Uudenmaanmaakuntakaavan kaupanratkaisut EDELLYTYSTENJAVAIKUTUSTENARVIOINTI

4.7.2003

TUOMASSANTASALOKy UUDENMAANLIITTO Nervanderinkatu5D38,00100Helsinki Aleksanterinkatu48A,00100Helsinki puh.09-4770330,fax09-47703399 puh.09-4767411fax09-47674300 Esipuhe

Uudenmaan liitto teki maakuntakaavatyön laatimistyön yhteydessä Uudenmaan ja osin Itä-Uudenmaan alueelta palveluverkkoselvityksen kahdessa osassa. Niissä tarkasteltiin vähittäiskaupan sijaintia maakun- nan alueella ja sitä, miltä osin maakuntakaavassa tulee varautua nykyi- sen verkon sekä tulevien hankkeiden sijainnin ohjaukseen. Tehtyjen selvitysten pohjalta todettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuvan pääosin maakuntakaavan keskuksiin, joten vähittäiskaupan suuryksiköi- den sijainnin ohjaustarpeet jäävät maakuntakaavassa vähäisiksi. Selvitykset myös osoittivat sen, että vähittäiskaupan tilantarve kohdistuu merkittävimmin erikoiskauppaan.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta maakun- nalliset keskukset näyttävät hyvin vastaavan kaupan sijoitustarpeita. Merkitykseltään seudullisten päivittäistavarakaupan suuryksiköiden osalta merkintöjen tarve jää vähäiseksi. Sen sijaan katsottiin aiheellisek- si ohjata erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumista keskustojen ulko- puolelle.

Erikoiskaupan suuryksiköiden osalta katsottiin aiheelliseksi löytää riittävä määrä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja erikoiskaupan kehitysmah- dollisuuksien ja toimivan kaupan palveluverkon turvaamiseksi. Erikois- kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamiseksi tehtiin vaikutustarkastelu, jossa selvitettiin 16 sijoituspaikkaa maakuntakaavan alueella. Selvityk- sessä tarkastellaan eri sijoituspaikkojen toimivuutta ja vaikutuksia seudullisesti.

Vaikutusarvion on tehnyt Tuomas Santasalo Ky ja LT-Konsultit Oy. Työstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo, FM Heli Heusala ja KTM Katja Koskela. Liikenteellisiä vaikutuksia on selvittänyt DI Timo Kärkinen. Tutkimustyötä on tarkasteltu työryhmässä, jonka vetäjänä on toiminut johtaja Seija Vanhanen ja muut jäsenet olivat Olavi Veltheim, Lauri Hakala, Lasse Rekola ja Pia Tynys-Saarhelo. Lisäksi työn aikana on saatu kommentteja kuntien ja kauppakamarin edustajilta.

Helsingissä 4.7.2003

TUOMAS SANTASALO Ky LT-KONSULTIT Oy Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 1 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT EDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Sisällysluettelo 1

1 Vähittäiskauppa maakuntakaavassa 2

1.1 Merkitykseltään seudulliset erikoiskaupan suuryksiköt 2 1.2 Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat tekijät ja väestöpohjavaatimus 3 1.3 Tutkimuksen tavoitteet 3

2 Merkitykseltään seudullisen suuryksikön määrittely 5

2.1 Suuryksikön vaatima asiakaspohja ja sen alueellinen jakauma 6 2.2 Paikallinen väestöpohja 7 2.3 Sijainti suhteessa keskuksiin ja taajamarakenteeseen 8 2.4 Sijainti suhteessa kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin 9 2.5 Nykyinen kaupallinen tarjonta alueella 9 2.6 Liikenteellinen sijainti 10

3 Palveluverkon periaatteet ja arvioinnin yhteydessä tarkastellut kohteet 12

3.1 Espoo Lommila 13 3.2 Espoo Nihtisilta 16 3.3 Hyvinkää Sveitsinportaali 19 3.4 Järvenpää Moottoritien eteläinen liittymä 22 3.5 Kerava Keravanportti 25 3.6 Kirkkonummi Kehä III:n ja kantatie 51 liittymäalue 28 3.7 Kirkkonummi Veikkola 31 3.8 Lohja Lempola 34 3.9 Lohja Tynninharju 37 3.10 Lohja-Vihti Nummenkylä 40 3.11 Nurmijärvi Ilvesvuori 43 3.12 Tuusula Kehä IV ja Tuusulanväylän risteysalue 46 3.13 Vantaa Petas 49 3.14 Vantaa Petikko-Varisto 52 3.15 Vantaa Porttipuisto 55 3.16 Vantaa Tammisto-Pakkala 58

4 Yhteenveto 61

4.1 Alueet, joille ehdotetaan km-merkintää 62 4.2 Alueet, joille ei ehdoteta km-merkintää 63 4.3 Maakuntakaavan mahdollistama kaupallinen palveluverkko 64

Liite 1 Lähde- ja julkaisuluettelo Liite 2 Kuntien yhteyshenkilöt Liite 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki, otteita Liite 4 Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa, otteita Liite 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, otteita Liite 6 Ympäristöministeriön suositus tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 2 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

1 VÄHITTÄISKAUPPA MAAKUNTAKAAVASSA

Vähittäiskaupan palveluverkolla ja sen muutoksilla sekä erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköi- den sijoittumisella on merkittäviä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Tästä syystä vuoden 2000 alusta voimaantulleessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekä valtioneuvos- ton päätöksen mukaisissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on annettu vähittäiskaupan palveluverkkoa, etenkin vähittäiskaupan suuryksiköitä kaavoituksessa koskevia säädöksiä. Aihepiiriä on käsitelty myös ympäristöministeriön maakuntakaavan sisältöä ja esitystapaa koskevassa oppaassa. Lisätietoa säädöksistä ja kauppaa koskevista käsitteistä on tämän selvityksen liitteissä 3-6.

Uudenmaan liiton maakuntakaavan laatimistyön yhteydessä tehtiin kahdessa osassa palvelu- verkkoselvitys kauppapalveluista. Selvityksen ensimmäisessä osassa selvitettiin vähittäiskaupan sijaintia maakunnan alueella ja kartoitettiin tulevia, kaupan toiminnoille kaavailtuja alueita. Toisessa osassa tutkittiin kaupan kehitysmahdollisuuksia sekä sitä, miltä osin maakuntakaavassa tulee varautua nykyisen verkon sekä tulevien hankkeiden sijainnin ohjaukseen.

Selvityksen mukaan ajanjaksolla 2000-2010 ostovoiman kasvun aiheuttama vähittäiskaupan liiketilatarve Uudellamaalla on vähintään 745.000 (nettolaskelma) ja enintään 1 519.000 k-m2 (bruttolaskelma). Liiketilantarve kohdistuu merkittävimmin erikoiskauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osuus kokonaistarpeesta on yhteensä noin 85 %. Kilpailun edistämiseksi niin kaupan kuin liiketilatarjonnan kannalta edellytetään liikepaikoista hienoista ylitarjontaa.

Tehtyjen selvitysten pohjalta todettiin päivittäistavaraa myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuvan tältä osin maakuntakaavan keskuksiin, joten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaustarpeet jäävät maakuntakaavassa vähäisiksi. Myös erikoiskaupasta valtaosa sijoittuu kuntakeskuksiin, jotka yleis- ja maakuntakaavoissa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi Selvitystarve ilmeni keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien erikoiskaupan suuryksiköiden osalta. Osa erikoiskaupoista sijoittuu keskustojen ulkopuolelle, jossa ne muodostavat yleensä saman alan toimijoiden kanssa kauppakeskittymiä. Tällaisia on syntynyt kehäteiden ja säteittäisten teiden varsiin ja risteysalueille palvelemaan laajemmalta alueelta tulevia asiakkaita. Erikois- kaupan suuryksiköiden kannalta katsottiin aiheelliseksi esittää kaavoituksessa riittävä määrä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksien ja toimivan kaupan palveluverkon turvaamiseksi.

1.1 Merkitykseltään seudulliset erikoiskaupan suuryksiköt

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee vähittäiskaupan suuryksiköksi yli 2000 k-m2 suuruisen vähittäiskaupan myymälän. Lain mukaan maakuntakaavaan tulee kuitenkin merkitä vain merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka sijoittuvat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle.

Pääosa erikoiskaupan toimipaikoista on pieniä, ja vain harva myymälä ylittää maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköksi määritellyn 2.000 k-m2 koon. Koska tilaa vaativan

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 3 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

erikoiskaupan yksiköt on jätetty laissa tarkastelun ulkopuolelle, erikoiskaupan suuryksiköitä ovat lähinnä tavaratalotyyppiset erikoiskaupat. Näitä Suomesta löytyy muutamia, ja ne ovat joko alennustavarataloja tai sisustustavarataloja.

Jotta erikoiskaupan suuryksiköllä olisi merkitykseltään seudullinen, sen pitää olla kooltaan riittävän suuri ympärillä olevaan väestöön nähden. Suurikin yksikkö tarvitsee tukevan väestö- pohjan lähialueelta, jotta sen toiminta on ylipäätään mahdollista ja yhdyskuntarakenteen kannalta järkevää. Mm. näillä kriteereillä on arvioitu merkitykseltään seudullisten erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumispaikkoja Uudellamaalla.

1.2 Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat tekijät ja väestöpohjavaatimus

Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat lähinnä kaksi tekijää, joista ensimmäinen on toimiala ja siihen liittyen toiminnan laatu. Päivittäistavarakaupassa myymäläkoko on selvästi kasvanut, ja uudet myymälät ovat suurempia kuin aiemmin rakennetut. Erikoiskaupassa myymälät ovat pääosin pieniä, lukuun ottamatta osaa tilaa vaativista erikoiskaupoista. Tavarata- lokauppa on tyypillisesti toimintamuoto, joka käyttää suuria myymälöitä.

Toinen merkittävä tekijä, joka vaikuttaa myymälän kokoon on markkina-alueen suuruus. Karkeasti suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen ja vastaavasti pieni tulee toimeen pienemmällä markkina-alueella. Tässä myös myymälätyypillä on merkitystä. Päivittäistavara- kauppa on tyypillistä lähipalvelua, jossa lähialueen väestöpohja olennaisesti ratkaisee myymälän tilantarpeen. Alueella, jolla väkiluku on suuri, suurmyymälä palvelee maantieteellisesti hyvin pientä aluetta, mutta se tarvitsee suuren myymälätilan pystyäkseen tarjoamaan asiakkailleen riittävän tarjonnan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suuretkaan myymälät eivät ole merkityk- seltään seudullisia, koska lähialueella asuvan väestön määrä on suuri ja toiminnan laajuuden kannalta myymälätilan tarve on suuri.

Koska tässä selvityksessä tarkastellaan pääosin erikoiskaupan suuryksiköitä, myymälöiden väestöpohjavaatimukset jäävät selvästi pienemmäksi kuin päivittäistavarakauppaa tarkasteltaes- sa. Erikoistavaroiden ostotiheys on alhainen ja tavaran kierto hitaampaa. Tästä johtuen myymälöiden myynti vuositasolla ei myöskään nouse korkeaksi, mutta kannattavuus saavute- taan jo alhaisemmalla vuosimyynnillä. Liikepaikan sijainnilla tulee kuitenkin saavuttaa kannatta- van liiketoiminnan taso, joka on laskelmissa määritelty toimialan keskimääräisen myyntitehok- kuuden mukaan.

Vaikka erikoiskaupan suuryksiköt toimivat seudullisesti, niiden kannattava toiminta tulee varmistaa riittävän suuren lähellä sijaitsevan väestöpohjan avulla. Riittävän myynnin saavuttaak- seen erikoiskaupan suuryksikön tulee pystyä tavoittamaan lähialueeltaan vähintään 60-70 % asiakkaistaan. Tämä perusasiakaspohja on otettu tarkastelun pohjaksi, jotta myymälän kannat- tavuusriski pienenee. Etäisyyden kasvaessa asiakkaiden saavutettavuus vaikeutuu, jolloin myös toiminnan turvaaminen vaarantuu.

1.3 Tutkimuksen tavoitteet

Maakuntakaavan valmistelutyössä on tarkasteltu kuuttatoista kuntien edustajien kanssa yhteistyössä valittua mahdollista sijaintikohdetta erikoiskaupan suuryksiköille. Kuusi tutkituista alueista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, kaksi näistä Espoossa (Lommila, Nihtisilta) ja neljä

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 4 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vantaalla (Petas, Petikko-Varisto, Porttipuisto, Tammisto). Lohjalla merkintöjä on esitetty kolmea (Lempola, Nummenkylä, Tynninharju), ja näistä yksi merkintä (Nummenkylä) on yhteinen Vihdin kunnan kanssa. Kirkkonummella on esitetty kahta merkintää (Jorvas, Veikkola), Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä Tuusulassa kussakin yhtä.

Arviointityössä tutkitut sijaintipaikat erikoiskaupan suuryksikölle (km-merkintä)

Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, kuinka suuri myymälä on merkitykseltään seudullinen Uudenmaan kunnissa. Mainituilla 16 alueella tarkastellaan km-merkinnän tarvetta sekä sen vaikutusten laajuutta. Toisaalta tarkastellaan sitä, millaiset edellytykset esimerkiksi paikallinen väestöpohja tarjoaa merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittamiselle, ja toisaalta sitä, miten nämä edellytykset heijastuvat yksikön aiheuttamiin vaikutuksiin. Vähäinen paikallinen väestöpohja tarkoittaa, että myymälän asiakaskunta jouduttaisiin hakemaan laajalta alueelta. Näin ollen yksikön vaikutukset olisivat seudullisia. Km-merkinnän osoittaminen tällaiselle alueelle ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenteen minimoimisen kannalta. Liiketaloudellisesti paikka sisältää selvästi suuremman riskin. Kaupallis- ten toimintojen kehittäminen keskustojen ulkopuolella on mahdollista ilman km-merkintääkin, kun kaupan rakentaminen toteutuu asetettua enimmäiskerrosalaa pienemmillä myymälöillä.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 5 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

2 MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLISEN SUURYKSIKÖN MÄÄRITTELY

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee vähittäiskaupan suuryksiköksi yli 2000 k-m2 suuruisen vähittäiskaupan myymälän. Kaupan toiminnan ja toimialan mukaan kaupan yksikkökokojen merkitys vaihtelee suuresti. Pääosa vähittäiskaupan myymälöistä on suuryksikkömääritelmää pienempiä, joten säädöksillä ei ole ohjausvaikutusta niihin.

Maakuntakaavaan merkitään vain merkitykseltään seudulliset kaupan suuryksiköt km- merkinnällä. Tällöin merkinnän perusteena tulee määritellä mikä on merkitykseltään seudulli- nen vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkitykseltään seudullisen suuryksikön piirteenä tulee olla, että sen toiminta vaikuttaa selvästi laajemmalle alueelle, joten sen vaikutukset kertaantuvat lähialueella. Kunnallisesti merkittävä yksiköllä ei ole seudullista merkitystä.

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu suuryksikön vaikutuksia myymälän vaatiman asiakaspohjan alueellisen jakauman sekä sijainnillisten tekijöiden näkökulmista. Kultakin sijoitusalueelta on analysoitu sen sijaintia suhteessa keskuksiin ja taajamarakenteeseen, suhteessa kaupallisiin keskittymiin, paikalliseen väestöpohjaan sekä liikenteellistä sijaintia. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, kuinka laajalle suuryksikön vaikutukset ulottuvat.

SIJAINTI SUHTEESSA KESKUKSIIN SUURYKSIKÖN VAATIMA Maakuntakaavan keskukset ASIAKASPOHJA JA SEN Paikallinen keskusverkko ALUEELLINEN JAKAUMA SIJAINTI SUHTEESSA PAIKALLINEN KILPAILEVIIN KAUPALLISIIN VÄESTÖPOHJA KESKITTYMIIN VAIKUTUSTEN Nykyiset kilpailevatkeskittymät Kilpailevat aluevaraukset LAAJUUS NYKYINEN KAUPALLINEN TARJONTA ALUEELLA SIJAINTI SUHTEESSA TAAJAMARAKENTEESEEN MYYMÄLÄN KONSEPTI LIIKENTEELLINEN SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS MYYMÄLÄN KOKO

Suuryksikön vaikutusten laajuuden määritteleminen

Kaaviossa on kuvattu vaaleammalla sävyllä tekijät, jotka olennaisesti vaikuttavat yksikön aiheuttamien vaikutusten merkittävyyteen, mutta joiden suhteen tässä arvioinnissa on tehty perusolettamuksia. Yksikön koon kasvaessa myös sen vaikutukset ympäristöönsä kasvavat. Koska tarkastelun kohteena on aluevaraus, jonka käyttöajankohdasta ja laajuudesta ei ole vielä tietoa, vaikutustarkastelu on tehty siten, että pääkaupunkiseudulla on tutkittu 10.000 k-m2 ja muissa kunnissa 5.000 k-m2 , kokoisen erikoiskaupan suuryksikön sijoittumista alueelle. Näihin rajoihin on päädytty kuntien väestöpohjaeroista johtuen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella 10.000 k-m2 :n raja erikoiskaupan suuryksikölle olisi liian korkea alueen ostovoimaan ja väestöpohjaan nähden, pääkaupunkiseudulla suurikin erikoiskaupan suuryksikkö saattaa jäädä paikalliseksi laajasta väestöpohjasta johtuen. Lisää perusteita näiden rajojen käyttämiselle on

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 6 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

kuvattu seuraavassa kappaleessa. Alueelle sijoittuvien yksiköiden määrään tai kokonaislaajuu- teen ei ole otettu kantaa. Vaikutukset ovat aina esitettyä suuremmat, jos rakennettavat yksiköt ovat kooltaan alarajaa suurempia.

Olennainen yksittäisen myymälän vaikutusten merkittävyyteen vaikuttava tekijä on myös myymälän konsepti. Tässä tarkasteltavilla alueilla arviointi perustuu oletukseen, että myymälä- tyyppinä on sisustustavaratalo. Sisustustavaratalo on alennustavaratalon ohella ainoa erikois- kaupan suuryksikkökonsepti Suomessa. Myymälätyyppi vaikuttaa asiointimatkoihin ja tarvitta- vaan asiakaspohjaan sekä siihen, miten suuryksikkö kilpailee keskusta-alueiden kaupallisten toimintojen kanssa.

2.1 Suuryksikön vaatima asiakaspohja ja sen alueellinen jakauma

Vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka hakeutuvat keskustarakenteen ulkopuolelle itsenäisinä myymälöinä, ovat viime vuosina olleet lähinnä sisustustavarataloja. Siksi arviot myymälöiden asiakaspohjalaskelmista on tehty sisustustavarakaupan luvuilla. Lineaarisella asteikolla on tarkastelu väestöpohjatarvetta myymälän koon kasvaessa. Asteikolta on valittu eri kokoisten myymälöiden edellyttämä väestöpohja siten, että lähialueelta on edellytetty löytyvän 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Jäljelle jäävä 30 % asiakkaista on etäämmältä tulevia asiakkaita, joiden puuttuminen tai osuuden suuret vajaukset eivät kuitenkaan vaaranna yrityksen toimin- taa.

Myymälöiden seudullista merkitystä on tarkasteltu kartoilla vertailemalla, miten suuria markkina-alueita syntyy tarkasteltavien alueiden ympärille pääkaupunkiseudulla 10.000 k-m2:n ja muissa kunnissa 5.000 k-m2:n asiakaspohjavaatimuksilla. Tavoitteena on, että myymälät muodostavat riittävän kattavan verkon, mutta etteivät myymälöiden markkina-alueet ole liian päällekkäiset. Asiakaspohja on laskettu neliöruuduittain väestömäärän mukaan siten, että kukin väestöruutu on päivitetty vuoden 2015 tasolle kunnan kokonaisväestömuutoksen mukaisesti. Väestökeskittymien kohdalla tarvittava asiakaspohja saavutetaan selvästi säteeltään pienemmäl- lä vaikutusalueella.

Tarkastelu osoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella sisustustavaratalon suuryksikkö ulottaa vaikutusalueensa useamman kunnan alueelle jo 5.000 k-m2 myymälässä, ja vaikutusalu- een säde kasvaa hieman kaksinkertaistettaessa vaadittava väestöpohja. Pääkaupunkiseudun kunnissa ympyrän säteet jäävät varsin pieniksi, vaikka tarkastelun pohjana on käytetty 10.000 k-m2 myymälää. Pääkaupunkiseudulla myymälöiden vaikutukset ovat näin ollen lähtökohdal- taan hyvin paikallisia, ja usein vasta lukuisten myymälöiden keskittymää voidaan luonnehtia merkitykseltään seudulliseksi.

Teoreettinen vaikutusalue kuvaa myös myymälän toteutumisedellytyksiä ja sitä, miltä etäisyy- deltä perusasiakasvirrat myymälään suuntautuvat. Etäisyyden kasvu luo epävarmuutta kauppa- paikan kannattavuudelle. Suuret vaikutusalueet kasvattavat riskiä asiakkaiden tavoitettavuudes- sa.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 7 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Kuva Tutkitut suuryksiköt ja niiden laskennalliset vähimmäisvaikutusalueet

Uudenmaan maakuntakaava, kaupan merkinnät Teoreettinen vaikutusalue sisustusmyymälälle v. 2015

5000 k-m2

10000 k-m2 RIIHIMÄKI

Ehdotus vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnäksi maakuntakaavassa

Santasalo Ky

2.2 Paikallinen väestöpohja

Tarkasteltavan alueen paikallinen väestöpohja 5 ja 10 kilometrin säteellä on arvioitu ruututieto- jen pohjalta vuodelle 2015 käyttäen kunnittaista kokonaisväestönmuutoskerrointa kunkin ruudun tietojen päivittämiseen. Paikallisen väestöpohjan tulee olla riittävän suuri, jotta suuryk- sikön rakentaminen on perusteltua ja sen kannattavuus turvataan.

Kunnittainen kokonaisväestönmuutoskerroin ei tuota riittävän suurta asukasmäärää uusien keskusten kuten Marja-Vantaan alueelle, vaan arvioitu asukasmäärä jää liian alhaiseksi tulevaan asukasmäärään nähden. Paikallinen väestöpohja muodostuu kuitenkin suuryksikön tarpeisiin nähden riittävän laajaksi jo käytetyllä menetelmälläkin, mistä johtuen väestönmuutoskertoimia ei ole aluekohtaisesti korotettu.

Paikallisen väestöpohjan määrässä on suuria eroja tarkasteltavien alueiden välillä, pääkaupun- kiseudun kohteiden erottuessa luonnollisesti muista alueista. Keskisellä Uudellamaalla lähekkäin sijaitsevat väestökeskittymät takaavat suhteellisen suuren perusväestön, kun taas läntisen Uudenmaan kohteissa paikallinen väestöpohja jää pienimmäksi. Pienimmäksi paikallinen väestöpohja jää Nurmijärvellä, Veikkolassa sekä Lempolassa, Nummenkylässä ja Tynninharjus- sa.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 8 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

2.3 Sijainti suhteessa keskuksiin ja taajamarakenteeseen

Alueiden sijaintia suhteessa keskusverkkoon tutkittiin maakuntatasolla ja kuntatasolla. Alueiden sijaintia tarkasteltiin myös suhteessa maakuntakaavaehdotuksen mukaiseen taajama- rakenteeseen.

Maakuntatasolla tarkasteltiin alueen sijaintia suhteessa maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Vertailutaulukossa asiaa on tarkasteltu seuraavasti:

+ kuvaa lyhyttä etäisyyttä maakuntakaavan keskuksiin - kuvaa pitkää etäisyyttä maakuntakaavan keskuksiin

Fyysisen etäisyyden lisäksi arviointiperusteena oli keskuksen vahvuus. Koetun etäisyyden eli tunne-etäisyyden merkitys on pienimmissä keskuksessa suurempi, jolloin lyhyt matka koetaan pidemmäksi kuin suurissa keskuksissa. Esimerkiksi Jorvaksen etäisyys Masalan keskukseen nähden katsottiin niin suureksi, ettei sen vaikutuksia voida pitää positiivisina Masalan kannalta. Masalan koetaan olevan kaukana Jorvaksesta..

Sijaintitarkasteluissa otettiin huomioon tulevat uudet keskukset. Vaikka esimerkiksi Petaksen alue ei nykyisellään ole keskusten läheisyydessä, tilanne muuttuu Marja- Vantaan keskuksen rakentamisen myötä, kun km-merkinnällä osoitettu alue sijaitsee keskuksen läheisyydessä. Tämänkaltainen suhteellisen sijainnin muuttuminen on kuvattu sijaintitarkastelussa sulkumerkil- lä (+), kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa kasvu on todennäköistä ja väestönlisäys merkittä- vä.

Kuntatasolla tarkasteltiin sijaintia suhteessa paikalliseen keskusverkkoon, jolloin fyysisen sijainnin lisäksi otettiin huomioon myös koettu etäisyys. Vertailutaulukossa asiaa on tarkasteltu seuraavasti:

+ kuvaa lyhyttä etäisyyttä kuntatason keskuksiin - kuvaa pitkää etäisyyttä kuntatason keskuksiin

Näiden lisäksi tarkasteltiin sijaintia suhteessa maakuntakaavan mukaiseen tulevaan yhdyskun- tarakenteeseen tutkimalla kaavan taajamatoimintoalueita. Periaatteena on, että täysin tulevan taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevalla yksiköllä on rakennetta hajottavia vaikutuksia ja yksikön vaikutukset ovat näin ollen negatiivisia. Yksiköiden tulisi olla osa tulevaa taajamaraken- netta eli sijaita joko sen reunalla tai keskellä. Sijainti suhteessa taajamarakenteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tarkasteltavan alueen sijainnin, taajamarakenteen tiiviyden, kunnan koon ja lähialueiden maankäyttösuunnitelmat.

Yhdeksän tarkastelluista alueista sijoittuu sekä maakuntakaavaan merkittyjen keskusten että paikallisten keskusten läheisyyteen. Selvästi irrallaan keskuksista sekä maakunta- että kunta- tasolla ovat Petikko-Varisto, Masala, Kehä IV:n ja Tuusulanväylän risteysalue sekä Nummenky- län alue. Tynninharju ja Lempola sijaitsevat etäällä maakuntakaavan keskuksista, mutta ovat molemmat osa paikallista keskusverkkoa. Nihtisillan merkintä Espoossa on puolestaan sivussa paikallisessa keskusverkosta, mutta maakuntakaavaan merkityn Kauniaisten keskuksen lähellä.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 9 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Petikko-Varisto ja Tynninharjun alue ovat nykyisellään vahvoja kaupallisia keskittymiä. Lempo- lan, Nummenkylän ja Tuusulan aluevaraukset nojautuvat tulevien liikenneväylien rakentami- seen.

Mikään tarkastelluista kohteista ei sijaitse täysin irrallaan tulevan maakuntakaavan mukaisista taajamatoimintojen alueista. Tulevan taajamarakenteen sisällä voidaan sanoa sijaitsevan Nihtisillan, Pakkala-Tammiston, Petikko-Variston, Porttipuiston ja Tynninharjun. Muut yksitoista aluetta sijaitsevat taajamarakenteen reunalla. Esimerkiksi Hyvinkäällä ja Masalassa tiivis taajamarakenne käsittää käytännössä vain toisen puolen tarkasteltavasta risteysalueesta, mistä johtuen niiden on todettu olevan rakenteen reunalla.

2.4 Sijainti suhteessa kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin

Päivittäistavarakaupassa toiminnan sijoittumista tarkastellaan palveluverkkona. Sen sijaan erikoiskaupan sijainnin analyysiin palveluverkkotarkastelu ei sovellu yhtä hyvin, koska erikois- kaupan myymälät eivät korvaa toisiaan. Ne ovat palvelultaan sekä sisällöltään erilaisia, ja siksi erikoiskaupan sijoittumista tarkastellaan toimialakeskittyminä.

Tärkeimmät kunkin tarkastelualueen kanssa sijainnillisesti kilpailevat erikoiskaupan keskit tymät koottiin taulukkoon, joka toimi pohjana arvioinnille. Lähtökohtana tarkastelussa on se, että maakuntakaavan mahdollistama erikoiskaupan suuryksikkö ei tarjonnallaan kilpailisi maakuntakeskusten tarjonnan kanssa, jolloin keskus ja suuryksikkö eivät lähekkäin sijaitessaan kilpaile keskenään vaan enemmänkin tukevat toisiaan. Kilpailuvaikutukset ovat vähäiset, jos alueen painopiste on tilaa vaativassa kaupassa ja suurmyymälöissä.

Myös maakuntakaavaan esitettävät muut kilpailevat km-aluevaraukset sisällytettiin aluekohtai- siin kuvauksiin silloin, kun ne etäisyydestä tai helposta saavutettavuudesta johtuen muodostavat selkeän vaihtoehdon tai kilpailijan tarkasteltavalle km-alueelle. Kilpailuasetelma korostuu nykyisten ja tulevien pääväylien varrella toisiaan lähekkäin sijaitsevien km-alueiden välillä. Esimerkiksi Lommilan toteuttaminen vaikuttaa olennaisesti Veikkolan, Lohjan ja Vihdin hankkeiden toteuttamiseen, kun taas Porttipuiston toteuttaminen heijastaa vaikutuksensa aluevarauksiin pohjoisempana Lahden moottoritien varressa (Järvenpää, Kerava). Kummankin alueen kilpailuvaikutukset suuntautuvat myös Tammiston suuntaan, mutta sen nykyisestä kaupallisesta vahvuudesta johtuen kilpailuvaikutukset Tammiston kannalta jäävät vähäisiksi.

Olennaista, mutta vaikeasti ennustettavaa kilpailuvaikutusten kuvauksessa on alueiden toteutu- misjärjestys ja toteutuva mitoitus. Ensimmäisenä rakentuvalla yksiköllä on aina kilpailuetu, mikä vaikuttaa kilpailevien km-alueiden toteutusaikaan ja laajuuteen.

2.5 Nykyinen kaupallinen tarjonta alueella

Vaikka vaikutusten arviointi kohdistuu tässä tarkastelussa uusiin yksittäisiin 5.000 k-m2 ja 10.000 k-m2 suuruisiin erikoiskaupan suuryksiköihin, otetaan tarkastelussa huomioon myös merkittävät nykyiset kaupalliset keskittymät ehdotettujen km-alueiden läheisyydessä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lommila, Tammisto sekä Petikko-Varisto.

Ympärillä olevat kaupalliset toiminnot heijastuvat suoraan uuden yksikön toimintaan sekä asiakaskuntaan. Vahvojen kaupallisten keskittymien kuten Lommilan, Tammiston sekä Petikko-

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 10 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Variston vaikutusalue on jo nykyiselläänkin hyvin laaja, ja asiakkaat tulevat monen kunnan alueelta. Tämä heijastuisi myös uuteen yksikköön, vaikka teoreettisesti tarkasteltuna paikallinen väestö riittäisikin 10.000 k-m2 yksikölle.

2.6 Liikenteellinen sijainti

Suuryksikön liikenteellinen tarkastelu jakautuu kahteen osaan: suuryksikön kytkentä liikenne- verkkoon sekä kohteen synnyttämän liikenteen vaikutukset. Tarkastelut on tehty käytettävissä olevien tietojen pohjalta, mikä on useissa kohteissa johtanut varsin yleispiirteiseen tarkasteluun.

Tarkasteltavat kohteet ovat maakunnallisesti merkittäviä, minkä vuoksi liikenne niille saapuu laajalta alueelta ja jakautuu eri suunnille. Sijainti liikenneverkkoon nähden on siksi sitä parempi, mitä useammalle korkealuokkaiselle väylälle liikenne pääsee jakautumaan mahdollisimman lähellä kohdetta.

Useissa kohteissa yksikön sijainnista ei ole tarkkaa päätöstä. Sijainnilla voi olla suurikin vaikutus liikenneverkkoon kytkeytymisessä paikoissa, joissa on useita liikenteen toimivuuden kannalta erilaisia vaihtoehtoja. Jotkin kohteet nojautuvat tulevaisuudessa toteutettaviin liikennehankkei- siin, ja yksikön kytkeytymistä liikenneverkkoon ei ole vielä suunniteltu.

Toiminnan laatu on sama kaikissa kohteissa, joten liikennetuotos vaihtelee vain kerrosalan mukaan. Tarkasteluissa lähtökohtana on ollut, että kohteen koko on pääkaupunkiseudulla 10 000 k-m2 ja muualla Uudellamaalla 5 000 k-m2. Jos kohteen liikekiinteistön pinta-ala poikkeaa tästä merkittävästi, muuttuu sen synnyttämän liikenteen määrää vastaavasti.

Tarkastelujen pohjana oleva arvio yksikköjen liikennetuotoksista perustuu Santasalo Ky:n laskelmaan, jossa 10 000 k-m2:n sisustuskauppa tarvitsee toimiakseen vuosittain noin 215 000 asiakaskäyntiä. Sen perusteella voidaan arvioida, että yksikkö synnyttää arki-iltahuipputuntina 400 ajoneuvomatkaa (molemmat suunnat yhteensä). Jos yksikön koko on 5 000 k-m2, on syntyvä liikennemäärä 200 ajoneuvomatkaa tunnissa. Liikennemäärät ovat esimerkiksi saman- suuruisiin päivittäiskaupan yksikköihin verrattuina varsin pieniä. Erikoiskaupan liikenteellinen tunnuspiirre on lisäksi se, että liikenteellisesti vilkkain ajankohta on lauantaina päivällä. Tällöin muun liikenteen vähäisemmän määrän vuoksi mahdollisesti syntyvät toiminnalliset ongelmat rajautuvat vain kohteen lähimpiin liittymiin.

Liikenteellisten vaikutusten arviointi on tehty nykytilanteen liikennemäärätietojen pohjalta, koska kattavaa liikenne-ennustetta ei ole käytettävissä. Tarkastelu tuo esiin ne kohteet, joissa uusi yksikkö aiheuttaisi ongelmia liikenteen toimivuudelle jo nykytilanteessa. Kohdekohtaisesti on myös tarkastelu nykytilanteen mahdollisten liikenneongelmien ratkaisemiseksi laadittuja suunnitelmia sekä niiden toteuttamisaikatauluja.

Vertailutaulukossa on yksikön liikenteellisestä sijainnista käytetty seuraavia merkintöjä: + sijainti on liikenneverkon ja sen toimivuuden kannalta hyvä (+) sijainti on liikenneverkon kannalta hyvä, mutta verkon liikenteellisen toimivuuden kannalta huono -(+) nykyisen liikenneverkon kannalta sijainti on huono, mutta suunniteltujen väylien toteuduttua hyvä - sijainti on liikenneverkon ja sen toimivuuden kannalta huono

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 11 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Erikoiskaupan asiakkaiden pääasiallinen kulkutapa on henkilöauto, mihin vaikutta laajan vaikutusalueen lisäksi myös kauppojen tavaravalikoima.. Erikoiskauppa poikkeaa tässä suhtees- sa päivittäistavarakaupasta, jossa kauppa on usein lähellä asiakaskuntaa ja merkittävä osa asiakkaista saapuu sinne kävellen tai pyöräillen.

Yksikköjen sijainti yhdyskuntarakenteessa ratkaisee sen, kuinka hyvin ne ovat saavutettavissa kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen kannalta. Koska kevyen liikenteen matkat ovat pääosin lyhyitä, on yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevan yksikön saavutettavuus kävellen tai pyöräillen huono. Kevyen liikenteen saavutettavuuden kannalta huonoja ovat myös ne yksiköt, joiden vaikutusalueet ovat laajoja. Tällöin asiointietäisyys kasvaa niin pitkäksi, että mahdollisuus tehdä asiointimatka kevyen liikenteen välineillä on vain pienellä osalla asiakkaista. Tarkasteltavi- en yksiköitten saavutettavuutta kevyellä liikenteellä on arvioitu yksikköjen sijainnin perusteella ja saavutettavuutta joukkoliikenteellä kohteiden nykyisten ja suunnitelmissa olevien joukkolii- kennepalvelujen perusteella.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 12 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3 PALVELUVERKON PERIAATTEET JA ARVIOINNIN YHTEYDESSÄ TARKASTELLUT KOHTEET

Maakuntakaavassa kaupan sijoitteluperiaatteet ovat keskustahakuisia. Pääosa päivittäistavara- ja erikoiskaupoista on sijoittunut maakunta- ja pienempiin keskuksiin. Tämä suuntaus on myös vallitseva maakuntakaavan suunnitteluajanjaksolla etenkin päivittäistavarakaupan suuryksiköiden osalta. Sen sijaan erikoiskaupan suuryksiköiden kohdalla on ilmennyt tarvetta niille soveltuvien alueiden osoittamiseen keskusta-alueiden ulkopuolelta, jonne kunnat kehittä vät tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymiä. Näiden osa-alueiden kehittämiseksi sisältyy oletuksia sijoittaa niihin myös erikoiskaupan suuryksiköitä, joita varten maakuntakaavaan edellytetään km-merkintää.

Maakuntakaavassa tietynlaiset, keskustojen ulkopuoliset erikoiskaupan suuryksiköt osoitetaan pääkaupunkiseudun kehävyöhykkeelle sekä neljälle alueelta säteittäisesti etääntyvälle vyöhyk- keelle oheisen kuvan mukaisesti. Näillä vyöhykkeillä sijoittelun tulee tukea tiivistä taajamara- kennetta eikä irrottaa kaupan yksiköitä muusta yhdyskuntarakenteesta.

c Maanmittauslaitos 1998

Santasalo Ky

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 13 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.1 ESPOO / LOMMILA

Alueen kuvaus

Lommilan aluetta Kehä III:n ja Turunväylän risteysalueella, vajaa kaksi kilometriä Espoon keskuksen pohjoispuolella, tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Espoon kaupunkisuun- nittelulautakunnan 16.5.2002 tekemän päätöksen mukaan alueelle ei tulisi sallia päivittäistavarakaupan sijoittumista. Espoon KH päätti (2.6.2003) tutkia alueelle ehdotetun päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen tekemällä tarvittavat vaikutusselvitykset.

Kaupunkisuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteena on, että Espoon keskuksen c-alue laajenee pohjoi- seen, jolloin Lommila muodostuisi osaksi laajenevaa Espoon keskusta. Alue on osoitettu vahvistetussa yleiskaavassa palveluiden ja hallinnon alueeksi PK-merkinnällä.

Tällä hetkellä alueella sijaitsee sisustustavaratalo Ikea sekä tilaa vaativaa kauppaa. Suunnitelmissa alueelle on tarkoitus rakentaa tilaa vaativaa kauppaa ja mahdollisesti vähittäiskaupan suuryksik- kö/suuryksiköitä, jossa myydään myös päivittäistavaraa. Mikäli keskusta-alueen ulkopuolinen merkityk- seltään seudullinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö aiotaan pääkaupunkiseudulle sijoittaa, ei Lommila ole palveluverkon näkökulmasta huono vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää Espoon keskuksen ja Lommilan välisen alueen täydentämistä sekä taajamarakenteen tiivistämistä Espoon keskuksen alueella. Tämä tarkastelu keskittyy erikoiskaupan suuryksikön vaikutusten arvioin- tiin alueella.

Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 14 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Espoon aluekeskuksia ovat Espoon keskus, Tapiola, Leppävaara, Matinkylä ja Espoonlahti. Kahden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Espoon keskus on tarkasteltavaa aluetta lähinnä oleva maakunta- kaavaan merkitty keskus. Tilaa vaativa kauppa on keskittynyt Lommilan lisäksi Suomenojalle, Kehä III:n varrelle sekä Olarinluomaan. Keskustojen ulkopuolisia suuryksiköitä on Lommilan ohella Mankkaalla, Friisilässä sekä Suomenojalla.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee kahden merkittävän tien, päätien ja moottoritien liittymän läheisyydessä. Alueelta on nykyisin yhteydet alemman tieverkon kautta Espoon keskukseen sekä Leppävaaran suuntaan. Espoontien kautta on yhteys sekä Kehä III:lle (E18-tie) että Turunväylälle. Liikenneverkon kannalta kohteen sijainti on hyvä.

Alueen liikenneverkko on nykyisin melko kuormittunut. Espoontien varrella olevat liikkeet, mm. IKEA, aiheuttavat ajoittain tieverkon ruuhkautumisen.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Espoon sisäisten linjojen lisäksi Turunväylää kulkevat pitkämatkaiset linjat. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Lommilan alueella on nykyisin tilaa vievää erikoiskauppaa, alueella sijaitsee myös yksi erikoiskaupan suuryksikkö. Alueelle on rakenteilla lisää erikoiskaupan palveluita ja lisäksi on suunnitelmia laajamit- taisesta erikoiskaupan keskittymän rakentamisesta. Espoon keskus on lähin maakuntakaavaan merkitty keskus, jossa on erikoiskauppaa. Espoon keskuksen kaupallisten palveluiden painopiste on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa. Erikoiskaupan palveluille on kasvuedellytyksiä sekä Espoon keskuksen että Lommilan alueella.

Lommilan liittymän lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä 32.000 eli noin 14 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 213 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 125 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on reilu 32 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Espoo houkuttelee ostovoimaa vajaan kolmanneksen enemmän kaupungin omaan ostovoimaan nähden, mutta muussa erikoiskaupassa vastaava osa myynnistä toteutuu kaupungin ulkopuolella.

Nykyisin taajamarakenne on Espoon keskuksen alueella tiivis, mutta Lommila on sen reunalla. Taajamarakenteen alue on kuitenkin laajenemassa lähivuosikymmeninä. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 63.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 283.000 vuonna 2015. Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta johtuen tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima riittää Espoon keskuksen alueella suuryksikön vaatimiin tarpeisiin nähden. Vaikka teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että paikallinen väestöpohja riittäisi erikoiskaupan suuryksikölle, on alue mm. sisustustavaratalon konseptista johtuen, jo nykyisellään niin vahva kaupallinen keskitty-

Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 15 Edellytysten ja vaikutusten arviointi mä, että se kerää asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Tämä heijastuisi myös uuden yksikön asiakas- kunnassa.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 10.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue eivät vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, vaan tukisivat Espoon keskusta maakunnal- lisesti. Nykyisellään Vantaan Petikko-Variston keskittymä on selvä kilpailija Lommilalle. Tässä selvityksessä tutkittavista mahdollisista km-alueista Espoon Nihtisilta sekä Veikkolan ja Jorvaksen alueet Kirkkonummella ovat kilpailijoita Lommilalle. Espoon keskiosien väestömäärä on kuitenkin niin suuri ja Lommilan asema jo nykyisellään niin vahva, ettei yksi suuryksikkö vielä aiheuta merkittäviä vaikutuksia palveluverkossa. Lommilan toteutuksella sitä vastoin on vaikutusta Jorvaksen, Veikkolan ja Nihtisillan alueiden toteutukseen.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Espoo/Lommila* + + Rakenteen Alueella suuri vaikutusalue jo nyt 63000 283000 -(+) reunalla myymälän konseptista johtuen *Lommilan pt-tarkastelu tehty erikseen

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Lommilan erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Espoon keskuksen tuntumassa. Lommilan markkinat eivät kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, ja se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen tarjonnan kanssa. Erikoiskaupan markkinoilla kilpailun kannalta merkittävät toimijat sijaitsevat jo Lommilassa tai sen tuntumassa. Lommilaan tulevat yksiköt lähinnä vahvistavat jo nykyistä keskittymää ja tukevat maakunnallisesti Espoon keskusta.

Alueella on mahdollista varata lisää tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu niin paljon asukkaita vuonna 2015, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa uusi/uusia merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö/suuryksiköitä.

Yksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, mutta paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu tulevaisuudessa jo nykyisen maankäytön synnyttämän liikenteen vuoksi.

Matkat alueelle eivät muodostu pitkiksi, koska lähialueiden asukaspohja on yksikön toiminnan kannalta riittävän suuri. Vaikutukset liikenteen synnyttämiin päästöihin jäävät siten vähäisiksi.

Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 16 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.2 ESPOO / NIHTISILTA

Alueen kuvaus

Nihtisillan aluetta Kehä II:n ja Turunväylän itäpuolella tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakunta- kaavan km-alueena. Kaupunki haluaa mahdollistaa erikoiskaupan suuryksikön, mutta myös mahdollisesti päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttamisen alueelle. Laajasta väestöpohjasta johtuen päivittäistavarakaupan suuryksikkö palvelee vain paikallisesti. Tämä tarkastelu keskittyy erikoiskaupan suuryksikön vaikutuksiin.

Tällä hetkellä alue on yleiskaavassa suunnittelematon alue, mutta kaupunki tutkii liittymän ympäristön aluetta kaavoitettavaksi työpaikka- (TP) sekä liikennetoiminnoille (L). Alue on pääosin asemakaavoi- tettu liike- ja toimistorakentamiseen, mutta alueen koillisosa on kaavoittamatta. Asemakaava ei mahdollista vähittäiskaupan suuryksikköä.

Alueella ei tällä hetkellä ole varsinaista hanketta. Aikaisemmin alueen koillisosaan on kaavailtu Prismaa, mutta kaupunki on kumonnut hankkeen vaikutusselvitysten todettua vaikutukset negatiivi- seksi. Reilun puolen kilometrin päässä risteyksestä sijaitsee keskustan ulkopuolinen päivittäistavara- kaupan suuryksikkö, K-Supermarket Mankkaa. Suuryksikön viereen on rakenteilla lisää erikois- kaupan palveluita ja lisäksi sinne on sijoittumassa alennustavaratalo. Noin kilometrin päässä tutkittavasta alueesta on lisäksi Lidlin päivittäistavarakauppa, jolle on kaavassa mahdollisuus kasvaa suuryksiköksi.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 17 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Espoon aluekeskuksia ovat Espoon keskus, Tapiola, Leppävaara, Matinkylä ja Espoonlahti. Tarkas- teltava alue ei sijaitse aluekeskusten välittömässä läheisyydessä, etäisyys Kauniaisten keskukseen on sen sijaan lyhyempi. Tilaa vaativa kauppa on keskittynyt Suomenojalle, Espoon keskuksen tuntumaan, Kehä III:n varrelle sekä Olarinluomaan. Keskustojen ulkopuolisia suuryksiköitä on tarkasteltavan alueen läheisyydessä Mankkaalla sekä Friisilässä, Suomenojalla ja Lommilassa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Turunväylän (valtatie 1) ja Kehä II:n (maantie 102) välisen Sepänsolmun eritasoliitty- män läheisyydessä. Se kytkeytyisi mahdollisesti Klovinpellontiehen, jota kautta on yhteys Kauniaisiin ja Mankkaalle sekä Nihtisillan kautta myös Turunväylälle ja Kehä II:lle. Liikenneverkon kannalta alueen sijainti on hyvä.

Alueen liikenneverkko ruuhkautuu nykyisin päivittäin. Kehä I:n parantaminen ja Kehä II:n jatkaminen helpottanevat alueen liikenteen sujuvuutta. Kehä I:n parantaminen on suunnitelmien puolesta valmis aloitettavaksi vuonna 2005, Kehä II:n jatke on ajankohtainen aikaisintaan 2010-luvulla.

Lähialueen asukasmäärä on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Espoon sisäisten ja seutulinjojen lisäksi Turunväylää kulkevat pitkämatkan linjat. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Nihtisillan tuntumassa, Sinimäen työpaikka-alueella on nykyisin jonkin verran erikoiskauppaa ja päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Suuryksikön viereen on rakenteilla lisää erikoiskaupan palveluita ja lisäksi sinne on sijoittumassa alennustavaratalo.

Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Kauniaisten keskus, jossa päivittäistavarakaupan lisäksi on erikoiskauppaa. Espoon Leppävaaraan ja Tapiolaan on hieman pidempi etäisyys. Erikoiskaupan palveluille Leppävaarassa ja Tapiolassa on kasvuedellytyksiä.

Nihtisillan alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä 55.000 eli vajaa neljännes koko kaupungin väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 366 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 215 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on reilu 55 milj. euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Espoo houkut- telee ostovoimaa kolmanneksen enemmän, kuin mitä kaupungin oma ostovoima on, mutta muussa erikoiskaupassa vastaava osa myynnistä toteutuu kaupungin ulkopuolella.

Nihtisilta sijaitsee keskellä tiivistyvää kaupunkirakennetta. Vuonna 2015 väestöpohjaa alueella arvioidaan olevan vuonna 2015 viiden kilometrin säteellä noin 150.000 ja kymmenen kilometrin säteellä noin 500.000. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että paikallinen väestöpohja riittäisi erikoiskaupan suuryksikölle.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 18 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 10.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vielä vaikuttaisi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen kanssa. Maakuntatasolla tarkasteltuna Nihtisilta ei tue paikallista keskusverkkoa, sillä lähimpänä olevaan Kauniaisten keskukseen matkaa on kilometri, mikä keskuksen koko huomioon ottaen koetaan melko pitkäksi.

Nykyisistä kaupallisista keskittymistä Lommila ja Suomenoja ovat Nihtisillan kilpailijoita. Ne sijaitsevat kuitenkin melko etäällä, ja Espoon keskiosien väestömäärä huomioon ottaen yksi suuryksikkö ei vielä aiheuta merkittäviä vaikutuksia palveluverkossa. Nihtisillan toteutuksella voi olla lähinnä vaikutusta Lommilan alueen laajentumiseen.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Espoo/Nihtisilta + - Rakenteen Lommilan ja Suomenojan kilpailevat 152000 503000 (+) sisällä keskittymät

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Nihtisillan alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Kauniaisten keskuksen tuntumassa. Seuraavaksi lähimpänä sijaitseva Leppävaaran keskus on noin neljän kilometrin päässä alueesta. Alue ei vaikuta maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti, mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile Kauniaisten keskustatoimintojen kanssa. Toisaalta Nihtisilta ei myöskään tue Espoon keskusverkkoa sijaitessaan etäällä aluekeskuksista.

Erikoiskaupan markkinoilla kilpailun kannalta merkittävät toimijat sijaitsevat Lommilassa ja Suo- menojalla. Keskittymiin on kuitenkin matkaa, ja alueiden väestöpohja on laaja.

Keskeistä Nihtisillan osalta on sen sijainti keskellä tiivistyvää kaupunkirakennetta. Tämän vuoksi aluetta ei ole luontevaa varata merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Pitkällä tähtäimellä sijainti kaupunkirakenteen reunoilla ja ulompien kehäteiden varrella palvelee paremmin tämänkaltaista myymälää. Lähialueella asuu niin paljon asukkaita vuonna 2015, että alueen käyttö merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle ei ole maankäytön kannalta järkevää.

Vaikka suuryksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, ne ovat paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu tulevaisuudessa jo nykyisen maankäytön synnyttämän ja alueen läpi kulkevan liikenteen vuoksi. Laajojen ja kalliiden päätieverkon kehittämistoimien toteuttaminen on nykyisten suunnitelmien mukaan kuitenkin vielä kaukana.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 19 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.3 HYVINKÄÄ/ SVEITSINPORTAALI

Alueen kuvaus

Hyvinkään liittymän aluetta 3-tien länsipuolella, reilun kolmen kilometrin päässä kaupungin keskus- tasta, tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Alue tulee kehittymään pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueena valtatie 3 varrella molemmilla puolin Läyliäisten tietä. Jossain vaiheessa alueelle on mietitty myös factory outlet-tyylistä kokonaisuutta. Päivittäistavara- kaupan suuryksikköä kaupunki ei halua alueelle sijoittaa.

Yleiskaavassa alue on merkitty tilaa vaativan kaupan alueeksi, jonne ei tule sijoittaa elintarvikkeiden päivittäismyymälöitä (PK-1). Rakennusoikeutta alueella on tällä hetkellä 30.000 k-m2. Juuri lainvoi- man saaneessa asemakaavamuutoksessa Sveitsinportaalin alue on merkitty tilaa vaativan kaupan alueeksi, jonne voidaan sijoittaa myös urheilukaupan ja kodinsisustuskaupan myymälätiloja sekä enintään yksi alle 2000 k-m2:n päivittäistavaramyymälä.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Pääosa Hyvinkään kaupallisista palveluista sekä kaikki vähittäiskaupan suuryksiköt ovat keskittyneet keskustaan. Lisäksi viidessä alakeskuksessa on lähipalveluita. Alakeskuksia ovat Hakala, Kirjavatolp- pa, Munckinkatu, Paavola ja Vehkoja. Tarkasteltava alue ei sijaitse keskusten välittömässä läheisyy- dessä lähimmät alakeskukset sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä tutkittavasta alueesta. Tilaa Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 20 Edellytysten ja vaikutusten arviointi vaativa erikoiskauppa on sijoittunut keskustan tuntumaan sekä Nummenkärkeen ja Veikkariin lähelle kolmostietä.

Hyvinkäällä palveluverkkotavoitteena on keskusten kehittäminen sekä tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittaminen Sveitsinristeykseen sekä Kalevankadun ja Hangonväylän risteykseen.

Tarkasteltavan Sveitsinportaalin kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena on kaupungin palvelu- verkkotavoitteiden mukaista. Myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Sveitsinportaaliin on kaupungin tavoitteiden mukaista, mikäli yksikkö ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) länsipuolella lähellä Hyvinkään liittymää, jonka kautta alue on mahdollista kytkeä päätieverkkoon. Yhteys Hyvinkään keskustaan Läntisen yhdystien kautta on sujuva. Kohteesta pääsee hyvin myös vanhalle valtatielle 3 (maantie 130). Kohteen sijainti liikenneverkon kannalta on hyvä.

Alueen liikenneverkossa ei ole nykyisin toimivuusongelmia.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on melko suuri. Kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä Hyvinkään sisäiset linjat, jotka tosin jäävät varsin kauas. Sen lisäksi alueelle pääsee joukkoliikenteellä Hämeenlinnanväylällä kulkevilla kaukoliikenteen vuoroilla. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Erikoiskaupan palvelut sijoittuvat Hyvinkäällä pääosin keskustaan, joka on noin kolmen kilometrin päässä Sveitsin risteyksestä.

Tutkittavan alueen läheisyydessä asuu tällä hetkellä noin 39.000 henkeä, mikä on yli 90 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on tutkittavan alueen lähiympäristös- sä noin 214 miljoonaa euroa vuonna 2005.Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yli 115 miljoonaa euroa, josta tilaa vaativan kaupan osuus on noin 36 miljoonaa euroa. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa Hyvinkään palvelut tavoittavat kaupungin oman ostovoiman, muussa erikoiskaupas- sa ostovoimaa valuu hieman seudun muihin keskuksiin.

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistu- va ostovoima ei riitä 5.000 m2:n suuruisen erikoiskaupan suuryksikön tarpeisiin. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että tämän kokoinen yksikkö Hyvinkäällä hakisi väistämättä asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta ja olisi näin ollen väistämättä merkitykseltään seudulli- nen.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, joista lähimpänä on Hyvinkään keskusta. Alue ei kilpaile tarjonnallaan merkittävästi Hyvinkään keskustan kanssa, mikäli alueen kaupan painopiste on selvästi tilaa vaativassa erikoiskaupassa. 3-tien toisella puolella sijaitseva tilaa vaativan kaupan alue on

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 21 Edellytysten ja vaikutusten arviointi painottunut autokauppaan eikä näin ollen kilpaile tarjonnallaan Sveitsinportaalin kanssa, vaan alueet enemmänkin täydentävät toisiaan.

Tässä selvityksessä tutkittavista muista mahdollisista km-alueista Sveitsinportaalin kanssa kilpailevia alueita ovat Nurmijärven Ilvesvuori 3-tien varressa ja Vantaan Petas. Lisäksi Riihimäellä on suunnitel- mia tilaa vaativan kaupan kehittämisestä 3-tien risteysalueella. Petaksen alueen vahvuus suhteessa Hyvinkääseen ja Nurmijärveen on tulevan Marja-Vantaan keskuksen laaja väestöpohja sekä suunniteltujen kaupallisten toimintojen laajuus. Sveitsinportaalin rakentamisen alkaessa syksyllä, sitä voidaan pitää Nurmijärveä ja Riihimäkeä todennäköisempänä merkitykseltään seudullisen erikois- kaupan yksikön sijaintipaikkana.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Hyvinkää/ + + Rakenteen Kilpaileva aluevaraus Nurmijärvellä, 44000 50000+ + Sveitsinportaali** reunalla Petaksessa (ja Riihimäellä). ** Ei sisällä Riihimäen väestöä, mistä johtuen 10 km etäisyydellä oleva väestöpohja ilmoitettua suurempi

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tarkasteltava Sveitsinportaalin alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Hyvinkään keskustan tuntumassa. Mikäli tarkasteltavan alueen kaupallinen painopiste on tilaa vaativassa kaupassa, ei se merkittävästi kilpaile Hyvinkään keskustan kanssa. Lähin alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla kilpaileva keskittymä on Riihimäen liittymäalue ja Nurmijärven mahdollinen keskittymä. Petaksen kilpailuvaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen edellä mainittuja vähäisemmäksi, ja alue vaikuttaa pääasiassa Nurmijärven alueen toteutumiseen.

Alueella on mahdollista tarvetta varata tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu siinä määrin asukkaita vuonna 2015, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin ja verkon kapasiteettiin nähden, eikä se siten heikennä alueen liikenneverkon toimivuutta.

Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen, jonka vuoksi matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempä- nä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 22 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.4 JÄRVENPÄÄ/ MOOTTORITIEN ETELÄINEN LIITTYMÄ

Alueen kuvaus

VT 4 moottoritien liittymän ympäristöä ja Poikkitien ja Pohjoisväylän risteysaluetta Lahden mootto- ritien eteläisen liittymän tuntumassa tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km- alueena. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä kaupunki ei halua alueelle sijoittaa.

Alue on vielä suurelta osin rakentamatta. Poikkitien ja Pohjoisväylän risteysalueen luoteiskulmassa on rakenteilla 4.500 k-m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö (rautakauppa). Kokonaisuuteen sopivia kaupallisia toimintoja voidaan tulevaisuudessa kehittää tällä alueella nyt rakenteilla olevaa myymälää laajentamalla ja mahdollisesti uusia yksiköitä rakentamalla. Yleiskaavan kehitys- ja rakennesuunnitelmissa alue on määritelty yritys- ja palvelualueeksi, jonne voidaan sijoittaa mm. tilaa vaativaa kauppaa.

Poikkitien risteysalueen eteläpuoli on osoitettu suunnitelmissa yritys- ja palvelualueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa tilaa vaativan kaupan toimintoja. Pohjoisväylän itäpuolella on mahdollisesti tarvetta olemassa olevan autokaupan laajentamiselle. Moottoritien liittymän itäpuolelle (koillissektoriin) on asemakaavassa osoitettu rakentamaton vapaa-ajan toimintojen tontti, joka on yleiskaavan raken- nesuunnitelmassa esitetty yritys- ja palvelualueeksi. Tonttia voidaan kaavanmuutoksella kehittää kaupalliseen suuntaan, jos tarkoituksenmukainen hanke löytyy.

Tilaa vaativan kaupan lisäksi Poikkitien- Pohjoisväylän- VT 4 moottoritien risteysalueelle voidaan sijoittaa myös vähittäistavarakaupan suuryksikkö, kuitenkin päivittäistavarakaupan suuryksikkö poislukien. Kysymykseen voisi tulla esim. retail park- tyyppinen konsepti.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 23 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Järvenpäässä kaupalliset palvelut ovat keskittyneet voimakkaasti keskustaan. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa on Terholassa. Lisäksi tämän alueen viereen Pöytäalhoon on sijoittunut vähittäis- kaupan suuryksikkö. Jamppa ja Haarajoki ovat lähipalvelukeskuksia. Tarkasteltava alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä keskustasta kaakkoon. Alueen länsipuolelle, noin kilometrin päähän on kaavailtu Ristinummen alakeskusta, johon kaupungin väestönkasvu painottuu.

Järvenpään palveluverkkotavoitteena on ensisijaisesti kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden lisääminen sekä peruspalveluiden turvaaminen asuinalueilla. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on tarkoitus sijoittaa ensi sijassa keskustaan ja sen tuntumaan. Liikenteellisesti edullisiin solmukohtiin voidaan keskustan kehittämisen ensisijaisuus huomioon ottaen sijoittaa koko kaupunkia tai seutua palvelevia erityispalveluita. Keskusta-alueen ulkopuolelle on mahdollista sijoittaa valikoituneita vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli nämä eivät myy päivittäistavaraa.

Tarkasteltavan alueen kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena on kaupungin palveluverkkotavoit- teiden mukaista. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle on myös palveluverkkotavoittei- den mukainen, mikäli yksikkö ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai mikäli se ei kilpaile tarjonnallaan merkittävästi keskustayksiköiden kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Lahdenväylällä (valtatie 4) olevan Järvenpään liittymän lähituntumassa. Alueelta on yhteydet sekä Järvenpään keskustaan että Poikkitietä ja Järvenpääntietä pitkin Hyrylään. Liikenne- verkon kannalta alue on hyvä.

Tarkasteltavan alueen lähiympäristön liikenneverkossa ei nykyisin ole merkittäviä liikenteen toimi- vuusongelmia. Järvenpääntie Hyrylän ja Järvenpään välillä ruuhkautuu nykyisin aamu- ja iltahuippu- tunteina.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on melko suuri, mutta kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta tällä hetkellä palvelevat lähinnä Helsinkiin kulkevat vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Poikkitien liittymässä ei ole nykyisin kaupallisia palveluita. Alueelle on rakenteilla rautakauppaa, ja lähemmäksi pääkeskusta on sijoittunut muuta keskustan ulkopuolista erikoiskauppaa. Keskustan kaupallisten palveluiden painopiste on erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa. Keskustahakui- selle erikoiskaupan palveluille on kasvuedellytyksiä, jotka kohdistuvat pääkeskukseen.

Tarkasteltavan alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä 23.500 eli noin 60 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 122 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 67 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on 21 milj. euroa. Tilaa vaativassa kaupassa noin 27 % ostovoimasta toteutuu kunnan ulkopuolella.

Nykyisin taajamarakenne Poikkitien liittymän pohjoispuolella on tiivistä ja tiivis alue laajenee lähi-

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 24 Edellytysten ja vaikutusten arviointi vuosikymmeninä. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 44.000 ja kymme- nen kilometrin säteellä 110.000. Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö maakuntakaavan voimassaoloaikana.

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistu- va ostovoima ei riitä erikoiskaupan suuryksikölle. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 5.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan yksikkö tutkittavalla alueella hakisi asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta ja olisi näin ollen merkitykseltään seudullinen.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Järvenpään keskustan kaupalliset palvelut ovat keskusta- toimintoja, eikä tarkasteltava alue vaikuta siihen negatiivisesti mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen kanssa, vaan voivat tukea toisiaan maakunnallisesti.

Sitä vastoin alue kilpailee Terholan ja jonkin verran Tuusulan tilaa vaativan kaupan keskittymän kanssa. Tässä selvityksessä tutkittavista mahdollisista km-alueista tarkasteltavan paikan kanssa kilpailevat alueet sijaitsevat lähinnä Lahdenväylän varrella, Vantaan Porttipuistossa ja Keravalla, moottoritien liittymässä. Järvenpään alueen toteutuminen on kuitenkin Keravaa todennäköisempää johtuen pidemmästä etäisyydestä kilpaileviin keskittymiin. Arviointityön yhteydessä mahdollisena km- alueena tutkitaan myös Tuusulanväylän ja Kehä IV risteysaluetta. Kilpailuvaikutukset näiden kahden alueen välillä ovat kuitenkin vähäisemmät, sillä ne eivät sijaitse saman pääväylän varrella.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Järvenpää/ + + Rakenteen Porttipuiston ja Tuusulan kilpailevat 44000 110000 + eteläinen liittymä reunalla keskittymät, kilpaileva aluevaraus Keravalla (ja Tuusulassa)

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tarkasteltava alue sijaitsee maakuntakaavaan merkittyjen Järvenpään keskustan ja Keravan keskustan välissä. Alue ei kilpaile maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, vaan keskukset ja tutkittava alue tukevat toisiaan maakunnallisesti. Erikoiskaupan markkinoilla lähimmät alueen kanssa kilpailevat keskittymät ovat Tuusulan keskittymä sekä Vantaan Porttipuisto. Tässä selvityk- sessä tutkitaan km-merkintää myös Keravalla ja Tuusulan eteläosassa.

Alueella on mahdollista tarvetta varata tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella on niin paljon asukkaita vuonna 2025 mennessä, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Liikenteellisesti alueelle ei ole estettä sijoittaa tällaista yksikköä. Liikenneverkko pystyy mahdollisesti tehtävien pienten parannusten kanssa välittämään alueen liikenteen. Liikenneverkon kehittämistä tarkastellaan yleiskaavatyön yhteydessä vireillä olevan liikennesuunnitelman tarkistuksessa. Tarkasteltava yksikkö on maakunnal- linen ja matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempänä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 25 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.5 KERAVA / KERAVANPORTTI

Alueen kuvaus

Moottoritien ja Keravantien risteysaluetta tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km- alueena. Päivittäistavarakaupan suuryksikköä kaupunki ei halua alueelle sijoittaa.

Yleiskaavassa risteyksen luoteiskulma on merkitty tällä hetkellä suojaviheralueeksi (EV-1), ja lounaiskulma teollisuus- ja varastoalueeksi (TY). Uudessa yleiskaavassa sekä risteyksen luoteis- että lounaiskulmaa on harkittu merkittäväksi PK-merkinnällä (yksityisten palvelujen ja liiketoiminnan alue).

Risteysalue on osin rakentamaton, alueen läheisyydessä sijaitsee halpahalli (HongKong) sekä tilaa vaativaa kauppaa. Varsinaista hanketta uusien kaupallisten toimintojen rakentamiseksi ei tässä vaiheessa vielä ole. Kaupunki haluaa varautua alueella tilaa vaativan kaupan toimintoihin sekä mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikköön, poislukien kuitenkin päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 26 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Kaupalliset palvelut ovat Keravalla sijoittuneet suurelta osin pääkeskukseen. Alakeskuksissa Saviolla ja Ahjossa on lähipalveluita. Fyysisesti tutkittava alue sijaitsee samalla etäisyydellä kaikista mainituis- ta keskuksista. Tilaa vaativaa kauppaa on sijoittunut keskustan eteläpuolelle, jossa sijaitsee myös halpahalli.

Keravalla palveluverkkotavoitteena on keskustan kehittäminen. Kaupunki ei halua sijoittaa päivittäis- tavarakaupan suuryksiköitä keskustan ulkopuolelle. Lahden moottoritien varsi sopisi kuitenkin vähittäiskaupan suuryksikölle tai tilaa vaativalle kaupalle.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Lahdenväylällä (valtatie 4) olevan Keravan liittymän lähituntumassa. Alueelta on yhteydet sekä Keravan keskustaan että Keravantietä-Kulloontietä (mt 148) pitkin Hyrylään. Liikenne- verkon kannalta alue on hyvä.

Keravantie on nykyisin varsin kuormitettu ja liikenteen ennustetun mukainen kasvu aiheuttaa toimivuusongelmia. Keravantietä on suunniteltu levennettäväksi nelikaistaiseksi. Hanke on Keski- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa merkitty toiseen kiireellisyysluokkaan, Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2003-2006 se ei sisälly.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on nykyisin suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä Keravan sisäisen joukkoliikennelinjan lisäksi Helsinkiin kulkevat vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Risteysalueen läheisyydessä on nykyisin tilaa vaativaa kauppaa ja halpahalli. Keravan keskustan kaupallinen painopiste on erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa. Tarkasteltavan alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 35.000, josta osa asuu naapurikuntien puolella.

Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 185 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 100 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on 32 milj. euroa. Tilaa vaativassa kaupassa vajaa kolmannes ostovoimasta toteutuu kunnan ulkopuolella.

Nykyisin tutkittava alue sijaitsee tiiviin taajamarakenteen reunalla. Tiivis alue laajenee lähivuosikym- meninä. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 64.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 160.000 vuonna 2015. Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkityk- seltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö maakuntakaavan voimassaoloaikana.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa, että 5.000 m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö tutkittavalla alueella hakisi asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta ja olisi näin ollen merkityk- seltään seudullinen.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 27 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, mikäli se ei tarjonnallaan kilpailisi keskustatoimintojen kanssa. Maakunnallisesti keskus ja km-alue tukevat toisiaan. Tässä selvityksessä tutkittavista mahdollisista km-alueista Keravanportin kanssa kilpailevat Vantaan Porttipuistossa sekä tutkittavat alueet Järvenpäässä ja Tuusulassa. Myös Tuusulassa sijaitsevan nykyisen tilaa vaativan kaupan keskittymän voidaan katsoa kilpailevan tutkittavan alueen kanssa. Lahdenväylän varren mahdollisista km-alueista Keravan alueen toteutuminen on epätodennäköisintä johtuen kilpailevien keskittymien läheisyydestä.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Kerava/ Keravanportti + + Rakenteen Porttipuiston ja Tuusulan kilpailevat 64000 161000 (+) reunalla keskittymät, kilpailevat aluevaraukset Järvenpäässä ja Tuusulassa

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Keravan erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Keravan keskustan tuntumassa. Alue ei kilpaile maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, vaan keskukset ja tutkittava alue tukevat toisiaan maakunnallisesti. Erikoiskaupan markkinoilla lähimmät alueen kanssa kilpailevat keskittymät ovat Tuusulan tilaa vaativan kaupan keskittymä sekä Vantaan Porttipuisto. Tässä selvityksessä tutkitaan alueita Järvenpäässä ja Tuusulassa mahdollisina km-alueina.

Tutkittavan alueen läheisyydessä on niin paljon asukkaita vuonna 2025, että alueella on mahdolli- suuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Vaikka suuryksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, mutta ne ovat paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu tulevaisuudessa jo nykyisen maankäytön synnyttämän ja alueen läpi kulkevan liikenteen vuoksi. Kehittämistoimien toteuttaminen on nykyisten suunnitelmien mukaan kuitenkin vielä kaukana.

Vaikka yksikkö on merkitykseltään seudullinen, pääosa yksikön synnyttämistä matkoista voi lähialu- een suuren asukasmäärän vuoksi olla lyhyitä. Tällöin yksikön vaikutus liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrään on pieni.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 28 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.6 KIRKKONUMMI / KEHÄ III:N JA KANTATIE 51 LIITTYMÄALUE

Alueen kuvaus

Kehä III:n ja valtatie 51:n risteysaluetta noin kaksi kilometriä Masalan keskuksen eteläpuolella Jorvaksessa tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Päivittäistavara- kaupan suuryksikköä kunta ei halua alueelle sijoittaa.

Yleiskaavassa risteysalue on merkitty PT-merkinnällä yritystoiminnan alueeksi (Alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle).

Alue on tällä hetkellä rakentamaton, eikä varsinaista hanketta tässä vaiheessa vielä ole. Kunta haluaa varautua alueella tilaa vaativan kaupan toimintoihin sekä mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikköön, poislukien kuitenkin päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Kaupalliset palvelut ovat Kirkkonummella suurelta osin pääkeskuksessa. Pääkeskuksen tuntumassa on myös tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä. Alakeskuksissa Masalassa, Veikkolassa ja Kantvikissa on lähipalveluita. Tarkasteltava alue sijaitsee Masalan keskuksen ja uuden Sundsbergin keskuksen läheisyydessä. Kirkkonummen keskustaan matkaa on yli viisi kilometriä.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 29 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Kirkkonummella palveluverkkotavoitteena on Kirkkonummen keskustan kehittäminen ja vahvistami- nen. Tilaa vaativan kaupan osalta kunta haluaa varautua tulevaan kehittämiseen Veikkolan keskuk- sen ja Masalan tuntumassa. Tässä tutkittavaa paikkaa puoltavat kunnan mukaan liikenteellinen sijainti sekä alueen kasvava väestöpohja.

Tarkasteltavan alueen kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena on kunnan palveluverkkotavoittei- den mukaista. Myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle on kunnan tavoitteiden mukaista, mikäli yksikkö ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai se ei tarjonnallaan kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen alueiden kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee kantatie 51:n ja Kehä III:n (kantatie 50) liittymän läheisyydessä. Alue on mahdollista liittää Kehä III:n, jolloin siltä on myös hyvät yhteydet kantatielle 51. Liikenneverkon kannalta alue on hyvä.

Kantatie 51 on nykyisin liikenteen sujuvuuden kannalta ongelmallinen, mutta se on suunniteltu levennettäväksi nelikaistaiseksi. Hanke sisältyy Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuoden 2006 jälkeen alkaviin kehittämishankkeisiin. Liikenteellinen toimivuus Kehä III:lla on nykyisin hyvä.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä lähinnä Kirkkonummelta Helsinkiin kulkevat vuorot sekä Jorvaksentiellä kulkeva kaukoliikenne. Joukkoliikenteen palvelutaso on yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Jorvaksessa ei ole nykyisin kaupallisia palveluita vaan kaikki tarjonta on Masalassa ja Kirkkonummen keskustassa. Kirkkonummen keskustan kaupallisten palveluiden painopiste on päivittäistavara- kaupassa, lisäksi siellä on vähäisessä määrin erikoiskaupan palveluita. Erikoiskaupan palveluille on kasvuedellytyksiä, mutta pääosa niistä on keskustapalveluita.

Jorvaksessa ja sen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä 4.700 eli noin 12 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on tällä alueella lähes 20 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on lähes 11 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on reilu 3 milj.euroa. Ostovoiman siirtymät Kirkkonummelta pääkaupunkiseudulle ovat merkittäviä. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan ostovoimasta yli puolet toteutuu kunnan ulkopuolella.

Nykyisin taajamarakenne Jorvaksen ympärillä ei ole tiivis, mutta aluetta on tarkoitus tiivistää lähivuosikymmeninä. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 15.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 104.000 vuonna 2015. Näiden väestöpohjien varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö maakuntakaavan voimassaoloaika- na

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistu- va ostovoima ei riitä suuryksikön vaatimiin tarpeisiin. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa, että 5.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan yksikkö Jorvaksessa joutuisi hakemaan asiakkaansa useamman kunnan alueelta. Toisaalta asiakkaiden houkutteleminen Etelä-Espoosta ei välttämättä ole kovin realistista Suomenojan kilpailevan keskittymän johdosta. Kauklahti on kuitenkin kasvava alue, ja Jorvaksen tutkittava alue on siihen nähden hyvin saavutettavissa.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 30 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alueella ei olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia maakuntakaavassa esitettyihin keskuksiin. Kirkkonummen keskustan kaupalliset palvelut ovat keskustatoimintoja, ja etäisyydestä johtuen vaikutukset keskustaan jäävät vähäiseksi. Sen sijaan tutkittava risteysalue tosin kilpailee keskustan tuntumaan sijoittuneen tilaa vaativan erikoiskaupan kanssa. Masalan keskus ja tutkittava risteysalue voisivat lyhyemmästä välimatkasta johtuen olla osin kilpailevia, mikäli niiden toimialarakenteessa ei olisi niin suuria eroja. Etäisyys tarkasteltavalta alueelta molempiin keskuksiin on kuitenkin niin pitkä, ettei tarkasteltava alue myöskään tukisi näitä keskuksia.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Kirkkonummi/ -- Rakenteen Kilpailee Suomenojan ja Lommilan 15000 104000 (+) Kehä III ja kantatie 51 reunalla keskittymien kanssa, kilpaileva aluevaraus liittymäalue Lommilassa

Seudullisesti ehdotetulla sijaintipaikalla on kilpailevia sijaintipaikkoja Espoon Lommilassa ja Suo- menojalla. Tässä selvityksessä tutkittava Lommila ja sen voimakas rakentaminen on ainoa selvästi Jorvaksen toteutusta uhkaava tekijä. Suomenojan alueella on enää niukasti tilaa toteuttaa vastaavia erikoiskaupan suuryksiköitä. Kaupallisen keskittymän toteuttaminen Jorvaksessa vahvistaisi Länsiväylän erikoiskaupan keskittymien nauhaa.

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tarkasteltava alue sijaitsee Kirkkonummen keskustan, Masalan ja Espoonlahden maakuntakeskus- ten välissä. Tutkittava alue ja Masalan keskusta eivät kilpaile keskenään toimialaeroista johtuen. Maakunnallisesti alueet voisivat tukea toisiaan, mikäli niiden välinen etäisyys olisi lyhyempi. Tarkas- teltava alue ei tue etäisyydestä johtuen myöskään kunnan pääkeskusta. Alueen kanssa erikois- kaupan markkinoilla kilpaileva keskittymä on Suomenojan alue, joka on vahvasti Espoon kaupunkira- kenteen sisällä. Myös Lommila jo nykyisen suuruisena kilpailee Jorvaksen keskittymän kanssa. Lisäksi Lommilaa on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa entisestään.

Alueella on mahdollista tarvetta varata tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Yhdyskuntarakennetta alueella on tarkoitus tiivistää, ja lähialueella asuu tulevaisuudessa siinä määrin asukkaita, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Liikenteellisesti yksikön sijainnin kannalta ongelmallista on kantatien 51 ruuhkautuminen nykyisin päivittäin aamulla ja illalla. Yksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, mutta verkon ruuhkautumisen vuoksi merkittäviä. Tilanteeseen on tulossa näillä näkymin parannusta noin 5-10 vuoden aikajänteellä, kun kantatietä parannetaan. Kehä III:lla ei ole ongelmia liikenteen toimivuuden kannalta. Matkat alueelle eivät muodostu pitkiksi, joten vaikutukset liikenteen synnyttämiin päästöihin jäävät vähäisiksi.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 31 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.7 KIRKKONUMMI / VEIKKOLA

Alueen kuvaus

Turuntien ja Turunväylän välistä aluetta sekä Turunväylän pohjoispuolista aluetta Veikkolan keskuk- sen tuntumassa tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena.

Kunnalla on ajatuksena, että pitkällä aikavälillä alueelle voisi sijoittua myös päivittäistavarakauppaa. Taustalla on mahdollinen Vihdin suuntaan rakennettava rautatieyhteys ja Veikkolan ja sen keskustan kasvu tämän seurauksena. Rautatieaseman sijoittuessa Turunväylän pohjoispuolelle kuntakeskus ja tutkittava alue voisivat kuroutua pitkällä aikavälillä kiinni toisiinsa. Koska tämä tapahtuu vasta hyvin pitkällä aikavälillä, ei päivittäistavarakaupan merkinnälle ole tarvetta tässä maakuntakaavassa.

Yleiskaavassa alueet on merkitty työpaikka-alueeksi PT-merkinnällä yritystoiminnan alueeksi (Alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle).Alue on tällä hetkellä teollisuuskäytössä ja osin rakentamaton. Alueella ei tällä hetkellä ole varsinaista hanketta, mutta alueella halutaan varautua tilaa vaativan kaupan toimintoihin sekä mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikköön.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 32 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Kaupalliset palvelut ovat Kirkkonummella suurelta osin pääkeskuksessa. Pääkeskuksen tuntumaan on sijoittunut myös tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä. Alakeskuksissa Masalassa, Veikkolassa ja Kantvikissa on lähipalveluita. Tutkittava alue sijaitsee Veikkolan keskuksen läheisyydessä.

Kirkkonummella palveluverkkotavoitteena on Kirkkonummen keskustan kehittäminen ja vahvistami- nen. Tilaa vaativan kaupan osalta kunta haluaa varautua tulevaan kehittämiseen Veikkolan keskuk- sen ja Masalan tuntumassa.

Alueen kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena on kunnan palveluverkkotavoitteiden mukaista. Myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle on kunnan tavoitteiden mukaista, mikäli yksikkö ei ole merkitykseltään seudullinen suuryksikkö tai se ei tarjonnallaan kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen alueiden kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee valtatie 1 ja maantien 110 välisellä alueella. Alueelta on sujuva yhteys valtatielle 1 Veikkolan liittymän kautta. Myös yhteys maantielle 110 on hyvä. Liikenneverkon kannalta kohde on hyvä.

Alueen tieverkolla ei ole nykyisin toimivuusongelmia.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta tällä hetkellä palvelevat lähinnä Helsinkiin kulkevat vuorot sekä Turunväylällä kulkeva kaukoliikenne. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Veikkolan kaupallisten palveluiden painopiste on päivittäistavarakaupassa, kun taas erikoiskaupan palveluita keskuksessa on hyvin vähän. Erikoiskaupan palveluille on kasvuedellytyksiä kuntakeskuk- sessa.

Tarkasteltavan alueen lähiympäristössä on asukkaita tällä hetkellä 4000 eli noin 10 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Veikkolan alueella noin 17 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on runsas 9 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 3 milj. euroa. Ostovoiman siirtymät Kirkkonummelta pääkaupunkiseudulle ovat merkittäviä. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan ostovoimasta yli puolet toteutuu kunnan ulkopuolella.

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistu- va ostovoima ei riitä 5.000 m2:n kokoiselle suuryksikölle. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että tämän suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö Veikkolassa hakisi väistämättä asiakaskun- tansa useamman kunnan alueelta ja olisi näin ollen merkitykseltään seudullinen.

Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 6.500 ja kymmenen kilometrin säteellä 16.000 vuonna 2015. Näiden väestöpohjien varaan ei voida rakentaa merkitykseltään seudullista erikoiskaupan suuryksikköä maakuntakaavan voimassaoloaikana. Alueen kehittäminen lähialueiden Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 33 Edellytysten ja vaikutusten arviointi tarpeita vastaavaksi erikoiskaupan keskittymäksi on kuitenkin täysin mahdollista. Tosin tällaiselle yksikölle sijainti lähempänä keskustaa olisi yhdyskuntarakenteen kannalta järkevämpi. Taajamara- kenne on tiivistä lähinnä Veikkolan keskuksen ympärillä, joka laajenee lähivuosikymmeninä. Nyt tarkastelualue on hyvin löyhästi kiinni taajamarakenteessa.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena alueen toteutuminen ei vaikuttaisi negatiivisesti maakunta- kaavaan merkittyihin keskuksiin. Maakunnallisesti sijaintipaikka tukee Veikkolan keskustaa, vaikka Veikkolan keskuksen kannalta olisikin parempi pyrkiä sijoittamaan suuryksikkö lähemmäs keskustan nykyisiä palveluita.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Kirkkonummi/ + + Rakenteen Lommila kilpailevana keskittymänä, 6500 16000 + Veikkola reunalla kilpailevat aluevaraukset Lohjan ja Vihdin rajalla, Lohjalla ja Lommilassa

Tarkasteltavan alueen kanssa kilpailevaa erikoiskauppaa on sijoittunut Espoon Lommilaan, tämän selvitystyön yhteydessä tutkitaan lisäksi mahdollisia km-alueita Lohjan ja Vihdin rajalla sekä Lohjalla. Kaupallisen keskittymän toteuttaminen jollain näistä alueista vaikuttaa välittömästi muihin sijaintipaik- kojen toteutusmahdollisuuksiin.

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tässä tarkasteltu alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Veikkolan keskuksen vieressä. Veikkolan keskusta on kaupallisesti merkittävä alakeskus. Tutkittava alue ja Veikkolan keskusta tukevat toisiaan maakunnallisessa mielessä. Alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla kilpaileva keskittymä on Espoon Lommila, ja km-merkintöjä lähialueella tutkitaan tämän selvitystyön yhteydessä.

Tarkasteltavan alueen lähialueella ja keskeisellä vaikutusalueella asuu kuitenkin niin vähän asukkaita vuoteen 2015 mennessä, ettei alueelle ole tarvetta sijoittaa merkitykseltään seudullista erikois- kaupan suuryksikköä. Alueen kehittäminen pienemmälle kuin merkitykseltään seudulliselle erikois- kaupan suuryksikölle on kuitenkin mahdollista.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin nähden, eikä se heikennä alueen liikenneverkon toimivuutta. Yksikön ollessa seudullinen matkat sinne ovat varsin pitkiä, millä on liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää lisäävä vaikutus.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 34 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.8 LOHJA / LEMPOLA

Alueen kuvaus

Lohjan Lempolan aluetta vajaan kilometrin etäisyydellä Lohjan asemasta, tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Kunta ei halua sijoittaa alueelle päivittäistavarakaupan suuryksiköitä.

Lohjanharjun osayleiskaavaa ollaan muutettu ja alue on merkitty kaupallisten palveluiden alueeksi.

Alueella ei ole tällä hetkellä varsinaista hanketta, mutta kunta haluaa varautua alueella tilaa vaativan kaupan hankkeisiin E18-tien myötä sekä mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikköön, kuitenkin poislukien päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Lohjalla on pääkeskuksen lisäksi viisi alakeskusta, Lohjan asema, Tynninharju, Virkkala, Routio ja Muijala. Pääasiassa kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet pääkeskukseen. Kaupallisia palveluita on myös Tynninharjussa ja Muijalassa, joissa on tilaa vaativaa kauppaa. Tynninharjussa on lisäksi

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 35 Edellytysten ja vaikutusten arviointi keskustan ulkopuolinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Palveluverkon tavoitteena on Lohjalla pääkeskuksen kehittäminen sekä alakeskusten turvaaminen.

Lohjan alakeskuksista tarkasteltavaa aluetta lähinnä on Lohjan asema, jossa palvelut ovat pääasiassa lähipalveluita. Tarkasteltavan alueen kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena ei ole palveluverkkotavoitteen vastaista. Myöskään vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Lempolaan ei ole kaupungin tavoitteiden vastaista, mikäli se ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai mikäli se ei muuten, liiketyypistä johtuen, kilpaile keskustatoimintojen kanssa merkittävästi.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue tukeutuu rakenteilla olevaan valtatiehen 1 Lohja – Lieviö ja sen yhteydessä parannettavaan valtatiehen 25. Hankkeet valmistuvat vuonna 2005.

Yhteys alueelta valtatielle 1 on nykyisin ruuhkautunut.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on nykyisin pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä lähinnä Lohjalta Helsinkiin kulkevat vuorot, joiden reitit muuttuvat valtatien 1 valmistuessa. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Lohjan kaupallisista palveluista pääosa on lähellä sijaitsevassa Lohjan pääkeskuksessa, jossa kaupallisten palveluiden painopiste on erikoiskaupassa ja muissa keskustatoiminnoissa. Keskustahakuisille erikoiskaupan palveluille on keskustassa kasvuedellytyksiä. Teknisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan palveluille tulee varata alueita keskustan ulkopuolelta.

Lohjan keskustan ja aseman alakeskuksen tuntumassa olevan Lempolan ympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 10.000 eli noin 27 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Lempolan alueella noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 27 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on runsas 9 miljoonaa euroa. Tilaa vaativassa kaupassa ostovoiman siirtymät Lohjalta pääkaupunkiseudulle ovat selvästi vähäisempiä kuin pääkaupunkiseudun kehityskunnissa. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan ostovoimasta noin 6 % toteutui kunnan ulkopuolella vuonna 2000.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 5.000 m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö Lempolassa hakisi asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta erityisesti Vihdistä, jolloin se olisi merkitykseltään seudullinen yksikkö.

Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 20.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 31.000 henkeä vuonna 2015. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön rakentaminen tämän väestöpohjan varaan maakuntakaavan voimassaoloaikana sisältää vastaavan riskin kuin Lohjan Tynninharjullakin.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Lohjan keskusta, jonne matkaa on Lempolasta yli kolme kilometriä. Erikoiskaupan suuryksikön sijoittuminen Lempolaan täydentää Lohjan kaupungin asemaa seudullisena erikoiskaupan keskittymänä. Toteutuessaan 5.000 k-m2:n metrin suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 36 Edellytysten ja vaikutusten arviointi negatiivisesti.

Erikoiskaupan yksikön sijoittaminen Lempolan alueelle ei tue maakuntakeskusta niin hyvin kuin mitä vastaava yksikkö Tynninharjulle sijoitettuna. Lempolan alue on tiiviin taajamarakenteen reunalla. Vaikka Lohjan keskustan rakenne levittäytyneekin tulevaisuudessa myös Lempolan suuntaan, on kokonaisuuden kannalta luontevampaa kehittää nykyistä palveluverkkoa ja kaupallista akselia Tynninharjun ja Lohjan keskustan välillä.

Tässä selvityksessä tutkittavista muista mahdollisista km-alueista Tynninharjun, Nummenkylän sekä Veikkolan alueet kilpailevat Lempolan kanssa. Nämä varaukset ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tällä hetkellä lähimmät kilpailevat keskittymät ovat Lohjalla ja Vihdin Nummelassa, mutta etäisyydestä ja yksiköiden koosta johtuen niiden kilpailuvaikutus on vähäinen.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Lohja/Lempola - + Rakenteen Ei kilpailevaa keskittymää lähellä, kilpailee 20000 31000 -(+) reunalla Lohjan ja Kirkkonummen suunniteltujen keskittymien kanssa

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Lempolan erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Lohjan keskustan läheisyydessä, tulevan E18- tien risteyskohdassa. Alueen väestöpohja jää väestöennusteiden perusteella suhteellisen vaatimattomaksi, jotta suuryksiköllä olisi riittävä perusväestö. Alueen kanssa erikoiskaupan markkinoista kilpailevia tulevia keskittymiä ovat Tynninharjun, Nummenkylän ja Veikkolan aluevaraukset. E18-tie mahdollistaa kaupallisen kehittämisen Lempolassa. Merkitykseltään seudullista erikoiskaupan suuryksikköä ei kuitenkaan tule sijoittaa kunnassa useaan eri pisteeseen. Mikäli Nummenkylään ja Tynninharjulle mahdollistetaan merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ei sellaista tule sijoittaa Lempolaan.

Jos Lempolan alueelle halutaan sijoittaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, vastaavaa varausta ei tulisi tehdä Tynninharjulle. Seudullisesti Tynninharju on jo kaupallinen keskittymä, joten Lempola erikoiskaupan sijaintipaikkana hajottaa nykyistä palveluverkkoa.

Liikenteellisesti yksikkö kytkeytyy katuverkkoon ja on yhteydessä valtatielle 25 Vesitornin kiertoliittymän kautta. Yksikön synnyttämä liikennemäärä on pienehkö eikä siten heikennä alueen tulevan katu- tai tieverkon toimivuutta. Liikenteellinen toimivuuden ratkaisevat katuverkon yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt yksikön läheisyydessä.

Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen, ja matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempänä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 37 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.9 LOHJA/ TYNNINHARJU

Alueen kuvaus

Lohjan Tynninharjua, joka sijaitsee noin 3,5 km:n päässä keskustasta, tarkastellaan yhtenä mahdol- lisena maakuntakaavan km-alueena. Kunta ei halua sijoittaa alueelle uutta päivittäistavarakaupan suuryksikköä.

Yleiskaavassa alue on tällä hetkellä merkitty kaupallisten palveluiden alueeksi.

Tällä hetkellä alueella sijaitsee keskustan ulkopuolinen vähittäiskaupan suuryksikkö Citymarket, halpahalli sekä tilaa vaativaa kauppaa. Varsinaisia uusia hankkeita ei ole tiedossa.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Lohjalla on pääkeskuksen lisäksi viisi alakeskusta, Lohjan asema, Tynninharju, Virkkala, Routio ja Muijala. Pääasiassa kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet pääkeskukseen. Pääkeskuksen ja edellä kuvatun Tynninharjun lisäksi kaupallisia palveluita on sijoittunut Muijalaan.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 38 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Palveluverkon päätavoitteena on Lohjalla pääkeskuksen kehittäminen sekä alakeskusten turvaami- nen.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Lohjanharjuntien (valtatie 25) läheisyydessä. Yhteys Lohjan keskustaan kulkee nykyisin katuverkon kautta. Paikka ei ole liikenteellisesti erityisen hyvä merkitykseltään seudullisen kaupalli- sen keskuksen sijaintipaikkana.

Alueella ei ole nykyisin merkittäviä toimivuusongelmia.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä lähinnä Lohjalta Helsinkiin kulkevat vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Tynninharjun alueella on kaupallisia palveluita keskittynyt vähittäiskaupan suuryksikön lähettyville. Lohjan kaupallisista palveluista pääosa on lähellä sijaitsevassa Lohjan pääkeskuksessa. Lohjan keskustan kaupallisten palveluiden painopiste on erikoiskaupassa. Keskustahakuisille erikoiskaupan palveluille on keskustassa kasvuedellytyksiä. Teknisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan palveluille tulee varata alueita keskustan ulkopuolelta.

Lohjan keskustan tuntumassa olevan Tynninharjun ympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 13.000 eli noin 37 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Tynninharjun alueella vajaa 70 miljoonaa euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on noin 37 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 12 miljoonaa euroa. Tilaa vaativassa kaupassa ostovoiman siirtymät Lohjalta pääkaupunkiseudulle ovat selvästi vähäisempiä kuin pääkaupunkiseudun kehityskunnissa. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan ostovoi- masta noin 6 % toteutui kunnan ulkopuolella vuonna 2000.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 5.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan yksikkö Tynninharjulla hakisi osan asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta erityisesti Vihdistä ja Karjaalta, jolloin se olisi merkitykseltään seudullinen yksikkö.

Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 23.000 ja kymmenen kilometrin säteellä vain 36.000 henkeä vuonna 2015. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön rakentaminen maakuntakaavan voimassaoloaikana tämän väestöpohjan varaan sisältää itsessään pienen riskin.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Lohjan keskusta, jonne matkaa on yli kolme kilometriä. Tynninharjua ei voida katsoa osaksi Lohjan pääkeskusta. Toteutuessaan 5.000 k-m2:n metrin suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi merkittävästi Lohjan pääkeskukseen. Tämä edellyttää sitä, ettei se tarjonnallaan kilpaile Lohjan keskuksen kanssa.

Tynninharjun alue on jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä Lohjalla. Mikäli kaupallista toimintaa Tynninharjun alueella kehitetään nykyisten yksiköiden lisäksi, vahvistuu Tynninharjun alakeskuksen asema suhteessa muihin Lohjan keskuksiin. Taajamarakenteen täydentyessä pääkeskuksen ja

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 39 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Tynninharjun välillä alueen kokonaisvetovoima ja sitä kautta Lohjan asema erikoiskaupan monipuo- lisena keskittymänä paranee.

Tällä hetkellä lähimmät kilpailevat keskittymät ovat Lohjan keskustassa ja Vihdin Nummelassa. Niiden kilpailuvaikutus on kuitenkin vähäinen, mikäli uusi yksikkö ei tarjonnallaan kilpaile niiden kanssa. Tämän selvityksen yhteydessä tutkittavista mahdollisista km-alueista Tynninharjun kanssa vaihtoehtoisia ovat Lempola ja Nummenkylä. Tynninharjun alueen kehittäminen vaikuttaa suoraan muiden alueiden toteuttamiseen alueen nykyisestä kaupallisesta vahvuudesta sekä väestöpohjasta johtuen.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Lohja/Tynninharju - + Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 23000 35600 + sisällä alueellaan, kilpailee Lohjan muiden suunniteltujen keskittymien kanssa

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Lohjan pääkeskus. Tynninharju sijaitsee tästä irrallaan ollen yksi kunnan alakeskuksista. Tynninharju on kuitenkin jo tällä hetkellä merkittävä kaupallinen keskus, ja Lohja seudullisena keskuksena vetää asiakkaita selvästi 10 km kauempaakin. Erikois- kaupan suuryksikön sijoittuminen Tynninharjuun tukee alueella jo olevaa vähittäiskaupan suuryksik- köä. Kunnan kasvaneen vetovoiman ansiosta myös maakuntakeskus hyötynee suuryksiköstä etenkin tulevaisuudessa, kun taajamarakenne täydentyy Lohjan keskustan ja Tynninharjun välissä.

Vaikka paikallinen väestöpohja itsessään ei ole merkittävä, mahdollistaa Lohjan ja Tynninharjun kaupallinen asema erikoiskaupan suuryksikön toteuttamisen maakuntakaavan voimassaoloaikana. Jos Lohjan alueelle halutaan sijoittaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, Tynninharju olisi luontevin alue palveluverkon näkökulmasta. Muut maakunta- ja seudulliset keskuk- set sijaitsevat niin kaukana, etteivät ne muodosta selvää vaihtoehtoa. Alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla kilpailevat keskittymät ovat pieniä tai ne ovat vasta mahdollisia tulevan maakuntakaavan varauksia.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pienehkö päätieverkon kapasiteettiin nähden, eikä se siten heikennä alueen pääliikenneverkon toimivuutta. Liikenteellisen toimivuuden ratkaisevat katuverkon yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt yksikön läheisyydessä.

Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen, jonka vuoksi matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempä- nä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 40 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.10 LOHJA JA VIHTI /NUMMENKYLÄ

Alueen kuvaus

Lohjan ja Vihdin kuntien rajalla olevaa Nummenkylän aluetta tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Päivittäistavarakaupan suuryksikköä kunta ei halua alueelle sijoittaa.

Lohjan ja Vihdin yhteinen osayleiskaava on tekeillä. Aluetta on suunniteltu merkittäväksi työpaikka- alueeksi.

Muijalan alueella on tällä hetkellä hanke pienempien tilaa vaativan kaupan toimintojen kehittämiseksi, ja kunnat haluavat varautua E18- tieväylän myötä myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiseen alueelle, poislukien kuitenkin päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Lohjalla on pääkeskuksen lisäksi viisi alakeskusta, Lohjan asema, Tynninharju, Virkkala, Routio ja Muijala. Nummenkylä sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä Muijalan alakeskuksesta. Kauppaa on keskittynyt pääkeskuksen lisäksi Tynninharjulle ja Muijalaan, joissa molemmissa on tilaa vaativaa kauppaa ja Tynninharjulla lisäksi keskustan ulkopuolinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 41 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vihdissä on kaupallisia palveluita pääkeskus Nummelan lisäksi Vihdin kirkonkylässä sekä Ojakkalan alakeskuksessa. Otalammella kaupallisia palveluita on vain yksittäisiä. Vihdin keskuksista Nummela sijaitsee noin 7 kilometrin etäisyydellä Nummenkylästä.

Molemmissa kunnissa palveluverkkotavoitteena on keskustan kehittäminen ja palveluiden turvaaminen alakeskuksissa. Nummenkylän alueen kehittäminen tilaa vaativan kaupan keskittymänä on kuntien palveluverkkotavoitteiden mukaista. Myöskin vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueelle on tavoitteiden mukaista, mikäli se ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai se ei liiketyypistä johtuen, kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee valtateiden 1 ja 25 liittymän läheisyydessä. Se tukeutuu rakenteilla olevaan valtatiehen 1 Lohja – Lieviö, joka valmistuu vuonna 2005. Yhteydet sekä Lohjalle että valtatielle 1 ovat nykyisin ruuhkautuneita.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on nykyisin hyvin pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista jäänee vähäiseksi. Joukkoliikenteessä aluetta tällä hetkellä palvelevat lähinnä Lohjalta Helsinkiin kulkevat vuorot, joiden reitit muuttuvat valtatien 1 valmistuessa. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono

Markkinatilanne ja väestöpohja

Merkittävimmät kaupalliset keskukset Nummenkylän alueen lähellä ovat Lohjan pääkeskus, Nummela sekä Veikkola. Lohjan keskuksessa ja Nummelassa kaupallisten palveluiden painopiste on erikoiskaupassa ja muissa keskustatoiminnoissa, Veikkolan kaupalliset palvelut ovat pääasiassa lähipalveluita. Keskustahakuisille erikoiskaupan palveluille on keskustoissa kasvuedellytyksiä. Teknisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan palveluille tulee varata alueita keskustojen ulkopuolelta. Tutkittavan alueen läheisyyteen Muijalaan on sijoittunut tilaa vaativaa erikoiskauppaa.

Nummenkylän ympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 1.500. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 8 miljoonaa euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 4 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin miljoona euroa. Tilaa vaativassa kaupassa ostovoiman siirtymät Lohjalta pääkaupunkiseudulle ovat selvästi vähäisempiä kuin Vihdissä ja muissa pääkaupunkiseudun kehityskunnissa. Tilaa vaativassa kaupassa Lohjan ostovoimasta noin 6 % toteutui kunnan ulkopuolella vuonna 2000, Vihdissä yli 40 % tilaa vaativaan kauppaan kohdistuvasta ostovoimasta siirtyy kunnan ulkopuolelle. Siirtymä Lohjan ja Karkkilan suuntaan on merkittävä.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 5.000 m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö Nummenkylässä hakisi asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta. Tällöin yksikköä voidaan pitää merkitykseltään seudullisena yksikkönä.

Väestöpohjaa lähialueella on maakuntakaavan ennusteiden mukaan viiden kilometrin säteellä 4.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 32.000 henkeä. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön rakentaminen tämän väestöpohjan varaan maakuntakaavan voimassaoloaikana sisältää jo riskin, sillä riippuvuus ulkoisesta ostovoimasta on merkittävä.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 42 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Nummela, jonne matkaa on Nummenkylästä matkaa noin seitsemän kilometriä. Toteutuessaan 5.000 k-m2:n metrin suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti. Vaikka alue on tällä hetkellä taajamarakenteen reunalla, ajatuksena on, että pitkällä tähtäimellä yhdyskuntarakenne täydentyy. Pitkistä etäisyyksistä johtuen erikoiskaupan suuryksikön sijoittuminen Nummenkylään ei tue maakuntakaavaan merkittyjä keskuksia.

Tässä selvityksessä tutkittavista mahdollisista km-alueista Nummenkylän kanssa kilpailevat Tynninharju, Lempola, Kirkkonummen Veikkola sekä Espoon Lommila. Nämä alueet ovat osittain keskenään vaihtoehtoisia, ja etenkin Lommilan toteuttaminen vaikuttaa muiden alueiden toteutumismahdollisuuksiin.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Lohja ja Vihti/ -- Rakenteen Ei kilpailevaa keskittymää lähellä, 4000 32000 -(+) Nummenkylä reunalla kilpailevat aluevaraukset Lohjalla, Kirkkonummella ja Lommilassa

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Nummenkylän erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee etäällä maakuntakaavaan merkityistä Lohjan, Vihdin ja Veikkolan keskuksista, tulevan E18-tien risteyskohdassa. Väestöpohja on suhteellisen vaatimaton, mutta taajamarakennetta alueella aiotaan tiivistää. E18- tie mahdollistaa lähialueen kaupallisen kehittämisen tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Mikäli alueen taajamarakenne tiivistyy merkittävästi ja tätä kautta alueen väestöpohja kasvaa, voidaan alueella harkita myös merkitykseltään seudullista erikoiskaupan suuryksikköä.

Liikenteellisesti yksikkö kytkeytyy katuverkkoon ja edelleen valtatiehen 25. Yksikön synnyttämä liikennemäärä on pienehkö eikä siten heikennä alueen tulevan katu- tai tieverkon toimivuutta. Liikenteellinen toimivuuden ratkaisevat katuverkon yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt yksikön läheisyydessä.

Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen, ja matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempänä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 43 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.11 NURMIJÄRVI / ILVESVUORI

Alueen kuvaus

Ilvesvuoren aluetta vanhan Hämeenlinnantien ja moottoritien välissä tarkastellaan yhtenä mahdol- lisena maakuntakaavan km-alueena. Päivittäistavarakaupan suuryksikköä kunta ei halua alueelle sijoittaa.

Yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Tällä hetkellä rakennusoikeutta on palvelu- ja työpaikkarakentamiseen yhteensä 130.000 k-m2. Osa rakennusoikeudesta on osoitettu K/KL- merkinnällä liike- ja toimistorakennuksille, osa teollisuustoiminnoille, jonka yhteydessä sallitaan myymälätiloja.

Alueella ei tässä vaiheessa ole varsinaista hanketta. Kunnan suunnitelmien mukaan kaupallisten toimintojen luonne tulisi kuitenkin olemaan tilaa vaativaa erikoiskauppaa, tai vähittäiskaupan suuryksikkö, pois lukien kuitenkin päivittäistavarakauppa.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Nurmijärven kaupallinen pääkeskus on Klaukkala. Alakeskuksia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Kaupalliset palvelut ovat suurelta osin keskittyneet Klaukkalaan ja kirkonkylään,

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 44 Edellytysten ja vaikutusten arviointi kun taas Rajamäki ja Röykkä ovat enemmän lähipalvelukeskuksia. Ainoa varsinainen tilaa vaativan kaupan keskittymä on Alhonniityssä.

Nurmijärven kunnan palvelutavoitteet lähtevät pitkälti kolmen keskuksen kehittämisestä (Klaukkala, Kirkonkylä, Rajamäki). Tarkasteltava alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Nurmijärven kirkonkylästä. Kirkonkylän ja uuden sijaintipaikan välissä on tilaa vaativaa kauppaa. Vähittäiskaupan suuryksikköhankkeen sijoittuminen tarkasteltavalle alueelle tukisi Nurmijärven keskustaa kaupallises- ti, mikäli kyse ei olisi päivittäistavarakaupan suuryksiköstä, tai erikoiskaupan myymälästä, joka tarjontansa kautta suoranaisesti kilpailee Nurmijärven keskustan erikoiskaupan palvelutarjonnan kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) ja Hämeenlinnantien (mt 130) välissä. Alue kytkeytyy Helsingintiehen, jota kautta on yhteys em. väylille sekä Nurmijärven keskustaan. Liikenneverkon kannalta alue on hyvä.

Alueen tieverkolla ei ole nykyisin toimivuusongelmia.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on pieni, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista on vähäinen. Joukkoliikenteessä aluetta tällä hetkellä palvelevat lähinnä Nurmijärveltä Helsinkiin kulkevat vuorot sekä Hämeenlinnanväylällä kulkeva kaukoliikenne. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Ilvesvuoren alueella on vain vähän kaupallisia palveluita lähinnä liikenneaseman ympärillä. Pääosa kaupallisista palveluista on lähellä sijaitsevassa kunnan kaupallisessa pääkeskuksessa Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärven keskustan kaupallisten palveluiden painopiste on päivittäistavarakaupas- sa, minkä lisäksi siellä jonkin verran erikoiskaupan palveluita. Erikoiskaupan palveluille on kasvuedel- lytyksiä, mutta ne ovat osaksi keskustapalveluita.

Sijaintipaikan välittömässä ympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 7000 eli noin 20 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Myllykukon/Ilvesvuoren lähiympä- ristössä noin 33 miljoonaa euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 18 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on 5,9 miljoonaa euroa. Ostovoiman siirtymät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle ovat merkittäviä. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan ostovoimasta noin 40 % toteutuu kunnan ulkopuolella.

Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistu- va ostovoima ei riitä suuryksikölle. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 5.000 m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö Ilvesvuorella hakisi väistämättä asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta, ja olisi näin ollen merkitykseltään seudullinen.

Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 9.500 ja kymmenen kilometrin säteellä 34.000 henkeä vuonna 2015. Näiden väestöpohjien varaan jo voida rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö maakuntakaavan voimassaoloaikana.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 45 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Hankkeen vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi maakunta- kaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti, sillä se sijaitsee maakuntakaavaan merkityn keskuk- sen vieressä. Nurmijärven kirkonkylän tämänhetkisiin palveluihin alue vaikuttaisi toimintoja tukevana, koska paikalliset asukkaat käyttäisivät enemmän alueensa palveluita. Tällä hetkellä tutkittava alue sijaitsee taajamarakenteen reunalla. Pitkällä aikavälillä Nurmijärven keskusta-alue laajenee mahdolli- sesti siten, että Ilvesvuoren alue tulee olemaan kiinni rakenteessa.

Seudullisesti Ilvesvuoren ehdotetulla sijaintipaikalla ei ole kilpailevia sijaintipaikkoja Nurmijärvellä tai lähietäisyydellä, Tuusulan ja Vantaan kilpaileviin keskittymiin on melko paljon matkaa. Kirkonkylän lounaispuolella on yksi tilaa vaativan erikoiskaupan pieni keskittymä, mutta sillä on lähinnä paikallista merkitystä.

Tässä selvityksessä tutkittavista muista mahdollisista maakuntakaavan km-alueista Vantaan Petakseen ja Hyvinkäälle rakennettavat erikoiskaupan suuryksiköiden keskittymät kilpailevat Ilvesvuoren alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla. Alueista heikoimmat toteutumismahdollisuu- det on Ilvesvuoren alueella, sillä vaihtoehtoisilla alueilla on laajempi paikallinen väestöpohja ja Sveitsin risteyksen alueen rakentaminen on jo alkanut. Tutkittava mahdollinen km-alue Tuusulan eteläosassa on niin kaukana Ilvesvuoresta, että kilpailuvaikutukset jäävät vähäiseksi.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Nurmijärvi/ + + Rakenteen Kilpailevat keskittymät Vantaalla ja 9500 34500 + Ilvesvuori reunalla Tuusulassa, kilpailevat aluevaraukset Hyvinkäällä ja Vantaalla

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Ilvesvuoren erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän, maakuntakeskuksen vieressä. Ilvesvuorelle sijoitettu erikoiskaupan suuryksikkö tukee maakunta- ja kuntakeskusta läheisyydellään, sillä se edistää paikallisten asukkaiden keskustapalveluiden käyttöä. Muut maakunta- ja seudulliset keskukset sijaitsevat niin kaukana, etteivät ne muodosta selvää vaihtoehtoa. Alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla kilpailevia keskittymiä on lähinnä Vantaalla ja Tuusulassa. Mahdollisia tulevan maakuntakaavan mahdollistamia km-alueita on Vantaan Petaksessa ja Hyvin- käällä. Nurmijärvi on näistä kolmesta kilpailevasta aluevarauksesta epätodennäköisin pienestä väestöpohjastaan johtuen.

Alueella on mahdollista tarvetta varata tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu tarpeeksi asukkaita vuoteen 2015 mennessä, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Liikenteellisesti alueelle ei ole estettä sijoittaa tällaista yksikköä. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni liikenneverkon tarjoamaan kapasiteettiin verrattuna. Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen ja matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempänä asiakaskuntaa.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaanliitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 46 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.12 TUUSULA / KEHÄ IV:N JA TUUSULANVÄYLÄN RISTEYSALUE

Alueen kuvaus

Suunnitellun Kehä IV:n ja Tuusulanväylän risteysalueen luoteissektoria tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Varsinaista hanketta ei alueella vielä ole, mutta kaupungin kehittämissuunnitelmien mukaan alueelle voisi sijoittua erikoiskauppaa. Päivittäistavara- kaupan suuryksikköä kaupunki ei halua alueelle sijoittaa.

Asemakaavassa risteyksen luoteiskulma on merkitty tällä hetkellä KTY- merkinnällä toimitilaraken- nusten alueeksi. Alueen kaavamerkinnät tullaan tarkistamaan Maantiekylän ja Ruotsinkylän osayleis- kaavojen uusimisen yhteydessä.

Risteysalue on Kehä IV:n ympärille suunnitellun työpaikka-alueen painopiste. Tällä hetkellä risteys- alueen luoteissektorissa sijaitsee Lemminkäisen tehdas. Pitkällä, noin 30 vuoden ajanjaksolla, työpaikka-alueen on kaavailtu rakentuvan noin 4,5 kilometrin matkalle. Tarkasteltava risteysalue voidaan tarvittaessa toteuttaa itsenäisesti lyhyelläkin aikavälillä ennen Kehä IV:n toteuttamista.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 47 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Kaupalliset palvelut ovat Tuusulassa sijoittuneet suurelta osin pääkeskukseen Hyrylään sekä alakeskuksiin Jokelaan, Kellokoskelle ja Riihikallioon. Näistä Jokela on paikalliskeskus, ja muut ovat lähipalvelukeskuksia. Tilaa vaativaa erikoiskauppaa on keskittynyt Hyrylän eteläpuolelle sekä kunnan pohjoisosiin Rusutjärven pohjoispuolelle ja Jokelaan. Keravan rajan läheisyydessä irti keskustaraken- teesta sijaitsee halpahalli.

Kunnan tavoitteena on kaupallisen palvelutason parantaminen taajamissa. Lisäksi kunnassa on suunniteltu uutta tilaa vaativan erikoiskaupan aluetta Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän kaakkoi- selle risteysalueelle.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee lähellä Tuusulanväylää (kantatie 45), johon se on liitettävissä olemassaolevan Kulomäentien eritasoliittymän kautta. Alue tukeutuu Kehä IV:än, jonka toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä. Keski-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hanke on esitetty toteutettavaksi 3. kiireellisyysluokassa.

Tuusulanväylän liikenteen sujuvuudessa ei tällä alueella ole nykyisin ruuhka-aikoina ongelmia. Kehä IV:n toteuttamisen yhteydessä myös Kulomäentien eritasoliittymää parannettaneen.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on vähäinen, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista jää hyvin pieneksi. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Tuusulan ja pääkaupunkiseudun väliset linjat sekä Hyrylän kautta kulkevat pitkämatkaiset linjat. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Risteysalueen välittömässä läheisyydessä ei nykyisellään ole kaupallisia toimintoja. Lähimmät keskukset ovat Tuusulan keskusta, jossa on päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppaa sekä Vantaan Koivukylä, jonka tarjonta on painottunut päivittäistavarakauppaan. Tuusulan keskustan eteläpuolelle on keskittynyt tilaa vaativaa erikoiskauppaa, mm. merkittävä huonekalukaupan sekä autokaupan keskittymä.

Tarkasteltavan alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 12.000, josta osa asuu Vantaan puolella. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 57 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 30 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikois- kaupan osuus on vajaa 10 milj. euroa. Tilaa vaativassa kaupassa kunnan myynti on kolmanneksen suurempi kuin sen vastaava oma ostovoima.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa, että 5.000 m2:n suuruinen tilaa vaativan kaupan yksikkö tutkittavalla alueella hakisi asiakaskuntansa Myös Tuusulan kunnan ulkopuolelta ja olisi näin ollen merkitykseltään seudullinen.

Nykyisin tutkittava alue sijaitsee tiiviin taajamarakenteen reunalla. Väestöpohjaa lähialueella on mukaan viiden kilometrin säteellä 56.000 ja kymmenen kilometrin säteellä yli 240.000 vuonna 2015. Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö maakuntakaavan voimassaoloaikana.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 48 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 5.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi maakunta- kaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti. Tuusulan keskustan kaupalliset palvelut ovat pääosin keskustatoimintoja, ja vaikutukset keskustaan jäävät vähäiseksi, mikäli alueet eivät tarjonnallaan kilpaile keskenään. Etäisyydestä johtuen keskittymä ei myöskään tue Tuusulan keskustaa.

Tutkittavan sijaintipaikan kanssa kilpailevia kaupallisia keskittymiä ovat Pakkalan-Tammiston kaupallinen keskittymä sekä etenkin Tuusulan eteläpuolella sijaitseva huonekalukaupan keskittymä. Porttipuiston rakenteilla olevan keskittymän ja Petikko-Variston kanssa kilpailuvaikutusta syntyisi etäisyydestä johtuen vain vähän. Tässä selvityksessä tutkitaan mahdollisena km-alueena Keravan- porttia, joka kilpailisi tarkasteltavan alueen kanssa.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Tuusula/ -- Rakenteen Kilpailevat keskittymät Pakkala- 56000 244000 + Tuusulanväylän ja Kehä reunalla Tammistossa sekä Tuusulan IV risteysalue eteläpuolella. Kilpailevat aluevaraukset Keravalla ja Järvenpäässä

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tuusulan erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee etäällä maakuntakaavaan merkityistä keskuksista. Alue ei tarjonnan eroista johtuen kilpaile keskustan kanssa. Etäisyydestä johtuen alue ei myöskään tue keskustaa. Erikoiskaupan markkinoilla lähin alueen kanssa kilpaileva keskittymä on Tuusulan tilaa vaativan kaupan keskittymä. Maakuntakaavan aluevaraus mahdollistaa vastaavan keskittymän syntymisen myös Järvenpäähän.

Tutkittavan alueen läheisyydessä on niin paljon asukkaita vuonna 2015, että alueella on mahdolli- suuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 49 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.13 VANTAA / PETAS

Alueen kuvaus

Petaksen aluetta, joka sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella, noin kaksi kilometriä Kehä III:lta pohjoiseen tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Alue sijaitsee tulevan Marja-Vantaan keskuksen länsipuolella, suunnitellun Petaksen aseman läheisyydessä. Kaupunki ei halua alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikköä.

Osayleiskaavassa alue tullaan todennäköisesti merkitsemään kaupallisten palveluiden alueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, kuitenkin poislukien päivittäistavarakaupan suuryksikön. Petaksen aseman tuntumassa on myös varaus keskustatoiminnoille. Perusajatuksena kaupungilla on se, että Petas tukee Marja-Vantaan keskuksen syntymistä ja kehittymistä.

Tällä hetkellä alue on pitkälti rakentumaton. Kaupunki haluaa varautua alueen tulevaan kehittämi- seen ja tutkii mahdollisuuksia sijoittaa alueelle erikoiskaupan keskittymää.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Vantaan aluekeskuksia ovat Tikkurila ja Myyrmäki. Paikalliskeskuksia ovat Hakunila, Korso, Koivuky- lä, Pakkala, Martinlaakso sekä tuleva Marja-Vantaa. Kaupungin tavoitteena on nykyisten ja suunnitel- tujen keskusten kehittäminen ja vahvistaminen. Merkittävimmät tilaa vaativan kaupan keskittymät

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 50 Edellytysten ja vaikutusten arviointi ovat sijoittuneet Petikon-Variston ja Pakkala-Tammiston alueelle. Tulevaisuudessa merkittäviä uusia tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat jo rakenteilla oleva Porttipuiston alue sekä Petas.

Petaksen alue sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä tulevasta Marja-Vantaan keskuksesta. Tavoitteena on se, että Petas tukee Marja-Vantaan keskuksen syntymistä ja kehittymistä. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä, mikäli keskittymä ei tarjonnallaan kilpaile Marja-Vantaan keskuksen kanssa.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee lähellä Hämeenlinnanväylää (valtatie 3), johon se on heti liitettävissä olemassaolevan Kivistön liittymän kautta. Alue tukeutuu Marja-rataan sekä moottoritien itäpuolelle toteutettavaan Marja-Vantaaseen. Marja-rata valmistuu nykynäkymin aikaisintaan vuonna 2010.

Hämeenlinnanväylän liikenteen sujuvuudessa on ruuhka-aikoina ongelmia, samoin kuin Kehä III:llakin. Kehä III on tarkoitus parantaa kaupunkimoottoritieksi vuoteen 2012 mennessä. Marja- Vantaan rakentamisen yhteydessä Hämeenlinnanväylää todennäköisesti parannetaan.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on tällä hetkellä vähäinen, mutta kas- vaa merkittävästi alueen rakentuessa. Kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelee tulevaisuudessa mm. Marja-rata. Joukkoliiken- teen palvelutaso alueelle tulevaisuudessa on todennäköisesti hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Merkittävimmät Petaksen alueen kanssa kilpailevat keskittymät ovat sijoittuneet Kehä III:n tuntumaan Tammistoon ja Varistoon ja rakenteilla olevaan Porttipuistoon.

Lähimmät maakuntakaavaan merkityt keskukset ovat alueen vieressä sijaitseva tuleva Marja- Vantaan keskus sekä Martinlaakso ja Myyrmäki. Hämeenlinnan väylän varrella sijaitsevat myös Klaukkala ja Kannelmäki, mutta ne ovat etäisyydeltään varsin kaukana. Marja-Vantaan keskustan tarjonta tulee painottumaan keskustatoimintoihin ja lähipalveluihin. Vastaavasti muutkin lähialueella olevat maakuntakaavaan merkityt keskukset ovat seudun asuinalueiden palvelukeskuksia.

Sijaintipaikan lähiympäristössä on asukkaita tällä hetkellä noin 5.000 eli noin 3 % koko kaupungin väkiluvusta, mutta tuleva Marja-Vantaan keskus nostaa väkilukua merkittävästi. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Petaksen lähiympäristössä yli 32 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yli 19 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 5 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Vantaalle siirtyy merkittävästi ostovoimaa lähikunnista.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 10.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan suuryk- sikkö Petaksessa nojautuu pääasiassa paikalliseen väestöpohjaan. Alueelle kaavailtu rakentamisen määrä on kuitenkin moninkertainen. Petas on pääkaupunkiseudulla hyvin keskeisessä paikassa ja siten hyvin tavoitettavissa. Hyvän liikenneverkon ansiosta se pystyy hakemaan asiakkaansa laajalta alueelta eli kokonaisvaikutuksia on pidettävä merkitykseltään seudullisena.

Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 51 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Hankkeen vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Petaksen alueen sijainnista ja ympärillä olevasta tarjonnasta johtuen 10.000 m2:n suuruisen erikois- kaupan suuryksikkö ei vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Alue tukee Marja-Vantaan keskusta maakunnallisesti, sillä alue sijaitsee lähellä Marja-Vantaan tulevaa keskusta. Huolellisella suunnittelulla Petas ja Marja-Vantaan keskus ovat kytkettävissä toisiinsa.

Petaksen lähialueen omasta väestöpohjasta johtuen alueen toteutuminen vaikuttaa palveluverkkoon lähinnä tasapainottavasti, vastaten paikalliseen kysyntään. Seudullisesti alue kilpailee Petikon- Variston ja Pakkala-Tammiston alueen keskittymien kanssa. Tässä selvitystyössä tutkitaan myös Nurmijärven Ilvesvuorta, Hyvinkään Sveitsinportaalia ja Vantaan Porttipuistoa km-alueina, joista Petaksella on eniten vaikutusta Nurmijärven toteutumiseen.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Vantaa/Petas* (+) (+) (Rakenteen Kilpailevat keskittymät Petikko-Varistossa 40000+ 212000+ + reunalla) ja Tammistossa, kilpailevat aluevaraukset Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Porttipuistossa

* Väestömäärä vuodelle 2015 laskettu käyttäen koko kaupungin väestönkasvukerrointa. Marja-Vantaasta johtuen väestöpohja todellisuudessa ilmoitettua suurempi

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tarkasteltava mahdollinen km-alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Marja-Vantaan keskuksen vieressä. Maakunnallisesti tarkastettuna alueen rakentuminen tukee Marja-Vantaan uutta keskusta, sillä se ei kilpaile tarjonnallaan tämän kanssa. Alueet täydentävät toistensa palveluita.

Merkittävimpiä alueen kanssa kilpailevia keskittymiä erikoiskaupan markkinoilla ovat Petikko- Variston, Tammiston ja Porttipuiston alueet sekä Hyvinkään Sveitsinportaaliin ja Nurmijärvelle Ilvesvuoreen mahdollisesti toteutuva alue. Petaksen toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia näihin keskittymiin Nurmijärveä lukuun ottamatta. Petaksen ja sen muiden kilpailijoiden ympäristössä oleva väestöpohja on laaja. Kymmenen kilometrin säteellä Petaksesta asuu jo 212.000 asukasta vuonna 2015 jo kaupungin kokonaisväestömuutoskerrointa käyttämällä, todellisuudessa väkiluku on vielä suurempi. Väestöpohja mahdollistaa jo useamman erikoiskaupan suuryksikön toteuttamisen Petakseen.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin nähden, eikä se heikennä merkittävästi alueen liikenneverkon toimivuutta.

Vaikka yksikkö on merkitykseltään seudullinen, pääosa yksikön synnyttämistä matkoista voisi lähialueen suuren asukasmäärän vuoksi olla lyhyitä, jolloin yksikön vaikutus liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrään olisi pieni. Alueelle tulevaan yksikköön liikenne saapuu kuitenkin hyvin laajalta alueelta, jolloin liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä on suurempi.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 52 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.14 VANTAA / PETIKKO-VARISTO

Alueen kuvaus

Petikon-Variston aluetta Vihdintien itä- ja länsipuolella tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakunta- kaavan km-alueena. Kaupunki ei salli päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamista alueelle.

Yleiskaavassa Vihdintien itäpuolinen alue on merkitty kaupallisten erityispalveluiden alueeksi, ja länsipuolinen alue työpaikka-alueeksi.

Tällä hetkellä Vihdintien itäpuolella sijaitsee yksi erikoiskaupan suuryksikkö (KodinYkkönen) sekä tilaa vaativaa kauppaa (huonekalut ja sisustus). Alueella on käynnissä useita tilaa vaativan kaupan hankkeita, lisäksi alueelle halutaan mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen, poislukien kuitenkin päivittäistavarakaupan suuryksikkö.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Vantaan aluekeskuksia ovat Tikkurila ja Myyrmäki. Paikalliskeskuksia ovat Hakunila, Korso, Koivuky- lä, Pakkala, Martinlaakso sekä tuleva Marja-Vantaa. Kaupungin tavoitteena on nykyisten ja suunnitel- tujen keskusten kehittäminen ja vahvistaminen. Merkittävimmät tilaa vaativan kaupan keskittymät ovat sijoittuneet Petikon-Variston ja Pakkala-Tammiston alueelle. Tulevaisuudessa merkittäviä uusia tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat jo rakenteilla Porttipuiston alue sekä Petas.

Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 53 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Petikon-Variston alue on nykyisellään vahva huonekalu- ja sisustuskaupan keskittymä. Sen kehittä- minen jatkossa vahvistaa alueen erikoistavarakaupan luonnetta.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Petikon alue sijaitsee Kehä III:n (kantatie 50) varrella, jolle alueelta on liittymä. Alueelta on lisäksi katuverkkoa pitkin yhteys Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen sekä Vihdintielle (maantie 120). Liikenne- verkon kannalta kohde on hyvä.

Kehä III:n kuormittunein osuus on tarkasteltavan alueen itäpuolella, joskin myös tässä kohdassa liikennemäärät tiellä ovat suuret. Kehä III on tarkoitus parantaa tällä kohdalla vuosina 2010-2012.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Vantaan sisäisten linjojen lisäksi seutulinjat sekä Kehä III:lla kulkevat kaukoliikenteen vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Lähimmät maakuntakaavaan merkityt keskukset alueen läheisyydessä ovat Martinlaakso, Myyrmäki ja tuleva Marja-Vantaan keskus. Näiden tarjonta painottuu keskustatoimintoihin ja lähipalveluihin.

Merkittävimmät Petikko-Variston alueen kanssa kilpailevat kaupalliset keskittymät ovat sijoittuneet Kehä III:n tuntumaan Tammistoon ja Espoon Lommilaan. Tämän selvitystyön yhteydessä tutkitaan km-alueina Porttipuistoa sekä Petasta Marja-Vantaan tuntumassa.

Sijaintipaikan lähiympäristössä on asukkaita tällä hetkellä noin 57.000 eli yli 30 % koko kaupungin väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Petikko-Variston lähiympäristössä noin 376 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 220 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 58 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Vantaalle siirtyy merkittävästi ostovoimaa lähikunnista.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 10.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan suuryk- sikkö Petikko-Varistossa nojautuu paikalliseen väestöpohjaan. Alueella on rajallisesti tilaa useisiin muihin sijaintipaikkoihin verrattuna, mikä ei kuitenkaan estä erikoiskaupan suuryksikön toteuttamista. Petikko-Varisto on pääkaupunkiseudulla keskeisessä paikassa ja siten hyvin tavoitettavissa. Hyvän liikenneverkon ansiosta se pystyy edelleen palvelemaan asiakkaita laajalta alueelta eli kokonaisvai- kutuksia on pidettävä seudullisena.

Hankkeen vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Petikon alueen sijainnista ja ympärillä olevasta tarjonnasta johtuen 10.000 m2:n suuruisen erikois- kaupan suuryksikön vaikutukset jäävät vähäisiksi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Lähimmät maakuntakaavaan merkityt keskukset ovat Martinlaakso, Myyrmäki sekä Marja-Vantaa. Vaikka etäisyys esimerkiksi Martinlaaksoon ei ole pitkä, ei Petikko-Varisto tue tätä keskusta toimin- nallisten kytkösten puutteista johtuen.

Petikon lähialueen omasta väestöpohjasta johtuen uuden suuryksikön toteutuminen vaikuttaa

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 54 Edellytysten ja vaikutusten arviointi palveluverkkoon hyvin vähän. Alueen väestöpohja tulee olemaan 5 km:n säteellä jo yli 100.000 ja 10 km säteellä tulee asumaan 345.000 asukasta jo kaupungin kokonaisväestömuutoskerrointa käyttä- mällä, todellisuudessa väkiluku on Marja-Vantaan myötä vielä suurempi. Seudullisesti alue kilpailee lähinnä Lommilan, Pakkala-Tammiston ja rakenteilla olevan Porttipuiston alueen kanssa. Tässä selvityksessä tutkitaan km-alueena Petasta, jonka toteutumiseen Petikon laajentumisella ei ole vaikutusta.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Vantaa/ -- Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 105000+ 345000+ + Varisto-Petikko* sisällä * Väestömäärä vuodelle 2015 laskettu käyttäen koko kaupungin väestönkasvukerrointa. Marja-Vantaasta johtuen väestöpohja todellisuudessa ilmoitettua suurempi

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tutkittava Petikko-Variston alue on jo nykyisellään vahva keskittymä, jossa entuudestaan on suuria erikoiskaupan yksiköitä. Keskittymä on jo nykyisin merkitykseltään seudullinen. Uusien toimintojen sijoittaminen alueelle vahvistaa Petikon asemaa tilaa vaativan kaupan keskittymänä. Petikon lähellä sijaitsee maakuntakaavaan merkittyjä keskuksia Martinlaaksossa ja Myymäessä, mutta toiminnalli- nen yhteys niihin on heikko. Maakunnallisesti tarkastettuna alueen rakentuminen ei merkittävästi vahvista nykyisestään läheisten maakuntakaavaan merkittyjen keskusten asemaa. Tarjonnan eroista johtuen tutkittava alue ei myöskään kilpaile näiden keskusten kanssa.

Merkittävimpiä Petikon alueen kanssa kilpailevia keskittymiä erikoiskaupan markkinoilla ovat Tammiston, Lommilan ja Porttipuiston alueet. Merkittävimmin kilpailua syntyy vasta kun Petaksen erikoiskaupan suuryksikköalue syntyy ja Lommilan alue laajenee. Petikon suuryksikön toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia nykymarkkinoilla.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin nähden, eikä se heikennä alueen pääliikenneverkon toimi- vuutta. Liikenteellisen toimivuuden ratkaisevat katuverkon yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt yksikön läheisyydessä.

Vaikka yksikkö on merkitykseltään seudullinen, pääosa yksikön synnyttämistä matkoista olisi lähialueen suuren asukasmäärän vuoksi lyhyitä. Tällöin yksikön vaikutus liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrään olisi pieni. Alueelle tulevaan yksikköön saapuu liikennettä kuitenkin hyvin laajalta alueelta, jolloin liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä on edellä kuvattua suurempi.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 55 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.15 VANTAA / PORTTIPUISTO

Alueen kuvaus

Porttipuiston aluetta Kuninkaalassa, Lahden moottoritien länsipuolella tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Kaupunki ei halua sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä alueelle.

Alue on merkitty seutu- ja yleiskaavoissa pääosin työpaikka-alueeksi, jota ympäröi taajama- toimintojen alue.

Tällä hetkellä alueelle ollaan rakentamassa erikoiskaupan suuryksikköä (Ikea). Lisäksi alueelle on tavoitteena sijoittaa tilaa vaativan erikoiskaupan toimintoja.

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Vantaan aluekeskuksia ovat Tikkurila ja Myyrmäki. Paikalliskeskuksia ovat Hakunila, Korso, Koivukylä, Pakkala, Martinlaakso sekä tuleva Marja-Vantaa. Kaupungin tavoitteena on nykyisten ja suunniteltujen keskusten kehittäminen ja vahvistaminen. Merkittävimmät tilaa vaativan kaupan

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 56 Edellytysten ja vaikutusten arviointi keskittymät ovat sijoittuneet Petikko-Variston ja Pakkala-Tammiston alueelle. Tulevaisuudessa merkittäviä uusia tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat jo rakenteilla Porttipuiston alue sekä Petas.

Porttipuiston alue sijaitsee noin kilometrin päässä Hakunilan keskuksesta. Hakunilan alueen kaupallinen kehittäminen on todettu tarpeelliseksi sen vetovoiman vahvistamiseksi. Kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta siten, että Ikea ja tilaa vaativan erikoiskaupan hankkeet sijoittuvat Porttipuiston puolelle, ja päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan hankkeet mahdollisimman tiiviisti Hakunilan nykyisen keskustan yhteyteen. Porttipuiston alueen kehittäminen tilaa vaativan erikoiskaupan alueena on kaupungin tavoitteiden mukaista.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Lahdenväylän (valtatie 4) ja Kehä III:n (kantatie 50) liittymän läheisyydessä. Alue on mahdollista kytkeä Vanhan Porvoontien kautta Kehä III:lle ja sen kautta Lahdenväylälle. Tikkurilaan ja Hakkilaan kohteesta on sujuva yhteys Jokiniementien kautta. Liikenneverkon kannalta alue on hyvä.

Alueen liikenneverkossa e ole nykyisin merkittäviä toimivuusongelmia.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta tällä hetkellä palvelevat Vantaan sisäisten linjojen lisäksi Kehä III:lla kulkevat seutu- ja kaukoliikenteen vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Merkittävimmät Porttipuiston alueen kanssa kilpailevat keskittymät ovat sijoittuneet Kehä III:n tuntumaan Tammistoon ja Varistoon. Lähimmät maakuntakaavaan merkityt keskukset ovat Tikkurila ja Hakunila. Hakunilan tarjonta painottuu voimakkaasti lähipalveluihin, Tikkurilassa on lisäksi erikoiskauppaa, joka on pääosin keskustahakuista.

Sijaintipaikan lähiympäristössä on asukkaita tällä hetkellä noin 63.000 eli noin kolmannes koko kaupungin väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on Porttipuiston lähiympäristössä yli 409 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yli 240 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 63 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Vantaalle siirtyy merkittävästi ostovoimaa lähikunnista.

Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että 10.000 m2:n suuruinen erikoiskaupan suuryksikkö Porttipuistossa nojautuu pääasiassa paikalliseen väestöpohjaan. Tähän minimirajaan verrattuna alueelle rakenteilla oleva yksikkö on kuitenkin kooltaan lähes kolminkertainen. Lisäksi myymälän konseptista johtuen, se hakee asiakkaansa hyvin laajalta alueelta eli kokonaisvaikutuksia on pidettävä seudullisina.

Hankkeen vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Tarjonnan painopisteestä johtuen alue ei 10.000 m2:n suuruisena toteutuessaan vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Alue sijaitsee melko lähellä Hakunilan keskustaa, ja huolellisella suunnittelulla se on mahdollista kytkeä Hakunilan nykyiseen rakenteeseen.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 57 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Porttipuiston lähialueen omasta väestöpohjasta johtuen alueen toteutuminen vaikuttaa palveluverkkoon lähinnä tasapainottavasti, vastaten paikalliseen kysyntään. Seudullisesti alue kilpailee Petikon-Variston ja Pakkala-Tammiston alueen keskittymien kanssa. Tämän selvitystyön yhteydessä tutkitaan mahdollisia km-alueita Petaksessa, Keravalla ja Järvenpäässä. Keravan ja Järvenpään alueiden toteutumiseen Porttipuistolla voi olla vaikutusta.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Vantaa/Porttipuisto + + Rakenteen Konseptista johtuen laaja 160000 400000 + sisällä vaikutusalue.Kilpailee Petikko-Variston ja Tammiston keskittymien kanssa. Kilpailevat aluevaraukset Petaksessa, Keravalla ja Järvenpäässä.

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Porttipuiston erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavaan merkittyjen Tikkurilan ja Hakunilan keskusten välissä. Maakunnallisesti tarkastettuna alueen rakentuminen tukee Hakunilan keskusta, sillä se ei kilpaile tarjonnallaan tämän kanssa. Alueen kytkeytyminen Hakunilan rakenteeseen tulee kuitenkin varmistaa.

Merkittävimpiä alueen kanssa kilpailevia keskittymiä erikoiskaupan markkinoilla ovat Petikko-Variston ja Tammiston alueet. Porttipuiston toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia näihin keskittymiin, sillä se nojautuu seudun itäisten osien asukkaiden erikoiskaupan kysyntään. Porttipuisto voi kuitenkin vaikuttaa hidastavasti erikoiskaupan suuryksiköille varattujen alueiden kehittämiseen Järvenpäässä ja Keravalla.

Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin nähden, eikä se heikennä alueen liikenneverkon toimivuutta.

Yksikkö on merkitykseltään seudullinen. Pääosa yksikön synnyttämistä matkoista voisi lähialueen suuren asukasmäärän vuoksi olla lyhyitä, jolloin yksikön vaikutus liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrään olisi pieni. Alueelle tulevaan yksikköön liikenne saapuu kuitenkin hyvin laajalta alueelta, jolloin liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrä on suurempi.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 58 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

3.16 VANTAA / TAMMISTO

Alueen kuvaus

Tammiston aluetta Tuusulantien länsipuolella, noin kilometrin päässä Kehä III:sta etelään tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Kaupunki ei halua sijoittaa alueelle uutta päivittäistavarakaupan yksikköä.

Seutukaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on työpaikka- aluetta, johon kuuluu tuotanto-, varastotiloja ja niihin liittyviä liiketiloja sekä mahdollisesti toimistotilaa. Alueen kehittämistavoitteita määritellään parhaillaan osana yleiskaavatyötä.

Tällä hetkellä alueella on päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, halpahalli sekä tilaa vaativaa kauppaa. Alueen kehittämistavoitteet tarkentuvat yleiskaavatyön yhteydessä, mutta lyhyellä aikavälillä alueelle ollaan suunnittelemassa uutta vähittäiskaupan suuryksikköä (halpahalli).

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 59 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Sijainti suhteessa keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon

Vantaan aluekeskuksia ovat Tikkurila ja Myyrmäki. Paikalliskeskuksia ovat Hakunila, Korso, Koivukylä, Pakkala, Martinlaakso sekä tuleva Marja-Vantaa. Kaupungin tavoitteena on nykyisten ja suunniteltujen keskusten kehittäminen ja vahvistaminen.

Merkittävimmät tilaa vaativan kaupan keskittymät ovat sijoittuneet Petikko-Variston ja Pakkala- Tammiston alueelle. Tulevaisuudessa merkittäviä uusia tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat jo rakenteilla Porttipuiston alue sekä Petas. Tammiston alue on jo nykyisellään vahva kaupallinen keskittymä. Sen kehittäminen jatkossa vahvistaa aluetta kaupallisena keskittymänä.

Sijainti suhteessa liikenneverkkoon

Alue sijaitsee Valimotien varrella. Alueelta on eritasoliittymä Tuusulanväylälle, jota kautta on yhteys Kehä III:lle. Valimotiellä on lukuisia liikennevalo-ohjattuja liittymiä. Liikenneverkon kannalta alue on huono. Valimotielle tehdyistä parannustoimenpiteistä huolimatta Valimotie ruuhkautuu voimakkaasti arki-iltaisin ja viikonloppuisin tien varrella olevien kauppojen liikenteestä.

Lähialueen asukasmäärä suhteessa yksikön asiakasmäärään on nykyisinkin jo suuri ja kasvaa tulevaisuudessa mm. Kartanonkosken alueen valmistuessa. Kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Vantaan sisäisten linjojen lisäksi seutulinjat sekä Tuusulanväylällä kulkevat kaukoliikenteen vuorot. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä.

Markkinatilanne ja väestöpohja

Tammiston alueella on nykyisin päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, halpahalli sekä tilaa vaativaa kauppaa. Alue on maakuntakaavaan merkityn Pakkalan keskuksen tuntumassa. Erikoiskaupan palveluille on Vantaalla kasvuedellytyksiä.

Alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä noin 55.000. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 365 milj. euroa vuonna 2005. Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 214 milj. euroa, josta tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on noin 56 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Vantaalle siirtyy merkittävästi ostovoimaa lähikunnista.

Vaikka teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että paikallinen väestöpohja riittäisi erikoiskaupan suuryksikölle, on alue jo nykyisellään jo niin vahva kaupallinen keskittymä, että se kerää asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Tämä heijastuisi myös uuden yksikön asiakaskunnassa.

Tammiston Pakkalan alue on osa pääkaupunkiseudun tiivistä taajamarakennetta, ja alue täydentyy tulevaisuudessa edelleen. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta 130.000 ja kymmenen kilometrin säteellä 560.000 vuonna 2015 jo kaupungin kokonais-väestömuutoskerrointa käyttämällä, todellisuudessa väkiluku on vielä suurempi. Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö.

Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon

Toteutuessaan 10.000 k-m2:n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alueella ei olisi negativiisia vaikutuksia maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Tammiston sijaitessa rakentuvan Pakkalan keskuksen tuntumassa, alueet tukevat toisiaan.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 60 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Kilpailevia keskittymiä Tammistolle ovat Variston-Petikon sekä rakenteilla olevan Porttipuiston kaupallinen keskittymä. Tässä selvityksessä tutkitaan myös Vantaan Petasta km-alueena. Kaikki mainitut alueet nojautuvat kuitenkin merkittävään paikalliseen väestöpohjaan, ja Varisto-Petikon ja Tammiston keskittymät ovat jo nykyisellään vahvoja kaupallisia keskittymiä. 10.000 k-m2:n suuruinen erikoiskaupan suuryksikkö ei Tammistoon sijoitettuna juuri vaikuttaisi palveluverkkoon.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Vantaa/ + + Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 127000 557000+ - Tammisto-Pakkala* sisällä * Väestömäärä vuodelle 2015 laskettu käyttäen koko kaupungin väestönkasvukerrointa. Marja-Vantaasta johtuen väestöpohja todellisuudessa ilmoitettua suurempi

Yhteenveto kohteen tarkastelusta

Tammiston erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavan merkityn Pakkalan keskuksen tuntumassa. Maakunnallisesti Tammisto-Pakkalan toiminnot tukevat toisiaan. Erikoiskaupan markkinoilla kilpailun kannalta merkittävät toimijat sijaitsevat Petikko-Varistossa. Tulevia kilpailevia keskittymiä ovat rakentumassa oleva Porttipuisto Vantaalla sekä Marja-Vantaaseen tukeutuva Petaksen alue. Tammistoon sijoitettava uusi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia palveluverkossa.

Tammiston alueella on mahdollista varata lisää tilaa seudullisesti merkittävälle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu riittävästi asukkaita vuonna 2015 että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö/suuryksiköitä.

Vaikka suuryksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, ne ovat paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen alempaa liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu jo nykyisin huipputunteina. Päätieverkon kannalta liikenteen lisäys ei aiheuta ongelmia.

Yksikkö on merkitykseltään seudullinen. Pääosa yksikön synnyttämistä matkoista voi lähialueen suuren asukasmäärän vuoksi olla lyhyitä, jolloin yksikön vaikutus liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrään on pieni.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 61 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

4 YHTEENVETO

Pääosa päivittäistavara- ja erikoiskaupoista on sijoittunut keskuksiin. Maakuntakaavatyön ja palveluverkkoselvityksen yhteydessä todettiin, että tarvetta keskustan ulkopuolisiin vähittäis- kaupan suuryksiköihin on lähinnä erikoiskaupan suuryksiköillä. Maakuntakaavaa varten tutkittiin kuuttatoista sijoituspaikkaehdotusta merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle (km-alue). Jokaista aluetta arvioitiin suhteessa paikalliseen väestöpohjaan, taajamarakenteeseen, maakunta- ja kuntatason keskuksiin, muihin kaupallisiin keskittymiin sekä liikenteeseen. Ehdotettujen km- alueiden tarkastelu on esitetty tiivistetysti taulukossa, minkä lisäksi näiden alueellisten vaikutusten laajuutta on tarkasteltu luvussa 2.1.

Sijainti suhteessa Alueen väestö- Sijainti Sijainti Sijainti Sijainti merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin pohja 2015 suhteessa suhteessa suhteessa suhteessa keskittymiin maakunta- paikalliseen taajama- (oletuksena, että tuleva yksikkö 5 km 10 km liikenne- kaavan keskus- rakentee- sisustuskaupan suurmyymälä) säteellä säteellä verkkoon keskuksiin verkkoon seen + / - + / - (maakunta- (kuntataso) taso) Espoo/Lommila*** + + Rakenteen Alueella suuri vaikutusalue jo nyt 63000 283000 -(+) reunalla myymälän konseptista johtuen Espoo/Nihtisilta + - Rakenteen Lommilan ja Suomenojan kilpailevat 152000 503000 (+) sisällä keskittymät Hyvinkää/ + + Rakenteen Kilpaileva aluevaraus Nurmijärvellä, 44000 50000+ + Sveitsinportaali** reunalla Petaksessa (ja Riihimäellä). Järvenpää/ + + Rakenteen Porttipuiston ja Tuusulan kilpailevat 44000 110000 + eteläinen liittymä reunalla keskittymät, kilpaileva aluevaraus Keravalla (ja Tuusulassa) Kerava/ Keravanportti + + Rakenteen Porttipuiston ja Tuusulan kilpailevat 64000 161000 (+) reunalla keskittymät, kilpailevat aluevaraukset Järvenpäässä ja Tuusulassa Kirkkonummi/ - - Rakenteen Kilpailee Suomenojan ja Lommilan 15000 104000 (+) Kehä III ja kantatie 51 reunalla keskittymien kanssa, kilpaileva aluevaraus liittymäalue Lommilassa Kirkkonummi/ + + Rakenteen Lommila kilpailevana keskittymänä, 6500 16000 + Veikkola reunalla kilpailevat aluevaraukset Lohjan ja Vihdin rajalla, Lohjalla ja Lommilassa Lohja/Lempola - + Rakenteen Ei kilpailevaa keskittymää lähellä, kilpailee 20000 31000 -(+) reunalla Lohjan ja Kirkkonummen suunniteltujen keskittymien kanssa Lohja/Tynninharju - + Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 23000 35600 + sisällä alueellaan, kilpailee Lohjan muiden suunniteltujen keskittymien kanssa

Lohja ja Vihti/ - - Rakenteen Ei kilpailevaa keskittymää lähellä, 4000 32000 -(+) Nummenkylä reunalla kilpailevat aluevaraukset Lohjalla, Kirkkonummella ja Lommilassa

Nurmijärvi/ + + Rakenteen Kilpailevat keskittymät Vantaalla ja 9500 34500 + Ilvesvuori reunalla Tuusulassa, kilpailevat aluevaraukset Hyvinkäällä ja Vantaalla Tuusula/ - - Rakenteen Kilpailevat keskittymät Pakkala- 56000 244000 + Tuusulanväylän ja Kehä reunalla Tammistossa sekä Tuusulan IV risteysalue eteläpuolella. Kilpailevat aluevaraukset Keravalla ja Järvenpäässä

Vantaa/ + + Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 127000 557000+ - Tammisto-Pakkala* sisällä Vantaa/ - - Rakenteen Jo nykyisin vahva kaupallinen keskittymä 105000+ 345000+ + Varisto-Petikko* sisällä Vantaa/Petas* (+) (+) (Rakenteen Kilpailevat keskittymät Petikko-Varistossa 40000+ 212000+ + reunalla) ja Tammistossa, kilpailevat aluevaraukset Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Porttipuistossa Vantaa/Porttipuisto + + Rakenteen Konseptista johtuen laaja 160000 400000 + sisällä vaikutusalue.Kilpailee Petikko-Variston ja Tammiston keskittymien kanssa. Kilpailevat aluevaraukset Petaksessa, Keravalla ja Järvenpäässä.

Arviointiperusteet ja -merkinnät selitetty kappaleessa 2 Vuoden 1995 ruututiedot viety vuoteen 2015 kunnan vastaavan ajanjakson kokonaisväestönkasvukertoimilla. * Marja-Vantaan osalta käytetty toistaiseksi koko Vantaan väestönkasvukerrointa, vaikka alueen kasvu selvästi tätä suurempaa. Todellisuudessa siis Petaksen, Variston ja Pakkalan väestöpohja suurempi ** Ei sisällä Riihimäen väestöä, mistä johtuen 10 km etäisyydellä oleva väestöpohja ilmoitettua suurempi ***Lommilan pt-tarkastelu tehty erikseen

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 62 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

Merkitykseltään seudulliset päivittäistavarakaupan suuryksiköt sijoittuvat keskuksiin lukuun ottamatta Lommilaa, jonne on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa keskustan ulkopuolinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Kehä III on määritelty palveluiden kehittämisen alueeksi. Mikäli keskusta-alueen ulkopuolinen merkitykseltään seudullinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö aiotaan pääkaupunkiseudulle sijoittaa, ei Lommilan alue ole palveluverkon vaikutusten kannalta huono vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää Espoon keskuksen ja Lommilan välisen alueen täydentämistä sekä taajamarakenteen tiivistämistä Espoon keskuksen alueella. Päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttaminen edellyttää myös yksityiskohtaisempia vaikutusarviointeja kuntakaavoituksen yhteydessä.

Useimmilla tutkituista alueista ei ole konkreettista kaupan suuryksikköhanketta vireillä. Tästä johtuen arviointityössä jouduttiin tekemään yleisiä oletuksia, jotka merkittävästi vaikuttavat arvioinnin lopputulokseen. Keskeiset olettamukset liittyivät myymälätyyppiin sekä alueen toteuttamislaajuuteen. Myymälätyypin oletettiin olevan sisustustavaratalo, joka alennustavara- talon ohella on ainoa erikoiskaupan suuryksiköksi määriteltävä myymälätyyppi tällä hetkellä Suomessa. Myymälän kooksi oletettiin arviointivaiheessa pääkaupunkiseudulla 10.000 k-m2 ja muissa kunnissa 5.000 k-m2. Arvioinnin lähtiessä näistä perusolettamuksista muuttavat olettamuksista poikkeava myymäläkoko ja myymälätyyppi km-alueen vaikutusten laajuutta.

4.1 Alueet, joille ehdotetaan km-merkintää

Esitettyjen lähtökohtien pohjalta arvioitiin kuuttatoista aluetta merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön sijaintipaikkana. Arvioinnissa otettiin huomioon kaikki arviointipe- rusteet kuitenkin siten, että paikallinen väestöpohja painottui hieman muita seikkoja enem- män.

Tehdyn analyysin pohjalta ehdotetaan yhtätoista aluetta merkittäväksi km-merkinnällä maakuntakaavaan (kts. taulukko). Näillä alueilla paikallinen väestöpohja on pääosin riittävän suuri tarkasteltavalle suuryksikölle, mutta kuitenkin useimmilla alueilla vaikutusaluetarkastelu osoittaa asiakkaiden tulevan usean kunnan alueelta ja vaikutusten olevan näin seudullisia. Toisaalta Vantaan Pakkalan-Tammiston alueella sekä Espoon Lommilassa paikallinen väestö- pohja riittäisi teoriassa yksikölle ilman, että asiakaskuntaa jouduttaisiin hakemaan muista kunnista Molemmat alueet ovat kuitenkin jo nykyisellään merkittäviä, asiakkaansa usean kunnan alueelta hakevia kaupallisia keskittymiä, mikä heijastuisi väistämättä myös uuden yksikön asiakaskuntaan.

Ehdotetut 11 kohdetta sijaitsevat pääosin maakunnallisten ja kunnallisten keskusten läheisyy- dessä. Näin sijaitessaan erikoiskaupan suuryksikkö voi tukea keskustaa ja edesauttaa ostovoi- man säilymistä alueella, mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen kanssa. Näin ollen erikoiskaupan suuryksikkö voi oikein sijoittuessaan tukea keskusverkkoa. Esimerkiksi Nurmijärvellä km-merkintää voidaan pitää pienestä väestöpohjasta huolimatta mahdollisena juuri keskusta-alueen läheisyydestä johtuen.

Ehdotetuista yhdestätoista km-alueista Petikko-Varisto, Tynninharju ja Masala eivät sijaitse maakuntakeskusten läheisyydessä. Vaikka esimerkiksi Masala sijaitsee etäällä sekä maakunta- kaavaan merkityistä keskuksista että paikallisesta alakeskuksesta, on 10 km:n säteellä asuvan väestön määrä niin suuri, että merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön rakenta- miselle voidaan katsoa olevan edellytyksiä. Tynninharju ja etenkin Petikko-Varisto puolestaan

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 63 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

ovat jo nykyisin merkittäviä kaupallisia keskittymiä, minkä vuoksi merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittamista alueille on pidetty mahdollisena.

Näiden 11 alueen lisäksi katsotaan kahdella alueella (**), Lohjan ja Vihdin Nummenkylällä sekä Tuusulalla, olevan alueiden muusta kehityksestä riippuvia edellytyksiä merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön sijoittamiselle.

Molempien alueiden maankäyttösuunnitelmat perustuvat tulevien liikenneväylien ennakointiin yhdyskuntarakenteen kehittämisessä (Kehä IV, E 18, Espoo-Lohja-Turku -ratalinjaus). Lisäksi Tuusulan alue on lentomelualuetta, eikä alueen käyttö esimerkiksi asutukseen tule tämän vuoksi kyseeseen. Seudullisesti merkittävän erikoiskaupan suuryksikön rakentaminen Tuusulaan ja Nummenkylään on mahdollista, mikäli paikallisen väestöpohjan ja maankäytön kehittyminen tukevat sitä riittävästi. Tällöin alueet täydentäisivät erikoiskaupan palveluverk- koa aiheuttamatta kuitenkaan liikaa päällekkäisyyksiä.

4.2 Alueet, joille ei ehdoteta km-merkintää

Kolmen alueen eli Lempolan, Nihtisillan ja Veikkolan kohdalla todettiin, ettei riittäviä perusteita km-merkinnälle ole mutta että alueita voidaan kehittää pienemmässä mittakaavas- sa. Nihtisillan alueen väestöpohja on riittävän suuri merkitykseltään seudulliselle suuryksiköl- le. Nihtisilta sijaitsee kuitenkin keskellä tiivistyvää yhdyskuntarakennetta, eikä merkitykseltään seudullisen suuryksikön rakentaminen alueelle ole suositeltavaa tulevan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta.

Lempolassa ja Veikkolassa paikallinen väestöpohja on riittämätön erikoiskaupan suuryksikön tarpeisiin. Vaikka aluevarausten taustalla on liikenteellisesti suotuisa sijainti, lähdetään mitoituksessa siitä, että paikallisen väestöpohjan osuuden tulee olla laskennallisesti noin 70 % tarvittavasta väestöpohjasta.

Tutkitut kohteet ja tarve km-merkinnälle

KM-merkintä Ei KM-merkintää Espoo/ Lommila Espoo/ Nihtisilta Hyvinkää/ Sveitsinportaali Kirkkonummi/ Veikkola Järvenpää / eteläinen liittymä Lohja/Lempola Kerava/ Keravanportti Kirkkonummi /Masala & Luoma Lohja/ Tynninharju Nurmijärvi/ Ilvesvuori Vantaa/ Pakkala-Tammisto Vantaa/ Petas Vantaa/ Petikko-Varisto Vantaa/ Porttipuisto Lohja ja Vihti/ Nummenkylä** Tuusula/ Kehä IV ja Tuusulanväylän risteysalue**

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut 64 Edellytysten ja vaikutusten arviointi

4.3 Maakuntakaavan mahdollistama kaupallinen palveluverkko

Myymäläkonseptista tehdyn lähtöoletuksen mukaisesti erikoiskaupan suuryksikkö ei kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen tarjonnan kanssa, vaan keskustan läheisyydestä riippuen voi tukea keskusta-aluetta. Maakuntakaavan mahdollistamaa kaupallista verkkoa on tarkasteltu siten, että erikoiskaupan alueet on ymmärretty erillisenä, keskustatoimintojen alueiden muodostamaa palveluverkkoa täydentävinä alueina ottaen kuitenkin kantaa siihen, mikä on niiden hyöty- tai haittavaikutus keskusten kannalta.

Kilpailuasetelma nykyisten ja tulevien kaupallisten keskittymien välillä korostuu nykyisten ja tulevien pääväylien varrella toisiaan lähekkäin sijaitsevien alueiden välillä. Näin ollen Lommilan toteuttaminen vaikuttaa Veikkolan, Lohjan ja Vihdin hankkeiden toteuttamiseen, kun taas Porttipuiston toteuttaminen heijastaa vaikutuksensa aluevarauksiin pohjoisempana Lahden moottoritien varressa eli Järvenpäähän ja Keravalle. Olennaista kilpailuvaikutusten kuvaukses- sa on alueiden toteutumisjärjestys ja toteutunut mitoitus. Ensimmäisenä rakentuvalla yksiköllä on luonnollinen kilpailuetu, mikä vaikuttaa olennaisesti kilpailevien aluevarausten toteutumi- seen ja laajuuteen.

Uudellamaalla kaupan sijoittumisen tavoitteissa painotetaan vähittäiskaupan sijoittumista keskuksia ja yhdyskuntarakennetta tukevalla tavalla. Näitä sijoitusperiaatteita noudatettiin myös selvitettäessä erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittamista keskustojen ulkopuolelle. Tavoitteena on kehittää maakunnassa sellaista vähittäiskaupan palveluverkkoa, joka mahdollis- taa erilaisille kaupan toimintamuodoille kehittämismahdollisuuksia kuitenkin niin, että verkko säilyy yhtenäisenä ja kaupan keskittymiä tukevana.

Tarve erikoiskaupan suuryksiköille keskustojen ulkopuolella on vähäinen, mutta osoittamalla niille riittävän monta palvelurakenteen ja sijainnin kannalta järkevää paikkaa, turvataan kilpailu maakunnan alueella yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. Liikepaikkojen asteittainen rakentuminen muuttaa markkinoita, mutta tutkituista paikoista suuri osa voidaan toteuttaa ilman kielteisiä vaikutuksia palveluverkolle.

Santasalo Ky / LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto / LIITE 1 Lähde- ja julkaisuluettelo

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espoon keskuksen kehittämisohjelma.

Koski, Kimmo- Lahti Pekka. Kaupan suuryksiköt ja kunnallistalous, Suomen ympäristö 136. Helsinki 1997.

Koski, Kimmo. Kaupan suuryksiköiden vaikutukset. Vaikutuskokonaisuuden määrittely ja hypermarketteihin liittyvien vaikutusten arviointimenetelmät. VTT tiedotteita 1977. Espoo 1999.

Uudenmaan liitto, Santasalo Ky: Uudenmaan kaupallinen palveluverkkotutkimus, 1. osa. Helsinki 2001.

Uudenmaan liitto, Santasalo Ky: Uudenmaan kaupallinen palveluverkkotutkimus, 2. osa. Palveluiden sijoittelu maakuntakaavassa. Helsinki 2002

Vantaan kaupunki, Entrecon OY: Tammisto-Pakkala. Alueen kehittyminen ja sen vaikutukset kaupan palveluverkkoon. 2000.

Vantaan kaupunki, Entrecon OY, Strafica OY: Vantaan kaupungin palveluverkko. 2001

Ympäristöministeriö: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Lakikokoelma. Helsinki 2000.

Ympäristöministeriö: Kaavamerkinnät. Maakäyttö- ja rakennuslakisarja 1. Helsinki 2000.

Ympäristöministeriö: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maakäyttö- ja rakennuslakisarja 2. Helsinki 2000.

Ympäristöministeriö: Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Maakäyttö- ja rakennuslakisarja 4. Helsinki 2001.

Ympäristöministeriö: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslakisarja 5. Helsinki 2001.

Ympäristöministeriö: Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Maankäyttö- ja rakennuslakisarja 6. Helsinki 2002.

Ympäristöministeriö: Maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslakisarja 7. Helsinki 2002.

Ympäristöministeriö: Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslakisarja 7. Helsinki 2002.

Kuntien kaavoitussivut Internetissä LIITE 2 Kuntien yhteyshenkilöt

Espoo Ulla-Maija Koskinen Kyösti Oasmaa Jorma Alvesalo Harri Hietanen Markku Antinoja

Hyvinkää Tor Nyman

Järvenpää Ilkka Holmila

Kerava Matti Liukkonen

Kirkkonummi Tero Luomajärvi

Lohja Heikki Rouvinen

Nurmijärvi Jouko Riipinen

Tuusula Kalle Loukamo

Vantaa Mari Siivola Markku Immonen

Vihti Olli-Pekka Hatanpää Liite 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki, otteita

MRL 58 § Asemakaavan oikeusvaikutukset, 3. momentti

Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Vähittäiskaupan suuryksikkö määritellään 114 §:ssä.

114 § Vähittäiskaupan suuryksikkö

Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa.

125 § Rakennuslupa, 4. momentti

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Liite 4 Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa, otteita

Vähittäiskaupan suuryksiköt

Kestävän yhdyskuntakehityksen ja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi lakiin on otettu säännökset vähittäiskaupan suuryksiköistä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Kaupan suuryksiköiden sijoittumisella on merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia, jotka ovat usein myös ylikunnallisia ja seudullisia. Suuryksiköillä on keskeinen merkitys maakuntakaavatasolla tehtävissä alue- ja yhdyskuntarakenteellisissa ratkaisuissa. Eri kaavatasojen välisen tehtäväjaon mukaisesti maakunnallisesti ja seudullisesti vaikuttavien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ohjataan maakuntakaavalla.

Jos yli 2000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksiköllä ei ole maakunnallisia tai seudullisia vaikutuksia, sitä ei tarvitse osoittaa maakuntakaavassa. Tällaisten suuryksiköiden sijoittumista voidaan ohjata pelkästään kuntakaavoituksen avulla. Yleensä kuitenkin kaikki hypermarket - tyyppiset myymälät ovat vaikutuksiltaan seudullisia, joten niiden sijoittuminen ratkaistaan useimmiten maakuntakaavalla.

Suuryksiköiden vaikutusten merkittävyyteen, alueelliseen laajuuteen ja siten myös niiden maakuntakaavatasoiseen ohjaustarpeeseen vaikuttaa ennen muuta se, missä määrin suuryksikön sijoittuminen vaikuttaa alueen muissa kunnissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin ja missä määrin suuryksikön ennakoidaan saavan asiakkaitaan oman sijaintikuntansa ulkopuolelta. Tähän vaikuttavat mm:

• yksikön sijainti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen, kuten keskuksiin ja palveluverkkoon, liikenneverkkoon ja asutukseen;

• yksikön kokonaiskerrosala, myymälätyyppi sekä toiminnan laatu;

• myyntitavoitteen suhde seudun ostovoimaan ja sen arvioituun kehitykseen sekä

• sijainti suhteessa kuntarajoihin.

Sellaisella vähittäiskaupan suuryksiköllä, jonka asiakaskunnasta merkittävän osan ennakoidaan koostuvan muista kuin kyseisen suuryksikön sijaintikunnassa asuvista asiakkaista, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia. Sama koskee sellaista kaupan suuryksikköä, jolla ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus muiden kuin kyseisessä sijaintikunnassa toimivien kauppojen myyntiin.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista tulee maakuntakaavalla pyrkiä ohjaamaan siten, että ne tukisivat olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja yhdyskuntarakenteen muita kehittämistavoitteita. Ensisijaisesti ne tulee pyrkiä sijoittamaan muiden keskustatoimintojen yhteyteen joko keskusta-alueille tai kaupunkiseutujen alakeskuksiin. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisen sijaintikeskuksen yleiseen merkitykseen keskuksena ja sen asemaan yhdyskuntarakentees- sa. Koska maakuntakaavassa on yleensä kyse huomattavan suurista vähittäiskaupan yksiköistä tulisi myös sijaintikeskuksen asemalle alue- ja yhdyskuntarakenteessa asettaa erityisiä vaatimuksia. Jos merkitykseltään maakunnallisia tai seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä on tarpeellista sijoittaa keskustojen ulkopuolelle, on ne maakuntakaavassa erikseen osoitettava ja esitettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ratkaisulle riittävät perustelut.

Vähittäiskaupan suuryksiköt, joilla katsotaan olevan vähintään seudullisia vaikutuksia, tulee maakuntakaavassa osoittaa sellaisella tarkkuudella, että suuryksikön yhdyskuntarakenteellinen asema ja sen ylikunnalliset vaikutukset voidaan arvioida. Koska vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutusjärjestyksellä on usein suuri merkitys kestävän yhdyskuntakehityksen kannalta, tulisi maakuntakaavassa tarkastella myös niiden toteutuksen ajoitusta erityisesti suhteessa yhdyskuntarakenteen muuhun kehitykseen. Samoin tulee ottaa huomioon jo olemassa olevien, nykyiseltä merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan yksiköiden sellaiset laajennustarpeet, joilla voidaan ennakoida olevan edellä kuvatun kaltaisia, vähintään seudullisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset eivät koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi huonekalu-, rakennustarvike- tai autokauppaa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan käsitteen tulkinnasta on laadittu ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki 2000-julkaisusarjan opas 2/2000. Myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijainnilla voi olla seudullisia vaikutuksia. Tällaisessa tapauksessa myös sen sijaintia tulisi ohjata maakuntakaavalla. Huomiota tulisi kiinniittää myös ns. Retail Park-tyyppisiin kaupan keskittymiin, joihin sijoittuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ohella myös muuta vähittäiskauppaa. Tällaisten keskittymien yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset vaikutukset voivat olla verrannollisia vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten kanssa. Liite 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, otteita

VAT

4.3 EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU

Yleistavoitteet

Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä.

Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina.

Erityistavoitteet

Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Liite 6 Ympäristöministeriön suositus tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta

Paljon tilaa vaativa Ohjauksen piiriin kuuluva erikoistavaran kauppa erikoistavaran kauppa

1. Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa

2. Huonekalukauppa Sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus) 3. Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa

4. Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa

5. Kodintekniikkakauppa

Urheilukauppa

Sekä muu erikoistavaran kauppa sekä yhdistetyt toimialat

Tilaa vaativassa erikoistavaran kaupassa oheistuotteiden osuus saa olla enintään 20 % myyntipinta-alasta, mutta enintään 400 neliömetriä myyntipinta-alaa, josta enintään 100 neliömetrin alalla voidaan myydä toimialaan kuulumattomia oheistuotteita tai elintarvikkeita.