Hikipajat Pinnalla

Hikipajat pinnalla

Suomen urheilukaupan hankintojen sosiaalinen ja ympäristövastuu

FinnWatch / Outi Moilala

3/2007 FinnWatch 3/2007

FinnWatch on kansalais- ja ay-järjestöjen vuonna 2002 perustaman verkoston tietotoimisto. Se tarkkailee suomalaisia ja tänne vahvasti sidoksissa olevia yrityksiä maailman takapihoilla. Silmäteriämme ovat ihmis- ja työelämän oikeudet, ympäristö ja sosiaalinen kehitys.

Yhteystietomme: Kotkankatu 9, III kerros 00510 Helsinki puh. (09) 2280 8350 gsm 044 5744 744 fax (09) 2280 8200 [email protected] www.finnwatch.org

Raportin julkaisupvm: 4.2.2008

Kirjoittaja: Outi Moilala Tuottaja: Eeva Simola Taitto ja repro: Petri Kuokka / Aarnipaja Ky Kansikuva: Vaatetustehdas Vietnamissa Ho Chi Minhissä. Kuva: Jukka Pääkkönen / SASK

FinnWatch saa varoja ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen viestinnän tiedotustuen määrärahoista. Sisältö

Tiivistelmä...... 4 Johdanto...... 6 Näin selvitys tehtiin...... 6 Pari sanaa käsitteistä ja tuotantoketjuista...... 6 Urheilualan erityispiirteitä...... 7 Alan vastuukysymyksiä – tuotantoketjun alkupää Lapsityöstä ja aikuistyöstä...... 8 Busana Prima Global erotti työolojen puolesta lakkoilleet...... 9 Jaqalanka Ltd:n työntekijöitä uhkailtiin ja yritettiin erottaa...... 9 Nike tilasi, lopetti tilaukset, 8000 työttömiksi Dosonilta ...... 10 SUOMEN URHEILUKAUPPA Urheilumyynti jaoteltuna vaatteisiin, jalkineisiin ja myymälätyyppiin...... 10 Valmistus...... 11 Suurimmat vähittäismyyjät...... 11 Tavarantoimittajat...... 12 VÄHITTÄISMYYJIEN VASTUULLISUUS Kesko Oyj – Intersport, Kesport, Budget Sport, Anttila, K-citymarket ...... 12 S-ryhmä/SOK – Prisma, Sokos...... 14 Stockmann Oyj – Tavaratalot, Hobby Hall...... 16 Tradeka Oy – Euromarket ...... 17 SGN Sportia Oy...... 18 Top-Sport Oy...... 19 Partiokaupat...... 21 Stadium...... 21 Suomen Sport’in ry...... 23 Elmo Sport Oy, Sports Group Finland Oy ...... 23 KOTIMAISTEN TAVARANTOIMITTAJIEN VASTUULLISUUS Halti Oy...... 24 L-Fashion Group Oy (Luhta) ...... 24 Erätukku Group Oy...... 25 Amer Sports Oyj...... 25 Karhu Sporting Goods Oy...... 27 Exel Sports Oy...... 29 Yhteenveto suomalaisten yritysten vastuusta...... 30 Suurimpien kansainvälisten brändiyritysten vastuullisuus...... 30 Sisäänoston vastuun problematiikkaa ja työkaluja ...... 33 Vastuualoitteita...... 33 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset...... 35 Liitteet...... 38 Lähteet...... 40 Jukka Pääkkönen/SASK Jukka

TIIVISTELMÄ tehdastyöntekijöiden palkkoja, työaikoja ja amma- tillista järjestäytymistä koskeviin vaatimuksiin sekä Suomessa myytävät urheilu- ja ulkoilutekstiilit, jal- siihen, vaaditaanko tavarantoimittajilta ottamaan kineet ja urheiluvälineet tuotetaan yleensä Aasias- ympäristönsuojelun jotenkin huomioon. Olennais- sa, erityisesti Kiinassa. Tämä esiselvitys tarkastelee ta vastuun kannalta on, miten toimintaohjeistojen suomalaisten urheiluyritysten ostoilleen asettamia noudattamista valvotaan. mahdollisia yhteiskuntavastuun vaatimuksia. Yritysten vastuullisuus vaihteli selvästi sen mu- Tarkasteluun sisältyy 15 suurinta urheiluyritystä: kaan, minkä tyyppisestä yrityksestä on kysymys. tavaratalo-, market-, ja urheiluliikeketjuja sekä koti- 1) Suuret kaupan keskusliikkeet pärjäsivät par- maisia brändiyrityksiä. Tiedot perustuvat puhtaas- haiten. Suurin osa niistä on liittynyt yritysmaailman ti yritysten omiin ilmoituksiin, emme ole vierailleet oman sosiaalisen vastuun järjestelmään BSCI:hin1 tehtailla. (Business Social Compliance Initiative), joka myös Yrityksiltä kysyttiin, mistä ne hankkivat, onko valvoo tehtaita. Yritysjohtoisena järjestelmänä BSCI niillä omia brändejä ja yhteiskuntavastuun toimintaohjeistoja ja jos kyllä, niin minkälaisia vaatimuk- 1) Lisää BSCI:stä raportin loppupuolella, alaluvussa Vastuualoit- sia ostoehdoissa esitetään. Huomio kiinnitettiin teita. 4 HIKIPAJAT PINNALLA Ho Chi Minhissä Vietnamissa toimivan vaatetustehtaan asiakkaita ovat mm. suuryhtiöt Levi Strauss ja Tommy Hilfiger sekä suomalainen Stockmann. on herättänyt myös kritiikkiä, mutta siihen kuuluvat Vähittäismyyjien toimitusjohtajat tuntuvat luot yritykset ovat ainakin edistäneet ostojensa yhteis- tavan isoihin kansainvälisiin brändeihin vastuu kuntavastuuta. asioissa. Näiden suurten kansainvälisten merkkien 2) Suurimmilla urheiluketjuilla myös oli yhteis- yhteiskuntavastuuta on käsitelty selvityksessä ly kuntavastuun toimintaohjeistoja, mutta luotettava hyesti valmiiden lähteiden pohjalta. ulkopuolinen valvonta puuttui. Reaktiona selvityksen tuloksiin emme suositte- 3) Pienemmillä urheiluketjuilla ei ollut yhteis- le kuluttajille yritysten tai tuotteiden boikottia, em- kuntavastuun ohjeistoja ollenkaan, mutta niillä ei mekä tilaajayrityksille alihankkijoiden vaihtamis- ollut toisaalta omia brändejä tai omaa maahan- ta. Ostojen vetäminen kehitysmaan tehtaalta ai- tuontia. Tämä ei kuitenkaan estä vaatimasta vas- heuttaa vain ongelmia. Tilausten siirtymisen uhka tuullisuutta tavarantoimittajilta. luo epävarmuutta, ja siihen vedoten tehtaan johto 4) Huonoiten pärjäsivät suomalaiset brändiyri- usein kieltäytyy parantamasta työoloja. tykset. Se on erittäin huolestuttavaa, koska brändi- Tästä selvityksestä laaditaan englanninkielinen yritykset ovat vastuussa tavaran teettämisestä ja käännös. yhtä linkkiä lähempänä tuotantoa kuin vähittäis- kauppiaat. HIKIPAJAT PINNALLA 5 JOHDANTO NÄIN SELVITYS TEHTIIN

Suomen suosituin liikuntamuoto on kävelylenkkeily, Tämä selvitys on jatkoa FinnWatchin vuonna 2006 jota harrastaa yli 1,8 miljoonaa aikuista. Myös pyöräi- julkaisemalle Vaatteita etelästä -vaateselvitykselle, leminen, hiihto, uinti ja kuntosaliharjoittelu ovat hy- joka on saatavilla nettisivuilla www.finnwatch.org. vin suosittuja. Seuraaviksi suosituimpia aikuisten ur- Siinä on tarkemmin kuvattu vaatteiden hankintaa ja heilulajeja ovat juoksulenkkeily, sauvakävely, voimis- hankinnan eettisiä ongelmia, sekä esitelty tätä sel- telu, salibandy ja aerobic. vitystä tarkemmin sosiaalisen ja ympäristövastuun Lähes puolet suomalaisista lapsista ja nuorista toimintaohjeistojen problematiikkaa ja joitakin vas- on mukana urheiluseuroissa. Lasten ja nuorten suo- tuualoitteita, kuten tehtaiden työoloja valvovia jär- situimmat lajit ovat jalkapallo, pyöräily, hiihto ja uin- jestöjä. ti.2 Tämän selvityksen tiedot kerättiin ensin interne- Tämä selvitys kattaa urheilu- ja ulkoiluvälineet, tistä lähinnä yritysten omilta sivuilta. Jos nettisivuil- kengät ja vaatetuksen. Joissakin tapauksissa rajat la ei ollut vuosikertomusta, tilinpäätökset haettiin ovat häilyviä. Raja tavallisten vaatteiden ja urhei- Patentti- ja rekisterihallituksesta. Pohjatietojen ke- luvaatteiden välillä ratkeaa periaatteessa vasta ku- räämisen jälkeen yrityksiin soitettiin. Jos yrityksessä luttajan käyttäessä vaatetta, koska urheilumyyntiin haluttiin, kysymykset lähetettiin sähköpostilla. Mo- lasketaan usein myös vapaa-ajan vaatetus ja asus- net kuitenkin haastateltiin puhelimitse. Lähdeluet- teet. Tässä selvityksessä yritykset ovat saaneet käy- teloon on merkitty käytetty haastattelutapa, vastaa- tännössä itse määrittää, mitkä ovat urheilutuottei- ja sekä hänen toimenkuvansa yrityksessä. ta. Esimerkiksi tavaratalot ja marketit pitävät urhei- Käytetyt kysymykset selviävät liitteestä 1. Kysy- lutuotteina niitä tuotteita, joita myyvät urheiluosas- myslistaa ei lähetetty sellaisenaan, vaan kysymykset toillaan. räätälöitiin jokaista yritystä varten jo saatujen tieto- Urheilu- ja vapaa-ajan kauppa on suurta liike- jen pohjalta. Monesti asiat selvisivät tarpeeksi pel- toimintaa, ja alalla on muutamia maailman tunne- killä puhelinhaastatteluilla, esimerkiksi silloin kun tuimpia brändejä. Urheiluyritysten huippu-urheili- yrityksellä ei ollut omaa maahantuontia, omia brän- joille maksamat miljoonakorvaukset ovat räikeäs- dejä eikä hankintojen sosiaalisen tai ympäristövas- sä ristiriidassa niiden palkkojen kanssa, joita urhei- tuun toimintaohjeistoja. Jos yritys myi vain muiden lutuotteita valmistavien tehtaiden työntekijät köy- brändejä, siltä kuitenkin kysyttiin, asettaako se han- hissä maissa saavat. Suuret urheilubrändit ovat osin kinnoilleen eettisiä vaatimuksia. juuri valtavien sponsorointisummien vuoksi olleet Haastattelut ja sähköpostikyselyt tehtiin pääosin paljon julkisuudessa yhteiskuntavastuustaan. marras-joulukuussa 2007. Tämä raportti on laadittu Suomen Ammattiliitto- Kaikilta mukaan valituilta yrityksiltä saatiin jen Solidaarisuuskeskus SASK:in toimeksiannosta3. vastaukset. Vastausaikaa sähköpostikyselyyn annet- Raportin taustalla on kansainvälinen, urheilukaupan tiin 1–2 viikkoa ja saman verran aikaa annettiin val- tuotantoon huomiotaan kiinnittävä Play Fair -kam- miin tekstin tarkastuttamiseen yrityksessä. Parille panja, jonka suomalainen koordinaattori SASK on. yritykselle aikataulu oli joulunpyhien vuoksi tiukem- Kampanjaan osallistuvat muut suomalaisjärjestöt pi, ja vastaukset saatiin tammikuun puolella. Jokai- ovat AKAVA, SAK, STTK, Toimihenkilöunioni, Kemian- nen yritys sai kommentoida sitä koskevaa tekstiä. liitto ja Reilun kaupan puolesta Repu ry. Kampanja Kommentit koskivat yleensä pieniä yksityiskohtia, ja keskittyy tällä hetkellä erityisesti vuoden 2008 Pe- niistä suuri osa voitiin ottaa huomioon. Teksteille on kingin olympialaisiin. Play Fair -kampanja muun mu- tehty kielenhuoltoa vielä yritysten kommenttien jäl- assa vaatii kansallisia ja kansainvälistä olympiako- keen. miteaa valitsemaan kisoille sellaiset lisenssivalmis- tajat, joilla tehtaiden työolot ja työehdot ovat pa- remmat kuin kilpailijoilla.4 PARI SANAA KÄSITTEISTÄ JA TUOTANTOKETJUISTA

Vaatteiden, kenkien ja urheiluvälineiden tuotanto ketjut voivat olla pitkiä ja monimutkaisia. Jotkin tuotteet saattavat kiertää koko maapallon ennen kuluttajalle päätymistään. Brändiyrityksellä tarkoitetaan tässä selvitykses- sä sitä yritystä, jonka hallussa tuotemerkki on ja joka on yleensä vastuussa siitä, mitä, miten ja missä tuotetaan. Perusmateriaaleista, kuten tekstiileistä, päät- tää usein brändiyrityksen suunnittelija. Brändiyritys- 2) Suomen Liikunta ja Urheilu ry: Kansallinen liikuntatutkimus ten valta ei kuitenkaan aina ulotu seuraavaa tava- 2005–2006. Aikuisliikunta s. 24, Lapset ja nuoret s. 9. alihankkijan päätettäväksi. 3) SASK:in nettisivuilla on lisätietoja urheilukaupan sosiaalisesta Omia brändejä voi olla periaatteessa millä tuo- vastuusta 4) Lisätietoja kampanjasta saa sen nettisivuilta sessä monilla, mutta ei kaikilla, vähittäismyyjillä on 6 HIKIPAJAT PINNALLA omia brändejä. Suurin osa niiden myynnistä on kui- juuri automatisoida. Se ei vaadi suuria investointe- tenkin muiden yritysten merkkituotteita. Brändi voi ja eikä kovin monimutkaista tekniikkaa, joten työvoi- olla myös esimerkiksi tukkuliikkeen hallussa, jolloin man halpuus ratkaisee. tuote on enemmän tai vähemmän sen suunnittele- Urheiluvälineiden valmistuksessa sen sijaan tek- ma. Esimerkiksi messuilta voi ostaa valmiita tuottei- niikka voi olla vaativampaa. Joidenkin välineiden valta, joissa on valmistajan tai välittäjän merkki tai joi- mistus on hyvinkin teknologiaintensiivistä, mutta hin voi lisätä omat merkkinsä. esimerkiksi urheilupallot on tehtävä aina käsityönä, Tuotantoketjuissa välittäjinä toimivia kaupan yri- ja alalla käytetään paljon lapsityövoimaa. tyksiä voi olla tuotantoketjun missä välissä vaan. Ta- Urheilu- ja retkeilyvaatteet ja -jalkineet sekä näi- varantoimittajalla tarkoitetaan tässä selvityksessä den materiaalit vaativat teknisempää tuotekehitte- sitä yritystä, jonka kautta tuotteet tulevat, oli kyse lyä kuin tavallinen vaatetus. Ulkoiluasujen kankaat sitten puhtaasti välittäjänä toimivasta kaupan alan ovat nykyisin vedenpitäviä ja hengittäviä. Markki- yrityksestä, tehtaasta tai tehtaalle materiaalia toi- noille tulee jatkuvasti myös lukuisia uusia ominai- mittavasta yrityksestä. suuksia, kuten UV-säteilyn suodatus ja erilainen Esimerkiksi Suomen vaatealalla tukut myivät en- vaatteisiin upotettu elektroniikka. nen pääasiassa kotimaisen vaatetusteollisuuden Urheiluasusteiden tuotekehittely on sijoittunut tuotteita. 1970-luvulla tukut alkoivat hankkia run- rikkaisiin maihin samalla tavalla kuin muotivaattei- saasti halvemman työvoiman maista. Kotimainen den suunnittelukin, ainakin toistaiseksi. Molemmat ostaja eli tukut eivät ostaneet sitä, mitä kotimainen valmistetaan tilausten perusteella alihankintana myyjä eli teollisuus myi. Lopulta myös vaatetusteolli- halvemman työvoiman maissa, pääosin Aasiassa. suuden yritykset vähensivät tuotantoa Suomessa ja Tuotekehittelyn jälkeen valmistus on teknises- ryhtyivät vähintäänkin puoliksi pakon edessä hank- ti helppoa siirtää alihankkijalle esimerkiksi Kiinaan kimaan vaatteensa halvemman työvoiman maista. edellyttäen, että kehittäjäyritys haluaa jakaa lii- Jako vaatetusteollisuuteen ja vaatekauppaan hä- keideansa tavarantoimittajansa kanssa. Juuri Pohjoi- märtyi. sen markkinoita ja tuotekehittelyä koskevaa tietoa Sittemmin 1990-luvun laman myllerrysten ja ul- varjellaan tuotantoketjuissa. Tämä pitää osaltaan komailta tulleen kiristyneen kilpailun vuoksi vaate- yllä Pohjoisen ja Etelän välistä, Etelälle epäedullista, tukut ovat käytännössä hävinneet väliportaana – työnjakoa. Työnjakoa pitävät yllä toki muutkin asiat, niin jälleenmyyjä kuin teollisuusyrityskin hankkivat kuten se, että Pohjoisen maat asettavat jalostetuille vaatteet nykyisin itse ulkomailta. tuotteille korkeammat tullit ja muut rajasuojat kuin Kauppa toimii tuotemerkkien logiikalla, mutta raaka-aineille. yritykset käyttävät valmistuksessa samoja tehtaita. Tilaajat voisivat perustaa Etelään omat tehtaat, Yhteiskuntavastuun kannalta brändiyritykset kui- jos ne haluaisivat. Omat tehtaat ovat kuitenkin vaa- tenkin eroavat toisistaan siinä, millaisia sosiaalisen tetus- ja jalkinealalla enemmän poikkeus kuin sään- vastuun vaatimuksia ne tehtaille asettavat ja kenen tö. Alihankkijoilta tilaaminen on joustavaa ja nope- toimesta tehtaiden työskentelyolosuhteiden sosiaa- aa, ja tilaukset on helppo siirtää tehtaasta toiseen. lisiin epäkohtiin puututaan. Joustavuudesta maksaa kuitenkin lopulta tehtaan työntekijä. Päivät ovat pitkiä, eikä palkalla tule kunnolla toimeen. Työmäärä ja palkka vaihtelevat sen mukaan, miten tilauksia on tullut. URHEILUALAN ERITYISPIIRTEITÄ Tasatakseen tilaushuippuja alihankkijat siirtävät töitä edelleen toisille alihankkijoille. Tämä vaikeut- Jopa puolet urheiluliikkeiden myynnistä on vaattei- taa huomattavasti tilaajayritysten pyrkimyksiä to- ta.5 Urheiluala eroaa vaatealasta siinä, että suuret teuttaa sosiaalista vastuuta tuotantoketjussa. Myös brändit ovat suurempia. Niitä myydään kaikkien jäl- tuotanto-olosuhteita ja palkkoja valvovien yritysten leenmyyjien liikkeissä. ja järjestöjen työ hankaloituu. Vaatealalla jälleenmyyjät pyrkivät kasvattamaan Vaatimalla samalla sekä nopeampia toimitusai- omien brändiensä osuutta myynnistä. Urheilukau- koja että halvempia tuotteita tilaajat asettavat teh- passa se on vaikeampaa, koska suuret, tunnetut mer- taat tilanteeseen, jossa palkkojen ja muiden työeh- kit dominoivat edelleen vahvasti. Jos urheilutuottei- tojen parannus on yleensä käytännössä mahdoton- den jälleenmyyjä haluaa luoda oman brändin, sen ta. pitää panostaa tunnettuuteen paljon voidakseen Jotta työolot voisivat parantua, palkat nousta ja kilpailla uskottavasti suurien brändien kanssa. ammatillinen järjestäytyminen olla mahdollista, ti- Haastatellut pienempien urheiluketjujen toimi- laajien pitäisi sitoutua tavarantoimittajiinsa. tusjohtajat kertoivat, että omien brändien rakenta- minen ei ole suunnitelmissa. Eräs sanoi, että vain yhden ketjun liikkeissä myytävät brändit eivät ole tarpeeksi uskottavia. Vaatetus- ja jalkineteollisuus on ollut yleisesti te- ollistuvien maiden ensimmäistä teollisuutta, koska vaatteiden ompelua ja jalkineiden valmistusta ei voi

5) LTT-Tutkimus Oy 2003, s. 62. HIKIPAJAT PINNALLA 7 ALAN VASTUUKYSYMYKSIÄ ovat hyvin löyhiä eivätkä riitä takaamaan työnteki- – TUOTANTOKETJUN ALKUPÄÄ jöille kunnollisia työehtoja. Tämän vuoksi ei riitä, et- tä tilaajayritys vaatii tavarantoimittajaa noudatta- Lapsityöstä ja aikuistyöstä maan paikallista lakia. Lapsityö tuntuu nousseen ensimmäisenä tuotan- Kehitysmaiden minimipalkat ovat meidän kukka- non sosiaalisena ongelmana yritysten ja yleisön tie- rossamme hyvin pieniä, ja valmistuksen osuus tuot- toisuuteen. FinnWatchin Vaatteita etelästä -selvityk- teen hinnasta on niin pieni, että palkankorotuksiin sessä vuodelta 2006 joidenkin vaateyritysten johto olisi kyllä varaa. Kuluttajajärjestöjen selvityksen7 ilmoitti huolestuneisuutensa ainoastaan lapsityön mukaan farkkujen hinnasta ompelijan osuus on yk- käytöstä. si prosentti. Suurin osa hinnasta muodostuu arvon- Urheiluvaatteiden, -jalkineiden ja -välineiden val- lisäverosta, kauppojen katteista sekä tuotemerkin mistuksessa käytetään maailmalla myös lapsityövoi- hallinta- ja markkinointikuluista. Ompelijan palkan maa. voisi nostaa moninkertaiseksi ilman, että se käytän- Lasten tehdastyön pahimmat ongelmat ovat nössä vaikuttaa loppuhintaan. pakkotyö, liian pitkät työpäivät, liian raskas tai vaa- Kehitysmaissa työntekijöiden palkat vaatetus- rallinen työ ja se, että työnteko estää lasta käymäs- teollisuudessa ovat reaalisesti laskeneet ja työajat tä koulussa6. Lapsityön taustalla on yksinkertaisesti pidentyneet, vaikka yritysten yhteiskuntavastuusta se, että vanhemmat eivät pysty elättämään perhet- puhutaan rikkaissa maissa yhä enemmän. Puhe yh- tään. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen kunnon teiskuntavastuusta on myös synnyttänyt kukoista- koulutuksen jo senkin vuoksi, että aikuisena lapset van vastuubisneksen.8 voisivat paremmin huolehtia ikääntyneistä vanhem- mistaan. Ongelmien ”siivoaminen” eli lasten erottaminen Ostovoima Indonesiassa työstä ei käy ratkaisuksi, koska lapsen ja hänen per- heensä täytyy ansaita elantonsa edelleen jostakin, ja n Paitsi palkkataso myös hintataso on kehitys- lapsi voi joutua jopa orjaksi tai prostituoiduksi. maissa huomattavasti alhaisempi kuin Suomessa. Perimmäinen ongelma on vanhempien työssä Maksetut palkat ovat kuitenkin yleensä niin pie- ja toimeentulossa. Vanhemmat saattavat olla työt- niä, että niillä ei elä kunnolla kehitysmaissakaan. tömiä tai saada niin pientä palkkaa, että se ei riitä Palkkatasosta kertoo Australian Oxfamin tekemä perheen elättämiseen. Ratkaisu lapsityöongelmaan kysely9 indonesialaisille urheiluvaatteita valmis- on aikuisten työn ja toimeentulon tekeminen ihmis- tavien tehtaiden työntekijöille. Siinä kysyttiin, mi- arvoisemmaksi. Vaikeimmassa asemassa ovat yksin- kä on heidän kuukausittainen kulutuksensa, mit- huoltajaäitien perheet, koska naisten pienen palkan kä ovat kymmenen yleisintä ruokaa, ja mitä kym- taustalla piilee yleensä ajatus siitä, että naiset eivät mentä ruokalajia työntekijät hankkisivat lisära- ole perheen ensisijaisia elättäjiä. halla. Ammatillinen järjestäytyminen on paras keino Haastatellut asuivat suurten kaupunkien lähi- tuotannon sosiaalisten ongelmien, myös lapsityöky- alueilla. Suurin osa heistä sai palkkaa 800 000 ru- symyksen, ratkaisemiseen. Etuja ajetaan parhaiten, piaa eli noin 75 euroa kuukaudessa, eli tuntipalkka kun ihmiset ajavat niitä itse. Kehitysmaissa ihmisten oli noin 47 senttiä. Näiden lisäksi he saivat ylityö- järjestäytyminen on tärkeä kehityskeino myös sen korvausta sekä pienet päivärahat lounasta ja työ- vuoksi, että päätäntävalta on silloin ihmisillä itsel- matkoja varten. lään, ja kehitys voi saada heidän haluamansa muo- Naimaton työtekijä työskentelee 40 tuntia don. maksaakseen kuukauden asumisensa ja 6 tuntia Kauppa auttaa kehitystä vain silloin, kun se hyö- juomavetensä ansaitsemiseksi. Kuukausittaisen dyttää jotenkin myös paikallisia eikä tuhoa ympä- riisin eteen pitää työskennellä 4,5 tuntia ja kanan- ristöä. Esimerkiksi eri maiden vapaatuotantoalueil- lihan vuoksi 3,75 tuntia. Joillakin vastaajista oli va- la ulkomaisten yritysten ei tarvitse maksaa veroja ja raa vain 1,5 kiloon kananlihaa kuukaudessa. Kuu- tonttivuokratkin ovat halpoja tai ilmaisia. Infrastruk- kauden kananmunien eteen pitää työskennellä tuuri, kuten tiet ja vesihuolto, rakennetaan näille 2,6 tuntia; teen, sokerin ja maidon eteen 2,8 tun- alueille yrityksiä varten ilmaiseksi, kun taas muualla tia ja vihannesten eteen 18,5 tuntia kuukaudessa. infrastruktuurin taso on olematon. Kun työntekijöitä Lisärahalla työntekijät hankkisivat parempilaa- on näillä alueilla usein kielletty järjestäytymästä ja tuista riisiä, joka maksaisi kuukaudessa 30 sent- palkat ovat pieniä, ei tehtaasta ole paikallisille ja ym- tiä enemmän. Kanan sijasta he hankkisivat nau- päristölle juuri hyötyä. Palkkarahat eivät siirry muu- danlihaa, jonka kilohinta on 1,6 euroa korkeampi, alle; niillä kulutetaan vain välttämätön määrä huo- ja joisivat teen sijasta kahvia. Naiset haluaisivat nolaatuista ruokaa. hankkia lisärahalla 24 senttiä pullo maksavaa yrt- Monissa kehitysmaissa itse työlait ovat suhteelli- tijuomaa kuukautisten ajaksi. sen tiukkoja, mutta niitä ei valvota tarpeeksi tehok- kaasti. Kuitenkin vapaatuotantoalueilla säädökset 7) Kuluttaja-lehti 6/2007 s. 14–17. 8) ja ILO 9) Oxfan International 2006, s. 16. 8 HIKIPAJAT PINNALLA Tuotannon ympäristövaikutukset riippuvat paljon sa tilanteen parantamiseksi. Tehdas ei ollut vuonna käytetyistä menetelmistä. Ompelu ja kokoonpano 2006 ottanut lakon vuoksi erotettuja työntekijöitä eivät sinänsä rasita ympäristöä; suurimmat ympäris- takaisin töihin eikä myöskään maksanut erotetuille tökuormitukset tulevat puuvillan viljelystä sekä kan- korvauksia. 30 työntekijää ja neljä ammattiyhdistys- kaan ja nahan käsittelystä. Urheiluvälineiden ympä- aktiivia kampanjoivat vielä vuonna 2006 päästäk- ristövaikutukset vaihtelevat välineittäin. Monet niis- seen takaisin tehtaalle. Heille tarjottiin työtä saman tä on valmistettu teräksestä, kumista, hiilikuidusta yrityksen tehtaasta tunnin matkan päästä, mutta he ja/tai erilaisista käsitellyistä muoveista.10 kieltäytyivät siitä. Australian Oxfam lähetti brändi- Seuraavissa tapauskertomuksissa tehtailta on yrityksille uudet kirjeet vuonna 2005 vaatien korva- keskitytty erityisesti ammatillisen järjestäytymisen usten maksamista erotetuille. Osa brändiyrityksistä problematiikkaan. Tiedot perustuvat kansainvälisen on vastannut kirjeeseen, osa ei. Ratkaisua ei ole vie- Oxfam-järjestön ja sen australialaisen paikallisjär- läkään tullut. jestön Offside-raporttiin11. Raportin kirjoittaneilla Australian Oxfamin työntekijöillä on pitkä kokemus jaqalanka ltd:n työntekijöitä aasialaisten tehtaiden työolosuhteista. uhkailtiin ja yritettiin erottaa Katunayaken vapaakauppa-alueella Sri Lankassa si- busana prima global erotti jaitseva Jaqalanka Ltd -tehdas valmisti/valmistaa ur- työolojen puolesta lakkoilleet heiluvaatteita, työvaatteita, ulkoiluvälineitä ja pää- PT Busana Prima Global -yrityksen Gunung Putrin hineitä Nikelle, Columbialle ja Red Kapille. Tehtaalla tehdas sijaitsee Indonesiassa, Länsi-Jaavan saarel- on noin 400 työntekijää. la Bogorissa. Tehdas valmisti/valmistaa urheiluvaa- Tehtaan työtekijät lakkoilivat puoli päivää huhti- tetusta seuraaville brändeille: Le Coq Sportif, Bera kuussa 2003, kun johto oli ilmoittanut, ettei se mak- USA, Converse, Ecko Red, Hummel, Lotto, Maui, Ping sa työntekijöiden uuden vuoden bonusta. Bonus ja Prostar. Tehtaan tilauksista suurin osa hoidetaan oli maksettu tehtaalla sen perustamisesta lähtien yrityksestä nimeltä Focus Far East. Tehtaalla on yli 28 vuoden ajan. Summa oli noin kuukauden palkan 2 150 työntekijää. suuruinen, ja työntekijät olivat laskeneet talouten- Busana Prima Global erotti neljä ammattiyhdis- sa sen varaan. Noin 220 työntekijää perusti johdon tysaktiivia sekä 166 muuta työntekijää, kun he ryh- kanssa neuvotellakseen tehtaalle ammattiosaston, tyivät lakkoon parantaakseen työolojaan. Työntekijät joka liittyi vapaakauppa-alueiden ammattiliittoon valittivat, että johto kohteli heitä mielivaltaisesti, ei (Free Trade Zones Workers Union). täyttänyt lupauksiaan, huusi heille ja jopa heitteli ta- Kun 220 lakkoillutta työntekijää palasivat seuraa- varoita. Jos asetettuja tavoitteita ei saavutettu, töitä vana päivänä työpaikalleen, tehdas kieltäytyi otta- joutui tekemään joskus jopa tunteja ilmaiseksi. masta heitä takaisin. Free Trade Zones Workers Union Indonesialainen ammattiyhdistys GSBI informoi kirjoitti asiasta työministerille ja pyysi toimenpiteitä. asiasta Autralian Oxfam -järjestöä vuonna 2003. Teh- Neuvottelut aloitettiin. Huhtikuussa 2003 tehtaan dasyrityksen johto kielsi ongelmat. Australian Oxfam johto ilmoitti, että se maksaa bonuksena neljännek- ja kansainvälinen vaatteiden tuotanto-olosuhteisiin sen kuukausipalkasta koko kuukauden palkan sijaan. keskittyvä Clean Clothes -kampanja ottivat yhteyttä Tehdas ei vieläkään tunnustanut ammattiliittoa. Busana Prima Globalin johtoon, Indonesian työmi- Free Trade Zones Workers Union kertoi johdon ah- nisteriöön, tehtaan tuotteita tilaaviin brändiyrityk- distelleen työntekijöitä ja ammattiyhdistysaktiiveja. siin, tilauksia hoitavaan Focus Far Eastiin ja tehtaan Heitä on uhattu puukottaa ja tappaa, ja kahden ak- emoyhtiöön Iso-Britanniaan. Järjestöt vaativat teh- tiivin kimppuun hyökkäsi heille tuntemattomia mie- taan johtoa ratkaisemaan työongelmat. hiä tehtaan ulkopuolella. Yli vuosi tapahtumien jälkeen tilauksista vastaa- Clean Clothes -kampanja ja muut järjestöt kir- va yritys Focus Far East ja Australian Oxfam pääsivät joittivat aiheesta monelle taholle: Sri Lankan viran- lopulta sopimukseen siitä, että tehtaalle lähetetään omaisille, tehtaan johdolle, Nikelle, Columbialle ja paikallinen työoikeusasiantuntija arvioimaan, olivat- Red Kap brändin omaistavalle VF Corporationille. ko tapahtumat Indonesian lain ja YK:n Kansainväli- Ay-järjestö Free Trade Zones Workers Union lähet- sen työjärjestön ILO:n sopimusten mukaisia. ti Euroopan unionille ja Yhdysvaltain hallinnolle ve- Asiantuntijan raportin mukaan lakko oli laiton, toomuksen, jossa esitettiin, että maat saisivat tul- mutta myös tehdas oli kohdellut työntekijöitä ja lietuusjärjestelmän (GSP) mukaisen kohtelun vain ammattiyhdistysaktiiveja laittomasti. Rikkomukset sillä ehdolla, että perustyöoikeudet toteutuvat. Tul- järjestäytymisoikeutta vastaan olivat vakavia, sään- lietuudet ovat Sri Lankan vaatetusteollisuudelle hy- nöllinen ilmaiseksi ja pakon edessä tehty ylityö rikkoi vin tärkeitä. Indonesian lakia, juomavesi oli likaista ja työntekijät Tehtaalla järjestettiin äänestys, jossa työntekijät pakotettiin eroamaan tehtaalta lomien, perhesyiden valitsivat ammattiliittonsa. Vain 17 henkilöä äänes- tai sairastumisen vuoksi sen sijaan, että olisivat saati, mikä oli aivan liian kaukana vaadittavasta 40 pro- neet vapaata. sentista. Nike ja Columbia lähettivät tarkastajansa Tehtaan tilaukset hoitava Focus Far East aloit- tehtaille arvioimaan tilannetta. Tehtaan johto väitti ti vuonna 2005 neuvottelut tehtaan johdon kans- edelleen toimineensa laillisesti. Nike ja ammattiliitto tekivät asiasta valituksen 10) Amerin vuosikertomus 2006 tehtaiden työoloja valvovalle Fair Labor Association 11) Oxfam International 2006. -järjestölle (FLA), jonka jäsen Nike on. FLA pyysi pai- HIKIPAJAT PINNALLA 9 kallista Centre for Policy Alternatives -järjestöä ko tehtaan entisten työntekijöiden on vaikea saada työ- koamaan osapuolet yhden pöydän ääreen. Kokouk- tä senkin vuoksi, että heitä pidetään hankalina. set järjestettiin lokakuussa 2003, ja tehdas tunnusti Lopulta Nike järjesti kyseisen tehtaan erotetuille lopulta työntekijöiden ammattiliiton.12 työntekijöille korvauksia, ilmaista terveydenhoitoa Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että liiton on ja ammattikoulutusta. Kokonaiskuva tapahtuneista vaikea saada läpi palkankorotuksia, koska brändiyri- on kuitenkin huolestuttava: yritykset korostavat vas- tykset maksavat tehtaalle liian vähän, jotta sillä olisi tuullisuuttaan mutta siirtävät tilauksiaan yhä hei- varaa korotuksiin. kompien työoikeuksien maihin. Oxfam vaatii brändiyrityksiä paljastamaan os- tamiensa tuotteiden hinnat ammattijärjestölle tai pyytämään hintatiedot tehtaalta, jotta ammattijär- jestö voi neuvotella palkoista. Nike sai kaiken kaikki- SUOMEN URHEILUKAUPPA aan kiitosta asian hoidosta samoin kuin neuvotte- luihin osallistunut Columbia, mutta molempia pyy- Urheilumyynti jaoteltuna vaatteisiin, dettiin toimimaan aktiivisemmin ja ripeämmin sekä jalkineisiin ja myymälätyyppiin edistämään palkankorotuksia. Urheiluliikkeistä ostetaan paljon myös arkivaattei- ta. Suomen urheilukaupasta voi löytää huvittavia- kin piirteitä, kuten tuulipukubuumi. Joka tilanteessa nike tilasi, lopetti tilaukset, näkyneet tuulipuvut herättivät hilpeyttä, ja virolai- 8000 työttömiksi dosonilta set keksivät suomalaisille lempinimen, joka kuvastaa Tehdas PT Doson sijaitsi Indonesiassa, Tangerangin tuulipukujen suhinaa. Buumi oli kuitenkin urheilu- kaupungissa Länsi-Jaavalla. Tehdas valmisti urheilu- vaatetusalalle hyvää bisnestä. jalkineita Nikelle. Tehtaalla oli 7 840 työntekijää. Rajanveto urheiluvaatetuksen ja muun vaatetuk- PT Doson oli valmistanut ainoastaan Nikelle vä- sen välillä on häilyvä ja hämärtyy edelleen. Esimer- hintään vuodesta 1993. Tehdas investoi Niken pyyn- kiksi nuorisovaateliikkeet myyvät urheilumerkkejä nöstä lisätehdasrakennukseen vuonna 2001, mutta jo Sporttimyyjä-lehden mukaan merkkien muodikkuu- seuraavana vuonna Nike ilmoitti lopettavansa tilauk- desta riippuen. Muotikauppa kiinnostaa suuria ur- set yritykseltä. Tehdasyritykselle tämä tuli yllätyksenä, heilubrändejä.13 Toisaalta urheiluliikkeet ovat lisän- eikä se saanut tilauksia muualtakaan, koska samaan neet osuuttaan Suomen vaatemyynnistä. Urheilu- aikaan monet ulkomaiset investoijat olivat tuotanto- liikkeissä myytävien vaatteiden hintataso on suh- kustannusten kohoamisen vuoksi siirtymässä joukol- teellisen korkea.14 la Indonesiasta Vietnamiin ja Kiinaan. Indonesia sai Taulukossa 1 esitellään Tekstiili- ja jalkinetoimit- demokraattisen hallinnon ja ratifioi Kansainvälisen tajat ry:n jäsenyritykset kattava tilasto, jossa selvi- työjärjestön ILO:n ammattiyhdistystoimintaa koske- ää esimerkiksi urheilumyynnin osuus kaikesta vaa- vat keskeiset sopimukset vuoden 1998 tienoilla. tetuksen ja jalkineiden myynnistä. Järjestön jäsen- Nike ja Oxfam ovat esittäneet eri syitä tilausten yritykset eivät kata koko markkinoita, ja luvut ovat loppumiselle. Nike sanoi syyksi ongelmat toimitus- vain suuntaa antavia. Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ajoissa ja laadussa, mutta Oxfam epäili syyksi työn- ry:n arvio Suomen vaatemarkkinoiden koosta vuon- tekijöiden vaatimuksia. Työntekijät olivat voimak- na 2005 oli vain 2,5 miljardia euroa, kun KM Kaupan kaasti kampanjoineet parempien palkkojen ja työ- maailma -lehden vastaava arvio oli 3,5 miljardia.15 olojen puolesta sekä lakkoilleet vuonna 2001. Lisäksi Urheilukaupan ketjujen – Elmo, Kesport, Inter- Oxfam huomautti, että Nike ei kertonut syytä ristirii- sport, Partiokaupat, Sportia ja Top-Sport – 161,6 miltaan lisäinvestointien vaatimisen ja tilausten lopet- joonan euron suuruinen vaatemyynti oli Tekstii- tamisen välillä ja että työntekijöiden työpäivien ly- li- ja jalkinetoimittajien liiton tilaston mukaan 6,3 hentyessä kohtuullisemmiksi tilausajat pitenevät. prosenttia koko Suomen vaatemarkkinoista vuon- Työntekijöiden valitsema ammattiyhdistys jär- na 2006.16 Tavaratalojen – Anttila, Citymarket, Euro- jesti mielenosoituksia ja vaati Nikeltä tilausten jat- market, Prisma, Sokos ja Stockmann – urheiluosas- kamista tai edes lainmukaisen erottamiskorvauksen tot myivät vaatteita 75,6 miljoonalla, joka on 2,9 pro- ja lomakorvausten maksamista työntekijöille. senttia vaatemarkkinoista, ja muu urheilukauppa Oli tilausten lakkauttamisen syy mikä tahansa, 76,8 miljoonalla eurolla edustaen 3,0:aa prosenttia tehtaan lähes 8 000 työntekijää jäivät työttömiksi. vaatemarkkinoista17. Heidän oli vaikea saada työtä, koska tilaukset siirtyi- Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry:n tietojen mu- vät muutenkin Indonesiasta pois. kaan urheiluketjut ovat merkittäviä jalkinemyyjiä: ne Indonesian esimerkki osoittaa, kuinka tiukkaa vastaavat 15 prosentista Suomen jalkinemarkkinois- kilpailu halvemman työnvoiman maiden välillä on. Hallinnon demokratisoiminen ja ILO:n työelämän 13) Sporttimyyjä 4/2007. Urheilukaupan vähittäismyynti 2006, s. perusoikeuksien ratifiointi antaa muille maille va- 18–22. roittavan esimerkin siitä, kuinka ulkomaisten yritys- 14) LTT-tutkimus Oy 2003, s.62. ten kiinnostus saattaa lopahtaa. Dominoefekti on 15) Teja Tekstiili ja jalkinetoimittajat ry , KM Kaupan hyvin laaja ja vakava. Sama tapahtuu mikrotasolla: Maailma 3/2006 s. 12. 16) Teja Tekstiili ja jalkinetoimittajat ry 17) Teja Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry ei kerro, mitä myymälöitä 12) Lähteestä ei käy selkeästi ilmi, missä vaiheessa lakkoilleet ”muu urheilukauppa” pitää sisällään, eikä vaatteiden ja jalkinei- otettiin takaisin työpaikalleen. den osuuksia myynnistä sen vuoksi voitu laskea. 10 HIKIPAJAT PINNALLA Taulukko 1. Taulukko 2. Urheilumyynti tuotteittain ja ketjutyyppien Urheilukaupan vähittäismyynti 2006 osuudet vaate- ja jalkinemarkkinoista Urheilu- Tavara- Ryhmä Myynti milj. € ketjut* talot** Intersport* 257,0 Vaatteiden osuus Prisma 72,0 urheilumyynnistä % 40 38 Citymarket 58,6 Urheilujalkineet % 19 16 Sportia 54,3 Muut urheilutuotteet % 40 46 Top-Sport 44,1 Yhteensä % 100 100 Stockmann 26,1 Partiokaupat 25,3 Urheilumyynti yhteensä, milj.€ 400 196 Stadium 24,7 Osuus vaatemarkkinoista % 6 3 Sport’In 21,0 Osuus jalkinemarkkinoista % 15 6 Anttila 19,8 Huom! Tilasto kattaa vain Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry:n jä- Elmo Sport 19,6 senyritykset. Sokos 13,0 *Urheiluketjut: Elmo, Kesport, Intersport, Partiokaupat, Sportia Muut** 275,0 ja Top-Sport Yhteensä 910,5 **Tavaratalot: Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos ja Stockmann Lähde: Sporttimyyjä-lehti 4/2007 Lähde: Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry, Sporttimyyjä-lehti ja * Sisältää Kesportin ja Budget Sportin luvut. oma aineisto ** Perustuu Sporttimyyjä-lehden osittaiseen arvioon. ta. Tavaratalojen urheiluosastojen vastaava osuus on kaupan ketjuja sekä tavarataloja marketketjuja. Yli- vain 6 prosenttia ja muun urheilukaupan 4 prosent- voimaisesti suurin on Keskon Intersport, jolle kuulu- tia. Urheiluketjut myivät jalkineita 77,8 miljoonalla vat myös Kesport ja Budget Sport -myymäläkonsep- vuonna 2006, tavaratalojen urheilujalkinemyynti oli tit. Ero seuraaviin ketjuihin on moninkertainen. 30,5 miljoonaa, ja muu urheilukauppa myi urheilu- Seuraavana Intersportin jälkeen on S-ryhmän jalkineita 20,4 miljoonalla eurolla.18 marketketju Prisma ja kolmantena K-ryhmän City- market. S-ryhmällä ei ole omia urheilumyymälöitä, Valmistus mutta urheiluvaatteita ja -välineitä myydään Pris- Made in -merkinnät ovat vaatteissa, jalkineissa ja mojen lisäksi osassa Sokoksia. Keskon urheilumyyn- urheiluvälineissä nykyisin vapaaehtoisia, eikä niitä tiä tulee Intersportin ja Citymarketin lisäksi Antti- näin ollen myöskään valvota. Yhdysvalloissa ja Japa- loista. nissa myytävissä tuotteissa on oltava alkuperämer- S-ryhmän ja K-ryhmän jälkeen kolmanneksi suu- kinnät. rin kaupan keskusliike, Tradeka, ei päässyt Euromar- Urheiluvaatteiden valmistusmaista ei voi esittää kettien urheilumyynnillä tilastoon, mutta yritystä tarkkoja tilastoja. Vaatteiden maahantuontitilastot käsitellään tässä selvityksessä, koska mukaan on ha- on laadittu valmistusmateriaalien ja -tekniikoiden luttu ottaa kaikki suuret kaupan keskusliikkeet. Nel- perustella, ei sen perusteella, käytetäänkö vaatetta jännellä kaupan ryhmällä, Wihurilla, ei ole enää ur- urheillessa tai muuten. heilukauppaa, kun se myi Sportiansa SGN Groupil- Urheilujalkineet ja urheiluvälineet voidaan ero- le. Sportia on Intersportin jälkeen seuraavaksi suurin tella maahantuontitilastoista, mutta emme esitä urheiluketju. tilastoja tässä, koska urheilualalla on paljon suuria Markettien ja varsinaisten urheilukauppojen ero- brändejä, joiden tuotteet tulevat usein jonkin muun ja kuvaa Citymarketin vapaa-ajan markkinointipääl- rikkaan Pohjoisen maan kautta. likön Pentti Joroisen Sporttimyyjä-lehdelle anta- Yleistyksenä voidaan sanoa, että Suomessa myy- ma toteamus, että Citymarketin asiakkaat ostavat tävät tekstiilit ja jalkineet valmistetaan käytännös- enemmän sen hetken tarpeeseen kuin erikoiskau- sä aina Aasiassa, varsinkin Kiinassa. Myös urheiluvä- pat, joiden asiakkaat kuntoilevat joka tapauksessa19. lineistä suuri osa valmistetaan Aasiassa. ”Muut”-luokka on taulukossa 2 hyvin suuri. Sii- hen kuuluvat itsenäisten urheiluliikkeiden myyn- Suurimmat vähittäismyyjät ti, Tradekan Euromarkettien urheilumyynti, S- ja K- Urheilukauppaan kuuluu monenlaista vapaa-ajan ryhmien muiden kuin tässä käsiteltyjen ketjujen ur- vaatteista moottoripyöriin, veneisiin, keinonurmiin, heilumyynti, halpatavaratalot (yksittäiset liikkeet ja lääkintävälineisiin ja aseisiin. Tilastokeskuksen ur- halpaketjut), lajien erikoisliikkeet, eräkaupat (kalas- heilukaupan luvuissa on mukana kalliita veneitä tus- ja metsästyskaupat mukaan lukien), etämyynti ja moottoreita. Siksi tässä selvityksessä käytetään ja joidenkin urheilumerkkien oma suoramyynti. Esi- Sporttimyyjä-lehden keräämää tilastotietoa Suo- merkiksi monet kuntosalit myyvät urheiluasuja ja men suurimmista urheiluketjuista. Sporttimyyjä- -välineitä oman toimintansa ohessa.20 lehti on saanut tiedot kysymällä yrityksiltä. Suomen suurimmat urheilumyyjät ovat urheilu- 19) Sporttimyyjä 4/2007. Urheilukaupan vähittäismyynti 2006. s. 18–22. 18) Teja Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry 20) Clean Clothes Campaign 2005, s. 15. HIKIPAJAT PINNALLA 11 Taulukko 3. Suurimmat urheilukaupan on jätetty kyselystä pois. Näitä brändiyrityksiä käsi- suomalaiset tavarantoimittajat 2006. tellään kokonaisuutena suomalaisten yritysten jäl- keen valmiiden lähteiden pohjalta. Mukana ovat Adi- Yritys Liikevaihto milj. € das ja sen omistama Reebok sekä Nike, Puma, Asics ja Umbro. Lisäksi mukana ovat Mizuno, New Balance, Adidas Suomi Oy 30,3 Lotto, Kappa-brändin omistava Basicnet, Fila-brändin Oy Sultrade Ltd 25,9 takana oleva Sport Brands International sekä Speedo Halti Oy 24,1 ja Lacoste -brändeistään tunnettu Pentland. L-Fashion Group Oy 23,1 Erätukku* 22,8 Nike Finland Oy 19,3 Normark Suomi Oy 17,4 VÄHITTÄISMYYJIEN VASTUULLISUUS Reebok Finland Oy 17,0 Micky Björkholm Trading Oy 15,4 Seuraavat tiedot perustuvat yritysten edustajille teh- Tunturi Oy Ltd 13,9 tyihin haastatteluihin sekä yritysten nettisivuihin ja Salomon Sports Finland Oy 13,4 vuosikertomuksiin. Yritykset ovat saaneet kommen- Amer Sports Suomi Oy 12,4 toida tekstejä ennen niiden julkaisemista. Vastuujär- Helkama Velox Oy 10,2 jestelmiä käsitellään lyhyesti vastuualoitteita-alalu- Berner Oy Sport-osasto 9,5 vussa. Cycleurope Finland Oy 8,6 Viking Jalkineet Oy 7,7 Haglöfs Oy 7,4 Kesko Oyj – Intersport, Kesport, IC Companys Finland Oy 7,3 Budget Sport, Anttila, K-citymarket Vandernet Oy 7,2 Kesko myy urheilutuotteita Intersporteissa, Kespor- Puma Finland Oy 7,2 teissa, Budget Sporteissa sekä Anttiloissa ja K-city- Sako Oy 7,1 marketeissa. Omia brändejä ovat Intersport Finlan- Karhu Sporting Goods Oy 6,7 dilla Nopsa, K-citymarketeilla Prosec-jalkineet sekä Eloranta Oy 6,7 Anttiloilla Jotos ja rekisteröimätön kuntoiluväline- Raul Hellberg Oy 5,9 merkki Gym-Tech. K. Hjorth Oy 5,9 Intersport International Corporationin omat, In- Exel Sports Oy 5,2 tersport Finland Oy:llä Suomen yksinmyynnissä ole- Yhteensä 337,6 vat merkit ovat Crazy Creek, Cytec, Dynatour, Ener- Lähde: Sporttimyyjä-lehti 4/2007 getics, Etirel, Firefly, McKinley, Nakamura, ProTouch, * Erätukku ei sisältynyt Sporttimyyjä-lehden tilastoon Northbrook, TecnoPro ja Intersport.

omistussuhteet ja historia Sporttimyyjä-lehden arvion21 mukaan urheilukaup- Kesko syntyi vuonna 1940, kun neljä kauppiaiden pe- pojen lukumäärä ei kasva, koska pieniä liikkeitä lo- rustamaa alueellista tukkukauppaa – Savo-Karjalan pettaa luultavasti saman verran kuin ketjut perusta- Tukkuliike, Keski-Suomen Tukkukauppa Oy, Kauppi- vat uusia myymälöitä. Myymälöiden koko sen sijaan aitten Oy ja Maakauppiaitten Oy – sulautuivat yh- kasvaa. teen. Keskolla on ollut välillä omaa elintarvike- ja Pääkaupunkiseudulla kilpailu on äärimmäisen vaatetusteollisuutta sekä esimerkiksi pyöräteh- kovaa. Vuosien 2005–2006 aikana alueelle on avattu das. Kesport-ketju ja Citymarket syntyivät 1970-lu- 12 suurta urheilukauppaa.22 vulla. Anttilan tavaratalot hankittiin yrityskaupoilla 1990-luvulla. Keskon toimintatapa on kauppiasläh- Tavarantoimittajat töinen. Taulukossa 3 on esitetty suurimmat suomalaiset ta- Nykyisin Kesko on pörssiyhtiö, jonka suurimmat varantoimittajat Sporttimyyjä-lehden mukaan. osakkeenomistajaryhmät marraskuussa 2007 olivat Taulukossa olevista yrityksistä on selvitykseen hallintarekisteröidyt eli jonkin sijoitusyrityksen kaut- otettu ne, jotka myyvät omilla brändeillään pääasi- ta sijoittaneet (34 %), kotitaloudet (25 %) sekä yrityk- assa perusurheilutuotteita: vaatetusta, jalkineita tai set ja asuntoyhteisöt (24 %). urheiluvälineitä. Erikoisempia valikoimia, esimerkik- Intersport Finland Oy on Keskon tytäryhtiö. Inter- si lähinnä kalastusvälineitä, myyvät yritykset on jä- sport Finland johtaa Intersport, Kesport ja Budget tetty pois. Mukana kyselyssämme ovat Halti, Erätuk- Sport -ketjuja, ja näiden myymälöiden tiedot sisäl- ku, Amer, Karhu ja Exel. L-Fashion Group on käsitelty tyvät Intersportin tietoihin. Intersportit sijaitsevat Vaatteita etelästä -selvityksessä.23 kaupunkien keskustoissa ja kauppakeskuksissa, kun Suurten kansainvälisten brändien maaedustajat taas Kesportit sijaitsevat pienemmissä taajamissa. Budget Sport on edulliseen hintaan profiloitunut 21) Sporttimyyjä 4/2007. Urheilukaupan vähittäismyynti 2006. s. uusi myymäläkonsepti, jonka ensimmäinen myymä- 18–22. lä avattiin vuonna 2006. 22) Sporttimyyjä 4/2007. Urheilukaupan vähittäismyynti 2006. Kansainvälisesti Intersporteja on yhteensä noin s. 18–22. 23) Vaatteita etelästä -selvitys on saatavilla osoitteessa teista muodostuva kansainvälinen yritys Intersport 12 HIKIPAJAT PINNALLA Clean Clothes Campaign

Sata euroa maksavan lenkkitossuparin hinnan jakautuminen.

International Corporation (IIC) markkinoi, ostaa tuot- tä on mukana vaikuttamassa kansainvälisen Inter- teita ja johtaa ketjuja. sportin valikoimiin. Kesko myy myös Baltiassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Keskolla on oma lista niin sanotuista riskimais- Norjassa, mutta tämä myynti ei koske urheilutuot- ta, mutta se ei ole julkinen. Keskon yhteiskuntavas- teita eikä tässä käsiteltyjä ketjuja. tuun asiantuntijan Marjut Lovion mukaan listalla oli Kesko omisti puolet Adidas Suomi Oy:stä mutta 37 maata tammikuussa 2008. Käytännössä riskimaa- myi osuutensa pois 1.1.2007. Kysymyksemme eivät lista on yhteneväinen BSCI:n riskimaalistan24 kanssa, koskeneet tätä yritystä. Adidaksesta on lyhyt kuvaus mutta Kesko pitää listallaan vain niitä maita, joista sil- seuraavassa alaluvussa. le tulee tuotteita. Yleisesti ottaen ne maat, joissa si- jaitsevilla tuotantolaitoksilla Kesko vaatii tehtäväksi myynti BSCI-auditointeja, ovat myös Keskon riskimaalistalla. Intersport (ml. Kesport ja Budget Sport) on Suomen Intersport Finlandin ostoista 5,5 prosenttia tu- suurin urheiluketju. Intersportin, Kesportin ja Budget lee Keskon yhteiskuntavastuun kannalta riskimaiksi Sportin yhteenlaskettu markkinaosuus on Suomes- määrittelemistä maista. Lukuun sisältyvät sekä kan- sa Keskon mukaan 32,5 prosenttia, ja myynti oli 257 sainvälisen Intersportin kautta tulevat että Keskon miljoonaa euroa vuonna 2006. Ketjuilla on Suomes- itse maahantuomat Intersport-ketjun tuotteet. Alun sa 100 myymälää, joista 92 on kauppiasyrittäjien ja 8 perin riskimaissa valmistettuja tuotteita voi tulla Intersport Finlandin johtamia. kuitenkin myös muiden maiden kautta. Anttiloiden ja K-citymarkettien yhteenlaskettu Keskon yhteiskuntavastuun asiantuntijan Mar- urheilumyynti oli 67 miljoonaa euroa. jut Lovion mukaan Anttilan urheilutuotteet tulevat K-citymarketeilla ja Anttiloilla on kummallakin agenttien kautta omana maahantuontina. Riskimai- vain yksi oma urheilumerkki. Oman merkin osuus den osuus urheiluryhmän kaikesta maahantuonnis- urheilumyynnistä on K-citymarketeissa noin 7 pro- ta on Anttilalla noin 8 prosenttia. senttia ja Anttiloissa noin 8 prosenttia. Varsinkin K- K-citymarketin urheiluvalikoimista 70 prosent- citymarkettien myynnistä ehdottomasti suurin osa tia tulee suoraan kansainvälisiltä merkkitoimittajil- on kansainvälisiä brändejä. Niissä myydään suurten ta, agenttien ja muiden maahantuojien osuus on 23 merkkien lisäksi joitakin vähemmän tunnettuja ta- prosenttia ja oman tuonnin osuus (Prosec-merkillä) varantoimittajien merkkejä. 7 prosenttia. Riskimaatuonnin osuudeksi ilmoite- Myös Intersport Finlandilla on vain yksi aivan taan koko oma tuonti, eli 7 prosenttia. oma merkki. Intersportin muut ”omat merkit” ovat Suomen yksinmyyntimerkkejä. Niiden osuus myyn- vastuullisuus nistä on liikesalaisuus. Keskon yhteiskuntavastuuvision mukaan se kuuluu Anttila harjoitti etämyyntiä Virossa ja Latviassa edelläkävijäyrityksiin, jotka vapaaehtoisilla toimen- 20 miljoonalla eurolla vuonna 2006. Kesko valmiste- piteillään ovat yhteiskuntavastuussa suosituksia ja lee Intersportien avaamista Baltiassa tavoitteenaan lainsäädäntöä edellä. markkinajohtajuus alueella. Keskon oma, kehitysmaatuontia koskeva Ostotoi- minnan eettiset periaatteet -ohjeisto hyväksyttiin ostotoiminta ja/tai tuotanto jo vuonna 1999 (ohjeisto on nähtävissä Keskon net- Intersport Finland Oy:n hankintaorganisaatio vastaa liiketyyppien valikoiman muodostamisesta ja tuot- 24) Vuoden 2008 alussa BSCI:n määrittämiä riskimaita olivat teiden hankinnasta. Suurin osa Intersport Finlan- BSCI:n toimitusjohtajan Lorenz Berzaun mukaan kaikki Afri- din Suomen yksinmyyntimerkeistä hankitaan kan- kan maat Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta, kaikki Latinalaisen Amerikan maat sekä Bangladesh, Bulgaria, Etelä-Korea, Filippiinit, sainvälisen Intersportin kautta, osa on Keskon omaa Kambodža, Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Myanmar, Pakistan, maahantuontia. Intersport Finlandin tuotepäälliköi- Romania, Taiwan, Thaimaa, Turkki ja Vietnam. HIKIPAJAT PINNALLA 13 tisivuilla), ja samassa yhteydessä Kesko alkoi edis- suorittavan kolmannen yrityksen välillä. Keskon ta- tää sosiaalisen vastuun SA8000-standardin käyt- pauksessa tavarantoimittaja maksaa ja tilaa audi- töä hankintaketjussaan. Kesko on yritysmaailman toinnit ja myös maksaa korjaustoimenpiteistä ai- oman sosiaalisen vastuun järjestelmän BSCI:n jäsen. heutuvat kustannukset.25 Käytännössä nykyisin pätee ensisijaisesti BSCI:n oh- Keskon ja koko BSCI:n jäsenyritysten ostovolyy- jeisto, vaikkakin Kesko suosittelee tavarantoimitta- mien pieni koko mainitaan myös auditointien mää- jilleen, että he hankkivat SA8000-standardin ja pi- rän kasvua hidastavana tekijänä. Vaikka BSCI:ssä on tää sitä sosiaalisen vastuullisuuden lopullisena pää- jäsenenä huomattava määrä yrityksiä, etenkin suur- määränä. ten brittiläisten, ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten Kesko on myös Vastuullisen tuontikaupan verkos- kauppaketjujen mukaan saaminen helpottaisi Kes- ton jäsen. Lisäksi yritys on jäsenenä lahjontaa kitke- kon mukaan BSCI:n toimintaa. Marjut Lovio mainit- vän Transparency Internationalin Suomen-osastossa see syyksi myös sen, että osa tavarantoimittajista on ja yrittää omalla toiminnallaan aktiivisesti vähentää auditoitu jo jonkin muun järjestelmän mukaisesti. korruptiota. K-ryhmällä on ympäristöpolitiikka, jonka mukai- Vastuullisuuskriteerit ovat samat kaikille Kes- sesti myös keskeisten yhteistyökumppaneiden edel- kon riskimaatavarantoimittajille riippumatta siitä, lytetään noudattavan politiikassa määriteltyjä ym- kenen brändi on kysymyksessä. Kansainvälinen In- päristöjohtamisen periaatteita. Kesko edistää riski- tersport on myös BSCI:n jäsen. Seuraavassa esitellyt maista käyttötavaroita toimittavien yritysten ympä- asiat koskevat niin Intersportia, Anttilaa kuin K-city- ristövastuullisuutta tällä hetkellä pääasiassa BSCI- markettejakin. auditointien ja SA8000-standardin avulla.26 Joilla- Keskon ostajat on koulutettu perusasioihin Kan- kin Keskon riskimaatavarantoimittajilla on myös ISO sainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksista, SA8000- 14001 -ympäristöjärjestelmäsertifiointi. Kesko lan- standardista ja BSCI-auditointimallista. Ostajat pi- seeraa alkuvuodesta 2008 tavarantoimittajien itse- tävät Keskon mukaan tavarantoimittajien kanssa arvioinnin pilottiprojektin, johon on BSCI-kriteerien asioidessaan jatkuvasti esillä BSCI-auditoinnin tai lisäksi sisällytetty muita ympäristöjohtamiseen liit- SA8000-sertifioinnin hankkimista. tyviä kysymyksiä. Kesko ei tarkasta tehtaita itse, vaan tavarantoi- Intersportin ja Anttiloiden omissa merkeissä on mittajat tilaavat BSCI:n ja SA8000-standardin mu- alkuperämerkinnät, mutta K-citymarkettien Prosec- kaiset tarkastukset ulkopuolisilta auditoijilta. Yrityk- jalkineissa ei. sen vuoden 2006 vuosikertomuksessa todetaan, et- Alaluvussa ”BSCI: Vietnamin pilottiprojekti” esi- tä SA8000-sertifioinnit eivät ole edenneet Keskon tellään BSCI-prosessin testauksen aloittamista Viet- haluamassa tahdissa. Vuoden 2006 lopussa 28 tuo- namissa. Mukana on Keskon tavarantoimittajien tantolaitosta oli sertifioitu. Myöskään BSCI-auditoin- tehtaita. tien määrä ei saavuttanut Keskon asettamaa 50 tavarantoimittajan tavoitetta vuonna 2006. Vuoden avoimuus 2006 lopussa Keskon tavarantoimittajista 27:n tie- Nettisivuilla oli hyvin tietoa ostotoiminnan vastuus- dot olivat BSCI:n tietokannassa ja näistä vain 6 oli ta, ja sivuilla kerrottiin myös vastaan tulleista ongel- auditoitu. mista. Vastaukset olivat avoimia ja yksityiskohtaisia. Joulukuussa 2007 Keskolla oli 21 BSCI-auditoitua Vastaaja: Keskon yhteiskuntavastuun asiantunti- tavarantoimittajaa, joista kolmella oli myös SA8000- ja Marjut Lovio. sertifiointi. Lisäksi kaksi Keskon tavarantoimittajaa on itse jäsenenä BSCI:ssa ja siten sitoutunut auditoimaan omaa hankintaketjuaan. BSCI-auditoitujen S-ryhmä / SOK – Prisma, Sokos joukossa on ainoastaan yksi urheilutuotteiden tava- S-ryhmä myy urheilutuotteita Prismoissa, Sokoksis- rantoimittajia, ja sen tuotteet tulevat kansainvälisen sa sekä hiukan joissakin suurimmissa S-marketeissa Intersportin kautta. Lisäksi yksi Keskon urheilutuote- pääasiassa muiden brändeillä. Omat brändit: Jupi- toimittaja on parhaillaan hankkimassa tehtailleen ter-polkupyörät Prismoissa sekä House Collection ja SA8000-sertifiointia. Steam -merkit Sokoksissa. Keskon yhteiskuntavastuun asiantuntija Marjut Lovio kertoo, että kun tehdään BSCI-auditointi, sitä aina myös täydennetään vertaamalla tavarantoimittajan tasoa SA8000-sertifioinnin vaatimaan tasoon. 25) BSCI-järjestelmässä jäsenyritys (tässä tapauksessa Kesko) ”tu- SA8000 on vaativampi kriteeristö kuin BSCI. Näiden kee” (supports) tavarantoimittajaa korjaustoimenpiteissä (BSCI erotus muodostaa niin sanotun C-osan (Best Practi- System: Rules and Functioning, s. 9) Käytännössä tämä tarkoit- ce for Industry). Jos yritys reputtaa C-osan eli ei täy- taa sitä, että BSCI:n jäsen osallistuu esimerkiksi taloudellisesti tä kaikkia SA8000:n vaatimia kriteereitä, se ei kui- kustannuksiin, mutta se on neuvoteltavissa ja yleensä korjaustoi- menpiteiden kustannukset maksaa tavarantoimittaja. Näin myös tenkaan tämän vuoksi voi reputtaa BSCI-auditointia. Keskon tapauksessa. Tavarantoimittajien SA8000-sertifioinnit näkyvät 26) Katso BSCI:n ja SA8000-standardin ympäristöulottuvuuk- myös BSCI-tietokannassa. sista vastuualoitteita käsittelevä alaluku. BSCI:n ohjeistossa Syyksi auditointien hitaudelle Kesko ilmoittaa, vaaditaan paikallisten lakien noudattamista ympäristövaikutuk- että kehitysmaiden tavarantoimittajat pitävät pro- sissa, mutta SA8000-standardissa ei ole ympäristöulottuvuutta. Käytännössä Keskon uudet BSCI-järjestelmään auditoidut, sessia työläänä ja kalliina. BSCI:ssä auditoinnin hin- SA8000-standardiin etenevät tavarantoimittajat ovat täyttäneet ta neuvotellaan auditoinnin tilaajan ja auditoinnin BSCI:n ympäristövaatimukset ensin. 14 HIKIPAJAT PINNALLA omistussuhteet ja historia tisivuillakin nähtävissä olevat S-ryhmän omat yh- S-ryhmään kuuluu SOK:n 22 itsenäistä alueosuus- teiskuntavastuun periaatteet, Vastuullisen tuonti- kauppaa ja 16 paikallisosuuskauppaa. SOK toimii näi- kaupan verkoston ohjeisto ja BSCI:n toimintaohjeis- den keskusliikkeenä sekä hoitaa hankinnan ja muita to. Intrade Partners ja SOK ovat olleet BSCI:n jäseniä tukipalveluja. vuodesta 2005. Kysyttäessä, miten näin monta oh- SOK-yhtymä on asiakkaidensa omistama osuus- jeistoa käytännössä toteutetaan yhtäaikaa, Ulla Me- kunta. Asiakasomistajatalouksia on Suomessa yli 1,6 rikallio ilmoitti, että S-ryhmän yhteiskuntavastuun miljoonaa eli lähes 67 prosenttia kotitalouksista. periaatteet kuvaavat vastuuta vain periaatteellisel- Suomen ensimmäiset osuuskaupat perustet- la tasolla. Tavarantoimittajayhteistyössä käytetään tiin 1800-luvun lopussa. 1900-luvun alussa niitä BSCI:n ohjeistoa. BSCI:n ohjeisto on samansuuntai- oli yli 500, toimipaikkoja 1 400 ja asiakasjäseniä yli nen kuin Vastuullisen tuontikaupan verkoston oh- 170 000. SOK eli Suomen Osuuskauppojen Keskus- jeisto, mutta tarkempi. kunta perustettiin vuonna 1904 vastaamaan yhtei- Intrade Partners perustaa hankintojensa vas- sistä ostoista ja muista osuuskauppojen toimintaa tuullisuuden käytännössä BSCI:hin, eikä sen suunni- tukevista toiminnoista. SOK:n toiminta laajeni voi- telmissa ole muiden vastuujärjestelmien käyttöön- makkaasti, ja sillä oli myös omaa teollista tuotantoa, ottoa. Vuonna 2006 BSCI-järjestelmä koski Intrade josta se kuitenkin luopui 1980-luvulla. Partnersilla pukeutumisen, jalkineiden, kodinteks- tiilien ja lelujen hankinnassa lähes 50:tä prosenttia myynti Itä-Euroopan ja Aasian tavarantoimittajien ostovo- S-ryhmällä ei ole omia urheilumyymälöitä, vaan sen lyymistä. Jatkossa BSCI-järjestelmän piiriin kuuluvat urheilumyynti muodostuu Prismojen ja Sokosten se- riskimaiden toimittajat allekirjoittavat ohjeiston jo kä joidenkin suurten S-markettien myynnistä. ostoehtosopimuksen teon yhteydessä. Tähän men- Prismojen koko myynti oli 2 173 miljoonaa euroa nessä riskimaiden tavarantoimittajat ovat allekir- vuonna 2006 Baltian myymälät mukaan lukien. Vuo- joittaneet BSCI:n ohjeiston vasta aloittaessaan tila- den 2006 lopussa Prismoja oli Suomessa 47, Virossa 5 tun mallin täytäntöönpanon. ja Latviassa 1. Kotimaan myynnin osuus oli 2 056 mil- BSCI-järjestelmän auditointiprosessi on aloitettu joonaa euroa, josta urheilumyynnin osuus oli Sport- Intrade Partnersin suurimmista aasialaisista tava- timyyjä-lehden mukaan 72 miljoonaa. rantoimittajista, ja sen jälkeen edetään pienempiin. Sokosten myynti oli 333 miljoonaa euroa vuonna Ympäristövastaava Ulla Merikallion mukaan tava- 2006. Myymälöitä on vain Suomessa, ja niitä on yh- rantoimittajien vaihtuvuus hidastaa prosessia. teensä 20 kappaletta, joista 16:ssa myydään urhei- Intrade Partners tuo urheilutuotteita itse maahan lutuotteita. Sokosten yhteenlaskettu urheilumyynti vain vähän ja erityisen vähän suoraan Aasiasta, minkä oli Sporttimyyjä-lehden mukaan 13 miljoonaa euroa vuoksi BSCI-auditointeja ei vielä ole tehty omien ur- vuonna 2006. heilubrändien tavarantoimittajien tehtailla. SOK:n omien brändien osuuden urheilumyynnis- S-ryhmä tai Intrade Partners eivät itse tarkas- tä ilmoitettiin olevan erittäin pieni. Omia brändejä ta kehitysmaiden tehtaita yhteiskuntavastuun kan- on Sokoksissa kaksi: House Collection ja Steam. Pris- nalta, vaan kaikki tarkastukset tehdään BSCI:n puit- moissa on vain yksi oma merkki, Jupiter-pyörät. teissa. Merikallio ilmoittaa, että ensimmäisistä BSCI- tarkastuksista ilmoitetaan tehtaille etukäteen, jotta ostotoiminta ja/tai tuotanto kaikki tarvittavat dokumentit olisivat käytössä. Jat- Kaikki S-ryhmän käyttötavarat, joihin urheilutuot- kotarkastukselle tulosta ilmoitetaan tai ei ilmoiteta teetkin kuuluvat, tulevat SOK:n kokonaan omista- etukäteen riippuen siitä, mitä on vaadittu korjatta- man hankintayhtiön Intrade Partners Oy:n kautta. vaksi. Intrade Partnersin liikevaihto vuonna 2006 oli 599,6 Intrade Partnersin vastuutyö ulottuu hieman miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli keskimäärin 241. myös omien brändien ulkopuolelle, ja jatkossa vas- SOK:n omista brändeistä Prismojen Jupiter-pol- tuun toteuttamista laajennetaan tähän suuntaan. kupyörät hankitaan kotimaisen tavarantoimittajan EU-alueen urheilutavarantoimittajilta on kyselty, mi- kautta, joka hankkii osat Aasiasta ja EU:sta, ja pyö- ten ne ovat hoitaneet vastuunsa. Erityisesti suurilta rät myös kootaan näillä kahdella alueella. Sokoksis- urheilubrändeiltä on saatu Ulla Merikallion mukaan sa myytävien House Collection ja Steam -brändien ”hyviä vastauksia, joiden perusteella niillä on toimi- tuotteista vain pieni osa on Intrade Partnersin omaa va järjestelmä yhteiskuntavastuuasioiden hoitami- tuontia, pääosin ne ostetaan kotimaisilta tavarantoi- seksi”. mittajilta. Intrade Partnersin ympäristövastaava Ulla Intrade Partners yrittää väärinkäytöksiä löydet Merikallio huomauttaa, että vaikka tavarantoimitta- täessä ensin auttaa tehtaita toteuttamaan vaati- ja olisikin kotimainen, 70–80 prosenttia valmistuk- mukset. Jos tavarantoimittaja ei ole yhteistyöhalui- sesta tapahtuu kuitenkin Aasiassa. S-ryhmän omien nen, äärimmäisessä tapauksessa ostot voidaan lo- brändien tuotteita ei tule Afrikasta tai Etelä- ja Väli- pettaa. Jos rikotut vaatimukset ovat kriittisiä, kuten Amerikasta. Omien brändien tuotteissa ei ole alku- lapsityövoiman käyttö, ostot jäädytetään välittö- perämerkintöjä. mästi asian tullessa esiin ja pidetään jäädytettyinä, kunnes asia on todistettavasti korjattu. vastuullisuus S-ryhmällä on ympäristöpolitiikka. Tehtaiden ym- Intrade Partners Oy on sitoutunut kaikkiin S-ryh- päristövaikutusten osalta Merikallio viittaa BSCI-jär- män yhteiskuntavastuun ohjeistoihin, joita ovat net- jestelmään. Lisäksi SOK:n päivittäistavaroita hank- HIKIPAJAT PINNALLA 15 kiva ja myös Intrade Partnersin käyttötavaroiden lo- etäkauppaa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. gistiikasta pääosin vastaava Inex Partners huomioi Tavarataloryhmään kuuluu suomalaisten ja ulko- kuljetuksissaan ympäristönäkökohdat optimoimalla maisten tavaratalojen lisäksi erikoismyymälöitä, ku- kuljetusreitit, kuljettamalla täysiä kuormia ja käyttä- ten Akateemisia kirjakauppoja ja Stockmann Beau- mällä nykyaikaista, ympäristövaatimukset täyttävää ty -kauneusliikkeitä sekä franchising-periaatteella kalustoa. Inex Partners pyrkii auditoimaan yhdessä muotiketju Zaran Suomen-toiminta ja muotiyritys kuljetusliikkeiden kanssa Euroopan autokuljetuksien Bestsellerin Venäjän-toiminta. Vuonna 2006 tavara- ympäristövaikutukset. Toisella Intrade Partnersin lo- taloryhmän myynti oli 76 prosenttia koko konsernin gistiikasta vastaavalla yrityksellä on Merikallion mu- myynnistä eli 1 119,0 miljoonaa euroa. kaan jo ISO14001 -ympäristöstandardi. Urheilutuot- Koko Stockmannin vuoden 2006 myynti oli teiden jakelu hoidetaan pääosin keskitetysti. Intrade 1 552,6 miljoonaa ja liikevaihto 1 300,7 miljoonaa eu- Partners vähentää myös pakkausmateriaalien käyt- roa. Stockmann-konserniin kuuluvat tavarataloryh- töä. män ja Hobby Hallin lisäksi muotiketjut Seppälä ja vuonna 2007 hankittu Lindex. avoimuus Suomen osuus tavarataloryhmän myynnistä oli S-ryhmän nettisivuilta saa suhteellisen hyvin tietoa 74 prosenttia, josta 32 prosenttiyksikköä tuli yksis- yhteiskuntavastuusta, ja myös kysyttäessä tietoa an- tään Helsingin keskustan tavaratalosta. Venäjän nettiin hyvin. osuus tavarataloryhmän myynnistä oli 16 prosenttia Vastaaja: Intrade Partners Oy:n ympäristövastaa- ja Baltian 10 prosenttia. va Ulla Merikallio. Hobby Hallin osuus koko Stockmannin myynnis- tä oli 17 prosenttia eli 199,8 miljoonaa euroa vuonna 2006. Suomen osuus Hobby Hallin myynnistä oli 83 Stockmann Oyj – tavaratalot, Hobby Hall prosenttia ja Baltian loput 17 prosenttia. Stockmannia käsiteltiin Vaatteita etelästä -selvityk- Stockmann ei julkistanut urheiluosastojensa ei- sessä. Seuraavassa tekstissä on yhdistetty aiemmat kä Hobby Hallin urheilumyynnin eriteltyjä lukuja. tiedot uuden kyselyn tietoihin. Suomen urheiluosastojen myynti oli Sporttimyyjä- Stockmannilla on tavarataloja ja erikoismyymä- lehden mukaan 26,1 miljoonaa vuonna 2006.28 Leh- löitä, joista tavaratalot myyvät kaikille kohderyhmil- dessä ei ole Hobby Hallin lukuja. Stockmannin vuo- le. Omia urheilubrändejä ei ole. Global Sport -brän- sikertomuksen mukaan tavarataloryhmän myynnis- dillä myydään vain vapaa-ajan vaatteita, ja se on kä- tä muodin osuus on 48 prosenttia ja vapaa-ajan ja sitelty Vaatteita etelästä -selvityksessä. harrastusten 11 prosenttia. Hobby Hallin myynnistä vapaa-ajan tuotteiden osuus (kodinkoneet ja elekt- omistusmuoto ja historia roniikka pois lukien) oli 21 prosenttia. Stockmannin perusti vuonna 1862 Georg Franz Stock- mann alun perin Nuutajärven lasitehtaan myymä- ostotoiminta ja/tai tuotanto länä Helsingin keskustaan. Nykyisin Stockmann on Stockmannilla ei ole omia urheilubrändejä, vaan se pörssiyhtiö, jonka markkina-arvo on noin 1,37 miljar- myy ainoastaan tunnettujen kansainvälisten brän- dia euroa (23.1.2008)27. diyritysten urheilutuotteita. Ostokanavat, valmistusmaat ja Made in -merkinnät vaihtelevat sen mukaan, myynti mikä brändi on kyseessä. Stockmannin urheilumyynti koostuu tavaratalojen urheiluosastojen myynnistä sekä Hobby Hallin ur- vastuullisuus heilumyynnistä. Tavarataloja on kotimaassa seitse- Stockmannin nettisivuilla ja vuosikertomuksessa il- män, joiden lisäksi on yksi Outlet-myymälä. Hobby moitetaan, että yrityksellä on neljä eri sisäänoston Hall harjoittaa pääasiassa etäkauppaa, mutta sillä sosiaalisen vastuun sitoumusta: Stockmannin oma on Suomessa myös kaksi myymälää. sitoumus ”Commitment to Social Responsibility Uusin Stockmannin tavaratalo perustettiin Suo- in Importing” sekä BSCI:n, Vastuullisen tuontikau- meen vuonna 2005. Yrityksen mukaan sen jälkeen oli pan verkoston ja kansainvälisen tavarataloyhteisön selvää, ettei Suomeen mahdu enää täysmittaista ta- IADS:n (International Association of Department varataloa. Yrityksellä on Suomessa kasvunvaraa vain Stores) jäsenenä niiden ohjeistot. Lisäksi Stockmann jo olemassa olevissa myymälöissä. on lahjontaa vähentämään pyrkivän Transparency Stockmannin tavarataloryhmällä oli vuoden Internationalin Suomen osaston jäsen. 2006 lopussa Venäjällä neljä tavarataloa, kolme eri- Yhteiskuntavastuun tiedottaja Anna Bjarland koisliikettä ja kaksi Nike-myymälää. Stockmann sol- kertoi, että Stockmannin suurimmilta ja merkittä- mi Niken kanssa Venäjää koskevan franchising-sopi- vimmiltä omien brändien tavarantoimittajilta vaa- muksen vuonna 2006. Nämä Nike-myymälät myy- ditaan BSCI:n ohjeistoon sitoutumista. Muut tava- vät Niken omia merkkejä. Stockmannin tavoitteena rantoimittajat allekirjoittavat Stockmannin oman on perustaa maahan useita Nike-myymälöitä. sitoumuksen. Stockmannin oma sitoumus ei ole so- Virossa ja Latviassa oli vuoden 2006 lopussa siaalisen vastuun toimintaohjeisto vaan ostosopi- kummassakin maassa yksi tavaratalo. Virossa oli yksi Hobby Hallin myymälä. Lisäksi Hobby Hall harjoitti 28) Urheilumyynnin prosenttiosuutta ei voitu laskea, koska Stockmann käsittelee tavarataloryhmää kokonaisuudessaan eikä 27) ilmoita tavaratalojen myyntiä erikseen. 16 HIKIPAJAT PINNALLA Vietnamissa Ho Chi Minhissä mm. Stockmannille toimittava vaatetustehdas.

muksen osa, jonka sisältönä on Vastuullisen tuonti- jen palautelomakkeiden kautta tuleviin kysymyksiin kaupan verkoston ohjeiston vaatimukset. vastataan ja kysymykset kirjataan asiakaspalautejär- Stockmann on allekirjoittanut IADS:n ohjeiston, jestelmään. koska se haluaa tukea IADS:n yhteiskuntavastuun prosessia. Tämä ohjeisto ei kuitenkaan ole Stock- avoimuus

mannilla käytössä, koska se vastaa sisällöltään Vas- Stockmannin nettisivuilla on tietoa sen käyttämis- Pääkkönen/SASK Jukka tuullisen tuontikaupan verkoston ohjeistoa. tä eri toimintaohjeistoista, mutta tarkempia tieto- Edellä mainituista ainoastaan BSCI:n puitteissa ja, kuten riskimaiden osuuksia tuonnista, ei sivuilla tehdään tehtaiden sosiaalisen vastuun ja ympäris- kerrota, toisin kuin Kesko ja SOK ovat tehneet. Muita tövastuun tarkastuksia. Koska Stockmannilla ei ole yrityksiä usemmin Stockmann katsoi, että kysymyk- omia urheilubrändejä, sen BSCI-prosessi ei tällä het- semme koski liikesalaisuutta ja jätti vastaamatta. kellä kohdistu urheilutuotteisiin. Koska omia brändejä ei ole, urheilutuotteiden han- Stockmann osallistuu pilottiprojektiin, joka esi- kinnan vastuusta sai kuitenkin selkeän kuvan. tellään alaluvussa ”BSCI: Vietnamin pilottiprojekti”. Vastaaja: Stockmannin yhteiskuntavastuun tie- Stockmannilla on ympäristöpolitiikka, jossa pyri- dottaja Anna Bjarland. tään muun muassa ennaltaehkäisemään jätteiden syntyä ja ottamaan ympäristöasiat huomioon silloin, kun hankinnasta ja valikoimista päätetään. Var- Tradeka Oy – Euromarket sinaisissa tavarantoimittajien ympäristövaikutusten Tradekan Euromarketit myyvät urheilutuotteita. arvioinneissa ja tehdastarkastuksissa yritys nojaa Hankintatavat tulevat lähiaikoina muuttumaan BSCI-järjestelmään. Stockmannin Suomen-tavarata- olennaisesti, joten omat brändit eivät ole vielä tie- lot sekä niiden yhteiset ostoja varastotilat Pitäjän- dossa. mäellä on sertifioitu ISO 140001 -ympäristöstandar- din piiriin. omistusmuoto ja historia Yhteiskuntavastuun tiedottaja Anna Bjarland Tradeka Oy:n myymäläkonsepteja ovat Siwa, Valin- huomauttaa, että yksittäiset myyjät eivät voi käy- tatalo ja Euromarket. Tradeka Oy on aiemmin ollut tännössä vastata asiakkaiden esittämiin kysymyk- Osuuskunta Tradeka-yhtymän osuustoimintamalli- siin valmistusolosuhteista, koska tuotemäärät ovat nen tytäryhtiö, mutta vuosina 2005 ja 2007 tapah- valtavia ja tuotteet vaihtuvat sesongeittain (tuote- tuneiden omistajanmuutosten jälkeen Osuuskunta määrät ovat kokoluokkaa parituhatta tuotenimiket- Tradeka-yhtymä omistaa Tradeka Oy:stä enää vain tä yhdessä tuoteryhmässä). Stockmannilla hankin- pienen osan. taorganisaatio vastaa kysymyksiin valmistusmaista. Tradekan suurin omistaja on 1.5.2007 tehtyjen yri- Kaikkiin yritykseen kirjallisesti netin tai tavaratalo- tyskauppojen jälkeen pääomasijoitusyhtiö Industri HIKIPAJAT PINNALLA 17 Kapital 66 prosentin omistusosuudellaan. Industri InterCoopin sosiaalisen vastuun toimintaohjeis- Kapital on alkujaan pohjoismainen mutta euroop- tossa vaaditaan liikesuhteen katkaisun uhalla mak- palaiseksi kasvanut yhtiö, joka sijoittaa keskisuuriin samaan lakisääteistä minimipalkkaa ja noudatta- yrityksiin ja työskentelee tiiviisti omistamiensa yri- maan muita lainmukaisia säädöksiä. Lisäksi tavaran- tysten johdon kanssa. Industri Kapitaliin investoivat toimittajia kehotetaan maksamaan perustarpeisiin yritykset, pankit, eläkerahastot ja sellaiset rahastot, riittävää palkkaa ja sen päälle lisärahaa. Ylityön on jotka investoivat muihin rahastoihin. oltava vapaaehtoista, ja tehtaita kannustetaan mak- Industri Kapitalin lisäksi Tradekan muut omista- samaan ylitöistä kunnollinen korvaus. Liikesuhtei- jat ovat Osuuskunta Tradeka-yhtymä (16 %), Wihu- den katkaisemisen ongelmat oli tiedostettu esimer- ri-konsernin Ruokamarkkinat Oy (16 %) ja Tradekan kiksi lapsityövoimakysymyksen osalta. Jos tehtaalta toimiva johto (3 %). Osuuskunta Tradeka-yhtymän löytyy lapsia, toimintaohjeiston mukaan InterCoop muodostavat jäsenet eli kuluttajat. pyytää tehdasta lapsen erottamisen sijaan etsimään Tradekan juuret ovat E-osuuskunnassa, joka hänen etunsa mukaisen, hänen asemaansa paranta- muodostettiin aikoinaan alueellisista osuuskaupois- van lopputuloksen. ta ja keskusosuusliike Suomen Osuustukkukaupas- Tradekalla ei ole ollut omia sosiaalisen ja ympä- ta (OTK). E-osuuskunta muuttui myöhemmin Eka- ristövastuun toimintaohjeistoja, mutta se ehkä laatii yhtymäksi ja koki edelleen myllerryksiä erityises- sellaiset, jos se päätyy perustamaan oman toimiston ti 1990-luvun laman aikoihin. Vuonna 1993 osuus- esimerkiksi Intiaan. Tradeka on Keskuskauppakama- kunta ajautui yrityssaneeraukseen, jonka yhteydes- rin Vastuullisen tuontikaupan verkoston jäsen. sä päätoimialaksi jäi vähittäiskauppa sekä hotelli- ja Rakkolalla on 19 vuoden kokemus Tradekan han- ravintolatoiminta, ja osuuskunnan nimeksi tuli Tra- kinnasta, ja hän kertoo, että on hankalaa varmistua deka-yhtymä. Nykyisin Tradeka-yhtymällä on myös tehdasvierailuilla esimerkiksi kemikaalien käytöstä, sijoitustoimintaa. Tradeka Oy harjoittaa vähittäis- koska niitä ei voi nähdä. Tekstiilien kemikaalipitoi- kauppaa. suudet pitäisi testata lähtömaissa olevissa labora- torioissa. myynti Kyselyitä valmistusolosuhteista ei ole aiemmin Tradekan liikevaihto oli 1 332,7 miljoonaa euroa vuon- juuri tullut Tradekaan Rakkolalle, mutta myyjiltä asi- na 2006. Euromarkettien liikevaihto oli tästä 24 pro- aa on saatettu kysyä. Valmistusmaista on Rakkolalta senttia eli 312,6 miljoonaa. Euromarketteja oli 26 kysytty jonkin verran, koska omissa tuotteissa on ol- kappaletta vuoden 2006 lopussa. Urheilumyynnin lut Tradekan yhteystiedot. osuus Euromarkettien liikevaihdosta oli 1–2 prosenttia. avoimuus Tradeka myy myös Venäjällä, mutta siellä sillä on Tradekan sivuilla ilmoitettiin sen entinen tavarantoi- vain ruokakauppoja. mittaja InterCoop, jonka nettisivuilla oli suhteellisen hyvin tietoa, esimerkiksi sen sosiaalisen vastuun toi- ostotoiminta ja/tai tuotanto mintaohjeisto. Puhelimitse tietoa annettiin Trade- Pääomistajan vaihtuminen muutti täysin Tradekan kasta hyvin. hankinnan, koska se ei enää ole osuustoiminnalli- Vastaaja: Kodin ja vapaa-ajan tuoteryhmäpäällik- nen yritys. Aiemmin kaikki urheilutuotteet hankit- kö Timo Rakkola. tiin osuustoiminnallisen InterCoopin kautta. Kau- koidästä ostavan InterCoopin omistavat italialainen, espanjalainen ja pohjoismaiset osuustoiminnalli- SGN Sportia Oy set ketjut. Tradeka ei ollut omistajana InterCoopissa, Sportia myy urheilu- ja vapaa-ajan asuja, jalkineita mutta oli sen yhteistyökumppani. ja välineitä, myös kuntolaitteita kotikäyttöön. Suo- Tradekan urheilutuotteet tulivat InterCoopin men yksinmyyntimerkkejä ovat Chinook, CHNK, Dy- kautta vuoden 2007 loppuun, minkä jälkeen tuot- namics, High Colorado, North Bend, Power Play, Stuf, teet hankitaan muualta. Kodin ja vapaa-ajan tuote- Titania, V3Tec ja York. ryhmäpäällikkö Timo Rakkola kertoi, että Tradekan omat brändit, valmistusmaat ja tavarantoimittajat omistusmuoto ja historia ovat vielä auki ja että ainakin ylimenoaikana Trade- Sportia oli Wihuri-keskusliikkeen omistuksessa, en- ka ostaa eurooppalaisilta ja suomalaisilta maahan- nen kuin se ostettiin SGN Group -konserniin kesällä tuojilta. Kaukoitä korvautuu osittain muilla alueilla, 2006. Konserni on perheyritys, ja sen liikevaihto on esimerkiksi pyörien uudeksi valmistusmaaksi tulee noin 142 miljoonaa euroa. Turkki. Joiltakin vanhoilta InterCoopin tavarantoi- SGN Group -konsernin juuret ovat Sven G. Niemi- mittajilta voidaan myös hankkia suoraan. sen vuonna 1933 perustamassa siementen vienti- ja tuontiyrityksessä. Tuotevalikoima laajeni 1950-luvul- vastuullisuus la viljankäsittelykoneisiin ja sen jälkeen maatalous- InterCoopin aikana Tradekan edustajat vierailivat koneisiin, vapaa-ajan tuotteisiin, teollisuuden lait- Rakkolan mukaan pääyhteistyökumppanien tehtail- teisiin sekä vuonna 2006 urheilukaupan alalle. Kon- la osana normaalirutiinia. Vierailuilla kiinnitettiin serni toimii mm. Harley-Davidson-moottoripyörien huomiota laadun lisäksi valmistusolosuhteisiin. In- ja Vespojen ainoana maahantuojana. terCoop on ollut Tradekan ostoyhteisö noin 30 vuot- Konsernia johtaa nykyisin Sven Niemisen poika ta, ja liikesuhteet tehtaisiin ovat olleet pitkiä. Sam Nieminen. 18 HIKIPAJAT PINNALLA myynti Top-Sport Oy SGN Sportian liikevaihto oli 17,9 miljoonaa 8 kuukau- Omat brändit: Acetour, Bodywatch, Boy-Cot, Everest, den tilikaudella 1.6.2006–31.1.2007. Sportia on Inter- Keystone, Pro-Limit, Skifi, Ski Point, TC True Classics. sportin jälkeen Suomen toiseksi suurin urheiluketju. Sillä on 50 myymälää. omistusmuoto ja historia SGN-konserni myy myös Venäjälle, mutta SGN Kilpapyöräilijä Pekka Eräjää osti alun perin yhden Sportia myy ainoastaan Suomessa. hengen pyöräliikkeen vuonna 1975, ja siitä kasvoi ajan myötä Top-Sport. Eräjää on edelleenkin yrityk- ostotoiminta ja/tai tuotanto sen toimitusjohtaja. Hän oli aiemmin myös yrityk- Sportia-kauppiaat toimivat itsenäisesti. Yksittäisil- sen suurin osakkeenomistaja, mutta OKO Pankin lä kauppiailla ei kuitenkaan ole omia merkkejä tai pääomasijoitusyritys OKO Venture Capital Oy hank- muuta omaa tuotteiden teettämistä, vaan he hankki määräysvallan Top-Sportiin vuonna 2006. Kaupan kivat brändiyrityksiltä ja SGN Sportian kautta. SGN jälkeen pienempiä omistajia ovat yrityksen seitse- Sportia toimii tukkuna muillekin kuin Sportia-ketjun män avainhenkilöä Eräjää mukaan lukien. yrityksille. Maailmalla on muitakin Top-Sport -nimisiä yri- SGN Sportialla ei myöskään ole omia merkke- tyksiä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä Suomen jä, jos lukuun ei oteta Titania-pyöriä. Yritys omistaa Top-Sportin kanssa. Titania-pyörämerkin nimen. Sportia myy Suomes- sa yksinoikeudella saksalaisen Sport 2000 Interna- myynti tionalin tuotemerkkejä. SGN Sportia on Sport 2000 Yrityksen verollinen myynti vuonna 2006 oli 44,1 International GmbH:n osakas. Suuret kansainväliset miljoonaa euroa, mikä sisältää franchising-myymä- merkit, kuten Adidas ja Nike, hankitaan Sportiaan löiden myynnin. Top-Sport ketjuun kuuluu tällä het- luonnollisesti merkkien omien edustajien kautta. kellä 26 myymälää, joista 8 toimii franchising-peri- Sportian myymien tuotteiden alkuperämaat ovat aatteella. tiedossa. Kaikissa yksinmyyntimerkeillä myytävis- sä tuotteissa ei kuitenkaan ole alkuperämerkintö- ostotoiminta ja/tai tuotanto jä. Suurin osa tuotteista on valmistettu Kaukoidäs- Top-Sportin ostot hoidetaan keskitetysti ja tuotevali- sä. Varsinkin tekstiilit ja jalkineet tulevat Kiinasta, ja koimat suunnitellaan Suomessa ketjuorganisaatios- myös Pakistan on suuri valmistusmaa. Lähempää eli sa, eikä yrityksellä ole yhtäkään ulkomailla työsken- Baltian maista tulee esimerkiksi Titania-pyöriä. televään henkilöä. Myös franchising-periaatteella toimivat myymälät ostavat tuotteensa ketjun kaut- vastuullisuus ta. Sport 2000 International liittyi BSCI:n jäseneksi mar- Top-Sport ostaa kotimaisilta maahantuojilta ja raskuussa 2007. Sillä ei ole vielä itse ulkomaisilta tavarantoimittajilta. Itse teetettyjen BSCI:n puitteissa auditoituja tavarantoimittajia, omien merkkien valmistusmaat jakautuivat vuonna mutta SGN Sportian toimitusjohtajan mukaan osa 2007seuraavasti: Kiina 89 %, EU 5,5 %, Taiwan 3 %, Pa- tärkeimmistä tavarantoimittajista on jo auditoitu kistan 1,7 % ja Bangladesh 0,8 %. SA8000-standardiin. Sport 2000 International on si- Yritys ei kertonut omien brändiensä osuuksia toutunut siihen, että ostovolyymilla mitattuna kaksi myynnistä. kolmasosaa sen tavarantoimittajista on BSCI-auditoituja kolmen vuoden sisällä. vastuullisuus SGN Sportia on sisällyttänyt laatustandardi ISO Top-Sport lähetti meille omien merkkiensä vaattei- 9001:2000:n yhteyteen tavarantoimittajien ympä- den ostoa koskevan sosiaalisen vastuun toimintaoh- ristövastuuseen liittyviä vaatimuksia, ja se tulee liit- jeistonsa sekä ohjeensa kemiallisten aineiden käy- tämään standardiin myös tavarantoimittajien sosi- töstä. Vastaavanlaiset sosiaalisen vastuun ohjeistot aalista vastuuta koskevia näkökohtia. Nämä vaati- koskevat kaikkia omien merkkien ostoja. Kemikaali- mukset eivät ulotu kuitenkaan tehtaille saakka, sillä rajoitukset koskevat kaikkia tekstiili- ja nahkatuottei- SGN Sportian tavarantoimittajat ovat itsekin tilaajia. ta. Lisäksi Top-Sport vaatii esimerkiksi muovituottei- SGN Sportian lisäksi SGN-konsernin emoyhtiö sekä den hankinnassa lainmukaisia raskasmetallien käy- konsernin kaksi muuta tytäryhtiötä on sertifioitu ISO tön rajoituksia. Näiden lisäksi yrityksellä on tuote- 9001:2000 -laadunhallintajärjestelmästandardiin. turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Tuotanto-olosuhteista ei ole Erkkilän puolentois- Vaatteiden hankinnan sosiaalisen vastuun toi- ta vuoden toimitusjohtajana olon aikana tullut kyse- mintaohjeistossa tunnistetaan lapsityön kohdalla lyjä. Tuotantomaita on kysytty muutaman kerran. ongelman monimutkaisuus ja pyritään lapsen koko- naistilanteen parantamiseen pelkän tehtaalta erot- avoimuus tamisen sijaan. Tehtaan on maksettava koulutusku- Nettisivuilla on vain vähän tietoa itse yrityksestä, lut ja vastaavat. Top-Sport vaatii, että tehtaat eivät mutta puhelimitse tietoa annettiin hyvin. palkkaa uusia lapsia. Vastaaja: toimitusjohtaja Veli-Pekka Erkkilä. Ammatillinen järjestäytyminen on sallittava työntekijöiden valitsemiin organisaatioihin samoin kuin kollektiiviset työehtosopimusneuvottelut, eikä työnantaja saa rangaista työntekijöitä millään tavalla näiden oikeuksien harjoittamisesta. HIKIPAJAT PINNALLA 19 Vaatteiden laadun tarkastusta Vietnamissa Ho Chi Minhissä. Vaatetusteollisuudessa työskentelee joka puolella maailmaa pääasiassa naisia.

Ylityön on oltava vapaaehtoista, ja siitä on saata- tiedot pidetään salaisina. va kunnollinen korvaus. Palkan on oltava vähintään Jos tehdas ei täytä Top-Sportin vastuuvaatimuk- paikallisen minimin suuruinen, korkeamman palkan sia eikä ongelmia korjata sovitun ajan puitteissa, lii- maksua suositellaan, ja palkat on maksettava ajal- kesuhde katkaistaan. Top-Sport ylläpitää pitkiä lii- laan. Kehitysmaissa suositellaan, että tehdas mak- kesuhteita. Omia merkkejä valmistavien tehtaiden saa vähintään yhden aterian päivässä. määrää pidetään pienenä, noin 15 kappaleen suu- Ympäristön osalta tavarantoimittajien on nou- ruisena, myös sen vuoksi, että tuotanto-olosuhteita datettava paikallisia lakeja. Lisäksi kaikkien tavaran- pystytään valvomaan. Alihankkijat on ilmoitettava toimittajien on allekirjoitettava Tekstiili- ja jalkine- Top-Sportille. toimittajat ry:n lista, joka pohjautuu EU-maissa voi- massa oleviin kemikaalien käytön rajoituksiin. avoimuus Top-Sportilla ja sen nimittämällä kolmannella ta- Yrityksen nettisivut olivat suppeat, mutta tietoa an- holla, kuten jollakin järjestöllä, on oikeus tehdä yl- nettiin hyvin ja vastaukset olivat tarkkoja. lätystarkastuksia tehtailla. Ulkopuolisia tarkastajia Vastaaja: hankintapäällikkö Maria Ritschkoff. ei ole käytetty. Omista tarkastuksista ilmoitetaan yleensä etukäteen, ja tehtailla vieraillaan säännöl- lisesti. Top-Sport on valmis antamaan riippumatto- mille tutkijoille luvan vierailla tehtailla, jos tehdas- 20 HIKIPAJAT PINNALLA myynti Partiokauppojen yhteenlaskettu myynti oli 25,3 miljoonaa euroa vuonna 2006. Partiokaupat myyvät myös netissä. Halti, Haglöfs ja North Face ovat eniten myydyt brändit.

ostotoiminta ja/tai tuotanto Koska omia brändejä ei ole, kaikki hankitaan brändi- yritysten kautta. Jokainen Partiokauppojen yritys ostaa tuotteensa itse, mutta tuotteista keskustellaan yritysten välillä. Partiokaupat omistavat yhteisesti tukkuyhtiön, jonka kautta hankitaan partiomerkit ja -puvut. Pai- tojen osuus partiovaatteiden myynnistä on 95 prosenttia. Muita partiovaatteita ja asusteita ovat ha- meet, huivit ja vastaavat. Partiopaidat valmistetaan Virossa, ja osa huiveista tulee Suomesta. Partioaitta Oy:n toimitusjohtaja Iiro Tyrväinen sanoo, että Partiokaupat haluaisivat selvittää mahdol- lisuutta omien merkkien perustamiseen ja Kiinasta hankkimiseen, koska suurten brändien myynti tulee kalliiksi. Ostovolyymit ovat kuitenkin Kiinasta suoraan tilaamiseen liian pienet.

vastuullisuus Partiokaupat ja partiolaisten yhdistykset ja säätiöt eivät ole asettaneet hankinnoille ehtoja valmistus- olosuhteiden sosiaalisten tai ympäristövaikutusten mukaan. Tyrväisen mukaan hankintojen vastuullisuudesta ja siitä, mitä sen eteen voidaan tehdä, keskustellaan, mutta mitään konkreettista ei ole pystytty luo- maan. On merkkiyritysten asia informoida tuotanto- olosuhteista. Jos jotakin epäkohtia tulee ilmi, tuotteiden myynnistä poistamista harkitaan.

avoimuus Koska kyseessä ei ole varsinainen ketju, netissä ei ole tietoja. Kysyttäessä vastauksia saatiin hyvin. Vastaaja: Tiedot antoi kaikkien Partiokauppojen puolesta Partioaitta Oy:n toimitusjohtaja Iiro Tyrväi- nen. Jukka Pääkkönen/SASK Jukka Stadium Partiokaupat Stadium myy puolet omia ja puolet muiden merk- Partiokaupat myyvät erityisesti ulkoilu-, retkeily- ja kejä kolmella eri myymäläkonseptilla, jotka ovat Sta- partiotuotteita. Ei omia brändejä. dium, Stadium XXL sekä erikoisliikkeet, kuten Sta- dium Ski ja Stadium Golf. Omat brändit: Everest, Ra- omistusmuoto ja historia ce Marine, Warp, 4D ja Soc. Partiokauppoihin kuuluu viisi erillistä yritystä, joilla on yhteensä 18 liikettä. Kauppoja yhdistää se, että ne omistusmuoto ja historia ovat partiolaisten omistuksessa. Kolme suurinta yri- Stadium on ruotsalainen perheyritys. Se sai alkun- tystä muodostaa yli 90 prosenttia ryhmän myynnis- sa Norrköpingissä vuonna 1974, kun veljekset Ulf ja tä. Bo Eklöv perustivat Spiralen-nimisen liikkeen. Omi- Partiokaupoista suurin, helsinkiläinen Partioait- en merkkien kehitys aloitettiin jo vuonna 1983. Sta- ta Oy, perustettiin vuonna 1928. Yritys on toiminut diumia johtavat edelleenkin Ulf ja Bo Eklöf. Heidän historiansa aikana muun muassa retkeilyvälineiden perheensä ovat Stadiumin pääomistajia. Toinen maahantuojana, myynyt pienoissähkörautateitä ja omistajataho on IKEA:n omistava luxemburgilainen valmistanut partiopuseroita ja telttoja omassa om- holding-yhtiö Ikano SA. Stadium on päättänyt olla pelimossaan. Partioaitta on ollut aina partiolaisten siirtymättä pörssiin. omistuksessa. Sen nykyinen omistaja on Pääkaupun- Stadium tuli Suomeen vuonna 2001, kun Helsin- kiseudun partiosäätiö. gin Forumin kauppakeskukseen perustettiin myy- HIKIPAJAT PINNALLA 21 mälä. Suomen Stadium on Ruotsin Stadiumin koko- rantoimittajilla on ISO 14000 -ympäristösertifikaat- naan omistama tytäryhtiö. ti, mutta melkein kaikki tavarantoimittajat ostavat kankaita tekstiilien ympäristöstandardiin Öko-texiin myynti sertifioiduilta valmistajilta. Larsen huomauttaa, että Konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli 470 miljoonaa niinkään ompelimot eivät saastuta, vaan enemmän- euroa (4,3 miljardia kruunua). Myymälöitä on Ruot- kin puuvillan viljely ja kankaan värjäys. sissa, Tanskassa ja Suomessa yhteensä noin sata. Stadium rajoittaa lisäksi niiden kemikaalien käyt- Työntekijöitä on noin 3 000. töä, jotka ovat Ruotsin tekstiilimaahantuojien jär- Suomen Stadiumin liikevaihto oli 20,0 miljoonaa jestön kemikaalilistalla (Textilimpotörernas Kemi- euroa vuoden tilikaudella 1.9.2005–31.8.2006. Yritys kalieguide). Tämä lista on Larsenin mukaan osittain työllisti tänä aikana keskimäärin 163 henkeä. Suo- kattavampi kuin Öko-texin lista. Yritys kertoo lisäk- messa oli marraskuussa 2007 kahdeksan myymälää. si omien myymälöidensä ympäristöasioista netti- Stadiumit myyvät puolet omia ja puolet muiden sivuillaan. merkkejä. Sesonkien välillä voi olla pieniä vaihtelui- Stadiumin nettisivuilla lukee, että yrityksellä on ta tässä suhteessa. Suomen Stadiumilla ei ole sellai- oikeus tehdä tehtaille myös yllätyskäyntejä. Lisäksi sia merkkejä, mitä Ruotsin Stadiumilla ei olisi, mutta yritys ilmoittaa, että sillä on hyvä ote päätavarantoi- joskus esimerkiksi värit vaihtelevat maittain. mittajistaan mutta että tavarantoimittajien alihankkijoiden tarkastamisessa on vielä työsarkaa. Sen si- ostotoiminta ja/tai tuotanto jaan tietoa siitä, käyttääkö yritys jotakin ulkopuolista Kaikki ostot hoidetaan Ruotsista käsin. Ruotsalaiset tarkastajaa tai varmentajaa, ei löytynyt nettisivuilta, sisäänostajat käyvät silloin tällöin Suomessa mietti- eikä siihen vastattu suoraan kysyttäessäkään. mässä suomalaisille sopivia tuotteita, koska esimer- Larsenin mukaan yllätyskäyntejä ei tehdä, koska kiksi pesäpallo on laji, jota ei ole Ruotsissa. silloin paikalla ei ole niitä ihmisiä, jotka voivat antaa Tuotteet tulevat Ruotsissa olevan keskusvaras- tarvittavat dokumentit. Hän sanoo, että Stadium saa ton kautta tai suoraan maahantuojalta, jos sillä on parhaiten tietoa esimerkiksi alalla vallitsevista palk- varasto Suomessa. Suomen Stadiumin maajohtajan katasoista paikallisten järjestöjen, kuten naisjärjes- Jaakko Soinin mukaan Ruotsin keskusvarastolta tuo- töjen ja ammattiyhdistysliikkeen kautta. minen säästää ympäristöä, koska tällöin rekat ovat Jos tehdas ei noudata sopimuksia, Stadium yrit- täysiä. Kaikkiin liikkeisiin lähetetään täydennyksiä tää auttaa tehdasta tekemään parannukset tietyn 5–6 kertaa viikossa. ajan puitteissa. Jos tehdas ei onnistu tässä tai rik- Stadiumilla ei ole omia tehtaita. Sen omat mer- koo sopimusta useita kertoja, liikesuhde katkaistaan. kit valmistetaan pääsääntöisesti tehtaissa, jotka te- Stadium ilmoittaa tähtäävänsä pitkiin liikesuhteisiin kevät myös isoille kansainvälisille brändeille. Jaakko tavarantoimittajiensa kanssa. Soinin mukaan tehtaat ovat korkeatasoisia ja niille Stadium on irtisanoutunut turkisten käytös- on asetettu tiukat päästövaatimukset. tä. Nettisivuilla kerrotaan, että muut eläinperäiset Valmistusmaat ovat ketjulla tiedossa. Kaikissa tuotteet, kuten nahka ja untuva, ovat peräisin ruu- omilla brändeillä myytävissä tuotteissa on Made in aksi kasvatetuista eläimistä. Yritys ilmoittaa solmi- -merkinnät. Valmistusmaiksi mainitaan Kiina, Bang- neensa sopimuksen eläinten oikeuksia ajavan För- ladesh, Indonesia, Pakistan, Taiwan, Turkki ja Bulgaria. bundet Djurens Rätt -yhdistyksen kanssa ja yrittää ottaa hankinnoissaan huomioon yhdistyksen esille vastuullisuus tuomat asiat. Göran Larsen mainitsee, että viimei- Stadiumin Ruotsin nettisivuilla on melko paljon tie- seksi esillä on ollut minkkiöljy, jota oli käytetty ket- toa sosiaalisista ja ympäristövastuuasioista. Yritys il- jun myymissä kengänhoitotuotteissa. moittaa, että sen vastuuperiaatteet koskevat kaikkia Tämänkaltaisia kyselyitä on tullut Suomen Sta- sen myymiä tuotteita riippumatta siitä, onko kysees- diumiin Soinille kolmen vuoden aikana muutamia. sä yrityksen oma merkki vai ei. Asialla ovat olleet lähinnä yksityishenkilöt ja lähinnä Stadiumin sosiaalisen vastuun toimintaohjeis- silloin, kun julkisuudessa on ollut jokin yleisesti tuo- ton mukaan työaikojen on noudatettava paikallisia tantoon liittyvä kohu. lakeja. Ylityöstä on maksettava lain mukainen tai Jaakko Soini kertoi, että hänen kokemuksensa pe- ”alan käytännön mukainen” korvaus. Tuotantopääl- rusteella Ruotsissa media ja yhteiskunta seuraavat likkö Göran Larsenin mukaan palkat ovat käytännös- yritysten vastuuasioita paljon enemmän kuin Suo- sä normaalisti lakisääteisiä minipalkkoja ”huomat- messa. Esimerkiksi turkisten myyntiä pidetään Ruot- tavasti korkeammat”. sissa tiukasti silmällä. Hän ilmoittaa, että Stadium Työntekijöillä on oltava järjestäytymisoikeus. Lap- haluaa pitää vastuutaan aktiivisesti esillä. Esimerk- sityötä ei sallita, ja tavarantoimittajilta vaaditaan, et- kinä Soini kertoi, että yrityksen oman merkin Everes- tä alle 18-vuotiaat eivät työskentele öisin ja että hei- tin tekstiilit värjätään kuivamenetelmällä, jolla sääs- dän ylityömääränsä rajoitetaan. tyy vettä. Nettisivujen mukaan tavarantoimittajien valintavaiheessa kiinnitetään huomiota ympäristöasi- avoimuus oihin, kuten siihen, miten jätevedet ja muut jätteet Suomen Stadiumin maajohtaja Jaakko Soini sekä käsitellään, noudatetaanko paikallisia ympäristön- tuotantopäällikkö Göran Larsen Ruotsista antoivat suojelulakeja ja onko tavarantoimittajalla ympäris- hyvin tietoa, mutta ulkopuolista valvojaa koskeva ky- tösertifikaatti. Larsenin mukaan hyvin harvoilla tava- symys jäi epäselväksi. 22 HIKIPAJAT PINNALLA Vastaajat: Suomen Stadiumin maajohtaja Jaak- Ketjulla tai sen yrityksillä ei ole sosiaalisen tai ko Soini ja Stadiumin Ruotsissa olevan pääkonttorin ympäristövastuun toimintaohjeistoja, eikä sellais- tuotantopäällikkö Göran Larsen. ten laatiminen ole suunnitelmissa. Kyselyitä valmistusolosuhteista ei ole tullut Sport’in-ketjulle sinä puolentoista vuoden aikana, Suomen Sport’in ry (Sitoutumattomat kun Ilkka Lehto on toiminut ketjun puheenjohtaja- urheilukauppiaat Suomen Sport’in ry) na. Osa Sport’in-ketjun jäsenistä myy urheilutarvikkei- den lisäksi kodinkoneita, pienkoneita, veneitä ja mui- avoimuus ta kulkuneuvoja, myös käytettyinä. Omia brändejä ei Sport’in-ketjun yhteiset nettisivut ovat suppeat, kos- ole. ka kauppiaat toimivat itsenäisesti. Kysyttäessä tietoa annettiin hyvin. omistusmuoto ja historia Vastaaja: Sport’in ry:n puheenjohtaja kauppias Suomen Sport’in ry perustettiin laman aikaan, vuon- Ilkka Lehto. na 1991. Muutamat urheilukaupan yritykset muodostivat silloisista tukkuliikkeistä erillään toimivan, kauppiaiden yhteistoimintaa tukevan yhdistyksen, Elmo Sport Oy, Sports Group Finland Oy josta ei koituisi suuria kuluja. Ketju on kasvanut vuo- Elmo myy lähinnä kansainvälisiä merkkejä. Yksin- sien saatossa. myyntimerkkejä: Lyra, Munari ja ReHall. Oma brändi: Yhdistys ei kanna taloudellista vastuuta yritysten Case by Case. toiminnasta. Liikkeet ovat kauppiasjohtoisia pienyri- tyksiä, vain muutamalla yrittäjällä on liiketoimintaa omistusmuoto ja historia useammassa pisteessä. Sports Group Finland Oy eli Elmo Sport perustettiin Ketjuun kuuluminen ei vaadi kauppiaita sitou- vuonna 1992. Ketjun omistavat sen kauppiaat. Elmo tumaan mihinkään toimintatapaan, vaan heillä on Sport Oy on Sports Group Finlandin sataprosent- suuri vapaus. Kukin kauppias voi rakentaa omal- tisesti omistama yritys. Kauppiaat käyttävät Elmo le paikkakunnalleen ja omille markkinoilleen halu- Sport -tunnuksia liikkeissään ja markkinoinnissaan. amansa tuotevalikoiman. Ketjun puheenjohtajuus kiertää kauppiaiden kesken ja kestää kerrallaan kak- myynti si vuotta. Liikevaihto oli 8,0 miljoonaa euroa 30.9.2006 päätty- neellä 12 kuukauden tilikaudella. Ketjuun kuului vuo- myynti den 2006 lopussa 22 kauppiasta, joilla jokaisella oli Ketjun jäsenliikkeiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yksi liike. 21,0 miljoonaa euroa vuonna 2006. Suomen Sport’in ry:ssä oli 33 jäsenliikettä marraskuussa 2007. ostotoiminta ja/tai tuotanto Elmo on kauppiasjohtoinen ketju, jossa kauppiaat ostotoiminta ja/tai tuotanto saavat päättää itse valikoimansa. Joistakin tuoteryh- Ketjulla ei ole omaa maahantuontia eikä omia merk- mistä ketju tarjoaa vain yhden tavarantoimittajan kejä, vaan kaikki ostetaan brändiyritysten kautta. tuotteita, muut tuotteet kauppiaat ostavat itse. Kauppiaat asioivat suoraan merkkiyritysten ja Ketjuorganisaatio työllistää ainoastaan neljä maahantuojien kanssa. Ketju järjestää kahdesti vuo- henkilöä. Ketju tekee pohjatyön kauppiaita varten dessa ostopäivät, joilla tavarantoimittajat ja kauppi- eli kokoaa valikoimat ja neuvottelee hinnat, mutta aat kohtaavat. Tavarantoimittajia kilpailutetaan os- hankinnassa on mukana myös yksittäisiä kauppiaita topäivä- ja kuvastotuotetarjouksilla. Ketju on laati- ketjuorganisaation rinnalla. Ketju hoitaa myös valta- nut ostopäiville kahdesti vuodessa pienimuotoisen kunnallisen markkinoinnin. kuvaston helpottamaan kauppiaiden päätöksente- Elmo-liikkeiden valikoimat koostuvat noin koa. Kauppiailla on mahdollisuus ostaa tarjolla ole- 95–97-prosenttisesti kansainvälisistä merkeistä. Lo- via eriä yhteisesti, jos ne ovat yksittäiselle kauppiaal- put ovat Elmon yksinmyyntimerkkejä. Ketjulla on le liian suuria. ainoastaan yksi oma brändi, Case by case -merkillä myytävät nyrkkeilysäkit ja tarvikkeet, jotka tulevat vastuullisuus Virosta. Kauppiaat saattavat ostaa itse brändittö- Merkkiyrityksiltä ei ole sen erityisemmin kyselty val- miä tuotteita, mutta niiden osuus myynnistä on mi- mistusmaista tai valmistusolosuhteista. Ketjulla on nimaalinen. Itse maahantuodut tuotteet hankitaan tiedossa, että esimerkiksi tekstiilit tulevat pääsään- yleensä messuilta. töisesti Kiinasta. Toisaalta ketjun puheenjohtaja Ilk- Kaukoidästä – Kiinasta, Vietnamista tai Bang- ka Lehto ilmoittaa, että valmistuspaikka ei ole tilaus- ladeshista – ei tule toimitusjohtaja Markku Palmo- vaiheessa edes myyjän tiedossa. Koska kauppiaat ti- lan mukaan Elmon yksinmyyntimerkkejä, paitsi Re- laavat tavaroita 6–8 kuukautta ennen niiden toimi- Hall-brändin vaatteet, jotka on valmistettu yleensä tusta, tavaroita ei ole vielä valmistettu.29 Kiinassa. Muut Elmon yksinmyyntimerkit on valmistettu Palmolan mukaan pääsääntöisesti Euroopas- sa. Munari-merkillä myytävät laskettelujalkineet val- 29) Kirjoittajan huomio: Jos tavara valmistetaan vasta, kun tilaus on tullut, tilaaja voisi periaatteessa yrittää vaikuttaa valmistus- mistetaan nykyisin Tšekissä samoin kuin Lyra-mer- paikkoihin ja valmistusolosuhteisiin. kin luistimet. HIKIPAJAT PINNALLA 23 vastuullisuus Halti panostaa paljon urheilusponsorointiin. Yri- Yrityksellä tai sen kauppiailla ei ole valmistusta kos- tyksen näkemyksen mukaan urheilu, sen markkinoin- kevia sosiaalisen vastuun tai ympäristövastuun toi- ti ja urheilukauppa nivoutuvat vahvasti toisiinsa. mintaohjeistoja. Toimitusjohtaja Markku Palmola sanoo, että oman tuonnin ollessa hyvin pientä esi- ostotoiminta ja/tai tuotanto merkiksi tehdasvierailuita ei ole mahdollista tehdä. Haltilla ei ole omia tehtaita, jos lukuun ei lasketa Brändiyrityksiin on pakko luottaa tässä asiassa. Vantaan tuotekehittelyompelimoa, josta hoidetaan Palmola sanoi lopettaneensa pallojen tilauksen tuotannon ohjaus ja jossa tuotteet myös ommel- Pakistanista, koska oli todennäköistä, että niiden val- laan ensimmäisen kerran. Tuotteista 88 prosenttia mistukseen liittyy lapsityövoimaa. Pallot on ommel- tulee Kaukoidästä, etupäässä Kiinasta ja Vietnamis- tava käsityönä, ja pienet kädet ovat työssä kätevim- ta, ja loput 12 prosenttia Euroopasta, eniten Virosta mät. Elmo Sport -kauppiaat ostavat pallot nykyisin ja Suomesta. Kehitysmaiden osuutta hankinnasta ei isolta brändeiltä, kuten Adidakselta ja Umbrolta. olla yrityksen mukaan lisäämässä. Halti valmistut- Elmo-ketjun liikesuhteet Suomen yksinmyynti- taa ainoastaan omille brändeilleen. merkkeihinsä ovat olleet pitkiä. Näiden merkkien Omat ostajat hoitavat hankinnan, mutta tuote- tuotteissa ei aina ole alkuperämerkintöjä. valikoiman laajuuden vuoksi tiettyjä tuotteita han- Tällaisia valmistusmaita ja -olosuhteita koskevia kitaan myös agenttien välityksellä. Yrityksessä työs- kyselyitä ei ole aiemmin tullut Elmo Sportille. kentelee tällä hetkellä 70 henkilöä kotimaassa ja 5 henkilöä ulkomailla. avoimuus Nettisivuilla oli hyvin suppeasti yritystietoja. Puheli- vastuullisuus mitse tietoa annettiin hyvin, joskin tiedot olivat hiu- Halti käyttää Vastuullisen tuontikaupan verkoston oh- kan sekavia johtuen luultavasti siitä, että kauppiaat jeistoa. Yritys on hakenut verkoston jäsenyyttä ja sel- päättävät valikoimat. vittelee mahdollista liittymistä BSCI-järjestelmään. Vastaaja: toimitusjohtaja Markku Palmola. Haltin työntekijät vierailevat yrityksen mukaan pääasiassa itse tehtailla, loput tehtailla vierailijat ovat yhteistyökumppaniyrityksiä. Tarkastuksista ei aina ilmoiteta etukäteen. Vierailuilla ei kuitenkaan KOTIMAISTEN TAVARANTOIMITTAJIEN kiinnitetä huomiota palkkoihin, työaikoihin, ammat- VASTUULLISUUS tiyhdistystoimintaan tai ympäristövaikutuksiin. Kyselyjä tulee Haltiin enemmän kuin ennen. Val- Halti Oy mistusmaata kysytään kuukausittain, valmistusolo- Halti myy alus-, päällys- ja ulkoiluvaatetusta sekä jal- suhteita harvemmin. Vain pakolliset alkuperämer- kineita. Omat brändit, joista osa on pinnoitekalvojen kinnät on ilmoitettu, eli Pohjois-Amerikkaan ja Ja- nimiä: Halti, Raiski, DrymaxX, Active Dry, Stormwall, paniin menevissä tuotteissa on merkinnät. Yritys Drytec. sanoo kontrolloivansa alkuperämerkintöjen oikeel- lisuutta. Halti suunnittelee ilmoituksensa mukaan omistussuhteet ja historia vuoden 2008 aikana yhteiskuntavastuun raporttien Yrityksen perusti Juhani Hyökyvaara vuonna 1972 Ju- laatimista. kaflex-nimisenä. Haltin nimi tulee Suomen korkeim- masta tunturista. Tavaramerkki perustettiin jo vuon- avoimuus na 1976. Yrityksen suurimmat omistajat ovat 3i-pää- Yrityksen nettisivuilla oli hyvin vähän yritystietoja. omasijoitusyhtiö 49 prosentilla sekä yrityksen toimi- Vastausten perusteella Haltin vastuullisuudesta sai va johto. Pienempiä omistajia ovat esimerkiksi alppi- kuitenkin selkeän kuvan. hiihtäjä Kalle Palander. Vastaaja: Toimitusjohtaja Risto Salo. myynti Halti Oy:n liikevaihto Suomessa ja ulkomailla oli yh- L-Fashion Group Oy (Luhta) teensä 30,6 miljoonaa vuonna 2006. Yrityksen ase- L-Fashion Group myy ulko- ja sisävaatteita, jalkinei- ma Suomen markkinoilla on niin hallitseva, että sen ta sekä kodintekstiilejä. Urheilubrändit: IcePeak, Jap, tavoitteena Suomessa on kasvaa vain hieman mark- Luhta, Rukka ja Torstai. kinoiden kasvua nopeammin. Suurinta kasvua yritys L-Fashion Groupin eli Luhdan ostokäytännöt ja tavoittelee ulkomailta. vastuu on käsitelty FinnWatchin Vaatteita eteläs- Haltilla itsellään ei ole vähittäismyyntiä. Suomes- tä -selvityksessä vuonna 2006.30 L-Fashion Groupin sa on muutama Halti Store -konseptimyymälä, mut- urheilubrändit ovat IcePeak, Jap, Luhta, Rukka ja Tor- ta ne ovat yhteistyökumppaneiden operoimia. stai. Skila poistuu urheilukaupan jakelusta.31 Yrityk- Viennin osuus on Haltin myynnistä yli viidesosa. sellä on useita muita vaatebrändejä. L-Fashion Grou- Vienti kasvoi 90 prosenttia vuonna 2006. Tärkeim- pin koko liikevaihto oli 124,7 miljoonaa euroa vuon- mät vientimaat ovat Pohjoismaat, alppimaat – Sak- na 2006. sa, Itävalta, Sveitsi, Ranska ja Italia – ja Kanada. Haltin pääkonttori on Vantaalla, ja sillä on tytäryhtiö Ruot- 30) Selvitys on saatavilla osoitteessa . sissa ja Itävallassa. Yritys vie Kiinaan kumppaniyri- 31) Sporttimyyjä 4/2007. Merkkituotteet kirivät kaupassa. s. tyksen kautta. 24–30. 24 HIKIPAJAT PINNALLA Erätukku Group Oy vastuullisuus Erätukku myy lähinnä omilla brändeillään ulkoilu- Erätukku ei vaadi tavarantoimittajiltaan mitään so- asuja, jalkineita ja metsästystarvikkeita aikuisille ja siaaliseen tai ympäristövastuuseen liittyvää. Toimi- lapsille. Erätukun brändejä ovat JahtiJakt, Leijona, tusjohtaja Juha Kärkkäinen katsoo, että on kiinalais- Manager, North Ice, Otso ja Pitokokki. Valikoimaan ten (Shanghain-toimiston ja sopimustehtaiden) kes- kuuluu myös esimerkiksi paikannusteknologiaa ja kinäinen asia huolehtia siitä, että esimerkiksi nouda- asekaappeja. tetaan paikallista lakia. Tehtaiden valintavaiheessa kiinnitetään huomiota yleiseen siisteyteen ja sosi- omistusmuoto ja historia aalisiin asioihin laadun varmistamisen kannalta. Erätukku aloitti toimintansa Koskeloiden perhe- Suomalaiset ovat vierailleet tehtailla. Toimitus- yrityksenä vuonna 2001, ja se on kasvanut voimak- johtaja Juha Kärkkäinen sanoo, että tuotannon ym- kaasti nykyiseen kokoonsa. Ensimmäinen tuote oli päristöulottuvuuksiin on vaikea puuttua vierailuilla. metsästäjän puku, jossa oli Erätukun itse kehittämä Lapsityötä Erätukku ei kuitenkaan hyväksy. Jos teh- tekstiilikalvo. tailta löytyy lapsia, tehdasta vaihdetaan. Erätukku Erätukun suurin omistaja on suomalaisen pää- pyrkii kuitenkin pitkiin liikesuhteisiin sopimusteh- omasijoitusyhtiön Sponsor Capitalin omistama pää- taiden kanssa. omarahasto noin 70 prosentin osuudella. Pienempiä Osassa tuotteista on alkuperämerkinnät, mutta omistajia on yrityksen toimiva johto. Erätukulla on ei kaikissa. omat myyntiyhtiönsä Ruotsissa ja Norjassa sekä hankintojen toteutuksesta huolehtiva yhtiö Kiinassa. avoimuus Nettisivuilla oli niukasti yritystietoja, mutta puheli- myynti mitse tietoja annettiin hyvin. Erätukku myy asusteita ja jalkineita luontoliikun- Vastaaja: Erätukun toimitusjohtaja Juha Kärkkäi- taan, metsästykseen ja kalastukseen sekä metsäs- nen. tystarvikkeita, kuten asekaappeja. Valikoimassa on muutakin, kuten työvaatteita ja GPS- paikannusvä- lineitä. Amer Sports Oyj Yrityksen liike-idea perustuu siihen, että kaupan Amer myy omilla brändeillään pääasiassa urheiluvä- välikäsiä ei ole. lineitä mutta myös vaatetusta ja jalkineita. Suurim- Erätukun vuoden 2006 liikevaihto oli 26,5 mil- mat brändit ovat Salomon, Mavic, Arc’teryx ja Bon- joonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut voimakkaasti: fire (mm. alppi- ja maastohiihto, lumilautailu, kii- 16 prosenttia vuonna 2006 ja 63 prosenttia vuonna peily, vaellus ja maastojuoksu); Wilson, DeMarini ja 2005. Atec (pallopelituotteita); Precor, Cardio Theater ja Erätukku myy Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi ClubCom (kuntolaitteita koti- ja kuntosalikäyttöön); 19 Euroopan maahan. Yrityksen nettikauppa on Poh- Atomic, Dynamic, Volant (suksia ja lumilautoja) se- joismaiden suurin päätuoteryhmissään, ja netis- kä Suunto, Recta, Bare ja Ursuk (elektronisia urheilui- tä saa ostaa 15:llä eri kielellä. Suomen ulkopuolisen nstrumentteja). myynnin osuus oli noin kolmasosa myynnistä vuonna 2007. omistussuhteet ja historia Erätukku on Suomen markkinajohtaja teknisissä Yritys perustettiin vuonna 1950 Amer Tupakka -nimi- metsästys- ja ulkoiluasuissa. senä. Yritys on historiansa aikana toiminut yritysostojen kautta usealla eri toimialalla, kuten laivanva- ostotoiminta ja/tai tuotanto rustamona, autojen maahantuojana ja kirjojen jul- Kaikki Erätukun tuotteet on tehty sopimustehtailla kaisijana, ja se on omistanut muun muassa Marime- alihankintana. Toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen ha- kon. Tupakasta Amer luopui vuonna 2004, jolloin Phi- luaa painottaa, että Erätukku suunnittelee itse ja lip Morris lunasti takaisin valmistus- ja myyntilisens- testaa tuotteensa Suomessa. Yhteistyö tehtaiden sinsä. Urheiluvälineet Amer otti mukaan 1960-luvul- kanssa on pitkäaikaista ja tehtaat ovat pysyneet sa- la, ja vuonna 1997 yritys päätti keskittyä vain urheilu- moina. välineisiin. Amer Groupin nimeksi tuli Amer Sports. Yrityksellä on Suomessa noin 60 työntekijää, Kun Amer osti Salomonin vuonna 2005, valikoima Ruotsissa 15, Norjassa 5 ja Shanghaissa noin 10. laajeni urheiluvälineiden lisäksi asusteisiin ja vaat- Erätukun Shanghain-toimisto toimii hongkongi- teisiin. laisen tytäryhtiön alla. Shanghaissa on kiinalainen Nykyisin Amer Sports on pörssiyhtiö, jonka suu- johto, ja toimisto vastaa itsenäisesti hankinnan to- rin omistajaryhmä on hallintarekisteröidyt yhtiöt ja teuttamisesta. Toimisto asioi suoraan tehtaiden kans- toiseksi suurin omistajaryhmä rahoitus- ja vakuu- sa, mutta pieni osa tuotteista tilataan paikallisilta aa- tusyhtiöt. Suurin yksittäinen omistaja oli joulukuus- sialaisilta yhtiöiltä, joilla voi olla useampi tehdas. sa 2007 Nordea-pankki 19 prosentin osuudella ja toi- Kaikki jalkineet tulevat Kiinasta ja tekstiileistäkin seksi suurin Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry 5 prosen- kaksi kolmasosaa. Vaatteita ommellaan lisäksi Thai- tilla. maassa ja Bangladeshissa. Osa tekstiilien ja jalkinei- Amer Sportsiin kuuluu viisi tytäryhtiötä: talviur- den materiaaleista tulee Koreasta tai muista Aasian heilu- ja ulkoiluvälineitä, asusteita ja jalkineita sekä maista, kuten Thaimaasta, Bangladeshista, Intiasta pyöräilytuotteita myyvä Salomon, pallopelituottei- ja Japanista. Asekaapit tulevat Puolasta. ta (mailapelit, joukkueurheilu ja golf) myyvä Wilson, HIKIPAJAT PINNALLA 25 Reilun kaupan pallojen viimeistelyä Pakistanissa. Vision Technologies Vision kuntolaitteita myyvä Precor, alppihiihtosuksia myyvä Yhdysvalloista johdetun Precorin 275,6 miljoonan Atomic ja urheiluinstrumentteja myyvä Suunto. euron liikevaihdosta 77 prosenttia tuli Amerikan, 16 prosenttia Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan sekä 7 pro- myynti senttia Aasian markkinoilta. Itävallasta johdetun Amer Sports on nykyisin maailman suurin urheilu- Atomicin liikevaihto oli 204,8 miljoonaa, josta 76 välineyritys. Sen liikevaihto oli 1 792,7 miljoonaa eu- prosenttia tuli Euroopasta, Lähi-idästä ja Afrikasta, roa vuonna 2006. Liikevaihdosta pallopelien osuus 18 prosenttia Amerikasta sekä 6 prosenttia Aasiasta. oli 32 prosenttia, talviurheiluvälineiden 29 prosent- Suomesta Vantaalta johdetun Suunnon liikevaih- tia, ulkoilutuotteiden 24 prosenttia ja fitness-tuot- to oli 81,3 miljoonaa euroa, josta Euroopan, Lähi-idän teiden 15 prosenttia. Salomonin osuus liikevaihdosta ja Afrikan osuus oli 55 prosenttia, Amerikan 33 pro- oli 37 prosenttia, Wilsonin 32 prosenttia, Precorin 15 senttia ja Aasian 12 prosenttia. Kaikki luvut ovat vuo- prosenttia, Atomicin 11 prosenttia ja Suunnon 5 pro- delta 2006. senttia. Amer Sportsin vuoden 2006 myynnistä Etelä- ja ostotoiminta ja/tai tuotanto Pohjois-Amerikan osuus oli 45 prosenttia, Euroopan, Atomicilla on yksi oma tehdas Itävallassa, Precorilla Lähi-idän ja Afrikan osuus 44 prosenttia ja Aasian yksi Yhdysvalloissa, Suunnolla yksi Suomessa ja Salo- osuus 11 prosenttia. Konserni myy maailmanlaajui- monilla yksi Ranskassa. Näiden yritys ilmoittaa ole- sesti suurille vähittäiskaupoille, urheiluvälineketjuil- van merkittävimpiä omia tuotantolaitoksiaan, myös le ja erikoisliikkeille, kuten golf- ja sukellusliikkeille. pienempiä omia tehtaita on olemassa. Salomonil- Amer Sportsilla on oma edustus yli 33 maassa, ja jake- la on lisäksi Romaniassa alihankkijoiden omistamia lu tapahtuu pääasiassa yrityksen omien myyntiyhtiöi- tehtaita, joiden tuotantovälineet ja varastot omistaa den kautta, mutta pienemmillä markkinoilla jakelun Salomon. hoitavat itsenäiset jakelu- ja maahantuontiyritykset. Koko Amer Sportsilla työskenteli yhteensä 6 553 Konsernin pääkonttori sijaitsee Suomessa. työntekijää vuoden 2006 lopussa. Heistä 40 pro- Ranskasta johdetun Salomonin vuoden 2006 lii- senttia työskenteli tuotannossa ja hankinnassa, 30 kevaihto oli 661,4 miljoonaa euroa. Siitä 65 prosent- prosenttia myynnissä ja jakelussa, 13 prosenttia tuki- tia muodostui Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan mark- toiminnoissa, 10 prosenttia tutkimuksessa ja tuote- kinoilta, 24 Amerikan mantereelta sekä 11 prosenttia kehityksessä sekä 7 prosenttia markkinoinnissa. Aasian markkinoilta. Yhdysvalloista johdetun Wil- Amer Sports ilmoitti konsernin alihankinnan osuu sonin 569,6 miljoonan euron liikevaihdosta 67 pro- deksi noin 50–60 prosenttia. Wilsonin alihankituista senttia muodostui Amerikan, 19 prosenttia Euroo- tuotteista suurin osa tulee Kiinasta; mailapelien pal- pan, Lähi-idän ja Afrikan sekä 14 prosenttia Aasian lot tehdään alihankkijoilla Thaimaassa ja Kiinassa, markkinoilta. golfmailat Kiinassa ja golfpallot samoin Kaukoidässä. 26 HIKIPAJAT PINNALLA Alihankituista talviurheiluvälineistä suurin osa 32 tulee Romaniasta ja Bulgariasta. Amer Sportsilla on Amer ja Burma Hong Kongissa alihankintoja koordinoiva toimisto, ja n Jotkut lukijat ehkä muistavat, että Amer on ol- suurin osa konsernin alihankkijoista on kiinalaisia. lut otsikoissa vuosina 2002–2003 liiketoiminnas- taan Burmassa. ILO kehotti vuonna 2000 ennen- vastuullisuus kuulumattomalla julkilausumalla yrityksiä ve- Amer Sports sanoo edellyttävänsä kaikilta alihank- täytymään Burmasta, koska maan sotilashallinto kijoiltaan SA8000-standardin mukaista toimintaa käytti hyvin laajasti pakkotyötä ja liiketoiminta sekä vähintään paikallisten lakien noudattamis- maassa auttoi pitämään yllä sotilashallintoa. YK- ta. Amer Sports tai sen tytäryhtiöt eivät kuulu mi- lähteiden mukaan kolmannes burmalaisista lap- hinkään sosiaalisen tai ympäristövastuun järjestel- sista kärsi aliravitsemuksesta. Vapaiden ammatti- mään. yhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL:in) pääsih- Alihankkijoiden tehtaat tarkastaa Amerin mu- teeri Bill Jordan kuvaili Burmaa ”maailman suu- kaan ulkopuolinen ja riippumaton kansainvälinen rimmaksi työleiriksi”. toimija. Yritys ei halunnut kertoa tämän nimeä. Teh- Amerin Wilson oli ainoana suomalaistaustai- daskäynneistä ilmoitetaan etukäteen, koska se joh- sena yrityksenä VAKL:in vuonna 2003 laatimalla taa Amer Sportsin mielestä parempaan yhteistyö- mustalla listalla Burmassa toimivista yrityksistä. hön alihankkijoiden kanssa. Aikaisemmin Amer Wilson myi ja markkinoi Burmassa urheiluvälinei- Sportsin liiketoiminta-alueet tarkastivat alihankki- tä paikallisen yrityksen kautta ja muun muassa joidensa tehtaat itse. järjesti näkyvästi junioreiden tennisturnauksen Amer Sports pyrkii pitkiin, vuorovaikutteisiin ali- paikallisen kenraalin ja puolustusvoimien koulu- hankkijasuhteisiin, mutta niiden pituus vaihtelee tuspäällikön tuella. Kyseinen kenraali oli sellaisten liiketoiminta-alueittain. Riippumaton ulkopuolinen henkilöiden listalla, joiden kanssa EU kehotti kesä- toimija auditoi kaikki Amer Sportsin uudet alihank- kuussa 2003 pidättäytymään taloudellisesta yh- kijat ennen hankintasopimuksen tekoa. teistyöstä. Alihankkijoiden alihankkijoita ei tarkasteta, mut- Julkinen painostus ei tuntunut vaikuttavan ta Amer Sportsin tavarantoimittajien edellytetään Ameriin, joka perusteli toimintansa jatkamista sil- varmistuvan siitä, että Amerin vaatimukset toteutu- lä, että yritys myy tuotteita ”riippumatta asiakkai- vat myös niiden alihankkijoiden tehtailla. den kotimaasta, uskonnosta tai poliittisista mieli- Ympäristön osalta yritys ilmoittaa, että paikal- piteistä”. Yritys sanoi, ettei se valmistuta Burmas- listen lakien noudattaminen on lähtötaso kaikkialla sa mitään ja että myynti on vähäistä. Vasta vuon- maailmassa. Amer Sports pyrkii ”kaikilla liiketoimin- na 2006 Amer ilmoitti luopuneensa Burman lii- ta-alueilla vähentämään energiankulutusta, jätteitä ketoiminnastaan. Yritys sanoi sen tapahtuneen jo ja päästöjä taloudellisesti ja teknisesti järkevällä ta- kesällä 2003. valla”. Kaikissa tuotteissa on alkuperämerkinnät. Amer Sportsin nettisivuilla kerrotaan lisäksi erilaisista hy- väntekeväisyyshankkeista muun muassa Tansanias- Karhu Sporting Goods Oy sa ja Yhdysvalloissa. Karhu myy jalkineita, hiihtokenkiä, suksia ja sauvoja. Brändit: Karhu, Karhu Originals. Lisenssivalmistetut avoimuus tuotteet: Yoko-sauvat, vaatteet, ja pesäpallo- ja sali- Vuosikertomuksista näkyy paljon myyntitietoja, bandytuotteet Karhu-brändillä. mutta ei esimerkiksi tietoa valmistusmaista. Vastaaja: Amer Sportsin Senior Communications omistusmuoto ja historia Manager Mikko Simon. Nykyisen Karhun edeltäjä Ab Sport Artiklar perustettiin suksia valmistavana yrityksenä vuonna 1916. Kar- hu-logo oli käytössä jo tuolloin. Välissä yritys valmisti myös kiekkoja ja keihäitä, ja sen Porvoon-tehtaalla oli jopa oma voimalaitos. Sota-aikana yritys valmisti armeijan käyttöön tarvikkeita, kuten suksia, jalkineita ja telttoja. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 toivat tuotteille tunnettuutta. Kengissä olevan M-logon suun- nittelivat Mäntylän veljekset jo 1960-luvulla. Karhu hankki välillä muutaman muunkin urheilubrändin, kuten jääkiekkobrändit Jofan ja Kohon, mutta sittemmin luopui niistä. Karhu on muuttanut muotoaan historian varrel- la monta kertaa erilaisten yritysostojen kautta. Yritys otti nimekseen Karhu Sporting Goods vuonna 1997.

32) Teksti perustuu eri tietolähteistä koottuun aineistoon. Yrityk- sen kommenttia ei kysytty. HIKIPAJAT PINNALLA 27 Nykyisin yrityksen suurimmat omistajat ovat sen liksi Karhun omalla tehtaalla Suomesa ja toinen puo- toimitusjohtaja Pertti Keskitalo, Harri Kirvesniemi ja li on alihankintaa Venäjältä. Karhu-brändin vaatteita pääomarahastot Indekon Oy ja Karinvest Oy, jota hal- teetetään lisenssivalmistuksena kahdella toimittajal- linnoi Sentica Parteners Oy. Karhu Sporting Goodsin la: Suomalaisella Appelby Oy:llä, joka teettää Kiinassa, liiketoiminta jakautuu maastohiihtoon ja jalkinei- ja espanjalaisella vapaa-ajan vaateyrityksellä Oteros siin, nuorisolle muotikauppaankin suunnattuihin li- Sport SA:lla, jonka valmistus on Espanjassa ja Portu- festyle-tuotteisiin sekä lisenssisopimuksia hallinnoi- galissa ja osin Kiinassa. vaan yritykseen. Maastohiihto-yksikön alaan kuuluu Suomalaisen pesäpallon ja salibandyn tuotteet hiihto- ja telemark-suksia ja sauvoja, käsineitä, hiih- ovat myös lisenssivalmistusta. Niistä vastaa Berner Oy. tokenkiä sekä sauvoja myös sauvakävelyyn. Karhu Sporting Goods omistaa vähemmistöosuuden kiina- vastuullisuus laisesta tehtaasta. Alihankkijoiden yhteistyösopimuksissa on osa, jossa kielletään lapsityön käyttö sekä vaaditaan palkko- myynti jen ja työaikojen täyttävän paikallisen lain määräyk- Karhu Sporting Goods omistaa Karhu-brändin käyt- set. Ympäristöasioista jätteen käsittelylle asetetaan töoikeuden globaalisti. Vain jalkineet ja maastohiih- ehtoja. Erään tehtaan takapihalla oli toimitusjohta- totuotteet (sukset, sauvat ja hiihtokengät) ovat yri- ja Pertti Keskitalon mukaan poltettu jätteitä ennen tyksen omaa tilausta ja tuotantoa. Vaatteet, suo- kuin Karhun edustajat vaativat sen lopettamista. malaisen pesäpallon tuotteet ja salibandytuotteet Karhun omat laaduntarkkailijat ovat paikalla tuo- valmistutetaan lisenssivalmistuksena muilla. Sali- tantomaissa, yrityksestä pidetään päivittäin yhteyt- bandytuotteet ovat mailoja, kypäriä ja asusteita; pe- tä alihankkijoihin ja tehtailla vieraillaan usein. Karhu säpallotuotteet mailoja, räpylöitä, palloja, kypäriä, vaatii, että kiinalaisilla tehtailla palkat on maksetta- asusteita, kasseja ja muita tarvikkeita. va vähintään yhtiön käytännön mukaan eli kahdes- Liikevaihto oli 6,95 miljoonaa euroa tilikaudel- ti viikossa. Jollakin tehtaalla oli Keskitalon mukaan la 1.2.2004–31.1.2005. Tästä Suomen osuus oli 73 maksettu palkat kerran vuodessa ja vain ruokarahaa prosenttia, muun EU:n 16 prosenttia, muun Eu- jatkuvasti.33 Karhu ei hankkinut tältä tehtaalta. Toi- roopan yksi prosentti ja muun maailman 10 pro- mitusjohtaja Keskitalo myöntää kuitenkin, ettei Kar- senttia. Vienti kasvoi hieman kotimaan kustan- hu voi laaduntarkkailullaan varsinaisesti valvoa palk- nuksella. Vuoden 2006 luvut ovat hyvin samanlai- kojen maksua. Jos Karhu ostaisi tehtaiden kapasitee- set, liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa ja kotimaan tista suurimman osan, ehtoja olisi helpompi asettaa osuus siitä 70 prosenttia ja viennin 30 prosenttia. ja saada läpi, hän sanoo. Yritys ei ole liittymässä mihinkään sosiaalisen ja ostotoiminta ja/tai tuotanto ympäristövastuun järjestelmään. Alihankkijat ovat Karhu Sporting Goodsilla on maastohiihtovä- pysyneet vuosia samoina. Eteläkorealaisten omis- linetehdas Kiteellä Suomessa ja vähemmistö- tama kiinalainen tehdas on ollut alihankkijana vuo- omistettu jalkinetehdas Kiinassa. Suomessa val- desta 1982 ja toinen kiinalainen tehdas vuodesta mistetaan osa Karhu Originals -brändillä myy- 1999. Karhun osaomistama tehdas on toiminut vuo- tävistä jalkinemalleista niin sanottuna rahtityö- desta 2002. nä eli työpanokset alihankitaan mutta Karhu toi- Toimitusjohtaja Pertti Keskitalo haluaa painot- mittaa raaka-aineet ja omistaa tuotantovälineet. taa, että Karhun jalkineet eivät ole halvemmas- Urheilukengät eli juoksukengät sekä ulkoiluun tar- ta päästä, koska niiden valmistus on teknisempää koitetut kävelykengät alihankitaan Virosta ja Kiinas- ja vaikeampaa kuin halvempien kenkien. Kenkä- ta. Kiinan osuus oli hieman Viroa suurempi vuonna parin valmistus voi Kiinassa maksaa 5-8 Yhdysval- 2007. tain dollaria, mutta Karhun hinnat ovat 15–20 dol- Toimitusjohtaja Pertti Keskitalo sanoo, että Viron laria. Keskitalo arvioi, että Karhun käyttämillä ali- jalkinevalmistusta on parin viime vuoden aikana vai- hankkijoilla palkat ovat keskitasoa korkeammat. vannut kova työvoimapula. Työntekijöitä hankitaan Jos alihankkija rikkoo ostoehtojen vastuukohtia esi- maahan Aasiasta. Viron osuus Karhu-jalkineiden val- merkiksi käyttämällä lapsityövoimaa, asiasta kes- mistusmaana pienenee ja Kiinan kasvaa. kustellaan Keskitalon mukaan heti, ja tehdas vaih- Kaikki hiihtokengät kootaan Kiinassa. Niiden poh- detaan välittömästi, jos lapsityön käyttö jatkuu. jat on tehty EU-alueella. Lähes kaikissa tuotteissa on alkuperämerkinnät. Kiinassa on kolme Karhulle toimittavaa jalkine- tehdasta: osaomistettu tehdas ja kaksi alihankkijaa, avoimuus joista kaksi on Fuzianin maakunnassa ja yksi Pohjois- Karhun nettisivuilla oli vähän yritystietoja, lähinnä Kiinassa. tietoja yrityksen historiasta. Vastauksia annettiin ky- Kenkien materiaalien valmistusmaat vaihtelevat syttäessä hyvin. malleittain. Nahka ja synteettiset tekstiilimateriaalit Vastaaja: Karhu Sporting Goods Oy:n toimitus- tulevat Saksasta ja Italiasta. Suomesta tulee hieman johtaja Pertti Keskitalo. pohjia ja lestejä ja muita erikoisosia. Noin kolmannes materiaaleista tulee EU-maista, 15–20 prosenttia Itä-Euroopan maista ja loput eli noin puolet Aasi- 33) Kiinan työlain mukaan palkka on maksettava viimeistään asta vuonna 2007. kuukauden kuluttua työpanoksen suorittamisesta. Kerran vuo- Sukset ja sauvat tuotetaan arvossa laskien puo- dessa maksettu palkka täyttää pakkotyön tunnusmerkit. 28 HIKIPAJAT PINNALLA Exel Sports Oy (Exel Oyj) Vuoden 2006 aikana Exel lakkautti Mäntyharjun Exel myy sauvoja sauvakävelyyn, vaellukseen, lumiken- tehtaallaan 57 täysiaikaisen ja 20 osa-aikaisen työn- käilyyn, maastohiihtoon, alppihiihtoon sekä mailoja sa- tekijän työsuhteet. Samalla kaikki sauvojen ja sali- libandyyn. Myy lisäksi purjelautojen mastoja ja saliban- bandytuotteiden viimeistely ja kokoonpano siirret- dytarvikkeita. Omat brändit ovat Exel ja Canadien. tiin alihankkijoille Kiinaan. Mäntyharjulla valmistetaan yhä laminaatteja urheiluvälineteollisuudelle omistusmuoto ja historia sekä purjelautojen mastoja. Exelin perustivat kolme kemistiä vuonna 1960 sähkö- Mäntyharjulla valmistetaan edelleen myös mel- nallien sytyttimiä valmistavaksi yritykseksi. Yrityksen kein kaikkien sauvojen raakaputket, mutta ne lähe- nimen taustalla ovat sanat Explosive Electronics eli tetään Etelä-Kiinaan alihankkijoille viimeisteltävik- ”räjähtävä elektroniikka”. 1960-luvulla aloitettiin kuu- si, koottaviksi ja pakattaviksi. Kiinalaiset alihankki- losuojainten valmistus, 1970-luvulla urheiluvälinei- jat teettävät sauvojen muut osat haluamillaan ali- den ja 1980-luvulla teollisten sovellusten valmistus. hankkijoilla, joiden valintaan Exel ei puutu. Kiinalais- Exel Oyj suunnittelee, valmistaa ja markkinoi ten alihankkijoiden vastuulla olevat toiminnot muo- ”komposiittisia profiileja” eli muotoiltuja ja päällys- dostavat pääosan sauvojen valmistuksesta. Pieni osa tettyjä muovituotteita, lähinnä putkia, teollisuudel- sauvoista ja salibandytuotteet valmistetaan koko- le ja urheiluliikkeille. Exel jakautuu Sport- (urheilu) ja naan Kiinassa. Yritys on siirtämässä tulevaisuudessa Teollisuus-liiketoimintoihin. Kuluttajille suunnatun valmistusta vielä enemmän Kiinaan. sauvojen ja salibandytarvikkeiden myynnin lisäksi Exelin nettisivuilta selviää, että alihankinta Kii- Exel myy laminaatteja suksien, lumilautojen ja jää- nasta ei alun perin sujunut, kuten odotettiin. Tuot- kiekkomailojen valmistajille sekä purjelautojen mas- teita ei pystytty toimittamaan niin paljon kuin niitä toja purjeneulomoille ja laudanvalmistajille. olisi myyty. Tämän vuoksi vuoden 2006 myyntiluvut Exel Oyj:n pääomistaja on ruotsalainen Nord- olivat pettymys, ja Exel on päättänyt keskittyä teol- stjernan AB-investointiyritys noin 30 prosentin osuu- lisuuden toimialaansa ja erottaa urheilutuotteet della. Muita suuria omistajia ovat Keskinäinen Eläke- muusta toiminnastaan. Yritys etsii urheilutoimin- vakuutusyhtiö Ilmarinen ja Berling Capital Oy. nalleen ostajaa. myynti vastuullisuus Koko konsernin myynti oli 112 miljoonaa euroa vuon- Kaikki urheilutuotteiden alihankkijat ovat Etelä-Kii- na 2006. Urheilutoiminnot muodostivat tästä 25 nassa, paitsi mahdollisesti kiinalaisten alihankkijoi- prosenttia eli 28,2 miljoonaa. Urheilu työllisti yrityk- den edelleen alihankkima sauvojen osien tuotanto. sessä Suomessa ja ulkomailla yhteensä 140 henkilöä Exel ei vaadi alihankintasopimuksissaan osien val- vuoden 2006 lopussa. Koko yritys työllisti samana ai- mistajien ilmoittamista. kana 600 henkilöä. Exel pyrkii pitkäaikaisiin tavarantoimittajasuh- Exel on Suomen sauvakävelybuumin takana. Yri- teisiin, mutta se myös kilpailuttaa alihankkijoita. Ali- tys lanseeraa sauvakävelyä ja sen tapaisia lajeja Nor- hankkijan vaihtoon täytyy kuitenkin olla jokin syy. dic Walking ja Nordic Fitness Sports -nimisillä konsep- Alihankintasopimuksissa on lyhyt eettistä käyt- teilla myös Suomen ulkopuolelle. Sauvakävelysauvo- täytymistä koskeva ”Ethical Conduct” -kohta, jossa ja myydään noin 30 maahan. Yrityksen mukaan sau- edellytetään alihankkijoiden noudattavan paikallisia vakävelyä harrastaa yhteensä seitsemän miljoonaa lakeja lapsityövoima-asiassa, maksamaan vähintään henkilöä, joista arviolta puolet käyttää Exelin sauvoja. lainmukaista minimipalkkaa ja tarjoamaan työn- Sauvakävelyn ja sen tapaisten lajien, kuten sau- tekijöille turvallisen työympäristön. Sopimuksissa vavaelluksen ja rullaluistelun, lisäksi Exel myy maas- edellytetään alihankkijoita noudattamaan paikalli- tohiihto- ja alppihiihtosauvoja sekä salibandymailo- sia lakeja myös ympäristövaikutusten osalta. ja ja -tarvikkeita.Exelin urheilutuotteiden myynnistä Exelin mukaan sen palkkalistoilla on tuotanto- vuonna 2006 Pohjoismaihin (Suomi mukaan lukien) maissa, kuten Kiinassa, paikallisia laaduntarkastajia, suuntautui 18 prosenttia, muualle Eurooppaan 55 jotka seuraavat myös ympäristöön liittyviä asioita ja prosenttia ja EU:n ulkopuolelle 27 prosenttia. informoivat tehtaita mahdollisista epäkohdista. Ali- Exelin urheilumyynnistä 80 prosenttia on sen hankkijoiden sosiaalisen vastuun tarkastuksista ei omia Exel ja Canadien -merkkejä. Lisäksi yritys myy mainittu kysyttäessä. Suomen yksinoikeudella Bjørn Dæhlie ja Lasse Kjus- Exelin Suomen tehtailla Mäntyharjun tehdas urheilutekstiileitä sekä Tubbs-merkkisiä lumikenkiä. mukaan lukien on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Yrityksellä on myös ISO 9001 -laatusertifikaatti, joka ostotoiminta ja/tai tuotanto kattaa kaikkien Suomen-yksiköiden lisäksi Ison-Bri- Exelin omilla tehtailla on urheilutuotantoa vain tannian, Itävallan ja Australian tehtaat. Näissä teh- Mäntyharjulla sekä Saksassa Voerdessa. Lisäksi Exel taissa ei Mäntyharjua lukuun ottamatta valmisteta omistaa 80-prosenttisesti Nordic Sports Products urheilutuotteita. Ltd -nimisen markkinointi- ja jakeluyrityksen Kiinan Pekingissä. Exelin kaikki tuotantotoiminnot urheilu- avoimuus välineiden valmistus mukaan lukien kuuluvat Teol- Pörssiyhtiönä yrityksestä oli perustietoja sen netti- lisuus-liiketoimintaan. Teollisuustuotteita valmiste- sivuilla, ja puhelimitse tietoa annettiin hyvin. Vas- taan monissa yrityksen omissa tehtaissa Euroopas- taajat: hankintapäällikkö Ari Nousiainen ja myynti- sa, Australiassa ja Kiinassa. johtaja Timo Lepistö. HIKIPAJAT PINNALLA 29 Taulukko 4. Suomalaiset urheiluyritykset ja vastuullisuus

Yritys Myynti Suomen Omien urheilu- Ketjun/yrityksen Euroopan osuus Kehitysmaiden osuus Riskimaiden osuus Onko vastuuohjeistoa Omat vastuu- Ulkopuoliset Suunnitelmat ulkopuolella brändien osuus ominaisuudet tuonnista/valmistuksesta tarkastukset tarkastukset

Kesko Ei kyseisillä ketjuilla Intersport 1 oma brändi Intersport, Intersport 5 %, Useita, käytännössä Ei ole BSCI ja SA8000 + yksinmyyntiä, osuutta (ml. Kesport, Budget Anttila 8 %, BSCI ja SA8000 ei kerrottu, Anttila 8 %, Sport) Anttila, K-citymarket 7 % K-citymarket 7 % K-citymarket

SOK Prismat Viro, Latvia ”erittäin pieni”, Prisma, Sokos Omat brändit Valmistus pääosin Koskee ketjun alkupäätä, Useita, käytännössä Ei ole BSCI 117 m € koko myynti 3 omaa brändiä Euroopan kautta Aasiassa ei tiedossa BSCI

Stockmann Tavarataloryhmä Ei omia brändejä Urheilumyyntiä Useita, käytännössä Ei ole BSCI Venäjä 16 %, Baltia tavarataloissa BSCI 10 %, Hobby Hall ja Hobby Hallissa Baltia 17 %

Tradeka Ei urheilutuotteiden Ei vielä tiedossa Euromarket Hankinta muuttuu Hankinta muuttuu Hankinta muuttuu Ehkä oma tulossa, on Ei vielä Ei velä Ei vielä myyntiä ulkomailla Vastuullisen tuontikaupan tiedossa tiedossa tiedossa verkoston jäsen

SGN Sportia Ei urheilutuotteiden Vain 1 oma brändi, Kauppiaat Melko pieni Valmistus pääosin Ei ole Ei ole Yksinmyyntimerkkien myyntiä ulkomailla lisäksi yksinmyyntiä hankkivat itse Aasiassa toimittaja BSCI:ssä

Top-Sport Ei ole 9 omaa brändiä, osuutta Omien valmistus EU 6 % Omien valmistus Omien valmistus On, myös kemikaaleista On Ei ole myynnistä ei julkistettu 94 % Aasia 91 % Kiina, Pakistan, Bangladesh

Partiokaupat Ei ole Ei ole, vain partiotuotteet Kauppiaat hankkivat itse Ei ole Ei ole Ei ole omaa teettämistä

Stadium Ruotsalainen ketju 50 % Ruotsalainen ketju Päätetään Ruotsista käsin, Suurimmat Kiina, Bangla- Suurimmat Kiina, Bangla- On On Ei ole Turkki ja Bulgaria pienempiä desh, Indonesia, Pakistan, desh, Indonesia, Pakistan, valmistusmaita Turkki, Bulgaria Turkki, Bulgaria

Sport’in Ei ole Ei ole Kauppiaat Tekstiilien valmistus Ei ole Ei ole Ei ole hankkivat itse suurelta osin Kiina

Elmo Ei ole 1 oma, 5 % yksin- Kauppiaat Oma + yksinmyyntimerkit 1 yksinmyyntibrändin Ei ole Ei ole Ei ole myyntimerkkejä hankkivat itse pääosin valmistus vaatteet valmistus Kiina Euroopassa

Halti Vienti 1/5 myynnistä: Kaikki omia Kaikki alihankintaa 12 % Eurooppa 88 % Kaukoitä Kiina, Vietnam suurimmat Vastuullisen tuontikaupan Ei ole, Ei ole Selvittelee Pohjoismaat, Eu- verkoston ahjeisto vain laatu liittymistä rooppa, Kanada BSCI:iin

Erätukku 1/3 lähinnä Kaikki omia Kaikki alihankintaa Asekaapit Puola Jalkineet ja Jalkineet ja tekstiilit 100 % Ei ole Ei ole Ei ole Eurooppa tekstiilit 100 % Kiina, Thaimaa, Bangladesh

Amer Globaali yritys Kaikki omia Koostuu viidestä Talviurheiluvälineistä Wilsonin tuotteet Wilsonin tuotteet Kiina, . Oma SA8000:n perustuva Ei enää Ei jäsenenä missään, kv. yrityksestä, omia suurin osa Kaukoitä Thaimaa ym muta ulkop. tarkas- tehtaita on tukset on

Karhu Suomi 73 %, EU 16 %, Vain jalkineet, sukset Oma tehdas Suomessa, Alle puolet jalkineista Viro, Yli puolet jalkineista Yli puolet jalkineista ja Vastuukohta Lähinnä vain Ei ole muu Eurooppa 1 %, sauvat ja monot paljon lisenssivalmis- jotkut jalkinemallit Suomi, ja kaikki hiihtokengät kaikki hiihtokengät Kiina alihankintasopimuksissa laaduntarkastus muu maailma 10 % omaa tilausta tusta omilla brändeillä sukset ja sauvat puolet Suomi, Kiina 2005 puolet Venäjä

Exel Pohjoismaat 18 %, 80 % omat merkit, Suurin osa alihankintaa, Sauvojen raakaputket Loput Kiina, osuus Loput Kiina Vastuukohta alihankinta- Ei ole, vain laatu Ei ole muu Eurooppa 55 %, loput yksinmyynti- vain sauvojen raakaput- suurin osa Suomi kasvaa jatkossa sopimuksessa EU:n ulkopuolelle merkkejä ket omaa tuotantoa 27 % myynnistä

YHTEENVETO SUOMALAISTEN SUURIMPIEN KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN VASTUUSTA BRÄNDIYRITYSTEN VASTUULLISUUS

Taulukkoon 4 on tiivistetty oman yritysaineiston tie- Tiedot perustuvat kansainvälisen Oxfam-järjestön dot. Luvut ovat vuoden 2006, ellei toisin mainita. vuonna 2006 julkaisemaan raporttiin nimeltä Off- side.34 Kirjoittajat ovat Australian Oxfamin työnteki-

34) Oxfam International 2006; Tietoja on päivitetty Australian Oxfamin kampanjasivuilta ja muista lähteistä. 30 HIKIPAJAT PINNALLA Yritys Myynti Suomen Omien urheilu- Ketjun/yrityksen Euroopan osuus Kehitysmaiden osuus Riskimaiden osuus Onko vastuuohjeistoa Omat vastuu- Ulkopuoliset Suunnitelmat ulkopuolella brändien osuus ominaisuudet tuonnista/valmistuksesta tarkastukset tarkastukset

Stockmann Tavarataloryhmä Ei omia brändejä Urheilumyyntiä Useita, käytännössä Ei ole BSCI Venäjä 16 %, Baltia tavarataloissa BSCI 10 %, Hobby Hall ja Hobby Hallissa Baltia 17 %

Partiokaupat Ei ole Ei ole, vain partiotuotteet Kauppiaat hankkivat itse Ei ole Ei ole Ei ole omaa teettämistä

Sport’in Ei ole Ei ole Kauppiaat Tekstiilien valmistus Ei ole Ei ole Ei ole hankkivat itse suurelta osin Kiina

Elmo Ei ole 1 oma, 5 % yksin- Kauppiaat Oma + yksinmyyntimerkit 1 yksinmyyntibrändin Ei ole Ei ole Ei ole myyntimerkkejä hankkivat itse pääosin valmistus vaatteet valmistus Kiina Euroopassa

Erätukku 1/3 lähinnä Kaikki omia Kaikki alihankintaa Asekaapit Puola Jalkineet ja Jalkineet ja tekstiilit 100 % Ei ole Ei ole Ei ole Eurooppa tekstiilit 100 % Kiina, Thaimaa, Bangladesh

jöitä, joilla on vuosien kokemus työoikeuksien edis- nen, kun sen tietoon on tuotu työoikeuksien rikko- tämisestä Aasian urheiluvaatetustehtaissa. Julkaisu muksia tehtailla. Tehtaiden työntekijät ovat saaneet keskittyy erityisesti ammatillisen järjestäytymisen paljon koulutusta työoikeuksistaan, mutta Australi- problematiikkaan. an Oxfam ei ole varma, kuinka moni työntekijä saa Oxfam tarjoaa reseptiksi sekä koko alan kattavaa asiasta riippumatonta informaatiota. Adidas julkisti yritysten yhteistyötä että yksittäisten yritysten toi- alihankkijatehtaidensa nimet vuoden 2008 tammi- mia. kuussa. Adidas on tehtaiden työoloja valvovan ja parantavan yhdysvaltalaisen työehtoja parantamaan l Adidas – Reebok pyrkivän Fair Labor Associationin (FLA) jäsen. FLA:ta Adidas on ollut yleensä yhteistyöhaluinen ja aktiivi- on kuvattu seuraavassa luvussa. HIKIPAJAT PINNALLA 31 Adidas osti Reebokin vuonna 2006. Reebok edisti aa- l Pentland sialaisten alihankkijoidensa työoikeuksia aktiivisesti. Pentlandin tunnetuimmat brändit ovat Speedo ja Yrityksellä oli politiikka, jonka mukaan se pyrki pitkiin Lacoste. Yritys on työoloja parantavan järjestön Eth työsuhteisiin. Yritys julkisti Niken esimerkkiä seura- ical Trading Initiativen (ETI) jäsen. ETI toimii lähin- ten Reebok-brändille valmistavien tehtaiden yhteys- nä tutkimalla pilottiprojektein tehokkaimpia tapo- tiedot vuonna 2005. Myös Reebok oli FLA:n jäsen. ja edistää työoikeuksien toteutumista. Se kuitenkin myös vaatii jäseniltään jatkuvaa parantamista l Nike ja tehdastarkastuksia, joita se itse tarvittaessa kont- Nike on reagoinut tehtaiden työoikeuksien loukka- rolloi. Pentland on osallistunut kahteen pilottipro- uksiin, kun niitä on tuotu yrityksen tietoon. Yritys on jektiin Aasiassa. Oxfamin selvitykseen se kieltäytyi FLA:n jäsen. Pyyhkeitä Nike saa Oxfamilta siitä, että antamasta kattavia tietoja sosiaalivastuun aikaan- se käyttää ongelmien ratkaisuun ensisijaisesti FLA:n saannoksistaan alihankkijoidensa tehtailla. valitusmekanismia, kun se voisi ensin itse vaatia työ- oikeuksien kunnioittamista alihankkijoidensa teh- l Mizuno tailla. Mizuno on alkanut hiljattain palkata ja kouluttaa Oxfamin mielestä Niken pitäisi turvautua omia työntekijöitä tarkastamaan tehtaita, mutta on FLA:han vain vaikeimmissa tapauksissa. Lisäksi Ox- kieltäytynyt yhteistyöstä ammattiyhdistysliikkeen ja fam haluaisi, että yritys suosisi ensisijaisesti vain järjestöjen kanssa. tehtaita, joilla järjestäytymisoikeutta kunnioitetaan. Näin yrityksen kaikissa teoissa myös näkyisi sen pyr- l New Balance kimys edistää työoikeuksien toteutumista. Yritys jul- New Balance yrittää rajoittaa tehdastyöntekijöiden kisti ensimmäisenä brändiyrityksenä sille valmista- työajan 45 tuntiin viikossa. Oxfam pitää tätä oikein vien tehtaiden nimet vuonna 2005. hyvänä aikeena, jos se ei alenna työntekijöiden tulo- ja. Yritys on vasta äskettäin pitänyt työoikeuksia aja- l Puma vien tahojen kanssa ensimmäiset kokouksensa jär- Puma on ryhtynyt kunnolla edistämään järjestäyty- jestäytymisoikeuden edistämisestä tehtailla. misoikeutta aasialaisten alihankkijoidensa tehtailla vasta viime aikoina. Yritys on tarjonnut yhteistyötä l Lotto ammattiliitoille ja työoikeuksia ajaville järjestöille Lotto ilmoitti, että sillä ei ole pienen kokonsa vuok- useissa Aasian maissa. si samanlaisia mahdollisuuksia edistää työoikeuksi- Puma on kutsunut ammattiliittojen edustajia en toteutumista suurten alihankkijoidensa tehtail- mukaan indonesialaisten alihankkijoidensa tehdas- la kuin suurilla brändeillä. Oxfam International ym- vierailuille ja pyytänyt ammattiliittoja ja työoikeuk- märtää tämän vaikeuden, mutta kehottaa Lottoa sia ajavia järjestöjä neuvomaan uusien tavarantoi- edistämään koko alan kattavaa yhteistyötä ja esi- mittajien valinnassa. Yrityksen yhteiskuntavastuun merkiksi liittymään FLA:n tapaisiin järjestöjohtoisiin mainetta on kuitenkin varjostanut tilausten vetämi- aloitteisiin. nen thaimaalaiselta Lian Thai -tehtaalta sen jälkeen, kun tehdas lupasi lopettaa ammattiliittojen jäsen- l Basicnet ten syrjinnän. Puma on FLA:n jäsen. Se julkisti Puma- Basicnetin tunnetuin brändi on Kappa. Yritys ei ole brändille valmistavat tehtaan vuonna 2005, Niken aiemmin tehnyt järjestöjen kanssa alihankkijoiden jälkeen. työoikeuksien edistämiseksi mitään, mutta se on hiljattain aloittanut neuvottelut Italian ammattiyhdis- l Asics tysliikkeen ja kansainvälisen tekstiili- vaatetus- ja Asics oli pitkään välinpitämätön tehtaiden työ- nahka-alan työläisten liiton ITGLWF:n kanssa työolo- oikeuksista, mutta on viime aikoina toiminut asian ja edistävän järjestelmän rakentamisesta. hyväksi. Yritys on alkanut tutkia työoikeuksien toteutumista alihankkijoiden tehtailla ja tehdä yhteistyö- l Sport Brands International tä ammattiyhdistysliikkeen ja järjestöjen kanssa. Ai- Yritys tunnetaan paremmin FILA-brändistään. Sport nakin yhdessä kambodžalaisessa tehtaassa yritys on Brands International ei antanut mitään tietoja siitä, aktiivisesti pyrkinyt parantamaan työoloja ammatti- miten se edistää työoikeuksien toteutumista teh- yhdistysten kanssa. FLA:han liittyminen on myös as- tailla, mutta se on luvannut tehdä asialle jotakin. Ox- kel oikeaan suuntaan. fam on ollut yrityksen kanssa tekemisissä sen erään pitkäaikaisen tavarantoimittajan, indonesialaisen PT l Umbro Tae Hwa -tehtaan, vuoksi. Tehtaalla oli räikeitä vää- Umbro alkoi vuonna 2004 kiinnittää huomiota ali- rinkäytöksiä, kuten paljon seksuaalista häirintää, ja hankkijoidensa työoikeuksiin ja käydä vuoropuhelua lopulta tehdas suljettiin. Sport Brands International ammattiyhdistysten ja järjestöjen kanssa, mistä yksi kieltäytyi keskustelemasta vastuustaan tapahtumis- osoitus on FLA:n jäsenyys. Yritys on ilmoittanut ole- sa saati mahdollisesta tilausten siirtämisestä ja lain vansa kiinnostunut pilottiprojekteista, joissa järjes- määräämien korvausten maksamisesta erotetuille. tetään työoikeuksiin keskittyviä koulutuksia. Työolo- jen konkreettisista parannuksista ei voi vielä sanoa Edellä olevasta aineistosta voidaan päätellä, että mitään. suurimmat ja tunnetuimmat kansainväliset brän- diyritykset ovat pisimmällä alihankkijoidensa työ- 32 HIKIPAJAT PINNALLA oikeuksien edistämisessä. Pienemmissä yrityksissä musneuvotteluja edistettäisiin. Tarvitaan esimerkik- vedotaan usein siihen, että pieniä tilauksia teettävi- si työntekijöiden koulutusta heidän oikeuksistaan ja en on vaikeampaa vaikuttaa työoloihin kuin suurten valituskanavia, joita pitkin he voivat ottaa yhteyttä yritysten. Tässä on varmasti perää, mutta pienetkin tehtaan ulkopuolelle, vaikkapa brändiyritykseen. yritykset voivat tehdä paljon oloja parantaakseen. Jos kehitysmaiden tehtaiden palkoista ei ole tie- Toinen puoli asiassa on se, että tunnetuimmat toa, sitä tuskin on ympäristövaikutuksistakaan. So- brändit ovat olleet julkisuudessa alihankkijoidensa siaalisen vastuun toimintaohjeistojen työterveyt- työoloista enemmän ja aiemmin kuin pienet. Esimer- tä ja -turvallisuutta koskevat kohdat saattavat käy- kiksi hyvin tunnettu ja koko uuden globalisaatiokriit- tännössä vähentää myös ympäristökuormitusta, jos tisen liikkeen tulkiksikin nimetty Naomi Klein kirjoitti niissä esimerkiksi rajoitetaan työntekijöille vaarallis- vuonna 2000 No Logo -kirjassaan ongelmista Niken ten kemikaalien käyttöä. alihankkijoiden tehtailla. Herää kysymys, toimivatko yritykset lopulta aktiivisesti vai onko yhteiskuntavas- Vastuualoitteita tuu oikeastaan vain reagointia yksittäisiin julkisuu- Tässä selvityksessä on yritystietojen yhteydessä tul- dessa esiin tulleisiin ongelmiin. Se, että järjestöt ot- lut esille monenlaisia järjestelmiä, kuten BSCI-aloite, tavat yhteyttä jonkin tehtaan tilanteesta, on monesti SA8000-standardi ja erilaiset ISO-alkuiset standar- johtanut parannuksiin. Mikäli yritys ei olisi tehnyt mi- dit. Sosiaalisen vastuun aloitteita on käsitelty tar- tään, luvassa olisi usein ollut huonoa julkisuutta. kemmin FinnWatchin Vaatteita etelästä -selvityk- sessä.35 l Vastuullisen tuontikaupan verkoston jäseniä ovat tässä selvityksessä käsitellyistä Halti, SOK:n SISÄÄNOSTON VASTUUN hankintayhtiö Intrade Partners, Kesko, Stockmann ja PROBLEMATIIKKAA JA TYÖKALUJA Tradeka. Verkosto toimii lähinnä keskusteluareenana, ja Ulkomaisen alihankinnan sosiaaliset ja ympäristö- sitä koordinoi Suomen Keskuskauppakamari. Vas- ongelmat ovat hankalia ratkaista. Kyse on pohjim- tuullisen tuontikaupan verkoston jäsenet ovat al- miltaan siitä, miksi halvemman työvoiman maissa lekirjoittaneet sen sosiaalisen vastuun toimintaoh- on halvempaa, ja siitä, miksi kehitysmaissa suurin jeiston.36 Ohjeistossa määritellään maksimityöajak- osa ihmisistä elää köyhyydessä. Tuotteen kotimai- si 48 ja vapaaehtoisen ylityön osuudeksi 12 tuntia vii- suus takaisi sen, että tuotanto-olosuhteet olisivat kossa. Yhden vuorokauden mittainen vapaa on olta- kunnolliset, palkat sovitun mukaiset ja ympäristö- va vähintään kerran viikossa. Palkan täytyy kattaa pe- kuormituksiakin valvottaisiin. Monet asiaa tuntevat ruselinkustannukset. Järjestäytyminen ja kollektiivi- kuitenkin sanovat, että halvemman työvoiman mai- set palkkaehtoneuvottelut on taattava työpaikalla hin siirtynyt tuotanto ei enää tule takaisin. silloinkin, kun laki ei niitä mahdollista. Ohjeistossa ei Sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun toi- ole ympäristönsuojelun ulottuvuutta. Vastuullisen mintaohjeistot ovat yritysten vapaaehtoisesti luo- tuontikaupan periaatteilla ei ole verkoston piirissä mia aloitteita. Niissä valvonta on luonnollisesti rat- yhteistä valvontaa. kaisevin osa. Luotettavimpia valvojia ovat riippumat- l SA8000-standardi (Social Accountability 8000) tomat kolmannet osapuolet. Yritysten ei siis tarvitse on riittävän tiukkana pidetty tehtaiden sosiaalisen eikä ole hyväkään valvoa tehtaita itse. vastuun standardi, jota valvotaan puolueettomasti. Valvontakäynnit ovat käytännössä parantaneet Sen toimintaohjeiston mukaan säännöllinen työaika lähinnä työturvallisuutta ja työterveyttä. Sosiaalisen ei saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä ylityö koskaan 12 vastuun valvonta on pahimmillaan rasti ruutuun tuntia viikossa. Viikossa on oltava vähintään yksi va- -menetelmällä tehty, laaduntarkastusta muistut- paapäivä. Palkan on noudatettava paikallista lakia, ja tava pinnallinen toimenpide, johon itse työntekijät lisäksi sen pitää kattaa perustarpeet ja tuoda jonkin eivät osallistu. Toimintaohjeiston vaikutus työnteki- verran lisätuloa. Ammatillinen järjestäytyminen ja jöiden arkeen jää tällöin pinnalliseksi. Tarkastusten kollektiiviset työehtosopimusneuvottelut on mah- ja ohjeistojen kanssa onkin oltava tarkkana, että ne dollistettava aina. Ohjeistossa ei mainita ympäristö- myös käytännössä johtavat työolojen korjauksiin, jos ulottuvuuksia. tarvetta on. SA8000-standardin ongelmana on kuitenkin ser- Työntekijöiden haastattelua suunniteltaessa pi- tifioitujen tehtaiden pieni määrä, joka johtuu lähin- tää ottaa huomioon monia asioita. Monien tehtai- nä siitä, että sertifiointi vaatii tehtaalta paljon vai- den johto haluaa vaikuttaa siihen, mitä työntekijät vaa ja rahaa. SA8000-standardin taustalla vaikutta- kertovat. Esimerkiksi sattumalta rivistä haastatte- va Social Accountability International (SAI) koostuu luun joutunut työntekijä saattaa joutua myöhem- järjestöistä, ay-liikkeen edustajista ja yrityksistä. Täs- min haastattelun vuoksi vaikeuksiin. Myös hänen sä käsitellyistä yrityksistä SA8000-standardia tava- työtavoitteensa ja siten sen päivän palkka saattavat rantoimittajiensa käyttöön on sitoutunut edistä- jäädä haastatteluun kuluvan ajan vuoksi vajaiksi. mään Kesko.37 Tarkastukset ovat kuitenkin aina vain käyntejä. Ainoastaan vapaasti järjestäytyneet työntekijät pys- 35) Saatavilla osoitteessa tyvät valvomaan tehtaiden oloja päivittäin. Sosiaa- 36) Toimintaohjeisto löytyy osoitteesta jotta järjestäytymistä ja kollektiivisia työehtosopi- 37) HIKIPAJAT PINNALLA 33 l BSCI (Business Social Compliance Initiative) on l FLA (Fair Labor Association) on yhdysvaltalainen, SA8000-standardin kanssa yhteensopivaksi raken- alun perin vaatealan sosiaalista vastuuta edistä- nettu, yritysten alulle panema vastuujärjestelmä. Kun mään perustettu järjestö. Sen jäseneksi liittyneet yksi tehdas saattaa valmistaa useille eri tilaajille ja jo- brändiyritykset sitoutuvat jatkuvan parantamisen kaisella tilaajalla olla oma toimintaohjeistonsa, teh- periaatteeseen. FLA:n toimintaohjeisto on löyhempi tailla on käynyt monia eri tarkastajia vuodessa. BSCI:n kuin muiden hyvämaineisten järjestöjohtoisten so- tavoitteena on yhdistää yritysten omat toimintaoh- siaalisen vastuun aloitteiden ohjeistot. Se rajoittuu jeistot ja tarkastuskäynnit. Tehtaan tarkastustiedot paikallisen lain tai käytännön mukaisen työviikon ta- ovat kaikkien BSCI:n jäsenyritysten käytössä. solle eikä mainitse elämiseen riittävää palkkaa, vaan BSCI madaltaa sosiaalisen vastuun kynnystä, kos- paikallisen lain mukainen riittää. Oikeutta järjestäy- ka sen toimintaohjeisto on löyhempi kuin SA8000:n. tyä ja neuvotella työehtosopimuksista kollektiivises- BSCI kuitenkin tukee SA8000-standardin saavut- ti on kunnioitettava. Toimintaohjeistossa ei ole ym- tamista siten, että vaatimustasoksi voidaan ottaa päristöasioita. myös SA8000:n toimintaohjeisto. BSCI:n perusoh- FLA tarkastaa alihankkijoiden tehtaat joka toinen jeiston palkkataso jää lähinnä paikallisen lainsää- vuosi. Järjestön johdossa ei ole ay-liikkeen edustajia, dännön tasolle. Viikkotyöaika saa olla enintään 48 mutta muita kansalaisjärjestöjä, oppilaitoksia ja yri- tuntia ja vapaaehtoista ylityötä 12 tuntia viikossa. Vii- tyksiä kylläkin. FLA:n jäseniä ovat Adidas (Reebok), kossa on oltava vähintään yksi vapaapäivä. Palkkaa Asics, Nike, Puma ja Umbro.39 on maksettava ainakin paikallisen lain mukaan, ja l SA8000:n ja FLA:n lisäksi muita tunnettuja jär- jos palkka ei kata elinkustannuksia, tehtaita kehote- jestöt, ay-liikkeen ja yritykset mukaan toimintaansa taan maksamaan enemmän. Myös järjestäytyminen ottavia aloitteita ovat ETI (Ethical Trading Initiative), ja työehtosopimusneuvottelut on taattava. BSCI:n FWF (Fair Wear Foundation) ja WRC (Workers Rights vaatimusten ympäristöulottuvuus rajoittuu paikal- Consortium).40 Näitä järjestöjohtoisia aloitteita on lisen lain tasolle. hiukan tarkemmin esitelty FinnWatchin Vaatteita BSCI-järjestelmä käyttää samoja tarkastajia kuin etelästä -selvityksessä. Nämä viisi aloitetta ja vaat- SA8000-standardin valvonnassa käytetään. BSCI:ta teiden tuotanto-olosuhteiden parantamista edistä- hallinnoi kaupan alan etujärjestö Foreign Trade As- vä Clean Clothes -kampanja ovat muodostaneet yh- sociation (FTA), eikä aloitteessa ole edustettuna dessä aloitteen nimeltä JO-IN (Joint Initiative on Cor- kansalais- tai ay-järjestöjä. Sen sijaan huomattava porate Accountability and Worker’s Rights). määrä yrityksiä on BSCI:n jäseniä. Tässä selvitykses- l ISO 9001:2000 -laatustandardi ja ISO 14001 sä käsitellyistä suomalaisyrityksistä siihen kuuluvat -ympäristöstandardi ovat sinänsä luotettavia mut- Kesko, Intersport International, SOK ja sen hankinta eivät välttämättä kata alihankkijoiden sosiaalis- tayhtiö Intrade Partners, Sportian tavarantoimittaja ta vastuuta. Jos brändiyrityksellä on ISO 9001:2000 Sport 2000 International sekä Stockmann.38 -laatustandardi, sen ei ole tarvinnut sisällyttää sii- BSCI:n jäsenenä on brändiyrityksiä. SA8000-ser- hen välttämättä mitään tuotteiden alihankintana tifiointi myönnetään vain tuotantolaitoksille. valmistuttamista koskevia kohtia. ISO 14001 -ympä- ristöstandardi taas koskee vain nimettyjä, yleensä eurooppalaisia tehtaita. BSCI:n riskimaat l Tekstiili- ja jalkinetoimittajat Teja ry:n ostoeh- n BSCI pitää listaa niin sanotuista riskimaista. Käy- tojen sopimuspohja rajoitettavista kemikaaleista. tännössä tehdasauditointeja tehdään etupääs- Ostoehtosopimuksen malli kattaa EU-alueella nou- sä riskimaiden tehtaissa ja ne ovat köyhiä mai- datettavat rajoitukset tekstiileiden ja jalkineiden ta, jotka sijoittuvat huonosti YK:n kehitysjärjestön kemikaalijäämistä. Kyseiset kemikaalit ovat saatta- UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI). neet joutua tekstiileihin esimerikiksi puuvillapellol- Vuoden 2008 alussa BSCI:n määrittämiä riski- ta. Suunnilleen vastaavanlaiset listat on olemassa maita olivat BSCI:n johtajan Lorenz Berzaun mu- Pohjoismaiden ja joidenkin Keski-Euroopan tekstiili- kaan kaikki Afrikan maat Etelä-Afrikkaa lukuun alan etujärjestöillä. Suomessa Tekstiili- ja jalkinetoi- ottamatta, kaikki Latinalaisen Amerikan maat se- mittajat ry:n ostoehtojen sopimuspohja ei ole vielä kä Bangladesh, Bulgaria, Etelä-Korea, Filippiinit, julkinen, sen saavat vain järjestön jäsenyritykset. So- Kambodža, Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Myan- pimuspohjaa ollaan tarkistamassa ja laajentamas- mar, Pakistan, Romania, Taiwan, Thaimaa, Turkki sa, jonka jälkeen se julkaistaan vuonna 2008. Pohjan ja Vietnam. Lista elää maiden sosiaalisen ja talo- käyttö ja mahdollisten rikkomusten sanktiot ovat yk- udellisen kehityksen mukaan, ja Lorenz Berzaun sittäisten yritysten vastuulla.41 mukaan Bulgarian ja Romanian status saattaa lä- hiaikoina muuttua. Keskon yhteiskuntavastuun asiantuntijan Mar- jut Lovion mukaan BSCI:n lista ei ole mikään ki- veen hakattu huoneentaulu, vaan eri jäsenyrityk- set voivat määritellä hieman eri tavoin, mitä mai- 39) ta pitävät riskimaina. 40) Aloitteiden nettisivut: , , , , , 41) Teja Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry:n Veli-Matti Kankaanpään 38) haastattelu. 34 HIKIPAJAT PINNALLA BSCI: Vietnamin pilottiprojekti ta lailla rajoittavat maat ovat hankalia. Vietnamin pilottiprojektissa on kuitenkin haluttu tehdä asi- n Kesko ja Stockmann mainitsevat nettisivuillaan, at juurta jaksain, koska BSCI:n tehokkuus halutaan että niiden alihankkijoiden BSCI-prosessia testaa- selvittää. BSCI-prosessin rinnalle on pilottiprojek- maan on perustettu pilottihanke vietnamilaisille tissa rakennettu työntekijöiden laaja koulutus- tehtaille. Hankkeessa ovat mukana näiden kahden ohjelma, jossa tuodaan esille heidän oikeuksiaan. yrityksen lisäksi Suomen Ammattiliittojen Soli- Mukaan otettiin 20 tehdasta, jotka valmistavat ja daarisuuskeskus (SASK), Suomen Ammattiliittojen jatkojalostavat muun muassa elintarvikkeita, huo- Keskusjärjestö (SAK) sekä Keskuskauppakamarin nekaluja, koruja, kenkiä ja vaatteita. Yksi tehtaista hallinnoima Vastuullisen tuontikaupan verkosto. toimittaa urheilutuotteita Keskolle Intersport In- Pilottihankkeessa halutaan tutkia, miten BSCI- ternationalin kautta.43 järjestelmä yleisesti ottaen toimii vietnamilaisissa Pääkkösen kanta BSCI:hin yleensä on sekä po- tehtaissa. Hanke alkoi vuonna 2005, ja se rahoite- sitiivinen että negatiivinen. Positiivista on hänes- taan pääasiassa Suomen ulkoministeriön kehitys- tä se, että mukana on paljon yrityksiä ja sen vuoksi yhteistyömäärärahoilla. Hanke on rakennettu niin, jonkinlainen yhteinen perusminimitaso on asetet- että myös Vietnamista siihen osallistuu kolmikan- tu. Negatiivista on se, että jotkin yritykset tuovat tainen edustus: mukana on Vietnamin työministe- julkisuudessa BSCI:tä esille sellaisessa hengessä, riö, ammattiliitto ja keskuskauppakamari. Projektia että sosiaalinen vastuu on sillä hoidettu. Todelli- hallinnoi australialaisten ammattiliittojen Aphe- suudessa huonojen työsuhteiden syyt ovat syvällä da-niminen kehitysjärjestö, jolla on paljon koke- ja tärkeää on sitoutua jatkuvaan parantamiseen. musta Vietnamista.42 BSCI-aloitteen ehdot eivät voi kuitenkaan olla liian Jukka Pääkkönen SASK:ista kertoi, että Vietna- tiukat, koska muuten mukaan ei saataisi yrityksiä, missa suhtaudutaan usein kriittisesti SA8000- Pääkkönen sanoo. standardiin. Sitä pidetään liian raskaana ja kallii- Kysyttäessä Pääkköseltä, miten hän haluaisi pa- na tehtaille. Tämän vuoksi esimerkiksi Vietnamin rantaa BSCI:tä, hän tuo esille sen, että BSCI-järjes- työministeriötä ei Pääkkösen mukaan olisi saatu telmään olisi hyvä saada mukaan yritysten lisäksi osallistumaan SA8000:n toteuttamista koskevaan ay- ja kansalaisjärjestöjä. Lisäksi Pääkkönen halu- hankkeeseen. aisi yhdistää nyt olemassa olevia erilaisia vastuu- Pääkkösen mukaan BSCI-järjestelmässä ensim- aloitteita. Vaatteiden tuotanto-olosuhteiden pa- mäisistä tehtaiden itsearvioinneista ja auditoin- rantamisen puolesta kampanjoiva Clean Clothes neista tehdas voi päästä läpi melko vähälläkin vai- -kampanja suhtautuu hyvin kriittisesti BSCI-aloit- valla. Yksinkertaisimmassa muodossaan BSCI ei teeseen, hän lisää. riitä takaamaan työntekijöiden kunnollisia oloja kaikissa maissa, ja varsinkin järjestäytymisoikeut-

42) Keskon vuosikertomus 2006, s. 69 43) Keskon Marjut Lovion sähköposti.

JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET lukaupan yrityksissä. Vähittäismyyjät voisivat kuitenkin ulottaa vastuutyönsä kaikkiin riskimaissa valmis- Tämän selvityksen tiedot perustuvat yritysten omiin tettuihin tuotteisiin riippumatta siitä, onko brändi ilmoituksiin. Tehdasesimerkit ja tiedot suurten kan- kyseisen vähittäismyyjän vai ei. Näin on linjannut sainvälisten merkkiyritysten vastuusta perustuvat esimerkiksi Kesko. valmiisiin lähteisiin. Emme ole selvitystä varten vie- Clean Clothes -kampanjan selvityksestä (2005) railleet tehtailla. saatiin ennakkotieto44, että erikoiskaupat olisivat pi- demmällä vastuussa kuin kaikkea myyvät tavarata- Suomen urheilumyynnissä on erotettavissa neljä lot ja marketit. Tämä ei suomalaisen urheilumyyn- ryhmää: nin osalta pidä paikkaansa. Näyttää siltä, että kau- 1) Suurissa kaupan keskusliikkeissä, jotka myyvät pan keskusliikkeiden välille on syntynyt positiivinen kaikkea muutakin kuin urheilutuotteita, tuonnin yh- kilpailutilanne yhteiskuntavastuusta. teiskuntavastuu on yleisesti ottaen pidemmällä. Suomalaisten urheilutuotebrändien ulkomaisten 2) Suurilla urheiluketjuilla oli myös yhteiskuntavas- tavarantoimittajien sosiaalinen ja ympäristövastuu tuun toimintaohjeistoja, mutta luotettava ulkopuo- näyttäisi yleisesti ottaen olevan vähän paremmalla linen valvonta puutuu. tasolla kuin suomalaisten vaateyritysten tavarantoi- 3) Pieniltä urheiluketjuilta ohjeistot puuttuivat koko- mittajien. Vaateyritysten vastuullisuutta FinnWatch naan, mutta niillä ei toisaalta ole omia brändejä. selvitti raportissaan Vaatteita etelästä (2006). Vaat- 4) Suomalaisten tavarantoimittaja-brändiyritysten teita etelästä -raportin antama negatiivisempi koko- kohdalta tilanne on huolestuttavin. Tuotanto on Aa- naiskuva johtuu osin siitä, että siinä ei ollut muka- siassa, ja vastuun toimintaohjeistot ja niiden riippu- na yleiskuvaa parantavia tavarataloja ja marketteja, maton ulkopuolinen valvonta puuttuvat. vaan pelkästään vaateyrityksiä. Suurten kansainvälisten brändien tuotannon yh- teiskuntavastuuseen luotetaan suomalaisissa urhei- 44) Clean Clothes Campaign 2005, s. 15. HIKIPAJAT PINNALLA 35 Tämän selvityksen tekeminen itsessään edisti hieman yritysten vastuullisuutta. Pari yritystä tiedusteli kyselyämme varten tavarantoimittaja-brändiyrityk- siltä vastuuasioita. Lisäksi kyselymme todennäköi- sesti teki joidenkin yritysten edustajia tietoisemmik- si hankinnan vastuusta esimerkiksi lisäämällä keskustelua yritysten sisällä. Tälle kyselylle loi pohjaa aiempi Vaatteita etelästä -selvityksemme, joka oli ensimmäinen laatuaan Suo- messa. Jotkut haastatellut yritysjohtajat muistivat sen ja myös FinnWatchin. Vastausten saaminen tuntui tällä kertaa helpommalta ja kyselymme tarkoitus tuntui olleen vastaajille selkeämpi, mikä voi juontua siitä, että lomakkeen kanssa lähetettiin linkki edelli- seen selvitykseen.

Toimenpidesuositukset kuluttajille: Emme suosittele boikotointia. Osta vähän, mutta kestävää laatua, on paras neuvo ympäristönkin kannalta. Tuotteita ostettaessa on hyvä kysellä valmistusmaista ja valmistusolosuhteista. Kyselyjä voi osoittaa myyjälle tai hankinnasta vastaavalle henki- lölle tai jättää vaikkapa nettisivujen palauteosioiden kautta. Yhden aktiivisen kyselijän lasketaan yrityksis- sä vastaavan useita kymmeniä ellei satoja potenti- aalisia samasta aiheesta huolestuneita ostajia.

Yrityksille: Ostoille on laadittava kattavat ja työntekijöiden olot ja oikeudet turvaavat sosiaalisen ja ympäristövas- tuun toimintaohjeistot, ja niiden riippumaton ulkopuolinen valvonta on varmistettava. OECD:n toi- mintaohjeet monikansallisille yrityksille ovat osta- jakohtaisten ohjeistojen kirjoa parempi vaihtoehto tuottajayrityksille. Paikallisen lain noudattamisen varmistus on perustaso, joka ei vielä takaa elämi- seen riittävää palkkaa eikä suojele ympäristöä. Kan- sainvälisissä sopimuksissa valtiot ovat sitoutuneet mm. lapsen oikeuksiin, työelämän perusnormeihin ja ympäristönsuojeluun. Jos valtio on ne ratifioinut, Vietnamissa Ho Chi Minhissä ne ovat lakia. toimiva vaatetustehdas kuu- BSCI-järjestelmässä mukana olevien on hyvä täh- luu sivulla 18 esiteltyyn BSCI- dätä SA8000-sertifiointiin sekä mahdollisimman pilottiprojektiin. monen riskimaissa olevan tavarantoimittajan sisäl- Pääkkönen/SASK Jukka lyttämiseen prosessiin. Mitä pidemmälle tuotantoketjussa vastuuvaa- sen sijaan pyrkiä vaikuttamaan tavarantoimittajaan timukset ja valvonta ulottuvat, sen parempi. Lisäksi niin, että tämä voi korjata ongelmat. Jos tehtaassa vaatimuksia on hyvä asettaa paitsi omille merkeille on saatu aikaan sosiaalisia parannuksia, on tärkeää, myös muilta ostettaville brändeille. Tietoa tuotanto- etteivät tilaukset siirry muualle esimerkiksi muodin olosuhteista ja valvonnasta saa ja pitää aina vaatia. muutosten vuoksi. Jos alihankkija on edelleen alihankkinut tuotan- Tavarantoimittajat olisi arvioitava huolella siinä non, tästä on ehdottomasti vaadittava ilmoitusta vaiheessa, kun niitä alun perin valitaan. ostosopimuksessa. Oman yrityksen jättämistä tuo- Alihankkijatehtaan työntekijöiden asemaa voi tantotiedon ja vaikutusvallan ulkopuolelle ei voi pe- parantaa yksinkertaisesti myös tilauskäytännöillä: rustella mitenkään järkevästi. pitkillä liikesuhteilla, jättämällä tinkimättä hinnasta Yritysten sisällä työ on jaettava niin, että yhteis- sitä viimeisintä senttiä ja antamalla tarpeeksi aikaa kuntavastuusta vastaavilla ihmisillä on tarpeeksi valmistukselle. vaikutusvaltaa. Viestintäosasto hoitakoon viestin- Yrityksillä on oltava hyvä suunnitelma sen varal- nän, mutta ostaja on se, joka pystyy vaikuttamaan ta, että tehtaissa ilmenee eettisiä ongelmia. Jos teh- ostoehtoihin. das kaatuu tilausten siirtämisen vuoksi, tilaajien on Jos kehitysmaiden tehtailla ilmenee ongelmia, osallistuttava korvausten maksamiseen. boikotointi ja tilausten siirto muualle eivät missään Sosiaalisen ja ympäristövastuun toimintaohjeis- nimessä ole hyviä ratkaisuja. Tilaajayrityksen pitäisi tojen ja ostokäytäntöjen lisäksi yritykset voivat edis- 36 HIKIPAJAT PINNALLA tää vastuutaan muillakin tavoin, kuten allekirjoitta- pan komissio ei lopulta hyväksynyt yhteiskuntavas- malla kunnolliset työskentelyolosuhteet takaavat tuun sitovia muotoja. Yritysten kehitysmaatuonnin raamisopimukset kansainvälisen ay-liikkeen kanssa. yhteiskuntavastuuta voidaan edistää EU:n tasolla Kun yhteiskuntavastuu on saatu sellaiseen kun- esimerkiksi kauppapolitiikalla ja kehityspolitiikalla. toon, että siitä kannattaa tiedottaa, tiedotuksen on Myös kansallisella politiikalla ja jopa kunnallispolitii- oltava avointa ja myös ongelmia on hyvä tuoda esiin. kassa voidaan vaikuttaa esimerkiksi asettamalla jul- Alihankkijoiden yhteystietojen julkaiseminen Niken, kisille hankinnoille ostokriteerejä yritysten vastuulli- Reebokin ja Puman tapaan olisi hieno askel eteen- suuden mukaan ja vaatimalla erityistä vastuullisuut- päin. ta yrityksiltä, joille myönnetään julkisia tukia.

Päättäjille: Parhaat kehitystoimenpiteet ovat yrityksistä riippu- mattomia. Kansainväliset sopimukset, kuten Kan- sainvälisen työjärjestön ILO:n konventiot, ovat läh- tökohta vastuutyölle. Sopimusten sisältöä ei kuitenkaan käytännössä noudateta kehitysmaissa. EU:n politiikan tasolla on ollut keskustelua yritysten yhteiskuntavastuun sitovuudesta, mutta Euroo- HIKIPAJAT PINNALLA 37 Raisa Karjalainen Raisa Pallojen valmistuksessa käytetään usein lapsityövoimaa, mutta Reilun kaupan pallot ovat valmistuneet aikuisten käsissä.

LIITTEET • Kuinka monta omaa tehdasta yrityksellänne on? Missä maissa? Kuinka suuret ovat kunkin valmistus- Liite 1: Kysymysrunko. maan osuudet? (mieluiten tuotemäärinä) Huom! Kysymysrunkoa ei lähetetty yrityksiin sellai- • Kuinka suuri osa myymistänne tuotteista on teh- senaan, vaan osa tiedoista selvisi jo vuosikertomuk- ty alihankintana? Missä kehitysmaissa tai kehitty- sista. Kysymyksiä edelleen käytettäessä on huomioi- vissä maissa on alihankkijoita ja kuinka suuret ovat tava, että se on sellaisenaan liian pitkä. kunkin valmistusmaan osuudet? (mieluiten tuote- määrinä) • Oletteko lisäämässä hankintaanne Kaukoidästä Urheilumyyjien sisäänoston tai yleensä kehitysmaista tai kehittyvistä maista? sosiaalinen- ja ympäristövastuu Mistä maista ja kuinka paljon suunnittelette lisäys- Kysymykset koskevat lähinnä yrityksenne omia brän- tä? dejä, mutta olemme kiinnostuneita myös siitä, mil- • Kuinka omien brändienne ostot hoidetaan: oman laisia vaatimuksia asetatte muiden yritysten mer- ostotoimiston, omien ostajien, agenttien, yhteisos- keillä valmistetuille tuotteille. tojen vai messujen kautta? Missä suhteissa? • Kuinka pitkiä liikesuhteenne tavarantoimittajiin • Mitä omia brändejä yrityksellänne on? yleisesti ottaen ovat? Kuinka suuri on yrityksenne liikevaihto ja/tai myyn- • Onko yrityksellänne Code of Conductia tai vas- ti? taavia sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen • Mitkä/ketkä ovat yrityksenne suurimmat omista- tuontikaupan toimintaohjeistoja, ja kuuluuko yri- jat? tyksenne johonkin muiden yritysten tai järjestöjen • Kuinka monta työntekijää yrityksellänne on Suo- muodostamaan ohjeistoon tai standardiin? Olem- messa? Entä ulkomailla? (Noin-määrä riittää.) me kiitollisia niiden liittämisestä vastausviestiin. • Myydäänkö yrityksen tuotteita ulkomailla? Jos kyl- • Miten turvaatte vastuuohjeistojenne toteutumi- lä, mikä on viennin osuus myynnistä ja/tai tuotan- sen Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja erilaisilla vapaa- nosta? Mitkä ovat tärkeimmät vientimaanne? tuotantoalueilla, joissa esimerkiksi vapaa ammat- 38 HIKIPAJAT PINNALLA SASK:in, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n ja Suomen Palloliiton Reilu peli samat säännöt -kampanja jalkautuu yleisö tapahtumiin tiedottamaan kehitysmaiden urheiluvälineteollisuuden työoloista. tiyhdistystoiminta on kielletty ILO:n työelämän pe- maissa olevien tavarantoimittajienne tehtaille tai rusoikeuksien vastaisesti? antamaan tehtaiden yhteystietoja? • Miten tarkastatte tavarantoimittajanne sosiaali- • Jos yrityksellänne ei vielä ole Code of Conductia, sen ja ympäristövastuun suhteen, itse vai ulkopuo- suunnitteletteko sellaisen laatimista? listen toimesta? Käyttääkö yrityksenne omien tar- • Laatiiko yrityksenne sosiaalisen vastuun ja ympä- kastusten lisäksi ulkopuolista riippumatonta var- ristövastuun raportteja? Jos ei, onko sellaisten teke- / SASK Anna Berghäll mentajaa? Kerrotteko vierailuista etukäteen? minen suunnitelmissa? • Kontrolloidaanko esimerkiksi työaikoja, palkkoja ja • Kuinka loppukuluttajat saavat tietoa tuotteidenne ammattiyhdistykseen kuulumisoikeutta? Osallistu- valmistusolosuhteista? vatko tehtaan työntekijät tai heidän etujärjestönsä • Onko yrityksenne tuotteet varustettu alkuperä- kontrolleihin? Jos kyllä, niin miten? merkinnöillä, ja miten kontrolloitte niiden oikeelli- • Mitä tapahtuu, jos havaitsette alihankkijan rikko- suutta? neen vastuuohjeistoanne? • Kuinka paljon asiakkaanne ja/tai loppukuluttajat • Onko tavarantoimittajienne työntekijöillä mahdol- kyselevät valmistusolosuhteista? lisuus valittaa teille, jos he joutuvat väärinkäytösten kohteeksi? Lämmin kiitos yhteistyöstänne! • Ovatko tavarantoimittajienne työntekijät tietoisia työoikeuksistaan? • Oletteko valmis järjestämään riippumattomien tutkijoiden pääsyn kehitysmaissa ja kehittyvissä HIKIPAJAT PINNALLA 39 LÄHTEET

Kirjalliset Sporttimyyjä nro 4/2007: Urheilukau- Kesko, yhteiskuntavastuun asiantuntija BSCI System: Rules and Functio- pan vähittäismyynti 2006 ja Merk- Marjut Lovio sähköposti 19.12.2007. kituotteet kirivät kaupassa, s.18–30. ning. August 2007. linen liikuntatutkimus 2005–2006, 8.11.2007. Aikuisliikunta; Kansallinen liikun- SGN Sportia, toimitusjohtaja Veli-Pekka Clean Clothes Campaign 2005: Looking tatutkimus 2005–2006, Lapset ja Erkkilä puhelimitse 7.11.2007. for a Quick Fix. How weak social au- nuoret diting is keeping workers in sweat- SOK, Intrade Partners Oy:n ympäristö- Teja Tekstiili- ja jalkinetoimittajat ry: vastaava Ulla Merikallio sähköposti shops. ja.fi> Sport’In ketjun puheenjohtaja Ilkka Leh- ILO: Lapsityön pahimmat muodot. to puhelimitse 8.11.2007. Haastattelut ja sähköpostit Stadium, Suomen maajohtaja Jaakko KM Kaupan Maailma 3/2006: Vaatekau- Amer Sports, Senior Communications Soini puhelimitse 16.11.2007 ja Sta- pan erikoisliikkeet suosiossa s.12–15. Manager Mikko Simon sähköposti dium AB:n tuotantopäällikkö Göran Jorma Jänkä. Business to Business 21.1.2008. Larsen sähköpostitse 4.12.2007. Mediat Oy. BSCI, toimitusjohtaja Lorenz Berzau, Stockmann, tiedottaja, yhteiskunta- Kuluttaja-lehti 6/2007: Eettinen pika- sähköposti 17.1.2008. vastuu Anna Bjarland sähköposti 27.12.2007. muoti – lähes mahdoton yhtälö. Kir- Elmo, toimitusjohtaja Markku Palmola Suomen Ammattiliittojen Solidaari- si Jansa. puhelimitse 29.11.2007. suuskeskus SASK, tiedottaja Juk- LTT-Tutkimus Oy 2003: Vähittäiskaupan Erätukku, toimitusjohtaja Juha Kärkkäi- ka Pääkkönen henkilökohtaisesti kansainvälistyminen ja sen vaiku- nen puhelimitse 21.1.2008. 17.12.2007. tukset Suomessa. Niilola Kari, Pulk- Exel, hankintapäällikkö Ari Nousiainen Tekstiili- ja jalkinetoimittajat Teja ry, toi- kinen Matti, Riipinen Toni, Leminen ja myyntijohtaja Timo Lepistö puhe- mitusjohtaja Veli-Matti Kankaan- Seppo & Kiuru Pertti. Halti, toimitusjohtaja Risto Salo sähkö- Top-Sport, hankintapäällikkö Maria Oxfam International 2006: Offside! La- postitse 18.12.2007. Ritschkoff sähköposti 19.11.2007. bour rights and sportswear produc- Karhu Sporting Goods, toimitusjoh- Tradeka kodin ja vapaa-ajan tuoteryh- tion in Asia. 22.1.2008. mitse 21.11.2007.

40 HIKIPAJAT PINNALLA