) Man tar del i EU:s forskningsprogram och tuntijakoulutuksen, työssä oppimisen ja i annat internationellt samarbete inom työkierron avulla vattenbranschen för att resultaten även ska 3) Edistetään vesitalousasioiden hoitoa pal- lämpa sig för nordliga förhållanden. velevan koulutuksen kehittämistä tarvetta vastaavasti Personalen som tar hand om uppgifter i 4) Kehitetään verkkopalveluja lähtien asiakkai- anslutning till vattenresurser är kunnig och den tarpeista. känner till kundernas behov: 1) Man ser till att personalen besitter den sakkunskap som den behöver för att kunna YM: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen utföra arbetsuppgifterna väl samt att denna 2015. Valtioneuvoston periaatepäätös sakkunskap utvecklas vidare 2) Personalens kunnande förbättras genom Vesiensuojelun suuntaviivojen keskeiset expertutbildning, lärande i arbetet och tavoitteet vuoteen 2015 mennessä ovat: arbetsrotation - Rannikko- ja sisävesien rehevöityminen 3) Utbildning som främjar skötseln av frågor pysähtyy ja tila paranee. som gäller vattenhushållning utvecklas så - Haitallisista aineista ei aiheudu uhkaa att den motsvarar behovet eliöyhteisöille eikä ihmisen terveydelle. 4) Webbtjänster utvecklas utifrån kundernas Haitalliset aineet eivät aiheuta vesien tilan behov. heikkenemistä ja vesien hyvä kemiallinen ja ekologinen tila säilyy. - Vesien ja rantojen eliöstön ja niiden elin- MM: Riktlinjer för vattenskydd fram ympäristön tilan heikkeneminen pysähtyy till år 2015. Statsrådets principbeslut ja niiden tila paranee. Vesiluonto on biologisesti ja ekologisesti monimuotoinen ja De centrala målen för vattenskyddet fram till mahdollisimman luonnontilainen. år 2015 är: - Pohjavesien laadullinen ja määrällinen tila - Eutrofi eringen av kustvattnen och inlands- säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Erityi- vattnen avstannar och statusen förbättras. sesti vedenhankinnan kannalta tärkeiden - Skadliga ämnen medför inget hot mot ja muiden vedenhankintaan soveltuvien organismer eller människors hälsa. Skadliga pohjavesialueiden veden laadun säilymises- ämnen leder inte till försämring av vattnens tä luonnontilaisena huolehditaan. status och vattnens goda kemiska och ekolo- - Säännöstelyn ja vesirakentamisen haitat giska status bibehålls. vesien käytölle ja vesiluonnolle vähenevät. - Försämringen av tillståndet för vattnen och strändernas organismer och deras livsmiljö avstannar och tillståndet för dem förbättras. Tavoitteiden toteuttamiseksi on asetettu Vattennaturen uppvisar biologisk och ekolo- useita suuntaviivoja, joista vesihuoltoa gisk mångfald och är i så naturligt tillstånd koskevat mm. seuraavat suuntaviivat: som möjligt. - Grundvattnens kvalitativa och kvantitativa - Yhdyskuntien jätevesien käsittelyä tehoste- status skall bibehålla åtminstone sin nuva- taan erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat rande nivå. Särskilt ombesörjs att vattenkva- pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai liteten inom viktiga och andra grundvatten- tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa områden som lämpar sig för vattenförsörj- voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien ning bibehålls i naturligt tillstånd. tehostetun puhdistuksen avulla. Typen - Sådana olägenheter för vattenanvändningen poistoa tehostetaan erityisesti silloin, kun och vattennaturen som förorsakas av reglering och vattenbyggande minskar.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 13 typpikuorman vähentämisellä voidaan För att uppnå målen har fl era riktlinjer parantaa vesien tilaa. ställts, där bl.a. följande riktlinjer berör vat- - Ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan tentjänsterna: ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan Suomen Itämeren suojeluoh- - Behandlingen av samhällenas avloppsvat- jelman sekä Itämeren ja sisävesien suojelun ten effektiveras särskilt i fråga om avlopps- toimenpideohjelman mukaisesti soveltaen vatten som leds ut i vatten som inte uppnår kulloinkin parasta käyttökelpoista tekniik- god status eller vars status hotar att försäm- kaa. ras och vars status kan förbättras genom - Yhdyskuntien jätevesiin liittyvät häiriöti- en effektiverad rening av samhällenas lanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimen- avloppsvatten. Kvävereduktionen effekti- piteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan veras särskilt i de fall då det är möjligt att ennakolta riittävin toimin. förbättra vattnens status genom att minska - Jätevesiviemärit ja -puhdistamot pidetään kvävebelastningen. kunnossa hyvällä hoidolla sekä tarvittavilla - Reduktionen av näringsämnen i avlopps- uusimisinvestoinneilla. vattnen effektiveras samt reningsverkens - Toimialan kanssa yhteisesti sopien kehite- verksamhetsförutsättningar förbättras i tään ja otetaan käyttöön nykyistä lupame- enlighet med Finlands program för skydd nettelyä täydentämään vapaaehtoisia toimia av Östersjön samt Handlingsprogrammet jätevesikuormituksen vähentämiseksi ym- för skydd av Östersjön och av inlandsvatt- päristötavoitteet huomioon ottaen kustan- nen och genom att bästa tillgängliga teknik nustehokkaasti. används i varje enskilt fall. - Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien - Störningar som gäller samhällenas avlopps- yhteiskäsittelyä edistetään silloin, kun se vatten hindras med hjälp av förebyggande osoittautuu ravinnekuormituksen kokonais- åtgärder och för olyckssituationer vidtas tarkastelun kannalta tehokkaaksi ja talou- tillräckliga förberedelser. delliseksi. - Avloppen och avloppsreningsverken skall - Hulevesien laatua ja merkitystä vesistöjen hållas i skick genom god skötsel samt gen- kuormittajana selvitetään edelleen. Alueilla, om att göra behövliga nyinvesteringar. joilla hulevesien osuus pintavesien kuormit- - I samarbete med branschen utvecklas och tajana on merkitsevä ja vesien tilaa on tar- vidtas frivilliga åtgärder som kompletterar peen parantaa, toteutetaan suunnitelmallisia det nuvarande tillståndsförfarandet och toimia hulevesien ravinnekuormituksen som syftar till att minska belastningen av vähentämiseksi. avloppsvatten på ett sätt som med beaktan- - Luodaan edellytyksiä lietteen turvalliselle ja de av miljömålen är kostnadseffektivt. ympäristön kannalta kestävälle hyötykäy- - Sambehandling av avloppsvatten från in- tölle ja sijoitukselle. dustrin och samhällena skall främjas om det på basis av en helhetsbedömning av näri- - Haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvia hait- ngsbelastningen visar sig vara effektivt och toja vähennetään panemalla toimeen jäte- lönsamt. vesien käsittelystä annetun valtioneuvoston - Beskaffenheten hos dagvatten och dess asetuksen vaatimukset Suomen Itämeren betydelse för belastningen av vattendrag suojeluohjelman sekä Itämeren ja sisävesien utreds fortfarande. På områden där dagvatt- suojelun toimenpideohjelman mukaisesti. net spelar en betydande roll, när det gäller - Keskitettyä viemäröintiä ja jätevesien käsit- belastningen på ytvatten och där vattnens telyä edistetään silloin, kun se on vesihuol- status behöver förbättras, vidtas planmässi- lollisesti ja ympäristöllisesti järkevää. ga åtgärder i syfte att minska näringsbelast- - Kehitetään ja otetaan käyttöön kiinteistö- ningen i dagvatten. kohtaisesti sovellettavissa olevia kustan- - Förutsättningar skapas för en trygg och nustehokkaita ja ympäristöllisesti kestäviä ur miljösynvinkel hållbar återvinning och teknologioita jätevesien käsittelyä sekä placering av slam. lietteen käsittelyä ja sijoittamista varten.

14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 - Kehitetään ja edistetään kiinteistökohtaisia - Olägenheter som orsakas av glesbebyg- jätevesien käsittelyn hoito- ja huoltopalvelu- gelsens avloppsvatten minskas genom att ja. kraven i statsrådets förordning som gäller behandlingen av avloppsvatten genomförs - Tietoutta yhdyskuntien jätevesissä esiin- i enlighet med Finlands program för skydd tyvistä haitallisista aineista ja niiden pääs- av Östersjön samt Handlingsprogrammet tölähteistä parannetaan. Puhdistuksessa för skydd av Östersjön och inlandsvattnen. hajoamattomien haitallisten aineiden pääsy - Centraliserade avloppssystem och centrali- yhdyskuntien jätevesien käsittelyjärjestel- serad behandling av avloppsvattnen främjas miin ja vesistöihin ehkäistään. när det är förnuftigt med tanke på vatten - Yhdyskuntien jätevesien hygieenisten riski- och avlopp och miljön. en vähentämiseksi kehitetään eri toimijoi- - Kostnadseffektiv och miljömässigt hållbar den yhteistyönä menettelytapoja ja keinoja. teknologi för behandling av avloppsvatten samt för behandling och placering av slam - Pohjavesille riskejä aiheuttavat uudet toi- utvecklas och tas i bruk i den mån den kan minnot pyritään sijoittamaan luokiteltujen tillämpas på en fastighet. pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos toimin- - Fastighetsvisa skötsel- och underhållstjäns- toja on kuitenkin sijoitettava luokitelluille ter av avloppsvatten utvecklas och främjas. pohjavesialueille, poistetaan pohjavesien pilaantumisvaara rakenteellisin suojatoi- - Kännedomen om skadliga ämnen som fö- menpitein ja toiminnallisin rajoituksin. rekommer i samhällenas avloppsvatten och - Pohjavesialueilla jo olevat riskit tarkis- om deras utsläppskällor förbättras. Skadliga tetaan suojelusuunnitelmamenettelyllä. ämnen som inte bryts ner under reningen Suojelusuunnitelmiin sisällytetään myös förhindras att komma ut i samhällenas av- tapauskohtaiset toimenpidesuositukset ja loppssystem och i vattendragen. niiden toteutumisen seurantaan kiinnitetään - För minskande av de hygieniska riskerna erityistä huomiota. Suojelusuunnitelmia med avloppsvattnet från samhällena ut- laaditaan sekä riskinalaisille että luonnonti- vecklas praxisen och metoderna i samarbete laisille pohjavesialueille. mellan olika aktörer. - Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet, jotta pohjavesien suojelusuunnitelmien laa- - Man strävar efter att förlägga nya verksam- timisvastuu ja suojelusuunnitelmien oikeus- heter som medför risker för grundvattnen vaikutukset selkiintyvät. Samalla selvitetään till områden som ligger utanför de klassifi - myös suunnitelmien laatimista koskevat cerade grundvattenområdena. Om man än- rahoitustarpeet. då är tvungen att förlägga verksamheterna - Pohjavesiin kohdistuvien riskien hallinnassa till de klassifi cerade grundvattenområdena kiinnitetään erityistä huomiota haitallisia skall riskerna för förorening av grundvatt- aineita käyttävään tai varastoivaan teolli- nen elimineras med hjälp av strukturella suuteen, näiden aineiden kuljetuksiin, pa- skyddsåtgärder och funktionella begräns- lavien nesteiden varastointiin, eläinsuojiin, ningar. lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön, - De risker som redan föreligger på grundvat- jätteiden käsittelyyn, liikennealueisiin, tenområden granskas genom förfaranden viemäröintijärjestelmiin sekä pilaantuneisiin enligt en skyddsplan. I skyddsplanerna ska maa-alueisiin ja maa-aineksen ottoon. också ingå rekommenderande åtgärder för - Pohjavesien suojelua palvelevaa tutkimusta, varje situation och särskild uppmärksamhet seurantaa ja valvontaa tehostetaan. skall fästas vid uppföljningen hur de gen- omförs. Skyddsplaner upprättas såväl för VVY: Vesihuoltolaitoksen tavoitteet grundvattenområden som är utsatta för risk ja suuntaviivat vuoteen 2020 som för grundvattenområden i naturtill- stånd. - Laitoksen ydintehtäviin kuuluu strateginen johtaminen ja kehittäminen, asiakassuhteet ja palvelun hinnoittelu, verkostojen pitkä-

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 15 aikainen hallinta sekä vedenhankinnasta, - Behoven av ändring av lagstiftningen –käsittelystä ja jätevesien käsittelystä huo- utreds så att ansvaret för upprättande lehtiminen. av skyddsplaner för grundvatten och - Talouden perusta on toiminnasta saatavat skyddsplanernas rättsverkningar förtydli- maksutulot. Valtion avustusten tulisi painot- gas. Samtidigt bör också behovet av fi nan- tua toimintaedellytysten parantamiseen. siering för upprättande av planer utredas. - Vesihuoltolaitokset ja niihin liittyen jätevesi- - I fråga om hanteringen av risker som gäller en käsittely on merkittävin vesiensuojeluor- grundvatten fästs särskild uppmärksam- ganisaatio. Laitosten taloutta ei saa rahoittaa het vid industri som använder eller lag- ympäristöveroilla, vaan käytettävissä olevat rar skadliga ämnen, transporter av dessa resurssit tulee ohjata itse vesiensuojelutyö- ämnen, förvaring av brandfarliga vätskor, hön. djurstallar, användning av gödselmedel och - Valvonta kolmeen osaan: terveysviranomai- bekämpningsmedel, behandling av avfall, set, ympäristöviranomaiset ja liike- ja kau- trafi kområden, avloppssystem samt förore- pallista toimintaa valvovat viranomaiset. nade markområden samt marktäkt. - Vesihuoltoalan kiinnostavuutta on lisättä- - Forskning, uppföljning och övervakning vä. Kehitettävä työntekijöille houkutteleva som betjänar skyddandet av grundvatten työpaikka. effektiveras. - Yhteistyötä on lisättävä ja mahdollisuuksien mukaan laitoksia on yhdistettävä alueel- VVY: Vattentjänstverkets mål och lisiksi osakeyhtiömuotoisiksi laitoksiksi, riktlinjer fram till år 2020 joissa kunnat omistajina. - Kiinteistökohtainen vesihuolto ei kuulu lai- - Till verkets kärnuppgifter hör att leda och toksen tehtäviin. Vesihuollon toteuttaminen utveckla strategin, kundrelationerna och haja- ja vapaa-ajanasutukselle vaatii lain- prissättning av servicen, besittningen av säädännön kehittämistä palvelumaksujen ja nätverken på lång sikt samt att se till vatten- palvelun lakkauttamisen osalta. försörjningen, -behandlingen och behand- - Laitosten tulee tiedon käyttäjinä ja osara- lingen av avloppsvattnen. hoittajina lisätä aktiivisuutta tutkimustoi- - Grunden för ekonomin utgörs av de av- minnassa. giftsintäkter som erhålls av verksamheten. Statsbidragen borde ha tyngdpunkten på att Kuntaliitto: Kunnat ja vesihuolto förbättra verksamhetsförutsättningarna. huomisen Suomessa - Vattentjänstverken och den behandling av avloppsvattnen som hänför sig till dem är Kuntaliiton hallitus julkisti kesäkuussa 2007 linen betydande vattenskyddsorganisation. jauksensa kuntien roolista vesihuoltopalveluissa. Verkens ekonomi får inte fi nansieras med Kannanoton taustalla olivat kuntarakenteen ja miljöskatter, utan de disponibla resurserna markkinaympäristön muutokset, asiakkaiden li- bör styras till själva vattenskyddsarbetet. sääntyvät palvelutarpeet, talouden reunaehdot ja - Övervakning i tre delar: hälsovårdsmyn- käynnistymässä ollut vesihuoltolain tarkistus. digheterna, miljömyndigheterna och de myndigheter som övervakar den kommer- Linjauksissaan Kuntaliitto piti kunnan roo- siella verksamheten. lia keskeisenä alueensa vesihuollon kehittä- - Intresset för vattenvårdslagen bör ökas. jänä: En lockande arbetsplats bör utvecklas för arbetstagarna. - Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus vii- - Samarbetet ska utvecklas och i mån av möj- mekädessä huolehtia vesihuoltopalvelujen lighet ska verken förenas till regionala verk saatavuudesta alueellaan i aktiebolagsform med kommunerna som - Kuntien on tarkoituksenmukaista tulevai- ägare. suudessakin pitää vesihuollon verkostot ja - De fastighetsvisa vattentjänsterna hör inte käsittelylaitokset omistuksessaan suoraan till verkets uppgifter. Verkställandet av tai välillisesti kuntien hallitsemien organi- vattentjänsterna för glesbebyggelsen och saatioiden kautta fritidsbebyggelsen kräver att lagstiftningen

16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 - Vesihuoltolaitoksen käyttötoiminnot voi- utvecklas i fråga om serviceavgifter och daan järjestää vaihtoehtoisesti edelleenkin indragna tjänster. omana työnä, kuntien yhteistoimin tai ostaa - Verken ska som användare av information tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina och som delfi nansiärer öka aktiviteten inom alan yrityksiltä forskningsverksamheten. - Toimivan markkinan aikaan saaminen alalle edellyttää kunnilta tilaajina määrätietoista ja pitkäjänteistä palvelustrategiaa Kommunförbundet: Kommunerna och vattentjänsterna i Finland av i morgon Omistajaohjauksen tulisi olla vastuullista ja selkeää: Styrelsen för Kommunförbundet offentliggjorde i juni 2007 sina riktlinjer för kommunernas roll in- - Vesihuollon palvelutason määrittely ja om vattentjänsterna. I bakgrunden till ställnings- laitoksen taloudellisten toimintaedellytys- tagandet fanns ändringarna i kommunstrukturen ten, tehokkaan toiminnan ja investointien och marknadsmiljön, kundernas ökade behov av rahoituksen varmistaminen service, ekonomins villkor och den revision av vat- - Kohtuullisen tuoton määrittäminen laitok- tentjänstlagen som höll på att inledas. seen sijoitetulle pääomalle - Vesihuollon tuottojen siirto kunnan muihin I sina riktlinjer ansåg Kommunförbundet palveluihin ei saa vaarantaa vesihuollon kommunens roll som en central utvecklare peruskorjausten rahoitusta av vattentjänsterna inom sitt område vara: - Kuntien tulee vesihuoltolaitosten omistajina toimia vastuullisesti ja välttää asettamasta - Kommunen har en lagstiftad skyldighet att laitoksilleen sellaisia vaatimuksia, jotka i sista hand se till att vattentjänster fi nns saattavat synnyttää painetta lisätä ulkopuo- tillgängliga på sitt område lista viranomaisvalvontaa vesihuoltoalalle - Det är ändamålsenligt för kommunerna att även i framtiden bevara ledningsnäten Laitosrakenne kaipaa uudistusta, erityis- och behandlingsverken i sin ägo, antingen tilanteisiin tulee varautua ja vesiyhtymät direkt eller indirekt via organisationer som ottaa huomioon: besitts av kommunerna - Vattentjänstverkens driftsfunktioner kan - Kuntalaisten asianmukaisen vesihuollon organiseras alternativt alltjämt som eget ar- turvaaminen edellyttää vesihuoltolaitos- bete, genom samarbete mellan kommunerna ten toimintakyvyn varmistamista tulevai- eller upphandlas i ändamålsenliga helheter suudessakin siinä keskeisiä tekijöitä ovat från företag i branschen laitosten talouden saaminen tasapainoon ja - För att åstadkomma en fungerande mark- ammattitaitoinen henkilöstön saatavuus nad på området förutsätts av kommunerna - Kuntien tulisi aktiivisesti yhdistää pieniä som beställare en målmedveten och långsik- laitoksiaan alueellisiksi kuntien omistamiksi tig servicestrategi toimintakykyisiksi vesihuoltolaitoksiksi - Kuntien tulee huolehtia laitosten ja verkos- Ägarstyrningen bör vara ansvarstagande tojen teknisen kunnon seurannasta sekä och klar: lisätä peruskorjauksen määrä tarvetta vastaavalle tasolle - Fastställandet av vattentjänsternas ser- - Vesihuoltolaitosten tulee kyetä palvelemaan vicenivå och säkerställandet av verkets asiakkaitaan myös erityistilanteissa, kuten ekonomiska verksamhetsförutsättningar, en kuivuuden tai tulvien aikana tai raakavesi- effektiv verksamhet och fi nansieringen för lähteen saastuessa investeringarna - Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin - Defi nierandet av en skälig avkastning för vesihuollon järjestämiseen ja se tulee ottaa det kapital som investerats i verket kaikessa vesihuoltorakentamisessa huomi- - Överföringen av intäkterna för vattentjäns- oon terna till kommunens övriga service får inte

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 17 - Kuntien on aiheellista yhdessä laitostensa äventyra fi nansieringen av de grundläggan- kanssa määritellä linjauksensa osuuskuntien de reparationerna av vattentjänsterna ja kunnan vastuiden tulevaisuuden suhteen - Kommunerna ska i egenskap av ägare till - Kunnan tulisi seurata erityisesti niiden vattentjänstverken verka under ansvar och yksityisoikeudellisten vesihuoltolaitosten undvika att på sina verk ställa sådana krav toiminnan tilaa ja verkostojen kuntoa, joiden som kan ge upphov till trycket att öka ex- arvioidaan siirtyvän kunnan vastuulle ja tern myndighetstillsyn för vattentjänstområ- ryhtyä hyvissä ajoin tarvittaviin toimenpi- det teisiin siirron toteuttamiseksi Verksstrukturen kräver en reform, man bör Kiinteistökohtaisen vesihuollon ongelmia reservera sig inför särskilda situationer och voidaan ehkäistä rakennusvalvonnalla: vattensammanslutningarna beakta att:

- Yleinen ongelma on veden saatavuuden - Tryggandet av ändamålsenliga vattentjäns- liian pintapuolinen selvitys ennen raken- ter för kommuninvånarna förutsätter att nusluvan myöntämistä ja rakentamiseen vattentjänstverkens funktionsförmåga sä- ryhtymistä kerställs även i framtiden så att de centrala - Vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvontavi- faktorerna utgörs av att få verkens ekonomi ranomaisen yhteistyön tiivistäminen näiltä i balans och av tillgången på yrkeskunnig osin voi olla tarpeen personal - Kuntien suunnitelmissa ja päätöksissä olisi - Kommunerna bör aktivt förena sina små syytä täsmällisemmin ottaa kantaa verkos- verk till regionala funktionsdugliga vattent- tojen laajentamisiin ja niiden aikatauluihin jänstverk som ägs av kommunerna - Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn - Kommunerna ska se till uppföljningen av velvoittava asetus korostaa suunnitelmalli- verkens och ledningsnätens tekniska skick suuden tarvetta entisestään samt öka mängden av grundläggande repa- ration till en nivå som motsvarar behovet Hulevesien hallinnan osalta kaivataan vas- - Vattentjänstverken ska kunna betjäna sina tuiden uudelleen määrittämistä: kunder även i särskilda situationer, såsom under torka och översvämningar eller då - Kuivatus ja tulvariskien hallinta on otettava råvattnet förorenas paremmin huomioon jo maankäytön suun- - Klimatförändringen inverkar på många sätt nittelussa på anordnandet av vattentjänsterna och det - Kiinteistönomistajan, kunnan ja vesihuol- ska beaktas i allt byggande av vattentjänster tolaitoksen tehtäviä ja vastuita joudutaan - Det är skäl för kommunerna att tillsammans uudistamaan muuttunutta toimintaympä- med sina verk fastställa sina riktlinjer i ristöä ja uusia riskiarvioita vastaaviksi framtiden i förhållande till andelslagens och - Hulevesien hallinnan kehittämisestä on kommunens ansvar käynnissä useita tutkimuksia ja selvityksiä, - Kommunen borde särskilt följa med till- joiden pohjalta valmistellaan uutta ohjeis- ståndet för vattentjänstverkens verksamhet tusta ja myös lainsäädännön tarkistamista och ledningsnätverkens skick, vilka bedöms koskevat esitykset övergå till kommunernas ansvar och i god tid skrida till nödvändiga åtgärder för att genomföra övergången

Problemen för de fastighetsvisa vattent- jänsterna kan förebyggas genom byggnad- sinspektion:

- Det vanligaste problemet är en alltför ytlig utredning om tillgången till vatten innan bygglov beviljas och byggandet börjar

18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012 - Intensifi ering av samarbetet mellan vattent- jänstverket och byggnadsinspektionsmyn- Lounais-Suomen ympäristöohjelma sisältää ne digheten kan till dessa delar vara nödvän- välittömät toimet, joita Lounais-Suomen ympä- digt ristöstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi pi- - I kommunernas planer och beslut vore det detään tarpeellisina vuosina 2007-2012. Ohjelma skäl att mer exakt ta ställning till utvidgan- jakaantuu rakenteellisesti erilaisten ympäristöön det av ledningsnätverken och deras tidtabel- kohdistuvien toimintojen mukaisesti. Osa-alueet ler ovat: vesistöt ja vesihuolto (yhdyskunnat), elinym- - Förordningen som förpliktar till behandling päristö (yhdyskuntien muut toiminnot), teollisuus, av avloppsvattnen i glesbygdsområdena palvelut ja liikenne, alkutuotanto, luonto, ympäris- betonar allt mer behovet av planering tökasvatus ja –tietoisuus sekä ympäristötutkimus ja –seuranta. I fråga om hanteringen av dagvatten efterly- ses en omdefi nition av ansvaren: Vesistöt ja vesihuolto –osiossa keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet ovat: - Dräneringen och hanteringen av översväm- ningsriskerna måste bättre beaktas redan - Yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tehos- vid planeringen av markanvändningen tetaan siirtymällä suurempiin yksiköihin, - Fastighetsägarens, kommunernas och vat- laajentamalla viemäriverkostojen toiminta- tentjänstverkens uppgifter och ansvar måste alueita sekä panostamalla jätevesien typen- förnyas så de motsvarar den förändrade poistoon. verksamhetsmiljön och nya riskbedömnin- - Haja-asutuksen jätevesien käsittely saate- gar taan annetun asetuksen edellyttämälle tasol- - Flera undersökningar och utredningar le lisäämällä neuvontaa ja ohjausta, paranta- pågår om utvecklandet av hanteringen av malla keskitetyn viemäröinnin edellytyksiä, dagvattnen, utifrån vilka framställningar kehittämällä jätevedenkäsittelyjärjestelmiä bereds om nya direktiv och även en revision ja vähän jätevettä tuottavia ratkaisuja sekä av lagstiftningen edistämällä jätevesien yhteiskäsittelyratkai- suja. Sydvästra Finlands miljöprogram 2007-2012 - Pohjavesien suojelua parannetaan ja pohjavesialueita uhkaavat riskit tunnistetaan ja Sydvästra Finlands miljöprogram innehåller de di- ryhdytään toimenpiteisiin niiden poistami- rekta åtgärder som betraktas som nödvändiga för seksi laatimalla pohjavesialueiden suojelu- att uppnå målen i Sydvästra Finlands miljöstrategi suunnitelmat ja aloittamalla niiden toteutus, åren 2007-2012. Programmet är till sin struktur up- laatimalla prioriteettilista kunnostustoimen- pdelat enligt de verksamheter som hänför sig till piteitä vaativista kohteista pohjavesialueilla miljön. Delområdena är: vattendragen och vattent- sekä kunnostamalla riskikohteita ja vanhoja jänsterna (samhällena), livsmiljön (samhällenas soranottoalueita. övriga verksamheter), industri, service och trafi k, - Vesistöjen tilaa parannetaan tekemällä primärproduktion, natur, miljöfostran och -medve- vesienhoidon suunnittelua vesistöalue- tenhet samt miljöforskning och -uppföljning. kohtaisesti eri intressiryhmien tarpeet ja näkemykset huomioon ottaen, toteuttamalla De mest centrala målen och åtgärderna i vesistökunnostuksia paikallisten ja alueellis- avdelningen Vattendrag och vattentjänster ten tarpeiden pohjalta, seuraamalla vesistö- är: kunnostusten vaikutuksia ja kannustamalla - Reningen av samhällenas avloppsvatten omatoimiseen vesienhoitoon. görs effektivare genom att övergå till större - Tulvariskien hallintaa kehitetään lisäämäl- enheter, genom att utvidga avloppsnätens lä tietoisuutta tulvariskeistä, ohjaamalla verksamhetsområden samt genom att satsa maankäyttöä ja toimintojen sijoittumista, på reduktion av kväve från avloppsvattnen. laatimalla tulvasuojelu- ja varautumissuun- - Behandlingen av avloppsvattnen i glesbyg- nitelmia sekä varmistamalla jo olemassa den bringas till den nivå som förordningen olevien tulvasuojelurakenteiden kunto. förutsätter genom att öka rådgivningen och

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 19 - Vesistöjen säännöstelykäytäntöjä kehitetään styrningen, genom att förbättra förutsättnin- ja vesistörakenteiden toimintavarmuutta garna för ett centraliserat avlopp, genom att parannetaan säännöstelyn kehittämissuun- utveckla systemen för behandling av av- nitelmien ja hydrologisten vesistömallien loppsvattnet och lösningar som producerar avulla sekä kunnostamalla heikkokuntoisia litet avloppsvatten samt genom att främja ja poistamalla riskejä aiheuttavia tarpeetto- lösningar för en samfälld behandling av mia rakenteita vesistöistä. avloppsvattnen. - Skyddet av grundvattnen förbättras och de risker som hotar grundvattenområde- na identifi eras och man vidtar åtgärder för att avlägsna dem genom att utarbeta skyddsplaner för grundvattenområdena och genom att inleda ett genomförande av dem, genom att göra upp en lista med priorite- ring av objekt som kräver saneringsåtgärder på grundvattenområdena samt genom att sanera riskobjekt och gamla grustäktsområ- den. - Vattendragens tillstånd förbättras genom att göra planering av vattenvården för de enskilda vattendragsområdena med beaktande av de olika intressegruppernas behov och uppfattningar, genom att genomföra restaureringar av vattendrag utifrån lokala och regionala behov, genom att följa upp konsekvenserna av restaureringar av vattendrag och genom att uppmuntra till vattenskydd på eget initiativ. - Hanteringen av översvämningsriskerna utvecklas genom att öka medvetenheten om översvämningsriskerna, genom att styra markanvändningen och förläggningen av verksamheterna, genom att göra upp planer för översvämningsskydd och beredskapen för översvämningar samt genom att förvissa sig om konditionen hos de redan befi ntliga konstruktionerna för översvämningsskydd. - Regleringspraxis för vattendragen utvecklas och vattendragskonstruktionernas funktionssäkerhet förbättras med hjälp av utvecklingsplaner för regleringen och hyd- rologiska modeller för vattnen samt genom att sanera sådana konstruktioner som är i dåligt skick och genom att avlägsna onödiga konstruktioner i vattendragen, vilka medför risker.

20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 3 Arvio vesihuollon Bedömning av hur kehittämisohjelman utvecklingsprogrammet 2005 toteutumisesta för vattentjänster 2005 har genomförts Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian osana on kehittämisohjelma. Edellinen kehittämis- ohjelman tavoitevuosi oli 2005. Kehittämisohjel- En del av utvecklingsstrategin för Sydvästra Fin- massa esitettiin lähitulevaisuuden toimenpiteet, lands vattentjänster utgörs av ett utvecklingspro- joilla edistetään strategian mukaisesti pitkän aika- gram. Målåret för det föregående utvecklingspro- välin tavoitteiden toteutumista (tavoitetaso vuon- grammet var 2005. I utvecklingsprogrammet fram- na 2020). fördes de åtgärder inom den närmaste framtiden med vilka målen på lång sikt för strategin (målni- Päätavoitteet kehittämisohjelmassa olivat: vån år 2020) uppnås.

- vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohja- Huvudmålen i utvecklingsprogrammet var: ja pintavesien määrän ja laadun turvaaminen - att trygga mängden och kvaliteten för de - vesihuollon toimivuuden parantaminen grund- och ytvatten som är viktiga med - vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten hänsyn till vattenförsörjningen parantaminen - att förbättra en fungerande vattenförsörj- - maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuol- ning lon kehittäminen - att förbättra vattentjänstverkens verksam- hetsförutsättningar Seuraavassa on arvioitu toimenpideohjelman - att utveckla vattentjänsterna på landsbyg- toteutumista. Arvioinnissa on käytetty aiemmin den och i glesbygdsområdena sovittua tai jälkeenpäin muodostettua mittaria (in- dikaattori). Mittarit eivät kerro kaiken kattavasti I det följande har det bedömts hur åtgärdspro- tavoitteen toteutumista, vaan ne välillisesti ker- grammet har genomförts. Vid bedömningen har tovat toimenpiteistä tai kehityksestä. Mittarit on man använt en tidigare avtalad eller efteråt bildad muodostettu sellaisille konkreettisille toimille tai indikator. Indikatorerna anger inte täckande hur toiminnan seurauksille, joita voidaan mitata ja tieto målet uppnås, utan de berättar indirekt om åtgär- on helposti saatavilla. derna eller utvecklingen. Indikatorer har bildats för sådana konkreta åtgärder eller följder av verk- 3.1 samheten, som kan mätas och för vilka information Vedenhankinnan kannalta lätt fi nns tillgänglig. tärkeiden pohja- ja pintavesien 3.1 määrän ja laadun turvaaminen Tryggandet av mängden och kvaliteten för de grund- och Vesivarojen turvaamiseksi asetettiin tavoitetaso: ”Hyvälaatuista vettä riittävästi käytössä, myös ytvatten som är viktiga med kriisitilanteissa”. Tavoitteen kannalta keskeinen hänsyn till vattenförsörjningen strategia on: ”Vesivarojen suojelu ja kestävä käyt- tö”. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteinä olivat mm. För att trygga vattentillgångarna ställdes en målni- pohjavesialueiden ja vesistöjen suojelusuunnitel- vå: “Vatten av god kvalitet tillräckligt till förfogan- mat sekä niiden toteuttaminen sekä vedenhankin- de även i krissituationer”. Den centrala strategin nan kehittämissuunnitelmien laadinta ja ajanta- med hänsyn till målet är: “Skyddet och en hållbar saistaminen. användning av vattentillgångarna”. Åtgärderna på kort sikt var bl.a. skyddsplaner och en hållbar användning av vattentillgångarna.” Åtgärder på

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 21 3.1.1 kort sikt var bl.a. skyddsplaner för grundvatten- Pohjavesialueiden områdena och vattnen samt att genomföra dem suojelusuunnitelmien tekeminen och att göra upp och uppdatera utvecklingsplaner för vattenförsörjningen. ”Pohjavedensuojelusuunnitelmat on laadittu 50 % tärkeistä pohjavesialueista”. 3.1.1 Uppgörande av skyddsplaner Tavoitteeseen ei ole ylletty. Vuonna 2005 suojelu- för grundvattenområdena suunnitelma oli laadittu 27 %:lle I-luokan alueista. Lounais-Suomessa suojelusuunnitelma oli tehty 61 “Planer för skyddet av grundvattnen har gjorts upp I-luokan pohjavesialueelle, kun yhteensä alueita för 50 % av de viktiga grundvattenområdena”. on 225 kappaletta. Vuonna 2006 valmistuneiden suunnitelmien myötä kattavuus on noussut 36 pro- Målet uppnåddes ej. År 2005 hade en grundvat- senttiin (Kuva 2 ja Kuva 3). tenplan gjorts upp för 27 % av I-klass områdena. I Sydvästra Finland hade en skyddsplan gjorts upp Suunnitelmien tekoa on hidastanut kuntien för 61 grundvattenområden av I-klass, medan det vaihteleva aktiivisuus suunnitelmin laadintaan totalt fi nns 225 st. Genom de planer som färdigs- sekä valtakunnallisen ohjeistuksen odottaminen. tälldes år 2006 har täckningen stigit till 36 procent Ohjeistus valmistui vuonna 2007 (Suomen ympä- Figur 2 och Figur 3). ristökeskuksen raportteja 7/2007). Suojelusuunni- telmien laadinnassa kunnat ovat avainasemassa. Kommunernas varierande aktivitet att göra upp Lounais-Suomen ympäristökeskus on ollut mu- planerna och väntan på riksomfattande anvisnin- kana asiantuntijana, osarahoittajana ja yhtenä ti- gar har gjort att planerna har gjorts upp långsam- laajista. mare. Anvisningarna blev färdiga år 2007 (Finlands miljöcentrals rapporter 7/2007). Kommunerna Suojelusuunnitelmien tekeminen ei edelleen- befi nner sig i en nyckelställning då rapporterna kään ole pakollista, vaikka lainsäädäntö EU:n ja utarbetas. Sydvästra Finlands miljöcentral har varit kansallisella tasolla on muuttunut. Vesipuitedirek- med som sakkunnig, delfi nansiär och som en av tiivin myötä alueelliset ympäristökeskukset kar- beställarna. toittavat ns. riskipohjavesialueet, joilla pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei ole hyvä. Jatkossa Det är alltjämt inte obligatoriskt att göra upp pla- näiden alueiden suojelusuunnitelmien tekeminen ner, fastän lagstiftningen på EU- och nationell nivå saattaa tulla pakolliseksi lainsäädännön kautta. har förändrats. Genom vattendirektivet kartlägger de regionala miljöcentralerna de s.k. riskgrund- vattenområdena, där grundvattnets status i fråga om mängd och kvalitet inte är bra. I fortsättningen kan det bli obligatoriskt att göra upp skyddsplaner genom lagstiftningen.

22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 pohjavesialueet grundvattenomr. I II kumul. 200

150

100

0 1992 1994 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Alueet Områdena

Kuva 2. Varsinais-Suomen pohjavesialueiden suojelusuun- Figur 2. Skyddsplanerna för Egentliga Finlands grundvat- nitelmat vuoteen 2006 mennessä (kumulatiivinen) tenområden fram till år 2006 (kumulativt)

pohjavesialueet grundvattenomr. I II kumul. 200

150

100

0 na e d 995 998 004 006 rå 1992 1994 1 1997 1 1999 2000 2001 2002 2003 2 2005 2 lueet A Om

Kuva 3. Satakunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitel- Figur 3. Skyddsplanerna för grundvattenområdena i Sata- mat vuoteen 2006 mennessä (kumulatiivinen) kunta fram till år 2006 (kumulativt)

3.1.2 3.1.2 Ihmistoimintojen aiheuttamien Förebyggande av risker som riskien ehkäiseminen orsakas av människans verksamheter

Ihmistoimintojen aiheuttamia riskiä pohjavesille Den risk som människans verksamheter orsakar för ovat maa-aineisten ottaminen, liikenne, teollisuus, grundvattnen utgörs av marktäkt, trafi k, industri, taaja-asutus, maa- ja metsätalous sekä aikaisemmin tätbebyggelse, jord- och skogsbruk samt de marker

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 23 ihmisen toiminnassa pilaantuneet maat, kuten van- som tidigare förstörts av människans verksamhet, hat kaatopaikat. såsom gamla avstjälpningsplatser.

Ihmistoiminnan aiheuttamien riskien ehkäise- Förebyggandet av de risker som människans mistä kuvataan tässä Lounais-Suomen ympäristö- verksamheter orsakar beskrivs här med hjälp av keskuksen antamien pilaantuneiden maa-alueiden antalet beslut som meddelats av Sydvästra Fin- puhdistuspäätösten määrän avulla. Lounais-Suo- lands miljöcentral om att sanera förorenade mar- messa on noin 4 000 – 5 000 mahdollista kohdetta, kområden. I Sydvästra Finland fi nns det cirka 4 000 joista 420 sijaitsee pohjavesialueilla. Arviolta 10-20 - 5 000 eventuella objekt, av vilka 420 är belägna på % vaatisi puhdistustoimenpiteitä. Vuosien 2000-05 grundvattenområden. Uppskattningsvis 10-20 % aikana on annettu puhdistusmääräys yhteensä 211 skulle kräva saneringsåtgärder. Under åren 2000-05 kohteelle, joista 27 on sijainnut pohjavesialueella. har det utfärdats en saneringsorder för totalt 211 Vuoden 2004 jälkeen päätösten vuosittainen määrä objekt, av vilka 27 har varit belägna på grundvat- on vähentynyt alle puoleen (Kuva 4). tenområden. Efter år 2004 har det årliga antalet beslut minskat till under hälften (Figur 4).

Muita alueita koskevat päätökset Beslut om andra områden Pohjavesialueita koskevat päätökset Beslut om grundvattenområdena 50 45 40 35 30 25 kpl 20 15 10 5 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuva 4. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuspäätökset Figur 4. Beslut om sanering av förorenade markområden Lounais-Suomen alueella 1994-2007 inom Sydvästra Finlands område 1994-2007

3.1.3 3.1.3 Tiesuojaukset ja teiden Vägskydd och vägsaltning suolaus pohjavesialueilla på grundvattenområden

”Tielaitoksen tiesuojaukset etenevät suunnitelman ”Vägverkets vägskydd framskrider enligt planerna mukaisesti ja suolausta vähennetään”. och saltningen minskas”.

Suolausta on pystytty vähentämään 1980-luvun Man har kunnat minska saltningen från slutet av lopulta 2000-luvun alkupuolelle keskimäärin noin 1980-talet till början av 2000-talet i genomsnitt med kolmanneksella. Pohjavesialueilla tiesuolan käyt- en tredjedel. På grundvattenområdena minskade tö väheni vuosien 2000-2003 aikana 20 prosentilla användningen av vägsalt under åren 2000-2003 (Kuva 5). med 20 procent (Figur 5).

24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Tiehallinto on pyrkinyt vähentämään suolaus- Vägförvaltningen har strävat efter att minska ta erityisesti aroilla pohjavesialueilla. Suolauksen saltningen särskilt på känsliga grundvattenområ- vähentämisen lisäksi liukkauden torjuntaan on py- den. Förutom efter en minskad saltning, har man ritty löytämään suolaa parempia aineita. Erilaisten strävat efter att fi nna bättre medel än salt för hal- sääolosuhteiden vuoksi suolausmäärät vaihtelevat kbekämpningen. På grund av olika väderförhål- vuosittain melko paljon. Tästä syystä suolauksen landen varierar mängderna av saltning årligen väheneminen ei tapahdu johdonmukaisena kehi- rätt mycket. På grund härav sker inte en minskad tyksenä. saltning som en konsekvent utveckling.

2000-01 2001-02 800

700 600

500

400 300

200 100 0 t/vuosi Varsinais-Suomi Satakunta t/år Egentliga Finland

Kuva 5. Tiesuolan käyttö pohjavesialueilla Varsinais-Suo- Figur 5. Användningen av vägsalt på grundvattenområde- messa ja Satakunnassa 2000-03 na i Egentliga Finland och Satakunta 2000-03

Turun tiepiiri on laatinut yhdessä Lounais-Suo- Åbo vägdistrikt har tillsammans med Sydväst- men ympäristökeskuksen kanssa suunnitelman ra Finlands miljödistrikt gjort upp en plan för att pohjavesialueiden suojaamiseksi. Vuoteen 2002 skydda grundvattnen. Fram till år 2002 har 24 km mennessä suojauksia oli tehty 24 km, kun suun- skydd utförts, medan det totala skyddsbehovet nitelman mukaisesta kokonaissuojaustarve on 39 enligt planen är 39 km. km.

Varsinais-Suomi Egentliga Finland Satakunta

tarve; behov; tarve; 12 km behov; suojauksia 3 km skydd 2002; suojauksia 3 km skydd 2002; 21 km

Kuva 6. Teiden pohjavesisuojaukset Varsinais-Suomessa ja Figur 6. Grundvattenskydden för vägar i Egentliga Finland Satakunnassa. Kartoitettu tarve ja toteutuneet suojaukset och Satakunta. Det kartlagda behovet och de genomförda tiekilometreinä ilmoitettuna. skydden angett i vägkilometer.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 25 3.1.4 3.1.4 Maatalouden aiheuttaman Minskning av den belastning av vesistökuormituksen vähentäminen vattendragen som orsakas av lantbruket ”Maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta vähennetään ohjaamalla maatalouden erityisym- ”Den belastning av vattendragen som orsakas av päristötukea mm. vedenhankinnan kannalta tär- lantbruket minskas genom att lantbrukets special- keiden vesistöjen valuma-alueille”. Yhtenä toi- miljöstöd styrs bl.a. till tillrinningsområdena som menpiteenä oli vähentää maatalouden ravinteiden är viktiga med hänsyn till vattenförsörjningen”. joutumista vesistöihin. En åtgärd är att förhindra att näringsämnen från lantbruket hamnar i vattendragen. Suojavyöhykkeillä voidaan vähentää pelloilta pintavalunnan mukana vesistöihin joutuvaa ra- Med skyddszoner kan man minska den näri- vinnekuormitusta. Lounais-Suomen alueella on ngsbelastning som kommer i vattendragen med laadittu yleissuunnitelma. Suunnitelmassa on esi- ytavrinning från åkrarna. På Sydvästra Finlands tetty tarpeelliseksi katsotut suojavyöhykkeet. Suo- område har en utredningsplan gjorts upp. I planen javyöhykkeistä on toteutettu vuoteen 2004 men- har framförts de skyddszoner som anses vara nöd- nessä Varsinais-Suomessa 36 % ja Satakunnassa vändiga. Av skyddszonerna har fram till år 2004 27 % (Kuva 7). genomförts 36 % i Egentliga Finland och 27 % i Satakunta (Figur 7).

% VARSINAIS-SUOMI EGENTLIGA FINLAND SATAKUNTA 60

0 1998 2000 2002 2004 Kuva 7. Toteutuneiden suojavyöhykkeiden osuus yleis- Figur 7. Andelen genomförda skyddszoner på de områ- suunnitelmissa tarpeellisiksi katsotuilla alueilla Varsinais- den som ansetts vara nödvändiga i utredningsplanerna i Suomessa ja Satakunnassa. Egentliga Finland och Satakunta.

3.2 3.2 Vesihuollon toimivuuden Förbättrandet av fungerande parantaminen vattentjänster

Vesihuollon toimivuudelle asetettiin tavoitetasoksi För vattentjänsterna ställdes som målnivå för år vuodelle 2020: ”Vesihuollon eri osa-alueet toimi- 2020: ”De olika delområdena av vattentjänsterna vat moitteettomasti ja laadukkaasti”. Keskeisinä fungerar klanderfritt och har hög kvalitet”. Cent-

26 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 strategioita ovat: ”Laitosten yhteistoiminnan ke- rala strategier är: ”Utveckling och övervakning hittäminen ja valvonta” sekä ”Ongelma-alueiden av verkens samarbete” samt Stödjande av proble- toiminnan tukeminen”. mområdenas verksamhet”.

3.2.1 3.2.1 Kuntien vesihuollon Utvecklingsplanerna för kehittämissuunnitelmat kommunernas vattentjänster

Kehittämisohjelmassa toimenpiteeksi asetettiin, Som en åtgärd i utvecklingsprogrammet ställdes että vuonna 2001 voimaan tulleen Vesihuoltolain att kommunernas utvecklingsplaner enligt Vatten- (119/2001) mukaiset kuntien kehittämissuunni- vårdslagen (119/2001), som trädde i kraft år 2001, telmat on laadittu kolmen vuoden kuluessa lain har gjorts upp inom tre år efter att lagen trädde i voimaan tulosta. Vuoteen 2004 mennessä 65 kun- kraft. Fram till år 2004 hade 65 kommuner av 80 nalla 80 Lounais-Suomen kunnasta oli hyväksyt- kommuner i Sydvästra Finland en godkänd plan. ty suunnitelma. Vuonna 2005 suunnitelma oli 75 År 2005 hade 75 kommuner en plan (Figur 8). kunnalla (Kuva 8).

kehittämissuunnitelmat hyväksytyt toiminta-alueet utvecklingsplaner godkända utvecklingsplaner

päivitetyt suunnitelmat päivitetyt toiminta-alueet uppdaterade planer uppdaterade verksamhetsområden 80

antal kommuner 40

20 kpl kuntia 10

0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 hyväksymisvuosi år för godkännande

Kuva 8. Lounais-Suomen kuntien hyväksytyt vesihuollon Figur 8. De godkända utvecklingsplanerna för vattentjäns- kehittämissuunnitelmat ja vesihuoltolaitosten toiminta- terna i Egentliga Finlands kommuner och verksamhetso- alueet (kumulatiivinen) mrådena för vattentjänstverken (kumulativt)

3.2.2 3.2.2 Varmistusyhteydet ja varavedenottamot Säkerhetsförbindelser och reservvattentäkter ”Rakennetaan poikkeustilanteiden ja kriisiajan va- ralle vesihuoltoverkostojen varmistusyhteyksiä ja ”För exceptionella situationer och kristid byggs varavedenottamoita”. säkerhetsförbindelser för vattentjänstnätverk och reservvattentag”.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 27 Kehittämisstrategian tavoitetaso vuodelle 2020 Utvecklingsstrategins målnivå för år 2020 är on ”Kaikilla vesilaitoksilla on käytössä kriisiaikana ”Alla vattenverk har till förfogande under kristid hyvää talousvettä 120 l/as/d”. bra hushållsvatten 120 l/inv./d”.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadit- Under ledning av jord- och skogsbruksministe- tiin vesihuoltolaitosten varmuusluokitus vuonna riet utarbetades en säkerhetsklassifi cering för vat- 2006. Varmuusluokka kuvaa laitoksen kykyä toi- tentjänstverken år 2006. Säkerhetsklassen beskriver mittaa vettä tilanteessa, jossa sen pääottamo tai verkets förmåga att leverera vatten i en situation, ensisijainen vesijohtoyhteys on poissa käytöstä. där dess huvudvattentag eller primära vattenled- Lounais-Suomessa luokituksessa 48 kuntaa kuului ningsförbindelse är ur bruk. I Sydvästra Finland luokkaan I eli talousvettä on käytettävissä poikke- hörde 48 kommuner i klassifi ceringen till klass I, usoloissa yli 120 l/as d. dvs. det fi nns hushållsvatten till förfogande i exceptionella förhållanden över 120 l/inv./d.

Taulukko 3.1. Vesilaitosten varmuusluokitus 2006. Tabell 3.1. Vattendragens säkerhetsklassifi cering 2006. Mukana kunnalliset vesilaitokset, Jämijärvellä Jämijärven Med fi nns de kommunala vattenverken, vattenandelslaget vesiosuuskunta. (*LOS:n alueella 78 kuntaa vuonna 2006, Jämijärven vesiosuuskunta i Jämijärvi. (*Inom Sydvästra Iniössä ei vesilaitosta) Finlands miljöcentrals område 78 kommuner år 2006, Iniö har inget vattenverk)

Talousvettä käytettävissä Luokka / Klass (l/as d) / Tillgängligt hushållsvatten Kunnat / Kommunerna (l/inv. d) I>12048 II 50-120 11 III / III+ 5-50 5 00-513 77*

3.2.3 3.2.3 Siirtyminen pohja- ja tekopohjaveden Övergång till att använda grundvatten käyttöön och konstgjort grundvatten

”Edistetään pintaveden varassa olevien laitosten “Övergången av de verk som är beroende av yt- siirtymistä pohja- ja tekopohjaveden käyttöön”. vatten till att använda grundvatten och konstgjort grundvatten främjas”. Kehittämisstrategiassa asetettiin pohjaveden käytön lisäämiseksi tavoitetaso vuodelle 2020: ”95 I utvecklingsstrategin ställdes en målnivå för % jaettavasta vedestä pohjavettä tai tekopohjavet- ökad användning av grundvatten för år 2020: ”95 tä”. % av det vatten som distribueras är grundvatten eller konstgjort grundvatten”. Pohja- ja tekopohjaveden osuus on noin puolet laitosten jakamasta talousvedestä Lounais-Suo- Andelen grundvatten eller konstgjort grund- messa. Tarkastelujaksolla 2000-06 pohjaveden- vatten utgör cirka hälften av det hushållsvatten osuus nousi yhden prosenttiyksikön verran 52 som verken distribuerar i Sydvästra Finland. Un- prosenttiin. der granskningsperioden 2000-2006 steg andelen grundvatten med en procentenhet till 52 procent. Turun Seudun Veden tekopohjavesilaitos on määrä olla toiminnassa vuoden 2010 paikkeilla. Vattenverket för konstgjort grundvatten för Valmistuessaan sen tuottamalla tekopohjavedel- Åbonejdens Vatten ska vara i funktion ungefär år le korvataan Turun vesilaitoksen, Raisio-Naantali 2010. Då det blir färdigt ersätter det konstgjorda vesilaitoskuntayhtymän ja Paraisten Veden toimit- grundvatten som det producerar det ytvatten som tama pintavesi. Tällöin pohja- ja tekopohjaveden levereras av Åbo vattenverk, samkommunen för vattenverket för Reso-Nådendal och Pargas Vat-

28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 osuus nousisi 90 prosenttiin Lounais-Suomen lai- ten. Då skulle andelen grundvatten och konstgjort tosten toimittamasta vedestä. grundvatten stiga till 90 procent av det vatten som levereras av verken i Sydvästra Finland. Vedenhankinnassa pohjavettä on pidetty yleisesti pintavettä parempana vaihtoehtona. Pinta- Vid vattenförsörjningen har grundvattnet all- veteen verrattuna pohjavesi on tasalaatuista, sen mänt ansetts vara ett bättre alternativ än ytvatten. I desinfi ointi- tai muu käsittelytarve on vähäisem- jämförelse med ytvattnet har grundvattnet en jämn pää ja sen on suojassa ilman kautta kulkeutuvilta kvalitet, dess desinfi cerings- eller annan behan- lika-aineilta. dling är mindre och det befi nner sig i skydd för förorenande ämnen som kommer via luften.

pohja- ja tekopohjavesi grundvatten och konstgjort grundvatten pintavesi milj. m3/vuosi ytvatten /år pohja- ja tekopohjaveden osuus % andelen grundvatten och konstgjort grundvatten 70 60 %

60 50 % 50 40 % 40 30 % 30 20 % 20

10 10 %

0 0 % 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2006

Kuva 9. Vesihuoltolaitosten jakama vesi yhdyskuntien Figur 9. Det av vattentjänstverken distribuerade vattnet käyttöön Lounais-Suomessa ja pohja- ja tekopohjaveden till samhällenas förfogande i Sydvästra Finland och andelen osuus verkkoon pumpatusta vedestä. grundvatten och konstgjort grundvatten av det vatten som pumpas ut i nätet.

3.2.4 3.2.4 Jätevesien käsittelyn tehostaminen Effektivare behandling av avfallsvattnen

”Huolehditaan laitosten jätevesien käsittelyn te- ”Man ser till att verkens behandling av avlopps- hostumisesta asetettujen tavoitteiden ja vaatimus- vattnen blir effektivare i enlighet med de ställda ten mukaisesti”. målen och kraven”.

Lounais-Suomessa yhdyskuntien jätevesien kä- Nivån på verkens behandling av samhällenas sittelyn taso on hyvä. Orgaanisen aineen ja fosforin avloppsvatten i Sydvästra Finland är bra. Rening- puhdistustehot ovat 1990 -luvun alun ja puolen seffekterna för organisk substans och fosfor har va- välin jälkeen olleet hyvällä tasolla. Vuonna 2005 rit på god nivå efter början och mitten av 1990-talet. orgaanista ainesta poistettiin 96 % ja fosforia 94 % År 2005 avlägsnades 96 % av organisk substans och jätevedestä. Typenpoisto on 2000 -luvulla parantu- 94 % fosfor från avloppsvattnen. Kväveredukti- nut selkeimmin. Vuosien 2001-05 aikana puhdis- onen har klarare förbättrats på 2000-talet. Under

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 29 tusteho on noussut alle 40%:sta 55 %:iin. Uusissa åren 2001-05 har reningseffekten gått upp från 40 lupaehdoissa on pääsääntöisesti alettu vaatimaan % till 55 %. I de nya tillståndsvillkoren har man i 70 %:n typenpoistoa. regel börjat kräva 70 % kvävereduktion.

Tarkemmin jätevesien käsittelyn tilasta: Kappale Närmare om läget för behandlingen av avlopps- 5.2.3. vattnen: Stycke 5.2.3.

3.3 3.3 Vesihuoltolaitosten Förbättrande av toimintaedellytysten vattentjänstverkens parantaminen verksamhetsförutsättningar

3.3.1 3.3.1 Vesihuollon alueellisen yhteistyön Främjande av det regionala edistäminen samarbetet inom vattentjänsterna

”Edistetään vesihuollon alueellista yhteistyötä pal- ”Uppgörandet av planer som tjänar samarbetet velevien suunnitelmien laatimista ja hankkeiden inom vattentjänsterna och genomförandet av pro- toteuttamista”. jekten främjas”.

Lounais-Suomen alueelle on laadittu kattavasti Regionala utrednings- och utvecklingsplaner vesihuollon alueelliset yleis- ja kehittämissuunni- för vattentjänsterna har inom Sydvästra Finlands telmat. Suunnitelmat on tehty seutukunnittain tai område gjorts upp på ett täckande sätt. Endast nå- muutoin toiminnallisesti sopivina alueina. Vain gra kommuner har inte deltagit i den regionala muutama kunta ei ole osallistunut alueelliseen planeringen. Utifrån de regionala planerna har suunnitteluun. Alueellisten suunnitelmien pohjal- fl era interkommunala projekt, som tjänar till att ta on toteutukseen edennyt useita kuntien välisiä centralisera vattendistributionen och avloppsvatt- vedenjakelua ja jätevesien keskittämistä palvelevia nen, framskridit till ett förverkligande. hankkeita.

30 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Taulukko 3.2. Alueelliset vesihuollon yleis- ja kehittä- Tabell 3.2 De regionala utrednings- och utvecklingspla- missuunnitelmat Lounais-Suomessa 1994-2008 nerna för vattentjänsterna i Sydvästra Finland 1994-2008 Vuosi Suunnitelma Mukana olleet kunnat/laitokset År Plan Deltakande kommuner/verk 1994 Rauman-Kokemäen alueen vesihuollon yleis- Eura, Eurajoki, Harjavalta, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, selvitys/ Lappi, Nakkila, Pyhäranta, Rauma, Säkylä ja Ulvila/ Utredningsplan för vattentjänsterna på Raumo- Eura, Euraåminne, Harjavalta, Kiukainen, Kumo, Kjulo, Kumo-området Lappi, Nakkila, Pyhäranta, Raumo, Säkylä och Ulvsby 1994 Turun seudun viemärilaitostoiminnan yhteis- Turku, Raisio, Kaarina, Parainen, Naantali, Lieto, Piikkiö, työselvitys/ Masku, Nousiainen, Aura, Rusko ja Vahto/ Samarbetsutredning för verksamheten för Åbo, Reso, S:t Karins, Pargas, Nådendal, Lundo, Pikis, Åboregionens avloppsverk Masku, Nousis, Aura, Rusko och Vahto 1997 Pohjois-Satakunnan vedenhankinnan yleissuun- Karvia, Honkajoki, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, nitelma/ Jämijärvi, Pomarkku, Noormarkku, Lavia ja Kiikoinen/ Utredningsplan för Norra Satakunta vattenför- Karvia, Honkajoki, Sastmola, Siikais, Kankaanpää, Jämi- sörjning järvi, Påmark, Norrmark, Lavia och Kikois 1999 Turun seudun vedenhankintayhteistyön kehit- Turku, Turun seudun Vesi Oy, Ky Raision-Naantalin vesi- tämissuunnitelma/ laitos, Parainen/ Utvecklingsplan för Åboregionens vattenför- Åbo, Åbonejdens vatten Ab, Ky Raision-Naantalin vesi- sörjningssamarbete laitos , Pargas 1999 Varsinais-Suomen saariston vesihuollon yleis- Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, suunnitelma/ Nauvo, Parainen, Velkua ja Västanfjärd/ Utredningsplan för vattentjänsterna i Egentliga Dragsfjärd, Houtskär, Iniö, Kimito, Korpo, Gustavs, Finlands skärgård Nagu, Pargas, Velkua och Västanfjärd 2002 Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämis- Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki ja vedenhan- suunnitelma/ kinnan osalta Rauman Vesi/ Utvecklingsplan för vattentjänsterna i Kumo Björneborg, Ulvsby, Nakkila, Harjavalta, Kumo och för älvsdalen vattenförsörjningens del Rauman Vesi 2002 Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon Askainen, Kustavi, Laitila, Lemu, Masku, (Mietoinen), kehittämissuunnitelma/ Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rusko, Taivassalo, Utvecklingsplan för vattentjänsterna inom den Uusikaupunki, Vahto, Vehmaa ja Velkua/ västliga zonen och Vakka-Suomi Villnäs, Gustavs, Letala, Lemo, Masku, (Mietois), Virmo, Nousis, Pyhäranta, Rusko, Tövsala, Nystad, Vahto, Vemo och Velkua 2003 Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittä- Alastaro, Huittinen, Loimaa, Mellilä, Oripää, Punkalai- missuunnitelma/ dun, Vampula ja Yläne/ Utvecklingsplan för vattentjänsterna inom Alastaro, Vittis, Loimaa, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Vittis-Loimaa-området Vampula och Yläne 2004 Kemiönsaaren vesihuollon yleissuunnitelma/ Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd/ Utredningsplan för Kimitoöns vattentjänster Dragsfjärd, Kimito och Västanfjärd 2004 Salon seudun vesihuollon kehittämissuunnitel- Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Paimio, Perniö, ma/ Pertteli, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo/ Utvecklingsplan för vattentjänsterna inom Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pemar, Bjärnå, Saloregionen S:t Bertils, Salo, Sagu, Somero, Suomusjärvi och Finby 2008 Auranmaan alueellinen vesihuollon kehittämis- Aura, Koski TL, Marttila, Mellilä, Pöytyä, Tarvasjoki, suunnitelma (edeltäviä: vedenhankinnan yleis- (Lieto jätevesiyhteistyöselvityksessä)/ selvitys 1996, jätevesiyhteistyöselvitys 2001)/ Aura, Koski TL, S:t Mårtens, Mellilä, Pöytis, Tarvasjoki, Regional utvecklingsplan för Auranmaa vat- (Lundo i utredningen över avloppsvattensamarbete) tentjänster (föregående: utredningsplan för vattenförsörjning 1996, utredning över avloppsvattensamarbete 2001)

3.3.2 3.3.2 Vesihuoltolaitosten koon kasvattaminen Utvidgande av vattentjänstverkens storlek ja laitosten organisointi suuremmiksi och organiserandet av verken till yksiköiksi större enheter

Vuosituhannen alussa Lounais-Suomessa on laa- I början av millenniet har det gjorts upp regionala dittu alueellisia vesihuollon yhteistyön kehittä- utvecklingsutredningar om samarbete inom vat- misselvityksiä yhteensä kuudelle alueelle. Vaikka tentjänsterna för totalt åtta områden. Fastän det i selvitysten toimenpide-ehdotuksissa on esitetty utredningarnas åtgärdsförslag hade framförts kla- selviä linjoja yhteistyön kehittämiselle ja valitta- ra linjer för utvecklingen av samarbetet och den

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 31 valle toimintamuodolle, niin toteutus on ollut hi- verksamhetsform som skulle väljas, så har för- dasta. Konkreettinen esimerkki yhteistyöselvityk- verkligandet gått långsamt. Ett konkret exempel sen pohjalta syntyneestä yhteistyöstä on Laitilan på ett samarbete som uppstått utifrån samarbet- ja Uudenkaupungin yhteinen jäteveden johtami- sutredningen är Vakka-Suomen Vesi som ansvarar sesta ja puhdistamisesta vastaava Vakka-Suomen för den samfällda ledningen och reningen av av- Vesi. Laitos toimii kuntien liikelaitoksena. PARAS loppsvattnen från Letala och Nystad. Verket fun- -hankkeen myötä alkanut kuntarakenteen muu- gerar som kommunernas affärsverk. Utredningen tosselvittely on lisännyt kiinnostusta yhteistyösel- om att ändra kommunstrukturen, vilken inleddes vitysten tekemiseen. genom PARAS-projektet har ökat intresset för att göra utredningar om samarbete.

Taulukko 3.3. Alueelliset vesihuoltoyhteistyön kehittä- Tabell 3.3. De regionala utvecklingsutredningarna om misselvitykset (organisaatioselvitykset) Lounais-Suomessa vattentjänstsamarbete (organisationsutredningarna) i 2003-2008 Sydvästra Finland 2003-2008 Vuosi Selvitys Mukana olleet kunnat/laitokset År Utredning Deltagande kommuner/verk 2003 Pohjois-Satakunnan vesihuollon alueellinen Karvia, Honkajoki, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, kehittäminen, Organisaatioselvitys/ Jämijärvi, Pomarkku, Noormarkku, Lavia ja Kiikoinen/ Regional utveckling av vattentjänsterna i Norra Karvia, Honkajoki, Sastmola, Siikais, Kankaanpää, Jämijär- Satakunta, Organisationsutredning vi, Påmark, Norrmark, Lavia och Kikois 2005 Tutkimus Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen Askainen, Kustavi, Laitila, Lemu, Masku, Mietoinen, My- vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä 2005/ nämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rusko, Taivassalo, Uusi- Undersökning om utveckling av vattentjänstsa- kaupunki, Vahto, Vehmaa ja Velkua/ marbetet mellan Vakka-Suomi och den västliga Villnäs, Gustavs, Letala, Lemo, Masku, Mietois, Virmo, zonen 2005 Nousis, Pyhäranta, Rusko, Tövsala, Nystad, Vahto, Vemo och Velkua 2006 Salon seudun vesihuoltoyhteistyöselvitys 2006, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, osa I/ Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo/ Utredning om vattentjänstsamarbetet inom Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Bjärnå, S:t Ber- Saloregionen 2006, del I tils, Salo, Somero, Suomusjärvi och Finby 2007 Huittisten alueen vesihuoltoyhteistyön kehittä- Huittinen, Vampula, Punkalaidun, Äetsä, Vammala/ misselvitys/ Vittis, Vampula, Punkalaidun, Äetsä, Vammala Utvecklingsutredning om vattentjänstsamarbe- tet inom Vittis-området 2008 Loimaan seutukunnan vesihuoltoyhteistyön Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Yläne, Pöytyä, Koski Tl, kehittämisselvitys/ Marttila, Tarvasjoki, Aura/ Utvecklingsutredning om vattentjänstsamarbe- Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Yläne, Pöytis, Koski Tl, tet inom Loimaa regionkommun S:t Mårtens, Tarvasjoki, Aura 2008 Porin seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämis- Pori, Luvia, Ulvila, Kokemäki, Nakkila, Harjavalta, Noor- selvitys/ markku, Pomarkku/ Utvecklingsutredning om vattentjänstsamarbe- Björneborg, Luvia, Ulvsby, Kumo, Nakkila, Harjavalta, tet inom Björneborgsregionen Norrmark, Påmark Lisäksi kuntien omasta toimesta Rauman seudulle on Därtill har på kommunernas eget initiativ gjorts upp en tehty vesihuolto-organisaatioiden yhteistyöselvitys 2003 utredning om samarbetet mellan vattentjänstorganisatio- ja Turun seudulle on laadittavana selvitys alueellisen nerna 2003 och för Åboregionen är en utredning om att yhtiön perustamisesta 2008. bilda ett regionalt bolag 2008 under beredning.

3.4 3.4 Maaseudun ja haja- Utveckling av landsbygdens asutusalueiden vesihuollon och glesbygdsområdenas kehittäminen vattentjänster

3.4.1 3.4.1 Tuetaan vesiosuuskuntien Utvecklingen av vattenandelslagens vesihuoltopalvelujen kehittämistä vattentjänster understöds

Vesiyhtymien toiminnasta on tehty Lounais-Suo- I Sydvästra Finland har två undersökningar gjorts messa kaksi tutkimusta. Vuonna 2003 tehty selvitys om vattensammanslutningarnas verksamhet. Den

32 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 vesiyhtymien toiminnasta kartoitti yhtymien mää- utredning som gjordes år 2003 kartlade sammans- rää, tilaa ja tulevaisuuden tavoitteita. Vuonna 2007 lutningarnas antal, tillstånd och framtida mål. tehty tutkimus vesiyhtymien toiminnan kehittä- Undersökningen, som gjordes år 2007 för att ut- miseksi analysoi syvemmin yhtymien toimintaa, veckla vattensammanslutningarnas utveckling, hallintoa ja taloutta. Tutkimukseen sisältyi ehdo- analyserade grundligare sammanslutningarnas tukset eri tilanteessa olevien yhtymien toiminnan verksamhet, förvaltning och ekonomi. I under- kehittämiseksi. sökningen ingick förslag för att utveckla verksamheten för de sammanslutningar som befann sig i Toimenpideohjelman mukaan perustettavien olika situationer. Enligt åtgärdsprogrammet borde vesiyhtymien tulisi olla vain investointivaiheen de vattensammanslutningar som grundas vara en ratkaisu. Olemassa olevat yhtymät tulisi yhdistää lösning endast för investeringsskedet. De existe- suurempiin laitoksiin siellä, missä yhdistäminen rande sammanslutningarna borde sammanslås till on perusteltua ja mahdollista. större verk, där det är motiverat och möjligt med en sammanslutning. Vesiyhtymien määrä on noussut jatkuvasti ja vanhoja yhtymiä ei ole liitetty suurempiin lai- Antalet vattensammanslutningar har ständigt toksiin. Kiinnostus vesiyhtymien perustamista stigit och de gamla sammanslutningarna har in- kohtaan on kasvanut haja-asutuksen viemäröin- te förenats till större verk. Intresset för att bilda tihankkeiden myötä. Uusia vesiyhtymiä (yleensä vattensammanslutningar har ökat i takt med av- osuuskunta) on syntynyt nyt jätevesien johtamista loppsprojekten på glesbebyggda områden. Nya varten. vattensammanslutningar (i regel andelslag) har tillkommit nu för att avleda avloppsvattnen. 3.4.2 Kiinteistökohtaisten jätevesien 3.4.2 käsittelyn tehostaminen Effektivering av behandlingen av fastighetsvisa avloppsvatten Kehittämisohjelman 2005 toteutusaikana tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousjätevesien kä- Under tiden då utvecklingsprogrammet 2005 sittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen verkställdes trädde statsrådets förordning om be- ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen myötä jätevesien handling av avloppsvatten på områden utanför käsittelyyn haja-asutuksen ulkopuolisilla alueilla vattentjänstverkens avloppsnät Genom förordnin- on kiinnitetty huomattavasti aiempaa enemmän gen har avsevärt mycket mera uppmärksamhet än huomiota. Kiinteistöille tarkoitettuja laitteita on tidigare fästs vid behandlingen av avloppsvattnen kehitetty kiihtyvään tahtiin, markkinoille tulevia inom områden utanför de glesbebyggda område- laiteita varten on otettu käyttöön testausjärjestel- na. Anordningar som är avsedda för fastigheterna mä (CE -testaus), suunnittelijoita on koulutettu ja har utvecklats i accelererande takt, testsystem (CE- neuvontahankkeita on toteutettu. testning), avsedda för anordningar som kommer ut på marknaden, har tagits i bruk, projekterare har Varsinais-Suomessa toiminut Varsinais-Suomen utbildats och rådgivningsprojekt har genomförts. agendatoimiston jätevesineuvontapiste on antanut koulutusta, neuvontaa ja ottanut toiminnassa ole- Egentliga Finlands agendakontors avloppsvat- vilta puhdistamoilta näytteitä. Tutkimustulokset teninformation, som verkat i Egentliga Finland, har osoittavat järjestelmien toimivan yleisellä tasolla gett utbildning, rådgivning och tagit prover hos de hyvin. Järjestelmien välillä on eroja. Merkittävin reningsverk som är i verksamhet. Forskningsre- tulokseen vaikuttava tekijä on kuitenkin järjestel- sultaten visar att systemet fungerar väl på allmän mien huolto. nivå. Det fi nns skillnader mellan systemen. Den mest betydande faktorn som påverkar resultatet Varsinais-Suomen agendatoimiston lisäksi alu- är dock underhållet av systemen. eellisia neuvontahankkeita on ollut HajaHanke (Satakunta), Salon seudun kehittämiskeskuksen Förutom Egentliga Finlands agendakontor har hanke (Salon seutu), Turunmaan kehittämiskes- regionala rådgivningsprojekt varit HajaHanke (Sa- kuksen hanke (Turunmaan seutukunta) ja Porin takunta), Saloregionens utvecklingscentrals pro- seudun kehittämiskeskuksen hanke (suurin osa jekt (Saloregionen), Åbolands utvecklingscentrals Satakuntaa).

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 33 Vaikka menetelmät ovat jo toimivia, niin jär- projekt (Region Åboland) och Björneborgs utveck- jestelmien rakentaminen ja parantaminen ei ole lingscentrals projekt (största delen av Satakunta). kuitenkaan käynnistynyt ollut toivotulla vauhdil- la. Rakentamista hidastaa edelleen epätietoisuus Fastän metoderna är fungerande, så har byg- laitteista ja niiden toimivuudesta, kustannukset ja gandet och förbättrandet av systemen dock inte nykyisten viemäriverkkojen laajenemisesta tule- kommit i gång i önskvärd takt. Byggandet fördröjs vaisuudessa. Jatkossa saattaa pulaa tulla laitteista, alltjämt av att anordningarna och deras funktion, rakennusmateriaaleista, suunnittelijoista ja ura- kostnader och hur avloppsnätverken utvidgas koitsijoista. i framtiden är obekanta. I framtiden kan det bli brist på anordningar, byggmaterial, projekterare och entreprenörer.

34 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 4 Toimintaympäristön Förändringar i muutokset verksamhetsmiljön

4.1 4.1 Hallinnolliset rajat Förvaltningsgränser

Vesihuoltostrategian suunnittelualue on Lounais- Planeringsområdet för vattentjänststrategin utgörs Suomen ympäristökeskuksen toimialue, joka kat- av Sydvästra Finlands miljöcentrals verksamhetso- taa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. mråde, som täcker landskapen Egentliga Finland Varsinais-Suomessa toimii Varsinais-Suomen liitto och Satakunta. I Egentliga Finland verkar Egent- ja Satakunnassa Satakuntaliitto. Suunnittelualue liga Finlands förbund och i Satakunta Satakunta- kuuluu kokonaisuudessaan Länsi-Suomen läänin- förbundet. Planeringsområdet hör i sin helhet till hallituksen toimialueeseen. verksamhetsområdet för Länsstyrelsen i Västra Finlands län. Vuonna 2007 käynnistettiin aluehallinnon uu- distamishanke (Alku), joka tuonee muutoksia År 2007 startades ett projekt för reform av lo- valtion aluehallinnon järjestelyihin. Hankkeen kalförvaltningen (Alku), vilket torde medföra fö- toimikausi on kevääseen 2009 saakka. Uudistuk- rändringar i arrangemangen för den statliga lo- set on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. kalförvaltningen. Projektets mandattid är fram till Hankkeessa selvitettävät aluehallintoviranomaiset våren 2009. Avsikten är att genomföra reformen ovat alueelliset ympäristökeskukset, maakuntien fram till år 2010. De utredande lokalförvaltnings- liitot, lääninhallitukset, tiepiirit, metsäkeskukset myndigheterna i projektet är de regionala miljö- ja TE-keskukset. centralerna, landskapens förbund, länsstyrelserna, vägdistrikten, skogscentralerna och TE-centraler- Suunnittelualueella on 78 kuntaa (1.1.2007). na. Varsinais-Suomessa on 53 kuntaa, jotka jakautu- vat viiteen seutukuntaan: Turunmaa, Salon seutu, Planeringsområdet har 78 kommuner (1.1.2007). Turun seutu, Vakka-Suomi ja Loimaan seutu. Sata- Egentliga Finland har 53 kommuner, vilka indelas kunnassa on 25 kuntaa, jotka muodostavat kolme i fem regionkommuner: Åboland, Saloregionen, seutukuntaa: Porin seutu, Rauman seutu ja Poh- Åboregionen, Vakka-Suomi och Loimaaregionen. jois-Satakunta. I Satakunta fi nns det 25 kommuner, vilka bildar tre regionkommuner: Björneborgsregionen, Raumore- Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras gionen och Norra Satakunta. -hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistami- seksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki Statsrådet inledde på våren 2005 ett Paras-pro- tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voi- jekt för att förnya kommun- och servicestrukturen. massa vuoden 2012 loppuun. Paras –hankkeen Den ramlag som styr genomförandet av projektet vauhdittamana kuntien määrä tulee vähenemään trädde i kraft i februari 2007 och den är i kraft fram Lounais-Suomessakin. Kuntien lukumäärä vähe- till utgången av år 2012. Påskyndat av Paras-pro- nee 50 kappaleeseen, kun 1.1.2009 toteutuvat kun- jektet kommer antalet kommuner att minska även taliitokset astuvat voimaan (tilanne vuoden 2007 i Sydvästra Finland. Antalet kommuner minskar lopussa). till 50 stycken, då kommunsammanslagningarna 1.1.2009 genomförs och träder i kraft (läget i slutet av år 2007). 4.2 Väestö 4.2 Lounais-Suomessa asutus ja teollisuus ovat keskit- Befolkningen tyneet rannikkoalueelle ja Kokemäenjoen varrelle. Alueella oli vuoden 2006 lopulla 686 650 asukasta, Bebyggelsen och industrin i Sydvästra Finland har josta Varsinais-Suomen alueella asukkaista oli 457 koncentrerats till kustområdena och invid Kumo

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 35 290 (67 %) ja Satakunnassa 229 360 (33 %). Vuoden älv. I slutet av år 2006 fanns det 686 650 invånare på 1999 tilanteesta oli väkiluku noussut 5 500:lla. Var- området, av vilka invånarna inom Egentliga Fin- sinais-Suomen alueella väestönkasvua on vuosina lands område var 457 290 (67 %) och i Satakunta 1999-2006 ollut 11 750 asukasta (+2,64 %), kun taas 229 360 (33 %). Från situationen år 1999 hade in- Satakunnan alueella väestö on vähentynyt 6 200 vånarantalet ökat med 5 500. Befolkningstillväxten asukkaalla (-2,71 %) samana aikana (Tilastokeskus inom Egentliga Finlands område har åren 1999- 2007). 2006 varit 11 750 invånare (+2,64 %), medan åter befolkningen inom Satakunta-området har mins- Varsinais-Suomen maakuntakeskus on Turku kat med 6 200 invånare (-2,71 %) under samma tid 175 350:llä asukkaalla. Turun kaupunkikeskitty- (Statistikcentralen 2007). mä on jo pitkään ollut selvästi muuttovoittoinen, joskin viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa Landskapscentralen i Egentliga Finland är Åbo ja saavuttanee tulevaisuudessa kyllästymispisteen- med 175 350 invånare. Åbo stadskoncentrationen sä. Turun ja Salon seutua lukuun ottamatta muissa har redan länge varit klart fl yttningsdominerad, Varsinais-Suomen seutukunnissa väestö on lievästi även om tillväxten de senaste åren har varit mer vähentynyt. Ennusteiden mukaan Varsinais-Suo- behärskad och den torde i framtiden nå sin mätt- men väestö kasvaisi tulevaisuudessakin Salon ja ningsgrad. Med undantag för Åbo- och Saloregio- Turun seutujen kasvun myötä. Tähän mennessä nen har befolkningen i de övriga regionkommu- kasvu on perustunut sekä syntyvyyteen että muut- nerna i Egentliga Finland minskat en aning. Enligt toliikkeeseen, mutta tulevaisuuden väestönkasvun prognoserna skulle befolkningen i Egentliga Fin- ennustetaan olevan kokonaan muuttoliikkeen va- land öka även i framtiden genom tillväxten av Sa- rassa. lo- och Åboregionen. Hittills har tillväxten grundat sig både på nativiteten och fl yttningsrörelsen, men Varsinais-Suomen kaikissa seutukunnissa on man förutspår att befolkningstillväxten i framtiden taajamaväestön osuus suhteellisen suuri. Keskit- är helt beroende av fl yttningsrörelsen. tyminen on näkyvintä Turun seutukunnassa, jossa vuonna 2003 asui 92 % väestöstä taajamissa ja vä- I alla kommuner i Egentliga Finland är andelen häisintä Turunmaalla, jossa taajamissa asuu vain tätortsbefolkning relativt stor. Koncentrationen är 59 % väestöstä. Asukastiheys taajamissa vaihtelee mest synlig i Åbo regionkommun, där 92 % av be- Turun seutukunnan 123,6 asukkaasta Turunmaan folkningen år 2003 bodde i tätorterna och minst i 14,7 asukkaaseen neliökilometriä kohden. Myös Åboland, där endast 59 % bodde i tätorterna. In- Loimaan seutukunta on varsin harvaan asuttua vånartätheten varierar från 123,6 invånare i Åbo (16,1 asukasta neliökilometriä kohti) (Tilastokes- regionkommun till 14,7 invånare per kvadratki- kus, 2007; Varsinais-Suomen liitto, 2003 ja Varsi- lometer i Åboland. Även Loimaa regionkommun nais-Suomen liitto, 2005). har en relativt gles bosättning (16,1 invånare per kvadratkilometer) (Statistikcentralen, 2007; Egent- Satakunnassa 1980 –luvun lopun rakennemuu- liga Finlands förbund, 2003 och Egentliga Finlands toksen ja sitä seuranneen teollisuustyöpaikkojen förbund, 2005). vähenemisen vuoksi seurauksena väestönkasvu on ollut tappiollista. Viimeisellä vuosikymmenel- På grund av strukturomvandlingen i slutet av lä vähenemisvauhti on hidastunut edeltävään jak- 1980-talet och som en följd därav de minskade in- soon verrattuna, mihin on eniten vaikuttanut Porin dustriarbetsplatserna har befolkningsökningen i myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan Satakunta uppvisat en förlust. Under det senaste väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen si- decenniet har minskningstakten blivit långsamma- jaan Pohjois-Satakunnassa on jatkunut edellisen re i jämförelse med den föregående perioden, till jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suu- vilket mest den positiva utvecklingen för Björne- ruinen väkiluvun pieneneminen, joka ennusteen borg har bidragit. Också befolkningsändringen för mukaan näyttää jatkuvan tulevaisuudessakin. Syy- Raumo regionkommun har klart kommit i balans. nä tähän ovat sekä muuttotappio että syntyneisyy- Däremot har det minskade invånarantalet på cirka den vähäisyys. fyra procentenheter för Norra Satakunta fortsatt liksom för den föregående perioden, vilken enligt Satakunnan maaseutumaisilla alueilla väestönti- prognosen förefaller fortgå även i framtiden. Or- heyserot ovat suuret. Kokemäenjoen eteläpuolinen

36 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 maaseutu on verrattain taajaan asuttua kun taas saken till detta är både fl yttningsunderskottet och Pohjois-Satakunnan maaseutu on harvaan asuttua den ringa nativiteten. ja taajamien väliset etäisyydet ovat pitkät. Satakun- nan väestöstä 86 % asui vuonna 2002 kaupungeissa På de landsbygdsliknande områdena av Sata- ja taajamissa, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kunta är skillnaderna i befolkningstätheten stora. kohtuullisella etäisyydellä palveluista. Varsinaisen Landsbygden på södra sidan av Kumo älv är rela- maaseudun asutustihentymissä ja kylissä asui vä- tivt tättbebyggd, medan åter landsbygden i norra estöstä 6 % ja haja-asutusalueella asui vain 8 %. (Ti- Satakunta är glesbebyggd och avstånden mellan lastokeskus 2007, LOS 2002a, Satakuntaliitto 2006a tätorterna långa. Av befolkningen i Satakunta bod- ja Satakuntaliitto 2006b). de 85 % år 2002 i städerna och tätorterna, invid goda trafi kförbindelser och på skäligt avstånd från servicen. I befolkningskoncentrationerna på den egentliga landsbygden och i byarna bodde 6 % av befolkningen och på de glesbebyggda områdena endast 8 % (Statistikcentralen 2007, LOS 2002a, Sa- takuntaförbundet 2006a och Satakuntaförbundet 2006b). asukkaita Satakunta Varsinais-Suomi Lounais-Suomi invånare Egentliga Finland Sydvästra Finland 700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2010 2020 2030 2040

Kuva 10. Väestönkehitys 1990-2040 Lounais-Suomessa. Figur 10. Befolkningsutvecklingen 1990-2040 i Sydvästra Finland.

4.3 4.3 Luonnonolosuhteet Naturförhållandena

Lounais-Suomen ilmasto on merellinen. Meri ta- Sydvästra Finlands klimat är ett havsklimat. Havet soittaa alueen lämpötilojen vaihteluita. Rannikolla jämnar ut växlingarna i områdets temperaturer. ja saaristossa vuotuinen ja vuorokautinen lämpöti- Vid kusten och i skärgården varierar temperatu- la vaihtelee vähemmän kuin maa-alueilla. Keväällä ren under dygnet mindre än på fastlandsområdet. lämpötila on saaristossa sekä rannikon tuntumassa Temperaturen på våren är i skärgården samt i när- selvästi alempi kuin kauempana sisämaassa. Tal- heten av kusten klart lägre än längre in i inlandet. vella rannikon ilmasto on meren vuoksi sisämaata På vintern är klimatet tack vare havet mildare än

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 37 lauhempi. Loppuvuodesta lämpötilakontrasti si- i inlandet. Mot slutet av året är temperaturkont- sämaan ja saariston välillä on päinvastainen kuin rasten mellan inlandet och skärgården vice versa keväällä ja alkukesästä (Lehtinen, 1995). jämfört med våren och försommaren (Lehtinen, 1995). Vuotuinen sademäärä vaihtelee Lounais-Suo- messa 500 ja 600 mm välillä. Rannikolla ja saaris- Den årliga nederbörden varierar i Sydvästra tossa sataa vähiten. Finland mellan 500 och 600 mm. Vid kusten och i skärgården regnar det minst. 4.3.1 Vuosien 2002-2003 poikkeuksellinen 4.3.1 kuivuus ja sen vaikutukset Den exceptionella torkan 2002-2003 och dess konsekvenser Poikkeuksellinen kuivuus luonnehti koko Suomen vesioloja vuonna 2003. Sen perusta oli luotu elo- En exceptionell torka karaktäriserade vattenförhål- joulukuussa 2002, jolloin sadanta jäi koko maassa landena i hela Finland år 2003. Grunden till den ha- alle keskimääräisen. Myös alkuvuosi 2003 oli tam- de lagts i augusti-december 2002, då nederbörden mikuuta lukuun ottamatta poikkeuksellisen kuiva. i hela landet stannade under genomsnittet. Även Tämä sadannan vaje, suurimmillaan lähes 250 mm, början av året 2003 var med undantag för januari synnytti kuivuustilanteen, josta aiheutui haittoja exceptionellt torrt. Detta nederbördsunderskott, etenkin vesivoiman tuotannolle ja haja-asutuksen som störst nästan 250 mm, gav upphov till en situ- vedenhankinnalle. Alkuvuonna 2003 monien maan ation med torka, av vilken orsakades olägenheter i etelä- ja keskiosien järvien vedenpinnat olivat hy- synnerhet för produktionen av vattenkraft och vat- vin matalalla ja pohjaveden pinta oli lähes koko tenförsörjningen för glesbebyggelsen. I början av år maassa ennätyksellisen alhaalla; ero keskimääräi- 2003 var vattenytorna i sjöarna i landets södra och seen oli moreenimailla 50-150 cm ja soraharjuissa- mellersta delar mycket låga och grundvattennivån kin yli puoli metriä. (SYKE 2004a) var i nästan hela landet rekordartat låg; skillnaden jämfört med medeltalet var på moränjordar 50-150 Vesihuoltolaitosten ongelmat kärjistyivät eten- cm och t.o.m. i grusåsarna över en halv meter. (SY- kin Lounais-Suomessa, jossa raakavesi otetaan KE 2004a) usein pienistä pohjavesiesiintymistä. Arviolta noin viidesosalla alueen pohjavesilaitoksista ja yli Problemen för vattentjänstverken tillspetsades puolella pintavesilaitoksista esiintyi veden riittä- i synnerhet i Sydvästra Finland, där grundvattnet vyysongelmia. Yleisin keino ratkaista veden riittä- ofta tas från små grundvattenförekomster. Upps- vyysongelmat oli säästösuositukset tai veden osto kattningsvis hos cirka en femtedel av områdets toisen laitoksen verkostosta, jos se oli mahdollista. grundvattenverk och i över hälften av ytvatten- Pitkällinen kuivuus vaikutti vesilaitosten raakave- verken förekom problem med att få tillräckligt den määrän lisäksi myös laatuun. Suurin osa laa- vatten. Den vanligaste utvägen att lösa problemen tuongelmista oli pohjavesilaitoksilla esiintyneitä med tillräckligt vatten var sparrekommendationer fysikaalis-kemiallisia muutoksia. eller köp av vatten från ett annat verks nätverk, om det var möjligt. Den långvariga torkan påverkade, Kaiken kaikkiaan suurimmat kuivuuden veden- förutom råvattenmängden för vattenverken, även hankinnalle aiheuttamat vaikeudet havaittiin haja- kvaliteten. Största delen av kvalitetsproblemen var asutusalueilla vesihuoltolaitosten toiminta-aluei- de fysikalisk-kemiska förändringar som förekom den ulkopuolella. Veden niukkuus ja suoranainen vid grundvattenverken. vesipula hankaloittivat melkoisesti oman kaivon varassa elävien ihmisten arkipäivää. Monille Lou- Summa summarum observerades de största svå- nais-Suomen maatiloille jouduttiin vettä toimit- righeterna, som torkan orsakade vattenverken, på tamaan erillisillä kuljetuksilla. (toim. Silander ja glesbygdsområdena utanför vattentjänstverkens Järvinen 2004) verksamhetsområden. Det knappa vattnet och den direkta vattenbristen orsakade i hög grad i varda- Aiemmin vedenhankinnassa pohjavesi nähtiin gen besvär för de människor som var beroende av turvallisena ratkaisuna pintaveteen verrattuna, den egna brunnen. Till många gårdar i Sydvästra koska vesi oli suojassa ilman kautta tapahtuvalta

38 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 kontaminaatiolta(esim. ydinlaskeuma). Poikkeuk- Finland måste man leverera vatten med särskilda sellinen ja pitkäaikainen kuivuus osoitti pohja- transporter. (red. Silander och Järvinen 2004) veden haavoittuvuuden. Pintaveteen verrattuna Tidigare betraktades grundvattnet i vattenför- pohjaveden määrän muutokset tapahtuvat hitaam- sörjningen som en trygg lösning i jämförelse med min. Pohjaveden puskuri riittää paremmin lyhyillä ytvattnet, eftersom vattnet var skyddat för kon- kuivuusjaksoilla. Jos kuivuus kuitenkin kestää pi- tamination som sker via luften (t.ex. radioaktivt tempään, kestää vesipintojen palautuminen myös nedfall). Den exceptionella och långvariga tor- kauan. Tulevaisuudessa pohjavedenottamoiden kan visade grundvattnets sårbarhet. I jämförelse rinnalla tulisi olla varalla käyttökelpoinen pinta- med ytvattnet sker förändringarna i grundvattnet vesilaitos. Näin tulisi hyödynnettyä sekä pintavesi- långsammare. Grundvattnets buffert räcker bättre että pohjavesilähteiden hyviä ominaisuuksia. under korta perioder av torka. Om torkan dock varar längre, tar det också länge för vattenytorna 4.3.2 att återhämta sig. I framtiden borde vid sidan av Ilmastonmuutoksen vaikutukset grundvattentäkterna fi nnas i reserv ett användbart ytvattenverk. Sålunda kunde både ytvatten- och Ilmastonmuutos tulee oletettavasti voimistamaan grundvattenkällornas goda egenskaper utnyttjas. sään ääri-ilmiöitä. Kesien kuivuminen ja pitenemi- nen vaikuttaisi erityisesti pohjavesivarojen laatuun 4.3.2 ja riittävyyteen ja tuovat haasteita vedenhankinnal- Klimatförändringens verkningar le. Kuivat kaudet aiheuttavat ongelmia erityisesti yksittäisten kiinteistöjen vedenhankinnalle ja siten Klimatförändringen kommer förmodligen att tuovat tarvetta vesijohtoverkostojen edelleen laa- förstärka de extrema väderfenomenen. Torra och jentamiseen. Vesilaitosten vedenhankinnassa voi längre somrar skulle påverka i synnerhet grund- esiintyä vaikeuksia ja siitä johtuvia investointitar- vattentillgångarnas kvalitet och tillräcklighet och peita varsinkin niukkojen pohjavesivarojen varas- för med sig utmaningar för vattenförsörjningen. sa toimivilla laitoksilla. Aiempaa rankemmat sateet De torra perioderna medför problem i synnerhet edellyttävät verkostojen uudenlaista mitoitusta ja för enskilda fastigheters vattenförsörjning och så- saneerausta sekä uusia maankäytön toimintatapoja ledes ett behov av att vidare utvidga vattenled- taajamien hulevesien hallinnassa. Rankkasateiden ningsnäten. I vattenverkens vattenförsörjning kan aiheuttamat vesistötulvat ovat riski alavien aluei- det uppstå svårigheter och investeringsbehov på den viemäriverkoille kuten myös vedenkäsittely- grund därav i synnerhet för verk som fungerar laitoksille ja vedenottamoille. Myrskyjen aiheut- beroende av grundvattentillgångarna. Häftigare tamat sähkökatkokset aiheuttavat katkoksia myös regn än tidigare förutsätter en dimensionering av vedenjakelussa ja viemärien pumppaamoissa ellei nytt slag och en sanering av ledningsnäten samt niihin ole varauduttu varavoimalaittein. Kaiken nya verksamhetssätt för markanvändningen för kaikkiaan ilmastonmuutos lisää varautumistoi- att hantera dagvattnen. De översvämningar av vat- menpiteiden tarvetta vesihuolto-organisaatioissa. tendragen som de häftiga regnen orsakar utgör en risk för avloppsnäten på låglänta områden liksom även för vattenbehandlingsverken och vattentäk- 4.4 terna. Elavbrotten, som förorsakas av stormarna, Vesivarat ja niiden medför avbrott även i vattendistributionen och av- käyttökelpoisuus loppens pumpstationer om man inte har reserverat sig genom reservkraftverk. Sist och slutligen ökar klimatförändringen behovet av reserveringsåtgär- 4.4.1 der inom organisationerna för vattentjänsterna. Pintavedet

Lounais-Suomen sisävedet ovat pieniä ja matalia sekä vähäjokisia ja -järvisiä. Suunnittelualueeseen kuuluu 11 valuma-alueeltaan yli 200 km2:n suuruis- ta vesistöä. Yli hehtaarin suuruisia järviä alueella on 986 kappaletta. Vesipinta-alasta kolmanneksen muodostaa Säkylän Pyhäjärvi.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 39 Varsinais-Suomen merkittävimmät vesistöt ve- 4.4 sihuollon kannalta ovat Raisionjoki sekä Aurajoki, Vattentillgångarna Paimionjoki ja Sirppujoki/Uudenkaupungin Ma- och deras användbarhet keanvedenallas. Satakunnassa vedenhankinnan kannalta tärkeitä vesistöjä ovat Kokemäenjoki, Pyhäjärvi, Lapinjoki ja Eurajoki. 4.4.1 Ytvattnen Varsinais-Suomen alueella pintavedenottove- sistöjen vedenlaatu vaihtelee tyydyttävästä välttä- Vattnen i inlandet av Sydvästra Finland är små och vään. Suurimpia ongelmia ovat olleet raakaveden grunda samt med små åar och sjöar. Till plane- laadun ja määrän suuri vaihtelu, huono hygieeni- ringsområdena hör 11 vattendrag med ett tillrin- nen laatu sekä kesällä levien kasvu ja ajoittaiset ningsområde på över 200 km2. Området har 986 sinilevämassaesiintymät. Sinilevät ovat olleet on- stycken sjöar på över en hektar. En tredjedel av gelma erityisesti Raision ja Dragsfjärdin pintave- områdets vattenyta utgörs av Pyhäjärvi i Säkylä. silaitoksilla. De mest betydande vattendragen i Egentliga Satakunnan pintavesien yleinen käyttökelpoi- Finland med hänsyn till vattentjänsterna utgörs suusluokitus on tyydyttävä. Pyhäjärven ja Venes- av Reso å samt Aura å, Pemar å och Sirppujoki/ järven vesi on käyttökelpoisuudeltaan hyvää, mut- Nystads Sötvattenbassäng. Viktiga vattendrag ta Pyhäjärven veden käyttökelpoisuutta alentavat med hänsyn till vattenförsörjningen i Satakunta sinileväkukintoesiintymät sekä haju- ja makuhai- är Kumo älv, Pyhäjärvi, Lapinjoki och Eurajoki. tat. Vattenkvaliteten hos vattendragen med ytvat- Lounais-Suomessa vesien laatu on heikentynyt tentag inom Egentliga Finlands område varierar pintavesien käyttökelpoisuusluokituksessa 2000- från nöjaktigt till försvarligt. De största problemen 03. Muutokset ovat erityisen selviä Saaristomerellä. har varit den stora variationen i råvattnets kvalitet Selkämerellä muutokset ovat vähäisempiä. Järvistä och mängd, en dålig hygienisk kvalitet samt på useamman tila on heikentynyt kuin parantunut sommaren algväxt och tidvisa massförekomster ja jokivesistössäkin muutokset ovat tapahtuneet av blågröna alger. De blågröna algerna har varit pääosin huonompaan suuntaan. Koko Suomeen ett problem särskilt hos ytvattenverken i Reso och verrattuna varsinkin sisävesien tila on Lounais- Dragsfjärd. Suomessa heikompi kuin muualla maassa keski- Den allmänna klassifi ceringen av användbarhe- määrin. Saaristomeri kuuluu Suomenlahden ohella ten för ytvattnen i Satakunta är nöjaktig. Vattnet maamme rehevöityneimpiin merialueisiin. (LOS i Pyhäjärvi och Venesjärvi är bra till sin använd- 2005b) barhet, men användbarheten av vattnet i Pyhäjär- vi nedsätts av förekomster med blåalgsblomning samt lukt och smakolägenheter.

I Sydvästra Finland har vattnens kvalitet för- sämrats i klassifi ceringen för användbarhet 2000- 03. Förändringarna är synnerligen klara i Skärgård- shavet. I Bottenhavet är förändringarna mindre. Tillståndet för fl era av sjöarna har mera försäm- rats än förbättrats och även i åvattendragen har förändringarna till största delen skett i en sämre riktning. Jämfört med hela Finland är tillståndet för i synnerhet vattendragen i inlandet sämre i Sydvästra Finland än på annat håll i landet i genomsnitt. Skärgårdshavet hör jämte Finska viken till de mest övergödda havsområdena i vårt land. (LOS 2005b)

40 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008

Utmärkt God Nöjaktig Försvarlig Dålig

Kuva 11. Lounais-Suomen pintavesien käyttökelpoisuus- Figur 11. Klassifi ceringen av ytvattnens användbarhet i luokitus 1994-97 ja 2000-03. Sydvästra Finland 1994-97 och 2000-03.

4.4.2 4.4.2 Pohjavedet Grundvattnen

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella Inom Sydvästra Finlands miljöcentrals område on vuosina 1997-2001 tehdyn tarkistuksen jälkeen fi nns det efter en kontroll som företogs åren 1997- yhteensä 307 pohjavesialuetta, joista 73 % on ve- 2001 totalt 307 grundvattenområden, av vilka 73 denhankinnan kannalta tärkeitä eli I-luokan poh- % är viktiga med tanke på vattenförsörjningen, javesialueita ja 27 % vedenhankintaan soveltuvia dvs. grundvattenområden av I klass och 27 % eli II-luokan pohjavesialueita. Alueellisesti pohja- som lämpar sig för vattenförsörjning, dvs. grund- vesi jakaantuu epätasaisesti ja asutuksen kannalta vattenområden av klass II. Regionalt fördelar sig pääsääntöisesti epäedullisesti. Tärkeimmät pohja- grundvattnet ojämt och med tanke på bebyggelsen vesiesiintymät liittyvät Porin – Virttaankankaan i regel ofördelaktigt. De viktigaste grundvattenfö- – Koski Tl:n harjujaksoon, Pyhärannan – Laitilan rekomsterna ansluter sig till åssträckningen Björ- – Turun harjujaksoon, kolmanteen Salpausselkään neborg – Virttaankangas – Koski Tl, åssträckningen Salon – Someron seudulla sekä Hämeenkankaan Pyhäranta – Letala – Åbo, den tredje till Salpaus- – Pohjankankaan muodostumiin Pohjois-Satakun- selkä i Salo - Somero-regionen samt formationerna nassa. Muut pohjavesialueet ovat pääosin pieneh- Hämeenkangas – Pohjankangas i Norra Satakun- köjä pitkittäisharjuja tai rantavoimien muokkaa- ta. De övriga grundvattenområdena är till största mia moreenimuodostumia. Paikallisesti tärkeitä delen rätt små längsgående åsar eller moränbild- pohjavesialueita on muun muassa Eurajoen ja Lu- ningar som formats av strandkrafterna. Lokalt vian alueilla. Turun saariston alueella, jossa ei ole viktiga grundvattenområden fi nns bland annat i harjujaksoja, pohjavesivarat ovat vähäiset. områdena för Euraåminne och Luvia. Inom Åbo skärgårdsområde, där det inte fi nns åssträckningar är grundvattentillgångarna obetydliga.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 41 I klass II klass

III klass

Kuva 12. Pohjavesialueet Lounais-Suomessa. Figur 12. Grundvattenområdena i Sydvästra Finland.

Luokiteltujen pohjavesialueiden yhteenlaskettu Det sammantagna ytinnehållet av de klassifi ce- pinta-ala on noin 790 km2 eli noin 4 % suunnitte- rade grundvattenområden är cirka 790 km2 eller lualueesta. Pohjavesialueilla on arvioitu muodos- cirka 4 % av planeringsområdet. Man har upps- tuvan pohjavettä yhteensä noin 380 000 m3 vuoro- kattat att det bildas total cirka 380 000 m3 grund- kaudessa. I-luokan pohjavesialueiden arvioiduista vatten i dygnet. Av de uppskattade grundvatten- pohjavesivaroista on käytössä noin kolmannes. resurserna hos grundvattenområdena av I klass Antoisuus on teoreettinen arvio muodostuvan ve- är cirka en tredjedel i bruk. Produktiviteten är ett den määrästä pohjavesialueille. Käytännössä koko teoretiskt värde av den volym vatten som bildas på määrää ei saada otettua käyttöön. (Ståhle, 2002; grundvattenområdena. I praktiken kan inte hela LOS, 2002a, LOS, 2002b ja Ryynänen, 2004) volymen tas i bruk. (Ståhle, 2002; LOS, 2002a, 2002b och Ryynänen, 2004) Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään Lounais- Suomessa noin 30 miljoonaa m3 vuodessa, mikä Grundvatten och konstgjort grundvatten används on 52 % yleisten vesilaitosten jakamasta vedestä. cirka 30 miljoner m3 per år i Sydvästra Finland, vilket Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö tulee lisään- är 52 % av det vatten som distribueras av vattenver- tymään myös tulevaisuudessa, sillä alueella on raken. Användningen av grundvatten och konstgjort grundvatten kommer att öka även i framtiden, för

42 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 kenteilla ja suunnitteilla suuria tekopohjavesihank- stora projekt för konstgjorts grundvatten håller på keita (Virttaankangas ja Järilänvuori). att byggas och planeras på området (Virttaankangas och Järilänvuori).

m3/d 500 000 I lk pohjaveden muodostuminen Uppkomst av I kl grundvatten 450 000 Ottamoiden kapas. (lupa) 400 000 Täkternas kapacitet (tillstånd)

350 000 Pohjavedenotto Grundvattentäkt 300 000 Vedenkulutus yhteensä 250 000 Vattenkonsumtion totalt 200 000

150 000 100 000

50 000 0

Kuva 13. Pohjaveden teoreettinen muodostuminen, Figur 13. Den teoretiska uppkomsten av grundvatten, pohja- ja tekopohjavedenottamoiden kapasiteetti, pohja- ja kapaciteten för täkterna av grundvatten och konstgjort tekopohjavedenotto ja vedenkulutus yhteensä Lounais- grundvatten, täkten av grundvatten och konstgjort grund- Suomessa 2006 vatten och vattenkonsumtionen totalt i Sydvästra Finland 2006

Pohjaveden laatu Lounais-Suomessa on yleisesti Grundvattnets kvalitet i Sydvästra Finland är ottaen hyvä, mutta luontaisesti pohjaveden laatua allmänt taget god, men på naturlig väg försämras heikentävät maa- ja kallioperästä liukenevat aineet, grundvattnets kvalitet av ämnen som upplöses ur kuten rauta ja mangaani. Useilla alueilla pohjavesi marken och berggrunden, såsom järn och mangan. on myös melko hapanta ja pehmeää. Osalla vesi- På de fl esta områden är grundvattnet också ganska laitoksista vesi alkaloidaan sen alhaisen pH:n ta- surt och mjukt. En del av vattnet från vattenverken kia. Vakka-Suomen rapakivialueilla on ongelmana alkaliseras på grund av dess låga pH. Problemet pohjaveden korkea fl uoridi- ja alumiinipitoisuus. på rapakiviområdena i Vakka-Suomi är den hö- Haja-asutusalueen kaivovesissä yleisin ongelma ga fl uorid- och aluminiumhalten i grundvattnet. I on suuri rautapitoisuus. Usein myös kaivovesien brunnsvattnen i de glesbebyggda områdena är det typpiyhdistepitoisuudet ovat koholla seurauksena vanligaste problemet den höga järnhalten. Ofta är puutteellisesta jätevedenkäsittelystä tai runsaasta också brunnsvattnens halter av kväveföreningar lannoituksesta. Paikoin pohjavedestä on löydetty förhöjda som en följd av bristfällig behandling av kohonneita torjunta-ainepitoisuuksia. Pintaveden avloppsvattnet eller riklig gödsling. På sina ställen vaikutuksesta johtuvat korkeat bakteeripitoisuudet har förhöjda halter av bekämpningsmedel upp- eivät myöskään ole harvinaisia. Rannikon ja saa- täckts. Höga bakteriehalter genom ytvattnets in- riston poravesikaivojen vedessä erityistä haittaa verkan är inte heller sällsynta. I vattnet i kustens aiheuttaa myös korkea kloridipitoisuus ja Turun och skärgårdens bergsbrunnar vållar även den hö- saaristossa paikoin havaitut korkeat radon- ja ar- ga kloridhalten och höga halter av radon och arsin, seenipitoisuudet. Vaikka eräät toiminnot uhkaavat vilka ställvis observerats i Åbo skärgård. Fastän paikoittain pohjaveden käyttökelpoisuutta, voi- vissa verksamheter ställvis hotar användbarheten daan hiekka- ja sora-alueiden puhdasta, pilaantu- av grundvattnet, kan sand- och grusområdenas re- matonta pohjavettä käyttää lähes ongelmitta yh- na, oförorenade grundvatten nästan utan problem dyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. (LOS, 2002a; användas för samhällenas och industrins behov. LOS, 2002b. ja LOS, 2005a.) (LOS, 2002a; LOS, 2002b. och LOS, 2005a.)

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 43 5 Vesihuollon Vattenförsörjningens nykytilanne ja kehitys nuläge och utveckling

5.1 5.1 Vesilaitokset Vattenverken

Lounais-Suomessa vedenjakelu hoidetaan paikal- Vattendistributionen i Sydvästra Finland sköts gen- listen vesilaitosten toimesta. Vuonna 2006 oli alu- om de lokala vattenverkens försorg. År 2006 fanns eella 78 kunnallista vesilaitosta, joista 52 hankkii det 78 kommunala vattenverk på området, av vilka jakamansa veden pääosin omilta vedenottamoil- 52 skaffade det vatten som de distribuerade i hu- ta. Kunnallisia tai ylikunnallisia tukkuyhtiöitä oli vudsak från de egna vattentagen. Kommunala eller seitsemän kappaletta. Lisäksi erilaisia vesiyhtymiä interkommunala partibolag fanns det sju stycken. (esim. osuuskunnat) oli yli 200 kappaletta, jotka Vidare fanns det olika slag av vattensammans- pääasiassa huolehtivat haja-asutuksen ja kunta- lutningar (t.ex. andelslag) över 200 stycken, vilka keskuksen ulkopuolisten alueiden vesihuollosta. huvudsakligen skötte om vattenförsörjningen för Poikkeuksena on Jämijärvi, jossa vesihuollosta vas- glesbebyggda områden och områden utanför kom- taa kokonaisuudessaan alueen vesiosuuskunnat. muncentrum. Ett undantag utgörs av Jämijärvi, där Yhteensä vesihuoltolain tarkoittamia vesilaitoksia områdets vattenandelslag i sin helhet svarar för (liittyneenä yli 50 as tai toimittaa 10 m3/d) oli 134 vattenförsörjningen. Totalt var de vattenverk som kappaletta. Määrä on hieman vähentynyt vuoden avses av vattentjänstlagen (anslutna över 50 bost. 1998 tilanteesta, johtuen kuntien yhdistymisistä ja eller som levererar 10 m3/d) 134 stycken. Antalet vesiyhtymien sulautumisesta kunnallisiin laitok- har litet minskat från situationen år 1998, beroen- siin. de på kommunsammanslagningarna och då vattensammanslutningarna uppgått i de kommunala Vuonna 2006 vesilaitoksiin oli liittynyt 649 000 verken. asukasta ja liittymisaste oli 95 prosenttia. Liitty- misaste on noussut tasaisesti. Vuodesta 1998 se on År 2006 hade 649 000 invånare anslutit sig till noussut viisi prosenttiyksikköä. Liittyjämäärien vattenverken och anslutningsgraden var 95 pro- laskentatapa ei ole kuitenkaan vakiintunut. Luku cent. Anslutningsgraden har visat en jämn ökning. on todennäköisesti hieman todellisuutta suurempi. Från år 1998 hade den gått upp med fem procen- Ympäristöhallinnossa on kehitelty menetelmäta- tenheter. Sättet att beräkna antalet anslutningar har paohjetta liittyjämäärätietojen tarkistamiseksi. dock inte etablerats. Siffran är sannolikt litet högre än verkligheten. Inom miljöförvaltningen har man utvecklat en anvisning för tillvägagångssättet för att kontrollera uppgifterna om antalet anslutna.

Taulukko 5.1. Vesilaitokset Lounais-Suomessa (1970- Tabell 5.1. Vattenverken i Sydvästra Finland (1970-1998 1998 Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitosrekisteri, 2006 Registret för samhällenas vatten- och avloppsverk, 2006 VELVET) VELVET) Vuosi 1970 1980 1990 1998 2006 År Vesilaitosten lukumäärä (yli 50 as.) 51 84 100 143 134 Antalet vattenverk (över 50 inv.) Vesilaitosten liittyjämäärä (1000 as.) 341 466 551 612 649 Antalet sådana som anslöt sig till vattenverk (1000 inv.) Liittymisaste vesilaitoksiin (% as.) 58 76 85 90 95 Vattenverkens anslutningsgrad (% inv.) Veden ominaiskulutus (l/as/d) 318 304 284 260 249 Den specifi ka förbrukningen (l/inv./d) Vesijohtojen kokonaispituus (km) 1 866 4 215 7 928 10 920 12 647 Vattenledningarnas tot. längd (km)

44 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 5.1.1 5.1.1 Vedenkulutus Vattenkonsumtionen

Vuonna 2006 suunnittelualueella yhdyskuntien ve- År 2006 distribuerade samhällenas vattentjänstverk sihuoltolaitokset jakoivat vettä noin 160 000 m3/d. inom planeringsområdet cirka 160 000 m3/d. Vo- Määrä on hieman kasvanut vuodesta 1998, jolloin lymen har litet ökat från år 1998, då vattenmäng- verkostoon pumpattu vesimäärä oli 152 900 m3/d. den som pumpades ut i ledningsnätet var 152 900 Veden ominaiskulutus oli vuonna 2006 noin 249 m3/d. Den specifi ka förbrukningen har sjunkit från litraa asukasta kohti päivässä. Ominaiskulutus on år 1998 med cirka 10 l/inv./d (1998: 260 l/inv./d). laskenut vuodesta 1998 noin 10 l/as/d (1998: 260 Den volym vatten som industrin köper av vatten- l/as/d). Teollisuuden vesilaitoksilta ostama vesi- verket var år 2006 cirka 24 200 m3/d (1998: 23 600 määrä oli vuonna 2006 noin 24 200 m3/d (1998: 23 m3/d). 600 m3/d). 5.1.2 5.1.2 Vattenförsörjningen Vedenhankinta Av det vatten som distribuerades av vattenverket Vuonna 2006 vesilaitosten jakamasta vedestä 49 % år 2006 var 49 % ytvatten och 51 % grundvatten oli pintavettä ja 51 % pohjavettä (tekopohjavesi 12 (konstgjort grundvatten 12 % och 39 % grundvat- % ja pohjavesi 39 %). Pinta- ja pohjaveden välinen ten). Förhållandet mellan ytvatten och grundvatten suhde ei ole muuttunut vuoden 1998 tilanteesta. har inte förändrats från läget år 1998.

Alueen pohjavesivarat riittäisivät teoreettisesti Områdets grundvattentillgångar skulle teore- tyydyttämään yhdyskuntien vedentarpeen tule- tiskt räcka till för att tillgodose samhällenas vat- vaisuudessakin, sillä nykyisin käytössä on vain tenbehov även i framtiden, för nu är endast 29 % 29 % alueen pohjavesivaroista (I-luokan pohja- av områdets grundvattentillgångar (den teore- vesialueiden teoreettisesta antoisuudesta). Pohja- tiska produktiviteten av grundvattenområdena vesivarat sijaitsevat kuitenkin asutuksen suhteen av I klass). Grundvattentillgångarna ligger dock epäedullisesti. Pohjavesialueet ovat keskittyneet ofördelaktigt med hänsyn till bebyggelsen. Grund- sisämaahan, kun taas asutus ja veden käyttö ovat vattenområden har koncentrerats till det inre av Lounais-Suomessa keskittyneet rannikolle. Ran- landet, medan åter bebyggelsen och användningen nikolla sijaitsevat pohjavesialueet ovat pieniä ja av vatten har koncentrerats till kusten i Sydvästra niistä saatavassa vedessä on usein laatuongelmia. Finland. De grundvattenområden som är belägna Kalliopohjavettä käyttävät vain muutamat vesiyh- vid kusten är små och det vatten som erhålls från tymät vedenhankinnassaan dem har ofta kvalitetsproblem. Endast några vattensammanslutningar använder bergsgrundvatten Lounais-Suomen alueella on yhteensä 200 sel- i sin vattenförsörjning. laista pohjavedenottamoa, joista vettä otetaan yli 50 m3 päivässä. Näistä 136 vedenottamoa ovat ka- På Sydvästra Finlands område fi nns det totalt pasiteetiltaan yli 250 m3/d tai niille on muista syis- 200 sådana grundvattentag, där man tar över 50 tä haettu ja myönnetty vesilain mukainen pohjave- m3 vatten per dag. Av dessa har 136 vattentag en denottolupa. Koko suunnittelualueella ottolupien kapacitet på över 250 m3/d eller också har för dessa yhteen laskettu määrä on yhteensä 144 000 m3/d. av andra orsaker sökts och beviljats vattentäktstill- stånd enligt vattentäktslagen. Det sammantagna Pintavesilaitoksia on yhdeksän kappaletta, joista antalet täkttillstånd på hela planeringsområdet är merkittävimmät toimittavat vettä Turun, Rauman, totalt 144 000 m3/d. Uudenkaupungin, Paraisten, Dragsfjärdin ja Raisi- on-Naantalin alueille. Ytvattenverk fi nns det nio stycken, av vilka de mest betydande levererar vatten till områdena för Tekopohjavesilaitoksia on Lounais-Suomen alu- Åbo, Raumo, Nystad, Pargas, Dragsfjärd och Reso- eella kaksi kappaletta: Porin kaupungin tekopoh- Nådendal. javesilaitos Noormarkun Harjakankaalla (ottolupa 40 000 m3/d ) ja Euran Lohiluoma (ottolupa 5 000

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 45 m3/d). Harjakankaan laitoksella Joutsjärvestä otet- Vattenverk för konstgjort grundvatten fi nns det tava raakavesi esikäsitellään ja imeytetään harjuun. två stycken inom Sydvästra Finlands område: Björ- Lohiluomassa tekopohjavettä muodostetaan sekä neborgs stads vattenverk för konstgjort grundvatten sadettamalla että rantaimeytyksen kautta Pyhäjär- på Harjakangas i Norrmark (täkttillstånd 40 000 vestä. Vireillä olevia tekopohjavesihankkeita ovat m3/d) och Lohiluoma i Eura (täkttillstånd 5 000 Rauman seudun (Järilänvuori, kapasiteetti 15 000 m3/d). I Lohiluoma bildas konstgjort grundvatten m3/d) ja Turun seudun (Virttaankangas, kapasi- både genom bevattning och via strandinfi ltrering teetti 105 500 m3/d) hankkeet. från Pyhäjärvi. Anhängiga projekt för konstgjort grundvatten är Raumoregionens (Järilänvuori, Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen valmis- kapaciteten 15 000 m3/d) och Åboregionens (Virt- tuessa 2010 jälkeen siirtyvät Turku, Parainen, Rai- taankangas, kapaciteten 105 500 m3/d) projekt. sio, Naantali, Merimasku ja Rymättylä käyttämään pintaveden sijaan tekopohjavettä. Tällöin pohja- ja Efter att verket för konstgjort grundvatten i tekopohjaveden osuus nousee 90 prosenttiin pum- Virttaankangas blivit färdigt 2010, övergår Åbo, patusta vesimäärästä Lounais-Suomen alueella. Pargas, Reso, Nådendal, Merimasku och Rimito till att använda konstgjort grundvatten i stället för 5.1.3 ytvatten. Då stiger andelen grundvatten och konst- Vesijohtoverkosto gjort grundvatten till 90 procent av den pumpade vattenvolymen inom Sydvästra Finlands område. Vesilaitosten verkostojen kokonaispituus vuonna 2006 oli 12 700 kilometriä (1998: 10 900 km), josta 5.1.3 muovia oli 11 400 kilometriä (90 %), valurautaa Vattenledningsnätet 1 000 kilometriä (8 %) ja muita materiaaleja 300 kilometriä (2 %). Totallängden för vattenverkens vattenledningsnät år 2006 var 12 700 kilometer (1998: 10 900 km), av vilket 11 400 kilometer (90 %) av plast, gjutjärn 1 000 kilometer (8 %) och andra materialer 300 kilometer (2 %).

Taulukko 5.2. Vesijohtoverkoston pituus ja materiaalit Tabell 5.2. Vattenledningsnätets längd och materialer i Lounais-Suomessa (VELVET) Sydvästra Finland (VELVET) Materiaali 1998 %-osuus 2006 %-osuus Material %-andel %-andel Muovi 9 400 86 11 400 90 Plast Valurauta 1 100 10 1 000 8 Gjutjärn Muut 400 4 300 2 Andra materialer Yhteensä 10 900 100 12 700 100 Totalt

Suurin osa vesijohtoverkosta on rakennettu 70 Största delen av vattenledningsverket är byggt -luvulla. Kun laskennallinen käyttöikä putkilla on på 70-talet. Då den beräknade längden för rörens 40 - 50 -vuotta, tulee ensi vuosikymmenen aikana användning är 40-50 år, kommer behovet av att verkoston saneeraustarve lisääntymään merkittä- sanera nätet att öka betydligt. västi. Konditionen hos vattenledningsnätet kan besk- Vesijohtoverkoston kuntoa voidaan kuvata las- rivas med mängden ofakturerat vatten. Den ofak- kuttamattoman veden määrällä. Laskuttamaton turerade mängden innehåller spillvatten samt määrä sisältää vuotovedet sekä mittaamattoman ouppmätt vatten. Andelen ofakturerat vatten i veden. Laskuttamattoman veden osuus suhteessa förhållande till den mängd som pumpats ut i nätet verkostoon pumpattuun määrään tulisi olla alle borde vara under 10 %. Åtgärdsgränsen kan anses 10 %. Toimenpiderajana voidaan pitää 20-25 %. vara 20-25 %. Medeltalet hos verken i Finland är Suomen laitoksissa keskiarvo on 19,7 % ja vaih- 19,7 % och variationsintervallen 4,9-38,6 m3/år/ teluväli 4,9-38,6 m3/vuosi/m. Laskuttamattoman m. Mängden ofakturerat vatten kan relateras även

46 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 veden määrää voidaan suhteuttaa myös verkoston till nätets längd (m3/år/m). Verkens medeltal är pituuteen (m3/vuosi/m). Laitosten keskiarvo on cirka 2,3 m3/år/m. Variationsintervallen är 0,1-7,8 noin 2,3 m3/vuosi/m. Vaihteluväli on 0,1-7,8 m3/ m3/år/m. Som ett gott värde kan betraktas under vuosi/m. Hyvänä arvona voidaan pitää alle 3 m3/ 3 m3/år/m och åtgärdsgränsen 6 m3/år/m. (VVY vuosi/m ja toimenpiderajana 6 m3/vuosi/m. (VVY 2008) Det material som ska begagnas för att räkna 2008) Tunnuslukujen laskemiseen käytettävä ai- ut nyckeltalen innehåller många osäkerhetsfak- neistoa sisältää paljon epävarmuuksia ja siksi myös torer och därför ska man också förhålla sig med tunnuslukuihin tulee suhtautua varauksella. reservation till nyckeltalen.

5.1.4 5.1.4 Talousveden laatu Hushållsvattnets kvalitet

Lounais-Suomessa talousveden laatu on yleises- Kvaliteten på hushållsvattnet är i allmänhet god ti hyvää. Vuonna 2005 tehdyissä talousvesitutki- i Egentliga Finland. Vid undersökningar av hus- muksissa raja-arvojen ylityksiä tapahtui fl uoridin, hållsvattnet vilka företogs år 2005 skedde övers- raudan, mangaanin, alumiinin ja pH:n osalta sekä kridningar av gränsvärdena i fråga om fl uorid, muutamalla pintavesilaitoksella orgaanisen ai- järn, mangan, aluminium och pH samt hos några neen, nitraatin, nitriitin ja bakteerien osalta. ytvattenverk för organisk substans, nitrat, nitrit och bakterier. Yksittäisistä laatuongelmista merkittävin on fl uoridi, jonka pitoisuudet pohjavedessä tietyillä Det mest betydande av de enskilda kvalitets- alueilla ovat korkeita. Talousvesitutkimuksissa to- problemen är fl uorid, vars halter i grundvattnet dettiin fl uoridin raja-arvon ylityksiä vesilaitoksilta är höga på vissa områden. Vid undersökningar av ja verkostoista otetuista näytteistä yhteensä 51 kpl. hushållsvatten konstaterades totalt 51 överskrid- Ylityksiä oli kuudessa eri kunnassa, joista kolme ningar av gränsvärdet för fl uorid i prover som tagit sijaitsi Turun seudulla, kaksi Vakka-Suomessa ja hos vattenverken och ledningsnätet. Överskridnin- yksi Rauman seudulla. Vakka-Suomen ja Turun gar fanns det i sex olika kommuner, bland vilka seutukunnan pohjoisosien pohjavesien korkeiden tre var belägna i Åboregionen, två i Vakka-Suo- fl uoridipitoisuuksien syy on rapakivimaaperä. mi och en i Raumoregionen. Orsaken till de höga Pohjaveden fl uoridipitoisuudet ylittävät usein so- fl uoridhalterna i grundvattnet i Vakka-Suomi och siaali- ja terveysministeriön laatuvaatimuksen 1,5 de norra delarna av Åbo regionkommun är rapa- mg/l, kun pohjavesien tavallinen fl uoridipitoisuus kivimarkgrunden. Fluoridhalterna i grundvattnet jää yleensä Suomessa alle 0,1 mg/l. Näytteiden överskrider ofta social- och hälsovårdsministeriets maksimipitoisuus oli alueella peräti 3,9 mg/l. kvalitetskrav 1,5 mg/l, medan den vanliga fl uoridhalten i grundvattnet i regel förblir under 0,1 Alumiinin raja-arvon ylityksiä oli yhteensä 61 mg/l i Finland. Provernas maximihalt på området kpl kuudessa eri kunnassa. Mitattu maksimipitoi- var hela 3,9 mg/l. suus oli 2 200 μg/l, kun STM:n laatusuositus on 200 μg/l. Veden korkea alumiinipitoisuus liittyy Överskridningarna av gränsvärdet för alumi- usein korkeaan fl uoridipitoisuuteen. Alhainen pH nium fanns totalt i 61 st. olika kommuner. Den myös lisää alumiinin liukenemista, joten maaperän uppmätta maximihalten var 2 200 μg/l, medan happamoitumisen jatkuessa ongelma voi lisääntyä SHM:s kvalitetsrekommendation är 200 μg/l. Vatt- (LOS, 2004a). nets höga aluminiumhalt hör ofta samman med den höga fl uoridhalten. Ett lågt pH ökar också Otetuista vesinäytteistä oli paikoitellen tutkittu upplösningen av aluminium, och på grund härav ja havaittu trihalometaani-, bromidi-, kloridi- ja kan problemet tillta då marken fortsätter att försu- pestisidijäänteitä, mutta ei kuitenkaan sallittuja ras (LOS, 2004a). raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia (Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tiedoksi toimitetut talousve- Ställvis hade trihalometan-, bromid-, klorid- och situtkimukset 2005). pesticidrester undersökts och upptäckts i de vat- tenprover som tagits, men dock inte halter som överskred de tillåtna gränsvärdena (Undersök- ningar av hushållsvatten som tillställts Sydvästra Finlands miljöcentral 2005 för kännedom).

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 47 Taulukko 3. Talousvesitutkimuksissa huomatut raja- Tabell 3. Upptäckta överskridningar av gränsvärdena vid arvojen ylitykset (/alitukset) vuonna 2005. (LOS:lle toimi- undersökningar av hushållsvatten år 2005. (undersöknin- tetut tutkimukset) gar som tillställts LOS) Laatutekijä ylityksiä kpl eri kuntia kpl maksimiarvo raja-arvo Kvalitetsfaktor överskridningar st. olika kommuner st. max. värde gränsvärde fl u o r i id 51 6 3,9 mg/l 1,5 mg/l fl u o r i d alumiini 61 6 2 200 μg/l 200 μg/l aluminium rauta 13 5 2 700 μg/l 200 μg/l järn mangaani 15 5 1 200 μg/l 200 μg/l mangan nikkeli 16 1 200 μg/l 20 μg/l nickel KMnO4 2 1 25 mg/l 5 mg/l pH 21 alle, 1 yli 3min 6,06,5-9,5 21 under, 1 över max 9,7 bakteerit bakterier kok.pesäkkeet 7 tot. härdar kolimuotoiset 6 3 26 pmy/100ml 0 pmy/100ml koliforma E.coli 3 1 1 pmy/100ml 0 pmy/100ml

5.2 5.2 Viemärilaitokset Avloppsverken

Lounais-Suomessa jäteveden viemäröinnistä vas- För avloppen i Sydvästra Finland ansvarar de loka- taavat paikalliset kunnalliset vesihuoltolaitokset, la kommunala vattentjänstverken vilka år 2006 var joita vuonna 2006 oli 79 kappaletta. Yhteensä ylei- 79 stycken. Totalt hade 541 000 invånare anslutit sig siin viemäriverkkoihin oli liittynyt 541 000 asu- till de allmänna avloppsnäten. Anslutningsgraden kasta. Liittymisaste oli 79 prosenttia. 2000 –luvun var 79 procent. Under första hälften av 2000-talet alkupuoliskolla alettiin perustamaan myös ensim- började man bilda även de första privaträttsliga mäisiä yksityisoikeudellisia jätevesiyhtymiä (ylei- sammanslutningarna för avloppsvatten (vanligast simmin osuuskunta) huolehtimaan haja-asutusalu- andelslag) för att sköta om ledningen av glesbyg- een jätevesien johtamisesta kunnallisen laitoksen dsområdenas avloppsvatten till det kommunala viemäriverkkoon. Tällaisten yhtymien määrän verkets avloppsnät. Det förväntas att antalet såda- odotetaan nousevan nopeasti johtuen vuonna 2004 na sammanslutningar snabbt ska stiga beroende på voimaan tulleen vesihuoltolaitosten viemäriver- verkställigheten av avloppsvattenförordningen om kostojen ulkopuolisia alueita koskevan jätevesiase- områden utanför vattentjänstverkens avloppsnät- tuksen toimeenpanosta. verk, vilken trädde i kraft år 2004.

Viemäröinnistä vastaavat vesihuoltolaitokset De vattentjänstverk som svarar för avloppen johtivat jätevedet puhdistettavaksi joko omalle ledde avloppsvattnen för att renas, antingen till det puhdistamolle tai toisen kunnan laitoksen puh- egna reningsverket eller till en annan kommuns re- distamolle. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ningsverk. Inom Sydvästra Finlands miljöcentrals alueella oli vuonna 2006 toiminnassa 77 yhdyskun- område var 77 reningsverk för samhällenas avlopp tien jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamojen määrä i bruk år 2006. Antalet reningsverk för avlopps- on ollut tasaisessa laskussa viime vuosien aika- vatten har sjunkit jämt under de senaste åren. År na. Vuonna 1998 jätevedenpuhdistamojen määrä 1998 var antalet reningsverk för avloppsvatten 88 Lounais-Suomessa oli 88. Puhdistamoja on lakkau- i Sydvästra Finland. Reningsverk har lagts ned och tettu ja jätevedet johdettu siirtoviemärillä suurem- avloppsvattnen har med transportavlopp letts till piin yksiköihin puhdistettavaksi. Puhdistamoista större enheter för rening. Det största reningsverket suurin on Turun keskuspuhdistamo (AVL 2005: är Åbo centralreningsverk (PE 2005: 186 000) och

48 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 186 000) ja toiseksi suurin Porin Luotsinmäen puh- det näst största Luotsinmäki reningsverk i Björne- distamo (AVL 2005: 151 000). borg (PE 2005: 151 000).

Taulukko 5.4. Viemärilaitokset Lounais-Suomessa Tabell 5.4. Reningsverken för avloppsvatten i Sydvästra (1970-1998 Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitosrekisteri, Finland (1970-1998 Registret för samhällenas vatten och 2006 VELVET) avloppsverk, 2006 VELVET) Vuosi 1970 1980 1990 1998 2006 År Jäteveden puhdistamoiden lkm 49 66 84 88 77 Antal reningsverk Viemärilaitosten liittyjämäärä (1000 as.) 326 424 490 530 541 Antal anslutna till reningsverken (1000 inv.) Liittymisaste viemärilaitoksiin (% as.) 56 69 75 75 79 Avloppsverkens anslutningsgrad (% inv.)

5.2.1 5.2.1 Jätevesien määrä Avloppsvattnens volym

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen yhdyskun- Vid reningsverken för samhällenas avloppsvatten tien jätevedenpuhdistamoissa käsiteltiin jätevesiä för Sydvästra Finlands miljöcentral behandlades vuonna 2005 yhteensä keskimäärin 185 000 m3 vuo- år 2005 totalt i genomsnitt 185 000 m3 per dygn rokaudessa (1998: 210 000 m3/d). 1990-luvulla jäte- (1998: 210 000 m3/d) På 1990-talet var mängderna vesimäärät olivat vielä kasvussa, mutta vuodesta avloppsvatten ännu i stigande, men fr.o.m. år 2000 2000 alkaen jätevesimäärät ovat vähentyneet kol- har mängderna avloppsvatten sjunkit tre år efter mena vuotena peräkkäin. Erityisesti määrät olivat varandra. Speciellt var mängderna låga under de alhaisia vähäsateisina vuosina 2002-03, jolloin vie- regnfattiga åren 2002-03, då det kom litet med spill- märiverkostoihin tuli vähän vuoto- ja hulevesiä. vatten och dagvatten i avloppsnäten.

Puhdistamojen ohi joudutaan ajoittain johta- Tidvis är man tvungen att leda obehandlat eller maan käsittelemätöntä tai puutteellisesti käsitel- bristfälligt behandlat avloppsvatten förbi renings- tyä jätevettä muun muassa laitevikojen ja korjaus- verken bland annat på grund av anläggningsfel toimenpiteiden vuoksi sekä runsaista sateista ja eller reparationsåtgärder samt på grund av spill- lumen sulamisesta aiheutuvien vuotovesien takia. vatten som orsakas av rikliga regn eller snösmält- Vuonna 2005 jätevesiä juoksutettiin puhdistamojen ning. År 2005 leddes totalt i genomsnitt 1 890 m3 ohi yhteensä keskimäärin 1 890 m3 vuorokaudessa, avloppsvatten i dygnet förbi reningsverken, vilket mikä oli 1,0 % puhdistamoilla käsitellyn jäteveden var 1 % av den totala mängd avloppsvatten som kokonaismäärästä. Ohijuoksutetun jäteveden mää- behandlades vid reningsverken. Volymen förbi- rä oli hieman suurempi kuin vuonna 2004 (1497 lett avloppsvatten var litet större än år 2004 (1 497 m3/d), mutta kuitenkin vain 30 % ohitusvesimää- m3/d), men dock endast 30 % av volymen förbi- rästä vuonna 2000 (6 400 m3/d). Eniten ohijuoksu- ledningsvatten år 2000 (6 400 m3/d). Mest förbi- tuksia tapahtui Turun kaupungin sekaviemäröi- ledningar skedde från området med kombinerat dyn verkon alueelta ja Turun keskuspuhdistamol- avloppssystem i Åbo stad och delvis i fråga om ta osittain puhdistettujen jätevesien osalta. Turun de delvis renade avloppsvattnen från Åbo cent- ohijuoksutukset olivat yhteensä keskimäärin 1 320 ralreningsverk. Förbiledningarna i Åbo var totalt m3/d, eli 70 % kaikkien Lounais-Suomen ympäris- i genomsnitt 1 320 m3/d, eller 70 % av volymen tökeskuksen alueen viemärilaitosten ohijuoksutet- för förbiledda avloppsvatten från alla avloppsre- tujen jätevesien määrästä vuonna 2005. ningsverk inom Sydvästra Finlands miljöcentrals område år 2005. 5.2.2 Jätevesien käsittely 5.2.2 Behandlingen av avloppsvattnen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella suurin osa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamois- Största delen av reningsverken för samhällenas av- ta on prosessiltaan biokemiallisia rinnakkaissaos- loppsvatten inom Sydvästra Finlands område är tuslaitoksia, jossa orgaaniset ainekset poistetaan till sin process biokemiska simultanfällningsverk,

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 49 biologisesti ja fosfori kemiallisesti käyttämällä där de organiska substanserna avlägsnas biologiskt saostuskemikaalina rautasulfaattia. Osuus on och fosfor kemiskt genom att använda ferrosulfat kuitenkin laskenut. Vuonna 2005 yhteensä 77:stä som fällningskemikalie. Andelen har dock gått puhdistamosta 53 eli 69 % oli rinnakkaissaostus- ned. År 2005 var totalt 53 av de 77 reningsverken laitoksia, kun vuonna 1997 niitä oli 76 laitosta (83 eller 69 % simultanfällningsverk, medan det fanns %). Muut nykyiset puhdistamot (24 kpl) voidaan 76 verk (83 %) år 1997. De andra nuvarande re- ryhmittää puhdistusmenetelmänsä perusteella ningsverken (24 st.) kan grupperas på grundval neljään kategoriaan: biologiskemialliset bioroot- av reningsmetoden i fyra kategorier: biologisk- torilaitokset (17 kpl), biologiskemialliset jälkisaos- kemiska biorotorverk (17 st.), biologiskkemiska tuslaitokset, 2 muuta puhdistamoa (kemiallinen efterfällningsverk, 2 andra reningsverk (kemisk esisaostus, biologiset suodattimet, typenpoisto) förfällning, biologiska fi ltreringar, kväveredukti- ja 1 kemiallinen puhdistamo (jätevesien käsittely on) och 1 kemiskt reningsverk (mekaniskkemisk mekaaniskemiallisesti). behandling av avloppsvattnen).

5.2.3 5.2.3 Puhdistusteho Reningseffekt

Orgaaninen kuormitus Organisk belastning

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulevan Volymen av den organiska belastning (biologisk orgaanisen kuormituksen (biologinen hapenkulu- syreförbrukning BHK7) som kommer till samre- tus BHK7) määrä on pysynyt vuodesta 1992 lähtien ningsverk för avloppsvatten har allt från år 1992 samalla tasolla. Vuonna 2005 yhdyskuntien jäteve- hållit sig på samma nivå. År 2005 var den organiska denpuhdistamoille tuleva orgaaninen kuormitus belastning som kom till reningsverken för sam- oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella hällenas avloppsvatten inom Sydvästra Finlands yhteensä 45,8 tonnia O2 vuorokaudessa (1997: 47,8 miljöcentrals område totalt 45,8 ton O2 i dygnet t O2/d ). (1997: 47,8 t O2/d).

Jätevedenpuhdistamoilta vesistöihin johdettu Den organiska belastning som leddes från av- orgaaninen kuormitus oli vuonna 2005 yhteensä loppsreningsverken ut i vattendragen var år 2005

2,1 tonnia O2/d (1997:2,6 t O2/d). Keskimääräinen totalt 2,1 O2/d. (1997: 2,6 t O2/d). Den genomsnitt- puhdistusteho oli 95,4 % (1997: 93 %). Merkittävin liga reningseffekten var 95,4 % (1997: 93 %). Den puhdistustehon paranemiseen vaikuttanut muu- mest betydande förändringen som medverkat till tos on ollut Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdista- att reningseffekten förbättrats har varit förnyandet mon ilmastusjärjestelmän uusiminen vuonna 2003, av luftningssystemet för Luotsinmäki avloppsre- minkä jälkeen puhdistamon on toiminut erinomai- ningsverk i Björneborg år 2003, varefter renings- sesti. verket har fungerat ypperligt.

Käsittelyn jälkeen t/v Vähenemä % Efter behandlingen t/år Minskning t/v 96 % 3500 100 % 3000 80 % 2500 2000 60 %

1500 40 % 1000 20 % 500 0 0 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Kuva 14. Orgaanisen aineen kuormitus yhdyskuntien jäte- Figur 14. Belastningen av organisk substans från renings- vedenpuhdistamoilta Lounais-Suomessa 1990-2005 verken för samhällenas avloppsvatten i Sydvästra Finland 1990-2005

50 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Fosforikuormitus Fosforbelastningen

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tuleva Den fosforbelastning som kommer till reningsver- fosforikuormitus pieneni 1990-luvun alkupuolel- ken för samhällenas avloppsvatten minskade i bör- la pesuaineiden fosforipitoisuuden pienenemisen jan av 1990-talet som en följd av att fosforhalten i seurauksena. 1990-luvun loppupuolella ja vuosi- tvättmedlen minskade. Mot slutet av 1990-talet och na 2000-05 jätevedenpuhdistamojen fosforikuor- åren 2000-05 har reningsverkens fosforbelastning mitus on pysynyt melko vakaana. Vuonna 2005 hållit sig ganska stabil. År 2005 var den samman- yhteenlaskettu tulokuorma oli keskimäärin 1,4 räknade ingångslasten i genomsnitt 1,4 ton fosfor i tonnia fosforia vuorokaudessa (1997: 1,3 t P/d). dygnet (1997: 1,3 t P/d). Den fosforbelastning som Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta vesistöi- letts från reningsverken för samhällenas avlopps- hin johdettu fosforikuormitus on pysynyt vakaana vatten har hållit sig ganska stabil under hela 1990- koko 1990-luvun. Keskimääräisen puhdistustehon talet. Som en följd av den förbättrade genomsnitt- parantumisen seurauksena vesistökuormitus on liga reningseffekten har belastningen av vattendra- vähentynyt 2000-luvun alkuvuosina ja oli vuonna gen minskat från åren i början av 2000-talet och den 2005 keskimäärin 0,087 t P/d (1997: 0,08 t P/d). var år 2005 i genomsnitt 0,087 t P/d (1997: 0,08 t Keskimääräinen puhdistusteho oli vuonna 2005 P/d). Den genomsnittliga reningseffekten var år fosforin osalta 94,0 % (1997: 93,5 %). 2005 94 % för fosfor (1997: 93,5 %).

Käsittelyn jälkeen t/v Vähenemä % Efter behandlingen t/år Minskning t/v 94 % 80 100 % 70 80 % 60

50 60 % 40 30 40 % 20 20 % 10 0 0 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Kuva 15. Fosforikuormitus yhdyskuntien jätevedenpuhdis- Figur 15. Fosforbelastningen från reningsverken för sam- tamoilta Lounais-Suomessa 1990-2005 hällenas avloppsvatten i Sydvästra Finland 1990-2005 Typpikuormitus Kvävebelastning

Tulevan jäteveden typpikuormitus ei ole muuttu- Kvävebelastningen från det inkommande avlopps- nut 1990 -luvun tasosta. Vuonna 2005 yhteenlas- vattnet har inte förändrats från nivån på 1990-talet. kettu tulokuorma oli keskimäärin 8,3 t N/d (1997: Den totala inkommande belastningen år 2005 var 7,2 t N/d). Jätevedenpuhdistamoilta vesistöihin i genomsnitt 8,3 t N/d (1997: 7,2 t N/d). Den kvä- johdettu typpikuormitus oli vuonna 2005 yhteen- vebelastning som letts från reningsverken ut i vat- sä keskimäärin 4,0 t N/d (1997: 4,6 t N/d). Typen tendragen var år 2005 totalt i genomsnitt 4,0 t N/d puhdistusteho oli vuonna 2005 keskimäärin 51,7 (1997: 4,6 t N/d). Effekten för kvävereduktionen % (1997: 36 %). var år 2005 i genomsnitt 51,7 % (1997: 36 %).

Kokonaistypen poistaminen jätevedenpuhdis- Den totala kvävereduktionen vid reningsverken tamoilla on ennen perustunut suurelta osin ty- har tidigare grundat sig till stor del på att vid re- pen sitoutumiseen puhdistamolla poistettavaan ningsverket binda kväve vid det överloppsslam ylijäämälietteeseen ilman, että puhdistusprosessi som ska avlägsnas utan att reningsprocessen ha- olisi suunniteltu ja rakennettu typenpoistoa varten. de planerats och byggts för kvävereduktion. Tack

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 51 Laitosten saneerauksen ja typenpoiston tehostami- vare saneringen av verken och en effektivare kvä- sen ansiosta Lounais-Suomen alueella saavutettiin vereduktion uppnådde man inom Sydvästra Fin- vuonna 2005 yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä lands område för första gången vid behandlingen ensimmäisen kerran yli 50 %:n keskimääräinen av avloppsvatten för första gången en över 50 % puhdistusteho kokonaistypen osalta. genomsnittlig reningseffekt i fråga om total reduktion av kväve.

Käsittelyn jälkeen t/v Vähenemä % Efter behandlingen t/år Minskning t/v 3000 55 % 60 % 2500

2000 40 %

1500

1000 20 %

500

0 0 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Kuva 16. Typpikuormitus yhdyskuntien jätevedenpuhdis- Figur 16. Kvävebelastningen från reningsverken för sam- tamoilta Lounais-Suomessa 1990-2005 hällenas avloppsvatten i Sydvästra Finland 1990-2005

5.2.4 5.2.4 Viemäriverkosto Avloppsnätet

Vuonna 2006 Lounais-Suomen viemärilaitosten jä- År 2006 var den totala längden av avloppsrenings- tevesiviemäriverkostojen kokonaispituus oli noin verkens avloppsnät i Sydvästra Finland cirka 5 800 5 800 kilometriä, josta muovia oli 3 900 kilometriä kilometer, av vilket 3 900 kilometer (67 %) plast, (67 %), betonia 1 700 kilometriä (29 %) ja muita ma- 1 700 kilometer (29 %) betong och 200 kilometer teriaaleja 200 kilometriä (4 %). Viemäriverkoston (4 %) andra materialer. Byggandet av avlopps- rakentaminen on ollut maltillisempaa kuin vesijoh- nätet har varit mer återhållsamt än för vattenled- toverkoston. Viime vuosina on kuitenkin erityisesti ningsnätet. De senaste åren har det dock i acce- haja-asutusalueille rakennettu kiihtyvällä vauhdil- lererande takt byggt tryckavloppsnät särskilt på la paineviemäriverkkoja. Nämä eivät välttämättä glesbygdsområdena. Dessa syns inte nödvändigt- näy tilastoissa, koska useassa tapauksessa toteutta- vis i statistikerna, eftersom genomförarna i fl era jina ovat olleet pienet vesiyhtymät, joiden tietoja ei fall har varit små vattensammanslutningar, vilkas kerätä vesihuoltolaitostietojärjestelmään. uppgifter inte samlas i informationssystemet för vattentjänstverk. Hulevesiverkoston kokonaisjohtopituus vuonna 2006 oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Den totala längden för dagvattennätet var år alueella 1 000 kilometriä, josta muovia oli 510 ki- 2006 inom Sydvästra Finlands område 1 000 ki- lometriä (51 %), betonia 460 kilometriä (46 %) ja lometer, av vilket 510 kilometer var plast (51 %), muita materiaaleja 30 kilometriä (3 %). betong 460 kilometer (46 %) och andra materialer 30 kilometer (3 %).

52 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Taulukko 5.5. Jätevesi- ja hulevesiviemäriverkon pituus Tabell 5.5. Ledningsnätets längd och materialer för av- ja materiaalit Lounais-Suomessa (VELVET) lopps- och dagvatten i Sydvästra Finland (VELVET) Materiaali 1998 %-osuus 2006 %-osuus Material %-andel %-andel Jätevesiviemäri Jätevesiviemäri Muovi 3 230 55 3 920 67 Plast Betoni 2 440 42 1 700 29 Betong Muu 170 3 200 4 Annat material Yhteensä 5 840 100 5 820 100 Totalt Hulevesiviemäri Dagvattenavlopp Muovi sis. yllä oleviin 510 51 Plast ingår i de ovan nämnda Betoni 460 46 Betong Muu 30 3 Annat material Yhteensä 1 000 100 Totalt Yhteensä 5 900 6 900 Totalt

Lounais-Suomessa jätevesiviemäriä on raken- I Sydvästra Finland har avloppsvattenlednin- nettu pääosin kuntien keskustaajamiin. Viemärien gar byggts till största delen i kommunernas cent- kunto on keskimäärin välttävä. Suuri osa viemä- rumtätorter. Avloppens kondition är i genomsnitt reistä on rakennettu 70 -luvulla, joten saneeraus- försvarlig. En stor del av avloppen har byggts på tarve tulee lisääntymään seuraavan vuosikymme- 70-talet, och därför kommer behovet av sanering nen aikana merkittävästi. Monessa kunnassa jo nyt att öka betydligt under det följande decenniet. I vuosittainen saneeraustahti on selvästi tarvetta många kommuner är den årliga saneringstakten hitaampaa. klart långsammare än behovet.

Viemäriverkoston kuntoa voidaan kuvata las- Avloppsnätets kondition kan beskrivas med be- kuttamattoman jäteveden määrällä. Tulee kuiten- loppet för det ofakturerade avloppsvattnet. Man kin huomata, että pääosa viemärin vuotovesistä bör dock observera att en stor del av spillvattnen on hulevesiä, joiden vähentämistä edesauttaa se- utgörs av dagvatten och då kombinerade avlopps- kaviemäreiden muuttaminen erillisviemäreiksi. ledningar omändras till separata avlopp medver- Laskuttamatonta jätevettä voidaan suhteuttaa kä- kar detta till en minskning. Det ofakturerade av- siteltyyn jätevesimäärään, jolloin suositusarvona loppsvattnet kan relateras till mängden behandlat voidaan pitää 20-30 %. Suomen laitosten keskiarvo avloppsvatten, varvid 20-30 % kan betraktas som on 38,8 % ja vaihteluväli 12,9-65,7 %. Hulevesien ett rekommenderat värde. Medeltalet för verken i osuutta voidaan kuvata jätevesimäärän vaihtelu- Finland är 38,8 % och variationsintervallen 12,9- kertoimen avulla. Suomessa puhdistamoilla mak- 65,7 %. Dagvattnens andel kan beskrivas med hjälp simivirtaama on 2,5 -kertainen keskimääräiseen av variationskoeffi cienten för avloppsvattenvoly- virtaaman verrattuna. Vaihteluväli on 1,3 - 4,4. men. Hos reningsverken i Finland är maximifl ödet (VVY 2008) 2,5 gånger större i jämförelse med det genomsnittliga fl ödet. Variationsintervallen är 1,3 - 4,4. (VVY 5.2.5 2008) Jätevesilietteen käsittely

Vuonna 2005 kuljetettiin 31 pieneltä jäteveden- puhdistamolta nestemäistä puhdistamolietettä

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 53 yhteensä 14 300 m3 oman tai naapurikunnan kes- 5.2.5 kuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Näillä pienillä Behandlingen av avloppsvattnets slam puhdistamoilla ei ole lietteenkäsittelyä lainkaan tai lietteenkäsittelymenetelmänä on tiivistys. Yh- År 2005 transporterades 14 300 m3 reningsverkss- deksältä pieneltä puhdistamolta nestemäisiä lietet- lam i fl ytande form från 31 små reningsverk för tä toimitettiin 4 700 m3 muun jätevedenpuhdista- avloppsvatten till det egna eller grannkommunens mon yhteydessä olevaan turvesuodatusaltaaseen, centralreningsverk för behandling. Hos dessa små josta suodos johdetaan takaisin jätevedenpuhdis- reningsverk fi nns det inte alls någon slambehand- tamoon. Turvesuodatusaltaista poistettu liete on ling eller också är komprimering slambehandlings- kompostoitu. Kolmelta puhdistamolta poistettua metoden. Från nio små reningsverk levererades 4 nestemäistä lietettä vietiin maanviljelyskäyttöön 700 m3 fl ytande slam till en torvfi ltreringsbassäng yhteensä 410 m3. 31 puhdistamon koneellisesti kui- i samband med reningsverket för avloppsvatten, vatettua lietettä kompostoitiin yhteensä 84 400 m3. varifrån den fi ltrerade substansen leds tillbaka Kahdelta puhdistamolta poistettua, koneellisesti till reningsverket. Det avlägsnade slammet från kuivattua lietettä vietiin maanviljelyskäyttöön yh- torvfi ltreringsbassängen har komposterats. Totalt teensä 1 100 m3. Neljältä puhdistamolta poistet- fördes 1 100 m3 fl ytande slam från tre reningsverk tua, koneellisesti kuivattua lietettä vietiin suoraan för användning inom jordbruket. Totalt 1 600 m3 viherrakennuskäyttöön yhteensä 1 600 m3. Porin maskinellt torkat slam som avlägsnats från fyra kaupungin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon ja reningsverk, fördes direkt till användning av grön- Pihlavan puhdistamon koneellisesti kuivatut liet- byggande. Maskinellt torkat slam från Luotsinmä- teet, yhteensä 27 500 m3, on seostettu turpeen ja ki avloppsreningsverk i Björneborg och Pihlava kalkin kanssa. Lieteseos on käytetty teollisuuskaa- reningsverk, totalt 27 500 m3, har blandats upp topaikan ja prosessijätekasojen pintamateriaaliksi. med torv och kalk. Det rötade och maskinellt tor- Salon jätevedenpuhdistamon mädätetty ja koneel- kade slammet från avloppsreningsverket i Salo, lisesti kuivattu liete, yhteensä 3 700 m3, varastoi- totalt 3 700 m3 upplagras för att ”åldras” i tre år, daan ”vanhennetaan” kolme vuotta, minkä jälkeen varefter slammet blandas upp med marksubstans, liete seostetaan maa-aineksen, hiekan ja turpeen sand och torv. Slamblandningen används för grön- kanssa. Lieteseos käytetään viherrakentamiseen. byggande.

Taulukko 5.6. Yhdyskuntien puhdistamolietteen käsitte- Tabell 5.6. Behandlingen och placeringen av reningsver- ly ja sijoitus 2005 Lounais-Suomessa (VAHTI) kens samhällsslam år 2005 i Sydvästra Finland (VAHTI) Käsittely ja sijoitus m3 Behandling och placering 14 300 Toiselle puhdistamolle käsiteltäväksi (sis. alla oleviin) Till annat reningsverk för behandling (ingår i de nedan nämnda) Toiselle puhdistamolle turvesuodatukseen 4 700 Till annat reningsverk för torvfi ltrering Nestemäisenä maanviljelyyn 400 För jordbruket i fl ytande form Kompostoitu 84 400 Komposterat Koneellisesti kuivattuna maanviljelyyn 1 100 Maskinellt torkat för jordbruket Koneellisesti kuivattuna viherrakentamiseen 1 600 Maskinellt torkat för grönbyggande Koneellisesti kuivattuna, seostettuna turpeen ja kalkin kanssa kaatopaikkarakentamiseen 27 500 Maskinellt torkat, blandat med torv och kalk till avstjälpningsplatsbyggande Koneellisesti kuivattuna, mädätettynä vanhennettavaksi. Sekoitetaan myöhemmin maa-aineksen, hiekan ja turpeen kanssa viherrakentamiseen toimitettavaksi 3 700 Maskinellt torkat, rötat för att åldras. Blandas senare med marksubstans, sand och torv för att levereras för grönbyggande Yhteensä 123 400 Totalt

54 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 5.3 5.3 Vesihuoltolaitosten talous Vattentjänstverkens ekonomi

5.3.1 5.3.1 Maksut Avgifterna

Vuonna 2005 Lounais-Suomen vesihuoltolaitosten De bruksavgifter som uppbars för vatten av Syd- vedestä perimät käyttömaksut olivat keskimäärin västra Finlands vattentjänstverk år 2005 var i gen- kaupunkien laitoksilla 1,22 €/m3 ja kuntien laitok- omsnitt 1,22 €/m3 vid städernas verk och 1,35 €/ silla 1,35 €/m3. Maksut olivat koko maan keski- m3 för kommunernas verk. Avgifterna var högre än arvoa korkeammat. Vuodesta 1998 maksut olivat landets genomsnitt. Från år 1988 hade avgifterna nousseet kaupungeissa 0,08 €/m3 ja kunnissa 0,45 stigit i städerna med 0,08 €/m3 och i kommunerna €/m3. Huomionarvoista on suhteessa suuri hinnan med 0,45 €/m3. Det beaktansvärda är förhållan- nousu kunnissa sekä vesimaksun muuttuminen det med en stor prishöjning i kommunerna samt kalliimmaksi kunnissa kuin kaupungeissa. Sa- att vattenavgiften blivit dyrare i kommunerna än manlainen kehitys on tapahtunut myös jäteveden i städerna. Samma utveckling har skett även för käyttömaksulle. Kaupunkien laitoksissa keskihinta bruksavgiften för avloppsvatten. Vid städerna verk vuonna 2005 oli 1,66 €/m3 (1998: 1,31 €/m3) ja kun- var medelpriset år 2005 1,66 €/m3 (1998: 1,31 €/m3) nissa 1,84 €/m3 (1998: 1,23 €/m3). och i kommunerna 1,84 €/m3 (1998: 1,23 €/m3).

Maksuissa tapahtunut kehitys kertoo, että Den utveckling som skett i priserna vittnar om käyttömaksujen määritys perustuu nykyisin en- att fastställandet av bruksavgifter i dag mera än tistä enemmän toiminnan todellisten kustannusten tidigare baserar sig på en täckning av de faktiska kattamiseen. Tähän on vaikuttanut vuonna 2001 kostnaderna. Till detta har medverkat den Vattent- voimaan tullut Vesihuoltolaki, joka vaati kunnan jänstlag som trädde i kraft år 2001, vilken kräver att laitoksen kirjanpidon eriyttämistä kunnan kirjan- bokföringen för kommunens verk differentieras i pidossa ja vesihuoltotoiminnan investointien ja kommunens bokföring och att investeringarna och kustannusten kattamista toiminnasta saatavilla kostnaderna för vattentjänstverksamheten täcks maksuilla. med avgifter som erhålls för verksamheten.

Liittymismaksut normaalille omakotitalolle oli- Anslutningsavgifterna för ett normalt egna- vat vuonna 2005 keskimäärin kaupungissa 1 400 hemshus var år 2005 i genomsnitt i städerna 1 400 € vesijohto- ja 1 507 € jätevesiviemäriliittymälle. € för en vattenledningsanslutning och 1 507 € för Kunnissa vesijohtoliittymä oli 1 132 € ja jätevesi- en avloppsanslutning. I kommunerna var vatten- viemäriliittymä 1 978 €. Hinnat olivat koko maan ledningsanslutningen 1 132 € och avloppsanslut- keskiarvon mukaiset tai korkeammat. ningen 1 978 €. Priserna var enligt genomsnittet för hela landet eller högre.

Taulukko 5.7. Vesihuoltolaitosten perimät maksut Tabell 5.7. De av vattentjänstverken uppburna avgifterna keskimäärin Lounais-Suomessa 1998 ja 2005. Maksuihin i genomsnitt i Sydvästra Finland 1998 och 2005. I avgif- sisältyy alv 22 % (1998 Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitos- terna in går moms 22 % (1998 Registret för samhällenas rekisteri, 2005 VVY). Vuoden 1998 maksut korjattu elin- vatten- och avloppsverk, 2005 VVY). Avgifterna år 1998 kustannusindeksikertoimella 1,11 vuoden 2005 tasoon. korrigerade med levnadskostnadsindex 1,11 till 2005-års nivå. Kaupungit Kunnat Koko Suomi Städerna Kommunerna Hela Finland 1998 2005 1998 2005 1998 2005 Käyttömaksu (vesi) €/m3 1,14 1,22 0,90 1,35 0,82 1,13 Bruksavgift (vatten) Käyttömaksu (jätevesi) €/m3 1,31 1,66 1,23 1,84 1,23 1,68 Bruksavgift (avloppsvatten) Liittymismaksu (vesi) € 1 400 1 132 1 326 Anslutningsavgift (vatten) € Liittymismaksu (jätevesi) € 505 1 507 385 1 978 411 1 521 Anslutningsavgift (avloppsvatten) €

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 55 5.3.2 5.3.2 Kustannuskattavuus Kostnadstäckning

Vesihuoltolakiin sisällytetyn aiheuttamisperiaat- Enligt principen om att den som orsakar betalar, teen ja kustannusten kattamisen periaatteen mu- vilken intagits i vattentjänstlagen och principen kaisesti vesihuoltolaitosten tulee kattaa toimintan- om att kostnaderna täcks ska vattentjänstverken sa kulut toimintansa tuotoilla. Tällä on tarkoitus täcka kostnaderna för sin verksamhet med intäk- taata laitokselle kunnolliset toimintaedellytykset. ter. Syftet är att genom detta garantera ordentliga Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto pää- verksamhetsförutsättningar för verket. I avgifterna omalle. får en skälig avkastning på kapitalet ingå.

Vesihuoltolaitosten tilinpäätöksiä vuosilta 2003- Vid en granskning av vattentjänstverkens boks- 2006 tarkasteltaessa nähdään, että Lounais-Suo- lut för åren 2003-2006 ser man att kostnadstäcknin- messa kustannuskattavuus toteutuu parhaimmin gen i Sydvästra Finland förverkligas bättre i stora suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Pienissä och mellanstora städer. I små städer blir överskottet kaupungeissa hieman yllättäen ylijäämää jää pe- litet överraskande hela 8 % av omsättningen, men räti 8 % liikevaihdosta, mutta tulokseen vaikuttaa resultatet påverkas kraftigt av det goda resultatet vahvasti Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen för Nådendals vattentjänstverk. I regel gör verken hyvä tulos. Yleisesti pienten kaupunkien laitokset i de små städerna ett nollresultat. Kostnadstäck- tekevät nollatulosta. Kustannuskattavuus heiken- ningen försämras, då man i klassifi ceringen går till tyy, kun mennään luokittelussa alle 800 000 m3 verk som säljer under 800 000 m3 (Kyrkbyarna) och (Kirkonkylät) ja erityisesti alle 200 000 m3 (Maa- i synnerhet under 200 000 m3 (Landsbygdstätorter- seututaajamat) vuodessa vettä myyviin laitoksiin. na) vatten per år. I kyrkbyarnas verk kan man med Kirkonkylien laitoksissa liikevaihdolla pystytään omsättningen ännu knappt täcka verksamhetskos- kattamaan vielä juuri toimintakulut ja poistot. Ali- tnaderna och avskrivningarna. Resultatet får ett jäämäiseksi tuloksen tekee omistajalle (kunnalle) underskott av den ersättning som ska betalas till maksettava korvaus jäännöspääomasta. Maaseu- ägaren (kommunen) av det återstående kapitalet. tutaajamissa liikevaihdolla pystytään kattamaan I landsbygdstätorterna kan man med omsättnin- toimintakulut, mutta ei kokonaan vuotuisia pois- gen täcka verksamhetskostnaderna, men inte helt toja. Pienimmän luokan sisällä tilikauden tuloksen och hållet de årliga avskrivningarna. Inom de allra vaihteluväli on leveä. Aivan pienimmissä kunnissa minsta kommunerna kan de årliga kostnaderna vuotuiset kustannukset saattavat olla kaksinkertai- vara de dubbla med hänsyn till omsättningen. set liikevaihtoon nähden. Granskningen ger vid handen att kommunerna Tarkastelu tuo esille sen, että vastuullisena omis- i egenskap av ansvarstagande ägare borde granska tajana kuntien tulisi tarkistaa vesihuoltolaitokselle de intäktskrav som ställts på vattentjänstverket, för asetettuja tuottovaatimuksia, jotta laitosten talou- att verkens ekonomiska verksamhetsförutsättnin- delliset toimintaedellytykset olisivat turvattu. Eri- gar vore garanterade. Särskilt i des stora städerna tyisesti suurissa kaupungeissa tuloutuksen sijaan borde vinsten i stället för att inkomstföras styras voitto tulisi ohjata saneerausinvestointeihin, jotka till saneringsinvesteringar, vilka i dag allmänt av- ovat tällä hetkellä yleisesti huomattavasti jäljessä sevärt släpar efter behovet. tarpeesta.

56 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Toimintakulut Poistot Tuloutus omistajalle €/m3 (laskutettu vesi+jv) Verksamhetskostnader Avskrivningar Inkomstföring till ägaren

€/m3 (fakturerat vatten) Rahoituskustannukset Liikevaihto Finansieringskostnader Omsättning 1,60

1,40

1,20

1,00

0,80

0,60

0,40

0,20

0,00 Suuret kaupungit Keskisuuret Pienet kaupungit Kirkonkylät (Halikko, Maaseututaajamat (Turku) kaupungit (Pori, (Naantali, Uki, Salo, Perniö, Laitila etc. (Nousiainen, Stora städer Rauma) Huittinen) N=5) Kuusjoki, Pertteli etc. (Åbo) Medelstora städer Små städer Kyrkbyar N=18) (Björneborg, Raumo) (Nådendal, (Halikko, Landsbygdstätorter Nystad, Salo, Bjärnå, Letala Nousis, Kuusjoki, Vittis) etc. N = 5) S:t Bertils etc. N = 18)

Kuva 17. Vesihuoltolaitosten liikevaihto, toimintakulut, Figur 17. Vattentjänstverkens omsättning, verksamhets- poistot, tuloutus omistajalle ja rahoituskustannukset / kostnader, avskrivning, inkomstföring till ägaren och fi nan- myyty vesi + laskutettu jätevesi (€/m3) kokoluokittain sieringskostnaderna/sålt vatten + fakturerat avloppsvatten Lounais-Suomessa. Perustuu laitosten tilinpäätöstietoihin (€/m3) per storleksklass i Sydvästra Finland. Detta grundar kunnasta riippuen vuodelta 2003…2006. sig på verkens bokslutsuppgifter beroende på kommun från år 2003…2006.

5.3.3 Vesihuollon tukeminen 5.3.3 Stöd för vattentjänsterna Valtio osallistuu vesihuollon järjestämiseksi useilla rahoitusjärjestelmillä, joista vastaavat maa- ja Staten deltar i organiserandet av vattentjänster metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja genom fl era fi nansieringssystem, för vilka jord- työministeriö. Valtiolta voivat kunnat, vesihuolto- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet och laitokset ja erilaiset vesiyhtymät saada vesihuol- arbetsministeriet ansvarar. Kommunerna, vattent- toavustusta sekä työllisyysperusteista avustusta. jänstverken och olika vattensammanslutningar kan Valtion tuen prosentuaalinen osuus kaikista vesi- få vattentjänstunderstöd samt sysselsättningsbase- huoltoinvestoinneista on melko vähäinen. Tuella rat understöd av staten. Den procentuella andelen on kuitenkin tärkeä merkitys vesihuoltohankkei- statligt stöd av alla vattentjänstinvesteringar är rätt den käynnistämiseen ja ajoittamiseen. obetydlig. Stödet har dock en viktig betydelse för att inleda vattentjänstprojekten och förlägga dem Vesihuoltoavustukset till en viss tid.

Vesihuoltoavustukset ovat yhdyskuntien yhteisesti Vattentjänstunderstöd järjestettävää vedenhankintaa ja viemäröintiä se- kä jätevesien käsittelyä ja sen yhteydessä synty- Vattentjänstunderstöden är understöd som ska sty- vän lietteen hyötykäyttöä palvelevien laitteiden ras för att utföra anläggningar och konstruktioner ja rakennelmien tekemiseen ohjattavaa avustusta. som tjänar vattenförsörjning och avlopp samt be- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kunnalle, handling av avloppsvatten och återvinning av det

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 57 kuntayhtymälle, vesihuoltolaitokselle sekä ve- slam som uppstår i samband därmed. Vattentjäns- denhankintaa tai viemäröintiä varten perustetulle tunderstöd kan beviljas kommun, samkommun, yhtymälle tai yhteisölle vesihuoltotoimenpiteiden vattentjänstverk samt sammanslutning som bildats suunnittelua ja toteuttamista varten. Avustuk- för vattenförsörjning eller avlopp eller samfund för set myöntää alueellinen ympäristökeskus. Vesi- projektering och genomförande av vattentjänståt- huoltoavustusten suuruus on Lounais-Suomessa gärder. Understöden beviljas av den regionala mil- yleisimmin 20 % toteutuneista kustannuksista. jöcentralen. Vattentjänstunderstödens storlek är i Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää avus- Sydvästra Finland i allmänhet 20 % av de faktiska tuksia noin 600 000 euroa vuodessa. Vuonna 2006 kostnaderna. Sydvästra Finlands miljöcentral be- myönnettiin avustuksia yhteensä 680 000 euroa, viljar cirka 600 000 euro i understöd varje år. År josta maa- ja metsätalousministeriön osuus oli 500 2006 beviljades totalt 680 000 euro i understöd, av 000 euroa ja ympäristöministeriön osuus 180 000 vilket jord- och skogsbruksministeriets andel var euroa. Maa- ja metsätalousministeriön avustuksia 500 000 euro och miljöministeriets andel 180 000 myönnetään etusijassa haja-asutusalueiden veden- euro. Jord- och skogsbruksministeriets understöd hankinnan ja –jakelun parantamiseen tähtääville beviljas i främsta rummet projekt som siktar till att hankkeille sekä samassa yhteydessä tehtävälle vie- förbättra vattenförsörjningen och -distributionen märöinnille. Vuodesta 2007 on MMM:n avustusta i glesbygdsområdena samt för avlopp som görs i on voitu ohjata myös pelkästään viemäröintiä sisäl- samband därmed. Från år 2007 har JSM:s under- täviin hankkeisiin, jos valtio on aiemmin tukenut stöd kunnat styras även till projekt som innehåller vesijohdon rakentamista samalle seudulle. Ympä- endast avlopp, om staten tidigare har understött ristöministeriö avustaa vesiensuojelua edistäviä byggandet av vattenledning för samma region. hankkeita, lähinnä haja-asutuksen viemäröinti- ja Miljöministeriet understöder projekt som främjar siirtoviemärihankkeita. vattenvården, främst projekt för avlopp och transportavlopp på områden med glesbebyggelse. Ympäristökeskus myöntää avustuksen hyväksy- tyn kustannusarvion ja suunnitelman perusteella. Miljöcentralen beviljar understödet på grundval av ett godkänt kostnadsförslag och en plan.

Taulukko 5.8. Vuosittainen Lounais-Suomen ympäristö- Tabell 5.8. Det anslag som årligen beviljats Sydvästra keskukselle myönnetty määräraha vesihuoltoavustuksina Finlands miljöcentral för att utdelas i vattentjänstunder- jaettavaksi sekä ympäristökeskukselta haettu (hyväksy- stöd samt det (godtagbara) anslag som sökts hos miljö- miskelpoinen) rahamäärä (1 000 €) centralen (1 000 €) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 MMM haettu 1 546 2 469 1 426 1 939 1 648 3 600 JSM sökt myönnetty 450 480 500 480 480 600 beviljat haettu YM 896 1 314 487 844 1 974 1 000 sökt myönnetty 140 180 300 180 150 120 beviljat

Vesihuoltotyöt Vattentjänstarbeten

Alueellisesti tärkeä hanke voidaan toteuttaa val- Ett regionalt viktigt projekt kan genomföras som tion vesihuoltotyönä. Valtion vesihuoltotyö on statligt vattentjänstarbete. Statligt vattentjäns- sellainen vesirakennustyö, jonka valtio teettää tarbete är ett sådant vattenbyggnadsarbete, som tai suorittaa. Tällaisia ovat mm. vedensaannin staten låter utföra eller utför. Sådana är bl.a. tryg- turvaaminen sellaisella alueella, jonka omat vesi- gandet av tillgång till vatten på ett sådant område varat ovat riittämättömät tai jäteveden käsittelyn vars egna vattentillgångar är otillräckliga eller att keskittäminen. Tukea annetaan lähinnä kuntien tai centralisera behandlingen av avloppsvatten. Stöd tärkeiden taajamien välisille yhdysvesijohdoille ja lämnas främst för förbindelsevattenledningar och siirtoviemäreille. Tavoitteena on ylikunnallisen yh- transportavlopp mellan kommunerna eller viktiga teistyön synnyttäminen ja vesihuollon varmuuden tätorter. Målet är att generera interkommunalt sa- parantaminen. marbete och att förbättra säkerheten för vattentjäns- ter. Jord- och skogsbruks- och miljöministerierna

58 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriöt beviljar de regionala miljöcentralerna fi nansiering myöntävät alueellisille ympäristökeskuksille ra- för vattentjänstprojekt. Arbetena utförs i samarbete hoitusta vesihuoltotyöhankkeita varten. Työt teh- med kommunen eller kommunerna. dään yhteistyössä kunnan tai kuntien kanssa. Framställning om att projektet ska genomföras som ett vattentjänstarbete kan göras av ett vat- Esityksen hankkeen toteuttamisesta vesihuolto- tentjänstverk, en eller fl era kommuner eller en työnä voi tehdä vesihuoltolaitos, yksi tai useampi privaträttslig vattensammanslutning såsom ett kunta tai yksityisoikeudellinen vesiyhtymä kuten vattenandelslag. I allmänhet är de projekt som vesiosuuskunta. Yleensä esitettävät hankkeet ovat framställs interkommunala lösningar som anförts alueellisissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa i regionala utvecklingsplaner för vattentjänster. esitetyt ylikunnalliset ratkaisut. Hanke-esitysten På basis av projektframställningarna framför Syd- perusteella Lounais-Suomen ympäristökeskus västra Finlands miljöcentral projekt till ministeriet esittää hankkeita ministeriöille rahoitettavaksi. för fi nansiering. På grund av det rikliga antalet Hankkeiden runsaudesta johtuen ne asetetaan projekt uppställs de i en viss prioriteringsordning, tiettyyn prioriteettijärjestykseen, joka muodostuu som består av projektets effektverkan, brådskande hankkeen vaikuttavuuden, kiireellisyyden ja val- ordning och beredskapsnivå. miustason perusteella. Andelen statligt stöd är maximalt 50 %, men Valtion tuen osuus on maksimissaan 50 %, mutta i praktiken är andelen i allmänhet 30-40 %. För käytännössä osuus on yleensä 30-40 %. Vesihuol- vattentjänstarbeten reserveras årligen cirka 9 mil- totöihin varataan vuosittain noin 9 miljoona eu- joner euro i hela Finland. Det anslag som allokeras roa koko Suomessa. Lounais-Suomeen ohjautuva till Sydvästra Finland varierar årligen, eftersom määräraha vaihtelee vuosittain, koska rahoitus fi nansiering beviljas för projekt som utses i stats- myönnetään valtion talousarviossa nimettäville budgeten och inte i miljöcentralsspecifi ka fi nansie- hankkeille eikä ympäristökeskuskohtaisina rahoi- ringskvoter. Inom Sydvästra Finlands område får tuskiintiöinä. Lounais-Suomen alueella rahoitusta normalt ett till tre nya projekt fi nansiering varje saa normaalisti yhdestä kolmeen uutta hanketta år. vuosittain.

5.4 5.4 Fastighetsspecifi ka Kiinteistökohtainen vesihuolto vattentjänster Vuonna 2006 Lounais-Suomessa noin viisi prosent- År 2006 var cirka fem procent av invånarna eller 34 tia asukkaista eli 34 000 pääosin haja-asutusalueella 000 till stor del bosatta inom glesbygdsområdet be- asuvaa henkilöä oli kiinteistökohtaisen vedenhan- roende av en fastighetsspecifi k vattenförsörjning. kinnan varassa. Toisaalta alueelliset erot ovat suu- Å andra sidan är de regionala skillnaderna stora. I ret. Turunmaan seutukunnassa vain 60 prosenttia regionkommunen Åboland är endast 60 procent av asukkaista on liittyneenä vesijohtoverkostoihin. invånarna anslutna till vattenledningsnäten.

Yhteisten viemäriverkkojen ulkopuolella oli 21 Utanför de gemensamma avloppsnäten var 21 prosenttia asukkaista eli 144 000 asukasta. Tarkem- procent av invånarna eller 144 000 invånare. En- man vuosien 2004-2005 tietoihin perustuvan selvi- ligt en noggrannare utredning som baserar sig tyksen mukaan Lounais-Suomen 150 000 asuinra- på uppgifterna för 2004-2005 befann sig 57 000 kennuksesta 57 000 asuinrakennusta on yhteisten bostadsbyggnader av 150 000 bostadsbyggnader viemäriverkkojen ulkopuolella. i Sydvästra Finland utanför de gemensamma av- loppsnäten. Vuoden 2004 tietojen mukaan Lounais-Suomes- sa oli 52 000 loma-asuntoa, joista hieman yli puolet Enligt uppgifterna för år 2004 fanns det 52 000 on vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Loma- fritidsbostäder i Sydvästra Finland, av vilka litet asutus on lähes kokonaan kiinteistökohtaisen ve- över hälften befi nner sig i omedelbar närhet av vat- sihuollon varassa. tendragen. Fritidsbebyggelsen är nästan helt och hållet beroende av fastighetsvisa vattentjänster.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 59 5.4.1 5.4.1 Vedenhankinta Vattenförsörjning

Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa ole- De invånare som lever beroende av fastighetsvis vat asukkaat saavat käyttövetensä pääosin omista vattenförsörjning får sitt hushållsvatten till störs- kaivoista, jotka ovat yleensä rengasrakenteisia kui- ta delen från de egna brunnarna, vilka i regel är lukaivoja tai kallioporakaivoja. Noin 50 % oman schaktbrunnar byggda med brunnsringar eller kaivon varassa olevista kärsivät joko huonolaa- borrade bergsbrunnar. Cirka 50 % av dem som är tuisesta vedestä tai ajoittaisesta veden puutteesta. beroende av den egna brunnen lider antingen av Yleisimpiä laatuhäiriöitä Lounais-Suomessa aihe- vatten med dålig kvalitet eller tidvis brist på vat- uttavat maaperäoloista johtuva veden runsas rau- ten. De vanligaste kvalitetsstörningarna i Sydväst- ta- ja mangaanipitoisuus sekä Vakka-Suomen alu- ra Finland orsakas av riklig järn- och manganhalt eella korkea fl uoripitoisuus, pintavesien pääsystä i vattnet, vilket beror på markförhållandena samt johtuvat korkea mikrobi- ja humuspitoisuudet ja den höga fl uorhalten i Vakka-Suomi-området, de ihmisen toiminnasta johtuva typpiyhdisteiden pi- höga mikrob- och humushalterna beroende på att toisuuden nousu. Porakaivoissa on lisäksi todettu ytvattnen kommer i vattnet och den höjda halten varsinkin rannikkoseudulla yleisesti kallioperästä av kväveföreningar som beror av människans verk- johtuvia korkeita radon- ja arseenipitoisuuksia. samhet. I bergsbrunnarna har det därtill i synner- Kaivojen laatuongelmat eivät aina johdu ympä- het i kusttrakterna allmänt konstaterats höga hal- ristön likaajista, vaan myös kaivon huolto, esim. ter av radon och arsin beroende på berggrunden. puhdistuksen ja renkaiden tiivistyksen osalta, on Brunnarnas kvalitetsproblem beror inte alltid på usein laiminlyöty. Omaa kaivoa käyttävä kiinteis- nedsmutsningen utifrån miljön, utan även under- töjä tulisi kannustaa parantamaan vesihuoltonsa hållet av brunnen, t.ex. i fråga om rensningen av asianmukaiselle tasolle. Etenkin maataloutta har- brunnen och tätningen av ringarna har ofta försum- joittavalle kiinteistönomistajalle vedenhankinnan mats. De fastigheter som använder en egen brunn merkitys on suuri, sillä moitteeton vesihuolto on borde uppmuntras att förbättra sin egen vattenför- maatalouselinkeinolle usein perusedellytys. Koska sörjning på en ändamålsenlig nivå. I synnerhet för kaivojen ongelmat johtuvat usein niiden virheelli- fastighetsägare som idkar lantbruk är betydelsen sestä sijainnista tai rakenteesta, voisi haja-asutuk- av vattenförsörjningen stor, för en klanderfri vat- sen vedenhankintatilannetta parantaa olennaisesti tenförsörjning är ofta en grundförutsättning för toteuttamalla kaivot asianmukaisesti. lantbruksnäringen. Eftersom brunnarnas problem ofta beror på deras felaktiga placering eller konst- Talousveden käsittely on melko kallista ja me- ruktion, kunde situationen för vattenförsörjningen netelmät työläitä, joten veden käsittely on kiinteis- för glesbebyggelsen väsentligt förbättras genom att töillä melko harvinaista. Viime vuosina kiinteistö- genomföra brunnarna ändamålsenligt. kohtaisten käsittelylaitteistojen hinnat ovat laske- neet, joka on houkutellut talouksia hankkimaan Behandlingen av hushållsvattnet är ganska dyrt laitteistoja. och metoderna arbetsdryga, varför behandlingen av vatten är ganska sällsynt på fastigheterna. De Vuosien 2002-03 poikkeuksellinen kuivuus koet- senaste åren har priserna på fastighetsspecifi ka teli erityisesti oman kaivon varassa olevien kiinteis- behandlingsanordningar sjunkit, vilket har lockat töjen vedenhankintaa. Veden riittävyyden lisäksi hushållen att skaffa sig anläggningar. veden laadussa oli ongelmia. Kaivojen kuivumisen halukkuus yleiseen vesilaitokseen liittymiselle kas- Den exceptionella torkan 2002-03 prövade i syn- voi ja verkostoja levitettiin maaseudulle. nerhet vattenförsörjningen för de fastigheter som är beroende av egen brunn. Utöver tillräckligt med 5.4.2 vatten fanns det problem hos kvaliteten. Då brun- Jätevesien käsittely narna torkade ökade viljan att ansluta sig till det allmänna vattenverket och nätverken spreds till Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsitte- landsbygden. lystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) velvoittaa saattamaan olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät

60 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 asetuksen vaatimusten mukaisiksi eli täyttämään 5.4.2 asetetut puhdistusvaatimukset. Lisäksi kiinteistön Behandlingen av avloppsvatten omistajan edellytetään laativan selvityksen jäte- vesilaitteista sekä niitä koskevat käyttö- ja huolto- Statsrådets förordning om behandling av hushåll- ohjeet. Asetuksen tarkoituksena on vähentää ta- savloppsvatten i områden utanför vattenverkens lousvesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. avloppsnät (542/2003) förpliktar att göra fastighe- Asetus tuli voimaan vuonna 2004 ja se sisältää ternas avloppsvattensystem enligt förordningen siirtymäajan vuoteen 2014 asti. Kunta voi antaa om avloppsvatten, dvs. uppfylla de ställda kraven paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuo- på rening. Vidare förutsätts fastighetsägaren att jelumääräyksiä puhdistusvaatimusten osalta. göra upp en utredning om avloppsvattenanlägg- ningar samt anvisningar för deras användning och Yleisiä syitä jätevesien käsittelyn puutteellisuu- underhåll. Syftet med förordningen är att minska teen haja-asutusalueilla ovat heikkotehoiset puh- utsläppen från hushållsvattnen och föroreningen distusjärjestelmät, järjestelmien huono kunto sekä av miljön. Förordningen trädde i kraft år 2004 och hoidon ja huollon laiminlyönti. Haja-asutusalueen den innehåller en övergångsperiod fram till år päästöt aiheuttavatkin asuin- ja vesiympäristöön 2014. Kommunen kan utfärda bestämmelser om haittoja mm. vesien laadun huonontumisena, ran- miljöskydd som är beroende av de lokala förhål- ta-alueiden rehevöitymisenä, kaivojen likaantumi- landena i fråga om reningskraven. sena sekä muina ympäristöhygieenisinä haittoina. Haja-asutuksen jätevedet on maatalouden jälkeen Allmänna orsaker till bristande behandling i pahin vesistöjen fosforikuormittaja. Haja-asutuk- glesbygdsområdena är reningssystemen med svag sesta tulevia jätemääriä on nostanut myös vapaa- effekt, systemens dåliga skick samt försummelser ajan asuntojen varustelutason nousu sekä niissä i skötsel och underhåll. Utsläppen från glesbyg- vietetyn ajan kasvaminen. dsområdet orsakar i själva verket olägenheter för boende- och vattenmiljön bl.a. som försäm- Haja-asutuksen jätevesien käsittely on perus- rad vattenkvalitet, eutrofi erade strandområden, tunut toistaiseksi pitkälti saostussäiliöihin, joiden nedsmutsade brunnar samt andra miljöhygienis- puhdistusteho on heikko. Asetuksen myötä järjes- ka olägenheter. Glesbebyggelsens avloppsvatten telmiä on parannettu johtamalla jätevesi saostus- är efter lantbruket den värsta fosforbelastaren av säiliöiden jälkeen maahan imeyttämöön, maasuo- vattendragen. De avloppsmängder som kommer dattamoon tai laitepuhdistamoon käsiteltäväksi. från glesbebyggelsen har också höjts av den höjda Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelle utrustningsnivån för fritidsbostäderna samt av att tyypillinen kallioinen ja savikkoinen maaperä ai- den tid man tillbringar där har ökats. heuttaa ongelmia kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä. Behandlingen av avloppsvattnen från glesbebyggelsen har hittills rätt långt grundat sig på Asetuksen voimaan tulon myötä kiinnostus pai- slamavskiljare med svag reningseffekt. Genom neviemäriverkkojen rakentamiselle haja-asutusalu- förordningen har systemen förbättrats genom att eelle on kasvanut. Lounais-Suomen ympäristökes- avloppsvattnet leds efter slamavskiljarna i marken kuksen tekemän selvityksen mukaan laajentamalla för behandling i infi ltrationsbädd, markbädd eller viemäriverkkoja potentiaalisille alueille, saataisiin reningsverk. Marken med berg och lera, som är 8 000-14 000 haja-asutusalueen asuinrakennusta lii- typisk för Sydvästra Finlands miljöcentrals område tettyä yhteisen viemäröinnin piiriin. Silti Lounais- vållar problem vid behandlingen av de enskilda Suomeen jäisi vähintään 38 000 asuinrakennusta fastigheternas avloppsvatten. kiinteistökohtaisen käsittelyn varaan. Genom att förordningen trädde i kraft har också intresset för att bygga nät av tryckavlopp på områ- den med glesbebyggelse ökat. Enligt en utredning som gjordes av Sydvästra Finlands miljöcentral kunde 8 000 – 14 000 bostadsbyggnader i glesbyg- dsområdet inlemmas med ett gemensamt avlopp genom att utvidga avloppsnätet till de potentiella områdena. Det oaktat skulle det bli kvar minst 38 000 bostadsbyggnader beroende av den enskilda fastighetens behandling.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 61 6 Lounais-Suomen Utvecklingsprogrammet vesihuollon 2007-2012 för Sydvästra kehittämisohjelma Finlands vattentjänster 2007-2012 Utvecklingsmålen och utvecklingsstrategierna sträcker sig till år 2020. De är uppgjorda i samband Kehittämistavoitteet ja kehittämisstrategiat ulottu- med strategiprocessen år 2002. I detta skede och vat vuoteen 2020. Ne on laadittu strategiaprosessin i samband med denna mellangranskning har det yhteydessä vuonna 2002. Tässä vaiheessa ja tämän inte ansetts vara nödvändigt att inleda en ny stra- välitarkastelun yhteydessä ei nähty tarpeelliseksi tegiprocess. I samband med arbetet på Sydvästra käynnistää uutta strategiaprosessia. Lounais-Suo- Finlands miljöstrategi och -program har man utfört men ympäristöstrategian ja –ohjelman työstämisen ett omfattande strategiarbete, där man behandlade yhteydessä oli tehty laaja strategiatyö, jossa käsi- viktiga saker även med tanke på vattentjänsterna, teltiin myös vesihuollon kannalta tärkeitä asioita, och i vilket centrala aktörer inom vattentjänster- ja johon otti osaa keskeisiä vesihuollon toimijoita na på området deltog. För vattentjänsternas del alueelta. Vesihuollon osalta on tarkoitus tarkis- är det avsikten att revidera målen och strategin år taa tavoitteet ja strategia vuonna 2012, johon nyt 2012, dit det nu uppdaterade utvecklingsprogram- päivitettävä kehittämisohjelma tulee ulottumaan. met kommer att sträcka sig. Målen kommer då att Tällöin tavoitteet tullaan ulottamaan vuoteen 2030 sträcka sig till år 2030 eller 2040. tai 2040. De mål och strategier som ställt fram till år 2020 Vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita ja strategi- har inte ändrats i samband med detta arbete. De oita ei ole muutettu tämän työn yhteydessä. Vä- frågor som aktualiserats vid mellangranskningen litarkastelussa esille nousseet asiat huomioitiin har beaktades i utvecklingsprogrammets åtgärder. kehittämisohjelman toimenpiteissä. Yksi merkit- En betydande sak som kom fram var det tidigare tävin esille noussut asia oli aiempi tavoite siirtyä målet att övergå till att använda endast grundvat- pelkästään pohja- tai tekopohjaveden käyttöön. ten eller konstgjort grundvatten. De exceptionellt Poikkeuksellisen kuivat vuodet 2002-03 osoittivat torra åren 2002-2003 visade även grundvattnets myös pohjaveden haavoittuvuuden vesilähteenä. sårbarhet som vattenkälla. De ändringar som sker Pohjavedessä tapahtuvat muutokset ovat hitaita i grundvattnet var långsamma i jämförelse med verrattuna pintavedessä tapahtuviin muutoksiin. de ändringar som sker i ytvattnet. I fortsättningen Jatkossa olisi näitä vesilähteitä käytettävä toisiaan borde man utnyttja dessa vattenkällor som komp- täydentävinä ja varauduttava siten poikkeusoloi- letterande för varandra och reservera sig inför ex- hin, joita ilmastonmuutoksen myötä tulee jatkossa ceptionella förhållanden, vilka i takt med klimat- olemaan enenevissä määrin. förändringen kommer att fi nnas i allt tilltagande grad i framtiden. Toinen merkittävä yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi noussut asia on Itämeren ja Suomen Den andra betydande frågan som stigit fram sisävesien heikko tila. Valtioneuvoston periaate- som en anledning till samhälleligt bekymmer är päätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista mukai- det svaga tillståndet för Östersjön och insjövattnen sesti valmisteltiin ja pantiin vuonna 2004 voimaan i Finland. I enlighet med statsrådets principbeslut asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä. Ase- om riktlinjerna för vattenskyddet bereddes och tuksen toimeenpano vaatii toimenpiteitä pitkälle bringades i kraft år 2004 en förordning om behan- 2010 –luvun loppuun. Sen myötä painopiste haja- dlingen av avloppsvattnen på glesbebyggda områ- asutuksen vesihuollon kehittämisessä on siirtynyt den. Verkställandet av förordningen kräver åtgär- vedenhankinnasta jätevedenkäsittelyyn. der fram till slutet av år 2010-talet. Genom den har tyngdpunkten för att utveckla glesbebyggelsens Päivitetyssä kehittämisohjelmassa on esitetty vattentjänster fl yttats över från vattenförsörjning keskeiset toimenpide-ehdotukset vuoteen 2012. till behandling av avloppsvatten.

62 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 6.1 I det uppdaterade utvecklingsprogrammet har Vesihuollon kehittämistavoitteet de centrala förslagen till åtgärder framförts ända ja keskeiset strategiat till år 2012. vuoteen 2020 6.1 Utvecklingsmålen för Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategi- vattentjänsterna och an on tarkoitus osoittaa vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja toimia ohjeena sekä kuntakohtai- de centrala strategierna sille että alueellisille vesihuollon kehittämissuun- fram till år 2020 nitelmille. Tavoitteena on luoda pohja mahdollisimman tulokselliselle vesihuoltojärjestelmälle, Syftet med utvecklingsstrategin för Sydvästra Fin- joka on osa muuta yhteiskuntaa ja ottaa huomi- lands vattentjänster är att ange riktlinjerna för ut- oon tekniset ratkaisut, kokonaistaloudellisuuden, vecklandet av vattentjänsterna och fungera som en tarkoituksenmukaisuuden ja toimintavarmuuden anvisning både för de kommunvisa och regionala sekä toimintaan liittyvät institutionaaliset ja hal- utvecklingsplanerna för vattentjänsterna. Målet är linnolliset näkökohdat. Tässä välitarkastelussa kir- att skapa ett underlag för ett så resultatgivande sys- jatut muutokset ja lisäykset on tehty alla olevaan tem för vattentjänsterna som möjligt, vilket utgör tekstiin kursiivilla. en del av det övriga samhället och som beaktar de tekniska lösningarna, den totala ekonomin, ända- Vesivarat turvataan målsenligheten och funktionssäkerheten samt de institutionella och förvaltningsmässiga synpunkter Lounais-Suomen alueen luonnonoloista johtuen on som hänför sig till verksamheten. De ändringar och kiinnitettävä huomiota epätasaisesti jakaantunei- tillägg som noterats i denna mellangranskning har den pohjavesien määrän ja laadun turvaamiseen gjorts kursiverade i texten nedan. ja on parannettava vedenhankinnan kannalta tär- keiden pintavesien laatua. Vattentillgångarna tryggas

Monin paikoin ihmistoiminnot uhkaavat pohja- På grund av naturförhållandena i Sydvästra Fin- veden laatua ja alueiden saastumisriski on suuri. lands region ska man fästa uppmärksamhet vid att Yhdyskuntien ja teollisuuden vesistökuormituk- trygga de ojämt fördelade mängderna grundvatten sen vähentymisestä huolimatta pintavedet ovat och deras kvalitet och på att förbättra kvaliteten reheviä. Hajakuormituksen vähentämisellä pysty- på de viktiga ytvattnen med hänsyn till vattenför- tään tehokkaimmin vaikuttamaan alueen jokien ja sörjningen. järvien veden laatuun. På många ställen hotar människans verksamhe- Vedenhankinta perustuu ensisijaisesti ter grundvattnets kvalitet och risken för att områ- pohjaveteen den ska förorenas är stor. Trots att samhällenas och industrins belastning av vattendragen minskar Pohjavesi soveltuu hyvin vedenhankintaan. Se är ytvattnen övergödda. Genom att minska den on tasalaatuista, hyvänmakuista, sen lämpötila spridda belastningen kan man effektivare påverka on alhainen ja sen pilaantumisriski on pintavet- vattnet kvalitet i områdets åar och sjöar. tä pienempi. Tekopohjavesi on ominaisuuksiltaan rinnastettavissa pohjaveteen. Pitkän tähtäyksen ta- Vattenförsörjningen grundar sig i främsta voitteena on siirtyä Lounais-Suomen vesilaitoksis- rummet på grundvattnet sa pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön niiltä osin, kuin se on tarkoituksenmukaista. Grundvattnet lämpar sig väl för vattenförsörjnin- gen. Det är av jämn kvalitet, har god smak, dess Ilmastonmuutoksen voimistuessa äärimmäiset temperatur är låg och dess risk att förorenas är sääilmiöt voimistuvat ja Lounais-Suomeakin tul- mindre än för ytvattnet. Konstgjort grundvatten är laan koettelemaan jatkossa vedenhankinnan kan- till sina egenskaper jämförbart med grundvatten. nalta entistä ongelmallisemmilla kuivilla kausilla. Målet på lång sikt är att hos vattenverken i Syd- Tällöin pohjaveden rinnalla on tarpeen säilyttää västra Finland övergå till att använda grundvatten

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 63 toimivat pintavesilähteet turvaamaan vedenhan- eller konstgjort grundvatten till de delar där det är kintaa. ändamålsenligt.

Jätevedenpuhdistusta tehostetaan Då klimatförändringen blir allt kraftigare blir även de extrema väderfenomenen kraftigare och Yhdyskuntien viemärilaitoksia laajennetaan asu- även Sydvästra Finland kommer att i framtiden tuksen myötä ja kaikki taajamatyyppiset alueet prövas av allt mer problematiska torra perioder saatetaan keskitetyn viemäröinnin piiriin. Jäte- än tidigare med hänsyn till vattenförsörjningen. vesien puhdistusastetta nostetaan ja typenpoisto Då är det nödvändigt att vid sidan av grundvatt- toteutetaan kaikilla yli 10 000 asukkaan laitoksilla. net bevara de fungerande ytvattenkällorna för att Puhdistuksen tasoa parannetaan lisäksi viemäri- säkerställa vattenförsörjningen. verkon vuotovesiä vähentämällä ja minimoimalla ylivuodot. Reningen av avloppsvattnen effektiveras

Vesihuollon toimivuutta kehitetään Samhällenas reningsverk för avloppsvattnen utvidgas i takt med bebyggelsen och alla områden Lounais-Suomen alueella varsin monissa vesilai- av typen tätort inlemmas med det centraliserade toksissa talousveden laatu ei täytä asetettuja vaa- avloppet. Graden av avloppsvattnens rening höjs timuksia esim. fl uoridin, alumiinin, mangaanin ja och kvävereduktionen genomförs vid alla verk för raudan osalta. Vesilaitosten talousveden määrän över 10 000 invånare. Reningsnivån förbättras des- ja laadun turvaaminen edellyttää kuntien välis- sutom genom att minska avloppsnätets spillvatten ten siirtovesijohtojen ja varavedenottamoiden ra- och minimera överlopp. kentamista sekä verkostojen yhdistämistä. Myös poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää, että En fungerande vattenförsörjning utvecklas vesilaitokset eivät ole yhden vedenottamon varassa. Jätevesien käsittelyn tehostaminen edellyttää På Sydvästra Finlands område vid rätt många vat- jätevesien kokoamista ylikunnallisiin jäteveden tenverk fyller kvaliteten på hushållsvatten inte de puhdistamoihin. ställda kraven t.ex. i fråga om fl uorid, aluminium, mangan och järn. För att trygga vattenverkens vo- Vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä lym och kvalitet för hushållsvatten förutsätts det parannetaan dock att man bygger transportvattenledningar mellan kommunerna och reservvattentag samt att Lounais-Suomen alueella on poikkeuksellisen pal- ledningsnäten förenas. En reservering inför excep- jon pieniä, kuntien omistamia vesihuoltolaitoksia, tionella situationer förutsätter också att vattenver- joiden taloudelliset mahdollisuudet vesihuoltopal- ken inte är beroende av ett vattentag. En effektivare velujen kehittämiselle, toiminta-alueiden laajenta- behandling av avloppsvattnen förutsätter att av- miselle ja toimintavarmuuden parantamiselle ovat loppsvattnen samlas till reningsverk för rening av rajalliset. Vesihuoltopalvelujen kehittämisessä on avloppsvatten över kommungränserna. otettava huomioon myös yhtäältä voimakkaasti kasvavien, mm Turun ja Salon seutujen tarpeet ja Vattentjänstverkens verksamhetsförut- toisaalta eräiden alueiden väestön vähenemisestä sättningar förbättras vesihuollolle aiheutuvat ongelmat. Vesihuoltolai- tosten investointitarpeet kasvavat paitsi vesihuol- Inom Sydvästra Finlands område fi nns det excep- topalvelujen lisääntyvän kysynnän vuoksi myös tionellt mycket små vattentjänstverk som ägs av verkoston ikääntymisen ja jäteveden kasvavien kommunerna, vilkas ekonomiska möjligheter att puhdistusvaatimusten takia. Verkoston ikäänty- utveckla vattentjänsterna, utvidga verksamhet- mistä osoittaa useiden laitosten suuret laskutta- sområdena och förbättra funktionssäkerheten är mattoman veden ja jäteveden osuudet. Vesihuolto- begränsade. Då vattentjänsterna utvecklas måste laitosten toimintaedellytysten parantaminen edel- man beakta dels de kraftigt ökade behoven av lyttääkin vesihuoltolaitosten yhteistyön ja tarpeen bl.a. Åbo- och Saloregionen och dels de problem mukaan yhteisen infrastruktuurin, talouden ja hal- som vållas för vattentjänsterna av att befolkningen linnon kehittämistä. Myös yksityisoikeudellisten minskar på vissa områden. Investeringsbehoven vesiyhtymien toiminnan parantaminen edellyttää för vattentjänstverken ökar, förutom på grund av

64 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 yhteistoiminnan kehittämistä tai niiden liittämis- den ökade efterfrågan på vattentjänster, även av att tä mahdollisuuksien mukaan kuntien omistamiin ledningsnätet blir äldre och de ökade kraven på re- laitoksiin. ning av avloppsvattnen. De stora ofakturerade an- delarna för vatten och avloppsvatten för fl era verk Maaseudun ja haja-asutusalueiden bevisar att nätverket blir äldre. För att förbättra vesihuoltoa kehitetään verksamhetsförutsättningarna för vattentjänstver- ken förutsätts det i själva verket allt efter vattent- Haja-asutus on maatalouden jälkeen toiseksi suu- jänstverkens samarbete och behov för att utveckla rin vesistöjen kuormittaja. Lainsäädännön myötä den gemensamma infrastrukturen, ekonomin och haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestel- förvaltningen. Även förbättrande at verksamheten mät tulee parantaa ja puhdistustulosten täyttää för de privaträttsliga vattensammanslutningarna asetetut vaatimukset. Nykyisen käytössä olevat förutsätter att samarbetet utvecklas eller att de i sakokaivot eivät yksistään riittävästi puhdista mån av möjlighet ansluts till de verk som ägs av kiinteistöjen jätevesiä. Kiinteistökohtaisten järjes- kommunerna. telmien saneerausrakentamista on kiirehdittävä ja kohtuullistettava kiinteistön omistajalle tulevia Vattentjänsterna för landsbygden och kustannuksia myös julkisista varoista. Yhteisiä glesbygdsområdena utvecklas viemäriverkostoja on syytä laajentaa tarpeen mukaan mahdollisille alueille, kuitenkin arvioimalla Glesbebyggelsen är efter lantbruket den näst största sen tarve pitkällä aikavälillä ja taattava verkoston belastaren av vattendragen. I takt med lagstiftnin- toimivuus hyvällä suunnittelulla. gen ska avloppsvattensystemen för fastigheterna i glesbebygdsområdena förbättras och reningsresul- Monien kiinteistöjen ja maatilojen kaivojen ve- taten uppfylla de krav som ställts. De slambrunnar den määrässä ja laadussa on puutteita. Pohjave- som nu är i bruk renar inte enbart tillräckligt fas- den rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisesti tigheterna avloppsvatten. Saneringsbyggandet av liian suuria eivätkä korkeat bakteeripitoisuudet ole de fastighetsvisa systemen måste påskyndas och harvinaisia. Laitilan ja Vehmaan rapakivialueilla de kostnader som tillkommer fastighetsägaren gö- pohjavedessä on liian suuria fl uoridipitoisuuksia ras skäliga även av allmänna medel. Det är skäl att sekä rannikon ja saariston porakaivojen vedessä utvidga de samfällda ledningsnäten för avloppen haittaa aiheuttaa korkea kloridipitoisuus ja paikoin efter behov till möjliga områden, dock genom att korkeat radon- ja arseenipitoisuudet. bedöma behovet därav på lång sikt och garantera ett fungerande nätverk genom god planering. Kiinteistökohtaisten vesi- ja jätevesijärjestelmi- en hoitoa ja kunnossapitoa on kehitettävä. Myös Det fi nns brister i mängden och kvaliteten hos kiinteistökohtaisia vesihuoltopalveluja tuottavien vattnet i många fastigheters och lantbrukslägen- yritysten toimintamahdollisuuksia on tarpeen pa- heters brunnar. Järn- och manganhalterna i grund- rantaa. vattnet är i allmänhet alltför stora och inte heller är höga bakteriehalter sällsynta. I rapakiviområdena i Letala och Vemo har grundvattnet alltför stora 6.2 fl uorhalter och i vattnet i kustens och skärgårdens Kehittämisohjelma bergsbrunnar vållas olägenhet av den höga klor- vuoteen 2012 halten och ställvis höga radon- och arsinhalter. Skötseln och underhållet av de fastighetsvisa systemen för vatten och avloppsvatten ska utveck- Lounais-Suomen vesihuollon tavoitteiden toteut- las. Det är även nödvändigt att förbättra verksam- tamiseksi on laadittu toimenpide-ehdotukset lä- hetsförutsättningarna för de företag som tillhan- hivuosille. Toimenpiteet on esitetty taulukkona dahåller fastighetsspecifi ka vattentjänster. tämän raportin liitteenä. Seuraavassa on lueteltu päätavoitteittain tärkeimmät lähivuosille ajoittuvat toimenpiteet:

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 65 Haja-asutusalueiden vesihuollon 6.2 kehittäminen ja edistäminen Utvecklingsprogrammet fram till år 2012 - Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen - Kunnan sisäisen strategian tarkistaminen För att uppnå målen för Sydvästra Finlands vat- haja-asutuksen vesihuollon suhteen tentjänster har åtgärdsförslag gjorts upp för de när- - Viemäriverkostojen laajentaminen tarpeelli- maste åren. Åtgärderna har framförts i en tabell i siksi katsotuille haja-asutusalueille bilaga till denna rapport. I det följande har de vik- - Nykyisten ja perustettavien vesiyhtymien tigaste åtgärderna som är förlagda till de närmaste kestävän toiminnan kehittäminen åren enligt huvudmålen: - Kiinteistökohtaisten järjestelmien kehittämi- nen ja rakentamisen edistäminen Utveckling och främjande av vattentjänsterna - Huoltotoiminnan kehittäminen ja ammatti- i områden med glesbebyggelse maisen palveluntarjonnan lisääminen - Främjande av verkställigheten av förordnin- Vesihuollon toimivuuden kehittäminen gen om avloppsvatten i glesbygdsområdena - Revidering av kommunens interna strategi - Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmi- i förhållande till glesbebyggelsens vattent- en päivittäminen jänster - Yhdyskuntien jäteveden puhdistuksen - Utvidgning av nätverken för avloppsvatten tehostaminen keskittämällä käsittely suuriin till de glesbygdsområden som anses vara yksiköihin nödvändiga - Vesihuoltoverkkojen saneerausinvestointien - Utvecklande av en hållbar verksamhet för lisääminen de nuvarande vattensammanslutningarna - Laitosten toiminta-alueilla sijaitsevien liitty- och sådana som bildas mättömien kiinteistöjen liittäminen verk- - Främjande av utveckling och byggande av koon fastighetsvisa system - Utveckling av underhållsverksamheten och Vesihuoltolaitosten taloudellisten ökning av ett yrkesmässigt utbud av tjänster toimintaedellytysten kehittäminen Utveckling av fungerande vattentjänster - Kunnan (järjestämis- ja kehittämisvastuu, omistajaohjaus) ja vesihuoltolaitoksen - Uppdatering av kommunernas planer för (palvelun tarjoaminen, liikelaitosmaisuus) utveckling av vattentjänsterna roolin selkiyttäminen - Effektivering av reningen av samhällenas - Vesihuoltolaitosten talouden kehittäminen avloppsvatten genom att koncentrera be- kustannusvastaavaksi handlingen till stora enheter. - Ylikunnallisen yhteistyön edistäminen pal- - Ökning av saneringsinvesteringarna för veluiden tuottamisessa ja laitosten organi- vattentjänstnäten sointi suuremmiksi yksiköiksi - Anslutning till nätverken för fastigheter - Palvelujen edellyttämien henkilöresurssien som inte anslutit sig och som är belägna på ja osaamisen turvaaminen laitoksissa verkens verksamhetsområden - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimin- tamahdollisuuksien tutkiminen

66 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Vesihuollon turvaaminen poikkeusoloissa Utvecklande av de ekonomiska verksamhets- förutsättningarna för vattentjänstverken - Varmuusyhteydet ja varavedenottamot poikkeusolojen vedenhankinnan turvaami- - Ett klarläggande av kommunens (organisa- seksi tions- och utvecklingsansvar, ägarstyrning) - Siirtyminen pohja- ja tekopohjaveden och vattentjänstverkets (tillhandahållande käyttöön niiltä osin kuin se tarkoituksen- av service, företagsmässighet) roll mukaista. Pintavesilaitosten säilyttäminen - Utvecklande av vattentjänstverkens ekono- vähintään varavedenottamoina. mi till kostnadsansvar - Jäteveden ylivuotojen ja ohitusten mini- - Främjande av interkommunalt samarbete moiminen ja hallinta jätevesiverkostossa ja vid serviceproduktion och organiserande av puhdistamoilla verken till större enheter - Varautumissuunnitelmien laadinta ja päivit- - Tryggande av de personalresurser och den täminen kompetens hos verken som tjänsterna förut- - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien sätter laadinta yhdyskuntien vedenhankinnan - Undersökning av möjligheterna till sa- kannalta tärkeillä pohjavesialueille. marbete mellan den offentliga och privata sektorn

Tryggande av vattentjänsterna i exceptionella förhållanden

- Säkerhetsförbindelser och reservvattentag för att trygga vattenförsörjningen i exceptionella förhållanden - Övergång till utnyttjandet av grundvatten och konstgjort grundvatten till de delar som det är ändamålsenligt. Bevarande av ytvattenverken åtminstone som reservvattentag. - Minimering och behärskning av överfl öden och förbiledning av avloppsvatten i nätver- ket för avloppsvatten och hos reningsverken - Uppgörande och uppdatering av beredskapsplaner - Uppgörande av skyddsplaner för grundvat- tenområdena för viktiga grundvattenområ- den med hänsyn till vattenförsörjningen.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 67 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VESIVAROJEN TURVAAMI- Hyvälaatuista vettä riittävästi Vesivarojen suojelu ja kestävä Pohjavesialueiden ja vesistöjen NEN/ käytössä, myös kriisitilanteis- käyttö./ suojelusuunnittelu. Vedenhan- TRYGGANDE AV VATTEN- sa./ Skydd och hållbar användning kinnan kehittämissuunnitel- RESURSER Tillräckligt med vatten av god av vattenresurserna. mien laadinta ja ajantasaista- kvalitet i bruk, också i krissi- minen./ tuationer. Planering av grundvatten- områdenas och vattensyste- mens skydd. Utarbetande och uppdatering av utvecklingsplaner för vattenförsörjning. Vedenhankinta/ Sekä nykyiset että tulevaisuu- Pohjavesialueiden ja vedenot- Suojelusuunnitelmat laaditaan Vattenförsörjning den tarpeet tyydyttävät vesi- tovesistöjen suojaaminen. kaikille tärkeille pohjavesivarat turvattu./ Kehitystyöhön panostaminen alueille ja aloitetaan niiden Vattenresurser som till- vedenoton optimoimiseksi toteutus. fredsställer både de nuva- antoisuuden mukaan./ Tärkeiden pohjavesialueiden rande och framtida behoven Skyddande av grundvatten- kartoitusta tarkistetaan (30 tryggade. områden och vattendrag för aluetta/vuosi). vattentäkt. Laaditaan vedenhankintavesis- Satsning på utvecklingsarbete töjen suojelusuunnitelmat. för att optimera vattentäkten Huomioidaan maakuntakaa- allt efter produktiviteten. voissa pohjavesialueet. Turvataan pohjavesialueiden antoisuus (ojitusten ja tiiviiden rakenteiden haitat)./ Skyddsplaner utarbetas för alla viktiga grundvattenområ- den och genomförandet av planerna inleds. Kartläggningen av viktiga grundvattenområden granskas (30 områden/år). Skyddsplaner för vattendrag för vattentäkt utarbetas. Grundvattenområdena beaktas i landskapsplanerna. Grundvattenområdenas produktivitet tryggas (olägen- heterna av dikningar och täta konstruktioner). Soranotto, maansiirrot ja Maa-ainesten otto tapahtuu Maa-aineksen oton ohjaus. Ohjataan maa-ainesten ottoa maanrakennus/ vedenoton kannalta riskittö- Korvaavien materiaalien hyö- mahdollisimman paljon pois Grustäkt, schaktningar och millä alueilla ja tavoilla./ dyntäminen./ pohjavesialueilta ja käytetään markarbeten Marktäkt sker på områden Styrning av marktäkt. mahdollisuuksien mukaan och sätt som inte medför Utnyttjande av ersättande korvaavia materiaaleja. risker för vattentäkten. material. Huomioidaan maa-ainesluvissa pohjavedensuojelu sekä asi- allinen valvonta ja seuranta, myös jälkihoidon osalta. Sovitetaan yhteen vedenottoa ja soranottoa (POSKI-projek- tin hyödyntäminen)./ Marktäkten styrs så mycket som möjligt bort från grund- vattenområdena och ersättan- de material används i mån av möjlighet. Skyddet av grundvatten beaktas vid marktäktstillstånd, likaså behörig kontroll och uppföljning, också med tanke på eftervården. Vattentäkten och grustäkten samordnas (utnyttjande av POSKI-projektet).

68 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Entiset maa-ainesottopaikat/ Vanhat (ennen maa-aineslakia Kunnostushankkeiden edistä- Inventoidaan vanhat ottopai- Tidigare marktäktsplatser tehdyt) ottoalueet kunnos- minen./ kat. Käynnistetään kunnostettu./ Främjande av restaurerings- tussuunnittelu ja toteutus Gamla marktäktsområden projekt. (EU-rahoitusmahdollisuuksien (som anlagts före marktäktsla- hyväksikäyttö)./ gen) restaurerade. Gamla marktäktsområden inventeras. Restaureringspla- neringen och genomförandet av restaureringen inleds (utnyttjande av möjligheter till EU-fi nansiering). Vesivarojen pilaantuminen/ Pohjavesivarat suojattu ja Riskikartoitusten ja tutkimuk- Kunnostetaan saastuneita Förorening av vattenresur- riskikohteet poistettu. sen edistäminen . maita. serna Vesistöjen kuormitus vähen- Jätehuoltotöiden kohdentami- Toteutetaan tärkeillä pohja- tynyt. nen pilaantuneiden maa-aluei- vesialueilla sijaitsevien teiden Vesivarojen kemikalisoitumi- den kunnostukseen. suojausohjelma. nen estetty. Suojelutyö./ Vähennetään tiesuolausta Uusien riskikohteiden muo- Främjande av kartläggning av pohjavesialueilla tienhoitome- dostuminen estetty./ risker och undersökningar. netelmiä kehittäen. Grundvattenresurserna Inriktande av avfallshante- Pyritään ohjaamaan vaarallis- skyddade och riskobjekten ringsarbeten på restaurering ten aineiden kuljetukset pois avlägsnade. av förorenade markområden. pohjavesialueilta. Vattendragens belastning Skyddsarbete. Vaaditaan pohjavesialueilla minskad. kunnan ympäristönsuojelu- Kemikaliseringen av vattenre- määräyksissä tiukennettuja surserna förhindrad. puhdistusvaatimuksia asutuk- Uppkomsten av nya riskobjekt sen jätevesille. förhindrat. Edistetään pohjavesialueille sijaitsevien asutustihentymien viemäröintihankkeita. Estetään ympäristölupien ja valvonnan avulla riskitoimin- nan sijoittuminen pohjaesi- alueille. Tarkistetaan pohjavesialueilla sijaitsevien ympäristölupavel- vollisten laitosten lupatilanne ja lupamääräykset./ Förorenade markområden restaureras. Skyddsprogrammet för vägar på viktiga grundvattenområ- den genomförs. Saltandet på vägarna minskas på grundvattenområdena genom att utveckla väghåll- ningsmetoderna. Strävan är att styra transporter av farliga ämnen bort från grundvattenområdena. På grundvattenområdena krävs för bosättningens av- fallsvatten strängare rening- skrav i kommunens miljös- kyddsbestämmelser. Avloppsprojekten för bosätt- ningskoncentrationer inom grundvattenområden främjas. Förläggandet av riskverksam- het på grundvattenområden förhindras genom miljötill- stånd och övervakning. Tillståndssituationen och tillståndsbestämmelserna för miljötillståndsskyldiga anlägg- ningar på grundvattenområ- den granskas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 69 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Vanhat kaatopaikat ja muut Vedenhankinnan kannalta tär- Jätehuoltotöiden ohjaus. Priorisoidaan alueiden ris- kunnostamattomat pilaantu- keiden alueiden riskikohteet Vesiensuojelun huomiointi kikartoitukset ja kunnostus. neet maa-alueet/ kunnostettu tai poistettu./ vanhojen kaatopaikkojen sul- Jatketaan SAMASE-kohteiden Gamla avstjälpningsplatser Riskobjekten på områden som kemisen yhteydessä./ tutkimusta ja kunnostusta och andra icke-restaurerade är viktiga med tanke på vat- Styrning av avfallshanteringen. (pahimpien riskikohteiden förorenade markområden tenförsörjningen har restaure- Beaktande av vattenskyddet i kunnostus 2-5 kpl/v)/ rats eller avlägsnats. samband med nedläggning av Områdenas riskkartläggningar gamla avstjälpningsplatser. och restaurering prioriteras. Undersökningen och restaureringen av SAMASE-objekten fortsätts (restaurering av de värsta riskobjekten 2-5 st./år). Maatalouden aiheuttama Maatalouden päästöt eivät Ympäristötuen hyväksikäyt- Kehitetään maatalouden ve- vedenlaadun heikkeneminen/ aiheuta vesivarojen pilaantu- töön tukeutuminen. siensuojelun menetelmiä ja Försämring av vattenkvalite- mista. Viljelymenetelmien kehittä- tiedotetaan niistä. ten, förorsakad av lantbruket Kasvinsuojeluaineiden ja mui- minen./ Vähennetään ravinteiden jou- den kemikaalien joutuminen Verksamheten baserad på tumista vesistöihin. pohjaveteen estetty./ utnyttjande av miljöstödet. Kehitetään eroosiota vähentä- Lantbrukets utsläpp förorsa- Utvecklande av odlingsme- viä menetelmiä ja ratkaisuja. kar inte förorening av vatten- toder. Ohjataan toimintoja pohjave- resurserna. sialueiden ulkopuolelle. Växtskyddsämnen och andra Valvonnan tehostaminen./ kemikalier har förhindrats Vattenskyddsmetoderna inom från att komma i kontakt med lantbruket utvecklas och om grundvattnet. dem informeras. Näringsämnen förhindras att komma i vattendragen. Metoder och lösningar som minskar erosion utvecklas. Verksamheter styrs utanför grundvattenområdena. Kontrollen effektiveras. Ympäristöonnettomuudet/ Riskit minimoitu. Varautuminen onnettomuuk- Kartoitetaan riskit. Miljöolyckor Selkeä torjuntaorganisaatio ja siin. Laaditaan tärkeimmillä alueilla tehokas järjestelmä sekä ajan Tärkeiden pohjavesialueiden kattavat valmius- ja toimenpi- tasalla oleva valmius./ suojaustoimenpiteiden to- deohjelmat. Riskerna har minimerats. teutus. Torjuntavalmiuden Harjoitellaan toimintaa vuo- En klar avvärjningsorganisa- ylläpito./ sittain. tion och ett effektivt system Beredskap inför olyckor. Säiliöt suojataan ja pidetään samt en uppdaterad be- Genomförande av skyddsåt- kunnossa. Kartoitetaan öl- redskap. gärder på viktiga grundvatten- jysäiliöiden kunto ja lisätään områden. Upprätthållande av kiinteistönomistajien tietoi- avvärjningsberedskapen. suutta kunnosta ja vastuista./ Riskerna kartläggs. Omfattande beredskaps- och åtgärdsprogram uppgörs för de viktigaste områdena. Övningar inom verksamheten varje år. Behållarna skyddas och hålls i skick. Oljecisternernas kondition kartläggs och fastighetsä- garnas medvetenhet om konditionen och ansvaret ökas.

70 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Poikkeusolot/ Vedenhankinta varmistettu Pohjaveden käytön lisääminen. Huomioidaan poikkeusolojen Exceptionella förhållanden poikkeusoloissakin (120 l/as/ Vedenhankinnan varmuuden vedenhankinta alueellisessa ja d)./ kannalta tärkeiden käytöstä kunnallisessa kehittämissuun- Vattenförsörjningen tryggad poistuvien pintavesilaitosten nittelussa. även i exceptionella förhållan- säilyttäminen toimintakun- Rakennetaan varmistusyhteyk- den (120 l/inv./d). nossa. siä ja varavedenottamoita. Yhteistoiminnan lisääminen Päivitetään kunnan valmius- vesilaitosten välillä./ suunnitelmat./ En ökning av användningen av Vattenförsörjningen i excep- grundvatten. tionella förhållanden beaktas Bevarande av de ytvattenverk vid kommunal och regional som kommer ur bruk men utvecklingsplanering. som med tanke på tryggandet Förbindelser för att trygga av vattenförsörjningen är vik- vattenförsörjningen samt tiga i funktionsdugligt skick. reservvattentag byggs upp. Ökat samarbete mellan vat- Kommunens beredskapspla- tenverken. ner uppdateras.

Vesihuollon eri osa-alueet Laitosten yhteistoiminnan Tutkimus ja kehittämistoi- VESIHUOLLON TOIMI- toimivat moitteettomasti ja kehittäminen ja valvonta. minta. VUUS/ laadukkaasti./ Tuen ohjaaminen alueille, Alueellinen ja paikallinen yleis- FUNGERANDE VATTENT- De olika delområden inom joissa olosuhteet aiheuttavat suunnittelu./ JÄNSTER vattentjänsterna fungerar ongelmia vesihuoltoon./ Forskning och utveckling. klanderfritt och med hög Utvecklat och kontrollerat sa- Regional och lokal utred- standard. marbete mellan vattenverken. ningsplanering. Stöd styrs till områden där förhållandena förorsakar problem i vattentjänsterna. Talousveden laadun varmis- Normit täyttävää terveellistä Vedenkäsittelyn kehitystoi- Hyödynnetään parhaat raaka- tus/ ja moitteetonta talousvettä minta. vesilähteet. Säkerställande av hushålls- tarjolla koko alueella./ Laitosten vedenlaadun valvon- Tehostetaan käsittelyä laatu- vattnets kvalitet Hälsosamt och klanderfritt ta ja seuranta. virheiden korjaamiseksi. hushållsvatten som fyller nor- Verkostojen kunnossapidon Tunnistetaan laatuvirheet ja merna fi nns tillgängligt på hela ja vedenottoalueiden suojelun varaudutaan korjaavien toi- området. huomiointi./ menpiteiden aloittamiseen Verksamhet för att utveckla (esim. valmius desinfi ointi). vattenbehandlingen. Valvontaan talousvedenlaatua. Övervakning och uppföljning Tehostetaan verkostojen av vattenverkens vattenkva- kunnossapitoa. litet. Suojellaan vedenottoalueita./ Beaktande av att nätverken De bästa råvattenkällorna upprätthålls och skyddet av utnyttjas. vattentäktsområdena. Behandlingen effektiveras för att avhjälpa kvalitetsfel. Kvalitetsfelen identifi eras och man bereder sig för att inleda avhjälpande åtgärder (t.ex. beredskapsdesinfektion). Hushållsvattnets kvalitet kontrolleras. Underhållet av nätverken effektiveras. Vattentäktsområden skyddas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 71 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Talousveden määrän var- Talousvettä riittävästi tarjolla Vesilaitosten yhteistoiminnan Suojellaan vedenhankintaläh- mistus/ koko alueella./ ja vedenhankintalähteiden teitä antoisuutta pienentävältä Säkerställande av hushålls- Tillräckligt med hushållsvatten turvaaminen. toiminnalta (esim. ojitus). vattnets mängd tillgängligt på hela området. Vuotovesimäärien vähentä- Tutkitaan uusia ottoalueita. minen. Lisätään ja kehitetään joh- Kestävän kehityksen mukai- toyhteyksiä kuntien välillä ja nen toiminta./ verkostojen sisällä. Säkerställande av samarbetet Tehostetaan verkostojen mellan vattenverken och tryg- kunnossapitoa. gande av vattenförsörjning- Otetaan käyttöön yhtenäiset skällorna. laskentatavat vuotovesien Minskade spillvattenmängder. laskemisessa. Verksamhet enligt hållbar Huolehditaan käytettävien utveckling. vesimittarien toimivuudesta. Tehdään kuluttajaneuvontaa sekä talouksiin että teollisuu- teen. Otetaan käyttöön vettä sääs- tävää tekniikkaa./ Vattenförsörjningskällorna skyddas från verksamhet som minskar produktiviteten (t.ex. dikning). Nya vattentäktsområden undersöks. Ledningsförbindelser mellan kommunerna och inom nät- verken ökas och utvecklas. Underhållet av nätverken effektiveras. Enhetliga beräkningssätt tas i bruk för att räkna ut spillvatten. Man ser till att de vattenmäta- re som används fungerar. Konsumentrådgivning genom- förs både i hushållen och inom industrin. Teknik som spar vatten tas i bruk. Pohjaveden käyttö veden- 90 % jaettavasta vedestä poh- Edistetään siirtymistä poh- Tutkitaan, varataan ja hyö- hankinnassa/ javettä tai tekopohjavettä./ javeden tai tekopohjaveden dynnetään pohjavesivaroja ja Användning av grundvatten 90 % av det vatten som distri- käyttöön./ tekopohjaveden muodostuk- inom vattenförsörjningen bueras är grundvatten eller Främjande av övergången till seen sopivien alueita. konstgjort grundvatten. användning av grundvatten Kehitetään tekopohjavesitek- eller konstgjort grundvatten. niikkaa./ Grundvattenresurserna och områden som lämpar sig för att producera konstgjort grundvatten undersöks, reserveras och utnyttjas. Tekniken för konstgjort grundvatten utvecklas.

72 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Jäteveden laatu ja määrä/ Jätevedet puhdistettu vaati- Valvonta ja seuranta sekä Saneerataan puhdistamoita Avloppsvattnets kvalitet och musten mukaisesti. tiedottaminen. puhdistusvaatimusten mukai- mängd Erillisviemäröinti toteutettu./ Pyrkimys suuriin käsittely-yk- seksi. Avloppsvattnen rengjorda siköihin. Valvontaan ja ohjataan jäteve- enligt kraven. Viemäröinnin kehittäminen./ den käsittelyä. Separat avloppssystem gen- Kontroll och uppföljning samt Toteutetaan yhteistyöhankkei- omfört. information. ta ja kehittämissuunnittelua. Strävan efter stora behand- tehdään kuluttajaneuvontaa. lingsenheter. Vähennetään vuotovesiä./ Utveckling av avloppssystem. Reningsverken saneras enligt reningskraven. Behandlingen av avloppsvatten kontrolleras och styrs. Samarbetsprojekt och utvecklingsplanering genomförs. Konsumentrådgivning ges. Spillvatten minskas. Hulevesiviemäröinti/ Hulevedet viemäröity erillis- Hulevesiviemäreiden rakenta- Kehitetään erillisviemäröintiä. Dagvattenavlopp viemäriin. minen ja huolto järjestetään Kehitetään hulevesien kerää- Hulevesiviemäreiden omistus-, päivitettävän vesihuoltolain mistä, johtamista ja käsittelyä. huolto ja kustannusvastuut mukaisesti. Toteutetaan vesihuoltolain selvät. Hulevesiviemäreiden mitoi- päivityksen myötä selkeytyvä Hulevesiviemäreiden mitoi- tuksessa huomioidaan ilmas- vastuunjako. tuksessa on huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutukset./ Huomioidaan rakennettavissa tonmuutoksen vaikutukset./ Byggandet och underhållet av hulevesiviemäreissä ilmaston- Dagvattnen leds i ett särskilt dagvattenavlopp ordnas enligt muutoksen vaikutukset./ avlopp. lagen om vattentjänster som Särskilda avloppssystem ut- Ägarunderhållet och kostnad- uppdateras. vecklas. sansvaren för dagvattenavlop- Vid dimensioneringen av Uppsamling, ledning och pen klara. dagvattenavloppen beaktas behandling av dagvatten ut- Vid dimensioneringen av inverkningarna av klimatfö- vecklas. dagvattenavloppen beaktas rändringen. Den ansvarsfördelning som inverkningarna av klimatfö- blir tydligare genom att lagen rändringen. om vattentjänster uppdateras genomförs. Vid de dagvattenavlopp som byggs beaktas inverkningarna av klimatförändringen. Jätevesilietteiden käsittely ja Lietteet käsitellään siten, että Tekniikan, tiedonjakelun ja Tiedotetaan lainsäädännön loppusijoitus/ ne sopivat maa- ja metsäta- yhteistyön kehittäminen./ vaatimuksista ja käyttökelpoi- Behandling och slutdepone- louden käyttöön tai voidaan Utveckling av teknik, informa- sista tekniikoista. ring av avloppsvattenslam muuten hyödyntää (mm. ener- tion och samarbete. Toteutetaan alueellisia kehit- giana)/ tämishankkeita./ Slammen behandlas så att de Information om kraven enligt lämpar sig för användning av lagstiftningen och användbara jord- och skogsbruket eller så tekniker. att de på annat sätt kan ut- Regionala utvecklingsprojekt nyttjas (bl.a. som energi) genomförs. Vesihuoltotekniikan kehittä- Paras käyttökelpoinen tekniik- Uuden tekniikan käyttöön- Käynnistetään ja toteutetaan minen/ ka (BAT) käytössä./ otto. kehittämishankkeita Utveckling av vattentjänst- Bästa användbara teknik Kokeilu- ja kehityshankkeisiin Tuetaan Pilot -hankkeita./ tekniken (BAT) i bruk. panostaminen./ Utvecklingsprojekt inleds och Ibruktagande av ny teknik. genomförs. Satsning på prov- och utveck- Pilot-projekt understöds. lingsprojekt.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 73 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Vesihuollon varmuus/ Ei jäteveden ylivuotoja. Viemäröinnin kehittäminen. Lisätään erillisviemäröintiä ja Säkra vattentjänster Kaikilla vesilaitoksilla käytössä Vesihuoltolaitosyhteistyön saneerataan viemäreitä. kriisiaikana hyvää talousvettä kehittäminen. Suunnitellaan ja rakennetaan 120 l/as vrk (I luokka). Varmuuden lisääminen. kuntien välisiä yhdysvesijoh- Laitosten valvonta reaaliai- Valvontajärjestelmien ja käyt- toja. kaista./ tötarkkailun tehostaminen./ Huolehditaan verkostojen Inga överfall av avloppsvatten. Utveckling av avloppssystem. kunnossapidosta. I kristid har alla vattenverk Utveckling av samarbete mel- Valmistaudutaan häiriötilan- gott hushållsvatten i bruk 120 lan vattentjänstverken. teisiin (esim. henkilökunnan l/inv./dygn (I klass). Ökad säkerhet. koulutus). Övervakningen av verken i Effektivering av övervaknings- Tehostetaan varajärjestelmiä, realtid. system och driftskontroll. seurantaa ja häiriöilmoituskäy- täntöä. Varaudutaan yksittäisillä laitoksilla poikkeusoloihin (esim. varavoima ja desinfi ointimah- dollisuus). Laaditaan laitoksille varautu- missuunnitelma. Minimoidaan ja hallitaan ylivuodot ja ohitukset viemä- riverkostossa ja jätevedenpuh- distamoilla. Parannetaan talousvettä toi- mittavien vesihuoltolaitosten varmuusluokitusta niin, että kaikilla laitoksilla luokka on vähintään II (50-120 l/as vrk) ja 90 % liittyneistä asukkaista kuuluu varmuusluokassa I oleviin laitoksiin (>120 l/as vrk)/ Antalet särskilda avlopp ökas och avlopp saneras. Förbindelsevattenledningar mellan kommunerna planeras och byggs. Underhållet av nätverken ombesörjs. Man bereder sig inför stör- ningssituationer (t.ex. utbildning av personal). Reservsystemen, uppfölj- ningen och förfarandet med anmälningar om störningar effektiveras. Enskilda verk bereder sig inför exceptionella förhållanden (t.ex. reservkraft och desin- fektionsmöjlighet). En beredskapsplan görs upp för verken. Överfall och förbiledningar minimeras och behärskas i avloppsnätverket och i rengö- ringsverken. Säkerhetsklassifi ceringen av de vattentjänstverk som levererar hushållsvatten förbättras så att alla verkens klass är minst II (50-120 l/inv. dygn) och 90 % av de anslutna invånarna hör till verken av klass I (>120 l/inv./dygn)

74 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Talousveden käsittely/ Soveltuvat käsittelymene- Kehityshankkeiden tukeminen. Kehitetään tekopohjavesi- Behandling av hushållsvatten telmät hyödynnetty tarvetta Aloitteiden teko ja osallistu- hankkeiden raakavedenkä- vastaavasti./ minen kehityshankkeisiin./ sittelyn ja tekopohjaveden Lämpliga behandlingsmetoder Utvecklingsprojekt under- muodostamiseen liittyviä har utnyttjats för att motsvara stöds. prosesseja. behovet. Initiativtagande och deltagan- Kehitetään kaukovalvontaa./ de i utvecklingsprojekt. Sådana processer som hänför sig till behandling av råvatten inom projekt för konstgjort grundvatten och produceran- de av konstgjort grundvatten utvecklas. Distansövervakning utvecklas. Jäteveden käsittely/ Jätevedenkäsittelymenetelmät Rahoituksen ohjaaminen ja Edistetään haja-asutuksen Behandling av avloppsvatten mahdollistavat korkean puh- osallistuminen kehitystyöhön. jätevedenkäsittelyn jatkoke- distustuloksen myös haja-asu- Valvonnan muuttaminen oh- hittämistä ja huoltotoiminnan tusalueilla./ jaavaksi./ järjestämistä. Metoderna för behandling Styrning av fi nansieringen och Kehitetään puhdistamojen av avloppsvatten möjliggör deltagande i utvecklingsar- prosesseja. ett högt reningsresultat även bete. Ohjataan rahoitusta tutkimuk- inom områden med glesbe- Övervakningen ändras så den seen. byggelse. blir styrande. Järjestetään neuvontatukea kiinteistöille jätevesijärjestel- mistä./ Den fortsatta utvecklingen av behandlingen av avloppsvatten och ordnande av under- hållsverksamheten främjas. Reningsverkens processer utvecklas. Finansiering styrs för forskning. För fastigheterna ordnas stöd för rådgivning om avloppsvattensystemen. Lietteen hyötykäyttö/ Lietteen käsittelymenetelmät Kehitystyöhön ja maatalous- Toimitaan toimialojen rajat Återvinning av slam mahdollistavat lietteen 100 % ammattilaisten asenteisiin ylittävästi. hyötykäytön./ vaikuttaminen./ Tuetaan tekniikan ja hyöty- Metoderna för behandling av Påverkande av utvecklingsar- käyttömuotojen kehityshank- slam möjliggör återvinning av bete och attityderna hos lant- keita./ slam till 100 %. brukets yrkesfolk. Verksamhet över bran- schgränserna. Utvecklingsprojekt inom teknik och former av utnyttjande understöds. Vaihtoehtoiset ratkaisut/ Toimintamallit yksiselitteisesti Selvitetään vaihtoehtoisten Kehitetään vedettömien käy- Alternativa lösningar selvillä./ vesihuoltoratkaisujen käyttö- mälöiden tekniikkaa ja ediste- Verksamhetsmodellerna klara kelpoisuudet./ tään käyttöönottoa./ entydigt. Användbarheten av alternativa Tekniken för vattenfria toalet- vattentjänstlösningar utreds. ter utvecklas och ibruktagande av sådana främjas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 75 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VESIHUOLLON TALOUS/ Vesihuoltolaitosten talous on Vesihuoltotoiminnan eriyttä- Vesihuoltomaksujen ja lai- VATTENTJÄNSTERNAS tasapainossa niin, että toimin- minen omaksi liiketoimintayk- tosten tuottotavoitteiden EKONOMI nan jatkuvuus on taattu. sikökseen tai yhdistäminen muuttaminen vesihuoltolain Vedestä ja jätevedestä mak- alueellisiksi laitoksiksi. mukaisiksi. set-tava kuluttajahinta on Kohtuullinen tuottotavoite. Organisaatioiden kehittämi- kohtuul-linen, mutta kustan- Yhteistoiminnan kehittäminen. nen liikelaitoksen suuntaan. nusvastaava. Panostus laitosten kunnossa- Saneerausinvestointien mää- Vesihuoltolaitokset omava- pitoon. rän nosto ja varautuminen raisia./ Kustannusvastaavuuteen pe- kasvavaan saneeraustarpee- Vattentjänstverkens ekonomi rustuva tariffi politiikka./ seen./ är i balans så att en fortsatt Vattentjänstverksamheten Ändring av vattentjänstav- verksamhet kan garanteras. differentieras till en egen gifterna och verkens avkast- Konsumentpriset för vatten affärsverksamhetsenhet eller ningsmål i enlighet med lagen och avloppsvatten är rimligt, förenas till regionala verk. om vattentjänsterna. men motsvarar kostnaderna. Rimligt avkastningsmål. Utveckling av organisationer- Vattentjänstverken är självför- Utveckling av samverksam- na i riktning mot affärsverk. sörjande. heten. Ökning av saneringsinvesterin- Satsning på underhållet av garnas belopp och beredskap verken. inför ett ökat saneringsbehov. En tariffpolitik som baserar sig på kostnadsmotsvarighet. Kunnossapito- ja saneeraus- Vesihuoltojärjestelmien inves- Vesihuoltolaitteistojen kun- Kartoitetaan saneeraustar- toimenpiteet tointitaso turvaa vesihuollon nosta huolehtiminen. peet. · Rakenteiden ja verkostojen jatkuvuuden./ Kehitystoiminnan tukeminen./ Laaditaan toimenpidesuunni- ikääntyminen/ Vattentjänstsystemens inves- Konditionen av vattentjäns- telmat. Underhålls- och saneringsåt- teringsnivå garanterar fortsat- tanläggningarna ombesörjs. Kunnostetaan kiireisimmät gärder ta vattentjänster. Utvecklingsverksamheten kohteet. · Föråldrade konstruktioner understöds. Laaditaan huolto-ohjelmat. och nätverk Kehitetään uusia teknisiä ratkaisuja./ Saneringsbehoven kartläggs. Åtgärdsplaner utarbetas. De mest brådskande objekten restaureras. Underhållsprogram utarbetas. Nya tekniska lösningar utvecklas. Vesihuollon maksut/ Maksut kattavat kustannuk- Maksujen määrittäminen oike- Toimitaan talouden suunnit- Vattentjänstavgifterna set./ alle tasolle. telussa vesihuoltolain hengen Avgifterna täcker kostnader- Maksuista päättäminen vesi- mukaisesti. na. huollosta vastaavalle organi- Kohtuullistetaan omistajan saatiolle./ (kunnan) sijoittaman jäännös- Avgifterna preciseras på rätt pääoman tuotto (< 3 %). nivå. Selvitetään pääoman oikea Besluten om avgifterna till den arvo./ organisation som svarar för I fråga om planeringen av eko- vattentjänsterna. nomin handlar man i enlighet med vattentjänstlagens anda. Avkastningen av det restkapi- tal som ägaren (kommunen) placerat (< 3 %) jämkas. Kapitalets rätta värde utreds.

76 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Vuotovedet/ Vuotovesimäärä (laskuttama- Pyrkimys vuotamattomiin Tehdään vuotovesiselvitykset. Spillvattnen ton vesi) alle 10 % vesilaitok- verkostoihin. Saneerataan vuotavat verkos- sissa. Verkostovalvonnan kehittä- tot. Viemärilaitosten vuotovesi- minen./ Kehitetään verkoston valvon- määrät alle 30 % kokonaisvesi- Strävan är nätverk utan spill- taa. määrästä./ vatten. Ohjataan rahoitusta ja hanki- Spillvattenmängden (ofaktu- Utveckling av nätverksöver- taan lisäresursseja verkoston rerat vatten) under 10 % i vakning. ylläpitoon. vattenverken. Peritään kiinteistöiltä jätevesi- Avloppsverkens spillvatten- viemäriin johdettavista huleve- mängder under 30 % av den sistä erillismaksu. totala vattenmängden. Panostetaan kiinteistöjohtojen vuotovesien vähentämiseen./ Utredningar om spillvatten. Nätverk med spillvatten saneras. Nätverkets övervakning utvecklas. Finansieringen styrs och til- läggsresurser skaffas för att underhålla nätverket. Av fastigheterna uppbärs en särskild avgift för dagvatten som leds till avloppet. Man satsar på att minska spillvatten från fastighetsled- ningarna. Laskuttamaton vesi/ Kaikki käyttöön otettava vesi Vedenmittauksen kehittämi- Asennetaan mittarit kaikkiin Ofakturerat vatten mitataan./ nen. vedenottokohteisiin. Allt vatten som tas i bruk Kaukovalvonnan kehittämi- Mitataan ja vertaillaan pumpa- mäts. nen./ tun veden määrää, myös ver- Utveckling av vattenmätning. koston eri osat eritellen. Utveckling av fjärrövervak- Lisätään automaattista val- ning. vontaa./ Mätare installeras vid alla vattentäktsobjekt. Mängden pumpat vatten uppmäts och jämförs, även så att nätverkets olika delar särskiljs. Automatisk övervakning ökas. Valtion tuki vesihuollon Valtion tuella on tuettu toimi- Valtion avustusten koh- Otetaan käyttöön avustuso- järjestämiseksi/ via, toimintavarmoja ja kestä- dentaminen vesihuoltoon pas selventämään valtion tuen Statligt understöd för att vällä pohjalla olevia paikallisia avustuslain ja avustusoppaan jakamisen perusteita./ ordna vattentjänsterna ja alueellisia vesihuoltoratkai- mukaisesti pääpainona haja- Bidragsguiden tas i bruk suja erityisesti haja-asutusalu- asutuksen vesihuollon tukemi- för att göra grunderna för eella./ nen, varmuuden parantaminen utdelning av statsunderstöd Med statligt bidrag har fun- ja kuntien välisen yhteistyön klarare. gerande, funktionssäkra och lisääminen./ hållbara lokala och regionala Allokering av statligt under- vattentjänstlösningar under- stöd till vattentjänsterna i stötts. enlighet med understödslagen och understödsguiden med huvudvikten på att understöda vattentjänsterna i glesbebyggelsen, förbättra funktionssä- kerheten och öka samarbete mellan kommunerna.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 77 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) HALLINTO JA ORGANI- Hallinto on tehokasta ja jous- Vesihuoltotoiminnan eriyttä- Tehdään alueelliset vesihuol- SOINTI/ tavaa. minen omaksi liiketoimintayk- toyhteistyön kehittämisselvi- FÖRVALTNING OCH OR- Asiantuntemus ja riittävät sikökseen tai yhdistäminen tykset ja toteutetaan niiden GANISATION henkilöresurssit on varmis- alueellisiksi laitoksiksi. toimenpide-ehdotukset. tettu./ Kunnan ja laitoksen roolin Annetaan vesihuollon opera- Förvaltningen är effektiv och selkiyttäminen./ tiiviselle johtamiselle riittäväs- fl e x i b e l . Vattentjänstverksamheten ti omaa päätösvaltaa./ Sakkunskapen och tillräckliga differentieras till en egen Regionala utvecklingsutred- personresurser har tryggats. affärsverksamhetsenhet eller ningar för vattentjänstsamar- förenas till regionala verk. bete utförs och förslagen Rollen för kommunen och till åtgärder i utredningarna verket görs klarare. genomförs. Vattentjänsternas operativa ledning ges tillräckligt med egen beslutanderätt. Vesihuoltolaitosten yhteis- Vedenjakelu hoidettu talou- Vesihuoltolaitosten välinen Päivitetään kuntien väliset ja työ/ dellisesti optimaalisen kokoi- yhteistoiminnan edistäminen. alueelliset vesihuollon kehittä- Samarbete mellan vattent- sissa yksiköissä. Yhteistyömallien käyttöön misohjelmat. jänstverken Jäteveden käsittely suurissa ottaminen./ Käydään yhteistyöneuvotte- yksiköissä. Främjande av samarbete mel- luja. Vesihuoltolaitosten välinen lan vattentjänstverken. Ohjataan valtion tuki yhteis- yhteistyö kitkatonta./ Ibruktagande av samarbets- työtä lisääviin hankkeisiin./ Vattenutdelningen har skötts modeller. Utvecklingsplaner mellan i enheter vilkas storlek med kommunerna och regionala tanke på ekonomin är optimal. utvecklingsplaner uppdateras. Behandling av avloppsvatten i Samarbetsförhandlingar förs. stora enheter. Statsunderstödet styrs till Samarbetet mellan vattent- projekt som ökar samarbetet. jänstverken sker utan friktio- ner. Vesihuoltolaitosten päätös- Vesihuoltolaitoksilla on riit- Vesihuoltolaitosten itsenäisen Kehittämissuunnitteluun valta/ tävästi päätösvaltaa (myös toiminnan toteuttaminen ja sisällytetään hallinnon kehit- Vattentjänstverkens bes- maksut)./ kehittäminen./ Genomförande täminen. lutanderätt Vattentjänstverken har til- och utveckling av vattent- Eritytetään vesihuoltotoiminta lräckligt med beslutanderätt jänstverkens självständiga omaksi liiketoimintayksikök- (också avgifter). verksamhet. seen tai alueellisiksi laitoksiksi./ Utveckling av förvaltningen ska ingå i utvecklingsplane- ringen. Vattentjänstverksamheten differentieras till en egen affärsverksamhetsenhet eller förenas till regionala verk.

78 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Henkilöstö on ammattitaitois- Koulutuksen kehittäminen ja Koulutuksen, työolojen ja HENKILÖSTÖ/ ta ja motivoitunutta. oikea kohdentaminen. palkkauksen kehittäminen PERSONAL Henkilöstökustannukset koh- Alan arvostuksen lisääminen. hyvälle tasolla ja arvostuksen tuulliset. Kuntien välinen ja alueellinen nostaminen. Alan arvostus noussut./ yhteistyö edistäminen./ Vesihuoltotoiminnan eriyttä- Personalen är yrkeskunnig och Utveckling och rätt inriktning minen omaksi liiketoimintayk- motiverad. av utbildningen. sikökseen tai yhdistäminen Personalkostnaderna är rim- Ökad värdesättning av bran- alueellisiksi laitoksiksi. liga. schen. Henkilöstön huomioiminen Branschen har stigit i anseen- Samarbetet mellan kommu- vesihuollon kehittämisohjel- de. nerna och det regionala sa- missa ja selvityksissä. marbetet främjas. Riittävän kokopäiväisen henki- löstön määrän varmistaminen. Henkilöstön erikoistuminen./ Utveckling av utbildningen, arbetsförhållandena och lön- erna på en bra nivå samt ökad värdesättning. Vattentjänstverksamheten differentieras till en egen affärsverksamhetsenhet eller förenas till regionala verk. Beaktande av personalen i utvecklingsprogrammen för vattentjänster och utredningar. Tryggande av en tillräcklig heltidspersonal. Specialisering av personalen. Työvoima/ Ammattitaitoista henkilökun- Ammattitaidon ja -tiedon Säilytetään ammattitaito ja Arbetskraft taa riittävästi. jatkuvuuden takaaminen. -tieto. Alan arvostus sille kuuluvalla Vesihuollon vetovoimaisuuden Yhdistetään laitokset suurem- tasolla ja alan tärkeys vält- työpaikkana kehittäminen. miksi organisaatioiksi, jotka tämättömyyshyödykkeiden Alan arvostuksen lisääminen./ houkuttelevat osaajia alueelle tuottajana ymmärretty./ Tryggande av en kontinuerlig ja alalle. Tillräckligt med yrkeskunnig yrkeskompetens och –kuns- Ylläpidetään työkyky. personal. kap. Tiedotetaan tehokkaasti alan Branschens värdesättning på Utveckling av vattentjänster- toiminnasta ja saavutuksista./ en nivå som tillkommer den nas dragkraft som arbetsplats. Yrkeskompetensen och –kun- och branschens viktighet som Ökad värdesättning av bran- skapen bevaras. producent av nödvändiga schen. Verken förenas till större nyttigheter har insetts. organisationer som lockar yrkesfolk till området och branschen. Arbetsförmågan upprätthålls. Effektiv information om branschens verksamhet och pres- tationer.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 79 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Koulutus/ Laaja-alaista sekä ammatti- Vaikuttaminen koulutusohjel- Taataan koulutuksen jatku- Utbildning taitoa ylläpitävää koulutusta mien laadintaan. vuus. tarjolla riittävästi./ Vaikuttaminen päättäjiin kou- Tarjotaan koulutusta käytän- Mångsidig utbildning som lutuksen takaamiseksi./ nön toteuttajista tutkijoihin. upprätthåller yrkeskunskapen Möjlighet att påverka utar- Tarjotaan harjoittelupaikkoja. erbjuds i tillräcklig utsträck- betandet av utbildningspro- Kehitetään oppisopimuskou- ning. grammen. lutusta. Möjlighet att påverka besluts- Kaikki talousvettä käsittelevät fattarna för att trygga utbild- työntekijät osoittavat tarvit- ningen. tavan pätevyyden (vesihygie- niapassi)/ En kontinuerlig utbildning tryggas. Utbildning erbjuds för prakti- kens aktörer till forskare. Praktikantplatser erbjuds. Läroavtalsutbildningen utvecklas. Alla anställda som hanterar hushållsvatten uppvisar nöd- vändig kompetens (vattenhy- gienpass) Palkkaus/ Palkat kilpailukykyisiä. Hen- Alan arvostuksen lisääminen. Saatetaan palkat vertailukel- Avlöning kilökunta ammattitaitoista ja Vesihuoltotoiminnan eriyttä- poisiksi muiden alojen kanssa. sitoutunutta. minen omaksi liiketoimintayk- kehitetään kannustavaa palk- Laitosten palkanmaksukyky sikökseen tai yhdistäminen kausta./ on hyvä./ alueellisiksi laitoksiksi./ Lönerna görs konkurrenskraf- Lönerna är konkurrenskrafti- Ökad värdesättning av bran- tiga med andra branscher. ga. Personalen är yrkeskunnig schen. Motiverande avlöning utveck- och förbunden. Vattentjänstverksamheten las. Verkens lönebetalningsförmå- differentieras till en egen ga är bra. affärsverksamhetsenhet eller förenas till regionala verk. Työturvallisuus/ Koneet, laitteet, työtilat ja Tiedotuksen ja koulutuksen Investoidaan työturvallisuu- Arbetarskydd työmenetelmät turvallisia./ edistäminen./ teen. Maskinerna, anordningarna, Främjande av information och Huolehditaan riittävästä kou- arbetslokalerna och –meto- utbildning. lutuksesta, tiedotuksesta ja derna trygga. asennekasvatuksesta./ Man investerar i arbetarskyd- det. Tillräcklig utbildning, information och attitydpåverkan beaktas.

80 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VALVONTA, SEURANTA JA Laitosten ja viranomaisten Tiedonhankintaan liittyvien Tutkimus- ja kehittämistoi- TIEDONHALLINTA/ tiedonhallintaan liittyvät ohjel- hankkeiden edistäminen. minnan tukeminen. TILLSYN, UPPFÖLJNING mat ja tiedostot yhteensopivia Valvonnan ja seurannan kehit- Valvonnan ja seurannan sekä OCH INFORMATIONS- siten, että ajantasainen seu- täminen./ niihin liittyvien tietojärjestel- HANTERING ranta ja valvonta mahdollista/ Främjande av sådana projekt mien yhtenäistäminen./ Programmen och datafi lerna som hänför sig till anskaffning Stödjande av forsknings- och som hänför sig till verkens och av information. utvecklingsverksamhet. myndigheternas information- Utveckling av övervakning och Harmonisering av övervaknin- shantering är kompatibla så, uppföljning. gen och uppföljningen samt att en aktuell övervakning och de datasystem som hänför sig uppföljning är möjlig. därtill. Tiedottaminen/ Tiedottaminen nopeaa, avoin- Ajantasaisen ja avoimen tie- Kehitetään ja ylläpidetään Information ta ja paikkansa pitävää./ dottamisen kehittäminen. nopeaa tiedottamista. Informationen är snabb, öp- Tiedotusyhteistyön kehittämi- Laaditaan laitos- ja viran- pen och riktig. nen toimijoiden välillä./ omaiskohtaiset tiedottamis- Utveckling av aktuell och suunnitelmat (varautumis- öppen information. suunnittelu)/ Utveckling av informationssa- En snabb information utveck- marbete mellan aktörerna. las och upprätthålls. Verk- och myndighetsvisa informationsplaner utarbetas (beredskapsplanering)

Tiedonhallinta ja bench- Yhtenäiset toiminnan mittarit Toiminnan tason mitattavuu- Laitokset osallistuvat valta- marking (= toiminnan tason ja tunnusluvut sekä tilastot ja den parantaminen./ kunnallisiin seurantajärjestel- mittarit)/ tietorekisterit käytössä ja ajan Förbättring av mätbarheten av miin (esim. VVY) ja kehittävät Informationshantering och tasalla./ verksamhetens nivå. omaa toimintaa vertaistiedon benchmarking (= mätare för Enhetliga mätare och nyckeltal kautta./ verksamhetens nivå) för verksamheten samt statis- Verken deltar i riksomfattan- tiker och dataregister i bruk de uppföljningssystem (t.ex. och uppdaterade. VVY) och utvecklar sin egen verksamhet genom likvärdig information. Asiakaslähtöinen vesihuolto Tarjottavana laadukas tuote Vesihuollon tuotteistaminen./ Kehitetään kuluttajapalvelua. · Maineenhallinta kohtuullisin kustannuksin./ Produktifi ering av vattentjäns- Esitetään vesihuollon palvelut · Kuluttajapalvelu/ En högklassig produkt till terna. tuotteina. Kundorienterade vattent- rimliga kostnader. Tiedotetaan avoimesti./ jänster Konsumentservicen utvecklas. · Renommé Vattentjänsterna framställs · Konsumentservice som produkter. Öppen information. Raaka- ja talousveden val- Raakavesi ja talousvesi kritee- Tehokkaan valvontajärjestel- Kehitetään laadunvalvon- vonta/ rien mukaisesti valvottua. män luominen ja organisointi./ tajärjestelmät toimiviksi ja Kontroll av rå- och hushålls- Valvonta antaa luotettavan Skapande och organiserande varmoiksi. vattnet ja totuuden mukaisen kuvan av ett effektivt övervaknings- Tiivistetään yhteistyötä ja vedenlaadusta./ system. selkeytetään työnjakoa eri Råvattnet och hushållsvattnet toimintatasojen välillä./ kontrollerat enligt kriterierna. Kvalitetskontrollsystemen Kontrollen ger en pålitlig och utvecklas så de fungerar och sanningsenlig bild av vattnets är säkra. kvalitet. Samarbetet intensifi eras och arbetsfördelningen görs tydligare mellan de olika verksam- hetsnivåerna.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 81 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Jäteveden puhdistuksen ja Jäteveden puhdistuksen ja Valvonnan monipuolistami- Monipuolistetaan seurantaa purkuvesistöjen valvonta/ purkuvesistöjen valvonta nen./ ja valvontaa niin, että se an- Kontroll av avloppsvattenre- monipuolista ja kriteerit täyt- En mångsidigare kontroll. taa mahdollisimman hyvän ningen och recipienterna tävää. kuvan puhdistusprosessin Valvonta antaa luotettavan toiminnasta, puhdistustehosta ja totuuden mukaisen kuvan ja puhdistettujen jätevesien puhdistustuloksesta./ vaikutuksista./ Kontrollen av avloppsvatten- Uppföljningen och övervaknin- reningen och recipienterna gen görs mångsidigare så att mångsidig och fyller krite- den ger en så bra bild av re- rierna. ningsprocessens verksamhet, Kontrollen ger en pålitlig och reningseffekten och inverkan sanningsenlig bild av renings- av de renade avloppsvattnen resultatet. som möjligt. Puhdistamolietteen laadun ja Puhdistamolietteen laatua Lietteen valvonnan kehittämi- Kehitetään lietteen käsittelyn käytönvalvonta/ valvotaan hyötykäytön edel- nen luotettavaksi./ sekä laadun ja käytön valvon- Kontroll av reningsverkss- lyttämällä tavalla./ Utveckling av kontrollen av taa./ lammets kvalitet och an- Reningsverksslammets kvalitet slammets kvalitet så den är Övervakningen av slammets vändning kontrolleras på det sätt som pålitlig. behandling samt dess kvalitet förutsätts av dess återanvänd- och användning utvecklas. ning. Kunnan ympäristönsuojelu- Kiinteistökohtaiset jätevesijär- Resurssien ohjaaminen valvon- Kehitetään valvontaohjelmia ja viranomaiselle kuuluva vesi- jestelmät toimivat asetuksen taan ja tehokkaiden valvonta- seurantajärjestelmiä kiinteis- huollon valvonta/ vaatimusten mukaisesti menetelmien ja seurantajär- tökohtaisten jätevesijärjestel- Övervakningen av vattent- Laitosten toiminta-alueilla jestelmien kehittämiseen. mien valvontaan. jänsterna som hör till kom- olevat kiinteistöt ovat liitty- Valvontayhteistyön kehittämi- Selvitetään laitosten toiminta- munens miljöskyddsmyn- neet verkostoon tai anoneet nen kunnan sisällä ja kuntien alueella olevat liittymättömät dighet vapautusta liittymisestä./ kesken./ kiinteistöt ja velvoitetaan De fastighetsvisa avloppsvat- Resurserna styrs till övervak- ne liittymään verkostoon tai tensystemen fungerar i en- ningen och till utveckling av hakemaan vapautusta./ lighet med förordningens krav. effektiva övervakningsmeto- Övervakningsprogram och Fastigheterna inom verkens der och uppföljningssystem. uppföljningssystem utvecklas verksamhetsområde har Utveckling av övervakningssa- för kontroll av fastighetsvisa anslutit sig till nätet eller har marbete inom kommunen och avloppsvattensystem. ansökt om att bli befriade från mellan kommunerna. De icke-anslutna fastigheterna anslutning. inom verkens verksamhetso- mråde utreds och de åläggs att ansluta sig till nätet eller ansöka om att bli befriade från anslutning.

82 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VESIYHTYMÄT/ Vesiyhtymien toiminta yleisten Vesiyhtymien toiminnan ja Olemassa olevien vesiyhty- VATTENSAMMAN-SLUT- vesihuoltolaitosten tasolla./ yhteistyön tehostaminen./ mien toiminnan kehittäminen NINGAR Vattensammanslutningarnas Effektivering av vattensam- ja uusien yhtymien tulevan verksamhet på nivån av all- manslutningarnas verksamhet elinkaaren suunnittelu perus- männa vattentjänstverk. och samarbete. tamisvaiheessa./ Utveckling av redan existerande vattensammanslutningars verksamhet och planering av nya sammanslutningars kommande livscykel vid grundan- det av dem. Vedenhankinta ja viemä- Taso sama kuin vesihuoltolai- Yhtymien toiminnan kehittä- Panostetaan perusparannuk- röinti/ toksilla. minen kestävälle pohjalle ja seen ja toimintatason nosta- Vattenförsörjning och av- Laitteistot jatkuvasti hyvässä toiminnan tason nostaminen. miseen. loppssystem käyttökunnossa./ Saneeraaminen ja peruspa- Annetaan ohjausta ja koulu- Nivån den samma som hos rantaminen samassa tahdissa tusta. vattentjänstverk. ikääntymisen kanssa./Utveck- Kartoitetaan saneeraus- ja Anläggningarna kontinuerligt i ling av sammanslutningarnas perusparannustarpeet ja god driftskondition. verksamhet på en hållbar varaudutaan saneerausinves- grund och höjning av verksam- tointeihin. hetens nivå. Laaditaan toteutussuunnitel- Sanering och grundrenovering mat ja toteutetaan ne. i takt med åldrandet. Hyödynnetään ulkopuolisia palveluntarjoajia. Tehdään yhteistyötä muiden vesiyhtymien ja kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa./ Satsning på grundrenovering och höjning av verksamhetens nivå. Handledning och utbildning ordnas. Man kartlägger sanerings- och grundrenoveringsbehoven och förbereder sig inför saneringsinvesteringar. Planer för genomförande utarbetas och verkställs. Utomstående serviceprodu- center utnyttjas. Samarbete med andra vattensammanslutningar och vat- tentjänstverket. Standardit/ Vesihuoltolaitteet standardien Standardien mukaisten laittei- Edellytetään sama tekninen Standarderna mukaisia./ den käytön tärkeyden painot- taso kuin yleisiltä vesihuolto- Vattentjänstanläggningarna taminen./ laitoksilta. enligt standarderna. Man lägger vikt vid att anv- Pyritään muokkaamaan asen- ända anläggningar som är i teita vesiyhtymissä./ enlighet med standarderna. Samma tekniska nivå förut- sätts som av allmänna vattent- jänstverk. Strävan är att påverka attityderna i vattensammanslutningar.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 83 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Hallinto ja henkilöstö/ Vetäjät ja henkilöstö ammatti- Jatkuvuuden takaaminen. Nostetaan tietotasoa koulut- Förvaltning och personal taitoista ja motivoitunutta. Koulutukseen panostaminen tamalla. Henkilöstömäärä on riittävä Yhteistyön kehittäminen./ Korostetaan toiminnan jatku- ja sen ikärakenne jatkuvuutta Tryggande av kontinuiteten. vuuden tärkeyttä. tukeva./ Satsning på utbildning Rekrytoidaan uusia toimijoita. Ledarna och personalen yr- Utveckling av samarbete. Pyritään vapaaehtoistyöstä keskunniga och motiverade. ammattimaiseen toimintaan. Antalet anställda är tillräckligt Kehitetään yhteistyön ja ulko- och ålderstrukturen sådan att puolisten palveluiden käyttöa./ den stöder kontinuiteten. Kunskapsnivån höjs genom utbildning. Man lägger vikt vid en kontinuerlig verksamhet. Nya aktörer rekryteras. Strävan är att utveckla frivilligt arbete till yrkesmässig verksamhet. Samarbetet och utnyttjandet av utomstående tjänster utvecklas. Uudet vesiyhtymät/ Vesiyhtymä vain väliaikainen Perustettavan yhtymän tule- Varmistetaan vesiyhtymän ja Nya vattensammanslutningar vaihe siirryttäessä kunnallisen van elinkaaren suunnittelemi- kunnan sitoutuminen avustus- vesihuoltolaitoksen piiriin./ nen./ vaiheessa. En vattensammanslutning Planering av den kommande Huomioidaan vesiyhtymät är endast en tillfällig etapp i livscykeln för den sammans- kuntien vesihuollon kehittä- processen till att inlemmas lutning som grundas. missuunnitelmissa./ med ett kommunalt vattent- Vattensammanslutningens och jänstverk. kommunens förbindelse för- säkras i bidragsskedet. Vattensammanslutningarna beaktas i utvecklingsplanerna för kommunernas vattent- jänster. Vesiyhtymien yhdistäminen Laitokset yhdistetty suurem- Yhdistymiseen kannustami- Otetaan käyttöön eri maksu- suurempiin vesilaitoksiin/ miksi yksiköiksi siellä, missä se nen. perusteet aiheuttamisperiaat- Förenande av vattensam- on perusteltua ja mahdollista./ Kriteerien nostaminen mui- teen mukaisesti (eri suuruiset manslutningar till större Verken förenats till större den vesilaitosten tasolle./ perusmaksut) vattenverk enheter där det är motiverat Sammanslutningarna upp- Kehitetään vedenlaadun val- och möjligt. muntras till sammanslagning. vontaa. Kriterierna höjs på samma Viedään tietoa yhtymiin./ nivå som hos andra vatten- Olika avgiftsgrunder tas i bruk verk. i enlighet med orsakningsprincipen (grundavgifter av olika storlek) Kontrollen av vattenkvaliteten utvecklas. Information till sammanslutningarna.

84 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VERKOSTOJEN ULKO- Mahdollisimman moni kiinteis- Kuntien sisäisiin ja alueellisiin Kuntien vesihuollon kehittä- PUOLELLA OLEVIEN KIIN- tö liitetty (vesi 95 % ja jätevesi kehittämisohjelmiin panosta- missuunnitelmien päivittämi- TEISTÖJEN VESIHUOLTO/ 90 % asukkaista) yhteisiin minen. Yhdyskuntarakenteen nen. VATTENTJÄNSTERNA verkostoihin. eheyttäminen. Ympäristönsuojelumääräyksi- FÖR FASTIGHETERNA Jäljelle jääneiden talouksien Kiinteistökohtaisten vesihuol- en laatiminen tai päivittäminen UTANFÖR NÄTVERKEN talousvesi laatukriteerien tolaitteiden kehittäminen./ haja-asutuksen jätevesien mukaista ja jätevedenkäsittely Satsning på kommunernas osalta. on säädösten sekä kestävän interna och regionala utveck- Kaavoituksella ja muulla ra- kehityksen mukaista./ lingsprogram. Förenhetligande kentamisen ohjaamisella uu- Så många fastigheter som möj- av samhällsstrukturen. disrakentamisen ohjaaminen ligt (vatten 95 % och avlopps- Utveckling av fastighetsvisa pääasiassa taajamiin ja kyliin. vatten 90 % av invånarna) har vattentjänstanläggningar. Nykyisten kunnallisten vesi- anslutit sig till gemensamma huoltoverkkojen laajentami- nätverk. nen potentiaalisille alueille. Hushållsvattnet för de åters- (80 prosenttia asukkaista tående hushållen är i enlighet liittynyt yhteisiin viemäriverk- med kvalitetskriterierna och koihin) hanteringen av avloppsvattnet Haja-asutuksen asukkaiden är i enlighet med stadganden tiedottaminen ja ohjaaminen och hållbar utveckling. neuvontahankkeiden kautta./ Uppdatering av kommunernas utvecklingsplaner för vattent- jänsterna. Utarbetande eller uppdatering av miljöskyddsbestämmelser- na med tanke på glesbebyggelsens avloppsvatten. Styrning av nybyggen främst till tätorter och byar med hjälp av planläggning och annan styrning av byggande. Utvidgning av de nuvarande kommunala vattentjänstnä- ten till potentiella områden. (80 procent av invånarna har anslutit sig till gemensamma avloppsnät) Information och handledning till glesbebyggelsens invånare genom rådgivningsprojekt. Veden määrässä ja laadussa Kiinteistökohtaiseen veden- Ohjaaminen ja ohjaaminen, Tuetaan uusien kiinteistökoh- esiintyvät ongelmat/ hankintaan on olemassa talou- suunnitelmien tekeminen, taisten menetelmien kehitys- Problem som förekommer delliset ja toimivat ratkaisut./ kehittämiseen panostaminen. työtä ja käyttöönottoa. i vattenmängden och -kva- Det fi nns ekonomiska och Ensisijaisena ratkaisuna kiin- Liitetään kiinteistöt yhteiseen liteten fungerande lösningar för teistöjen liittäminen yleiseen verkostoon, kun mahdollista. fastighetsspecifi k vattenför- vesihuoltoverkkoon./ Otetaan käyttöön käyttökel- sörjning. Handledning och rådgivning, poisia varajärjestelmiä. utarbetande av planer, sats- Kehitetään asiantuntevaa ning på utveckling. hoitoa ja seurantaa./ Fastigheternas anslutning till Utvecklingsarbetet och ibruk- allmänt vattentjänstnät som tagandet av nya, fastighetsspe- förstahandslösning. cifi ka metoder stöds. Fastigheterna ansluts till gemensamt nätverk då detta är möjligt. Användbara reservsystem tas i bruk. Sakkunnig skötsel och uppfölj- ning utvecklas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 85 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Kiinteistökohtaisen vesihuol- Tarjolla toimivia ja kohtuu- Ylläpitopalveluiden kehittämi- Kehitetään ja otetaan käyt- lon ylläpitopalvelut/ hintaisia ratkaisuja kiinteistö- seen osallistuminen./ töön huoltotoimintamalleja. Tjänster för att upprätthålla jen vesihuoltoon./ Deltagande i utvecklingen av Edistetään ammattimaisen fastighetsspecifi ka vattent- Fungerande lösningar tillgäng- upprätthållande tjänster. palveluntarjonnan aikaan saa- jänster liga till rimligt pris för fastighe- mista. ternas vattentjänster. Kehitetään laadunvalvontajär- jestelmää./ Modeller för underhållsverk- samhet utvecklas och tas i bruk. Åstadkommandet av ett yrkesmässigt utbud tjänster främjas. Kvalitetskontrollsystemet utvecklas. Loma-asutus/ Loma-asutuksen vesistökuor- Kaavoituksen kautta tapahtu- Kehitetään valvontaa siten, Semesterbosättningen mitus minimoitu./ va ohjaaminen. että käyttötarkoituksen muu- Vattendragsbelastningen av Tutkimus- ja kehittämistoi- tos aiheuttaa myös vesihuol- semesterbosättningen mini- minnan edistäminen./ lon kehittämistarpeen. merad. Styrning genom planläggning. Kehitetään loma-asutuksen Främjande av forsknings- och vettä säästäviä vedenkäyttö- utvecklingsverksamheten. järjestelmiä ja parannetaan kuivakäymäläratkaisuja ja ohjataan mahdollisuuksien mukaan keskitetyn vesihuollon piiriin./ Övervakningen utvecklas så att en ändring i användnings- syftet även medför behov av att utveckla vattentjänsterna. Semesterbosättningens system för vattensnål vatten- förbrukning utvecklas och torrdasslösningar förbättras och styrs i mån av möjlighet för att omfattas av de centraliserade vattentjänsterna. Maaseudun elinkeinot Päästöt vähäisiä. Käyttökelpoisten ratkaisujen Kehitetään teknisiä menetel- Landsbygdens näringar Talousveden laatu ja määrä edistäminen./ miä. täyttää tuotannon edellyttä- Främjande av användbara Edistetään asukkaiden yhteis- mät vaatimukset./ lösningar. toimintaa. Obetydliga utsläpp. Kehitetään haja-asutuksen Hushållsvattnets kvalitet och vesihuoltoa./ mängd fyller produktionens De tekniska metoderna ut- krav. vecklas. Invånarnas samarbete främjas. Glesbebyggelsens vattentjäns- ter utvecklas.

86 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Kiinteistökohtaisen jäteve- Haja-asutuksen jätevesien Ohjaaminen, kehitystyöhön Kehitetään ja otetaan käyt- sien käsittelyn tekniikka, käsittelyä koskeva asetus on panostaminen ja tiedottami- töön käyttökelpoisia käsittely- vastuut ja työnjako/ toimeenpantu. nen. menetelmiä. Tekniken, ansvaren och Toteutukseen ja hoitoon käy- Asiantuntemuksen lisäämi- Levitetään viemäröintiä haja- arbetsfördelningen för fas- tetään parassa käytössä olevaa nen./ asutusalueen asutuskeskitty- tighetsspecifi k behandling av tekniikkaa./ Handledning, satsning på miin. Kohdistetaan kustan- avloppsvatten Förordningen om behandlin- utvecklingsarbete och infor- nukset aiheuttamisperiaatteen gen av avloppsvatten i glesbe- mation. mukaisesti. (esim. eri suurui- byggelsen har verkställts. Ökande av sakkunskap. set perus- ja liittymismaksut) För genomförandet och sköt- Tarjotaan neuvontaa ja suun- seln används bästa tillgängliga nitteluapua. teknik. Toimeenpannaan uutta lain- säädäntöä. Koulutetaan suunnittelijoita, urakoitsijoita ja valvojia./ Användbara behandlingsmetoder utvecklas och tas i bruk. Avloppssystemen utvidgas till invånarkoncentrationer- na inom glesbebyggelsen. Kostnaderna allokeras enligt orsakningsprincipen. (t.ex. grund- och anslutningsavgifter av olika storlek) Rådgivning och planeringsstöd tillhandahålls. Den nya lagstiftningen verks- tälls. Planerare, entreprenörer och övervakare utbildas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 87 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) VESIHUOLTO JA YMPÄRIS- Voimassa oleva ympäristö- Ympäristönsuojelun valvonnan Alueellisten vesienhoitosuun- TÖNSUOJELU/ lainsäädäntö toteutettu, ja sääntelyn tehostaminen. nitelmien laatiminen ja toteut- VATTENTJÄNSTER OCH Vesivarastrategia ja Lounais- Eri intressipiirien yhdessä taminen. MILJÖSKYDD Suomen ympäristöohjelma laatimien suunnitelmien ohjel- Vesistöaluekohtaisten kehit- toteutettu. mien toteuttaminen./ tämisohjelmien toimeenpane- Vesien tila vesipuitedirektiivin Effektivering av övervakning minen./ edellyttämällä tasolla./ och reglering av miljöskydd. Uppgörande och genomfö- Gällande miljölagstiftning har Genomförande av planer och rande av regionala vatten- verkställts, program som de olika intres- vårdsplaner. Vattenresursstrategin och sentgrupperna gemensamt Verkställande av utvecklings- Sydvästra Finlands miljöpro- gjort upp. program för enskilda vat- gram har genomförts. tendragsområden. Vattnens tillstånd är på den nivå som förutsätts av vatten- ramdirektivet. Ympäristötavoitteet/ Lounais-Suomen ympäristöst- Tiedottaminen ja strategian Toteutetaan Lounais-Suomen Miljömål rategia toteutunut./ toteuttaminen./ ympäristöohjelmaa 2012./ Sydvästra Finlands miljöstrate- Information om och genomfö- Sydvästra Finlands miljöpro- gi genomförd. rande av strategin. gram 2012 genomförs. Vesihuoltotoiminnan aiheut- Vesihuollon rakentamisen ym- Vesihuoltotoimenpiteiden ko- Ympäristövaikutukset arvioi- tamat ympäristövahingot/ päristövaikutukset minimoitu. konaisvaltainen ja huolellinen daan kaikessa vesihuoltosuun- Miljöskador som förorsakats Käyttö ympäristöä vain vähän suunnitteleminen. nittelussa. av vattentjänstverksamheten kuormittavaa. Kehitys- ja tutkimustoiminnan Jatketaan tekopohjaveden Tekopohjaveden valmistami- edistäminen. muodostamisen tutkimustoi- sesta ei aiheudu haittaa ympä- Seurantaan panostaminen./ mintaa. ristölle. Omfattande och noggrann Toteutetaan velvoitetarkkai- Kemikaalien käyttö vesihuol- planering av vattentjänståt- lua. tolaitoksilla vähentynyt./ gärder. Tehdään yli 50 000 asukkaan Miljökonsekvenserna av bygg- Främjande av utvecklings- och jätevedenpuhdistamoilla hai- da vattentjänster har minime- forskningsverksamhet. tallisten aineiden selvitys ja rats. Satsning på uppföljning. seuranta./ Användningen belastar miljön Miljökonsekvenserna bedöms endast litet. i all vattentjänstplanering. Tillverkningen av konstgjort Forskningsverksamheten kring grundvatten medför inga olä- producerandet av konstgjort genheter för miljön. grundvatten fortsätts. Användningen av kemikalier Den obligatoriska kontrollen vid vattentjänstverken har genomförs. minskat. Vid reningsverk för över 50 000 invånare utförs en utredning om och uppföljning av skadliga ämnen. Jätevesien aiheuttama kuor- Kaikki jätevesi vain käsittelyn Kehitystoiminnan edistämi- Minimoidaan ja hallitaan jäte- mitus vesistöihin/ kautta luonnon kiertokul- nen. veden ylivuodot ja ohitukset Belastningen av avloppsvatt- kuun./ Lupamenettelyn, seurannan ja jätevesiverkostossa ja puhdis- nen på vattendragen Allt avloppsvatten endast valvonnan kehittäminen./ tamoilla. genom behandling till naturens Främjande av utvecklingsverk- Tehostetaan jätevedenkäsit- kretslopp. samhet. telyä haja-asutuksen osalta Utveckling av tillståndsförfa- asetuksen mukaisesti./ randet, uppföljning och över- Överfall och förbiledningar av vakning. avloppsvatten minimeras och behärskas i avloppsnätverket och vid reningsverken. Behandlingen av avloppsvatten effektiveras för glesbebyggelsens del i enlighet med förordningen.

88 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Vesistöjen rehevöityminen ja Vesistöjen tilan heikkenemi- Eri toimijoiden toimiminen Toimitaan Lounais-Suomen Saaristomeren tilan heikke- nen pysäytetty ja paraneminen yhdessä./ ympäristöohjelman 2012 ja neminen/ käynnissä (ei yksin vesihuollon Samarbete mellan de olika vesiensuojelun suuntaviivojen Vattendragens eutrofi ering toimesta)./ aktörerna. vuoteen 2015 mukaisesti. och försämring av Skärgårds- Försämringen av vattendra- Toteutetaan Pro Saaristome- havets tillstånd gens tillstånd stoppad och ri- ja Satavesi -ohjelmia./ förbättring pågår (inte endast Verksamhet i enlighet med på grund av vattentjänsterna). Sydvästra Finlands miljöpro- gram 2012 och riktlinjerna för vattenskydd fram till 2015. Pro Skärgårdshavet- och Sata- vesi-programmen genomförs.

Vesihuollon toimintaedellytyk- Vesihuollon huomioiminen Vesihuollon tarpeiden ja sen VESIHUOLLON TOIMIN- set ja kehittämismahdollisuu- kaikessa toiminnassa. aiheuttamien rajoitusten ja TAYMPÄRISTÖ/ det turvattu. Osapuolten sitoutuminen mahdollisuuksien huomioimi- VATTENTJÄNSTERNAS Raakavesilähteet ja pohjavesi- yhteistoimintaan./ nen kaikessa toiminnassa. VERKSAMHETSMILJÖ alueet turvattu./ Beaktandet av vattentjänster- Yleisten pelisääntöjen kehit- Vattentjänsternas verksam- na i all verksamhet. täminen./ hetsbetingelser och utveck- Förbindande av parterna till Beaktande av vattentjänster- lingsmöjligheter tryggade. samarbete. nas behov och de begräns- Råvattenkällorna och grund- ningar och möjligheter som vattenområdena tryggade. vattentjänsterna medför i all verksamhet. Utveckling av allmänna spel- regler. Valtakunnalliset ja alueelliset Vesihuolto on otettu huomi- Vesihuollon huomioiminen Osallistutaan erilaisten kehi- kehittämisstrategiat oon kehittämisstrategioissa, riittävällä tavalla maakunnalli- tysohjelmien ja strategioiden · Yritysten toimintaympä- aluekehittämisohjelmissa ja sissa, alueellisissa ja paikallisis- laatimiseen ja arvioimiseen./ ristö -suunnitelmissa/ sa suunnitteluprosesseissa./ Deltagande i utarbetande och · Turismi Vattentjänsterna har beaktats Beaktande av vattentjäns- bedömning av olika utveck- · Asumisen laatu i utvecklingsstrategier, regio- terna på ett tillräckligt sätt lingsprogram och strategier. · Imago/ nala utvecklingsprogram och i landskapliga, regionala och Riksomfattande och regio- -planer lokala planeringsprocesser. nala utvecklingsstrategier · Företagens verksamhets- miljö · Turism · Boendets kvalitet · Image Kunnan strategiat/ Kunta on osaltaan huolehtinut Vesihuollon kehittämissuun- Huomioidaan vesihuollon Kommunens strategier vesihuoltopalveluiden järjestä- nitelmien ja strategioiden kehittämissuunnitelma osana misestä alueellaan. laadinta.. kunnallisia strategioita. Vesihuolto on otettu huomi- Vesihuolto sisällyttäminen Kehittämissuunnittelun laa- oon osana kunnan kehittämis- kunnan yleisiin kehittämisstra- dintaohjeet otetaan käyttöön ja toimintastrategiaa./ tegioihin./ päivityksen yhteydessä./ Kommunen har för sin del Utarbetande av utveck- Utvecklingsstrategin för vat- sett till att vattentjänsterna lingsplaner och strategier för tentjänsterna beaktas som en ordnas på kommunens områ- vattentjänsterna. del av de kommunala strate- de. Vattentjänsterna ingår i kom- gierna. Vattentjänsterna har beaktats munens allmänna utvecklings- Anvisningar för utarbetande som en del av kommunens strategier. av utvecklingsplanering tas i utvecklings- och verksamhets- bruk i samband med uppdate- strategi. ringen.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 89 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Sidosryhmien ja yhteistyö- Viranomaisten ja sidosryhmi- Sidosryhmien välisen yhteis- Sidosryhmien tavoitteet huo- kumppaneiden strategiat/ en välinen yhteistyö ja tiedon- työn hyödyntäminen ja tehos- mioidaan alueellisen ja kunnal- Intressentgruppernas och kulku on sujuvaa./ taminen. lisen vesihuollon strategioiden samarbetsparternas stra- Samarbetet och kommunika- Yhteistyön edistäminen./ ja kehittämissuunnitelmien tegier tionen mellan myndigheterna Utnyttjande och effektivering laadinnassa. och intressentgrupperna sker av samarbetet mellan intres- Luodaan toimivat yhteistyöka- smidigt. sentgrupperna. navat ja verkostot./ Främjande av samarbete. Intressentgruppernas mål beaktas vid utarbetandet av strategierna och utvecklingsplaner för regionala och kommunala vattentjänster. Fungerande samarbetskanaler och nätverk skapas. Ympäristöstrategiat/ Vesihuolto toteutettu ym- Ympäristöohjelmien huomi- Vesihuollon toteutuksessa ja Miljöstrategier päristön kannalta kestävällä oon ottaminen vesihuollon käytössä otetaan huomioon tavalla. toteutuksessa. ympäristöohjelmat. Vesihuollon tarpeet otettu Vaikuttaminen ympäristöoh- Ympäristöohjelmissa huo- huomioon suojeluohjelmissa. / jelmien sisältöön./ mioidaan mahdollisuuksien Vattentjänsterna har gen- Beaktande av miljöprogram mukaan myös vesihuollon omförts på ett med tanke på vid verkställandet av vattent- tarpeet. naturen hållbart sätt. jänsterna. Ympäristönsuojelumääräykset Vattentjänsternas behov har Möjlighet att påverka miljö- otetaan käyttöön ja pyritään beaktats i skyddsprogrammen. programmens innehåll. seudulliseen yhteneväisyy- teen./ Miljöprogrammen beaktas vid verkställandet och användnin- gen av vattentjänsterna. I miljöprogrammen beaktas i mån av möjlighet även vattent- jänsternas behov. Miljöskyddsbestämmelserna tas i bruk och strävan är att uppnå regional enhetlighet. Kaavoitus ja muu maankäyt- Maankäytön suunnittelua Vesihuollon huomioiminen Esitetään vesihuollon vaati- tö/ koskevat ratkaisut toteutettu kaavoitusta ja maankäyttö- mukset kaavoitusta laadittaes- Planläggning och annan mar- siten, että vesihuolto on hoi- suunnitelmia laadittaessa. sa ja maankäyttösuunnitelmia kanvändning dettavissa korkeatasoisesti ja Asiallisen vesihuollon jär- laadittaessa. taloudellisesti./ jestämismahdollisuuden Otetaan huomioon paikalliset Lösningarna som gäller plane- edellyttäminen rakentamisen maaperä-, vesistö- ja ympäris- ringen av markanvändningen hajauttamiselle taajamien töolosuhteet. har genomförts så att vattent- ulkopuolelle./ Laaditaan yhdyskuntaraken- jänsterna kan skötas med hög Beaktande av vattentjänsterna teen eri osa-alueille omat kvalitet och ekonomiskt. vid utarbetandet av plan- toteutusmallinsa./ läggningen och markanvänd- Vattentjänsternas krav fram- ningsplanerna. förs vid utarbetandet av plan- Förutsättande av en möjlighet läggningen och markanvänd- att ordna ändamålsenliga ningsplaner. vattentjänster för decentra- Lokala mark-, vattendrags- liserad byggnation utanför och miljöförhållanden beaktas. tätorterna. Egna genomförandemodeller utarbetas för samhällsstruktu- rens olika delområden.

90 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KEHITTÄMISKOHTEET JA TAVOITETASO KESKEISET STRATEGIAT TOIMENPITEET TARPEET (2020) (2020) (kehittämisohjelma 2012) UTVECKLINGSBEHOV MÅLVINÅ CENTRALA STRATEGIER ÅTGÄRDER OCH -OBJEKT (2020) (2020) (utvecklingsprogram 2012) Tiealueet ja liikenne/ Tieverkko ja liikenne kehitty- Viranomaisten yhteistyön Yhteistoimintaa kehitetään Vägområden och trafi k neet sopusoinnussa vesihuol- edelleen kehittäminen./ vesihuollon, maankäytön sekä lon kanssa. Vidareutveckling av samarbete tie- ja liikennesuunnittelijoi- Liikennealueet hyödynnetty mellan myndigheterna. den välillä jatkuvaksi käytän- vesihuollon rakenteiden sijoit- nöksi./ tamisessa. Samarbetet utvecklas mellan Pohjavedet suojattu olemassa vattentjänsterna, markanvänd- olevilla liikennealueilla ja ra- ningen samt väg- och trafi kp- kentaminen ohjattu pohjavesi- lanerarnas till en kontinuerlig alueiden ulkopuolelle./ praxis. Vägnätverket och trafi ken har utvecklats i balans med vat- tentjänsterna. Trafi kområdena har utnyttjats vid placeringen av vattentjäns- ternas konstruktioner. Grundvattnen har skyddats på existerande trafi kområden och byggandet har styrts utanför grundvattenområ- dena. Elinkeinopolitiikka/ Vesihuolto antaa hyvät edel- Vesihuollon aiheuttamien Ohjelmissa ja suunnitelmissa Näringspolitik lytykset elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien ja rajoituksi- otetaan huomioon vesihuollon kehittymiselle ja vesihuollon en esille tuominen ja toisaalta mahdollisuudet ja sen aiheut- aiheuttamat rajoitukset on elinkeinotoiminnan tarpeiden tamat rajoitukset. otettu huomioon./ huomioon ottaminen./ Taataan laadukas vesihuolto. Vattentjänsterna ger goda Framförande av de möjlighe- Luodaan toimivat yhteistyö- förutsättningar för utveck- ter och begränsningar som kanavat./ ling av näringsverksamheten vattentjänsterna orsakar och I programmen och planerna och de begränsningar som å andra sidan beaktande av beaktas vattentjänsternas vattentjänsterna orsakar har näringsverksamhetens behov. möjligheter och de begräns- beaktats. ningar som vattentjänsterna medför. Vattentjänster av hög kvalitet tryggas. Fungerande samarbetskanaler skapas.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 91 LÄHDELUETTELO

AIRIX Ympäristö Oy. 2007. Auranmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma - Osaraportti I. 47 s. Arosilta, Anna. 2006. Erityistilanteisiin varautuminen kiinteistökohtaisessa vesihuollossa. Suomen ym- päristökeskus. Ympäristöopas 126 – Asuminen. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 69 s. Haliseva-Soila, Merja (toim.). 2003. Katsaus: Rahoitustuet ympäristöhankkeille vuosina 2000-2003. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Hanski, Minna. 2007. Erityistilanteisiin varautuminen vesihuollossa etenee. Maa- ja metsätalousministe- riö. Ympäristö- ja Terveys-lehti 3/2007. s.12-15. Holm, Ritva. 2003. Kuivuuden vaikutus Turun seudun pintavesilaitoksilla. Vesitalous 3/2003. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.mvtt.fi /Vesitalous/arkisto/2003/032003/ritvholm.pdf Hukka, Jarmo ja Katko, Tapio. 2007. Vesihuollon haavoittuvuus. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutki- musjulkaisut, nro 58. Pole-Kuntatieto Oy ja tekijät. Kiuru & Rautiainen Oy b. 2004. Suomen vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus. Maa- ja metsätalous- ministeriö ja Ympäristöministeriö. 27 s. Kiuru & Rautiainen Oy a. 2007. Selvitys vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä: Huittisten ja Vammalan kaupungit, Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat. Helsinki. 68 s. Koskinen, Mirja (toim.). 2006. Porin tulvat – hallittuja riskejä ? Suomen ympäristö 19/2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Satakunnan painotuote Oy, Kokemäki 2006. Kuntaliitto. 2007. Suomen kuntien tietokeskus. Internet-sivut. Saatavissa: http://www.kunnat.net Kuntaliitto. 2007. Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa – Kuntaliiton kannanotto. Helsinki. Lehtoranta, Risto. 2003-2006. Katsaus: Yhdyskuntien jätevesien käsittely 2002-2005. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2002a. Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia. Alueelliset ympäristöjulkaisut 273. 60 s. Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2002b. Lounais-Suomessa hyvät ja käyttökelpoiset pohjavesivarat. Internet-sivut. [Viitattu 14.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=18423&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2002. Kuormituksen väheneminen Lounais-Suomessa epäta- saista. Internet-sivut. [Viitattu 14.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=16591&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2003. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2005. Alueelliset ympäristöjulkaisut 140. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2006]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=3267&lan=fi Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2004. Vesien pistekuormitus. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=87532&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2004a. Pohjaveden laatu. Internet-sivut. [Viitattu 3.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=104246&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2004b. Yksityiskaivojen vedenlaatu.. Internet-sivut. [Viitattu 3.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=104238&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2004c. Pohjaveden käyttö. Internet-sivut. [Viitattu 3.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=82324&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005a. Ympäristöselostus: SOVA-lain mukainen ympäristöse- lostus, joka liittyy Lounais-Suomen ympäristöstrategian laatimiseen. Internet- sivut. JT 28.12.05. [Viitattu 3.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=45705&lan=FI Rintala J., Hyvärinen, V., Illmer K., Nylander E., Pulkkinen P., Rantala P. ja Siiro P. 2007. Pohjavesien suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Helsinki. Saatavissa myös internetistä osoitteesta: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=64783&lan=FI Ryynänen, Antti. 2002. Selvitys vesiyhtymien toiminnasta Lounais-Suomen alueella. Lounais-suomen ympäristökeskus. Ryynänen, Antti. 2004. Selvitys Lounais-Suomen pohjavedenottamoiden antoisuudesta. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ryynänen, Antti. 2005. Tutkimus Vakka-Suomen ja länsivyöhykkeen vesihuoltoyhteistyön kehittämises- tä. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen moniste 8/2005. Karhukopio Oy, Turku. 104 s. Ryynänen, Antti. 2006. Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2006. Karhukopio Oy. Turku. 97 s. Salonen L., Seppälä O. ja Katko, T. 2003. Pohjois-Satakunnan vesihuollon alueellinen kehittäminen - Organisaatioselvitys. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 7/2003. Karhukopio Oy, Turku. 61 s. Satakuntaliitto. 2006a. Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010. Sarja A: 277. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=131 Satakuntaliitto. 2006b. Satakunnan maakuntaohjelman 2007-2010 ympäristöselostus. Sarja A: 278. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=132.

92 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005b. Pintavesien laatu heikentynyt Lounais-Suomessa. Internet- sivut. [Viitattu 16.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=114655&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005c Lounais-Suomen ympäristöstrategiaseminaari 15.6.2005. Internet-sivut. [Viitattu 14.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=36796&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005d. Pohjavesien suojelusuunnitelmat. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148017&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005e. Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=151647&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005f. Tiesuolan käyttö. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148197&lan=FI. Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005g. Jokien tila. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5683&lan=fi Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2005h. Järvien tila. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=149242&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2006. Merien tila. Internet-sivut. [Viitattu 22.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5780&lan=fi Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2006. Pintavesien laatu Lounais-Suomessa 2000-2003. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=180337&lan=FI Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2007. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012: ympäris- töstrategian toteuttamiseksi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. 2007. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2007. Edita Prima Oy, Helsinki. 97 s. Lounais-Suomen ympäristökeskus, LOS. 2007. Vesien pistekuormitus. Internet-sivut. [Viitattu 20.9.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=248676&lan=FI. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2007. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Kokemäenjoen- Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueella. Internet-sivut. [Viitattu 20.9.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=52894&lan=fi Maa- ja metsätalousministeriö. 2005. Työryhmämuistio MMM 2005:7. Vesihuollon erityistilannetyöryh- män loppuraportti – Ehdotukset toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Helsinki. Internet-sivut. [Viitattu 20.8.2007]. Saatavissa: http://wwwb.mmm.fi /julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_7.pdf Maa- ja metsätalousministeriö, MMM. 2007. Vesivarastrategia: Painotukset vuoteen 2010. http://www.mmm.fi /fi /index/etusivu/vesivarat/vesivarastrategia_mittarit.html Naantalin kaupunki. 2004 Tasekirja 2004. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.naantali.fi Nurmikko-Lassila, Marika. 2004. Selvitys Vahti-tietojärjestelmän ulkopuolisista jätevirroista Lounais- Suomessa. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Ympäristötekniikan osasto, Yhdyskuntatekniikan ryhmä. Porin Vesi. 2006. Toimintakertomus 2006. Pöyry Environment Oy. 2006. Salon seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisselvitys. Pöyry Environment Oy. 2007. Lietteenkäsittelyn nykytila Suomessa ja sen käsittelymenetelmien kilpailukyky-selvitys. Sitra. Helsinki. ISBN:978-951-5653-997-6. 52 s. http://www.sitra.fi /julkaisut/muut/Lietteenk%C3%A4sittely.pdf?download=Lataa+pdf Rauman Vesi. 2006. Vuosikertomus 2006. Rintala J., Hyvärinen, V., Illmer K., Nylander E., Pulkkinen P., Rantala P. ja Siiro P. 2007. Pohjavesien suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Helsinki. Saatavissa myös internetistä osoitteesta: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=64783&lan=FI Ryynänen, Antti. 2002. Selvitys vesiyhtymien toiminnasta Lounais-Suomen alueella. Lounais-suomen ympäristökeskus. Ryynänen, Antti. 2004. Selvitys Lounais-Suomen pohjavedenottamoiden antoisuudesta. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ryynänen, Antti. 2005. Tutkimus Vakka-Suomen ja länsivyöhykkeen vesihuoltoyhteistyön kehittämises- tä. Lounais- Suomen ympäristökeskuksen moniste 8/2005. Karhukopio Oy, Turku. 104 s. Ryynänen, Antti. 2006. Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet. Lounais-Suo- men ympäristökeskuksen raportteja 2/2006. Karhukopio Oy. Turku. 97 s. Salonen L., Seppälä O. ja Katko, T. 2003. Pohjois-Satakunnan vesihuollon alueellinen kehittäminen - Organisaatioselvitys. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 7/2003. Karhukopio Oy, Turku. 61 s. Satakuntaliitto. 2006a. Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010. Sarja A: 277. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=131 Satakuntaliitto. 2006b. Satakunnan maakuntaohjelman 2007-2010 ympäristöselostus. Sarja A: 278. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=132. SEGUE-loppuraportti. 2007. FE 15/2007 Searching effi cient protection strategies for the eutrophied Gulf of Finland: the integrated use of experimental and modeling tools. Internet-sivut. [Viitattu 27.0.2007]. Saatavissa: http://www.environment.fi /download.asp?contentid=67872&lan=EN

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 93 SEGUE-loppuraportti. 2007. FE 15/2007 Searching effi cient protection strategies for the eutrophied Gulf of Finland: the integrated use of experimental and modeling tools. Internet-sivut. [Viitattu 27.0.2007]. Saatavissa: http://www.environment.fi /download.asp?contentid=67872&lan=EN Silander, Jari ja Järvinen, Erkki A. (toim.). 2004. Vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 731. Edita Prima Oy, Helsinki. 80 s. Silvo, K. et al. 2006. SYKEra3/2006 Suomen yhteenveto vesien ominaispiirteiden ja vaikutusten alusta- vasta tarkastelusta – Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) 5 artiklan mukainen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2006. 61 s. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2007. Stakesin tietopalvelu Suomen kunnista koskien keskei- siä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. Internet-sivut. [Viitattu 7.8.2007] Saatavissa: http://uusi.sotkanet.fi /portal/page/portal/etusivu/hakusivu Ståhle, Maria. 2002. Pohjavedet Lounais-Suomessa. Ympäristön tila Lounais-Suomessa, nro 3. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Kirjapaino Astro Oy, Turku. 55 s. Suomen lainsäädäntö. 2007 Internet-sivut. Saatavissa: http://www.fi nlex.fi /fi /laki Ympäristö ja Terveys -lehti 6/2004: Talousvesi. 2004. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2004a. Vesivuosi 2003 – Ympäristölehden Tilastot 2/2004. Internet- sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=69107&lan=FI Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2006. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015: taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista. Suomen ympäristökeskus 55/2006. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 68 s. Suomen ympäristökeskus. SYKE 2006. Alueelliset ympäristöindikaattorit 2006. Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin maakunnittain. Internet-sivut. [Viitattu 20.8.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=55279&lan=FI Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2007. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 - Valtioneuvoston periaatepäätös. Suomen Ympäristö 10/2007. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 42 s. Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2007. Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki. 73 s. Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2007. Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmä VELVET. Velvet- järjestelmään tilastoidaan vesihuoltolaitostietoja. Osa Vahti-järjestelmää. Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2007. Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmä VAHTI. Vahti- järjestelmä on ympäristöhallinnon ylläpitämä tietojärjestelmä, jolla seurataan esimerkiksi jätevirtoja. Suomen ympäristökeskus, SYKE. 2007. Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmä HERTTA. Hertta-järjestelmään kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä. Suomen ympäristökeskus. 2007. SYKE:n puhdistamotiedosto. Internet-sivut. [Viitattu 10.9.2007]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=246688&lan=FI. Talousvesitutkimuksia. 2005. Tilastokeskus. 2007. Väestötilastot kunnittain ja maakunnittain. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www.stat.fi > Tilastot> Tilastot aiheittain> Väestö>>> Turun vesilaitos. 2006. Vuosikertomus & Yhteiskuntavastuuraportti 2005. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: http://www06.turku.fi /vesilaitos/tietoa/vesilaitos2005.pdf Varsinais-Suomen liitto. 2007. Tilastoja. Internet-sivut. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: www. varsinais-suomi.fi >>> Varsinais-Suomen liitto. 2003. Maakunnan tila 1/2003. Varsinais-Suomen TE-keskus. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: www. varsinais-suomi.fi >>> Varsinais-Suomen liitto. 2005. Maakuntaohjelma 2005-2008. [Viitattu 6.8.2007]. Saatavissa: www. varsinais-suomi.fi >>> Vehmaskoski, T., Heikkinen, T., Liikanen R ja Puhakka, E-L. 2005. Suomen vesihuoltolaitosten liiketa- loudellinen analyysi. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM. MMM:n julkaisuja 6/2005. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, VVY. 2005. Vesihuoltomaksut 2005: VVY:n jäsenlaitokset. Helsinki. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, VVY. 2008. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2006. Helsinki. Vihersaari, Viivi. 2002. Tutkimusraportti: Puhdistamoliete – parasta pellolle. Varsinais-Suomen Agenda 1/2002. Kaupunginkanslian painatusosasto, Turku. 56 s. Vilpas, R., Kujala-Räty K., Laaksonen T. ja Santala E. 2005. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vä- hentäminen - Ravinnesampo. Suomen ympäristökeskus. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 111 s. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=37359&lan=FI. Ympäristöministeriö, YM. 2007. Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007. Ympäristöministeriön raportteja 9/2007. [Viitattu 14.8.2007]. Saatavissa: YMra9/2007 Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten tulossopimukset tulostavoitteista.pdf

94 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 KÄLLFÖRTECKNING

AIRIX Ympäristö Oy. 2007. Auranmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma - Delrapport I. 47 s. Arosilta, Anna. 2006. Erityistilanteisiin varautuminen kiinteistökohtaisessa vesihuollossa. Finlands miljöcentral. Ympäristöopas 126 – Asuminen. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 69 s. Haliseva-Soila, Merja (red.). 2003. Katsaus: Rahoitustuet ympäristöhankkeille vuosina 2000-2003. Sydvästra Finlands miljöcentral. Hanski, Minna. 2007. Erityistilanteisiin varautuminen vesihuollossa etenee. Jord- och skogsbruksministeriet. Tidningen Ympäristö ja Terveys 3/2007. s.12-15. Holm, Ritva. 2003. Kuivuuden vaikutus Turun seudun pintavesilaitoksilla. Vesitalous 3/2003. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.mvtt.fi /Vesitalous/arkisto/2003/032003/ritvholm.pdf Hukka, Jarmo ja Katko, Tapio. 2007. Vesihuollon haavoittuvuus. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutki- musjulkaisut, nro 58. Pole-Kuntatieto Oy och författarna. Kiuru & Rautiainen Oy b. 2004. Suomen vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus. Jord- och skogsbruksministeriet och Miljöministeriet. 27 s. Kiuru & Rautiainen Oy a. 2007. Selvitys vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä: Huittisten ja Vammalan kaupungit, Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat. Helsingfors 68 s. Koskinen, Mirja (red.). 2006. Porin tulvat – hallittuja riskejä? Suomen ympäristö 19/2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Satakunnan painotuote Oy, Kumo 2006. Kommunförbunder. 2007. Suomen kuntien tietokeskus. Internet-sidor. Tillgängliga: http://www.kunnat.net Kommunförbundet. 2007. Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa – Kuntaliiton kannanotto. Helsingfors. Lehtoranta, Risto. 2003-2006. Katsaus: Yhdyskuntien jätevesien käsittely 2002-2005. Sydvästra Finlands miljöcentral. Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2002a. Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia. Alueelliset ympäristöjulkaisut 273. 60 s. Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2002b. Lounais-Suomessa hyvät ja käyttökelpoiset pohjavesivarat. Internet-sidor. [Hänvisning 14.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=18423&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2002. Kuormituksen väheneminen Lounais-Suomessa epätasaista. Internet-sidor. [Hänvisning 14.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=16591&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2003. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2005. Alueelliset ympäristöjulkaisut 140. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2006]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=3267&lan=fi Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2004. Vesien pistekuormitus. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=87532&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2004a. Pohjaveden laatu. Internet-sidor. [Hänvisning 3.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=104246&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2004b. Yksityiskaivojen vedenlaatu. Internet-sidor. [Hänvisning 3.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=104238&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2004c. Pohjaveden käyttö. Internet-sidor. [Hänvisning 3.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=82324&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005a. Ympäristöselostus: SOVA-lain mukainen ympäristöselos- tus, joka liittyy Lounais-Suomen ympäristöstrategian laatimiseen. Internet-sidor. JT 28.12.05. [Hän- visning 3.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=45705&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005b. Pintavesien laatu heikentynyt Lounais-Suomessa. Internet- sidor. [Hänvisning 16.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=114655&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005c Lounais-Suomen ympäristöstrategiaseminaari 15.6.2005. Internet-sidor. [Hänvisning 14.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=36796&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005d. Pohjavesien suojelusuunnitelmat. Internet-sidor. [Hänvis- ning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148017&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005e. Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=151647&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005f. Tiesuolan käyttö. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148197&lan=FI. Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005g. Jokien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5683&lan=fi Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005h. Järvien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=149242&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2006. Merien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5780&lan=fi

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 95 Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005a. Ympäristöselostus: SOVA-lain mukainen ympäristöselos- tus, joka liittyy Lounais-Suomen ympäristöstrategian laatimiseen. Internet-sidor. JT 28.12.05. [Hän- visning 3.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=45705&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005b. Pintavesien laatu heikentynyt Lounais-Suomessa. Internet-sidor. [Hänvisning 16.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=114655&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005c Lounais-Suomen ympäristöstrategiaseminaari 15.6.2005. Internet-sidor. [Hänvisning 14.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=36796&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005d. Pohjavesien suojelusuunnitelmat. Internet-sidor. [Hänvis- ning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148017&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005e. Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=151647&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005f. Tiesuolan käyttö. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=148197&lan=FI. Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005g. Jokien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5683&lan=fi Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2005h. Järvien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=149242&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2006. Merien tila. Internet-sidor. [Hänvisning 22.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?node=5780&lan=fi Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2006. Pintavesien laatu Lounais-Suomessa 2000-2003. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=180337&lan=FI Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2007. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012: ympäristö- strategian toteuttamiseksi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. 2007. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2007. Edita Prima Oy, Helsingfors. 97 s. Sydvästra Finlands miljöcentral, LOS. 2007. Vesien pistekuormitus. Internet-sidor. [Hänvisning 20.9.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=248676&lan=FI. Västra Finlands miljöcentral. 2007. Yhteenveto vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä Koke- mäenjoen- Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueella. Internet-sidor. [Hänvisning 20.9.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=52894&lan=fi Jord- och skogsbruksministeriet. 2005. Työryhmämuistio MMM 2005:7. Vesihuollon erityistilanne- työryhmän loppuraportti – Ehdotukset toimenpiteiksi vesihuollon varautumisen kehittämiseksi. Helsinki. Internet-sidor. [Hänvisning 20.8.2007]. Tillgänglig: http://wwwb.mmm.fi /julkaisut/tyoryhmamuistiot/2005/trm2005_7.pdf Jord- och skogsbruksministeriet, JSM. 2007. Vesivarastrategia: Painotukset vuoteen 2010. http://www.mmm.fi /fi /index/etusivu/vesivarat/vesivarastrategia_mittarit.html Nådendals stad. 2004 Balansbok 2004. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.naantali.fi Nurmikko-Lassila, Marika. 2004. Selvitys Vahti-tietojärjestelmän ulkopuolisista jätevirroista Lounais- Suomessa. Sydvästra Finlands miljöcentral, Avdelningen för miljöteknik, Samhällsteknikgruppen. Porin Vesi. 2006. Verksamhetsberättelse 2006. Pöyry Environment Oy. 2006. Salon seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisselvitys. Pöyry Environment Oy. 2007. Lietteenkäsittelyn nykytila Suomessa ja sen käsittelymenetelmien kilpailukyky-selvitys. Sitra. Helsingfors. ISBN:978-951-5653-997-6. 52 s. http://www.sitra.fi /julkaisut/muut/Lietteenk%C3%A4sittely.pdf?download=Lataa+pdf Rauman Vesi. 2006. Årsberättelse 2006. Rintala J., Hyvärinen, V., Illmer K., Nylander E., Pulkkinen P., Rantala P. ja Siiro P. 2007. Pohjavesien suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Helsingfors. Tillgänglig även på internät underadressen: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=64783&lan=FI Ryynänen, Antti. 2002. Selvitys vesiyhtymien toiminnasta Lounais-Suomen alueella. Sydvästra Finlands miljöcentral. Ryynänen, Antti. 2004. Selvitys Lounais-Suomen pohjavedenottamoiden antoisuudesta. Sydvästra Finlands miljöcentral. Ryynänen, Antti. 2005. Tutkimus Vakka-Suomen ja länsivyöhykkeen vesihuoltoyhteistyön kehittämises- tä. Sydvästra Finlands miljöcentrals stencil 8/2005. Karhukopio Oy, Åbo. 104 s. Ryynänen, Antti. 2006. Varsinais-Suomen ja Satakunnan potentiaaliset viemäröintialueet. Sydvästra Finlands miljöcentrals rapporter 2/2006. Karhukopio Oy. Åbo. 97 s. Salonen L., Seppälä O. ja Katko, T. 2003. Pohjois-Satakunnan vesihuollon alueellinen kehittäminen - Organisaatioselvitys. Sydvästra Finlands miljöcentrals stencil 7/2003. Karhukopio Oy, Åbo. 61 s. Satakuntaförbundet. 2006a. Satakunnan maakuntaohjelma 2007-2010. Sarja A: 277. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=131 Satakuntaförbundet. 2006b. Satakunnan maakuntaohjelman 2007-2010 ympäristöselostus. Sarja A: 278. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.satakunta.fi /linkkitiedosto.asp?taso=2&id=132.

96 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 SEGUE-slutrapport. 2007. FE 15/2007 Searching effi cient protection strategies for the eutrophied Gulf of Finland: the integrated use of experimental and modeling tools. Internet-sidor. [Hänvisning 27.0.2007]. Tillgänglig: http://www.environment.fi /download.asp?contentid=67872&lan=EN Silander, Jari ja Järvinen, Erkki A. (red.). 2004. Vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset. Finlands miljöcentral. Suomen ympäristö 731. Edita Prima Oy, Helsingfors. 80 s. Silvo, K. et al. 2006. SYKEra3/2006 Suomen yhteenveto vesien ominaispiirteiden ja vaikutusten alusta- vasta tarkastelusta – Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) 5 artiklan mukainen loppuraportti. Finlands miljöcentrals rapporter 3/2006. 61 s. Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2007. Stakesin tietopalvelu Suomen kunnista koskien keskei- siä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. Internet-sidor. [Hänvisning 7.8.2007] Tillgänglig: http://uusi.sotkanet.fi /portal/page/portal/etusivu/hakusivu Ståhle, Maria. 2002. Pohjavedet Lounais-Suomessa. Ympäristön tila Lounais-Suomessa, nro 3. Sydvästra Finlands miljöcentral. Kirjapaino Astro Oy, Åbo. 55 s. Finlands lagstiftning. 2007 Internet-sidor. Tillgänglig: http://www.fi nlex.fi /fi /laki Tidningen Ympäristö ja Terveys 6/2004: Talousvesi. 2004. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Finlands miljöcentral, SYKE. 2004a. Vesivuosi 2003 – Ympäristölehden Tilastot 2/2004. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=69107&lan=FI Finlands miljöcentral, SYKE. 2006. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015: taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista. Suomen ympäristökeskus 55/2006. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 68 s. Finlands miljöcentral. SYKE 2006. Alueelliset ympäristöindikaattorit 2006. Fosfori- ja typpipäästöt vesis- töihin maakunnittain. Internet-sidor. [Hänvisning 20.8.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=55279&lan=FI Finlands miljöcentral, SYKE. 2007. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 - Valtioneuvoston periaa- tepäätös. Suomen Ympäristö 10/2007. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 42 s. Finlands miljöcentral, SYKE. 2007. Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsingfors. 73 s. Finlands miljöcentral, SYKE. 2007. Finlands miljöcentral datasystem VELVET. I Velvet-systemet förs statistik om vattentjänstverksuppgifter. En del av Vahti-systemet. Finlands miljöcentral, SYKE. 2007. Finlands miljöcentrals datasystem VAHTI. Vahti-systemet är ett av miljöförvaltningen upprätthållet datasystem med hjälp av vilket bl.a. avfallsströmmar följs. Finlands miljöcentral, SYKE. 2007. Finlands miljöcentrals datasystem HERTTA. I Hertta-systemet samlas miljöinformation som samlats in och producerats av miljöförvaltningen. Finlands miljöcentral. 2007. SYKE:s datafi l med reningsverk. Internet-sidor. [Hänvisning 10.9.2007]. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /default.asp?contentid=246688&lan=FI. Hushållsvattenundersökningar. 2005. Statistikcentralen. 2007. Befolkningsstatistiker kommun- och landskapsvis. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www.stat.fi > Tilastot> Tilastot aiheittain> Väestö>>> Åbo vattenverk. 2006. Årsberättelse & Samhällsansvarsrapport 2005. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: http://www06.turku.fi /vesilaitos/tietoa/vesilaitos2005.pdf Egentliga Finlands förbund. 2007. Statistiker. Internet-sidor. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: www. varsinais-suomi.fi >>> Egentliga Finlands förbund. 2003. Maakunnan tila 1/2003. Egentliga Finlands TE-central. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: www. varsinais-suomi.fi >>> Egentliga Finlands förbund. 2005. Landskapsprogrammet 2005-2008. [Hänvisning 6.8.2007]. Tillgänglig: www. varsinais-suomi.fi >>> Vehmaskoski, T., Heikkinen, T., Liikanen R ja Puhakka, E-L. 2005. Suomen vesihuoltolaitosten liiketa- loudellinen analyysi. Jord- och skogsbruksministeriet, JSM. JSM:s publikationer 6/2005. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Vatten- och avloppsverksföreningen, VVY. 2005. Vattentjänstavgifterna 2005: VVY:s medlemsverk. Helsingfors. Vatten- och avloppsverksföreningen, VVY. 2008. Rapport om vattentjänstverkens system med nyckeltal 2006. Helsingfors Vihersaari, Viivi. 2002. Forskningsrapport: Puhdistamoliete – parasta pellolle. Varsinais-Suomen Agen- da 1/2002. Stadskansliets tryckeriavdelning, Åbo. 56 s. Vilpas, R., Kujala-Räty K., Laaksonen T. ja Santala E. 2005. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähen- täminen - Ravinnesampo. Finlands miljöcentral. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. 111 s. Tillgänglig: http://www.ymparisto.fi /download.asp?contentid=37359&lan=FI. Miljöministeriet, MM. 2007. Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007. Ympäristöministeriön raportteja 9/2007. [Hänvisning 14.8.2007]. Tillgänglig: YMra9/2007 Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten tulossopimukset tulostavoitteista.pdf

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 97 KUVAILULEHTI

Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika Elokuu 2008

Tekijä(t) Jyrki Lammila, Antti Ryynänen, Satu Yli-Siuru

Julkaisun nimi Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian 2020 väliarviointi ja kehittämisohjelma 2007 - 2012

Tiivistelmä Ensimmäinen Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia julkaistiin vuonna 2002. Strategia sisälsi selvityksen alueen vesivaroista ja vesihuollosta, arvion niiden tilasta sekä kehittämisstrategian vuoteen 2020 ja sen toteuttamisohjelman vuoteen 2005.

Tavoitevuoden 2005 jälkeen tuli aiheelliseksi tarkastella ohjelman toteutumista. Vesihuollon toimintaympäristö ja kehittämistoimien painopisteet olivat myös muuttuneet vuosituhannen alusta. Sen takia toimenpideohjelma päivitettiin vuoteen 2012 ulottuvaksi. Tarkastelu ja päivitys on tehty Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa virkatyönä vuoden 2007 aikana. Syksyllä 2007 alueellisilla vesihuollon kehittämispäivillä käydyissä keskustelutilaisu- uksissa esiin tulleet asiat otettiin huomioon. Itse pitkän aikavälin tavoitteisiin ja keskeisiin strategioihin ei koskettu tämän välitarkastelun yhteydessä. Kehittämisstrategia tullaan päivittämään vuoden 2012 jälkeen. Tällöin on tarkoitus toteuttaa laaja strategiatyö tiiviissä yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa.

Lounais-Suomen vesihuollon erityispiirteenä ovat edelleen keskimäärin pienet kunnat, joista lähes kaikilla on oma vesihuoltolaitos. Vesihuollossa viime vuosina tapahtunut alueellisen yhteistyön lisääntyminen ja toimintojen keskit- täminen tulee kuntamuutosten myötä edelleen kiihtymään. Myös ylikunnallisen yhteistyön kehittämiselle on edelleen tarvetta. Myös kuntien rooli vastuullisena omistajana vaatii huomiota. Laitosten muuttaminen liikelaitoksiksi tai osakeyhtiöiksi selventäisi kunnan ja laitoksen vesihuoltolain tarkoittamia rooleja.

Toteuttamisohjelman aikana koetut poikkeuksellisen kuivat jaksot herättivät pohtimaan vesihuollon haavoittuvuutta. Jatkossa parhaiten varaudutaan pitämällä sekä pinta- että pohjavedenottamot käyttökuntoisina ja toisiaan täydentävinä vesilähteinä.

Vesien tilan jatkuva heikkeneminen on noussut huolenaiheeksi. Yhdyskuntien jätevesien sijaan painopisteeksi on noussut haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämien. Vuonna 2004 tuli voimaan talousjätevesiasetus. Asetuksen vaatimukset tulee täyttyä kaikilla kiinteistöillä vuoteen 2014 mennessä. Toimeenpanon edistäminen tulee olemaan seuraavan toimenpideohjelmajakson keskeisimpiä asioita.

Tämä strategia ja kehittämisohjelma tulevat ohjaamaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimia vesihuollon kehittämisessä. Strategian ja kehittämisohjelman toteutuminen edellyttää kaikkien vesihuollon sidosryhmien laajamittaista yhteistyötä, jossa niin maakuntaliittojen, vesilaitosten, kuntien, yritysten, koululaitosten ja muiden yhteisöjen kuin kaikkien vesihuollossa toimivien panos on tärkeä.

Avainsanat vesihuoltoyhteistyö, vesihuoltopalvelut, organisaatiot

Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN ISBN ISSN ISSN (nid.) 978-952-11-3176-9 (PDF) 978-952-11-3177-6 (pain.)1796-1750 (verkkoj.) 1796-1769 Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta (sis. alv 8 %) 99 Suomi Julkinen - Julkaisun myynti/ Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 Turku, puh. 020 610 102 (vaihde) jakaja Julkaisun kustantaja Lounais-Suomen ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008

98 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 PRESENTATIONSBLAD

Utgivare Sydvästra Finlands miljöcentral Datum Augusti 2008

Författare Jyrki Lammila, Antti Ryynänen, Satu Yli-Siuru

Publikationens titel Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian 2020 väliarviointi ja kehittämisohjelma 2007 - 2012

Sammandrag Den första utvecklingsstrategin för Sydvästra Finlands vattentjänster publicerades år 2002. Strategin innehöll en utredning om områdets vattenresurser och vattentjänster, en bedömning om deras tillstånd samt en utvecklingsstrategi fram till år 2020 och ett program för dess genomförande fram till 2005.

Efter målåret 2005 blev det aktuellt att granska genomförandet av programmet. Verksamhetsmiljön för vat- tentjänsterna och tyngdpunkterna för utvecklingsåtgärderna hade också ändrats sedan millenniets början. Därför uppdaterades åtgärdsprogrammet så att det sträcker sig ända fram till år 2012. Granskningen och uppdateringen har gjorts hos Sydvästra Finlands miljöcentral som tjänstearbete under året 2007. De frågor som togs upp vid de diskussioner som fördes på de regionala utvecklingsdagarna för vattentjänsterna hösten 2007 beaktades. Själva de långfristiga målen och de centrala strategierna berördes inte i samband med denna mellangranskning. Utveck- lingsstrategin kommer att uppdateras efter år 2012. Då är det meningen att genomföra ett omfattande strategiarbete i intimt samarbete med alla områdets aktörer.

Särdraget för Sydvästra Finlands vattentjänster är fortfarande de i genomsnitt små kommunerna, av vilka nästan alla har ett eget vattentjänstverk. Den ökning av samarbete och centralisering av verksamheter som skett inom vattentjänsterna under de senaste åren kommer genom kommunsammanslagningarna fortfarande att öka. Det fi nns alltjämt behov även av en utveckling för samarbete över kommungränserna. Kommunernas roll som en ansvarig ägare kräver också uppmärksamhet. En omvandling av verken till affärsverk eller aktiebolag skulle göra kommunens och verkets i lagen avsedda roller klarare.

De exceptionellt torra perioderna som upplevdes då programmet genomfördes väckte oss till att överväga vattentjänsternas sårbarhet. I fortsättningen är vi bäst beredda genom att hålla både yt- och grundvattentagen i brukskondition och som vattenkällor som kompletterar varandra.

Den kontinuerliga försämringen av vattnens tillstånd har blivit en anledning till bekymmer. I stället för på samhäl- lenas avloppsvatten är tyngdpunkten hos minskandet av den glesa bebyggelsens avloppsvattenbelastning. År 2004 trädde hushållsavloppsvattenförordningen i kraft. Förordningens krav ska uppfyllas hos alla fastigheter före år 2014. Främjandet av verkställigheten kommer att vara en av de mest centrala frågorna i det följande åtgärdsprogrammet.

Denna strategi och detta utvecklingsprogram kommer att styra åtgärderna av Sydvästra Finlands miljöcentral i fråga om utvecklingen av vattentjänsterna. Verkställandet av strategin och utvecklingsprogrammet förutsätter ett omfattande samarbete mellan alla intressentgrupper inom vattentjänsterna, där insatsen är viktig av såväl lands- kapsförbunden, vattenverken, kommunerna, företagen, skolväsenden och andra samfund liksom av alla dem som verkar inom vattentjänsterna.

Nyckelord Vattentjänstsamarbete, vattentjänstservice, organisationer

Finansiär/ uppdragsgivare ISBN ISBN ISSN ISSN (htf.) 978-952-11-3176-9 (PDF) 978-952-11-3177-6 (tryck.) 1796-1750 (nätdistr.) 1796-1769 Sidantal Språk Offentlighet Pris (inkl.moms 8 %) 99 fi nska Offentlig - Beställningar/ Sydvästra Finlands miljöcentral, PB 47, 20801 Åbo, tfn. 020 610 102 (växel) distribution Förläggare Sydvästra Finlands miljöcentral

Tryckeri/tryckningsort Edita Prima Oy, Helsingfors 2008 och -är

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17 | 2008 99 FINLANDS VATTENTJÄNSTER OCH UTVECKLINGSPROGRAM 2007-2012 MELLANGRANSNING AV UTVECKLINGSSTRATEGIN 2020 FÖR SYDVÄSTRA KEHITTÄMISOHJELMA 2007-2012 LOUNAIS-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIAN 2020 VÄLIARVIOINTI JA LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYDVÄSTRA FINLANDS MILJÖCENTRAL

ISBN 978-952-11-3176-9 (nid.) ISBN 978-952-11-3177-6 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.)