2007-Mi Kalaallit Nunaanni Isertitat Isertitallu Agguataarneqarnerat

Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliarsuaq

2007-mi Kalaallit Nunaanni isertitat isertitallu agguataarneqarnerat

Suliamut atugassiaq – Juuli 2010 Imarisai PINGAARNERNIK NAALISAANEQ ...... 3 AALLAQQAASIUT...... 8 1. KALAALLIT NUNAANNI ISERTITAT QAFFASISSUSAAT...... 9 2. KALAALLIT NUNAANNI ISERTITAT AGGUARNEQARNERAT ...... 25 2.1 DECILINUT AGGUAANEQ ...... 25 2.2 ISERTITAT AGGUARNEQARTARNERANNUT ISERTITALLU ASSIGIINNGISSUSAANNUT ALLATUT UUTTUUTIT ...... 37 3. KALAALLIT NUNAANNI PIITSUUSSUSEQ ...... 42 4. NAGGASIINEQ ...... 53 ATUAKKAT NAQITALLU NAJOQQUTASSARSIORFIGINEQARTUT...... 56

Oqaaseqaasiaq una Akileraartarnermut Atugarissaanermullu Ataatsimiititaliarsuup sulineranut ata- sumik suliaavoq, ataatsimiititaliarsuullu sulinermini najoqqutarisaanut ilaalluni.

Immikkut ittumik Siunnersorti Hilmar Ögmundsson oqaaseqaasiap suliarineqarneranut akisussaa- suuvoq. Akileraartarnermut Atugarissaanermullu Ataatsimiititaliarsuup suliassai suliaalu pillugit annertunerusumik paasisaqarusukkuit takuuk www.nanog.gl/svk.

Pingaarnernik naalisaaneq

Isertitat qaffasissusaat Kalaallit Nunaanni inuit 18-iniit 63-inut ukiullit 2007-mi ilanngaatitaqanngitsumik aamma niuernikkut isertitavii1 agguaqatigiisillugit 201.216 kr.-nut aamma 191.743 kr.-nut naatsorsorneqarput. Isertitat atorsinnaasut agguaqatigiisillugit 144.874 kr.-inut naatsorsorneqarput. Isertitat ersarissassagaanni, taava ilinniagaqarsimanngitsutut qaammammusialik SIK-p isumaqatigiissutaa naapertorlugu ukiumut ilanngaatitaqanngitsumik 168.000 kr.-it aamma 180.000 kr.-it akornanni isertitaqartar- poq, tassa qanoq sivisutigisumik atorfeqarsimanera apeqqutaalluni, illuatungaatigut ilinniagalittut suli-sartup ukiumut ilanngaatitaqanngitsumik isertitai 204.000 – 216.000 kr.-tut annertussuseqarput.

2007-mi inuit 18-iniit 63-inut ukiullit akileraartussaatitaasut 40 %-iisa 15.000 kr.-it sinnerlugit a-tut isertitarivaat, SIK-lli akissarsiassatut minnerpaaffissarititaat 168.000 kr.-usut ataallugit isertitaralugit. Taamaammat innuttaasut appasikannersumik isertitaqartartut amerlangaatsiarput.

Inuit isertitaannut naleqqiullugu inoqutigiit ataatsit 2007-mi isertitaat ilanngaatitaqanngitsut ator- sinnaasullu agguaqatigiissillugit 353.201 kr.-nut aamma 265.353 kr.-nut naatsorsorneqarput.

Illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni isertitatigut annertuumik assigiinngissuteqartoq malugineqarpoq. Tassa inuit 18-iniit 63-inut ukiullit, illoqarfinni najugaqartut, isertitaat atorsinnaasut agguaqatigiisillugit 185.326 kr.-upput, akerlianik inuit nunaqarfinni najugaqartut isertitaat agguaqatigiisillugit 112.265 kr.-usut. Inoqutigiit isertitaat atorsinnaasut agguaqatigiisillugit, illoqarfinni 265.202 kr.-nut nunaqarfinnilu 202.090 kr.-nut naatsorsorneqarput.

Inoqutigiit assigiinngitsut meerartallit meerartaqanngitsullu atuinissamut periarfissaat assersuussin- naajumallugit annertoqatigiimmik isertitaqarnersut naatsorsoneqarsinnaavoq, tassa inoqutigiit ataasiakkaat inuttussusaat katitigaanerallu eqqarsaatigalugit. OECD-p pitsaassutsimut uuttuutaa atorne- qarluni inersimasoq siulleq ataatsitut nalilerneqartarpoq, inersimasoq alla 0,5-itut nalilerneqarluni, meerarlu ataaseq 0,3-tut nalilerneqarluni. Taamaalilluni atukkatigut assigiinngissutsit ersarinneru- sumik takussutissaqalertarput.

Isertitat naligiissakkat atoriaannaasut agguaqatigiisillugit 2007-mi 154.153 kr.-upput. Illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni isertitat annertuumik assigiinngissuteqarput. Tassa 2007-mi isertitat nali- giissarneqartut agguaqatigiisillugit illoqarfinni 160.626 kr.-upput nunaqarfinnilu 114.658 kr.- ullutik.

Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu inoqutigiit isertitaasa immikkoortinneranni, Nuup kommunerisimasaa 201.946 kr.-nik atoriaannaasunik naligiisakkanik isertitaqarfiulluni im- mikkooruteqarpoq, nalinginnaasumillu illoqarfiit anginerit agguaqatigiissitsilluni isertitaqarfiunerpaasarput.

Inoqutigiit meerartaqanngitsut naligiissakkanik isertitaqarfiunerpaasarput. Inoqutigiit meerartaqaratik ataatsimik inersimasortallit 2007-mi isertitaat naligiissakkat 139.580 kr.-upput, inoqutigiillu

1 Markedsindkomst: Akissarsiat, ajunngitsorsiassat killilersugaanngitsut akileraarutitigut nalingat aamma inuussutissarsiutitigut isertitat katinneri. 3 meerartaqaratik marlunnik inersimasortallit isertitaat 191.897 kr.-ullutik. Inoqutigiit ataatsimik marlunnilluunniit inersimasortallit meerartusiartortillugit isertitaat naligiissakkat appariartortarput. Ilaqutariinni meerartalinni amerlasuuni isertitat akileraarusigassat qaffasipput, ilaqutariilli tamar- miullutik pilersuisortaat aaqqiiffigineqareerneranni paasinarsisarpoq, aappaqanngitsut aappariillu meerartaqanngitsut amerlanernik atorsinnaasaminnik aningaasaateqartartut.

Nuuk aamma Sisimiut tassatuaapput nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermut sanilliullugu naligiissakkanik isertitaqarfiunerpaasut. Isertitat naligiissakkat qaffasinnerpaat Nuummeersut isertitari- simasaat 203.393 kr.-upput, appasinnerpaallu nunaqarfimmi Sermiligaameersut 78.723 kr.-ullutik.

Isertitat agguataarneri Nunami innuttaasut akornanni isertitat agguataarneqarnerat inuit isertitaasa agguataarneqarneratigut nassuiarneqarput, isertitallu taaguutaat assigiinngitsut aamma inuit imaluunniit inoqutigiit atorneri- sigut taakku naatsorsorneqarsinnaapput. Innuttaasut inuunermikkut atugaannut, atugarissaarneran- nut, (annertunngitsumik) piitsuunerannut inuiaqatigiillu aalajaannerannut isertitat agguataarneqarnerat pingaaruteqarpoq. Isertitat siammarterneqartarnerat aamma inuit inoqutigiillu akornanni nali- giinngissuseq ersarissarniarlugu agguaariaatsit assigiinngitsut atorneqarsinnaapput. Inuit imaluunniit inoqutigiit isertitaasa annertussusaat malillugit immikkoortiterineq uuttuinerit taakku amerla- nersaannut tunngaviuvoq.

Inoqutigiit 10 pct.-iusut appasinnerpaamik naligiissakkanik isertitaminnik atuisinnaasut 2007-mi agguaqatigiissillugu 39.812 kr.-nik isertitaqarput. Akerlianik inoqutigiit 10 pct.-iusut qaffasinnerpaanik naligiissakkanik isertitaminnik atuisinnaasut agguaqatigiisillugu 394.185 kr.-nik isertitaqarlutik. Taamaammat Kalaallit Nunaanni inoqutigiit akornanni pigissaartuuneq 2007-mi annertuumik assigiinngissuteqarpoq.

Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq naapertorlugu Nuummi, Sisimiuni aamma Ilulissani i- noqutigiit affaasa agguaqatigiisillugu isertitat naligiissakkat atorsinnaasaat 156.672 kr-t., 133.908 kr.-t aamma 119.026 kr.-t ataassimavaat. Akerlianik Kangaatsiap, Tasiilap aamma Qaanaap kom- muniini inoqutigiit affaasa agguaqatigiisillugu isertitat naligiissakkat atorsinnaasaat 85.964 kr.-nik, 88.043 kr.-nik aamma 92.373 kr.-nik ikinnerupput. Taamaammat kommunit minnerit pigissaar- tuunnginnerpaapput. Isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut nunaqarfinnut naleqqiullugu illoqarfinni qaffasinnerupput.

10 pct.-iusut inoqutigiit meerartallit meerartaqanngitsullu aamma atorsinnaasaminnik naligiissakkanik isertitakinnerpaasut iluanni, aappaqanngitsut pingasut sinnerlugit meerallit appasinnerpaanik 11.143 kr.-nik isertitaqarput, akerlianik aappaqanngitsut ataatsimik meerallit isertitaat 36.037 kr.- usut qaffasinnerpaapput. Inoqutigiinni sinneruttuni 90 pct.-iusuni meerartaqaratik aappaqanngitsut isertitaat naligiissakkat atorneqarsinnaasut qaffasinnerpaapput, aappaqanngitsullu pingasut sinnerlugit meerallit isertitakkinnerpaallutik. Taamaalilluni atorneqarsinnaasutut isertitatut naligiissakkat aappaqanngitsut meerartusiartortillugit appariartortarput.

Inuiaqatigiinni isertitanit akileraarutit aamma isertitat agguataarneqartarnerisigut akileraarutitaqan- ngitsumik isumaginninnermi tunniuttakkat sunniutaasa ersarissarneqarnerat Lorenz-kurve aqqutigalugu pisarpoq. Inuiaqatigiinni isertitat qanoq agguataarsimanersut Lorenz-kurvip takutippaa.

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20% Isertitat tamakkiisut agguataarner 10%

0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Inunnut ataasiakkaanut agguataarneri

Isertitat tamakkiisut naligiissakkat Akileraareernermi iseritat naligiissakkat Isertitat atoriaannaat naligiissakkat Isertitat naligiilluinnartut

Innuttaasut 40 pct.-iisa inoqutigiittut niuernikkut naligiissakkanik appasinnerpaanik isertitaqarsima- sut katillutik isertitat tamarmiusut 11 pct.-iisa missaanniittut isertissimavaat, tak. ilusiliaq 2.8. Soorlu inoqutigiit 40 pct.-iisa isertitat ilanngaatitaqanngitsut 15 pct.-iisa missaanniittut kiisalu ator- sinnaasatik isertitatut naligiissakkat tamarmiusut 21 pct.-iisa missaanniittut pissarsiarisimagaat.

Akileraarutissat suli peernagit isertitat agguaanneqartarnerannut sanilliullugu, akileraarutit peereerlugit isertitat aamma nuussinerit akileraarusigassaanngitsut naatsorsuutigineqarsinnaasutut naligiinnerusumik (diagonalimut qaninnerulluni) agguarneqarsimapput. Tassa akileraarutit aamma isumaginninnikkut nuussinerit aqqutigalugit Kalaallit Nunaanni isertitat malunnartumik allatut agguarne- qartarput.

Isertitat agguarneqartarneranni assigiinngissutsip annertussusaanut Gini-koefficient uuttuutaavoq. Gini-koefficient 0-p aamma 1-p akornani inissisimavoq. Assigeeqqissaamik agguaasoqartillugu, tassa naatsorsuinermi ilaatinneqartut tamarmik assigiimmik isertitaqartillugit Gini-koefficient 0-mi inissisimasarpoq. Taamaalilluni niuernikkut isertitavitsigut naligiissakkat pillugit inoqutigiit qaffasissusaat Gini-koefficient 47-tut naatsorsorneqarput. Soorlu isertitatigut naligiissakkat akileraaruti- taqanngitsut atorneqarsinnaasullu Gini-koefficient 41-mi aamma 31-mi inissisimasut. Gini- koefficientip apparnera isumaqarpoq, akileraarutit nuussinerillu aqqutigalugit isertitat nalimmassar- neqartartut.

Gini -koefficienti Kalaallit Nunaat 33 Danmark 23 Sverige 23 Finland 27 Norge 28 Island 28 OECD agguaqatigiissillugu 31 Irland 33 Tuluit Nunaat 34 Najoqqutarisaq: Isertitat agguarneqarnerat 2007, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

Takussutissiaq qulaaniittoq naapertorlugu nunat avannarliit akornanni Kalaallit Nunaat isertitatigut naligiinngiffiunerpaavoq. Danmarkimi Gini-koefficient appasinnerpaalluni 23-uvoq, akerlianik Ka- laallit Nunaanni 33-usoq. Takussutissiamittaaq takuneqarsinnaavoq, OECD-mi nunani agguaqatigiissitsinermut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni Gini-koefficient qaffasinnerusoq, kisianni Irlandi- tut Storbritanniatullu qaffasitsigaluni

Piitsuussuseq Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik piitsuusseq killeqartinneqanngilaq. Allanulli naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni piitsuussuseq nassuiarniarlugu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup Risk of Poverty (piitsunngorsinnaaneq) atortarpaa. Isertitat nalingi atorneqarsinnaasut 40 pct.-ii, 50 pct.-ii imaluunniit 60 pct.-ii ataassimatillugit piitsuussutsip killinga nalilerneqartarpoq. Isertitat naligiissaakkat nalingi inummut imaluunniit inoqutigiinnut isertitat agguarneqartut tamarmiusut qeq- qanni inissisimasunut isertitaapput.

Isertitat naligiissakkat nalingi atorneqarsinnaasut 60 pct.-ii inorlugit Kalaallit Nunaanni inoqutigiit tamarmiusut 7,4 %-iisa 2007-mi isertitarivaat.

Aammattaaq nunaqarfinni innuttaasut 18,6 pct.-ii inoqutigiinni isertitat naligiissaakkat nalingi atorneqarsinnaasut 60 pct.-ii inorlugit isertitaqartuni najugaqartut nalunaarsorneqarpoq. Akerlianik illoqarfinni taamak isertitalinni najugaqartut 5,1 pct.-iupput.

Meeqqat 12,5 pct.-ii ilaqutariinni isertitat nalingisa 60 pct.-iinik appasinnerusunik isertitaqartuni 2007-mi alliartorput.

Kalaallit Nunaanni suliaqaqatigiit appasinnerpaamik isertitaqartut tassaapput aalisartut piniartullu. Naatsorsuinerit takutippaat, umiatsiaararsorlutik aalisartut 70 pct.-iisa aamma 80 pct.-iisa akornanniittut inuussutissarsiutinit allanit annikitsunik isertitaqarnertik imaluunniit isertitaqannginnertik ilutigalugu. aalisarnerminnit 50.000 kr.-t inorlugit 2007-mi tamakkiisumik isertitaqartut.

Iloqarfinni nunaqarfinnilu pisortatiguunngitsumik niuertoqartarnera aamma sunniuteqarpoq. Inun- nik apersuinermi, inunnik 1.969-inik peqataaffigineqartumi, illoqarfinni nunaqarfinnilu ukiumut inummut ataatsimut aningaasanngornagit pissarsiat nalingisa agguaqatigiissinnerat 72.794 kr.-sut aamma 59.863 kr.-sut naatsorsorneqarpoq. Ilimagineqarpoq, nunaqarfinni aalisartuni piniartunilu taakkulu ilaqutaanni isertitat tamarmiusut ilaat pisortatiguunngitsumik niuernermi toqqorsimasut,

6 tassa pisortatigoortumik kisitsisitigut paasissutissani ilaanngitsut. Isertitakinnerpaalli kisimik pisortatiguunngitsumik niuernermik iluaquteqartut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Ilimagineqarpoq, illoqarfinni pisortatiguunngitsumik aningaasaqarnerup ilaannik isertitaqarnerpaasut pissarsisartut. Naliler- neqarpoq, nunaqarfinni innuttaasunut neqinik aalisakkanillu imminut pilersorneq kiisalu pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq pingaaruteqarluinnartoq, aamma illoqarfimmiunut naleqqiullugu taakkununnga pingaaruteqarnerusoq.

Ajornartorsiutit pingaarnerit:

- 2007-mi inuit 18-iniit 63-inut ukiullit akileraartussaatitaasut 40 %-ii 15.000 kr.-it sinnerlugit a-tut isertitaqarput, SIK-lli akissarsiassatut minnerpaaffissarititaat 168.000 kr.-usut ataallugit isertitaralugit. - Nunaqarfinni avinngarussimasunilu isertitarineqartut illoqarfinnut anginerisunut naleqqiullutik appasinnerungaatsiarput, tak. 2007-mi isertitat naatsorsorneqarnerat. - Aappaqanngitsut meerallit naligiissakkanik isertitakinnerpaapput, tak. 2007-mi isertitat naatsorsorneqarnerat. - Umiatsiaararsorlutik aalisartut piniartullu amerlaqisut aalisarnerminnit piniarnerminnillu kiisalu inuussutissarsiutigisamik avataannit isertitakitsuupput. - Umiatsiaararsorlutik aalisartut piniartullu isertitaasa ilarpassui aningaasanngornagit pissar- siani toqqoqqapput. - Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni 7,4 pct.iusut 2007-mi isertitat annikitsut ataavartumik inuussutigaat.

Aallaqqaasiut Oqaaseqaammi uani siunertarineqarpoq, Kalaallit Nunaanni isertitat qaffasissusaasa aamma isertitat agguarneqartarnerisa ersarissarneqarnissaat. Nunami tamarmi isertitaasartut naleqqersuunniarlugit, aamma nunap immikkoortuini isertitaasartut naleqqersuunniarlugit isertitat kisitsisitigut paasissutis- sartaat assigiinngitsut oqaaseqaammi sammineqassapput. Taamaaliornermi siunertarineqarpoq, isertitakinnerpaat Kalaallit Nunaata immikkoortuini sorlerni najugaqarnersut paasineqarnissaat. Paasis- sutissanik amigaateqarneq pissutigalugu isertitat suliaqaqatigiinnut agguarneqarsinnaanngillat. Ka- laallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup isertitatut nalunaarsugai 2007-meersut atorneqarput. Tassa allamik taasaqartoqanngippat, kisitsisit 2007-meersut kisimik saqqummiunneqassapput.

Kalaallit Nunaanni isertitat nalunaarsornerinut isertitatigut qaffasissutsit marluk atorneqartarput: tassa inuup isertitaasa qaffasissusaat aamma inoqutigiit isertitaasa qaffasissusaat. Isertitat tamakkiisut aamma isertitat atorneqarsinnaasut isertitatut qitiupput. Isertitanik nuussinernut akileraarusigas- saasunut (soorlu soraarnerussutisianut isertitanullu atorneqarsinnaasunut) aamma niuernikkut isertitavinnut (tassa akissarsiat, ajunngitsorsiassat killilersugaanngitsut akileraarutitigut nalingat aamma inuussutissarsiutitigut isertitat katinnerannut) isertitat tamakkiisut immikkoortiterneqartarput. Iserti- tat atorneqarsinnaasut tassaapput, akileraarutit peereerlugit niuernikkut isertitaviit kiisalu isertitanik nuussinerit akileraarusigassaanngitsut akileraaruteqaateqartussallu (soorlu meeqqanut tapisianut aamma ineqarnermut tapiissutinut). Ivittuut kommuniat aamma nunaqarfiit allat kommunit agguarneqarnerisa avataaniittut isertitat kisitsisitigut paasissutissartaanni tulliuttumi ilaatinneqanngillat, tassa immikkoortuni taakkunani inuit amerlassusaatigut suliassaqarnikkullu pissutsit immikkut ittut pissutigalugit.

2007-mi Kalaallit Nunaanni isertitat qaffasissusaat nassuiarlugu oqaaseqaat aallartinneqarpoq. Taassuma kingorna piitsuussutsip annertussusaata isikkuatalu naatsorsorneqarnerannik malitseqar- tillugu isertitat agguarneqarnerat nassuiarneqarpoq. Isertitat allatut agguarneqarneranni naliliinissa- mut atortussat pissarsiarineqarsinnaasut kiisalu ajornartorsiutit ersarissarneqartut nassuiarlugit o- qaaseqaat naggaserneqarpoq.

1. Kalaallit Nunaanni isertitat qaffasissusaat

Takussutissiaq 1.1: Nunami tamarmi 18-iniit 63-inut ukiullit agguaqatigiisillugu inuttut isertitaat

Inuit amerlassusaat 35.445 Isertitat ilanngaateqanngitsut 201.216 Niuernikkut isertitat 191.743 Isertitat akileraaruteqaataasussat 9.453 Inummut ilanngaat 60.454 Akileraaruseereerluni isertitat 140.839 Nuussinerit akileraaruteqaataasussaan 4.029 Isertitat atoriaannaat 144.874 Nassuiaat: Ilinniagaqarnersiutit ilanngullugit niuernikkut isertitaviit.

Takussutissiaq 1.1 naapertorlugu inunnut tamanut 18-iniit 63-inut ukiulinnut attuumatillugu, Ka- laallit Nunaanni inuup ataatsip 2007-mi isertitai tamakkiisut agguaqatigiissillugit 201.216 kr.-upput aamma niuernikkut isertitavii2 agguaqatigiissillugit 191.743 kr.-upput. Aammattaaq nuussinerni akileraaruteqaateqartussani agguaqatigiissillugit 9.453 kr.-nik aamma nuussinerni akileraarusigas- saanngitsuni agguaqatigiissillugit 4.029 kr.-nik inummut ataatsimut tunniussisoqarpoq. Inuit ataasiakkaat 18-iniit 63-inut ukiullit tamarmik akileraaruteqarnermikkut inuiaqatigiinnut 60.454 kr.-nik akileeqataapput. Inuup ataatsip isertitai atorneqarsinnaasut agguaqatigiissillugit 144.874 kr.-sutut naatsorsorneqarput.

Appasissumik isertitaqarfiusuni amerlasuut inuussutissarsiuteqarput. Allatut oqaatigalugu, amerlasuut inuussutissarsiuteqaraluarlutik annikitsuinnarnik isertitaqartarput. ”Pissakilliorfiusumik inuussutissarsiuteqarput” (working poor). Allatut oqaatigalugu inuussutissarsiuteqaraluarlutik isertitakitsut amerlasuujupput. ”Pissakilliorfiusumik inuussutissarsiuteqarput” (working poor). 2007-mi inuit 18-iniit 63-inut ukiullit akileraartussaatitaasut 40 %-ii 15.000 kr.-it sinnerlugit a-tut isertitaqarput, SIK-lli akissarsiassatut minnerpaaffissarititaat 168.000 kr.-usut ataallugit isertitaralugit. Takussutis- siaq 1.2-mi takutinneqarput, inuit 18-iniit 63-inut ukiullit ukioqatigiiaanut agguarlugit 15.000 kr.- nik taakkuninngaluunniit amerlanerusunik niuernikkut isertitaqavissimasut aamma aningaasarsianik a-nik isertitaqartut kiisalu SIK-p akissarsiassatut minnerpaaffissaritaata 168.000 kr.-usut 65 pct.-ii inorlugit isertitaqartut.

2 Niuernikkut isertitaviit (Markedsindkomst): Akissarsiat, ajunngitsorsiassat killilersugaanngitsut akileraarutitigut nalingat aamma inuussutissarsiutitigut isertitat katinneri. 9

Takussutissiaq 1.2: Inuit 18-iniit 63-inut ukiullit 15.000 kr.-nik taakkuninngaluunniit amerlanerusunik aamma 168.000 kr.-it inorlugit niuernikkut isertitaviit aamma aningaasarsianik a-nik isertitaat.

Ukioqatigiinnut Niuernikkut agguataarlugit isertitaviit A-tut isertitat 18 -niit 27-nut ukiullit 38,25% 41,93% 28 - 37 år 17,56% 17,54% 38 - 47 år 23,63% 21,68% 48 - 57 år 15,80% 14,20% 58 - 63 år 4,76% 4,64%

Takussutissiaq 1.2-mi takuneqarsinnaavoq, inuit isertitakitsuusut amerlanersaat 18-iniit 27-nut u- kioqartut. Malugineqarporli, isertitakitsut tallimararterutaasa missaannik inuit 38-nit 47-nut ukiullit amerlassuseqartut.

Nunami tamarmi, illoqarfinni/nunaqarfinni aamma suiaassutsit immikkoortiterneqarneranni isertitat nikinganerisigut inuit 18-iniit 63-inut ukiullit niuernikkut isertitaviisa agguarneqarnerat ilusiliaq 1.1 – 1.3-mi takutinneqarput.

Ilusiliaq 1.1: Inuit 18-iniit 63-inut ukiullit niuernikkut isertitaviisa agguarneqarnerat

14,00%

SIK-p isertitatut ikinnerpaaffiat kr. 168.000

12,00%

10,00%

8,00%

6,00%

4,00%

2,00%

0,00%

5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 + 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 0 - - - 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 8 9 9 9 9 0 0 0 5 0 ------1 0 2 5 5 - 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 5 0 1 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 7 0 2 5 5 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 8 9 9 9 7 9 1000 kr.

Ilusiliaq 1.2: Inuit 18-iniit 63-inut ukiullit niuernikkut isertitaviisa agguarneqarnerat, illoqarfinnut nunaqarfinnullu immikkoortiterlugit

16,00%

SIK-p isertitatut ikinnerpaaffiat kr. 168.000 14,00%

12,00%

10,00%

Illoqarfiit Nunaqarfiit 8,00%

6,00%

4,00%

2,00%

0,00%

Ilusiliaq 1.3: Inuit 18-iniit 63-inut ukiullit niuernikkut isertitaviisa agguarneqarnerat, suiaassutsit immikkoortitilerlugit

14,00%

SIK-p minnerpaafissatut akissarisaat kr. 168.000

12,00%

10,00%

8,00% Angutit Arnat

6,00%

4,00%

2,00%

0,00%

Takussutissiaq 1.3: 18-iniit 63-inut ukiullit inuttut isertitaasa agguaqatigiissinneqarnerat, kommuninut angisuunut aamma illoqarfinnut/nunaqarfinnut agguarlugit Nuussinerit Nuussinerit Akileraaruse akileraarute- Inuit Niuernikkut akileraaruteqa Inummut ernermi qaataasus- Isertitat amerlassusaat isertitaviit ataasussat ilanngaat isertitat saanngitsut atoriaannaat Kommune Kujalleq 4.831 162.694 12.097 51.690 123.268 5.401 128.680 Illoqarfiit 3.969 168.319 12.319 54.119 126.695 5.956 132.662 Nunaqarfiit 862 136.738 11.076 40.504 107.456 2.847 110.308 Kommuneqarfik Sermersooq 13.747 231.578 8.877 75.309 165.266 3.553 168.838 Illoqarfiit 12.823 240.790 8.432 78.663 170.659 3.523 174.201 Nunaqarfiit 924 104.379 15.056 28.815 90.809 3.975 94.792 Qeqqata Kommunia 6.094 195.677 7.639 60.153 143.383 4.429 147.816 Illoqarfiit 5.131 196.620 8.124 60.650 144.370 4.867 149.240 Nunaqarfiit 963 190.644 5.054 57.500 138.115 2.093 140.219 Qaasuitsup Kommunia 10.773 151.771 10.027 45.629 116.144 3.794 119.925 Illoqarfiit 8.246 166.371 9.876 51.565 124.636 3.940 128.566 Nunaqarfiit 25.273 104.365 10.518 26.273 88.572 3.320 91.867

Kommunerujussuarni niuernikkut isertitaviit assersuunnerisigut assigiinngissuteqartorujussuaq takuneqarsinnaavoq. Agguaqatigiisillugu niuernikkut isertitaviit Qaasuitsup Kommuniani 151.771 kr.-ullutik appasinnerpaapput, akerlianik Kommuneqarfik Sermersuumi 231.578 kr.-ullutik qaffasinnerpaasut, tak. takussutissiaq 1.3. Aammattaaq kommunerujussuit iluini illoqarfinni nunaqarfinnilu niuernikkut isertitaviit assigiinngissuseqarput. Soorlu Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfiini niuernikkut isertitaviit nunaqarfinni isertitanut sanilliullugit 136.411 kr.-inik qaffasinnerusut. Nuna tamakkerlugu niuernikkut isertitaviit assersuunnerisigut, inuk illoqarfimmi imaluunnit nunaqarfimmi najugaqarnersoq apeqqutaalluni, isertitatigut malunnaatilimmik assigiinngissuseqartoq takuneqarsinnaavoq. Tassa illoqarfinni inuit niuernikkut isertitavii agguaqatigiissillugit 203.385 kr.- upput, akerlianik inuit nunaqarfinni najugaqartut niuernikkut isertitavii taamaallaat 125.357 kr.- ullutik.

Ilusiliaq 1.4: Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu inuit isertitaasa agguaqatigiissillugit agguarneqarnerat

300.000

250.000

200.000

150.000 kr.

100.000

50.000

0 t t q q ik ik ik q ii t it u q q q t q t k ia a l v l a a u i a o a a o iu u s a a a ta n rm ia g m s s u ss rt m u t n ss n r n o s n a r iit s li o i N a a a r o a o a n a a n r u q is a a e n m rt A ia P N a ta Il a S g m p a o g r n Q U N m q i M e Q a m u o s q K A U tt a e I Q Q

Agg. isertitat tamarmiusut Agg. Isertitaviit Agg. isertitat tigoriaannaat

Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu niuernikkut isertitaviit qimerloorlugit ilusiliaq 1.4-mi takuneqarsinnaavoq, kommunini anginerusuni Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani aamma Qaqor- tumi isertitat 2007-mi qaffasinnerpaasut. Nuup Kommunea qaffasinnerpaanik 261.026 kr.-usunik agguaqatigiissillugu tamakkiisumik isertitaqarfiuvoq, tassa Kangaatsiap Kommuneani 109.273 kr.- nik isertitaqarfiusumut naleqqiullugu marloriaammik amerlanerusunik isertitaqarfiulluni.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani qulinit amerlanerusunik innuttaqartuni agguaqatigiissillugu inuttut isertitat appasinnerpaat qaffasinnerpaallu tallimat takussutissiaq 1.4-mi assersuunneqar- put, taakkullu inunnut 18-63-it qaangerlugit ukiulinnut atuuttuupput3.

3 Timmisartoqarfittut nunaqarfiusut Narsarsuaq aamma Kangerlussuaq nunaqarfiit akornanni allanut naleqqiullugu isertitaqarfiupput qaffasinneroqisumik, taamaammat uani ilanngunneqanngillat.

Takussutissiaq 1.4: Illoqarfinni nunaqarfinnilu 18-iniit 63-inut ukiullit inuttut isertitaat agguaqatigiissillugit Nuussinerit Nuussinerit Akileraaru- akileraarute- Isertitat Niuernikkut akileraarute- Inummut seereerner- qaataasus- Isertitatat tamarmiusut isertitaviit qaataasussat ilanngaat mi isertitat saanngitsut atoriaannaat Illoqarfiit qaffasinnerpaat Nuuk 270.317 263.073 7.198 86.281 184.067 3.519 187.608 Sisimiut 210.580 203.196 7.364 62.416 148.567 4.872 153.436 Qaqortoq 195.712 186.835 8.877 60.827 135.104 5.462 140.583 Maniitsoq 193.516 183.889 9.599 57.229 136.246 4.857 141.115 Ilulissat 192.021 183.995 8.097 57.415 134.452 4.028 138.447 Appasinnerpaamik isertitaqarfiusut Nanortalik 161.883 143.909 17.954 45.025 117.024 5.592 122.622 Ittoqqortoormiit 154.505 139.791 14.714 43.444 111.061 4.173 115.234 Tasiilaq 154.410 141.938 12.460 43.930 110.480 5.231 115.715 Kangaatsiaq 141.323 128.139 13.184 36.848 104.475 5.115 109.590 Qaanaaq 139.859 129.367 10.637 37.903 101.802 4.336 106.095 Nunaqarfiit qaffasinnerpaamik isertitaqarfiusut Qassimiut 178.169 167.668 10.501 54.335 123.834 9.176 133.010 Arsuk 177.703 168.606 9.098 53.151 124.552 1.422 125.974 Qassiarsuk 173.850 170.434 3.416 54.504 119.346 3.693 123.039

Qeqertarsuatsiaat 172.266 162.908 9.358 46.283 125.983 4.777 130.759 Napasoq 148.464 140.659 7.805 37.370 111.094 2.621 113.715 Nunaqarfiit appasinnerp. Isertitaqarfiusut Naajaat 91.948 73.578 18.370 16.411 75.536 4.438 79.974 Savissivik 90.982 80.360 10.621 18.821 72.161 5.059 77.220 Tiniteqilaaq 90.314 71.750 18.564 16.804 73.510 3.114 76.624 Qeqertat 82.441 67.788 14.654 16.684 65.758 4.117 69.874 Sermiligaaq 80.782 62.555 18.227 14.097 66.685 4.097 70.783

Inuit illoqarfinni najugaqartut tassaapput, 2007-mi tamakkiisumik, niuernikkut aamma atorneqarsinnaasunik qaffasinnerpaanik isertitaqartut, tak. takussutissiaq 1.4. Tassa nunaqarfinni agguaqatigiissillugu isertitarineqartut appasinnerpaallutik, illoqarfinni isertitarineqartut affaasa taamaallaat missaaniipput. Aammattaaq nunaqarfinni inuit appasinnerpaanik tamakkiisumik isertitallit nuna tamakkerlugu isertitat agguaqatigiissinnerisa 50 pct.-ii inorlugit akissarsisarput, takuuk takussutissiaq 1. Isertitat appasinnerpaat ersarissassagaanni, taava SIK-p isumaqatigiissutaa malillugu ilinniaga- qarsimanani qaammammusialik ukiumut 168.000 kr.-t aamma 180.000 kr.-t akornanni tamakkiisumik akissarsiaqartarpoq, apeqqutaalluni qanoq sivisutigisumik atorfeqarsimanersoq, akerlianik suli- sartoq ilinniagalik ukiumut tamakkiisumik 204.000 – 216.000 kr.-nik akissarsiaqartarpoq.

Takussutissiaq 1.5: 18-iniit 63-inut ukiullit inuttut isertitaasa agguaqatigiissinneqarnerat, ukioqqortussuseq naapertorlugu immikkoortiterlugit Nuussinerit Akileraa- Nuussinerit Ukiunut Isertitat Niuernikkut akileraarute- Inummut reernermi akileraarute- Isertitat agguarneri tamakkiisut isertitaviit qaataasussat ilanngaat isertitat qaataanngisut atoriaannaat 18 - 24 88.845 83.271 5.581 17.106 71.765 3.224 74.993 25 - 29 158.955 151.397 7.585 44.839 114.057 5.440 119.514 30 - 34 211.965 205.503 6.422 67.027 145.062 4.783 149.851 35 - 39 220.392 211.793 8.565 68.630 151.691 5.297 156.992 40 - 44 230.090 221.669 8.404 71.659 158.492 4.153 162.662 45 - 49 246.821 237.127 9.682 77.085 169.860 3.618 173.467 50 - 54 244.951 233.031 11.905 76.412 168.565 2.968 171.537 55 - 59 239.176 222.847 16.274 75.084 164.308 3.252 167.574 60 - 63 235.097 211.604 23.345 68.927 166.327 3.620 169.969

Takussutisiaq 1.5 naapertorlugu inuit 18-iniit 24-nut ukiullit agguaqatigiisillugu tamakkiisumik aamma niuernikkut isertitavii 88.845 kr.-t aamma 83.271 kr.-it appasinnerpaapput. Akerlianik inuit 45-nit 48-nut ukiullit agguaqatigiisillugu tamakkiisumik aamma niuernikkut isertitavii 246.821 kr.-t aamma 237.127 kr.-t qaffasinnerpaapput. 54-it missaasa tungaannut ukioqqortusiartortilluni agguaqatigiissillugit isertitat qaffakkiartortartut, tamatumalu kingorna appariartoqqilertartut takuneqarsinnaavoq.

Takussutissiaq 1.6: Inunnut 18-it sinnerlugit ukiulinnut agguaqatigiisillugu pisortatigoortumik nuussinerit Nuna tamakkerlugu Illoqarfiit Nunaqarfiit Angutit Arnat Nuussinerit akileraaruteqaataasussat 15.577 15.098 18.279 13.675 17.779 Pisariaqartitsineq naapertorlugu ikiorsiissutit 1.579 1.567 1.649 1.423 1.759 annertusisamik pisariaqartitsineqn naapertorl ikiorsiissutit 556 540 648 485 639 Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit suliffissaaleqisut 548 544 568 653 426 Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit napparsimanermi aamma ajutoornermi 275 281 240 217 341 Erninermi ullormusit 742 763 622 59 1.532 Siusinaartumik soraarnerussutisiallitr 4.895 4.765 5.623 4.777 5.030 Soraarnerussutisiallit 6.983 6.638 8.930 6.060 8.052 Nuussinerit akileraaruteqaataasussanngitsut 4.490 4.715 3.227 2.955 6.267 ataasiaannartumik ikiorsiissut 170 173 157 129 218 Siusinaartumik soraarnerussutisiallit, meeqqanut tapit 18 17 25 18 18 siusinaartumik soraarnerussutisiallit, inummut tapeq 298 332 106 274 327 Soraarnerussutisiallit, meeqqanut tapit 1 0 1 1 1 Soraarnerussutisiallit, inummut tapit 324 348 189 298 355 Meeqqanut tapiissutit 954 827 1.669 131 1.906 Ineqarnermut tapiissutit 2.725 3.017 1.080 2.105 3.443 Nassuiaat: Pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit, annertusisanik ikiorsiissutit aamma ataasiaannakkamik ikiorsiissutit maanna pisortanit ikiorsiissutinik taaneqartarput. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit maanna niuernikkut ikiuutinik taaneqartarput.

Illoqarfinni inuit nuussinerit akileraaruteqaatissat nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinerup anner- tussusaasa missaannik 2007-mi pissarsipput, akerlianik nunaqarfinni inuit agguaqatigiissitsinernit 17 pct.-it missaannik annertunerusumik pissarsipput, tak. takussutissiaq 1.6 malugineqarporli, nunaqarfinni inuit nuussinernik akileraarusigassaanngitsunik agguaqatigiissillugu appasinnerusunik pissarsisartut. Tamanna illoqarfinni ineqarnermut tapiissutit tunniunneqartartut qaffasinneruneran- nik pissuteqarpoq, qaffasinnerunerat illoqarfinni ineqarnermut akilersuutit nunaqarfinnut sanilliullugit qaffasinnerunerannut attuumassuteqarluarsinnaavoq. Nuussinernik akileraaruteqartussanik aamma akileraarusigassaanngitsunik arnat angutinut naleqqiullutik agguaqatigiissillugu qaffasinnerusunik pissarsisarput.

Takussutissiaq 1.7: Inuit 18-inik ukiullit utoqqaanerusullu nuussinernik pissarsisartut amerlassusaat innuttaasut Innutttaasut nuussinikkut Innuttaasut nuussinikkut tigusisartut amerlassusaat tigusisartut amerlassusaat Illoqarfiit annerit tallimat Nuuk 11216 2800 25,0% Sisimiut 3797 1415 37,3% Qaqortoq 2376 914 38,5% Ilulissat 3272 1396 42,7% Aasiaat 2125 992 46,7% Nunaqarfiinni annertunerpaanik tigusisartut Attu 166 118 71,1% Ammassivik 45 32 71,1% Sermiligaaq 136 97 71,3% Niaqornaarsuk (Kan) 178 131 73,6% Sarfannguit 77 58 75,3% Nassuiaat: Meeqqanut tapisiat aamma ineqarnermut tapiissutit ilanngunnagit.

Takussutissiaq 1.7 naapertorlugu, inuit isumaginninnikkut nuussinerit arlaannik (meeqqanut tapisiaanngitsunik aamma ineqarnermut tapisiaanngitsunik) pissarsisartut amerlanerpaat nunaqarfinni najugaqarput. Illoqarfinni anginerusuni tallimaasuni innuttaasut isumaginninnikkut nuussinernik pissarsisartut amerlassusaat 25 – 47 pct.-it akornanniipput, akerlianik nunaqarfinni pissarsiffiuner- paasartuni 71 – 75 pct.-it akornanniittut.

Inuit ataasiakkaat isertitanut uuttuutitut atorneqarnerisigut eqqunngitsumik takutitsisoqarsinnaavoq, tassa inuit amerlanersaat inoqutigiinni ataatsimoorluni atuiffiusuni najugaqarmata. Inuit isertitakitsut imaluunniit isertitaqanngitsut ilaqutariinni ilaasortat ilaannik qaffasissunik isertitaqarfiusuni na- jugaqarsinnaapput. Inoqutigiit isertitanut uuttuutitut atorneqassappata, ilaqutariit amerlassusaasa assigiinnginnerat eqqarsaatigineqassaaq.

Aammattaaq qanoq atugaqarnerup / atugarissaarnerup qaffasissusaa eqqornerusumik assersuunniar- lugu, tulliuttumi inoqutigiit isertitaat naligiissakkat saqqummiunnissaat qinerneqarpoq, tassani inoqutigiit ataasiakkaat qassinik inuttaqarnersut aamma qanoq katitigaanersut eqqarsaatigalugit. Inoqu- tigiit isertitaat tamarmiusut naligiissakkat nalingi, inoqutigiit katitigaanerannik ersersitsisut, agguarlugit isertitat naligiissakkat naatsorsorneqartarput. Naligiissat nalingi atorneqartut OECD-p tunnga- vittut atugaraa. Tassani inoqutigiinni inersimasoq siulleq 1-imik naleqartinneqarpoq. Inersimasut allat ataasiakkaarlutik 0,5-mik naleqartinneqartut, meeqqat tamarmik ataasiakkaarlutik 0,3-mik na- leqartinneqarput. Inoqutigiinnut pineqartunut naligiissakkat nalingi inuit ataasiakkaat nalinginit ka- titerlugit naatsorsorneqartarput. Tassa inoqutigiinni marlunnik inersimasortalinni pingasunillu meerartalinni naligiissakkat nalingi tassaapput 1+0,5+0,3+0,3+0,3 = 2,4, akerlianik inoqutigiinni meerartaqaratik ataatsimik inersimasortallinni nali 1-iuvoq.4 Inoqutigiit taakku marluusut isertitaat 300.000 kr.-uppata aamma 150.000 kr-uppata, taava naligiissakkatut isertitaat tassaassapput 300.000 kr./2,4 = 125.000 kr. aamma 150.000 kr./1 = 150.000 kr.

4 Isertitanut kisitsisitigut paasissutissat 2007, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik. 18

Takussutissiaq 1.8: Nunami tamarmi agguaqatigiisillugu inoqutigiit isertitaat kiisalu illoqarfinnut/nunaqarfinnut aamma kommunerujussuarnut agguarneqarnerat Inoqutigiit Naligiisitsinermi Naligiisitsinermi amerlas- Isertitat Isertitat Isertitat Isertitat susaat tamarmiusut atoriaannaat tamarmiusut atoriaannaat Nunarput tamakkerlugu 21.539 353.201 256.353 211.686 154.153 Illoqarfiit 18.524 367.792 265.202 221.631 160.626 Nunaqarfiit 2.938 263.524 202.090 150.922 114.658 Kommunerujussuit Kommune Kujalleq 3.216 290.596 216.170 179.226 134.418 Kommuneqarfik Sermersooq 8.122 424.346 299.747 258.120 182.717 Qeqqata Kommunia 3.769 349.308 256.385 210.380 155.103 Qaasuitsup Kommunia 6.432 296.946 221.631 170.047 127.395

Takussutissiaq 1.8 naapertorlugu agguaqatigiisillugu tamakkiisumik isertitat aamma isertitat naligiissakkat 2007-mi 353.201 kr.–nik aamma 211.686 kr.-nik annertussuseqarput. 2007-mi agguaqatigiisillugu isertitat atorneqarsinnaasut aamma isertitat naligiissakkat 256.353 kr.-nut aamma 154.153 kr.-nut naatsorsorneqarput.

Inoqutigiit isertitaasa takutippaat, illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni annertuumik isertitatigut assi- giinngissuteqartoqartoq. Tassa illoqarfiit aamma nunaqarfiit akornanni isertitat atorneqarsinnaasut assigiinngissusaat 63.000 kr.-t missaanniipput, isertitalli naligiissakkat atorneqarsinnaasut asser- suunneqarneranni 46.000 kr.-t missaanniillutik.

Takussutissiaq 1.9: Agguaqatigiisillugu inoqutigiit isertitaat kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu agguarneqartut Inoqutigiit Naligiisitsinermi Naligiisitsinermi amerlas- Isertitat Isertitat isertitat isertitat susaat tamarmiusut atoriaannaat tamarmiusut atoriaannaat Nanortalik 864 265.375 204.531 158.436 121.690 Qaqortoq 1.482 313.160 228.362 192.420 142.474 Narsaq 870 277.206 206.961 177.398 133.336 Paamiut 765 275.595 198.574 168.396 121.650 Nuuk 6.285 466.585 326.324 287.577 201.946 Maniitsoq 1.390 307.433 229.005 187.167 140.046 Sisimiut 2.379 373.774 272.382 223.944 163.900 Kangaatsiaq 414 261.626 205.659 134.375 105.388 Aasiaat 1.305 264.960 197.978 165.816 124.960 Qasigiannguit 472 281.193 208.803 167.164 125.437 Ilulissat 1.845 341.422 251.130 195.512 144.754 Qeqertarsuaq 388 319.340 241.413 183.709 139.893 Uummannaq 853 283.581 207.787 160.893 117.762 Upernavik 860 300.365 227.396 155.635 117.204 Qaanaaq 295 234.269 181.929 134.686 104.740 Tasiilaq 914 277.039 212.709 145.611 111.090 Ittoqqortoormiut 158 316.492 235.879 171.644 127.811

Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu inoqutigiit isertitaat agguaraanni takussutissiaq 1.9-mi takuneqarsinnaavoq, Nuup kommunea 466.585 kr.-nik isertitaqarfiulluni aamma 287.577 kr.-nik naligiissakkanik isertitaqarfiulluni immikkooruteqartoq. Kommunit amerlanerpaa- nik inoqutigeeqarfiusut qaffasinnerpaanik agguaqatigiisillugu isertitaqarfiusarnerat nalinginnaasuu- voq.

Takussutissiaq 1.10: Nunami tamarmi inoqutigiit agguaqatigiisillugu akileraarutitigut akiliutaat kiisalu illoqarfinnut/nunaqarfinnut aamma kommunerujussuarnut agguarneqarnerat Inoqutigiit Naligiisitsinermi amerlas- Katillugit akileraarutit susaat akileraarutit katillugit Nunarput tamakkerlugu 21.539 103.621 62.374 Illoqarfinni 18.524 109.883 66.280 Nunaqarfinni 2.938 65.101 38.489 Kommunerujusuit Kommune Kujalleq 3.216 83.062 51.047 Kommuneqarfik Sermersooq 8.122 131.023 80.045 Qeqqata Kommunia 3.769 100.448 60.732 Qaasuitsup Kommunia 6.432 81.159 46.684

Kalaallit Nunaanni inoqutigiit ataasiakkaat 2007-mi akileraarutinut aamma naligiissakkat akileraa- ruserneqarnerinut agguaqatigiisillugu 103.621 kr.-nik aamma 62.374 kr.–nik akiliuteqarput, tak. takussutissiaq 1.10. Illoqarfinni nunaqarfinnilu inoqutigiinnit akileraarutinut akiliutit annertuumik assigiinngissuteqarput. Akileraarutinut akiliutit kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu agguarneqarneranni takuneqarsinnaavoq, kommunini anginerni, Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani aamma Qaqortumi, innuttaqarfiunerpaasuni agguaqatigiisillugu akileraarutinut qaffasinnerpaamik akiliuteqartoqartartoq, tak. takussutissiaq 1.11.

Takussutissiaq 1.11: Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu inoqutigiit ataasiakkaat agguaqatigiisillugu akileraarutinut akiliutaasa agguarneqarnerat Inoqutigiit Naligiisitsinermi amerlas- Katillugit akileraarutit susaat akileraarutit katillugit Nanortalik 864 67.650 41.052 Qaqortoq 1.482 93.889 56.881 Narsaq 870 79.926 51.035 Paamiut 765 78.331 47.475 Nuuk 6.285 147.202 90.879 Maniitsoq 1.390 86.084 52.700 Sisimiut 2.379 108.841 65.425 Kangaatsiaq 414 61.984 32.165 Aasiaat 1.305 74.255 46.089 Qasigiannguit 472 79.598 47.155 Ilulissat 1.845 98.038 56.310 Qeqertarsuaq 388 83.767 47.804 Uummannaq 853 76.834 43.722 Upernavik 860 76.232 40.299 Qaanaaq 295 58.975 34.449 Tasiilaq 914 71.640 38.502 Ittoqqortoormiut 158 86.090 47.117

Takussutissiaq 1.12: Inoqutigiit ataasiakkaat 2007-mi agguaqatigiisillugu isertitaat, inersimasut aamma meeqqat amerlassusaat naapertorlugit agguarneqarnerat Naligiisitsi- Naligiisitsi- Inoqutigiit Tamak- Isertitat nermi nermi amerlassu kiisumik atoriaan- isertitat isertitat saat Isertitat naat tamarmiusut atoriaannaat Kisimiittoq:

Meeraqanngitsoq 7.551 186.772 139.580 186.772 139.580 Ataats. Meeralik 837 199.173 153.344 146.461 112.754 Marlunnik meeralik 459 195.485 155.098 115.660 91.855 Pingasunik meeralik 168 188.541 156.791 92.641 77.173 Pingasut sinnerlugit meeralik 62 161.413 147.115 64.492 58.702 Aappariit: Meeraqanngitsut 4.276 404.027 287.845 269.352 191.897 Ataats. Meerallik 1.746 452.423 319.248 243.970 172.141 Marlunnik meerallik 1.577 495.313 347.313 228.021 159.884 Pingsunik meerallik 815 440.776 315.680 174.565 125.084 Pingasut sinnerlugit meerallik 470 369.340 280.928 124.388 94.433 21

Inersimasut meeqqallu amerlassusaat naapertorlugu inoqutigiit agguaraanni, takussutissiaq 1.12-mi takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit ataatsimik inersimasortallit ataatsimik meerartaqaraangamik qaffasinnerpaanik agguaqatigiisillugu tamakkiisumik isertitaqartartut. Akerlianik inoqutigiit ataatsimik inersimasortallit pingasunillu meerartaqartut isertitaat atorneqarsinnaasut qaffasinnerpaallutik 156.791 kr.-upput, tamanna meeqqanut tapisiat akileraarusigassaanngitsut pissutaasinnaapput. Ino- qutigiit marlunnik inersimasortallit marlunnik meerartaqaraangamik qaffasinnerpaanik agguaqatigiisillugu isertitaqartarput, taakkulu tamakkiisumik isertitarivaat 495.313 kr.-t aamma atorneqarsinnaasutut isertitarivaat 347.313 kr.-t. Agguaqatigiisillugu inoqutigiit isertitaat appasinnerpaasut inoqutigiinni pingasut sinnerlugit meerartalinni takussaapput. Tassunga nassuiaataasinnaasoq tassaavoq, inuit imaluunniit aappariit qaffasinnerusumik ilinniagallit agguaqatigiisillugu pingasunik amer- lanerunngitsunik meerartaartarnerat.

Inoqutigiit amerlassusaat iluarsigaanni, isertitat naligiissakkat naatsorsorneqarneranni takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit meerartaqanngitsut tassaasut qaffasinnerpaanik isertitaqartartut. Takussutissiaq 1.12-ip ilanngullugu takutippaa, inoqutigiinni meeqqat amerliartortillugit isertitat naligiissakkat ap- pariartortartut, tassa meeqqat inersimasumik ataatsimik imaluunniit marlunnik najugaqateqaraluar- pataluunniit.

Ilusiliaq 1.5: Kalaallit Nunaanni inoqutigiit meerartallit aamma meerartaqanngisut amerlassusaat

3% 6%

12%

16% 63%

0 meeraq 1 meeraq 2 meeqqat 3 meeqqat 3 sinn. Meeqqat

Takussutissiaq 1.13: Illoqarfinni/nunaqarfinni agguaqatigiisillugu isertitat naligiissakkat appasinnerpaasut tallimat aamma qaffasinnerpaasut tallimat Naligiisitsiner Naligiisitsi- Naligiisitsiner mi isertitat nermi mi isertitat tamarmiusut akileraarut atoriaannaat Illoqarfiit qaffasinnerpaaffiusut tallimat Nuuk 290.051 91.864 203.393 Sisimiut 216.746 62.168 160.645 Ilulissat 200.414 58.450 147.703 Qaqortoq 196.972 58.760 145.142 Maniitsoq 195.053 56.141 145.178 Illoqarfiit appasinnerpaaffiusut Paamiut 168.176 47.499 121.428 Aasiaat 167.331 46.722 125.966 Narsaq 164.260 45.295 127.140 Kangaatsiaq 153.067 39.741 116.940 Qaanaaq 142.277 37.478 109.625 Nunaqarfiit qaffasinnerpaaffiusut Qeqertarsuatsiaat 179.091 47.655 137.368 Arsuk 171.134 47.178 124.400 Qassimiut 167.028 47.935 132.709 Napasoq 166.434 42.685 126.011 Innaarsuit 165.856 44.328 122.005 Nunaqarfiit appasinnerpaaffiusut Nuussuaq 100.487 18.248 83.716 Naajaat 100.388 17.059 85.036 Kuummiut 98.726 19.496 82.169 Tiniteqilaaq 96.336 17.230 82.739 Sermiligaaq 94.311 17.249 78.723

Takussutissiaq 1.13 naapertorlugu illoqarfiit tallimat agguaqatigiisillugu inummut isertitaqarfiunerpaasut aamma agguaqatigiisillugu naligiissakkanik isertitaqarfiunerpaapput. Nuup illoqarfiani aamma Sisimiut illoqarfiani inoqutigiit kisimik nunamut tamarmut naleqqiullutik qaffasinnerusunik naligiissakkanik isertitaqarput, takussutissiaq 1.8-mi saqqummiunneqarput. Nunaqarfiit pingasut, Sermiligaaq, Naajaat aamma Nuussuaq, appasinnerpaanik agguaqatigiisillugu naligiissakkanik isertitaqarfiusut aamma agguaqatigiisillugu inummut isertitakinnerpaaffiupput.

Takussutissiaq 1.14: 2007-mi inoqutigiinnut agguaqatigiisillugu pisortatigoortumik nuussinerit

Inoqutigiit tamarmik Illoqarfiit Nunaqarfiit Nuussinerit akileraaruteqaataasussat 26.817 26.737 28.269 Pisariaqartitsineq naapertorlugu ikiorsiissutit 2.746 2.781 2.114 annertusisamik pisariaqartitsineqn naapertorl ikiorsiissutit 934 961 445 Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit suliffissaaleqisut 935 963 414 Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit napparsimanermi aamma ajutoornermi 481 497 195 Erninermi ullormusit 1.295 1.356 194 Siusinaartumik soraarnerussutisiallitr 8.389 8.434 7.573 Soraarnerussutisiallit 12.037 11.746 17.333 Nuussinerit akileraaruteqaataasussaanngitsut 8.228 8.459 4.018 ataasiaannartumik ikiorsiissut 303 311 158 Siusinaartumik soraarnerussutisiallit, meeqqanut tapit 121 128 1 siusinaartumik soraarnerussutisiallit, inummut tapeq 566 588 160 Soraarnerussutisiallit, meeqqanut tapit 5 5 0 Soraarnerussutisiallit, inummut tapit 606 616 427 Meeqqanut tapiissutit 1.431 1.471 698 Ineqarnermut tapiissutit 5.196 5.340 2.573

Takussutissiaq 1.14 naapertorlugu illoqarfinni aamma nunaqarfinni inoqutigiinnut nuussinerit akile- raaruteqartussaasut tamarmiusut annertussusaat malunnaatilimmik assigiinngissuteqanngillat. Taa- maattoq illoqarfinnut naleqqiullugu nunaqarfinni utoqqalinersiuteqartunut agguaqatigiisillugu 48 pct.-nik qaffasinnerusumik akiliuteqartoqartarpoq. Illoqarfinni inoqutigiinnut agguaqatigiissillugu akileraarusigassaanngitsunik nuussinerit nunaqarfinni inoqutigiinnut nuussinernut sanilliullugit marloriaatingajammik qaffasinnerupput. Tassunga illoqarfinni ininik attartortunut agguaqatigiisillugu ineqarnermut tapiissutit qaffasinnerunerat pingaarnertut nassuiaataavoq.

2. Kalaallit Nunaanni isertitat agguarneqarnerat Isertitat agguarneqarnerat nunap innuttaasa akornanni isertitat tamarmiusut agguarneqarnerattut nassuiarneqarpoq. Inuunermi atukkanut, pigissaarnermut, piitsuussutsimut (allanut naleqqiullugu) aamma inuiaqatigiit aalajaannerannut isertitat agguarneqarnerat pingaaruteqarpoq. Taamaammat isertitat agguarneqartarnerat piffissap ingerlanerani qanoq allanngorartarnersut, aamma isertitat tamarmiusut agguarneqartarnerinut suut aalajangiisuusarnersut paasiniarlugu misiliineq pillugit nas- suiaataasunut attuumassuteqartumik annertuumik soqutiginnittoqarpoq. Tulliuttuni ukiumi ataasiin- narmi, 2007, isertitat agguarneqarnerat misissoqqissaarneqarpoq. Paarlattuanilli inuit inuunertik ta- maat naallugu isertitaasaa agguarneqarnerat, tassa inuunerup ingerlanerani isertitat tamarmiusut agguarneqarnerat misissoraanni, isertitat agguarneqartarnerat naleqqunnerusoq anguneqarsinnaavoq, tamannali paasissutissat ersarissut amigaatigineqarnerat pissutigalugu maannamut periarfissaqarsi- manngilaq.

Isertitat agguarneqarnerat pillugu nassuiaatip saniatigut, isertitat assigiinngissusaasa atuunnerannut tunngaviusut aamma assigiinngissutsit taakku piffissap ingerlanerani ineriartortarnerat paasissallu- git soqutiginarpoq. Isertitani assigiinngissutsinut pissutsit arlallit pissutaapput. Siullermik isertitatigut assigiinngissutsit ilaasa atuuttarnerannut toqqaasinnaaneq pissutaavoq, tassa ilaannakortumik suliffeqarnissaq toqqarneqarsinnaavoq, imaluunniit piffissat ilaatigut suliffeqarfeqarfiup qimanne- qartarnissaa toqqarneqarsinnaavoq. Aappaattut inuit akornanni isertitatigut assigiinngissutsit ilaasa atuuttarnerannut iluatsitsineq aamma nalaatsornikkut pisartut pissutaapput, pingajuattullu akissarsiat ilusilersorneqarnerat pissutaavoq, taassuma ilaatigut ilinniartitaanermi assigiinngissutsit erser- sippai.

Nunami inuit ilaqutariillu akornanni isertitat siammarsimaneri ersarissarniarlugit agguaanermi uuttuutit assigiinngitsut atorneqarsinnaapput. Inuit imaluunniit inoqutigiit isertitaasa annertussusaat naapertorlugit immikkoortiterisarneq, uuttuutit taakku amerlanerpaartaat tunngavigalugit ingerlan- neqartarpoq. Ilaatigut decilinut agguaaneq, Lorenzkurvi aamma gini-koefficient atorlugit isertitat agguarneqarnerat tulliuttumi nassuiarneqarpoq.

2.1 Decilinut agguaaneq

Inummut isertitat Isertitat nalingisa, deciilinut isertitat immikkoortiterneri ataasiakkaat malillugit nalilersorneqartut, inuup imaluunniit inoqutigiit isertitaasa qaffasissusaat ersersippaat. Tassa kisitsisit decilinut takus- sutissiamiittut imatut paasineqassapput, assersuutigalugu takussutissiami ataaniittumi isertitat tamakkiisut nalaanni 4. decilimi naliusoq 100.585 kr.-uppat, taava decilimi tassani inuit agguaqatigiissillugu isertitaat tamakkiisut 100.585 kr.-upput.

Takussutissiaq 2.1: 18-iniit 63-inut ukiulinnut agguaqatigiissillugu inummut isertitat aamma akileraarutit, decilinut agguarlugit Isertitat Inummut Isertitat Decil tamarmiusut ilanngaat atoriaannaat 1. decil 17.789 0 3.065 2. decil 51.694 1.408 47.445 3. decil 78.160 10.845 70.451 4. decil 100.585 21.102 87.923 5. decil 136.054 35.399 107.337 6. decil 174.327 51.009 128.037 7. decil 214.645 68.009 152.821 8. decil 271.153 88.654 187.453 9. decil 350.850 118.106 239.014 10. decil 605.926 209.271 416.717

Takussutissiaq 2.1-p takutippaa, Kalaallit Nunaanni inuit 18-it aamma 63-it ukiullit akornanni inuit isertitaat tamakkiisut aamma agguaqatigiissillugu isertitaat atorneqarsinnaasut kiisalu qanoq anner- tutigisumik akileraarutinut akiliuteqarnersut. Takussutissiaq 1-mi takuneqarsinnaavoq, 2007-mi innuttaasut 10 pct.-ii 17.789 kr.-it inorlugit agguaqatigiissillugu tamakkiisunik isertitaqartut (1. decil), akerlianik 10 pct.-it (10. decil) agguaqatigiissillugu isertitat tamakkiisut 605.926 kr,-t isertitarigaat. Tassa innuttaasut 10 pct.-ii, qaffasinnerpaanik isertitaqartut, 10 pct.-inut appasinnerpaanik isertita- qartunut sanilliullutik agguaqatigiissillugu 34-riaammik amerlanerusunik isertitaqartarput. Aammat- taaq inuit 5. decilimiittut agguaqatigiissillugu isertitat atorneqarsinnaasut 107.337 kr.-usut isertitarivaat, taakku 10. decilimi agguaqatigiissillugu isertitat atorneqarsinnaasut 26 pct.-iisa missaannik annertussuseqarput.

Isertitat tamarmiusut aallaavigalugit isertitat agguarneqarnerat allatut nassuiarneqarsinnaavoq. Inuit tamarmik isertitaat tamakkiisut katikkaanni, isertitat tamarmiusut annertussusaat naatsorsorneqas- saaq. Tamatuma kingorna deciilini inuit ataasiakkaat isertitat tamarmiusut ilaannik qanoq annertuti- gisunik peqarnersut naatsorsornerisigut, isertitat agguarneqarnerat nassuiarneqarsinnaavoq.

Takussutissiaq 2.2: Inuit 18-iniit 63-inut ukiullit isertitaasa tamakkiisut annertussusaat procentinut agguarlugit Pct.-nngortinneri Pct.-nngorneri Decil qaffakkiartunngitsut qaffakkiartortillugit 1. decil 0,8% 0,8% 2. decil 2,6% 3,4% 3. decil 3,9% 7,3% 4. decil 5,0% 12,4% 5. decil 6,8% 19,2% 6. decil 8,7% 27,9% 7. decil 10,7% 38,6% 8. decil 13,6% 52,2% 9. decil 17,5% 69,7% 10. decil 30,3% 100,0%

Takussutissiaq 2.2 naapertorlugu 10 pct.-it isertitakinnerpaajusut, inuit 18-iniit 63-inut ukiullit isertitaasa tamarmiusut 0,8 pct.-iinik pissarsisarput. Aammattaaq takuneqarsinnaavoq, 18-iniit 63-inut ukiullit affaat isertitat tamarmiusut 19 pct.-iisa missaanaannik 2007-mi isertitaqartut. Taamatuttaaq innuttaasut affaat akileraarutinut akiliutit tamarmiusut 7 pct.-iisa missaannaannik akiliuteqarput. Aamma 2007-mi isertitat tamarmiusut 52 pct.-iisa missaannaat inuit 18-iniit 63-inut ukiullit 80 pct.- iisa isertitarivaat. Isertitat agguarneqarnerat naligeeqqissaaraluarpat, deciliniittut tamarmik isertitat tamarmiusut 10 pct.-iinik isertitaqassagaluarput.

Tulliuttumi inummut isertitat naligiissakkat nalaanni, inoqutigiinni ataasiakkaani inuit tamarmik inoqutigiittut isertitaat naligiissakkat allassimapput. Inoqutigiit aamma inuit isertitaat naligiissakkat Eurosat-ip aamma OECD-ip naatsorsortarpaat. Atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat aallaavigalugit pigissaartuunerup agguarneqarnera nalilersorneqarsinnaavoq.

Takussutissiaq 2.3: Inummut isertitat naligiissakkat aamma akileraarutit naligiissakkat, 18-iniit 63- inut ukiullit decilinut agguarlugit Naligiisitsinermi Naligiistsinermi Naligiisitsinermi Decil isertitat tamarmiusut inummut ilanngaat isertitat 1. decil 47.098 1.264 48.856 2. decil 86.118 10.707 80.475 3. decil 112.179 20.695 97.808 4. decil 140.820 32.283 113.379 5. decil 170.931 44.795 130.144 6. decil 205.055 58.019 149.179 7. decil 244.677 74.027 172.360 8. decil 295.003 93.816 202.478 9. decil 372.243 124.035 249.473 10. decil 621.120 223.135 400.691

Takussutissiaq 2.3 aamma takussutissiaq 2.1 assigiipput, isertitat aamma akileraarutinut akiliutit naligiissagaanerat tassani assigiinngissutituaavoq. Assersuutigalugu takuneqarsinnaavoq, 1. decili 2007-mi 48.856 kr.-nik agguaqatigiisillugu atorneqarsinnaasunik naligiissakkanik isertitaqartoq, aamma akileraarutinut naligiissakkanut agguaqatigiisillugu 1.264 kr.-nik akiliuteqartoq. Naleqqiul- lugu, 5. decilimi inuit agguaqatigiisillugu 130.144 kr.-nik atorneqarsinnaasunik naligiissakkanik isertitaqarput, akileraarutinullu naligiissakkanut 44.795 kr.-nik akiliuteqarlutik. Inuussutissarsiuti- limmut namminersortumut ilanngaatit 5.000 kr.-usut, atorneqarsinnaasut isertitat naligiissakkat qaffasissusaat ersernerlutsippaat.

Inoqutigiit isertitaat Tulliuttuni inoqutigiit agguaqatigiissillugu isertitaasa qaffasissusaat aamma isertitaasa naligiissakkat qaffasissusaat.

Takussutissiaq 2.4: Agguaqatigiissillugu inoqutigiit isertitaat aamma akileraarutinut akiuliutaat decilinut agguarlugit Isertitat Katillugit Isertitat Decil tamarmiusut akileraarutit atoriaannaat 1. decil 44.892 236 47.871 2. decil 94.495 10.318 93.461 3. decil 128.123 18.679 120.601 4. decil 179.130 35.308 150.817 5. decil 236.015 56.993 186.005 6. decil 302.726 81.353 227.288 7. decil 380.663 111.595 276.371 8. decil 484.422 149.552 339.381 9. decil 627.311 203.234 428.732 10. decil 1.054.086 368.896 692.908 Nassuaiaat: Akileraarutit ilanngaatigereerlugit isertitat tamakkiisut atorneqarsinnaasunik isertitaqarfiunngippata, nuussinerit akileraarusigassaanngitsut isertitanik akileraarutinik ilanngaaffigineqareersunik ilaneqarnerat pissutaasimassaaq.

Takussutissiaq 2.4-mi takuneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni inoqutigiit 10 pct.-ii 2007-mi agguaqatigiisillugu 44.892 kr.-nik isertitaqartut. Aammattaaq takussutissiaq 2.4-mi takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit 10 pct.-ii 2007-mi akileraarutinut agguaqatigiisillugu 236 kr.-nik akiliuteqartut. Taamatuttaaq takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit 10 pct.-ii agguaqatigiisillugu 1.054.086 kr.-usunik qaffasinnerpaanik isertitaqartut aamma akileraarutitigut agguaqatigiisillugu 368.896 kr.-nik pisorta- nut akiliuteqartut. Tassa Kalaallit Nunaanni inoqutigiit appasinnerpaanik aamma qaffasinnerpaanik isertitaqartut akornanni annertuumik assigiinngissuteqarpoq.

Takussutissiaq 2.5: Agguaqatigiissillugu inoqutigiit isertitaat naligiissakkat aamma akileraarutinut akiuliutaa decilinut agguarlugit Naligiisitsinermi Naligiisitsinermi Naligiisitsi- Naligiisitsi- isertitat niuernikkut nermi nermi iseritat Decil tamarmiusut isertitaviit akileraarutit atoriaannaat 1. decil 36.694 1.957 167 39.812 2. decil 78.304 36.068 7.340 74.798 3. decil 96.483 67.752 15.346 90.332 4. decil 114.303 98.012 22.305 104.304 5. decil 145.255 130.095 34.994 117.602 6. decil 179.516 165.390 49.143 134.949 7. decil 221.092 207.061 65.738 158.011 8. decil 274.856 261.424 87.225 189.274 9. decil 356.142 340.795 118.958 238.207 10. decil 614.136 590.028 222.492 394.185

Inoqutigiit 10 pct.-iisa agguaqatigiisillugu isertitaat atoriaannaat naligiissakkat 2007-mi 36.694 kr.-upput, tak. takussutissiaq 2.5. Tassunga naleqqiullugu 5. decilimiittut agguaqatigiisillugu isertitaat naligiissakkat atorneqarsinnaasut 117.602 kr.-upput. Akerlianik inoqutigiit 10 pct.-iisa, atorian- narnik naligiissakkanik qaffasinerpaanik isertitaqartuusut, agguaqatigiisillugu 394.185 kr.-t pissar- siarivaat. Takussutissiaq 2.5 naapertorlugu, inoqutigiit qaffasinnerpaanik agguaqatigiisillugu ato- riaannarnik naligiissakkanik isertitaqartut, agguaqatigiisillugu appaasinnerpaanik isertitaqartunit quleriaammik isertitaqarnerupput. 2007-mi Kalaallit Nunaanni inoqutigiit akornanni pigissaartuuneq annertuumik assigiinngissuteqarpoq.

Nuussinikkut isertitat aamma akileraarutit aqqutigalugit allatut agguaaneq ilusiliaq 2.1-mi takutin- neqarpoq. Ilusiliami isertitat annertussusaat naapertorlugit innuttaasut eqimattanut qulinut immik- koortiterneqarput (isertitat decilinut immikkoortiterlugit). Eqimattani siullermiipput 10 %-it appasinnerpaanik isertitaqartut, eqimattat tullianiipput 10 %-it appasinnerpaat tulliinik isertitaqartut il.il., eqimattallu qulinganniittut tassaapput 10 %-it isertitaqarnerpaasut. Ilusiliap titarnerit marluk takutippai – niuernikkut isertitaviit aamma isertitat atorneqarsinnaasut. Appasinnerpaanik isertitaqartut isertitaat atorneqarsinnaasut niuernikkut isertitaviannit qaffasinnerupput, qaffasinnerpaanillu isertitaqartut niuernikkut isertitavii atorneqarsinnaasutut isertitaannit qaffasinnerullutik. Tamatuma takutippaa, inuiaqatigiit atugarissaartut ”pisuunit” ”piitsunut” agguaasartut – Robin Hood-ip periaasia- nik taaneqartoq.

Ilusiliaq 2.1: Inoqutigiit agguaqatigiissillugu tamakkiisumik aamma niuernikkut isertitavii naligiissakkat, decilinut agguarlugit

700000

600000

500000

400000 kr. 300000

200000

100000

0 1. decil 2. decil 3. decil 4. decil 5. decil 6. decil 7. decil 8. decil 9. decil 10. decil

Isertitaviit naligiissakkat agguaqatigiisinneri Isertitat atoriaannaat naligiissakkat agguaqatigiisinneri

Takussutissiaq 2.6: Inoqutigiit isertitaasa tamarmiusut agguarneqarnerat

Pct.-nngorneri Pct.-nngorneri Decil qaffakkiartunngitsut qaffakkiartortillugit 1. decil 1,3% 1,3% 2. decil 2,7% 4,0% 3. decil 3,6% 7,6% 4. decil 5,1% 12,7% 5. decil 6,7% 19,3% 6. decil 8,6% 27,9% 7. decil 10,8% 38,7% 8. decil 13,7% 52,4% 9. decil 17,8% 70,2% 10. decil 29,9% 100,0%

Takussutissiaq 2.6 naapertorlugu inoqutigiit 80 pct.-ii (1 – 8 decilimiittut) appasinnerpaanik isertitaqartut isertitat tamarmiusut 50 pct.-iisa missaannaannik isertitaqarput. Inoqutigiit pisuujunerpaa- sut 10 pct.-it isertitat tamarmiusut 30 pct.-iisa missaat sinnerlugit isertitaqartut malugineqarpoq.

Takussutissiaq 2.7: Agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasutut inoqutigiit isertitaat kommunerujussuarnut agguarlugit Kommune Kommuneqarfik Qeqqata Qaasuitsup Decil Kujalleq Sermersooq Kommunia Kommunia 1. decil 45.823 47.560 51.952 47.329 2. decil 86.615 100.484 96.585 89.660 3. decil 106.637 132.015 122.194 115.568 4. decil 129.158 169.444 153.851 143.216 5. decil 157.428 211.148 191.587 172.712 6. decil 191.979 261.063 237.120 207.760 7. decil 235.519 322.443 289.183 246.308 8. decil 285.377 401.665 352.020 295.874 9. decil 359.084 506.907 433.893 362.204 10. decil 563.353 844.178 634.920 535.217

Kommunerujussuit akornanni agguaqatigiissillugu inoqutigiit isertitaat atorneqarsinnaasut decilimi siullermi malunnaatilimmik assigiinngissuseqanngillat. Tamassuma takutippaa, kommunerujussuarni sisamaasuni taakkunani inoqutigiit 10 pct.-ii appasinnerpaanik agguaqatigiisillugu isertitaqartut assigiikannersumik namminneq atorsinnaasaminnik aningaasaateqartut. Kommunerujussuilli akornanni isertitat atorneqarsinnaasut assigiinngissusaat isertitaqqortusiartorneq ilutigalugu anner- tusisartorput. Kommunerujussuit Kommuneqarfik Sermersooq aamma Qeqqata Kommunia tassap- put agguaqatigiissillugu qaffasinnerpaanik atorneqarsinnaasunik isertitaqarfiullutik immikkoorute- qartut. Assersuutigalugu Kommuneqarfik Sermersuumi inoqutigiit 10 pct.-iusut agguaqatigiisillugu qaffasinnerpaanik atorneqarsinnaasunik isertitaqartut Qaasuitsup Kommuniani innuttaasunut sanilliullutik 58 pct.-inik qaffasinnerusunik isertitaqarput.

Takussutissiaq 2.7 assigalugu takussutissiaq 2.8-p takutippai, atorneqarsinnaasutut inoqutigiit isertitaat naligiissakkat kommunerujussuarnut agguarneqarnerat.

Takussutissiaq 2.8: Agguaqatigiisillugu atorneqarsinnaasutut inoqutigiit isertitaat naligiissakkat kommunerujussuarnut agguarlugit Kommune Kommuneqarfik Qeqqata Qaasuitsup Decil Kujalleq Sermersooq Kommunia Kommunia 1. decil 40.948 39.128 44.893 37.899 2. decil 72.310 78.249 80.630 70.038 3. decil 85.759 99.036 97.343 83.919 4. decil 97.321 117.399 109.175 95.069 5. decil 106.868 136.967 123.697 105.908 6. decil 119.026 162.617 140.925 117.487 7. decil 136.940 193.357 162.907 132.662 8. decil 162.789 231.721 191.162 153.528 9. decil 200.530 286.441 236.084 186.088 10. decil 321.291 481.939 363.920 291.112

Takussutissiaq 2.9: 2007-mi agguaqatigiissillugu isertitat atorneqarsinnaasut kommuninut nutaanngitsunut agguarlugit Decil 1.decil 2. decil 3. decil 4. decil 5. decil 6. decil 7. decil 8. decil 9. decil 10. decil Nanortalik 47.799 82.896 102.856 128.072 154.961 185.686 226.875 274.904 340.212 498.222 Qaqortoq 48.792 89.734 107.483 128.905 160.586 199.695 247.425 298.368 379.449 620.721 Narsaq 38.497 85.666 107.577 130.248 154.992 185.693 224.520 274.373 343.950 518.579 Paamiut 40.962 78.180 91.678 120.243 142.937 177.097 216.260 269.689 337.318 507.397 Nuuk 51.710 111.000 144.927 187.028 234.239 289.886 356.671 437.576 544.187 905.139 Maniitsoq 44.460 88.464 108.972 138.307 170.628 210.806 252.831 304.518 379.148 588.006 Sisimiut 56.650 102.862 130.898 163.794 205.932 257.043 313.778 378.485 459.506 653.967 Kangaatsiaq 46.367 86.054 113.541 137.813 162.815 191.972 232.419 268.311 326.756 484.784 Aasiaat 40.796 78.105 100.516 122.889 151.427 180.037 214.953 261.788 330.915 496.018 Qasigiannguit 52.940 92.226 117.173 143.337 166.935 200.846 231.144 266.518 327.921 483.320 Ilulissat 50.462 101.476 126.932 157.463 193.607 238.017 282.874 338.982 415.847 604.631 Qeqertarsuaq 55.730 96.493 125.631 155.955 186.844 219.644 266.204 330.073 393.417 577.977 Uummannaq 47.560 81.930 107.432 138.607 172.906 204.058 234.864 280.439 339.426 468.081 Upernavik 56.573 95.563 128.912 156.610 185.648 220.108 258.011 298.467 358.176 510.613 Qaanaaq 36.100 79.975 102.161 121.231 142.361 165.777 204.548 242.551 293.297 422.491 Tasiilaq 32.011 78.885 104.642 131.670 162.788 193.162 229.677 280.733 358.042 552.408 Ittoqqortoormiut 68.360 101.366 128.477 149.929 182.014 215.044 244.507 302.074 382.515 572.736

Takussutissiaq 2.10: 2007-mi agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat kommuninut nutaanngitsunut agguarlugit Decil 1.decil 2. decil 3. decil 4. decil 5. decil 6. decil 7. decil 8. decil 9. decil 10. decil Nanortalik 41.360 68.685 79.293 87.552 97.187 106.167 119.146 142.327 179.075 294.527 Qaqortoq 43.599 74.809 91.716 102.684 113.783 128.276 146.752 174.273 209.935 337.695 Narsaq 36.031 73.319 86.362 98.225 107.390 118.001 136.584 160.362 200.340 313.555 Paamiut 33.153 69.336 79.606 87.041 97.936 113.019 130.573 152.380 180.771 270.692 Nuuk 45.035 91.126 114.045 132.668 156.672 184.110 215.125 252.632 307.213 520.351 Maniitsoq 39.589 75.548 89.350 101.298 110.481 124.700 140.359 165.295 207.887 343.767 Sisimiut 48.336 84.958 102.959 115.707 133.908 152.630 175.533 203.658 249.465 371.358 Kangaatsiaq 35.897 57.798 69.144 79.416 85.964 95.756 107.340 122.288 147.801 249.662 Aasiaat 36.675 65.876 81.959 94.094 103.533 114.350 128.267 152.066 188.153 283.391 Qasigiannguit 43.223 76.386 87.502 98.373 107.515 117.403 129.063 144.668 173.260 273.987 Ilulissat 40.598 81.921 96.753 108.102 119.026 134.091 151.229 174.260 211.119 329.870 Qeqertarsuaq 49.649 83.439 94.548 104.975 113.890 127.250 144.063 165.406 194.922 317.809 Uummannaq 36.757 67.858 78.854 86.328 97.826 111.838 126.165 143.467 172.514 254.679 Upernavik 38.553 65.822 78.952 87.283 96.808 108.671 124.355 141.040 168.253 259.728 Qaanaaq 30.570 57.846 71.828 83.204 92.373 101.813 111.363 124.091 145.940 224.169 Tasiilaq 24.756 52.967 67.462 78.675 88.043 100.337 113.082 132.332 167.879 283.838 Ittoqqortoormiut 47.170 68.946 83.829 89.705 97.832 110.962 130.477 149.099 193.395 300.606

Kommunit agguarneqarnerat nutaanngitsoq malillugu inoqutigiit agguarlugit, innuttaqarnerpaallutik kommunit anginerusut Nuuk, Sisimiut, Ilulissat aamma Qaqortoq, tassa Kalaallit Nunaanni innuttaasut 46 pct.-iisa missaannik innuttaqartut, qaffasinnerpaanik naligiissakkanik isertitaqarfiullutik immikkooruteqarput. Inoqutigiit 50 pct.-ii appasinnerpaanik naligiissakkanik isertitaqartut, agguaqatigiisillugu isertitaat naligiissakkat atorneqarsinnaasut Nuummi 156.672 kr.-upput, Sisimiuni 133.908 kr.-ullutik Ilulissanilu 119.026 kr.-ullutik. Akerlianik kommunit Kangaatsiaq, Tasiilaq aamma Qaanaaq appasinerpaanik agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasunik naligiissakkanik iserti- 32 taqarfiupput, tassa isertitanut deciilit tallimaanni inoqutigiit ataasiakkaat illoqarfiit taaneqartut malillugit 85.964 kr..nik, 88.043 kr.-nik aamma 92.373 kr.-nik isertitaqarput. Tassa pigissaannginner- paat kommunini mikinerni najugaqarput. Taamaalillutik kommunit avannarlersaanni Qaanaami aamma tunumi kommuuniusumi Tasiilami innuttaasut annikitsuararsuarmik pigissaartuupput.

Takussutissiaq 2.11: Agguaqatigiisillgu isertitat atorneqarsinnaasut aamma isertitat naligiissakkat illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguarneqarnerat

Isertitat atoriaannat Naligiisitsinermi isertitat atoriaannaat Decil Illoqarfiit nunaqarfiit Illoqarfiit Nunaqarfiit 1. decil 47.699 50.164 40.712 37.558 2. decil 95.268 84.700 78.102 62.997 3. decil 122.292 110.187 95.092 75.456 4. decil 153.861 137.442 108.813 83.371 5. decil 191.879 162.994 123.285 91.841 6. decil 236.056 189.809 141.441 102.777 7. decil 288.314 222.649 165.676 114.754 8. decil 353.602 263.274 197.652 134.131 9. decil 445.090 320.190 247.369 168.069 10. decil 717.782 478.937 408.021 275.322

Takussutissiaq 2.11-mi takuneqarsinnaavoq, isertitanut decilimi siullermi inoqutigiit isertitaat atorneqarsinnaasut illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiingajalluinnartut, taamaattoq nunaqarfinni qaffa- sinnerulaarlutik. Malugineqarporli, decilini qaffasinnerusuni isertitat atorneqarsinnaasut annertu- siartortumik assigiinngissuseqartut. Atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni assersuukkaanni, taava decilinut eqimattani tamani illoqarfiit qaffasinnerusumik atugarissaarfiusut takuneqarsinnaavoq. Inoqutigiit 10 pct.-ii appasinnerpaanik isertitaqartut imminnut assersuunnerini takuneqarsinnaavoq, illoqarfinni inuit agguaqatigiissillugu 40.712 kr.-nik isertitaqartut, akerlianik nunaqarfinni inuit agguaqatigiissillugu 37.558 kr.-nik isertitaqartut, niki- ngassutaat annertunngilaq. 5. decilili assersuutigigaanni, taava illoqarfiit nunaqarfinnut sanilliullutik 34 pct.-inik qaffasinnerusunik atorsinnaasunik naligiissakkanik isertitaqarfiupput.

Takussutissiaq 2.12: Decilini ataasiakkaani agguaqatigiissillugu isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut amerlassusaasa illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguarneqarnerat

Decil Illoqarfiit Nunaqarfiit 1.decil 87,73% 12,27% 2.decil 87,34% 12,66% 3.decil 85,88% 14,12% 4.decil 85,18% 14,82% 5.decil 84,82% 15,18% 6.decil 84,89% 15,11% 7.decil 85,56% 14,44% 8.decil 86,68% 13,32% 9.decil 87,84% 12,16% 10.decil 89,81% 10,19%

Takussutissiaq 2.12 naapertorlugu, illoqarfinni inoqutigiit decilini tamani isertitat 90 pct,-iisa missaanniittunik isertitaqarput. 33

Ilusiliaq 2.2: Agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat decilini ataasiakkaani illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguarneqarnerat

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0% 1. decil 2. decil 3. decil 4. decil 5. decil 6. decil 7. decil 8. decil 9. decil 10. decil

Illoqarfiit Nunaqarfiit

Takussutissiaq 2.13: agguaqatigiissillugu isertitat atorneqarsinnaasut inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat naapertorlugit agguarneqarnerat Pingasut Meerarta- Ataatsimik Marlunnik Pingasunik sinnerlugit qanngitsut meerartallit meertallit meertallit meertarllit 1. decil 37.040 75.001 96.364 102.201 102.764 2. decil 80.011 131.026 153.254 164.521 163.500 3. decil 101.727 168.382 192.678 204.571 192.940 4. decil 121.139 205.533 232.143 233.921 223.886 5. decil 146.301 246.422 272.376 263.919 258.712 6. decil 178.854 288.725 319.549 299.808 288.586 7. decil 221.295 338.520 371.695 339.274 321.916 8. decil 280.434 400.258 432.370 385.639 368.824 9. decil 371.727 492.502 513.070 459.662 435.190 10. decil 649.808 732.131 775.987 716.671 631.449

Takussutissiaq 2.14: Agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat naapertorlugit agguarneqarnerat Pingasut Meerarta- Ataatsimik Marlunnik Pingasunik sinnerlugit qanngitsut meerartallit meertallit meertallit meertarllit 1. decil 35.665 49.761 51.320 44.581 35.094 2. decil 76.061 80.498 77.384 68.724 54.168 3. decil 92.314 97.809 91.004 80.539 62.913 4. decil 105.960 112.616 105.568 90.627 72.056 5. decil 119.241 128.753 120.420 100.905 81.599 6. decil 137.631 146.668 136.842 112.492 90.971 7. decil 164.142 167.517 157.562 126.217 101.402 8. decil 201.556 193.819 179.867 142.603 113.381 9. decil 256.655 235.837 214.902 167.364 133.515 10. decil 429.908 349.383 326.180 251.849 190.336

Inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat aallaavigalugit inoqutigiit immikkoortiterneqarneranni erser- poq, inoqutigiit 1. decilimiittut meerartaqarnerat imaluunniit meerataqannginnerat naligiissakkatut isertitanut atorneqarsinnaasunut pingaaruteqartoq. Inoqutigiit ataatsimik meerartallit isertitat deci- liini 1-mit 7-mut inissisimasuniittut qaffasinnerpaanik atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqarput. Inoqutigiinnulli meerartaqanngitsunut imaluunniit marlunnik meerartalinnut tunngatillugu annertuumik nikingassuteqartoqanngitsoq malugineqarpoq. Inoqutigiit 30 pct.-ii qaffasinnerpaanik atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqartut imminnut assersuukkaanni takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit meerartaqanngitsut qaffasinnerpaanik agguaqatigiissillugit isertitaqartut. Tassa 30 pct.- iusut taakkua 201.556 kr.-t sinnerlugit agguaqatigiissillugu atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqarput, akerlianik inoqutigiit pingasut sinnerlugit meerartallit 113.381 kr.-nik isertitaqarput. Inoqutigiit meerartaqanngitsut imaluunniit ataatsimik meerartallit pigissaartuunerpaapput, akerlianik inoqutigiit pingasut sinnerlugit meerartallit pigissaannginnerpaallutik.

Takussutissiaq 2.15: Agguaqatigiissillugu isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut – decilit ataasiakkaat iluini inoqutigiit meerartaqanngitsut, ataatsimik, marlunnik, pingasunik aamma pingasut sinnerlugit meerartallit amerlassusaat Pingasut Meerarta- Ataatsimik Marlunnik Pingasunik sinnerlugit qanngitsut meerartallit meertallit meertallit meertarllit 1. decil 85,39% 9,24% 3,98% 1,09% 0,29% 2. decil 91,17% 5,65% 2,15% 0,77% 0,26% 3. decil 86,73% 7,62% 3,45% 1,41% 0,79% 4. decil 82,91% 9,16% 4,91% 1,85% 1,17% 5. decil 78,85% 10,90% 6,29% 2,46% 1,50% 6. decil 75,88% 12,02% 7,05% 3,30% 1,76% 7. decil 73,03% 13,23% 7,80% 3,83% 2,11% 8. decil 70,29% 14,28% 8,86% 4,37% 2,21% 9. decil 67,68% 15,21% 10,22% 4,66% 2,24% 10. decil 65,15% 16,53% 11,60% 4,62% 2,10%

Ilusiliaq 2.3: Agguaqatigiissillugu isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut decilini ataasiakkaani inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat naapertorlugit agguarneqarnerat

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20%

10%

0% 1. decil 2. decil 3. decil 4. decil 5. decil 6. decil 7. decil 8. decil 9. decil 10. decil

0 meeraq 1 meeraq 2 meeqqat 3 meeqqat 3 sinn. meeqqat

Takussutissiaq 2.16: agguaqatigiissillugu isertitat atorneqarsinnaasut aappaqanngitsunut aamma meeqqat amerlassusaannut agguarneqarnerat Kisimiittut Pingasut meerarta- Ataatsimik Marlunnik Pingasunik sinnerlugit Decil qanngitsut meerartallit meertallit meertallit meertarllit 1.decil 23.373 47.798 56.135 50.660 29.046 2. decil 62.333 79.862 91.251 91.770 83.922 3. decil 79.904 97.583 110.689 114.530 99.932 4. decil 92.944 113.794 126.861 129.748 121.334 5. decil 105.405 130.873 139.441 142.868 140.101 6. decil 116.834 145.406 151.824 154.747 157.890 7. decil 135.207 163.916 165.851 167.514 173.895 8. decil 167.032 187.464 184.885 193.234 186.782 9. decil 221.664 225.767 222.610 219.772 200.003 10. decil 390.767 339.379 299.281 296.703 260.512

Takussutissiaq 2.17: Agguaqatigiissillugu isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut aappaqanngitsunut aamma meeqqat amerlassusaannut agguarneqarnerat Kisimiittut Pingasut merarta- Ataatsimik Marlunnik Pingasunik sinnerlugit Decil qanngitsut meerartallit meertallit meertallit meertarllit 1.decil 23.373 36.037 34.298 25.983 11.143 2. decil 62.334 59.779 55.298 46.433 34.724 3. decil 79.904 72.572 67.502 55.900 40.824 4. decil 92.944 84.642 75.375 63.453 47.408 5. decil 105.405 96.183 82.056 70.764 55.136 6. decil 116.834 107.779 89.374 76.945 61.405 7. decil 135.207 118.402 97.719 82.824 67.711 8. decil 167.032 136.276 110.315 93.648 75.072 9. decil 221.664 164.185 129.287 107.453 81.267 10. decil 390.767 250.507 176.077 145.301 105.180

Inoqutigiit 10 pct.-iusut appasinnerpaanik atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqartut akornanni aappaqaratik ataatsimik meerallit qaffasinnerpaanik 36.037 kr.-nik isertitaqarput, akerlianik aappaqanngitsut pingasut sinnerlugit meerallit appasinnerpaanik 11.143 kr.-nik isertitaqarput. Ino- qutigiit 90 pct.-iusut qaffasinnerpaanik atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqartut akornanni meerartaqaratik aappaqanngitsut pigissaartuunerpaapput, aappaqanngitsullu pingasut sinnerlugit meerartallit pigissaartuunnginnerpaallutik. Aappaqanngitsut meeraqqortusiartortillugit, isertitat de- ciliini 2-mit 10-mut inissisimasut, isertitaat naligiissakkat atorneqarsinnaasut appariartorput. Tassa meerartaqaratik aappaqanngitsut pigissaartuunerat qaffasinneruvoq.

2.2 Isertitat agguarneqartarnerannut isertitallu assigiinngissusaannut allatut uuttuutit Kisitsisitigut najoqqutassat assigiinngitsorpassuit aallaavigalugit isertitat agguarneqartarneranni assigiinngissutsit erseqqissarneqarsinnaapput. Tulliuttumi Lorenzkurvi, Gini-koefficient aamma na- limmassaanermi procenti annerpaaq atorlugit Kalaallit Nunaanni isertitat agguarneqarnerat nassuiarneqarpoq. Agguaanermi uuttuutit atorneqartartut tamaasa atorlugit inuup aamma inoqutigiit isertitaasa qaffasissusaat naatsorsorneqarput.

Isertitat tamarmiusut inuiaqatigiinnut qanoq agguarneqarsimanersut Lorenz-kurvip takutippaa. Lo- renz-kurvi imatut sananeqartarpoq: Isertitallit tamaasa isertitaqarneruleriartorneq malillugu immik- koortillugit isertitallu katiterneqarsimasut titarnermik nalunaaqutserlugit. Kikkut tamarmik assigiimmik isertitaqartuugaluarpata, titarneq narlusooq nuulumit aallartittoq isertitanilu tamarmiusuni naaneqartoq titarnerussagaluarpoq. Tassa imaappoq, titarneq titarnermut kipungasumut qaninneru- jartortillugu, taava isertitat naligiinnerusumik agguarneqarsimassapput. Titarneq titarnermut kipungasumut ungasinnerujartortillugu, taava isertitat agguarneqarnerat naligiinnginnerujartussapput. Annertussusiviit pinnagit pissarsiat assersuunneqartarmata, isertitat assersuunnissaannut Lorenz- kurvit atussallugit naleqquttuupput. Lorenzkurvip aamma titarnerup kipungasup akornanni inissisimasut, isertitat agguarneqarneranni assigiinngissutsit annertussusaannik takutitsisuupput, taakkulu Gini-koefficient atorlugu uuttortarneqartarput.

Gini-koefficient 0-p aamma 1-p akornani nalinik naatsorsuisinnaasoq tassaavoq, inuiaqatigiinni i- sertitarineqarsinnaasunut eqikkaasumik uuttuutaasoq. Gini-koefficient minnerujartortillugu inuiaqatigiinni assigiinngissuseq minneruleriartortarpoq. Lorenz-kurvi aallaavigalugu Gini-koefficient 37 naatsorsorneqartarpoq. Lorenz-kurvip titarneq 45 gradiusoq malippagu Gini-koefficient 0-uussaaq. Tamanna aatsaat pisinnaavoq, isertitat naligeeqqissaartumik agguarneqarsimappata, tassa inuiaqatigiinni inuit tamarmik assigiimmik isertitaqarpata. Ingasassinnaasoq alla tassaavoq, inuup ataasiin- naap isertitassanik tamarmiusunik isertitaqarnera, inuillu allat tamarmik isertitaqaratik.

Koeffiecintitut nalimmassaataasup qaffasinnerpaap takutippaa, isertitat agguarneqartarnerat nali- geeqqissaartinniarlugu isertitat tamarmiusut ilaannik qanoq annertutigisut inunnit agguaqatigiissitsineq sinnerlugu isertitaqartunit inunnut agguaqatigiissitsineq naapertorlugu isertitakinnerusunut missiliuutaasumik nuunneqartarnersut.

Inuiaqatigiinni isertitat agguarneqartarnerannut isertitatigut akileraarutit aamma isumaginninnikkut tunniuttakkat akileraarusigassaanngitsoq sunniutaat Lorenz-diagram atorlugu paasinarsarneqarsin- naavoq.

Ilusiliaq 2.4: Inuit ataasiakkaat isertitaat pillugit Lorenz-kurvit

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20% Isertitat tamakkiisut agguataarner 10%

0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Inunnut ataasiakkaanut agguataarneri

Isertitat tamakkiisut naligiissakkat Akileraareernermi iseritat naligiissakkat Isertitat atoriaannaat naligiissakkat Isertitat naligiilluinnartut

Ilusiliaq 2.4-mi takuneqarsinnaavoq, inuit ataasiakkaat appasinnerpaanik tamakkiisumik isertitaqartut 40 pct.-ii isertitat tamarmiusut 17 pct.-iinik katillutik isertitaqartut. Taamaalilluni akileraartartut tamakkiisumik isertitaannut tunngatillugu Lorenz-kurvip immikkoortoq (40; 16,84) aggutigivaa. Ilanngullugu takuneqarsinnaavoq, 40 pct.-it appasinnerpaanik isertitaqartut akileraarutit peereerlugit isertitat naligiissakkat 20 pct.-iisa missaanniittunik kiisalu isertitat naligiissakkat atorneqarsinnaasut 21 pct.-iisa missaanniittunik pissarsisimasut. Aamma 45 graditut titarneq nuulumit (0;0) talerpiatu- ngaani immikkoortumut qullerpaamiittumut (100;100) diagrammimi titartarlugu ilanngunneqarpoq.

Inummut isertitat qaffasinnerusut qaffasinnerusunik akileraaruserneqartarput aamma isertitat akileraaruteqaateqartussat qaffakkiartortillugit isumaginninnikkut tunniuttakkat appariartortarput. Taa- maattumik akileraarutit peereerlugit tamakkiisumik isertitat naligiissakkat pillugit kurvimut sanilliullugu akileraarutit peereerlugit isertitat naligiissakkat naligiinnerupput (45 graditut titarnermut qaninnerullutik). Eqqumaffigineqartariaqarpoq, assigiinngissutsimut Lorenz-kurvit ersersitsisuum- mata, isertitalli annertussusaannut tunngatillugu ersersitsisuunatik.

Ilusiliaq 2.4 assigalugu inoqutigiit isertitaat naligiissakkat ilulisiliaq 2.5-mi takutinneqarput.

Ilusiliaq 2.5: Inoqutigiit isertitaat pillugit Lorenz-kurvit

100%

90%

80%

70%

60%

50%

40%

30%

20% Isertitat tamakkiisut agguataarner 10%

0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Inoqutigiinnut agguataarneri

Isertitaviit naligiissakkat Isertitat tamakkiisut naligiissakkat Isertitat atoriaannaat naligiissakkat Isertitat naligiilluinnartut

Innuttaasut 40 pct.-ii appasinnerpaanik naligiissakkanik niuernikkut isertitaqavittut, isertitat tamarmiusut 11 pct.-iisa missaanniittunik katillutik isertitaqarput, tak. ilusiliaq 2.8. Aamma naligiissakkatut isertitat tamakkiisut 15 pct.-iisa missaanniittunik kiisalu atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat tamarmiusut 21 pct.-iisa missaanniittunik inoqutigiit 40 pct.-ii isertitaqarput.

Naatsorsuutigineqarsinnaasutut, inoqutigiit naligiissakkatut isertitaat qaffasinnerpaajusut inummut isertitatut akileraarutit agguarneqarneranni aallunneqarnerupput, taamaattumik akileraarutit peereerlugit isertitat aamma nuussinerit akileraarusigassaanngitsut akileraarutit peereernagit isertitanut sanilliullugit naligiinnerupput (titarnermut kipungasumut qaninnerupput).

Takussutissiaq 2.18: Inoqutigiit isertitaat pillugit Gini-koefficient

Gini -koefficient Naligiisitsinermi niuernikkut isertitat 47 Naligiisitsinermi isertitat tamarmiusut 41 Naligiisitsinermi isertitat atoriaannaat 33

Takussutissiaq 2.18-mi takuneqarsinnaavoq, inoqutigiit niuernikkut isertitaviannut naligiissakkanut tunngatillugu Gini-koefficient 2007-mi 47-tut naatsorsorneqartoq. Ilutigalugu inoqutigiit isertitaat tamakkiisut naligiissakkat aamma isertitat atorneqarsinnaasut 41-tut aamma 33-tut naatsorsorneqarput. Tassa inoqutigiit niuernikkut isertitaviannut naligiissakkanut sanilliullugu inoqutigiit isertitaat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat Gini-koefficientiat 14-inik appasinnerusutut naatsorsorneqarpoq. Gini-koefficientimi appariartornertut malugineqartup takutippaa, akileraarusersuisarneq aamma nuussisarnerit aqqutigalugit isertitat agguarneqartarnerat naligiinnerungaatsiartoq. Kalaallit Nu- naanni Naatsorsueqqissaartarfiup isertitanik kisitsisitigut nassuiaanerani 2005-imi isertitat tamakkiisut aamma akileraarutit peereerlugit isertitat kiisalu 2006-imi isertitat akileraaruteqaateqartussat pillugit Gini-koefficient naatsorsorneqarpoq. Isertitat naligiissakkat naatsorsorneqanngillat, tamatuma piffissap ingerlanerani assersuussisinnaaneq ajornakusoortippaa.

Takussutissiaq 2.19: Inuup aamma inoqutigiit isertitaasa qaffasissusaat pillugit Gini-koefficient

Inuit ataasiakkaat Inoqutigiit Naligiisitsinermi isertitat tamarmiusut 38 41 Naligiisitsinermi ilanngaaseereerluni isertitat 33 35 Naligiisitsinermi isertitat atoriaannaat 31 33

Takussutissiaq 2.19 naapertorlugu, inoqutigiit isertitaat naligiissakkatut tamakkiisut pillugit inummut isertitanut Gini-koefficient 38-tut naatsorsorneqarpoq, akerlianik isertitanut atorneqarsinnaasutut naligiissakkanut 31-tut naatsorsorneqarpoq. Inoqutigiit isertitaannut naligiissakkatut tamakkiisu- nut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni inoqutigiinnut Gini-koefficient 41-tut naatsorsorneqarpoq kiisalu inoqutigiit isertaannut naligiissakkatut atorneqarsinnaasunut tunngatillugu 33-tut naatsorsorne- qarluni. Inuit aamma inoqutigiit isertitaasa tamakkiisut aamma atorneqarsinnaasut akornanni 7-imik aamma 8-mik Gini-koefficientip assigiinngissuteqarnera isumaqarpoq, akileraatutit aamma isumaginninnikkut nuussisarnerit aqqutigalugit Kalaallit Nunaanni isertitat annikitsuunngitsut allatut ag- guarneqartartut.

Takussutissiaq 2.20: Nunanut immikkut qinerneqartunut Gini-koefficientit

Takussutissiaq 2.20 naapertorlugu, Gini-koefficient atorlugu isertitat agguarneqarnerat uuttorta- raanni, Kalaallit Nunaat nunat avannarliit akornanni isertitatigut naligiinngiffiunerpaavoq. Taamaa- lilluni Danmark 23-usumik appasinnerpaamik Gini-koefficienteqarpoq, akerlianik Kalaallit Nu- naanni taanna 33-usoq, tassa assigiinngissut 10-uvoq. Aammattaaq takussutissiaq 2.20-mi takuneqarsinnaavoq, OECD-mi nunani agguaqatigiissitsinermut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni Gini- koefficient qaffasinnerulaartoq. Kalaallit Nunaanni Gini-koefficient Irlandimisut aamma UK-tut qaffasitsigivoq.

Takussutissiaq 2.21: Inuit inoqutigiillu isertitaasa qaffasissusaannut procenti nalimmassaataasoq qaffasinnerpaaq

Inuit ataasiakkaat Inoqutigiit Naligiisitsinermi isertitat tamarmiusut 27,2 29,4 Naligiisitsinermi ilanngaaseereerluni isertitat 23,6 25,4 Naligiisitsinermi isertitat atoriaannaat 22,3 23,7

Takussutissiaq 2.21-mi takuneqarsinnaavoq, agguaqatigiissillugu isertitat assigiilissappata, isertitat tamarmiusut 27,2 pct.-ii agguaqatigiissillugu tamakkiisumik naligiissakkanik isertitaqarnerusunit agguaqatigiisillugu isertitakinnerusunut nuunneqartariaqartut. Akerlianik, isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat naatsorsorneqartuuppata nuunneqartussat annertussusaat 22,3 pct.-iussaaq. Ino- qutigiinnut tunngatillugu, isertitat tamarmiusut 29,4 pct.-ii aamma 23,7 pct.-ii agguaqatigiissillugu tamakkiisumik naligiissakkanik isertitaqarnerusunit aamma agguaqatigiisillugu atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqarnerusunit agguaqatigiisillugu isertitakinnerusunut nuunneqartariaqar- put, tassa agguaqatigiisillugu isertitat assigiilissappata.

Isertitat atorneqarsinnaasut aallaavigalugit agguaanermi, inunnut inoqutigiinnullu qaffasinnerpaatut procenti nalimmassaataasoq appasinneruvoq, tamatuma takutippaa, akileraarusersuisarneq aamma nuussinerit aqqutigalugit isertitat allatut agguarneqarnerisigut isertitat naligiinnerusumik agguarne- qartartut.

3. Kalaallit Nunaanni piitsuussuseq Piitsuussutsip uuttortarneqarnissaanut periutsit arlallit atorneqarsinnaapput. Atorneqarnerpaasorli tassaavoq aningaasatigut piitsuussuseq. Aamma piitsuussuseq siammasissumik nassuiarneqarsinnaavoq, soorlu peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnermik, ilinniagaqarnermik, sulinermik, assartui- nermik, attaveqaateqarnermik (oqarasuaat aamma internet), ineqarnermik, inuussutissanik il.il. innuttaasut atuisinnaanerat eqqarsaatigalugu. Assersuutigalugu OECD-p Pilluartuunermut uuttuutaa tallimanik pingaarnernik tunngaveqarpoq: imminut pilersorsinnaaneq, naligiissuseq, peqqissuseq, inooqatigiinnikkut ataqatigiinneq aamma isertitaqarneq. Aningaasatigut piitsuussuseq nassuiarneqarsinnaavoq imatut, 1) piitsuulluinnarneq, tassa inuit ullormut aningaasat aalajangersimasut inorlugit inuussutissaqartut amerlassusaat (nunat tamat piitsuussutsimut killingitippaat ullormut dollari ataaseq), kiisalu 2) piitsuukannerneq, tassa inuit isertitat aalajangersimasumik akunnassuseqartut inorlugit inuussutissaqartut amerlassusaat. Piitsuussuseq piitsuukannersutut isumaqarfigissallugu paasinarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni piitsuussutsimut uuttuutigineqartartoq atussallugu ikinnerpaat naleqquttuusorissavaat. Imaassinnaavoq nunaqarfimmi inuk ataaseq imminut piitsutut isigin- ngitsoq, tassa illoqarfimmi innuttaasoq ataaseq assingusumik isertitaqartoq imminut piitsutut isigi- galuarpalluunniit.

Isertitat akunnattut (medianindkomst) nassuiaatigivaat, isertitat tamarmiusut affai inorlugit innuttaasut 50 pct.-ii isertitaqartut, aamma isertitanit tamarmiusunit qaffasinnerusumik 50 pct.-it isertitaqartut.

Nunami aningaasatigut piitsuussutsip annertussusaata naatsorsorneqarnissaanut periutsit marluk a- torneqarsinnaapput. Siulleq tassaavoq, innuttaasut piitsuussutsimut killingitinneqartumit (the at- risk-of-poverty share) appasinnerusumik isertitaqartut amerlassusaat, aappaalu tassaalluni, piitsuussutsimut killingitinneqartup aamma isertitat piitsuussutsimut killingitinneqartoq (the at-risk-of- poverty gap) ataallugu annertussusillit akornanni isertitat nikingassutaannut uuttuut. Isertitat qaffa- sikannernerat aallaavigalugu piitsuussutsimut killingititaq (At-risk-of-poverty threshold) nassuiarneqarpoq, misissueqqissaarnerillu qulaani taaneqartut inernerinut piitsuussutsimut killingitinneqartup sumut inissinneqarnera apeqqutaalluinnarpoq. Minnerpaamik inuuniarnerup attatiinnarneqarnis- saanut isertitatut pisariaqartinneqartutut tamanna isigineqassaaq.

Kalaallit Nunaat pisortatigoortumik piitsuussutsimut killingititaqanngilaq. Kalaallit Nunaanni piit- suukannernerup nassuiarnissaanut ROP imaluunniit Risk of Poverty (piitsunngoratarsinnaaneq) Ka- laallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup atortarpaa. Inuit imaluunniit inoqutigiit isertitat akunnattut 40 pct.-ii, 50 pct.-ii imaluunniit 60 pct.-ii inorlugit isertitaqartut eqimattanut ROP40, ROP50 i- maluunniit ROP60-inut attuumassuteqarput. Kikkut aamma qassit eqimattanut ataasiakkaanut at- tuumassuteqarnerannut isertitat arlaata sorliup aallaavigineqarnissaanut toqqaaneq apeqqutaavoq.

Piitsunngoratarsinnaanerit ersiutaannut tulliuttumi saqqummiunneqartunut atorneqarsinnaasutut i- sertitat naligiissakkat 40, 50 aamma 60 pct.-iinut piitsuukannernermut killingitinneqartoq atorne- qarpoq.

Immikkoortumi tulliuttumi isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat kisimik atorneqarput, tassa inuit tamarmik isertitaviisa atorneqarsinnaasut ilaqutariit inuttussusaannut iluarsineqarnerat taakku ersarinnerpaamik takutitsimmata.

Inuit

Takussutissiaq 3.1: Inunnut ROP-40

Isertitat killingi Innutt. amerlassusii ROP-40 51.040 4,9% ROP-50 63.800 9,2% ROP-60 75.560 15,2% Nassuiaat: Akunnattumik isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat pillugit isertitat killingi.

2007-mi nunami tamarmi inuit ataasiakkaat isertitaat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat qeqqaniit- tut 127.600 kr.–iupput, tassani isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 40 pct.–ii (ROP-40-mi killingitinneqartut) 51.040 kr.-nut naatsorsorneqarput. Takussutissiaq 3.1-mi takuneqarsinnaavoq, inuit tamarmiusut 4,95 pct.–ii 2007-mi eqimattani ROP-40-miittut. Aamma isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 50 pct.-ii inorlugit 9,17 pct.-it isertitaqarput.

Takussutissiaq 3.2: Inuit illoqarfinnut nunaqarfinnullu immikkoortiternerannut ROP-40

Najugaq Amerlassusi Annertussutsit Illoqarfiit 1.987 73,3% Nunaqarfiit 722 26,7%

Takussutissiaq 3.2 naapertorlugu inuit 2.709-it isertitat atorneqarsinnaasutut naligiissakkat tamarmiusut 40 pct.-ii inorlugit isertitaqarput. Taakkunannga 73 pct.–it missaanniittut illoqarfinni najugaqarput, 27 pct.-iisalu missaanniittut nunaqarfinni najugaqarlutik.

Takussutissiaq 3.3: Fordeling af personer i ROP-40-mi inuit siammarterneqarnerat, suiaassutsinut immikkoortiterlugit

Amerlassusaat Pct.-nngorlugit Angutit 1.406 51,6% Arnat 1.317 48,4%

Inuit isertitat akunnattut atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 40 pct.-ii inorlugit isertitallit suiaassu- saannut immikkoortikkaanni, angutit arnallu akornanni malunnaatilimmik assigiinngissuseqarner- soq malugineqanngilaq, tak. takussutissiaq 3.3.

Takussutissiaq 3.4: Inuit ukioqqortussuseq naapertorlugu immikkoortiterneqarnerannut ROP-40

Ukioqatigiaat Amerlassusaat Pct.-nngorlugit 15-19 310 16,3% 20-24 190 10,0% 25-29 151 7,9% 30-34 178 9,3% 35-39 177 9,3% 40-44 215 11,3% 45-49 159 8,3% 50-54 114 6,0% 55-59 74 3,9% 60-64 62 3,3% 65-69 48 2,5% 70-utoqqaanerillu 228 12,0%

ROP-40-mi inuit amerlanersaat tassaapput inuit 15-iniit 10-inut ukiullit aamma 70-inik ukiullit u- toqqaanerusullu, tak. takussutissiaq 3.4. Aammattaaq 40-nit 44-nut ukiullit 11,3 pct.-iullutik amerlangaatsiarput.

Inoqutigiit

Takussutissiaq 3.5: Inoqutigiinnut tamanut ROP

Isertitat killingi Innuttaasut pct.-nngortillugit ROP-40 50.272 kr. 5,9% ROP-50 62.841 kr. 9,6% ROP-60 75.409 kr. 14,9%

2007-mi Kalaallit Nunaanni inoqutigiit katillutik 21.539-upput. 2007-mi inoqutigiit isertitat akunnattut atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 40 pct.-ii inorlugit isertitaqartut 1.262-iupput. 2007-mi inoqutigiit tamarmiusut akunnattumik isertitaat 125.681 kr.-usutut naatsorsorneqarput, tassa 40 pct.- itut killingitinneqartoq atorlugu naatsorsoraanni isertitat 50.272 kr.-ullutik. Inoqutigiit 6 pct.-iisa missaanniittut isertitat akunnattut 40 pct.-ii inorlugit isertitaqarput, tak. takussutissiaq 3.5. Aamma inoqutigiit tamarmiusut 10 pct.-iisa missaanniittut isertitat akunnattut atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 50 pct.-ii inorlugit 2007-mi isertitarivaat.

Takussutissiaq 3.6: Inoqutigiit tamarmiusut kommunerujussuarnut siammarterneqarnerat pillugu ROP Katillugit Agguataarlugit: Kommune Kommuneqarfik Qeqqata Qaasuitsup Kujalleq Sermersooq Kommunia Kommunia ROP-40 5,9% 14,7% 37,3% 14,2% 33,8% ROP-50 9,6% 16,0% 35,3% 14,0% 34,8% ROP-60 14,9% 16,2% 33,9% 14,0% 36,0%

Takussutissiaq 3.6-mi takuneqarsinnaavoq, eqimattani inoqutigiinnut tamarmiusunut sanilliullugu ROP-40-mi aamma ROP-50-imi inoqutigiit amerlanersaat 37,3 pct.-iullutik aamma 35,3 pct.- iullutik Kommuneqarfik Sermersuumi najugaqartut. Akerlianik ROP-60-imi inoqutigiit amerlanerpaat 36 pct.-inik amerlassuseqarlutik Qaasuitsup Kommuniani najugaqarput.

Takussutissiaq 3.7: Inoqutigiit kommuninut nutaanngitsunut siammarterneqarnerat pillugu ROP

ROP-40 ROP-50 ROP-60 Agg. tamakkiisut 5,9% 9,6% 14,9% Agguataarneri: Nanortalik 4,0% 7,8% 13,3% Qaqortoq 6,2% 10,9% 17,4% Narsaq 4,5% 7,4% 10,5% Paamiut 5,1% 6,7% 11,8% Nuuk 21,9% 33,7% 49,4% Maniitsoq 6,5% 9,4% 16,1% Sisimiut 7,7% 13,5% 19,6% Kangaatsiaq 3,0% 6,3% 9,8% Aasiaat 7,5% 13,5% 20,8% Qasigiannguit 2,0% 3,0% 5,2% Ilulissat 7,4% 11,2% 17,2% Qeqertarsuaq 1,3% 1,9% 2,9% Uummannaq 5,0% 8,2% 14,3% Upernavik 5,1% 8,9% 14,8% Qaanaaq 2,6% 4,0% 6,5% Tasiilaq 9,5% 15,8% 22,9% Ittoqqortoormiut 0,8% 1,6% 2,1%

Eqimattanut naleqqiullugu inoqutigiit isertitat akunnattut atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 60 pct.-ii inorlugit isertitaqartut amerlanersaat 49,4 pct.-iullutik Nuup Kommuneani najugaqarput, tak. takussutissiaq 3.7. Aammattaaq takussutissiaq 3.7-mi takuneqarsinnaavoq, ikinnerpaat 2,1 pct.-iusut Ittoqqortoormiit kommuniani najugaqartut.

Takussutissiaq 3.8: Inoqugiit illoqarfinnut nunaqarfinnullu siammarterneqarnerat pillugu ROP Pct.-nngorneri Immikkoortinneri: Ill. Najugallit Nunaq. Najugallit ROP-40 5,90% 81,40% 18,60% ROP-50 9,60% 78,00% 22,00% ROP-60 14,90% 76,50% 23,50%

ROP-ini pingasuusuni inuit amerlanersaat illoqarfinni najugaqarput, tak. takussutissiaq 3.8. Taman- na inoqutigiit amerlanersaasa inuusukannernerannik pissuteqarpoq, tassa inoqutigiit akornanni agguaqatigiisillugu ukioqqortussuseq appasittuuvoq, takuuk takussutissiaq 3.9.

Illoqarfinni anginerni pingasuusuni, tassa Nuummi, Sisimiuni aamma Ilulissani inoqutigiit isertitat akunnattut atorneqarsinnaasutut naligiissakkat 60 pct.-ii inorlugit isertitaat, nunami inoqutigiinnut tamarmiusunut sanilliullugit 8,4 pct.-inik, 2,5 pct.-inik aamma 2,8 pct.-inik annertussuseqarput.

Takussutissiaq 3.9: Nunami tamarmi inoqutigiit ukioqqortussuseq naapertorlugu siammarterneqar- nerannut ROP Pct.-nngoneri immikkoortinneri: Uk.15-24 Uk. 25-34 Uk. 35-44 Uk. 45-54 Uk. 55-64 Uk. 65+ ROP-40 5,90% 15,70% 16,00% 22,40% 17,20% 8,90% 19,80% ROP-50 9,60% 17,10% 17,60% 23,80% 18,40% 9,10% 14,10% ROP-60 14,90% 17,40% 18,20% 24,70% 18,80% 9,80% 11,10% Nassuiaat: Inoqutigiinni agguaqatigiisillugu ukioqqortussuseq aallaavigalugu siammarterisoqarpoq.

Takussutissiaq 3.9-mi takuneqarsinnaavoq, inuit sulisinnaasut 35-nit 44-nut ukiullit ROP-ini innuttaasut amerlanerpaartarigaat. Aamma takuneqarsinnaavoq, 55-iniit 64-inut ukiulinnut naleqqiullugu 65-it sinnerlugit ukiullit ROP-ini saqqumilaarnerusarnerat, tamatuma soraarnerussutisialittut nalinginnaasumik atuinissamut periarfissakinnerusarneq takutippaa.

ROP-ini pingasuusuni tamani aappaqanngitsut amerlanerpaapput, tak. takussutissiaq 3.10, tamanna ukioqqortussutsimut qulaani eqqartorneqartumut attuumatillugu aamma isigineqassaaq.

Takussutissiaq 3.10: Inoqutigiit – aappaqanngitsut aamma aappallit pillugit ROP Pct.-nngorneri Immikkoortinneri: Kisimiittoq Kisimiinngitsut ROP-40 5,90% 77,00% 23,00% ROP-50 9,60% 70,20% 29,80% ROP-60 14,90% 65,30% 34,70%

ROP-ini pingasuusuni taakkunani inoqutigiit amerlanerpaartaat meerartaqanngillat, tak. takussutissiaq 3.11. Assersuutigalugu ROP-60-mi ilaqutariit 60 pct.-ingajavii meerartaqanngillat. Ilaqutariit meerartallit akornanni meeqqat amerliartortillugit, ROP-ini ilaqutariit meerartallit saqqummiunne- qartut ikiliartorput, tassa ilaqutariit meerartaqarnerpaat ROP-it eqimattaanni saqqummiunneqarne- runngillat. Taamaattoq inoqutigiit pingasut sinnerlugit meerartallit inoqutigiinnut pingasunik meerartalinnut sanilliullutik saqqumilaarnerupput.

Takussutissiaq 3.11: Inoqutigiinni – meeqqat amerlassusaat pillugu ROP Pct.-nngorneri Immikkoortinneri: 0 meeraq 1 meeraq 2 meeqqat 3 meeqqat Meeqqat 3 sinn. ROP-40 5,90% 70,10% 10,60% 7,20% 5,10% 7,00% ROP-50 9,60% 62,80% 12,30% 9,10% 6,80% 9,10% ROP-60 14,90% 58,80% 13,50% 10,90% 8,00% 8,90%

Meeqqanut tunngatillugu piitsuussusermut apeqqut, ROP-ini taakkunani pingasuusuni inoqutigiit qassinik meerartaqarnersut apeqqutigalugu ersarissarneqarsinnaavoq. Taamatut naatsorsuineq takussutissiaq 3.12-mi takuneqarsinnaavoq, aamma takuneqarsinnaavoq, meeqqat tamarmiusut 16 pct.-ii sinnilaarlugit ROP-60-inoqutigiivini najugaqartut, akerlianik meeqqat tamarmiusut 4,6 pct.-ii ROP-40-inoqutigiivini najugaqarput. Taamaattumik oqartoqarsinnaanngilaq, inoqutigiinni aningaa- sakilliortuni meeqqat alliartornerat nalinginnaasumik ajornartorsiutaasoq. Ilutigaluguli meeqqat i- laannut tamatuma atuunnera qularnaateqanngilaq.

Takussutissiaq 3.12: ROP-inoqutigiivini meeqqat tamarmiusut amerlassusaat

Pct.-nngorneri ROP-40 4,60% ROP-50 9,40% ROP-60 16,20%

Innuttaasut inoqutigiinni piitsuukannernermut killingitinneqartoq ataallugu atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik isertitaqartuni najugaqartut takussutissiaq 3.13-imi takutinneqarput. Inuit ukiumi pineqartumi aamma minnerpaamik ukiut siuliini pingasuni ROP-it inoqutigiivini najugaqarsimasut toqqarneqarput. Taamatut aalajangernermut tunngaviuvoq, innuttaasut taakkua piffissami sivisunerusumi piitsuussutsimut killingitinneqartoq inorlugu atugassaqarsimasut sukumiinerusumik sammi- neqarnissaat. Innuttaasut taakkua nunami ukiut siuliini sisamani tamani aalajangersimasumik naju- gaqarsimanerat tunngavigiinnarlugu naatsorsuisoqarpoq.

Takussutissiaq 3.13: Innuttaasut 2007-mi inoqutigiinni piitsuukannernermut killingitinneqartut inorlugit atugassaqartinneqartuni najugaqartut amerlassusaat

ROP-40 ROP-50 ROP-60 Nuna tamakkerlgu 1,3% 3,5% 7,4% Kommunit Kommune Kujalleq 1,0% 3,0% 7,2% Kommuneqarfik Sermersooq 1,4% 3,5% 6,9% Qeqqata Kommunia 0,6% 2,0% 4,5% Qaasuitsup Kommunia 1,6% 4,5% 9,6% Illoqarfiit nunaqarfiit Illoqarfiit 0,9% 2,4% 5,1% Nunaqarfiit 2,9% 9,0% 18,6% Meeqqat inersimasut Meeqqat 1,7% 5,6% 12,5% Inersimasut 1,1% 2,7% 5,6% Inunngorfik kal. Nunaanni inunng. 1,3% 3,6% 7,8% Kal. Nun. Avataani inunng. 1,2% 1,7% 2,3% Suiassuseq Angutit 1,2% 3,2% 7,0% Arnat 1,3% 3,8% 7,8% Kommunit agguarneri nuntaanngitsut Nanortalik 0,9% 4,0% 10,9% Qaqortoq 1,0% 2,8% 6,1% Narsaq 0,9% 2,0% 4,7% Paamiut 1,9% 3,9% 8,0% Nuuk 0,8% 1,6% 3,1% Maniitsoq 0,6% 2,8% 5,8% Sisimiut 0,6% 1,6% 3,7% Kangaatsiaq 4,8% 14,5% 29,0% Aasiaat 0,8% 3,1% 7,4% Qasigiannguit 0,6% 1,1% 4,5% Ilulissat 0,9% 1,8% 4,3% Qeqertarsuaq 1,2% 2,1% 3,0% Uummannaq 2,1% 4,8% 10,9% Upernavik 2,6% 8,7% 16,8% Qaanaaq 2,8% 15,8% 27,3% Ammassalik 4,1% 11,4% 22,3% Ittoqqortoormiit 3,2% 7,3% 16,7% Najoqqutarisaq: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

Tassa innuttaasut 7 pct.-ii 2007-mi ataavartumik ROP-60-p eqimattaanniipput, akerlianik ROP-50- imiillutik 3,5 pct.-it aamma ROP-40-miillutik 1 pct.-it. Naatsorsuutigineqartumik ukiumik ataasiin- narmik aallaaveqarluni naliliinermut sanilliullugu sivisuumik piitsuusimanerup qaffasissusaa appasinneruvoq, tak. takussutissiaq 3.13. 2007-mi meeqqat 12,5 pct.-ii ROP-60-mi ilaqutariinni alliartorput.

Aammattaaq takussutissiaq 3.13-mi takuneqarsinnaavoq, nunaqarfinni innuttaasut 18,6 pct.-iisa a- kornanniittut ROP-60-mi inissisimasut, akerlianik illoqarfimmiut 5,1 pct.-iisa akornanniittut tassani inissisimasut.

Meeqqat 12,5 %-ii 2007-mi ROP-60-mi ilaqutariinni alliartorput.

Assigiinngissutsip nassuiarneqarnissaanut uuttuut alla nunat tamat atortagaat tassaavoq, 20 pct.- it/10 pct.-it isertitaqarnerpaasut isertitaasa tamarmiusut akornanni pissutsit, aamma 20 pct.-it/10 pct.-it naligiissakkanik atorneqarsinnaasunik isertitakinnerpaasut akornanni pissutsit. Pissutsit taakku Ratio-80/20-tut aamma Ratio-90/10-tut taaneqarsinnaaput (Ratio = naatsorsuineq).

Takussutissiaq 3.14: Ratio 80/20 aamma Ratio 90/10 inunnut inoqutigiinnullu agguarneqarnerat

Ratio 80/20 Ratio 90/10 Inuit 5,0 8,2 Inoqutigiit 5,5 9,9

Takussutissiaq 3.14-mi takuneqarsinnaavoq, pisuujunerpaat 20 %-iusut isertitaat tamarmiusut piitsuunerpaat 20 %-iusut isertitaasa tamarmiusut tallimariaataannik annertunerupput, tassa inunnut inoqutigiinnullu tunngatillugu. Aamma inuit inoqutigiillu pisuujunerpaat 10 %-iusut isertitaat tamarmiusut piitsuunerpaat 10 %-iusut isertitaannit tamarmiusunit arfineq pingasoriaammik aamma quleriaammik annertunerupput.

Inuit sulisartut sorliit inoqutigiinni piitsuukannernermut killingitinneqartoq ataallugu atugassaqar- fiusuni najugaqarnersut, paasissutissat pigineqartut atorlugit kinaassusersineqarsinnaasimanngillat. Takuneqarsinnaavorli, inoqutigiit amerlangaatsiartut kommunini umiatsiaararsorluni aalisarfiusuni najugaqartut, assersuutigalugu Uummannami aamma Upernavimmi. Ilimagineqarpoq, aalisartut piniartullu tassaasut isertitakinnerpaat akornanniittut. Assersuutigalugu sinerissamut qanittumi qalera- linniarlutik aalisartut 84 pct.-ii taamaallaat 0 – 20 tonsinik tunisisarput. Taamaattoq ilimagineqarpoq, inuit pisortatigut ikiorsiissutinik pisartut tassaasut isertitakinnerpaat akornanniittut.

Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuup (2009) ersersippaa, aalisartut annikikannersumik isertitaqartartut. Naatsorsuinerit marluk aalisartut isertitaasa takussutissaannut assigiinngitsunut atorneqartut na- lunaarusiami saqqummiunneqarput. Siullermi takuneqarsinnaavoq, aalisartuni 2.198-iusunit 1.689- it 2006-mi aalisarnerminnit 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik namminneq nalunaarusiorsimasut. Aappaani takuneqarsinnaavoq, aalisartuni 2.597-iusunit 1.855-it 2006-mi aalisarnerminnit 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik namminneq nalunaarusiorsimasut. Aammattaaq nalunaarusiani 1-mi aamma 2-mi oqaatigineqarpoq, aalisartut aalisarnermit isertitat minnerpaamik affaannik isertitaqartut 60,6 pct.-ii aamma 70 pct.-ii, aalisarnermit minnerpaamik 50.000 kr.-nik isertitaqartut. Oqaatigi- neqarsinnaavoq, umiatsiaararsorlutik aalisartut amerlasuut ukiumut tamakkiisumik isertitaqartartut 100.000 kr.-t inorlugit.

Kalaallit Nunaanni aningaasartaqanngitsumik nioqqutissanik kaaviaartitsineq aamma pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq atorneqangaatsiarpoq. Tamatuma annertussusaa nalilersorniarlugu, pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq piniarnermit aalisarnermillu nammineq atugassatut kiisalu pisat ilaannik ilaquttanut tunniussisarnertut aamma akileraaruserisunut nalunaaruteqanngikkaluar- luni pisanik tunisisarnertut nassuiarneqarpoq. Kalaallit Nunaanni pisortatiguunngitsumik aningaa- 49 saqarneq naatsorsussallugu ajornakusoortupilussuuvoq. Rasmussenip (2005-imi) inunnut 1969-inut apeqqutinut immersuiffissatigut misissuineq aqqutigalugu inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit pisortatiguunngitsumik aningaasaqarnerat naatsorsorniarlugu misilippaa. Naatsorsuinermi takussutissaq ersertoq tassaavoq, inuit piniarnermit aalisarnermillu pisaminnik tu- nisisarnerminni isertitakitsut, inuussutissarsiutigisamik avataatigut pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq aqqutigalugu isertitaqarnerusartut. Akerlianik inuit tunisaqangaatsiartartut pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq aqqutigalugu isertitakinnerusarput. Taamaalilluni akileraartussaatitaasut piniarsinnaanermut allagartallit 87 pct.-ii tunisaminnit 100.000 kr.-t inorlugit isertitaqarput. Taak- kua saniatigut akileraartussaatitaasut piniarsinnaanermut allagartallit 57 pct.-ii inuussutissarsiutimik avataatigut 100.000 kr.-t inorlugit isertitaqarput. Aamma nunap immikkoortuini annertuumik niki- ngassuteqartoqarpoq. Assersuutigalugu Tunumi Avannaanilu tunisisartut tamarmik 90 pct.-ii aamma 65 pct.-ii ukiumut 50.000 kr.-t inorlugit tunisisarput.

Inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit aamma sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartallit isertitaasa naatsorsorneqarneraanni makku takuneqarsinnaapput: Inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit 67 pct.-ii aalisarnermit piniarnermillu 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarput, akerlianik 39 pct.-it inuussutissarsiutimik avataatigut 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik. Taakkununnga sanilliullugu, inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit 36 pct.-ii inuussutissarsiutimik avataatigut 2006-mi aalisarnerminnit 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik namminneq nalunaarusiorsimapput, kiisalu aalisarnermit piniarnermillu 2006-mi aalisarnerminnit 50.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik namminneq nalunaarusiorsimallutik. Aamma inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit 36 pct.-ii inuussutissarsiutimik avataatigut 100.000 – 250.000 kr.-inik isertitaqarput, kiisalu aalisarnermit piniarnermillu 100.000 – 250.000 kr.-inik isertitaqarlutik.

Taamaattumik inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit arlallit aalisarnermit piniarnermillu isertitakittuunertik ilutigalugu inuussutissarsiutip taassuma avataatigut annikitsuarar- suarnik isertitaqartarput. Soorlu arlallit piniarnermit aalisarnermillu isertitagissaarnertik ilutigalugu pisortatiguunngitsumik aningaasaqarnermik suliaqarluartartut.

Inunnut sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartalinnut pissutsit allaanerupput. Inuit amerlanersaat imaluunniit 68,5 pct.-it aalisarnerup piniarnerullu avataatigut 100.000 – 500.000 kr.-inik isertitaqarput, akerlianik 89,7 pct.-it aalisarnermit piniarnermillu 25.000 kr.-t inorlugit isertitaqarlutik. Tassa inuit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartallit pisortatiguunngitsumik inuussutissar- siummi tassani annikitsuinnarmik isertitaqartarput.

Takussutissiaq 3.15: Tunisaqartartut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartalinnut pisortatiguunngitsumik inuussutissarsiutip 2001-mi takussutissartaa Inuit amerlassusii: Ukiumut nalilersorneri: Ukiut atasiakkaarlugit nalilersorneri: Illoqarfiit Nunaqarfiit Illoqarfiit Nunaqarfiit Illoqarfiit Nunaqarfiit Nammineq atukkat nalingi 921 989 23.040 25.272 22.817 24.056 Ilaqut. Nalunngisanut tunniussat nalingi 707 913 12.840 15.900 9.761 13.972 Ilaquttanut nalunngisanut tunisat nalingi 346 385 19.668 8.676 7.317 3.215 Neriniartarfinnut tunisat nalingi 61 129 57.600 19.200 3.778 2.384 Suliffeqarfinnut tunisat nalingi 195 114 23.088 15.408 4.841 1.691 Kalaallimineerniarfimmi tunisat nalingi 383 506 58.956 29.868 24.280 14.546 Katillugit 195.192 114.324 72.794 59.863 Nassuiaat: Naatsorsuinermi illoqarfinni inuit 930-t aamma nunaqarfinni inuit 1039-t ilanngullugit katersorneqarput. Nali pingaartinneqartoq, assersuutigalugu illoqarfimmi nammineq atuinerup nalinga naatsorsorneqarpoq imatut, 921/930 x 23.040 kr. = 22.817 kr. Najoqqutarisaq: Rasmussen (2005).

Inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartallit piniarnermit aalisarnermillu suliaasa nalingi tamarmiusut 130 mio. kr.-tut naatsorsorneqarput, taakkua illoqarfinnut 67,6 mio. kr.-t aamma nunaqarfinnut 62,2 mio. kr.-t agguarneqarput. Uumasunik tamanik suliaqarnermi ukiumut agguaqatigiissillugu nalit tamarmiusut illoqarfinni 195.192 kr.-nut aamma nunaqarfinni 114.324 kr.- nut naatsorsorneqarput. Aperineqartulli tamarmik suliaqarfinnut tunngatillugu ilanngunneqanngillat, taamaammat agguaqatigiissillugu naliusoq pingaarnerutillugu inummut ataatsimut agguaqatigiissillugu nali illoqarfinni ukiumut 72.794 kr.-usutut aamma nunaqarfinni ukiumut 59.863 kr.- usutut naatsorsorneqarput.

Takussutissiaq 3.15-mi takuneqarsinnaasutut, pisortatiguunngitsumik suliaqarfik aningaasaqarnermut annertuumik pingaaruteqarpoq. Ilimagineqarpoq, pingaartumik nunaqarfinni aalisartut piniartullu taakkununngalu ilaqutaasut isertitaasa tamarmiusut ilarpassui pisortatiguunngitsumik suliaqarfimmi toqqoqqasut. Oqaatigineqarsinnaanngilarli, isertitakinnerpaat pisortatiguunngitsumik sulia- qarfimmik tamatigut iluaquteqartartut. Ilimagineqarpoq, illoqarfinni pisortatiguunngitsumik aningaasat ilaat innuttaasunut qaffasikannernerusumik isertitalinnut tunniunneqartartut. Taamaalillutik taakkua illoqarfinni agguaqatigiissillugu isertitanut qaffassaaqataapput. Aningaasartaqanngitsumik nioqqutissanik kaaviaartitsinerup nalinga isertitakinnerpaanut ilanngukkaanni, isertitakinnerpaat isertitaat isertitanut akunnattunut qaffanneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Nalit pingaartinneqartut niuernikkut isertitavinnut naatsorsorneqarpata, taava illoqarfinni nunaqarfinnilu inuit ukiumut immikkut i- sertitanik tamakkiisunik 125.507 kr.-nik aamma 103.212 kr.-nik pissarsissassapput. Ilimagineqarpoq, nunaqarfinni inoqutigiit (ilaqutariit) isertitakinnerpaallutik aniguinissaanut, imminut pilersorluarsin- naaneq aamma pisortatiguunngitsumik suliaqarneq annertuumik sunniuteqartut.

Inuit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartallit akornanni assigiinngitsutigut aningaasaqarnikkut suliaat pillugit Rasmussen (2005-mi) peqqissaarussamik takussutissaliunngilaq. Rasmussenilli nalilerpaa, sunngiffimmi piniartartunut pisortatiguunngitsumik aningaasaqarnerup nalingi 52 mio. kr.-ngajalluinnaasut. Ilimagineqarpoq, sunngiffimmi piniartartut amerlanersaat inuusut pisortatigoortumik suliaqarfimmi pitsaasunik isertitaqartartut, taamaammat isertitatigut naligiinnginneruler- nissamut sanilliullu pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq taakkununnga tunngassuteqartoq sunngiffimmi sammisaqarnermut ilapittuutaavoq. Pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq tamarmiu- soq 182 mio. kr.-nut naatsorsorneqarpoq. Pisortatiguunngitsumik aningaasaqarneq 42 pct.-inik aki- leraaruserneqartuuguni 76,4 mio. kr.-nik isertitaqarfiussagaluarpoq.

Kalaallit Nunaanni isertitat tungaatigut ajornartorsiuteqarnerpaasut nunaqarfinni najugaqarput. Tas- sani suliffissatigut ilinniarfissaqarnertigullu periarfissat killeqarnerat qularnanngitsumik pissutaavoq. Arlaqarpulli eqqarsaatigineqartariaqartut, assersuutigalugu nunaqarfinni innuttaasut illortik namminneq sanasimasinnaavaat, ineqarnermut akilersuutaat appasippoq imaluunniit aalisarneq pi- niarnerlu aqqutigalugit ullormut inuussutissat pissarsiarisarpaat. Rasmussenip (2005-mi) erseqqissarpaa, umiatsiaararsorlutik aalisartut piniartullu ajornartorsiuteqarnerpaat akornanniittut. Aalisar- nermut Ataatsimiititaliarsuup (2009-mi) oqaatigivaa, aalisartut, piniartut aallaaniartartullu amerlaqisut, taamaammat inunnut ataasiakkaanut aalisarnissakkut piniarnissakkullu periarfissat killeqakan- nersut. Ilaatigut tamatuma kingunerivaa, aalisarnerup sulerululluni ingerlanneqartarnera. Taamaat- tumik aalisartut il.il. appasikannersumik isertitaqartarput.

4. Naggasiineq Nunaqarfinni inoqutigiit agguaqatigiisillugu tamakkiisumik isertitaat 2007-mi på 263.524 kr.-upput, illoqarfinni 367.792 kr.-usut. Kommunit agguarneqarnerisa Ivittuullu avataanniittut sumiiffiit isi- ginngikkaanni, taava Nuummi inoqutigiit 2007-mi Kalaallit Nunaanni qaffasinnerpaanik agguaqatigiisillugu tamakkiisumik isertitaqarnerpaapput 466.585 kr.-usunik. Oqaatigineqassaaq, pingaartumik nunaqarfinni isertitat appasinneqarsorineqartartut, tassa piniarnermit aalisarnermillu aningaasanngornagit pissarsiarineqartartut nalinginik isertitat imaqanngimmata.

Piitsuukannernermut uuttuutaasartoq oqaaseq piitsunngoratarsinnaaneq immikkoortumi atorneqar- poq. Inuit inoqutigiilluunniit piitsunngoratarsinnaapput, tassa inuiaqatigiinni atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat 40, 50 imaluunniit 60 pct.-iinik atorneqarsinnaasutut naligiissakkanik iserti- taqarunik. Piitsuukannernermut killingitinneqartoq taama ittoq OECD-mi nunanilu tamani arlalinni misissuinermi aamma atorneqartarpoq.

Kalaallit Nunaanni kikkut piitsuuppat? Nunami tamarmi agguaqatigiisillugu atorneqarsinnaasutut isertitat naligiissakkat 40 pct.-ii inorlugit inuit 15,2 pcti.-iisa 2007-mi isertitarivaat. Taakkunannga inuit 73 pct.-ii illoqarfinni najugaqarput, akerlianik nunaqarfinni najugaqartut 27 pct.-iullutik.

Kalaallit Nunaanni inoqutigiit 7,4 pct.-ii 2007-mi ima isertitakitsigipput, allaat piitsunngoratarsinnaallutik.

Nunaqarfinni innuttaasut 18,6 pct.-ii 2005-2007-mi nunamut tamarmit naleqqiullutik killingitinneqartup 60 pct.-ia ataallugu isertitaqarput, akerlianik illoqarfinni taamaallaat 5,1 pct.-iuvoq. 2007-mi Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmiusut (0-mit 17-inut ukiullit) akornanni 12,5 pct.-it missaanniittut inoqutigiinni killingitinneqartup 60 pct.-ia inorlugu isertitaqartuni najugaqarput, taamaammallu piitsunngoratarsinnaallutik. Inersimasut akornanni agguaqatigiisillugu 5,6 pct.-it missaanniittut piitsunngoratarsinnaapput. Eqimattat taakku iluanni angutit arnallu agguarneqarnerat malunnaatilimmik assigiinngissuteqanngilaq.

Pingaartumik nunaqarfinni aalisartut piniartullu akornanni piitsuussuseq takussaavoq. Isertitakitsuni aappaqaratik meerarpassuallit, inuit suliffeqarfeqarnerup avataaniittut kiisalu ilinniaganngitsut a- merlanerpaapput.

Ukiuni arlalinni piitsuusimanerup inuttut ajornartorsiuteqarneq annerulersittaraa ilimagineqarpoq. Sivisunerusumi piitsuusimanerup pingaartumik nunaqarfinni aalisartut piniartullu ilinniagaqanngitsut aamma allanik inuussutissarsiutissaqanngitsut eqqortarpai. Ammattaaq inuit pisortatigut iki- orserneqartartut kiisalu ilinniagaqanngitsut piitsunngoratarsinnaapput.

Atugarisatigut kingornuttakkat amerlasuutigut qaangeruminaattupilussuusarput, tamatuma meeqqat isertitakitsunik angajoqqaaqartut namminneq isertitakitsunngorsinnaanerat kingunerisinnaavaa. I- linniartitsinermik aaqqissuussaanerup ingerlalluartup meeqqat angajoqqaamisut isertitaqarlutik mat- tussaanissaraluat annikillisittarpaa. Pingaaruteqarpoq qulakkiissallugu, meeqqat inuusuttullu inuttut ilinniakkatigullu piginnaasaqarnissaat, tassa suliffissaqarnissaat aamma inuunerminni amerlanerusunik periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu.

Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni isertitat nalinginnaasumik appasittuupput, Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarnera arlalitsigut unammilligassaqarfiuvoq, tassa nunarsuup sinnera assigalugu aningaasaqarneq ineriartussappat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni sulisut tamarmik inuussutissarsiutitigut ineriartortinneqartuni nutaani suliaqarsinnaanermut piginnaasaqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu piitsuussutsip appartinniarneqarneranut ilinniarneq inuussutis- sarsiutitigullu periarfissat pitsaanerusut aallaavigineqartariaqarput.

Pitsaaliuinerup patajaannerusup saniatigut, piitsuussutsip annikillisarneqarnissaanut allanik periar- fissaqarpoq. Piitsuussutsimut killingitinneqartup ataani inissisimasunut tunniuttakkat toqqaannar- tumik qaffanneqarsinnaapput, tamatuma akisoorujussuunerata saniatigut inuiaqatigiinni kajumissu- seqarneq equngatilersinnaavaa. Periarfissaq alla tassaavoq, imminut pilersorsilersinnaanermut periarfissat pitsaanerulersinneqarnissaat. Piitsuussutsip sunniuteqarnerusumik akiorneqarnera iliuu- saavoq pitsaasoq. Inuit piginnaasakitsut suliffeqarfeqarfinni pitsaanerumik attatiinnarneqarnerisa peqataatinneqarnerisalu piitsuussutsip siaruarneqarnissaralua pinngitsoortissavaat. Taamaattumik piitsuussuseq akiorniarlugu pitsaaliuineq aamma sapinngisamik inuit amerlanerpaat piitsuussutsimit aniguisinniarlugit suliniutit pingaaruteqarput, inuiaqatigiinnullumi tamarmiusunut tamanna iluaqu- taassaaq.

Pingaartumik Kalaallit Nunaanni innuttaasut tunngaviusumik atugassaqarnerisa annertuumik assi- giinngissuteqarnerat naligiinnginnermut pissutaavoq. Innuttaasut amerlaqisut ilinniagaqanngillat aamma/imaluunniit avinngarussimasuni aningaasaqarnikkut periarfissaluttuni najugaqarput. Aap- paatigut illoqarfiit anginerit akornanni, aappaatigullu nunaqarfiit avinngarussimasullu akornanni isertitat agguarneqartarnerat aamma equngavoq. Oqaatigineqassaaq, pingaartumik nunaqarfinni i- sertitat appasinneqarsorineqartartut, tassa piniarnermit aalisarnermillu aningaasanngornagit pissarsiarineqartartut nalinginik isertitat imaqanngimmata.

Isertitakinnerpaat isertitaqarneruleraangata Kalaallit Nunaanni akileraarusersueriaatsip akileraarutinut procenti qaffattarpaa, tamannalumi naligiinngitsumik isertitanik agguaasarnermut pissutaaqa- taavoq. Kalaallit Nunaanni aningaasartaqanngitsumik nioqqutissanik kaaviaartitsineq aningaasaqarnermut mikinngitsumik pingaaruteqarpoq, tak. Poppel (2006). Poppelip ilanngullugu erseqqissarpaa, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup 1994-mi inuunermi atukkat misissuiffigigai, missui- nerup inernerinit ilaatigut makku saqqummiunneqarput: Misissuineq naapertorlugu, aningaasarsia- qarlutik sulisut 67 pct.-iisa sineriammi aalisarneq aamma/imaluunniit piniarneq pingaarnertut iserti- taqarfigivaat. Nunaqarfinni inoqutigiinni katillutik 80 procentit piniartuuneq imaluunniit aalisartuu- neq isertitaminnut pisarialimmik tapertatut inoqutigiinni atuinissaminnut ingerlatarivaat.

Kalaallit Nunaanni isertitat agguarneqartarnerisa takutippaat annertungaatsiartumik naligiinngitto- qartoq. Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigineqarpoq, inuuniarnermi aningaasaqarneq annertuumik pingaaruteqartoq. Tassunga tunngatillugu aalajangiisuusoq tassaavoq, piorsarsimassutsimut attuumatillugu piniarnerup aalisarnerullu annertuumik aningaasaqarnermut pingaaruteqarnera. Pior- sarsimassutsimut attuumatillugu suliaqarnerup aningaasaqarnermut qanoq pingaaruteqartiginera eqqorluartumik uuttortarneqarsinnaanngilaq.

Taamaalilluni oqaatigisariaqarpoq, Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pitsaasumik ineriartorsima- soq. Taassuma saniatigut oqaatigineqassaaq, siunissami aningaasaqarnikkut ineriartortitsinissamut inuussutissarsiuteqarnerup ilusilersugaanera apeqqutaasoq, tassami pisortatigut suliaqarfiit anner- paajullutillu nalinginnaanerpaapput, aamma annertunerpaamik avammut niuernermi atorneqartar- toq, aalisarneq, ukiuni arlalinni ingerlanerlioreerluni annertuumik unammilligassaqarfiuvoq. Ilan- ngullugu oqaatigineqassaaq, inuuniarnermi aningaasaqarneq qanorluunniit pingaaruteqartigigaluar- pat, Kalaallit Nunaanni isertitatigut assigiinngissutsit annertoqisut.

Atuakkat naqitallu najoqqutassarsiorfigineqartut

Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa, 2009. Namminersornerullutik Oqartussat. Nuuk.

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, 2007. 2007-mi isertita agguarneqarnerat. Nuuk.

Rasmussen, R.O., 2005. Kalaallit Nunaanni piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup misissuiffi- geqqissaaneqarnera. Nuuk.

Poppel, B., 2006. Interdependency of subsistence and market economies in the Arctic: The Economy of the North. Statistics Norway.