SUOMEN YMPÄRISTÖ 47 | 2009 I Itä-Suomen jätesuunnitelma on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja 2016 vuoteen jätesuunnitelma tä-suomen Ympäristön- Pohjois-Karjalan maakuntien yhteinen jätehuollon kehittämis- suojelu suunnitelma vuoteen 2016. Suunnitelmassa on esitetty tavoitetila vuoteen 2016 jätteiden energiahyötykäytölle, biojätteiden ja lietteiden Itä-Suomen jätesuunnitelma käsittelylle, haja-asutusalueiden jätehuollolle, rakentamisen jätteiden käsittelylle, materiaalitehokkuudelle sekä jäteneuvonnalle. Suunnitelma vuoteen 2016 sisältää jätehuollon nykytilakuvauksen sekä ympäristövaikutusten arvioinnin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty noin 50 alueellisesti Etelä-Savon ympäristökeskus toteuttamiskelpoista kehittämistoimenpidettä vastuutahoineen. Pohjois-Savon ympäristökeskus Jätesuunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan suunnitelmassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus asetettujen määrällisten ja laadullisten mittareiden avulla.

SUOMEN

Myynti: Edita Publishing Oy Y Asiakaspalvelu: PL 780, 00043 EDITA MPÄRISTÖ puh. 020 450 05, faksi 020 450 2380 [email protected] www.edita.fi/netmarket 47 | 2009 | 47 ISBN 978-952-11-3670-2 (nid.) ISBN 978-952-11-3671-9 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

SUOMEN YMPÄRISTÖ 47 | 2009

Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Etelä-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Joensuu 2009 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 47 | 2009 Pohjois-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Taitto: Terttu Saari Kansikuvat: Lea Koponen

Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut

Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2009

ISBN 978-952-11-3670-2 (nid.) ISBN 978-952-11-3671-9 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.)

 Suomen ympäristö 47 | 2009 SISÄLLYS

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...... 9 1 Johdanto...... 11 2 Jätehuollon suunnittelu ja ohjaus...... 12 2.1 Jätelainsäädäntö ja yhdyskuntajätehuolto...... 12 2.2 Valtakunnallinen suunnittelu...... 13 2.3 Itä-Suomen alueellinen suunnittelu...... 13 3 Suunnittelualue...... 14 3.1 Alueen kuvaus...... 14 3.2 Aiemmat suunnitelmat...... 14 3.3 Yleiskuvaus yhdyskuntajätehuollosta Itä-Suomessa...... 15 3.3.1 Etelä-Savo...... 16 3.3.2 Pohjois-Karjala...... 17 3.3.3 Pohjois-Savo...... 18

TOIMENPIDEOHJELMA...... 19 4 Jätehuollon tavoitetilanne...... 21 4.1 Jätteiden energiahyötykäytön lisäys...... 21 4.2 Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen...... 22 4.3 Haja-asutusalueiden jätehuolto...... 24 4.4 Rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja käsittely...... 24 4.5 Materiaalitehokkuus ...... 25 4.6 Jäteneuvonta...... 26 5 Kehittämistoimet...... 27 5.1 Yleisiä kehittämistoimia...... 27 5.1.1 Materiaalitehokkuus...... 27 5.1.2 Jäteneuvonta...... 28 5.1.3 Yleisiä kehittämistoimia...... 28 5.2 Kehittämistoimia eri painopistealueilla...... 29 5.2.1 Jätteiden energiahyötykäytön lisäys...... 29 5.2.2 Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen...... 30 5.2.3 Haja-asutusalueiden jätehuolto...... 30 5.2.4 Rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja käsittely...... 32

YMPÄRISTÖSELOSTUS...... 33 6 Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoitteet...... 35 6.1 Jätteen määrän vähentäminen...... 35

6.2 Jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen...... 35

6.3 Ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen...... 36 7 Ympäristön nykytila Itä-Suomen alueella ja yhtymäkohdat jätehuoltoon...... 37

Suomen ympäristö 47 | 2009  8 Merkittävimmät jätehuollon ympäristö- vaikutukset ja ongelmat Itä-Suomen alueella...... 38 9 Jätesuunnitelman toteuttamatta jättämisen seuraukset ympäristön tilassa...... 40 10 Jätesuunnitelman suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin...... 41 10.1 Jätehuollon suunnitelmat ja strategiat...... 41 10.2 Muut alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat...... 41 10.3 Maakunnalliset suunnitelmat ja aluekehittäminen...... 42 10.4 Julkisrahoitteiset kehittämishankkeet...... 43 11 Osallistuminen ja vuorovaikutus...... 45 11.1 Kuuleminen, mielipiteet ja lausunnot...... 45 11.2 Yleisö- ja sidosryhmäkyselyt...... 46 11.3 Asiantuntijayhteistyö...... 46 11.4 Vuorovaikutus jäteasiain neuvottelukunnissa...... 46 11.5 Teemaseminaarit...... 46 12 Jätesuunnitelman painopistealueet ja toteuttamisvaihtoehdot...... 47 12.1 Painopistealueiden ja toteuttamisvaihtoehtojen valinta ...... 47 12.2 Jätteiden energiahyötykäytön lisäys ...... 47 12.3 Biohajoavien (biojätteet ja lietteet) jätteiden käsittelyn kehittäminen...... 49 12.4 Haja-asutusalueiden jätehuolto...... 49 12.5 Rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja käsittely...... 51 13 Toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi...... 52 13.1 Jätteiden energiahyötykäytön lisäys ...... 52 13.2 Biojätteiden käsittelyn kehittäminen...... 54 13.3 Lietteiden käsittelyn kehittäminen...... 56 13.4 Haja-asutusalueiden jätehuolto...... 57 13.5 Arvioinnin epävarmuustekijät...... 58 14 Haittavaikutusten hallinta...... 59 15 Seuranta...... 60 16 Yhteenveto ympäristöselostuksesta...... 61

JÄTEHUOLLON NYKYTILA...... 63 17 Jätteiden keräys ja vastaanotto...... 65 17.1 Biojäte...... 65 17.2 Hyötyjätteet...... 66 17.3 Tuottajavastuunalaiset jätteet...... 67

17.4 Ongelmajätteet...... 68

17.5 Rakennusjätteet ...... 69

 Suomen ympäristö 47 | 2009 18 Jätteenkäsittelykeskukset ja -laitokset...... 70 18.1 Jäteasemat...... 70

18.2 Jätekeskukset...... 71 18.3 Kompostointilaitokset...... 71 18.4 Biokaasulaitokset...... 71 18.5 Ongelmajätelaitokset ja -kaatopaikat...... 71 18.6 Jätteenpolttolaitokset...... 72 18.7 Kaatopaikat...... 72 18.8 Muut hyötyjätteiden käsittelylaitokset ja jäteraaka-ainetta hyödyntävät teollisuuslaitokset...... 73 19 Jätemäärät...... 74 19.1 Kaatopaikkasijoitetut yhdyskuntajätteet...... 74 19.2 Biohajoavat jätteet...... 75 19.3 Hyötyjätteet...... 78 19.3.1 Keräyspaperi ja -pahvi...... 78 19.3.2 Metallit ja lasit...... 78 19.3.3 Polttokelpoisen jätteen erilliskeräys...... 78 19.4 Rakennusjätteet...... 79 19.5 Jätevesilietteet...... 79 19.6 Maatalouden jätteet...... 80 19.6.1 Maatilojen, maatalousmaan ja kotieläinten lukumäärät sekä niiden muutokset vuosina 2007–2008...... 80 19.6.2 Maataloudessa syntyvät jätteet...... 81 20 Jäteneuvonta...... 85 20.1 Jäteneuvonnan voimavarat...... 85 20.2 Jäteneuvonnan keinot...... 86 21 Jätteiden käsittelyhankkeet...... 87 Lähteet...... 88 Liitteet...... 90 Liite 1. Vaikutusarviointi. Jätteiden energiahyötykäytön lisäys...... 90 Liite 2. Vaikutusarviointi. Biojätteiden käsittelyn kehittäminen...... 94 Liite 3. Vaikutusarviointi. Lietteiden käsittelyn kehittäminen...... 97 Liite 4. Vaikutusarviointi. Haja-asutusalueiden jätehuolto...... 100 Liite 5. Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi velvoitteet Itä-Suomessa vuonna 2008...... 103 Liite 6. Hyötyjätteiden kiinteistökohtaisia keräysastioita koskevat määräykset Itä-Suomessa vuonna 2008...... 104 Liite 7. Hyötyjätepisteet Itä-Suomen kunnissa jätehuollon yhteistyöalueittain...... 105 Liite 8. Etelä-Savon alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008...... 107 Liite 9. Pohjois-Karjalan alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008...... 109

Suomen ympäristö 47 | 2009  Liite 10. Pohjois-Savon alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008...... 111 Liite 11. Itä-Suomen jätekeskuksissa vastaanotettavat jätejakeet...... 114 Liite 12. Itä-Suomen jätekeskusten toiminnot...... 115 Liite 13. Itä-Suomen kaatopaikat vuonna 2008...... 116 Liite 14. Puhdistamolietteiden sekä haja-asutuksen sakokaivo- ja umpikaivolietteiden määrät vuonna 2007 Itä-Suomen alueella maakunnittain...... 118 Liite 15. Lantamäärät Pohjois-Savon nautatiloilta vuonna 2007...... 120 Liite 16. Lantamäärät Pohjois-Karjalan nautatiloilta vuonna 2007...... 121 Liite 17. Lantamäärät Etelä-Savon nautatiloilta vuonna 2007...... 122 Liite 18. Lantamäärät Pohjois-Savon sikatiloilta vuonna 2007...... 123 Liite 19. Lantamäärät Etelä-Savon sikatiloilta vuonna 2007...... 124 Liite 20. Lantamäärät Pohjois-Karjalan sikatiloilta vuonna 2007...... 125 Liite 21. Lantamäärät Etelä-Savon siipikarjatiloilta vuonna 2007...... 126 Liite 22. Lantamäärät Pohjois-Savon siipikarjatiloilta vuonna 2007...... 127 Liite 23. Lantamäärät Pohjois-Karjalan siipikarjatiloilta vuonna 2007...... 128 Liite 24. Lantamäärät Pohjois-Karjalan pieneläin tuotannosta vuonna 2007....129 Liite 25. Lantamäärät Pohjois-Savon pieneläin tuotannosta vuonna 2007.....130 Liite 26. Lantamäärät Etelä-Savon pieneläin tuotannosta vuonna 2007...... 131 Liite 27. Yhteenveto kyselyssä esille tuoduista jäteneuvontaprojekteista...132 Liite 28. Yhteenveto jäteneuvonnan ongelmista...... 134 Liite 29. Kompostointi- , mädätys- ja biokaasulaitokset Pohjois-Karjalassa...... 135 Liite 30. Kompostointi- , mädätys- ja biokaasulaitokset Pohjois-Savossa...... 136 Liite 31. Kompostointi- , mädätys- ja biokaasulaitokset Etelä-Savossa...... 137 Käsitteet...... 138 Kuvailulehdet...... 139

 Suomen ympäristö 47 | 2009 Suunnittelun lähtökohdat

Täytetty supi vahdissa Ylä-Savon jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekeskuksella. Kuva Helka Markkanen.

Suomen ympäristö 47 | 2009  10 Suomen ympäristö 47 | 2009 1 Johdanto

Jätelaki velvoittaa ympäristöministeriön ja alueel- nitelmat ja on voimassa 31.12.2016 tai siihen lisen ympäristökeskuksen laatimaan valtakunnal- asti kun seuraava uusi jätesuunnitelma tulee liset ja alueelliset jätesuunnitelmat. Valtioneuvosto voimaan. hyväksyi 10.4.2008 viimeisimmän valtakunnallisen Jätesuunnitelman laadinnan yhteydessä on jätesuunnitelma vuoteen 2016. Valtakunnallisessa lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien jätesuunnitelmassa esitetään toimia luonnonvaro- vaikutusten arvioinnista 200/2005, SOVA-lain, jen käytön tehostamiseksi välttämällä jätteen syn- mukaisesti tehty ympäristöarviointi, josta on laa- tyä ja tehostamalla kierrätystä. Lisäksi suunnitel- dittu SOVA-lain mukainen ympäristöselostus. massa esitetään toimia jätehuollon kehittämiseksi Vastuu ympäristöarvioinnin tekemisestä on tässä ja jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshait- tapauksessa ollut suunnitelman laadinnasta vas- tojen vähentämiseksi. taavilla viranomaisilla, Pohjois-Savon-, Pohjois- Alueellisella jätesuunnitelmalla edistetään Karjalan- ja Etelä-Savon ympäristökeskuksilla. valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita Vaikutusten arviointi on etukäteisarviointia, alueellisella tasolla. Jätesuunnitelmat eivät ole jonka tavoitteena on tukea suunnitelman val- oikeudellisesti sitovia, vaan niillä on jätehuol- mistelua, toteutusta, seurantaa ja suunnitelmaa lon kehitystä ohjaava vaikutus. Alueellisten suun- koskevaa julkista keskustelua. nitelmien tavoitteena on maakuntien erityispiirteet Itä-Suomen jätesuunnitelman laadinnan huomioiden kohdentaa käytännönläheisiä toi- ohjausryhmä vastasi työnohjauksesta. Ohjausryh- menpiteitä valtakunnallisten tai tätä parempien mään kuuluivat Etelä-Savon ympäristökeskuk- tavoitteiden saavuttamiseksi. sesta osastopäällikkö Jari Mutanen, erikois- Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan suunnittelija Anni Panula-Ontto-Suuronen, uusissa valtakunnalliset tavoitteet huomioivissa ympäristösuunnittelija Pirjo Angervuori ja alueellisissa jätesuunnitelmissa on esitettävä ku- ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen, Pohjois- vaus jätehuollon nykytilasta, käsittely- ja hyö- Karjalan ympäristökeskuksesta ympäristön- dyntämiskapasiteetista, jätehuollon aluetarpeis- suojeluyksikön päällikkö Aarne Wahlgren ja ta maakuntakaavoituksessa ja jätesuunnittelun ylitarkastaja Eeva Ottoila sekä Pohjois-Savon tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta ympäristökeskuksesta ympäristönsuojelupääl- ja mittarit. Alueellinen jätesuunnitelma on jäte- likkö Kaisu Mikkonen, ylitarkastaja Lea Kopo- huollon pitkän aikavälin strateginen kehittämis- nen ja ympäristöinsinööri Helka Markkanen. suunnitelma, jossa käsitellään jätteiden synnyn Itä-Suomen jätejätesuunnitelman laatiminen ehkäisyn periaatteita, jätehuollon tavoitteita ja teetettiin osin konsulttityönä, konsulttina oli kehittämisen painopisteitä. Ramboll Finland Oy. Ympäristökeskukset vasta- Itä-Suomen jätesuunnitelmassa asetetaan sivat lähtötietojen toimittamisesta ja suunnitel- tavoitteet ja toimenpiteet jätehuollon kehit- man viimeistelystä. tämiseksi valituilla painopistealueilla vuosina Alueellisten ympäristökeskusten tehtävät 2010–2016. Jätesuunnitelma kattaa Etelä-Savon, siirtyvät 1.1.2010 alkaen Etelä-Savon, Pohjois- Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakun- Savon ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja nat. Suunnitelma korvaa Etelä-Savon, Pohjois- ympäristökeskuksiin (ELY-keskus), jotka siten Savon ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskusten osaltaan vastaavat Itä-Suomen jätesuunnitelman aikaisemmin laatimat maakunnalliset jätesuun- toimeenpanosta 1.1.2010 alkaen.

Suomen ympäristö 47 | 2009 11 2 Jätehuollon suunnittelu ja ohjaus

Suomessa jätehuollon tavoitteista ja jätehuollon materiaali sivutuotetta vai jätettä. Myös yhdys- järjestämisestä säädetään jätelaissa (3.12.1993/1072). kuntajätteen polton määrittelyä ja sääntelyä sel- Suomen jätelaki edellyttää jäteasioiden suunnittel- vennetään, ja vaarallisten jätteiden turvallista ua sekä valtakunnallisella, että alueellisella tasolla. jätehuoltoa parannetaan. Myös Euroopan Yhteisön jätepolitiikassa on jätteitä Jäsenmaiden on saatettava voimaan uusi jäte- koskeva suunnittelu keskeinen ohjauskeino. direktiivi viimeistään 12.12.2010. Suomessa työ Valtakunnallisissa ja alueellisissa jätestrategiois- direktiivin voimaansaattamiseksi on aloitettu jä- sa asetetaan tavoitteita ja annetaan suuntaviivoja tealan lainsäädännön kokonaisuudistusta valmis- jätehuollon järjestämiselle lainsäädännön puitteis- televassa niin kutsutussa JÄLKI-työryhmässä. sa. Valtakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja Jätelaki koskee tuotannossa ja kulutuksessa syn- strategiat eivät ole lainsäädännön tapaan sitovia. tyviä jätteitä mukaan lukien ongelmajätteet. Laki käsittelee myös jätteiden syntyä ennaltaehkäise- viä toimia. Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti 2.1 pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti Jätelainsäädäntö ja energiana. Kaatopaikoille jätettä voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai yhdyskuntajätehuolto taloudellisesti mahdollista. Jätehuollon järjestämi- Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoite on edistää sestä vastaa jätelain mukaan ensisijaisesti jätteen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ehkäistä ja haltija, kuten yksityinen henkilö, kiinteistön haltija torjua jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheu- tai yritys. tuvaa haittaa. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa EU:n uusi jätedirektiivi (2008/98/EY) julkistet- syntyvää jätettä (kotitalousjätettä) sekä ominaisuu- tiin 21.11.2008. Sillä pyritään edistämään jätteen deltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä rinnastettavaa jätettä, joka syntyy esimerkiksi teol- sekä yksinkertaistamaan nykyistä EU:n jätesään- lisuudessa tai palvelutoiminnassa. Osa yhdyskun- telyä. Direktiivin mukaan jätepolitiikassa on nou- tajätehuollosta kuuluu kunnan järjestettäväksi, osa datettava pääpiirteissään seuraavaa viisiportaista jätteen tuottajille. jätehierarkiaa: jätteen synnyn ehkäisy, valmistelu Jätehuollon vastuunjakoa on selkiytetty vuon- uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntämi- na 2007 ns. Pesä-työryhmän ehdotuksen pohjalta. nen, loppukäsittely. Jätehuollon vastuu- ja kilpailukysymyksiä tullaan Jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen todennäköisesti edelleen pohtimaan ja selkeyt- kierrätystä niin, että syntyvästä paperi-, metalli-, tämään tulevaisuudessa. muovi- ja lasijätteestä valmisteltaisiin uudelleen- käyttöön tai kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään Jätelain osittaisuudistuksessa (411/2007) on jätehuol- puolet ja rakennus- ja purkujätteestä valmisteltai- lon järjestämisvastuu jaettu kolmeen ryhmään: siin uudelleenkäyttöön, kierrätettäisiin tai hyödyn- nettäisiin muulla tavoin vähintään 70 prosenttia. 1. Kunnan vastuulla on asumisessa syntyneen ja Lisäksi direktiivi selventää jätteen määritel- siihen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja mää muun muassa säätämällä arviointiperus- määrältään rinnastettava julkisessa toiminnas- teista, joiden mukaan voidaan päättää, milloin sa syntyneen muun kuin ongelmajätteen jäte- tietty jäte lakkaa olemasta jätettä tai onko tietty huollon järjestäminen

12 Suomen ympäristö 47 | 2009 2. Elinkeinotoiminnan harjoittajat vastaavat 2.3 omassa toiminnassa syntyvien jätteiden Itä-Suomen alueellinen jätehuollon järjestämisestä. suunnittelu 3. Tuottajavastuun myötä eräiden tuotteiden Jätehuollon alueellisen strategiasuunnittelun valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat on tarkoituksena on selvittää tarve ja mahdollisuu- velvoitettu järjestämään käytöstä poistettujen det alueelliseen yhteistoimintaan sekä kartoittaa tuotteiden (romuajoneuvot, renkaat, sähkö- mahdollisuudet ja hyödyt yhteistyöhön jätehuolto- ja elektroniikkaromu, keräyspaperi, pakkaus- alueiden kesken. jätteet ja paristot) jätehuolto. Alueellisen strategian on tarkoitus tuoda val- takunnallisessa strategiassa asetetut tavoitteet Tuottajalla on vastuu järjestää käytöstä poistettujen konkreettisemmalle tasolle. Valtakunnallisen jäte- tuotteidensa vastaanottopaikkojen verkosto siten, suunnitelman asettamia tavoitteita ovat mm: että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä − materiaalitehokkuus poistettava tuote uudelleenkäyttöön, hyödyn- − kierrätyksen edistäminen nettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. − vaarallisten aineiden hallinta Kunta voi järjestää itse sille kuuluvan jätehuollon, − jätehuollon ilmastovaikutusten minimointi tehdä järjestämisessä yhteistyötä muiden kun- − jätteiden käsittelyn terveys- ja ympäristö- tien kanssa tai antaa sille kuuluvan jätehuollon haittojen minimointi järjestämisen yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. − jätehuollon organisointi ja jäteosaamisen Kunta kuitenkin vastaa aina siitä, että sille säädetty kehittäminen. velvollisuus tulee täytetyksi. Kunta voi myös sopia jätteenhaltijan kanssa muunkin kuin nimenomai- Itä-Suomen jätesuunnitelman tavoitteena on sesti kunnan vastuulle kuuluvan jätteen ottamises- tunnistaa alueen maakuntien jätehuollon kes- ta jätteenkuljetukseen, hyödyntämiseen tai käsit- keisimmät kehittämisalueet ja pyrkiä löytämään telyyn. Kunnan tehtävänä on huolehtia jätehuollon niihin käytännönläheisiä ratkaisuja ja toimen- julkisesta palvelujärjestelmästä sekä jätehuollon pide-ehdotuksia. viranomaispäätöksenteosta. Itä-Suomen alueellinen jätestrategia keskittyy valmisteluvaiheessa valittuihin painopistealuei- siin, jotka on valittu yleisen kuulemisen perusteella 2.2 saatujen palautteiden pohjalta. Painopistealueiksi Valtakunnallinen suunnittelu valittiin: Valtioneuvosto hyväksyi 10.4.2008 valtakunnallisen 1. jätteiden energiahyötykäytön lisäys, jätesuunnitelman vuoteen 2016. Suunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen 2. biohajoavien jätteiden käsittelyn kehittämi- järkevää käyttöä tehostamalla jätteen synnyn eh- nen (mukana lietteet), käisyä ja kierrätystä, kehitetään jätehuoltoa sekä pyritään vähentämään ja ehkäisemään jätteistä ai- 3. haja-asutusalueiden jätehuolto, heutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden 4. rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja mukaan yhdyskuntajätteen määrä on vakiinnutet- käsittely tava 2000-luvun alun tasolle ja käännettävä laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeksi on asetettu Painopistealueiden yhteisenä tavoitteena voidaan myös, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kier- pitää jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämistä, rätetään materiaalina 50 %, hyödynnetään ener- terveys- ja ympäristöhaittojen minimointia ja ma- giana 30 % ja enintään 20 % loppusijoitetaan kaa- teriaalitehokkuuden kehittämistä. topaikalle.

Suomen ympäristö 47 | 2009 13 3 Suunnittelualue

3.1 läänissä oli vuonna 2009 kaksitoista seutukuntaa Alueen kuvaus ja 54 kuntaa (kuva 1). Alueen väkiluku oli vuoden 2009 alussa 571 184. Väestöstä noin 43 % asui Pohjois-Savossa, noin 29 % Itä-Suomen läänin pinta-ala on noin 49 000 km2 Pohjois-Karjalassa ja noin 28 % Etelä-Savossa. Lääni ja se jakaantuu kolmeen maakuntaan, Etelä-Savo, on harvaan asuttua (11,8 asukasta/maa-km2). Ti- Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Maakuntien taa- hein asutus on Kuopion seutukunnassa (48,7 jama-asteet ovat 69–73 %. Suurimpia kaupunkeja asukasta/maa-km2) ja harvin asutus on Pielisen ovat Kuopio (91 959 asukasta), Joensuu (72 433 Karjalassa (4,1 asukasta/maa-km2). Itä-Suomi on asukasta) ja Mikkeli (48 676 asukasta). Itä-Suomen merkittävä vapaa-ajan asuntoalue, loma-asunto- ja oli vuoden 2008 lopussa 98 979 ja niiden määrä on kasvussa. Maan kymmenen suosituimman mökkikunnan joukossa ovat Mikkeli, Kuopio ja Mäntyharju. Itä-Suomen läänin alueen elinkeinorakenne on palveluvoittoinen (66 % työvoimasta). Teol- lisuudessa ja rakennustoiminnassa työskentelee 24 % ja alkutuotannossa 8 % työvoimasta.

3.2 Aiemmat suunnitelmat

Itä-Suomen alueella toimivat ympäristökeskukset (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ympäristökeskus) ovat laatineet alueelliset jäte- suunnitelmat vuonna 1997 ja niistä on laadittu tarkistukset vuonna 2003. Näissä suunnitelmissa on esitetty tavoitteita yhdyskuntajätehuollolle, rakennusjätteille, teol- lisuus- ja energiatuotannolle, tuottajan vastuulla oleville jätteille ja pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiselle.

Kunnallisia jätestrategioita ja jätepoliittisia ohjel- mia on laadittu seuraavasti:

− Pohjois-Savo, Jätekukko Oy:n alueella (2005).

− Ylä-Savo, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Kuva 1. Itä-Suomen jätesuunnitelma-alue. alueella(2006).

14 Suomen ympäristö 47 | 2009 − Etelä-Savo, Mikkelin seudun jätehuolto- 3. Näiden kahden yhdistelmä, jossa osa kun- strategia (2001). nan alueesta on sopimusperusteisen jätteen- keräyksen piirissä ja osa kunnan järjestä- − Savonlinna, Savonlinnan Seudun Jätehuolto män aluekeräyksen piirissä. Oy:n alueella (2001). Itä-Suomen alueella toimii viisi kunnallista jäte- huoltoyhtiötä: Metsäsairila Oy, Savonlinnan Seu- 3.3 dun Jätehuolto Oy, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Yleiskuvaus Jätekukko Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy (kuva 2). Näiden lisäksi Varkauden kaupunki hoitaa Lep- yhdyskuntajätehuollosta pävirran, Joroisten, Juvan ja Heinäveden kuntien Itä-Suomessa jätehuollon sopimusperusteisesti. Osa Itä-Suomen alueen kunnista (Hirvensalmi, Kangasniemi, Män- Itä-Suomen alueen jätteenkeräysjärjestelmä vaih- tyharju, Pertunmaa, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, telee kunnittain. Pääsääntöisesti jätteenkeräys on Tohmajärvi, Outokumpu) eivät ole minkään järjestetty jollain seuraavista vaihtoehdoista: edellä mainitun jätehuoltoyhtiön osakkaita, vaan ovat joko tehneet erillisen sopimuksen jätehuol- 1. Kunnan järjestämä kiinteistökohtainen jätteen- toyhtiön tai jonkun jätehuoltoyhtiöön kuuluvan keräys, jossa kunta on kilpailuttanut ja valin- kunnan kanssa tai järjestäneet jätehuollon it- nut urakoitsijan (jätteenkuljetusyritys). senäisesti (taulukko 1).

2. Sopimusperusteinen jätteenkeräys, jossa kiinteistö sopii jäteastian tyhjentämisestä suoraan urakoitsijan kanssa.

Kuva 2. Itä-Suomen alueen jätehuollon yhteistyöalueet.

Suomen ympäristö 47 | 2009 15 3.3.1 tyyn jätehuoltoon liittymisestä suoraan jätehuoltoura- Etelä-Savo koitsijan kanssa. Haja-asutusalueella noudatetaan ns. kunnallista jätteenkuljetusmallia eli kiinteistön Metsäsairila Oy:n osakaskunnat jätteenkeräyksen hoitaa Metsäsairila Oy.

Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n Metsäsairila Oy aloitti toimintansa vuoden 2006 osakaskunnat alussa. Yhtiö toimii Mikkelin, Ristiinan, Puumalan ja Suomenniemen kuntien alueella. Yhtiö järjestää Savonlinna seudun kunnat Enonkoski, Kerimäki, hyötyjätteiden kierrätyksen, hoitaa ongelmajäte- Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta ja huollon sekä jätteenkuljetuksen järjestämisen. Eril- Sulkava perustivat Savonlinnan Seudun Jätehuolto liskerätyn biojätteen ja jätevedenpuhdistamoiden Oy:n vuonna 1999. Yhtiö hoitaa osakaskuntien yh- lietteiden kompostoinnista vastaa Vapo Oy. Metsä- dyskuntajätteen loppusijoitusta ja sillä on käytössään sairila Oy ylläpitää Metsä-Sairilan jätekeskusta tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jäteaseman kaikkine toimintoineen ja huolehtii alueen kaa- alueella toimii myös yksityisen yrittäjän yl- topaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta läpitämä kompostointilaitos. sekä jätetäyttöalueen laajentamisesta. Yhtiöllä on Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan käytössään tavanomaisen jätteen kaatopaikka ja se kaikkien vakituisesti asuttujen kiinteistöjen ja myös toimittaa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä loma-asuntojen on liityttävä järjestettyyn jätteen- polttoaineeksi Kotkaan. kuljetukseen joko sopimusperusteisesti jätekulje- Taajama- eli asemakaava-alueella noudatetaan ns. tusyrittäjän kautta, keräysringin välityksellä tai sopimusperusteista jätteenkuljetusmallia, jossa kiin- kunnallisesti järjestetyn aluekeräyksen kautta. teistön omistaja tai haltija tekee sopimuksen järjestet-

Taulukko 1. Itä-Suomen alueen jätehuoltoyhteistyö vuonna 2009. Jätteenkeräys Kuntia Asukas- Jätehuoltoyhtiö tai alueella määrä Toiminta-alue kunta Taajama- Haja-asu- 1.1.2009 alue tusalue (kpl) (kpl) Mikkeli, Puumala, Ristiina Metsäsairila Oy S K 3 56 284 (Hirvensalmi) Savonlinnan Seudun Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, S K 6 46 239 Jätehuolto Oy Savonlinna, Sulkava Hirvensalmi K K 1 2 489 Kangasniemi S S 1 6 091 Mäntyharju K K 1 6 570 Pertunmaa S/K S/K 1 1 979 Joensuun Seudun Joensuu, Liperi, Polvijärvi K K 5 108 874 Jätehuolto Oy Ilomantsi, Kontiolahti S S/K Kitee S S 1 9 477 Kesälahti S S 1 2 533 Rääkkylä S S 1 2 671 Tohmajärvi S S 1 5 161 Outokumpu K K 1 7 551 Juankoski, Juuka, Kaavi, Karttula, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Jätekukko Oy K K 18 205 768 Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo, Vesanto Ylä-Savon Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, S S 8 58 879 Jätehuolto Oy Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä Varkauden kaupunki Heinävesi, Joroinen, Juva, Leppävirta, Varkaus K K 5 50 618 Yhteensä 54 571 184

S = Sopimusperusteinen jätteenkeräys K = Kunnan järjestämä jätteenkeräys S/K = Osa sopimusperusteista ja osa kunnan järjestämään jätteenkeräystä

16 Suomen ympäristö 47 | 2009 Hirvensalmi Sopimusperusteinen jätteenkuljetus on käytössä Ilomantsissa ja Kontiolahdella. Hirvensalmen kunta on tehnyt sopimuksen jät- teiden vastaanottamisesta Metsäsairila Oy:n Kitee jätteenkäsittelyalueelle. Koko kunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kiteellä jätehuollon toteuttamisesta ja siihen liit- Haja-asutusalueella voi liittyä aluekeräyspisteen tyvästä neuvonnasta vastaa teknisen keskuksen käyttäjäksi. jätehuollon tulosyksikkö. Sopensuon jätteenkäsitte- lypaikan hoidosta huolehtii tehdyn sopimuksen pe- Kangasniemi rusteella yksityinen urakoitsija. Sopensuolla kom- postoidaan biojätettä ja jätevesilietettä, otetaan vas- Kangasniemen kunnan taajama-alueella kiin- taan ongelma- ja hyötyjätettä sekä ylijäämämaita ja teistöt tekevät sopimuksen jätehuoltoyrittäjän pysyväksi jätteeksi luokiteltavia rakennusjätteitä. kanssa. Haja-asutusalueella kiinteistöt voivat Yhdyskuntajäte siirtokuormataan ja kuljetetaan tehdä sopimuksen yksin tai kimpassa tai liittyä loppusijoitettavaksi Joensuuhun, Kontiosuon aluekeräyspisteen käyttäjäksi. jäteaseman kaatopaikalle. Kaikki jätteen haltijat tekevät jätteenkuljetus- Mäntyharju sopimuksen jätehuoltoyrittäjän kanssa kaatopai- kalle toimitettavan jätteen osalta. Mäntyharjulla on käytössä kunnan järjestämä jät- teenkuljetus. Haja-asutusalueella kiinteistö tai kiin- Kesälahti teistöjen muodostama kimppa voi tehdä sopimuk- sen kunnan valitseman jätehuoltoyrittäjän kanssa Kesälahden kunnan alueella järjestetyn jätteen- tai liittyä aluekeräyspisteen käyttäjäksi tekemällä kuljetuksen piiriin eivät kuulu ilman tieyhteyttä sopimuksen kunnan kanssa. olevat saaret. Kiinteistöjen on tehtävä sopimus sekajätteiden kuljettamisesta sopivaksi katsoman- Pertunmaa sa kuljetusliikkeen kanssa. Yrittäjä perii maksun suoraan asiakkaalta. Sekajätteen keräilyastian voi Pertunmaan kunnassa on käytössä kunnan hankkia myös naapurin kanssa yhteisesti. Lisäksi järjestämä jätteenkuljetus. Taajama-alueella kiin- kunta perii vuosittain hyöty- ja ongelmajätemak- teistöt tekevät sopimuksen jätehuoltoyrittäjän sun, jolla katetaan hyöty- ja ongelmajätteiden kanssa. Haja-asutusalueella kiinteistöt voivat teh- keräys, kuljetus ja käsittely. dä sopimuksen yksin tai kimpassa tai muussa ta- pauksessa kiinteistö katsotaan kunnan järjestämän Rääkkylä haja-asutusalueen jätehuoltoverkoston käyttäjäksi. Haja-asutusalueita palvelevat aluekeräyspisteet. Alueen kiinteistöt (myös lomakiinteistöt) tekevät sekajäteastian tyhjennyksestä ja jätteen kuljetuk- Heinävesi, Joroinen ja Juva ovat mukana Varkau- sesta loppusijoituspaikalle sopimuksen kulje- den seudun jätehuollossa. tusliikkeen kanssa. Yrittäjä perii käsittelymaksun ja kuljetuskustannukset suoraan asiakkaalta. Se- 3.3.2 kajäteastian voi hankkia myös naapurin kanssa Pohjois-Karjala yhteisesti.

Joensuun seudun Jätehuolto Oy:n Tohmajärvi osakaskunnat Tohmajärven kunnassa on järjestetty jätteenkul- Joensuun ympäristön jätehuollosta on vastannut jetus koko kunnan alueella. Jätehuoltoyritys te- 1.1.1997 alkaen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy. kee sopimukset suoraan kiinteistöjen kanssa, eli Yhtiön osakkaita ovat Ilomantsin, Kontiolah- jätteenkuljetus on sopimusperusteista. Sekajäte den, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Joensuun kerätään kiinteistöllä oleviin keräysvälineisiin tai kaupunki. Yhtiö vastaa jätteiden vastaanotosta ja kiinteistöjen yhteisiin keräysvälineisiin. käsittelytoimenpiteistä sekä kotitalouksien hyöty- ja ongelmajätteistä. Yhtiö ylläpitää Kontiosuon Outokumpu jäteasemaa, jossa toimii myös tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Kunnan järjestämänä jätteenkuljetus Koko kaupungin alue kuuluu kunnan järjestämän oli toteutettu Liperissä, Polvijärvellä ja Joensuussa. jätteenkuljetuksen piiriin. Haja-asutusalueella

Suomen ympäristö 47 | 2009 17 kiinteistö voi toimittaa jätteet aluekeräyspistee- Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskunnat seen, josta kaupunki järjestää jätteenkuljetuk- sen. Outokummussa toimii Jyrin käsittelyasema, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakkaita ovat Iisalmen jossa on yhdyskuntajätteen kaatopaikka, biojät- ja Kiuruveden kaupungit sekä Keiteleen, Lapin- teen ja lietteen käsittelyalue, ongelmajätteiden lahden, Pielaveden, Sonkajärven, Varpaisjärven ja vastaanottopaikka, öljyisten maiden käsitte- Vieremän kunnat. Ylä-Savon Jätehuolto Oy hoitaa lypaikka sekä kaatopaikka pilaantuneille maa- osakaskuntiensa alueella kaikki jätelain mukaiset aineksille. Tulevaisuudessa alueelle rakennetaan kuntien jätehuollon järjestämistehtävät. Yhtiö yl- myös maankaatopaikka. läpitää kuntien yhteistä Ylä-Savon jätekeskusta, jossa käsitellään biojätteitä ja hyötyjätteitä sekä Pohjois-Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes ja sijoitetaan tavanomaista jätettä kaatopaikalle. Valtimo ovat Jätekukko Oy:n osakaskuntia. Yhtiö ei hoida jätteenkuljetuksia, vaan kunkin osakaskunnan alueella toimii ns. sopimusperus- 3.3.3 teinen jätteenkuljetus. Pohjois-Savo Varkauden seutu Jätekukko Oy:n osakaskunnat Varkauden kaupunki hoitaa kotitalousjätteiden Jätekukko Oy on kuntien omistama jäte- keräämisen ja käsittelyn Leppävirran, Heinäve- huoltoyhtiö, jonka toiminta-alueeseen kuuluu Itä- den, Joroisten ja Juvan kuntien sekä Varkauden Suomen läänin alueella 18 kuntaa. Yhtiö ylläpitää kaupungin alueella. Kaupunki vastaa myös hyö- Kuopion eteläpuolella sijaitsevaa jätekeskusta, tyjätteiden keräyspisteiden hoidosta sekä on- jossa on tavanomaisen jätteen kaatopaikka sekä gelmajätehuollosta ja ongelmajätteen vastaanot- hyötyjätteen käsittelytoimintaa. topisteistä. Kaupungilla on käytössään Leppä- Jätekukko Oy:n toiminta-alueella kuntalaisten virran Riikinnevalla ongelmajätteen kaatopaikka on taajama-alueella ja kuntien hyväksymillä perus- sekä tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Biojätteet noutoalueilla liityttävä yhtiön järjestämään jätteen- ja jätevesilietteet kompostoidaan Akonniemen kuljetukseen joko omalla astialla tai ns. kimppa- kompostointilaitoksessa. Alueella on kunnan astialla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat järjestämä jätteenkuljetus. vaihtoehtoisesti liittyä aluekeräyspisteeseen.

Maisema Kolilta. Kuva Lea Koponen.

18 Suomen ympäristö 47 | 2009 Toimenpideohjelma

MTT:n Maaningan tutkimusasemalla toimiva biokaasulaitos. Kuva Lea Koponen.

Suomen ympäristö 47 | 2009 19 20 Suomen ympäristö 47 | 2009 4 Jätehuollon tavoitetilanne

Jätesuunnitelmalla on neljä painopistealuetta, Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 joiden muodostaminen toteutusvaihtoehtoineen on esitetty, että kierrätykseen soveltumattoman jät- on kuvattu yksityiskohtaisemmin ympäristöse- teen käyttöä polttoaineena lisätään. Valtakunnalli- lostuksessa. sena tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskunta- Kolmen painopistealueen, jätteen energiahyö- jätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödyn- dyntäminen, biohajoavien jätteiden käsittely ja netään energiana 30 %.Alueellisen jätesuunnitelman haja-asutuksen jätehuollon järjestäminen, osalta yhtenä tavoitteena on arvioida alueellista poltto- on ympäristöarvioinnissa tehty vertailut eri toteu- kapasiteettia ja osaltaan varmistaa, ettei polttoon tusvaihtoehtojen kesken. ohjaudu kierrätykseen soveltuvaa jätettä. Rakentamisen jätteiden hyötykäytön osalta ei ole Jätteen polton tekniikkaa ja päästöjä ohjaa val- tehty erillisiä vaihtoehtovertailuja. Rakentamisen tioneuvoston asetus jätteen poltosta (362/2003). jätteille esitetään jätesuunnitelman tavoitteiden ja Jätteenpolttoasetusta on sovellettu vanhoihin lai- ympäristöarvioinnissa tarkasteltujen vaikutusten toksiin 28.12.2005 alkaen. mukaisia kehittämistoimia. Lisäksi kehittämis- Jätteenpolttoasetuksen vaikutuksia Itä-Suomes- toimenpiteitä esitetään erikseen materiaalitehok- sa toimineiden energiajätteen käsittelijöiden toi- kuuden ja neuvonnan osalta. mintaan selvitti Joensuun yliopistossa tammi- Tavoitetilan toteuttamisen seuranta ja siinä kuussa 2007 valmistunut Hanna Hakkaraisen yh- käytettävät mittarit on kuvattu ympäristöselos- teiskuntamaantieteen Pro gradu tutkielma “Jät- tuksessa luvussa 2.15. teenpolttoasetuksen vaikutukset Itä-Suomessa energiajätteen käsittelijöiden kokemina”. Tut- 4.1 kielman mukaan Itä-Suomessa kerättiin vuonna Jätteiden energiahyötykäytön 2005 teollisuuden ja kaupan polttokelpoista jätettä yhteensä noin 24 200 tonnia. Pohjois-Savossa ener- lisäys giajätettä kerättiin noin 11 700 tonnia, Etelä-Savossa noin 6 600 tonnia ja Pohjois- Karjalassa noin 5 900 Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: tonnia. Toiminnanharjoittajien arvioiden mukaan kerätyn energiajätteen määrä väheni vuonna 2006 Materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman polt- selvästi vain Pohjois-Savossa: vuonna 2006 ener- tokelpoisen jätteen sisältämä energia on saatu giajätettä arvioitiin kerättävän noin 3 500 tonnia hyötykäyttöön Itä-suomen olosuhteisiin sopi- vähemmän kuin vuonna 2005. Kaikki Itä-Suomessa valla tavalla. Kaatopaikalle sijoitettavan polt- kerätty energiajäte ei ohjautunut polttoon vuonna tokelpoisen jätteen määrä on selvästi vähentynyt. 2006, vaan jätettä on muun muassa varastoitu. Energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisten polt- Kaikki toiminnanharjoittajat ilmoittivat polttokel- toaineiden käyttöä energiantuotannossa, jolloin poista jätettä olevan kerättävissä huomattavasti kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Energia- sen hetkistä tilannetta enemmän. hyötykäyttöön kelpaavan jätteen määrä ja laatu Etelä-Savossa toimiva jäteyhtiö Metsäsairila Oy sekä olemassa oleva poltto- ja rinnakkaispoltto- on toimittanut syntypaikkalajiteltua yhdyskun- kapasiteetti ja muut hyödyntämismahdollisuu- tajätettä Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitok- det on selvitetty. Jätteenpoltossa syntyvien tuh- selle lokakuusta 2008 alkaen. kien käsittely on järjestetty ja niille on sopivia Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myönsi hyötykäyttökohteita ja käsittelypaikkoja. 31.12.2007 ympäristöluvan Kiteen Puhoksen teolli-

Suomen ympäristö 47 | 2009 21 suusalueelle sijoittuvalle Lassila & Tikanoja Oyj:n 4.2 kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokselle ja jät- Biojätteiden ja teenpolttolaitokselle. Luvan mukaan jätteenlajit- telulaitos voi ottaa käsittelyyn kotitalouksien, kau- lietteiden käsittelyn pan ja teollisuuden esilajiteltua energiajätettä sekä kehittäminen rakennus- ja purkutoiminnan jätettä enintään 100 000 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukaan jätteet tulevat pääasiassa Itä- Suomen alueelta. Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: Jätteenpolttolaitoksessa (40 MW) saa ympäristö- luvan ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mu- Biojätteet ja lietteet on nykyistä tehokkaammin kaan polttaa 75 000 tonnia vuodessa esilajitellusta saatu asialliseen käsittelyyn. Kaatopaikalle si- jätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta (REF joitettavan biohajoavan jätteen määrä on selvästi I–III) tai puuperäistä jätettä. Lisäksi laitoksella on vähentynyt. Laitosmaista käsittelykapasiteettia lupa polttaa 7 000 tonnia vuodessa Puhoksen teol- on riittävästi ja käsittely on sellaista, että jätteen lisuuslaitoksilta kertyviä polttoon sopivia jätejakei- sisältämä energia ja ravinteet saadaan hyödyn- ta sekä biopolttoaineita kuten puuhaketta, puun nettyä. Pääosa biojätteistä ja lietteistä käsitellään kuorta, turvetta yms. biokaasulaitoksissa. Maaseudulle on rakennettu Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt pienen mittakaavan biokaasulaitoksia, joista osa koepolttoluvan Pankaboard Oy:lle kierrätyspolt- voi käsitellä lannan lisäksi biohajoavia jätteitä ja toaineen (REF I ja REF II), kreosoottikyllästetyn sivutuotteita sekä sakokaivolietteitä. Biokaasu puujätteen ja rakennuspuujätteen koepolttoon vuo- jalostetaan liikennekäyttöön tai hyödynnetään den 2009 loppuun asti. Koetoiminnan aikana polt- energiantuotannossa alueesta riippuen. tojakeita käytetään seuraavasti, REF-polttojakeita 20–40 p-% saapumistilassa eli 45–90 tonnia vuoro- kaudessa ja vastaavasti kreosoottikyllästettyä polt- Yleisesti biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan sellaista tojaetta maksimissaan 50 p-% eli noin 110 tonnia jätettä, joka voidaan biologisesti hajottaa. Bioha- vuorokaudessa. joavaa jätettä ovat biojätteen lisäksi puu-, paperi-, Pohjois-Savossa Stora Enso Oyj:n Varkauden kartonki- ja rasvajäte. Kaatopaikoille sijoitettuna tehtaan ympäristöluvassa on sallittu lajitellun biohajoava jäte tuottaa metaania, joka on voimakas muovijätteen poltto. Lisäksi Lapinlahden Ekolämpö kasvihuonekaasu. Oy:lla on ympäristölupa polttaa termisessä kui- Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena vausprosessissa käsiteltyä lietettä, josta pieni osa on, että loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi on peräisin yhdyskuntajätevesien käsittelystä. Lai- vuonna 2016 enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. tos ei ole vielä aloittanut toimintaansa viivästysten Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syn- vuoksi. tyviä jätteitä ja niihin rinnastettavia teollisuus-, Jätekukko Oy on saanut vuonna 2008 luvan palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä. Heinälamminrinteelle sijoittuvalle jätteiden Valtakunnallisen biojätestrategian mukaan kaa- murskauslaitokselle sekä kyllästetyn puun vas- topaikalle sijoitetaan vain sellaista biohajoavaa taanottoon ja käsittelyyn. Murkauslaitoksessa yhdyskuntajätettä, jolle muunlainen käsittely tai saa käsitellä vuodessa enintään 170 000 tonnia hyödyntämien ei eri syistä ole mahdollista ja joka sekä kotitalouksista, että yrityksistä peräisin täyttää kaatopaikkakelpoisuuden vaatimukset. olevia esilajiteltuja REFI–REFIII -polttoaineiden Tällaisia jätteitä voi syntyä esimerkiksi elintarvi- valmistukseen soveltuvia jätteitä. Lisäksi laitok- ketuotannossa ja terveydenhuollossa. sessa voidaan murskata puhdasta puuperäistä ma- Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, teriaalia yhteensä noin 16 000 tonnia. että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä Jätteiden energia- ja materiaalihyödyntäminen lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 %, noin vähentävät loppusijoitettavan jätteen määrää ja 2,1 miljoonaa tonnia, käsiteltäisiin maatilojen bio- kaatopaikoilla muodostuvia kasvihuonekaasu- kaasulaitoksissa. Näihin laitoksiin ohjautuisi myös päästöjä. Alueelliset erot jätteiden määrässä ja vähintään 10 % syntyvästä haja-asutuksen sako- ja laadussa, kuljetusetäisyyksissä, energiahuollossa, umpikaivolietteestä. Tavoitteena on myös, että kaikki infrastruktuurissa, elinkeinorakenteessa ja sitä syntyvät yhdyskuntajätevesilietteet hyödynnetään kautta materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksissa joko maanparannuskäytössä tai energiana. vaikuttavat siihen, mikä energiahyödyntämistapa Biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista kaa- kullekin alueelle soveltuu parhaiten. topaikoille on Suomessa rajoitettu valtioneuvoston päätöksellä kaatopaikoista 861/1997 vuodesta 2005 alkaen. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

22 Suomen ympäristö 47 | 2009 on esitetty kaatopaikalle sijoitettavia biohajoavia tykäyttöön, mutta edelleen mm. biojätettä menee jätteitä koskevan rajoituksen tiukentamista. sekajätteenä kaatopaikalle mm. kun vanhentuneita Biohajoavien jätteiden käsittelyvaatimuksia on elintarvikkeita ei pureta pakkauksista. tiukentanut myös eläintautien torjunnan sääntely Yhdyskuntien jätevesilietteet käsitellään Itä- ns. sivutuoteasetus: Euroopan parlamentin ja neu- Suomessa pääasiassa kompostoimalla. Komposti- voston asetus (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin tuotteesta on aikaisemmin hyödynnetty suuri osa ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien kuntien viherrakentamisessa. Uusi lannoitevalmis- sivutuotteiden terveyssäännöistä, joka 4.3.2011 ku- telaki edellyttää kompostoidulta lietteeltä hyvää motaan ja korvataan uudella asetuksella EY N:o hygieenistä laatua ja materiaalin tuotteistamista 1069/2009. Asetus edellyttää luokan 3 aineksen, myös viherrakennuskäytössä, mikä on viime ai- johon 4.3.2011 alkaen sisältyvät myös kaupan en- koina ohjannut kompostoidut lietteet pääasiassa tiset elintarvikkeet, asetuksen mukaista käsittelyä kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Esimerkiksi Poh- myös ennen kaatopaikalle sijoittamista. Käsittelyn jois-Karjalassa on kuitenkin tällä hetkellä vain 2 tulee tapahtua suljetussa prosessissa. Aumakom- toimivaa ja 2 sellaista toimintansa lopettanutta postointi ei elintarviketurvallisuusviraston (Evi- kaatopaikkaa, jotka tarvitsevat lähivuosina kom- ra) tulkinnan mukaan täytä voimassa olevan eikä postituotetta maisemointiin. Useissa käsittelypai- uuden asetuksen vaatimuksia. koissa osa kompostoidusta lietteestä on sopivien Jäteperäisten materiaalien käyttöä lannoit- hyödyntämiskohteiden puuttuessa varastoitu. teena tai maanparannusaineena säätelee jäte- ja Pieni osa sakokaivolietteistä hyödynnetään ympäristölainsäädännön lisäksi lannoitevalmistela- maataloudessa maanparannusaineena. Maan- ki (539/2006), MMM:n asetus lannoitevalmisteista parannusaineena hyödynnettävä sakokaivoliete (12/07), MMM:n asetus lannoitevalmisteita koske- on hygienisoitava ennen peltolevitystä. ProAgria van toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta Pohjois-Karjala on vuonna 2007 tehnyt käytännön (13/07, muutettu asetuksella 20/09), VNp puhdis- ohjeistuksen, jossa on esitetty sakokaivolietteen tamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) hyödyntämisen rajoitukset ja ehdot sekä ohje hy- sekä VNa maataloudesta peräisin olevien nitraattien gienisointiin kalkin avulla. vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Huomat- Maataloudessa syntyvä lanta hyödynnetään tava on, että säädöksissä maatilamittakaavan lai- nykyisinkin. Toistaiseksi Itä-Suomessa ei ole lan- toksilta vaadittavat velvoitteet ovat huomattavasti nan käsittelyssä biokaasulaitoksia lukuun otta- tiukemmat, mikäli laitokseen otetaan käsittelyyn matta Maaningan koeaseman koelaitosta. tilan ulkopuolella syntyviä jätteitä. Biohajoavien jätteiden laatu ja määrä vaikutta- Itä-Suomessa biojätteiden hyödyntäminen pe- vat oleellisesti biohajoavan jätteen käsittelymene- rustuu jätteiden syntypaikalla tapahtuvaan lajit- telmän toimivuuteen, prosessissa syntyviin loppu- teluun ja jätteen erilliskeräilyyn. Tällä hetkellä tuotteisiin, niiden hyödyntämiseen sekä käsittely- Itä-Suomessa on kahdeksan Eviran hyväksynnän menetelmän ympäristövaikutuksiin. Biohajoavien saanutta kompostointilaitosta, joissa kompostoi- jätteiden painopistealuetta käsiteltäessä on keski- daan ruokajätettä, entisiä eläinperäisiä elintarvik- tytty ainoastaan kotitalouksissa sekä vähittäis- ja keita sekä jätevedenpuhdistamolietteitä. Laitoksia tukkukaupoissa syntyviin biojätteisiin (elintar- sijaitsee Mikkelissä, Savonlinnassa, Kiteellä, Joen- vikkeet, puutarhajätteet), maatalouden, jäteve- suussa, Varkaudessa sekä Kuopiossa 3. denpuhdistamoiden ja haja-asutuksen saostus- ja Vähittäis- ja tukkukaupoissa muodostuvista umpikaivojen lietteisiin sekä pienpuhdistamoiden biohajoavista jätteistä ja niiden käsittelystä ei ole lietteisiin. tarkkoja tietoja. Osittain jätteitä lajitellaan hyö-

Suomen ympäristö 47 | 2009 23 4.3 Itä-Suomi on osittain harvaan asuttua, joten Haja-asutusalueiden jätehuolto kerättävät jätemäärät ovat haja-asutusalueilla pieniä ja välimatkat pitkiä. Vapaa-ajan asutus voi moninkertaistaa paikkakunnan asukasmäärän loma-aikoina. Vapaa-ajan asunnot ovat entistä Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: enemmän ympärivuotisessa käytössä. Itä-Suomessa on myös joitain loma-asutusalueita, kuten Tahkon Palvelutaso alue Nilsiässä tai Kolin alue Lieksassa, missä asu- kasmäärä vaihtelee paljon vuoden aikana. Jätteiden keräyspisteet ovat hyvin saavutet- Perinteisen yhdyskuntajätteen keräyksen lisäksi tavissa jokapäiväisen asioimisen reiteillä koko esimerkiksi sako- ja umpikaivolietteen keräyksessä Itä-Suomessa. ja kuljettamisessa puhdistamoille on paikallisia eroja. Maatiloilla syntyvän muovijätteen keräystä Kaikilla on hyvät mahdollisuudet toimittaa la- ei ole järjestetty pysyvällä ratkaisulla. Valmistajien, jitellut hyötyjätteet, isot jätteet (metalliromu, maahantuojien ja pakkaajien vastuulla olevien jät- huonekalut, rakennusjätteet, romuautot, SER) ja teiden osalta on tarvetta parantaa vastaanottopaik- ongelmajätteet hyötykäyttöön. Hyötyjätteiden kojen saavutettavuutta. lajitteluun ja omatoimiseen kompostointiin Haja-asutusalueen jätehuollon nykyisellä kannustetaan käyttäen monipuolisia keinoja, palvelutasolla ei saavuteta valtakunnallisessa kuten jätemaksuja ja jätehuoltomääräyksiä sekä jätesuunnitelmassa asetettuja jätteen hyötykäyt- koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta. tötavoitteita. Parhaiten hyötykäyttötavoitteita ja jätehuollon teknistä kehitystä nostaa materiaalina Maatalousmuovien keräys ja käsittely on ja energiana hyödynnettävien jätteiden tehostettu järjestetty. keräys. Parhaat tekniset ratkaisut ja keräysjärjest- Sako- ja umpikaivolietteiden keräys on järjes- elmät määrittää lopullisesti syntyvän jätteen määrä tetty ja lietteet käsitellään jätevedenpuhdis- ja laatu sekä alueellinen jätteen käsittelykapasi- tamoilla tai biokaasulaitoksissa tai muutoin teetti. asianmukaisesti säännösten, määräysten ja ohjeiden mukaan siten, että lietteiden sisältämät ravinteet ja energia on mahdolli- 4.4 simman hyvin hyödynnetty. Rakentamisen jätteet, Roskaaminen hyödyntäminen ja käsittely

Itä-Suomi koetaan siistinä ja viihtyisänä asumis- Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: ja vapaa-ajanviettoalueena, jossa jätteet toimite- taan vastuullisesti osoitettuihin keräysastioihin. Itä-Suomen alueella on riittävä rakennusjätteen vastaanottoverkosto valvotuilla jäteasemilla. Rakennusjätteen sijoittaminen kaatopaikoille vähenee. Rakennusjätteet käytetään uudelleen Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ei oteta kan- tai hyödynnetään materiaalina tai energiana. taa jätehuollon palvelutasoon haja-asutusalueella. Suunnitelmassa esitetään, että kuntien, tuottaja- vastuuyhteisöjen, jätteen tuottajien ja yksityisten jäteyhtiöiden välistä työnjakoa sekä jäteneuvonnan Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, organisoimista selvitetään jätelain kokonaisuudis- että vuonna 2016 rakentamisen jätteistä hyödyn- tuksen yhteydessä. Suunnitelmassa esitetään, että netään vähintään 70 % materiaalina ja energiana. tuottajavastuun piiriin kuuluvan jätteen jätehuollon Vuoteen 2016 mennessä rakentamisen painopiste kehittämistarpeet arvioidaan. siirtynee uudisrakentamisesta korjausrakentamis- Valtakunnallisena jätesuunnitelman tavoittee- een, jolloin valtaosa rakentamisen jätemääristä tu- na on, että vuonna 2016 haja-asutusalueiden yh- lisi korjausrakentamisesta. Lisäksi tavoitteena on, dyskuntalietteistä 90 % ohjautuu käsittelyyn jäteve- että vuonna 2016 maanrakentamisessa korvataan den puhdistuslaitoksille ja 10 % maatilojen biokaasu- luonnonsoraa ja kalliomursketta teollisuuden ja laitoksiin. Haja-asutusalueilla lietemäärien uskotaan kaivannaistuotannon jätteillä 5 % eli noin 3–4 mil- kasvavan haja-asutuksen jätevesipäästöjä säätelevän joonaa tonnia. lainsäädännön tiukkenemisesta johtuen.

24 Suomen ympäristö 47 | 2009 Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä 4.5 (295/1997) koskee rakennustoiminnassa raken- Materiaalitehokkuus nustyömaalla syntyviä jätteitä. Päätös on tar- koitettu sovellettavaksi erityisesti ammattimai- sesti toteutettavissa suurissa rakennuskohteissa, joissa syntyvän maa- ja kiviainesjätteen määrä on Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: yli 800 tonnia ja muun rakennusjätteen määrä yli 5 tonnia. Päätöksen mukaan työmaalla on lajitel- Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueellisia tava ja eroteltava betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, toimintamalleja teollisuuden, kaupan, julkishal- keramiikka- ja kipsijätteet, puujätteet, metallijät- linnon ja kuluttajien materiaalitehokkuuden teet sekä maa-ainekset. Rakentamisessa voidaan lisäämiseksi. hyödyntää valtioneuvoston asetuksen (591/2006, MARA asetus) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa mukaisesti betonimursketta Materiaalitehokkuus (MAT) on Valtakunnal- sekä eräitä lento-ja pohjatuhkia ilman ympäristö- lisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 valittu lupaa. jätteen synnyn ehkäisyn viitekehykseksi. Ma- Itä-Suomen alueella jätekeskuksiin vastaanote- teriaalitehokkuus on luonnonvarojen kestävän tun rakennusjätteen määrä asukasta kohden vaih- käytön keskeinen väline, jolloin haitalliset vai- telee paikkakunnittain voimakkaasti. Asukasta ko- kutukset elinkaaren aikana vähenevät ja myös hden laskettuna rakennusjätettä on otettu vastaan jätettä syntyy vähemmän. Materiaalitehokkuus eniten Jätekukko Oy:n alueella sekä Joensuun Seu- on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen dun Jätehuolto Oy:n alueella. Kaatopaikalle sijoite- aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin. tun rakennusjätteen määrä on laskenut tasaisesti Tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuutta vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2008 Jätekukko Oy edistetään sekä valtakunnallisin ohjauskeinoin, ohjasi 68 % vastaanottamastaan rakennusjätteestä että alueellisella tasolla. Materiaalitehokkuutta hyötykäyttöön. Puupohjainen rakennusjäte ohjataan koskevia edistämiskeinoja ja toimia tulisi sisällyt- pääasiallisesti energia hyötykäyttöön, betoni- ja tii- tää alueellisiin jätesuunnitelmiin. Tavoitteena on lijäte maarakentamiseen ja metallit teollisuuden löytää alueellisia toimintamalleja teollisuuden, hyödynnettäväksi. kaupan, julkishallinnon ja kuluttajien materiaalite- Maarakentamisessa syntyviä puhtaita ylijäämä- hokkuuden lisäämiseksi. Materiaalitehokkuus on maita voidaan hyödyntää rakennustoiminnassa. käytännössä mm. hyvää taloudenpitoa, kestäviä Osa ylijäämämaista ohjautuu sopivien hyötykäyt- tuotteita ja materiaalien hallintaa. tökohteiden puutteen tai maa-aineksen huonon Itä-Suomen jätesuunnitelmassa materiaalite- laadun takia maankaatopaikoille. hokkuutta ei ole valittu omaksi painopisteeksi. Korjausrakentamisessa ja purkamisessa syn- Materiaalitehokkuuden edistämistoimenpiteet tyy suuria määriä betoni- ja tiilijätettä. Uudisra- esitetään erikseen luvussa 5.1.1. Itä-Suomessa on kentamisessa syntyy runsaasti pakkausjätettä. edistetty yritysten materiaalitehokkuuspalvelu- Puu, lasi, metalli ja muovi ovat hyötykäyttökel- ja (EcoStart) ja kestävän kulutuksen alueellista poista, mikäli ne lajitellaan asianmukaisesti. Suu- neuvontaa. Ympäristöasiain hallintajärjestelmiä rilla työmailla on rakennusjätteen syntypaikka- ja EcoStart-asiantuntijapalvelun käyttöönottoa lajittelu yleensä jo järjestetty tehokkaasti, mutta alueen yrityksissä sekä palvelun saamista val- etenkin pienkohteista ohjautuu vielä paljon raken- takunnalliseksi tulee edelleen edistää. Itä-Suomen nusjätettä sekajätteeksi kaatopaikoille. Ongelmana TE-keskusten yhteishankkeena toteuttama yritys- on, että purkukohteissa purkujätteitä poltetaan tai ten ympäristötietopalvelu sisältää laajan www-si- purkujätteet päätyvät haudatuksi maahan raken- vuston (www.yrityssuomi.fi) sekä ekotehokkuus- nuspaikalle tai muualle pitkien kuljetusmatkojen työkalujen markkinoinnin pk-yrityksille. ja käsittelykustannusten vuoksi. Kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat uusina organisaatioina, on toiminnan pohjana strategiset tulossopimukset. Strategia- asiakirjoissa määritellään ELY-keskusten paino- pisteet sekä siihen liittyvät indikaattorit, toimen- piteet sekä merkittävät kehittämishankkeet. Eko- ja materiaalitehokkuuteen liittyvät toimenpiteet liitetään kiinteästi toiminnan suunnitteluun. Itä- Suomen ELY-keskukset suunnittelevat yhdessä alueellisia kehittämishankkeita ja toteutettujen

Suomen ympäristö 47 | 2009 25 hankkeiden hyvien käytäntöjen levittämistä. Ma- ehkäisyyn. Kuntien vastuuta jäteneuvonasta sel- teriaalitehokkuus sisällytetään maakunnallisiin vitetään jätelain uudistuksen yhteydessä. Motivan kehittämissuunnitelmiin ja ohjelmiin. yhteyteen on perustettu materiaalitehokkuusyk- Tavoitteena on myös, että materiaalitehokkuus sikkö kehittämään neuvonnassa tarvittavia toi- otetaan huomioon läpäisyperiaatteella kaikkien mintatapoja ja palveluja. alueellisen julkisten toimijoiden omassa toimin- Jäteneuvonta on jätelaissa säädetty erityisesti kun- nassa, mm sähköisen tietojenkäsittelyn lisääminen nan ja tuottajayhteisön tai muun teollisen toimijan (laskutus, arkistointi). vastuulle. Neuvonta on oleellinen osa materiaalite- hokkuutta ja jätehuollon toteuttamista. Kotitalouk- silla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa esi- 4.6 merkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleihin. Jäteneuvonta Ainoa asia, johon kotitaloudet voivat vaikuttaa, on ostettujen tuotteiden ja palveluiden määrä ja laatu. Materiaalitehokkuus tai syntyvän jätteen määrä tulisi olla hankintoja ohjaava tekijä kotitalouksissa, yrityk- Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: sissä tai julkisella sektorilla. Itä-Suomen kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden www- Jäteneuvonta on vastuutettu kunnissa ja sivuilla on tietoa eko- ja aluekeräyspisteistä ja muus- jäteyhtiöiden kanssa tehtävissä sopimuksissa. ta jätehuollon järjestämisestä. Lisäksi jätehuollon Neuvontaa tehdään suunnitelmallisesti yh- palvelutasotietoa esitetään myös mm. jäteoppaissa, teistyössä eri toimijoiden kesken. Käytössä esitteissä ja jätehuoltoyhtiöiden julkaisemissa lehdis- on monipuolisia keinoja. Tuottajayhteisöt tie- sä. Neuvontaa tekevät aktiivisesti myös Martat ja dottavat aktiivisesti ja säännöllisesti keräys- monet kierrätyskeskukset. Kuntien ja aluekeskusten toiminnastaan. lupa- ja valvontaviranomaiset tekevät jäteneuvontaa muun toiminnan ohessa. Jätteiden hyötykäytön kehit- täminen merkitsee tiivistyvää tiedollisen ohjauksen Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetään, yhteistyötä ympäristökeskusten ja jätehuoltoyhtiöiden että jäteneuvonnan tulee kohdistua jätteen synnyn välillä.

Hyötyjätteiden vastaanottopisteessä eli Pikkukukossa Kuopion jätekeskuksessa annetaan myös henkilökohtaista opastusta jätteiden lajittelussa. Kuva Ossi Tukiainen.

26 Suomen ympäristö 47 | 2009 5 Kehittämistoimet

Jätesuunnitelman eri painopistealueille on esi- Itä-Suomen ympäristötietopalvelun tetty kehittämistoimia. Kunkin kehittämistoimen perustaminen jälkeen on lueteltu vastuutahot, joiden toimialaan asian edistäminen ensisijaisesti kuuluu. Kehittä- Toteutetaan Itä-Suomen ympäristötietopalvelua mistoimia on mahdollisuus edistää tai vauhdit- Itä-Suomen TE-keskusten yhteishankkeena, jossa taa alueellisella tasolla. Esimerkiksi verotuksen TE-keskukset erikoistuvat. EcoStart – asiantuntija- tai lainsäädännön muuttamiseen ei ole juurikaan palvelu ja Yritysten ympäristötietopalvelu Yritys- esitetty toimenpiteitä, koska nämä ovat valtakun- Suomi-verkkoportaalissa yhdistetään toimintaan nallista päätöksentekoa edellyttäviä ohjauskeinoja. (TE-keskukset, maakuntaliitto ja muut toimijat). Useat kehittämistoimet ovat peräisin ympäristöar- vioinnin kuulemisissa kertyneistä lausunnoista. Materiaalitase -hankkeen toteuttaminen

5.1 Selvitetään Etelä-Savon materiaalitase, joka luo tieto- Yleisiä kehittämistoimia pohjaa alueelliselle luonnonvarastrategialle (Etelä- Savon ympäristökeskus, Oulun yliopisto).

5.1.1 Rahoitus- ja tukimuotojen käyttö Materiaalitehokkuus Yritys- ja ympäristötukia suunnataan materiaalite- Julkisten hankintojen materiaalitehokkuus hokkuuden parantamiseen ja jätteiden hyötykäytön lisäämiseen ( TE-keskukset, maakuntaliitot). Suomen ympäristökeskus on laatinut Julkisten han- kintojen ympäristöoppaan vuonna 2004. Ohjeiden Kestävän kulutuksen neuvonta ja viestintä siirtäminen käytäntöön vaatii kunta- ja maakunta- tasolla poliittisia päätöksiä ja ohjeita kilpailutuk- Selkeytetään kuluttajille suunnattavan jätteen synnyn seen. Halvimman tuotteen tai palvelun valinta har- ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden neuvonnan orga- voin takaa materiaalitehokkaan ratkaisun (julkisen nisointi, vastuut ja resurssit. Luodaan neuvonnan yh- hallinnon virastot). teistyöverkosto ja suunnitelmallisuutta julkishallinnon toimijoiden ja neuvontaa tekevien järjestöjen kesken. Materiaalitehokkuuden lupaohjaus Tehdään yhteistyötä ympäristökasvatusta tekevien tahojen kanssa (ympäristökeskukset, kunnat, luon- Suomen ympäristökeskus on laatinut Jätteen syn- nonsuojeluliitto, järjestöt, kuluttajaneuvojat). nyn ehkäisy ympäristölupamenettelyssä – oppaan vuonna 2004. Paikalliset ja alueelliset ympäristö- Kannustuskeinojen käyttö viranomaiset soveltavat opasta ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa (kunnalliset ja alueel- Tarjottavilla jätehuoltopalveluilla kannustetaan jät- liset ympäristöviranomaiset). teen määrän vähentämiseen. Käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi jätteiden punnitseminen ja tak- sapolitiikka (kunnat ja jäteyhtiöt).

Suomen ympäristö 47 | 2009 27 5.1.2 5.1.3 Jäteneuvonta Yleisiä kehittämistoimia

Neuvonnan resurssit Kaatopaikalle menevän jätteen vähentäminen

Kaksinkertaistetaan jäteneuvonnan resurssit (kun- Kaatopaikkojen lupien käsittelyssä, valvonnassa nat, jätehuoltoyhtiöt, järjestöt). ja ohjauksessa pyritään hyödyntämiskelpoisen jät- teen kaatopaikkasijoituksen lopettamiseen (lupa- Jäteneuvonnan suunnitelmallisuus ja valvontaviranomaiset).

Jäteyhtiöissä/kunnissa laaditaan vuosittain suunnitel- Hyötyjätteiden keräyspisteverkoston ma jäteneuvonnasta ja siihen varattavista määrära- laajentaminen hoista. Jäteneuvonnassa käytetään monipuolisia keinoja (kunnat, jätelaitokset, järjestöt). Hyötyjätteiden keräyspisteverkosto on pidettävä riittävän tiheänä. Hyötyjätteiden keräyspisteitä Materiaalitehokkuus osaksi jäteneuvontaa (aluekeräys- tai ekopisteitä) tulee perustaa niihin kuntiin tai kuntien asuma-alueille, joissa niitä on Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus niukasti. Keräyspisteiden palvelutasoa yhdenmu- ovat osa jäteneuvontaa ja ne sisällytetään vuo- kaistetaan esim. lisäämällä keräyskartongin, pape- sittaisiin edellä mainittuihin neuvontasuun- rin ja metallin vastaanotto alue- tai hyötyjätepistei- nitelmiin (kunnat, jätelaitokset, tuottajayhteisöt, siin. Mitoituksessa huomioidaan, että vapaa-ajan ympäristökeskukset). asutus saattaa moninkertaistaa paikkakunnan asu- kasmäärän ja jätetuotannon loma-aikoina (jätelai- Sakokaivolietteiden käsittely tokset, kunnat, tuottajayhteisöt).

Viemäröimättömien alueiden kiinteistöjä ohjataan Hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen huolehtimaan jätevesilietteiden käsittelystä. Neu- yhtenäistäminen ja tehostaminen esimerkiksi votaan jätehuoltomääräysten, nitraattiasetuksen alueellisella yhteistyöllä ja muiden säädösten ja ohjeiden mukaista sa- ko- ja umpikaivolietteen hyötykäyttöä lannoit- Pyritään saamaan mahdollisimman laajoille alueille teena (kunta, jätelaitos, ProAgria, TE-keskus, (esimerkiksi seutukunnan alue) samoin periaattein ympäristökeskus). toimivat hyötyjätteiden ja ongelmajätteiden keräys- verkostot. Toteutus voisi jäteyhtiöihin kuulumatto- Kotitalouksien ruokajätteet mien kuntien osalta perustua sopimusperusteiseen kuntayhteistyöhön, jossa yksi kunta vastaisi kes- Neuvontaan sisällytetään kotitalouksissa syntyvän kitetysti toiminnasta (kunnat, jäteyhtiöt, jätealan ruokajätteen vähentäminen (jätelaitokset, kunta, yrittäjät, tuottajayhteisöt). yhdistykset, koulut). Jätteitä koskevan seurantatiedon parantaminen Yhtenäistetään jäteneuvonnassa ja jätehuollossa käytettäviä termejä ja käytäntöjä Huolehditaan jätteitä koskevien seurantatietojen oikeel- lisuudesta ja ajantasaisuudesta (ympäristökeskus, Hyödynnetään valtakunnallista materiaalia ja tuo- ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän tetaan alueellista materiaalia, koulutetaan jäteneu- (Vahti) asiakkaat). vojia sekä tehdään yhteistyötä koulujen ja päiväko- tien kanssa. Kerätään ja ylläpidetään tietopankki Kuntien yhteiset jätelautakunnat www.kierrätyspiste.fi sivustolle (kunnat, jätelai- tokset, koulut, järjestöt). Selvitetään tarpeita ja mahdollisuuksia perustaa kuntien yhteisiä jätelautakuntia, joiden tehtävänä Roskaantuminen ja vapaamatkustajat olisi päättää jätehuoltomääräyksistä, jätetaksoista ja -maksuista sekä hoitaa kunnissa päätettävien Luodaan kannustusjärjestelmä roskaantumisen asioiden valmistelu ja jätehuollon toteuttamisen vähentämiseksi esimerkiksi alue- ja hyötyjäte- ohjaus. Maaseutualueiden ja maaseutumaisten pisteissä (bonus järjestelmä).Tiedotetaan ros- kuntien tasapuolinen edustus jätelautakunnissa kaamisen haitoista ja kustannuksista (kunnat, varmistetaan (kunnat). jätelaitokset).

28 Suomen ympäristö 47 | 2009 Yhteistyö jätehuollon kehittämishankkeissa -hankkeeseen vuonna 2010 ja REMOWE-hank- keeseen. Tavoitteena on Itä-Suomen jätesuunnitel- Jätehuollon kehittämishankkeissa on tehtävä man toteutukseen liittyvät konkreettiset hankeideat. runsaasti yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Jäte- KIP-hankkeessa voidaan avustaa mm. idean asian- huollon kehittämistä tulee saada mukaan alue- tuntija-arvioinnissa, hankkeiden valmistelussa ja keskus- tai osaamiskeskusohjelmiin sekä erilaisiin rahoituksen etsimisessä (Savonia-ammattikorkea- muihin alueellisiin kehittämisohjelmiin. Jätehuol- koulu, ympäristökeskus, TE-keskus, jätealan lon kehittämishankkeiden on liikuttava sekä laa- maakunnallisten neuvottelukuntien jäsenet). joissa yhteiskunnallisissa teemoissa, että käytän- nön jätehuoltokysymyksissä (jätelaitokset, kunnat, maakuntaliitto, oppilaitokset, ympäristökeskus, 5.2 yritykset). Kehittämistoimia eri Kehittämisresurssien turvaaminen painopistealueilla

Jätehuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa (esim. 5.2.1 haja-asutuksen jätteen määrä- ja laatututkimukset) Jätteiden energiahyötykäytön lisäys on kehitettävä ja pidettävä yllä. Alueen hallinto- elimien, maakuntaliittojen, ympäristökeskuksien, Energiahyötykäytön lisäys tutkimuslaitosten, yliopiston ja muiden toimi- joiden on oltava aktiivisia rahoituksen hankinnas- Toteutetaan tarvittava esikäsittelykapasiteetti niin, sa (ympäristökeskus, TE-keskus, maakuntaliitto, että materiaalina hyödynnettävät ja energiana hyö- tutkimuslaitokset, yliopisto). dynnettävät yhdyskuntajätteet voidaan toimittaa jatkokäsittelyyn (kunnat jätelaitokset, jätealan Rahoitus- ja tukimuotojen käyttö yritykset).

Kestävää kulutusta ja jätehuoltoa voidaan edis- Puhtaan puujätteen hyödyntäminen tää kehittämis-, kokeilu- ja tutkimushankkeilla. Erilaisista tuki- ja rahoitusmuodoista, kuten EU- Järjestetään polttokelpoiselle puujätteelle vas- rahoituksista ja kansallisista tuista on tiedotettava taanotto- ja käsittelypaikkoja (murskaus) ja toi- toimijoille. Hankkeiden kehittämisessä on pyrit- mitetaan hyötykäyttöön (kunnat jätelaitokset, tävä riittävään yhteistyöhön ja verkostoitumi- jätealan yritykset). seen. Yrityksille on tarjottava ajantasaista tietoa investointi- ja energiatuista. Erityisistä jätealan Alueellinen rinnakkaispolttokapasiteetti rahoitustukimuodoista on tiedotettava kuntia ja jätelaitoksia (ympäristökeskus, TE-keskus, kunnat, Selvitetään alueellinen rinnakkaispolttokapasi- maakuntaliitto). teetti ja sen soveltuvuus kierrätyspolttoaineen polttoon sekä arvio keräys- ja käsittelyjärjestelmän Kaavoituksella varmistetaan riittävät kustannuksista. Selvitetään tukimahdollisuuksia aluevaraukset kaasujen puhdistuksesta ja mittaamisesta aiheu- tuviin kuluihin. Maakunta- ja kuntakaavoituksessa huolehditaan Kannustetaan ottamaan alueen energialaitosten riittävistä aluevarauksista jätehuollon laitoksille. rinnakkaispolttokapasiteetti käyttöön (teollisuus Kaavoitukseen liittyvä maapolitiikka edistää jä- ja energialaitokset, jätelaitokset, ympäristökeskus, tehuoltoa mahdollistamalla uusien jätteenkäsit- TE-keskus). telyalueiden toteuttamisen ja olemassa olevien alueiden laajentamisen (maakuntaliitot, kunnat, Alueellinen jätteenpolttokapasiteetti ympäristökeskukset). Selvitetään eri toimijoiden yhteistyönä jätteenpolt- Osallistuminen Savonia-ammattikorkeakoulun tolaitoksen kapasiteettitarve Itä-Suomessa ja sen KIP-hankkeeseen lähialueilla, lähinnä Keski-Suomessa (teollisuus ja energialaitokset, jätelaitokset, ympäristökeskus, Osallistutaan Savonia-ammattikorkeakoulun TE-keskus). Korkeakouluverkoston innovaatiopalvelut (KIP)

Suomen ympäristö 47 | 2009 29 Jätteiden materiaalivirrat ja hyötykäytön hyödyntäen. Tarkasteltavina vaihtoehtoina keräyk- edistäminen sen osalta ovat syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys tai keräys sekajätteen joukossa ja jätteiden mekaani- Laaditaan koko Itä-Suomen alueen kotitalous- ja nen lajittelulaitos. Käsittelyn osalta tarkasteltavina yritysjätteitä koskeva materiaalivirtaselvitys. Ma- vaihtoehtoina ovat biologinen käsittely (mädätys tai teriaalivirtaselvityksen tietoja käytetään jätteiden kompostointi) tai biojätteen hyödyntäminen ener- energiahyötykäytön sekä biohajoavien jätteiden giana muun yhdyskuntajätteen seassa (teollisuus, hyötykäytön, keräilyn ja käsittelyn kehittämiseen jätelaitokset, ympäristökeskus, TE-keskus). (jätelaitokset ja kunnat, ympäristökeskus, TE-kes- Yhtenäistetään jätehuoltomääräyksissä esitet- kus, jätealan yritykset). täviä käsittelyvaatimuksia eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen so- Bioenergian käyttöönoton edistäminen veltamisalaan kuuluvien jätteiden osalta (kunnat, jätelaitokset). Laajennetaan Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa käynnissä olevia niin liikennebio- Biojätteiden erilliskeräyksen laajentaminen kaasun kuin muunkin bioenergian (metsähake) ke- hittämishankkeita koko Itä-Suomeen. Esimerkiksi Biojätteen erilliskeräystä laajennetaan taajamien ri- Pohjois-Karjalan Bioenergiaohjelmassa on tavoit- vi- ja kerrostaloille, kaupoille, ravintoloille, suurkeit- teena biokaasun määrän nelinkertaistaminen 2015 tiöille ja vastaaville kiinteistöille koko Itä-Suomen mennessä (2004 lähtötasolta). Lisäksi biojäte voi alueella. Kuntien jätehuoltomääräysten tulee tukea olla energiana hyödynnettävää mm. biokaasutuk- biojätteen erilliskeräyksen laajentamista (jätelai- sessa. Bioenergian käytön kehittämiseen liittyen tokset, kunnat). tehdään tutkimus- ja kehittämistoimintaa Itä-Suo- men korkeakouluissa (ympäristökeskus, TE-kes- Kaupan biojätteiden keräyksen ja kuljetuksen kus, tutkimuslaitokset, yritykset, jätelaitokset). kehittäminen

5.2.2 Myymälöiden biojätteen kuljetusta ja käsittelyä Biojätteiden ja lietteiden on kehitettävä siten, että ns. sivutuoteasetuksen käsittelyn kehittäminen vaatimukset täyttyvät (jätehuoltoyritykset, kaupat, kunnat).

Hyötykäytön lisäys Kiinteistökohtaisen kompostoinnin lisääminen

Toteutetaan tarvittava esikäsittelykapasiteetti Biojätteen omatoimista kompostointia tulee niin, että materiaalina hyödynnettävät ja ener- suositella erityisesti pientalokiinteistöille. Kiin- giana hyödynnettävät yhdyskuntajätteet voidaan teistökohtainen kompostointi soveltuu myös työn- toimittaa jatkokäsittelyyn (kunnat jätelaitokset, tekijämäärältään pienille yrityksille ja työpaikoille. jätealan yritykset). Kiinteistökohtaista kompostointia tulee korostaa kuntien jätehuoltomääräyksiä ja jätehuoltotaksaa Jätteiden materiaalivirrat ja hyötykäytön uudistettaessa ja annettaessa jäteneuvontaa (jäte- edistäminen laitokset, kiinteistönomistajat, kunnat).

Laaditaan koko Itä-Suomen alueen kotitalous- ja Biojätteiden sisältämien ravinteiden käytön yritysjätteitä koskeva materiaalivirtaselvitys. Ma- edistäminen teriaalivirtaselvityksen tietoja käytetään jätteiden energiahyötykäytön sekä biohajoavien jätteiden Lannoitevalmistelain mukainen Eviran hyväksyntä hyötykäytön, keräilyn ja käsittelyn kehittämiseen on kaikilla käsittelypaikoilla. Biojätteistä laitosmai- (jätelaitokset ja kunnat, ympäristökeskus, TE-kes- sesti tuotetun mädätteen ja kompostin hyötykäyttöä kus, jätealan yritykset). lannoitevalmisteena edistetään kokeilemalla uusia käyttömuotoja esimerkiksi viherrakentamisessa, Biojätteen keräyksen ja käsittelyn tarkempi maisemoinnissa ja kasvien lannoitteena. Jätteen tarkastelu käsittelijöitä tiedotetaan lannoitevalmisteita ja maanparannusaineita koskevan lainsäädännön Laaditaan selvitys biojätteen keräys- ja käsittely- vaatimuksista (ympäristökeskus, Evira, jätelaitok- vaihtoehtoehdoista esimerkiksi elinkaarimallia set ja jätevedenpuhdistamot, kunnat).

30 Suomen ympäristö 47 | 2009 Puisto- ja puutarhajätteiden Järjestettyyn jätteenkeräyksen liittymisen vastaanottopaikkojen lisääminen valvonta

Asukkaat ja muut kiinteistöjen haltijat voivat toi- Kuntien on huolehdittava, että kaikki asutut kiin- mittaa riittävän lähellä oleviin puisto- ja puutar- teistöt, vapaa-ajan asunnot, yritys- ym. kiinteistöt hajätteiden vastaanottopaikkoihin esimerkiksi ovat liittyneet järjestettyyn jätteenkeräykseen. haravointi- ja risujätteitä. Tällaisen jätteen käyttöä Järjestettyyn jätteenkeräykseen liittyneistä ylläpi- esimerkiksi kompostoinnin tukiaineena edistetään detään rekisteriä, jonka avulla voidaan varmistaa (jätelaitokset, kunnat, vesihuoltolaitokset). keräykseen liittyminen. Sakokaivolietteiden keräys sisällytetään osaksi järjestetyn jätehuollon valvon- Haja-asutuksen lietteiden käsittelytekniikoiden taa (jätelaitokset, kunnan ympäristölautakunta, kehittäminen kunnat).

Jätevedenpuhdistamoilla ja siihen liitetyssä Yhteisten keräysastioiden yleistäminen viemäriverkostossa on riittävästi haja-asutuksen lietteiden vastaanottoasemia niin, että kuljetusmat- Suositaan yhteisen keräysastian (ns. kimppa-astian) kat kiinteistöltä ovat kohtuullisia. Vastaanotetun käyttöä, jos se on jätteiden määrän ja kulkuyhteyk- lietteen määrän mittaus ja tuojan tunnistus toteu- sien puolesta järkevää. Mahdollistetaan jätteiden tetaan kaikilla vastaanottopaikoilla. Lietteiden toi- toimittaminen yli jätelaitos- tai kuntarajojen (jäte- mittamista ohjataan niin, että vältetään vastaan- laitokset, kunnat). oton ruuhkautuminen keväisin erityisesti pienillä puhdistamoilla (kunnat, jätevedenpuhdistamot). Haja-asutusalueen jätteen laadun ja määrän vaihtelun tutkiminen Maatilamittakaavan biokaasulaitosten toteuttaminen Tutkitaan alueittain sekajätteen, hyötyjätteiden ja biohajoavien jätteiden osuutta ja kertymää niin, Rakennetaan maatilamittakaavan biokaasulaitok- että keräysjärjestelmät voidaan kustannustehok- sia, joissa voidaan tuottaa biokaasua ja lannoitteeksi kaasti mitoittaa ja samalla huomioida loma-asu- soveltuvaa lopputuotetta. Laitokset voivat toimia tuksen vaikutukset (tutkimuslaitokset, jäteyhtiöt, paikallisina eloperäisten jätteiden vastaanottolai- kunnat). toksina (maaseudun yrittäjät, kunnat, Pro Agria, TE-keskus, ympäristökeskus). Tuottajavastuun laajentaminen maatalousmuoveihin 5.2.3 Haja-asutusalueiden jätehuolto Edistetään valtion tasolla tuottajavastuun laajen- tamista maatalousmuoveihin 100 %:sti. Tavoit- Palvelutason määrittäminen ja toteuttaminen teena on saada aikaan säädösmuutos valtioneu- koko Itä-Suomen alueelle voston päätökseen pakkauksista ja pakkausjät- teistä. Haetaan julkista rahoitusta hankkeelle, Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso jossa selvitettäisiin tuottajavastuun laajentamisen määritellään koko Itä-Suomen alueelle. Tavoit- vaikutuksia Itä-Suomen alueen maatalousmuo- teena saada suositukset ainakin joidenkin vien keräyksessä ja käsittelyssä (ympäristökeskus, jätejakeiden vastaanottopaikkojen määrälle tai ympäristöministeriö). etäisyydelle (SER, ongelmajätteet, rakennusjäte, hyötyjätejakeet). Palvelutason mittarina voidaan Kiinteistökohtaisiin astioihin soveltumattoman käyttää esimerkiksi vastaanottopaikkojen luku- sekajätteen keräyksen tehostaminen määrää pinta-alaa tai asukasmäärää kohti. Riittävä palvelutaso takaa eri väestöryhmiä tasapuolisesti Perustetaan valvottuja siirtokuormaus/vastaanot- kohtelevan jätehuoltojärjestelmän sekä kohtuulli- topaikkoja taajamiin esim. kunnan omien toimipis- set ja oikeudenmukaiset jätemaksut. teiden, kuten jätevedenpuhdistamojen, varikoiden Järjestetään hyötyjätteiden ja kaatopaikalle si- ja paloasemien yhteyteen (kunnat, jäteyhtiöt, jäte- joitettavan jätteen keräys joko kiinteistökohtaisena alan yrittäjät). tai niin, että keräyspisteet ovat hyvin saavutetta- vissa jokapäiväisen asioimisen reiteillä koko Itä- Suomessa (jätelaitokset, kunnat, tuottajavastuussa olevat).

Suomen ympäristö 47 | 2009 31 5.2.4 Selvitys syntyvistä rakennusjätteistä ja niiden Rakentamisen jätteet, käsittelystä rakennuslupavaiheessa hyödyntäminen ja käsittely Rakennuslupahakemuksessa ja purkuilmoituk- Rakennusjätteen vastaanotto jäteasemilla sessa vaaditaan selvitys rakentamisessa syntyvistä jätteistä, arvio määrästä ja ehdotus käsittely- Järjestetään lajitellun rakennusjätteen vastaanotto mie- menetelmistä. Purkulupahakemuksiin vaaditaan hitetyillä jäteasemilla koko Itä-Suomen alueella niin, syntyvien rakennusjätteiden lisäksi vaarallisten että jätteentuojan kuljetusmatka on kohtuullinen. aineiden (ongelmajätteiden) kartoitus ja selvitys Tämän käytännön laajentaminen koko Itä-Suomen jätteiden käsittelymenetelmistä. Ne hakemukset, alueelle lisää erilliskerätyn rakennusjätteen määrää jotka sisältävät selvityksen, käsitellään nopeammin ja mahdollistaa jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen (kunnat; rakennus- ja ympäristövalvonta). kehittämisen (kunnat, jätelaitokset). Rakennustyömaiden jätehuolto Yhtenäistetään jätehuoltomääräyksiä Päivitetään rakennusjätteen lajitteluohjeet ja huo- Yhtenäistetään rakennusjätteiden vastaanot- lehditaan, että jokaisella rakennustyömaalla on tokäytäntöjä ja lajittelumääräyksiä kunnallisissa mahdollisuus syntypaikkalajitteluun. Suuremmat jätehuoltomääräyksissä koko Itä-Suomessa (kun- jäte-erät kerättävä erilleen, mm. puu-, pahvi-, be- nat, jätelaitokset, alan toimijat). toni-, tiili- ja energiajäte. Rakennustyömaiden la- jittelumahdollisuuksien valvonnasta huolehtii ra- Rakennusmateriaalin kierrätysasemien kennusvalvonta muun työmaavalvonnan ohessa perustaminen (kunnat; rakennus- ja ympäristövalvonta).

Rakennusjätteiden muodostumista vähennetään Maapankin perustaminen ohjaamalla hukka- ja purkumateriaalia uudelleen käyttöön. Esimerkiksi kolmas sektori – kyläyh- Perustetaan ylijäämaille maankaatopaikkoja, joilla distykset, asukasyhdistykset, järjestöt, sosiaali- on yhtenäiset ympäristöluvat. set yritykset – voisivat perustaa kierrätysasemia Maankaatopaikoista muodostetaan ns. maa- rakennusmateriaalin uudelleen käyttöä ja kier- ainespankkeja, joissa ylijäämämaita jalostetaan rätystä varten. Valtion ja kuntien hallinnon tulee käyttökelpoiseen muotoon ja ohjataan hyö- edesauttaa tällaisten kierrätysasemien perusta- tykäyttöön (maanrakennusurakoitsijat, kunnat, mista (kansalaisjärjestöt, kunnat, yhdistykset, ympäristökeskukset). ympäristökeskukset, TE-keskukset). Koulutuksella kierrättävään korjaus- Tilapäisten kierrätysasemien perustaminen rakentamiseen ja purkukäytäntöön uudisrakennusalueilla Oppilaitoksissa ja työvoimakoulutuksessa lisätään Uusille rakenteilla oleville omakotitaloalueille korjausrakentamisen opetusta (myös korkeakoulu- järjestetään yhteisiä rakennusmateriaalien ja -jät- tasolla) sekä ohjataan käyttökelpoisen rakennus- teiden keräyspisteitä. Niihin voi viedä rakennus- materiaalin talteenottoon rakennuksia purettaessa. jätteitä ja hakea käyttökelpoista ylimääräiseksi Koulutuksessa korostetaan rakennusmateriaalien jäänyttä rakennusmateriaalia omaan käyttöön. valinnassa materiaalien pitkäikäisyyttä, korjatta- Näin jätemäärää voidaan alentaa. Materiaalin te- vuutta ja kestävyyttä. Rakennus- ja purkujätteen hokkaampi käyttö tuo myös säästöä sekä jätehuol- lajittelua syntypisteessä kehitetään siten, ettei la- lon, että rakentamisen kustannuksiin. Tilapäisen kier- jitteluasemille tai hyötykäyttöön kulkeudu sinne rätysaseman ylläpidosta voi vastata esimerkiksi sopimatonta jätettä (esim. asbestijäte), (oppilaitok- asukasyhdistys (asukasyhdistykset, jätelaitokset, set, kunnat, ympäristökeskukset). kunnat).

32 Suomen ympäristö 47 | 2009 Ympäristöselostus

Ramboll Finland Oy:n edustajat esittelemässä ympäristöselostusluonnosta Itä-Suomen jätesuunnitelman asiantuntijaryhmälle. Kuva Lea Koponen.

Suomen ympäristö 47 | 2009 33 34 Suomen ympäristö 47 | 2009 6 Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoitteet

Valtakunnallisen jätepolitiikan keskeisenä tavoit- edistävän viihtyisän, turvallisen ja terveellisen teena on jätteistä aiheutuvien haitallisten terveys- elinympäristön kehittymistä. ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoittee- Päätavoitteet on laadittu hankkeen ohjausryh- seen pääsemiseksi on erityisesti: mässä ja päätetty ympäristöarvioinnin ensim- mäisen kuulemisen (19.5.–31.7.2008) jälkeen (ks. • ehkäistävä jätteen syntymistä, edistettävä luku 11. Osallistuminen ja vuorovaikutus). jätteiden uudelleenkäyttöä

• edistettävä jätteiden biologista hyödyntämistä 6.1 ja materiaalikierrätystä Jätteen määrän vähentäminen • edistettävä kierrätykseen soveltumattoman Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) jätteen energiahyödyntämistä tavoitteena on yhdyskuntajätteen määrän vakiin- nuttaminen 2000-luvun alun tasolle ja sen jälkeen • turvattava jätteiden haitaton käsittely ja jätemäärän kääntäminen laskuun vuoteen 2016 loppusijoittaminen mennessä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asu- misessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia Jätepolitiikan keskeisenä ilmastotavoitteena on teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syn- vähentää jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaa- tyviä jätteitä. supäästöjä vähentämällä erityisesti kaatopaik- Tässä suunnitelmassa jätteen määrän kakäsittelystä aiheutuvia metaanipäästöjä. vähentämisen keinoina ovat materiaalitehok- Tavoitteeseen pääsemiseksi vähennetään oleel- kuuden parantaminen ja jätteen synnyn ehkäisy. lisesti biohajoavan jätteen sijoittamista kaato- paikoille ja lisätään kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa. 6.2 Itä-Suomen jätesuunnitelman avulla pyritään Jätteen hyötykäyttöasteen vaikuttamaan alueellisiin ratkaisuihin siten, että ne edistävät valtakunnallisia jätepoliittisia tavoitteita. nostaminen Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoitteet ovat: Jätteen hyötykäyttöaste tarkoittaa hyödyn- nettävän jätteen osuutta kokonaisjätemäärästä. • jätteen määrän vähentäminen Hyötykäyttöastetta nostamalla voidaan vähentää jätteen kaatopaikkasijoittamisen haitallisia • jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen ympäristövaikutuksia ja vähentää luonnonvaro- jen käyttöä esim. energiantuotannossa tai lannoit- • ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen teiden valmistuksessa. (sisältäen jätehuollon kasvihuonekaasu- päästöjen vähentämisen) VALTSUn tavoitteena vuoteen 2016 on mm.:

Päätavoitteet antavat viitekehyksen jätehuollon • yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina tulevalle kehitykselle sekä painopistealueiden to- 0 %, hyödynnetään energiana 30 % ja teuttamisvaihtoehtojen arvioinnille. Tavoitteet ovat loppusijoitetaan kaatopaikoille 20 % ympäristöpoliittisia päämääriä. Niiden oletetaan

Suomen ympäristö 47 | 2009 35 • kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa 6.3 syntyvä lanta hyödynnetään, lantamäärästä Ympäristö- ja terveyshaittojen noin 10 % maatilojen biokaasulaitoksissa vähentäminen • haja-asutusalueiden lietteistä 90 % ohjautuu Tavoitteena on ehkäistä ja torjua jätteistä aiheutu- käsittelyyn jäteveden puhdistuslaitoksille ja vaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle 10 % maatilojen biokaasulaitoksiin ja samalla ehkäistä jätehuollon kasvihuonekaasu- päästöjä. • rakentamisen jätteistä hyödynnetään vähin- VALTSUn mukaan jätteiden käsittelyn terveys- tään 70 % materiaalina ja energiana ja ympäristöhaittoja minimoidaan kiinnittämällä aikaisempaa enemmän huomiota työsuojeluun ja • yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään parhaan käyttökelpoisen teknologian käyttöön. joko maanparannuskäytössä tai energiana Kuntien on huolehdittava haja-asutuksen lietteiden tehokkaan keräilyn ja riittävän käsittelykapasitee- Keinoja jätteen hyötykäyttöasteen nostamiseen tin järjestämisestä. ovat mm. materiaalina ja energiana hyödyn- nettävän jätteen keräyksen kehittäminen sekä bio- energian käytön kehittäminen.

Kottikärry uusiokäytössä. Kuva Lea Koponen.

36 Suomen ympäristö 47 | 2009 7 Ympäristön nykytila Itä-Suomen alueella ja yhtymäkohdat jätehuoltoon

Itä-Suomessa hyvässä kunnossa olevia vesistöjä oli noin 2 % (Mustonen 2009). Pohjois-Savossa ei ole kuormittavat lähinnä jätevesipäästöt teollisuudes- selvitetty koko maakunnan jätehuollon kasvihuo- ta, taajamista ja kalankasvatuksesta sekä hajakuor- nekaasupäästöjä. Kuopiossa on arvioitu jätehuollon mitus maa- ja metsätaloudesta, turvetuotannosta osuudeksi kasvihuonekaasujen päästöistä 1,6 % sekä haja- ja vapaa-ajan asutuksesta. Kuormituk- vuonna 2006. Jätehuollon keskimääräistä pienem- sessa haitallisimpia ovat rehevöittävät ravinteet mät päästöt Kuopiossa johtunevat kompostoinnista fosfori ja typpi, veden happivaroja kuluttavat or- ja biokaasun talteenotosta Heinälamminrinteen ja gaaniset aineet sekä myrkylliset yhdisteet. Kiin- käytöstä poistetun Silmäsuon kaatopaikoilla sekä toaine aiheuttaa veden samentumista sekä rantojen Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla (Kuopion ja pohjan liettymistä. kaupunki 2008). Jätteiden käsittelyn selvin vesistökuormitus Jätehuolto aiheuttaa lisäksi välillisesti kasvihuo- tulee jätevedenpuhdistamoilta ja kaatopaikoilta. nekaasupäästöjä liikenteen ja energian kulutuksen Puhdistamolietteiden kompostointikentiltä tai kaa- kautta. Mikäli jätteen sisältämää materiaalia ei topaikoilta on voinut päästä suoto- ja valumavesiä saada hyödynnettyä, joudutaan jätteen ainesisältö ympäristöön ja edelleen vesistöihin. korvaamaan neitseellisillä luonnonvaroilla ja tuo- Itä-Suomessa pohjavesi on yleensä hyvälaatuis- tantotoiminnalla, jotka aiheuttavat kasvihuonekaa- ta, mutta sen kemiallisessa laadussa on kuitenkin supäästöjä. Jätteen polton korvatessa kiinteitä polt- alueellisia ja paikallisia eroja. Pohjavesialueiden toaineita, kuten puuta tai turvetta, polton tuottamat pinta-ala on noin 4 % maapinta-alasta. Uhkateki- kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöt vähenevät. jöinä pohjavesien puhtaudelle ovat pohjavesialueille Ilmaston muutoksen kannalta kaatopaikkasijoit- sijoittuneet pohjavettä likaavat toiminnat kuten taminen on aina huonoin vaihtoehto. Kaatopai- vanhat kaatopaikat, huoltoasemat, korjaamot, polt- kan ilmastovaikutuksia voidaan hillitä kaasujen toainevarastot, hautausmaat ja suolavarastot. keräysjärjestelmillä ja kaasun hyötykäytöllä. Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaa- Itä-Suomessa on biokaasulaitoksia kolmella eri supäästöistä oli 3 % vuonna 2007 (Tilastokeskus jätevedenpuhdistamolla, Mikkelissä, Joensuussa 2009). Etelä-Savossa jätehuollon osuus alueen kas- ja Kuopiossa. Näiden lisäksi Mikkelin, Savonlin- vihuonekaasupäästöistä oli 4,3 % vuonna 2000 ja nan (2008 alkaen), Joensuun, Iisalmen ja Kuopion 1,9 % vuonna 2005 (Mäkelä, 2008). Pohjois-Karja- kaatopaikoilla kerätään biokaasua joko hyötykäyt- lassa kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 töön tai käsittelyyn muulla tavoin. noin 1,6 miljoonaa tonnia, josta jätehuollon osuus

Suomen ympäristö 47 | 2009 37 8 Merkittävimmät jätehuollon ympäristö- vaikutukset ja ongelmat Itä-Suomen alueella

Jätehuollon ympäristövaikutukset voidaan jakaa päästöistä noin 40 %:n arvioidaan olevan peräi- keräyksen ja kuljetuksen sekä käsittelyn ai- sin asuinkiinteistöillä tapahtuvasta pienpoltosta. heuttamiin ympäristövaikutuksiin. Keräyksen ja EU-komission Puhdasta Ilmaa Euroopalle (CAFE) kuljetuksen tyypillisimmät ympäristövaikutukset -hankkeessa kaupunki-ilman pienhiukkaset on ar- ovat liikenteen aiheuttamat ilmapäästöt, pöly sekä vioitu pahimmaksi ihmisen terveyttä uhkaavaksi melu. Haitallisina ympäristövaikutuksina voidaan ilmanlaatuongelmaksi. Herkimmät väestöryhmät kokea myös jätepisteiden ja jätteiden käsittelyalueiden ovat ikääntyneet hengitys- ja sydänsairaat, kaiken- visuaalinen ilme ja maisemavaikutukset. ikäiset astmaatikot sekä pienet lapset. Itä-Suomi on osittain harvaan asuttua, joten kerät- Huonosti hoidetut pienkompostit ja kompos- tävät jätemäärät ovat haja-asutusalueilla pieniä ja tikäymälät voivat aiheuttaa hajuhaittoja ja hait- välimatkat pitkiä. Vapaa-ajan asutus voi moninker- taeläinten lisääntymistä, mikäli rakenteet ja kom- taistaa paikkakunnan asukasmäärän loma-aikoi- postin hoito eivät ole asianmukaisia, kuivikkeita ei na. Vapaa-ajan asunnot ovat entistä enemmän käytetä riittävästi tai ilmanvaihto ei ole riittävää. ympärivuotisessa käytössä. Itä-Suomessa on myös Kompostoinnista ja kuivakäymälöiden jätteen hau- joitain loma-asutusalueita, joiden jätteen määrässä taamisesta voi aiheutua kaivojen pilaantumista. voi olla suuria vaihteluita eri aikoina. Oikein toteutettuna kompostointi on kuitenkin Kotitalouksien sekajätteen laatuun vaikuttavat erittäin hyvä vaihtoehto kotitalouksien biojäte- kausivaihteluiden ja asumismuodon lisäksi mm. huoltoon. Pienkompostointi on ympäristöystäväl- asukkaiden ikäjakauma, kulutustottumukset, kiin- linen ja yleensä myös edullinen tapa huolehtia teistön koko, kiinteistökohtaiset lajittelumahdol- kiinteistöjen biojätteistä. lisuudet sekä kiinteistön etäisyys aluekeräyspis- Jätteenkäsittelyn ympäristövaikutuksiin vai- teestä. Itä-Suomen alueella syntyvän kotitalouk- kuttavat jätteenkäsittelymenetelmät. Kaatopaikan sien ja palvelualojen jätteen määrästä ja laadusta tyypillisimmät ympäristövaikutukset ovat pinta- ja on niukasti tietoa. Jätetutkimuksia, joita voitaisiin pohjavesien kuormitus, kasvihuonekaasupäästöt hyödyntää laajemmin jätehuollon strategisessa suun- ja hajuhaitat, melu sekä haitta-eläinten aiheuttamat nittelussa, ei alueella ole tehty. vaikutukset (viihtyvyys, roskaantuminen). Kiinteistöillä tapahtuva luvaton omatoiminen Mädätyksen ja kompostoinnin tyypillisim- jätehuolto aiheuttaa roskaantumista, maaperän pi- mät ympäristövaikutukset liittyvät prosessien laantumista ja valituksia viranomaisille. Valvomat- jätevesiin, hajuhaittoihin sekä mahdollisiin kas- tomien jätteen aluekeräyspisteiden roskaantumi- vihuonekaasupäästöihin. Lisäksi kompostista nen nostaa jätehuollon kustannuksia. Roskaantu- vapautuvilla mikrobeilla saattaa olla haitallisia minen on ongelmana myös teiden levähdysalueilla terveysvaikutuksia laitoksen henkilökunnalle ja etenkin vilkkaimpina matkailusesonkiaikoina. lähialueen asukkaille. Jätteenlajittelulaitosten ja Jätettä poltetaan tyypillisesti puun joukossa varastoalueiden ympäristövaikutukset rajoittuvat kiinteistöillä. Talousjätteiden kiinteistökohtainen pääasiassa meluun ja mahdolliseen ympäristön poltto voi aiheuttaa hiukkaspäästöjä, nokihait- roskaantumiseen. Lisäksi jätteen keräyksellä, toja ja haisevia hiilivetypäästöjä epätäydellis- kuljetuksella ja käsittelyllä saattaa olla vaikutuk- ten palamisolosuhteiden vuoksi. Pienhiukkas- sia alalla työskentelevien ihmisten työterveyteen ten päästöistä kiinteistökohtainen puun ja sen (pöly, patogeenit). ohessa jätteen poltto aiheuttaa valtakunnallisesti Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan kier- merkittävän osuuden. PAH-yhdisteiden vuotui- rätykseen soveltumattoman jätteen käyttöä polt- sista päästöistä noin 60 %:n ja dioksiini/furaani- toaineena tulee lisätä. Ongelmana Itä-Suomessa on

38 Suomen ympäristö 47 | 2009 ollut, että alueella ei ole laitoskapasiteettia, joka Rakentamisessa syntyvien jätteiden, kuten maa- täyttää jätteenpolttodirektiivin vaatimukset pääs- ainesten, puujätteiden, metallien ja kiviaineksien töille ja seurannalle. Lisäksi Itä-Suomen alueella kierrätystä on lisättävä. Rakentamisen jätteiden hyö- tarvitaan uutta laitoskapasiteettia erityisesti bioha- tykäytön lisäämiseksi tarvitaan lisää vastaanotto- ja joavan jätteen esikäsittelyyn ja biologiseen käsitte- lajittelukapasiteettia. Lisäksi on tarvetta kehittää ja lyyn ja/tai energiana hyödyntämiseen. yhtenäistää lajittelua syntypaikalla, purkutoimin- Yhdyskuntien jätevesilietteet käsitellään Itä- nan laatua (lajitteleva purku), jätekuormien laadun Suomessa pääasiassa kompostoimalla. Komposti- tarkastusta jäteasemilla ja hinnoittelukäytäntöä. tuotteesta on aikaisemmin hyödynnetty suuri osa Maankaatopaikoista olisi mahdollista muodostaa kuntien viherrakentamisessa. Uusi lannoite- ns. maa-ainespankkeja, joissa ylijäämämaita jalos- valmistelaki edellyttää kompostoidulta lietteeltä tettaisiin käyttökelpoiseen muotoon ja ohjattaisiin hyvää hygieenistä laatua ja materiaalin tuotteista- hyötykäyttöön. mista myös viherrakennuskäytössä, mikä on viime Maatalousmuovien keräyksen ja hyötykäytön aikoina ohjannut kompostoidut lietteet pääasiassa järjestäminen vaatii edelleen kehittämistä. Muo- kaatopaikoilla hyödynnettäviksi maisemoinnissa. via on ajoittain kerätty kampanjoina, joka ei ole Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa syntyvä pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Muovia saa- liete on jätettä, jonka jätehuollon järjestämisestä tetaan polttaa laittomasti avotulella tai pienissä vastaavat jätteen tuottajat eli yleisimmin vesi- lämmityskattiloissa tahi haudata tai hylätä luon- huoltolaitokset. Asumisessa syntyvät sakokaivo- toon. Käärintä- ja aumakalvojen energiakäytölle lietteet ovat jätettä, joka jätehuollon järjestäminen ei ole teknisiä tai ympäristönsuojelullisia esteitä. kuuluu kunnan vastuulle. Esteenä on kattavan keräysjärjestelmän ja energia- Sakokaivolietteiden asianmukaisessa käsittelys- hyötykäyttömahdollisuuden puuttuminen. sä on paikoin ilmennyt ongelmia; sakokaivoja ei Lisäksi pienteurastamojen ja kalankäsittelylai- tyhjennetä säännöllisesti, lietteitä levitetään pel- tosten teurasjäte- ja kalanperkausjätehuolto on toon ilman asianmukaista käsittelyä tai lietteitä ongelmallista. Itä-Suomen alueella toimii 12 pien- levitetään luvattomasti esimerkiksi metsiin. Val- teurastamoa, joista osa tuottaa 1.luokan eläin- vonta kuuluu kunnille, mutta ongelmana on kun- peräistä jätettä, joka on toimitettava Honkajoki tien ympäristönsuojeluviranomaisten resurssien Oy:lle Länsi-Suomeen käsiteltäväksi. Lisäksi pien- riittämättömyys. teurastamot tuottavat muuta teurasjätettä, jonka Tuottajavastuujärjestelmään kuuluvien jätteiden asiallinen hävittäminen on vaikeaa. Jätteen vas- (romuautot, renkaat, pakkaukset, keräyspaperi, säh- taanotto pieniltä teurastamoilta kuljetusten yhdis- kö- ja elektroniikkaromu) hyötykäytöstä vastaa tuot- tämiseksi ei onnistu hygieniamääräysten vuoksi. tajayhteisö. Tuotteen viimeisellä haltijalla on oltava Sivutuoteasetuksen mukaan kalankäsittelylai- koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa tosten kalaperkausjätteiden hautaaminen maa- käytöstä poistettava tuote uudelleenkäyttöön, han on sallittua. Itä-Suomen alueen kuntien jäte- hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. Har- huoltomääräyksissä ei ole yhtenäistä linjaa sivu- vaanasutussa Itä-Suomessa tuottajavastuunalais- tuoteasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätteiden ten jätteiden keräysverkosto on huonompi kuin käsittelystä, joissakin jätehuoltomääräyksissä kiel- tiheään asutuilla alueilla. letään kaikki jätteen hautaaminen, joissakin kun- nissa määräykset eivät kuitenkaan koske sivutuo- teasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätteitä.

Suomen ympäristö 47 | 2009 39 9 Jätesuunnitelman toteuttamatta jättämisen seuraukset ympäristön tilassa

Jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet sitovat pysyisivät todennäköisesti lähes nykyisellään tai kas- viranomaistoimintaa ja ovat jätehuollon toiminta- vaisivat samoin kuin teollisuuden ja yhdyskuntien kentälle suuntaa antavia. Mikäli alueellista jätesuun- aiheuttamat typpi- ja fosforikuormat vesistöihin. nitelmaa ei toteuteta, jätemäärät eivät vähene ja Jätesuunnitelmalla on Itä-Suomen alueen jäte- kierrätys tehostuu lähinnä kierrätysraaka-aineiden huoltoratkaisuja yhtenäistävä vaikutus. Mikäli yhteis- hintakehityksen myötä. toiminta ei alueella kehity, on vaarana, että paikkakun- Jos jätesuunnitelmaa ei toteuteta, jätehuollon takohtaiset ratkaisut lisääntyvät entisestään, eikä yh- suorat ympäristövaikutukset (pöly, savukaasu- teistoiminnan antamia mahdollisuuksia saavuteta. tai valumavesipäästöt, melu) tulevat huomioon Yhteistoiminta jätesuunnitelman toteuttamiseksi voi otetuiksi vain yksittäisten hankkeiden suunnit- tuoda rahoitusta jätehuollon kehityshankkeille Itä- telussa tai YVA- ja lupamenettelyissä. Tämän Suomen alueelle. jätesuunnitelman ympäristöarvioinnissa on otettu Itä-Suomen jätteen hyötykäyttötavoitteet seuraa- esille myös välilliseen ympäristökuormitukseen vat jätelainsäädännön ja valtakunnallisen jätesuun- liittyviä vaikutuksia. Sen lisäksi on arvioitu eri nitelman asettamia velvoitteita ja tavoitteita jät- jätehuollon toteutusvaihtoehtojen sosiaalisia, ter- teen hyötykäyttöasteen nostamiselle. Mikäli jät- veydellisiä ja kulttuurisia vaikutuksia. teen hyötykäyttötavoitteita ei saavuteta, aiheuttaa Jätesuunnitelman toteutuksella on jätehuollon syntyvän jätteen kaatopaikkasijoitus paineita taa- ympäristökuormitusta vähentävä vaikutus. Mikäli jama-alueiden maankäytölle pitkällä aikavälillä suunnitelmaa ei toteuteta, investoinnit bioener- sekä lisää jätehuollon haitallisia ympäristövaiku- gian käytön lisäämiseen tai jätteiden hyötykäytön ja tuksia kaatopaikka-alueen ympäristössä. Lisäksi kierrätyksen kehittämiseen ja materiaalien käytön jätteen sisältämä materiaali ja energia jäävät hyö- tehostamiseen voivat jäädä vähäisiksi. Mikäli suun- dyntämättä ja ne on korvattava muilla raaka- ja nitelmaa ei toteuteta, jätehuollon hiilidioksidipäästöt polttoaineilla.

40 Suomen ympäristö 47 | 2009 10 Jätesuunnitelman suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin

10.1 esitetty tavoitteita eri sektoreille kuten yhdyskun- Jätehuollon suunnitelmat tajätehuolto, rakennusjätteet, teollisuus- ja ener- giatuotanto. Suunnitelmissa on käsitelty myös ja strategiat tuottajan vastuulla olevia jätteitä ja pilaantuneiden EU:n uuden jätestrategian avulla pyritään ehkäi- maa-alueiden puhdistamista. semään jätteiden syntymistä sekä edistämään jät- Kunnallisia jätestrategioita ja jätepoliittisia ohjel- teiden kierrätystä ja hyödyntämistä sekä lisäämään mia on alueella laadittu Pohjois-Savossa Jätekukko luonnonvarojen käytön tehokkuutta. Tavoitteena Oy:n alueelle 2005 ja Ylä-Savon alueelle 2006, Etelä- on kaatopaikalle vietävän jätteen määrän vähen- Savossa vuosina 2001 Mikkelin seudulle sekä täminen, jätteiden kompostoinnin ja energian hyö- Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n alueelle. dyntämisen lisääminen sekä kierrätyksen lisäämi- Etelä-Savon maakuntaliitto on uudistanut nen ja parantaminen. Itä-Suomessa yhdyskunta- maakunnan kehittämisstrategiaa ’Uusiutuva Etelä- jätteiden hyötykäyttöä energiana on heikentänyt Savo – maakunnan strategiatyö ja viestintä’ han- jätteiden polttoon soveltuvien laitosten puute ja keen avulla. Yhteinen strategia luo pohjaa maakun- pitkät kuljetusetäisyydet. nan suunnittelulle, edunvalvonnalle ja muille Valtakunnallisen biojätestrategian tavoitteen ja toimille. Kehittämisstrategiassa on kriittiseksi EU:n kaatopaikkadirektiivin velvoitteen mukaan menestystekijäksi asetettu maakunnan ekotehok- vuonna 2016 kaatopaikoille saa sijoittaa bioha- kuus, jonka mittareiksi on asetettu esimerkiksi joavaa yhdyskuntajätettä enintään 25 % syntyvän Itä-Suomen ekotehokkuusneuvonta sekä kasvi- biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Biojä- huonekaasutase. Kasvihuonekaasutase on asetettu testrategialla pyritään siihen, että kaatopaikkakä- myös maakunnan vetovoiman strategiseksi mit- sittelyä korvaavassa järjestelmässä kierrätetään tariksi. Toteutuessaan Itä-Suomen jätesuunnitelma erilliskerättyä keräyspaperia ja pahvia noin 25 % vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edesauttaa ja muuta biohajoavaa ainesta noin 5 % syntyvän maakunnalliseen tavoitteeseen pääsyä. biohajoavan jätteen määrästä. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Kohti kierrätysyhteiskuntaa (VALTSU) on 10.2 hyväksytty valtioneuvoston käsittelyssä huhti- Muut alueelliset kuussa 2008. VALTSU sisältää jätepolitiikan stra- tegiset linjaukset ja tavoitteet sekä julkisen val- suunnitelmat ja ohjelmat lan ohjauskeinot ja toimenpiteet luoden puitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten stra- jätealalle. Alueellisten jätesuunnitelmien odotetaan tegia-asiakirjan 2010–2011 tavoitteena on muun olevan käytännön läheisiä ja pyrkivän vaikut- muassa ilmaston muutoksen hillintä ja kestävän tamaan alueellisiin ratkaisuihin siten, että ne edis- kasvun edistäminen. Ympäristönsuojelun ja ekote- täisivät valtakunnallisia tavoitteita. hokkuuden yhtenä tavoitteena on mainittu jätteen Alueelliset ympäristökeskukset ovat laatineet määrän vähentäminen ja jätteiden hyödyntämisen alueelliset jätesuunnitelmat vuosina 1997 (Etelä- lisääminen. Keinoina on nähty valtakunnallisen Savon ympäristökeskuksen alueellinen jätesuunnitel- jätesuunnitelman vuoteen 2016 tavoitteiden mu- ma, Pohjois-Karjalan alueellinen jätesuunnitelma ja kaisesti jätteiden synnyn ehkäiseminen, hyötykäy- Pohjois-Savon alueellinen jätesuunnitelma). Niitä on tön lisääminen ja jätteiden kaatopaikkasijoituksen tarkistettu tai niistä on laadittu seurantaraportti vähentäminen. vuonna 2003. Alueellisissa jätesuunnitelmissa on

Suomen ympäristö 47 | 2009 41 Itä-Suomen energiastrategia edistää uusiutuvaa Pohjois-Karjalan Bioenergiaohjelma 2015 on energiaa ja tehokasta energiankäyttöä Etelä-Savon asettanut biokaasun tuotannon tavoitteeksi kerä- maakunnassa. Tavoitteena on parantaa bioenergian tyn ja energian tuotannossa hyödynnetyn biokaa- hyödyntämisen ja jalostamisen käyttöedellytyksiä sun määrän kolminkertaistamisen vuoteen 2010 tiedottamalla sekä toimimalla yhteistyöfooru- mennessä ja nelinkertaistamisen vuoteen 2015 mina kuntien, tutkimuslaitosten ja alan yritysten mennessä verrattuna vuoden 2004 lähtötasoon. välillä. Strategia ei ole huomioinut jätteiden hyö- Biokaasulaitosten lukumäärää koskevana tavoit- dyntämistä energiana. Etelä-Savon energiastrate- teena on kahden keskitetyn biokaasulaitoksen, 2–3:n giaa päivitetään parhaillaan ja siihen pohditaan maatilojen biokaasulaitoksen ja yhden haja-asu- vaihtoehtoisia energian tuotantotapoja. tusalueiden jätevesilietteen pilottikohteen käyn- Etelä-Savon ympäristöohjelman 2005–2010 nistäminen vuoteen 2010 mennessä, jonka jälkeen tavoitteena on tukea kestävän kehityksen to- laitosten lukumäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena teutumista Etelä-Savossa. Vuonna 2008 tehdyn on biokaasutukseen soveltuvien sivutuotteiden ja ympäristöohjelman väliarvion mukaan jätteiden jätteiden 90 %:n hyödyntämisaste vuoteen 2015 hyötykäyttöä ja kierrättämistä koskevat tavoitteet mennessä. Biokaasun jalostus liikennepolttoai- eivät ole täyttymässä. Kaatopaikoille loppusijoitetun neeksi voisi käynnistyä vuoteen 2015 mennessä, jätteen määrä ei ole viime vuosina enää vähentynyt. mikäli kaasun liikennekäytölle ja valtakunnal- Positiivista jätehuollossa on se, että kierrätyskeskusten lisen jakeluverkon synnylle luodaan vero- ja tuki- toiminta on aktiivista, keruuseen ja hyötykäyttöön ke- politiikalla edellytykset. hitetään uusia toimintamalleja ja käytöstä poistetut Maakunnalliset bioenergiaohjelmat nivotaan kaatopaikat on lopetettu laadukkaasti. Toivomisen yhteen Itä-Suomen Bioenergiaohjelman avulla. varaa on mm. eri jätejakeiden lajittelu- ja keräys- Ohjelma palvelee itäsuomalaisia alan toimijoita ja verkostossa sekä biohajoavan jätteen ja puhdis- rahoittajia erityisesti ylimaakunnallisten toimien tamolietteen hyötykäytössä. Jätesuunnitelman suunnittelussa, jossa yhteydessä kullakin maakun- painopistealueet tukevat ympäristöohjelman toi- nalla on nähty olevan selkeät omat vahvuusalueen- menpiteitä, esimerkiksi rakennusjätteen keräys- ja sa bioenergian kehittämistyössä. välivarastointi, energiajakeen ja/tai keräyskarton- Vapaa-ajan asumisen strategiset linjaukset gin keräyksen laajentaminen, aluekeräyspisteverkos- ja toimenpiteet Etelä-Savossa hankkeen yhtenä ton kehittämien ja jätteiden lajittelun ja hyötykäytön tavoitteena on nykyisten vapaa-ajan asuntojen tehostuminen, kaatopaikkakaasun hyödyntäminen käytön säilyminen ja yleistyminen. Tavoitteen sekä biohajoavan jätteen ja puhdistamolietteen hyö- saavuttamisen keinoina on nähty muun muassa tykäytön tehostuminen. suunnitelman laatiminen koskien vapaa-ajan Pohjois-Karjalan maakunnan ensimmäinen asuntojen vesi- ja jätevesijärjestelmien kehit- ympäristöohjelma ”Polkuja tulevaisuuteen” tämistä. Lisäksi keinoina on esitetty maakunta- valmistui vuonna 2000. Vuoteen 2010 ulottuvan tasoisen ympäristöoppaan laatiminen koskien ohjelman tavoitteena oli koota samoihin kan- ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kunnissa siin maakunnan keskeiset ympäristöongelmat ja järjestetään paikallisia ympäristötapahtumia ja niiden vähentämiseen tarvittavat toimenpiteet. säännöllisiä ongelmajätekeräyksiä, joista tiedo- Ympäristöohjelmassa esitettiin alueellisen jäte- tetaan vapaa-ajan asukkaille. Vastuu keinojen huoltoyhteistyön kehittämistä ja erityiskaatopaik- toteuttamisesta on asetettu ympäristökeskuk- kojen perustamista. Jätteiden hyödyntämiselle selle, kunnille ja maakuntaliitolle. asetettiin valtakunnallisen jätesuunnitelman mu- kaiset hyödyntämistavoitteet. Laadullisia tavoit- teita asetettiin mm. jätteiden laitosmaiselle käsit- 10.3 telylle, palvelutasolle, kaatopaikkojen sulkemiselle Maakunnalliset suunnitelmat sekä jätetilastoinnille. Lisäksi esitettiin resurssien lisäämistä jätevalistukseen. Parhaiten tavoitteet ja aluekehittäminen ovat toteutuneet alueellisen jätehuoltoyhteistyön Itä-Suomen jätesuunnitelma on ottanut huomioon ja kaatopaikkojen sulkemistoimien osalta, kauim- Itä-Suomen alueen maakuntaohjelmien tavoitteet maksi tavoitteista on jääty jätteiden hyödyntämisen eikä jätesuunnitelma ole ristiriidassa maakunta- osalta. Ympäristöohjelman mukaista jätevalistus- ohjelmien kanssa. työtä on tehty maakunnassa varsin vähän. Kun- Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007– tien ympäristöohjelmat ovat kuitenkin lisänneet 2013 Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja ympäristöasioiden parempaa huomioon ottamista Etelä-Savon alueella. Ohjelman toimintalinja viranomaistyössä.

42 Suomen ympäristö 47 | 2009 kolmen tuettava toiminta kohdistuu mm. selvityk- luo myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Toi- siin ja suunnitelmiin, joilla kehitetään menetelmiä mintaa ovat olleet käynnistämässä Pohjois-Karjalan ja uusia teknologioita ympäristön tilan paran- maakuntaliitto, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karja- tamiseksi ja riskien hallintaan. lan ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan biosfäärialue Etelä-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt ja Metsäkeskus Pohjois-Karjala. Yhteistyöhön kut- 29.5.2009 Etelä-Savon maakuntakaavan. Maa- sutaan jatkossa mahdollisimman laaja kirjo toimi- kuntakaavaan on merkitty (kaavamerkintä EJ) joita sekä maakunnasta että sen ulkopuolelta, myös Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n Nousialan kansainvälisiltä kentiltä. jäteasema sekä Metsäsairila Oy:n jäteasema. Yh- dyskuntarakenteen kehittämisvyöhykkeet nosta- Maatilojen mahdollisuudet biokaasu- vat esiin kaupunkiseudut, joilla on suunnittelu- teknologian hyödyntämiseen tarvetta seudullisen asiointi- ja työssäkäyntialueen Maito-Suomessa, Pohjois-Savo kokonaisvaltaiseen kestävään kehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen yhteensovittamiseen. Hankkeen tavoite on luoda ja kehittää maatilojen Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihe- tai niiden yhteenliittymien biokaasuratkaisuja kaava) vahvistettiin valtioneuvostossa 20.12.2007. maidontuotantovaltaiseen Pohjois-Savoon ja sa- Maakuntakaavaan on merkitty (kaavamerkintä malla muualle Itä-Suomeen. Hankkeessa luodaan EJ, ej) Joensuun Kontiosuon jätteenkäsittelyalue, monistettavat esimerkkitapaukset, joiden käytän- Nurmeksen Imanteen jätteenkäsittelyalue, Kiteen nön toimivuus, liiketaloudellinen kannattavuus Sopensuon jätteenkäsittelyalue ja Outokummun sekä ympäristötaseet ja elinkaaret todennetaan. kaupungin Jyrin erityisjätteen käsittelyalue. Yhtenä kehittämiskohteena on myös selvittää tila- Ympäristöministeriö vahvisti 3.7.2008 Kuopion kohtaisen biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen seudun maakuntakaavan. Maakuntakaava käsit- lannoitevaikutus, mahdollisuudet korvata väkilan- tää Kuopion kaupungin ja Karttulan, Maaningan noitteita, parantaa lannan käsittelyn hygieniaa ja ja Siilinjärven kuntien alueet. Maakuntakaavassa saavuttaa tilan sisäinen ravinnekierto. on merkitty (kaavamerkinnät: jätteenkäsittelyalue Koetoiminnassa hyödynnetään MTT:n tilakoh- EJ, suojavyöhyke sv-2) Jätekukko Oy:n Heinä- taista biokaasulaitosta sekä Savonia ammattikor- lamminrinteen jätteenkäsittelyalue Kuopiossa ja keakoulun pilot -laitteistoa. Maatilojen liiketoimin- Kuusakoski Oy:n Airakselan kierrätyslaitoksen taa ja kannattavuutta tarkastelee Pohjois-Savon jätteenkäsittelyalue Karttulassa. kannalta Envitecpolis Oy. Hankeyhteistyössä on Pohjois-Savon maakuntakaavan luonnos on mukana myös Kuopion yliopiston Ympäristötie- ollut nähtävillä 6.4–11.5.2009. Pohjois-Savon maa- teen laitos. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon kuntakaava kattaa koko maakunnan; Kuopion TE-keskus Euroopan maatalousrahastosta, Poh- seudun osalta tehdään vain muutokset 3.7.2008 jois-Savon kunnat sekä MTT. vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty (kaava- Esiselvitys keskitetyn biokaasulaitoksen merkinnät; jätteenkäsittelyalue EJ, suojavyöhyke toteutettavuudesta Pieksämäelle sv-2) Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekes- kus Iisalmessa, Varkauden kaupungin Riikinnevan Projektin tavoitteena on laatia esiselvitys Piek- jätteenkäsittelyalue Leppävirralla ja Stora Enso Oyj:n sämäelle sijoitettavan keskitetyn biokaasulaitok- Pukkikankaan jätteenkäsittelyalue Varkaudessa. sen toteutettavuudesta sisältäen kustannushyöty analyysin. Projektissa arvioidaan keskitetyn bio- kaasulaitoksen potentiaalisia sijoitusvaihtoehtoja 10.4 yhdessä mukana olevien toimijoiden kanssa. Esi- Julkisrahoitteiset selvityksessä tarkastellaan tilannetta, jossa laitos käsittelee Pieksämäen jätevesilaitoksella syntyvät kehittämishankkeet lietteet sekä Jätekukko Oy:n alueelta erilliskerät- tävät biojätteet. Esiselvityksessä huomioidaan Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala -projekti myös mahdollisten muiden jätejakeiden saatavuus ja mahdollinen hyödyntäminen biokaasulaitoksen Pohjois-Karjalassa aloitellaan laajana yhteistyönä raaka-aineena. Lisäksi selvityksessä huomioidaan hankekokonaisuutta, jossa eri toimijoiden työ py- muodostuvan biokaasun energiahyötykäyttöön ritään yhdistämään jänteväksi, ilmastonmuutoksen liittyvät vaihtoehdot ja energian myynnistä saa- hallintaan tähtääväksi kokonaisuudeksi, joka on tavat tuotot. Biokaasulaskelmien rinnalla tarkas- myös yksi keskeisistä maakunnan kestävän kehityk- tellaan myös mahdollisuuksia tuottaa jätejakeista sen tulevaisuutta profiloivista tekijöistä. Toiminta bioetanolia ja sen taloudellista mielekkyyttä osana

Suomen ympäristö 47 | 2009 43 prosessia. Projektin tuloksena saadaan arvio biokaa- Liikennebiokaasun ja muiden liikenteen sulaitoksen toteutettavuudesta ja sen taloudellisesta uusiutuvien energialähteiden ja investointien kannattavuudesta huomioiden käytettävissä olevat kehittämishanke materiaalivirrat sekä energian hyödyntämismah- dollisuudet. Hankkeen toteuttajana on Savonia am- Pohjois-Karjalassa on valmistunut Joensuun Seu- mattikorkeakoulu ja päärahoittajana Pohjois-Savon dun Jätehuolto Oy:n vetämä puolivuotinen liiken- liitto. Hankkeen kesto on 1.6.2009–31.3.2010. nebiokaasuhankkeen valmisteluvaihe. Hankkeen tuloksena on muun muassa julkaistu elokuussa Elintarviketuotannon ja -palvelutoiminnan 2009 kirja, joka kattaa sekä liikennebiokaasun että biojalostamon arvoketju muut uusiutuvan energian liikenneteknologiat. Kirjan tarkoituksena on palvella sekä yleistä tie- JaloJäte-tutkimusprojektissa tarkastellaan elintar- don tarvetta tällä alalla kansallisesti että erityisesti vikeketjun eloperäisten jätteiden yhteiskuntavas- valmisteilla olevaa uusiutuvien liikenteen ener- tuullisen jalostamisen tarjoamia liiketoimintamah- giamuotojen koulutus- ja tutkimushanketta Poh- dollisuuksia. Hankkeen tarkastelualueena on Etelä- jois-Karjalassa. Seuraavana vaiheena on valmistella Savo ja osan biomassan osalta myös Satakunta. varsinainen 3-vuotinen investointien kehittämis- Projekti tuottaa yleistämisvälineitä ja palvelee val- hanke, joka on suunniteltu alkavaksi vuoden 2010 takunnallisten ratkaisumallien luomisessa. JaloJäte alusta, mikäli rahoituspäätös on myönteinen. kuuluu Tekesin BioRefine – Uudet biomassatuot- teet 2007–2012 -teknologiaohjelmaan. Biopolttoaineita käyttävien voimalaitosten tuhkien hyötykäyttö ja logistiikkavirrat Ympäristöasiat osana hevostallien Itä-Suomessa kannattavuutta Hankkeen tavoitteena on ohjata Itä-Suomen alueel- Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta la muodostuvat kuntien ja yritysten omistamien on EAKR-osarahoitteinen hanke joka toteutetaan energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyt- 1.1.2008–31.12.2010 välisenä aikana. Hankkeessa töön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä kehitetään eteläsavolaisten hevostallien jäte- sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyt- huoltoa, arvioidaan ympäristövaikutuksia sekä täen. Hankkeessa kartoitetaan Itä-Suomen alueella parannetaan yritysten ympäristöriskien hallintaa. muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykyti- Tavoitteena on saattaa yrityksissä muodostuva lanne sekä tuhkien laatu ja lainsäädännön niille lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön asettamat käsittelyvaatimukset. Hanke toteutetaan (kompostointi, mädätys tai energiakäyttö). Hanke Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun tutki- YTI:ssä. Hankkeessa on mukana alueen suurimpia muskeskus YTI:ssä. Hankkeessa on mukana alueen tuhkantuottajia. Hanke valmistuu vuonna 2010. hevosalan yrittäjiä.

44 Suomen ympäristö 47 | 2009 11 Osallistuminen ja vuorovaikutus

Itä-Suomen jätesuunnitelman valmistelussa ja lisäys, 2) biohajoavien jätteiden käsittelyn kehittämi- suunnittelun eri vaiheissa on otettu huomioon nen (mukana lietteet), 3) haja-asutusalueiden jäte- SOVA -lain edellyttämä osallistuminen ja vuoro- huolto sekä 4) rakentamisen jätteet, hyödyntäminen vaikutus. Osallistumisen ja alueellisen yhteistyön ja käsittely. Lisäksi suunnitelmassa käsitellään jäte- avulla on saatu tietoa siitä, mitä eri tahot pitävät neuvontaa ja materiaalitehokkuutta. Itä-Suomen jätehuollon kehittämisen kannalta Kuulemisaineisto ja tiivistelmä annetuista lau- merkittävinä ja tärkeinä toimenpiteinä, mitkä ovat sunnoista on ollut luettavissa internetissä osoit- jätehuollon todennäköiset ympäristövaikutukset teessa www.ymparisto.fi/isu. ja miten vaikutuksia voidaan hallita. Toinen kuuleminen

11.1 Toinen kuuleminen toteutettiin 21.10.–20.11.2009 Kuuleminen, mielipiteet välisenä aikana. Ympäristökeskukset saivat yh- teensä 63 lausuntoa tai kannanottoa joista 43 kpl oli ja lausunnot kunnilta, 17 kpl muilta viranomaisilta, elinkeino- Ensimmäinen kuuleminen elämältä, tutkimuslaitoksilta sekä järjestöiltä ja 3 kpl yksityisiltä kansalaisilta. Ympäristökeskukset ilmoittivat Itä-Suomen jäte- Lausunnoissa esitettiin määrällisten tavoitteiden suunnitelman laatimisesta pitämällä kuulemisai- asettamista energiahyötykäytölle, biohajoavien jät- neiston nähtävillä ympäristökeskuksissa ja kuntien teiden kaatopaikkasijoitukselle ja rakennusjätteiden kunnanvirastoissa 19.5.–31.7.2008. Kuulemisai- hyötykäytölle. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmas- neisto Itä-Suomen jätesuunnitelma ja sen vaiku- sa on asetettu tavoitteeksi, että yhdyskuntajätteistä tusten arviointi sekä Itä-Suomen jätesuunnitelman hyödynnetään 50 % materiaalina ja 30 % energiana lähtökohdat oli tutustuttavissa myös internetsivul- ja että enää 20 % siitä päätyy kaatopaikoille. Nä- la. Ympäristökeskukset pyysivät mielipiteitä erityi- mä tavoitteet ohjaavat myös alueellisen jätehuollon sesti jätesuunnitelman keskeisistä painopisteistä. kehittämistä. Koska prosentuaalisten tavoitteiden Lähtökohtia esiteltiin 12 eri painopisteestä. seuraaminen aluetasolla on työlästä ja saatu arvio Kuulemisessa jokaisella oli oikeus esittää sisältäisi paljon epävarmuuksia, alueellisten tavoit- mielipiteensä Itä-Suomen jätesuunnitelman ja teiden asettamista erikseen ei pidetä tarpeellisena. ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista Lausunnoissa tuotiin esille mahdollisuus jat- ja valmistelusta. Ympäristökeskukset saivat mie- kossakin hyödyntää stabiloituja sakokaivolietteitä lipiteitä suunnitelman laatimisesta yhteensä 35 maanparannusaineena pelloilla. Nykyisen jätelain kunnalta ja 15 muulta viranomaiselta. Elinkeino- mukaan sakokaivolietteet kuuluvat kunnan järjes- elämältä ja järjestöiltä saatiin yhteensä 11 lausun- tämään jätehuoltoon kuten esimerkiksi myös koti- toa. Näkökantoja tuotiin esiin kahdeksassa yleisöltä talouksien biojätteet. Omatoimista jätteenkäsittelyä ja kansalaisilta saadussa kommentissa. ei ole suunnitelmassa korostettu, mutta se on mah- Jätehuoltosuunnitelman painopistealueita on dollista tuoda esille kuntien jätehuoltomääräyksissä esitelty 23.5.2009 Savonlinnan torilla osana Mah- kuten tähänkin asti. dollisuuksien Tori -tapahtumaa. Teollisuuden jätteiden puuttuminen suunnitel- Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta paino- masta tuli esille erityisesti biohajoavien jätteiden pistealueiksi valittiin 1) jätteiden energiahyötykäytön osalta. Vaikka suunnitelma ei sisällä teollisuuden

Suomen ympäristö 47 | 2009 45 jätteiden jätehuoltoa, sisältyy toimenpide-ehdo- 11.3 tuksiin esimerkiksi elintarviketeollisuuden jät- Asiantuntijayhteistyö teiden käsittelyä biokaasulaitoksissa. Muilta osin lausunnoissa esille tuodut asiat on huomioitu tar- kennuksina suunnitelmassa. Itä-Suomen alueella toimiville jätehuoltoyhtiöille järjestettiin seminaari joulukuussa 2008. Seminaa- rin tarkoituksena oli kertoa Itä-Suomen jätesuun- 11.2 nitelman laatimisen perusteista ja kuulla jäte- Yleisö- ja sidosryhmäkyselyt huoltoyhtiötä aiheesta. Seminaarin muistio on ollut nähtävillä ISUn sivuilla (www.ymparisto.fi/isu). Konsultin toimesta kuultiin jätesuunnitelman Jätesuunnitelman vaikuttavuudesta tehtiin Etelä- painopisteiksi valittujen alojen asiantuntijoita säh- Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa yh- köpostikyselynä toukokuussa 2009 ja elokuussa teinen kysely vuoden 2006 lopussa. Kysymykset 2009. Kysely toimitettiin bioenergian, liikennebio- koskivat alueellisen jätesuunnitelman tuntemusta kaasun, biokaasutuksen ja jätehuollon järjestämisen ja vaikuttavuutta, seuraavan jätesuunnitelman tar- erityisasiantuntijoille sekä viranomaisille, jotka vetta ja sisältöä sekä halukkuutta osallistua suun- ovat perehtyneet haja-asutuksen jätehuoltoon ja nitelman laatimiseen. sen ongelmiin. Annetut kommentit ovat olleet Kyselyn tulosten mukaan jätesuunnitelma tun- hyvin yksityiskohtaisia, pääasiassa jätteiden kä- nettiin kohtuullisen hyvin alueen kunnissa ja muis- sittelyprosesseihin ja lainsäädännön jätehuollolle sa yhteisöissä, sen sijaan kansalaisille suunnitelma asettamiin vaatimuksiin kohdistuvia. Annetut oli tuntemattomampi. Kyselyyn vastanneista kun- kommentit on otettu huomioon suunnitelmassa. talaisista ja sidosryhmien edustajista suuri osa piti alueellisen jätesuunnitelman laatimista jatkossakin tärkeänä ja ne olivat valmiit myös osallistumaan 11.4 suunnitelman laadintaan. Sidosryhmien vastaa- Vuorovaikutus jäteasiain jat edustivat kuntia ja muuta julkishallintoa, jäte- huoltoalan yritystoimintaa, neuvontaorganisaa- neuvottelukunnissa tioita sekä kansalais- tai asukasjärjestöjä. Kuhunkin maakuntaan perustettiin jäteasian neu- Sidosryhmien mielestä alueellisen jätesuunnitel- vottelukunnat, jotka kokoontuivat suunnittelu- man luonne tulee olla kuntien jätestrategioiden prosessin aikana neljä kertaa. Neuvottelukuntien ja seudullisten tavoitteiden yhteensovittaminen, kokoonpanot sekä kolmen viimeisen kokouksen koordinointi ja ohjaus. Lisäksi vastaajat esit- muistiot on tallennettu Itä-Suomen jätesuunnitel- tivät, että alueellinen jätesuunnitelma voisi olla man internetsivuille (www.ymparisto.fi/isu). konkreettinen alueellinen toimenpideohjelma Neuvottelukuntien kommentit ovat olleet valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteisiin kaikkien maakuntien alueella samansuuntaisia. liittyen. Sidosryhmät ja kuntalaiset esittivät suun- Jätesuunnitelmalta on toivottu konkreettisia toi- nitelmassa tarkasteltavina tärkeinä aihepiireinä menpiteitä jätehuollon tilanteen kohentamiseksi mm. haja-asutuksen jätehuollon palvelutasoon liit- Itä-Suomen alueella. Eniten keskustelua on herät- tyviä asioita, biohajoavan jätteen ohjaamista pois tänyt mm. jätteen massapoltto termi sekä haja- ja kaatopaikoilta, biojätteiden ja lietteiden käsittelyä loma-asutuksen jätehuollon järjestäminen. sekä tuottajan vastuun mukaista jätehuoltoa.

11.5 Teemaseminaarit

Teemaseminaarit korvattiin konsultin sähköpos- titse suorittamalla asiantuntijakyselyllä.

46 Suomen ympäristö 47 | 2009 12 Jätesuunnitelman painopistealueet ja toteuttamisvaihtoehdot

12.1 katsottiin olevan teknisesti ja taloudellisesti to- Painopistealueiden ja teutettavia ja Itä-Suomen alueellisiin olosuhtei- siin hyvin sopivia. Painopistealueet sekä niiden toteuttamisvaihtoehtojen toteuttamisvaihtoehdot tukevat alueellisia jäte- valinta huollon kehittämistarpeita sekä Valtakunnallisen jätesuunnitelman asettamia tavoitteita. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukset järjestivät kesän 2008 aikana kuulemiskierroksen Itä-Suomen jätesuunnitelman 12.2 lähtökohdista ja tavoitteista. Erityisesti pyydettiin Jätteiden energiahyötykäytön kannanottoja valittavista painopistealueista, joi- hin keskitytään jatkosuunnittelussa tarkemmin. lisäys Lähtökohtia esiteltiin 12 eri painopisteestä. A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta ohjaus- rinnakkaispoltto ryhmä valitsi lokakuussa 2008 jätesuunnitelman painopistealueiksi: B. Polttolaitosvaihtoehto: varautuminen polttoon tai kuljetus muualla oleviin 1) jätteiden energiahyötykäytön lisäys polttolaitoksiin

2) biohajoavien jätteiden käsittelyn kehittäminen A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja (mukana lietteet) rinnakkaispoltto

3) haja-asutusalueiden jätehuolto Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kiinteistä, kuivista 4) rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua käsittely polttoainetta. Kierrätyspolttoaineeksi kelpaavasta jätteestä on syntypaikalla lajiteltu hyötykäytettävät Lisäksi tarkasteltavana asiana on materiaalitehok- jätejakeet kuten biojäte, paperi, pahvi, metalli ja kuus ja neuvonta, joiden edistämistoimenpiteet lasi. Hyödyntämiskelvoton jäte, kuten esim. osa esitetään erikseen luvussa 5.1.1. muoveista (PVC), foliovuoratut pakkaukset, CD/ Painopistealueiden suunnitellut toteutusvaih- DVD-levyt, painepakkaukset, hammastahnaput- toehdot olivat esillä maakunnallisissa jäteasian kilot ja -harjat sekä nahka, kumi, vaipat, siteet ja neuvottelukunnissa helmikuussa 2009. Suunnit- pölynimuripussit loppusijoitetaan kaatopaikalle. teluryhmä käsitteli painopistealueiden toteutus- Kierrätyspolttoaineeksi kelpaavaa jätettä vaihtoehtoja kokouksessaan helmikuussa 2009 ja voidaan kerätä syntypaikkalajiteltuna energiajät- ohjausryhmä päätti painopistealueiden tarkaste- teenä kiinteistöiltä ja valmistaa erotellusta jäte- luvaihtoehdot huhtikuussa 2009. lajista polttoainetta. Kierrätyspolttoaine valmis- Valittujen painopistealueiden katsottiin vastaa- tetaan murskaamalla polttokelpoinen jäte tiettyyn van hyvin Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoit- palakokoon ja poistamalla jätteestä metallit ja polt- teisiin (ks. luku 6.) ja ensimmäisessä kuulumisessa toaineen laatua heikentävät rejektit. Murskattu jäte saatuihin kommentteihin ja lausuntoihin. Paino- paalataan ja kuljetetaan hyödynnettäväksi. pistealueille valittujen toteuttamisvaihtoehtojen

Suomen ympäristö 47 | 2009 47 Energiajäte voidaan myös lajitella syntypaikoilla ja laatuun vaikuttavat asiat eroavat oleellisesti Itä- oman värisiin pusseihin, kerätä se yhdessä muun Suomen alueesta. Myös jätehuoltomääräyksissä ja jätteen kanssa, erotella energiajätepussit optisen jätehuollon toteuttamisessa on eroja pääkaupunki- lajittelulaitoksen avulla ja valmistaa erotellusta jät- seudun ja Itä-Suomen alueella. teestä polttoainetta. Taulukossa 2 on esitetty Itä-Suomen alueella Kierrätyspolttoainetta voidaan valmistaa myös olevat laitokset tai laitoshankkeet, joilla on voimas- erottamalla sekajätteestä energiajäte käsittelylai- sa oleva rinnakkaispolttoon myönnetty ympäristö- toksessa erilaisten magneettisten erottimien ja lupa. Kiteelle suunniteltua Lassila & Tikanojan lai- seulojen avulla. Kuivajätteestä on syntypaikalla toshanketta ei ole toistaiseksi toteutettu. lajiteltu hyötyjätteet (kuten lasi, paperi, kartonki) ja biojäte. B. Polttolaitosvaihtoehto: Syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistetu- varautuminen polttoon tai kuljetus muualla sta polttoaineesta käytetään Suomessa nimitystä oleviin polttolaitoksiin REF (REF = Recovered Fuel, myös SRF=Solid Recovered Fuel). Kierrätyspolttoainetta voidaan Jätteenpoltolla tarkoitetaan syntypaikkalajitellun hyödyntää rinnakkaispolttoaineena tai pääpolt- sekajätteen hyödyntämistä energiana. Sekajätteestä toaineena energian tuotannossa. on syntypaikalla eroteltu hyötyjätteet (biojäte, pa- Itä-Suomen alueella loppusijoitettiin kaa- peri, pahvi) sekä ongelmajätteet. Jätteenpolttoon topaikalle noin 194 000 tonnia sekalaista yh- voidaan ohjata myös lajittelematon sekajäte, josta dyskuntajätettä vuonna 2008. Pääkaupunkiseu- on syntypaikalla eroteltu vain ongelmajätteet. dun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tekemän Mikäli poltettava jäte kuljetetaan muualle pol- tutkimuksen perusteella pääkaupunkiseudun tettavaksi, jäte siirtokuormataan ja kuljetetaan kotitalouksien sekajätteessä on noin 30% rinnak- isommissa erissä polttolaitokselle. kaispolttoon kelpaavaa materiaalia. Jos arvioita Itä-Suomessa ei ole jätteenpolttolaitoksia, jotka sovelletaan Itä-Suomeen, saataisiin Itä-Suomessa polttaisivat sekajätettä. Lähin jätteenpolttolaitos sekajätteestä eroteltua vuosittain noin 50–60 000 t on Kotkan Energia Oy:n laitos Kotkassa. Lai- rinnakkaispolttokelpoista materiaalia. YTV:n tut- toksen polttokapasiteetti on noin 100 000 tonnia kimuksen tuloksia ei voida suoraan hyödyntää Itä- sekajätettä vuodessa. Metsäsairila Oy:n alueelta Suomen alulla, koska pääkaupunkiseudun ikära- kuljetetaan sekajätettä poltettavaksi Kotkaan noin kenne, tulotaso, asumismuoto ym. jätteen määrään 7 500 tonnia vuodessa.

Taulukko 2. Luvitettu rinnakkaispolttokapasiteetti Itä-Suomen alueella (Lähde: alueellisten ympäristökeskusten internetsivut). Maakunta Luvan mukainen kapasiteetti t/v Polttoaine Vaihe Etelä-Savo Ei rinnakkaispolttokapasiteettia Pohjois-Karjala Lupa lainvoimainen, toiminta L&T, Kitee 75 000 puuperäinen jäte, REF ei ole käynnistynyt kreosoottikyllästettty Koepoltto: puuhake, puuperäinen Koepolttolupa vuoden 2009 Pankaboard Oy, Lieksa REF 30–60 t/vrk rakennuspuu, REF I ja II loppuun (kauppa+teollisuus) Suunniteltu: 10 000–20 000 Suunnitteilla Pohjois-Savo Stora Enso Oyj, 20–170 GWh1) (noin 18 000 t/v) lajiteltu muovi käynnissä Varkaus

1)Toteutunut määrä, ei ole asetettu lupaehdoksi

48 Suomen ympäristö 47 | 2009 12.3 B. Kompostointi Biohajoavien (biojätteet Kompostointi on aerobinen jätteidenkäsittelymene- ja lietteet) jätteiden telmä, jossa orgaaninen aine hajoaa mikrobiologi- käsittelyn kehittäminen sessa hajoamisreaktioissa hapellisissa olosuhteissa. Kompostoinnin lopputuote on kiinteää humusta, Yleisesti biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan sellaista jota voidaan käyttää esim. viherrakentamiseen ja jätettä, joka hajoaa biologisesti. Biohajoavaa jätettä maisemointiin. ovat biojätteen lisäksi maatalouden sivutuotteet (oljet, naatit, ylijäämätuotanto), puu, paperi, kar- C. Poltto tonki- ja rasvajäte. Kaatopaikoille sijoitettuna bio- hajoava jäte tuottaa metaania, joka on voimakas Biojätettä ja lietteitä voidaan polttaa varsinaisissa kasvihuonekaasu. Biohajoavan yhdyskuntajätteen jätteen polttoon suunnitelluissa laitoksissa tai jät- sijoittamista kaatopaikoille on Suomessa rajoitettu teiden rinnakkaispolttolaitoksissa tavanomaisten valtioneuvoston päätöksellä ja kansallisella biojä- polttoaineiden kuten puun tai turpeen seassa. testrategialla vuodesta 2005 alkaen. Biohajoavien jätteiden painopistealuetta käsiteltäessä on keskitytty ainoastaan kotitalouk- 12.4 sissa sekä vähittäis- ja tukkukaupoissa synty- Haja-asutusalueiden jätehuolto viin biojätteisiin (elintarvikkeet, puutarhajätteet). Lietteiden osalta tarkastellaan maatalouden, jäte- vedenpuhdistamoiden, haja-asutuksen sako- ja Itä-Suomi on osittain harvaan asuttua, joten kerät- umpikaivojen sekä pienpuhdistamoiden lietteitä. tävät jätemäärät ovat haja-asutusalueilla pieniä ja Itä-Suomessa biojätteiden ja lietteiden hyö- välimatkat pitkiä. Vapaa-ajan asutus voi moninker- dyntäminen perustuu jätteiden syntypaikalla taistaa paikkakunnan asukasmäärän loma-aikoina. tapahtuvaan lajitteluun ja jätteen erilliskeräilyyn. Vapaa-ajan asunnot ovat myös entistä enemmän Vähittäis- ja tukkukaupoissa muodostuvista biojät- ympärivuotisessa käytössä. teistä ja niiden käsittelystä ei ole tarkkoja tietoja. Osittain jätteitä lajitellaan hyötykäyttöön, mutta Haja-asutusalueen jätehuollon kehittämiseksi ar- edelleen mm. biojätettä menee sekajätteenä kaa- vioidaan kolmen eri palvelutason ympäristövai- topaikalle mm. kun vanhentuneita elintarvikkeita kutuksia. Palvelutasot ovat: ei pureta pakkauksista. Lietteet kerätään yleensä imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi käsittely- A. Nykytilanne laitokselle. B. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittämisen tehostetusti. tarkasteluvaihtoehdot ovat: C. Materiaalina ja energiana hyödynnettävät A. Mädätys jätteet kerätään tehostetusti. B. Kompostointi C. Poltto A. Nykytila

A. Mädätys Haja-asutusalueen jätehuollon palvelutason nyky- tilassa kiinteistökohtaisesti kerätään pääsääntöi- Mädätyksessä orgaaninen jäte käsitellään hapet- sesti vain sekajäte. Kiinteistökohtainen sekajät- tomissa (anaerobisissa) olosuhteissa joko betonista teen keräys on yleensä asemakaavoitetulla (taa- tai teräksestä valmistetuissa reaktoreissa. Mädä- jama) alueella tai kuten esimerkiksi Jätekukko tyksen lopputuotteena syntyy metaanista ja hii- Oy:n alueella erikseen määritellyllä perusnouto- lidioksidista muodostuvaa biokaasua ja humuk- alueella. Määriteltyjen alueiden ulkopuolelle jäävät sen kaltaista materiaalia nk. mädätettä. Biokaasu alueet käyttävät aluekeräyspisteitä tai kiinteistöt voidaan hyödyntää sähkö- ja lämmöntuotannossa muodostavat yhteisen jätteenkeräyspisteen ns. tai jalostaa liikennekäyttöön. Mädäte hyödyn- kimpan. netään sellaisenaan maanparannusaineena (pellot) tai kompostoinnin jälkeen viherrakentamisessa.

Suomen ympäristö 47 | 2009 49 Hyötyjätteet (metalli, lasi, paperi, kartonki) Vaihtoehto B voidaan toteuttaa myös alue- ja kerätään pääsääntöisesti hyötyjätepisteistä (ns. hyötyjätepisteiden palvelutasoa ja verkostoa ke- ekopiste). Tämän lisäksi useamman huoneiston hittämällä. Tällöin pienemmillä kiinteistöillä eril- kiinteistöillä saattaa olla biojätteen ja/tai paperin liskerättäisiin vain sekajäte. Vaihtoehdon B heik- erilliskeräys. Myös alueelliset ja paikalliset jätease- koutena on sekajätteen korkea määrä pakkausmuo- mat ottavat vastaan mm. metalliromua, rakennus- vin lajittelumahdollisuuksien ollessa vähäiset. ja ongelmajätteitä. C. Materiaalina ja energiana hyödynnettävät Nykytila jätteet kerätään tehostetusti Kiinteistökohtainen keräyspiste (myös kimpat) sekajäte kaatopaikalle Erona B vaihtoehtoon on, että kiinteistöltä kerätään hyötyjätteiden (paperi, kartonki, biojäte) lisäksi Alue- ja hyötyjätepisteet rinnakkaispolttoon menevä energiajäte kaatopai- metalli kalle sijoitettavan sekajätteen sijaan. Vaihtoehdossa lasi C energiajätteen sijaan voidaan kerätä myös se- paperi kajäte, joka ohjataan jätteenpolttoon kaatopaikka- sekajäte kaatopaikalle sijoittamisen sijaan.

Nykytila käsite kattaa alueelliset hyvät käytän- Materiaalina ja energiana hyödynnettävät nöt kuten haja-asutuksen palvelutason määrit- jätteet kerätään tehostetusti tämisen. Käytäntöjen laajentaminen koko Itä- Kiinteistökohtainen keräyspiste (myös kimpat) Suomen alueelle vaatii toimenpiteitä osalta Rinnakkaispoltto Jätteenpoltto kunnista. paperi paperi kartonki kartonki B. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään biojäte biojäte tehostetusti energiajäte sekajäte

Kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen keräyksen Alue- ja hyötyjätepisteet lisäksi tarjotaan hyödynnettävien jätteiden (esim. Rinnakkaispoltto Jätteenpoltto paperi, kartonki, biojäte) keräystä kiinteistökohtai- metalli metalli sesti ja kimpoille. lasi lasi Lasi- ja metallipakkausjätettä syntyy asuin- paperi paperi kiinteistöillä noin 5…10 kg/as/v, jolloin niiden kartonki kartonki kiinteistökohtainen erilliskeräys on teknisesti ja biojäre biojäte taloudellisesti järkevää vain isoimmilla asuinkiin- energiajäte sekajäte teistöillä. Metallin ja lasin keräys toteutetaan alue- sekajäte kaatopaikalle ja hyötyjätepisteiden avulla. Lisäksi alue- ja hyö- tyjätepisteissä kerätään paperi, kartonki, biojäte ja Metallin ja lasin keräys toteutetaan alue- ja hyötyjä- sekajäte. tepisteiden avulla. Lisäksi alue- ja hyötyjätepisteissä kerätään hyötyjätteiden (paperi, kartonki, biojäte) Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään lisäksi energiajäte rinnakkaispolttoon ja sekajäte tehostetusti kaatopaikalle tai hyötyjätteet ja polttoon ohjattava Kiinteistökohtainen keräyspiste (myös kimpat) sekajäte. Alue- ja hyötyjätepisteiden palvelutasoa paperi nostetaan ja keräysverkostoa tihennetään. kartonki Vaihtoehto C voidaan toteuttaa myös alue- ja biojäte hyötyjätepisteiden palvelutasoa ja verkostoa ke- sekajäte kaatopaikalle hittämällä. Tällöin pienemmillä kiinteistöillä eril- liskerättäisiin vain polttoon menevä sekajäte tai Alue- ja hyötyjätepisteet rinnakkaispolttoon menevä energiajäte. metalli lasi paperi kartonki biojäte sekajäte kaatopaikalle

50 Suomen ympäristö 47 | 2009 12.5 Tässä painopistealueessa ei ole tarkastelu- Rakentamisen jätteet, vaihtoehtoja. Tavoitteena on esittää kehittämis- toimenpiteitä rakennusjätteiden hyötykäytön hyödyntäminen ja käsittely lisäämiseksi. Painopistealueen tarkoituksena on arvioida tar- vetta ja mahdollisuuksia järjestää rakennusjätteen vastaanotto- ja lajittelupaikkoja, jotta rakennusjäte ohjautuisi hyötykäyttöön.

Kerättyä energiajätettä Etelä-Savossa. Biokaasuauto herätti kiinnostusta MTT:n Maaningan Kuva Pirjo Angervuori. tutkimusasemalla. Kuva Lea Koponen.

Siisti jätekatos haja-asutusalueella. Kuva Lea Koponen. Kerrostalon purkujätettä. Kuva Lea Koponen.

Suomen ympäristö 47 | 2009 51 13 Toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi

Taulukko 3. Ympäristöarvioinnissa tarkastellut vaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on vertailtu toteutusvaihtoehtoja rinnakkain nykytilaan eri Vaikutukset kestävään kehitykseen ja materiaalitehokkuuteen osa-alueittain taulukkovertailulla (liitteet 1–4). Kierrätyksen lisääminen ja uusiokäyttö Toteuttamisvaihtoehtojen valinta on kuvattu kap- Kulutuksen vähentyminen paleessa 12. Jätesuunnitelman painopistealueet ja Energian säästö toteuttamisvaihtoehdot. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastel- säilyminen tavat vaikutukset ovat ns. SOVA-asetuksen Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin (347/2005) mukaiset (taulukko 3). Arvioinnissa on Jätteen määrän vähentämistavoite huomioitu todennäköisesti merkittävät toissijaiset Jätteen hyötykäyttöasteen nousu ja kertyvät vaikutukset, yhteisvaikutukset sekä ly- Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen hyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät tai Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa tilapäiset sekä myönteiset että kielteiset vaikutuk- Suorat ympäristövaikutukset set. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Kasvihuonepäästöjen hallinta Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonepäästöt), on yhdistetty sosiaalisten ja terveysvaikutusten hiukkaspäästöt arvioinnissa. Maaperään Seuraavissa alaluvuissa on kuvattu kunkin Pinta- ja pohjaveteen painopistealueen toteuttamisvaihtoehtojen Melu ympäristöarvioinnin yhteenveto. Vaikutukset liikenteeseen Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen Vaikutus maatieliikenteen lisääntymiseen Onnettomuustilanteiden runsaus 13.1 Sosiaaliset ja terveysvaikutukset (ihmisiin kohdistuvat vaikutukset) Jätteiden energiahyötykäytön Ihmisten viihtyvyys lisäys Vaikutukset asumiseen Yleiset terveysvaikutukset Arvioinnissa on verrattu rinnakkais- tai jätteen- Jätemaksujen kohtuullisuus polttoon soveltuvan sekalaisen yhdyskuntajätteen Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehittyminen polton vaikutuksia nykyisen kaatopaikkasijoituk- Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto sen vaikutuksiin. Jätteiden energiahyötykäytössä Väestön elinvoimaisuus poltetaan se osa sekajätteestä, jota ei voida hyö- Alueelliset vaikutukset dyntää materiaalina. Aluekeskusten elinvoimaisuus Maaseudun elinvoimaisuus Rinnakkaispoltossa kaatopaikalle sijoitettavasta Yhdyskuntarakenne jätteestä lajitellaan syntypaikalla tai laitoskäsit- Vaikutukset luontoon telyssä rinnakkaispolttokelpoinen jäte eli ns. kier- Kasvillisuuteen, eliöihin rätyspolttoaine. Kierrätyspolttoainetta voidaan Natura-alueisiin polttaa olemassa olevissa polttolaitoksissa, jotka Luonnon monimuotoisuuteen teknisesti soveltuvat kierrätyspolttoaineen käyt- Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan töön esimerkiksi turpeen tai kivihiilen ohella. Maisemaan, kulttuurimaisemaan Jätteenpoltossa sekajäte poltetaan jätteen polttoon Rakennettuun kulttuuriympäristöön suunnitellussa polttolaitoksessa. Poltettavasta jät- Aineelliseen omaisuuteen teestä on syntypaikalla lajiteltu materiaalina hyödyn- Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö nettävät jätteet kuten paperi, kartonki ja biojätteet. Muinaisjäännöksiin

52 Suomen ympäristö 47 | 2009 Jätteiden energiahyötykäytön lisäyksen Rinnakkaispolttokelpoinen jäte on ominaisuuk- ympäristövaikutuksia arvioitaessa on oletettu, siltaan homogeenisempi ja sen lämpöarvo on hie- että polttolaitokset käyttävät parasta mahdollista man korkeampi kuin sekajätteen, joten ainakin teo- tekniikkaa (BAT) savukaasujen puhdistukseen ja riassa samalla jätemäärällä saadaan rinnakkaispol- alueella sijaitsevilla kaatopaikoilla on EU-direk- tossa tuotettua enemmän lämpöenergiaa. tiivin mukaiset pohjarakenteet. Lisäksi on oletettu, Rinnakkaispoltossa syntyvän tuhkan määrä on että materiaalihyödynnettävät jätejakeet kerätään pienempi kuin jätteen poltossa. Jätteenpolton tuh- edelleen erikseen, vaikka alueella hyödynnettäisiin kat eivät ole kaatopaikkakelpoisia ennen niiden jätettä energiana rinnakkais- tai jätteenpoltossa. esikäsittelyä. Tuhkien käsittelyn tarkoitus on sitoa tai poistaa tuhkan liukoisessa muodossa olevat Kestävä kehitys ja materiaalitehokkuus haitta-aineet kuten raskasmetallit. Kierrätyspolttoaineen valmistus sekä jätteen Lähtökohta on, että jätteet hyödynnetään ensin siirtokuormaus ja kuljetus jätteenpolttoon muualle materiaalina ja loppu energiana. Arvion mukaan lisäävät lähiympäristön melua ja roskaantumista jätteen energiahyötykäyttö ei vaikuta materiaa- laitoksen ja siirtokuormausaseman välittömässä lin kulutukseen yhteiskunnassa. Poltto saattaa läheisyydessä. vähentää jätteen uusiokäyttöä materiaalina, mikäli Jätteen energiana hyödyntäminen vähentää kaa- syntypaikkalajittelu ei toteudu. topaikkajätteen mukana olevan biojätteen määrää Jätteen poltto vähentää tarvetta kehittää jät- kaatopaikalla, jolloin myös metaanin määrä kaato- teiden (esim. muovi) hyötykäyttöä materiaalina. paikalla vähenee. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa saadaan kuitenkin metalli ja mahdollisesti myös muita ma- Vaikutukset liikenteeseen teriaalihyödynnettäviä jätejakeita talteen muutoin kaatopaikalle joutuvasta jätteestä. Jätteenpolttoon Kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan todennäköi- päätyy kaikki, mitä sekajäte astiaan on jätteen syn- sesti jätteen siirtokuormausta. Siirtokuormauksen typaikalla laitettu, sekajätteestä ei laitosmaisesti avulla jätettä voidaan kuljettaa kerralla isommissa erotella hyötykäyttömateriaaleja ennen polttoa. erissä. Kaikkien vaihtoehtojen arvioidaan lisäävän Mikään toteuttamisvaihtoehdoista ei erityisesti liikennettä ja siitä johtuvia päästöjä (ilma, melu) säästä energiaa tai uusiutumattomia luonnonva- sekä kasvattavan liikenteen onnettomuusriskejä roja. Rinnakkaispoltolla ja jätteenpoltolla voidaan (polttoainevuodot). kuitenkin korvata uusiutumattomien luonnon- varojen käyttöä kuten kivihiilen, öljyn ja turpeen Sosiaaliset ja terveysvaikutukset käyttöä energiantuotannossa. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja jätteen siirto- Jätepoliittiset tavoitteet kuormaus kuljetusta varten saattavat lisätä lähi- alueiden ihmisten kielteisiä tunteita (ympäristön Jätteen energiana hyödyntämistavat eivät vai- roskaantuminen ja melu). kuta jätteen määrän vähentämistavoitteisiin. Jät- Suomessa tehtyjen polttolaitoshankkeiden sosiaa- teen poltto tukee vahvasti jätepoliittisia tavoitteita listen vaikutusten arviointien perusteella poltto- lisäämällä jätteen hyötykäyttöä energiana ja mah- laitoshankkeiden vaikutukset on nähty ennemmin dollistaa kokonaisvaltaisen jätteen hyötykäyttöas- positiivisina kuin negatiivisina. Myönteisinä on teen nousun. nähty vaikutukset työllisyyteen, talouteen ja jäte- huollon kustannuksiin. Kielteisinä on nähty vaiku- Suorat ympäristövaikutukset tukset liikennemääriin, ilmanlaatuun, meluun sekä kasvistoon ja eläimistöön. Jätteiden energiahyötykäytön suoriin ympäristövai- Kaatopaikat koetaan kielteisenä ja poltto vähen- kutuksiin ja tuhkan laatuun vaikuttavat oleellisesti, tää kaatopaikalle sijoitettava jätteen määrää, joka minkälaista jätettä poltetaan, mitä polttoainetta jät- koetaan positiivisena. teellä korvataan rinnakkaispoltossa ja minkälai- Kierrätyspolttoaineen valmistus sekä jätteen sessa laitoksessa jätettä poltetaan. Jätteen korva- siirtokuormaus polttoon kuljetusta varten saat- tessa turvetta rinnakkaispoltossa, kasvihuone- tavat vähentää lähiympäristön viihtyisyyttä (ym- kaasupäästöt ja hiukkaspäästöt jopa vähentyvät. päristön roskaantuminen ja melu). Polttolaitos ja Rinnakkaispoltto tai jätteenpoltto voi vähentää siirtokuormausasema voidaan sijoittaa niin, että jätteiden polttoa pienkiinteistöllä ja näin vähentää vaikutukset asuinympäristöön ovat vähäiset. pienhiukkaspäästöjä kiinteistöllä.

Suomen ympäristö 47 | 2009 53 Rinnakkaispoltto tai jätteenpoltto voi vähentää ja säästää luonnonvaroja myös vähentää merkit- jätteiden polttoa pienkiinteistöllä ja näin vähentää tävästi loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vähentää pienhiukkaspäästöjen haitallisia terveysvaiku- kaatopaikkojen kasvihuonevaikutusta lisäävien tuksia asukkaille. Kuljetusten lisääntyessä liiken- metaanipäästöjen määrää. teen kasvavilla päästöillä saattaa olla paikallisesti Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kai- kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispolt- killa jätteenkäsittelylaitoksilla voi olla vaikutuksia to alueella olemassa olevissa laitoksissa vaikuttaa lähialueen mikrobitasoon. Terveysvaikutusten ei soveltuvimmalta ratkaisulta jätteen energiahyö- kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä. tykäytön lisäämiseksi Itä-Suomen alueella. Kier- rätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto Alueelliset vaikutukset mahdollistaa myös tehokkaan jätteen materiaali- hyötykäytön. Alueellisten vaikutusten arvioidaan kohdistu- Asutuksen lähentyessä kaatopaikkoja voi tu- van sekä aluekeskusten että maaseudun elinvoi- levaisuudessa olla tarpeen hyödyntää jo loppusi- maisuuteen lisääntyvien työpaikkojen myötä. joitetun jätteen sisältämä energia. Jätteen käsittelyä Rinnakkaispolton arvioidaan tarjoavan enemmän suunniteltaessa tulisi ottaa yhtä lailla huomioon työpaikkoja kuin jätteenpolton tai jätteen kuljet- kaatopaikkojen sisältämä energiapotentiaali kuin tamisen muualle poltettavaksi. jätteen synnyn ehkäisykin.

Vaikutukset luontoon 13.2 Vaikutukset luontoon on arvioitu kokonaisuutena Biojätteiden käsittelyn vähäisiksi. Jätteen kaatopaikkasijoituksen vähen- tyessä suotovesien aiheuttama kuormitus vähenee, kehittäminen jolla on suoria positiivisia ympäristövaikutuksia Biohajoavien jätteiden laatu ja määrä vaikuttavat jätteenkäsittelyalueen lähiympäristön ojissa. Lisäk- oleellisesti biohajoavan jätteen käsittelymenetelmän si kaatopaikkasijoittamiseen tarvitaan maa-alueita, toimivuuteen, prosessissa syntyviin lopputuottei- jotka kaatopaikkarakentamisen myötä ovat pois siin, niiden hyödyntämiseen sekä käsittelymene- kasvillisuuden ja eliöstön käytöstä. telmän ympäristövaikutuksiin. Arviointi on tehty Luontoon ja luonnonvaroihin saattavat vaikut- biojätteille ja lietteille erikseen. Arvioinnissa on ver- taa lähinnä jätteen polton tuhkien heikommat rattu biojätteiden ja lietteiden mädätyksen, kom- hyötykäyttömahdollisuudet lannoitevalmisteena postoinnin ja polton vaikutuksia nykyisiin biojät- ja maanrakentamisessa verrattuna puu- ja turve- teiden ja lietteiden käsittelymenetelmien vaikutuk- pohjaisten polttotuhkien hyötykäyttöön. Niin kaa- siin. Arvioinnissa on oletettu, että kompostoimalla topaikkasijoittamisella kuin jätteenpoltollakin voi tai mädättämällä biojätteistä saadaan lannoitelain- olla haitallisia vaikutuksia herkempiin eliöihin ja säädännön vaatimukset täyttävää lopputuotetta. avainbiotooppeihin. Kestävä kehitys Kulttuuriset vaikutukset Mädätys ja kompostointi tukevat kestävää kehitys- Myös kulttuuristen vaikutusten arvioidaan olevan tä ja jätteen sisältämän materiaalin hyödyntämistä. hyvin marginaalisia. Mikäli alueelle rakennettaisiin Molemmat toteuttamisvaihtoehdot lisäävät kierrä- jätteenpolttolaitos, olisi sillä paikallisesti negatii- tystä ja jätteen hyötykäyttöä, säästävät uusiutuvia vinen vaikutus maisemaan. Jätteen energiahyö- luonnonvaroja ja tukevat ympäristöystävällisen dyntämiseen tarvittavat laitokset voidaan kuiten- tekniikan käyttöönottoa. Poltossa biojäte hyödyn- kin sijoittaa niin, että niiden maisemavaikutukset netään energiana, jolloin hävitetään biojätteen hyö- ovat mahdollisimman vähäiset. Rakennusperin- dynnettävissä oleva materiaali. nön hävittämistä on jossain tapauksissa perusteltu Mädätys säästää ravinteet lopputuotteeseen rakennusjätteen energiahyödyntämisellä. (mädäte), joka käytetään lannoitteena. Kom- postoinnissa typen hukka on merkittävä. Typpilan- Yhteenveto vaikutuksista noitteiden valmistuksella on selviä ilmastorasittei- ta. Mädätyksen tuottaman biokaasun jatkojalostus Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen käyttö polt- polttoaineeksi tai käyttö sähkön- ja lämmöntuotan- toaineena paitsi korvaa neitseellisiä polttoaineita nossa vähentää muiden polttoaineiden tarvetta.

54 Suomen ympäristö 47 | 2009 Jätepoliittiset tavoitteet Syntypaikkalajittelu tukee pienkompostoinnin yleistymistä. Kompostituote edesauttaa puutarhan Hyötykäyttöasteen nousuun vaikuttaa oleellisesti ja kasvimaiden hoitoa, joka lisää viihtyisyyttä. Pien- se, kuinka paljon syntyvästä biojätteestä saadaan kompostointi saattaa kuitenkin lisätä hygienia- ja erilliskerättyä ja kuinka paljon biojätettä päätyy haittaeläinongelmia kiinteistöillä. sekajätteen mukana edelleen kaatopaikalle. Tark- Jätteen laitosmaisella käsittelyllä voi olla kiel- kaa tietoa alueella syntyvän sekajätteen laadusta ei teisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. ole. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuessa kaikki Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski käsittelymenetelmät kuitenkin nostavat biojätteen altistua terveydelle haitalliselle pölylle ja mikro- hyötykäyttöastetta. Mädätyksellä tai kompostoin- beille. Kaikilla jätteenkäsittelylaitoksilla voi olla nilla saavutetaan polttoa paremmin jätepoliittiset vaikutuksia lähialueen mikrobitasoon. Mädätys- tavoitteet esimerkiksi loppusijoitettavan jätteen tai kompostointilaitoksien haittapuolia ovat myös määrän vähentämisen osalta. hajuhaitat.

Suorat ympäristövaikutukset Alueelliset vaikutukset

Biojätteiden käsittelyn suoriin ympäristövaikutuk- Käsittelylaitokset vaikuttavat aluekeskuksen elin- siin vaikuttavat oleellisesti jätteen laatu ja määrä voimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan keskit- sekä käsittelymenetelmä. Biojätteen erilliskeräyk- tyminen tukee aluekeskusten talouskasvua. Kes- sen toteutuessa vähennetään biohajoavan jätteen kitettyjen ratkaisujen jälkikypsytyskentät vaativat määrää kaatopaikoilla ja siten metaanin muodos- runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyt- tumista kaatopaikoilla. Mädätyksessä syntyvä töä. Hajautetuilla ratkaisuilla, varsinkin karjatilo- biokaasu voidaan hyödyntää energiantuotannossa jen lietteiden ja biojätteen yhteismädätyksellä ar- tai liikennepolttoaineena ja samalla korvata muita vioidaan olevan erityisen positiivisia vaikutuksia polttoaineita. Biokaasun käyttö vähentää energia- maaseudun elinvoimaisuuteen. tuotannon päästöjä. Kompostituotteiden ja mädätteiden käyttö Vaikutukset luontoon parantaa viljelymaan rakennetta ja vähentää ravinnevalumia. Kompostoinnin ja mädätyksen Kompostoinnilla ja mädätyksellä on positiivi- jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja ra- sia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöstöön ja joittavat lähialueen maankäyttöä. Poltossa mene- luonnon monimuotoisuuteen, koska molem- tetty ainesisältö korvataan uusilla tuotteilla, jolloin missa menetelmissä kierrätetään ravinteet takai- joudutaan käyttämään turvetta ja maa-aineksia. sin luontoon. Biojätteen materiaalihyötykäyttö Kaikista jätteenkäsittelylaitoksista voi aiheutua vähentää luonnonvarojen käyttötarvetta. Poltto lähiympäristössä hajuhaittoja. lisää hiukkaspäästöjä ja laskeumaa polttolaitosten ympäristössä. Laskeumalla voi olla haitallisia vai- Vaikutukset liikenteeseen kutuksia herkimpiin eliöihin. Biojätteen erilliskeräyksen arvioidaan lisäävän Kulttuuriset vaikutukset liikennettä verrattuna tilanteeseen, jossa biojäte poltettaisiin sekajätteen joukossa, jolloin sitä ei eril- Kulttuurisilta vaikutuksiltaan käsittelymene- liskerättäisi. Biohajoavan jätteen poltto kuitenkin telmien arvioidaan olevan lähes samanarvoisia. lisää jätemassan käsittelytarpeita (kuivaus, murs- Kaikki vaihtoehdot lisäävät aineellista omaisuutta kaus) ja syntyviä sivuvirtoja (rejekti, tuhka), jolloin mikäli biojäte poltetaan alueella. Mikäli alueelle myös liikenne lisääntyy. Liikenne ja jätteen laitos- rakennettaisiin jätteenpolttolaitos, muuttaisi se mainen käsittely lisäävät onnettomuusriskejä. paikallisesti maisemaa. Jätteiden poltto rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä maanrakentamisessa Sosiaaliset ja terveysvaikutukset ja maisemoinnissa. Kaatopaikoille loppusijoitet- tavan jätteen kokonaismäärä kuitenkin vähenee. Biohajoavien jätteiden laitoskäsittely vähentää kaa- Hajautetuilla ratkaisuilla (mädätys) voidaan ke- topaikalle sijoitettava jätteen määrää, joka koetaan hittää maatalouden energiaomavaraisuutta ja yh- positiivisena. Syntypaikkalajittelu mahdollistaa dessä kestävän jätepolitiikan osana ylläpitää elin- myönteisen ympäristöasenteen ja kierrätysinnon voimaista ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa lisääntymisen (esim. pienkompostointi). Jätteen maataloutta. poltto saattaa kuitenkin lisätä kielteisiä tunteita (esim. pelko polton päästöistä).

Suomen ympäristö 47 | 2009 55 Yhteenveto vaikutuksista sellä ravinteet saatetaan kasveille helposti saatavil- la olevaan muotoon. Lisäksi mädätyksellä voidaan Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella vähentää väkilannoitteiden käyttöä. mädätys on biojätteen käsittelymenetelmänä Mädätys voi vähentää ympäristön hajuhait- kompostointia ja erityisesti polttoa parempi vaih- toja verrattuna kompostointiin mm. käsiteltävien toehto. Varsinkin hajautetut ratkaisut, joissa bio- kaasumäärien ollessa pienempiä. Lietelannan jätteet ja lietteet käsitellään samassa prosessissa, levitys sellaisenaan lisää ympäristön hajuhaittoja. voisivat palvella hyvin Itä-Suomen alueen biojät- Lietteiden laitosmainen käsittely aiheuttaa melua teiden käsittelyä. laitoksen läheisyydessä.

Vaikutukset liikenteeseen 13.3 Lietteiden käsittelyn Lietteiden keräys ja kuljetus ei välttämättä lisää liikennettä, mikäli käsittely tehdään maatila- kehittäminen mittakaavaisissa pienlaitoksissa. Maatalouden Lietteiden laatu ja määrä vaikuttavat oleelli- lietteiden keskitetyllä käsittelyllä voi jopa vähentää sesti lietteiden käsittelymenetelmän toimivuu- lietelannan peltolevitystä ja näin vähentää lietelan- teen, prosessissa syntyviin lopputuotteisiin, nii- nan levityksestä johtuvaa liikennettä. Lietteiden den hyödyntämiseen sekä käsittelymenetelmän poltto lisää massan käsittelytarvetta, syntyviä si- ympäristövaikutuksiin. Arviointi on tehty biojät- vuvirtoja (rejektit, tuhkat) ja liikennettä. Lisään- teille ja lietteille erikseen. Arvioinnissa on oletettu, tyvä liikenne lisää onnettomuustilanteiden riskejä että lietteet kuivataan kompostointia tai polttoa (polttoainevahingot jne.) ja laitosmainen jätteen varten. Lisäksi on oletettu, että kompostoimalla käsittely tulipalo- ja onnettomuusriskejä. tai mädättämällä lietteistä saadaan lannoitelain- säädännön vaatimukset täyttävää lopputuotetta. Sosiaaliset ja terveysvaikutukset Kestävä kehitys Laitoskäsittelyn arvioidaan lisäävän lietteiden tur- vallista käsittelyä ja vähentävän lietteiden luvaton- Lietteiden osalta mädätys tukee selkeästi par- ta loppusijoitusta ympäristöön. Mädätys voidaan haiten kestävää kehitystä mm. lisäämällä jätteen toteuttaa hajautetuilla ratkaisuilla (esim. maatilojen uusiokäyttöä, säilyttämällä uusiutumattomia luon- biokaasulaitokset), joilla on myönteinen vaikutus nonvaroja ja tukemalla ympäristöystävällisen tek- maaseudun elinvoimaisuuteen ja yritystoimintaan. niikan käyttöönottoa (liite 3). Mädätys- tai kompostointilaitoksien hajut voivat alentaa viihtyvyyttä. Hajuhaitat ovat kuitenkin pienem- Jätepoliittiset tavoitteet mät kuin lietelannan suorassa levityksessä. Jätteen laitosmaisella käsittelyllä voi olla kiel- Jätepoliittiset tavoitteet toteutuvat arvion mukaan teisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. lähes yhtä hyvin, mikäli lietteet käsitellään mädät- Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski tämällä tai kompostoimalla altistua terveydelle haitalliselle pölylle ja mikro- beille. Yhdyskuntajätevesilietteiden poltto tuhoaa Suorat ympäristövaikutukset biologista käsittelyä varmemmin haitalliset mik- robit. Osa haitta-ainesta päätyy kuitenkin polton Lietteiden mädätyksen suorat ympäristövaiku- tuhkiin (elohopea). tukset ovat hyvin positiiviset, koska mädättämäl- Lietteiden käsittely ja siitä tiedottaminen lisäävät lä voidaan vähentää ja hallita kasvihuonekaasu- ympäristötietoisuutta, mahdollisesti muuttavat päästöjä ja vähentää väkilannoituksen ja lietelan- myös asenteita. nan levityksen suoria pintavesivaikutuksia. Lietelannan levitys pelloille sellaisenaan lisää Alueelliset vaikutukset metaani- ja dityppioksidipäästöjä, mutta mädä- tyksellä haittoja voidaan vähentää. Levitystek- Suuret käsittelylaitokset vaikuttavat aluekeskuk- niikalla voidaan vaikuttaa jonkin verran päästöjen sen elinvoimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan määrään. Yhdyskuntajätevesilietteitä ei ilman keskittyminen tukee aluekeskusten talouskasvua. esikäsittelyä (mädätys, kalkkistabilointi tms.) saa Kuten biojätteiden osalta, karjatilojen yhteydessä levittää pellolle. toimiville lietteiden ja biojätteen yhteismädätyk- Kompostoinnin ja mädätyksen jätevesillä voi sellä arvioidaan olevan erityisen positiivisia vaiku- olla vesistöjä rehevöittävä vaikutuksia. Mädätyk- tuksia maaseudun elinvoimaisuuteen.

56 Suomen ympäristö 47 | 2009 Vaikutukset luontoon jätteen hyötykäytön ympäristövaikutukset on ar- vioitu edellä. Mädätyksellä ja kompostoinnilla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta verrattuna polttoon. Kestävä kehitys Komposti- ja mädätystuotteiden käyttö lannoite- valmisteena vähentää luonnonvarojen tarvetta, Nykytila ei tue kestävää kehitystä. Nykyinen jät- eroosiota ja lisää monimuotoisuutta. Mädätyksellä teen keräysjärjestelmä ei lisää kierrätystä, jätteiden ravinteet saatetaan kasveille helposti saatavilla uusiokäyttöä tai ympäristöystävällisen tekniikan olevaan muotoon. Lisäksi mädätyksessä saadaan käyttöönottoa. Kestävän kehityksen haasteisiin vas- talteen biokaasu, jolla voidaan korvata fossiilisia taa arvion mukaan parhaiten tehostettu hyötyjät- polttoaineita. Lietteiden polttamisella hävitetään teiden ja poltettavan jätteen keräys (vaihtoehto C). lietteen sisältämät ravinteet, joiden korvaamiseen Arvion mukaan mikään toteuttamisvaihtoehdoista käytetään luonnonvaroja. ei vaikuta kulutukseen tai jätteen syntyyn.

Kulttuuriset vaikutukset Jätepoliittiset tavoitteet

Lietteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden Haja-asutusalueen jätehuollon palveluntason käyttö edistää viherrakentamista ja myönteisen nykytilalla ei kaikilta osin saavuteta valtakunnal- kaupunkikuvan muodostumista. Lietteiden polt- lisessa jätesuunnitelmassa asetettuja jätteen hyö- to rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä maara- tykäyttötavoitteita. Parhaiten hyötykäyttötavoit- kentamisessa ja maisemoinnissa. Lietteiden käsit- teita ja jätehuollon teknistä kehitystä tukee ma- tely saattaa kuitenkin muuttaa perinteistä maata- teriaalina ja energiana hyödynnettävien jätteiden louden kulttuurimaisemaa. tehostettu keräys. Kaikki vaihtoehdot lisäävät aineellista omaisuut- ta mikäli lietteet poltetaan alueella. Hajautettujen Suorat ympäristövaikutukset mädätyslaitosten kehittäminen lisää maatalouden energiaomavaraisuutta. Yhdessä kestävän jäte- Suorat ympäristövaikutukset ovat kaikissa to- politiikan osana voidaan rakentaa elinvoimaista ja teuttamisvaihtoehdoissa lähes tasavertaiset. ympäristöä vähemmän kuormittavaa maataloutta. Syntypaikkalajittelu vähentää kaatopaikoille kulkeutuvan biohajoavan jätteen määrää. Eril- Yhteenveto vaikutuksista liskeräys kuitenkin lisää liikenteen aiheuttamaa melua ja hiukkaspäästöjä. Liikenteen päästöjä Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella voidaan hillitä käyttämällä jätteenkeräyksessä mädätys on lietteen käsittelymenetelmänä kom- monilokeroautoja. Positiivisena ympäristövaiku- postointia ja erityisesti polttoa parempi vaihtoehto. tuksena on jätteiden hajuhaittojen vähentyminen Varsinkin hajautetut ratkaisut, joissa biojätteet ja lajittelun tehostuessa. Biojätteen aluekeräys saattaa lietteet käsitellään samassa prosessissa, voisivat kuitenkin lisätä aluekeräyspisteiden hajuhaittoja. palvella hyvin Itä-Suomen alueen lietteiden ja biojätteiden käsittelyä. Mädätyksen positiivisten Vaikutukset liikenteeseen ympäristövaikutusten saavuttamiseksi syntyvä metaanikaasu on hyödynnettävä energiana tai Vaihtoehdon C arvioidaan lisäävän liikennettä käsiteltävä ennen päästöä ilmakehään. Metaanin verrattuna nykytilaan tai pelkän materiaalina hyö- ilmastovaikutukset ovat yli 20-kertaiset hiilidiok- dynnettävän jätteen tehokkaampaan keräykseen sidiin verrattuna. (vaihtoehto B). Mikäli haja-asutuksen jätehuolto pysyy nykyisellään, ei ole vaikutuksia liikentee- seen, mutta ei myöskään pystytä nostamaan jätteen 13.4 hyötykäyttöastetta. Haja-asutusalueiden jätehuolto Sosiaaliset ja terveysvaikutukset

Haja-asutusalueen jätehuollon tarkasteluvaih- Sosiaalisten vaikutusten osalta materiaalina hyö- toehtojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ai- dynnettävien jätteiden tehostetun (vaihtoehto B) noastaan keräyksen ja kuljetuksen osalta, vai- keräyksen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti kutuksissa ei ole huomioitu jätteenkäsittelyn ihmisten ympäristöasenteisiin ja kierrätysintoon. ympäristövaikutuksia (liite 4). Jätteen käsittelyn Vaihtoehdot B ja C myös tukevat ns. kolmannen osalta jätteen energiahyötykäytön ja biohajoavan sektorin toiminnan kehittymistä.

Suomen ympäristö 47 | 2009 57 Alueelliset vaikutukset Haasteita haja-asutuksen jätehuollon to- teuttamiselle aiheuttaa jätteiden lajittelun kunta- Jätehuollon kehittäminen vaikuttaa aluekeskusten ja taajamakohtaisuus sekä loma-asukkaiden tai elinvoimaisuuteen positiivisesti. Materiaalihyö- kahdella paikkakunnalla asuvan väestön tiedotus dyntämiseen panostaminen mahdollistaa pie- ja neuvonta. Yhtenäisen menettelytavan lisään- nien käsittely- ja hyödyntämislaitosten toiminnan. tyminen vähentäisi mm. lajitteluvirheitä. Erilainen kiinteistöillä tapahtuva jätteiden oma- toiminen hyödyntäminen (käsityöt, askartelut, polttopuiden teko) on mahdollista maaseudulla 13.5 pikemminkin kuin kaupungeissa. Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutukset luontoon Ympäristövaikutuksia arvioitaessa ei ole ollut Kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset luontoon käytössä tarkkoja tietoja Itä-Suomen alueen sekajät- ovat arvion mukaan marginaaliset. Jätehuollon teen laadusta kaupungeissa tai haja-asutusalueella. kasvavalla tilan tarpeella ja lisääntyvällä liiken- Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole voitu teellä saattaa olla vaikutuksia kasvillisuuteen ja huomioida kaatopaikalle sijoitetussa sekalaisessa eliöstöön kiinteistöillä ja tienvarsilla. Vaikutukset yhdyskuntajätteessä olevaa kierrätyspolttoaineeksi eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Tehokkaampi jät- soveltuvan jätteen määrää, mikä vaikuttaa oleelli- teen hyötykäyttö vähentää kaatopaikkojen tilan- sesti rinnakkaispolton toteuttamismahdollisuuk- tarvetta, mutta lisää laitoskäsittelyn tilatarpeita. siin. Arvioinnissa ei myöskään ole voitu huomioida Biojätteen kompostointi tai mädätys lisää luonnon haja-asutuksen sekajätteen joukossa olevan materiaa- monimuotoisuutta. likierrätettävän jätteen osuutta ja näin arvioida tehok- kaamman keräykseen tarvittavia työpanoksia. Kulttuuriset vaikutukset Kaikkia toteuttamisvaihtoehtoja on arvioitu yleisellä tasolla. Arvioinnissa ei ole huomioitu suo- Haja-asutuksen jätehuollon järjestämisellä ei ria taloudellisia vaikutuksia tai itse laitoskapasi- arvioinnin mukaan ole merkittäviä kulttuuri- teetin rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Samoin sia vaikutuksia. Jätteen lajittelun tehostuessa arvioinnissa ei ole otettu kantaa alueella olevan keräyspisteiden ilme muuttuu ja ympäristön siis- rinnakkaispolttokapasiteetin soveltuvuuteen kier- teys saattaa parantua. Lajittelun tehostuminen voi rätyspolttoaineelle, laitosten luvitustarpeisiin, tar- vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja pitkällä aikavälillä vittavaan polttolaitoksen kapasiteettiin tai kustan- myös luoda ympäristöystävällisempää ja materiaa- nuksiin. Rinnakkaispolton toteutettavuuden osalta litehokkaampaa kulttuuria yhteiskuntaan. ei ole esitetty arvioita Itä-Suomen teollisuuden tu- levaisuuden näkymistä. Yhteenveto vaikutuksista Jätteen polton ympäristövaikutuksia ei ole ver- rattu muun energiantuotannon ympäristövaiku- Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella jäte- tuksiin vaan jätteen kaatopaikkasijoittamiseen. Jotta huollon nykytila on huonoin vaihtoehto haja-asu- jätteen poltto olisi taloudellisesti kannattavaa, on tuksen jätehuollon järjestämisessä. Nykytilanteen poltosta saatava energia hyödynnettävä energian- jatkuessa ei saavuteta tehokkaamman materiaali- tuotannossa (sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa, ja energiahyötykäytön tuomia positiivisia vaiku- lämpö- tai prosessienergian tuotannossa). Jätteen pol- tuksia hyötykäyttöasteen noustessa ja loppusi- ton korvatessa esimerkiksi kivihiiltä, turvetta tai puu- joitettavan jätteen määrän vähentyessä. Tietoisuus ta energiantuotannossa, voidaan energiantuotannon jätehuollosta ja ympäristöasioista ei lisäänny, eikä kasvihuonekaasupäästöjä vähentää. Jätteen polton kierrätysinto kasva. ympäristövaikutuksissa ei ole myöskään huomioitu Haja-asutuksen jätehuollon palvelutason kehit- polton tuhkien käsittelyn ympäristövaikutuksia. täminen ja jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen Ympäristövaikutusten arvioinnissa on oletettu, vaativat toimenpiteitä. Taajama-alueiden lisäksi että ympäristölainsäännön asettamat vaatimukset myös haja-asutusalueiden jätteet tulisi saada hyö- ja rajoitukset toteutuvat ja että jätteiden syntypaik- dynnettäväksi materiaalina tai energiana kaatopaik- kalajittelu toteutuu paikallisten jätehuoltomää- kasijoittamisen sijaan. Parhaan ratkaisun määrittää räysten ja lajitteluohjeiden mukaisesti. lopullisesti syntyvän jätteen määrä ja laatu sekä alueellinen jätteen käsittelykapasiteetti.

58 Suomen ympäristö 47 | 2009 14 Haittavaikutusten hallinta

Yleisesti haitallisten ympäristövaikutusten hal- Viranomaisten toteuttaman ohjauksen lisäk- lintakeinot ovat oikeudellisia, taloudellisia, in- si yritykset ja yhteisöt voivat käyttää erilaisia formatiivisia tai vapaaehtoisuuteen perustuvia vapaaehtoisia, markkinapohjaisia ohjauskeino- ohjauskeinoja. ja, jotka korostavat toimijan omaa vastuuta Oikeudellisella ohjauksella tarkoitetaan lain- ympäristön tilan parantamisessa. Osa yrityksistä säädännön asettamia vaatimuksia esimerkiksi jät- on myös sitoutunut ympäristönsuojelun tason jat- teenkäsittelylaitoksen perustamiselle (ympäristö- kuvaan parantamiseen ottamalla käyttöön EMAS-, lupa), kompostituotteen käytölle lannoitteena ISO 14001 tai EcoStart- ympäristöjärjestelmät. (lannoitelainsäädäntö) tai ruokaperäisen biojätteen Ympäristövaikutusten arvioinnissa havaittuja ja karjanlannan yhteismädätykselle (sivutuotease- haittavaikutuksia voidaan hallita yleisillä hallin- tus). Itä-Suomen jätesuunnitelman toteutumisen ja takeinoilla. Haittavaikutusten hallinta painottuu valittujen ratkaisujen haittavaikutusten hallinnan tiedolliseen ohjaukseen, teknisiin ratkaisuihin, kannalta on tärkeää, että viranomaismääräykset neuvontaan ja aluesuunnitteluun. otetaan huomioon jo toimintoja suunniteltaessa. Jätteen käsittelylaitosten sekä jätteen keräyk- Taloudellisen ohjauksen keinoja ovat verot, eri- seen ja kuljetukseen tarvittavien rakenteiden sijoit- laiset avustukset, verotuet ja rahoitustuet yrityk- tamisessa tulee ottaa huomioon lisääntyvä liikenne sille, muille elinkeinoille ja kansalaisille. Jätehuol- ja sen aiheuttamat meluhaitat lähiympäristössä. lon kannalta selkeä taloudellinen ohjauskeino on Käsittelylaitosten ja polttolaitosten ilmapäästöi- kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksettava hin voidaan vaikuttaa teknisillä ratkaisuilla ja jätevero. Itä-Suomessa eri rahoitusvaihtoehtoja ak- käsiteltävän jätteen laadulla. Liikenteen aiheutta- tiivisesti hyödyntämällä voidaan kehittää alueen mien päästöjen määrään ja laatuun voidaan vaikut- jätehuoltoa ja kehityksen kautta hallita valittujen taa kuljetuskaluston teknisillä ratkaisuilla. toimintatapojen mahdollisia haittavaikutuksia. Biojätteiden ja lietteiden poltossa hävitetään polt- Itä-Suomen jätesuunnitelman toteutumiseksi on toaineen sisältämä materiaali. Ainoa keino välttää välttämätöntä, että käytettään muitakin kuin ”ko- materiaalihävikki on hyödyntää biojätteet ja lietteet via” keinoja jätesuunnitelman päämäärien tavoit- kompostoimalla tai mädättämällä. Lisäämällä mate- telussa. Ympäristön tilan seuranta ja siitä tiedot- riaalihyötykäyttöä ja energiahyötykäyttöä voidaan taminen sekä monipuolinen tutkimus, koulutus nostaa jätteen hyötykäyttöastetta, joka ei nykyisestä ja ympäristötietoisuuden edistäminen ovat infor- tule nousemaan ilman toimenpiteitä. matiivisia ohjauskeinoja. Jätehuollon neuvonnan Jätehuollon sosiaalisten vaikutusten voimak- lisääminen ja näkyvä tiedottaminen ovat tärkeitä kuuteen vaikuttaa oleellisesti alueen ihmisten ja oleellisia keinoja jätehuollon haittavaikutusten asenteet, joihin voidaan vaikuttaa niin jätehuol- hallitsemiseksi. lon hyvällä hoitamisella kuin aktiivisella tiedot- tamisella ja osallistuvalla suunnittelulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 59 15 Seuranta

Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ten vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. ympäristökeskukset vastaavina viranomaisina Jätesuunnitelman toteutumista seurataan sovituilla seuraavat, että Itä-Suomen jätesuunnitelman määrällisillä ja laadullisilla mittareilla vuosittain. tavoitteet ja kehittämistoimet etenevät. Jätehuol- Itä-Suomen jätesuunnitelman seurannan mit- lon muutoksia ja ympäristövaikutuksia seurataan tarit on koottu taulukkoon 4. ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin haitallis-

Taulukko 4. Itä-Suomen jätesuunnitelman seurannan mittarit. Painopistealue Mittari Yleiset Jätteen määrä jätejakeittain • tonnia/vuosi (1 • hyötykäyttöaste p-% tai kg/as/v (2 Kaatopaikalle sijoitettu yhdyskuntajäte • tonnia/vuosi (1 Jätteiden energiahyötykäytön lisäys • Rinnakkaispoltto, tonnia/vuosi (1 Energiana hyödynnettävän jätteen määrä • Jätteenpoltto, tonnia/vuosi (1 Rinnakkaispolttokapasiteetti alueella • jätetonnia Itä-Suomessa (2 Rinnakkaispolttokelpoisen jätteen määrä alueella • kg/as/v (2 Biohajoavien jätteiden käsittelyn kehittäminen Erilliskerätyn biojätteen määrä • tonnia/vuosi (1 Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan jätteen määrä kotitalouksien sekajätteessä • kg/as/v (2 Lietteiden käsittely • tonnia/vuosi (1 Haja-asutuksen jätehuolto Haja-asutuksen jätteen määrä ja laatu • kg/as/v (2 Hyötyjätepisteet • asukasta/piste (3 • km2/piste (3 Yhteiset keräysastiat • kpl/vuosi (3 Rakennusjätteen hyödyntäminen ja käsittely Vastaanotetun rakennusjätteen määrä • tonnia/vuosi (1 Materiaalitehokkuus ja neuvonta Neuvonnan resurssit kunnittain • neuvonta henkilöstö / asukasmäärä (3 1) VAHTI tiedot 2) Erillinen selvitys 3) Jätehuoltoyhtiöt, kuntien ympäristöviranomaiset

60 Suomen ympäristö 47 | 2009 16 Yhteenveto ympäristöselostuksesta

Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoitteina ovat loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vähentää kaato- jätteen määrän vähentäminen, jätteen hyötykäyt- paikkojen kasvihuonevaikutusta lisäävien metaa- töasteen nostaminen sekä ympäristö- ja terveys- nipäästöjen määrää. haittojen vähentäminen. Osallistumis- ja vuoro- Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn ympäristövai- vaikutusmenetelmiä apuna käyttäen on valittu kutusten arvioinnissa päädyttiin tulokseen, jonka jätehuollon painopistealueet, joita kehittämällä mukaan biojätteen ja lietteiden käsittelymene- saavutetaan asetetut tavoitteet. telmänä mädätys on kompostointia ja erityisesti Ympäristövaikutusten arvioinnissa kunkin polttoa on parempi vaihtoehto. Varsinkin hajau- painopistealueen toteutusvaihtoehtoja on ver- tetut ratkaisut (esim. maatilojen biokaasulaitokset), tailtu rinnakkain nykytilaan taulukkovertailun joissa biojätteet ja lietteet käsitellään samassa pro- avulla. Tarkasteltavat vaikutukset ovat ns. SOVA- sessissa, voisivat palvella hyvin Itä-Suomen alueen asetuksen (347/2005) mukaisia. Arvioinnissa on biojätteiden käsittelyä. huomioitu todennäköisesti merkittävät toissijaiset Haja-asutuksen jätehuollon palvelutason kehit- ja kertyvät vaikutukset, yhteisvaikutukset sekä ly- täminen ja jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen hyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät tai ti- vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella lapäiset sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset. toimenpiteitä. Jätehuollon nykytilanteen jatkuessa Arvioinnin tulokset on kuvattu sanallisesti. ennallaan jätteen hyötykäyttöaste ei nouse, eikä Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrä kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispolt- vähene. to alueella olemassa olevissa laitoksissa vaikuttaa Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituk- soveltuvimmalta ratkaisulta jätteen energiahyö- sena on lisätä tietoa jätehuollon toteuttamisvaih- tykäytön lisäämiseksi Itä-Suomen alueella. Kier- toehtojen mahdollisista vaikutuksista Itä-Suomen rätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto alueella sekä helpottaa päätöksentekoa valittaessa mahdollistaa myös tehokkaan jätteen materiaali- alueelle parhaiten sopivat käytännöt jätesuunnitel- hyötykäytön. Kierrätykseen kelpaamattoman jät- man päätavoitteiden toteuttamiseksi. teen käyttö polttoaineena vähentää merkittävästi

Suomen ympäristö 47 | 2009 61 62 Suomen ympäristö 47 | 2009 Jätehuollon nykytila

Kaatopaikan rakentamista Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jäteasemalla. Kuva Eeva Ottoila.

Suomen ympäristö 47 | 2009 63 64 Suomen ympäristö 47 | 2009 17 Jätteiden keräys ja vastaanotto

Jätelain mukaan jokaisen asuinkiinteistön tulee Seuraavissa kappaleissa on esitetty jätelaji- liittyä järjestettyyn jätteen kuljetukseen. Kunnal- kohtaisesti Itä-Suomen alueen jätteenkeräys ja liset jätehuoltomääräykset ohjaavat kiinteistöjen vastaanotto. lajitteluvelvoitteita ja jätteiden erilliskeräystä. Kiin- teistökohtaisesti kerätään yleensä biojäte ja sekajäte. Isommilla kiinteistöillä on lajitteluastiat myös esim. 17.1 tuottajavastuun alaiselle keräyspaperille. Biojäte Hyötyjätejakeille (keräyskartonki, pahvi, lasi, pienmetalli) on yleensä varattu hyötyjätepisteitä, joihin lajiteltu, puhdas jäte voidaan toimittaa. Biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä elintarvike- tai Kiinteistökohtaisen keräyksen ja hyötyjät- puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biolo- episteiden lisäksi joissakin kunnissa on sekajät- gisesti hajoavaa kiinteää ja vaaratonta jätettä. teen aluekeräyspisteitä, jotka on tarkoitettu lähinnä Kuntien jätehuoltomääräyksissä asetetut bio- haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen jätteen- jätteen lajitteluvelvoitteet vaihtelevat kuntien ja keräyksen vaihtoehdoksi. Kiinteistökohtainen jätehuoltoyhtiöiden käytäntöjen mukaan. Liitteen jätteenkeräys voidaan useissa kunnissa järjestää 5 taulukkoon on koottu Itä-Suomen alueen jäte- myös muodostamalla lähikiinteistöjen kanssa huoltoyhtiöiden ja kuntien biojätteen lajittelua, yhteinen keräysastia (ns. kimppa). keräystä ja kiinteistökohtaista kompostointia koske- Jäteautoon kerätyt jätteet kuljetetaan jätteenkä- via velvoitteita. Taulukossa on mainittu myös mah- sittelykeskuksiin joko suoraan tai siirtokuormauk- dollisuudesta liittyä kiinteistökohtaisen keräyksen sen kautta. Itä-Suomen alueen jätteenkäsittelyn piiriin ja siihen liittyvistä rajoituksista. Erotellut kapasiteetti vaihtelee maakunnittain. biojätteet kerätään kiinteistöiltä ja kuljetetaan käsiteltäväksi jätteenkäsittelylaitoksille, joissa bio- jäte kompostoidaan tai mädätetään. Itä-Suomen alueen kunnista (54 kpl) noin 50 %:ssa biojätteen lajitteluvelvoite määräytyy kiinteistön 100 % velvoitetta ei määritelty huoneistojen lukumäärän tai kiinteistöllä syn- pakollinen, mikäli keräys tyvän biojätteen määrän mukaan (kuva 3). Noin 80 % on järjestetty eikä ole kompostoria 15…25 %:ssa kunnista biojätteen erilliskeräys on huoneisto- tai kg-raja rajattu huoneistojen ja biojätteen määrän lisäksi alueraja kiinteistön sijainnin mukaan (taajama tai haja-asu- 60 % huoneisto- tai kg-raja ja alueraja tus). Vain 15 %:ssa kunnista biojätteen lajittelu on aina pakollinen. Kahdessa kunnassa ei ole erikseen 40 % määrätty biojätteen erilliskeräyksestä asuinkiin- teistöjen osalta (Pertunmaa ja Kesälahti). 20 % Etelä-Savon kunnista lähes kaikissa on biojät- teen lajittelua koskevia määräyksiä ja velvoitteita (liite 5). Noin 50 %:ssa alueen kunnista biojätteen 0 % Asuinkiinteistöt Muut kiinteistöt kiinteistökohtainen keräys on asuinkiinteistöillä pakollista, mikäli kiinteistöllä ei ole kompostoria. Kuva 3. Biojätteen erilliskeräysvelvoitteet Noin 30 %:ssa kunnista biojätteen erilliskeräys- Itä-Suomessa vuonna 2008. velvoitetta on rajattu koskien huoneistojen mää-

Suomen ympäristö 47 | 2009 65 rää kiinteistöllä. Yhdessä alueen kunnista erillis- yli 10 huoneiston kiinteistöjä ja kiinteistöjä, joilla syn- keräysvelvoite koskee vain taajama-aluetta. Yhden tyy biojätettä yli 50 litraa viikossa. kunnan jätehuoltomääräyksissä ei ole määritelty Varkauden seudulla biojätteen erilliskeräys biojätettä koskevia keräys tai kompostointi velvoit- tulee olla asuinkiinteistöillä, joissa on yli 9 huo- teita (Pertunmaa). Yli puolet alueen kunnista ei ole neistoa tai jätettä syntyy yli 50 kg/viikko, mikäli asettanut biojätteen lajittelu- ja erilliskeräysvelvoit- kiinteistöllä ei ole kompostoria. teita muille kuin asuinkiinteistöille. Pohjois-Karjalassa keskisen ja eteläisen alueen kunnissa lähes kaikissa on biojätteen lajittelua 17.2 koskevia määräyksiä ja velvoitteita (liite 5). Bio- Hyötyjätteet jätteen kiinteistökohtainen keräys on pakollista aina asuinkiinteistöllä, mikäli kiinteistöllä ei ole kompostoria, vain noin 10 % kunnista. Noin 30 %:ssa Hyötyjätteiden (keräyskartonki, pahvi, energiajäte, kunnista on asuinkiinteistöjen biojätteen kiin- pienmetalli, lasi ja tekstiilit) keräysjärjestelyt vaih- teistökohtaista keräysvelvoitetta rajattu huoneis- televat paikkakunnittain. Useimmissa kunnissa tojen määrän mukaan. hyötyjätteet tulee itse toimittaa hyötyjätepisteisiin. Huoneistojen lukumäärän lisäksi noin 40 % Isommilla kiinteistöillä tulee olla hyötyjätteille kunnista on rajannut kiinteistökohtaista keräys- oma kiinteistökohtainen keräysastiansa. Tyypillisesti velvoitetta kiinteistöjen sijainnin mukaan (taajama kiinteistökohtainen keräysvelvoite koskee pahvia, tai haja-asutusalue). Suurimmassa osasta kunnista mutta myös esim. lasille ja metallille on asetettu muiden kuin asuinkiinteistöjen biojätteen lajittelu- kiinteistökohtaisia keräysvelvoitteita. Liitteen ja erilliskeräysvelvoite on sidottu syntyvän jätteen 6 taulukkoon on koottu Itä-Suomen alueen jäte- määrään. huoltoyhtiöiden ja kuntien hyötyjätteiden lajittelu- Jätekukko Oy:n alueen kunnissa biojätteen kiin- ja keräysvelvoitteita. teistökohtainen keräysvelvoite on sidottu asuinkiin- Itä-Suomen alueen kunnissa (54 kpl) noin 50 %:ssa teistöjen huoneistojen lukumäärään tai muilla kiin- hyötyjätteiden kiinteistökohtainen keräysvelvoite teistöillä syntyvän jätteen määrään (liite 5). Jätekukko määräytyy asuinkiinteistön huoneistojen luku- Oy:n toimialue kattaa noin 57 % Pohjois-Savon kun- määrän tai kiinteistöllä syntyvän jätteen määrän nista. Loput noin 35 % kunnista kuuluu Ylä-Savon mukaan (kuva 4). Noin 30 %:ssa kunnista jätehuol- Jätehuolto Oy:n toimialueeseen, jossa biojätteen kiin- tomääräyksissä ei ole erikseen asetettu asuinkiin- teistökohtainen keräysvelvoite koskee taajama-alueen teistölle kiinteistökohtaisia keräysvelvoitteita hyö- tyjätejakeille. Suurin osa kunnista ei ole asettanut kiinteistökohtaisia keräysvelvoitteita muille kuin asuinkiinteistöille hyötyjätejakeiden osalta. Etelä-Savon kunnista noin 50 %:ssa hyötyjät- teiden erilliskeräys on pakollista asuinkiin- teistöllä. Noin 40 %:ssa kunnista hyötyjätteen kiin- teistökohtaista keräysvelvoitetta on rajattu koskien huoneistojen määrää kiinteistöllä. Yhden kunnan jätehuoltomääräyksissä ei ole määritelty hyötyjät- teitä koskevia lajittelu- tai erilliskeräysvelvoitteita (Pertunmaa). Yli puolet alueen kunnista on aset- tanut hyötyjätteiden kiinteistökohtaista keräystä koskevia velvoitteita myös muille kuin asuinkiin- teistöille. Kangasniemellä ja Mäntyharjulla eril- liskerätään energiajätettä asuin-kiinteistöiltä, joissa on yli 5 huoneistoa. Pohjois-Karjalan keskisen ja eteläisen alueen kuntien jätehuoltomääräyksissä on yleisesti an- nettu sekä asuinkiinteistöille, että muille kiin- teistöille hyötyjätteiden lajitteluvelvoite. Kiin- teistökohtaisista hyötyjätteen keräysastioista Hyötyjätteiden vastaanottopiste Muuruvedellä. on annettu määräyksiä vain muutaman kunnan Kuva Lea Koponen. jätehuoltomääräyksissä.

66 Suomen ympäristö 47 | 2009 pistettä kohti ja puolet kunnista sellaisia, joissa oli 100 % velvoitetta ei määritelty 500–1 500 asukasta/piste. Maapinta-ala vaihteli pakollinen, mikäli keräys on 2 80 % järjestetty vastaavasti välillä 20–1 200 km /piste siten, että va- huoneisto- tai kg-raja jaa neljäsosa kunnista oli sellaisia, joilla maapinta-alaa 60 % oli alle 50 km2 yhtä hyötyjätepistettä kohti ja runsas

40 % puolet kunnista sellaisia, joissa maapinta-ala oli 50–200 km2/piste. Hyötyjätepisteiden lukumäärä 20 % kunnittain on esitetty liitteessä 7.

0 % Hyötyjätteen keräyspisteiden lisäksi Itä-Suomes- Asuinkiinteistöt Muut kiinteistöt sa toimii kierrätyskeskuksia, jotka vastaanottavat Kuva 4. Hyötyjätejakeiden erilliskeräysvelvoitteet käyttökelpoisia tavaroita ja laitteita. Usein niissä Itä-Suomessa vuonna 2008. on myös hyötyjätteen keräyspisteitä.

Pohjois-Savon alueen kunnissa (23 kpl) hyötyjät- 17.3 teiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoite on sidottu Tuottajavastuunalaiset jätteet joko huoneistojen määrään tai syntyvän jätteen määrään. Yleisimmin määräykset koskevat bio- jätettä, pahvia ja kuitupakkauksia tai polttojaetta. Jätelakiin on 1.9.2004 alkaen lisätty oma lukunsa tu- ottajavastuusta (452/2004). Uudessa luvussa on sää- Hyötyjätteiden keräyspisteet detty tuottajan velvollisuuksista ja tuottajavastuun alaisista jätteistä. Tuottajavastuun alaisuuteen kuu- Itä-Suomen alueella kerätään vähintään yhtä hyö- luvien jätteiden jätehuollosta ei voida antaa suoria tyjätejaetta noin 730 yleisessä keräyspisteessä. määräyksiä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä, Näistä tuottajavastuunalaista keräyspaperia ote- poikkeuksena kuitenkin osittaisen tuottajavastuun taan vastaan lähes kaikissa pisteissä (kuva 5). alainen pakkausjäte. Seuraavaksi kattavin keräysverkosto on lasilla ja pienmetallilla. Mikäli keräyskartonki ja ruskea pah- Keräyspaperi vi kerätään yhtenä jätejakeena, on tämän jätejakeen keräysverkosto lähes yhtä kattava kuin pienmetal- Osassa Itä-Suomen alueen kunnista on jäte- lin ja lasin. Muutamissa pisteissä kerätään myös huoltomääräyksissä edelleen paperinkeräystä energiajätettä ja tekstiiliä. koskevia velvoitteita. Noin 50 %:ssa kunnista ei Kuntien tai kunnallisten jäteyhtiöiden yl- jätehuoltomääräyksissä ole asetettu keräyspa- läpitämiä hyötyjätepisteitä, joissa kerätään perin kiinteistökohtaista erilliskeräysvelvoitteita vähintään kolmea eri hyötyjätejaetta (paperi, kui- asuinkiinteistöille (kuva 6). tupakkaukset, lasi, pienmetalli) on yhteensä noin Etelä-Savon alueella noin 90 %:ssa kuntien jäte- 500. Asukkaiden määrä hyötyjätepistettä kohti huoltomääräyksistä ohjataan edelleen asuinkiin- vaihtelee suuresti kunnittain ollen noin 120–7 000 teistöjen ja muiden kiinteistöjen keräyspaperin asukasta/piste. Noin neljäsosa kunnista oli sellai- erilliskeräystä. Kiinteistökohtainen keräysvelvoite sia, joissa asukkaita oli alle 500 kpl yhtä hyötyjäte- on yleensä sidottu asuinkiinteistöillä huoneisto- jen määrää ja muilla kiinteistöillä syntyvän jätteen määrään.

Keräyspaperi Keräyskartonki Ruskea pahvi Pienmetalli Keräyslasi Energiajäte Tekstiilit

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1

Kuva 5. Hyötyjätepisteiden palvelutaso Itä-Suomen Kuivattuja romuautoja odottamassa hyödyntämiseen alueella vuonna 2008. toimittamista. Kuva Eeva Ottoila.

Suomen ympäristö 47 | 2009 67 sakin, eli yhteensä 9 kpl. Lisäksi sähkö- ja elek- 100 % velvoitetta ei määritelty troniikkaromua voi toimittaa mm. Pyhäselän pakollinen, mikäli keräys on Romuexperteille, Kuusakoski Oy:lle, Lassila 80 % järjestetty huoneisto- tai kg-raja & Tikanoja Oy:lle ja Stena Metalli Oy:lle. Myös 60 % muissa Pohjois-Karjalan kunnissa on kiinteät

40 % vastaanottopisteet SER-romulle. Ne ovat joko jäteyhtiön (Jätekukko Oy), kuntien tai yksityisten 20 % toimijoiden ylläpitämiä. Pohjois-Savossa Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja 0 % Asuinkiinteistöt Muut kiinteistöt Jätekukko Oy huolehtivat noin 75 % alueen säh- Kuva 6. Keräyspaperin kiinteistökohtaiset keräysvelvoit- kö- ja elektroniikkaromun vastaanottopisteistä. teet Itä-Suomen alueella vuonna 2008. Muut vastaanottopisteet ovat yksityisten yritysten, kuten Puijon Romu Oy tai Bovalius-Palvelu Oy, ylläpitämiä. Pohjois-Savossa on yhteensä noin 40 Pohjois-Karjalan alueella 75 % kunnista on luopu- erilaista SER:n vastaanottopistettä. nut keräyspaperia koskevista kiinteistökohtaisista Varkauden kaupunki vastaa noin 70 % keräysvelvoitteista jätehuoltomääräyksissä. Nämä Varkauden seudun SER:n vastanottopisteistä. kunnat ovat pääasiassa Joensuun Seudun Jätehuol- Loput vastaanottopisteistä ovat yksityisten yritys- to Oy:n toimialueeseen kuuluvia kuntia. Alueen ten ylläpitämiä, mm. Hengitysliitto Heli ry:llä on kunnista Kitee, Rääkkylä ja Kesälahti ohjaavat lupa ottaa vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua. keräyspaperin erilliskeräystä edelleen jätehuolto- Vuoden 2008 tietojen mukaan Varkauden seudulla määräyksillä. on yhteensä noin 10 SER:n vastaanottopistettä. Pohjois-Savossa Jätekukko Oy:n toimialueen kunnissa ei ole annettu keräyspaperia koskevia Romuautot ja renkaat määräyksiä. Varkauden alueen kunnissa jäte- huoltomääräykset ohjaavat edelleen keräyspaperin Itä-Suomen alueella on noin 30 romuautojen vas- lajittelua ja erilliskeräystä. Kiinteistökohtaisen taanottopistettä. Osa vastaanottopisteistä ottaa vas- keräyksen velvoite on sidottu asuinkiinteistöillä taan myös renkaita. Lisäksi renkaita voi toimittaa huoneistojen määrää ja muilla kiinteistöillä syn- rengasliikkeisiin. Romuautojen ja renkaiden vas- tyvän jätteen määrään. taanotto on pääasiassa yksityisten pienyrittäjien Kiinteistökohtaisen keräyksen lisäksi keräys- ja valtakunnallisten yritysten (esim, Stena paperia kerätään hyötyjätepisteverkoston avulla. Metalli Oy, Kuusakoski Oy) hoidossa. Liit- Keräyspaperille on varattu keräysastia yli 90 %:lla teissä 8–10 on maakunnittain tarkempi luettelo Itä-Suomen alueen hyötyjätepisteistä (kuva 6). romuautojen, renkaiden ja muiden jätteiden vas- taanottajista maakunnittain. Sähkö- ja elektroniikkajäte

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tuottajavastuu 17.4 tuli voimaan 2005. SER:n osalta käytännöt ovat hil- Ongelmajätteet jalleen vakiintuneita. SER kerätään talteen vasta- anottoverkoston avulla. Liitteisiin 8–10 on koottu tarkempi luettelo SER:n ja muiden jätteiden vas- Itä-Suomen alueella on noin 60 pysyvää koti- taanottajista maakunnittain. talouksien ongelmajätteen vastaanottopistettä. Etelä-Savon alueella SER:iä ottavat vastaan niin Näiden lisäksi muutamien paikkakuntien haja- kunnalliset jätehuoltoyhtiöt (Metsäsairila Oy), yksi- asutusalueella kiertää ongelmajätteitä vasta- tyiset yritykset (mm. Rantasalmen SCEL Oy) kuin anottava keräysauto. Asumisessa syntyvien on- monet kunnat järjestämissään vastaanottopaikoissa. gelmajätteiden vastaanoton hoitavat pääasiassa Vuoden 2008 tietojen mukaan Etelä-Savon alueella on kunnat ja kunnalliset jätehuoltoyhtiöt. Alueella yhteensä noin 60 SER:n vastaanottopistettä. toimii myös yksityisiä ongelmajätteiden kerääjiä Pohjois-Karjalan alueella on yhteensä noin ja vastaanottajia (mm. Ekokem Oy, Lassila & Ti- 20 SER:n vastaanottopistettä. Joensuun Seudun kanoja Oyj). Liitteissä 8–10 on tarkempi luettelo Jätehuolto Oy:n ylläpitämiä pisteitä on Joensuun ongelmajätteiden ja muiden jätteiden vastaanot- alueella 5 kpl ja muissa osakaskunnissa yksi kus- tajista maakunnittain.

68 Suomen ympäristö 47 | 2009 17.5 ko Oy:n ylläpitämille jäteasemille. Ilomantsissa Rakennusjätteet järjestetään rakennusjätteen keräily ja vastaanotto erityistoimin ja keräyskampanjoin yhteistyössä yritysten, seurojen ym. tahojen kanssa. Lisäksi Rakennusjätettä vastaanotetaan Itä-Suomen alueen Pohjois-Karjalan alueella toimii yksityisiä yrityk- jätekeskuksissa. Lisäksi rakennusjätteitä voi toimit- siä, jotka käsittelevät rakennusjätettä. Yrityksissä taa yksityisille yrityksille sekä joissakin kunnissa, lajitellaan, varastoidaan ja murskataan rakennus- kuten esimerkiksi Jätekukko Oy:n osakaskunnissa, jätettä hyödynnettäväksi esimerkiksi maaraken- kunnallisille jäteasemille. Liitteisiin 8–10 on koottu nustöissä (betoni). tarkempi luettelo rakennusjätteiden ja muiden jät- Pohjois-Savossa rakennusjätteitä vastanottavat teiden vastaanottajista maakunnittain. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n Ylä-Savon jätekeskus Etelä-Savossa rakennusjätettä vastaanottavia Iisalmessa, Keiteleen kunnassa sijaitseva Keiteleen jätekeskuksia ovat Savonlinnassa sijaitseva Savon- jäteasema (betoni- ja tiilijäte) sekä Jätekukko Oy:n linnan Seudun Jätehuolto Oy:n Nousialan jäteasema Kuopion jätekeskus Kuopiossa. Jätekukko Oy:n sekä Mikkelissä sijaitseva Metsäsairila Oy:n Metsä- alueella rakennus- ja remonttijätteiden pienerät voi Sairilan jäteasema. Erilaista metalliromua vastaanot- toimittaa, Maaningan kuntaa lukuun ottamatta, tavat näiden lisäksi muutamat yksityiset yritykset. kunnassa sijaitsevalle jäteasemalle. Lisäksi Pohjois- Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Jätehuol- Savon alueella betoni- ja tiilijätteitä vastaanottavat to Oy:n Kontiosuon jäteasemalla, Outokummun yksityiset yritykset. kaupungin Jyrin käsittelyasemalla sekä Kiteen Varkauden seudulla vastaanotetaan rakennus- kaupungin Sopensuon jätteenkäsittelypaikalla jätettä Riikinvevan jätelaitokselle. Joroisissa on otetaan vastaan rakennusjätettä. Pielisen Karjalan Joroisten Maanrakennus Oy:n rakennusjätteen kunnissa voi rakennusjätettä toimittaa Jätekuk- uusiokäsittelykeskus.

Lajiteltua rakennusjätettä Pieksämäen siirtokuormausasemalla. Kuva Pirjo Angervuori.

Suomen ympäristö 47 | 2009 69 18 Jätteenkäsittelykeskukset ja -laitokset

Jätteenkäsittelykeskuksilla ja – laitoksilla tar- jäteasemien ylläpidosta vastaavat kunnat. Kun- koitetaan miehitettyjä ympäristöviranomaisen tien jäteasemat ovat korvanneet aikaisemmin hyväksymiä alueita, joissa vastaanotetaan, käytössä olleet kaatopaikat. käsitellään ja mahdollisesti loppusijoitetaan eri- Pohjois-Karjalassa, Kiteen kaupungissa on Sopen- laisia jätteitä. suon sekajätteen siirtokuormausasema, josta jätteet kuljetetaan Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n Kon- tiosuon jäteasemalle Joensuuhun. Sopensuon jät- 18.1 teenkäsittelypaikka vastaanottaa myös hyöty- ja Jäteasemat ongelmajätteitä ja siellä toimii myös biojätteiden ja jätevesilietteiden käsittelylaitos, lumen läjityspaik- ka sekä pysyvän jätteen kaatopaikka. Palvelutason- Jäteasema on miehitetty jätteiden vastaanotto- sa puolesta Sopensuon jäteasema on verrattavissa paikka, jossa otetaan vastaan erilaisia kotita- jätteenkäsittelykeskukseen. Lisäksi Jätekukko Oy:n louksissa syntyviä jätteitä. Jäteasemilla voi olla osakaskunnissa Lieksassa, Nurmeksessa, Juuassa ja pieni-muotoista jätteiden mekaanista käsittelyä Valtimolla on jäteasemat. Nurmeksen jäteasemalla esimerkiksi lajittelua tai paalausta. Tyypillisesti eli Imanteen jätehuoltoalueella harjoitetaan myös jäteasemat ottavat vastaan keräyskelpoista paperia, pienimuotoista sekajätteen siirtokuormausta. pahvia, lasia, nestekartonkia, pienmetallia, kotita- Pohjois-Savossa, Keiteleen kunnassa sijaitsee louksien ongelmajätteitä ja sekajätettä sekä pieniä yksityisen yrittäjän ylläpitämä Keiteleen jätease- määriä energia-, ongelma- ja puutarhajätettä sekä ma. Jäteasemalla on kompostointikenttä puutar- metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromua. Jäteasemil- hajätteelle. Jätekukko Oy:n alueella kaikissa kun- la ei harjoiteta kaatopaikkatoimintaa vaan jätteet nissa, Maaninkaa lukuun ottamatta, sijaitsee oma kuljetaan käsiteltäväksi suurempiin jätteenkäsit- jäteasema. Maaningan kunnassa käytetään Siilin- telykeskuksiin ja -laitoksiin. järven kanssa yhteistä jäteasemaa. Jäteasemia on Etelä-Savon alueella sijaitsee neljä jätease- yhteensä 17 kappaletta. maa. Kangasniemellä sijaitseva Lapaskankaan Varkauden seudulla ei ole jäteasemia vaan alueen jäteasema on yksityisen yrityksen ylläpitämä. kunnat käyttävät Riikinnevan jätekeskuksen Pieksämäen siirtokuormausasema on Jätekukko palveluita. Oy:n ylläpitämä. Mäntyharjun ja Rantasalmen

Taulukko 5. Itä-Suomen jätteenkäsittelykeskukset. Ylläpitäjä Jätteenkäsittelykeskus Sijaintikunta Metsäsairila Oy Metsä-Sairilan jäteasema Mikkeli

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Nousialan jäteasema Savonlinna

Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Kontiosuon jäteasema Joensuu

Outokummun kaupunki Jyrin käsittelyasema Outokumpu

Jätekukko Oy Kuopion jätekeskus Kuopio

Ylä-Savon Jätehuolto Oy Peltomäen jätekeskus Iisalmi

Varkauden kaupunki Riikinnevan jätelaitos Leppävirta

70 Suomen ympäristö 47 | 2009 18.2 18.4 Jätekeskukset Biokaasulaitokset

Itä-Suomen alueella on seitsemän jätekeskusta Itä-Suomessa on biokaasulaitoksia kolmella eri (taulukko 5, liitteet 11 ja 12). Näissä jätekeskuk- jätevedenpuhdistamolla; Mikkelissä, Joensuussa sissa vastaanotetaan, käsitellään, välivarastoidaan ja Kuopiossa. Näiden lisäksi Mikkelin, Savonlin- ja loppusijoitetaan yhdyskuntajätteitä. nan (2008 alkaen), Joensuun, Iisalmen ja Kuopion Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa syn- kahdella eri kaatopaikoilla kerätään biokaasua tyneet ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, joko hyötykäyttöön tai käsittelyyn muulla tavoin kertyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. (taulukko 6). Tuotetun biokaasun määrä oli vuonna Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, 2006 noin 8,6 miljoona m3, josta hyödynnettiin säh- että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden ku- kön ja lämmön tuotannossa noin 7,7 miljoona m3. lutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan Kiteelle, Sopensuon jätteenkäsittelypaikan alueelle järjestämän jätehuollon piirissä. Yhdyskuntajät- on rakenteilla biokaasulaitos, jossa tullaan käsit- teitä ovat niin lajiteltavat hyötyjätejakeet kuin telemään yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden lajittelematon sekajätekin. biojätteitä sekä maatalouden ja yhdyskuntien lietteitä.

18.3 Kompostointilaitokset 18.5 Ongelmajätelaitokset Itä-Suomessa kompostoidaan jätevesipuhdis- ja -kaatopaikat tamoiden lietteitä ja biojätteitä sekä kasvijätteitä Etelä-Savon tai Pohjois-Karjalan alueella ei ole aumoissa ja kompostointilaitoksissa. Tunneli- ja varsinaisia ongelmajätteen käsittelylaitoksia, rumpukompostointilaitoksia on kahdeksan ja vaan ongelmajätettä käsittelevät yritykset lähinnä pääasiassa jätevedenpuhdistuksen lietteitä auma- varastoivat, lajittelevat ja pakkaavat ongelma- kompostoidaan kymmenessä paikassa. Kuopion jätettä. Pohjois-Savossa toimii kolme ongelma- jätekeskuksella kompostoidaan teurastamolta tu- jätteen käsittelylaitosta, Ekokem Oy, Savofix ja levaa karjanlantaa. Finnsäiliö Oy.

Taulukko 6. Itä-Suomen biokaasulaitokset ja kaatopaikat, joissa on kaasukeräysjärjestelmä. Tuotettu Hyödynnetty Sähköä Lämpöä biokaasu biokaasu (MWh) (MWh) Laitos Kunta (milj.m3) (milj. m3) v. 2006 v. 2006 v. 2006 v. 2006 Metsä-Sairilan jätekeskuksen Mikkeli 0,9 0,9 1 473 - kaatopaikka Mikkelin Vesilaitoksen Kenkäveronniemen Mikkeli 0,4 0,3 - 1 869 jätevedenpuhdistamo Joensuun seudun Jätehuolto Oy, Kontiosuon Joensuu 2,8 2,5 - 8 635 jäteaseman kaatopaikka Joensuun kaupungin jäteveden puhdistamo Joensuu 0,8 0,8 1 772 2 543 Jätekukko Oy, Heinälamminrinteen kaatopaikka Kuopio 1,2 1,2 - 5 774 Silmäsuon kaatopaikka Kuopio 1,0 1,0 - 3 475 Lehtoniemen jäteveden puhdistamo Kuopio 1,1 1,1 2 009 4 059 Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Peltomäen jäteaseman Iisalmi 0,5 - - - kaatopaikka Yhteensä 8,6 7,7 5 254 26 355

Suomen ympäristö 47 | 2009 71 Ongelmajätteen kaatopaikkoja Itä-Suomessa dessa, josta saataisiin valmista kierrätyspolttoainetta on viisi. Ylä-Savon jätekeskuksessa (Peltomäen noin 75 000 tonnia. Lisäksi laitoksessa olisi mahdol- jätekeskus) on ongelmajätteen kaatopaikka asbes- lista polttaa Puhoksen teollisuuslaitoksilta muodos- tille ja raskasöljytuhkalle. Jyrin käsittelyasemalla tuvia polttoon sopivia jätteitä sekä biopolttoaineita Outokummussa on ongelmajätteen kaatopaikka pi- (esim. puuhake, kuori, turve) enintään 7 000 tonnia laantuneille maa-aineksille. Mondo Minerals Oy:llä vuodessa. on kaksi ongelmajätteen kaatopaikkaa rikastus- Ekolämpö Oy:lla on lupa polttaa 14 000 tonnia hiekalle Kaavilla ja Outokummussa. Varkauden termisesti kuivattua jätevesilietettä rinnakkaispolt- kaupungin Riikinnevan jätelaitoksella Leppävir- toaineena Lapinlahdella. Laitos on rakennettu ja ralla on ongelmajätteen kaatopaikka ja asbestin sen käyttöönotto on meneillään. loppusijoituspaikka Varkaudessa Stora Enso OYJ:n ympäristöluvas- sa on myönnetty lupa polttaa rinnakkaispolttolai- toksessa kuitupakkausten kuidutusprosessissa 18.6 muodostuva alumiiniton muovijae ja erilliskerät- Jätteenpolttolaitokset tyä muovijaetta vastaten noin 20–170 GWh ener- giamäärää vuosittain. Jätteen energiasisällön hyödyntämislaitokset Itä-Suomessa ei ole jätteenpolttolaitoksia eikä niiden Suomessa on esitetty kuvassa 7. ympäristölupahakemuksia tai kaavoja ole vireillä. Metsäsairila Oy on aloittanut vuoden 2008 lopussa syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen 18.7 toimittamisen Kotka Energia Oy:n jätteenpolttolai- Kaatopaikat tokselle, jossa tuotetaan sähkön ja kaukolämmön lisäksi myös höyryä tehtaiden tarpeisiin. Lassila & Tikanoja Oyj:lla on ympäristölupa kier- Itä-Suomessa on käytössä 15 tavanomaisen jät- rätyspolttoaineen valmistus- ja jätteenpolttolaitoksen teen kaatopaikkaa (taulukko 7), joista seitsemää rakentamiseksi Kiteelle. Ympäristöluvan mukaisesti ylläpitää kunta tai kunnallinen jätehuoltoyhtiö. laitos saisi vastaanottaa jätettä 100 000 tonnia vuo- Muut ovat teollisuuden tai muiden yksityisten yritysten ylläpitämiä (liite 13).

Toiminnassa olevat ja suunnitellut jätevoimalat sekä rinnakkaispolttolaitokset, tilanne 4.3.2009 (Lähteet: Alueelliset ympäristökeskukset, ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä ja SYKE) Jätevoimalat Rinnakkaispolttolaitokset

Toiminnassa Toiminnassa Ei vielä toiminnassa Ei vielä toiminnassa

© Ympäristöhallinto © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 0 100 200 300 km Kartan laatija: Kirsi Merilehto/SYKE

Kuva 7. Jätteen energiakäytön lupatilanne Suomessa.

72 Suomen ympäristö 47 | 2009 Taulukko 7. Itä-Suomen alueen kaatopaikat maakunnittain ja kaatopaikkatyypeittäin.

Maakunta Maankaatopaikat Ongelmajäte Pysyvä Tavanomainen Yhteensä

Etelä-Savo 5 0 1 2 8

Pohjois-Karjala 11 2 4 6 23

Pohjois-Savo 12 5 8 7 32

Yhteensä 28 7 13 15 63

Maankaatopaikkoja puhtaille ylijäämämailla on seen keskittynyt yritys Lieksassa. Corenso United toiminnassa 28. Maankaatopaikoista suurin osa Oy Ltd Varkaudessa valmistaa nestepakkauksista, (22 kpl) on kunnan ylläpitämiä. aaltopahvista, keräyspaperista ja keräyskartongista Pysyvän jätteen kaatopaikkoja on Itä-Suomessa kierrätyskuitua, jota toimitetaan muualle hyödyn- 13 kappaletta. Näistä Kiteen Sopensuon jätteenkä- nettäväksi. sittelypaikka on kunnan ylläpitämä, muut pysyvän Lisäksi Itä-Suomessa on yli 50 toimijaa, jotka jätteen kaatopaikat ovat teollisuuden ylläpitämiä. vastaanottavat ja käsittelevät erilaisia hyötyjätte- Teollisuuden ylläpitämät pysyvän jätteen kaato- itä. Liitteisiin 8–10 on koottu Itä-Suomen alueen paikat ottavat vastaan sivukiveä ja rikastushiekkaa jätteenkäsittelijöitä maakunnittain. tai tuhkia. Kuntien vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta yhteistyö on perustunut lähinnä kaatopaik- kayhteistyöhön.

18.8 Muut hyötyjätteiden käsittelylaitokset ja jäteraaka- ainetta hyödyntävät teollisuuslaitokset

Itä-Suomen alueella on viisi raaka-aineenaan jätettä hyödyntävää teollisuuslaitosta. FA-Forest Oy Li- perissä valmistaa metsälannoitteita tuhkasta. Sas- mox Oy on käyttänyt kipsijätettä puukipsilevyjen valmistamiseen Kuopiossa. Sasmox Oy:n alueella toimiva Kuljetusliike Seppo Rissanen Oy on val- mistanut kipsistä ja levypaloista maanviljelyskäyt- töön menevää lannoitevalmistetta. Componenta Suomivalimo Oy valmistaa kierrätysmetallista va- lukappaleita Iisalmessa. Ekiplast Oy on muovierien uudelleen granulointiin ja kalvojen pituusleikkaami- Paalattua jätemuovia. Kuva Lea Koponen.

Suomen ympäristö 47 | 2009 73 19 Jätemäärät

Itä-Suomen alueen jätekeskusten toiminta-alueilla kimäärin 327 kg asukasta kohti (taulukko 8). Bio- kerättiin vuonna 2008 sekalaisia yhdyskuntajätteitä jätettä kerättiin vuonna 2008 keskimäärin 37 kg noin 194 000 tonnia ja biojätteitä noin 22 000 tonnia asukasta kohti. sekä muita jätteitä yhteensä noin 68 000 tonnia (tau- lukko 8). Taulukosta 8 puuttuvat Outokumpua lukuun ottamatta Itä-Suomen alueen jätehuoltoyhteistyöhön 19.1 kuulumattomien kuntien jätemäärätiedot. Kaatopaikkasijoitetut Ongelmajätteet eivät sisällä kyllästettyä puuta- varaa. Materiaalihyödyntäminen sisältää SER:n. Ener- yhdyskuntajätteet giahyödyntäminen sisältää kyllästetyn puutavaran. Itä-Suomen alueella sijoitettiin kaatopaikoille vuonna Luvuista puuttuvat käsitellyt, hyödynnetyt ja lop- 2008 yhteensä noin 194 000 tonnia sekalaisia yh- pusijoitetut pilaantuneet maat sekä jätekeskuksen dyskuntajätteitä ja noin 32 000 tonnia sekalaisia alueella hyödynnetty betoni-, asfaltti- ja tiilijäte rakentamisen jätteitä (taulukko 9.). Kaatopaikalle (vrt. taulukko 9). Varkauden ongelmajäteluvuissa sijoitetun sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä oli on mukana ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitetut suurin Pohjois-Savon alueella (noin 132 000 tonnia) ja siellä hyödynnetyt jätteet. Varkauden seudun ja pienin Etelä-Savon alueella (noin 23 000 tonnia). biojätteet (943 tonnia) on käsitelty Varkauden Etelä-Savon alueella kaatopaikkasijoitetun jätteen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tun- määrä on tämän jälkeen vähentynyt, sillä vuoden nelikompostointilaitoksessa. Jätekukko Oy:n toi- 2008 lopulla aloitettiin polttokelpoisen jätteen kul- minta-alueen biojätteet (4 466 tonnia) on käsitelty jetus Mikkelistä Kotkan Energia Oy:n jätteenpolt- Outokummussa. tolaitokselle. Pohjois-Savossa on Varkauden seu- Itä-Suomen jätekeskusten toiminta-alueilla kerät- dun kaatopaikalle sijoitettu Varkauden seudun tiin vuonna 2008 sekalaisia yhdyskuntajätteitä kes- ulkopuolelta tuotuja jätteitä noin 35 000–40 000 tonnia vuodesta 2007 lähtien.

Taulukko 8. Jätekeskusten jätemäärät (t) vuonna 2008 (VAHTI). Sekalainen yh- Energiahyö- Materaalihyö- Ongelma- Biojäte Muu jäte Yhteensä dyskuntajäte dyntäminen dyntäminen jäte Metsäsairila Oy 13 549 3 081 2 694 384 46 4 712 24 466 Savonlinnan Seudun 9 722 2 456 97 93 42 2 686 15 096 Jätehuolto Oy Joensuun Seudun 36 020 4 402 4 328 172 345 9 330 54 597 Jätehuolto Oy Outokumpu 2 787 10 785 81 131 27 1 607 15 418 Jätekukko Oy 55 525 0 10 227 1 494 19 15 304 82 569 Ylä-Savon 12 996 993 129 45 28 13 481 27 672 Jätehuolto Oy Varkauden kaupunki 63 696 0 2 924 1 474 654 20 953 89 701 Kaikki yhteensä 194 295 21 717 20 480 3 793 1 161 68 073 281 044

74 Suomen ympäristö 47 | 2009 Taulukko 9. Yhdyskuntajätteen kaatopaikoille sijoitetun jätteen määrä (t) vuonna 2008 (VAHTI). Sekalaiset Rakentamisen Ylijäämämaa Asfaltti, Hiekan- Maakunta yhdyskunta sekalaiset Tuhka (ml. lievä betoni, tiili 1) erotusliete jätteet jätteet PIMA)1) Etelä-Savo 23 271 4 932 12 021 5 767 1 629 72 575 Pohjois-Savo 132 217 18 839 352 120 668 48 971 Pohjois-Karjala 38 807 8 405 158 13 278 3 601 7 073 Yhteensä (t) 194 295 32 176 12 551 19 165 5 898 128 619

1) Hyödynnetty kaatopaikalla rakenteissa

Itä-Suomen alueella sijoitettiin kaatopaikalle vuon- Sama tilastointiongelma koskee Heinäveden, na 2008 sekalaisia yhdyskuntajätteitä noin 327 kg Joroisten ja Juvan jätteitä. Paikkakunnat sijaitseva asukasta kohti. Jätelaitosyhdistyksen ilmoittama Etelä-Savon alueella ja niiden jätteet viedään Poh- jätemäärä ja Vahdin mukainen tieto kaatopaikal- jois-Savon puolelle, Varkauden kaupungin Riikinne- le sijoitetusta jätteen määrästä eroavat toisistaan van jätteenkäsittelykeskukseen (noin 6 000 tonnia). oleellisesti. Erot johtunevat erilaisista jätejakeiden Kangasniemen kaatopaikan lopettamisen jälkeen tilastointitavoista sekä eri tietolähteestä. Täysin kaatopaikkasijoitettavat jätteet on viety maakun- luotettavia jätteen määrä- ja laatutietoja on hyvin nan ulkopuolelle Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n haastava saada erilaisten kirjaustapojen takia. Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueelle Jämsään. Tässä suunnitelmassa käytetään lähtökohtaisesti ympäristöhallinnon Vahti -järjestelmästä saatavia tietoja. 19.2 Lukujen perusteella näyttäisi, että sekalais- Biohajoavat jätteet ten yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen on ollut hyvin vähäistä ja pääasiallinen käsittelytapa on ol- lut kaatopaikkasijoitus. Itä-Suomen alueella kerättiin biohajoavia jätteitä yh- Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on lop- teensä 213 000 tonnia vuonna 2006 (taulukko 10). pusijoitettu kaatopaikalle sekalaista yhdyskun- Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan tässä yhtey- tajätettä vähemmän kuin sitä on alueella synty- dessä kaikkea jätettä, joka hajoaa kokonaan tai nyt, kun taas Pohjois-Savon jätemäärä sisältää osittain biologisesti. Biohajoavia jätejakeita ovat jätehuoltoyhteistyön seurauksena muidenkin sekajäte, paperi, kartonki, puu, biojäte sekä katujen maakuntien alueella syntyneitä jätteitä. puhdistuksessa syntyvä jäte. Pohjois-Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes Biohajoavat jätteet käsitellään jätteen laadun ja Valtimo ovat Jätekukko Oy:n osakaskuntia mukaan joko hyödyntämällä materiaalina (biojäte, ja näissä kunnissa muodostuvat järjestetyn jät- paperi, kartonki), hyödyntämällä energiana, sijoit- teenkuljetuksen piirissä olevat jätteet toimitetaan tamalla kaatopaikalle tai käsittelemällä muulla Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskukseen ja ne ovat tavoin. siten vuodesta 2008 alkaen mukana Pohjois-Savon Tilastoissa biohajoavan jätteen kokonais- jätemäärissä. Vuonna 2007 alueella muodostui se- määrään sisältyy myös kaatopaikalle sekajätteen kalaista yhdyskuntajätettä noin 5 000 tonnia. mukana joutunut biohajoava jäte, jonka osuus Etelä-Savon alueella syntyi sekalaista yh- sekajätteestä on joko arvioitu laskennallisesti dyskuntajätettä vuonna2007 noin 40 300 tonnia (69 % sekajätteen määrästä) tai tieto on saatu ja Etelä-Savon kaatopaikoille loppusijoitettiin yh- kaatopaikan pitäjältä. dyskuntajätettä noin 30 200 tonnia. Etelä-Savon Etelä-Savossa muodostui biohajoavia jätteitä alueella sijaitseva Pieksämäki kuuluu Jätekukko noin 52 000 tonnia, joista 28 000 tonnia erilliskerät- Oy:n toiminta-alueeseen, mistä kaatopaikalle si- tiin (vuonna 2006). Paperin osuus oli noin 12 000 joitettava jäte kuljetetaan Jätekukko Oy:n Kuopion tonnia. Lähes puolet syntyvästä biohajoavasta jät- jätekeskukseen. Pieksämäen seudun loppusi- teestä hyödynnettiin materiaalina joko komposto- joitettava jäte on tilastoinnissa mukana Kuopion imalla biojäte tai kierrättämällä keräyskuitu (pa- jätekeskuksen jätemäärissä. peri ja kartonki). Pieni osa jätteestä hyödynnettiin energiana ja loput sijoitettiin kaatopaikalle (tau- lukko 10 ja kuva 8).

Suomen ympäristö 47 | 2009 75 Taulukko 10. Biohajoavien jätteiden käsittely Itä-Suomessa vuoden 2006 jätemäärätietojen mukaan (Syke 2007). Biohajoavia Materiaali- Energiahyö- Kaatopaikka- Muu, Maakunta jätteitä, t kierrätys, t tykäyttö, t sijoitus, t t Etelä-Savo 52 000 24 000 3 000 25 000 0 Pohjois-Karjala 53 000 20 000 1 000 32 000 0 Pohjois-Savo 109 000 43 000 9 000 54 000 2 000 Yhteensä 214 000 87 000 13 000 111 000 2 000 % 41 % 6 % 52 % 1 %

100 % 100 %

80 % 80 % 60 %

40 % 60 %

20 % 40 % 0 % Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Materiaalikierrätys Energiahyötykäyttö Muu Kaatopaikkasijoitus 20 %

Kuva 8. Biohajoavien jätteiden käsittely Itä-Suomessa vuonna 2006. 0 % Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kompostointi Mädätys Kierrätyspolttoaine Muu

Kuva 9. Erilliskerätyn biojätteen käsittely Itä-Suomessa vuonna 2007.

Biohajoavaa jätettä syntyi Pohjois-Karjalassa noin Keittiöbio-, puutarha- ja puujätteet sekä 53 000 tonnia, josta 23 000 tonnia erilliskerättiin pienkompostointi kiinteistöillä jatkokäsittelyä varten ja loput sijoitettiin kaato- paikalle sekajätteen mukana. Biohajoavasta jät- Keittiöbiojätteitä erilliskerättiin Itä-suomen alueel- teestä noin 16 % oli erilliskerättyä biojätettä ja la yhteensä noin 16 000 tonnia (taulukko 11), kus- noin 25 % materiaalihyödyntämiseen ohjattua sakin maakunnassa 5 000–6 000 t. keräyskuitua (paperia ja kartonkia). Energiana Valtaosa keittiöbiojätteistä käsiteltiin kompos- hyödynnettävän jätteen osuus oli alle 2 % (Suomen toimalla (kuva 9). ympäristökeskus 2007). Kaikkea kotitalouksissa lajiteltua biojätettä Pohjois-Savossa muodostui noin 109 000 tonnia ei erilliskerätä vaan osa kompostoidaan kiin- biohajoavaa jätettä, josta 56 000 tonnia erilliskerät- teistöillä. Kiinteistökohtaisen keittiöbiojätteen tiin ja josta 18 000 tonnia oli paperijätettä. Puolet kompostoinnin määräksi on arvioitu 7 000 tonnia orgaanisesta jätteestä päätyi kaatopaikalle, neljäs- vuodessa (taulukko 12). Arvioinnissa on käytetty osa hyödynnettiin materiana tai energiana ja pieni taajamien ja haja-asutusalueiden asukasmäärää osa muulla tavoin. Esikäsitellyt jätemäärät ovat (asukasmäärät vuonna 2007, vuoden 2005 taa- Pohjois-Savossa melko pieniä, lähinnä tehdään jamarajaus) sekä oletusta, että taajamissa 5 % ja jätteen hyödyntämiseen tähtäävää kompostointia. haja-asutusalueella 60 % kompostoi omatoimis- Kierrätyspolttoaineen valmistusta ja orgaanisen esti keittiöbiojätteensä (50 kg/asukas/vuosi). jätteen muuta esikäsittelyä on vähän (Suomen ympäristökeskus 2007).

76 Suomen ympäristö 47 | 2009 Taulukko 11. Erilliskerätyn keittiö- ja puutarhabiojätteen ja yhdyskunnista kerätyn puujätteen määrät ja niiden käsittely vuonna 2007. Erilliskerätty Erilliskerätty Yhdyskunnista Maakunta keittiöbiojäte, t puutarhajäte, t erilliskerätty puujäte, t 5 1851 2 0481 1441 Etelä-Savo 4093 2473 9224 1 4903 Pohjois-Karjala 3304 Ei merkittäviä määriä 4 8801 110 1 0361 1 2541 3201 Pohjois-Savo 9172 9474 2 3683 4 5244 Yhteensä (t) 16 542 6 588 4 001

1Kompostoitu, 2mädätetty, 3valmistettu kierrätyspolttoainetta, 4orgaanista jätettä esikäsitelty muutoin.

Taulukko 12. Arvio kiinteistökohtaisesti kompostoiduista biojätemääristä. Kompostoitu biojätemäärä t/vuosi Maakunta Taajamat Haja-asutus Yhteensä Etelä-Savo 271 1 487 1 758 Pohjois-Karjala 290 1 497 1 787 Pohjois-Savo1 452 2 046 3 545 Yhteensä 1 013 5 030 7 090

1Taajama/haja-asutus väestöjakauma (72,6 %) vuodelta 2000.

Biojäteaumaa valmistetaan Jyrin käsittelyaseman biojätteiden kompostointikentällä Outokummussa. Kuva Eeva Ottoila.

Suomen ympäristö 47 | 2009 77 Elintarviketeollisuuden jätteet ja pahvia yhteensä noin 30 000 tonnia vuonna 2007 (taulukko 13). Suurin osa kerättiin Pohjois- Itä-Suomen alueella muodostui elintarviketeol- Savon alueelta, jossa asuu noin 40 % Itä-Suomen lisuuden pääosin eloperäisiä jätteitä noin 16 000 asukkaista. tonnia vuonna 2007 (VAHTI), joista noin 13 000 Kotitalouksien lisäksi keräyskuitua (paperi ja tonnia Pohjois-Savon alueella. Etelä-Savon ja pahvi) kerättiin Itä-Suomen alueen teollisuudesta Pohjois-Karjalan alueilla elintarviketeollisuu- yhteensä noin 30 000 tonnia vuonna 2007. den jätemäärät olivat yhteensä vain noin 3 000 tonnia. 19.3.2 Metallit ja lasit 19.3 Yhdyskunnista peräisin olevaa metallijätettä ke- Hyötyjätteet rättiin yhteensä noin 2 900 tonnia (taulukko 13). Valtaosa metallijätteistä oli peräisin teollisuudesta, Pohjois-Karjalassa noin 14 000 tonnia ja Pohjois- 19.3.1 Savossa noin 58 000 tonnia. Keräyspaperi ja -pahvi Keräyslasin kertymä oli Itä-Suomen alueella vuonna 2007 noin 1 800 tonnia, josta suurin osa Itä-Suomen alueella erilliskerättiin yhdyskun- Pohjois-Savon alueelta (taulukko 13). nista (kotitaloudet, palvelualat jne.) paperia 19.3.3 Polttokelpoisen jätteen erilliskeräys

Yhdyskuntien, teollisuuden ja rakentamisen polttokelpoisten jätteiden määrä oli Itä-Suomen alueella noin 35 000 tonnia, josta valtaosa (noin 23 000 tonnia) muodostui Pohjois-Savon alueelta vuonna 2007 (VAHTI). Tässä polttokelpoisella jätteellä tarkoitetaan puutarhajätettä, haketetta- vaa puujätettä, erilliskerättyä energiajätettä sekä pakkausjätettä (muovit, paperit ja pahvit ym.). Etelä-Savossa kierrätyspolttoainetta valmistet- tiin tai jätettä esikäsiteltiin (paalattiin) energia- hyödyntämistä varten yhteensä noin 7 600 ton- nia vuonna 2007. Kierrätyspolttoainetta (REF) valmistettiin Etelä-Savossa syntyneistä jätteistä noin 3 800 tonnia, josta valtaosa (noin 2 600 tonnia) rakentamisen jätteistä. Pohjois-Savossa kierrätyspolttoainetta valmistettiin noin 2 900 tonnia. Pohjois-Karjalassa kerättiin energiahyö- Pakkauslasijätettä Jätekukko Oy:n jätekeskuksessa. dyntämistä varten noin 4 500 tonnia polttokel- Kuva Ossi Tukiainen. poista jätettä.

Taulukko 13. Yhdyskunnista erilliskerättyjen hyötyjätejakeiden määrä (t) Itä-Suomessa vuonna 2007 (VAHTI). Maakunta Keräyspaperi Keräyspahvi Metallit Lasi Etelä-Savo 6 617 521 773 353 Pohjois-Karjala 6 420 225 535 470 Pohjois-Savo 12 026 1 814 1 609 1 010 Yhteensä (t) 25 063 2 560 2 917 1 833

78 Suomen ympäristö 47 | 2009 19.4 19.5 Rakennusjätteet Jätevesilietteet

Itä-Suomen alueella tuli rakennusjätettä järjestetyn Yhdyskuntajäteveden lietteet jätehuollon piiriin vuonna 2008 noin 100 000 ton- nia (taulukko 14). Taulukossa 9 on ilmoitettu ai- Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta muodos- noastaan kaatopaikoille loppusijoitetun sekalaisen tui lietteitä yhteensä noin 88 000 tonnia, josta val- rakennusjätteen määrät. Kaatopaikoille on näiden taosa muodostui Pohjois-Savon yhdyskuntajäteve- lisäksi loppusijoitettu 140 tonnia kipsijätettä ja 2 140 den puhdistamoilta (taulukko 15). Pääsääntöisesti tonnia asbestipitoisia jätteitä, jotka ovat pääosin kompostoituja puhdistamolietteitä hyödynnettiin peräisin rakentamistoiminnasta. Myös pääosin viherrakentamisessa, maanviljelyksessä ja kaato- rakennustoiminnasta peräisin olevaa kyllästettyä paikkojen maisemoinnissa. Kuntakohtaiset puh- puuta on kerätty vuonna 2008 yhteensä 730 tonnia. distamo- sekä sako- ja umpikaivolietteiden määrä Kyllästetty puu on luokiteltu ongelmajätteeksi ja on koottu liitteen 14 taulukkoon maakunnittain. se on toimitettu muualle käsiteltäväksi. Kerätystä puujätteestä 60 % on oletettu olevan peräisin ra- Haja-asutuksen jätevesilietteet kentamistoiminnasta. Metallikeräyksen määriä ei ole otettu mukaan rakennusjätemääriin, koska ra- Yhdyskuntajäteveden puhdistamoille toimitet- kennustoiminnan osuutta metallijätteen määristä tiin Itä-Suomen alueella yhteensä noin 148 000 ei ole voitu arvioida. Rakennusjätteissä eivät ole tonnia haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivo- mukana maa- ja kiviainesjätteet. lietteitä. Sako- ja umpikaivolietteen määrä oli suurin Pohjois-Savossa ja pienin Pohjois-Karja- lassa (taulukko 15 ja kuva 10).

Taulukko14. Rakennusjätteiden määrä maakunnittain vuonna 2008 (VAHTI). Sekalainen Betoni ja tiili, t Asfaltti, t Rakennuspuujäte, t rakennusjäte, t Etelä-Savo Jätelaitokset 4 932 2 237 523 1 486 Muut vastaanottajat 770 836 0 858 5 702 3 073 523 2 344

Pohjois-Karjala Jätelaitokset 8 405 1 768 11 315 2 645 Muut vastaanottajat 197 10 586 3 683 578 8 602 12 354 14 998 3 223

Pohjois-Savo Jätelaitokset 16 923 2 156 14 784 5 297 Muut vastaanottajat 0 8 574 1 106 885 16 923 10 730 15 890 6 182

Kaikki yhteensä 31 227 26 157 31 411 11 749

Taulukko15. Jätevedenpuhdistamolietteiden sekä sako- ja umpikaivolietteiden määrä Itä-Suomessa vuonna 2007. Maakunta Puhdistamoliete, t Sako- ja umpi-kaivoliete, t Yhteensä Etelä-Savo 16 590 49 750 66 340 Pohjois-Karjala 14 981 39 226 54 207 Pohjois-Savo 56 739 58 564 115 303 Yhteensä 88 310 147 540 235 850

Suomen ympäristö 47 | 2009 79 19.6 tonnia 70 000 Maatalouden jätteet

60 000 19.6.1 50 000 Maatilojen, maatalousmaan ja 40 000 kotieläinten lukumäärät sekä niiden 30 000 muutokset vuosina 2007–2008

20 000 Itä-Suomen alueella oli vuonna 2008 yhteensä 10 000 10 477 toimivaa maatilaa. Tilojen määrä on kas- vanut edellisvuodesta 150 tilalla, mikä johtunee 0 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo tukioikeuksien muutoksesta niin että osa-aika- viljely tiloilla on mahdollistunut aikaisempaa Sako- ja umpikaivoliete Puhdistamoliete paremmin. Käytössä olevan maatalousmaan ko- Kuva 10. Jätevesilietteet Itä-Suomen alueella vuonna 2007. konaismäärä oli 305 497 hehtaaria vuonna 2008. Pohjois-Savon peltoalasta 53 %, Pohjois-Karja- lan peltoalasta 50 % ja Etelä-Savon peltoalasta 46 % oli nurmituotannossa.

Haja-asutuksen lietteiden määrät on arvioitu alue- keskuksittain viemäriverkostoon liittymättömän väestön lukumäärän avulla. Sakokaivon mitoitus- ohjeessa lasketaan sakokaivolietteen määräksi 250–600 litraa asukasta kohden yhdellä tyhjenny- skerralla. Tyhjennyksen laskentavälinä käytetään kuutta kuukautta. Lukujen keskiarvoista saadaan vuodessa syntyvän lietteen määräksi 850 litraa asukasta kohti. Suunnittelualueella vuosittain syntyvän haja-asutuslietteen määräksi saadaan tällöin 162 600 m3. Jätevedenpuhdistamoille viedään 147 540 m3, joten ulkopuolella on siten noin 15 000 m3 eli 9 %. Muoviin käärittyjä heinäpaaleja maalaismaisemassa. Kuva Lea Koponen.

Taulukko 16. Peltotilojen määrä ja peltoalat maakunnittain vuonna 2008 (Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus). Tilojen %-osuus Peltoa %-osuus Peltoa nurmi- Peltoa nurmi kokonaismäärä, Itä-Suomessa Itä-Suomessa tuotannossa, tuotannossa, kpl ha ha % Etelä-Savo 3 154 30 % 73 337 24 % 33 452 46 % Pohjois-Karjala 2 704 26 % 85 192 28 % 42 411 50 % Pohjois-Savo 4 619 44 % 146 968 48 % 78 176 53 % Yhteensä 10 477 305 497 154 039

80 Suomen ympäristö 47 | 2009 Taulukko 17. Maatalouden eläinmäärät vuonna 2007. Josta Josta Maakunta Nautaeläimiä Sikoja Hevosia Siipikarjaa lypsylehmiä vasikoita Etelä-Savo 50 242 16 259 16 544 22 333 1 670 90 176 Pohjois-Savo 115 640 38 468 39 178 40 480 2 299 51 925 Pohjois-Karjala 60 636 18 938 20 951 13 842 1 206 18 947 Yhteensä, kpl 226 518 73 665 76 673 76 655 5 175 161 048

Itä-Suomessa oli vuonna 2007 kaikkiaan 226 518 potentiaalisen raaka-aineen biokaasulaitoksissa nautaeläintä (taulukko 17), joista lypsylehmien käytettäväksi, on tässä kuvauksessa tuotu esille osuus oli noin kolmannes. Suurimmat lypsyleh- yleisiä arvioita lantamääristä. mämäärät alueittain olivat seuraavat: Pohjois- Maataloudessa syntyvät muovit eivät kuulu Savossa Kiuruvedellä 5 669 ja Vieremällä 4 124 kunnan järjestämän jätehuollon, eivätkä tuot- nautaa, Etelä-Savossa Mikkelissä 2 309 ja Ranta- tajan järjestämän jätehuollon piiriin paitsi pak- salmella 2 122 nautaa sekä Pohjois-Karjalassa Ki- kausten osalta. Tuottajan vastuu pakkausten teellä 2 185 ja Liperissä 2 358 nautaa. Alueellisesti osalta on osittainen. Muovijätteen toimittami- Pohjois-Savo on vahvaa maidontuotantoaluetta nen jätteenkäsittelyyn on siis jätteen tuottajan sillä maitoa tuotetaan yhteensä noin 300 miljoonaa eli tilojen vastuulla. litraa, joka vastaa noin 13, 3 % osuutta koko maan Pro Agria Pohjois-Karjala ry on vuonna 2007 tuotannosta. julkaissut maaseutuyritysten jätehuolto-oppaan Hevosten ja erityisesti pienten hevostallien (http://www.proagriapohjois-karjala.fi/me- määrä on lisääntynyt viime vuosina koko maassa. dia/sisalto/PDF/Jateopas.pdf) ja Pohjois-Savon Vuonna 2007 Itä-Suomessa oli 5 175 hevosta, kun ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi/ vuonna 2008 hevosia oli 5 448 kappaletta. psa/maatalous löytyy myös tietoa maatalouden jätteiden käsittelystä. 19.6.2 Eläinjätteen osalta on selvitetty raatojen keräilyä Maataloudessa syntyvät jätteet ja käsittelyä.

Maataloudessa syntyvistä jätteistä suurin osa on Maatalouden lantamäärät eläinten tuottamaa lantaa, joka hyödynnetään pelloilla. Itä-suomen alueella tuotetaan lantaa Lantamäärät on arvioitu TIKE tilastopalvelusta noin 3,6 miljoonaa m3, josta riittäisi lannoitetta saatujen eläinmäärien perusteella. Eläinyksikköjen jokaista hehtaaria kohden noin 10 m3. Kotieläinten tuottama lantamäärä on laskettu tämän laskelman tuottama lantamäärä koko Suomessa on arviolta 20 osalta kuutioina. Lantamäärän voi muuttaa ki- miljoonaa tonnia vuodessa. loiksi kun lannan ominaispaino on tiedossa (lanta- Lannan käyttöä ja varastointia säätelee ns. nit- analyysi). Lietelannan (nautakarja ja sika) osalta raattiasetus (valtioneuvoston asetus maataloudes- kuutiopaino on noin 800–1 100 kg/m³. Kuivalan- ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- nan painot (hevonen, siipikarja sekä lammas) sijoit- joittamisesta 931/2000). Koska lanta muodostaa tuvat 700–500 kg/ m³ välille.

Taulukko 18. Yhteenveto lantamääristä vuonna 2007. Lantamäärä, m3, Lantamäärä, Lantamäärä, Lantamäärä, Lantamäärä Maakunta nautaeläimet m3, siat m3, siipikarja m3, muut eläimet yhteensä, m3 Pohjois-Savo 1 656 800 118 000 2 600 27 600 1 805 000 Etelä-Savo 717 400 62 700 36 100 20 000 836 200 Pohjois-Karjala 909 500 38 300 2 000 29 000 978 800 Lantamäärä 3 283 700 219 000 40 700 76 600 3 620 000 yhteensä (m3)

Suomen ympäristö 47 | 2009 81 Nautaeläinten tuottamat lantamäärät Maatalousmuovit

Maataloudessa lypsy- ja lihakarjan kasvattamisesta Karjataloudessa ja rehuntuotannossa syntyy ja ylläpidosta muodostuu merkittäviä lietemääriä. merkittäviä määriä muovijätettä. Yhteensä Itä-Suomessa nautaeläimet tuottavat lantaa yhteen- koko maassa on arvioitu muodostuvan vuosit- sä noin 3,3 milj m3 vuodessa. Lypsy-lehmä tuottaa tain 12 000 tonnia maatalouden muovijätettä, joka vuosittain lietelantaa noin 24 m3. Itä-Suomessa oli kostuu mm. pyöröpaalimuoveista, aumamuoveis- vuonna 2007 yhteensä 3 749 maitotilaa, joissa oli ta sekä lannoitesäkeistä. Aumamuovia kertyy val- noin 74 000 lypsylehmää. Pelkästään Itä-Suomen takunnantasolla 2 000 tonnia. Pohjois-Savon alueelta alueen lypsykarjat tuottavat vuosittain noin 1,8 arvioidaan muodostuvan muovijätettä noin 1 000 miljoona m3 lantaa, joka vaatii jonkin asteista kä- tonnia vuodessa. Myös hevosheinän käyttö muo- sittelyä (liitteet 15–17). vitettuna on yleistynyt. Muoville ei ole järjestetty keräilyä ja viljelijöiden on toimitettava muovit Sikojen tuottamat lantamäärät itse jätekeskuksiin. Muovia haudataan maahan tai poltetaan avotulella ja pienissä lämmityskattiloissa Sikatiloilta muodostuu merkittäviä määriä lietettä. laittomasti. Vuonna 2007 sikoja oli eniten Pohjois-Savon alueel- Maatalousmuovin keräilyä on kokeiltu muuta- la, noin 40 000 kappaletta ja ne tuottivat kaikkiaan mia kertoja. Kuusakoski Oy toteutti vuonna 2007 noin 120 000 m³ lietettä (taulukko 18). Etelä-Savossa MTK:n jäsenliittojen kanssa maatalousmuovien sikoja oli runsas 20 000 kappaletta ja lietettä muo- keräystä kokeiluluontoisesti. Keräily vaati tiloilta dostui noin 63 000 m³. Pohjois-Karjalassa sikoja oli paalimuovien siistiä varastoimista sekä muovien vähiten, noin 13 000 kappaletta ja lietettä arvioi- pakkaamista kuljetusjärjestelyjen vuoksi. Keräys daan muodostuvan noin 38 000 m³ vuodessa. oli tiloille maksullista, mutta muovit noudettiin maatiloilta saakka. Jätekukko Oy:n kokeilussa oli Siipikarjatuotannossa muodostuvat lantamäärät vuonna 2004 mukana 70 maatilaa ja muovia kerät- tiin noin 50 tonnia. Etelä-Savossa on Rantasalmen, Siipikarjantuotannon osalta lantaa muodostuu Juvan, Puumalan ja Sulkavan alueella toteutettu pääosin munivista kanoista, broilereista sekä kalk- kokeilu vuonna 2004. Kokeiluissa kerätty muovi kunoista. Muu siipikarja käsittää tarhatut ankat ja on toimitettu joko uusiokäyttöön tai murskauksen hanhet. Lantaa syntyy eläinlajista riippuen 0,03– jälkeen poltettu voimalaitoksissa. Tähän saakka 0,4 m³ vuodessa eläintä kohden. Suurin siipikarjan kokeiluluonteiset keräilyt ovat saaneet positii- lannantuottaja-alue on Etelä-Savon Juvan kunta, vista palautetta sekä viljelijöiltä että jätteen hyö- jossa lantaa muodostui kaikkiaan 13 000 m³, mikä dyntäjiltä. Kokeilujen tuloksena voidaan päätellä, on runsas 30 % koko Itä-Suomen siipikarjan lan- että käärintä- ja aumakalvojen energiakäytölle ei tamäärästä (liite 21). ole teknisiä tai ympäristönsuojelullisia esteitä. Es- Pohjois-Savossa siipikarjan tuotannosta muodos- teenä on kattavan keräysjärjestelmän ja energia- tui lantaa 2 600 m³ ja huomattava osa alle 3 eläimen hyötykäyttömahdollisuuden puuttuminen. tiloilta (2 000m³). Pohjois-Karjalan alueella muodos- tuva siipikarjan lantamäärä oli lähellä Pohjois-Savon Raadot alueella tuotettuja lantamääriä (2 000 m³). Jätelain mukaan jätteen asiaton käsittely on kielletty Muut lantamäärät ja kuntien jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden hautaaminen on kiellettyä. Maa- ja metsätalous- Lampaita oli eniten Etelä-Savon alueella, jossa lan- ministeriön asetus 1374/2004 ohjeistaa eläimistä taa muodostui noin 3 200 m3. Pohjois-Karjalassa saatavien sivutuotteiden käsittelyä ja eläinraatojen lampaat tuottivat lantaa noin 3000 m3 ja Pohjois- ja eläinjätteiden käsittelyä. Savossa 2 800 m3 (liitteet 24–26). Tilalla kuolleet ja lopetetut naudat, lampaat, bii- Hevosten määrä on ollut niin haja-asutusalueel- sonit ja vuohet tulee toimittaa jätteen käsittelylai- la kuin taajama-alueilla kasvussa, mikä vaikuttaa tokseen (Honkajoki Oy). Raadon keräily koskee myös alueella syntyvään lantamäärään. Osalla pien- kaikkia alueita lukuun ottamatta eläintiheyteen talleista lannankäsittely on hankalaa. perustuen syrjäisiksi luokiteltuja alueita. Poh- Turkistuotannon lantamääriä ei ole tarkasteltu jois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo kuuluvat tässä yhteydessä. Pohjois-Karjalassa on hieman yli märehtijöiden raatojen keräilyalueeseen. 20 toimivaa turkistarhaa, Pohjois-Savossa ja Etelä- Savossa turkistarhaus on vähäistä.

82 Suomen ympäristö 47 | 2009 Kuva 11. Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien Kuva 12. Sikojen ja siipikarjan keräilyalue, lähde Evira. keräilyalue, lähde Evira.

Lemmikkieläimet (myös hevoset ja porot) voidaan 329 raadolle, jotka on oletettavasti myös haudattu. haudata koko maassa, mutta hautaamisessa tulee Maatilalla muodostuvista raadoista haudataan siis noudattaa Eviran antamia ohjeita esim. hautapai- noin 10 % joko laittomasti tai laillisesti. kan sijoittamisesta ja raadon käsittelystä ennen Tilateurastamisessa sekä tilateurastamo yrityksis- hautaamista. Sikojen ja siipikarjan raatojen hautaa- sä muodostuu myös eläinperäistä jätettä, mikä tulee minen on kielletty muualla kuin syrjäisillä alueilla. käsitellä säädösten mukaisesti. Itä-Suomen alueella Itäraja kulkee Kalajoelta Jämsän kautta Kouvo- teurastettiin vuonna 2008 yhteensä 2 421 eläintä laan ja sieltä Lappeenrantaan (MMMa 1374/2004 joista pelkästään Pohjois-Savon alueella 955 nau- eläimistä saatavien sivutuotteisen hävittämisestä taa. Etelä-Savossa teurastettiin 764 ja Pohjois-Karjal- syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläin- assa 702 nautaa (Lähde: Evira tilalla teurastettujen ten hävittämisestä). nautojen lukumäärä (kpl) nautarekisterin mukaan Vuonna 2008 pelkästään Itä-Suomen alueella Itä-Suomen läänissä läänin eläinlääkäreiden toimi- haudattiin nautoja kaikkiaan 872 kappaletta, joista alueittain vuonna 2008). lähes puolet Pohjois-Savon alueella (kuva 13). Maa- Itä-Suomen alueella on 12 toimivaa pienteurasta- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen moa eli pienimuotoista liha-alan laitosta. Laitosten saamien tietojen perusteella epäselvä käsittely- toiminta tulee olla hyväksyttyä ja rekisteriä yl- muoto oli lisäksi rekisteröity Itä-Suomen alueella läpitää Elintarviketurvallisuusvirasto.

Suomen ympäristö 47 | 2009 83 Energiatuotannon tuhkien käyttö lannoitteena

Puhtaan puun, turpeen ja peltobiomassan poltossa kpl syntyvää tuhkaa on mahdollista käyttää peltojen 500 ja metsien lannoitteena mikäli tuhka täyttää sille asetetut laatuvaatimukset ja tuote on tyyppinimi 415 rekisteröity (peltotuhka/metsätuhka). Tuhka sisältää 400 runsaasti ravinteita ja sitä on käytetty peltoviljelyssä myös sen neutraloivan vaikutuksen vuoksi. Typpeä 275 300 tuhkassa ei ole. Yhdyskuntalietteen poltosta syn- tyvää tuhkaa ei voi käyttää peltolannoitteena. 182 Lannoitevalmisteita koskeva asetus (MMMa 200 12/2007) säätelee tuhkan käyttöä lannoitteena. Asetuksen vaatimukset koskevat mm. tuhkan ravin- 100 nepitoisuuksia. Eniten lannoitekäyttöä rajoittaa tuh- kan korkeahko kadmiumpitoisuus, esimerkiksi pel- totuhkassa pitoisuudet eivät saa ylittää 1,5 mg/kg 0 KA ja metsätuhkassa 17,5 mg/kg KA. Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lannoitevalmistelaissa (539/2007) määritellään toimenharjoittajan toimivaltaa sekä tuhkalannoit- teelle asetettuja laatuvaatimuksia, jotka koskevat mm. tuhkan käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia. Kuva 13. Haudatut naudat vuonna 2008, lähde Evira Tuhkan käyttö lannoitteena on vielä vähäistä.

Lehmiä laitumella. Kuva Hanna Keski-Karhu.

84 Suomen ympäristö 47 | 2009 20 Jäteneuvonta

20.1 Voimavarojen puute koettiin tärkeimmäksi Jäteneuvonnan voimavarat ongelmaksi lähes kaikissa vastauksissa. Kuntien ympäristönsuojelun valvontahenkilöt tekevät Jäteneuvonta on suunnitelmallista vaikuttamis- nykyisin jäteneuvontaa minimaalisesti, lähinnä ta, jonka tavoitteena on tiedon jakamisen lisäksi se on puhelimitse tapahtuvaa asiakasneuvontaa. arvoihin ja asenteisiin ja käyttäytymistottumuk- Kuntien vastuulla oleva neuvonta on yleisimmin siin vaikuttaminen. Jäteneuvonta on jätelaissa siirretty jätehuoltoa toetuttavalle taholle. Jäteyhtiöt säädetty erityisesti kunnan ja tuottajayhteisön käyttivät neuvontaan vaihtelevasti 0,25–1,56 euroa tai muun teollisen toimijan vastuulle. Vaikut- asukasta kohti vuosina 2008 ja 2009. Päätoimisia tavaa neuvontaa voidaan tehdä vain, jos siihen jäteneuvojia on Jätekukko Oy:llä 3 ja muilla vaih- osoitetaan riittävästi resursseja. Jäteneuvonnan televasti 0,3–1,2. nykytilannetta vuosina 2008 ja 2009 selvitettiin Vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan kyselyllä. Kysely tehtiin webropol-kyselynä jäteyhtiöissä ja kunnissa käytettiin jäteneuvontaan jätehuollon toteuttamisesta vastaaville ja kun- enimmillään 1,5 euroa asukasta kohti ja pienimillään tien ympäristön valvontaviranomaisille. Kyse- 0,4 euroa asukasta kohti (Päivi Blinnika 2002). Sen lyyn vastasi 7 kunnan/jäteyhtiön edustajaa ja hetkisen kokemukseen mukaan 50 000–80 000 asu- 10 kuntien ympäristönsuojelutoimen edustajaa kasta kohti tarvitaan vähintään yksi päätoiminen Itä-Suomen alueelta. Lisäksi 2 ympäristönsuojelu- neuvoja. Näin ollen Itä-Suomessa tarvittaisiin mi- toimen edustajaa on ilmoittanut, että resursseja nimissään 8 päätoimista jäteneuvojaa. Kyselyn ei ole neuvontaan varattuna. mukaan päätoimisia jäteneuvojia on 4 ja yhteensä neuvontaan käytetään 8,4 henkilötyövuotta.

Taulukko 19. Kuntien jäteneuvontaan varatut resurssit vuosina 2008 ja 2009. Kokonaismäärä- Budjetoitu koko- €/ €/ Henkilö- Henkilö- raha vuonna 2008 naismääräraha asukas asukas työvuodet työvuodet (sisältää palkat ym. vuonna 2009 sisältää vuonna vuonna vuonna 2009 vuonna 2009 kulut): palkat ym. kulut): 2008 2009 Ylä-Savon 1,20 1,20 73 000 77 000 1,25 1,30 Jätehuolto Oy Metsasairila Oy 0,75 0,75 55 00 61676 0,96 1,08 Joensuun Seudun 0,30 0,30 27 000 27 000 0,25 0,25 Jätehuolto Oy Savonlinnan Seudun 0,50 0,50 20 000 21000 0,43 0,45 Jätehuolto Oy Varkauden seudun 0,50 0,50 31 000 30 000 0,61 0,58 jätehuolto Nurmeksen 0,40 0,10 17 000 3300 1,95 0,38 kaupunki Jätekukko Oy 3 - - 327 000 - 1,56

Suomen ympäristö 47 | 2009 85 20.2 - puhelineuvonta (6 vastaajaa ) Jäteneuvonnan keinot - neuvontakäynnit ja tilaisuudet (6/7) - lehti-ilmoitukset (5/7) - asiakaskirjeet (4/7. ml seinäkalenteri) Sanoman perille saamiseksi on tärkeää käyttää - oppaat, esitteet ja tiedotuslehtiset (6/7) monipuolisia keinoja ja neuvonnan on oltava - keräyspisteiden ilmoitustaulut ja tutustu- myös jollain tavalla jatkuvaa. Neuvontaa voidaan miskäynnit jäteasemalla (1/ 7) kohdentaa eri ryhmille tai sisältö voidaan rajata johonkin aihepiiriin. Neuvonta voi olla osana Erilaisten jäteneuvontakeinojen käyttö, esimerkiksi muita projekteja, jolloin siihen voidaan hakea www-sivut , asiakaskirjeet ja erilaiset tilaisuudet myös rahoitusta. on hyvin vakiintunutta ja myös toteutuneita neu- vontaprojekteja listattiin kyselyssä (liite 27). Kyselyssä tärkeimpinä jäteneuvonnan keinoina Toiseksi tärkeimmäksi ongelmaksi koettiin tuotiin esille yleensä asenteet . Myös erilaisuus niin neuvonnan termeissä kuin säädöksissä ja käytännöissä koettiin - WWW-sivut (Kaikki vastaajat) ongelmaksi (liite 28).

Opastaulu Jätekukko Oy:n jäteasemalla Riistavedellä. Kuva Lea Koponen.

86 Suomen ympäristö 47 | 2009 21 Jätteiden käsittelyhankkeet

Etelä-Savossa syntypaikkalajitellun yhdyskuntajät- Pankaboard Oy Lieksassa on vuonna 2009 kokeil- teen kuljetus Mikkelistä (Metsäsairila Oy) Kotkaan lut kreosoottikyllästetyn puun, rakennuspuujät- (Kotkan Energia Oy) aloitettiin loppuvuodesta 2008. teen sekä REF I ja REF II luokan kierrätyspoltto- Pohjois-Karjalassa, Kiteellä on Lassila & Tikan- aineen polttamista seospolttona turpeen, kuoren ja oja Oyj:n kierrätyspolttoaineen valmistus- ja jät- purun kanssa leijupetikattilassaan. Pankaboard Oy teenpolttolaitoksella ympäristölupa kotitalouksien, on hakenut uutta pitempiaikaista koepolttolupaa kaupan ja teollisuuden esilajitellun energiajätteen lähinnä kaupan pakkausjätteestä valmistetulle REF sekä rakennus- ja purkutoiminnan jätteen käsitte- I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineelle ja aikoo lyyn. Laitos on suunniteltu vastaanottamaan jätettä jatkossa hakea toiminnalle ympäristölupaa. 100 000 tonnia vuodessa, josta saataisiin valmista Pohjois-Savossa, Kuopiossa Sorsasalon teol- kierrätyspolttoainetta noin 75 000 tonnia. Lisäksi lisuusjätteen käsittelykeskuksessa otetaan vastaan laitoksessa voi ympäristöluvan mukaisesti polttaa myös rakennusjätteitä (vuodesta 2007 alkaen). Puhoksen teollisuuslaitoksilta muodostuneita polt- Niitä pyritään hyödyntämään tai niistä pyritään toon sopivia jätteitä sekä biopolttoaineita (esimerkiksi jalostamaan hyötykäyttökelpoisia tuotteita, vain puuhake, kuori, turve) enintään 7 000 tonnia vuo- hyötykäyttökelvottomat loppusijoitetaan kaato- dessa. Kiteen käsittelylaitokseen jätteet tulisivat paikalle (Ekokem 2008). pääosin Itä-Suomen alueelta. Pohjois-Savossa Stora Enson Varkauden laitok- Kiteen biokaasulaitoksella (Biokymppi Oy) on sen ympäristöluvassa on sallittu lajitellun muovi- ympäristölupa erilliskerätyn biojätteen, karjanlan- jätteen poltto (päätöksestä valitettu). Lapinlahden nan, jätevedenpuhdistamolietteiden, sakokaivo- Ekolämmöllä on ympäristölupa ja toiminnan aloit- lietteiden ja energiakasvien käsittelyyn (yhteensä tamislupa termisessä kuivausprosessissa käsitel- 19 000 tonnia vuodessa) ja tavoitteena on aloittaa lylle lietteelle. toiminta vuoden 2009 aikana. Biokaasu tullaan hyö- dyntämään lämmöksi Kiteen Lämmön laitoksella. Laitos hyödyntäisi (tai johtaisi hyödynnettäväksi) myös läheisen kaatopaikan kaasuja.

Suomen ympäristö 47 | 2009 87 LÄHTEET

Anna Mustonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala -projekti, Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut vuonna 2007, esitys 8.2.2009. Etelä-Savon maakuntahallituksen nimeämän työryhmän loppuraportti 19.11.2003, Vapaa-ajan asumisen strategiset linjaukset ja toimenpiteet Etelä-Savossa. Isomäki, E. ja Dahlbo, H. Kaatopaikalle sijoitettujen teollisuuden jätteiden ympäristövaikutusten tunnistaminen ja arviointi, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, Taustaselvitys osa IV, Suomen ympäristökeskus, raportti 2/2007, Helsinki 2007. Itä-Suomen jätesuunnitelma, Ohjausryhmän pöytäkirja, ESA-2007-Y-252. Itä-Suomen maakuntien liitto, Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015, Maaliskuu 2008. Kallio Tuomas, SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi, Analyysi vuosina 2006–2007 valmistuneista arvioinneista, Suomen ympäristökeskuksen ,raportteja 13/2008, Helsinki 2008. Koivunen Kirsi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energia- ja ympäristötekniikan osasto, Jätteenpolton tuhkien käsittelytekniikoiden ympäristövaikutukset, Diplomityö, Helsinki 2007. Koskinen Joni, Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa, Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016, Taustaselvitys Osa I, Suomen ympäristökeskus, raportti 15/2006, Helsinki 2006. Kuntaliitto, Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, omistajaohjauksessa huomioitavia asioita, Helsinki 2006. Kuopion kaupunki. Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2008. Kuopion ja Siilinjärven kunnan kasvihuonekaasu ja energiatase vuonna 2006. Luostarinen Juha, Pro gradu -tutkielma, Peltobiokaasun energiatase suomalaisessa maatilakokoluokan biokaasulaitoksessa, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ympäristötiede, 2007. Myllymaa, T. et al., Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset -jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta, Suomen ympäristökeskus, raportti 39/2008, Helsinki 2008. Myllymaa, T., & kump., Ympäristönäkökulmat jätteen hyödyntämisessä energiana ja materiaalina, Valtakunnallinen jäte- suunnitelma vuoteen 2016, Taustaselvitys osa III, Suomen ympäristökeskus, raportti 12/2006, Helsinki 2006. Mäkelä Leena, Etelä-Savon kasvihuonekaasutase 2005, Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Nissinen, A. Julkisten hankintojen materiaalitehokkuus, Ympäristöopas 113, Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2004. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Julkaisu 105 2007, Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 , Joensuu 2007. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea, Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja, Joensuu 2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois-Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, Joensuu 2000. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Tekniikka, KELPO2-hankkeen loppuraportti, Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa, Kuopio 2003. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, KELPO1-hank, Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa, Kuopio 2002. Pulkkinen, Sanna, 2008. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007. YTV Jätehuolto/ Ramboll Finland Oy, Helsinki 2008. Rytkönen Tuula, Selvitys biohajoavista yhdyskuntajätteistä ja muista kaatopaikka-asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista vuodelta 2007, Suomen ympäristökeskus, 2007. Suomen ympäristö 6/2008, Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma, Jätehuollon kehittämisohjelma vuosille 2008–2018, Helsinki 2008. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Suomen kuntaliitto, Haja-asutuksenalueen jätehuollon palvelutaso-opas, Ympäristöopas 118, Helsinki 2004. Tilastokeskus, Katsauksia 2009/2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2007. VTT Tiedotteita 2081, Lietteiden käsittely, uudet ja käytössä olevat tekniikat, Espoo 2001. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, Helsinki 1998. Ekiplast Oy 2008, http://www.ekiplast.fi/ 29.10.2008. Ekokem Oy 2008. http://www.ekokem.fi/attachments/pilaantunut_maapera_ja_kunnostaminen/ ekp_kuopion_teollisuusjatteen_kasittelyskeskus_netti.pdf Enon kunta 2008, http://www.eno.fi 8.10 ja 10.10.2008 ja 30.10.2008 Etelä-Savon ympäristökeskus 2008, tiedonanto. Hirvensalmen kunta 2008, http://www.hirvensalmi.fi 7.10.2008 ja 15.10.2008 Ilomantsin kunta 2008 http://www.ilomantsi.fi, 8.10, 10.10, 13.10. ja 30.10.2008 Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007, Ympäristölupa Dnro ISY-2005-Y-211 http://www.environment.fi/download.asp?contentid=50835&lan=fi elektroninen versio 28.10.2008. PSA, ESA ja PKA 2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus PSA-2007-Y-305, Etelä-Savon ympäristökeskus ESA-2007-Y-252 ja Pohjois-Savon ympäristökeskus PKA- 2006-Y-200. Itä-Suomen jätesuunnitelman lähtökohdat. PSA, ESA ja PKA 2008, tiedonanto lokakuussa 2008.

88 Suomen ympäristö 47 | 2009 Joensuun kaupunki 2008 http://www.joensuu.fi, 8.10, 10.10 ja 13.10.2008. Joensuun seudun jätehuolto Oy. 2007. Toimintakertomus 2007. Jätekukko Oy 2008, http://www.jatekukko.fi 13.10.2008 , 30.10.2008, 22.12.2008. Jätekukko Oy 2008b, tiedonanto, 23.10.2008. Jätelaitosyhdistys 2008, Jätteenkäsittelykeskukset, Jätelaitosyhdistys http://www.jly.fi/jatekeskukset.php 16.10.2008 Jätelaitosyhdistys, www.kierratys.info Jätelaitosyhdistys 2008b, Itä-Suomen alueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden jätemäärät. Henkilökohtainen tie- doksianto 12.12.2008. JÄTELAVA- työryhmä (8.11.2006): Tarja-Riitta Blauberg/YM, Markku Nurmio/LSU, Juhani Kaakinen/PPO, Seija Paajanen/ Kuntaliitto, Turo Nurminen/KAS, Simo Vahvelainen/TK, Juha Espo/TK, Marianne Kaplas/TK, Esa Nummela/ Jätelaitosyhdistys ry, Ulrich Jeltsch/SYKE, Kirsi Merilehto/SYKE ja Tuula Rytkönen/SYKE, Jätteen hyödyntämis- ja käsittelymenetelmiä koskevat R&D-koodit sekä niiden käyttöön liittyviä esimerkkejä. Kangasniemen kunta http://www.kangasniemi.fi 16.10.2008. Kerimäen kunta 2008, http://www.kerimaki.fi 6.10.2008. Kesälahden kunta 2008, http://www.kesalahti.fi, 10.10.2008. Kiteen kaupunki 2008, http://www.kitee.fi, 10.10.2008. Kontiolahden kunta 2008, http://www.kontiolahti.fi, 8.10 ja 10.10.2008. Kontiolahden kunta 2008b, tiedonanto, Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama 10.10.2008. Kuittinen, V. Huttunen, M. Leinonen, S. 2007. Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 10, tiedot vuodelta 2006. Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja. Lehtonen, T ja Heino, R-L. 2008. Ympäristölautakunnan lausunto Itä-Suomen jätesuunnitelmasta 21.8.2008. Liperin kunta 2008, http://www.liperi.fi 14.10.2008. Maanmittauslaitos 2008, Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008, http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?id=894 14.10 ja 15.10.2008. Metsäsairila Oy 2008, http://www.metsasairila.fi 7.10.2008, 15.10.2008 ja 30.10.2008. Metsäsairila Oy 2008b. Asukaskyselyn tulokset haju- ja meluhaitoista. http://www.metsasairila.fi/fi/sisalto/navigation/ left/006_ympariston_huomioiminen. Mäntyharjun kunta 2008, http://www.mantyharju.fi 15.10. ja 16.10.2008. Outokummun kaupunki 2008, http://www.outokummunkaupunki.fi. Paperinkeräysyhtiöt 2008, http://www.paperinkerays.fi/308, 29.10.2008. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2006a, Ympäristölupapäätös Dnro PKA-2002-Y-44 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=74281&lan=fi elektroninen versio 16.10.2008. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2006b, Ympäristölupapäätös Dnro PKA-2002-Y-44. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=54644&lan=fi elektroninen versio 16.10.2008. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2006c, tiedote, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=238905&lan=FI 16.10.2008. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2007 Ympäristölupapäätös Dnro PKA-2005-Y-386 (111) http://www.environment.fi/download.asp?contentid=78404&lan=fi elektroninen versio 28.10.2008. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2008, tiedonanto. Pohjois-Savon ympäristökeskus 2004, Ympäristölupapäätös Dnro PSA-2002-Y-196-121, elektroninen versio http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=24464&lan=fi. Pohjois-Savon ympäristökeskus 2006, Ympäristölupapäätös Dnro PSA-2004-Y-252-121, elektroninen versio http://www.environment.fi/default.asp?contentid=175784&lan=fi. Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005, Tiedote 18.10.2005 Componenta Suomivalimo Oy sai ympäristöluvan rautavalimolle Iisalmeen, http://www.environment.fi/default.asp?contentid=155502&lan=fi, elektroninen versio 29.10.2008. Pohjois-Savon ympäristökeskus 2008, tiedonanto. Polvijärven kunta 2008, http://www.polvijarvi.fi 8.10 ja 10.10.2008. Punkaharju 2008, http://www.savonranta.fi/jatehuolto.htm6.10.200 8. Pyhäselän kunta 2008, http://www.pyhaselka.fi 8.10 ja 10.10.2008. Rantasalmen kunta 2008, http://www.rantasalmi.fi 6.10.2008.Romuautojen virallinen vastaanotto 2008, http://www.virallinenvastaanotto.fi/fi/index.php?go=2 16.10.2008. Rääkkylän kunta 2008, http://www.raakkyla.fi, 10.10.2008. Sasmox Oy 2008, http://www.sasmox.fi/, 29.10.2008. Savonlinnan kaupunki 2008, http://www.savonlinna.fi 6.10. 2008 ja 30.10.2008. Savonrannan kunta 2008, http://www.savonranta.fi 6.10.2008. StoraEnso 2006, Emas ympäristöselonteko 2006, elektroninen versio http://www.storaenso.com/sustainability/Documents/varkaus-mill-emas-2006-finnish.pdf, 29.10.2008. Sulkavan kunta 2008 http://www.sulkava.fi 6.10.2008. Suomen ympäristökeskus 2007, Katri Koskinen 2.7.2007, Korjattu versio. 19.11.2007 Tuula Rytkönen, Selvitys biohajoavista yhdyskuntajätteistä ja muista kaatopaikka-asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista vuodelta 2006 (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun päätöksen (861/1997) muuttamisesta (202/2006)). Tohmajärven kunta 2008, http://www.tohmajarvi.fi, 10.10.2008 ja 15.10.2008. Varkauden kaupunki 2008, http://www.varkaus.fi 6.10.2008 ja 30.10.2008. Väestörekisterikeskus 2008, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/011FD1E31E0F0A0AC22571FC002CFA03, 14.10.2008. Ylä-Savon jätehuolto 2008, http://www.ylasavonjatehuolto.fi 13.10.2008 ja 30.10.2008.

Suomen ympäristö 47 | 2009 89 LIITE 1/1

LIITE 1. Vaikutusarviointi. Jätteiden energiahyötykäytön lisäys.

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan, jossa kaikesta syntyvästä sekalaisesta yhdyskuntajätteesä loppusijoitetaan kaatopaikalle noin 65 %. A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto B. Polttolaitosvaihtoehto (massapoltto): 1) varautuminen polttoon tai 2) kuljetus muualla oleviin polttolaitoksiin 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B1 B2 Vaikutukset kestävään kehitykseen ja materiaalitehokkuuteen Kierrätyksen lisääminen ja uusiokäyttö 0 -1 -1 Jätteen poltto vähentää jätteen uusiokäyttöä materiaalina, mikäli syntypaikkalajittelu ei toteudu. Jätteen poltto vähentää tarvetta kehittää jätteiden (esim. muovi) hyötykäyttöä materiaalina. Lähtökohta on että jätteet hyödynnetään ensin materiaalina ja loppu hyödynnetään energiana. Ei vaikuta uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa saadaan metalli ja mahdollisesti myös muita materiaali- hyödynnettäviä jätejakeita talteen muutoin kaatopaikalle joutuvasta jätteestä. Massapoltossa ei erotella hyötykäyttömateriaaleja ennen polttoa. Kulutuksen vähentyminen 0 0 0 Arvion mukaan jätteenkäsittelytekniikat eivät vaikuta kulutukseen. Kansalainen ei vähennä tai lisää kulutusta sen perusteella, miten syntyvä jäte käsitellään tai hyödynnetään. Energian säästö 0 0 0 Kierrätyspolttoaineen valmistus kuluttaa energiaa. Rinnakkaispoltto tapahtuisi pääasiassa olemassa olevissa laitoksissa. Massapoltto laitoskapasiteetin rakentaminen alueelle kuluttaisi energiaa. Muualle kuljetettavan poltettavan jätteen siirtokuormaus kuluttaa energia. Rinnakkaispoltolla ja massapoltolla voidaan korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä energiantuotannossa. Jätteen poltto ei kuitenkaan edistä energian säästöä. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö 1 1 1 Jäteeen poltto korvaa muiden polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Kuljetus muualle poltottavaksi lisää polttoaineiden kulutusta verrattuna paikalliseen hyödyntämiseen. Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto 1 1 0 Kierrätyspolttoaineen valmistustekniikat, jätteenpolttotekniikat, savukaasujen puhdistustekniikat ja tuhkien käsittel- ytekniikat ovat käytössä myös Itä-Suomessa. 2 1 0

Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite 0 0 0 Jätteen energiana hyödyntämistavat eivät vaikuta jätteen määrän vähentämistavoitteisiin. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu 2 1 1 Jätteen poltto lisää jätteen hyötykäyttöastetta niin, että tavoitteet saavutettaan. Rinnakkaispoltto voi nostaan myös materiaalikierrätystä. Massapolton arviodaan vähentävän materiaalikierrätystä, mikäli syntypaikkalajittelusta luovuttaisiin. Rinnakkaispoltossa jätettä päätyy edelleen sijoitettavaksi kaatopaikalle. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen 1 2 2 Jätteiden enrgiahyötykäyttö, erityisesti massapoltto vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Pohjatuhkien hyödyntäminen maarakentamisessa ja betoniteollisuudessa on soveltuvin osin mahdollista. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvälle lentotuhkalle ei toistaiseksi ole hyötykäyttökohteita, lentotuhka loppusijoitetaan kaatopai- kalle. Lentotuhka on käsiteltävä ennen kaatopaikkasijoittamista. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa 0 0 0 Polttaminen jätteenpolttolaitoksessa soveltuu sivututoteasetuksen mukaan käsittelymenetelmäksi kaikille eläin- peräisille jätteille. Tuhkien hyötykättö riippu tuhkan laadusta, johon vaikuttaa oleellisesti poltettavan jätteen laatu ja polttotekniikka. 3 3 3

Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonepäästöjen hallinta 2 2 1 Jätteen energiana hyödyntäminen väehtää kaatopaikkajätteen mukana olevan biojätteen määrää kaatopaikalla, jolloin myös metaanin määrä kaatopaikalla vähenee.

Liite 1 jatkuu seuraavalla sivulla.

90 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 1/2

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan, jossa kaikesta syntyvästä sekalaisesta yhdyskuntajätteesä loppusijoitetaan kaatopaikalle noin 65 %. A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto B. Polttolaitosvaihtoehto (massapoltto): 1) varautuminen polttoon tai 2) kuljetus muualla oleviin polttolaitoksiin 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B1 B2 Rinnakkaispolttolla korvataan muita polttoaineita (kivihiili, turve, puu), mikä vähentää energiantuotannon ilmastovai- kutuksia ja vapauttaa päästökiintiöitä. Merkittävimmä hyödyt saadaan korvattaessa turpeen polttoa jätteellä (POLKU -hankkeen tulokset, Syke 39/2008). Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonepäästöt), hiukkaspäästöt. 2 1 1 Rinnakkaispolttokelpoinen jäte on ominaisuuksiltaan homogeenisempi ja sen lämpöarvo on korkeampi verrattuna massapoltettavaan jätteeseen. Polttoaineen lämpöarvon perusteella samalla jätemäärällä saadaan rinnakkaispoltossa tuotettua enemmän lämpöenergiaa kuin massapoltossa. Rinnakkaispoltossa syntyvän tuhkan määrä on pienempi, savukaasujen ja lentotuhkan hiilipitoisuudet alhaisemmat sekä poltosta aiheutuu vähemmän haitallisia päästöjä kuin jätteen massapoltossa. Lähtökohtana on, että poltossa syntyvä energia hyödynnettään ja poltolla korvataan muita polttoaineita (kivihiili, turve, puu). Paikallisesti jättenpoltolla voidaan jopa vähentää kasvihuonepäästöjä. Alueellisesti jätteenpoltolla ei arvi- oida olevan vaikutuksia kokonaispäästöihin. Rinnakkaispoltto tai massapoltto voivat vähentää jätteiden polttoa pienkiinteistöllä ja näin vähentää pienhiukkaspäästöjä.

Jätteen kuljettaminen lisää liikenteen aiheuttamia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Rinnakkaispoltossa kerätään yleen- sä sekajätteen lisäksi energiajäte kiinteistöiltä. Maaperään 0 0 0 Kaatopaikkasijoituksen vähentyessä, maaperän pilaantumisriskit vähentyvät. Poltossa syntyviä tuhkat eivät ole kaatopaikkakelpoisia ilman käsittelyä. Käsittelyn tarkoituksena on sitoa tai poistaa tuhkan liukoisessa muodossa olevat haitta-aineet.

Pinta- ja pohjaveteen 0 0 0 Käsittelemättömät tuhkat eivät ole kaatopaikkakelpoisia. Tuhkien käsittelyn tarkoitus on sitoa tai poistaa tuhkan liukoisessa muodossa olevat haitta-aineet kuten raskasmetallit. Käsitellyillä tuhkilla ei ole oleellisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin.

Jätepolttoaineen valmistuslaitoksilla, siirtokuormausasemilla ja polttolaitoksilla ei ole oleellisia vaituksia pinta- ja pohjavesiin.

Melu 0 0 0 Kierrätyspolttoaineen valmistus ja jätteen kuljetus voivat paikallisesti olla häiriöksi. 4 3 2

Vaikutukset liikenteeseen ja onnettomuuksiin Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen 0 0 1 Mikäli kuljetuksessa muualle poltettavaksi hyödynnetään raideliikennettä, liikenne lisääntyy merkittävästi, mutta maatieliikenne vähenee. Vaikutus maatieliikenteen lisääntymiseen -1 -1 -1 Mikäli kierrätyspolttoaine erilliskerätään omana jakeenaan sekajätteen lisäksi, liikenne lisääntyy. Mikäli kerätään kaksipussijärjestelmänä, lokeroautolla tai laitoskäsiteltävänä kuivajätteenä, liikenne ei lisäänny. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja kuljetus poltettavaksi lisäävät liikennettä, mikäli jätteen esikäsittely ei tapahdu rinnakkaispolttolaitoksen välittömässä läheisyydessä. Rinnakkaispoltto olemassa olevissa laitoksissa olisi hajautettua, matkat lyhyempiä, mutta keräily aiheuttaisi liikennettä. Kaikissa vaihtoedoissa jäte todennäköisesti siirtokuormattaisiin ja kuljetettaisiin isoissa erissä polttolaitokselle, mikä arvion mukaan lisäisi liikennettä. Onnettomustilanteiden runsaus -1 -1 -2 Liikenteen lisääntyessä, onnettomuusriskit kasvavat. Myös jätteen laitoskäsittelyssä onnettomuusriskit kasvavat. -2 -2 -2

Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys -1 -1 -1 Kierrätyspolttoaineen valmistus ja jätteen siirtokuormaus kuljetusta varten saattavat lisätä lähialueiden ihmisten kielteisiä tunteita (ympäristön roskaantuminen ja melu). Rinnakkaispoltto olemassa olevissa laitoksissa, jolloin laitoksen perustamisesta ei aiheudu vaikutuksia.

Liite 1 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 91 LIITE 1/3

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan, jossa kaikesta syntyvästä sekalaisesta yhdyskuntajätteesä loppusijoitetaan kaatopaikalle noin 65 %. A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto B. Polttolaitosvaihtoehto (massapoltto): 1) varautuminen polttoon tai 2) kuljetus muualla oleviin polttolaitoksiin 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B1 B2 Suomessa tehtyjen polttolaitoshankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointien perusteella polttolaitoshankkeiden vaikutukset on nähty ennemmin positiivisina kuin negatiivisina. Myönteisinä on nähty vaikutukset työllisyyteen, talouteen ja jätehuollon kustannuksiin. Kielteisinä on nähty vaikutukset liikennemääriin, ilmanlaatuun, meluun sekä kasvistoon ja eläimistöön

Kaatopaikat koetaan kielteisenä ja poltto vähentää kaatopaikalle sijoitettava jätteen määrää, joka koetaan positiivisena. Vaikutukset asumiseen 0 0 0 Kierrätyspolttoaineen valmistus sekä jäätteen siirtokuormaus massapolttoon kuljetusta varten saattavat vähentää lähiympäristön viihtyisyyttä (ympäristön roskaantuminen ja melu). Polttolaitos ja siirtokuormausasema voidaan sijoittaa niin, että vaikutukset asuinympäristöön ovat vähäiset. Energiahyödyntäminen voi vaikuttaa jätteen keräysjärjestelmiin ja lisätä lajitteluastioiden määrään kiinteistöillä. Yleiset terveysvaikutukset 0 0 0 Kaikilla jätteenkäsittelylaitoksilla voi olla vaikutuksia lähialueen mikrobitasoon. Laitosten henkilökunta altistuu pölylle ja mikrobeille. Poltossa mikrobit kuolevat. Kuljetusten kasvaessa liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät. Päästöillä saattaa olla paikallisesti haitallisia vaikutuksia. Rinnakkaispoltto tai massapoltto voivat vähentää jätteiden polttoa pienkiinteistöllä ja näin vähentää pienhiuk- kaspäästöjen haitallisia terveysvaikutuksia asukkailla. Jätteen polton savukaasut puhdistetaan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Jätemaksujen kohtuullilsuus 0 0 0 Energiajätteen erilliskeräyksen ja laitoskäsittelyn vaikutukset alueen kiinteistöjen jätemaksuihin eivät ole tiedossa. Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehtittyminen 0 0 0 Materiaalikierrätys tukee vaihtoehtoisten hyödyntämistapojen kehittämistä.

Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto 1 1 1 Jätteen poltolla on ollut huono maine jätteen hyödyntämis- ja käsittelymenetelmänä. Asenteen muuttaminen vaatii hyvää tiedottamista. Kierrätyspolttoaineen valmistus antaa mahdollisuuden erotella materiaalihyödynnettävät jätteet laitosmaisesti. Väeston elinvoimaisuus 0 0 0 0 0 0

Alueelliset vaikutukset Aluekeskusten elinvoimaisuus 1 1 0 Kierrätyspolttoaineen laitoskäsittely lisää työpanosten tarvetta laitoksen rakennus- ja käyttövaiheessa. Massapolttolaitos lisää työpanosten tarvetta laitoksen rakennus- ja käyttövaiheessa. Maaseudun elinvoimaisuus 1 0 0 Kierrätyspolttoaineen valmistus tarjoaa enemmän työpaikkoja kuin jätteen kuljettaminen massapolttoon muualle Suomeen.

Yhdyskuntarakenne 1 1 1 Jätteen poltto luo jonkin verran uusia työpaikkoja tuotannon eri vaiheisiin. 3 2 1

Vaikutukset luontoon Kasvillisuuteen, eliöihin 0 0 0 Jätteen poltto rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä lannoitevalmisteena tai maanrakentamisessa. Natura-alueisiin 0 0 0 Luonnon monimuotoisuuteen 0 0 0 0 0 0

Liite 1 jatkuu seuraavalla sivulla.

92 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 1/4

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan, jossa kaikesta syntyvästä sekalaisesta yhdyskuntajätteesä loppusijoitetaan kaatopaikalle noin 65 %. A. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja rinnakkaispoltto B. Polttolaitosvaihtoehto (massapoltto): 1) varautuminen polttoon tai 2) kuljetus muualla oleviin polttolaitoksiin 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B1 B2 Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan 0 0 0 Laitos ja siirtokuormausasema voidaan sijoittaa niin, että vaikutukset kaupunkikuvaan ovat vähäiset. Maisemaan, kulttuurimaisemaan 0 0 0 Rakennettuun kulttuuriympäristöön 0 0 0 Aineelliseen omaisuuteen 0 0 0 Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö 0 0 0 Alueella on hyödynnettey mm. puutuhkia rakeistamalla. Muinaisjäännöksiin 0 0 0 0 0 0

10 7 4

Suomen ympäristö 47 | 2009 93 LIITE 2/1

LIITE 2. Vaikutusarviointi. Biojätteiden käsittelyn kehittäminen.

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Kaatopaikkajätteen joukossa kaatopaikalle päätyy edelleen noin 50 % biohajoavaa jätettä. A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto massapolttolaitoksessa muun sekajätteen joukossa 0 = Ei vaikutuksia Biojätteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Vaikutukset kestävään kehitykseen ja materiaalihyödyntämiseen Kierrätyksen lisääminen ja uusiokäyttö 2 1 -2 Kompostointi ja mädätys lisäävät biojhajoavan jätteen kierrätystä ja uusiokäyttöä. Mädätyksellä saadaan biojätteestä energiaa ja maanparannusainetta. Kulutuksen vähentyminen 0 0 0 Arvion mukaan jätteenkäsittelytekniikat eivät vaikuta kulutukseen. Ihminen ei vähennä tai lisää kulutusta sen pe- rusteella, miten syntyvä jäte käsitellään tai hyödynnetään. Energian säästö 0 0 0 ”Energiaa säästyy, kun esim. kompostituotteilla tai mädätteillä korvataan väkilannoitteita, joiden valmistaminen olisi kuluttanut energiaa ja raaka-aineita.” Mädätyksessä tuotetun biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tai käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vähentää muiden polttoaineiden tarvetta. Poltto tuottaa energiaa, mutta ei säästä. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyminen 2 1 -2 Mädätys säästää ravinteet lopputuotteessa (mädäte, joka käytetään lannoitteena), kun taas kompostoinnissa typen hukka on merkittävä. Typpilannoitteiden valmistuksella on selviä ilmastorasitteita. Kompostin lopputuotetta voidaan käyttää lannoitteiden valmistukseen ja säästää luonnonvaroja. Mädätyksen tuottaman biokaasun jatkojalostus polttoaineeksi tai käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vähentää muiden polttoaineiden tarvetta. Sekajätteen (mukan biojätettä) poltossa ei voida hyödyntää biojätteen materiaalisisältöä ja ravinteita. Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto 2 2 1 Biojätteiden laaja-alainen aineena hyödyntäminen mahdollistaa uusien hyödyntämistapojen ja -tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. Biojätteiden poltto edistänee polttotekniikan ja savukaasujen puhdistustekniikan kehittymistä. 6 4 -3

Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite 0 0 0 Jätteen käsittelymenetelmät eivät automaattisesti sisällä jätteen määrän vähentämistavoitteita. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu 1 1 1 Hyötykäyttöasteen nousuun vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon syntyvästä biojätteestä saadaan erilliskerättyä ja kuinka paljon biojätettä päätyy sekajätteen mukana edelleen kaatopaikalle. Tarkkaa tietoa alueella syntyvän sekajät- teen laadusta ei ole (kg/as/v).

Biojätteen erilliskeräyksen toteutuessa kaikki käsittelymenetelmät nostavat biojätteen hyötykäyttöastetta. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen 2 2 1 Biojätteen erilliskeräyksen toteutuessa kaikki käsittelymenetelmät vähentävät loppusijoitettavan jätteen määrää. Polton tuhkat loppusijoitetaan kaatopaikalle. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa 2 1 -1 Mädätystekniikan kehittäminen tukee jätehuollon ja uusiutuvan energiateknologian kehittymistä tulevaisuudessa. Jätteiden arinapoltto voi vähentää muiden hyödyntämisvaihtoehtojen kehittämistä Itä-Suomessa. Jätteen poltto rajoittaa voimalaitoksen tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia verrattuna puhtaiden puu- ja turvetuhkien käyttömah- dollisuuksiin. 5 4 1

Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonepäästöjen hallinta 2 1 0 Biojätteen erilliskeräyksen toteutuessa, vähennetään biohajoavan jätteen määrää kaatopaikoilla ja siten metaanin muodostumista kaatopaikoilla. Mädätyksessä syntyvän biokaasun poltolla korvataan muita polttoaineita. Biokaasua voidaan hyödyntää ajoneuvojen polttoaineena. Liite 2 jatkuu seuraavalla sivulla.

94 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 2/2

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Kaatopaikkajätteen joukossa kaatopaikalle päätyy edelleen noin 50 % biohajoavaa jätettä. A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto massapolttolaitoksessa muun sekajätteen joukossa 0 = Ei vaikutuksia Biojätteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Kompostointi kuluttaa energiaa, kun mädätyksellä voidaan tuottaa energiaa.

Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonepäästöt), hiukkaspäästöt 1 0 -1 Mädätyksessä syntyvän biokaasun poltolla vähennetään energiatuotannon päästöjä. Poltettavan jätteen laadusta riippuen jätteen polton päästöjä ovat mm. rikin ja typen oksidit, dioksiinit ja furaanit, PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Jätteen polton päästöt ovat pienet tehokkaan savukaasupuhdistuksen ansiosta. Kompostointi tai mädätys voi vähentää ko. haitta-aineiden päästöjä. Maaperään 1 2 0 Kompostituotteiden ja mädätteiden käyttö parantaa viljelymaan rakennetta ja vähentää ravinnevalumia. Kompostoinnin ja mädätyksen jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. Poltossa menetetty ainesisältö korvataan uusilla tuotteilla, jolloin joudutaan käyttämään turvetta ja maa-aineksia. Pinta- ja pohjaveteen 0 0 0 Kompostointi- ja mädätyslaitoksilla tai jätteenpoltolla ei ole oleellisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Haju -1 -1 -1 Kaikista jätteenkäsittelylaitoksista voi aiheutua lähiympäristössä hajuhaittoja. Melu -1 -1 -1 Biohajoavien jätteiden käsittely ja jätteen kuljetus voivat paikallisesti ola häiriöksi. 2 1 -3

Vaikutukset liikenteeseen ja onnettomuuksiin Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen 0 0 0 Vaikutus maatieliikenteen lisääntymiseen -2 -2 -1 Biojätteen erilliskeräys lisää liikennettä. Jätteen kerääminen vain sekajätteen muodossa vähentää jätteenkeräyksen liikennesuoritteita. Onnettomustilanteiden runsaus -1 0 -1 Lisääntyvä liikenne lisää onnettomuustilanteiden riskejä (polttoainevahingot jne.) Laitosmainen jätteen käsittely lisää tulipalo- ja onnettomuusriskejä. Metaani on räjähtävä kaasu. -3 -2 -2

Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys 0 0 -1 Mädätys- ja kompostointilaitoksien haittapuolia ovat hajuhaitat. Biojajoavien jätteiden laitoskäsittely vähentää kaatopaikalle sijoitettava jätteen määrää, joka koetaan positiivisena. Jätteen poltto saattaa lisätä kielteisiä tunteita (esim. pelko polton päästöistä). Vaikutukset asumiseen 1 1 1 Hyvin hoidetut jäteastiat ja ekopisteet eri jätelajeille edistävät ympäristön viihtyisyyttä. Biohajoavien jätteiden hyödyäminen voi vaikuttaa jätteen keräysjärjestelmiin ja lisätä lajitteluastioiden määrään kiin- teistöillä. ”Syntypaikkalajittelu tukee pienkompostoinnin yleistymistä. Kompostituote edesauttaa puutarhan ja kasvimaiden hoitoa, joka lisää viihtyisyyttä.” Yleiset terveysvaikutukset 0 -1 0 Pienkompostointi saattaa lisätä hygienia- ja haittaeläinongelmia. ”Jätteen laitosmaisella käsittelyllä voi olla kielteisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski altistua terveydelle haitalliselle pölylle ja mikrobeille. Kaikilla jätteenkäsittelylai- toksilla voi olla vaikutuksia lähialueen mikrobitasoon. Laitosten henkilökunta altistuu pölylle ja mikrobeille. Poltossa mikrobit kuolevat. ” ”Jätteiden poltosta aiheutuu haitallisia päästöjä (dioksiinit ja furaanit), vaikkakin jätteiden poltto tuhoaa biologista käsittelyä varmemmin haitalliset mikrobit.” Jätemaksujen kohtuullilsuus 0 0 0 Biohajoavan jätteen käsittelyä koskevien muutosten vaikutukset alueen kiinteistöjen jätemaksuihin eivät ole tiedossa. Liite 2 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 95 LIITE 2/3

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Kaatopaikkajätteen joukossa kaatopaikalle päätyy edelleen noin 50 % biohajoavaa jätettä. A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto massapolttolaitoksessa muun sekajätteen joukossa 0 = Ei vaikutuksia Biojätteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehtittyminen 1 0 0 Hajautetuilla ratkaisuilla (esim. maatilojen biokaasulaitokset) lisätään uutta yritystoimintaa. Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto 2 1 0 Syntypaikkalajittelu mahdollistaa myönteisen ympäristöasenteen ja kierrätysinnon lisääntymisen (esim. pienkompostointi). Väeston elinvoimaisuus 0 0 0 4 1 0

Alueelliset vaikutukset Aluekeskusten elinvoimaisuus 2 1 1 Käsittelylaitokset vaikuttavat aluekeskuksen elinvoimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan keskittyminen tukee al- uekeskusten talouskasvua.

Hajautettuna energiajärjestelmänä pienten biomassan mädätyslaitosten merkitys energiahuollon kriisivalmiuteen voi olla merkittävä. Maaseudun elinvoimaisuus 1 0 0 Hajautetuilla ratkaisuilla (esim. maatilojen biokaasulaitokset) on maaseudun elinvoimaisuuteen myönteinen vaikutus toisin kuin keskitetyillä lajittelu- tai polttolaitoksilla. Yhdyskuntarakenne -1 -1 0 Jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. 2 0 1

Vaikutukset luontoon Kasvillisuuteen, eliöihin 0 0 0 Natura-alueisiin 0 0 0 Luonnon monimuotoisuuteen 0 0 0 Komposti- ja mädätystuotteiden käyttö lannoitevalmisteena vähentää luonnonvarojen käytön tarvetta ja eroosiota ja lisää monimuotoisuutta. 0 0 0

Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan 0 0 0 Biojätteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää viherrakentamista ja myönteisen kaupunkikuvan muodostumista (mikäli lopputuote vastaa vaatimuksia). Laitos ja siirtokuormausasema voidaan sijoittaa niin, että vaikutukset kaupunkikuvaan ovat vähäiset. Maisemaan, kulttuurimaisemaan 0 0 -1 Eloperäisistä jätteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää myönteisen maiseman muodostumista. Jätteiden poltto rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä maanrakentamisessa ja maisemoinnissa verrattuna esim. puu- tuhkien hyötykäyttöön.

Rakennettuun kulttuuriympäristöön 0 0 0 Aineelliseen omaisuuteen 1 1 1 Keskitetyt käsittelylaitokset keskittävät rahavirtoja ja lisäävät aineellista omaisuutta. Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö 1 0 0 Bio- ja puutarhajätteiden pienkompostointi on osa kulttuuriperintöä. Maatalouden energiaomavaraisuuden kehittäminen kestävän jätepolitiikan osana ylläpitää elinvoimaista ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa maataloutta. Jätteen loppusijoittaminen kaatopailla on myös yksi vanhimpia maankäyttömuotoja, vaikkei se vastaakaan yleistä käsitystä säilytettävästä kulttuuriperinnöstä ja maisemallisesti arvokaasta kohteesta. Muinaisjäännöksiin 0 0 0 2 1 0

18 9 -6

96 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 3/1

LIITE 3. Vaikutusarviointi. Lietteiden käsittelyn kehittäminen.

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Nykytila: jätevedenpuhdistamoiden lietteet käytetän erilaisssa maanrakennuskohteissa hyödyksi, maatalouden lietteet hyödynnetään pelloilla, sakokaivoliettet ohjataa puhdistamoille suurimaksi osaksi, osa levitetään pelloille A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto 0 = Ei vaikutuksia Lietteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Vaikutukset kestävään kehitykseen Kierrätyksen lisääminen ja uusiokäyttö 2 1 -2 Mädätyksellä saadaan lietteestä talteen sekä biokaasu että maanparannusaineeksi soveltuva mädäte ja suurempi osuus ravinteista kuin kompostoimalla. Poltossa menetetään lietteen hyötykäytettävät ravinteet. Kulutuksen vähentyminen 0 0 0 Arvion mukaan lietteiden käsittelytekniikat eivät vaikuta kulutukseen. Energian säästö 2 1 0 ”Energiaa säästyy, kun esim. kompostituotteilla tai mädätteillä korvataan lannoitteita, joiden valmistaminen olisi uluttanut energiaa.” Mädätyksestä saatavan biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tai käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa saattaa pitkällä tähtäimellä vähentää muiden polttoaineiden tarvetta. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyminen 2 1 -1 Mädätyksestä saatavan biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tai käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa vähentää muiden polttoaineiden tarvetta. Mädätyksessä saadaan talteen biokaasu, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Lietteiden poltolla menetetään komposti tai mädäte, joiden korvaamiseen kuluu luonnonvaroja. Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto 2 1 1 Lietteiden hyödyntäminen mahdollistaa uusien hyödyntämistapojen ja -tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. Poltto edistänee mm. lietteiden kuivaus- ja polttotekniikan kehittymistä. 8 4 -2

Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite 0 0 0 Lietteiden käsittelytekniikan ei arvioida vaikuttavan lietteiden määrään. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu 1 1 1 Lietteitä hyötykäytetään jo nykytilassa esimerkiksi maanviljelyksessä. Käsittelymenetelmät nostavat lietteen käsittelyn tasoa. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen 0 0 0 Nestemäisten jätteiden tai lietteiden loppusijoitus käsittelemättömänä kaatopaikoille on kielletty. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa 2 1 -1 Mädätystekniikan kehittäminen tukee lietteiden käsittelytekniikoiden kehittymistä tulevaisuudessa. Poltto voi vähentää muiden hyödyntämisvaihtoehtojen kehittämistä. Jätteen poltto rajoittaa voimalaitoksen tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia verrattuna puhtaiden puu- ja turvetuhkien käyttömahdollisuuksiin. 3 2 0

Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonepäästöjen hallinta 2 1 0 Mädätyksestä saatavan biokaasun korvatessa turvetta, energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät. Biokaasulaitoksilta voi päästä metaania suoraan ilmakehään. Biokaasun liikennehyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää liikenteen päästöjä. Kompostointi tarvitsee energianlähteen. Mädätyksellä voidaan tuottaa jätteenkäsittelyn vaatima energia sekä myytävää energiaa. Energiahyödyntämisessä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta samalla lisätään esim. lannoitteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Lietelannan levitys pelloille sellaisenaan lisää metaani- ja dityppioksidipäästöjä, mutta mädätyksellä ko. haittoja voidaan vähentää. Levitystekniikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa päästöjen määrään. Yhdyskuntajätevesilietteitä ei ilman esikesittelyä (mädätys, kalkkistabilointi tms.) saa levittää pellolle.

Liite 3 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 97 LIITE 3/2

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Nykytila: jätevedenpuhdistamoiden lietteet käytetän erilaisssa maanrakennuskohteissa hyödyksi, maatalouden lietteet hyödynnetään pelloilla, sakokaivoliettet ohjataa puhdistamoille suurimaksi osaksi, osa levitetään pelloille A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto 0 = Ei vaikutuksia Lietteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonepäästöt), hiukkaspäästöt 1 0 -2 Mädätyksessä syntyvän biokaasun polton korvatessa turvetta tai muuta polttoainetta energiantuotannon päästöt vähentyvät. Lietteiden polton savukaasupäästöt riippuvat polttotekniikasta, laitoksen savukaasunpuhdistus- laitteistosta ja pääpolttoaineen sekä lietteen laadusta ja osuuksista. Dioksiinit ja furaanit eivät yleensä ole ongelma lietteiden poltossa vaan esim. yhdyskuntajätevesien sisältämät raskasmetallit kuten elohopea. Poltossa syntyy tuhkia. Maaperään 1 1 -1 Kompostituotteiden ja mädätteiden käyttö parantaa viljelymaan rakennetta ja vähentää ravinnepäästöjä. Kompostoinnin ja mädätyksen jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. Polton materiaalihävikki korvataan uusilla materiaaleilla, jolloin joudutaan käyttämään uusiutumattomia maa-aineksia. Pinta- ja pohjaveteen 2 -1 0 Lietelannan levitystä I-luokan pohjavesialueilla on rajoitettu. Kompostoinnin ja mädätyksen jätevesillä voi olla vesistöjä rehevöittäviä vaikutuksia. Mädätyksellä ravinteet saatetaan kasveille helposti saatavilla olevaan muotoon. Mädätteen lannoitekäyttö voi vähentää väkilannoitteiden käyttöä. Haju 1 1 2 Mädätys voi vähentää ympäristön hajuhaittoja verrattuna kompostointiin mm. käsiteltävien kaasu- määrien ollessa pienempiä. Mädätyslaitoksilta voi muodostua rikkivetyä. Lietelannan levitys sellaisenaan lisää ympäristön hajuhaittoja. Melu -1 0 -1 Aiheuttaa melua laitoksen läheisyydessä. 6 2 -2

Vaikutukset liikenteeseen Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen 0 0 0 Vaikutus maatieliikenteen lisääntymiseen 0 0 -1 Lietteiden keräys ja kuljetus ei välttämättä lisää liikennettä, mikäli käsittely tehdään maatilamitta- kaavaisissa pienlaitoksissa. Maatalouden lietteiden keskitetyllä käsittelyllä voidaan vähentää lietelannan peltolevitystä ja näin vähentää lietelannan levityksestä johtuvaa liikennettä. Lietteiden poltto lisää massan käsittelytarvetta, syntyviä sivuvirtoja (rejektit, tuhkat) ja liikennettä. Onnettomuustilanteiden runsaus -1 0 -1 Lisääntyvä liikenne lisää onnettomuustilanteiden riskejä (polttoainevahingot jne.) Laitosmainen jätteen käsittely lisää tulipalo- ja onnettomuusriskejä. -1 0 -2

Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys 1 1 1 Mädätys- tai kompostointilaitoksien hajut voivaa alentaa viihtyvyyttä. Hajuhaitat ovat kuitenkin pienemmät kuin lietelannan suorassa levityksessä. Lietteiden käsittely (esim. pelletöinti) voi vähentää hajuhaittoja ja lisätä viihtyvyyttä. Vaikutukset asumiseen 1 1 0 Lietteiden käsittely vähentää hajuhaittoja ja lisää ympäristön viihtyisyyttä Kompostituote ja mädäte edesauttavat puutarhan ja kasvimaiden hoitoa, joka lisää viihtyisyyttä. Yleiset terveysvaikutukset 1 1 0 Laitoskäsittely lisännee lietteiden turvallista käsittelyä ja vähentänee lietteiden luvatonta loppusijoitusta ympäristöön. ”Jätteen laitosmaisella käsittelyllä voi olla kielteisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski altistua terveydelle haitalliselle pölylle ja mikrobeille.” Yhdyskuntajätevesilietteiden poltto tuhoaa biologista käsittelyä varmemmin haitalliset mikrobit. Osa haitta-ainesta päätyy kuitenkin polton tuhkiin (elohopea). Jätemaksujen kohtuullisuus -1 -1 -1 Liite 3 jatkuu seuraavalla sivulla.

98 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 3/3

Toteutusvaihtoehtojen vertailu rinnakkain nykytilaan Nykytila: jätevedenpuhdistamoiden lietteet käytetän erilaisssa maanrakennuskohteissa hyödyksi, maatalouden lietteet hyödynnetään pelloilla, sakokaivoliettet ohjataa puhdistamoille suurimaksi osaksi, osa levitetään pelloille A. Mädätys B. Kompostointi C. Poltto 0 = Ei vaikutuksia Lietteet 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Lietteiden laitoskäsittely maksaa verrattuna esim. lietelannan suoraan levitykseen. Yhdyskuntajätevesilietteet on jo nyt pitänyt käsitellä. Kustannukset on pyrittävä pitämään kohtuullisina, ettei esim. sako- kaivolietteitä loppusijoitettaisi luvattomasti ympäristöön. Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehtittyminen 1 0 0 Hajautetuilla ratkaisuilla (esim. maatilojen biokaasulaitokset) lisätään uutta yritystoimintaa. Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto 0 0 0 Lietteiden käsittely ja siitä tiedottaminen lisäävät ympäristötietoisuutta, mahdollisesti muuttavat myös asenteita. Väeston elinvoimaisuus 0 0 0 3 2 0

Alueelliset vaikutukset Aluekeskusten elinvoimaisuus 2 1 1 ”Suuret käsittelylaitokset vaikuttavat aluekeskuksen elinvoimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan keskittyminen tukee aluekeskusten talouskasvua.” Maaseudun elinvoimaisuus 1 0 0 Hajautetut ratkaisut lisäävät maatalouden kannattavuutta. Hajautetuilla ratkaisuilla (esim. maatilojen biokaasulaitokset) on maaseudun elinvoimaisuuteen myönteinen vaikutus toisin kuin keskitetyillä lajittelu- tai polttolaitoksilla. Lietteiden käsittely vähentää käsittelemät- tömän lietelannan levitystä pelloille. Yhdyskuntarakenne -1 -1 -1 Maatilojen mahdollisuuden hyödyntää lietelantaa suoraan omassa toiminnassaan vähenevät. Jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. 2 0 0

Vaikutukset luontoon Kasvillisuuteen, eliöihin 2 1 -1 Kompostoinnin ja mädätyksen lopputuotteiden hyödyntäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja lisää maaperän elinvoimaisuutta. Polttamisella hävitetään biohajoavan jätteen sisältämät ravinteet, joiden korvaamiseen käytetään luonnonvaroja. Natura-alueisiin 0 0 0 Luonnon monimuotoisuuteen 1 1 -1 Komposti- ja mädätystuotteiden käyttö lannoitevalmisteena vähentää luonnonvarojen tarvetta, eroosiota ja lisää monimuotoisuutta. Vähentää lietelannan käyttöä suoraan maanparannusaineena. 3 2 -2 Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan 2 2 0 Lietteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää viherrakentamista ja myönteisen kaupunkikuvan muodostumista (mikäli lopputuote vastaa vaatimuksia). Maisemaan, kulttuurimaisemaan 1 1 0 Lietteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää myönteisen maiseman muodostumista. Lietteiden poltto rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä maarakentamisessa ja maisemoinnissa. Lietteiden käsittely muuttaa perinteistä maatalouden kulttuurimaisemaa. Rakennettuun kulttuuriympäristöön 0 0 0 Aineelliseen omaisuuteen 1 1 1 Keskitetyt käsittelylaitokset keskittävät rahavirtoja ja lisäävät aineellista omaisuutta. Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö 0 -1 -2 Lietelannan levitys pelloille on osa kulttuuriperintöä. Maatalouden energiaomavaraisuuden kehittäminen kestävän jätepolitiikan osana ylläpitää elinvoimaista ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa maataloutta. Muinaisjäännöksiin 0 0 0 4 3 -1

28 15 -9

Suomen ympäristö 47 | 2009 99 LIITE 4/1

LIITE 4. Vaikutusarviointi. Haja-asutusalueiden jätehuolto.

Toteutusvaihtoehtojen vertailu toisiinsa A. Nykytilanne, jossa biojätteiden omatoiminnen kmpostointi on laajaa B. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti C. Materiaalina ja energiana hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Vaikutukset kestävään kehitykseen Kierrätyksen lisääminen ja uusiokäyttö 0 1 2 Hyvien käytäntöjen laajentaminen koko Itä-Suomen alueelle lisännee kierrätystä ja uusiokäyttöä, mutta ei merkit- tävästi verrattuna B ja C vaihtoehtoon. Hyötyjätteiden erilliskeräys lisää kierrätystä ja uusiokäyttöä. Hyötyjätteiden erilliskeräys ja jätteen hyödyntäminen energiana lisäävät huomattavasti kierrätystä ja uusiokäyttöä. Kulutuksen vähentyminen 0 0 0 Arvion mukaan jätteenkäsittelytekniikat eivät vaikuta kulutukseen. Ihminen ei vähennä tai lisää kulutusta sen pe- rusteella, miten syntyvä jäte käsitellään tai hyödynnetään. Jätehuollon palvelutason parantaminen ja tehokas jätteen hyötykäyttö saattavat jopa lisätä kulutusta. Energian säästö 0 0 0 Erillsikeräys kuluttaa energiaa. Keräyksessä on kuitenkin mahdollista hyödyntää esim. lokeroautoja. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyminen 0 1 1 Syntypaikkalajittelu ja jätteiden materiaalina hyödyntäminen tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tehostettu keräys lisää astiatarpeita keräyspisteissä (muoviset keräysastiat). Tehostettu keräys lisää liikenteen määrää ja polttoaineen kulutusta Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto 0 1 2 Laaja-alainen jätteen hyödyntäminen aineena ja energiana mahdollistaa uusien jätteen hyödyntämistapojen ja -tek- niikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. 0 3 5

Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite 0 0 0 Nykytila ei riitä jätteen vähentämis- tai hyödyntämistavoitteiden saavuttamiseen. Jätteen hyödyntämistavat eivät vaikuta jätteen määrän vähentämistavoitteisiin. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu -2 1 2 Nykytila ei riitä jätteen vähentämis- tai hyödyntämistavoitteiden saavuttamiseen. Materiaalina ja energiana hyödyntäminen nostavat jätteen hyötykäyttötasoa enemmän kuin pelkkä materiaalina hyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen -1 0 1 Nykytila tai pelkkä materiaalihyötykäytön lisäys eivät vähennä loppusijoitettavan jätteen määrää. Materiaalina ja energiana hyödyntäminen vähentävät tehokkaasti loppusijoitettavan jätteen määrää. Polton tuhkat on kuitenkin edelleen loppusijoitettava kaatopaikalle. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa 0 1 2 Jätehuollon nykytila ei ilman toimenpiteitä kehity. Materiaalina ja energiana hyödyntäminen lisäävät mahdollisuuksia kehittää jätehuollon keräysjärjestelmiä tulevaisuudessa. -3 2 5

Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonepäästöjen hallinta -1 0 1 Syntypaikkalajittelu vähentää kaatopaikoille kulkeutuvan biohajoavan jätteen määrää. Erilliskeräys kuitenkin lisää liikenteen aiheuttamia päästöjä. Liikenteen päästöjä voidaan hillitä käyttämällä jätteenkeräyksessä monilokeroautoja.

Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonepäästöt), hiukkaspäästöt 0 -1 -1 Erilliskeräys lisää liikenteen aiheuttamia hiukkaspäästöjä. Maaperään 0 0 0 Jätteen keräysjärjestelmillä ei ole vaikutuksia maaperään muuten kuin onnettomuustilanteissa (polttoainevuodot).

Liite 4 jatkuu seuraavalla sivulla.

100 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 4/2

Toteutusvaihtoehtojen vertailu toisiinsa A. Nykytilanne, jossa biojätteiden omatoiminnen kmpostointi on laajaa B. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti C. Materiaalina ja energiana hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Pinta- ja pohjaveteen 0 0 0 Jätteen keräysjärjestelmillä ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjaveteen muuten kuin onnettomuustilanteissa (polttoainevuodot). Haju -1 1 1 Biojätteen erilliskeräys vähentää sekajätteen hajua keräysastiassa. Biojätteen aluekeräys saattaa kuitenkin lisätä al- uekeräyspisteiden hajuhaittoja. Melu -1 -1 -1 Lisääntyvä liikenne lisää ympäristön melua. Liikenteen määrä kasvaa enemmän, mikäli alueelta kerätään sekä ener- giajäte, että sekajäte hyötyjätteiden lisäksi. -3 -1 0

Vaikutukset liikenteeseen Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen 0 0 0 Vaikutus maatieliikenteen lisääntymiseen 0 -1 -1 Erilliskeräys lisää liikennettä. Onnettomustilanteiden runsaus 0 -1 -1 Lisääntyvä liikenne kasvattaa onnettomuustilanteiden riskiä. 0 -2 -2

Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys 0 0 -1 Lisääntyvä liikenne saattaa vaikuttaa negatiivisesti viihtyvyyteen. Kokonaisvaikutukset liikenteen määrän kasvuun eivät ole merkittävät, suoritteiden määrä kiinteistöillä saattaa kuitenkin kasvaa. Vaikutukset asumiseen 0 1 1 Syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys lisäävät astiatarpeita jätteenkeräyspisteissä. Tieto jätehuollon kehittymisestä saattaa vaikuttaa positiivisesti. Oikein toteutettuna kiinteistöillä tapahtuva pienkompostointi on erittäin hyvä vaihtoehto kotitalouksien biojätehu- oltoon. Pienkompostointi on ympäristöystävällinen ja yleensä myös edullinen tapa huolehtia kiinteistöjen biojätteistä.

Hyvin hoidetut keräyspisteet lisäävät viihtyvyyttä. Yleiset terveysvaikutukset 0 0 0

Jätemaksujen kohtuullilsuus 0 0 0 Erilliskeräyksen ja laitoskäsittelyn vaikutukset alueen kiinteistöjen jätemaksuihin eivät ole tiedossa. Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehtittyminen 0 1 1 Kolmas sektori käyttää materiaalina hyödynnettäviä jätteitä. Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto -1 1 2 Jätteiden materiaalihyödyntämiseen panostaminen vaikuttaa myönteisesti ympäristöasenteisiin ja kierrätysintoon. Lajittelu ja kierrättäminen lisäävät ympäristötietoisuutta. Jätteen poltolla on ollut huono maine jätteen hyödyntämis- ja käsittelymenetelmänä. Asenteen muuttaminen vaatii hyvää tiedottamista. Väeston elinvoimaisuus 0 0 0 -1 3 3

Alueelliset vaikutukset Aluekeskusten elinvoimaisuus 0 1 2 Jätehuollon kehittäminen vaikuttaa aluekeskusten elinvoimaisuuteen positiivisesti. Maaseudun elinvoimaisuus 0 1 1 Materiaalihyödyntämiseen panostaminen mahdollistaa pienien käsittely- ja hyödyntämislaitosten toiminnan. Erilainen kiinteistöillä tapahtuva jätteiden omatoiminen hyödyntäminen (käsityöt, askartelut, polttopuiden teko) on mahdollista maaseudulla pikemminkin kuin kaupungeissa.

Liite 4 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 101 LIITE 4/3

Toteutusvaihtoehtojen vertailu toisiinsa A. Nykytilanne, jossa biojätteiden omatoiminnen kmpostointi on laajaa B. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti C. Materiaalina ja energiana hyödynnettäviä jätteitä kerätään tehostetusti 0 = Ei vaikutuksia 1 = Lieviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat Vaihtoehdot 2 = Merkittäviä vaikutuksia, + hyödyt, - haitat A B C Yhdyskuntarakenne 0 1 1 Nykytilanteessa jätteiden keräyksen ja varastoinnin tilantarve on pieni, kun ei tarvita eri keräysastioita ja -järjestelmiä eri jätelajeille. 0 3 4

Vaikutukset luontoon Kasvillisuuteen, eliöihin 0 0 0 Jätehuollon kasvavalla tilan tarpeella ja lisääntyvällä liikenteellä saattaa olla vaikutuksia kasvillisuuteen ja eliöstöön kiinteistöillä. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Tehokkaampi jätteen hyötykäyttö vähentää kaatopaikkojen tilantarvetta, mutta lisää laitoskäsittelyn tilatarpeita. Natura-alueisiin 0 0 0 Luonnon monimuotoisuuteen 0 0 0 Biojätteen kompostointi tai mädätys lisäävät luonnon monimuotoisuutta. 0 0 0

Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan 0 0 0 Maisemaan, kulttuurimaisemaan 0 1 1 Jätteen keräyspisteiden ilme muuttuu tehostetussa jätteen keräyksessä. Voi parantaa ympäristön siisteyttä. Rakennettuun kulttuuriympäristöön 0 0 0 Aineelliseen omaisuuteen 0 0 0 Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö 0 0 0 Muinaisjäännöksiin 0 0 0 0 1 1

-7 9 16

102 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 5

LIITE 5. Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi velvoitteet Itä-Suomessa vuonna 2008.

Jätehuoltoyhtiö tai Erilliskeräys Asuinkiinteistöt Muut kuin asuinkiinteistöt Kompostointi kunta mahdollisuus > 4 huoneistoa, mikäli ei pakollinen, mikäli ei Metsäsairila Oy kyllä kyllä kompostoria erilliskeräystä Savonlinnan Seudun pakollinen, mikäli ei taajamassa pakollinen, haja-asutusalueilla taajamissa Jätehuolto Oy kompostoria mikäli ei kompostoria pakollinen pakollinen, mikäli ei haja-asutusalueilla pakolli- Hirvensalmi pakollinen kaikille* taajamissa kompostoria* nen, taajamassa sallittu pakollinen, mikäli ei pakollinen, mikäli ei eril- Kangasniemi tarvittaessa taajamissa kompostoria* liskeräystä taajamassa pakollinen, taajamassa pakollinen, haja-asutusalueilla Mäntyharju taajamissa mikäli ei kompostoria mikäli ei kompostoria pakollinen Pertunmaa ei ei L&T ei pakollinen Joensuun Seudun asemakaava-alueella 50 l/vko kyllä ei pakollinen Jätehuolto Oy kerros- ja rivitalot v. 2013 alkaen tai kun v. 2013 alkaen tai kun kohtuullisin kustannuksin kohtuullisin kustannuksin pakollinen omakotikiin- Ilomantsi ei mahdollista, mikäli ei kom- mahdollista, mikäli ei teistöillä v. 2011 alkaen postointia kompostointia Kontiolahti >8 huoneistoa >50 l/vko kyllä ei pakollinen pakollinen, mikäli ei ole Kitee kerros- ja rivitalot kyllä kyllä liittynyt erilliskeräykseen Kesälahti ei ei ei ei pakollinen Rääkkylä kerros- ja rivitalot kyllä kyllä ei pakollinen asemakaava-alueella > 50 l/vk ja sijaitsee pakollinen, mikäli ei ole Tohmajärvi kyllä kerros- ja rivitaloissa keräysreitillä liittynyt erilliskeräykseen Outokumpu >5 huoneistoa > 50 l/vko kyllä ei pakollinen Kyllä, jos Jätekukko Oy > 10 huoneistoa > 30 kg/vko ei pakollinen ajoreitillä Ylä-Savon > 10 huoneistoa taajama- > 50 l/vko taajama- mahdollista, ei pakollinen Jätehuolto Oy alueella alueella ei toteutunut >50 kg/vko, Varkauden Seudun >9 huoneistoa, mikäli ei suurkeittiöt aina, mikäli ei kyllä ei pakollinen Jätehuolto kompostoria kompostoria

Suomen ympäristö 47 | 2009 103 LIITE 6

LIITE 6. Hyötyjätteiden kiinteistökohtaisia keräysastioita koskevat määräykset Itä-Suomessa vuonna 2008.

Jätehuoltoyhtiö tai Kiinteistö- Määräykset kiinteistökohtaisista keräysastioista* kunta tyyppi* Kartonki Pahvi Metalli Lasi Muut Asuin >4 huoneistoa >17 huoneistoa >17 huoneistoa Metsäsairila Oy Muut mikäli syntyy mikäli syntyy mikäli syntyy mikäli syntyy Asuin >10 huoneistoa Savonlinnan Seudun mikäli on Jätehuolto Oy Muut mikäli on keräys mikäli on keräys mikäli on keräys keräys lasi, pahvi ja me- talli tulee erotella Hirvensalmi Kaikki ei pakollinen pakollinen pakollinen muusta jätteestä, ei astiamääräyksiä muut kuin asuin- kiinteistöt keräävät energiajäte: > 5 Kangasniemi Kaikki >5 huoneistoa >5 huoneistoa ei pahvin ilman erillistä huoneistoa määräystä energiajäte: Asuin >17 huoneistoa >4 huoneistoa >17 huoneistoa >17 huoneistoa > 5 huoneistoa Mäntyharju energiajäte: mikäli Muut mikäli syntyy mikäli syntyy mikäli syntyy mikäli syntyy syntyy Pertunmaa Kaikki ei ei ei ei Joensuun Seudun lajitteluvelvoite vapaa- vapaa- vapaa- vapaa-

Jätehuolto Oy kaikille valintainen valintainen valintainen valintainen lajitteluvelvoite ei määräyksissä, Ilomantsi ei ei ei kaikille kerätty itse lajitteluvelvoite kerros- ja >50kg/viikko, Kontiolahti ei ei kaikille rivitalot >4 huoneistoa lajitteluvelvoite kerros- ja kerros- ja kerros- ja Kitee ei kaikille rivitalot rivitalot rivitalot lajitteluvelvoite Kesälahti ei ei ei ei kaikille lajitteluvelvoite kerros- ja kerros- ja kerros- ja Rääkkylä ei kaikille rivitalot rivitalot rivitalot lajitteluvelvoite Tohmajärvi ei ei ei ei kaikille lajitteluvelvoite Outokumpu ei >10 huoneistoa ei ei kaikille väh. 10 huo- väh. 10 huo- väh. 10 huo- Asuin Jätekukko Oy neistoa neistoa neistoa Muut >30 kg/vko >30 kg/vko >50 kg/vko >50 kg/vko Ylä-Savon ei >50kg/vko ei ei Jätehuolto Oy 1 rullakko tai muovi:>9 huoneis- Asuin >9 huoneistoa* ei 300 l/2 vko ton kiinteistöissä, muovi: 200 l/vko, Varkauden Seudun puu:>50 kg/vko, Jätehuolto 1 rullakko tai Muut >20 kg/vko >50 kg/vko ei hyödynnettävä 300 l/2 vko pakkausjäte:>50 kg/vko * Hyötyjätteiden lajittelu ja toimittaminen keräykseen on yleisesti pakollinen kaikilla kiinteistöillä niille hyötyjätteille, joille kunta tai tuottaja, kuten esim. Paperinkeräys Oy on järjestänyt yleisiä keräyspisteitä, kiinteistökohtaista keräys- astiaa ei kuitenkaan yleensä vaadita esim. omakotitaloilta tai pieniltä taloyhtiöiltä.

104 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 7/1

LIITE 7. Hyötyjätepisteet Itä-Suomen kunnissa jätehuollon yhteistyöalueittain. Vuoden 2009 tilanne. /

2

Hyötyjätepisteet , joissa vähintään 3 jaetta * Jäteasema Jätekeskus Kaikki keräys- pisteet Asukasta/piste maapinta-ala km piste Jätekukko Oy/ osakaskunnat Pohjois-Savossa Juankoski 7 1 8 670 60 Kaavi 5 1 6 580 110 Karttula 2 1 3 1 180 160 Kuopio 35 2 1 38 2 420 30 Maaninka 1 1 3 860 470 Nilsiä 8 1 9 720 80 Rautalampi 2 1 3 1 180 180 Rautavaara 9 1 10 190 120 Siilinjärvi 14 1 15 1 380 30 Suonenjoki 8 1 9 850 80 Tervo 2 1 3 580 120 Tuusniemi 5 1 6 480 90 Vesanto 1 1 2 1 220 210 Jätekukko Oy/osakaskunnat Etelä-Savossa Pieksämäki 30 1 31 650 50 Jätekukko Oy/osakaskunnat Pohjois-Karjalassa Juuka 8 1 9 640 170 Lieksa 6 1 7 1 850 490 Nurmes 6 1 7 1 240 230 Valtimo 1 1 2 1 250 400 Ylä-Savon Jätehuolto Oy Iisalmi 14 1 15 1 490 50 Keitele 9 1 10 260 50 Kiuruvesi 9 9 1 040 150 Lapinlahti 8 8 940 80 Pielavesi 8 8 660 140 Sonkajärvi 8 8 590 180 Varpaisjärvi 9 9 330 50 Vieremä 6 1 7 580 130 Varkauden kaupunki/ yhteistyökunnat Pohjois-Savossa Leppävirta 8 1 9 1 200 130 Varkaus 10 10 2 320 40 Varkauden kaupunki/ yhteistyökunnat Etelä-Savossa Heinävesi 4 4 1 020 260 Joroinen 5 5 1 100 120 Juva 1 1 7 140 1 160

* Paperi, kuitupakkaukset, lasi, metalli. Liite 7 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 105 LIITE 7/2

-

/piste 2

Hyötyjätepisteet, joissa vähintään 3 jaetta * Jäteasema Jätekeskus Kaikki keräys pisteet Asukasta/piste maapinta-ala km Metsäsairila Oy Mikkeli 17 1 14 2 700 90 Puumala 9 9 290 90 Ristiina 5 5 990 110 Hirvensalmi 6 6 410 80 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Enonkoski1) 1 1 1 650 310 Kerimäki 9 9 630 60 Punkaharju 3 3 1 290 160 Rantasalmi 1 1 2 2 070 280 Savonlinna (ennen 2009 kuntaliitosta) 5 1 6 4 460 140 Savonranta (ennen 2009 kuntaliitosta) 10 10 120 40 Sulkava 1 1 3 030 580 Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Ilomantsi 14 14 430 200 Joensuu 17 1 18 3 200 70 Joensuu/Eno 2 2 3 330 470 Joensuu/Pyhäselkä 2 2 3 890 140 Kontiolahti 6 6 2 250 130 Liperi 9 9 1 340 80 Polvijärvi 3 3 1 610 270 Jätehuoltoyhteistyön ulkopuolella olevat Etelä-Savon kunnat Mäntyharju 21 1 22 300 40 Pertunmaa 3 3 660 120 Kangasniemi 2 1 3 2 030 360 Jätehuoltoyhteistyön ulkopuolella olevat Pohjois-Karjalan kunnat Kitee 39 1 40 240 20 Kesälahti 14 14 180 30 Rääkkylä 12 12 220 40 Tohmajärvi 32 32 160 30 Outokumpu 13 1 14 540 30

* Paperi, kuitupakkaukset, lasi, metalli

106 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 8/1

LIITE 8. Etelä-Savon alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008.

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v J. V. Bussi-Group Oy (ent. Savon Keskus- Enonkoski romuautot autopurkamo 1,5 Muu vastaanotto tai purkaamo Oy) hyödyntäminen Muu vastaanotto tai K &K Mustoset Ay Enonkoski romuautot autopurkamo 0,2 hyödyntäminen Romuvälitys metalliromu, romuautot, lajittelu, autojen esi- Muu vastaanotto tai Tuovinen Oy Heinävesi SER käsittely 15,5 hyödyntäminen Kiinteistö- ja Konepalvelu kuivattu yhdyskuntajäte- Hiltunen Ky Heinävesi vesiliete aumakompostointi 1,5 Lietteidenkäsittelylaitos Hirvensalmen Vesi Oy, Hirvensalmen kunnan Hirven- kuivattu yhdyskuntajäte- aumakompostointi 3 Lietteidenkäsittelylaitos viemärilaitos salmi vesiliete Muu vastaanotto tai JHK Metallivälitys Oy Joroinen metalliromu, SER lajittelu, esikäsittely 0,8 hyödyntäminen Juvan kunnan viemäri- laitos, kompostointi- kuivattu yhdyskuntajäte- kenttä vanhalla kaato- Juva vesiliete, kasvisjäte aumakompostointi 1,5 Lietteidenkäsittelylaitos paikalla hyötyjätteet, SER, energia- Kangasniemen Kangas- jäte, ongelmajätteet, raken- Jätehuolto Oy, Lapas- niemi nusjäte, teollisuusjäte, jäteasema 6 Jäteasema kankaan jäteasema romuautot Kangasniemen kunta, Kangas- kuivattu yhdyskuntajäte- kompostointilaitos niemi vesiliete aumakompostointi 1 Lietteidenkäsittelylaitos hyötyjätteet, SER, energia- lajittelu, siirto- Lassila & Tikanoja Oyj Mikkeli jäte, ongelmajätteet, raken- kuormaus, 25,4 Jätteenkäsittelykeskus, nusjäte, teollisuusjäte varastointi yksityinen Muu vastaanotto tai Savon Auto-ala Oy Mikkeli romuautot autopurkamo hyödyntäminen hyötyjätteet, SER, energia- Metsäsairila Oy, Metsä- jäte, ongelmajätteet, raken- Jätteenkäsittelykeskus, Sairilan jätekeskus Mikkeli nusjäte, teollisuusjäte, jätekeskus kunnallinen sairaalajäte, asbesti kompostointi, pesu, stabilointi, kiinteytys, Metsäsairila Oy, Metsä- Mikkeli öljyiset maat, muut pilaan- huokosilma- ja termi- 5 Jätteenkäsittelykeskus, Sairilan jätekeskus tuneet maat nen käsittely, loppu- kunnallinen sijoitus Metsäsairila Oy, biojäte, kuivattu yhdys- tunneli- Vapo Oy Biotech Mikkeli kuntajätevesiliete kompostointi 7,5 Lietteidenkäsittelylaitos Mikkelin kaupungin vesilaitos, Kenkäveronniemen Mikkeli jätevesiliete mädättämö Lietteidenkäsittelylaitos jätevedenpuhdistamo Jätteenkäsittelykeskus, Maamerkki Oy Mikkeli puu, rakennusjäte murskaus yksityinen huonekalut, SER, ongelma- lajittelu, korjaus, Muu vastaanotto tai Mikkelin Ekotori Mikkeli jätteet purku, varastointi hyödyntäminen paperijäte, pakkausjäte, Paperinkeräys Oy Mikkeli energiahyötykäyttöön lajittelu, paalaus, mur- 30 Jätteenkäsittelykeskus, soveltuva jäte skaus yksityinen Muu vastaanotto ja Suonsaren Auto-Osat Mikkeli romuautot autopurkamo hyödyntäminen metalli- ja teräsromu, Muu vastaanotto tai TS-Kaivin Oy Mikkeli romuautot keräys ja lajittelu hyödyntäminen Mäntyharjun kunta, Mäntyharjun vanha Mänty- kuivattu yhdyskuntajäte- aumakompostointi 1,5 Lietteidenkäsittelylaitos kaatopaikka harju vesiliete Liite 8 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 107 LIITE 8/2

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v Mäntyharjun Romu Mänty- lajittelu ja Muu vastaanotto tai Pentti Salminen Tmi harju metalliromu esikäsittely 1,2 hyödyntäminen Pertunmaan kuivattu yhdyskuntajäte- kompostointikenttä Pertunmaa vesiliete aumakompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Muu vastaanotto tai Tmi Heikkilä Taito Pertunmaa romuautot korjaus ja purku hyödyntäminen Pieksä- Bovallius-Bio Oy mäki biojäte rumpu 2 Lietteidenkäsittelylaitos Pieksämäen Pieksä- kuivattu yhdyskuntajäte- kompostointikenttä mäki vesiliete aumakompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Pieksä- Muu vastaanotto tai Bovallius-Palvelut Oy mäki SER lajittelu, esikäsittely 1 hyödyntäminen yhdyskuntajäte, SER, yhd. Jätekukko Oy, Eko- ja Pieksä- ongelmajäte, rakennusjäte, siirtokuormaus, lajit- Jäteasema siirtokuormausasema mäki hyötyjätteet telu, varastointi jätt. 7 Pieksä- paperi, pahvi, muovi, metalli, varastointi, paalaus, Jätteenkäsittelykeskus, Pieksämäen Keräys Ky mäki rakennusjäte murskaus 3 yksityinen Pieksä- lajittelu, paloittelu, Muu vastaanotto tai Tmi Jarmo Teittinen mäki metalliromu, romuautot autojen esikäsittely 0,6 hyödyntäminen Pieksä- Muu vastaanotto tai Tmi Wilin Baari mäki romuautot autopurkamo hyödyntäminen Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy, jätteen Punka- hyötyjätteet, SER, lajittelu, varastointi, Jätteenkäsittelykeskus, vastaanotto- ja harju ongelmajätteet murskaus, paalaus 5 yksityinen käsittelylaitos Punkaharjun kunta, Punkaha- kompostointialue rju vaneritehtaan liete aumakompostointi Lietteidenkäsittelylaitos esikäsittely, 5 Muu vastaanotto tai Rantasalmen SCEL Oy Rantasalmi SER murskaus hyödyntäminen Muu vastaanotto tai JB-Autopalvelu Rantasalmi romuautot autopurkamo hyödyntäminen orgaanisilla aineilla varastointi ja Muu vastaanotto tai Savaterra Oy Rantasalmi pilaantunut maa käsittely 20 hyödyntäminen Rantasalmen kunnan viemärilaitos, Rantasalmi kuivattu yhdyskuntajäte- aumakompostointi 0,5 Lietteidenkäsittelylaitos kompostointikenttä vesiliete hyötyjätteet, SER, Lassila & Tikanoja Oyj Savonlinna energiajäte, ongelmajätteet, lajittelu, siirtokuor- Jätteenkäsittelykeskus, rakennusjäte, teollisuusjäte maus, varastointi yksityinen hyötyjätteet, SER, Savonlinnan Seudun energiajäte, ongelmajätteet, Jätteenkäsittelykeskus, Jätehuolto Oy, Savonlinna rakennusjäte, teollisuusjäte, jätekeskus kunnallinen Nousialan jäteasema öljyiset maat, asbesti Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinna öljyiset maat aumakompostointi Jätteenkäsittelykeskus, Nousialan jäteasema kunnallinen Konepalvelu Suomalainen Oy, kompostointilaitos Savonlinna biojäte tornikompostointi 5 Kompostointilaitos Savonlinnan kaupungin kuivattu yhdyskuntajäte- viemärilaitos, Pihlajaniemi Savonlinna vesiliete rumpukompostointi 5,5 Lietteidenkäsittelylaitos Savonlinnan Muu vastaanotto tai Toimintakeskus Ry Savonlinna SER kierrätyskeskus hyödyntäminen Autohajottamo Muu vastaanotto tai U. Pirinen Savonlinna romuautot autopurkamo hyödyntäminen Muu vastaanotto tai Autoliike Itäosa Oy Savonlinna romuautot autopurkamo hyödyntäminen romuautot, paperi-, lajittelu, paalaus, Jätteenkäsittelykeskus, MPT-Kuljetus Oy Savonlinna pahvi- ja energiajäte autojen esikäsittely 2,4 yksityinen Romuosma Oy lajittelu, siirtokuor- Muu vastaanotto tai (ent. PM-Varustamo Oy) Savonlinna metalliromu, romuautot maus, varastointi hyödyntäminen Sulkavan kirkonkylän kuivattu yhdyskuntajäte- jätevedenpuhdistamo Sulkava vesiliete aumakompostointi 0,5 Lietteidenkäsittelylaitos

108 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 9/1

LIITE 9. Pohjois-Karjalan alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008.

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v Ilomantsin kunnan jäte- auma- vedenpuhdistamo Ilomantsi jätevesiliete kompostointi 1,4 Lietteidenkäsittelylaitos Joensuu/ Jätteen teollinen proses- Enotuhka Oy Eno voimalaitostuhka rakeistus 5 sointi Autopurkamo Karjalan Muu vastaanotto tai hyö- Purku-Pojat Oy Joensuu romuautot autopurkamo 2 dyntäminen Demolite Oy (Kontio- erilliskerätty puu, jatkokäsittely, Jätteenkäsittelykeskus, suonjäteasema) Joensuu kyllästetty puu vastaanotto yksityinen lajittelu, Itä-Suomen Joensuu rakennusjäte murskaus, 188 Jätteenkäsittelykeskus, murskauskeskus Oy varastointi yksityinen mullan valmistus Joensuun Joensuu tuhka, (termisesti (seulonta, 2 Muu vastaanotto tai hyö- Ympäristötuotanto Oy kuivattu liete) sekoitus) dyntäminen JSJ Oy, Kontiosuon biojäte, puutarhajäte, aumakompos- jäteasema Joensuu puujäte tointi 5 Biojätteenkäsittelylaitos JSJ Oy, Kontiosuon aumakompos- Pilaantuneiden maiden jäteasema Joensuu öljyiset maat tointi käsittelylaitos JSJ Oy, Kontiosuon hyötyjätteet, vastaanotto, Muu vastaanotto tai hyö- jäteasema Joensuu ongelmajätteet, SER varastointi dyntäminen JSJ Oy, Kontiosuon käsittelemätön murskaus, Muu vastaanotto tai hyö- jäteasema Joensuu puujäte varastointi dyntäminen Karjalan Louhinta ja lajittelu, murskaus, Muu vastaanotto tai hyö- Lujitus Oy Joensuu rakennusjäte varastointi 5 dyntäminen jätemetalli, SER, lajittelu, Jätteenkäsittelykeskus, Kuusakoski Oy Joensuu romuautot, renkaat varastointi 35 yksityinen Käpykankaan Muu vastaanotto tai hyö- Hyötyosat Joensuu romuautot autopurkamo 0,05 dyntäminen hyötyjätteet, ongelma- Lassila & Tikanoja Oyj, jätteet, energiajäte, lajittelu, siirto- Jätteenkäsittelykeskus, Joensuun laitos Joensuu rakennusjäte, kuormaus, yksityinen teollisuusjäte varastointi murskaus, Muu vastaanotto tai hyö- Milleta Oy Joensuu betoni, asfaltti varastointi 21 dyntäminen jätemuovi lajittelu, Jätteenkäsittelykeskus, Muovix Oy Joensuu teollisuudesta varastointi 4,5 yksityinen lajittelu, paalaus, Jätteenkäsittelykeskus, Paperinkeräys Oy Joensuu paperi, pahvi varastointi 35 yksityinen pienerät kyllästettyä Muu vastaanotto tai hyö- Puukeskus Oy Joensuu puuta dyntäminen metalli, SER, lajittelu, autojen Jätteenkäsittelykeskus, Stena Metalliyhtymä Oy Joensuu romuautot esikäsittely 45 yksityinen Autopurkaamo Joensuu/ Muu vastaanotto tai hyö- E.Kärnä Oy Pyhäselkä romuautot autopurkamo 0,2 dyntäminen Hammaslahden Joensuu/ murskaus, Jätteenkäsittelykeskus, hyötyaine Oy Pyhäselkä energiajäte varastointi 4,5 yksityinen Joensuu/ Muu vastaanotto tai hyö- Pyhäselän Romuexpert Pyhäselkä metalli 1,5 dyntäminen Juuan kunnan jäteveden- aumakompos- puhdistamo Juuka jätevesiliete tointi 0,8 Lietteidenkäsittelylaitos hyötyjätteet, iso- Jätekukko Oy, Juuka kokoiset jätteet, vastaanotto, Jäteasema Juuan jäteasema ongelmajätteet, SER varastointi Kesälahden kunnan jäte- rumpukompos- vedenpuhdistamo Kesälahti jätevesiliete tointi 0,3 Lietteidenkäsittelylaitos

Liite 9 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 109 LIITE 9/2

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v Kiteen Tarvemetalli Kitee metalli lajittelu, varastointi 3,5 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Kuljetus J.Hirvonen Kitee energiajäte lajittelu, murskaus 1 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Sopensuon jätteen- käsittelypaikka Kitee sekajäte siirtokuormaus Jäteasema Sopensuon jätteen- hyötyjätteet, vastaanotto, varas- käsittelypaikka Kitee ongelmajätteet, SER tointi Jäteasema Sopensuon jätteen- käsittelypaikka Kitee biojäte, jätevesiliete tunnelikompostointi 1,5 Biojätteenkäsittelylaitos Sopensuon jätteen- vastaanotto, varas- käsittelypaikka Kitee pienerät öljyisiä maita tointi Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Pohjois-Karjalan Kontio- KTK Oy lahti asfaltti, betoni, tiili murskaus, varastointi 8 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Ylämyllyn Kontio- asfaltti, betoni, tiili, Velj.Ratilainen Ky lahti kannot murskaus, varastointi 0,5 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen jätemuovi uusiomuovin val- Ekiplast Oy Lieksa teollisuudesta mistus 5 Jätteen teollinen prosessointi Hevosvaaran jäte- vesilietteen Lieksa jätevesiliete aumakompostointi 5 Lietteidenkäsittelylaitos kompostointialue hyötyjätteet Jätehuolto Lieksa teollisuudesta ja lajittelu, varastointi 5 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Teuvo Lehikoinen Ky kaupan piiristä hyötyjätteet, Jätekukko Oy, Lieksa isokokoiset jätteet, vastaanotto, varas- jäteasema Lieksan jäteasema ongelmajätteet, SER tointi lajittelu, pakkaami- Ekokem Oy, joensuu Liperi ongelmajätteet nen, varastointi 7 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen puu- ja turvetuhka, rakeistus, lannoite- FA-Forest Oy Liperi jätevesiliete tuotteen valmistus 34 Jätteen teollinen prosessointi Joensuun Autohajottamo kuorma-autopur- Närhi Oy Liperi kuorma-auton romut kamo 0,1 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Auto- ja metallikierrätys Ollilainen Ay Nurmes romuautot ja renkaat autopurkamo 1 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen hyötyjätteet, Imanteen jätteen- isokokoiset jätteet, vastaanotto, varas- käsittelyalue Nurmes ongelmajätteet, SER, tointi, kompostointi Jäteasema jätevesiliete Imanteen jätteen- käsittelyalue Nurmes jätevesiliete aumakompostointi 3,5 Lietteidenkäsittelylaitos Karjalan Konepojat Oy Nurmes rakennusjäte lajittelu, varastointi 4,5 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Seppo Torvinen Nurmes rakennusjäte lajittelu, varastointi 3,5 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Itä-Suomen Outo- lajittelu, murskaus ja ekoyhtiö Oy kumpu kuormalavat varastointi Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Outo- hyötyjätteet, vastaanotto, varas- Jyrin käsittelyasema kumpu ongelmajätteet, SER tointi Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Outo- kompostointi AgBag Jyrin käsittelyasema kumpu biojäte, jätevesiliete -menetelmällä 15 Biojätteenkäsittelylaitos Outo- Jyrin käsittelyasema kumpu öljyiset maat aumakompostointi Biojätteenkäsittelylaitos Tohmajärven kirkonkylän Tohma- jätevesiliete aumakompostointi 3 Lietteidenkäsittelylaitos jätevedenpuhdistamo järvi hyötyjätteet, Jätekukko Oy, Valtimo isokokoiset jätteet, vastaanotto, varas- Jäteasema jäteasema ongelmajätteet, SER tointi

110 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 10/1

LIITE 10. Pohjois-Savon alueen jätteen vastaanottajia ja käsittelijöitä vuonna 2008.

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v PKM-Purku Ky, Mauri Kämäräinen Iisalmi romuautot, renkaat autopurkamo 0,5 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Ylä-Savon Jätehuolto Oy, ongelmajätteet, välivarastointi, Peltomäen jätteen- Iisalmi biojäte, öljyiset mädätys, Jätteenkäsittelykeskus, kunnallinen käsittelykeskus maat, betonijäte kompostointi kierrätyspolttoaine, lajittelu Ecomurske Oy Iisalmi puujäte murskaus 10 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen lajittelu, Ekokem Oy Ab Iisalmi ongelmajätteet varastointi 5 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen metalli, SER, lajittelu, Kuusakoski Oy Iisalmi romuautot, varastointi ja 50 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen renkaat murskaus pahvi, paperi, Kiinteistöhuolto rakennusjäte, Rytkönen Oy Iisalmi pakkausmetalli, lajittelu, paalaus 8,5 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen puujäte kalkkistabilointi, Iisalmen kaupunki Iisalmi puhdistamoliete varastokenttä Lietteidenkäsittelylaitos rautametallien Componenta Iisalmi uudelleensulatus käyttö valimolla 8 Jätteen teollinen prosessointi Iisalmen nuorison tuki ry, Kehypaja Iisalmi kierrätyskeskus kierrätyskeskus Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Jätekukko Oy, Juankosken jäteasema Juankoski hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema elektrolyysi, Eka-palvelu ay, Sawofix Juankoski ongelmajätteet lajittelu, <0,1 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen varastointi Juankosken Eko-Kierrätys Ay Juankoski hyötyjätteet lajittelu, paalaus Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Biolämpö Oy Juankoski puhdistamoliete lietteen poltto 7 Lietteidenkäsittelylaitos Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy Juankoski puhdistamoliete kompostointi 38 Lietteidenkäsittelylaitos Apajanlanden kompostointilaitos Juankoski liete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos kalliolouhe, Juankosken kaupunki, Juankoski ylijäämämaa, hyötykäyttö Muu vastaanotto tai hyödyntäminen tekninen osasto betoni- ja tiilijäte rakentamisessa Jätekukko Oy, Kaavin jäteasema Kaavi hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Kuusakoski Oy, Airakselan palvelupiste Karttula metalli romu, renkaat murskaus 50 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Jätekukko Oy, Karttulan jäteasema Karttula hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Keteleen kunnan puutarhajäte, liikelaitos Keitele puhdistamoliete kompostointi 0,5 Lietteidenkäsittelylaitos puhdistamoliete, Keiteleen jätehuolto / Keitele lajitellut jätteet, kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Esko Laukkanen paperi Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Keiteleen jäteasema Keitele SER muu esikäsittely Jäteasema Tmi Jari Kauppinen, kompostointikenttä Kiuruvesi puhdistamoliete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Kuopion Teräs ja vastaanotto, Romu Oy Kuopio romu, SER, romuautot esikäsittely Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Tapanilan Auto Oy Kuopio romuautot, renkaat autopurkamo 0,3 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Ekokem Oy Ab, Heinälamminrinteen Kuopio ongelmajäte, liete 2 Jäteasema ongelmajäteasema Jätekukko Oy, Vehmersalmen jäteasema Kuopio hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema

Liite 10 jatkuu seuraavalla sivulla.

Suomen ympäristö 47 | 2009 111 LIITE 10/2

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v siirtokuormaus, Jätekukko Oy, biojäte, hyötyjätteet, murskaus, Heinälamminrinteen Kuopio rakennusjäte, renkaat, varastointi, kom- 29 Jätteenkäsittelykeskus, kunnallinen jätekeskus karjanlanta postointi Lassila & Tikanoja Oyj Kuopio SER vastaanotto 0,5 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen Kuljetusliike lajittelu tai Seppo Rissanen Oy Kuopio kipsijäte murskauslaitos 1,8 Jätteenkäsittelykeskus, yksityinen kompostointi, Kuopion kaupunki, Kuopio puistojäte, ylijäämämaat kasvualustan 9 Biojätteenkäsittelylaitos Kirveslahti valmistus Kuopion kaupunki, kompostointi, Kuopio puistojäte, ylijäämämaat kasvualustan 9 Biojätteenkäsittelylaitos Honkalahti valmistus Kuopion Vesi Kuopio puhdistamoliete mädättämö 6 Lietteidenkäsittelylaitos Kuopion jätekeskus Kuopio karjanlanta kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Lohja Rodus Oy, Hepomäen Kuopio betonijäte murskaus 30 Jätteen teollinen prosessointi betonimurskaamo Sasmox Oy Kuopio kipsijäte kalsinointi 30 Jätteen teollinen prosessointi Eko-Kuopio, Likolahti Kuopio SER vastaanotto Muu vastaanotto tai hyödyntäminen vastaanotto ja Gigantti Oy Ab Kuopio SER varastointi Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Kuopion kaupunki, hyötykäyttö Heinjoen ampumarata Kuopio voimalaitostuhka rakentamisessa 26 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Metallivälitys Räsänen Kuopio romu romuliike Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Sanmat Kunnossapito Oy Kuopio ongelmajätteet varastointi Muu vastaanotto tai hyödyntäminen EkoKuopio ry Kuopio SER käsittely Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Lapinlahden Ekolämpö Oy Lapinlahti jätevesiliete kuivaus ja poltto Lietteidenkäsittelylaitos Lapinlahden kunta, Kompostointi- kirkonkylän jäte- Lapinlahti jätevesiliete alue jäteveden- 10 Lietteidenkäsittelylaitos vedenpuhdistamo puhdistamolla Lapinlahden kunnan vedenpuhdistamo Lapinlahti jätevesiliete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Maanrakennus maa-ainekset, vastaanotto ja Paldanius Oy Lapinlahti betoni- ja tiilijätteet käsittely 3 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Tahko-Auto KY Nilsiä romuautot, renkaat autopurkamo 1 Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Jätekukko Oy, Nilsiän jäteasema Nilsiä hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema läjitys, tontin Nilsiän kaupunki Nilsiä puhdas maa rakentaminen Muu vastaanotto tai hyödyntäminen Jätekukko Oy, Rauta- Rautalammin jäteasema lampi hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Rautalammin kunta, kirkonkyllän jäte- Rauta- puhdistamoliete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos vedenpuhdistamo lampi Jätekukko Oy, Rauta- Siilinjärven jäteasema vaara hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Jätekukko Oy, Rautavaaran jäteasema Siilinjärvi hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Siilinjärven kunta, Jynkänniemen jäte- Siilinjärvi puhdistamoliete kompostointi 4 Lietteidenkäsittelylaitos vedenpuhdistamo Siilinjärven kunnan kompostointilaitos Siilinjärvi liete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos Liite 10 jatkuu seuraavalla sivulla.

112 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 10/3

Kapasi- Yritys ja yksikkö Kunta Käsiteltävät jätteet Käsittelytapa teetti Tyyppi 1 000 t/v Demolite Oy erilliskerätty puu, jatkokäsittely, vastaan- (Puutavaraliike Puu Siili) Siilinjärvi kyllästetty puu otto Jätteen teollinen prosessointi romu, romuautot, lajittelu, varastointi, Muu vastaanotto tai Puijon Romu Oy Siilinjärvi renkaat esikäsittely hyödyntäminen Romunkeräys romuautot, romu, Muu vastaanotto tai Pulkkinen Oy Suonenjoki renkaat autopurkamo, lajittelu 0,15 hyödyntäminen Suonenjoen purkuosapalvelu Suonenjoki romuautot autopurkamo 0,04 Muu vastaanotto tai Hannu Tiitinen hyödyntäminen Jätekukko Oy, Suonenjoen jäteasema Suonenjoki hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Suonenjoen kaupunki, Jätevedenpuhdistamo Suonenjoki puhdistamoliete kompostointi 3 Lietteidenkäsittelylaitos Suonenjoen kunnan kompostointilaitos Suonenjoki liete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos ongelmajätteet, Finnsäiliö Oy Suonenjoki polttonesteet fysikaalinen erottetlu >0,1 Jätteen teollinen prosessointi L&T Biowatti Oy Suonenjoen Suonenjoki puupuru pelettitehdas Jätteen teollinen prosessointi pellettitehdas erilliskerätty Muu vastaanotto tai Jätehuolto P.Lindlöf Suonenjoki yhdyskuntajäte lajittelu, varastointi hyödyntäminen Jätehuolto Muu vastaanotto tai Ylönen A. Oy Suonenjoki hyödyntäminen Jätekukko Oy, Tervon jäteasema Tervo hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Jätekukko Oy, Tuusniemen jäteasema Tuusniemi hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Jätekukko Oy, Vesannon jäteasema Vesanto hyötyjätteet vastaanotto Jäteasema Matti Juutinen, Muu vastaanotto tai Jätteenkäsittelylaitos Vieremä romu, purkujäte varastointi hyödyntäminen Pyhäsalmen autohajottamo Vieremä romuautot Muu vastaanotto tai V.Kähärä Ky hyödyntäminen Vieremän kunta, hyötyjätteen Vieremä metalli vastaanotto, lajittelu Muu vastaanotto tai käsittelyasema hyödyntäminen hyötyjätteet, SER, Varkauden kaupunki, ongelmajätteet, lajittelu, murskaus, Jätteenkäsittelykeskus, Riikinnevan jätelaitos Leppävirta öljyiset maat, kompostointi kunnallinen puuperäiset jätteet Leppävirran kunta, kirkonkylän jäte- Leppävirta jätevesiliete kompostointi Lietteidenkäsittelylaitos vedenpuhdistamo Pohjois-Savon Muu vastaanotto tai koulutuskuntayhtymä Leppävirta SER esikäsittely 0,5 hyödyntäminen Arotfenno Oy / Muu vastaanotto tai Osamyynti AF Leppävirta romuautot autopurkamo 0,15 hyödyntäminen MK-Uusio- Jätteenkäsittelykeskus, materiaalit Oy Varkaus paperi, pahvi, romu lajittelu 12 yksityinen Savon Kiinteistöhuolto- Jätteenkäsittelykeskus, ja siivouspalvelu Oy Varkaus paperi lajittelu yksityinen Corenso, Varkaus Varkaus pahvi, paperi, uudelleenkäyttö 130 Jätteen teollinen prosessointi Hengitysliitto Heli ry, Muu vastaanotto tai Warkop Oy/ Ekotori Varkaus SER esikäsittely 0,3 hyödyntäminen Muu vastaanotto tai Varkauden kaupunki Varkaus rakennusjäte meluvallin rakentaminen hyödyntäminen

Suomen ympäristö 47 | 2009 113

LIITE 11 Ongelmajäte

x x x x x x x x Sairaalajäte

x x x Eläinjäte

x x x Lanta

x x Välpän erotusjäte Välpän

x x Öljyinen vesi Öljyinen

x x x x Viemäreiden puhdistusjäte Viemäreiden

x

kaivojen liete kaivojen

Hiekanerotus ja sadevesi- ja Hiekanerotus

x x x x x x Yhdyskuntaliete

x x x Rasvanerotuskaivojen liete Rasvanerotuskaivojen

x x x x Roskainen hiekoitushiekka Roskainen

x x x Tuhka

x x x x x Lentotuhka

x x Arinatuhka

x x Raskasöljytuhka

x x Öljyllä saastunut maa saastunut Öljyllä

x x x x x x x x

saastunut maa saastunut

PCDD/F-yhdisteillä PCDD/F-yhdisteillä

x x x

maa Kloorifenoleilla saastunut saastunut Kloorifenoleilla

x x x

ja kiviaines ja

Ylijäämämaa tai maa- tai Ylijäämämaa

x x x x x x x x Asfalttijäte

x x x x x x x

*asbesti erikseen *asbesti Betoni-, tiili- ja asbestijäte asbestijäte ja tiili- Betoni-,

x* x x x x x x x Mineriittilevyt

x

Jätejakeet Kipsijäte x x Kyllästetty puu Kyllästetty

x x x x x Käsitelty puu Käsitelty

x x x x x x Rakennusjäte

x x x x x x x x Teollisuusjäte

x x x x x x x Metalliromu

x x x x x x x x Pienmetalli

x x x x x x x x SER

x x x x x x x Lasi

x x x x x x x Posliini

x Kartonki ja nestekartonki ja Kartonki

x Pahvi

x x x x x Paperi *paperisilppu Paperi

x x x x

puu Puujäte tai käsittelemätön käsittelemätön tai Puujäte

x x x x x x x x Sahanpuru

x x Kannot

x x

(haravointi- ja risujäte) ja (haravointi- Puutarhajäte Puutarhajäte

x x x x x x x Biojäte

x x x x x x x Muovi

x x x Renkaat

x Sekajäte x x x x x x x Sijainti- kunta Mikkeli Savon- linna Joensuu Kitee Outo- kumpu Kuopio Iisalmi Leppä- virta ------Jäte- keskus Metsä- Sairilan jäteasema Nousialan jäteasema Kontionsu onjätease ma Sopensuon jätteen- käsittel ypaikka Jyrin käsit telyasema Kuopion jätekeskus Peltomäen jätekeskus Riikinne van jätelai tos jätejakeet vuoden 2009 tilanteen mukaan. jätejakeet Yhtiö/ kunta Metsä- sairila Oy Savonlinnan jäte- Seudun huolto Oy Joensuun Jäte- Seudun huolto Oy Kiteen kaupunki Outo- kummun kaupunki Jäte- kukko Oy Ylä-Savon Jäte- huolto Oy Varkauden Seudun Jätehuolto LIITE 11. Itä-Suomen jätekeskuksissa vastaanotettavat Itä-Suomen jätekeskuksissa LIITE 11.

114 Suomen ympäristö 47 | 2009

LIITE 12 Välivarastointi

x x x x x x x x

*karjanlanta **poikkeus *karjanlanta

Lietteiden kompostointi kompostointi Lietteiden x*

x** Biojätteen solumädätys Biojätteen

x

(jätevesiliete, biojäte) (jätevesiliete,

Aumakompostointi Aumakompostointi x

(jätevesiliete, biojäte) (jätevesiliete,

Kompostointilaitos Kompostointilaitos x x x

kompostointi

Öljyisten maiden auma- maiden Öljyisten x x x x x x x Erotus (öljyiset vedet) (öljyiset Erotus

x x

lietemäinen jäte) lietemäinen Allastaminen (öljyllä pimat, pimat, (öljyllä Allastaminen

x x x

jätteet, lietteet) jätteet,

Allastaminen (nestemäiset (nestemäiset Allastaminen x x x Haketus (puujäte) Haketus

x x x x x x

asfaltti) asfaltti) Toiminnot *tiili, (betoni, Murskaus

x x x

x*

jätteen loppusijoitus jätteen

Rakennus- ja teollisuus- ja Rakennus- x x x x x Riskijätteen käsittely Riskijätteen

x x

loppusijoitus

Pilaantuneiden maiden maiden Pilaantuneiden x x x

(kylmälaitteet)

Freonien poisto poisto Freonien x Asbestijätteen loppusijoitus Asbestijätteen

x x x x x

raskasöljytuhka)

Erityissijoitus *(asbestijäte, *(asbestijäte, Erityissijoitus

x* x*

loppusijoitus

Pysyvän jätteen Pysyvän x x x x x x x x

loppusijoitus Tavanomaisen jätteen jätteen Tavanomaisen x x x x x x x - to kuor- ma siir- Sijainti- kunta Mikkeli Savonlinna Joensuu Kitee Outo- kumpu Kuopio Iisalmi Leppävirta - - - - Metsä- Sairilan jäteasema Nousialan jäteasema Kontion suonjäte asema Sopensuon jätteen- käsittely paikka Jyrin käsittely asema Kuopion jätekeskus Peltomäen jätekeskus Riikin- nevan jätelaitos Jäte- keskus Yhtiö/ kunta Metsä- sairila Oy Savon- linnan Seudun Jäte- huolto Oy Joensuun Seudun Jäte- huolto Oy Kiteen kaupunki Outo- kummun kaupunki Jäte- kukko Oy Ylä-Savon Jäte- huolto Oy Varkauden Seudun Jätehuolto LIITE 12. Itä-Suomen jätekeskusten toiminnot vuoden 2009 tilanteen mukaan. mukaan. tilanteen 2009 vuoden toiminnot jätekeskusten Itä-Suomen 12. LIITE

Suomen ympäristö 47 | 2009 115 LIITE 13/1

LIITE 13. Itä-Suomen kaatopaikat vuonna 2008.

Yritys tai yksikkö Sijainti Ylläpitäjä Jätteet Tyyppi Etelä-Savo Tieliikelaitos, maa-aineksen loppusijoitus Hirvensalmi Yksityinen puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Kerimäen maankaatopaikka Kerimäki Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Läänin Tilausliikenne Oy, puhdas ylijäämämaa, tur- Tähkämäen läjitysalue Mikkeli Yksityinen peenpolton tuhka Pysyvän jätteen kaatopaikka Mikkelin Autokuljetus Oy:n maankaatopaikka Mikkeli Teollisuus puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Metsä-Sairila Mikkeli Jätehuoltoyhtiö Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Oravinmäen maankaatopaikka Mikkeli Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Mäntyharjun maankaatopaikka Mäntyharju Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Savaterra Oy, Lehmisuon kaatopaikka Rantasalmi Yksityinen pilaantuneet maat terminen käsittely Nousialan jäteasema Savonlinna Jätehuoltoyhtiö Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Pohjois-Karjala Endomines Oy, Pampalon kultakaivos Ilomantsi Kaivosteollisuus sivukivi, rikastushiekka Pysyvän jätteen kaatopaikka Varissuon maankaatopaikka Ilomantsi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Joensuun kaupunki, Pilkonpuiston maankaatopaikka Joensuu Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka turpeen- ja puunpolton Joensuun energian Joensuu Teollisuus tuhka, leijupetihiekka, Tavanomaisen jätteen kaatopaikka tuhkankaatopaikka kuona Kontiosuon jäteasema Joensuu Jätehuoltoyhtiö tavanomainen jäte Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Enon kunnan Päresärkän maankaatopaikka Joensuu/ Eno Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Ukkolan maankaatopaikka Joensuu/ Eno Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Stora Enso, Enocell Joensuu/ Eno Teollisuus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Hammaslahden Joensuu/ maankaatopaikka Pyhäselkä Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Reijolan Joensuu/ maankaatopaikka Pyhäselkä Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Juuan Dolomiittikalkki Juuka Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Nunnalahden Uuni Juuka Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Tulikivi, Koskela Juuka Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Tulikivi, Tulikivi Juuka Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Sopensuon jätteenkäsittelypaikka Kitee Kunta pysyvä jäte Pysyvän jätteen kaatopaikka Kontiolahden kunnan maankaatopaikka Kontiolahti Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Pohjois-Karjalan KTK OY Kontiolahti Yksityinen puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Ylämyllyn Velj. Ratilainen Ky Kontiolahti Yksityinen puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Liperin kunnan maankaatopaikka Liperi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Jyrin käsittelyasema Outokumpu Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Liite 13 jatkuu seuraavalla sivulla.

116 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 13/2

Yritys tai yksikkö Sijainti Ylläpitäjä Jätteet Tyyppi Outo- Jyrin käsittelyasema kumpu Kunta tavanomainen jäte Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Mondo Minerals, Outo- Vuonoksen tehdas kumpu Kaivosteollisuus rikastushiekka Ongelmajätteen kaatopaikka Outo- Jyrin käsittelyasema kumpu Kunta pilaantuneet maat Ongelmajätteen kaatopaikka Polvijärven yrityspalvelu Oy, Sara 1 Polvijärvi Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Polvijärven yrityspalvelu Oy, Sara 2 Polvijärvi Kaivosteollisuus sivukivi Pysyvän jätteen kaatopaikka Mondo Minerals, Horsmanahon kaivos Polvijärvi Kaivosteollisuus sivukivi Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Mondo Minerals, Lipasvaaran kaivos Polvijärvi Kaivosteollisuus sivukivi Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Pohjois-Savo Peltomäki Iisalmi Jätehuoltoyhtiö Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Peltomäki Iisalmi Jätehuoltoyhtiö asbesti Ongelmajätteen kaatopaikka raskaan polttoöljyn Peltomäki, raskasöljytuhka Iisalmi Jätehuoltoyhtiö Ongelmajätteen kaatopaikka tuhka Kalaniemen maankaatopaikka Kaavi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Rikastushiekan kaatopaikka, Mondo Minerals Kaavi Teollisuus Ongelmajätteen kaatopaikka Keiteleen maankaatopaikka, Palomäki Keitele Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Kiuruveden maankaatopaikka, Teerisuo Kiuruvesi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Ekokem palvelut Kuopio Yksityinen Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Heinälamminrinne Kuopio Jätehuoltoyhtiö Tavanomaisen jätteen kaatopaikka puhdas ylijäämämaa, Rautaniemen maankaatopaikka Kuopio Kunta Maankaatopaikka ruoppaus liete Riistaveden maankaatopaikka Kuopio Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Vehmersalmen maankaatopaikka Kuopio Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Paldaniuksen maankaatopaikka Lapinlahti Yksityinen puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Honkamäen maankaatopaikka Maaninka Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Rikastushiekan kaatopaikka, SP-Minerals Nilsiä Teollisuus Pysyvän jätteen kaatopaikka Pielaveden maankaatopaikka Pielavesi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Kipsin kaatopaikka Siilinjärvi Teollisuus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Pasutteen kaatopaikka Siilinjärvi Teollisuus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Rikastushiekan kaatopaikka Siilinjärvi Teollisuus Pysyvän jätteen kaatopaikka Sivukiven läjitysalue Siilinjärvi Teollisuus Pysyvän jätteen kaatopaikka Säyneenjoen maankaatopaikka Siilinjärvi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Tynnörisen maankaatopaikka Siilinjärvi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Sonkajärven maankaatopaikka Sonkajärvi Kunta puhdas ylijäämämaa Maankaatopaikka Finn Nickel Oy, sivukiven läjitys Leppävirta Teollisuus Pysyvän jätteen kaatopaikka Riikinneva, aspesti Leppävirta Kunta Ongelmajätteen kaatopaikka Riikinneva, ongelmaj. Täyttöalue 1 Leppävirta Kunta Ongelmajätteen kaatopaikka Riikinneva Leppävirta Kunta Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Pukkikankaan kaatopaikka Varkaus Teollisuus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Suomen ympäristö 47 | 2009 117 LIITE 14/1

LIITE 14. Puhdistamolietteiden sekä haja-asutuksen sakokaivo- ja umpi-kaivolietteiden määrät vuonna 2007 Itä-Suomen alueella maakunnittain.

Maakunta Puhdistamoliete, t Sako- ja umpikaivoliete, ,t Etelä-Savo Enonkoski 2751 200 Heinävesi 6001 1 500 Hirvensalmi 2502 3 000 Joroinen 3001 2 000 Juva 9002 650 Kangasniemi 6302 5 100 Kerimäki 5001 6 400 Mikkeli Anttola 1 500 Mikkeli Haukivuori 900 Mikkeli Kenkäveronniemi 2 7411 12 000 Mäntyharju 1 3502 8 000 Pertunmaa Kuortti 7001 2 000 Pieksämäki 3 0002 Puumala 3001 1 700 Rantasalmi 5002 800 Ristiina 3001 600 Savonlinna Pihlajaniemi 3 5441 500 Savonranta 7002 200 Sulkava 2 700 Yhteensä 16 590 49 750

Maakunta Puhdistamoliete, t Sako- ja umpikaivoliete, ,t Pohjois-Karjala Eno 590 Ilomantsi 1 4402 Joensuu 2 0947 8 528 Juuka 1 3102 5 614 Kesälahti 3502 1 000 Kitee 9065 5 211 Lieksa 1 5702 3 450 Lieksan (Kolin puhdistamo) 422 732 Liperi 1 0752 8 663 Nurmes 1 5472 1 118 Outokumpu 2 8302 1 214 Polvijärvi 3672 945 Pyhäselkä 4102 Rääkkylä 2002 1 390 Tohmajärvi 2502 1 360 Yhteensä 14 981 39 226 1viherrakentaminen 2kaatopaikan maisemointi 3peltoviljelyyn 4kompostointi ja kaatopaikkasijoitus 5kompostointi ja hyötykäyttö 6kompostointi, 7lannoitevalmistajalle Liite 14 jatkuu seuraavalla sivulla.

118 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 14/2

Maakunta Puhdistamoliete, t Sako- ja umpikaivoliete, ,t Pohjois-Savo Iisalmi 5 1043 5 302 Juankoski 6 6503 2 200 Karttula 7204 3 567 Keitele 263 609 Kiuruvesi 1 557 1 788 Kuopio, Lehtoniemi 7 915 10 346 Kuopio,Melalahti 1 885 Kuopio,Vehmersalmi 1 081 Lapinlahti 17 780 2 185 Leppävirta 1 6865 3 599 Maaninka Siilinjärvelle Nilsiä 1 0005 936 Pielavesi 4125 946 Rautalampi 2 1605 Rautavaara 704 Siilinjärvi 2 6205 3 023 Sonkajärvi 1 575 Sonkajärvi, Sukeva 522 Suonenjoki 2 5002 2 942 Tervo 680 307 Tuusniemi 4551 1 368 Varkaus 3 5436 13 147 Varpaisjärvi 2206 20 Vesanto 1 474 512 Vieremä Iisalmeen Yhteensä 56 739 58 564 1viherrakentaminen 2kaatopaikan maisemointi 3peltoviljelyyn 4kompostointi ja kaatopaikkasijoitus 5kompostointi ja hyötykäyttö 6kompostointi, 7lannoitevalmistajalle

Suomen ympäristö 47 | 2009 119 LIITE 15 - 7 952 28 141 24 143 24 24 165 24 31 477 31 71 072 71 1 3976 27 246 27 59 23059 30 433 78 038 29 60229 82 907 20 230 85 630 88 993 97 288 75 906 103 171 103 103 167 103 129 795 129 168 456168 275 754275 yhteensä 1 656 772 Nautaeläimiä

0 728 7 516 9 316 7 552 1 752 2 740 6 696 2 824 2 496 7 796 1 256 3 028 4 096 4 708 2 092 7 280 2 048 8 640 6 044 (4 m³) (4 12 276 12 30 816 10 744 10 14 268 14 Vasikat 156 712 156 <1 <1 vuotta 0

75 510 525 330 240 735 705 705 825 660 225 285 645 540 405 600 840 1 035 1 035 1 080 ≥2 vuotta 12 00012 0 210 975 2 415 2 145 2 130 9 570 8 370 8 760 4 320 7 530 9 705 3 705 2 430 1 770 8 340 6 885 4 080 2 400 1 1115 Sonnit (15 m³) Sonnit (15 13 425 13 12 450 12 14 68514 50 295 187 710 187 1–2 vuotta 0

96 216 120 120 336 336 720 600 408 3 168 3 168 1 632 1 632 4 392 4 872 1 368 1 584 1 584 2 088 1 008 29 44829 Teuraaksi Teuraaksi m³ 24 0

810 165 870 435 330 750 690 945 585 225 600 1 245 2 655 1 095 1 260 1 305 1 005 14 970 14 Emo- lehmiksi 0 Hiehot 1 - 2 vuotta m³ 15 4 215 4 215 3 765 3 765 2 760 1 875 7 530 1 230 2 775 3 585 2 700 9 285 13 410 13 11 565 11 11 925 11 11 865 11 31 365 31 13 995 13 24 870 24 17 580 17 10 86010 14 04014 10 68010 219 855 219 Lypsy- lehmiksi 0

75 75 60 135 120 150 150 255 255 285 1 560 Teu- raaksi 0

(15 m³) (15 315 510 150 165 270 270 270 375 105 180 240 285 540 405 5 280 1 200 Hiehot 2 vuotta Emo- lehmiksi 0

765 270 1 110 3 510 1 710 1 710 3 210 5 910 2 145 2 955 3 180 3 030 5 775 2 850 4 905 1 980 10 935 10 55 95055 (15 m³) (15 Emolehmät

0 8 160 5 208 12 816 12 46 512 15 120 15 12 168 12 15 168 15 15 744 15 74 472 74 55 752 55 98 976 36 024 18 09618 41 66441 44 160 (24 m³)(24 15 64815 16 84816 52 94452 52 60852 46 896 58 584 43 608 136 056 136 923 232 Lypsylehmät

Yhteensä Vieremä tilat alle 3 eläintä Varkaus Varpaisjärvi Vesanto Tuusniemi Tervo Sonkajärvi Suonenjoki Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Pohjois-Savo Iisalmi Juankoski Nilsiä Kaavi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio LIITE 15. Lantamäärät Pohjois-Savon nautatiloilta vuonna 2007. Lantamäärät Pohjois-Savon LIITE 15.

120 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 16

LIITE 16. Lantamäärät Pohjois-Karjalan nautatiloilta vuonna 2007.

Nauta- Lypsy- Emo- eläimiä Hiehot 2 vuotta ja yli - Hiehot 1–2 vuotta - Sonnit - T Vasikat Lypsy- Emo- lehmät lehmät yhteensä Lypsy- Emo- Teu- Lypsy- Emo- Teu- 1–2 ≥2 <1 lehmiksi lehmiksi raaksi lehmiksi lehmiksi raaksi vuotta vuotta vuotta Pohjois-Karjala Eno 13 512 0 600 0 0 2 715 180 216 1 110 120 1 248 6 189 Ilomantsi 12 432 705 450 0 90 2 415 0 408 1 440 135 1 652 7 295 Joensuu 12 168 0 450 0 180 2 475 0 2 160 1 425 195 3 460 10 345 Juuka 24 696 2 115 810 0 0 5 580 435 1 584 3 735 225 5 084 19 568 Kesälahti 10 248 1 845 660 105 60 2 130 195 360 1 905 465 1 804 9 529 Kitee 52 440 4 410 2 160 390 120 11 475 1 035 1 056 6 720 435 6 924 34 725 Kontiolahti 10 248 480 540 0 0 2 265 135 720 1 725 135 1 696 7 696 Outukumpu 17 976 5 865 825 1 410 105 4 335 1 500 408 4 245 1 245 4 620 24 558 Lieksa 38 352 2 070 1 875 270 60 9 255 240 2 520 6 165 660 5 872 28 987 Liperi 56 592 3 075 2 775 525 105 13 170 915 2 400 16 065 1 200 10 188 50 418 Nurmes 40 896 4 170 2 175 420 75 10 065 1 095 1 416 6 510 885 7 960 34 771 Polvijärvi 39 384 4 905 1 845 645 75 8 820 1 830 2 496 15 660 720 9 180 46 176 Pyhäselkä 22 656 630 1 260 0 0 5 955 330 792 3 180 255 2 956 15 358 Rääkkylä 23 760 4 800 1 335 0 0 5 805 1 410 2 424 8 880 405 6 500 31 559 Tohmajärvi 47 784 6 225 2 295 0 0 11 085 1 320 1 776 8 880 345 8 476 40 402 Valtimo 31 368 4 695 1 500 450 60 7 155 1 065 1 536 8 895 885 6 184 32 425 alle 3 eläimen tilat Yhteensä 454 512 47 670 21 555 5 280 1 050 104 700 12 180 22 272 96 540 8 310 83 804 909 540

Suomen ympäristö 47 | 2009 121 LIITE 17

LIITE 17. Lantamäärät Etelä-Savon nautatiloilta vuonna 2007.

Nauta- Lypsy- Emo- eläimiä Hiehot 2 vuotta ja yli - Hiehot 1–2 vuotta - Sonnit - T Vasikat Lypsy- Emo- lehmät lehmät yhteensä Lypsy- Emo- Teu- Lypsy- Emo- Teu- 1–2 ≥2 <1 lehmiksi lehmiksi raaksi lehmiksi lehmiksi raaksi vuotta vuotta vuotta Etelä-Savo Enonkoski 11 016 0 900 0 0 2 475 0 216 2 460 0 2 160 19 227 Heinävesi 11 448 0 585 0 0 2 430 0 0 390 0 1 128 15 981 Hirvensalmi 11 328 1 500 450 180 45 2 250 480 168 2 670 120 2 160 21 351 Joroinen 22 800 2 355 1 530 405 0 6 255 945 0 6 480 510 3 908 45 188 Juva 48 144 3 060 2 340 405 180 11 730 945 1 152 8 685 645 7 200 84 486 Kangasniemi 22 872 990 1 425 240 90 5 415 420 2 088 5 940 690 3 980 44 150 Kerimäki 13 056 360 735 0 0 3 030 225 336 4 320 165 3 536 25 763 Mikkeli 55 416 6 450 2 415 1 050 120 13 935 1 965 2 256 8 010 780 8 428 100 825 Mäntyharju 13 872 2 985 420 0 0 2 370 645 384 3 210 405 3 072 27 363 Pertunmaa 16 656 2 385 390 285 0 3 705 645 480 0 150 2 320 27 016 Pieksämäki 32 928 1 425 1 815 600 0 8 175 585 1 272 10 590 1 680 4 692 63 762 Punkaharju 16 560 2 535 1 020 0 0 4 350 705 360 3 600 480 2 896 32 506 Puumala 9 432 945 840 0 0 2 595 0 648 2 400 120 1 948 18 928 Rantasalmi 50 928 495 2 985 165 0 11 760 0 1 824 16 380 1 365 9 988 95 890 Ristiina 14 544 2 700 735 390 135 3 210 780 528 2 265 225 2 348 27 860 Savonlinna 19 800 600 765 150 0 5 055 180 624 3 330 0 2 952 33 456 Savonranta 4 200 0 135 0 0 765 0 0 0 0 440 5 540 Sulkava 15 216 0 855 240 0 3 870 525 600 3 720 105 3 020 28 151 alle 3 eläin 0 1 245 0 375 765 0 390 1 176 1 695 180 0 5 826 Yhteensä 390 216 28 785 20 340 4 110 570 93 375 9 045 12 936 84 450 7 440 66 176 717 443

122 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 18

LIITE 18. Lantamäärät Pohjois-Savon sikatiloilla vuonna 2007.

Muu sika Porsaat Liete m³ Siat 50 kg ja yli - Yhteensä 20–50 kg alle 20 kg Karjut Emakot Lihasiat Pohjois-Savo Iisalmi 50 4 449 2 006 2 878 1 927 11 310 Juankoski 48 4 416 2 599 1 574 1 772 10 410 Kaavi 0 Karttula 0 Keitele 0 Kiuruvesi 151 13 844 2 849 2 148 2 933 21 925 Kuopio 2 062 2 062 Lapinlahti 6 038 5 402 11 441 Leppävirta 0 Maaninka 10 1 378 4 550 2 825 630 9 393 Nilsiä 62 6 300 540 1 579 1 402 9 883 Pielavesi 2 506 2 506 Rautalampi 0 Rautavaara 0 Siilinjärvi 14 1 287 2 806 840 460 5 406 Sonkajärvi 0 Suonenjoki 0 Tervo 0 Tuusniemi 0 Varkaus 0 Varpaisjärvi 38 7 844 1 589 1 675 2 543 13 689 Vesanto 0 Vieremä tilat alle 3 eläintä 53 12 085 1 286 2 381 4 169 19 973 Yhteensä 427 51 601 26 770 23 364 15 835 117 997

Suomen ympäristö 47 | 2009 123 LIITE 19

LIITE 19. Lantamäärät Etelä-Savon sikatiloilla vuonna 2007.

Siat 50 kg ja yli - Muu sika Porsaat Yhteensä Liete m³ Karju Emakko Lihasika 20–50 kg alle 20 kg Etelä-Savo Enonkoski 0 0 0 0 0 0 Heinävesi 0 0 0 0 0 0 Hirvensalmi 0 0 0 0 0 0 Joroinen 0 0 1 944 4 152 0 6 096 Juva 12 1 137 2 580 2 731 336 6 796 Kangasniemi 0 988 3 703 0 0 4 691 Kerimäki 0 0 29 0 0 29 Mikkeli 0 1 087 1 169 0 485 2 741 Mäntyharju 12 1 419 466 278 514 2 689 Pertunmaa 0 0 0 0 0 0 Pieksämäki 46 4 598 1 512 881 2 017 9 054 Punkaharju 0 0 0 0 0 0 Puumala 17 1 104 108 0 221 1 450 Rantasalmi 17 4 690 50 1 274 1 652 7 684 Ristiina 0 0 0 0 0 0 Savonlinna 14 896 1 397 458 422 3 188 Savonranta 0 0 0 0 0 0 Sulkava 0 0 0 0 0 0 Tilat alle 3 eläintä 86 11 122 470 2 112 4 483 18 274 Yhteensä 204 27 041 13 428 11 887 10 130 62 691

124 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 20

LIITE 20. Lantamäärät Pohjois-Karjalan sikatiloilla vuonna 2007.

Siat 50 kg ja yli - Muu sika Porsaat Yhteensä Liete m³ Karju Emakko Lihasika 20–50 kg alle 20 kg Pohjois-Karjala Eno 0 0 0 0 0 0 Ilomantsi 0 0 0 0 0 0 Joensuu 0 0 0 0 0 0 Juuka 0 0 0 0 0 0 Kesälahti 7 855 0 0 366 1 228 Kitee 0 0 0 0 0 0 Kontiolahti 0 0 0 0 0 0 Outukumpu 0 0 0 0 0 0 Lieksa 0 0 0 0 0 0 Liperi 53 2 166 0 0 576 2 795 Nurmes 34 4 963 2 770 3 821 1 452 13 039 Polvijärvi 0 0 696 430 0 1 126 Pyhäselkä 0 0 0 0 0 0 Rääkkylä 0 0 0 0 0 0 Tohmajärvi 0 0 2 959 0 0 2 959 Valtimo 0 0 0 0 0 0 Alle 3 eläim tilat 50 5 080 3 619 6 540 1 838 Yhteensä 144 13 064 10 044 10 790 4 232 38 275

Suomen ympäristö 47 | 2009 125 LIITE 21

LIITE 21. Lantamäärät Etelä-Savon siipikarjatiloilta vuonna 2007.

Munivat kanat Etelä-Savo Broilerit Kalkkunat Muu siipikarja Yhteensä yli 20 vkk Enonkoski 0 0 0 0 41 Heinävesi 2 0 0 0 19 Hirvensalmi 7 0 0 0 0 Joroinen 3 0 0 0 1 048 Juva 6 0 998 4 13 352 Kangasniemi 207 0 0 0 1 654 Kerimäki 15 0 0 0 0 Mikkeli 16 0 0 0 5 178 Mäntyharju 26 0 0 0 216 Pertunmaa 0 0 0 0 2 499 Pieksämäki 384 0 0 0 3 071 Punkaharju 0 0 0 0 0 Puumala 0 0 0 0 3 614 Rantasalmi 85 0 0 0 3 128 Ristiina 4 0 0 0 0 Savonlinna 140 0 0 0 1 974 Savonranta 0 0 0 0 0 Sulkava 0 0 0 0 0 Alle 3 eläin 34 0 795 4 742 278 Yhteensä 928 0 1 793 4 745 36 070

126 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 22

LIITE 22. Lantamäärät Pohjois-Savon siipikarjatiloilta vuonna 2007.

Munivat kanat Broilerit Kalkkunat Muu siipikarja Yhteensä yli 20 vkk Pohjois-Savo Iisalmi Juankoski Kaavi 1,4 1 Karttula Keitele Kiuruvesi 38 3,6 47 Kuopio 193 193 Lapinlahti 115 115 Leppävirta 89 10,4 115 Maaninka Nilsiä 2 2 Pielavesi 28 28 Rautalampi 0 0 Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vesanto Vieremä Alle 3 eläimen tilat 702 0 0 1 393 2 095 Yhteensä 1 169 0 0 1 428 2 596

Suomen ympäristö 47 | 2009 127 LIITE 23

LIITE 23. Lantamäärät Pohjois-Karjalan siipikarjatiloilta vuonna 2007.

Munivat kanat Pohjois-Karjala Broilerit Kalkkunat Muu siipikarja Yhteensä yli 20 vkk Eno 0 0 0 0 0 Ilomantsi 94 0 0 11 105 Joensuu 216 0 0 0 216 Juuka 0 0 0 0 0 Kesälahti 0 0 0 0 0 Kitee 72 0 0 44 115 Kontiolahti 6 0 0 0 6 Outukumpu 46 0 0 0 46 Lieksa 62 0 0 5 67 Liperi 15 0 0 375 390 Nurmes 95 0 0 602 697 Polvijärvi 0 0 0 0 0 Pyhäselkä 0 0 0 0 0 Rääkkylä 16 0 0 0 16 Tohmajärvi 159 0 0 0 159 Valtimo 0 0 0 0 0 Alle 3 eläimen tilat 13 0 1 180 194 Yhteensä 794 0 1 1 217 2 012

128 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 24

LIITE 24. Lantamäärät Pohjois-Karjalan pieneläin tuotannosta vuonna 2007.

Lampaat ja Karitsoineet ja Muut Lampaat Pohjois-Karjala Vuohet Hevoset Yhteensä uuhet tiineet uuhet lampaat yhteensä Eno 9 0 0 9 0 576 594 Ilomantsi 369 0 0 369 189 348 1 275 Joensuu 77 0 0 77 0 840 993 Juuka 179 0 0 179 0 1 248 1 605 Kesälahti 0 0 0 0 0 396 396 Kitee 200 0 167 366 0 1 188 1 920 Kontiolahti 296 0 0 296 0 792 1 383 Outukumpu 122 0 0 122 0 732 975 Lieksa 279 0 0 279 0 1 440 1 998 Liperi 135 0 147 282 21 1 344 1 929 Nurmes 360 0 0 360 0 1 224 1 944 Polvijärvi 0 0 0 0 0 1 344 1 344 Pyhäselkä 0 0 0 0 0 696 696 Rääkkylä 99 0 117 216 0 780 1 212 Tohmajärvi 441 26 894 1 361 0 324 3 045 Valtimo 69 0 101 170 0 1 200 1 539 Alle 3 eläim tilat 417 158 2 439 3 014 116 0 6 143 Yhteensä 3 050 183 3 864 7 097 326 14 472 28 991

Suomen ympäristö 47 | 2009 129 LIITE 25

LIITE 25. Lantamäärät Pohjois-Savon pieneläin tuotannosta vuonna 2007.

Karitsoineet ja Lampaat Lampaat ja uuhet Muut lampaat Vuohet Hevoset tiineet uuhet yhteensä Pohjois-Savo Iisalmi 182 0 0 182 0 3 372 Juankoski 80 0 134 213 0 1 380 Kaavi 53 0 51 104 0 504 Karttula 0 0 0 0 134 312 Keitele 14 0 21 35 0 276 Kiuruvesi 89 0 72 161 0 2 928 Kuopio 320 0 0 320 132 3 864 Lapinlahti 0 0 0 0 32 1 248 Leppävirta 221 0 0 221 0 912 Maaninka 173 0 320 492 0 1 008 Nilsiä 74 0 60 134 0 876 Pielavesi 35 0 41 75 11 684 Rautalampi 0 0 0 0 0 1 416 Rautavaara 0 0 0 0 0 0 Siilinjärvi 324 0 0 324 0 2 604 Sonkajärvi 252 0 0 252 0 288 Suonenjoki 0 0 0 0 0 1 044 Tervo 273 35 257 564 0 792 Tuusniemi 104 0 65 168 0 1 428 Varkaus 36 0 33 69 0 0 Varpaisjärvi 0 0 0 0 0 408 Vesanto 0 0 0 0 0 408 Vieremä 96 0 0 96 0 1 500 Alle 3 eläimen tilat 558 434 1 490 2 481 126 1 836 Yhteensä 2 783 468 2 541 0 434 27 588

130 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 26

LIITE 26. Lantamäärät Etelä-Savon pieneläin tuotannosta vuonna 2007.

Lampaat ja Karitsoineet ja Lampaat Etelä-Savo Muut lampaat Vuohet Hevoset uuhet tiineet uuhet yhteensä Enonkoski 48 0 0 0 0 0 Heinävesi 0 0 0 0 0 660 Hirvensalmi 72 0 0 0 0 348 Joroinen 513 0 0 0 0 1 464 Juva 474 0 0 0 0 1 800 Kangasniemi 393 0 0 0 0 1 140 Kerimäki 54 0 338 0 0 636 Mikkeli 287 0 0 0 26 3 456 Mäntyharju 197 0 0 0 45 1 464 Pertunmaa 270 0 0 0 0 1 152 Pieksämäki 44 0 32 0 15 1 764 Punkaharju 0 0 0 0 0 492 Puumala 81 0 132 0 0 624 Rantasalmi 432 0 740 0 38 876 Ristiina 21 0 21 0 0 1 224 Savonlinna 134 0 0 0 0 1 716 Savonranta 0 0 0 0 0 0 Sulkava 128 0 125 0 0 636 alle 3 eläin 56 264 2 601 0 89 588 Yhteensä 3 201 264 3 987 0 212 20 040

Suomen ympäristö 47 | 2009 131 LIITE 27/1

LIITE 27. Yhteenveto kyselyssä esille tuoduista jäteneuvontaprojekteista.

Kitee * Jäteneuvontaan liittyviä projekteja on ollut käynnissä 1990-luvun puolivälissä liittyen erityisesti jätteiden lajittelun käynnistämiseen. * Vuonna 1998-2001 oli 3-vuotinen projekti liittyen jätehuollon ja ympäristötietouden tason parantamiseen alueen yrityksissä ja maataloudessa. * Vuonna 2004 palkattiin ½ vuodeksi ympäristösuunnittelija haja-asutuksen ja kesämökkiläisten jätehuollon kehittämiseen ja neuvontaan.

Ylä-Savon jätehuolto Oy * Apteekkien lääkejätevastaanotto: Ohjeiden ja keräyskaluston päivitys. * Kuukausittain julkaistava juttu jätehuollosta Iisalmen Kaupunkilehdessä. * Rastirata Ylä-Savon Jätekeskuksessa Peltomäessä. Tarkoitettu opiskelijaryhmille jätekeskuksen toimintojen esittelyyn. * Paikallisradiossa on ollut tietoiskukampanja jätehuoltojärjestelyistä.

Metsäsairila Oy * Kesätapahumat, mökkiläismessut, joulunajan jätehuoltotempaus, valtakunnallinen jätelaitosten ongelmajätekampanja. * Yhtiö on mukana valtakunnallisessa www.kierrätys.fi-palvelussa * Jäteyhtiömme esittely dvd.

Joensuun Seudun Jätehuolto Oy * Vuosia sitten oli valtakunnallinen ongelmajäteprojekti.

Kontiolahden kunta * Haja-asutuksen jätevesi projekti on meneillään. * Kuntatiedotteeseen toukokuussa 2009 tehtiin sivu jätehuollon ohjeistusta, jossa pääpaino kesämökkiläisten neuvonta.

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy * Koulukäynnit. * Tiedotuslehden tekeminen ja julkaisu kerran vuodessa.

Varkauden seudun jätehuolto * Roskankeräystempaukset asukasyhdistysten tai urheiluseurojen kanssa. * Yhteistyö esim. Marttojen kanssa. * Teollisuuden ihmememaa- tapahtuma Varkaudessa. * Kestävän kehityksen polku Kuoppakankaan koululla Varkaudessa Keke-päivänä. * Vekara Varkaus ja Puhuvan kompostorin esitykset.

Liite 27 jatkuu seuraavalta sivulta.

132 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 27/2

Jätekukko Oy * Yhtiön nettisivut ja puhelinpalvelu ovat neuvonnan kulmakivet. * 2008/2009 kokeiltu maksullista kokosivun kuukausi-infoa paikallislehdissä sekä radiomainontaa. * Erilaisia yhteistyöhankkeita mm. – Kalpan kummipelaajat, asennevalistusta aikuisille ja lapsille (2008/2009). * Yhteistyö tanssiteatteri Minimin kanssa, Jätekukko -reggaefantasia (2007–2009). * Pohjois-Savon Martat ry tekee kompostointineuvonta ostopalveluna (mm. tukimartat -koulutus ja jokaiseen omakotitaloon jaettu kompostointiopas v. 2008). * Jätelaitosyhdistyksen valtakunnallinen ongelmajätekampanja 2009. * Valmisteilla jäteneuvonnan tarkastelu osana ympäristökasvatusta => yhtiön valistus- suunnitelman laatiminen. Toiveena laajempi alueellinen yhteistyö ympäristökasvatuksen tukemisessa. * Kesäkuun ensimmäisellä viikolla (vuonna 2009)biopussien + lajitteluohjeiden jakelu suoraan talouksille (55 000 taloutta).

Suomen ympäristö 47 | 2009 133 LIITE 28

LIITE 28. Yhteenveto jäteneuvonnan ongelmista.

Vastaajien listaamia ongelmia (visio).

Resurssit Osaaminen Materiaaliin kohdistuvat Asenteet Muita haasteita Muita haasteita kommentit

Henkilöstöresurssit. Koulutuksen puute Valmiiden neuvonta- Ihmisten Jätehuoltoon liittyvät Ihmisten ymmärryksen oikeaoppisesta materiaalien puute. välinpitämätön väärinkäytöt. lisääminen siitä, että neuvonnasta. asenne. jätehuolto on sekä OIKEUS, että VELVOLLISUUS. Jätehuolto nähdään vielä usein turhana velvoitteena, kun jätteet voi hävittää myös polttamalla. Tarvitaan asiaan Kunnollisen ´Varmat konstit´ Piittaamattomuus. Selkeä vastuuttaminen Lainsäädännön jatkuvat talousarviossa oma toiminnan -luennot ja monisteet henkilöille ja siihen muutokset. määräraha. aloittamisen eivät toimi toiminta-aika. vaikeus. nykymaailmassa. Työvoiman puute. Ei ammattitaitoa. Valtava muun Tiedon puute Termien erilaisuus eri Jatkuvuus keräyskäytännössä tiedon tulva. helppo korjata. puolilla Suomea. Samoista ja kierrätysmahdollisuuksien/ Ihmisten asenteisiin asioista puhutaan eri nimillä. paikkojen rajallisuus. vaikeampi vaikuttaa. Rajalliset resurssit. Neuvonnan arvos- Jätehuollossa on useita Asiakkaiden Ala on nuori ja Asian kiinnostavuus/ tuksen puute re- tahoja viranomainen, ennakkoasenne. muutosvauhti huikea. vastaanottavuus. surssien valvonta, toteuttaja, myöntäjien kes- urakoitsijat kuudessa. Panostus neuvontaan. Lisäkoulutuksen Ohjelmistojen ja rekis- Pyritään vaikuttamaan Ne jotka tietoa tarvitsevat, Kierrätysaikojen vähyys. puute. tereiden ylläpito nimenomaan asenteisiin, niitä ei tieto tavoita. (+päivitys) > tiedot mutta neuvonnalla muuttuvat usein, tavoitetaan tällä hetkellä asiakkaita ei ainoastaan aktiivisemmat tavoiteta jne. kuulijat, joilla on jo valmiiksi asenne asiaa kohtaan positiivisempi. Resurssipula. Valmiiksi kielteinen Muiden tehtävien määrä. Kesäasukkaiden kotikuntien asenne jätehuoltoon. Mitä on jäteneuvonta. erilaiset määräykset. Jäteneuvonnalla kukin käsittää eri asioita. Me näemme jäteneuvonnan laajana palveluna, joka käsittää lajitteluneuvon- nan lisäksi myös jätehuol- lon tehokkaasen korkea- oppiseen järjestämiseen tähtäävää neuvontaa. Resurssipula, henkilöt. Asenteet pielessä. Jäte- Väärinymmärrys. Ihmiset eivät tule neuvottelu- Ei taloudellisia resursseja. ongelman vähättely. Neuvonta ei kohtaa niitä tilaisuuksiin. Lainsäädännön Rahan puute. Ihmisten kielteinen/ joille tarve olisi suuri. soveltaminen. Tavoitettavuus. välinpitämätön asenne. Resurssien kohdistaminen mahdollisimman tehokkaasti. Yhteisen kielen käyttäminen kaikkien neuvontaan osallituvien kesken. Erityisesti tuottajavastuun tiimoilta kieli on hajaantunut. Myös L&T kuvittelee voivansa neuvoa missä tahansa mitä tahansa, saa aikaanristiriitaisen informaation. Asiakkaiden asenteet. Tieto ei kohtaa tarvitsevia riittävästi Asenteet. Vähäinen tiedostus. Epäselvä tehtävänjako (jäteyhtiö, kunta). Neuvonta-alueen laajuus.

134 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 29

LIITE 29. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevat toiminnassa olevat ja suunnitellut kompostointi-, mädätys- ja biokaasulaitokset (Tilanne 26.1.2009. Lähteet: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, VAHTI-tietojärjestelmä, Bionova Engineering ja Biokaasulaitosrekisteri).

Suomen ympäristö 47 | 2009 135 LIITE 30

LIITE 30. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevat toiminnassa olevat ja suunnitellut kompostointi-, mädätys- ja biokaasulaitokset vuonna 2008 (Lähteet: Pohjois-Savon ympäristökeskus, VAHTI-tietojärjestelmä, Bionova Engineering ja Evira).

136 Suomen ympäristö 47 | 2009 LIITE 31

LIITE 31. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevat toiminnassa olevat ja suunnitellut kompostointi-, mädätys- ja biokaasulaitokset (Tilanne 26.1.2009. Lähteet: Etelä-Savon ympäristökeskus, VAHTI-tietojärjestelmä, Bionova Engineering ja Biokaasulaitosrekisteri).

Suomen ympäristö 47 | 2009 137 KÄSITTEET

Biohajoava jäte: tarkoittaa biojätettä ja muuta sellaista jätettä, joka voidaan biologisesti hajottaa. Biohajoavaa jätettä ovat biojätteen lisäksi puu-, paperi-, kartonki- ja rasvajäte.

Biojäte: tarkoittaa kaupan, ravintoloiden ja kotitalouksien elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätettä. Hajoaa biologisesti.

Hyödyntäminen: toiminta, jonka tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia. Kierrätys on hyödyntämistä. Jätteen poltto ilman energian talteenottoa ei ole hyödyntämistä.

Hyötyjäte: hyödynnettävä jäte, esimerkiksi keräyslasi, -paperi, -pahvi, ja metallijäte.

Jäte: jätelain mukainen aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Kierrätys: toimintaa, jossa otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine.

Käsittely: yleisnimitys toiminnalle, jossa jäte kerätään, kuljetetaan, tehdään vaarattomaksi tai loppusijoitetaan. Käsittely voi olla myös omatoimista, kiinteistökohtaista toimintaa.

Jätteiden polttolaitos: käyttää polttoaineena pelkästään tai pääosin jätettä, josta on syntypaikalla lajiteltu pois ongelmajätteet ja hyödyntämiskelpoiset jätteet. Polttolaitoksessa otetaan yleensä talteen jätteen sisältämä energia.

Jätteen synnyn ehkäisy: toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt.

Kartonkijäte: nestepakkauskartonki- ja pahvijäte

Kompostointi: kiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa, hapellisissa olosuhteissa.

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus: kunta kilpailuttaa keskitetysti jätteen keräys- ja kuljetuspalvelut.

Materiaalihyödyntäminen: jätteiden sisältämän aineen hyödyntäminen (kierrätys).

Materiaalitehokkuus: luonnonvarojen käyttö tuoteyksikköä, tuotannon arvoa tai muuta tuotettua yksikköä kohden.

Mädätys eli biokaasutus: eloperäisen aineen hajottamista hapettomissa olosuhteissa toimivien mikrobien avulla. Hajoamisen lopputuotteena syntyy mädätettyä jätettä sekä biokaasua, josta suurin osa on metaania, joka voidaan hyödyntää energiana.

Ongelmajäte: tarkoittaa jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuuden takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Rikastushiekka: hienoksi murskatun malmin arvomineraalien toisistaan tai sivukivestä tapahtuvassa erotuksessa muodostuva hiekka.

Rinnakkaispoltto: erilliskerätyn tai laitosmaisesti valmistetun jätepolttoaineen polttamista pääpolttoaineen seassa voimalaitoksissa.

Sopimusperusteinen jätteenkuljetus: Kiinteistön omistaja tai haltija tekee sopimuksen jäteastiansa tyhjennys- palvelusta suoraan luvan saaneen yrittäjän kanssa.

Tuottajavastuu: tuotteen valmistajalle tai maahantuojalle määrätty velvollisuus ottaa takaisin tuotteesta syntynyt jäte ja järjestää sen jätehuolto. Organisaatioita, joille yksittäiset tuottajat ovat siirtäneet velvoitteensa kutsutaan tuottaja- vastuuyhteisöiksi.

Uudelleenkäyttö: toimet, joilla tuote tai sen osa käytetään sellaisenaan uudelleen alkuperäiseen tai sen kaltaiseen tehtävään. Esimerkiksi lasipullojen uudelleentäyttö tai rakennuksen korjaus uudelleen käyttökelpoiseksi.

138 Suomen ympäristö 47 | 2009 KUVAILULEHTI

Julkaisija Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Julkaisuaika Joulukuu 2009 Tekijä(t) Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Julkaisun nimi Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016

Julkaisusarjan Suomen ympäristö 47/2009 nimi ja numero Julkaisun teema Ympäristönsuojelu

Julkaisun osat/ Julkaisu on saatavana myös internetistä: muut saman projektin www.ymparisto.fi/julkaisut tuottamat julkaisut Tiivistelmä Itä-Suomen jätesuunnitelma on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma, joka on voimassa vuoteen 2016 tai niin kauan kunnes uusi suunnitelma hyväksytään. Jätesuunnitelman ympäristöarvioinnista on laadittu lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista 200/2005, SOVA-laki, mukainen ympäristöselostus. Itä-Suomen jätesuunnitelman päätavoitteena on jätteen määrän vähentäminen, jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen sekä ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Suunnitelmaan on koottu tietoa jätehuollon nyky- tilasta Itä-Suomessa sekä esitetty jätehuollon tavoitetilanne vuoteen 2016 suunnitteluprosessin kuluessa valituille painopistealueille: jätteiden energiahyötykäytön lisääminen, biohajoavien jätteiden (biojätteet ja lietteet) käsittelyn kehittäminen, haja-asutusalueiden jätehuolto sekä rakentamisen jätteiden käsittelyn kehittäminen. Lisäksi jätesuun- nitelmassa on tarkasteltu lähemmin materiaalitehokkuutta ja jäteneuvontaa. Tavoitetilan toteutuessa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on selvästi vähentynyt. Materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman polttokelpoisen jätteen sisältämä energia on saatu hyötykäyttöön Itä-Suomen olosuhteisiin sopivalla tavalla. Jätteistä saatavalla energialla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jolloin kasvihuonekaa- supäästöt vähenevät. Biojätteiden ja lietteiden laitosmaista käsittelykapasiteettia on riittävästi ja jätteiden sisältämä energia ja ravinteet saadaan hyödynnettyä. Pääosa biojätteistä ja lietteistä käsitellään biokaasulaitoksissa. Biokaasu jalostetaan liiken- nekäyttöön tai hyödynnetään energiantuotannossa alueesta riippuen. Haja-asutusalueiden jätehuollossa palvelutaso on määritelty koko Itä-Suomen alueelle siten, että jätteiden keräyspisteet ovat hyvin saavutettavissa jokapäiväisen asioimisen reiteillä. Maatalousmuovien sekä sako- ja umpi- kaivolietteiden keräys on järjestetty. Itä-Suomi koetaan siistinä ja viihtyisänä asumis- ja vapaa-ajanviettoalueena, jossa jätteet toimitetaan vastuullisesti niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Itä-Suomen alueella on riittävä rakennusjätteen vastaanottoverkosto valvotuilla jäteasemilla. Rakennusjätteen käytetään uudelleen tai hyödynnetään materiaalina tai energiana ja niiden sijoittaminen kaatopaikoille vähenee. Suunnitelmassa on esitetty noin 50 alueellisesti toteuttamiskelpoista kehittämistoimenpidettä, joilla edistetään suunnitelmassa asetetun tavoitetilan saavuttamista sekä toimeenpannaan valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoit- teita. Kullekin toimenpiteelle on esitetty vastuutahot. Jätesuunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan suunnitel- massa asetettujen määrällisten ja laadullisten mittareiden avulla.

Asiasanat jätteet, jätehuolto, jätesuunnitelma, kierrätys, hyötykäyttö, jäteneuvonta, materiaalitehokkuus, ympäristö- vaikutusten arviointi, strategiat, suunnitelmat, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Rahoittaja/ Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus toimeksiantaja ISBN ISBN ISSN ISSN 978-952-11-3670-2 (nid.) 978-952-11-3671-9 (PDF) 1238-7312 (pain.) 1796-1637 (verkkoj.) Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta (sis.alv 8 %) 141 suomi julkinen 18,00 €

Julkaisun myynti/ Edita Publishing Oy, PL 780, 00043 EDITA, jakaja Asiakaspalvelu: puhelin 020 450 05, faksi 020 450 2380 Sähköposti: [email protected] www.edita.fi/netmarket Julkaisun kustantaja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu, Etelä-Savon ympäristökeskus, ja Pohjois-Savon ympäristökeskus Painopaikka ja -aika Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2009

Suomen ympäristö 47 | 2009 139 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Norra Karelens miljöcentral Datum December 2009 Författare Södra Savolax miljöcentral, Norra Savolax miljöcentral, Norra Karelens miljöcentral

Publikationens titel Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (Östra Finlands avfallsplan fram till år 2016)

Publikationsserie Miljön i Finland 47/2009 och nummer Publikationens tema Miljövård

Publikationens delar/ Publikationen finns tillgänglig på internet: www.miljö.fi/publications andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Östra Finlands avfallsplan är Södra Savolax, Norra Savolax och Norra Karelens landskaps gemensam utvecklingsplan för avfallshantering, som gäller till året 2016 eller så länge tills ett nytt plan godkännts. Man har utarbetat en miljöutredning av avfallsplanets miljöbedömning enligt SMB-lagen, dvs. lagen om bedömning av miljökonsekvensernas av myndigheters planer och program (200/2005). Huvudmålet för Östra Finlands avfallsplanet är minskning av avfallsmängden, förhöjning av återvinnings- graden samt minskning av miljö- och hälsåskador. För planet har det samlats uppgifter av avfallshanterings nuvarande tillstånd i Östra Finland och framläggts mältillståndet av avfallshantering till året 2016 för de tyngdpunktsområden som har valts i planprocessen: utökning av energiutvinning av avfall, utveckling av behandlingen av biologiskt nedbrytbara avfall (bioavfall och slamm), avfallshantering i glesbygden samt utveckling av byggavfallets behandling. Ytterligare har det i avfallsplanet granskats närmare materialeffek- tivitet och avfallsrådgivning. När måltillståndet har förverkligats har deponeringsavfallets mängd minskat tydligt. Det energi, som ingår i brännbar avfall och som inte är andvändbar för materialutnyttjande, har fåtts i utnyttjande på sättet, som passar för Östra Finlands förhållanden. Med det energi, som fås av avfallet, ersätts användandet av fossila bränslen och däri minskar utsläppen av växthusgaser. Det finns till förfogande tillräckligt med bioavfallets och slammarnas anstaltenlig behandlingskapacitet och avfallets energi och näringsämnen utnyttjas. Huvuddelen av bioavfallet och slammar behandlas i biogasan- läggningar. Biogaset raffineras för trafikbruk eller utnyttjas i energiproduceringen beroende av regionen. Servicenivån i avfallshantering för glesbygden har definierats för hela Östra Finlands region så, att upp- samlingsplatser för avfall kan väl nås vid de vardagliga rutter för äranden. Uppsamling för jordbruksplast samt avskiljar- och avloppsbrunnslam har ordnats. Södra Finland upplevs som ren och trivsam boende- och fritidsregion, där avfall leveras ansvarsfullt till anvisade uppsamlingsplatser. I Östra Finland finns ett tillräckligt mottagnigsnätverk för byggavfall i bevakade avfallsstationer. Byggavfall- et återvinns eller utnyttjas som materie eller energi och deras deponering på avstjälpningsplatser minskar. I planet har det framläggts cirka 50 i regionen realiserbara utvecklingsåtgärder, som befrämjar uppnåen- det av det måltillstånd, som ställts i planet samt verkställer det rikstäckande avfallplanets mål. För varje åtgärd har det nämts ansvariga instanser. Man skall följa avfallsplanets förverkligande med de kvantitiva och kvalitiva mätare, som ställts i planet.

Nyckelord avfall, avfallshantering, avfallsplan, återvinning, utnyttjande, avfallsrådgivning, materialeffektivitet, bedömning av miljökonsekvenserna, strategier, planer, Södra Savolax, Norra Savolax, Norra Karelen Finansiär/ Norra Karelens miljöcentral, Södra Savolax miljöcentral, Norra Savolax miljöcentral uppdragsgivare ISBN ISBN ISSN ISSN 978-952-11-3670-2 (hft.) 978-952-11-3671-9 (PDF) 1238-7312 (print) 1796-1637 (online) Sidantal Språk Offentlighet Pris (inneh. moms 8 %) 141 finska offentlig 18,00 € Beställningar/ Edita Publishing Ab, PB 780, 00043 EDITA distribution Kundtjänst: tfn +358 20 450 05, fax +358 20 450 2380 Epost: [email protected] www.edita.fi/netmarket Förläggare Norra Karelens miljöcentral, Södra Savolax miljöcentral, Norra Savolax miljöcentral Tryckeri/tryckningsort Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2009 -år

140 Suomen ympäristö 47 | 2009 DOCUMENTATION PAGE Publisher North Karelia Regional Environment Centre Date December 2009 Author(s) South Savo Regional Environment Centre, North Savo Regional Environmental Centre, North Karelia Regional Environment Centre Title of publication Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (Eastern Finland Waste Management Plan up to 2016) Publication series The Finnish Environment 47/2009 and number Theme of publication Environmental Protection Parts of publication/ The publication is also available on the internet: www.environment.fi/publications other project publications Abstract Eastern Finland Waste Management Plan is the common waste management development plan of the provinces of Southern Savonia, Northern Savonia and North Karelia; the plan is valid till 2016 or until a new plan is accepted. An environmental report in accordance with the Act on Impact Assessment of the Plans and Programmes of Officials 200/2005 has been drafted on the environmental impact assessment of the Waste Management Plan. The main goal of the Eastern Finland Waste Management Plan is to decrease the quantity of waste, raise the level of utilization of waste and decrease the environmental and health disadvantages. The plan includes information gathered on the current state of waste management in Eastern Finland and it presents the aims for the chosen focus areas within the planning process reaching until the year 2016: increase of energy utilization of waste, developing the processing of biodegradable waste (bio-waste and sludge), waste management of rural areas and developing the processing of building waste. Furthermore, the Waste Management Plan focuses on material efficiency and information distribution on waste matters. If the goals are achieved, the amount of waste to be placed in landfills will have decreased considerably. The energy contained in burnable waste unfit for material recycling will have been utilized in a manner suitable for the circumstances of Eastern Finland. The energy obtained from waste burning will replace the use of fossil fuels so that greenhouse gas emissions are cut. There will be adequate established capacity for processing bio-waste and sludge, and the energy and nutrients contained in waste will be utilized. The majority of bio-waste and sludge will be processed in biogas facilities. Biogas is refined for use in transportation or utilized in energy production depending on the area. Rural area waste management services will be defined in the entire area of Eastern Finland so, that the waste collection points are easily accessible along the daily routes. The collection of agricultural plastics and sludge from septic tanks and closed depositing tanks will be organized. Eastern Finland will be considered a clean and pleasant place to live and spend leisure time, and waste will be responsibly disposed in the appropriate collection points. In Eastern Finland there will be an adequate network of collection points for building waste at monitored waste stations. Building waste will be recycled or utilized as material or energy and less of it will be placed in landfills. The plan presents about 50 regionally feasible development measures which further help reaching the goal circumstances set in the implementling the goals of the National Waste Management Plan. The responsible bodies have been presented for each measure. The realization of the Waste Management Plan will be monitored with the help of the quantifiable and qualitative meters set in the plan. Keywords waste, waste management, waste management plan, recycling, utilization, distribution of waste information, material efficiency, environmental impact assessment, strategies, plans, Southern Savonia, Northern Savonia, North Karelia Financier/ North Karelia Regional Environment Centre, South Savo Regional Environment Centre, North Savo Regional commissioner Environmental Centre ISBN ISBN ISSN ISSN 978-952-11-3670-2 (pbk.) 978-952-11-3671-9 (PDF) 1238-7312 (print) 1796-1637 (online) No. of pages Language Restrictions Price (incl. tax 8 %) 141 Finnish Public 18,00 € For sale at/ Edita Publishing Ltd, P.O. Box 780, FI-00043 EDITA distributor Customer service: tel. +358 20 450 05, fax +358 20 450 2380 Mail orders: [email protected] www.edita.fi/netmarket Financier North Karelia Regional Environment Centre, South Savo Regional Environment Centre, of publication North Savo Regional Environment Centre Printing place Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2009 and year

Suomen ympäristö 47 | 2009 141 SUOMEN YMPÄRISTÖ 47 | 2009 I Itä-Suomen jätesuunnitelma on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja 2016 vuoteen jätesuunnitelma tä-suomen Ympäristön- Pohjois-Karjalan maakuntien yhteinen jätehuollon kehittämis- suojelu suunnitelma vuoteen 2016. Suunnitelmassa on esitetty tavoitetila vuoteen 2016 jätteiden energiahyötykäytölle, biojätteiden ja lietteiden Itä-Suomen jätesuunnitelma käsittelylle, haja-asutusalueiden jätehuollolle, rakentamisen jätteiden käsittelylle, materiaalitehokkuudelle sekä jäteneuvonnalle. Suunnitelma vuoteen 2016 sisältää jätehuollon nykytilakuvauksen sekä ympäristövaikutusten arvioinnin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty noin 50 alueellisesti Etelä-Savon ympäristökeskus toteuttamiskelpoista kehittämistoimenpidettä vastuutahoineen. Pohjois-Savon ympäristökeskus Jätesuunnitelman toteutumista tullaan seuraamaan suunnitelmassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus asetettujen määrällisten ja laadullisten mittareiden avulla.

SUOMEN

Myynti: Edita Publishing Oy Y Asiakaspalvelu: PL 780, 00043 EDITA MPÄRISTÖ puh. 020 450 05, faksi 020 450 2380 [email protected] www.edita.fi/netmarket 47 | 2009 | 47 ISBN 978-952-11-3670-2 (nid.) ISBN 978-952-11-3671-9 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus