Ilmailulaitos Finavia, -Vantaan lentoasema Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025

Ilmailulaitos Finavia A3/2008 30.4.2008 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia A3/2008, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELU KEHITYSTILANTEESSA 2025 2(7)

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025

Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M., Pesu M., Routama S. Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 Ilmailulaitos Finavia, A3/2008, Vantaa 30.4.2008. 7 s. + liitekartat 6 s.

TIIVISTELMÄ

Ilmailulaitos Finavia laati vuosina 2001–2002 Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun en- nusteita jaksolle 2003-2020. Ennusteet perustuivat arvioihin kolmen kiitotien järjestelmän tulevasta käytöstä, liikennemäärien kasvusta ja konekannan kehittymisestä. Sittemmin kolmannen kiitotien käyttö on vakiintunut ja liikenne-ennusteiden sekä lentokoneiden kehitysnäkymät ovat muuttuneet aiemmista arvioista. Lisäksi lentokonemelun laskentamenetelmä on muuttunut, ja tämä vaikuttaa tuloksiin. Ympäristölupamenettelyn myötä on ajankohtaista päivittää aiemmat lentokonemelun ke- hittymisennusteet. SISÄLLYSLUETTELO Helsinki-Vantaan lentoasemalla muutamat merkittävimmät lentoyhtiöt vastaavat yli 80 % koko len- toliikenteestä. Tässä raportissa käytetty liikenteen kysynnästä ulottuu lähes 10 vuotta pidemmälle 1 TAUSTAA...... 3 kuin lentoyhtiöiden omat ennusteet. Ennusteen kannalta merkittävimmät muutokset ovat laajarun- 2 KÄYTETYT METODOLOGIAT JA OHJELMISTOT...... 3 kokoneiden operaatiomäärien kasvu, Airbus 320 -sarjan korvaaminen Airbusin uuden sukupolven 2.1 ECAC Doc 29 versio 3 ja INM 7.0 ...... 3 kapearunkokoneilla ja kotimaan liikenteen lyhyempien reittien suihkukoneiden vaihtuminen potkuri- 2.2 GEMS ...... 3 turbiinikoneisiin. MD90- ja Avro RJ 85- ja 100 –koneet arvioidaan korvattaviksi Boeingin uuden su- 2.3 ArcGIS ...... 3 kupolven kapearunkokoneilla. 2.4 Taulukko- ja tietokantasovellukset...... 3 3 LENTOKONETYYPPIEN MUUTTUMINEN KOHTI KEHITYSTILANNETTA ...... 3 Yleisimpiä käytössä olevia lentokoneita koskevat lähtötiedot on laadittu pohjautuen Helsinki- 3.1 Arvion lähtökohdat...... 3 Vantaan lentoaseman lentokoneiden melun- ja reittienseurantajärjestelmän tietoihin. Muiden konei- 3.2 Lentokonetyyppi- tai lentoyhtiökohtaisia arvioita ...... 4 den lähtötiedot perustuvat laskentaohjelman tietokannan tietoihin ja niiden muokkaamiseen tarvit- 4 ILMA-ALUKSIA KOSKEVAT TIEDOT ...... 4 5 OPERAATIOMÄÄRÄ JA -JAKAUMA ...... 5 tavin osin. Tulevaisuuden lentokoneet on kuvattu arvioimalla niiden ominaisuuksia nykyisen kone- 6 LIIKENTEEN REITTI- JA KIITOTIEJAKAUMA...... 5 kannan ja kansainvälisen aineiston tietopohjalta. 7 LASKENTAOHJELMAN SOVELTAMINEN...... 5 7.1 Reittien muodostaminen...... 6 Ennustetilanteen lentoreitit on laadittu nykytilanteen pohjalta vuoden 2025 liikenteeseen ja koneisiin 7.2 Laskennan parametrit...... 7 sovitettuna. Reittien käytön painottumiseen vaikuttavat kotimaan liikenteen väheneminen ja liiken- 8 LASKENTATULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU...... 7 teen suuntautuminen voimakkaammin itään. Kiitoteiden käyttötavat pysyvät pitkälti vuosina 2001– 8.1 Tulokset ...... 7 2002 tehtyjen arvioiden kaltaisena. 8.2 Lden-tulosten tarkastelu ...... 7 9 LIITEKARTAT...... 7 Laskentamenetelmän uudistumisesta aiheutuva tulosten muuttuminen aiheuttaa katkoksen lento- konemelun kehittymistä kuvaavien aikasarjojen tarkasteluun.

2 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia A3/2008, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELU KEHITYSTILANTEESSA 2025 3(7)

ilma-aluskaluston ja erityisesti niiden teknisten ECAC Doc 29 version 3 mukainen. Lasken- 1 TAUSTAA ominaisuuksien arvioiminen on vaatinut suu- tametodologiaa ja sen vaikutusta on tarkastel- ren työpanoksen. Keskustelut lentoyhtiöiden tu erillisessä muistiossa (Vuosien 2003-2020 3 LENTOKONETYYPPIEN Ilmailulaitos Finavia laati vuosina 2001–2002 ja lentokonevalmistajien edustajien kanssa lentokonemelun verhokäyrän laskenta MUUTTUMINEN KOHTI ennusteita lentokoneiden melun kehittymises- ovat tuoneet arvokasta tietoa. ECAC:in uudella menetelmällä, Finavia tä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Meluhal- 30.4.2008) sekä ympäristölupahakemuksen KEHITYSTILANNETTA lintasuunnitelma julkaistiin joulukuussa 20011 Tehty melua koskeva arvio on käytännössä kappaleessa 5. INM on maailmanlaajuisesti ja sen täydennysversio kuntien kommenttien aloitettu puhtaalta pöydältä ja laadittu koko- yleisimmin käytetty lentokonemelualueiden pohjalta joulukuussa 2002. Tarkastelu ulottui naisuudessaan uudestaan muuttuneilla työvä- laskentasovellus. 3.1 Arvion lähtökohdat noin vuoteen 2020 saakka ja perustui ennak- lineillä. Vuosien 2001–2002 numeraalisesta kokäsityksiin kolmen kiitotien järjestelmän lähtöaineistosta ei ole voitu käyttää hyväksi Vuoden 2006 kokonaisoperaatiomäärästä tulevasta käytöstä. Kolmas kiitotie otettiin juuri mitään. Varsinainen melualueiden las- 2.2 GEMS Finnair Oyj ja Aero Oy edustivat 50 %, SAS käyttöön marraskuussa 2002. Ilmailulaitos kenta on kuitenkin nykyisin Finavian käytössä yhdessä Blue1:n kanssa 15 % ja FinnComm Finavia on laatinut uuden arvion lentoliiken- olevilla tietokoneohjelmistoilla selvästi jousta- Laskentamalliin on saatu tarkentavia lähtötie- Airlines yhdessä Golden Airin kanssa 11 %. teen kysynnästä ja sen muutoksesta ulottaen vampaa kuin aiemmin. Työn lähtötietojen ko- toja Helsinki-Vantaalle asennetusta GEMS- Lufthansan osuus oli 3 %. Neljän ns. low-cost tarkastelun muutaman vuoden aiempaa pi- koamista varten on laadittu merkittäviä tau- järjestelmästä (Global Environment Monito- -lentoyhtiön osuus oli yhteensä 3 %. Näiden demmälle. Tämän vuoksi tarkastelua kuva- lukkolaskenta- ja tietokantasovelluksia auto- ring System). Järjestelmä tallentaa tutkatie- toimijoiden kokonaisvolyymi oli siis jo 82 %. taan ”noin vuoden 2025 tilanteen” arvioksi. matisointeineen. don (ilma-alusten nopeus, korkeus, sijainti) Mainittujen toimijoiden konekaluston laadun ja Arvio on haluttu tehdä meneillään olevan len- lisäksi seitsemän kiinteän ja kahden siirrettä- käytön oikea arvioiminen on ratkaisevaa lii- toaseman ympäristölupaprosessin tueksi, se- Lentokonemelun arvioinnin tueksi on koke- vän melumittausaseman tiedot. GEMS- kenteen kehittymisen arvioinnissa. kä toisaalta siksi, että lentoyhtiöiden toimintaa muksia vaihdettu myös kansainvälisesti. Työn järjestelmän tuottama tieto tarkentaa lähtötie- tulevaisuudessa koskevat oletukset ovat kuluessa on käyty keskusteluja englantilaisten toja. Suurin hyöty saadaan ilma-alusten len- Ennustettaessa lentokonekalustoa vuodelle muuttuneet. Samalla myös kokemukset kol- ja pohjoismaisten asiantuntijoiden kanssa. toonlähtö- ja laskeutumisprofiilien tarkentami- 2025 on hyvin paljon muuttuneita lähtökohtia men kiitotien järjestelmän käytön turvallisuus- Laskentaohjelmaa koskevissa kysymyksissä sessa Helsinki-Vantaan olosuhteita vastaa- verrattuna vuosina 2001–2002 tehtyyn arvi- vaatimuksista ovat konkretisoituneet ja nämä on oltu yhteydessä ohjelmiston ylläpitäjään viksi verrattuna laskentamallin oletuksiin. ointityöhön. Vuosien 2000 ja 2007 välillä on vaatimukset koskevat myös liikenteen ohjaa- Yhdysvaltoihin. GEMS-järjestelmän kuvaus on hakemusra- Finnair Oyj:n liiketoimintastrategia voimak- mista jatkossa. Lisäksi on haluttu arvioida portin kohdassa 5.4.2.3. kaasti muuttunut ja yhtiö on hankkinut uuden- kansainvälisen lentokoneiden melun lasken- Tämä raportti korvaa saman nimisen muistion tyyppistä kapearunkokalustoa sekä laajenta- taa koskevan metodologian muutoksen vaiku- (päivätty 31.12.2007). nut voimakkaasti laajarunkokoneilla operoi- tusta laskentatuloksiin. 2.3 ArcGIS mista. Yhtiö on myös tilannut vasta suunnitte- Työn ovat laatineet pääasiassa ympäristöinsi- luvaiheessa olevia laajarunkokoneita, joiden Lentokoneiden melun leviämisen arvioiminen nööri Tuomo Leskelä, suunnittelija Tuomo Tulosten arvioinnissa ja esittämisessä on käy- oletetaan tulevan liikenteeseen vuonna 2014. ennustetilanteessa lähes kahden vuosikym- Linnanto sekä ympäristöjohtaja Mikko Viini- tetty ArcGIS-paikkatietosovellusta. Sovelluk- Vuosien kuluessa myös pääasiassa kotimaan menen päässä on lähtötietojen kokoamisen kainen. sella on laskettu mm. melualueiden asukas- liikenteessä Finnairin partnerina toimiva kannalta vaativa tehtävä. Operaatiomäärien, määrät. FinnComm Airlines on uusinut kalustonsa

nykyaikaisiin ATR72-500 ja ATR42-500 - 1 potkurikoneisiin. Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun 2 KÄYTETYT METODOLOGIAT 2.4 Taulukko- ja tietokantasovellukset kehittyminen ja hallinta 2003–2020. Ilmailulaitos JA OHJELMISTOT Lentokonekalustoa ja sen käyttöä eri vuoro- A19/2001, Vantaa 20.12.2001. 29 s. + liitteet, 67 s. Liikennelähtötietojen tuottaminen laskenta- kauden aikoina koskevat ennusteet perustu- mallin edellyttämiin taulukkomuotoihin on teh- vat osittain keskusteluihin tärkeimpien ope- Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehit- 2.1 ECAC Doc 29 versio 3 ja INM 7.0 ty Microsoft Excel- ja Access-sovelluksilla. raattoreiden kanssa. Liikenne-ennuste ulottuu tyminen ja hallinta 2003–2020 (Ilmailulaitos lähes 10 vuotta pidemmälle verrattuna min- A19/2001) – korjattu aineisto. Muistio 7.6.2002. 2 s. kään operaattorin omiin varsinaisiin ana- + 4 liitekarttaa. Lentokonemelualueiden laskennassa on käy- lyyseihin tulevasta kehityksestä. Siksi operaa- tetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen (FAA) tioennusteissa on olennaisena osana mukana Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehit- kehittämää ja ylläpitämää laskentaohjelmaa INM 7.0 (Integrated Noise Model). Ohjelma on Finavian tekemiä oletuksia liikenteen kehitty- tyminen ja hallinta 2003–2020. Vuoden 2020 tilanteen misestä, eivätkä kehitysennusteet suoraan uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa virallisesti julkaistu 30.4.2007. INM 7.0:n sisäl- tämä laskentametodologia on Euroopan siviili- perustu yhdenkään operaattorin antamiin tie- 4.12.2002. 3 s. + 4 liitekarttaa. toihin. ilmailukonferenssin vuonna 2005 julkaiseman 3 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia A3/2008, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELU KEHITYSTILANTEESSA 2025 4(7)

koneiden lisäksi merkittävässä määrin Saab Koska F100 on suuruusluokaltaan tästä ryh- myös ilma-aluksia, jotka eivät ole vielä tuo- Melunhallintasuunnitelman ennuste sisälsi 23 340- ja Saab 2000 -potkurikoneita, sekä F50- mästä suurimpia matkustajareittiliikenteessä tannossa tai eivät vielä operoi Helsinki- konetyyppiä, joita käytettiin melulaskentojen ja L410 -koneita. Näiden kaikkien valmistus käytettäviä, on tätä ryhmää kuvattu ennus- Vantaalla. Näiden ilma-alusten kohdalla on tekemisessä. Käytetyn konetyyppimäärän on jo lopetettu. Meluennusteessa nämä kaikki teessa suunnilleen puoliksi F100-koneella ja tehty arvioita tulevista suoritusarvoista ja me- voidaan arvioida olleen tarpeettoman suuri, koneet on arvioitu korvattavan ATR72-500 - CL601-koneella huolimatta siitä, että F100- lutiedoista. sillä vain yleisimmät tai meluisimmat koneet koneella. kone tuskin on käytössä ennustetilanteessa. ratkaisevat lentokonemelualueen laajuuden. Näiden koneiden ominaisuudet ovat kuten Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seu- Tämän vuoksi melulaskentoja varten laaditta- SAS:n laivastossa oletetaan tapahtuvan voi- nykyisin. raavia menettelyjä: vassa kehitys ennusteessa on pyritty opti- makas muutos vuoteen 2025 mennessä, sillä moimaan käyttävien konetyyppien määrä, yhtiö on toistaiseksi ilmoittanut jatkavansa Erikoisrahtikäytössä yhtiöt käyttävät nykyisin 1. Keskeisimmille EFHK:lla vuonna 2007 jotta lähtöaineiston käsittely laskennoissa ei operoimista MD80-koneilla odottaessaan uu- A300-koneita, B757-koneita ja vähemmän sekä ennustetilanteessa 2025 operoiville muodostu tarpeettoman monimutkaiseksi. den sukupolven kapearunkokoneita markki- kuin kerran päivässä B747-koneita. Rahtiko- konetyypeille luotiin profiilit ja tietokan- noille. Oletuksena on, että ennustetilanteessa neiden valikoima tullee olemaan ennustetilan- nan tarjoamia lähtöarvoja tarkennettiin SAS:n väreissä olevat suihkukoneet ovat ko- teessa kirjava, vaikka rahtikoneiden erityistä perustuen GEMS-järjestelmän tuotta- 3.2 Lentokonetyyppi- tai lentoyhtiökohtaisia konaisuudessaan Boeing’n NGNB-koneita. kasvua ei Helsinki-Vantaan lentoasemalla ole maan informaatioon. Koneille, joiden ku- arvioita näköpiirissä. Suurten rahtisuihkukoneiden vausta ei tietokannoista löydy, luotiin Blue1 operoi nykyisin merkittävää Avro RJ85- oletetaan jatkossa pääosin vastaavan melul- substituutit lähinnä vastaavasta konees- Finnair Oyj tulee lisäämään laajarunkokalus- ja RJ100 -laivastoa, eikä sillä vuoden 2007 taan edelleen nykyisiä A300-tyypin koneita, ta ja kone sovitettiin GEMS:n tuottamaan toa sekä syöttöliikennettä erityisesti Euroop- syksyllä ole lainkaan väreissään potkurikonei- mutta joukossa on myös nykyistä B747-400 - informaatioon. Näin toimittiin laskennan paan hoitavaa kapearunkoista suihkukoneka- ta. Avro-konetyypin voidaan arvioida tulevan tekniikkaa vastaavia koneita. Rahtitoiminnas- koneiden A319, A320, ATR72, E190 ja lustoa. Oletuksena on, että laajarunkokalusto käyttöikänsä loppuun ennustekauden aikana sa saatetaan jatkossa käyttää myös suuria B738 osalta. kasvaa tasaisesti vuoteen 2025 saakka. Täl- ja tulevan pääosin korvatuksi BNGNB- potkurikoneita, jotka perustuvat nykyisin käy- löin A330- ja A350 -koneet muodostavat puo- koneella ja joltakin osin potkuriturbiinikoneel- tettävään tekniikkaan tai ovat kokonaan uusia 2. Koneet, jotka eivät olleet tarkastelussa liksi reittiliikenteen laajarunkokaluston. Nykyi- la, jota saattaisi ominaisuuksiltaan edustaa konetyyppejä. Tämän vuoksi ennusteessa keskeisimpiä ja jotka löytyvät INM7.0:n sen Embraer-laivaston laajenemien on jo tie- ATR72-500-kone. oletetaan käytettävän myös suuria potkuko- tietokannasta käytettiin sellaisenaan ja dossa, ja oletetaan, että sen tekniikka pysyy neita, joiden edustajana on C130 Hercules. niiden profiileiksi valittiin oletettavaa käy- nykyisenä. Airbus 320-sarja on vuoden 2020 Nykyisin B737-koneita käyttävät Helsinki- Hercules edustaa vanhaa tekniikkaa, mutta se tettävää reitinpituutta vastaavat profiilit. tienoilla tulossa osin uudistettavaksi. Tehdyn Vantaalla monet yhtiöt. Vuonna 2006 näiden on jouduttu valitsemaan, koska meluteknisiä Lähestymisprofiileita modifioitiin vastaa- oletuksen mukaan nykytekniikkaa edustavien operaatiomäärä on yhteensä noin 8500. Ver- tietoja ei muille suurille potkurikoneille ole maan EFHK:lla lennonjohdon antaman A319- ja A320 -koneiden operaatiomäärä on sioiden -300, -400, -500 ja -800 kunkin määrät saatavilla. Herculeksen melua on tästä syystä ohjauksen mukaisia lentomenetelmiä. suunnilleen sama kuin nykyisin, mutta erityi- olivat 1500–2000 muiden versioiden ollessa laskennoissa vähennetty viidellä desibelillä Näin toimittiin laskennan koneiden A330, sesti A321-koneet sekä muu tämän laivaston vähemmän. Näistä kolmen ensimmäisen ver- lentoonlähdöissä ja laskeutumisissa. DCH8, E145, F100, CL601, B744 ja kasvu on korvautunut Airbusin NGNB- sion valmistus on lopetettu vuonna 2000. A300 osalta. Lähestymisissä käytettiin koneella (Next Generation Narrow-Body). Ennusteessa on konservatiivisesti arvioitu, Yksimoottoriset potkurikoneet ja helikopterit kaikille kiitoteille samoja lähestymisprofii- Lomaliikenne, joka nykyisin käyttää pääosin että muiden yhtiöiden kuin SAS ja Blue1 käyt- on jätetty laskelmien ulkopuolelle, sillä niiden leja. B757-kalustoa, käyttäisi pitkillä matkoilla sopi- tämät B737-sarjan koneet ovat nykyisin käy- operaatioilla ei ole merkitystä melualueiden vaa A350-versiota ja lyhyillä matkoilla sopivaa tössä olevaa 800-sarjaa. laajuuteen. 3. Koneet, joita ei työtä laadittaessa ollut Airbusin NGNB-versiota. olemassa, mallinnettiin käytössä olevaan Reittiliikenteessä käytetään nykyisin merkittä- tietoon perustuen modifioimalla kohdan Ennustetilanteessa arvioidaan kotimaan lii- vässä määrin Embraer 145-suihkukoneita. 4 ILMA-ALUKSIA KOSKEVAT 1 mukaisesti mallinnettuja koneita, tai kenteessä olevan eri operaattoreilla käytössä Tämän konetyypin oletetaan säilyvän tekni- TIEDOT modifioimalla lähinnä vastaavaa INM7.0 potkuriturbiinikoneita, jotka korvaavat suihku- sesti muuttumattomana. tietokannan konetta. Tulevaisuuden ko- koneita lyhyemmillä kotimaan lennoilla. Voi- neiden valmistajilta saatuihin suoriin tai daan arvioida, että ATR72-200 -koneet, jotka ”Muut suihkukoneet” edustivat vuonna 2006 INM-laskentaohjelman jakeluversiot sisältävät epäsuoriin arvioihin suunnitelmatasolla aiemmin ovat olleet jopa yleisin Helsinki- noin 9000 operaatiota. Tämä koneryhmä yleisimpien käytettävien ilma-alusten lentopro- olevista koneista suhtauduttiin konserva- Vantaalla operoinut konetyyppi, ei enää en- edustaa kymmeniä eri tyyppejä, joista suurin fiili- ja melutietoja. Pääasiassa on käytetty tiivisesti. Lähestymisprofiileita modifioitiin nustetilanteessa ole, vaan kaikki ATR-koneet osa on pieniä ns. business-jettejä, kuten Fal- ohjelmiston viimeisimmän version INM 7.0:n vastaamaan EFHK:lla lennonjohdon an- ovat vähintään nykyisen 72-500 -sarjan kal- con 20 ja hieman suurempia tyyppejä kuten tietokannan tietoja, kuitenkin niitä on tarvitta- taman ohjauksen mukaisia lentomene- taisia ympäristöominaisuuksiltaan. Samalla Challenger 600-sarja. Yleisin ”muista suihku- essa tarkennettu mikäli GEMS-järjestelmästä telmiä. Näin toimittiin koneiden ANGNB, voidaan tehdä konservatiivinen oletus, että koneista” oli vuonna 2006 Fokker 100, jota ei saadut tiedot ovat poikenneet olennaisesti ANGNBL, BNGNB, C130, A350 ja kaikki ATR-koneet ovat vähintään ATR72- enää valmisteta. Tämän konetyyppiryhmän tietokannan ja ohjelmistoversion tuottamista A350L osalta. kokoluokkaa. Vuonna 2006 käytettiin ATR- ennustaminen olisi tehtävissä monella tavalla. tunnusluvuista. Laskentaan on sisällytetty 4 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELUN KEHITTYMINEN ENNUSTETILANTEESSA 2025 5 (7)

5 OPERAATIOMÄÄRÄ JA Taulukko 1. Kehitystilanteen (noin vuosi 2025) lentokonemeluarviossa käytetyt ilma-alukset ja Taulukossa ”2025 AC_RWY_DEN” on len- niiden operaatiomäärät. Operaatiomäärät ovat vuosikeskiarvoja. toonlähtevien ilma-alusten liikennemäärät -JAKAUMA kiitoteittäin ja vuorokaudenajoittain (den). Konetyyppi Oper/vrk Osuus % Taulu ”2025 Reitti_Exit_osuus_crosstbl” sisäl- Taulukossa 1 on esitetty arvioitu konekalusto ATR72, keskikokoiset potkuriturbiinikoneet 130 14% tää tiedot kunkin kiitotien reiteistä ja siitä kuin- noin vuoden 2025 tilanteessa. Aineistoa on E190, Embraer 190 102 11% ka liikenne jakaantuu eri reiteille samalta kiito- käsitelty myös hakemusraportin kohdassa A320, Airbus 320 100 11% tieltä samaan ulosmenoporttiin päätyvillä rei- 4.7.4. A319, Airbus 319 94 10% teillä. Tässä taulukossa määritetään laajarun- BNGNB, Boeing Next Generation Narrow Body 90 10% koisten- (WB), kapearunkoisten- (NB) ja tur- Laskennoissa käytetyille ilma-aluksille on ar- ANGNB, Airbus Next Generation Narrow Body 70 8% boprop-ilma-alusten (TP) jakaantuminen omil- vioitu keskimääräiset eri vuorokaudenaikojen F100, Fokker 100, keskikokoinen suihkumatkustajakone 60 7% le reiteilleen. ”2025 Exit_acgroup_kerroin”- (den) operaatiomäärät (taulukko 2). Operaati- B738, Boeing 737-800 50 5% taulukossa määritellään ulosmenoportin pro- ot ovat vuosikeskiarvoista laskettuja. DHC8, pienehköt potkuriturbiinikoneet 40 4% senttiosuus kiitotien liikenteestä. Lisäksi

CL601, Canadair Challenger 600, pieni suihkumatkustajakone (business) 40 4% haussa lisätään taulukon ”2025 AC_profiles” Operaatiomääräarviosta on luotu taulukkolas- A330, Airbus 330 (laajarunko) 30 3% tiedot, jossa on ilma-aluksille luodut tai INM- kentaohjelmassa oletetun kiitoteiden käyt- tietokannan lentoonlähtöprofiilin nimi. Profiilin E145, Embraer 145, pieni suihkumatkustajakone 30 3% tösuhteen mukainen taulukko. Kunkin ilma- yksityiskohtaisia tietoja hallinnoidaan INM- A350, Airbus 350 (laajarunko) 26 3% aluksen liikennemäärä on siten saatu jaotel- ohjelmassa. Vastaavat taulukot ja access- ANGNBL, Airbus Next Generation Narrow Body lomalennot 20 2% tua eri kiitoteille vuorokaudenajoittain. haku on tehty laskeutuvalle liikenteelle. Muo- A300, Airbus 300 (laajarunko) (rahti) 12 1% dostuva taulukko ”Ops-flt.dbf” on INM:n lähtö- C130, suuret potkuriturbiinikoneet (rahti) 10 1% tiedoiksi soveltuva taulukko. 6 LIIKENTEEN REITTI- JA A350L, Airbus 350 lomalennot (laajarunko) 10 1% B744, Boeing 747-400, (laajarunko), (rahti) 6 1% KIITOTIEJAKAUMA ”Noin vuoden 2025 tilanteen” lentokonemelu- Yhteensä 920 100% alueiden lähtötietoina on käytetty kuvan 2 ja taulukoiden 1 - 4 tietoja. Liikenteen jakautumisessa eri reiteille on Taulukko 2. Laskennoissa käytettävät operaatiomäärät vuorokaudessa päivä-, ilta- (klo 19– huomioitu arvioidut muutokset nykytilanteesta 22) ja yöaikana (klo 22–07). Operaatiomäärät ovat vuosikeskiarvoja. vuoden 2025 liikenteeseen. Esimerkiksi koti- Day Evening Night Yhteensä maan liikenteen väheneminen ja itään suun- 7 LASKENTAOHJELMAN tautuvan liikenteen kasvu on huomioitu ky- Lentoonlähtöjä 297 83 80 460 seisten ulosmeno- ja tuloporttien liikenteen Laskeutumisia 299 75 86 460 SOVELTAMINEN muutoksina. Liikenteen jaottelua on hallittu MS Excel-taulukoilla ja niiden tietoja on yhdis- Helsinki-Vantaan lentokonemelualueiden las- tetty MS Access-sovelluksella ilma- kemiseksi INM-laskentaohjelmaan on määri- aluskohtaisiin liikennemääriin ja niiden käyt- telty vakioiksi kiitoteiden sijainnit, lentoonläh- tämiin profiilitietoihin. Kuvassa 1 olevalla Ac- tö- ja laskeutumisreitit, sääolosuhteet, lasken- cess-haulla muodostuu INM- nassa käytetyt ilma-alukset ja niiden profiilit. laskentaohjelman käyttämä taulukko lentoon- Ilma-absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyt- lähtevien ilma-alusten melun laskemiseksi. tämässä meluaineistossa referenssitilannetta (ECAC, 1997). Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition -menetelmän mukaisesti (kuvattu myös luonnoksessa standardiksi SAE AIR- 5662). Laskenta-alueen maanpinnan olete- taan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon.

Kuva 1. Eri tietolähteiden yhdistäminen INM-laskentaohjelman käyttämäksi taulukoksi HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELUN KEHITTYMINEN ENNUSTETILANTEESSA 2025 6 (7)

Taulukko 3. Lentoonlähdöt kiitoteittäin vuo- sitasolla vuorokaudessa

Lentoonlähdöt kiitotie D E N SUM 04L 56 9 11 76 04R 29 10 6 44 15 4 2 2 9 22L 63 10 18 90 22R 136 47 39 222 33 9 5 5 19 SUM 297 83 80 460

Taulukko 4. Laskeutumiset kiitoteittäin vuo- sitasolla vuorokaudessa Kuva 3. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöjen (siniset) ja laskeutumisten mediaanireitit (punaiset) Laskeutumiset kiitotie D E N SUM 04L 33 11 7 52 04R 33 3 2 38 15 73 28 54 155 22L 77 15 8 100 22R 77 15 9 101 33 9 2 2 14 SUM 302 75 83 460

Kuva 2. Kiitoteiden käyttösuhteet melulaskennoissa. Ylemmät kuvat: koko vuorokausi, alemmat kuvat yöaika klo 22–07. Keskiarvo vuositasolla.

Kuva 4. Kiitotien 22R lentoonlähtöreitit ja niiden alireitit (esimerkki)

heisten ulosmenoporttien liikenne on yhdistet- Kiitoteiden 22R, 04R ja 04L joillakin reiteillä Laskennassa käytetyt reitit on viety laskenta- ty yhdelle reitille. Samaa menettelyä on käy- on välittömästi lentoonlähdön jälkeen nopea sovellukseen, jossa niistä on muodostettu 7.1 Reittien muodostaminen tetty lähestyvän liikenteen reittien määrittämi- kaarros, eivätkä kaikki konetyypit kykene mediaanireitit ja niiden alireitit. Alireitit kuvaa- sissä. Samalta kiitotieltä kahdelle lähekkäisel- kaartamaan samalla tavalla. Tällöin on tarvit- vat ns. reittien hajontaa. Alireitit ovat mediaa- Laskennassa käytetyt reitit on pääasiassa le ulosmenoportille suuntautunut liikenne taessa luotu eri reitit laajarunkoisille-, ka- nireitin rinnakkaisreittejä, joille voidaan määrit- laadittu vuoden 2006 ja 2007 liikenteen toteu- usein eriytyy kaukana laskettavien melualuei- pearunkoisille- ja turboprop-ilma-aluksille, tää haluttu osa reitin kokonaisliikenteestä (ns. tuneiden reittien perusteella. Jokaiselta kiito- den ulkopuolella, eikä liikennemäärien yhdis- jolloin yhdeltä kiitotieltä voi olla kolme eri reit- hajonta). Alireittien määrä ja etäisyys mediaa- tieltä jokaiselle TMA:n (lähestymislennonjoh- tämisellä siten ole merkitystä laskentatulok- tiä yhdelle ulosmenoportille. Laskeutuvien nireitistä voidaan määrittää INM:ssä. Kuvassa toalueen) ulosmenoportille ei ollut tarkoituk- seen. ilma-alusten kohdalla ei ole tarvetta tehdä 3 on esitetty laskentaan määritetyt reitit ja senmukaista tehdä omaa reittiään, vaan lä- erillisiä reittejä eri ilma-alustyypeille. kuvassa 4 vastaavasti esimerkkinä kiitotien 22R lentoonlähtöreitit ja niiden alireitit. Reitit HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA Ilmailulaitos Finavia A3/2008, 30.4.2008 LENTOKONEIDEN MELU KEHITYSTILANTEESSA 2025 7(7) päättyvät TMA:n rajalla sijaitsevaan ulosme- 8 LASKENTATULOKSET JA ly INM-ohjelmistossa vaikuttanut melukäyrän no- tai tuloporttiin. yksityiskohtiin.

NIIDEN TARKASTELU

Melulaskentoja varten kullekin mediaanilento- reitille on määritelty hajonta. Lähtökohtana Lden-arvoilla kiitotien 22R laskeutumislinjan ennustetilanteen reiteissä on aluenavigointi 8.1 Tulokset melualueen muutos aiempiin arvioihin nähden (esim. satelliittiteknologiaan perustuva RNAV) johtuu lähinnä parin ilta-ajan tunnin laskeutu- ja sen antamat mahdollisuudet entistä tar- Liitekartoissa 3-5 on esitetty melualueet eri van liikenteen oletetusta ohjaamisesta rinnak- kemmalle reittien seuraamiselle normaalitilan- melutasosuureilla ilmoitettuna kehitystilan- kaiskiitoteille kiitotien 15 asemasta sekä yö- teessa. RNAV-reittien julkaiseminen edellyt- teessa, joka vastaa noin vuoden 2025 tilan- ajan laskeutumisten tasaantumisesta 22- tää ilma-aluksilta riittävää navigoinnin varuste- netta. Liitteessä 6 on esitetty kehitystilanteen suunnan kiitoteille. Ilta- ja yöajan liikenteen lutasoa, joka toteutunee jo selvästi ennen 2025 sekä aiemman ns. verhokäyrän yhdis- voimakas painotus Lden-tunnusluvussa näkyy vuotta 2025. Ennustetilanteissa lentoreittien telmä. melualueen laajuudessa, vaikka kyse on var- hajonnan on siten oletettu olevan pienempää sin vähäisistä liikennemuutoksista verrattuna kuin nykytilanteessa. aiempiin arvioihin. Koska laskentamenetelmä Laskentatulosten tarkastelu ja esittäminen on olettaa melun leviävän aiempaa leveämmälle tehty ArcGIS-sovelluksella. Sovelluksella on Lähestymisten osalta hajonnan määrittelyä on reittien sivusuunnassa, tästä seuraa, että tu- laskettu myös melualueen sisään jäävien täydennetty tekemällä laskentoja varten ns. loksissa rinnakkaisten kiitoteiden laskeutumis- asukkaiden määrä. näkölähestymisreittejä sekä vektorointiin pe- ten piikkimäiset melualueet kiitoteiden välillä rustuvia reittejä, joille melulaskentoja varten osin yhdistyvät ja melualueet pitenevät. Sa- ArcGIS:stä on voitu tulostaa lopputulokset on oletettu osan liikenteestä sijoittuvan. Lä- malla laskeutumissektorin melualueen yleis- suoraan Adobe Acrobat-muodossa. hestymisreittien hajonnan määrittelyssä on muoto muuttuu ja melualueen teoreettinen hyödynnetty saatuja kokemuksia nykytilan- pinta-ala kasvaa. Tämä on laskentatuloksissa havaittavissa myös kiitoteiden 04L/R välisellä teen toiminnasta. 8.2 L -tulosten tarkastelu den alueella. Melualue kiitoteiden 22L/R laskeu- Liitteissä 1 ja 2 on esitetty lentoonlähtö- ja tumissektorissa muuttuu lievästi myös laskeu- laskeutumisreitit ArcGIS-tulosteena yleiskart- Tuloksiin vaikuttavat osaltaan kaikki lasken- tuvien koneiden lentomenetelmien uudenlai- tapohjilla. nassa käytetyt lähtötiedot, oletukset ja mene- sen arvioimisen vuoksi. telmät. Vuoden 2006 asukasmääräaineistolla arvioituna Lden yli 55 dB alueen asukasmäärä 7.2 Laskennan parametrit olisi noin 19 900. 9 LIITEKARTAT Lden-tunnusluvun kohdalla kiitotien 22R len- Kussakin tietokoneajossa on määritetty mm. toonlähdöistä aiheutuva melualue on melun- laskettavat melusuureet, laskenta-alueen ko- hallintasuunnitelmassa (ks Johdanto) esitetty- 1. Kehitystilanne 2025. Melulaskennoissa ko ja laskentapisteiden tiheys. jä aiempia arvioita lievästi leveämpi kiitotien käytetyt mediaanireitit, lentoonlähdöt. pohjois- ja länsipuolella. Tähän vaikuttaa osal- 2. Kehitystilanne 2025. Melulaskennoissa Merkittävin muutos aiempaan laskentameto- taan uusi laskentamenetelmä ja sen sivuttais- käytetyt mediaanireitit, laskeutumiset dologiaan on sivuttaisvaimennuksen laskenta. vaimennusten muutos sekä laskennassa käy- Uudella laskentamenetelmällä (SAE-AIR- tetyt lentoonlähtöprofiilit. Kiitotien 22L etelä- 3. Kehitystilanne 2025. Lentokonemelu, 5662) melualue laajenee sivusuuntaan aiem- puolella melualue muuttuu jonkin verran ollen Lden 55, 60 dB paa laajemmalle (siipimoottoriset koneet). verhokäyrää kapeampi kiitotien sivulla ja ulot- 4. Kehitystilanne 2025. Lentokonemelu, Hakemusraportin kohdassa 5.4.2.2 on esi- tuen Silvolan tekojärven kohdalla ulommas. Ln 50, 55 dB merkkejä yksittäisen lentoonlähdön melujalan- Muutos johtuu lentoonlähtöreittien realisti- jäljesta uudella ja vanhalla laskentametodolo- semmasta kuvaamisesta verrattuna vuosina 5. Kehitystilanne 2025. Lentokonemelu, gialla laskettuna. INM 7.0 on ensimmäinen 2001–2002 laadittuihin selvityksiin sekä ole- LAeq(7-22) 55, 60 dB INM:n versio, jossa otetaan huomioon myös tuksesta, että kiitotien 22L lentoonlähdöt teh- 6. Kehitystilanne 2025 sekä verhokäyrä ilma-aluksen kaarroksen geometria ja sen täisiin pääosin kiitoteiden 1 ja 2 risteyksestä. (Ilmailulaitos A14/2002), lentokoneme- vaikutus melun leviämiseen kaarroksen aika- Näitä vasemmalle kääntyviä reittejä käytetään lualueiden Lden 55 ja 60 dB yhdistelmä na. suihkukoneille vain päiväaikaan. Yöaikana

reittiä käyttäisi tulevaisuudessa vain vähäinen määrä potkurikoneita. Suoraan kiitotien sivulla on myös moottorijarrutuksen erilainen käsitte-

7 0 5 10

Kilometriä

Ilmailulaitos Finavia Helsinki-Vantaan lentoasema Kehitystilanne 2025.

Melulaskennoissa käytetyt mediaanireitit, lentoonlähdöt

Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 1 0 5 10

Kilometriä

Ilmailulaitos Finavia Helsinki-Vantaan lentoasema Kehitystilanne 2025.

Melulaskennoissa käytetyt mediaanireitit, laskeutumiset

Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 2 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Järvenpää Tapiola Norra Paipis Nummenpää Rannikonmäki Keravanjoki Mikkolanmäki Hongisoja Pukkila

Perttula 55 Siippoo Ristinummi Paipis Brusas Nummi Tuusulanjärvi Paippinen

Helkku Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Palojoki Rusutjärvi Södra Paipis Gästerby Valkjärvi Kytömaa Byända Nummimäki Kaskela Tallmo Talvisto Klaukkalan Talma Metsäkylä Lepsämä Nahkela ToivolaToivala Ahjo Mäntysalo 60 Lahela Palsi Hyrylä Nickby Hertsby Jukola Klaukkala Reuna Kerava Nikkilä

Jokipelto Lintumetsä Savio Metsäkylä Syrjälä Riipilä Kuonomäki Harjula Koivikko Koivikko Skogby Ruotsinkylä Johanneberg Pyykorpi Svartböle Lakisto Snäckens Myllykylä Sibbo Sipoo Seutula Nikinmäki Asukasmäärä Simola Nissbacka Ketunkorpi Sjöskog Pigby Hanala Henkilöä / 100 x 100m Takkula Kivistö Saarijärvi Keimola Maantiekylä Helsinki-Vantaan Gäst erby Rekola 0 0 0 0 0 0 - 1 2 5 0 0 0 1 - - - 1 2 3 0 Vestra Lentoasema 1 1 1Hind s-by - - 3 Viirilä 1 2 1 1 1 Luukki 5 0 0 Lahnus 1 2 Koivukylä Lilljofs Velskola Kalajärvi Vantaa Odilampi Petas Kuninkaanmäki Röylä Vantaanpuisto Solvalla 60 Immersby Nuuksio Van5ta5ankoski

Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda Kaskela Massby Vantaanlaakso 0 4 8 Kunnarla Nybygget Vaakkola Puotinen Haltiala Puistola Kilometriä Bodom Kalmari Hämeenkylä Puistola Kaivoksela Kalmar Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Pakila Ilmailulaitos Finavia Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Helsinki-Vantaan lentoasema Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläKehitystilanne 2025. Lintuvaara Björnsö Vesala Östersundom Konala Bemböle Karakallio Lentokonemelu, Lden 55, 60H dusBö Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Kauniainen Mellun k y l ä 1 : 100 000 Haaga Viikki Vuosaari OLualusnkkeytlätu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 3 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Järvenpää Tapiola Norra Paipis Nummenpää Rannikonmäki Keravanjoki Mikkolanmäki Hongisoja Pukkila

Perttula Siippoo Ristinummi Paipis Brusas Nummi Tuusulanjärvi Paippinen 50 Helkku Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Palojoki Rusutjärvi Södra Paipis Gästerby Valkjärvi Kytömaa Byända Nummimäki Kaskela Tallmo Talvisto Klaukkalan Talma Metsäkylä Lepsämä Nahkela ToivolaToivala Ahjo Mäntysalo Lahela Palsi Hyrylä Nickby Hertsby Jukola Klaukkala Reuna Kerava Nikkilä

Jokipelto Lintumetsä 55 Savio Metsäkylä Syrjälä Riipilä Kuonomäki Harjula Koivikko Koivikko Skogby Ruotsinkylä Johanneberg Pyykorpi Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sipoo Seutula Nikinmäki Asukasmäärä Simola Nissbacka Ketunkorpi Sjöskog Pigby Hanala Henkilöä / 100 x 100m Takkula Kivistö Saarijärvi Keimola Maantiekylä Helsinki-Vantaan Gäst erby Rekola 0 0 0 0 0 0 - 1 2 5 0 0 0 1 - - - 1 2 3 0 Vestra Lentoasema 1 1 1Hind s-by - - 3 Viirilä 1 2 1 1 1 Luukki 5 0 0 Lahnus 1 2 Koivukylä Lilljofs Velskola Kalajärvi Vantaa Odilampi Petas Kuninkaanmäki Röylä Vantaanpuisto Solvalla Immersby Nuuksio Vantaanko5sk0i 55 Tikkurila

Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda Kaskela Massby Martinlaakso Vantaanlaakso 0 4 8 Kunnarla Nybygget Vaakkola Puotinen Haltiala Puistola Kilometriä Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Puistola Kaivoksela Sotunki Kalmar Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Pakila Ilmailulaitos Finavia Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Helsinki-Vantaan lentoasema Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläKehitystilanne 2025. Lintuvaara Björnsö Vesala Östersundom Konala Bemböle Karakallio Lentokonemelu, Ln 50, 55 dHBusö Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Kauniainen Mellun k y l ä 1 : 100 000 Haaga Viikki Vuosaari OLualusnkkeytlätu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 4 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Järvenpää Tapiola Norra Paipis Nummenpää Rannikonmäki Keravanjoki Mikkolanmäki Hongisoja Pukkila

Perttula Siippoo Ristinummi Paipis Brusas Nummi Tuusulanjärvi Paippinen

Helkku Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Palojoki Rusutjärvi Södra Paipis Gästerby Valkjärvi Kytömaa Byända Nummimäki Kaskela Tallmo Talvisto Klaukkalan Talma Metsäkylä Lepsämä Nahkela ToivolaToivala Ahjo Mäntysalo Lahela Palsi Hyrylä Nickby Hertsby Jukola Klaukkala Reuna 55 Kerava Nikkilä

Jokipelto Lintumetsä Savio Metsäkylä Syrjälä Riipilä Kuonomäki Harjula Koivikko Koivikko Skogby Ruotsinkylä Johanneberg Pyykorpi 60 Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sipoo Seutula Nikinmäki Asukasmäärä Simola Nissbacka Ketunkorpi Sjöskog Pigby Hanala Henkilöä / 100 x 100m Takkula Kivistö Saarijärvi Keimola Maantiekylä Helsinki-Vantaan Gäst erby Rekola 0 0 0 0 0 0 - 1 2 5 0 0 0 1 - - - 1 2 3 0 Vestra Lentoasema Viirilä 1 1 1Hinds -by - - 3 1 2 1 1 1 Luukki 5 0 0 Lahnus 1 2 Koivukylä Lilljofs Velskola Kalajärvi Vantaa Odilampi Petas Kuninkaanmäki Röylä Vantaanpuisto Solvalla 55 60 Immersby Nuuksio Vantaankoski Tikkurila

Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda Kaskela Massby Martinlaakso Vantaanlaakso 0 4 8 Kunnarla Nybygget Vaakkola Puotinen Haltiala Puistola Kilometriä Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Puistola Kaivoksela Sotunki Kalmar Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Pakila Ilmailulaitos Finavia Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Helsinki-Vantaan lentoasema Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläKehitystilanne 2025. Lintuvaara Björnsö Vesala Östersundom Konala Bemböle Karakallio Lentokonemelu, LAeq(7-22) 55H,u 6sö0 dB Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Kauniainen Mellun k y l ä 1 : 100 000 Haaga Viikki Vuosaari OLualusnkkeytlätu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 5 Nurmijärvi Järvenpää Norra Paipis Nummenpää Keravanjoki

Perttula 55 Siippoo Paipis Tuusulanjärvi Paippinen

Tuusula Tuomala Palojoki Rusutjärvi Södra Paipis

Nummimäki Tallmo Talma

Lepsämä Nahkela

60 Nickby Klaukkala Kerava Nikkilä Savio

Riipilä

Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso Sibbo Sipoo Seutula NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / 100 x 100m Takkula Kivistö Saarijärvi Keimola Rekola Gäst erby 0 0 0 0 0 0 - 1 2 5 0 0 0 1 - - H- inds 1by 2 3 0 1 1 1 - - - 3 Luukki 1 2 1 1 1 5 0 0 Lahnus 1 2

Vantaa Odilampi Kuninkaanmäki Röylä Solvalla 60 55 Immersby Nuuksio Vantaankoski Tikkurila

Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Massby Kunnarla 0 4 8

Hakunila Kilometriä Hämeenkylä Puistola Bodominjärvi Ilmailulaitos Finavia Västerskog Pakila Helsinki-Vantaan lentoasema Tapanila Nupuri Malmi RajakyKläehitystilanne 2025 sekä verhokäyrä 2003-2020Ö s(tIelmrsuanidluomlaitos A14/2002)

Lentokonemelualueiden Lden 55, 60 dB yhdistelmä Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/2008 Liitekartta 6

Finavian julkaisusarja A

A 3/2005 Asfalttipäällysteiden jäänsulatuskestävyys Rovaniemen lentokentän kokeet 2001-2003

A 5/2005 Lentoliikennetilasto 2004

A 6/2005 Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2004

A 7/2005 Lentoreittimaksut EUROCONTROL –laskutusjärjestelmässä Laajennetun komission päätökset 2005

A 1/2006 Liikenneraportti Vol. 12

A 2/2006 Liikennetilastoja 2006, Helsinki-Vantaan lentoasema Vol. 12

A 3/2006 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, Vol. 4 loka-joulukuu 2006

A 1/2007 Liikenneraportti Vol. 12

A 2/2007 Liikennetilastoja 2007, Helsinki-Vantaan lentoasema Vol. 12

A 3/2007 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005

A 4/2007 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006

A 5/2007 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, Vol. 3 heinä-syyskuu 2007

A5/2007 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, Vol. 4 loka-joulukuu 2007

A 1/2008 Jyväskylän lentoasema, Lentomeluselvitys, Tilanne 2006 ja ennuste 2025

A 2/2008 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007

A 3/2008 Ilmailulaitos, Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemelun laskenta Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitystilanteessa noin vuonna 2025

Tämä julkaisu on saatavissa:

Finavia