SUOMEN LENTOLIIKENTEESSÄ TAPAHTUMARIKAS 2000-LUKU

Christer Haglund

Kun lentoliikenteessä siirryttiin 2000-luvulle, Silloin lentoliikenne oli ensimmäistä kertaa täysin vanhat rajoitukset ja kansalliset monopolit olivat pysähdyksissä Pohjois-Euroopassa. Näiden vastoin- kilpailun vapautumisen myötä jääneet historiaan. käymisten rinnalla taloudelliset taantumat vaikut- Kilpailun vapauttamisen ajatuksena oli tietysti tar- tavat arkisilta, mutta niistäkin lentoyhtiöt kärsivät jota matkustajille edullisemmat lentolippujen hin- aina ensimmäisten joukossa. Ei ihme, että monet nat, ja näin tapahtuikin. Mutta tapahtui myös pal- lentoyhtiöt ovat 2000-luvulla päätyneet konkurssei- jon muuta, johon ei ollut varauduttu ja 2000-luvun hin tai muihin yritysjärjestelyihin. Kun tarkastelee alku oli yllätyksiä täynnä. Terrorismi, sodat, epide- mitä kaikkea on tapahtunut pelkästään Suomen il- miat ja pandemia-uhat sekä luonnonmullistukset matilassa 2000-luvulla, ei voi olla kuin hämmästy- ravisuttivat lentoliikennettä kovin ottein. Polttoai- nyt. Vaikka aikaa ja rahaa on palanut ulkoisiin - ja neen hinnan jatkuva nousu, lentolippujen alenevat sisäisiin - vastoinkäymisiin, vielä on riittänyt aikaa hinnat, uudet kilpailijat ja niiden myötä syntynyt ja energiaa kaikenlaisiin yritysjärjestelyihin. ylikapasiteetti muodostivat alalle visaisen yhtälön. Kun kirjoittaa Suomen lentoliikenteestä, on pak- Myös sääntelyn taholta alkoi nousta uusia haastajia ko aloittaa Finnairista. Yhtiö on perustettu vuonna päästökauppakeskustelun myötä ja ilmastonmuu- 1923 ja se on yksi maailman vanhimpia lentoyhtiöi- toskeskustelussa lentoliikenteen päälle sovitettiin tä. Muistutettakoon, että Orville Wright teki ensim- ansaittua suurempi syntipukin viitta. mäisen onnistuneen lennon vuonna 1903, silloin Lentoliikenne on viime vuosikymmenen aikana matkaa taittui vaatimattomat 260 metriä. käynyt läpi valtavan murroksen, jollaista ei alalla on 2000-luvulla säilyttänyt mahtiase- ole aikaisemmin koettu. Rajoitusten poistuttua kil- mansa Suomen sinisillä taivailla kovasta turbu- pailu kiihtyi nopein askelin ja Suomen ilmatilassa- lenssista huolimatta. Toimitusjohtaja Keijo Suilan kin nähtiin eksoottisia lentokoneiden pyrstöjä, vä- lanseerama Aasian-strategia oli onnistunut ja nosti rikkäitä runkoja ja vauhdikkaita nimiä. nopeasti yhtiön kansainväliseksi peluriksi Aasian ja Maailmanpoliittinen tilanne muuttui ratkaisevas- Euroopan välisessä liikenteessä 2000-luvun alussa. ti vuonna 2001 New Yorkin terrori-iskujen myötä. Voidaan vain kuvitella, millainen yhtiö Finnair olisi Epävarmuus heijastui maailman talouteen ja sen tänä päivänä ilman onnistunutta Aasia-strategiaan- myötä lentoliikenteeseen. Eikä kestänyt kuin kaksi sa, hyvin todennäköisesti osana jossain yritysjärjes- vuotta, kun lentoyhtiöiden johtoryhmissä jouduttiin telyssä tai sitten näivettyneenä pienenä kotimaisia taas uudenlaisten haasteiden eteen Irakin sodan ja ja tärkeimpiä eurooppalaisia reittejä liikennöivänä sars-epidemian myötä. Vuonna 2004 ja 2011 tsuna- lentoyhtiönä. Nyt yhtiö kuuluu suurimpiin Aasian ja mit iskivät Aasiaan tuhoisin seurauksin. Tuhkaakin Euroopan välisessä liikenteessä ja liikennöi sen li- ripoteltiin lentoyhtiöiden päälle 2010 Islannissa säksi noin 50 kohteeseen Euroopassa. tapahtuneen tulivuoren purkauksen seurauksena. Finnairin strategia nojaa siihen, että kotikenttä

140 sijaitsee maantieteellisesti Eu- roopan ja Aasian valtaväylän varrelle, se antaa yhtiölle mer- kittävän kilpailuedun. Muun mu- assa koneiden rotaation Aasian- kohteeseen ja takaisin Helsinkiin pystyy hoitamaan vuorokauden sisällä, jolloin käyttöaste on kil- pailijoita parempi. Maailmanlaa- juisesti matkustajavirtojen kasvu on 2000-luvulla painottunut Aa- siaan, ja Finnair oli ensimmäisiä yhtiöitä, jossa ymmärrettiin tämä valtava matkustajapotentiaali. Toimitusjohtajat Jukka Hienonen ja Mika Vehviläinen jatkoivat sit- Marraskuussa 2002 -Vantaa sai kolmannen kiitotien käyttöön (kartassa 04L) temmin Suilan viitoittamalla il- Yhdessä kasvaneen terminaalitilan kanssa se on luonut edellytykset matkustajamäärien mojen silkkitiellä Aasiaan. kasvulle sekä operaatioiden – eli lentoonlähtöjen ja laskeutumisten – lisäämiselle (Kart- takaavio: Finavia; siitä puuttuu syksyllä 2009 avattu uusin terminaalilaajennus) Kymmenessä vuodessa Aasi- an liikenne miltei kymmenker- taistui, mutta valitettavasti kus- tannustasoa ei ole saatu kilpailukykyiselle tasolle. Finncomista ja värikkään mediakesän siivittämä- Vanhat, aikansa eläneet työsopimukset ovat olleet nä AirBaltic joutui perääntymään aikeistaan kun ammattiyhdistysten nokkahenkilöille työpaikkoja Finnair otti keskustelut Finncommin kanssa hal- pyhimpiä ja tämä on johtanut jatkuviin konfliktei- tuunsa. Lopputulos kuvastaa sekin 2000-luvun uu- hin ja lakkoihin sen sijaan, että olisi etsitty yhdessä sia yritysjärjestelyjä. Yhdessä brittiläisen Flybe:n aidosti kannattavaa kasvua mahdollistavia win-win- kanssa Finnair osti kesällä vuonna 2010 Finncomin ratkaisuja. Nyt, tätä kirjoittaessa, Finnair on entis- ja perustivat yhdessä Flybe Nordicin, josta Flybe tä suurempien haasteiden edessä. Osana poliittista omistaa 60 % ja Finnair 40 %. selviytymispeliä ja populistista painostusta suurin Näiden lisäksi Suomeen on riittänyt kaikenlaisia osa Finnairin hallituksen jäsenistä saivat lähtöpas- yrittäjiä, kotimaisia, ulkomaalaisia. Vuonna 2003 sit asuntokaupoista ja kannustimista syntyneen Flying Finn aloitti halpalentoyhtiökonseptilla len- kohun seurauksena. Tappiolliselle Euroopan-lii- toja Oulun reitillä. Lontookin ehti ilmestyä reitti- kenteelle etsitään edelleen ratkaisuja. Kannatta- kartalle ennen kuin yhtiö teki näyttävän konkurssin vuuden parantamiseksi Finnair perusti brittiläisen vuonna 2004 ja jätti rannalle 20 000 lipun ostanut- Flyben kanssa Flybe Nordic AB:n joka operoi reit- ta matkustajaa. Yhtiön talouskuviot herättivät myös tejä Finnairin puolesta. keskusrikospoliisin kiinnostusta. Toinen lyhytaikai- SAS-konsernin omistama on pitkäaikai- nen yritys Suomen ilmatilassa oli Söder Airlines nen toimija Suomen lentoliikenteessä. Yhtiö pe- joka piti kotipaikkaansa Tampere-Pirkkalan lento- rustettiin vuonna 1988 nimellä AirBotnia ja vuon- asemalla. Se suunniteltiin alun perin Tampere- na 1998 se siirtyi SAS-konsernin omistukseen. Se -reitin liikennöitsijäksi. lentää Suomen sisäisiä reittejä ja Euroopan reittejä Charter-liikenteeseen tuli vuonna 2003 kotimai- ja palvelee SAS-konsernia syöttämällä matkustajia nen kilpailija Finnairille kuin Air aloitti lii- SAS:n reittiverkostoon, lähinnä Kööpenhaminaan. kennöinnin. Yhtiö liikennöi neljällä Boeing-757 -ko- AirBotnian perustajiin kuuluva Pakarin perhe neella ja myi lentoja matkatoimistolle, mutta tuotti Seinäjoelta oli myös kuvioissa mukana kun Finnish myös itse matkoja. Pieni yhtiö pärjäsi yllättävän Commuter Airline, eli perustet- pitkään vaikeissa olosuhteissa, kunnes joutui kesä- tiin vuonna 1993. Vuodesta 1998 yhtiö hoiti syöttö- kuussa 2012 hakeutumaan konkurssiin. liikennettä Finnairin verkostoon, kunnes AirBalti- Varteenotettavat ulkomaalaiset lentoyhtiöt ku- cin nimi kesällä 2009 pulpahti pinnalle Finncommin ten British Airways, Lufthansa, SAS ja KLM ovat yhteydessä. AirBaltic kertoi olevansa kiinnostunut pitkään harjoittaneet lentoliikennettä Suomeen.

141 Suomeen lentäneitä ulkomaalaisia kansallisia len- Suomeen on siis lentänyt värikäs joukko lentoyh- toyhtiöitä jotka ovat päätyneet konkurssiin, ovat tiöitä, joista monet ovat ainoastaan käyneet täällä esimerkiksi belgialainen Sabena, sveitsiläinen tai päätyneet konkurssiin. Selvää on, ja lähihisto-

Swissair ja unkarilainen Malév. Uusia tulokkaita on ria osoittaa sen, että tänne aina on tulijoita. Mutta maailmalta riittänyt tilalle, niistä näkyvimmät tänä tärkeä kysymys suomalaisten kannalta ja erityisesti päivänä , Air Berlin, , Suomen elinkeinoelämän kannalta on se, että ke- ja latvialainen AirBaltic. nen ehdoilla? Maailman menestyksekkäin halpalentoyhtiö Ry- Ulkomaalaiset lentoyhtiöt optimoivat tietysti anair aloitti lennot Lontoon Stansteadista Tampe- reittiverkostonsa ja aikataulujaan oman maansa reelle vuonna 2006 ja on sen jälkeen lisännyt tarjon- matkustajien mieltymysten mukaan. Se johtaa taansa. Norwegian aloitti lennot Suomeen vuonna siihen, että suomalaisille pienellä markkinallaan 2010 ja on kasvattanut lentokohteita ja markkina- usein jää hankalimmat ja eniten aikaa vievät - osuuttaan määrätietoisesti. Finnair omistaa yhtiös- siis huonoimmat - yhteydet käteen. Suomessa tä runsaat viisi prosenttia myytyään ruotsalaisen tukikohtaa pitävät lentoyhtiöt, kuten Finnair ja halpalentoyhtiönsä FlyNordicin norjalaisille. Blue1, lentävät suomalaisten ehdoilla maailmal- Latvialainen AirBaltic tuli suurella uholla Suo- le. Silloin suomalainen liikematkustaja voi, kuten meen vuonna 2009. Suomalainen media ihastui eurooppalainen kilpailijansakin, lentää aamulla suuriin puheisiin ja paikallispoliitikot ottivat lat- kokoukseen Eurooppaan ja palata kotiin vielä sa- vialaisen lentoyhtiön edustajat juhlavasti vastaan mana päivänä sen sijaan, että joutuisi lähtemään uusien lentoyhteyksien toivossa. Yhtiön ilmoitta- kokousta edeltävänä päivänä ja viettämään kaksi masta 200 miljoonan euron investoinnista uuteen yötä liikematkallaan. suomalaiseen solmukohtaan ei tullut mitään, kuten Valtio on Finnairin enemmistöomistaja, mutta ei myöskään liikenteen mittavista laajentumissuun- mielestäni olisi yhtiön parasta ajatellen syytä har- nitelmista. AirBalticin ympärillä kuohui Latviassa, kita hallittua luopumista määräenemmistöstä. Se kunnes valtio otti yhtiön haltuunsa. Yhtiössä toimi vähentäisi politikointia ja populistista keskustelua kaupallisena johtajana suomalainen Tero Taskila yhtiön ympäriltä, nostaisi yhtiön mielenkiintoa si- joka sittemmin siirtyi Viroon Estonian Airin toimi- joittajien silmissä ja kasvattaisi todennäköisesti tusjohtajaksi. Nyt valtio yrittää kaupata vähemmis- yhtiön arvoa pitkällä tähtäimellä. Se auttaisi myös töosuutta yhtiöstä. vääjäämättömässä kustannusten karsimisessa, jol- Vauhdikkaita, mutta lyhytaikaisia kävijöitä on Suo- loin yhtiön johto voisi tehdä henkilöstön kanssa työ- men ilmatilassa riittänyt. Easyjet, Volare, German tä kaikkien sidosryhmien tavoitteiden eteen, niin Wings, Clickair ja Sterling ovat esimerkkejä yhtiöis- kuin normaalissa yhtiössä on tapana. tä, jotka kokeilivat onneaan Suomen markkinoilla.

Christer Haglund

Suomen Messut Oy:n toimitusjohtaja 2011-

Finnairin viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2000-11 Sitä ennen ulkoasiainhallinnon tehtävissä asemapaikkoina mm New York ja Tukholma

142