RAPORTTI Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ Au/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

Jakelu OMF/Reijo Anttonen Hyv. OKME/Outokumpu, Vammala LM/Rovaniemi

KOONTI LOUNAIS-SUOMEN AU-AIHEISTA JA VIITTEISTÄ

f)UTO~:· r;:'1 , r='\'\" ",,-,..., M~rv;i;\=-. ~ .. "

24 0

Avainsanat: Au, Lounais-Suomi RAPORTTI Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

SISÄLLYSLUETTELO

Tiivistelmä

1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tavoite 1.2 Alueen sijainti 1.3 Aineisto 1.4 Rautaruukin geokemian tiedosto 1.5 Aiheiden luokittelu ja kartat

2 Tutkimusalueet 2.1 Tampereen liuskejakso 2.1.1 Kutema 2.1. 2 Kuteman jakso 2.1. 3 Ylöjärvi, Järvenpää 2.1. 4 Haveri 2.1. 5 Suodenniemi, Isovesi 2.1. 6 Kullaa, Silmussuo 2.1. 7 Siikainen, Keskukylä 2.1. 8 Pirkkala 2.1. 9 Kaapelinkulma 2.1.10 Kuhmajärvi 2.1.11 Luhanka, Tammijärvi 2.1.12 Korpilahti 2.2 Hämeen liuskejakso 2.2.1 Heinolan Palpaset 2.2.2 Hämeenlinna 2.2.3 Kalvola, Pirttikoski 2.2.4 Kanajärvi 2.2.5 Kotkajärvi 2.2.6 Tammela, Liesjärvi 2.2.7 Huittinen, Jokisivu 2.2.8 Vammala 2.3 Etelä-Suomen leptiittivyöhyke 2.3.1 Iilijärvi 2.3.2 Liipola 2.3.3 Metsämonttu 2.3.4 Ahdistonjärvi ja Pyhälammi 2.3.5 Attu

3 Yhteenveto 3.1 Kullan esiintyminen tutkimusalueella 3.2 Isäntäkivilajit 3.3 Lounais-Suomen kultamalmipotentiaalista

LIITTEET 1 Au-koonti 2 Kirjallisuusviitteet 3 Lista Etelä-Suomen Au-aiheista 4 Karttaliitteet RAPORTTI 2 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMIN ETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

KOONTI LOUNAIS-SUOMEN AU-AIHEISTA JA VIITTEISTÄ

TIIVISTELMÄ Lounais-Suomen alueelta on olemassa yllättävän paljon Au-viitteitä sekä lohkareiden että paljas­ tumahjavaintojen osalta. Ilmeisesti perinteiset näkemykset kullan sijoittumisesta Lappiin ja val­ linneet geologiset näkemykset ovat olleet johta­ massa siihen, ettei hyviäkään viitteitä ole seu­ rattu useinkaan analysointia' pitemmälle.

Kullan esiintymisen ja geologisten vyöhykkeiden perusteella tutkimuksen kohteena oleva alue on jaettu kolmeen osaan, joissa kaikissa vulkaaniset kivilajit ovat tyypillisiä: 1. Tampereen liuske­ vyöhyke, 2. Hämeen vulkaniittijakso ja 3. Etelä• Suomen leptiittivyöhyke. Kussakin vyöhykkeessä olevia merkittäviä tutkimuskohteita on kuvattu käytettävissä olleiden tietojen valossa, jolloin OKME:n omat tutkimuskohteet ovat jossain määrin ylikorostuneet. Kaikki muutkin viitteet lähdetie• toineen on luetteloitu suppeasti karttalehdit­ täin,~olloin alkuperäisaineistoon on tarvittaes­ sa helppo palata. Tällaisia erilaisia havaintoja on alueelta kaikkiaan yli kolmesataa.

Kulta liittyy usein vulkaanisten ja happamien syväkivien kontaktin läheisyyteen, mutta minera­ lisaatio voi yhtä hyvin sijaita kokonaan jomman kumman puolella. Kivilajia merkittävämpi näyttää• kin olevan tektooninen kontrolli, joka viime kä• dessä määrää mineralisaation sijainnin. Eri as­ teinen hydroterminen toiminta liittyy osana kaik­ kiin tunnettuihin mineralisaatioihin.

Yleisin seuralaisalkuaine on arseeni, joka esiin­ tyy alueellisesti kaikissa kohteissa. Sen tietyn asteinen korrelaatio kullan kanssa on ilmeinen, detaljimittakaavassa se saattaa erota kullasta, mikä teollista tuotantoa ajatellen on merkittävä piirre. Myös telluuri on tärkeä seuralaisalkuai­ ne, ja sitä voidaankin käyttää hyödyksi geoke­ miallisessa etsinnässä.

Kultamalmipotentiaalia Etelä-Suomessa ilmi sel­ västi on. Mineralisaatioiden sulfidimalmeista poikkeava esiintymistapa, rako- tai ruhjevyöhyk• keeseen liittyvä kapea budinoitunut jyrkkäkaatei• nen "piippu" tai "risukimppu" tekee etsintätyöstä kalliin mutta myös haasteellisen askareen. RAPORTTI 3 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1. 9.1994

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tavoite

Nyt tehdyn aihekoonnin tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomen alueella sijaitsevien kultaviittei­ den määrää, sijaintia ja luonnetta sekä niiden perusteella arvioida alueen malmipotentiaalisuut­ ta.

1.2 Alueen sijainti Käsiteltävä alue on rajattu pOhjoisosistaan Tam­ pereen liuske-jakson pohjoisreunan pohjoispuolel­ le. Itäosissa rajaus on tehty rapakiven länsireu• nasta pohjoiseen siten, että Heinolan ja Luhan­ gan tunnetut Au-aiheet on otettu mukaan. Tämän alueen länsi- ja lounaispuoleinen osa on osittain geologisin, osittain maantieteeliisin perustein jaettu kolmeen lähes itä-länsisuuntaiseen vyöhyk• keeseen, jotka ovat Tampereen liuskejakso, Hämeen vulkaniittijakso ja Lounais-Suomen leptiittijak- so. (

1.3 Aineisto Tiedot Au-aiheista ja viitteistä on saatu GTK:n malmiaihe-ja lohkaretiedostosta, joista on haettu Au-pitoiset tai Au-kriittiset piirteet. Näiden tietojen keruun jälkeen on tutustuttu ja useim­ missa tapauksissa kerätty kopiot kuhunkin tutki­ musaiheeseen tai viitteeseen liittyvästä rapor­ tista. Tämän lisäksi on käytetty OKME:n omaa sekä kansannäyte- että LOH/PAL-tiedostoa sekä OKME:n omia tutkimusraportteja, Tapio Karppasen vuonna 1973 tekemää "Tampereen liuskejakson tunnetut malmiaiheet" koontia ja Aatto Ratian koontia karttalehdiltä 2113 ja 2114. Lisäksi on käytetty Turun yliopiston sinkkiprojektin raporttia ja pro gradu-tutkielmia. Varsin merkittävä apu on ollut Helsingin yliopiston Au-projektin kokoamista tie­ doista, jotka on saatu käyttöön.

Edellä mainituissa eri lähteissä on useissa ta­ pauksissa käsitelty samaa tutkimuskohdetta tai lohkareviitettä. Kyseiseet tiedot eivät kuiten­ kaan läheskään aina ole olleet helposti yhdistet­ täviä. Varsinkin kun toisista puuttuvat näy• tenumerot tai analyysinumerot ja lähes kaikki muukin viitetieto, jolla kyseinen aihe pystyttäi• siin yhdistämään varmuudella toisiin samaa aihet­ ta käsitteleviin tietoihin. Vaikka tarkistukseen näiltä osin onkin käytetty suhteettoman runsaasti aikaa, on tässäkin kokoomatyössä valitettavasti RAPORTTI 4 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1. 9.1994

virheitä, jotka johtuvat juuri edellä mainituista seikoista. Lisäksi virheitä ovat aiheuttamassa yksinkertaisemmat seikat kuten väärä karttalehti ja väärät koordinaatit, joita viime mainittuja virheitä on eritoten OKME:n omassa aineistossa. Aineiston käsittelyyn ja virheiden minimoimiseen onkin kulunut suurin osa kokoomatyöhön käytetystä ajasta. Nyt koottu aineisto on pakostakin sisällöltään varsin ep~tasaista. Toisilta' alueilta, missä tut­ kimusaste on ollut korkeampi havaintoja ja Au­ analyysejä on paljon. Toisilta alueilta taas Au­ analyysit puuttuvat lähes täysin, vaikka kivila­ jimiljöö olisikin Au-kriittinen. Tällaisia koh­ teita ovat mm. kartta lehti 2113 ja toisaalta taas Leteensuon alue (karttalehdellä 2132 04), jonka laajojen muuttuneiden kivien joukosta ei tämän koonnin yhteydessä ole tullut esille yhtään ainutta Au-viitettä. Syynä on ilmeisesti se, että alueelta on etsitty pelkästään sulfidimalmeja eikä siinä yhteydessä kultaa ole analysoitu. Eräs aineiston epätasaisuutta korostava seikka on syntynyt tätä työtä tehtäessä. Kultapitoiseksi luokiteltujen näytteiden analyysitiedot saatiin vasta sen jälkeen kun osa kOe lohkareaiheista oli jo merkitty tiedostoon. Näin ollen runsaasti kultaa sisältävien näyttei• den ohella tiedostossa on hyvinkin heikkoja kul­ tapitoisuuksia sisältäviä näytteitä. OKME:n kan­ sannäytetiedostoissa olevista Au-Iohkareaiheista on tietoisesti jätetty pois alle 0.2 ppm:n lohka­ retiedot. Varsinkin jos kivilajimäärittely ja lohkareen sijainti ei ole viitannut Au-kriitti­ syyteen. Nämäkin tiedot on kuitenkin helposti saatavissa käsille. 1.4 Rautaruukin geokemian tiedosto Rautaruukin geokemian tiedosto muodostaa laajan tiettyihin alkuaineisiin tai niiden raskasmine­ raaleihin keskittyvän viitteistön. Tiedoston ras­ kasmineraali- tai hivenmetallianomaliat ovat joko kohteellisten tai alueellisten tutkimusten tuot­ tamia. Kohteellisten geokemiallisten tutkimusten lähtökohtana on yleensä ollut mineralisoitunut lohkare- tai kallioviite, useimmiten useista eri kansannäytteistä koostuva tihentymä. Tutkimusten lähtöviitteen analyysi edustaa pääsääntöisesti esitutkinnassa otettua laajemmasta kappaleesta sahattua näytettä, joten tulosta voidaan pitää melko luotettavana. RAPORTTI 5 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ Au/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1. 9 .1994

Rautaruukin kohteellisten raskasmineraali- tai hivenmetallianomalioiden käyttö kullan etsinnässä edellyttää lähtötiedon Au-pitoisuuksien esiinkai­ vamista, mikäli kyseinen alkuaine yleensä on ana­ lysoitu. Tyhjissäkään analyyseissä ei pidä unoh­ taa mahdollisuutta, että kulta esiintyy vyöhyk• keellisesti mineralisaation eri osissa. Alueel­ listen tutkimusten tuottamissa anomalioissa olisi etsittävä sellaisia alkuaineseurueita, jotka suo­ sivat kullan esiintymistä esim. W+As+Cu. Rautaruukin geokemian tiedosto on siksi laaja, että tällainen työ edellyttäisi paneutumista asi­ aan lähes omana projektinaan, koska tutkimuksia ei alunperin ole tehty kullanetsintämielessä vaan wolframin etsintää varten. Anomaliakartoille tu­ lisi siirtää olemassa olevien tutkimuskohteiden lohkarehavainnot ja kairareikien sijainti. Täl• lainen käsittelymalli mahdollistaisi eri teitä kertyneen havaintomateriaalin kokonaisvaltaisen tarkastelun. Eräs tällainen mielenkiintoiseksi arveltu lohka­ reviitteistön, kallioperätietojen ja kairaustu­ losten sekä geokemiallisten tutkimustulosten koostealue on Kalvolan Kotkajärvi, jossa kuiten­ kin merkittävä malmilävistys toistaiseksi vielä puuttuu. 1.5 Aiheiden luokittelu ja kartat Käsitellyt aiheet on luokiteltu lähinnä karttaku­ van luomiseksi näytelajin ja aiheen tämänhetkisen "arvon" perusteella eri ryhmiin ja niiden sisäi- · siin kolmeen luokkaan. Mineralisaatio (ORE) ryhmään on luettu paitsi todetut kultamalmit, myös aiheet, joita on kai­ rattu, mutta mineralisaatio on havaittu pieneksi tai hajanaiseksi. Paljastumaryhmään sisältyvät kaikki muut kallio­ perän kultahavainnot. Lohkareryhmä käsittää vuorostaan irtokivistä teh­ dyt havainnot. Tähän ryhmään, joka lukumääräises• ti on laajin joskin samalla "karsituin" sisältyy suurin osa kansannäytteistä. Moreeniryhmään kuuluvat sellaiset aiheet, joiden viitetiedot perustuvat yksinomaan kohteellisella moreenin geokemiallisella tutkimuksella saatuihin tietoihin. samoin pelkät raskasmineraali- (upa) havainnot, joita on vain muutamia, kuuluvat tähän ryhmään. Kukin ryhmä on jaettu kolmeen luokkaan subjektii­ visen arvion perusteella. Siihen ovat vaikutta- RAPORTTI 6 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMIN ETSINTÄ M Kokkola 1. 9.1994

neet paitsi analyysitulokset myös kivilaji ja mineraaliparageneesi sekä aiheen geologinen si­ jainti. Koska viimemainittujen tietojen luotetta­ vuusasteessa varsinkin kansannäytteiden osalta on paljon epäselvyyttä, on luokittelu myös sen mu­ kainen.

Kartalle kukin ryhmä on merkitty erilaisin symbo­ lein ja luokat eri värein. Mineralisaatio on um­ pinainen oktaedri, paljastumahavainto avoin kol­ mio, lohk~re samoin avoin ympyrä ja moreenianoma­ lia risti. Alhaisin arvoasteluokka on sininen, seuraava vihreä ja ylin punainen.

2 Tutkimusalueet

2.1 Tampereen liuskevyöhyke

2.1.1 Kutema Tampereen liuskevyöhykkeen tällä hetkellä mer­ kittävin Au-aihe on Oriveden Kutemajärvi ympä• ristöineen. Kutemajärvellä kulta liittyy hydro­ termisesti muuttuneeseen kiveen, jossa malmiot ovat pysty-asentoisia useamman sadan metrin sy­ vyyteen ulottuvia piippumaisia muodostumia. Näitä tunnetaan alueella kolme pintaan puhjennutta ja yksi "sokea".

Moreenin geokemiallisissa tutkimustuloksissa Ku­ tema ympäristöineen muodostaa erittäin selvän ja voimakkaan Au-Te -anomalian, jonka painopiste sijoittuu tunnetuista malmipiipuista itä-koilli• seen. Piirre voi olla todellinen ja kuvastaa kul­ lan volyymin sijaintia paikallisessa kallioperäs• sä. Mahdollista on myös se, että geokemiallisessa kuvassa on tiettyä vääristymää, mikä aiheutuu siitä, ettei tunnetun malmin päältä ole enää saa­ tu edustavia näytteitä, koska irtomaat oli pois­ tettu ja muutenkin maaperää geokemiallista tutki­ musta tehtäessä möyritty siinä määrin, ettei mal­ min välittömässä läheisyydessä olevia pisteitä voi pitää täysin edustavina. Joka tapauksessa geokemiallisen anomalian painopisteen alueelta on jo tähän mennessä pystytty paikantamaan sekä Loh­ jan aikaisemmissa että OKME:n omissa kairauksissa Au-mineralisaatio, jonka paras lävistys on 5,3 ppm Au 13 metrin matkalla.

Geokemiallinen kuva viittaa lisäksi siihen, että Kuteman tunnetun malmin itäpuolella olisi useam­ massakin kohdassa mahdollisuus ekonomiseen mine­ ralisaatioon. Tutkimukset näiltä osin jatkuvat kaivospiirin sisällä. RAPORTTI 7 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1. 9.1994

2.1. 2 Kuteman jakso Kuteman kaivospiiristä itään seuraava Au-kriitti­ nen aihe on Koukkujärvi ympäristöineen. Sieltä ei toistaiseksi ole onnistuttu paikantamaan lähelle• kään ekonomista mineralisaatiota, ainoastaan sel­ vää mutta kapea-alaista Au-anomalisuutta. Tosin kohde ei ole kuulunut systemaattisen näytteenoton piiriin.

Jatkettaessa edelleen itäänpäin tullaan Teerijär• ven aluee~le, jota OKME:n toimesta on tutkittu kartoituksella, geofysiikalla ja kairauksellakin lähinnä Cu-Zn -aiheen tiimoilta. Näistä vanhois­ ta kairarei'istä analysoitiin satunnaisesti Au, mutta ainakin niiltä osin tulokset jäivät lai­ hoiksi. OKME:n vanhan tutkimusalueen itäpuolella on nykyinen Teerijärven tutkimuskohde. Siellä on vulkaanisia, osin voimakkaastikin muuttuneita kiviä, joista Pekka Pihlaja on todennut yhdestä näytteestä yli 34 g/t Au-pitoisuuden. Tämä näyte poikkeaa korkean sinkki- ja lyijypi­ toisuutensa ansiosta Kuteman mineralisaatiotyy­ pistä täysin. Tutkimukset alueella ovat meneil­ lään, "mutta niiden tuloksellisuudesta ei tässä vaiheessa ole vielä tietoja.

Kuteman kaivospiirin länsipuolella liuskejakson Au-kriittiseksi oletettu osa jatkuu kapeana län• teenpäin lähes Paarlahden pohjukkaan. Moreenitut­ kimuksella siitä on katettu osa ja tämän aineis­ ton käsittelyssä J. Aarnisalo on pystynyt paikan­ tamaan ja rajaamaan alueelta lähes 4 km pitkän kapean vyöhykkeen, joka näyttää Au-kriittiselle. Tämä alue on kuitenkin peitteistä ja sinne on kuluvana vuonna tarkoitus ulottaatiheämpi 50 metriä verkkoon suunniteltu moreenitutkimus.

2.1.3 Ylöjärvi Järvenpää

Seuraava merkittävämpi tunnettu Au-aihe on Näsi• järven länsipuolella Ylöjärvellä. Ylöjärven Jär• venpään kohdetta on tutkittu jo ennen talvisotaa, jolloin alueelta löydettiin kapea muuttuneiden vulkaanisten kivien muodostama Au-anomaalinen vyöhyke, jossa pisteelliset Au-pitoisuudet nou­ sevat useampaan kymmeneen grammaan. Suoritetuissa kairauksissa, jotka toteutettiin kohtisuoraan liuskejaksoa vastaan, merkittävimmät pitoisuudet jäivät kuitenkin kahden gramman paikkeille ja huolimatta GTK:n silloisen suhteellisen suuren panostuksen ansiosta alueella mahdollisesti pii­ leskelevä ekonominen malmi jäi löytymättä. Kohde on kuitenkin voimakkaasti Au-kriittinen. Sieltä on raskasmineraalitutkimuksissa löydetty kaikis- RAPORTTI 8 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1. 9.1994

ta tutkimusmontuista jopa parhaimmillaan useiden kymmenien hippujen pitoisuuksia. Tätä kohdetta samoin kuin lähes kaikkia vanhempia tutkimuskoh­ teita on lähestytty sulfidimalmi-ideologiaa kai­ ratengeofysikaalisia anomalioita. Nykyisen kä• sityksen mukaan kulta kuitenkin liittyy strati­ grafiaa leikkaaviin rUhjeisiin tai rakovyöhykkei• siin. Näin ilmeisesti myös Ylöjärven Järvenpään kohteessa on laita sillä moreenigeokemiallisen tutkimuksen tuloksena saatu anomaliakuva on voi­ makkain r~nteessä ylempänä, alueella, minne kai­ raustutkimus ei ole yltänyt. Lisäksi anomaliakuva on sellainen, joka viittaa stratigrafiaa leikkaa­ viin suuntiin.

Järvenpään kohteen lisäksi Ylöjärvellä on Parois­ ten vanha kaivos, jota ympäristöineen voidaan pitää voimakkaastikin Au-kriittisenä.

2.1. 4 Haveri Myös Haverin vanha kaivos ympäristöineen on po­ tentiaalinen kultamalmikohde. Eri tutkijoiden Haverin kaivoksesta ja sen välittömästä ympäris• töstätekemien arvoiden mukaan alueella on vielä louhimatonta malmia useita kymmeniä tuhansia ton­ neja joskaan keskipitoisuus ei näissä ole kovin korkea. Kultaa kontrolloivat piirteet ja raken­ teet ovat Haverissakin vielä selvittämättä. Ny­ kyinen ATK-pohjainen moniulotteinen tietojen kä• sittely saattaisi valaista Haverinkin kullan si­ joittumista.

Haverin ympäristö on jäänyt yllättävän vähäiselle tutkimukselle ja silloinkin kun sitä on tehty, kaira uksia on ohjanneet geofysiikan anomaliat. Lohja Oy:n keskenjääneessä tutkimuksessa saatiin mm. Ansonmäkeen voimakkaita Au-anomalioita, joita ei ole selvitetty. Jo parin neliökilometrin mo­ reenitutkimus saattaisi tuoda oleellista lisäin• formaatiota Haverin ympäristöön. 2.1. 5 Suodenniemi Isovesi

Isoveden aihetutkimukset ovat pääasiallisesti kohdistuneet Isoveden eteläpuolella olevaan kar­ sipaljastumassa todettuun Au-mineralisaatioon, jonka mahdollisia jatkeita on selvitelty geo­ fysiikan mittauksin ja kairauksin. Kairaukset ovat täälläkin suunnattu vanhalla sulfidimalmi­ ideologialla ja näin ollen mineralisaatio on to­ dettu pieneksi.

Jälkeenpäin suoritetuissa moreenitutkimuksissa on kyseisen kohteen luoteispuolelle saatu 300-400 metriä pitkä luoteisosastaan vieläkin avoin, voi- RAPORTTI 9 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1.9.1994

makas Au-anomalia, jonka alueelta on raskasmine­ raalinäytteenotossa varsin merkittäviä AU-hippu­ havaintoja. Tällä alueella on kuitenkin vain nel­ jä paljastumaa, joista osa niistäkin rakkamaisia. Kivi on deformoitunutta agglomeraattia eikä näis• sä paljastumissa ole Au-pitoisuutta. Alueen ruh­ jeet ja voimakkaasti lohkareinen irtomaakerros ovat estäneet montutusten tekemisen voimakkaim­ mille anomalia-alueille. Kohde on kullanetsintä• mielessä kuitenkin erittäin kriittinen. Kullan ja arseenin anomalia-alueiden painopisteet ovat selvästi erillään. Ainoa järkevä jatkotutkimus­ menetelmä kohteen selvittämiseksi onkin RC-po­ raus.

2.1.6 Kullaa Silmussuo Isovedeltä lounaaseen sijaitsee Kullaan Silmus­ suon Au-aihe. Kohteen historia on ajallisesti laaja ja tutkimuksellisesti melko sekava. Aihe sai alkunsa V. Pohjanlehdon vuonna 1954 löytämäs• tä karsi-kvartsikivilohkareesta, jossa oli kultaa maksimissaan 16 g/t. Sen jälkeen alueella on teh­ ty tutkimuksia useampaan eri otteeseen. Viimevai­ heessa vuonna 1993 alueelta otettiin lohkarenäy• tesarja, joka analysoitiin, mutta melko heikoin tuloksin (9310370 - 10391). Lohkarehavaintojen perusteella alueella näyttäisi olevan useampia eri lohkareviuhkoja, mikä viittaa selvästi eri läheisiin.

Samantapainen on myös moreenitutkimuksella saatu tulos. Alueella on useampia erillisiä anomalia­ maksimeita. Kulta liittyy täälläkin mahdollisesti vulkaanista liuskejaksoa leikkaaviin rako- tai ruhjesuuntiin, mutta paljastumien vähyys on sel­ västi haitannut luotettavan kuvan saantia kallio­ perästä.

2.1.7 Siikainen Keskukylä

Merkittävämpi ja vähemmälle tutkimukselle selväs• ti jäänyt aihe on Siikaisten Keskukylässä. Täältä tunnetaan lukuisia Au-pitoisia karsiutuneita kiillegneissilohkareita, joissa kultapitoisuus maksimissaan nousee jopa 18.6 ppm. Alueen kiil­ legneissijaksoissa on vulkaanisperäisiä karsiam­ fiboliittiraitaisia rautakiisuja sisältäviä ki­ viä. Keskukylän pohjoispuolella taas on happamia syväkiviä, jotka ovat voimakkaasti deformoitunei­ ta ja tektonisoituneita. Kohde edellyttäisi sel­ västi jatkotutkimuksia. RAPORTTI 10 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ Au/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

2.1. 8 Pirkkala Pirkkalan alue Tampereen eteläpuolella on Suomen Au-kartalla voimakkaasti anomalinen. Anomalia­ alue ulottuu Mouhijärveltä ja Nokialta Pirkkalan Tampereen kautta Valkeakoskelle. Tältä alueelta tunnetaan useita kultaviitteitä, joita GTK on pääasiallisesti tutkinut. Pirkkalassa GTK:lla on ollut neljäkin eri valtausta ja parasta aikaa on meneillään Pirkkalan länsiosissa olevat Au-tutki­ mukset. Kulta näyttää täällä liittyvän kvartsi­ juoniin, m~tta juoniverkosto' on toistaiseksi osoittautunut siksi harvaksi, ettei paikoin erit­ täin korkeastakin kultapitoisuudesta huolimatta toistaiseksi ole löydetty ekonomista Au-esiinty­ mää. Koska kulta näyttää liittyvän juoniverkos­ toihin ja ruhjeisiin ei kultakriittisiä kiviä useinkaan tavata paljastumissa, vaan ne sijoittu­ vat peitteiselle alueelle painaumiin. Tämä il­ miselvästi hankaloittaa luotettavien havaintojen tekoa, jotka useassa tapauksessa edellyttävät kairausta tai vähintäinkin kaivamista. Huolimatta voimakkaista ja erittäinkin viitteellisinä pidet­ tävistä geokemiallisista anomalioista tutkijoiden käsitys ekonomi sen malmin löytömahdollisuuksiin on väh'äinen.

2.1. 9 Valkeakoski, Kaapelinkulma

Kaapelinkulman kultamineralisaatiot liittyvät tonaliittisessa ympäristössä löytyvien (kvartsi­ dioriittisten kivien kapeisiin hiertovyöhykkei• siin ja niissä esiintyviin kvartsi- ja rakojuo­ niin. Eri asteista mineralisoitumista tunnetaan noin 900 m matkalla jokseenkin N-S-suunnssa. Gtk:n raportin (Petri Rosenberf) perusteella eko­ noomiselta vaikuttava osa on noin 31 000 tonnia keskipitoisuuden ollessa 6.36 g/t Au. Minerali­ saation tämä osa ei näyttäisi puhkeavan pintaan vaan on noin 20 - 40 m syvyydessä.

Vaikka todettu mineralisaatio on pieni, se V01Sl parhaassa tapauksessa edustaa malmin "häntää" itse malmin ollessa vielä löytymättä.

2.1.10 Kuhmajärvi Liuskejakson itäosissa on lukuisia viitteellisinä pidettäviä Au-havaintoja. Moreenin raskasminera­ lifraktion geokemiallisen kartoituksen yhteydessä voimakkaimmin anomaaliseksi noussut alue oli Kuh­ majärvellä. Kullan lisäksi mielenkiintoa kohtees­ sa lisää raskasfraktion mineralikoostumus, sillä siinä oli keskimääräistä enemmän turmaliinia, rutiilia, arseenikiisua ja löllingiittiä. Hieno­ fraktiossa on taas runsaasti kloriittia. Aihe voi RAPORTTI 11 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ Au/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1. 9.1994

kuten useimmat Oriveden itäosan Eräjärven kohteet olla arseenikiisun saastuttama, mutta runsas tur­ maliinimäärä viittaa toisenlaiseenkin mahdolli­ suuteen. 2.1.11 Luhanka Tammijärvi

Päijänteen itäpuolella Luhangan Tammijärvellä on vanha tutkimuskohde, jossa tutkimus on kuitenkin pääasiallisesti keskittynyt wolframiin kullan jäädessä taka-alalle, osittain jopa kokonaan sel­ vittämättä. Tammijärven tutkimuksista P. Lindmar­ kin laatimassa raportissa kiinnitetäänkin huo­ miota juuri siihen, että kullan analysointi on jäänyt puutteelliseksi ja siinä osoitetaan selvät kohteet mahdollisille jatkotutkimuksille. Myös tällä alueella on ilmeistä, ettei kulta välttä• mättä noudata kallioperän stratigrafiaa, vaan konsentroitumat saattaisivat löytyä leikkaavista suunnista.

2.1.12 Korpilahti POhjoisempana nyt käsiteltävän alueen ulkopuolel­ la Korpilahdella Oittilan ja Raidanlahden kylis­ sä, (karttalehdellä 3211 04 D suurin piirtein pisteessä x= 6867.000 Y= 3437.000) sijaitsee Terra Mining Oy:n valtausalue (kaivosrekiste­ rinumero 4655/1 nimeltään Vatsa), jossa valtauk­ sen haltija on kairannut 6 reikää kultaminera­ lisaatioon. Hiertyneessä graniitissa on todettu 1-10 g/t Au-pitoisuuksia. Keskimääräiset arvot lienevät 4 - 5 g/t Au.

2.2 Hämeen liuskejakso

Tähän alueeseen on luettu Heinolasta Hämeenlinnan Tammelan kautta länteen Jokioisille ja Ypäjälle sekä Huittisiin ulottuva vyöhyke. Tällä alueella näyttää kaikkiin toistaiseksi tutkittuihin Au-ai­ heisiin liittyvän myös arseeni. Sen korrelaatio kullan kanssa eri pitoisuustasoilla ei ole vält• tämättä samansuuntainen.

2.2.1 Heinolan Palpaset

Itäisin aihe on Heinolan maalaiskunnan Palpasil­ la, missä GTK on yrittänyt selvittää useiden eri Au-pitoisten lohkareiden lähtökohtaa. Ainoastaan Palpasten lohkareiden lähtökohta on onnistuttu selvittämään. Sen sijaan Nyynäistenlahden ja Ur­ heiluopiston lohkareiden lähtökohta on toistai­ seksi avoin. Kulta näyttää liittyvän epätasaises• ti esiintyviin muutaman sentin paksuihin kvartsi- RAPORTTI 12 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1.9.1994

juonlln biotiittipitoisessa kvartsimaasälpä• gneississä, joka hy-vinkin voi olla vulkaanista alkuperää. Yhdestä tutkimusojasta otetun näy• tesarjan perusteella alhaisilla pitoisuuksilla kullalla ja arseenilla on selvä postiivinen kor­ relaatio. Sensijaan korkeammilla kultapitoisuuk­ silla tietojen puutteellisuuden takia ei korre­ laatiota varmuudella voida osoittaa. 2.2.2 Hämeenlinna Hämeenlinnan ympäristö on kuulunut pääasiallises• ti Rautaruukin wolframi-tutkimuksien piiriin. Kuten jo aiemmin on ilmennyt wolframitutkimusten yhteydessä ei läheskään kaikissa paikoissa ole analysoitu kultaa, vaikka kivet selvästi ovat Au­ kriittisiä. Näinollen kullan suhteen alueen arvi­ ointi jää varsin puutteelliseksi. 2.2.3 Kalvola, Pirttikoski Kalvolan Pirttikoskella on laaja K. J. Neuvosen jo 1947 kuvaava magneesium metasomatoosin läpi• käynyt vyöhyke, jossa on lukuisia metasomaatti­ sesti 'muuttuneita malmikvartsiittilohkareita ja diopsidikarsikiviä. Näistä saadut kulta-analyysit ovat kuitenkin valitettavan alhaisia, yleensä alle 1 ppm. Tässä yhteydessä on korostettava si­ tä, että analysointi on kohdistunut kiisupitoi­ siin kiviin eikä mahdollisesti kiisuköyhiin kul­ takriittisiin kiviin. 2.2.4 Kanajärvi Kalvolan Kanajärven rautamuodostuman suojapuolel­ la tunnetaan useita Au-pitoisia lohkareita, jois­ sa kultapitoisuus kohoaa jopa yli 30 gramman. Alueella on lukuisia kvartsiturmaliinibreksia lohkareita, joiden kultapitoisuus on varsin mer­ kittävä. Systemaattinen kullan selvittely esimer­ kiksi moreenitutkimuksella kuitenkin puuttuu. 2.2.5 Kotkajärvi Myös Kalvolan Kotkajärveä, missä on todettu stringer-tyyppinen mineralisaatio hydrotermisesti muuttuneessa ympäristössä . voidaan hyvällä syyllä pitää Au-potentiaalisena, vaikka tähän mennessä alueelta ei ole onnistuttu toteamaan merkittäväm• piä yhtenäisiä Au-pitoisuuksia. 2.2.6 Tammela, Liesjärvi Liesjärven Au-aihe sai alkunsa Vesa Oksan löytä• mistä Au-pitoisista granodioriittilohkareista, joista parhaimmissa oli kultaa yli 20 ppm. RAPORTTI 13 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1.9.1994

Maastotyöt käynnistyivät v. -88, jonka jälkeen alueella on tehty systemaattista lohkare-etsin­ tää, kallioperäkartoitusta, geokemiallisia mo­ reenitutkimuksia, geofysiikan mittauksia ja syvä• kairausta sekä normaalilla kairakoneella 16 rei­ kää että· poka-koneella 34 lyhyttä reikää yhteis­ pituudeltaan 2283,45 m. Tutkitun alueen länsiosassa on laaja hapan syvä• kivimassiivi, jolle tyypillistä on maasälpäpor• fyyrisyys ja lännempänä breksiamaisten emäksisten kappaleiden yleisyys (Minling-tyyppi). Massiivin itä- ja pohjoispuolella on pyroklastisia vul­ kaanisia liuskeita, jotka koostumukseltaan ovat happamia tai intermediäärisiä. Etelämpänä syväki• vimassiivi rajoittuu Saloistenjärven S-puolitse kulkevaan SWW - NEE-suuntaiseen ruhje- ja siir­ rosvyöhykkeeseen, jonka eteläpuolella on poimut­ tuneita emäksisiä vulkaniitteja ja tuffogeenisia liuskeita. Syväkivimassiivin itäkontaktin läheisyyteen liit­ tyy monin paikoin arseeni- ja kuparikiisua sisäl• täviä hiertosaumoja sekä rakojuonia, joiden ympä• ristössä on kalimetasomatoosin aiheuttamaa muut­ tumista. Näissä tavataan paikoin varsin merkit­ tääkin, mutta epäyhtenäistä Au-pitoisuutta. Myös turmaliinia esiintyy yleisesti, paikoin myös scheeliittiä. Kultaa on Liesjärvellä etsitty sulfidimalmi-ana­ logialla. suurin osa kairarei'istä on kohdistettu geofysikaalisten sekä sähköisten että magneettis­ ten anomalioiden maksimeihin. Kulta näyttää kui­ tenkin liittyvän hierto- ja ruhjevyöhykkeisiin ja todennäköisesti myös täällä mineralisoituneen kohdan jatkeita tulisi etsiä syvyyssuunnasta. Alueella on todettu muutamia erittäin viitteelli­ sinä pidettäviä geokemiallisia moreenin anomali­ oita, joiden aiheuttajaa ei toistaiseksi ole on­ nistuttu selvittämään. 2.2.7 Huittinen Jokisivu Tutkimuskohde sai alkunsa Osmo Hytösen vuonna 1964 lähettämästä arseenikiisupitoisesta kansan­ näytteestä, jossa oli kultaa 305 g/t. Kuitenkin vasta vuonna 1985 aloitettiin kohteella tutkimuk­ set, jotka ovat sittemmin käsittäneet geologista kartoitusta, erilaisia geofysiikan mittauksia, montutusta ja kallioiden paljastusta kaivinko­ neella, pintanäytteenottoa geologikairaIla, uranäytteenottoa räjäyttämällä ja sahaamalla sekä syväkairausta 57 reikää yhteispituudeltaan 2195,55 m.Alueella on tehty myös geokemiallista moreenitutkimusta kahteen eri mittakaavaan. RAPORTTI 14 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1.9.1994

Geologisesti aihe kuuluu vulkaniittijaksoon, joka koostuu pääosin intermediäärisistä ja happamista vulkaniiteista. Kulta liittyy täällä andesiitti­ sessa, ilmeisesti subvulkaanisessa kivessä ole­ viin kvartsijuoniin. Isäntäkivi on sarvivälkeval• tainen ja osittain porfyyrinen. Yksittäisten kvartsijuonien paksuus vaihtelee puolesta kol­ meenkymmeneen senttimetriin. Juonet esiintyvät usein parvissa muodostaen parhaimmillaan lähes 4 metriä leveän kvartsijuonivyöhykkeen. Juonien yhteydessä_ tavataan usein karkearakeisia vaaleita pegmatiittijuonia, joissa kuitenkaan ei ole kul­ taa. Leikkaussuhteista päätellen osa Au-pitoisis­ ta kvartsijuonista on pegmatiitteja vanhempia, osa taas nuorempia.

Kujankalliolla kvartsijuonivyöhyke näyttää muo­ dostuvan matalan synformipoimun, jonka kaade on itäkoilliseen. Isäntäkivessä on myös samansuun­ taista venymää. Aikaisemmin oletettiin Au-minera­ lisaation jatkuvan kvartsijuonivyöhykkeen suun­ taisesta. Kairausta tihennettäessä mineralisaatio osoittautui kuitenkin sivusuunnassa epäyhtenäi• seksi ja tulosten perusteella näyttääkin siltä, että m'ineralisaation jatkeita tulisi etsiä sy­ vyyssuunnasta. Todennäköisesti kulta muodostaa alueella piippumaisia, suhteellisen jyrkkäkaatei• sia yksiköitä, jotka liittyvät kvartsijuoniin. Tällaisen näkemyksen esitti jo prof. Ian Plimer keväällä -91 paikalla käydessään.

Kujankallion mineralisaatiosta on laadittu malmi­ varantoarvio sulfidimalmianalogialla. Edellä esi­ tetyn peruste~lla sen antama tulos on kuitenkin kyseenalainen.

Kulta esiintyy paikoin suhteellisen suurina na­ tiiveina rakeina, joskus myös arseenikiisun yh­ teydessä ja joskus taas pieninä sulkeumina ar­ seenikiisussa. Suurimmat kultarakeet ovat yli 500 micronia ja usein niitä ympäröi hienojakoinen kultapöly. Kullan ohella esiintyy aurostibiittiä ja arseenikiisun yhteydessä usein löllingiittiä. Paikoin kvartsijuonien ja kvartsiutuneen sivuki­ ven yhteydessä on kohtalaisesti magneettikiisua. Kvartsissa tavataan myös markasiittia, kupari­ kiisua ja sinkkivälkettä.

Mineralisaation kullan rikastettavuudesta on teh­ ty myös diplomityö, jossa tarkasteltiin rikastus­ mahdollisuuksia vaahdotuksen ja ominaispainoero­ tuksen avulla. Ensimainitulla saatiin kullasta talteen 91 % ja jälkimmäisellä vain 40 %. Lisäksi runsas arseenikiisupitoisuus tekee rikasteen on­ gelmalliseksi. Koska kulta kuitenkin on varsin RAPORTTI 15 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMIN ETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

karkeaa ja esiintyy usein omina karkeaa, kannat­ taisi gravitatiivisen erottelun mahdollisuutta tutkia vielä lisää esimerkiksi diplomityössäkin ehdotetulla Knelson-tyyppisellä separaattorilla.

2.2.8 Vammala Vammalan alueelle muodostuu Suomen Au-moreeniano­ maliakartalle yllättävänkin voimakas Au-anomalia. viitteitä siitä on saatu pääasiassa kaivoksessa tehdyistä havainnoista sekä lukuisista lohkare­ löydöissä~ joissa pitoisuudet vaihtelevat muuta­ masta ppm:stä yli 10 ppm:ään. Kulta näyttää lähes poikkeuksetta liittyvän arseenikiisupitoisiin vulkaniitti- tai kiillegneissilohkareisiin.

Ehkä näitä mielenkiintoisempi kullanetsintämie• lessä saattaisi olla Suoniemen Vahalahdesta löy• detty puolen kuution lohkare vuodelta 1961. Kar­ reksi luokitellussa lohkareessa on scheliittiä paikoin runsaastikin sekä lisäksi jonkin verran arseenikiisua, kuparikiisua, magneettikiisua ja rikkikiisua. Lohkareen toinen pää on turmaliini­ pitoinen. Vuonna 1961 tehty lohkare-etsintä jäi pintapuoliseksi eikä asian tiimoilta liene sen jälkeen tehty mitään. Kultapitoisuus tosin puut­ tuu analyysi tiedoista , mutta aiheen sijainti Pirkkalan laajan Au-anomalian reunamilla yhdessä mineraaliparageneesin kanssa tekee siitä mielen­ kiintoisen.

2.3 Etelä-Suomen leptiittivyöhyke

Tällä alueella, joka ulottuu Mäntsälästä Kiskon Aijalan Orijärven kautta Paraisille tunnetaan lu­ kuisia viitteitä kullasta. Sillä olevat Aijala­ orijärvi alueen kaivoksetkin ovat tuottaneet kul­ taa sulfidimineraalien ohessa. viitteitä kullasta on lukuisia, mutta osoitukset puhtaasta kultamalmista ovat vähäisempiä.

2.3.1 Iilijärvi Merkittävä AU-keskittymä sijoittuu Orijärven• Iilijärven-Aijalan-Metsämontun alueelle. Siellä Iilijärven aihe on ilmeisesti Au-kriittisin. Alueelta on useampaan eri otteeseen vuosikymme­ nien kuluessa yritetty paikantaa jopa louhia kul­ ta-kupari-sinkki malmia. Tämän hetken ekonomi sen näkemyksen mukaan Iilijärven mineralisaatio koos­ tuu pienistä erillisistä epäekonomisista malmi­ oista, joita on vaikea yhdistää. Kohdetta on kai­ rattu huomattavankin paljon löytämättä lisää mal­ mia. RAPORTTI 16 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

Ilmeisesti halvin ja muutenkin järkevin tutkimus­ menetelmä alueella saattaisi olla suhteellisen tiheä moreenitutkimus 50 x 50 m ruudukkoon, joka alueen metsäisyyden huomioonottaen on mahdollis­ ta. Kairareikätietojen siirtäminen mikrolle PC­ XPLOR -käsittelyä varten voisi tuoda uuden näke• myksen mahdollisten mineralisaatioiden jatkumi­ selle. Tähän mennessä niitä on totuttuun tapaan etsitty horisontaalisesti. Mikäli Au-mineralisaa­ tio poikkeaa oletetusta, ei jo olemassa olevia havaintoj~ välttämättä ole osattu yhdistää oi­ kein, koska kulta alueella ei korreloi minkään muun mineraalin kanssa. (Iilijärven alueelta on u. Mäkelä laatinut 1983 kokoomaraportin. Tutki­ mukset Kiskon Iilijärven Cu-Zn-Pb-Ag-Au -aiheissa vuosina 1978-1979 030/2023/ UM/ 1983).

2 . 3.2 Liipola Iilijärven länsipuolella Kiskon kirkonkylästä etelään tunnetaan Liipolan vanha kalkkikiviaihe. Sen kairaustutkimusten yhteydessä on todettu serisiittiytyneeksi kvartsimaasälpäliuskeeksi luokitellussa kivessä selvästi viitteellistä kul­ tapit6isuutta maksimissaan yli 4 ppm. Au-minera­ lisaatio jatkuu alla olevissa rei'issä heikompa­ na, mutta mikäli kyseessä tässäkin tapauksessa olisi putkimainen muodostuma sen jatkeet saatta­ vat hyvinkin mennä kyseisestä profiilista "ulos" .

2.3.3 Metsämonttu Vanhan Metsämontun kaivoksen louhitussa sulfidi­ malmissahan oli keskimäärin 1.4 ppm kultaa ja sen läheisyydessä on kuuluisa Aurums-Aijala monttu.

2.3.4 Ahdistonjärvi ja Pyhälammi

Kiskon pohjois- ja luoteispuolella ovat Ahdiston­ järven ja Pyhälammin tunnetut Au-aiheet, jotka tosin on katsottu pieniksi, mutta niiden tutki­ mustasoa voidaan pitää melko vaatimattomana.

2.3.5 Attu Lännempänä on lukuisia kultaviitteitä, joista ehkä Atun valmiit kairasydämet ansaitsisivat li­ sätarkastelun kullanetsintämielessä. sieltähän tunnetaan heikkoja kultapitoisuuksia, mutta mikä• li Atun muodostumaan liittyisi ekonominen kulta­ mineralisaatio se kaikella todennäköisyydellä sijaitsisi jonkin verran nyt tutkitun sulfidi­ mineralisaation ulkopuolella. RAPORTTI 17 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 1.9.1994

3 Yhteenveto

3.1 Kullan esiintyminen tutkimusalueella Kullan esiintymistä alueella laajemmin ovat sel­ vitelleet mm. Pekka Nurmi et ale julkaisussaan ja Helsingin Yliopiston kultaprojekti sekä Kuteman osal ta Pentti Grönholm pro g.radu-tutkielmassaan. Kulta esiintyy usein pieninä omina rakeinaan tai sekarakeina kvartsin ja muiden seuralaismineraa­ lien yhteydessä. Kutemassa kullan pääosa on alle 30 micronin rakeina joskin suurimmat ovat yli 200 micronia. Huittisten Jokiosivulla taas kulta on karkearakeista varsin merkittävän osan ollessa näkyvää, jopa millimetrin suuruusluokkaa. Tarkem­ pia minerologisia havaintoja on olemassa vain muutamista eniten tutkituista kohteista, joten varmaa minerologista tilastollista tietoa ei vie­ lä ole käytettävissä. Esiintymistiedot perustu­ vatki~ suurimmaksi osaksi analyysi tietoihin. Kos­ ka en~ten on analysoitu runsaasti kiisuja sisäl• täviä näytteitä, on tämä seikka omiaan vinoutta­ maan käsityksiä kullan esiintymisestä, samoin myös sen sijoittumisesta ja geometriasta minera­ lisaation sulfidimineraaleihin nähden. 3.2 Isäntäkivilajit Kullan esiintymistä ei kontrolloi käsiteItävälIä alueella mikään tietty kivilaji. Yleispiirteenä näyttää kuitenkin olevan, että kulta liittyy lä• heisesti vulkaanisiin kivilajivyöhykkeisiin ja niissäkin usein happaman syväkiven, granodiorii­ tin tai graniitin kontaktin läheisyyteen siten että korkeimmat pitoisuudet monesti sijaitsevat juuri happaman syväkiven puolella. Toisaalta kulta voi sijaita emäksisen vulkaniitin sisälläkin, mutta tällöin esiintymistä kontrol­ loivat sekundääriset kvartsijuonet, jotka mitä ilmeisemmin ovat tunkeutuneet tektoonisiin paine­ minimeihin. Tektoniikalla onkin oleellinen merkitys kullan esiintymiselle sekä suuressa mittakaavassa että varsinkin detaljipiirteisssä. Suuren ruhjeen, murroslinjan tai kivilajikontaktin läheisyydessä olevat sulkaraot näyttävät olevan otollisia paik­ koja. Tietyn asteinen hydroterminen toiminta muuttumisilmiöineen liittyy myös useimpiin esiin­ tymiin. Kumpikaan yksinään ei kuitenkaan näyttäi• si riittävän mineralisaation "isäksi". Kullalla ja arseenilla on aivan ilmeinen alueellinen kor- RAPORTTI 18 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1. 9.1994

relaatio, joskaan ei välttämättä paikallinen ts. itse kohteessa kulta ja arseenin korkeimmat pi­ toisuudet voivat sijoittua eri paikkoihin. Mah­ dollisen mineralisaation hyödyntämisen kannalta tämä tieto on merkittävä, joskin tutkimusten kes­ keneräisyys ja havaintojen vähyys eivät riitä sitä täysin todistamaan. Tosin on myös tutkimus­ kohteita, joissa kullan ja arseenin pitoisuudet korreloivat erittäin hyvin positiivisesti keske­ nään.

Kultamineralisaatioihin liittyy usein myös kor­ keita telluuri-, antimoni- ja vismuttipitoisuuk­ sia. Tutkimusalueella kuitenkin vain telluurilla näyttää useissa tapauksissa olevan positiivinen korrelaatio kullan kanssa. Koska esimerkiksi geo­ kemiallisessa moreenitutkimuksessa telluurin ano­ maliakuva on selkeämpi kuin kullan, voidaan tel­ luuria käyttää hyödyksi kultaa etsittäessä. Kute­ man ympäristössä onkin sen avulla onnistuttu pai­ kantamaan uusia lupaavia kohtia, joista tähän mennessä tutkittuihin näyttää liittyvän myös kul­ taa.

Oman lukunsa muodostavat kokonaan wolframiaihei­ siin liittyvät kivet. Vain harvoista on analysoi­ tu kulta, vaikka miljöö selvästi mahdollistaisi ekonomisenkin kullan mukanaolon. Tämä koskee var­ sinkin Rautaruukin Etelä-Suomen laaja-alaisia ja mittaviakin wOlframietsintätöitä, joiden tulokset OKME:lla kyllä on, mutta kultatiedot puuttuvat niistä useimmiten lähes kokonaan.

3.3 Lounais-Suomen kultamalmipotentiaalisuudesta

KäsiteItävälIä alueella sijaitsee Haverin vanha kultakaivos ja Oriveden Kutemaan ollaan perusta­ massa kaivosta. Nyt tehdyn aihekoonnin yhteydessä on tavoitettu yli kolmesataa kultaviitettä, jois­ ta tosin osa liittyy selvästi samaan kohteeseen. Kultaa alueella kyllä on, mutta onko se "leväl• lään" vai onko se mahdollisesti konsentroitunut joissakin toistaiseksi tuntemattomissa paikoin siinä määrin, että sieltä olisi löydettävissä uusia louhintakelpoisia yksikköitä ja jos on, miksi sitä ei tähän mennessä olisi löydetty? Tie­ dosta tai sen puutteesta, uskomuksista ja toi­ veista riippuen näihin kysymyksiin on useita vas­ tauksia.

Globaalisesti svekofennidit kuuluvat ikäryhmään, joista ei tunneta suuria kultavarantoja. Kuiten­ kin tämän ikäisiin muodostumiin tiedetään liitty­ vän kultaa ja edellä mainittujen Suomen kaivosten RAPORTTI 19 Ooufokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

lisäksi Ruotsissa on Björkdalin ja Äkerbergin toimivat kultakaivokset. Geokemiallisella moreenikartalla (Atlas) kulta muodostaa voimakkaita ja selviä anomaliavyöhyk• keitä Lounais-Suomessa. Näiden anomalioiden suun­ ta ja kuvio leikkaavat luode-kaakko suuntaisina lähes itä-läntistä kivilajikulkua. Tosin anomali­ oiden suunta on sama kuin Ruotsin puolellakin. Ilmeisesti anomaliat liittyvätkin vanhoihin ruh­ je- tai murrosvyöhykkeisiin; Detaljimmissa mo­ reenitutkimuksissa kullan anomaliakuva muuttuu edellä mainitusta, mutta luonteenomaista sille on yleensä, että kuvion suunta leikkaa kivilaji­ vyöhykkeitä sitä selvemmin mitä pienimittakaavai­ sempaan tutkimukseen mennään. Huomionarvoinen on myös se seikka, ettei näissä tutkimustuloksissa yleensä voida osoittaa glasigeenista piirrettä vaan anomalia on "amebamainen" vaikka moreenin karkeafraktio on glasigeenisen kuljetuksen muok­ kaamaa. Geokemiallinen moreenitutkimus yhdessä riittävän suurella kairauskalustolla tai mieluummin RC-po­ rauksella tehdyn näytteenoton kanssa näyttää ole­ van tuloksekkain etsintämenetelmä. Geofysikaalisia mittausmenetelmiä on perinteises­ ti käytetty samaan tapaan kuin sulfidimalmien etsinnässä, mikä ei ole oikea menettely. Mittaus­ tuloksia tulee hyödyntää välillisesti, etenkin rakenteellisten piirteiden selvittelyssä ne ovat välttämättömiä. Lounais-Suomessa kultaa - sikäli kun sitä on ana­ lysoitu - on pääasiallisesti etsitty sulfidimal­ mien yhteydessä. Toiset havainnot viittaavat kui­ tenkin siihen, että kullan sijainti mineralisaa­ tiossa poikkeaa sulfidimineralisaation vallitse­ vasta pääsuunnasta tai leikkaa sitä. Tällainen piirre on saattanut vaikuttaa oleellisestikin mahdollisen kultamineralisaation löytymättömyy• teen. Kokonaan oma lukunsa on kultamineralisaa­ tiolle usein tyypillinen "piippumainen" budinoi­ tunut, jyrkkäkaateinen muoto, jonka poikkileik­ kaus on pieni. Jos kyseinen "piippu" koostuu vie­ lä rakojuoniverkosta, on sen seuraaminen kairauk­ sella todella vaikeaa. Muualla maailmassa tunne­ taan kuitenkin lukuisia tämän tyyppisiä ekonomi­ sia esiintymiä. Näin ollen etsintäfilosofiassakin perinteisestä sulfidimalmista poikkeavat piirteet tulisi hyväksyä ja hyödyntää tutkimusmenetelmiä valittaessa. RAPORTTI 20 Ooulokumpu finnmines 020/E-Suomi/ AU/MK/94 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 1.9.1994

Tektoniikalla on sekä suurissa puitteissa että yksityiskohdissa suuri merkitys mineralisaation synnylle, joskaan pelkät tektoniset liikunnot eivät riitä synnyttämään kultamalmia. Kiviä muut­ tanuthydroterminen toiminta on myös olennainen elementti. Riittävän suuren kultamalmin etsinnäs• sä tulisikin etsiä sellaisia "raameja", joissa on muuttuneita kiviä ja mikäli alueella on moreenin geokemiallinen anomalia, sellaisia tektonisesti poimuttuneita tai ruhjeisia kOhtia, mihin kulta­ mineralisaatio mahtuisi piiloutumaan. Tällaisia ovat mm. Etelä-Suomen vulkaniittivyöhykkeiden sisäisten tai sivuamien granitoidien kontaktien läheiset alueet. Huolimatta tutkimusalueen suhteellisen hyvästä kallioperäkartoitustilanteesta, siellä on kuiten­ kin osia, joita kullanetsintämielessä ei tunneta läheskään riittävästi. Pystyasentoinen kultamalmi on maanpintaleikkauksessa varsin mitätön eikä muuttuneiden kivien ja tektoniikan viitteellisten merkkien tarvitse näkyä paljastumissa enää siellä missä niitä on. Paljastumaköyhät jokilaaksot ja laajat savikkoalueet saattavat hyvinkin peittää viitteet Au-kriittisestä kivilajiyksiköstä, jopa vyöhykkeestä, kuten Alastarolla ja Huittisten keskustassa, jolloin ainoaksi vihjeeksi jää mah­ dollinen harvapisteisen moreenigeokemian yksit­ täishavainto. saatujen kokemusten ja havaintojen perusteella on syytä uskoa, että kultamalmeja on löydettävissä Etelä-Suomesta tähän mennessä tunnettuja enemmän. Sattumalta niitä tuskin löydetään - kuten joita­ kin sulfidimalmeja - vaan vakuuttavan viitteen löytymisen jälkeen on tehtävä määrätietoista, vuosia kestävää tutkimusta. Löydetyn mineralisaa­ tion inventointi olisi kuitenkin syytä lopettaa siinä vaiheessa, jOlloin mineralisaatiosta on saatavissa pienikin ekonominen "saalis" ja jatkaa sen tuoton sallimissa puitteissa mineralisaation jatkeiden etsintää. Tällä vanhalla koetulla mene­ telmällä saatetaan lopulta havaita löydetyn suu­ rikin malmi. AU-KOONTI 1 ( 62 ) Ooufokumpu finnmines Liite 1 . _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

1034

PARAINEN, ATTU 1034 12

Sijainti: x = 6674.000, Y = 1573.000 Luokka 0/1 Atun Zn-malmissa on todettu 0.15 ppm keskimääräinen Au-pitoisuus ja 45 ppm Ag-pitoisuus. Au korreloi Ag ja Sb kanssa.

Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990

1041

HOUTSKARI KALVHOLMEN 1041 04 C

Sijainti: x = 6681.860, Y = 1515.970 Luokka P/2 Rantakalliossa rinnakkaisia kalkki- ja karsikivikerroksia, joiden kulku lähes itä-läntinen. Ylempänä rinteessä esiintyy suuntautumattomia karsikivipahkuja ja dolomiittiosueita. Jälkimmäisiin liitty heikkoa Pbh-pirotetta ja lähes pistemäistä Ws­ pirotetta. Alueella on runsas kalkinsuosijakasvillisuus. Au 4.81 ppm. Pb 0.7% Anal.no 8611131. viite: A. Ratian käyntiraportti ~.7.1986 ja Erik Fagerlundin kansannäyte.

1043

LIETO, VANHALINNA 1043 12

Sijainti: x = 6707.140, Y = 1576.740 Luokka P/1 Cuk, Cuh, Ws, Ask ja Au- mineralisaatio kinzigiittivyöhykkeen sisällä olevassa pystyasentoisessa sarvivälkegneissihorisontissa, jossa happamia ja karsimaisia osueita. Kyseessä on kallioaihe, jonka yläosa on louhittu sepeliksi, mutta syvyysjatkeiden osalta tutkimus on avoin.

1133

LAITILA 1133 03

Sijainti: x = 6760.840, Y = 1546.410 Luokka L/1 Cuk sarvivälkegabrolohkareessa. Au 1.0 ppm Cu 4 %, Ag 37 ppm, Zn 300ppm ja Ni 300 ppm. Anal.no 7074405 viite: OKME:n kansannäytetiedot Martti Mannervo. AU-KOONTI 2 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

1141

PORI 1141 12

Sijainti: x =6828.900, y = 1538.380 Luokka L/1 Fek ja Cuk gabrolohkareessa. Au 1.0 ppm Co 1500 ppm, Ni 1.9 % Cu 1.6 %, Zn 100 ppm, Pb 30 S O.O%(?), Ag 5 ppm.Anal.no 61 3APL. viite: OKME:n kansannäytetiedot AAA/PL/B-61.

1143

SATAKUNNAN HIEKKAKIVEN AU-PITOISUUS.

Atlas-kartalla on havaittu hiekkakiven NE-kontaktissa Au-anomalisia pisteitä. Sekä paljastuma että kaurausnäytteistä tehdyt analyysit osoittivat kuitenkin alle määritysrajan ( <10 ja < 100 ppb) olevia Au­ pitoisuuksia. Raportti: M19/1143/-87/1/32 (GTK)/H.Appelqvist 1987.

NAKKILA 1143 05 C

Sijainti: x = 6811.800, Y = 1556.820 Luokka P/1 Cuk kvartsijuonia sisältävässä kiillegneissipaljastumassa. Au 2.2 ppm, Ag 39 ppm ja Cu 2.74%. Anal. no 8612331 Viite: Y.Hirvosen käyntiraportti YH/1391/86.

KULLAA 1143 06 Sijainti: x = 6822.100, Y = 1559.460 Luokka L/1 ASK-pitoinen kvdr-lohkare, jossa Au 2.0 ppm, Ag 4 ppm, S 5.75%, Co 5020 ppm, Zn 9 ppm, Ni 89 ppm, Cu 1160 ppm.(Anal.no 73-847). viite: OKME:n kansannäytetiedot, V.Pohjanlehdon näyte vuodelta -73

KULLAA 1143 06C

Sijainti: x = 6822.420, Y = 1559.890 Luokka L/1 Cuk ja Ask sarvivälkekivi-lohkareessa. Au 7.53 ppm, Ag 18 ppm, S 5.16%, Pb 15 pprn, Co 317 pprn, Zn 129 pprn, Ni 86 pprn ja Cu 1.4%. Anal.no 8310148 vii te: OKMEn kansannäytetiedot.

KULLAA, PALUSJÄRVI 1143 06C

Sijainti: x = 6822.580, Y = 1559.860 Luokka L/1 Ask ja CUk-pirotetta kvartsiutuneissa gneissigraniittilohkareissa Palusjärven E-puolitse Järventaustaan johtavan tien varrella. Au 1.2 pprn. P.Larnrnin kansannäyte vuodelta -65. Viite: T.Karppanen 1973 (1143/1) AU-KOONTI 3 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

KULLAA, MÄNTYNIEMI 1143 09C Sijainti: x = 6822.630, Y = 1572.280 Luokka L/2 ASk-juonia karsi-kvartsiittilohkareissa n. 1.5 km Silmussuon metsäsaarekkeesta SW. Au-pitoisuus karressa 21.6 ppm ja kvartsiitissa 3.9 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/6) sekä IEH havainnot.

KULLAA, HERMO 1143 09C

Sijainti: x = 6821.800, Y = 1568.940 Luokka P/2 Sk, Fem, Ask ja Fek-pirotetta kalliossa n. 3 km Mäntyniemestä WSW. Kivilajeina on amfiboli- ja kiillegneissiä sekä kvartsijuonia. Au-pitoisuus 6.4 ppm. Kohteesta on tehty detaljikartta ja ammuttu ura kvartsikiveen, jossa Fek-pr, Au alle 0.1 ppm. sivukivi on karsiviirukkeinen, jota kannattaisi tutkia tarkemmin. Näyte 9212723/AOR. viite: T.Karppanen 1973 (1143/7)

KULLAA, JOUTSIJÄRVI 1 1143 09C Sijainti: x = 6821,510, Y = 1566.720 Luokka L/1 Cuk, Ask ja Ws-Iäiskiä gneissigraniittilohkareessa, jossa Au 0.5 ppm. Lohkare on suuri ja voi olla tien alta louhitusta kalliosta. (Ns. 31 km : lohkare). viite: T.Karppanen 1973 (1143/8)

KULLAA, JOUTSIJÄRVI II 1143 09C Sijainti: x = 6821.600, Y = 1566.650 Luokka P/1 Ask-pesäkkeitä amfiboli-kiillegneissi kalliossa vanhan Pori­ Tampere maantien N-puolella 31 km-Iohkareen kohdalla. Au 4.1 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/9)

KULLAA 1143 11

Sijainti: x = 6819.600, Y = 1573.500 Luokka L/2 Ask, Fek, Cuk ja Moh läpi kiven pirotteinen karsilohkare. Köyhä Au­ malmi. GTK:n kansannäyte K 7470, Anal. RA 4724/84 Raportti: MI3/1143/84/1

LAVIA, MUURAINNEVA 1143 12 A

Sijainti: x = 6823.040, Y = 1575.320 Luokka L/2 ASk-pitoinen juoni gneissilohkareessa, Au 21.0 ppm, Ag 1.0 ppm, S 4.9%,Pb 20 ppm, CO 404 ppm, Zn 17 ppm, Ni 65 ppm, Cu 63 ppm. (Anal.no.7300184) AU-KOONTI 4 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

A.Kampin lähettämä kansannäyte vuodelta -73 (OKME) vii te: OKMEn kansannäytetiedot.

LAVIA, MUURAINNEVA 1143 12A Sijainti: x = 6823.050, Y = 1575.350 Luokka L/2 Ask, Ws ja Fek-pirotetta karsilohkareessa Muurainnevan SE-lai­ dalla moreeniharjanteen rinteessä. Au 16 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (1143/4)

KULLAA, SILMUSSUO 1143 12 A

sijainti: x = 6823.520, Y = 1575.350 Luokka P/2 Ask, Fek ja Cuk raitamaisesti sarvivälke- ja kiillegneississä sekä lohkareissa että kalliossa pitäjänrajan SW-puolella metsä• saarekkeessa. Au-pitoisuuksia lohkare- näytteissä 15.4 ja 6.4 ppm, paljastumassa 0.9 ppm ja kairasydämmessä 1.4 ppmjO.69 m ja 3.2 ppm/1.20 m. vii te: T.Karppanen 1973 (1143/5)

KULLAA, SILMUSSUO 1143 12 A

Sijainti: x = 6823.000, Y = 1573.000 Luokka L/2 Silmussuon - Muurainnevan alueella Kullaan -Lavian rajalla pääosin Kullaan puolella- tunnetaan vanha Au-aihe, joka perustuu V.Pohjanlehdon vuonna 1954 löytämään karsi-kvartsiittilohkareeseen. Eri analyysien mukaan siinä oli 11.1 ja 16.0 ppm Au.

Muurainnevan ympäristössä suoritetussa lohkaretutkimuksessa tavattiin kolmea erilaista Au-tyyppiä: 1. karsimainen, suuntautunut kivi, jossa korkea Au-pitoisuus. 2. karkea kvartsikivi, jossa Fek ja Grf, Au 0.2 - 1 ppm. 3. gneissimäinen granaattipitoinen sarvivälke-biotiitti-liuske, jossa Ask-juonia.

Jalander suoritti Muurainnevan alueella sähköisiä ja magneettisia mittauksia 1954.

Martti Salmen turvetutkimuskokeilu.

Tammikuussa -55 aloitettiin kairaus magneettisten ja sähköisten anomalioiden selvittämiseksi Muurainnevalla. Yhteensä kairattiin 8 reikää. Anomalioiden aiheuttajaksi todettiin Fek ja Grf-pitoinen kiillegneissi, jossa ei ollut jälkeäkään kullasta.

Kesällä-55 lohkare-etsintää ja myös muita e.m. askareita jatkettiin laajentaen aluetta länteen päin Silmussuolle. Työn tuloksena löytyi useita uusia saman tyyppisisä lohkareita kuin alkuperäinenkin. (Au 6.4 ja 15.4 ppm). Silmussuon eteläisimmästä paljastumasta todettiin karsiraitainen amfiboliitti, jossa Au 0.9 ppm. Hermon alueella havaittiin amfiboliitin ja kvartsiitin kontaktissa Sk ja Fek- AU-KOONTI 5 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

pirotetta, jossa Au 6.4 ja 3 ppm. Samana kesänä Mauno Rimpelä löysi omalta maaltaan grafiittipitoisia karsilohkareita, jossa Au 12.2 ppm max. Alueella tavataan myös hopeapitoinen tyyppi, Ag 101 ppm ja Au 4.30 ppm.

Kesällä -56 töitä jatkettiin. Hermon alueen uranäytteistä saatiin huonoja tuloksia (Au alle 0.1 ppm). Silmusuon alueella parhaat tulokset kairareiistä saatiin Ss-1:sta syvyydellä 128.41 - 129.60m 3.2 ppm Au ja 127.72 - 128.41m 1.4 ppm Au. Lohkarehavainnot osoittivat Au-kriittisen vyöhykkeen jatkuvan pitkälle länteen.

Aiheen pariin palattiin lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin. 1984-5 alueelle tehtiin valtausvaraus, lohkare-etsintää ja raskasmineraalitutkimuksia. Lisäksi alueella kokeiltiin vesinäytteenottoa analysointimenetelmänä voltammetri. viimemainitun tuloksena alueelle saatiin poikkeuksellisen korkea Au-anomalia ( max yli ~50 ppb Au luonnonvesinäytteessä). Raskamineraalitutkimusten tulos sen sijaan oli heikompi, joskin AU-hippuja tavattiin hajanaisesti.(Esko Nylander: kenttätyöraportti 26.9.1985)

Loppukesällä -92 alueella toteutettiin jo aiemmin ehdotettu moreenitutkimus 250 m pistetiheydellä. Työtä laajennettiin seuraavana vuonna. Sen tuloksena saatiin liuskejakson suuntainen Au-anomaalinen vyöhyke, jonka E-osassa Silmussuon ja Muurainnevan alueella on useampia lukuarvoltaan heikohkoja anomalioita. (Raportit 062/1143 12 A/MK/1993 ja 062/1143 09 ja 12/MK/1993).

Saman aikaisesti A.Ratia revidoi vanhoja~ohkareita, joiden uusinta­ analyyseissä Au-pitoisuudet eivät sanottavasti kohonneet. Sen sijaan As ja Au:n korrelaatio näytti odotettua selvemmälle. Tulosten johdosta tutkimukset keskeytyivät tällä erää.

1144

SIIKAINEN, KESKUKYLÄ 1144 03 Sijainti: x = 6859.640, Y = 1545.730 Luokka L/2 Alueelta on löydetty Au-pitoisia karsi-kiillegneissilohkareita, joissa Au 8 - 18.6 ppm. Keskukylän pohjoispuoleta on tavattu myös Mo­ pitoisia amfiboliittilohkareita (Mo 0.1 - 0.2%). Alueen kiillegneissijaksoissa on vaihtelevasti vulkaanisperäisiä karsi- ja amfiboliittiraitaisia kiviä, joihin usein liittyy rautakiisuja. Keskukylän pohjoispuolella on happamia syväkiviä ja juonikiviä. Kivet ovat voimakkaasti deformoituneita ja tektonisoituneita. Vehkajärvestä n. 1 km SW-suuntaan Sulkavan talon ympäristöstä on todettu lukuisia osittain karsiutuneita kiillegneissilohkareita, joissa oli useita ppm Au, parhaimmillaan 18.6 ppm. Karsikiven As pitoisuus 30%, Au 0.6 - 18.6 ppm ja Ag 198 ppm. Raportti: Siikainen, Hirvijärvi 1956/KV I.Hagan muistiinpanoja 1984 AU-KOONTI 6 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

SIIKAINEN 1144 03 0 Sijainti: x = 6859.540, Y = 1545.460 Luokka L/1 Sk ja Ask happamassa vulkaniittilohkareessa. Au 2.3 ppm, Ag 1 ppm, S 1.17%,Pb 11 ppm, Co 66 ppm, Zn 12 ppm, Ni 89 ppm ja Cu 215 ppm. Anal.no 8510133. viite: OKME:n kansannäytetiedot Olavi Nieminen.

SIIKAINEN 1144 030

Sijainti: x = 6859.640, Y = 1545.730 Luokka L/2 Ask, Sk ja Fek karsilohkareessa. Au 11.0 ppm, Ag 6 ppm, S 21.8%, Pb 114 ppm, Co 668 ppm, Zn 56 ppm, Ni 1732 ppm ja Cu 1499 ppm. OKMEn analono 8210247. viite: OKMEn kansannäytetiedot. Jari Sulkavan näyte.

KANKAANPÄÄ, VERTTUUNJÄRVI 1144 11 Sijainti: x = 6849.770, Y = 1576.720 Luokka P/1 verttuunjärveltä tunnetaan pieni, massiivinen Zn-malmijuoni ja sinkkiä sisältävä kiisupirotevyöhyke. Pirotemalmissa Au on alle 0.2 ppm.Remobilisoituneessa juonimalmissa Au, W, Sb ja Hg-pitoisuudet ovat korkeammat. Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990.

KANKAANPÄÄ 114412

Kankaanpään asemalta rautatieleikkaus n.1km NE. Paavo Haapalan keräämiä näytteitä, yhtä lukuunottamatta kvartsiitteja. Analyysissä kullasta vain jälkiä. Raportti: M17/Kp-46/1 (GTK)/Aimo Mikkola 1946

KANKAANPÄÄ 1144 12 B

Sijainti: x = 6855.260, Y = 1572.880 Luokka P/2 ASk-pitoinen 1 - 3 cm leveä sarvivälkejuoni gneissigraniitti­ paljastumassa, Au 34.4 ppm, Ag 3 ppm, S 13.9%, pb 24 ppm, Co 1531 ppm, Zn 23 ppm, Ni 140 ppm ja Cu 2051 ppm. (Anal.no 8310024). Jukka Tuutin, osoite 38710 Kankaanpää 28.3.-83 lähettämä näyte. Viite: OKME:n kansannäytetiedosto.

2012

KEMIÖ 2012 05 Sijainti: x = 6666.360, Y = 2434.210 Luokka P/2 Ask, Sk ja Fek-pitoinen kvmsl-paljastuma, jossa Au 8.0 ppm, Ag 3 ppm, S 6.45%, Pb 34 ppm, Co 38 ppm, Zn 34 ppm, Ni 15 ppm, Cu 101 ppm. (anal. 7400941) M.Vesalaisen kansannäyte vuodelta -74. AU-KOONTI 7 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

KEMIÖ 2012 06 sijainti: x = 6666.370, Y = 2434.220 Luokka P/2 Kaksi Ask-pahkua, Ask-pr ja rakotäytettä noin 80 m matkalla KVMSGN­ palajstumassa. Au 1.22 - 5.53 ppm. Anal.not 8611075, -11153-54 ja -11387. Rurik Norren näyte, viite: AOR käyntiraportti.

PERNIÖ MUSTNIITTY 2012 12

sijainti: x = 6672.780, Y = 2457.950 Luokka P/2 Silikaattivaltaiseen Fe-muodostumaan liittyvä pieni sulfidifasiespahku, joka sijoittuu Perniön Vihiniemen ja Malminmäen rautamuodostumien väliin. Malmimineraaleina jokin Co-arsenidi ja Cuk raitamaisesti. Anal.no 9210063/UMV/OKU: Cu 2.61 %, Co 39.65 %, Ag 12.7 ppm, Au 2.23 ppm ja As 15.86 %, S 11.57 %. Mineralisaatiolle löytyi kulun suunnassa jatkeet. Esitutkintanäytesarja 9212728 - 12734/AOR viite: AOR käyntiraportti

2014

TENHOLA, MUNAJÄRVI 2014 02 Sijainti: x = 6669.240, Y = 2461.240 Luokka P/2 Kompakti Ask - Cuk kv-juonessa, Au 4.10 ja 1.75 ppm (Anal.not 79850089 ja 79850116). Munajärven S-puolella olevat kvartsilouhokset, jotka liittyvät kuroutuviin kvj-parviin. RR:n kansannäyte anal.no 79850089; OKMEn näytesarja 8712946 - 12963.

KISKO, LIIPOLA 2014 03

Aijala - Orijärvi alueen kordieriittia ja antofylliitiä sisältävistä kivistä, pro gradu-tutkielma, Heikki Puustjärvi 1981

Sijainti: x = 6678.300, Y = 2468.000? Luokka P/3 Kiskon Liipolassa on etsitty OKME:n toimesta sulfiidimalmia, ja alueella on kairattu lukuisia reikiä (45?). Aluella on lähinnä kalkkikiven takia voimassa oleva valtaus. Muutamia reikiä revidoitiin Au-etsintämielessä vuonna 1990, jOlloin profiilissa K=3.300 todettiin reiissä KIS/L-44, -26 ja -35 (jotka ovat tässä järjestyksessä allekkain) yhtenäiseltä vaikuttava maksimissaan yli 4 ppm Au­ pitoisuus. Raportit: U.Latvalahti: Yleisraportti Kisko Liipola, 010/2014 03/UL/1980 M.Kokkola: Maaperägeologinen tutkimus, Kisko Liipola, 010/2014 03 D/MK/74 V-P.Salonen: Maaperägeologinen tutkimus, Kisko Liipola,010/2014 03 D/VPS-TY maaperägeol.laitos/83 T.Katajarinne: Kisko, Liipola 2014 03, 040/2014 03 D/TVK/1986 AU-KOONTI 8 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

H.Wennervirta: Litogeokemiallinen tutkimus, 1 Alueellinen tutkimus, Orijärven alue 1970, 061/2012, 2014, 2023/HW/70 Lisäksi alueelta on M.Huhman litogeokemiallinen tutkimus vuodelta 1969, Wennervirran ja Papusen Iilijärvi - Orijärvi litogeokemiallinen tutkimus, V-P.Salosen lohkareprojekti-julkaisu ja väitöskirja.

KISKO, AIJALA 2014 03 Sijainti: x = 6676.000, Y = 2464.900 Luokka 0/1 Aijalan louhitussa Cu-Sk-malmissa oli keskimäärin 0.7 ppm Au. Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990.

KISKO, METSÄMONTTU 2014 03

Sija1nti: x = 6675.100, Y = 2464.100 Luokka 0/2 Metsämontun Zn-Pb-Cu-Ag-Sk-malmissa oli keskimäärin vastaavasti 1.4 ppm Au. Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990.

POHJA, BRÖDTORP 2014 05

Pohjan pitäjän Brödtorpin tutkimuksista.

Scheeliitti karsivyöhykkeessä Zn-malmin sivulla voi olla Au­ kriittisyyttä osoittava piirre. Raportti: M17/Po-48/1 (GTK)/V.Pääkkönen 1948

KISKO, ORIJÄRVI 2014 06

Sijainti: x = 6680.000, Y = 2475.000 Luokka 0/1 Au esiintyy malmissa aksessorisena vähemmistönä. Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990

POHJA 2014 06 C

Sijainti: x = 6673.550, Y = 2478.100 Luokka L/1 Cuk ja Sk amfiboliittilohkareessa Au-pitoisuus 1.4 ppm, Ag 20 ppm, S 4.33%, Pb 151 ppm, Co 48 ppm, Zn 5010 ppm, Ni 44 ppm ja Cu 2.7 % . Anal. no 7500652 viite: OKME:n kansannäytetiedot Pentti Saarinen.

KISKO, HAUKIA 2014 06 D

Sijainti: x = 6678.240, Y = 2477.920 Luokka L/2 Kvartsiutunut ASk-pitoinen diopsidikarsilohkare, josta kaksi Au­ analyysiä (Au 3.7 ja 3.9 ppm). Lohkare liittyy Rautaruukin tutkimaan Haukian kalkkikivi-karsimalmi-jaksoon, jossa tavataan myös korkeita wOlframipitoisuuksia. Anal.not 9011155 ja 9110525. AU-KOONTI 9 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

viite: OKME:n kansannäytetiedosto, Georg Suomisen näyte, käyntiraportti 20.5.1991/AOR.

KARJAA 2014 08

Sijainti: x = ·6669.500, y = 2487.000 Luokka P/3 Ask gabroa lävistävässä kvartsirikkaassa pegmatiittijuonessa kalliossa. Au 29.2 ppm. RR:n anal.no 79789769.

KARJALOHJA 2014 09

Sijainti: x = 6677.790, Y = 2487.400 Luokka L/1 Cuk, Sk ja Zns pirotteena sädekivikarsilohkareessa osassa kiveä. Au 1 ppm, S 4.53%, Pb 2458 ppm, Co 20 ppm, Zn 10700 ppm, Ni 6 ppm ja Cu 15080 ppm. Raportti: OKME 23/79, (Anal.no. 7910230, RRn 79780537). RRn havainto no 79-78-537. viite: OKME:n kansannäyte Keijo Laiho.

KARJALOHJA, TALLAA 2014 09

Sijainti: x = 6678.000, Y = 2487.300 Luokka P/2 Pbh pirote karsikivikerroksessa kalkkikiven .kontaktissa. Au 0.25- 2.3 ppm. RRn anal. not 79810033, 79810091-2.'

KARJALOHJA 2014 09 D

Sijanti: x = 6677.860, Y = 2487.300 Luokka L/1 Pbh, Zns ja Sk karsilohkareessa. Au 2.0 ppm, Ag 714 ppm, Pb 4.5 %, S 4.64%, Co 14 ppm, Zn 3.5 %, Ni 19 ppm ja Cu 136 ppm. Anal. no 8010240. Viite: OKME:n kansannäytetiedot Keijo Laiho.

KARJALOHJA 2014 09 D

Sijanti: x = 6677.000, Y = 2487.680 Luokka L/1 Zns, Pbh ja Sk sädekivikarsilohkareessa. Au 0.6 ppm, Ag 114 ppm, S 3 31%, Pb 1.6 %, Co 10 ppm, Zn 6.3 %, Ni 12 ppm ja Cu 65 ppm. Anal. no 8310039. Viite:OKME:n kansannäytetiedot Keijo Laiho.

KARJALOHJA 2014 09 D

Sijanti: x = 6677.000, Y = 2487.680 Luokka L/1 Zns, Pbh ja Sk sädekivikarsilohkareessa. Au 1.1 ppm, Ag 175 ppm, S 5.42%, Pb 4.8 %, Co 13 ppm, Zn 7.4 %, Ni 8 ppm ja Cu 644 ppm. Anal.no 8310040 viite:OKME:n kansannäytetiedot Keijo Laiho. AU-KOONTI 10 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

2021

PARAINEN LIELAX 2021 02 A Sijainti: x = 6692.770,y = 2417.820 Luokka P/l Cuk ja Sk kiisuuntuneita pahkuja graniittikalliossa. Pahkujen koko vaihtelee 2-5 neliömetriin ja ne ovat rapautuneita. Au-pitoisuus 3.59 ppm. Anal.no 8810237. viite: Y. Hirvosen käyntiraportti 1.9.1988 ja Seppo Latvalan kansannäyte.

PIIKKIÖ, MAKARLA 2021 03

Sijainti: x = 6704.720, Y = 2421.080 Luokka P/l Grakgn ja Svgn kontaktin läheisyydessä Kv-juonissa ja -linsseissä vähäistä Ask,Sk ja CUk-pitoisuutta, johon liittyy heikkoa Au­ pitoisuutta (max 0,39 ppm), As 0.01-2.07% Raportti: M 19/2021/-89/1/10 (GTK)/P.Rosenberg 1989.

PIIKKIÖ, VILLISI 2021 03

Sijainti: x = 6705.030, Y = 2422.100 Luokka P/l Vähäpätöinen karsimainen raita tai välikerros sarvivälkegneississä. Au 6.7 ppm, Ag 24.0 ppm ja Cu 1.17% GTKn näyte K/8837 Raportti: M 19/2021/-89/1/10 (GTK)/P.Rosenberg 1989.

2023

SUOMUSJÄRVI, AHDISTONJÄRVI 2023 04 Sijainti: x = 6684.960, Y = 2474.000 Luokka P/2 Ask- ja Au-pitoisia kapeita kvartsijuonia happamassa vulkaniitissa kalliossa. Hapan tUffiitti-jakso sijaitsee poimuttuneen intermediäärisen-emäksisen tuffiittiryhmän sisällä. "Aihe on geologisesti mielenkiintoinen, mutta jää vaille merkitystä malminetsinnällisesti." H.Puustjärven havainto 337/HOP/79, lisäksi AOR:n näytesarja ja Jari Pitkäsen detaljikartoitus v.1990.

KISKO, IILIJÄRVI 2023 04A Sijainti: x = 6680.920, Y = 2476.750 Luokka 0/2 Heikki Puustjärven Pro Gradu-tutkielma kuvaa Iilijärven kivilajeja pitäen sitä varsin malmikriittisenä, mainintoja kullasta ei kuitenkaan ole.

"Iilinjärven alueella on aiemmin louhittu pieniä erillisiä malmioita Malmströmin ja Nygruvan louhoksista. 1980-luvulla suoritettujen kairausten perusteella voitiin paikallistaa syvemmällä sijaitseva ns. Warman Zn-Pb-Ag-vyöhyke. Alueen sekava rakenne, kiisuuntumien esiintyminen repaleisina kasaumina ja parhaiden kiisuuntumien esiintyminen syvällä ovat vaikeuttaneet malmipotentiaalin kokonaisarviointia ..... Kultaa on eniten Cu-pitoisessa vyöhykkeessä. AU-KOONTI 11 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

Kultaa on todettu pieninä rakeina andalusiitissa ja kvartsissa." Sinkkiprojektin raportti, Turun Yliopisto 1990.

IILINJÄRVEN POLYMETALLINEN MINERALISAATIO

Mineralisaatio koostuu useista pienistä erillisistä mineralisoituneista linsseistä, joiden seuraaminen kairaamalla on ollut vaikeaa ja kallista. Aihetta on vuosikymmenien aikana kairattu yhteensä 7800 m. Au mineralisaatioon liittyy huomattavia Cu, Zn, Pb ja Ag­ pitoisuuksia. Au ei näytä kuitenkaan korreloivan minkään muun alkuaineen kanssa, vaikka Au-mineralisaation ympärillä on selvä laaja-alainen Cu-aureoli. Mineralisaatiosta on tehty useampia malmiarvioita, joiden määrät vaihtelevat 37.000 - 50.000 t ja Au pitoisuus 0.2 - 4 g/t. Raportti: Tutkimukset Kiskon Iilinjärven Cu-Zn-Pb-Ag-Au-aiheessa vuosina 1978-79, (030/2023/UM/1983)

Läheskään kaikkia Au-kriittisiksi oletettavia kairasydämiä ei ole analysoitu. Orijärvellä olleet sydämet siirrettiin syksyllä -93 Vammalaan, jossa niitä on tarkoitus revidoida ja analysoida.

SUOMUSJÄRVI , PYHÄLAMMl , 2023 04 D

Sijainti: x = 6686.110, Y = 2479.730 Luokka P/2 pieni louhos, jota H.Puustjärvi on tutkinut 1979-80 Sallitun peridotiittimuodostuman reunalla. Näytteessä 283-HOP-80 (8019333) Au oli 18.3 ppm ja kuudesta lisänäytteestä kolmessa (8416145 - 47) Au oli 3.0, 1.5 ja 6.2 ppm. Näytteet ovat juonimaisesta kvartsikivestä, joka louhoksen kohdalla on pari metriä leveä ja pituus ainakin parikymmentä. Louhoksen pääkivi on cortlandiitti. Kvartsijuonessa on Ask, Fek, Sk ja Cuk eikä sille ole löydetty jatkeita paljastumilta. Tämän johdosta se on loukiteltu malminetsinnällisesti merkityksettömäksi. Kenttäraportti: H.Puustjärvi 16.9.1980

SUOMUSJÄRVI 2023 04D

Sijainti: x = 6686.120, Y = 2479.540 Luokka P/2 Cuk ja Fek kvartsiittipaljastumassa. Anal.no 79-10440: Au 2.3 ppm, Ag 11 ppm, S O.OO?, Pb 39 ppm, Co 53 ppm, Zn 170 ppm, Ni 106 ppm ja Cu 6690 ppm. viite: OKME:n kansannäytetiedot, Ahti Perannon näyte.

KISKO 2023 04D

Sijainti: x = 6685.760, Y = 2475.720 Luokka P/2 Fek ja Cuk karsipaljastumassa. Au 5.6 ppm, Ag 2 ppm, S 10.3%, Pb 8 ppm, Co 7 ppm, Zn 17 ppm, Ni 0 ja Cu 733 ppm. Anal.no 8410283 viite: OKMEn kansannäytetiedot, Veikko Ahlan näyte. AU-KOONTI 12 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

2024

SOMERO 2024 03 Sijainti: x = 6738.100,y = 2468.960 Luokka L/1 Sk, Zns ja Ask malmilohkare. Au 4.0 ppm, Ag 3 ppm, S 14%, Zn 3.8 % ja Cu 1000 ppm. Anal. no 71 9277. viite: OKME:n kansannäytetiedot Leo Suvenmaa.

SOMERO 2024 05

Sijainti: x = 6721.560, Y = 2477.060 Luokka L/1 Pbh, Zns ja Cuk malmilohkare Au 1.0 ppm, Ag 286 ppm, Pb 6 %, Zn 6 %, Co 20 ppm, Ni 50 ppm ja Cu 1000 ppm. Anal. no 7300947. vii te: OKME:n kansannäytetiedot Leo Suvenmaa.

SOMERO 2024 05 Sijainti: x = 6722.400, Y = 2475.200 Luokka L/1 Sk, Fek, Zns ja Pbh afb-lohkareessa, Au-pitoisuutta, GTK:n raportti M17/S0-53/1 ja anal.no. 3888.

TAMMELA 2024 06 Sijainti: x = 6735.860,' Y = 2473.700 Luokka P/3 Ask, Sk ja Fek pirotteena ja läiskinä happamassa vulkaniittipaljastumassa, Au 12.0 ppm, Ag 4 ppm, S 16%, Pb 20 ppm, Co 242 ppm, Zn 11 ppm, Ni 291 ppm ja Cu 38 ppm. Anal.no. 8110034. Viite:OKMEn kansannäyte 81-117. Raportti 9/81. RR:lla lähes samoilla koordinaateilla näyte no 79840247, jossa Au 10.1 ppm ja As 12.53%.

SOMERO 2024 06

Sijainti: x = 6737.440, Y = 2471.100 Luokka P/3 Ask ja Sk pirotteena ja läiskinä vulkaniittipaljastumassa, Au 15 . 0 ppm, Ag 25 ppm, S 2.03%, Pb 19 ppm, Co 36 ppm, Zn 28 ppm, Ni 74 ppm, Cu 224 ppm. Anal.no. 8110175. viite: OKMEn kansannäyte 81-537-1. Mikkola & Helle. Raportti 58/81. JOKIOINEN, LUODESUO 2024 06

Sijainti: x = 6737.340, Y = 2472.500 Luokka P/1 Ask ja Ws-rakeita ja pirotetta emäksisen vulkaniitin kvartsiutuneissa diopsidi-karsijuonissa. Au 3.72 ppm ja As 0.618%, RRn kansannäyte 79/83-472. (Anal.no. 79830472)

TAMMELA 2024 06

Sijainti: x = 6735.750, Y = 2474.200 Luokka P/3 Sk, Fek ja ASk-pirotetta h-vulkaniittipaljastumassa. Au 8 pprn, AG 1 pprn, S 2.36%, Pb 16 pprn, Co 25 pprn, Zn 34 pprn, Ni 16 pprn ja Cu 121 pprn. Anal.no. 8010468. viite: OKMEn kansannäyte 80-1381. Raportti 46/80. AU-KOONTI 13 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

SOMERO, SATULINMÄKI 2024 06 B

sijainti: x = 6737.550, Y = 2470.850 Luokka P/2 Outokumpu Oy:n v.1980 kartoittama Au-aihe. Apliittijuoni intermediäärisessä tuffiitissa ja uraliittiporfyriitissä. OKME:n näytesarja 8712970-12982. I.Hagan raportti: 080/2024 03/IEH/1984 Kaiv.rek.no : 3421/1

TAMMELA 2024 06 B

Sijainti: x = 6739.220, Y = 2474.340 Luokka P/1 Sk, Cuk juonikvartsipaljastumassa. Au pitoisuus 2.0 ppm, Ag 5 ppm, S 1.92 ppm, Pb 16 ppm, Co 21 ppm, Zn 86 ppm, Ni 21 ppm ja Cu 1.8 %. Anal. no 8310171. viite: OKME:n kansannäytetiedot Arto Vuorinen.

SOMERO 2024 07

Sijainti: x = 6718.960, Y = 2481.140 Luokka L/2 Ask vulkaniittilohkareessa, Au 21.0 ppm, Ag 4 ppm, S 5.35%, Pb 20 ppm, Co 262 ppm, Zn 17 ppm, Ni 80 ppm ja Cu 523 ppm. Anal.no. 72- 187 OKME viite: A.Merivuoren kansannäyte vuodelta -72

SOMERO 2024 07

Sijainti: x = 6718.980, Y = 2480.900 Luokka L/1 Cuk, Zns ja Pbh sarvivälkegneississä, Au-pitoisuutta. Anal. GTL RA 2757/72, (Voi olla sama kuin OKMEn kansannäyte 83/437- 1. Anal.no 8310161) Raportti: M19/2024/73/1/10 (GTK) M.Kulonpalo 1973

SOMERO 2024 07B

sijainti: x = 6719.030, Y = 2480.900 Luokka L/1 Pbh, Zns ja Sk karsilohkareessa. Au 0.2 ppm, Ag 91 ppm, S 0.81%, Pb 9880 ppm, Co 6 ppm, Zn 3180 ppm, Ni 9 ppm, Cu 53 ppm. Anal.no. 8310161 viite: OKME:n kansannäytetiedosto, Aarne Merivuoren näyte.

SOMERO 2024 08 Sijainti: x = 6721.720, Y = 2481.620 Luokka L/1 Ask-juonia gneissigraniittilohkareessa, Au-pitoinen. GTKn analyysi RA 351/59, Raportti M19/2024/82/1/10 (GTK) B.Lindmark 1982

SOMERO, HIRSJÄRVI 2024 08, 10

"Kiinnostavia Au-aiheita saattaa liittyä Hirsjärven suureen syväruhjeen sekundaariruhjeisiin AU-harvapistekartan antamien viitteiden mukaan." Raportti: M 10.1/2024/89/1 (GTK)/B.Lindmark 1989 AU-KOONTI 14 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

TAMMELA 2024 09 A Sijainti: x = 6732.800, Y = 2482.600 Luokka P/1 Cuk, Fek gabropaljastumassa. Au 1.0 ppm, Ag 4 ppm, S 9.92%, Pb 6 ppm, Co 394 ppm, Zn 34 ppm, Ni 7930 ppm ja Cu 7720 ppm. Anal. no 8210048 viite: OKME:n kansannäytetiedot Mikkola ja Helle.

TAMMELA, PATAMO 2024 09 A Sijainti: x = 6731.720, Y = 2483.400 Luokka L/2 Kvartsiutunut vulkaniittilohkare, jossa esiintyy läpikotainen Ask­ pirote rakoja ja ruhjeita seuraten. Eri osista kiveä on saatu Au-pitoisuuksiksi 15 ppm, 7.16 ppm ja 1.67 ppm. Okme:n esitutkintanäytteet no 8823278 - 23280/AOR. Moreenissa esiintyy vastaavantyyppisiä minilohkareita. vii te: OKME:n kansannäytetiedot Heikki Helteen ja Matti Mikkolan kansannäyte.

2034

LAUTTASAARI, ISOKAARI 2034 03 (

Sijainti: x = 6672.020, Y = 2548.200 Luokka P/1 Isokaari 13. louhitun pohjan noriittisessa gabrossa kloriittiutunut ruhjevyöhyke, jossa runsaasti Ask ja löllingiittiä sekä vähän Sk, Cuk. Lisäksi hiukan borniittia, covelliittia, magneettikiisua ja kalkosiittia. Au 0.6 - 1.0 ppm, Ag 2 - 3.4 ppm. Raportti: M17/H-50/1 (GTK)/V.Pääkkönen 1950

2042

LOPPI 2042 03

Sijainti: x = 6732.560, Y = 2507.160 Luokka L/2 Lähes kompaktia Ask ja Cuk amfiboliittilohkareessa, n. 30 cm, munamainen. Au 16.2 ppm. Raportti 19/2042/-75/9/10 (GTK).M.Kulonpalo -75.

2043

HELSINKI, PAKILA 2043 04

Sijainti: x = 6681.600, Y = 2551.200 Luokka P/2 Karsiutunut leptiitti rakennuksen perustus- ja vesijohtokaivannossa kalliossa. Karsiutumista, leptiittisessä osassa voimakas Pbs­ pitoisuus, lisäksi ZnS, Cuk, Fek, Fem ja Moh. Malmin Ag-pitoisuus on 630 ppm. Au-pitoisuus vaihtelee lähes nollasta 12.0 ppm kvartsiutuneen Pbs-malmin ollessa rikkain. Raportti M17/H-46/1,2 (GTK) M.Kulonpalo 1945. AU-KOONTI 15 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

HELSINGIN PITÄJÄN REKOLA 2043 05

Rekolan Mäkitiellä olevan kaivon pohjassa migmatiittista gneissigraniittia, jossa ei ole kiisuja. Kansannäytteenä lähetetty Cuk-rikas kivi voi olla muualta. Sen Au-pitoisuus oli 2.0 ppm, Ag 72.2 ppm, Zn 0.41% ja Cu 8.31 % Raportti: M 17/Hp-47/1 (GTK)/M.Kulonpalo 1947

VANTAA 2043 08A

Sijainti: x = 6694.500, 256Z.940 Luokka L/2 Cuk, Pbh, Zns ja Feh juonikvartsilohkareessa. Au 5.0 ppm. Pb 36.7%, Ag 2150 ppm, S 11.8%, Co 28 ppm, Zn 3600 ppm, Ni 12 ppm ja Cu 3790 ppm. Anal.no 7910430 viite: OKMEn kansannäytetiedot. Toimi Myyryläinen.

2044

HYVINKÄÄ-RIIHIMÄKI, AROLAMPI 2044 03A

Sijainti: x = 6730.620, Y = 2541.460 Luokka P/2 Cuk-pitoinen n. 30-40cm halkaisijaltaan oleva epidoottipahku, jossa Au 17.1 ppm ja Cu 7.0%.Pahku liittyy pystyasentoiseen ruhjeeseen, jossa kvartsi- ja epidoottijuonia. Löytöpaikka uuden moottoritien kallioleikkaus. Lähistöllä OKME:n näyte 9110589, jossa Au 3.2 ppm. viite: OKME:n kansannäytetiedot, Reijo oittinen 1990

MÄNTSÄLÄ 2044 08

Sijainti: x = 6723.000, Y = 2569.700 Luokka P/2 Pilsteisessä granodioriitissa olevassa kallioleikkauksessa kvartsijuonia, joissa Cuh, Born ja Cuk, myös hienona pirotteena granodioriitissa. Au 1.71 ppm. Raportti M13/2044/88/1 (GTK) H.Appelqvist/P.Oivanen

MÄNTSÄLÄ 2044 08

Sijainti: x = 6722.720, Y = 2569.260 Luokka P/1 Sk, Fek ja Cuk graniittipaljastumassa. Au 0.2 ppm, Ag 3 ppm, S 0.23%, Pb 1 ppm, Co 10 ppm, Zn 165 ppm, Ni 33 ppm ja Cu 2914 ppm, Anal.no. 8510095. viite: OKME:n kansannäytetiedosto, Kyösti Römpötti

MÄNTSÄLÄ 2044 11

Sijainti: x = 6722.420, Y = 2570.700 Luokka L/1 Cuk appliittisessa kivessä. Au 2.0 ppm, Ag 148 ppm, S 4.13%, Pb 43 ppm, Co 257 ppm, Zn 505 ppm, Ni 2 ppm ja Cu 3.1 %. Anal. no 7500196. Viite: OKME:n kansannäytetiedot Kyösti Römpötti. AU-KOONTI 16 Ooutokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

MÄNTSÄLÄ 2044 11 sijainti: x = 6722.430, Y = 2570.880 Luokka L/1 Runsas Sk-pirote kvmsgn-Iohkareessa, Au-pitoisuus 1.0 ppm. Raportti: M19/2044/76/1/10 (GTK) M.Huuskonen

PUKKILA 2044 11

Sijainti: x = 6728.560, Y = 2579.260 Luokka P/2 Afb-paljastumassa pari hienorakeista, n.60cm paksua kvms­ välikerrosta juonimaisesti. Toisessa 30x50cm suuruinen kv-silmäke, jossa ASk-pirotetta. Au-pitoisuus 3.3 ppm. Raportti: M13/2044/85/1 (GTK) P.Raivio/P.Oivanen.

2111

YPÄJÄ 2111 10

Sijainti: x = 6747.320, Y = 2458.600 Luokka P/1 Cuk pirotteena ja läiskinä juonikvartsissa kalliossa. Au 1 ppm, Ag 12 ppm, S 4.73%, Pb 11 ppm, Co, 136 ppm, Ni 74 ppm ja Cu 25520 ppm. OKMEn kansannäyte 80-1288 ja 1387, anal.not 8010419 ja 8010462. Raportti: 54/80 OKME viite: OKME:n kansannäytetiedot, Henry Sillsten

YPÄJÄ 2111 10 ?

Kvartsia 1-4m levyisinä juonina tuffiitissa kirkolta n. 2km W. Raportti: M 17/Yp-47/1 (GTK)K.J.Neuvonen/ M.Kulonpalo 1947

2112

HUITTINEN, Arpola 2112 01

Sijainti: x = 6779.400, Y = 2425.850 Luokka L/3 Osmo Hytösen pihapiiristään v.-64 löytämä Ask-pitoinen IOhkare, jossa Au 305 ppm. Viite: OKMEn kansannäytetiedosto

HUITTINEN, Jokisivu 2112 01

Sijainti: x = 6779.600, Y = 2425.800 Luokka 0/2 Kultaa sisältävä metavulkaniittiesiintymä, ASk-pitoinen. Kulta esiintyy happamassa kvartsijuonien dominoimassa poimuttuneessa kerrosmaisessa rakenteessa paikoin karkeana, jopa useamman millimetrin kokoisina puhtaina rakeina tai raeryppäinä. Mineralisaatioon liittyy sCheelliitti-pitoisia osia. Aihetta on OKME:n toimesta pintaosistaan kairattu, mutta kullan esiintymisen geometria on käytännössä selvittämättä. Kultapitoisilla erillisillä, muutamasta metristä kymmeneen - viiteentoista metriin ulottuvilla mineralisatioilla on todennäköisesti jyrkkä asentoiset syvyysjatkeet. Maanpintatasossa tällaisia kUltapitoisia "piippuja" tai linssejä on AU-KOONTI 17 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

kairauksella tavattu 400 m matkalla pääkohteena pidetystä Kujankallion esiintymästä lounaaseen. A.Luukkonen on väitöskirjassaan käsitellyt Kujankallion aihetta OKME:n ensimmäisen kairausvaiheen 7 reiän tulosten perusteella. Tällöin esiintymän muoto kuviteltiin toisenlaiseksi, eikä piippumaisten vinoasentoisten rakenteiden mahdollisuutta huomioitu. viitteet: Huittisten Jokisivun tutkimusraportit(vrt. kirjallisuus- luettelo) . A.Luukkonen: Main geological features, metallogeny and hydrothermal alteration of certain gold and gOld-tin­ tungsten prospects_ in southern Finland. Bull.377, 1994

HUITTINEN, RAJAKALLIO 2112 01 sijainti: x = 6777.700, Y = 2425.480 Luokka M/2 Moreenitutkimuksella on kohteesta paikannettu maksimissaan 36 ppb Au­ anomalia, joka koostuu kahdeksasta vierekkäisestäpisteestä. Anomalian pituus on 1 km 250 m näytepisteverkolla tehdyssä tutkimuksessa. Kohteeseen ei liity arseenianomaliaa. T.Hannila on kartoituksessaan merkinnyt kohteen kallioperän vulkaniiteiksi (tyynylaavoja ? tai breksiaa). viite: GTK:n raportti S/41/2112/1/1990

HUITTINEN, TEINIKALLIO 2112 01

Sijainti: x = 6779.820, Y = 2425.730 Luokka M/1 Moreenitutkimuksella on kohteesta todettu 205 ppb Au-pitoisuus, joka on korkein koko Huittisten Jokisivun silloisessa tutkimuksessa. Kohde on 500 m pohjoiseen Kujankalliolta. viite: GTK:n raportti S/41/2112/1/1990

2113

YPÄJÄ 2113 01

Liuskeen ja graniitin rajalla n.2km kirkolta N "magnesiametasomaattisten" kivien vyöhyke, jossa heikkoa kiisuimpregnatiota. Alueella on myös serisiittikvartsiittisia kerroksia. Raportti: K/2113/1947 ja M 17/Yp-47/1 (GTK) K.J.Neuvonen 1947

JOKIOINEN 2113 01

Kalle Nummela lähettänyt pelkkää Ask sisältävän näytteen. Näyte kalliosta vihreäkivestä, jossa kolme 5 - 30 cm paksua kompaktia liuskeisuuden suuntaista Ask-kerrosta. Anal.no. 221/57: Au 0.4 ppm, Ag 0, W 0, Co 0.04%, ja Cu 0.03% sekä anal.no. 32/57 Au 0, Ag 0.6 ppm, Co 0.06%. Paikka on lähellä Ypäjän ja Jokioisten rajaa maantiestä n. 300m NE. Raportti: M 17/Jk-57/1 (GTK)/M.Kulonpalo 1957 AU-KOONTI 18 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

JOKIOINEN 2113 01 Sulfidimineraaleja sisältävä serisiittikvartsiitti n.8km Jokioisten kirkolta WNW (900m Nummelasta SE). Tästä W ja N lähempänä liuskeen rajaa tavataan "magnesiametasomatosia" Raportti: K/2113/1947 (GTK) K.J.Neuvonen 1947

JOKIOINEN, SAARTENKULMA 2113 01 D

Sijainti: x = 6747.780, Y = ~466.720 Luokka L/1 Fek ja CUk-pirotetta sarvivälkegneissilohkareessa, jossa Au 0.33 ppm Ag 5 ppm, S 1.09%, Pb 49 ppm, Co 44 ppm, Zn 106 ppm, Ni 26 ppm ja Cu 7910 ppm. Viite: OKME:n kansannäytetiedot, Anal.no 8410334

JOKIOINEN 2113 01 D

Sijainti: x = 6745.840, Y = 2468.600 Luokka L/1 Fek, Fem ja CUk-pirotetta peridotiittilohkareessa. Au 0.14 ppm. Anal.no 8410203/0KME viite: OKMEin kansannäytetiedot (

JOKIOINEN 2113 01 D

Sijainti: x = 6745.900, Y = 2468.580 Luokka L/1 Cu-Au pitoinen amfiboliittilohkare. Au 2.05 ppm. Anal.no 8315054 viite: OKME:n kansannäytetiedot

JOKIOINEN 2113 01 D

Sijainti: x = 6745.472, Y = 2465.486 Luokka P/1 Hapan vulkaniittipaljastuma, jossa Au 0.05 ppm. Anal.no 8315056. viite: OKME:n kansannäytetiedot

JOKIOINEN 2113 01 D

Sijainti: x = 6745.930, Y = 2468.620 Luokka L/1 Au-pitoinen(Au 0.30 ppm) emäksinen vulkaniittilohkare. Anal.no 8416214. viite: OKME:n LOH/PAL-tiedosto.

JOKIOINEN 2113 01 D

Sijainti: x = 6745.957, Y = 2465.192 Luokka P/1 Heikosti Au-pitoinen (Au 0.02 ppm) turmaliini-serisiitti­ kvartsikivipaljastumassa. Anal.no 8315059 OKME viite: OKME:n LOH/PAL-tiedosto AU-KOONTI 19 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

HUMPPILA 2113 02

Useita ASk-havaitoja aseman S-puoleiselta alueelta sekä lohkareista että kalliosta. Ask sisältää Au (tosin analyysitietoa ei ole). Kivilajit amfiboliitti ja uraliittiporfyriitti sekä kvj. Raportti: M 17/Hup-50/1 (GTK)/V.Marmo 1950

HUMPPILA 2113 02

Sijainti: x = 6753.520, Y = -2464.830 Luokka L/1 Ask amfiboliittilohkareessa. Au pitoisuusluokka 1. viite: GTK:n malmiviiteluettelo K 828

JOKIOINEN 2113 04

Sijainti: x = 6744.940, Y = 2470.120 Luokka L/1 Cuk ja Fek sarvivälkegabrolohkareessa, koko 200x80 cm. Au-pitoisuus 3 ppm, Ag 35 ppm, S 9.3%, pb 65 ppm, Co 831 ppm, Zn 58 ppm, Ni 64 ppm ja Cu 3750 ppm. Anal. no 7600023. Viite: OKME:n kansannäytetiedot, koodi 1.4-MK-JK-63.

JOKIOINEN, PELTOSUO 2113 04 A

Sijainti: x =6741.340, y = 2472.420 Luokka L/1 Kompakti 15 cm leveä ASk-juoni happamassa vulkaniittilohkareessa. Au 0.36 ppm Anal.no 8110294. Viite: OKME:n kansannäytetiedot.

JOKIOINEN, KIRKONKULMA 2113 04 B

Sijainti: x = 6745.180, Y = 2470.140 Luokka P/1 Cuk ja Fek gabropaljastumassa. Au-pitoisuus 1.0 ppm, Ag 8 ppm, S 2.26%, Pb 11 ppm, Co 99 ppm, Zn 77 ppm, Ni 607 ppm ja Cu 1.57 %. Analono 8210217. viite: OKME:n kansannäytetiedot Terttu Arposen näyte.

FORSSA 2113 05

Iso-Mänttärin talosta N kapean liuskejakson N-rajalla vähäinen serisiittikvartsiittiesiintymä, jossa sulfidimineraaleja. N.400 - 700 m Kalsusta NE. Raportti: K/2113/1947 (GTK) K.J.Neuvonen 1947

URJALA 2113 06

Sijainti: x = 6766.780, Y = 2476.780 Luokka P/3 Cuk, Sk, Fek, ja Ask pirotteena ja läiskinä juonikvartsissa kalliossa. Au 15.0 ppm, Ag 11 ppm, S 10.4%, Pb 13 ppm, Co 35 ppm, Zn AU-KOONTI 20 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

180 ppm, Ni 31 ppm ja Cu 1.2%. OKMEn kansannäyte 80-134, Anal.no 80- 10070. Raportti 5/80 (OKME) Vertaa: URJALA; SÄRKIJÄRVI

RR:lla on vastaavanlainen tieto pisteestä x = 6766.650, Y = 2476.770, jossa Au 8.42 ppm. (RR:n näyte 79840224).

URJALA, RAITOO 2113 06

Sijainti: x = 6765.540, Y = 2478.700 Luokka L/2 Ask kiilleliuskelohkareessa, Au 9.0 ppm, Ag 2 ppm, S O%? S.Vehmaan lähettämä kansannäyte vuodelta -62. OKMEn analyysinro 7118425. OKME:n esitutkinnassa/AOR paikalta todettu muutaman kymmenen sentin levyinen E-W suuntainen kvartsiutunut Ask-pitoinen rUhje, jossa Au 0.5 - 4.3 ppm ja As 1.57 -38.2% viite: OKMEn kansannäytetiedot.

URJALA 2113 06 Sijainti: x = 6765.500, Y = 2478.500 Luokka L/1 Ask emäksisessä tuffiittilohkareessa, Au-pitoinen. Raportti: M17/UR-47/1 (GTK).

URJALA, SÄRKIJÄRVI 2113 06 D

Sijainti: x = 6766.660, Y = 2476.770 Luokka P/2 Cuk, Fek, Sk, Ws ja metallinen Cu pirotteena ja kvartsijuonen ruhjeissa paljastumassa. Kivilaji hapan vulkaniitti tai kvartsimaasälpägneissi. Au 15 ppm ja 1.16 ppm (OKME:n anal.not 8010070 ja 8612153) sekä Au 8.42 ppm (RR:n anal.no 79840224) Sekä Urho Sahan OKME:lle että Kalevi Pihlajamaan sekä OKME:lle että RR:lle lähettämiä näytteitä. viite: OKME:n ja RR:n kansannäytetiedot

TAMMELA 2113 07 Sijainti: x = 6748.640, Y = 2485.780 Luokka L/1 Cuk ja Fek pirotteena gabrolohkareessa, Au 1 ppm, Ag 9 ppm, S 1.14%, Pb 15 ppm, Co 62 ppm, Zn 50 ppm, Ni 3581 ppm ja Cu 6670 ppm. OKMEn kansannäyte 82-758, vilho Korhosen näyte, anal.no 82-10245 viite: OKME:n kansannäytetidot, Raportti: 31/82 (OKME).

TAMMELA, TILASINVUORI 2113 07

Mikkola-nimisen torpan pihassa sijaitsevan louhoksen reunoilla ja läheisyydessä Ws-pikoisia kiviä. Useimmat liittyvät Kv-Plg-juoneen, joka leikkaa kgn:ä. "Merkille pantava on, että kiillegneissiä lävistävät mikrokliinigraniittijuonen eivät näytä olevan missään tekemisisssä AU-KOONTI 21 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

malmimuodostuksen kanssa, vaan kiisuja sisältävä pegmatiittimainen juoni on aivan toisen luontoinen ja ilmeisesti aikaisemmassa vaiheessa syntynyt exhalatiivinen muodostuma". Raportti: M 17/Tm-50/1 (GTK)/V.Pääkkönen 1949 RR:n esitutkinnassa Au alle 0.1 ppm (Anal.no 79819006)

TAMMELA, TILASINVUORI 2113 07 A Sijainti: x = 6743.270, Y = 2482.990 Luokka P/1 Daniel Tilasin v. 1738 löytämä Cu aihe, jota louhittu neljästä pienestä vierekkäin olevasta louhoksesta. ' Cuk ja Ws plagioklaasiporfyriitissä. Cuk esiintyy leveimmissä plagioklaasi-kvartsijuonissa pirotteena, samoin Ws, mitä lisäksi tavataan ohuiden juonien täytteenä ja pirotteena isäntäkivessä lähellä juonien kontaktia. Au 0.1 ppm. RR:n anal.not 7992034-37. viite: AOR:n koonti lehdeltä 2113-2/23

FORSSA, SIUROLA 2113 07 A

Sijainti: x = 6742.480, Y = 2481.560 Luokka P/1 Fek ja Cuk ryppäinä ja kasaumina kvartsijuonien ja satunnaisten kvartsipahkujen yhteydessä kiilleliuskekalliossa. Au 0.7 ppm, Ag 6 ppm, S 1.4%, Pb 6 ppm, Co 16 ppm, Zn 100 ppm, Ni 16 ppm ja Cu 13600 c ppm. Anal.no 8410161. vii te: OKMEn kansannäytetiedot, Antti Lahtisen näyte.

FORSSA' 2113 07 A Sijainti: x = 6744.700, Y = 2483.100 Luokka P/1 Sk ja Cuk kvartsiutuneessa sarvivälkegneissipaljastumassa. Au 0.31 ppm . Anal.no 8410090. viite: OKME:n kansannäytetiedot.

TAMMELA, ILOJÄRVI 2113 08 D

Sijainti: x = 6755.420, Y = 2489.760 Luokka L/1 Cuk, Ask ja Sk kiillegneissilohkareessa. Au-pitoisuus 1.0 ppm, Ag 16 ppm, S 2.2%, Pb 5 ppm, Co 396 ppm, Zn 433 ppm, Ni 7 ja Cu 1.59 %. Anal. no 8110316. viite: OKME:n kansannäytetiedot Vesa Oksan näyte.

KO 1 JÄRVI 2113 08.

Kansakoululta n. 1km N maantien vieressä kalliossa kvartsi-juonisessa vulkaniitissa muutaman sentin paksuisia ZnS, PbS ja Sk sekä Fek juomuja. Kiisukonsentratiot ovat kohteessa ilmeisesti vähäiset, mutta Tammelan - Kalvolan alue on kokonaisuudessaan malmigeologisesti mielenkiintoinen. Raportti: M17/Koj-54/1 (GTK)/V.Pääkkönen 1954 AU-KOONTI 22 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

KOIJÄRVI 2113 08 Lunkinjärven W-pään tienoilla magnesiametasomatinen vyöhyke, johon liittyy kiisupitoisia kordieriittikiviä sekä kvartsiutuneita kiisupitoisia liuskeita. Raportti: K/2113/1947 (GTK) K.J.Neuvonen 1947

TAMMELA, LIESJÄRVI 2113 08 D sijainti: x = 6756.980, Y = 2488.750 Luokka P/2 Cuk ja Ask pirotteena ja rakopinnoilla granodioriitissa lähellä vulkaniitin kontaktia. Paljastuma ja lohkarehavaintoja. Au pitoisuudet vaihtelevat 1.1 - 22.4 ppm. Vesa Oksan kansannäytteitä vuosilta 1986-7. Raportti: 020/2113 08 D /AOR/1987i Alustava tiedonanto Tammelan Liesjärven Au-aiheen esitutkintatuloksista.

TAMMELA, LIESJÄRVEN S-PUOLI 2113 08 D Sijainti: x = 6755.320, Y = 2489,740 Luokka L/2 Useita kultaa sisältäviä lohkareita Liesjärven S- ja SE-puolella. Kivilajit vaihtelevat happamasta vulkaniitista serisiittiliuskeeseen ja granaattikiillegneiss'iin. Viite: OKME:n LOH/PAL-tiedosto.

FORSSA · 2113 08 D Sijainti: x = 6758.610, Y = 2488.300 Luokka P/1 Ask intermediäärisessä tuffiittipaljastumassa. Au 0.02 ppm. Anal.no 8214564 viite: OKME:n LOH/PAL-tiedosto

FORSSA 2113 09

Sijainti: x = 6760.640, Y = 2485.030 Luokka L/1 Cuk ja Sk läiskinä ja juonina karsilohkareessa, Au 1 ppm. OKME:n kansannäyte 74-758. Anal.no 74-246, GTK kansannäyte K/5138, anal.no RA 1397/68

FORSSA, ILOINENMÄKI 2113 09 A Sijainti: x = 6760.860, Y = 2484.780 Luokka L/1 Useissa moreenin lohkareissa Ask-Tur-Kv-pitoisia rakojuonia, joihin liittyy vaihtelevia Au-pitoisuuksia (Au 0.07 - 2.21 ppm). sivukivi on kalsiittiutunut ja osin kalimaasälpäytynyt. Kohteesta itään n. 280 metriä on poikkeava Tur-Kls-lohkare sekä muita Tur-Ask-Cuk pitoisia lohkareita. Kohteelta on otettu esitutkinnassa näytesarja 8911701-11725/AOR. Aihe sijoittuu Koijärven granodioriittimassiivin kontaktin läheisyyteen kuten Tammelan Liesjärvikin. viite: OKME:n kansannäytetiedosto Osmo Heikkilän kansannäyte AU-KOONTI 23 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

FORSSA, SAVINIEMI 2113 09 A Sijainti: x = 6763.050, Y = 2483.660 Luokka P/1 Cuk, Pbh, Bis ja Zns serisiittikvartsiittipaljastumassa. Au 0.6 ppm. Anal.no 79830188/RR. Liittyy tunnettuun K.J.Neuvosen kallioperäkartassaan kuvaamaan myloniittiutuneeseen siirrokseen. viite: AOR:n koonti no 2113-2/42

FORSSA, SUONPÄÄ 2113 09C Sijainti: x = 6761.940, Y = 2486.600 Luokka L/1 Zns, Cuk ja Sk raitoina ja pirotteena serttikvartsiitiksi nimetyssä kvartsiporfyriittilohkareessa Koijärven ruhjeen suojapuolella. Zn 0.73 - 12.95%, Cu 04 - 1.5%, S 4.31 - 24.44%, max Co 0.05%, Ag 82.1 ppm ja Au 0.4 -1.13 ppm. Kalevi Pihlajamaan kansannäyte v.1979 RR:lle. RR:n anal.not 79830098, 79830114-118.

FORSSA, KOIJÄRVI 2113 09 C

Sijainti: x = 6763.160, ~ 2486.800 Luokka P/2 Ask, Fek ja Cuk pirotteena ja kasaumina vulkaniittipaljastumassa gabro-dioriittimassiivin "sisällä" Heikkilän navetan lietekaivon pohjalla. Au 2 ppm . Anal.no 8210296. viite: ' OKME:n kansannäytetiedot, Osmo Heikkilä 920-82 .

TAMMELA, RIIHIALHO 2113 10 B Sijainti: x = 6746.320, Y = 2490.220 Luokka P/1 Fek ja Cuk pirotetta sarvivälkegabron reunamuunnoksissa louhoksen seinämissä. Au 0.32 ppm, Ag 4 ppm, S 1.68%, Pb 0, Co 82 ppm, Zn 23 ppm, Ni 1479 ppm ja Cu 5120 ppm. Anal.no 8510100 viite:OKME:N kansannäytetiedot, Kalevi Peltola 132-85

TAMMELA, HYKKlLÄ 2113 10 B

Sijainti: x = 6745.220, Y = 2494.540 Luokka L/1 Cuk ja satunnaisesti Moh sarvivälkegneissilohkareessa. Au 0.45 ppm. Anal.no 8710083. viite: OKME:n kansannäytetiedot, Kalevi Pihlajamaa 137/40-87

TAMMELA, TEURO 2113 10 D

Sijainti: x = 6748.820, Y = 2499.220 Luokka L/1 Cuk ja Zns rakotäytteenä ja pirotteena emäksisessä vulkaniittilohkareessa. Au 0.24 ppm. Anal.no 79820320/RR viite: RR:n kansannäyte, Kalevi Pihlajamaa AU-KOONTI 24 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

TAMMELA, OKSLAMMI 2113 11 B Sijainti: x = 6758.800, Y = 2491.690 Luokka L/1 Cuk pitoinen rakovyöhyke vulkaniittilohkareessa. Au 0.1 ja 0.7 ppm. Ag 70 ja 17 ppm sekä Cu5.6 ja 2.6%. Anal.not 8611163-4. viite: OKME:n kansannäyte, Kalevi Pihlajamaa 489/7a ja 7b/-86

TAMMELA, OKSLAMMI 2113 11 B

Sijainti: x = 6759.020, Y = ~491.570 Luokka L/1 Cuk kasaumina emäksisessä vulkaniittilohkareessa. Au 0.79 ppm. Anal. no 8710080. viite: OKME:n kansannäyte , Kalevi Pihlajamaa 136/38-87

FORSSA, OKSLAMMI 2113 11 B Sijainti: x = 6759.020, Y = 2491.400 Luokka L/1 Cuk, Fek ja Sk pirotteena ja juonina gabrolohkareessa. Au 1 ppm, Ag 25 ppm, S 2.84%, Pb 3 ppm, Co 37 ppm, Zn 252 ppm , Ni 33 ppm ja Cu 17510 ppm. Anal.no 8210114. viite: OKME:n kansannäytetiedot, Martti Kolehmainen 321/1-82

TAMMELA 2113 11 B Sijainti: x = 6755.230, Y = 2490.180 Luokka L/2 Cuk ja' Ask happamassa vulkaniittilohkareessa. Au 5.07 ppm, Cu 0.4%. Anal. no 8710152. viite: OKME:n kansannäytetiedot, Heimo Härkönen 220/1-87

TAMMELA, PIKONKORPI 2113 11B Sijainti: x = 6758.430, Y = 2493.000 Luokka L/1 CUk-pirotteinen, ruhjeinen kvartsikarbonaattijuoni emäksisessä vulkaniitissa. Au 2.1 ppm, Cu 0.496%. RR:n kansannäyte 79830035.

T~ELA, PIKONKORPI 2113 11 B Sijainti: x = 6758.330, Y = 2493.650 Luokka L/1 Ask ja Cuk kompaktina rakojuonena ja pirotteena vulkaniittilohkareessa (muuttunut plagioklaasiporfyriitti). Au 0.68 ppm. Anal.no 79840252/RR viite: RR:n kansannäyte , Eero Iivonen ja Einari Kurko

TAMMELA, OJAJÄRVI 2113 11 C Sijainti: x = 6753.700, Y = 2499.260 Luokka P/1 Cuk pirotteena biotiittigneissi/granodioriitti kallioleikkauksessa. Au 0.69, 0.4 ja 0.46 ppm, Ag 5 ppm, S 4.62%, Pb 18 ppm, Co 161 ppm, AU-KOONTI 25 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

Zn 142 ppm, Ni 12 ppm ja Cu 42900 ppm. Anal.not 79810325 ja 79810210/RR sekä 8410150/0KME. viite: RR:n kansannäyte, Eero Iivonen V. Makkonen , esitutkintaraportti 5/82/RROy OKME:n kansannäytetiedot.

TAMMELA 2113 11 C Sijainti: x = 6750.660, Y = 2497.800 Luokka L/1 Ask ja Cuk pirotteena ja jUQnina happamassa VUlkaniittilohkareessa. Au 4.35 ppm. Anal, no 8612253 viite: OKME:n kansannäytetiedot, Pekka Lunnikivi 1161-2/86

TAMMELA, KOTALAMMI 2113 11 0 Sijainti: x = 6758.220, Y = 2497.720 Luokka L/1 Ask, Zns, Pbh, Cuk ja Sk pirotetta vulkaniittilohkareessa. Au 2.08 ppm, Ag 43 ppm, S 10.2%, Pb 2825 ppm, Co 333 ppm, Zn 4080 ppm, Ni 21 ppm, Cu 1229 ppm. Anal.no 8310169 viite: OKME:n kansannäytetiedot, Ilkka Mikkola 468/5-83

TAMMELA, PATAKANGAS 2113 11 0 Sijainti: x = 6757.880, Y = 2495.900 Luokka L/1 Ask pirotteena ja raitoina intermediäärisessä vulkaniittilohkareessa. Au 1.45 ppm. Anal.no 79820124/RR viite: RR:n kansannäyte, Kalevi Pihlajamaa

KALVO LA 2113 12

Pirttikoskelta n.2km N magnesiametasomatinen vyöhyke, johon liittyy kauniita ja suuria granaattikiteitä sisältävä kummingtoniitti­ amfiboliitti. Paikoin liuskeessa Sk ja Cuk. Raportti: K/2113/1947 (GTK)/K.J.Neuvonen 1947

Tältä vyöhykkeeltä on mm. RR:n kansannäyte 79830454, jossa Au 0.15 ppm. Vyöhykkeen suojapuolelta tunnetaan lukuisia metasomaattisesti muuttuneita Sk-pirotteisia malmikvartsiittilohkareita, joissa Au 0.1 ja 0.5 ppm (Anal.not 79800337 ja 8911734/RR). Jakson E-osista OKME:n näytteet 89-11416-8 diopsidikarsilohkareesta, jossa Au 0.14-0.19 ppm.

Alueella on runsaasti metasomaattisesti muuttuneita kiviä, mutta merkittävämmät kultahavainnot puuttuvat.

KALVOLA, PERNAMAANMÄKI 2113 12

Sijainti: x = 6763.540, Y = 2497.100 Luokka L/1 Ask ja Tur-pitoisia juonia kvartsiutuneissa vulkaniittilohkareissa. OKMEn näytteet 8823321 - 23326. AU-KOONTI 26 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

URJALA, PERHO 2113 12 B

Sijainti: x = 6768.250, Y = 2491.300 Luokka P/1 Cuh rakopinnalla ja silmäkkeinä, Fem ja Ws pirotteena amfiboliitissa. Au 1.0 ppm. Anal. no 79740449/RR SMOY kairannut neljä reikää -65. "Kuparihohde rajoittuu myös kallioperässä rakopintoihin ja muodostaa joitakin olemattoman pieniä silmäkkeitä itse kivessä ... " viite: Kansannäyte Leo Virtanen/ OKME/RR/Suomen Malmi Toivo Grön: Urjalan Perhonkylän vulkaniiteista ja niissä esiintyvistä malmimirieraaleista. pro gradu

KALVO LA , NAPPIKALLIO 2113 12 B

Sijainti: x = 6769.380, Y =2494.680 Luokka P/1 Cuk ja Sk kasaumia ja juonia granaattigneississä Nappikallion jo 1829 tunnetusta louhoksesta. Au 0.79 ppm, Ag 8 ppm ja Cu 3.8 ppm. Anal.no 8612306. vii te: AOR koonti 2113-2/81

KALVOLA, KARHUNPERSE 2113 12 C

Sijainti: x = 6763.580, Y = 2497.630 Luokka L/1 Karbonaattipitoisia Cuk, Coh ja erytriittiä sisältäviä juonia kymmenissä eri vulkaniittilohkareissa. Korkein Au pitoisuus 2.06 ppm näytteessä 8712901/0KME viite: AOR:n koonti not 2113-2/66 - 2/78

KALVO LA 2113 12C

Sijainti: x = 6760.520, Y = 2499.120 Luokka L/1 Ask pirotetta juonikvartsilohkareessa (minilohkare). Au 4.26 ppm. Ag 1 ppm, S 1.31%, Pb 21 ppm, Co 18 ppm, Zn 52 ppm, Ni 5 ppm Cu 5 ppm. OKME:n anal.no 8410166. viite: OKME:n kansannäytetiedot. Ilkka Mikkola 302/5-84

KALVOLA 2113 12 D

Sijainti: x = 6765.080, Y = 2495.780 Luokka P/1 Ask ja Cuk juonina ja pirotteena happamassa vulkaniittipaljastumassa. Au 0.52 ppm. Anal.no 8610181. viite: OKME:n kansannäyte, Jaakko Alhainen 322/8-1986

2114

PUNKALAIDUN, KOOSANMAA 2114 02 A

Sijainti: x = 6781.830, Y = 2461.990 Luokka L/1 Fek, Ws ja satunnaisesti Cuk pirotetta kookkaassa amfiboli­ diopsidikarsilohkareessa (ns.Koosanmaan lohkare). Au 0.79 ppm. AU-KOONTI 27 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

Anal.no 79840044/RR. OKME:n valtaus ja töitä vv.-63, -73 ja -81 viite: kansannäyte, Markku Loponen,-63 AOR:n koonti 2114-1/1 V-P.Salosen kenttäraportti 1981

KYLMÄKOSKI, TAIPALE 2114 05 sijainti: x = 6783.000, Y = 2479.000 Luokka M/1 Alueella sijaitsee useita Au- ja As-anomaalisia moreenin harvapisteitä jonossa. Eräs niistä on Taipaleessa ja sen tarkistamiseksi tehtiin linjanäytteenotto 50 m- pistevälillä. Tulos tässä tarkistusnäytteenotossa jäi kuitenkin laihanlaiseksi. (Au 3.4 ppb) Raportti: M19/2114/90/3/10 {GTK)/B.Lindmark 1990

KYLMÄKOSKI, KORKEANLAENVUORI 2114 07 sijainti: x = 6776.840, Y = 2488.200 Luokka M/1 Harvapistenäytteenotossa todettua Au-anomaalista pistettä on tarkistettu moreeninäytteenottolinjoilla. Parhaimmat pitoisuudet 58, 59 ja 133 ppb Au. Voi olla kauempaa tai sitten Au-kriittisessä ruhjevyöhykkeessä (?) on useita pienialaisia lähtökohtia. Raportti: M19/2114/91/1/10 {GTK)/B.Lindmark 1991

KYLMÄKOSKI, MAUNULANKULMA 2114 07 Sijainti: x = 6778.800, Y = 2485.000 Luokka M/1 Alueella on moreenin harvapistenäytteenotossa tavattu useita Au-As­ anomaalisia pisteitä jonossa. Linjakohtainen tarkistus moreeninäytteenotolla ei kuitenkaan tuonut lisävalaistusta asiaan. Raportti: M19/2114/90/2/10 {GTK)/B.Lindmark 1989

KYLMÄKOSKI 2114 08 Sijainti: x = 6781.170, Y = 2480.040 Luokka L/2 Cuk, Fek ja Nip peridotiittilohkareessa. Au 9.0 ppm , Ag 4 ppm, S 18.46%, Pb 51 ppm, Co 1000 ppm, Zn 269 ppm, Ni 33600 ppm ja Cu 6500 ppm. OKMEn anal.no 7400190. viite: OKME:n kansannäytetiedot/Pekka Siurumaa -74

VALKEAKOSKI, LONTlLA 2114 10 Sijainti: x = 6777.660, Y = 2497.400 Luokka L/1 Sk, Ask ja Ws pirotteena ja raitoina intermediäärisessä tuffiittilohkareessa. Au 3.28 ppm, As 0.376%. RR:n kansannäyte 79/83-401, anal.no 79830401

KYLMÄKOSKI, VAHERVUORI 2114 10 B

Sijainti: x = 6775.040, Y = 2492.980 Luokka M/1 AU-KOONTI 28 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

Rautaruukin wolframitutkimusten yhteydessä moreenista todettu voimakas As-anomalia (max As 531 ppm) , josta kuitenkin Au-tiedot puuttuvat. . viite: Aulis Kinnunen: Selostus valtausalueella "Vahervuori" tehdyistä tutkimuksista. 2.12.1987

VALKEAKOSKI, HOPEAVUORI 2114 10 D sijainti: x = 6779.210, Y = 2498.390 Luokka P/2 Ask pirotetta kvartsiutuneessa vulkaniitissa, Au 2.25 ppm, As 3.68% RR:n kansannäyte no 79840320 viite: AOR:n koonti 2114-2/13

2121

KIIKKA, KIIMAJÄRVI 2121 02C Sijainti: x = 6810.100, Y 2429.800 Luokka P/3 Elektrum-"hiutaleita" karbonaattijuonessa kiillegneissi-isäntäkivessä Kiimajärven pitkän tieleikkauksen N-osassa. Kivessä on myös emäksisempiä osia. Runsas elektrumin esiintyminen voi olla viite jossakin läheisyydessä esiintyvästä Au-mineralisaatiosta. Aihe on ollut löytäjänsä valtau~sessa eikä sitä ole ilmeisesti tähän mennessä tarkemmin tutkittu. Analysointi suoritettu löytäjän suhteilla Porin laboratoriossa. Litteitä levymäisiä elektrum-rakeita on paikalta kerätty kymmenittäin mahdollisesti jopa satoja . . viite: · OKME.n kansannäytetiedot MK:n ottamat valokuvat

MOUHIJÄRVI, HYYNILÄNKANGAS 2121 06D Sijainti: x = 6827.300, Y = 2438.750 Luokka L/1 Fek ja Ask pirotetta intermediäärisessä vulkaniittilohkareessa sorakuopan harjusorassa. Au-pitoisuus 7.5 ppm. J.Saastamoisen löytämä lohkare. viite: T.Karppanen 1973 (2121/13)

VAMMALA, KOIVISTO 2121 07 Sijainti: x = 6801.085, Y = 2446.455 Luokka P/2 Vammalan kaivoksenympäristökairauksissa -94 tavoitettiin noin 3.3 km kaivokselta länteen reiässä VM/KOI-3 graniittiutuneessa kiillegneississä hajanainen rako- ja hiertovyöhyke, johon liittyy Au­ pitoinen Ask-Sk-mineralisaatio ( Au 5.80 ja 1.28 ppm) viite: kairausraportit 1993: VM/KOI-3

VAMMALA, ROISMALA 2121 07A Sijainti: x = 6800.230, Y = 2441.220 Luokka L/2 ASk-juonia kiillegneissilohkareessa. Hellevi Jalosen lähettämä AU-KOONTI 29 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

kansannäyte no 3713. Au-pitoisuus 11.9 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2121/3)

VAMMALA, KALLIALA 2121 07A sijainti: x = 6804.800, Y = 2442.700 Luokka L/2 Toivo Ravanttin lähettämä ASk-pitoinen kansannäytelohkare, jossa Au 11.9 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2121/5)

VAMMALA, NÄLKÄLÄ 2121 07B Sijainti: x = 6805.520, Y = 2440.630 Luokka L/1 Mauri Mäkisen lähettämä Ask-pitoinen kansannäyte (4704), jossa Au 9.6 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2121/4)

NOKIA, PERÄMAA 2121 12 Sijainti: x = 6824.500, Y = 2458.200 Luokka M/1 Alueella sijaitsee kaks~ Au-anomaalista harvapistettä (117 ja 26 ppb). Kourulapiolla suoritetun tarkistusnäytteenoton tulokset jäivät alhaisiksi, joskin viitteelisesti anomaalisiksi. Raportti: M19/2121/92/2/10 (GTK)/B.Lindmark 1992

HÄMEENKYRÖ, MALMINMÄKI 2121 12 Sijainti: x = 6848.500, Y = 2458.200 Luokka P/1 Kiillegneissikallio, jossa heikkona pirotteena Sk, Fek ja Ask. Kohdetta tutkittiin satunnaisella moreeninäytteenotolla, jossa max Au pitoisuus oli 3 ppb. Raportti: M19/2121/92/2/10 (GTK)/B.Lindmark 1992

2122

JÄMIJÄRVI 2122 03 Sijainti: x = 6856.760, Y = 2424.580 Luokka L/1 Cuk ja Sk verkkomaisesti kartsimaasälpälohkareessa. Au-pitoisuus 0.16 ppm, Cu 2.155% S 5.59% Co 0.0036%. Raportti: M13/2122/87/4 (GTK)N.Kärkkäinen

SUODENNIEMI 2122 05 Sijainti: x = 6848.800, Y = 2431.300 Luokka P/1 Fek, Cuk, Sk ja Ask pirotteena ja suonina kvartsiitti-paljastumassa. Au-pitoinen. GTK:n havainto M/530, 531,281/IK-H-45 AU-KOONTI 30 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

SUODENNIEMI, ISOVESI 2122 05A Sijainti: x = 6843.220, Y = 2430.900 Luokka P/2 Paljastuma Järvenpään talosta n.100 m NW ?? Paljastuma voi sijaita v.1961 jälkeen rakennetun huvilan alla. Fek, Sk, CUk-pirotetta ja ASk-juonia serisiittiytyneessä kv~rtsiitissa tai kvartsikivessä (vulkaniitti). Au-pitoisuudet 1.2, 2.6 ja 1.8 ppm. (GTL/ A.Mikkola, V.Halinen -45,-46, M.Kulonpalo -61, OKME/ A.Huhma -62, A.Warma -659 viite: T.Karppanen 1973 (2122/3)

Sijainti: x = 6843.040, Y = 2431.010 ? Ask ja Fek pirotetta karsiutuneessa vulkaniittipaljastumassa. Au pitoisuus 8.0 ja 2.2 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2122/4)

SUODENNIEMI, ISOVESI 2122 05 A

sijainti: x = 6843.040, Y = 2430.980 Aiheena on v.1957 Mauno Niemisen lähettämä Au-pitoinen Ask-näyte. Sen jälkeen aihetta tutkittiin satunnaisesti vuosina 1964 -80. Paras Au­ tulos oli 1.8 ppm. Au-aihetta tutkittiin systemaattisemmin vasta vuosina 1984-86, jolloin tehtiin uranäytteenottoa, magneettisia mittauksia ja kairattiin 6 reikää SDN/IS-1 - 6 yhteispituudeltaan 506.15 m. Uranäytteenottoprofiililla painotettu Au-pitoisuus oli 5.3 ppm 3.7 m matkalla. Kairauksessa taas paras Au-pitoisuus 14.7 ppm 20 cm matkalla oli reiässä SDN/IS-1, mutta yhtenäisemmät Au-Iävistykset jäivät alle 2.2 ppm. Kullan ja arseenikiisun määrillä ei ole suoraa korrelaatiota, joskin kulta esiintyy arseenikiisun merkitsemässä muodostumassa. Raportti: 001/2122 05 A/OPI/1988

Tarkimmat analyysit reiästä SDN/IS-1 Au-mineralisoituneesta kohdasta ja sen kummaltakin puolelta on esitetty Bulletinissa 351: Pekka Nurmi et al. GTK 1991: Geochemical charasteristics of mesothermal gold deposits in the Fennoscandian Shield, and a comparison with selected Canadian and Australian deposits.

Loppuvuodesta 1990 kohteen ympäristössä tehtiin geokemiallinen moreenitutkimus, jossa tutkitun alueen keski- ja luoteisosassa todettiin moreenissa merkittävä Au- Te- Cu- anomalia. Vaikka arseenilla on moreenissa tietty korrelaatio kullan ja telluurin kanssa, As anomalian painopiste on eri paikassa. Merkittävää on, että kulta-anomalinen alue sijaitsee 2 - 400 m luoteeseen aiemmin kairauksella tutkitusta kohteesta. Alkuaineiden anomaliakuvassa on havaittavissa liuskeisuutta leikkaavia E-W suuntaisia piirteitä, jotka voisivat olla merkkinä ruhjeisiin tai sulkarakoihin syntyneistä mineralisaatioista. Raportti: K 258/41/90 GTK, Esko Iisalo

Koska anomaliakuvio jäi länsi- ja luoteisosastaan auki, tutkimusta täydennettiin seuraavana syksynä. Länteenpäin anomaliakuvio voitiin AU-KOONTI 31 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

rajata, mutta pohjois-luoteeseen paln se jäi edelleen auki. Kullan anomaliakuva on voimakas ja siinä on useita selviä painopisteitä. Raportti: 062/2122 05/MK/1993

Au-anomalian alueelta lapiolla syksyllä -91 otetuista raskasmineraalinäytteistä toinen sisälsi 156 ja toinen 27 AU-hippua, mitä määriä on pidettävä poikkeuksellisen korkeina.

Voimakkaimman moreenin Au-anomalian alueella on vain neljä paljastumaa, jotka kivilajiltaan ovat intermediääristä metatuffiittia ja -agglomeraattia. Raportit: Jari Pitkänen: Raportti tutkimuksista Suodenniemen Isoveden kulta-aiheella kesällä -91. Pentti Grönholm: Tutkimukset Suodenniemen Isoveden kultamineralisaation ympäristössä kenttäkaudella 1993.

JÄMIJÄRVI, PITKÄNIEMI 2122 06

Sijainti: x = 6855.800, Y = 2436.900 Luokka L/3 Jämijärven kirkolta n.6km E Pitkäniemen tienhaaran läheltä sorakuopasta 35 gr painoinen irtokivi valkoinen kvartsikivi, jossa elektrumia = 77,3% Au ja 22,7% Ag. Raportti: M17/JÄJ-64/1 '(GTK)/V.Pääkkönen 1964

JÄMIJÄRVI, RATTAANKOSKI JA UURASJÄRVI 2122 06 ja 2211 04 Sijainti: x = 6860.980, Y = 2435,210 ? Luokka P/2 Selostus kultakivilöydön aiheuttamista tutkimuksista (A) ja Selostus Jämijärven kulta-aiheen jatkotutkimuksista (B). Upa-analyysejä pitoisuuden vaihdellessa 0 - 39.3 ppm. Lauttalamminkulmalla Rajalan lähellä vulkaniitin ja gr~nodioriittijuonen kontaktissa 15 cm pitkä 3cm leveä Ask-luiro, jossa 4.2 ppm Au. Raportti: (A) M 17/Jäj-64/1 (GTK) V.Pääkkönen 1964 (B) M 17/Jäj-65/1 (GTK) V.Pääkkönen 1965

JÄMIJÄRVI, RUUPANPERÄ 2122 06

Sijainti: x = 6860.000, Y = 2434.360 Luokka M/1 Ruupanperän N-puolella on noin 4 neliökilometrin alue, josta ei saatu ainoatakaan kullatonta näytettä. Kaikkien huuhdontanäytteiden analyysitulosten ka 0.21 mg/t Raportti: M 17/Jäj-65/1 (GTK) V.Pääkkönen 1965

IKAALINEN 2122 09 Sijainti: x = 6853.500, Y = 2447.300 Luokka L/1 Kvartsiutunut karsikivi, jossa Ask. Raportti: M 17/Ik-57/2 (GTK)/E.Marttila 1957 AU-KOONTI 32 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

HÄMEENKYRÖ, KIERIKKALA 2122 10 Sijainti: x = 6831.000, Y = 2458.000 Luokka M/2 Zn-tutkimusten yhteydessä todettiin myös heikkoa Au-pitoisuutta moreeninäytteissä. Yksittäiset korkeammat pitoisuudet olivat 179 ja 357 ppb Au. Anomaliakuvio mielenkiintoinen. Irtokivessä max Au 3.7ppm. Raportti: M 06/2122/-93/1/10 (GTK)/P.Rosenberg 1993

VILJAKKALA 2122 11

sijainti: x = 6848.090, Y = 2459.680 Luokka L/2 Ask pirotteena läpi biotiittigneissilohkareen, Au-pitoisuus 5.9 ppm, Co ' 4110 ppm, Cu 243 ppm, Ni 50 ppm, Zn 75 ppm, Ag 2 ppm. Raportti: M13/2122/89/1 (GTK) R.Karttunen/P.Oivanen

VILJAKKALA 2122 11 Sijainti: x = 6844.340, Y = 2459.900 Luokka P/2 Fek, Cuk, Sk ja Fem läiskinä emäksisessä vulkaniittipaljastumassa, Au 1 ppm, Ag 5 ppm, S 7.47%, Pb 41 ppm, Co 190 ppm, Zn 73 ppm, Ni 239 ppm ja Cu 6960 ppm. Anal.no 74-275 (OKME) viite: OKME:n kansannäytetiedot, P.Kangaslahti -74.

IKAALINEN 2122 11 B Sijainti: x = 6847.960, Y = 2452.320 Luokka L/1 Cuk, Zns, Sk ja Fek kvartsiittilohkareessa. Au-pitoisuus 2.0 ppm, Ag 42 ppm, S 16.7%, Pb 38 ppm, Co 168 ppm, Zn 3.4 %, Ni 255 ppm ja Cu 3.1%. Anal.no 8210090. viite:OKME:n kansannäytetiedot Jari Koskensalon näyte.

IKAALINEN, SARKKILA 2122 12 Sijainti: x = 6850.830, Y = 2452.480 Luokka L/3 Lähes kompakti Ask, Sk, Fek ja Cuk malmilohkare kooltaan 25x35 cm, sarvivälke- ja kiillepitoista melko hapanta kiveä (amfiboliitti?). Au 37.2 ppm, Ag 5.8 ppm,Cu 0.2% Anal.no 5198 Raportti: M17/IK/55/1 (GTK)/E.Lindberg 1955

2123

NOKIA 2123 02

Sijainti: x = 6819.500, Y = 2465.500 Luokka L/3 Ask ja Sk raitamaisesti biotiittigneissilohkareessa. Au pitoisuus 29.4 ppm, Ag 7.3 ppm. Raportti: M17/NO-55/1 (GTK) M.Kulonpalo 1955. AU-KOONTI 33 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

SUONIEMI, VAHALAHTI 2123 02A

Sijainti: x = 6812.300, Y = 2460.550 Luokka L/2 Ws, Ask, Cuk, Fek ja Sk pirotetta noin puolen kuutiometrin karsilohkareessa 150 m maantiestä E Sarkolanlahden pohjukan korkeudella. "Selvittämätön" lohkare. Au-pitoinen? Viite: T.Karppanen 1973 (2123/5)

NOKIA, SIURON LINNAVUORI 2123 03A

sijainti: x = 6822.500, Y = 2460.420 Luokka L/1 Au-pitoinen Ask happamissa gneissilohkareissa 1-2 km Linna­ vuoresta N. vii te: T.Karppanen 1973 (2123/9)

HÄMEENKYRÖ, MYLLYKYLÄ 2123 03

Sijainti: x = 6824.950, Y = 2465.550 Luokka L/1 Tilustien penkasta kaksi ASk-pitoistan näytettä, joiden Au-pitoisuus kuitenkin alhainen ( Au 0.6 ja 0.09 ppm, As 0.12 ja 024%). Myös tarkistusluonteisesti otettujen moreeninäytteiden pitoisuudet olivat vaatimattomia. ( Raportti: M19/2123/-92/1/10 GTK/B.Lindmark 1992

NOKIA, ' ALLIKONVUORET 2123 03

Sijainti: x = 6822.100, Y = 2462.500 Luokka M/1 Harvapistenäytteenotossa todettu 18 ppb Au-pitoisuus. Tarkistusnäytteenotossa max Au jäi 6 ppb tasolle ja As 247 ppm Raportti: M19/2123/-92/2/10 (GTK)/B.Lindmark 1992

HÄMEENKYRÖ, METSÄKULMA, OKSILAMMI 2123 03

Sijainti: x = 6826.000, y= 2468.500 Luokka M/2 Harvapisteen 8392185 Au pitoisuus oli 221 ppb ja As 84 ppm. Sen johdosta alueella tehtiin moreenin tarkistusnäytteenottoa 3-4 km pituisilta linjoilta 100 m välein. Tulokset jäivät vaatimattomiksi (max Au 77 ppb, sen sijaan Zn 295 ppm). Raportti: M19/2123/90/2/10 (GTK)/B.Lindmark 1990

PIRKKALA, VATANEN, LINTUMÄKI, POIKKIARO ja SORKKALA 2123 05 ja 08

Sijainti: Vatanen x = 6813.295, Y = 2478.645 Luokka P/2 Lintumäki x = 6814.800, Y = 2478.490 Luokka P/3 Poikkiaro x = 6813.480, Y = 2479.380 Luokka P/2 Sorkkala x = 6813.580, Y = 2480.040 Geokemian osaston suorittamien tutkimusten perusteella Pirkkalan alueella oli todettavissa useita kiinnostavia Au-As-anomalioita moreenissa ja vaihtelevaa kultapitoisuutta lohkareissa ja kalliopal- AU-KOONTI 34 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

jastumissa. Malmiosaston suorittamien tutkimusten perusteella on todettavissa moreenianomalioiden selkeä yhteys kallioperään, jossa on monin paikoin laaja-alaista, mutta heikkoa mineralisoitumista välittömästi korkeimpien moreenipisteiden ympäristössä. Pirkkalan alueen As-Au­ mineralisoitumat liittyvät vaihtelevan kokoomuksen omaaviin usein juonimaisiin, todennäköisesti subvulkaanista alkuperää oleviin granitoidi-intrusioihin. Niihin on kehittynyt monin paikoin tensiorakoilun aiheuttamaa kvartsijuonistoa ja kvartsiutumista , sekä arseenikiisua sisältäviä rakojuonia. Kultapitoisuus näytteissä vaihtelee, mutta on yleensä selvästä anomaalisuudesta huolimatta melko alhainen. Taloudellisesti kiinnostavia kultaesiintymiä ei tutkimuksissa ole toistaiseksi pystytty paikallistamaan.

Vatasen kohteessa moreenianomalia on laaja ja selväpiirteinen. Moreenin hienoaineksen Au-pitoisuudet vaihtelevat 2-833 ppb. Anomalian kohdalla on kallioperässä laaja-alaista kvartsiutumista ja breksiamaista kvartsijuonimuodostusta. Kullan suhteen kivi on anomaalinen, mutta malmiluokan pitoisuuksia ei ole todettu.

Samanlaiset piirteet toistuvat myös muiden anomalia-alueiden kallioperässä Lintumäen, Sorkkalan ja Poikkiaron kohdalla.

Kairauksessa Vatasen ja Poikkiaron kohteissa tavattiin voimakasta kvartsiutumista ja paikoin runsasta Ask- ja Fek-pirotetta. Lintumäen kohteessa ei vastaavia kiviä tavattu muutamaa kapeaa juonta lukuunottamatta. Sorkkalan kohteessa lävistettiin k.o. uraliittiporfyriittimäinen dioriitti-kvartsidioriimäinen intruusio kokonaan. Malmiviitteet olivat kuitenkin vähäisiä.

Korkeimmat Au-pitoisuudet on todettu Lintumäen W-puolelta, jossa vähäisissä Ask-juonissa Au-pitoisuus vaihtelee 0.57-6.0 ppm. Vatasen intruusiossa kaikkien analysoitujen kairasydännäytteiden kullan keskipitoisuus on 241 ppb (102 kpl/102.7 m) ASk-pitoisuus on suhteelisen korkea. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset eivät anna kovin korkeita toiveita rikkaampien, taloudellisesti hyödynnettävien kultaesiintymien todennäköisyydestä.

Vatasen kohteen kairauksien yhteydessä on saatu vaikutelma, että mineralisoitumisen intensiteetti ja rakojuonien määrä voimistuu syvemmälle mentäessä. Raportti: M 06/2123/90/1/10 (GTK)/P.Rosenberg 1990

NOKIA, KANKAANTAKA 2123 06C

Sijainti: x = 6820.600, Y = 2476.300 Luokka L/3 Ask ja Sk raitoja kiillegneissilohkareessa. Puolen kuution kivi W.Törnin talon kohdalla noin kilometri Tampereen rajalta. Au-pitoisuus 29.4 ppm, Ag 7.3 ppm. (GTL/M.Kulonpalo -55) viite: T.Karppanen 1973 (2123/13) AU-KOONTI 35 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

LEMPÄÄLÄ, PIISKONVUORI 2123 07

sijainti: x = 6807.200, Y = 2484.200 Luokka M/1 Piiskonvuoren ympäristössä suoritettiin heikkojen, mutta selvästi anomaalisten As-Au-harvapistenäytteiden selvittämiseksi RM­ tutkimuksia, pienimuotoista moreeninäytteenottoa ja lohkaretutkimuksia. Tulokset osoittautuivat varsin vaatimattomiksi. Tosin max Au oli 102 ppb Piiskonvuoresta NE pitkäkorven SE-osassa. Tutkimusmontuista otetuissa näytteissä oli 0-3 AU-hippua/näyte. Raportti: M 19/2123/89/1/10 (GTK)/P.Rosenberg 1989

LEMPÄÄLÄ, KAITAJÄRVI 2123 08

Sijainti: x = 6811.300, Y = 2485.000 Luokka M/1 Harvapistenäytteenotossa todettua Au-anomaalista (24 ppb) pistettä on tarkistettu pedogeokemiallisella näytteenotolla. Tarkistuksen max Au­ tulos oli 28 ppb, mutta myös viereinen piste on anomaalinen. samoin joitakin muita yli 10 ppb tuloksia on, mutta hajapisteinä. Raportti: M19/2123/90/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1990

2124

VILJAKKALA 2124 02

Sijainti: x = 6846.950, Y = 2462.200 Luokka L/2 Fek, Ask, Sk, Cuk ja Grf kiilleliuskelohkareessa metsäautotien varressa n. 2,5 km Haverista NE. Au pitoisuus 5.36 ppm, Co 0.023%, Cu 0.234%, Ni 0.103%, S 19.39%, Zn 0.0097%. Raportti: M13/2124/87/8 (GTK) P.Rosenberg.

HÄMEENKYRÖ 2124 02

Sijainti = 6840.060, Y = 2464.240 Luokka L/1 Cuk, Fek ja Sk raitaisena pirotteena agglomeraattisessa intermediäärisessä vulkaniittilohkareessa. Au pitoisuus 3.2 ppm (mahdollinen kontaminaatio), Ag 7 ppm, Co 0.023%, Cu 0.710%, Ni 0.022%, Zn 0.007%, S 6.93%. Raportti: M13/2124/87/3 ja M13/2124/86/2 (GTK) P.Rosenberg.

VILJAKKALA 2124 02 Sijainti: x = 6845.100, Y = 2464.240 Luokka P/1 Cuk emäksisessä vulkaniitissa, paljastumanäyte. Au-pitoinen tyyppiä Haveri. RRn näyte 79/80-9026, anal.no. 79800926.

VILJAKKALA, PELTOSAARI 2124 02 Sijainti: x = 6845.180, Y = 2461.050 Luokka P/3 Fek ja Cuk pirotteena epidootti-karsikivessä paljastumassa, Au 2.0 ppm, Ag 3 ppm, S 10.85%, Pb 24 ppm, Co 656 ppm, Zn 128 ppm, Ni 66 ppm AU-KOONTI 36 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

ja Cu 2720 ppm. Anal.no. 7400176. Raportti: K.Mäkelä -77 Viite: OKME:n kansannäytetiedot, Leo Suvenmaan näyte.

VILJAKKALA 2124 02 Sijainti: x = 6843.470, Y = 2461.070 Luokka L/1 Cuk ja Fek pirotteena emäksisessä vulkaniittilohkareessa, Au 2 ppm, Ag 28 ppm, S 4.01%, Pb 12 ppm, Co 83 ppm, Zn 102 ppm, Ni 102 ppm, Cu 15540 ppm., anal.no 7500443 Vii te: OKME:n kansannäytetiedot 75-1100 Pasi Mäkinen

HAVERIN KULTAKAIVOS 2124 02

Sijainti: x = 6845.000, Y = 2460.300 Luokka 0/3 "Malmissa olevan kullan esiintyminen on niin arvoituksellista, etteivät geologit ole pystyneet esittämään siitä mitään pitävää teoriaa. Jossain kiisumalmin alueissa saattaa olla huomattavia kultapitoisuuksia kun taas toisaalla vastaavan laatuinen malmi on lähes kultavapaata. Sivukivenä esiintyvästä amfiboliitista saatettiin löytää myös hyviä kUltapitoisuuksia. Kulta esiintyy äärimmäisen hienona "kul tasumuna" j .a tästä j ohtuen kultaa ei ole nähty edes mikroskoopillakaan montaa kertaa. Vasta muutama vuosi ennen kaivoksen sulkemista tavattiin kaivoksen pOhjaosissa peränajossa kultapitoinen suoni, josta löytyi silmin nähtävää kultaa. Malmi sisälsi myös vähäisessä määrin hopeaa, jonka esiintyminen kytkeytyi kuparikiisuun." Vuori työ/Jaakko Kesti 1985

VILJAKKALA, HAVERIN KAIVOS 2124 02B

Käytetty vv. 1790 - 1865 rautamalmina, vuodesta 1940 kaivoksen lopettamiseen Au-malmina. Tuotanto v.1944 43.000 tn raakamalmia, josta saatiin 86 kg Au ja 170 tn Cu. vii te: T.Karppanen 1973 (2124/2)

KULTAMALMIMAHDOLLISUUKSISTA VILJAKKALAN HAVERISSA 2124 02 A ja B sekä 2122 11 C ja D.

A.Ratia 1993 Yhteenveto tutkimusraporteista. (Tähän yhteenvetoon koottuja tutkimustuloksia ja raportteja ei liitteenä olevaa sen sisällysluetteloa lukuunottamatta käsitellä tässä yhteydessä) .

Haverin kaivoksen kuilumalmin alla tasojen 135 - 215 välillä on 60300 t malmia keskipitoisuudella 3.8 g/t Au. Samoin sen alla reiässä 183 on 11 m lävistys 6.2 g/t Au. Peltosaaren tunnettu malmio on 30- 50000 t pitoisuudella 3.5 g/t Au. Ansonmäki on samoin Au-kriittinen. Paras lävistys 5.35 m matkalla 8.0 g/t Au. Tutkimukset alueella ovat kesken ja osittain puutteellisia. AU-KOONTI 37 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

HAVERIN JÄTEALUE 2124 02 B Kullan keskipitoisuus jätealueella suoritetun näytteenoton perusteella oli 1.13 ppm ja maksimipitoisuus 7.96 ppm. Vaahdotusrikasteen pitoisuus jäi 10 ppm Au, saanti 50%, liuotuksessa saanti oli 75-80%. Knelsson-separaattorilla rikasteen pitoisuus nousi 15 ppm:ään, mutta saanti oli vain 35% Raportti: 080/2124 02 B/MK, PE/1986

VILJAKKALA, ANSOMÄKI 2124 02A Sijainti: x = 6843.640, Y = 2460.350 Luokka P/2 Fek, Sk, Fem, Cuk ja Au breksiana ja pirotteena emäksisessä vulkaniitissa. Kallioaihe noin 1.5 km Haverin kaivokselta S ja noin 100 m Kyrösjärven rannasta. H.Stigzelius: Uber die Erzgeologie .. /Bull.Comm.Geol.Finl.134,1944. viite: T.Karppanen 1973 (2124/3)

IKAALINEN, LUHALAHTI I 2124 03A

Sijainti: x = 6853.260"y = 2460.470 Luokka L/1 Kompakti Fek malmilohkare, jossa Fekn lisäksi Sk, Zns ja Cuk. ( . Au alle 0.2 ppm. Lohkare on kooltaan 60x60x50 em Ja se on löytynyt n. metrin syvyydestä kaivoa kaivettaessa. GTL/V.Marmo 1948 vii te: T.Karppanen 1973 (2124/8)

IKAALINEN, LUHALAHTI II 2124 03A

Sijainti: e.m. naapurista Cuk, Bor ja Fek pesäkkeitä "n. 3kg lohkareessa". Au 1.8 ppm viite: T.Karppanen 1973 (2124/9)

YLÖJÄRVI, JÄRVENPÄÄ 2124 04

Sijainti: x = 6837.220, Y = 2475.130 Luokka 0/2 Jo vuonna 1937 tavattiin parin kilometrin pituinen Sk-pirotteinen serisiittiliuskemuodostuma. Vuonna 1940 satunnaisnäytteissä oli 0,1- 2,5 ppm Au. Seuraavan vuonna päämontusta otetuissa näytteissä 7,2 - 142.4 ppm Au ja monttu 2. 6.0 ppm. Kivilajiltaan näytteet olivat pääasiallisesti kiisupitoisia kvartsiutuneita serisiittikvartsiitteja, joissa rikkikiisun lisäksi oli Cuk, Zns ja Pbs. Lisäksi tavataan ainakin kolmea Sb-Bi-Pb-S-mineraalia ja bournoniittia, falertsia, gunmundiittia, markasiittia ja vismuttitellurideja. Kulta esiintyy yksittäisinä rakeina ja hiutaleina, mutta paikoitellen myös myrmekiittisenä yhteenkasvettumana jonkun kultatelluriidin kanssa. Jakson muista osista todettiin huomattavasti heikompia pitoisuuksia 0-2.4 ppm Au. Raportti: GTka 1940 De N:o 86 (GTK}/M.Saksela 1940

Kertomus Ylöjärven syväporauksista. AU-KOONTI 38 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

Raportti: GTka 1941 De N:o 1 (GTK)/E.Aurola 1941

Kertomus Ylöjärven alueella kesällä 1945 tehdyistä tutkimuksista.

Vallitsevina kivilajeina ovat suprakrustiset kivet, joista tärkeimpiä ovat erilaiset vulkaaniset liuskeet, sekä emäksisiä että happamia kvartsiporfyyrisiä muunnoksia tavataan. Serisiittiytyneen vyöhykkeen ympäristössä tavataan raidallista melko emäksistä vulkaniittia. Kerrosten kokoomus vaihtelee siten, että uraliitti- ja plagioklaasihajarakeita sisältävien kerrosten rinnalla on suhteellisen happamiakin kerroksia. Näitä muodostumia onkin pidettävä tuffiiteina. Vulkaaninen muodostuma rajoittuu koillisessa granodioriittiin ja mikrokliinirikkaaseen graniittiin. Raportti: GTka 1945 M17/Y-45/1 (GTK)/V.Veltheim 1945

Järvenpään alueelta on kerätty eri puulajien lehtiä ja ruohokasveja. Niiden tuhkasta tehdyssä spektrianalyysissä todettiin kuparia ja hopeaa sekä lisäksi myös hiukan sinkkiä, lyijyä ja tinaa sekä eräässä tapauksessa kobolttia ja nikkeliä. Onkin ilmeistä, että näytteiden Cu ja Ag pitoisuus aiheutuu paikallisesta kallioperästä. Kultaa ei yhdessäkään näytteessä ole todettu. Raportti: GTka 1945 De N:o 61 HY/GTK/K.Rankama 1945 , Selostus Ylöjärven alueella suoritetuista malmitutkimuksista vv.1937- 47. Selostus sisältää kairaustietoja ja ennen muuta tarkan kivilajikuvauksen. Malmiutumisen yhteydessä mainitaan mm. että serisiittiliusketta lävistäviä kvartsijuonia on kahta eri tyyppiä. Toiset ovat sinertäviä ja runsaasti sulkeumia sisältäviä, rajoittuen selvästi sivukiveen. Näihin juoniin on paikoin rikastunut malmimineraaleja. Toisen tyypin kvartsijuonet ovat taas valkeita ja rajoittuvat jyrkästi sivukiveen. Näissä ei tavata sivukiven aineksia eikä malmimineraaleja. Sulfomineraaleja tavataan poikkeuksellisen paljon. Kulta ja vismutti liittyy kvartsiutuneisiin serisiittiliuskeisiin. Malmimuodostus voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen: 1. Serisiittiytyminen ja sen yhteydessä tapahtunut pyriitin muodostus. 2. Metallipitoisten hydrotermisten liuosten tunkeutumisvaihe ja kvartsiutuminen. Tällöin on kiteytynyt ensinnä rikki-, arseeni- ja magneettikiisua ja sen jälkeen sinkkivälke, kuparikiisu, jamesoniitti, bournoniitti, fahlerti, gudmundiitti, kulta ja kultatelluuri sekä vismutti ja elektrum. Mineraaliparageneesiltaan Järvenpää on täysin samaistettavissa Bolidenin alueen esiintymiin, joita onkin käytetty vertailumateriaalina. Raportti: GTka 1947 M17/Y-46/2 (GTK)/O.Vaasjoki 1947

Selostus sähköisistä tutkimuksista Ylöjärvellä kesällä 1945.

Kiisupitoisuuden ja jalometallien välillä ei havaittu korrelaatiota ja näinollen jalometalleja ei voitane seurata edes epäsuorasti sähköisillä menetelmillä. Raportti: GTka 1946 M17/Y-46/1 (GTK)/M.Puranen 1946 AU-KOONTI 39 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

Alustavia rikastuskokeita Ylöjärven Järvenpään alueen kultamalmilla.

Kullan saanti rikasteeseen oli vain 68%. Kvartsissa olevan hienojakoisen kullan talteensaanti edellyttäisi sulfidivaahdotuksesta saadun jätteen jauhamista alle 400 mesh ja syanidointia. Raportti: GTka 1947 M17/Y-47/2 {GTK)/E.Savolainen 1947

Yhteenveto Järvenpään kultamalmiaihetta käsittelevästä tutkimusaineistosta.

Nykyään tunnettuja osia Järvenpään esiintymästä ei voida pitää louhintakelpoisina. On kuitenkin huomattava, että kairareikien sivuetäisyydet ovat suhteellisen suuret ja tiedot muodostuman kulusta syvyys suuntaan varsin puutteelliset, joten on mahdollista, että nykyisin tunnettuihin rikkaimpiin osiin liittyy louhintakelpoisia malmioita, jotka kannattaa perusteellisesti tutkia. Raportti: GTka 1947 M17/Y-47/1 {GTK)/A.Kahma 1947

Järvenpään aihe mainitaan malmiaihetiedostossa, mutta mitään sitä koskevia tietoja siellä ei ole. GTK:n malmiaihetiedosto.

JÄRVENPÄÄN AIHETTA on OKMEN toimesta tutkittu pääasiallisesti moreenigeokemiallisin keinoin:

Ylöjärven Järvenpään Au-aiheen geokemiallinen kohdetutkimus. Esko Iisalo GTK 062/2124 04/E.lisalo/1990

Moreenitutkimuksen täydennys, Ylöjärvi, Järvenpää M.Kokkola 062/2124 04/MK/1993. Kulta-anomalian painopiste tulee rinteeseen ylöspäin muuttuneesta vyöhykkeestä, peitteiselle alueelle, jota kairauksellakaan ei ole tutkittu kuin osittain.

Raskasmineraalinäytteissä vuonna 1991 todettu AU-hippuja 6 - 45 kpl/näyte.

Tutkimukset Ylöjärven Järvenpään kultamineralisaation ympäristössä kenttäkaudella 1993. P.GrÖnholm kenttäraportti

YLÖJÄRVI; JÄRVENPÄÄ 2124 040 Sijainti: x = 6837.220, 2475.130 Luokka P/3 Cu~, Ask, Sk, Fek, Pbh, Zns, Brn, Tet, Gud, Jam, Bi ja Au pesäk• keinä ja pirotteena serisiittiliuskeessa. Isännän montussa Au 42.6 ppm. Vii te: T.Karppanen 1973 (2124/5)

YLÖJÄRVI, AHOEPÄÄ 2124 04

Sijainti: x = 6832.120, Y = 2477.170 Luokka P/2 Kalliossa ja irtolohkareissa runsaasti kiisupitoisia serisiittikvartsiitteja ja myös kiisupitoisia muuttumattomia AU-KOONTI 40 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

vulkaanisia kiviä. Malmimineraaleina tavataan Sk, Fek, Ask ja vismuttitelluriideja. Max Au-pitoisuudet 3.8 ja 4.8 ppm. Raportti: GTka 1940 De N:o 86 (GTK)/M.Saksela 1940

Ahdepään aihe saattaa malmimineralisoitumisensa osalta pääosin liittyä Järvenpään kohdalla esitettyyn 1.vaiheeseen jolloin siellä ei olisikaan liiemmälti arvometalleja. Tosin 2.vaihekin on edustettuna. Raportti: M 17/Y-46/2 (GTK)/O.Vaasjoki 1947

Oy LOhja Ab suorittanut pOka-kairausta v. -86 r 'eiät 35-IP-1 - 141. Reiässä 35-IP-14 noin 2 m paksu Zn-malmi, jossa Zn 14.1% ,Ag 36 ppm ja Au 0.0698 ppm.

Pieni Zn-Ag mineralisaatio voidaan paikantaa vain heikosti VAD­ luotauksella. viite: Tampereen liuskejakson pOhjoisosan geofysikaalinen rakenneselvitys. Tutkimusraportti. Oulun Yliopiston geofysiikan laitos 1989.

YLÖJÄRVI, AHDEPÄÄ 2124 04 C Sijainti: x = 6832.120, Y = 2477.170 Luokka P/1 Sk, Fek, Zns, Cuk, Ask, Mel, Bi ja Au pirotteena serisiitti­ kloriittiliuskeessa ja turmaliinibreksiassa kalliossa. Au 4.8 ppm. vii te: T.Karppanen 1973 (2124/6)

YLÖJÄRVI, LEPOMÄKI 2124 04

Alue käsittää laajan Lavajärven ja Paroisten Kaitajärven välisen alueen. Kivilajeina tavataan sUlfidipitoista turmaliinibreksiaa, joka muistuttaa Paroisten breksiaa. Lisäksi on leptiittejä ja kiisupitoisia serisiittiliuskeita. Au-pitoisuudet max 2.3 ppm. Raportti: GTka 1940 De N:o 86 (GTK)/M.Saksela 1940

YLÖJÄRVI, LEPOMÄKI 2124 04B

Sijainti: x = 6837.420, Y = 2472.600 Luokka P/2 Cuk, Ask, Zns, Ws, Sk, Pbh ja Au + Ag turmaliinibreksiassa. Muina kivilajeina intermediääristä tuffiittia ja granodioriittia. Au pitoisuus 0.0 - 2.0 ppm. Kairattu 1952-53/0KME viite: T.Karppanen 1973 (2124/11)

HÄMEENKYRÖ, LAVAJÄRVI 2124 04

Kivilajit ovat saman tyyppisiä kuin Lepomäen alueellakin. Au­ pitoisuudet näytteissä vaihtelevat 0-6 ppm. Raportti: GTka 1940 De N:o 86 (GTK)/M.Saksela 1940 AU-KOONTI 41 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

HÄMEENKYRÖ, LAVAJÄRVI 2124 04B Sijainti: x = 6839.050, Y = 2471.700 Luokka P/2 Sk, Ask, Pbh, Cuk ja Zns breksiana ja pirotteena turmaliini­ kvartsikivessä, happamassa vulkaniitissa ja agglomeraatissa. Kallio- ja lohkareaihe Lavajärven E-pään ympäristössä. Au pitoisuus 0 - 3.2 ppm. Viite: T.Karppanen 1973 (2124/15)

HÄMEENKYRÖ 2124 04 Sijainti: x = 6837.600, Y = 2472.500 Luokka P/l Fek, Cuk ja Ask kvartsiitti-paljastumassa. Au 0.2 ppm, Ag 6 ppm, S 0.53%, Pb 158 ppm, Co 16 ppm, Zn 355 ppm, Ni 12 ppm ja Cu 4280 ppm. Anal.no 7800179, Raportti: 55/78-YH. viite: OKME:n kansannäytetiedot 78-552.

YLÖJÄRVI, PAROISTEN KAIVOS 2124 04 A Sijainti: x = 6833.600, Y = 2473.650 Luokka 0/1 Malmin määrä oli 4014000 tn, jossa Cu 0.71%, W 0.01%, As 1400 ppm, Ag 12.33 ppm ja Au 0.67 ppm. Isäntäkivi on turmaliintbreksia, jossa muuttumisilmiöinä karbonaattiutumista, kloriittiutumista, kvartsiutumista, skapoliittiutumista ja turmalinisaatiota. sivukivinä esiintyy intermediääristä tuffiittia, plagioklaasiporfyriittiä ja agglomeraattia. Viite: GTK:n malmiaihetiedosto. Engineering and Mining Journal N:o 1, 1947

YLÖJÄRVI, RÖHKÖ 2124 04C Sijainti: x = 6831.640, Y = 2476.200 Luokka L/l Sk, Zns ja Pbh kompaktina serisiitti-tuffiittilohkareessa rataleikkauksen moreenipenkassa. Au 0.35 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2124/17)

VILJAKKALA 2124 05

Sijainti: x = 6847.360, Y = 2475.350 Luokka L/2 Cuk ja Sk vuk-lohkareessa, Au 15.0 ppm, Ag 11 ppm, S 1.5%, Pb 44 ppm, Zn 87 ppm, Ni 64 ppm ja Cu 5460 ppm. OKMEn anal. no 7600108 viite: OKME:n kansannäytetiedot.

TAMPERE, PERKKIÖNVUORI 2124 10 Sijainti: x = 6835.000, Y = 2495.700 Luokka M/l Moreeninäytteenotossa oli paikalla olevan ruhjeen alueelta todettu kahdessa eri pisteessä 2 km etäisyydellä toisistaan 176 ja 47 ppb Au­ pitoisuudet. AU-KOONTI 42 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

Moreeninäytteenotolla tehdyllä tarkistuksella jäi paras Au-pitoisuus 11 ppb. Tosin yhdessä pisteessä scheeliittirakeiden määrä kohosi 114 rakeeseen, Raportti: M19/2124/89/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1989

2131

KALVOLA, KANAJÄRVI 2131 02B ja 03A Sijainti: x = 6759.110, Y = 2503.420 Luokka L/2 ja P/1 Kanajärven Fe-muodostuman (Au 0.14 ja 0.3 ppm) suojapuolelta tunnetaan useita Au-pitoisia lohkareita, joissa Au 1.5-30.1 ppm. Osa on kivilajiltaan kuparikiisua, hematiittia ja götiittiä sisältäviä serttikvartseja, osa arseenikiisupitoisia vulkaniitteja. OKMEn kansannäytteet no 8911433, 9011066, 9011038, 9011054-056. viite: RR:n A.Kinnusen raportti: OU mal 9/85 A.Ratian käyntiraportti näytteestä 8911433 V.Peuraniemen (RR) moreenitutkimukset.

KALVO LA 2131 03 Sijainti: x = 6762.700, Y = 2501.260 Luokka L/2 Ask ja Cuk kasaumia kvartsi-turmaliinibreksialohkareessa. RRn kansannäyte 79/82-117, Au 14.8 ja 4.5 ppm Anal. not. 79820117ja - 0115.

HATTULA 2131 03 Sijainti: x = 6763.700, Y = 2503.060 Luokka L/2 Pbh pirotteena grauvakkalohkareessa (hapan vulkaniitti), Au 8.0 ppm, Ag 63 ppm, S 1.2%, Pb 16040 ppm, Co 37 ppm, Zn 254 ppm, Ni 9 ppm ja Cu . 206 ppm. P.Peltosen lähettämä kansannäyte vuodelta -74. OKMEn anal.no. 7400381. viite: OKME:n kansannäytetiedot.

KALVO LA , RIMMILÄ 2131 03

Sijainti: x = 6764.260, Y = 2501.170 Luokka L/1 CUk-pirotteinen maasälpäporfyriitti, jossa Au 0.14 ppm, Ag 5.2 ppm, Cu 0.7% ja Ba 0.105%. RR:n näyte no 79840274.

KALVO LA , ISO RATASLAMMI 2131 03 Sijainti: x = 6764.900, Y = 2505.820 Luokka L/1 osittain kompakti Ask-malmilohkare, jossa harmeena kvartsia. Au 0.47 ppm ja As 10.46%. RR:n näyte no 79820143 AU-KOONTI 43 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

HATTULA 2131 03

Sijainti: x = 6763.700, Y = 2509.060 Luokka L/2 Pbh pirotetta happamassa vulkaniittilohkareessa. Au 8 ppm, Ag 63 ppm, Pb 1.6%. RR:n anal.no 79760124. Paikalla olevassa kalliossa on samanlaista kiveä, mutta pitoisuudet otetussa näytteessä olivat alhaisemmat.

KALVOLA 2131 03A

Sijainti: x = 6764.480, Y = -2500.860 Luokka L/2 Cuk, Sk ja Ask emäksisessä vulkaniittilohkareessa. Au 5.0 ppm, Ag 36 ppm, Pb 31 ppm, Co 653 ppm, Zn 231 ppm, Ni 48 ppm, Cu 115700 ppm. Anal. no 8010281 vii te: OKMEn kansannäytetiedot. Martti Kolehmainen.

KALVOLA, KOTKAJÄRVI 2131 03A

Sijainti: x = 6764.400, Y = 2500.700 Luokka P/2 Stringer-tyyppinen mineralisaatio hydrotermisesti muuttuneessa ympäristössä. Malmimineraaleina esiintyy Cuk, Coh, Ask ja Zns sekä satunnaisesti Moh. . OKME:n kansannäytteinä saamissa lohkarenäytteissä oli Cu 0.3-10%, Zn 1.65%, Ni 0.18%, Co 0.5% ja Ag 20 ppm. Vaikka lohkareet keskittyivät melko suppealIe alueelle ei RR:n kairauksissa tavoitettu saman tasoisia pitoisuuksia. RR:n saamissa näytteissä oli e.m. ioinien lisäksi Au ja W kohonnut. Muutamissa näytteissä myös Ce, La ja Ba oli anomaalinen. Kohdetta voitaneen pitää Au-potentiaalisena. viite: Aulis Kinnunen, RR, tutkimusraportti Kalvola, Kotka.

KALVOLA, KOTKAJÄRVI 2131 03

Sijainti: x = 6764.370, Y = 2500.720 Luokka L/1 ASk-raitoja ja breksiaa emäksisissä vulkaniittilohkareissa. Au 0.23 ppm, As 13.1%. RR:n kansannäyte 79820059

RENKO 2131 04

Sijainti: x = 6749.840, Y = 2516.020 Luokka L/1 Ask ja Cuk pirotteena ja rakopinnoilla kvartsikivessä. Au 2.6 ppm. RRn näyte 79/80-286, anal.no 79800286.

RENKO 2131 05

Sijainti: x = 6759.240, Y = 2516.430 Luokka L/1 Ask, Ws, Fek ja Cuk emäksisessä vulkaniittilohkareessa. Au-pitoisuus 1.0 ppm. Anal.no 7401002. viite: OKME:n kansannäytetiedot Pekka Lunnikiven näyte. AU-KOONTI 44 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

RENKO 2131 05

Sijainti: x = 6751.600, Y = 2519.630 Luokka L/1 Ask pirotteena kvartsi-maasälpäliuskelohkareessa harjun sorakuopassa. Au 3.0 ppm. RRn näyte 79/80-136, anal.no. 7980136.

RENKO, SEITSEMÄNLAMMINSUO 2131 05 Sijainti: x = 6759.470, Y = 2516.300 Luokka L/1 Löllingiittiä, Fek, Sk ja Ws pirotteena läpi k~ven emäksisessä vulkaniittilohkareessa. Au 1-.93 ppm. RRn näyte 79/77-24, anal.no. 79770024.

HATTULA 2131 06 Sijainti: x = 6769.350, Y = 2513.670 Luokka L/1 Ask ja Fek pirotteena läpi kiven intermediäärisessä vulkaniittilohkareessa, useita suuria lohkareita. Au 1.07 ppm. RRn näyte 79/82-522, anal.no. 79820522

HATTULA 2131 06

Sijainti: x = 6763.980, Y = 2510.900 Luokka L/2 Kompaktia Ask kvartsiutuneessa amfiboliitiilohkareessa, halkaisija noin 40 cm, kulmiltaan pyöristynyt. Au 6.6 ppm, Ag 1 ppm, Cu 0.01%, Co 0.06%. Raportti: M19/2131/75/2/10 (GTK) M.Kulonpalo. RR:n no 79770101, Au 5.15 ppm, As 23%.

HÄMEENLINNA 2131 09 Sijainti: x = 6769.590, Y = 2525.510 Luokka L/2 Kompakteja ASk-juonia kvartsijuonien breksioimassa emäksisessä vulkaniittilohkareessa, Au 5.9 ppm. RRn näyte 79/85-88, anal.no. 79850088.

JANAKKALA 2131 12

Sijainti: x = 6767.100, Y = 2537.100 Luokka L/1 Cu~, Nip ja Ask pirotteena läpi metagabrolohkareen. Au- pitoisuutta. RRn näyte 79/80-130, anal.no 79800130.

HÄMEENLINNA 2131 12

Sijainti: x = 6763.820, Y = 2531.380 Luokka L/1 Cuk pirotteena ja raitoina granaatti-kiillegneissilohkareessa, Au­ pitoisuutta. RRn näyte 79/79-491, anal.no.7990491-7. AU-KOONTI 45 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

HÄMEENLINNA 2131 12 Sijainti: x = 6767.650, Y = 2534.180 Luokka L/1 Wspirotteena diopsidi-vesuvianiittikarsilohkareessa. Au-pitoisuutta. RRn näyte 79/78-291, anal.no. 79780291 ja 79740377.

HÄMEENLINNA 2131 12 Sijainti: x = 6766.480, Y = 2534.490 Luokka L/2 Ask ja Cuk verkkomaisesti läpi kiven turmaliinibreksialohkareessa. (Henttosen lohkare) Au 12.4 ppm, Cu 0.88% Co 0.40% ja S 5.16% Analyysituloksen perusteella lohkare ei R.Himmin suullisen kannanoton perusteella sovi Paroisten malmista lähtöiseksi. Oy Malminetsijä Ab:n vanha aihe, joka on selvittämättä. RRn näyte 79/79-325, anal.no 7990325-7.

HÄMEENLINNA, KANKAINEN 1 2131 12B

Sijainti: 6767.480, 2534.030 Luokka L/1 Ws raitamaisena pirotteena diopsidi-vesuvianiitti-karsilohkareessa. Au 1.7 ppm. vii te: A.Ratia -72/ T.Karppanen 1973 (2131/5)

HÄMEENLINNA, KANKAINEN II 2131 12B Sijainti: x = 6766.500, Y = 2534.400 Luokka L/2 Ask ja Cuk breksiamaisesti diopsidi-karsilohkareissa. Au-pitoisuus 10.0 ja 14.6 ppm vii te: A.Ratia -72 / T.Karppanen 1973 (2131/6)

2132

KALVOLA, KEIKKALA 2132 01

Kalvolan pitäjän Keikkalan kylästä hautausmaan kaivon pohjasta pyriittipitoinen mustaliuskenäyte, jossa Ag 1.4 ppm ja Au = heikko jälki. Raportti: M/17/Klv 47/2 (GTK)/M.Kulonpalo 1948

KALVOLA 2132 01 Sijainti: x = 6777.380, Y = 2501.420 Luokka L/1 Ask-rakeita graniittigneissilohkareessa, Au 2.1 ppm, As 2.28%. RRn näyte 79/82-435, anal.no. 79820435.

KALVOLA 2132 01 Sijainti: x = 6775.950, Y = 2502.750 Luokka L/1 Ask ja Cuk pirotteena ja läiskinä läpi kiven AU-KOONTI 46 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

kvartsidioriittilohkareessa. Au-pitoinen. Raportti: M13/2132/87/5 (GTK)

KALVOLA, TALJALA 2132 01

Sijainti: x = 6776.200, Y = 2502.150 Luokka L/1 Cuk, Ask ja Sk amfiboliittilohkareessa, Au 2 ja 1 ppm, Ag 117 ja 95 ppm, S 7.90 ja 11.52%, Co 6270 ja 6540 ppm, Zn 230 ja 250 ppm, Ni 570 ja' 890 ppm, Cu 1790 ja 710 ppm. A.viljasen OKMElle v.-76 lähettämät kansannäytteet. Anal.not 7711822, 7711823, RR:n näytteet 79760212, 79760240-243, joissa max. Au 2.2 ppm, Ag 117 ppm, As 35% Co 0.65% ,Cu 0.18%. viite: OKME:n kansannäytetiedot.

KALVO LA 2132 01

Sijainti: x = 6775.740, Y = 2507.770 Luokka P/1 Ws ja Au osassa emäksistä vulkaniittipaljastumaa. RRn näyte 79/81- 314, anal.no. 79810314

KALVOLA, KUTILA 2132 01C

Sijainti: x = 6774.500, ' y = 2505.300 Luokka L/1 Ask kvartsi ja graniittilohkareessa. Au 4.6 ppm. H.Papusen lohkare vuodelta -64. viite: T.Karppanen 1973 (2132/2)

VALKEAKOSKI, RÖÖKINÄNVUORI 2132 03 Sijainti: x = 6790.450, Y = 2509.190 Luokka L/1 Ask raontäytteissä ja rakopinnoilla granodibriittilohkareissa. Au 8.4 -10.2 ppm. RR:n kansannäytteet 79840299, 79850021-2.

VALKEAKOSKI, ROUKKO 2132 03

sijainti: x = 6797.000, Y = 2501.050 Luokka P/2 Heikosti suuntautuneessa dioriittigneississä risteilee paksuudeltaan hyvin vaihtelevia maasälpä-apliittijuonia, joiden vieressä niiden suuntaisia ASk-juonia. Niiden vahvuus vaihtelee apliittijuonien paksuuden mukaan. Au-pitoinen, GTKn anal.no.2002.Au 2.4 ja 13.0 ppm. Raportti: M17/Vk-46/2 (GTK) V.Pääkkönen 1946

VALKEAKOSKI 2132 03 Selostus Valkeakosken kauppalassa tehdyn arseenikiisulöydön tutkimuksista. Sijainti: x = 6797.000, Y = 2501.050 Luokka P/2 Kivilaji on biotiittirikasta pyrokseenigneissiä. Lävistäviä suonia on kahta eri vaihetta. Toinen on hyvin hienorakeinen, valkea mikrokliini-kvartsi-plagioklaasi-suonisysteemi, joita on vähän. Näitä AU-KOONTI 47 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

selvästi lävistävä on karkeampi, puhtaasti graniittininen suonisto, joka liittyy graniittiseen juoneen. Mineraalit ovat plagioklaasi, mikrokliini, kvartsi ja biotiitti sekä aksessoorisina apatiitti, zirkoni, arseenikiisu ja magneettikiisu. Au-pitoisuus on maksimissaan 13 ppm, ja se liittyy ASk-pitoiseen näytteeseen. Fek-pitoisissa näytteissä ei analyysien perusteella ole kultaa. Koska ASk-pitoisuus ilmeisesti liittyy leikkaavaan graniittiseen juoneen, sillä on viitteelistä, mutta ei ekonomista merkitystä. Raportti: M17/Vk 46/1 (GTK)/A.Mikkola 1946

VALKEAKOSKI, KAAPELINKULMA 2132 03 C

sijainti: 6791.325, Y = 2506.825 Luokka 0/2 GTK:n tutkima Au-aihe, jossa Au 6.36 g/t. Kulta liittyy kvartsidioriittisten kivien hiertovyöhykkeesiin ja kvartsijuoniin. Viite: Kultatutkimukset Valkeakosken Kaapelinkulmalla vuosina 1986 - 92, Petri Rosenberg (M19/2132/92/1/10)

HATTULA 2132 04 A

Sijainti: x = 6772.340, Y = 2513.480 Luokka L/1 Zns, Ask ja Pbh kvartsiittilohkareessa. Au 1.0 ppm, Ag 45 ppm, S 4.85%, Pb 1.5 %, Co 65 ppm, Zn 2.6 %, Ni 74 ppm ja Cu 250 ppm. Anal. no 7700260. viite: OKME:n kansannäytetiedot Veikko Salmi.

HATTULA 2132 04 C

Sijainti: x = 6771.810, Y = 2519.880 Luokka P/1 Cuk graniittipaljastumassa. Au 2.11 ppm, Ag 10 ppm, S 1.35%, Pb 4 ppm, Co 44 ppm, Zn 149 ppm, Ni 17 ppm ja Cu 1 %. Anal.no 8310053. viite: OKME:n kansannäytetiedot Veikko Vainionpää.

HATTULA 2132 07

Sijainti: x = 6770.300, Y = 2520.200 Luokka L/! Ask, Fek, Sk ja Coh juonina ja läiskinä liuskeessa, Au-pitoinen. GTK:n anal.no. 5793, 130/61

HAUHO, PALSSARINKANGAS 2132 08A

Sijainti: x = 6783.380, Y = 2524.100 Luokka L/1 Pienirakeinen Ws-pirote diopsidi-grafiitti-karsilohkareissa. Au 0.8 ja 1.8 ppm. Kyseisten lohkareiden lähellä on Palssarinkankaan Fe-Mn­ muodostuma, jonka ympäristö karsikivineen voisi olla Au-kriittinen. RR on kairannut W-aiheena. AU-KOONTI 48 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

HAUHO 2132 10 Sijainti: x = 6776.320, Y = 2537.500 Luokka L/1 Cuh pirotetta kookkaissa (2 kpl) albitiittilohkareissa. Au 0.2 ppm. RRn näyte 79/76-279, anal.no.79760279

HAUHO, METSÄKULMA, TORAMÄKI 2132 10 Sijainti: x = 6778.500, Y = 2532.200 Luokka L/2 Au-pitoisen (3 ppm) lohkareen alkuperän selvittämisen yhteydessä alueelta löytyi useita saman tyyppisiä lOhkareita, joissa max Au­ pitoisuus 47 ppm. Lohkareet ovat jonossa ja korkeimman Au-pitoisuudet moreenin hienoaineksessa on tavattu ylemmistä näytteistä. Lohkareiden lähtökohtaa kallioperässä ei kalliomurskenäytteenotolla kuitenkaan tavoitettu. Raportti: M19/2132/90/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1990

HAUHO 2132 10

Sijainti: x = 6778.250, Y = 2532.280 Luokka L/1 Ask ja Sk juonina ja pirotteena kiillegneissilohkareessa , Au- pitoinen. . Raportti:M13/2132/86/4 GTK

2133

KOSKI HL 2133 06

Sijainti: x = 6767.750, Y = 2559.550 Luokka L/1 Cuk granodioriittilohkareessa, Au 1 ppm, Ag 20 ppm, S 2.16%, Pb 13 ppm, Co 12 ppm, Zn 261 ppm, Ni 16 ppm ja Cu 20020 ppm. OKME:n kansannäyte 81-365, Anal.no. 8110117 Raportti: 18/81 viite: OKME:n kansannäytetiedot. Pekka Nisula.

2134

LAMMI, JAHKOLA 2134 04 C

Sijainti: x = 6770.900, Y = 2555.850 Luokka P/2 Aiheena 3% Cu sisältänyt kansannäytelohkare. Dasiitissa oleva Cu-Au­ mineralisaatio,johon vuosina 1978 - 81 kairattu 15 reikää. CU-keskipit. 0.5%, Au 1.5 ppm. Lisäksi IP, magneettinen ja pohjamoreeni. U.Mäkelän raportti Pääjärvi 1 ja II. 080/2134 04/ UM/1981 GTK:N malmiaihetiedosto. AU-KOONTI 49 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

LAMMI, JAHKOLA II 2134 04C Sijainti: x = 6770.600, Y = 2556.400 Luokka P/1 Fek, Sk, Cuk, Ask ja Pbh pesäkkeitä ja pirotetta kallioleikkauk­ sessa 1 km HY:n biologisen aseman tienristeyksestä Lahteen päin. Kivilajeina esiintyy amfiboliittia, pegmatiittia ja kvartsia. Au pitoisuus 0.3 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2134/21)

LAMMI, VÄHÄ-EVO II 2134 05B Sijainti: x = 6786.400, Y = 2551.980 Luokka L/1 Cuk, Zns, Sk ja Fek granaatti-karsilohkareessa. Au 2.0 ppm. Puolen kuution lohkare. Aihetta tutkineet GTL/M.Kulonpalo -67, SMOY -67 ja OKME/PL-70 viite: T.Karppanen 1973 (2132/8)

2141

KANGASALA, HUUTIJÄRVI 2141 02 Sijainti: x = 6812.370,y = 2505.430 Luokka L/1 Cuk, Fek ja Sk pirotetta raitamaisesta amfiboliittilohkareessa. Au­ pitoisuus 1.55 ppm, Co 260 ppm, Ni 450 ppm, Cu 12000 ppm, Zn 330 ppm ja S 7%. Raportti: M13/2141/86/3 (GTK) P.Rosenberg/B.Lindmark

Moreenin raskasmineraalifraktion geokemiallinen kartoitus ja valikoitujen Au-anomalioiden kohdentava kartoitus KANGASALAN - ORIVEDEN alueella 2141, 2142 ja 2143. Raportti No S/41/2141/01/1992 (GTK)/M.Nikkarinen 1992

Seuraavat neljä kohdetta kuuluvat e.m. raporttiin.

ERÄJÄRVEN kohde 2141 09 ja 2142 07

Sijainti: x = 6830.176, Y = 2529.158 Luokka P/1 Havaitut moreenin Au-pitoisuudet selittynevät kiilleliuskeessa olevilla Au-pitoisilla kv-juonilla. Tulokset eivät kuitenkaan viittaa laajaan juoniverkostoon.

KUHMALAHTI, KUHMAJÄRVEN kohde 2141 12 ja 2143 03

Sijainti: x = 6824.689, Y = 2538.282 Luokka M/1 Alue on kiinnostavin tutkituista tarkistuskohteista. Analyysitulosten lisäksi kiinnostavuutta lisää näytteiden mineraalikoostumus: keskimääräistä enemmän turmaliinia, rutiilia, arseenikiisua ja löllingiittiä, hienofraktiossa runsaasti kloriittia. Moreenin raskaan ja hienon fraktion Au-pitoisuudet korreloivat positiivisesti päinvastoin kuin Pirkkalan alueella. AU-KOONTI 50 Ooufokumpu finnmines Liite .. MALMINmlNTÄ 5.4.1995

ERÄJÄRVI , JÄRVENPÄÄN kohde 2141 12 Sijainti: x = 6825.837, Y = 2534.876 Luokka M/1 Kahdessä näytteessä oli runsaasti sulfideja. Ni/Co suhde nalssä näytteissä oli 3-4 sekä raskaassa että hienossa lajitteessa. Tämä indikoi kiilleliuskeympäristöä ja toisaalta moreenin paikallisuutta. Täten Au- ja Ag-anomaliatkin on tulkittu paikallisiksi.

ORIVESI, RAJALAHDEN kohde 2L42 04

Sijainti: x = 6833.499, Y = 2517.741 Ainoa vihje on yhdessä pisteessä todettu korkea Bi-pitoisuus. Kullan pitoisuudet eivät olleet anomaalisia sen enempää raskaassa kuin hienossakaan fraktiossa.

E.m. neljä kohdetta kuuluvat M.Nikkarisen raporttiin.

PÄLKÄNE, LUIKALA 2141 04

sijainti: x = 6809.030,y = 2519.650 Luokka P/3 Selostus malmitutkimuks\sta Pälkäneellä kesällä 1962. Suonigneissin ja kvartsidioriitin kontaktissa ensimainitun puolella kymmenkunta erillistä kapeaa (muutamasta mm - 3cm) juonta, joiden koostumus on kvartsia, albiittia, prehniittiä, kalsiittia ja analsiittia. Yhdessä ruhjeisessa rakojuonessa silmin nähtävää elektrumia. Juoni on iältään nuori ja se leikkaa vinosti suonigneissin ja kiillegneissin liuskeisuutta. Raportti: M13/2132/86/4 (GTK)/P.Oivanen 1977

ORIVESI, ERÄJÄRVI 2141 09

Sijainti: x = 6829.800, Y = 2528.160 Luokka P/2 Juurakon pegmatiittilouhoksen E-päässä kompaktia Ask rakotäytteenä ja pahkuina. Au 5.6 ppm, As 10.34%, Ag 145.4 ppm. RR:n näyte 79829037.

LUOPIOINEN KK 2141 10D

sijainti: Tieleikkausliittymä kirkonkylän keskustaan. Ask ja Sk juoni suonigneississä. Au 3.2 ppm. GTL/M.Kulonpalo -67 viite: T.Karppanen 1973 (2141/3)

2142

ORIVEDEN W-OSAT.

Malminetsinnällisesti erittäin mielenkiintosia ovat Kutemajärven N­ puolella ja siitä W-suuntaan Jalkajärville laajenevat AU-KOONTI 51 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

serisiittikvartsiittiliuskeet. Mahdollisuuksia on esim. Haapajärven ja Ylöjärven vastaaviin kiviin piiloutuneiden jalometallien löytymiseen.

Eräs viitteellinen kvartsiittiliuske tavataan Yliskylässä. Vuolteen kartanoon Pukalanselän W-kärjen ohi johtava maantie leikkaa sen Ahvenjärven SE-puolella. Kivessä on kiisupitoisuutta ja siinä voisi olla jalometalleja.

Toinen pienempi kvartsiittikerros tavataan porfyritoidin N-rajalla. Se ei liity Ahvenjärven S-puolella olevaan kvartsiitti-jaksoon, vaikka onkin sen suuntainen. Raportti: M17/0v-45/1 (GTK)/M.Kulonpalo 1945

ORIVEDEN KUTEMAJÄRVEN KULTAESIINTYMÄ 2142 01

VuoriteollisuuS/H.Ollila et ale 1992

KUTEMAJÄRVI 2142 01

Sijainti: x = 6838.420, Y = 2508.510 Luokka 0/3 Malmla• 505000 t Pltolsuudella• • f 9.3999 ppm. GTK:n malmiaihetiedosto.

ORIVED'EN VULKANIITEISTA 2142 01 ja 04

Pro gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, Pekka Pihlaja 1974

Kirjoittaja on kuvannut vulkaanista jaksoa ja siinä esiintyviä kivilajeja, sekä selittänyt niiden syntyä. Suoranaisia mainintoja kullasta ei ole.

Sensijaan myöhemmissä tutkimuksissaan kirjoittaja on löytänyt Teerijärven alueelta Au- pitoisia ZnS-PbS- (rako)juonia (max 34g/t), sekä muutamia muita Au-anomalisia kiviä.

ORIVESI 2142 01B

Sijainti: x = 6835.240, Y = 2503.160 Luokka P/2 Cuh ja Fem happamassa vulkaniitissa, paljastumanäyte. Au 5.31 ppm, Ag 34 ppm, S 0.62%, Pb 13 ppm, Co 19 ppm, Zn 171 ppm, Ni 0 ja Cu 16910 ppm. OKMEn anal.no 8410328, Raimo Rätyn 16.11.-84 lähettämä näyte. viite: OKMEn kansannäytetiedot.

ORIVESI, ENO KUNTA 2142 02

Sijainti: x = 6842.000, Y = 2509.000 ? Luokka L/l Pukalanselän N-rannalta rantakivikosta on löytynyt n. 30 kg painoinen runsaasti granaattia sisältävä graniittilohkare, jossa AU-KOONTI 52 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

malmimineraaleina PbS (7,14%) ja ZnS (4.63%). Hopeapitoisuus oli 92ppm ja kulta o. Lohkare on todennäköisesti paikallinen ja peräisin graniitin ja kiillegneissin kontaktivyöhykkeestä. Raportti: M17/0v-62/1 (GTK)/L.Aho 1962

ORIVESI, SÄYNÄJOEN VALTIONPUISTO 2142 04

Cuk, Sk ja Pbh-pirotetta serisiittikiilleliusketta leikkaavissa kvartsijuonissa tien kallioleikkauksessa Viitapohjan tienhaarasta noin 1 km Orivedelle päin . . Au 2 ppm. Löytäjä 'T.Kulonen tehnyt varauksen ja siirtänyt sen Outokummulle. Raportti: M 17/0v-69/1 GTK, M.Kulonpalo 1969

ORIVESI, TEERIJÄRVI 2142 04

Oriveden Ison Teerijärven hydrotermisesti muuttuneet vulkaniitit. Pro Gradu - tutkielma, Turun Yliopisto, Hannu Luodes 1989

Kirjoittaja on kartoittanut ja kuvannut Ison Teerijärven länsipuolista liuskejakson osaa, jota hän on tutkinut myös litogeokemian avulla. K~llan pitoisuus vaihtelee näytteissä kivilajeista riippuen 4 , - 10 ppb siten, että korkeimmat pitoisuudet 9 ja 10 ppb Au on todettu happamissa vulkaniiteissa ja uraliittiporfyriiteissa. Tilastollisesta tarkastelusta on kuitenkin karsittu mm.kullan etsinnän kannalta tärkeinä pidettävät Au, As, Sb ja W käsittelyn luotettavuuden parantamiseksi.

ORIVESI, YLISKYLÄ 2142 04

Alueella on useita erilaisia mineralisaatiotyyppejä, joista kulta liittyy kvartsi-turmaliinijuonissa olevaan mineralisaatioon (E­ tyyppi) :FEK+ ASK+ CUK+ BOR+ SK+ KOV+ ZNS+ AU. Sinkkiprojektin raportti 1990. Turun Yliopisto

ORIVESI, ASEMANSEUTU 2142 04

Tähän liittyy Pappilanselän W- ja N-osat. Pohjolan rautatieseisakkeesta Kallion torpaIta itään maantielle Kulmalan taloa kohti tavataan fylliitissä 3-5m vahva puhtaan vaalea kvartsiittikerros, joka on heikosti ASk-pitoista. Kvartsiitin esiintyminen oriveden aseman välittömässä läheisyydessä perustuu vain lohkaretietoihin. Siihen liittyy serisiittipitoisuutta, jossa on voimakas pyriitti-impregnaatio.

Iso-Teerijärven kaakkoispuoleisiin felsiitteihin liittyy paikoin voimakasta kiisupitoisuutta.

Malminetsinnällisesti lupaava on Oriveden aseman lähiympäristö, viitteenä asemalta joen yli itään menevän pistoraiteen varrella olevan Sirenin talon pyriittipitoinen louhikko. Samoin mainitun joen itärannalta muuntajan luota löytyneissä suurissa paikallisissa AU-KOONTI 53 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

irtolohkareissa on runsas raidallinen pyriittipitoisuus Raportti: M17/0v-45/1 (GTK) M.Kulonpalo 1945

ORIVESI, YLISKYLÄ, KOSKUENJÄRVI 2142 04 sijainti: x = 6838.500, Y = 2513.100 Luokka P/1 Tieleikkaus Tre-Orivesi tiellä Koskuenjärven WSW-puolella. Cuk, Sk, Pbh ja Zns pesäkkeitä ja pirotetta kvartsissa ja tuffiitissa. Au 2.0 ppm. Kairareiät Ov-1 - 3. viite: T.Karppanen 1973 (2142/5)

ORIVESI, KIRKONKYLÄN W JA NW-OSAT 2142 05

Malminetsinnällisesti alue antoi täysin negatiivisen tuloksen. Raportti: M17/0v-45/1 (GTK)/M.Kulonpalo 1945

ORIVESI 2142 05 B Sijainti: x = 6845.542, Y = 2513.360 Luokka L/1 Moh amfiboliittilohkareessa. Au 3.0 ppm, Ag 1 ppm, S 0.14%, Pb 18 ppm, Co 19 ppm, Zn 62 ppm, Ni 18 ppm ja Cu 31 ppm. Anal.no 8110280. viite: OKME:n kansannäytetiedot Leo Selin.

ORIVESI, SOLTTILA 2142 07 Sijainti: x = 6836.560, Y = 2522.095 Luokka P/2 Kultatutkimukset Oriveden Solttilassa vuosina 1988 -1990. Tutkimusten aiheena on ollut harvapistenäytteenotossa todettu Au­ anomaalinen piste. Alueella on tehty geologista kartoitusta, lohkaretutkimuksia, moreenigeokemiaa ja raskasmineraalitutkimuksia sekä kaivettu kaivinkoneella 13 tutkimusmonttua. Niiden tuloksena saatiin kulta-anomalioita, jotka liittyvät kallioperän ruhjerakenteisiin. Anomalioita tutkittiin 6 kairareiällä yhteispituudeltaan 840m. Kultaa löytyi odotetuista kohdin, mutta pitoisuudet olivat varsin alhaisia ja mineralisaatiot pieniä. Raportti: M19/2142/92/2/10 (GTK)/B.Lindmark 1992

ORIVESI 2142 08B Sijainti: x = 6846.250, Y = 2523.600 Luokka P/1 Cuk ja Cuh graniittigneissipaljastumassa. Au 1.0 ppm, Ag 68 ppm, S 3.6%, Pb 186 ppm, Co 22 ppm, Zn 47 ppm, Ni 104 ppm ja Cu 68100 ppm. OKME:n kansannäyte 8110145 vii te: OKMEn kansannäytetiedot. Leo Selin.

LÄNGELMÄKI, HAARIKKAPOHJA 2142 10 Sijainti: x = 6839.250, Y = 2538.200 Luokka M/2 ja P/1 Moreenin harvapistenäytteenotossa alueelta on todettu kahdessa AU-KOONTI 54 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

pisteessä 6 ja 8 ppb Au-pitoisuudet. Kohdetta tutkittiin kahdella moreenilinjalla, jOlloin yhdessä pisteessä todettiin 930 ppb Au­ pitoisuus. Myös Cu- ja Pb-pitoisuudet olivat tässä näytteessä voimakkaasti anomaalisia. Tätä pistettä tutkittiin tiheällä lisänäytteenotolla, jolloin samapiste oli edelleen huomattavan anomaalinen e.m. ionien suhteen. Sen lisäksi n. 2m etäisyydellä oli heikommin anomaalinen piste (Au 25 ppb, Cu 285 ppm). Anomaaliset pisteet johtuvat alle 1 m levyisestä juonesta, eikä sillä ole malminetsinnällistä merkitystä. Raportti: M19/2142/89/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1989

ORIVESI, LEVÄSLAHTI 2142 10

Sijainti: x = 6834.813, Y = 2532.518 Luokka P/2

Kultatutkimukset Oriveden Leväslahdella vuosina 1988-1991 Harvapistenäytteenotossa alueelta oli todettu kaksi Au-anomalista (noin 11ppm) pistettä, joita tarkistettiin geologisella kartoituksella, lOhkaretutkimuksella, geokemiallisella moreenitutkimuksella ja raskasmineraalitutkimuksella. Lisäksi kaivettiin kaivinkoneella 20 tutkimusmonttua ja kairattiin 6 reikää yhteispituudeltaan 527.85m kahdessa eri kohteessa. Lähempänä lähtökohtaa olevissa reiissä tavattiin grauvakkamaisia kiilleliuskeita ja gneissejä sekä kvartsimaasälpäliusketta, jossa oli tasainen Sk-pirote. Lisäksi tavataan kvartsijuonia. Paras Au­ pitoisuus kairareiissä oli 0.3ppm/m

Heikon' tuloksen johdosta tutkimukset siiryivät n. 2km NW-suuntaan, josta moreenigeokemialla ja pokakairauksella arvioitiin löydetyn anomalian aiheuttajan. (Logiikka ontuu/MK) Raportti: M19/2142/92/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1992

Tutkimustyöselostus Oriveden Leväslahdella valtausalueella Tappara 1 kaiv.rek.no 4684/1 suoritetuista malmitutkimuksista. Raportti: M06/2142/93/1/10 (GTK)/B.Lindmark 1993 (suppeampi selostus e.m. askareista)

2143

LUOPIOINEN, KUOHIJOKI I 2143 OlA Sijainti: x = 6800.500, Y = 2541.500 Luokka P/1 Ws ja Fek pirotetta karsiamfiboliitissa kalliossa vanhalla kalkkikivilouhoksella. Au pitoisuudet vaihtelevat 0.2 - 0.7 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2143/1)

KUHMALAHTI, VEHKAJÄRVI 2143 03

Sijainti: x = 6823.860, 2546.040 Luokka P/2 Kultatutkimukset Kuhmalahden Vehkajärven alueella vuosina 1986 - 1989. Kohdetta on tutkittu harvapistenäytteenotossa todetun AU-KOONTI 55 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

poikkeuksellisen korkean 1130 ppb Au-pitoisuuden selvittämiseksi. Aluetta tutkittiin maaperägeologisesti, jOlloin raskasfraktiosta löytyi maksimissaan 19 hippua/näyte. Kyseisessä pisteessä ei ollut Ask-rakeita, joskin sitä oli kalliossa. Geokemiallisessa moreenitutkimuksessa korkein Au-pitoisuus oli 896 ppb. Lähiympäristöstä löytyi runsaasti Ask-sisältäviä, usein voimakkaasti kvartsiutuneita lohkareita samoinkuin harvakseltaan Ask-sisältäviä juonia ja pesäkkeitä kalliossa. Kultapitoisuudet vaihtelivat alle 100 - 2320 ppb välillä. Ekonoomista mineralisaatiota ei yhdellä hakureiällä todettu. Raportti: M19/2143/90/1/10 _(GTK)/P.Rosenberg '1991

2144a

KUHMOINEN 2144 01 B

sijainti: x = 6838.340, Y = 2542.960 Luokka P/1 Sk ja Cuk kiillegneissipaljastumassa. Au 0.52 ppm, Ag 13 ppm, S 0.84%, Pb 7 ppm, Co 25 ppm, Zn 125 ppm, Ni 20 ppm, Cu 6520 ppm. Anal. no 8510090. viite: OKME:n kansannäytetiedot Antti Salminen.

LÄNGELMÄKI, EVÄJÄRVI 11 ' 2144 03C

Sijainti: tieleikkaus x = 6852.700, Y = 2546.300 Luokka P/1 Cuh, Bor, Cuk ja Pow pesäkkeinä ja rakojuonina kvartsissa ja sl-gneississä. Au 0.1 ppm. GTL/M.Kulonpalo -62 Viite: T.Karppanen 1973 (2144/5)

KUHMOINEN, PATAVESI 2144 07C

Sijainti: x = 6834.250, Y = 2566.930 Luokka P/1 Sk, Fek ja Zns pirotteena ja pesäkkeinä mustaliuske, grauvakka ja tremoliitti-karsipaljastumassa. Tieleikkauksia ns. Pataveden kalliot. Au jälk. viite: T.Karppanen 1973 (2144/8)

JÄMSÄ, KAIPOLA 2144 09D

sijainti: x = 6856.910, Y = 2565.300 Luokka P/1 Pbh, Cuk, Sk, Zns ja Ws pirotettadiopsiidikarressa interme­ diäärisessä vulkaniitissa. Rautatieleikkaus, paperitehtaan ratapihalla maantiesillan vieressä. Au 0.4 ppm. viite: T.Karppanen 1973 (2144/10) AU-KOONTI 56 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

2211

JÄMIJÄRVI, TYKKÖÖ 2211 04 Sijainti: x = 6863.00, Y = 2432.000? Luokka M/1 Kohteessa on kullanetsintämielessä tehty maaperägeologisia tutkimuksia, ennen muuta raskasmineraalitutkimuksia rännittämällä. Muutamista näytteistä todettiin joitakin AU-hippuja. Analysoitujen upa-näytteiden maksimipitoisuus 0.40mg Au Raportti: M17/Jäj-66/1 (GTK)/E.Arppe 1966

SELOSTUS MALMINETSINTÄTÖISTÄ IKAALISTEN PITÄJÄN N-OSISSA KESÄLLÄ 1946. 2211 04 JA 07

Sijainti: x = 6867.000, Y = 2440.000 ? Luokka P/1 Tuffiittisissa kivissä heikkoa rikki- ja arseenikiisuimpregnatiota Kiialan niemen S-rannan paljastumissa, Simalisaaren S-päässä ja Kalliokielen kylän kohdalla Niemen talosta S olevissa rantakallioissa. Kartun kylässä Mustaniemen kärjen E-puolelta rannassa n. 30x40x40cm runsaasti Sk ja Ask sisältävä serisiittiytynyt kivi. Raportti: M17 /Ik-46/ 1 '(GTK) /1. Salli 1946

JÄMIJÄRVI, KAUPPILA, RYTlLÄ 2211 04A Sijainti: x = 6861.000, Y = 2435.000 Luokka P/1 Ask ja' Sk pirotetta kvartsissa ja kiillegneississä. Kallio- ja lohkareaihe. Au 8 ppm lohkareessa ja alle 0.2 ppm paljastumassa. viite: T.Karppanen 1973 (2211/1)

3021

PORVOON MLK 3021 03

Sijainti: x = 6706.020, Y = 3418.160 Luokka L/3 Cuk, Ask, Sk ja Ws pirotteena kvartsi-turmaliinibreksialohkareessa (ns. Perä-Pohjakkaan lohkare). Kivi on Ylöjärvi-tyyppiä ja sen Au­ pitoisuudet vaihtelevat analyysien puitteissa 1.7 - 3.0 ppm, Ag 59 ja 31 ppm, Cu 3.95 ja 2.56 %, Co 0.04%. Zn 0.01%, W 0.02 ja 0.19%. Vertaa seuraavaan Raimo Koskelan näytteeseen. Raportti: M19/3021/75/1/10 (GTK) P.Oivanen 1975.

PORVOON MLK 3021 03 Sijainti: x = 6706.020, Y = 3418.160 Luokka L/3 Cuk, Sk, Ask ja Ws turmaliinibreksialohkareessa. Anal.no 7500756. Au­ pitoisuus 3.0 ppm, Ag 31 ppm, Cu 25600 ppm. viite: OKME:n kansannäytetiedot Raimo Koskelan näyte. AU-KOONTI 57 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

PORVOON MLK 3021 06 Sijainti: x = 6708.200, Y = 3433.160 Luokka P/1 Ask, Sk ja Cuk biotiittigneississä kalliossa. Au-pitoisuus 2.2 ppm, Ag 15 ppm, Cu 0.47% Zn 0.08%, Co 0.01%. Raportti: M17/Prv-67/1 (GTK) M.Kulonpalo 1967

PORVOON MLK 3021 06 sijainti: x = 6707.440, Y = 3433.260 Luokka L/2 Ws, Fek ja Cuk pirotteena diopsidi-karsilohkareessa läpi kiven. Au-pitoisuudet 3.53 ppm ja 6.56 ppm, Cu 0.22 ja 0.38%, Co 0.007%, W 0.156 ja 0.100%. Raportti: M13/3021/86/2 (GTK) B.Lindmark 1986

PERNAJA 3021 09

Sijainti: x = 6709.700, Y = 3442.800 Luokka L/1 Kompaktia Ask ja Pbh malmikvartsiitissa läpi kiven, noin 0.5 ton. irtolohkare, jonka Ag-pitoisuus 181.4 ppm , Au 1 ppm ja Pb 0.86% . Raportti: M17/Prj-47/1. Max Kulonpalo

PERNAJA 3021 09 Sijainti: x = 6709.090, Y = 3442.580 Luokka P/1 Zns, Pbh, Sk ja Fek juonikvartissa paljastumassa graniitti-gneissi ympäristössä. Au 1.7 ppm, Ag 340 ppm, S 5.88%, Pb 21360 ppm, Co 213 ppm, Zn 16600 ppm, Ni 180 ppm, Cu 1265 ppm. OKMEn kansannäyte vuodelta -85 58/1B, anal.no. 8510032 Sirkkaala-Siurun näyte tyyppiä: Pernajan hopeakaivos. Raportti: 4-85 viite: OKME:n kansannäytetiedot.

PERNAJA, KOSKENKYLÄ, PBH-KAIVOS 3021 09 Sijainti: x = 6708.900, Y = 3442.100 Luokka P/1 Pbh, Cuk, Fek ja Sk juonia gneissi-paljastumassa (Koskenkylän lyijyhohdekaivokset). Au-pitoinen. Raportti: M17/Prj-47/1

PERNAJA 3021 09B

Sijainti: x = 6709.400, Y = 5442.840 Luokka P/1 Juonikvartsi-paljastuma, jossa Ask, Sk ja Cuk. Au 5.1 ppm, Ag 32 ppm, S 9.1%, Pb 423 ppm, Co 8 ppm, Zn 116 ppm, Ni 42 ppm ja Cu 211 ppm . OKMEn anal.no 8510034. Timo Kotinevan lähettämä paljastumanäyte . Vii te: OKMEn kansannäytetiedot. AU-KOONTI 58 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

3024

INKEROINEN, SIPPOLA 3024 12 Sijainti: x = 6732.200, · Y = 3490.700 Luokka P/1 Pbh-pitoisia kvartsijuonia rapakivikalliossa. Au-pitoisuutta. Raportti: M17/Spl-47/1 (GTK) M.Kulonpalo 1947

3112

ASIKKALA 3112 03 Sijainti: x = 6794.220, Y = 3425.780 Luokka L/1 Heikko Ask, Sk ja Fek pirote granaatti-kiillegneissi-lohkareessa läpi kiven. Au 2.46 ppm, Co 0.005%, As 2.08%. Raportti: M13/3112/86/1 (GTK) V.Liimatainen 1986

HEINOLAN MLK 3112 08

KULTATUTKIMUKSET HEINOLAN MLK:N PALPASILLA KESÄLLÄ 1980 Raportti: M19/3112/81/1/10 (GTK) B.Lindmark 1981

( Palpasilla, Nyynäistenlahden Se-puolella ja urheiluopiston seisakkeen rautatieleikkauksen kohdalla on todettu Au-pitoisia lohkareita, joista ainoastaan ensinmainittujen lähde katsotaan selvitetyn. Au liittyy ASk-pitoisiin epätasaisesti esiintyviin 0.5 - 5 cm paksuihin konformeihin ja leikkaaviin kvartsijuoniin biotiitti-pitoisessa kvartsi-maasälpägneississä. Yhdestä tutkimusojasta otetun näytesarjan perusteella Ask:lla on selvä positiivinen korrelaatio ainakin alle 1 ppm Au pitoisuuksilla. Kultaa tavataan eri kivilajeissa, mutta tätä korrelaatiota ei analyysitietojen puutteellisuuden takia voida yleistää raportin kirjoittajan mukaan.

Alueella on seuraavia lohkareita: Sijainti: x = 6784.700, Y = 3444.530 Luokka L/1 Ask ja Sk pirotteena ja suonina läpi kiven happamassa vulkaniittilohkareessa, Au 5.2 ppm, Ag 1 ppm, Cu 0.05%, Co 0.18%. GTKn kansanäyte 6809 OKMEn näytteet anal.not 7910446,-447, Au 5.0 ja 9.0 ppm. Sijainti: x = 6783.680, Y = 3444.480 Luokka L/2 Ask ja Sk pirotteena ja juonina läpi kiven happamassa vulkaniittilohkareessa, Au 9.2 ja 6.0 ppm, Ag 4 ja 3 ppm, Co 0.13%. GTKn kansannäyte 6832.

Sijainti: x = 6781.080, Y = 3442.120 Luokka L/1 ASk-juonia kvartsi-maasälpä-gneissilohkareessa. Au 3.3 ppm, Ag 3 ppm. Näyte JA/80-L7 AU-KOONTI 59 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

Sijainti: x = 6783.800, Y = 3444.600 Luokka L/2 ASk, Sk ja CUk-juonia kvartsi-dioriittilohkareessa. Au 7.3, 7.6 ja 10.4 ppm, Ag 2 ppm, Cu 0.11 - 0.14%, Co 0.07 - 0.21% GTKn kansannäytteet 5943, 6468 ja 6469. Sijainti: x = 6781.120, Y = 3441.950 Luokka L/1 Ask, Sk ja Fek-juonia kvartsi-dioriittilohkareessa. Au 2.2 ja 2.5 ppm. GTKn kansannäyte 6304 ja JPO/80/4,5 sijainti: x = 6780.500, Y = _3444.600 Luokka L/1 Ask ja Sk pirotetta ja juonia granaatti-kiillegneissilohkareessa. Au 4.2 ja 2.4 ppm GTKn kansannäytteet 6029 ja 6038 Sijainti: x = 6780.800, Y = 3442.200 Luokka L/1 Ask ja Sk pirotteena läpi kiillegneissilohkareen. Au pitoisuudet eri näytteissä 0.8, 2.2 ja 3.0 ppm. GTKn kansannäytteet 5909, 6082 ja 5921.

Sijainti: x = 6780.980, Y = 3442.670 Luokka L/1 Ask ja Fek rakeita läpi dioriittilohkareen. Au pitoisuus eri näytteissä 33.2 ja 2.8ppm. GTKn. kansannäytteet 5883, ja 5886. Sijainti: x = 6780.850, Y = 3442.500 Luokka L/2 Ask ja Sk juonia kvartsi-maasälpägneissilohkareessa. Au pitoisuus eri näytteissä 15.4 ja 0.7 ppm. GTKn näytteet JA-80-L11 ja L12.

3121

SysMÄ 3121 04 Sijainti: x = 6806.930, Y = 3437.960 Luokka P/1 Fek, Cuk, Ask ja Ws pirotetta ja juonia karsi­ amfiboliittipaljastumassa. Au 1.0 ppm, Ag 2 ppm, S 5.19%, Pb 33 ppm , Co 5240 ppm, Zn 38 ppm, Ni 1003 ppm, Cu 511 ppm. OKMEn kansannäytteet 75-103 ja 80-96/1, Anal.not 75-103 ja 80-10042. Raportti: 9/80 viite: OKME:n kansannäytetiedot Uuno Siltanen.

3122

LUHANKA 3122 03

Sijainti: x = 6859.810, Y = 3427.300 Luokka P/1 Cuk pitotetta ja juonia kiillegneissipaljastumassa, Au-pitoisuutta. RRn näyte 79/76-164 sekä 79-76-165--167, anal.not 79760164-0167. AU-KOONTI 60 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINETSINTÄ 5.4.1995

SysMÄ 3122 05

Sijainti: x = 6840.800, Y = 3430.200 Luokka L/1 Ask breksia graniittigneissilohkareessa, Au-pitoinen. RRn näyte 79/75-75, anal.no 79750075

LUHANKA, TAMMIJÄRVI 3122 06

Sijainti: x = 6857.100, Y = 3438.000 Luokka L/1 Cuk ja Ask läiskiä ja juonia kvartsin yhteydes~ä gneissilohkareessa. Au-pitoisuus 3.4 ppm, Ag 61 ppm ja Cu 1.13% . GTKn kansannäyte 2671. Raportti: M17/Lhk-59/1 (GTK)L.Hyvärinen

LUHANKA, TAMMIJÄRVI 3122 06

Tina ja volframitutkimukset Luhangan Tammijärvellä vuosina 1978 - 1976. Raportti: M 19/3122/-87/1/10 (GTK)B.Linctmark 1988

Tutkimus on keskittynyt volframiin ja kulta on jäänyt sivualalle, mm jää avoimeksi onko kulta analysoitu kaikista kairasydämistä: "Toinen lisätutkimuksia kaipaa asia paljastui, kun koottiin kaikki kultaviitteet yhteen (kuvat 18 ja 19). Näistä käy ilmi, että alueen parhaimmat kUlta-analyysit kallionäytteistä, lohkareista (k~ljetussuuntaa huomioiden) ja geokemiallisesta näytteenotosta (270 ppb) keskittyvät melko suppealle alueelle, johon on jo kairattu reiät R 318 - R 320 (kuva 20.) Em. reikien kultapitopisuudet on syytä tarkistaa. Tutkimuksen kuluessa lähes kaikki tutkijat ovat vaihtuneet, mikä on raportoijan mukaan selvästi haitannut kokonaiskuvan luontia. Tutkimusalueelta tunnetaan lohkaretiedostossa esiintyvät seuraavat havainnot:

Sijainti: x = 6857.170, Y = 3437.520 Luokka L/1 Ask ja CUk-pirotetta ja juonia osassa kvartsijuonilohkaretta. Au 4,4 ppm, Ag 19 ppm. Näyte: JA/78-L32

Sijainti: x = 6857.420, Y = 3437.800 Luokka P/2 Ask, Ws ja Cuk pirotetta ja juonia kiilleliuskepaljastumassa. Au 5.0 ppm. Näytteet: JA/78-P35 ja KKH-78-64

Sijainti: x = 6856.610, Y = 3437.030 Luokka P/2 ASk, Cuk ja Ws pirotetta ja juonia kiilleliuskepaljastumassa. Au pitoisuus eri näytteissä 8.6, 13.4 ja 19.0 ppm Näytteet: KKH-78-118,1 ja -118,3 sekä JA-78-L69

Sijainti: x = 6855.600, Y = 3436.240 Luokka L/1 Ask-juonia kiilleliuskelohkareessa. Au 4.2 ppm. Näyte: JA/78-L65

Sijainti: x = 6855.430, Y = 3435.840 Luokka L/1 Ask ja Sk pirotetta kvartsijuonilohkareessa. Au 2.8 ppm AU-KOONTI 61 Ooulokumpu finnmines Liite _ MALMINmlNTÄ 5.4.1995

Näyte: JA/78-L44 Sijainti: x = 6855.040, Y = 3437.260 Luokka L/l Cuk ja Ask läiskiä ja pesäkkeitä osassa kvartsijuonilohkaretta. Au pitoisuutta. Näyte: JA/82-L3, GTKn anal.no. RA/82/1396 Sijainti: x = 6855.090, Y = 3435.530 Luokka L/l Ask, Zns, sk ja Ws pirotetta osassa serisiitti-kvartsiitti­ lohkaretta. Au pitoisuus 1.2 ja 2.0 ppm. Näytteet: JA/78-L72 ja L73. _

LUHANKA, TAMMI JÄRVI , SYDÄNMAA 3122 06C JA D

Sijainti: n.5-8 km pitkä ja km leveä NE-suuntainen alue. Ask, Cuk, Zns, Pbh, Ws, Au, Ag ja Snk ym. pirotteena kvartsi­ juonissa ja kompaktina grauvakassa ja karsikivissä, myös kalliossa. Tutkittu sekä GTKn että OKMEn toimesta. vii te: T.Karppanen 1973 (3122/1 ja 3122/4-5)

JOUTSA 3122 09

Sijainti: x = 6851.820, 'y = 3448.360 Luokka L/l Zns ja Ask kerroksia happamassa vulkaniittilohkareessa. Au­ pitoisuutta. RRn näyte 79/77-159, anal.no. 79770159

LUHANKA 3122 09 Sijainti: x = 6859.500, Y = 3440.300 Luokka L/l Ask, Sk ja Cuk juonia dioriittilohkareessa. Au-pitoisuutta.GTKn kansannäyte vuodelta 1964 sekä näytteet 11,12/PO-Lhk-56, anal.not 5547, 5908 ja 5909 Raportti: M17/Lhk-56/2

HARTOLA 3122 09 Sijainti: x = 6850.680, Y = 3443.400 Luokka L/l Lähes kompaktia Ask, jossa hienona pirotteena Zns, Pbh ja Cuk grauvakkalohkareessa + juonikvartsia. Au 0.46 ppm ja Ag 130 ppm, Zn 5.18%, Pb 3.27% Cd 0.21%. Raportti: M13/3122/85/2 (GTK) M.Huuskonen/P.Oivanen.

LUHANKA, TAMMI JÄRVI , KÄRMESALO 3122 09B Sijainti: x = 6859.000, Y = 3440.200 Luokka P/l Paljastuma Kärmesalon navetasta 50m SE. Ask, Sk ja Cuk kompaktina juonena kvartsissa. Au 8.6 ppm. GT~/p.oivanen -56 Vii te: T.Karppanen 1973 (3122/8) AU-KOONTl 62 Ooufokumpu finnmines Liite _ MALMIN ETSINTÄ 5.4.1995

3132

SAVlTAlPALE 3132 11 D Sijainti: x = 6786.680, Y = 3537.340 Luokka L/1 Fek ja Cuk kummingtoniittilohkareessa • Au 1.2 ppm, Co 1151 ppm ,Ni 1.9%, Cu 1.5 %, S 12.7%. Anal. no 8111276. Viite: OKME:n kansannäytetiedot livo suutari. 1 Ooufokumpu finnmines Liite 2 _ MALMINETSINTÄ M Kokkola 7 . 10.1994

KIRJALLISUUSLUETTELO

Aarnisalo J, 1994: Kuteman moreenitulosten monimuuttuja-analyysi.

Appelqvist H., 1987: Satakunnan hiekkakiven kulta- ja uraanianalyysit. (M 19/1143/-87/1/32)

Arppe Erkki, 1966: Kenttätutkimukset Jämijärvellä, Au-määri• tyksiä Tykkööllä (M 17/Jäj-66/1)

Aurola Erkki, 1941: Kertomus Ylöjärven syväporauksista ja tutkimuksista talvella 1941. (GTka 1941 De No 1)

Eerola Paavo, 1983: Käynti Haverissa 8.11.1983 (Muistio)

Grönholm Pentti, 1991: Oriveden Kutemajärven kultaesiintymän geologinen lähiympäristö, (väliraportti)

Grönholm Pentti, 1992: Oriveden Kutemajärven kultaesiintymän ja sen ympäristön geologia. (Pro gradu/HY)

Grönholm Pentti, 1990: Oriveden Kutemajärven kultatutkimuskoh­ teen päämalmipaljastuman detaljikartoituksesta. (Kenttäraportti)

Grönholm Pentti, 1993: Oriveden Kutemajärven kultaesiintymän kenttätutkimukset 1992. (Tutkimusraportti).

Grönholm Pentti, 1993: Poka-kairaukset Oriveden Kutemajärvellä syksyllä 1992 - PC-XPLOR-kuvatulosteet.

Grönholm Pentti, 1993: Tutkimukset Suodenniemen Isoveden kultamineralisaation ympäristössä kenttäkaudella 1993 (Kenttätyöra• portti)

Grönholm Pentti, 1993: Tutkimukset Ylöjärven Järvenpään kulta­ mineralisaation ympäristössä kenttäkaudella 1993. (Kenttätyöraportti)

GTK:n lohkaretiedosto.

GTK:n malmiaihetiedosto.

Haga Ingmar, 1984: kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimustyöselostus Satulinmäki-nimiseltä valtausalueelta Someron kunnassa kaiv.rek.no 3421/1 (080/2024 03/IEH/1984)

Haga Ingmar,1986: Huittisten Jokisivun Au-aiheen tutkimukset vuonna 1985 (001/2112 01/IEH/1986)

Hannila Tapio, 1991: Huittisten Jokisivun kultamineralisaatio. (väliraportti/HY)

Himmi Reino, 1954:Lavian löydöstä koskevat havainnot.

Himmi Reino, 1956: Malminetsintätutkimukset Lavian alueella. Ooufokumpu finnmines 2 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

Himmi R.- Vormisto K., 1961: Turvekemiallinen tutkimus Lavialla suoritetussa malminetsinnässä v. 1954 - 1956. (010/1143/Himmi, Vor­ misto/61) Iisalo Esko, 1990: Suodenniemen Isoveden Au-aiheen geokemiallinen kohdetutkimus. (GTK raportti K 258/41/90) Iisalo Esko, 1990: Ylöjärven Järvenpään Au-aiheen geokemiallinen kohdetutkimus. (062/2124 04/Esko Iisalo/1990) Isomäki O-P., 1983: Yhdistelmäraportti, Kalvola, Kotkajärvi 2131 03 A (001/2131 03A/OPI/1983) Isomäki Olli-Pekka, 1986: Huittisten Jokisivun Au-aihe nykyisen tutkimusvaiheen valossa. (020/2112 01/0PI/1986) Isomäki Olli-Pekka, 1988: Kultamalmitutkimukset, Suodenniemi, Isovesi (001/2122 05 A/OPI/1988) Kahma A., 1947: Yhteenveto Järvenpään kultamalmiaihetta käsit• televästä tutkimusaineistosta. (M/17/Y 47/1) Karppanen Tapio, 1973: Tampereen liuskejakson tunnetut malmiaiheet. Katajarinne T., 1986: Kisko, Liipola 2014 03. (040/2014 03D/TVK/1986) Kinnunen Aulis, 1987: Kultaesiintymän geologinen malmiarvio Huittinen, Jokisivu (035/2112 01/AAK/1987) Kinnunen Kari A., .. 1979: Turmaliinin vyöhykkeellisyys lohka­ reiden korreloinnissa toisiinsa ja malmiotollisiin vyöhykkeisiin; esimerkkinä eräät turmaliinia sisältävät malmilohkareet ja kal­ lionäytteet. (M 19/2044/-79/1/10) Kulonpalo Max, 1945: Pakilan malmialue (M/17/H-46/1 ja 2) Kulonpalo Max, 1945: Malmitutkimukset Oriveden ja osaksi Teiskon pitäjissä kesällä 1945. (M/17/0v 45/1) Kulonpalo Max, 1947: Selostus Inkeroisten lyijyhohdelöydöstä 1947. (M/17/Spl47/1) Kulonpalo Max, 1955: Arseenikiisupitoinen lohkare Nokialla. (M/17/No 55/1) KOkkola Martti, 1988: Moreenitutkimus, Tammela, Liesjärvi (062/2113 08/MK/1988) Kokkola Martti, 1993: Moreenitutkimus, Tammela, Liesjärvi (062/2113 08 D/MK/1993) Kokkola Martti, 1993: Moreenitutkimus, Orivesi, Kutemajärvi. (062/2124 02/MK/1993) Ooufokumpu finnmines 3 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

Kokkola Martti, 1993: Moreenitutkimuksen täydennys, Suodenniemi, Isovesi. (062/2122 05/MK/1993)

Kokkola Martti, 1993: Moreenitutkimuksen täydennys, Ylöjärvi, Järvenpää (062/2124 04/MK/1993)

Kokkola Martti, 1993: Moreenitutkimus, Kullaa, Silmussuo (062/1143 12 A/MK/1993)

KOkkola Martti, 1994: Moreenitutkimuksen laajennus, Kullaa Silmussuo (062/1143 09 ja 12/MK/1994)

Kokkola Martti, 1994: Moreenitutkimuksen tihennys, Kuteman ympäristö, Sarvisuo (062/2142 01/MK/1994)

Kokkola Martti, 1994: Moreenitutkumuksen laajennus, Orivesi Viitapohja (062/2142 01-02, 2124 10-11/MK/1994)

Kokkola Martti, 1990: Au-tutkimukset Tammelan Liesjärven alueella. (001/2113 08/MK/1990)

Kokkola Martti, 1991: Moreenitutkimus Tammela Liesjärvi - Puolikkaansuo. (062/2113 08, 11/MK/1991)

Kokkola Martti, 1991: Kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimustyö• selostus, Suodenniemi, Isovesi, kaiv.rek. no 3855/1 (080/2122 05/MK/1991)

Kokkola Martti, 1992: Huittisten Jokisivun Kujankallion Au­ mineralisaatio tämän hetkisen tutkimustuloksen valossa.

Kokkola Martti, 1992: Huittisten Jokisivun Kujankallion Au­ mineralisaation geologinen mineraalivarantoarvio. (035/2112 01/MK/1992)

Kokkola Martti, 1993: Kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimustyö• selostus Jokisivu-nimisestä valtausalueesta Huittisten kaupungissa, kaiv.rek.no 3805/1 (080/2112 01/MK/1993)

Kähkönen Yrjö, 1989: Geochemistry and petrology of the meta­ volcanic rocks of the early Proterozoic Tampere Schist Belt, southern Finland. (Bulletin 345)

Lahtinen Martti Mikael, 1990: Jokisivun kultaesiintymän rikastaminen. (Diplomityö/TKK)

Lahtinen Raimo, 1990: Geokemialliset tutkimukset Huittisten Joki­ sivulla 30.10.-24.11.1989. (GTK raportti S/41/2112/1/1990)

Lahtinen Raimo, 1990: Geokemialliset tutkimukset Huittisten Joki­ sivulla 5.3.-30.3.1990. (GTK raportti S/41/2112/2/1990)

Lahtinen Raimo, 1989: Geokemialliset tutkimukset Tammelan Liesjärvellä 30.1.-24.2.1989. (GTK raportti S/41/2113/1/1989) Ooufokumpu finnmines 4 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

Latvalahti Ulla, 1980: Yleisraportti Kisko, Liipola. (010/2014 03/UL/1980)

Lauerma R, 1960: Tutkimukset Hämeenkyrön - Suodenniemen alueella (GTL raportti: M 17/Hä-Sdn/60/1)

Lindberq Eric, 1955: Raportti alustavasta kansannäytetutkimuksesta Ikaalisten Sarkkilan kylässä. (M 17/Ik 55/1)

Lindmark Boris,1981: Kultatutkimukset Heinolan mlk:n Palpasilla ke­ sällä 1980. (M 19/3112/-81/1/10)

Lindmark Boris, 1988: Tina- ja volframitutkimukset Luhangan Tammijär• vellä vuosina 1978 - 1986. (M 19/3122/-87/1/10)

Lindmark Boris, 1982: Kuparimalmitutkimukset Mäntsälän kunnassa vuo­ sina 1975 - 1981. (M 19/2044/-82/1/10)

Lindmark Boris, 1991: Au-anomaalisen harvapisteen tarkistus moreeni­ näytteenotolla Kylmäkosken Korkeanlaenvuorella vuosina 1988-89. (M 19/2114/-91/1/10)

Lindmark Boris, 1992: Kultatutkimukset Oriveden Solttilassa vuosina 1988 - 1990 (M 19/2142/-92/2/10)

Lindmark Boris, 1992: Kultatutkimukset Oriveden Leväslahdella vuosina 1988-1991. (M 19/2142/-92/1/10)

Lindmark Boris, 1993: Tutkimustyöselostus Oriveden Leväslahdella valtausalueella Tappara 1 kaiv.rek no 4684/1 suoritetuista malmitut­ kimuksista. (M 06/2142/-93/1/10)

Lindroos Alf, 1985: Kenttäraportti Huittisten Jokisivun kulta­ aiheesta (020/2112 01 D / A.Lindroos/1985)

Lukkarinen Heikki, 1979: Aijalan ja Metsämontun liuskeista. (Pro gradu)

Luodes Hannu, 1989: Oriveden Ison Teerijärven hydrotermisesti muuttuneet vulkaniitit. (Pro gradu)

Luukas Jouni, 1991: Rakennegeologinen pikaselvitys Huittisten Jokisivun kulta-aiheesta.

Luukkonen Ari, Grönholm Pentti ja Hannila Tapio, 1992: Eräiden Etelä-Suomen kulta- ja sen seuralaismetalliesiintymien geolo­ giset pääpiirteet. GTK:n tutkimusraportti 113.

Luukkonen Ari, 1994: Main geological features, metallogeny and hyd­ rothermal alteration phenomene of certain gold and gold-tin-tungsten prospects in southern Finland, Geol.Surv.Finland Bull.377.

Kakkonen V., 1979: Teerijärven - Kylmäkorven alueen esitutkimus Orivedellä 1979. (Rautaruukki Oy:n esitutkimusraportti no 20/79) Ooulokumpu finnmines 5 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

Marmo V., 1950: Selostus tutkimuksista Humppilassa 29.8.-3.9.50. (M/17/Hup50/1)

Mikkola Aimo, 1946: Selostus Valkeakosken kauppalassa tehdyn arsenikkikiisulöydön tutkimuksista. (M/17/Vk 46/1)

Mikkola Aimo, 1946: Selostus Kankaanpään ja Suodenniemen malmi­ tutkimuksissa kesällä 1945 otetuista tärkeimmistä näytteistä. (M/17/Kp 46/1, M/17/Sdn 46/1)

Mäkelä K., 1977: Viljakkalan Haverin malmietsintätyöt 1976/1977 (001/2122 11, 2124 02/KM/1977)

Mäkelä K., 1979: Tutkimusraportti: Oriveden malminetsintätyöt 1977-78. Orivesi, Yliskylä (Karppi) 2142 04 (001/2142 04/KM/79)

Mäkelä K., 1980: Kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimustyöselostus Orivesi 1 - 3 ja Iso-Teerijärvi 1-2 Hämeen läänin Oriveden kunnan Yliskylässä. (080/2142/KM/1980)

Mäkelä Ulla, 1981: Kaivoslain 19 §:n mukainen tutkimustyöselostus Pääjärvi 1 ja II tehdyistä tutkimuksista. (080/2133 04/UM/1981)

Mäkelä Ulla, 1983: Tutkimukset Kiskon Iilinjärven Cu-Zn-Pb-Ag-Au­ aiheessa vuosina 1978 - 1979. (030/2023/UM/1983)

Nikkarinen Maria, 1992: Moreenin raskasmineraalifraktion geokemial­ linen kartoitus ja valikoitujen Au-anomalioiden kohdentava kartoitus Kangasalan - Oriveden alueella. (S/41/2141/01/1992)

Nurmi Pekka A.,1990: Kultamalmien etsintä. (Käsikirjoitus teokseen: Ilmari Haapala & Lauri Hyvärinen (toimittajat): Malminetsinnän mene­ telmät

Nurmi Pekka A., 1991: Geological setting, history of discovery and exploration economics of Precambrian gold occurences in Finland. (J.Geochem.Explor.39)

Nurmi Pekka A.-Lestinen P., 1991: Pathfinder elements in gold explo­ ration based on multielement pilot studies of mesothermel deposits in selected Late Archean and Early Proterozoic terrains.

Nurmi Pekka A., Lestinen Pekka ja Niskavaara Heikki, 1991: Geochemical characteristics of mesothermal gold deposits in the Fen­ noscandian Shield, and a comparison with selected Canadian and Australian deposits. (Bulletin 351).

Nylander Esko, 1985: Raskasmineraalitutkimus Kullaan Silmussuolla 19.8.- 23.8.1985. (Kenttätyöraportti)

oivanen Paunu, 1977: Selostus malmitutkinuksista Pälkäneellä kesällä 1962. (M 19/2141/-77/1/10) Ooufokumpu finnmines 6 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

oivanen Paunu, 1958: Raportti malmitutkimuksista Luhangan Tammijär• vellä kesäkuussa 1956. (~/17/Lhk 56/2)

oivanen Paunu, 1975: Perä-Pohjakkaan Ylöjärvi-tyyppisen malmiloh­ kareen esiraportti. (M 19/3021/75/1)

OKME:N kansannäytetiedosto.

OKME:n LOH/PAL-tiedosto.

Ollila Hannu, Saikkonen Reijo, Moisio Jouni ja Kojonen Kari, Vuorite­ ollisuus 1990: Oriveden Kutemajärven kultaesiintymä.

Paarma Heikki, 1947: Haverin kiisumalmin mineraaliparageneesi.

Papunen, Heikki (toim.), 1990: Sinkkiprojektin Raportti. Turun yliopisto, Geologian ja minerologian osaston jUlkaisu nro 22.

Pernu Teuvo, Juntti Heikki, Keränen Timo, Heikkinen Eero ja Mursu Juha, 1989: Tampereen luiskejakson pOhjoisosan geofysi­ kaalinen rakenneselvitys, (Tutkimusraportti JOY) Aatto Ratia 1988: Karttalehtien 2113 ja 2114 kulta-aiheista. (koontiraportti)

Ollila Hannu, 1977: Haverin kaivoksen ja sen lähiympäristön geolo­ giasta. Pro gradu, Helsingin yliopisto

Perttula Jaakko-Pekka, 1982: Suodenniemen geologiasta. (Pro gradu)

Peuraniemi Vesa, 1991: Geochemistry of tilI and humus in the Kotkajärvi Cu-Co-Au prospect, Kalvola, southern Finland. (J.Geochem.­ Explor. voI. 39)

Pihlaja Pekka, 1974: Oriveden vulkaniiteista. (Pro gradu)

Puranen M., 1946: Selostus sähköisistä tutkimuksista Ylöjärvellä kesällä 1946 (M/17/Y 46/1)

Puustjärvi Heikki, 1980: Suomusjärvi, Pyhälammi (Kenttäraportti)

Puustjärvi Heikki, 1981: Aijala - Orijärvi alueen kordieriittia ja antofylliittiä sisältävistä kivistä. (Pro gradu)

Pääkkönen V., 1949: Selostus Tammelan Pappilankylän Tilasinvuo­ rella suoritetuista malmitutkimuksista. (M/17/TM/48/1)

Pääkkönen V., 1950: Lauttasaaren malmi (M/17/H 50/1)

pääkkönen V., 1964:Selostus kultakivilöydön aiheuttamista tutkimuk­ sista. (M/17/Jäj-64/1)

Pääkkönen V., 1965: Selostus Jämijärven kulta-aiheen jatkotutkimuk­ sista. (M/17/Jäj-65/1) Ooufokumpu finnmines 7 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

Rankama Kalervo, 1945: Selostus geologiselle toimikunnalle biogeoke­ miallisesta tutkimuksesta Ylöjärvellä. CTka 1945 DC no 61)

Ratia Aatto, 1993: Kultamalmimahdollisuuksista Viljakkalan Haverissa. (Tutkimusraportti-koonti).

Roos Seppo - Makkonen Väinö, 1985: oriveden kunnan alueella suoritettuja esitutkimuksia. (Rautaruukki Oy:n esitutkimusraportti 12/85)

Rosenberg Petri, 1989: Kultatutkimukset Lempäälän Piiskonvuoren alueella vuosina 1986-1988. (M 19/2123/-89/1/10)

Rosenberg Petri, 1990: Kultatutkimukset Pirkkalan alueella vuosina 1987 - 1989. (M 19/2123/-90/3/10)

Rosenberg Petri, 1991: Kultatutkimukset Kuhmalahden Vehkajärven alueella vuosina 1986 - 1989. (M 19/2143/-90/1/10)

Rosenberg petri, 1990: Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa Vatanen 1, Lintumäki 1, Poikkiaro 1 sekä Sorkkala 1-2 nimisillä val­ tausalueilla kaiv.rek.no 4179/1-2 ja 4331/1-3, suoritetuista malmi­ tutkimuksista (M 19/2123/-90/1/10)

Rosenberg Petri, 1992: Kultatutkimukset Valkeakosken Kaapelin­ kulmalla vuosina 1986 - 1992. (M 19/2132/92/1/10)

Rosenberg Petri, 1993: Tutkimustyöselostus Hämeenkyrön kunnan Kierikkalan, Heinijärven ja Vanajan kylissä, Töllinmäki 1-nimisellä valtausalueella, kaiv.rek.no 4669/1, vuosina 1989 -1993 suoritetuista malmitutkimuksista. (M 06/2122/- 93/1/10)

Ruskeeniemi Kirsti, 1989: Lounais-Suomen malmiennustekartoitus­ projektin geokemiallisten anomaliakarttojen tulostus ja tulkinta. (M 19/2111/-86/1/30)

Saksela M., 1940: Malmiaiheet, joita geologinen toimikunta paräikaa tutkii tai lähiaikoina ryhtyy tutkimaan. (GTka 1940 DC No 86)

Saksela M., 1941: Kertomus valtiongeologi M.Sakselan johdolla suoritetuista malmitutkimuksista v.1940. (GTka 1941 DC No 85)

Salonen Veli-Pekka, 1983: Maaperätutkimus Lisko, Liipola. (010/2014 03D/VPS-TY:n maaperägeol.lait./83)

Saltikoff Boris, 1992: Lounais-Suomen malmioviitteiden jaottelu malmityyppeihin. (M 10.1/1992/2)

Savolainen E., 1947: Alustavia rikastuskokeita Ylöjärven Järvenpään alueen kultamalmilla. 8M717/Y 47/2)

siivonen Markku, 1984: Oriveden Kutemajärven serisiittiliuske­ esiintymä. (Pro gradu) Ooufokumpu finnmines 8 _ MALMINmlNTÄ M Kokkola 7.10.1994

sorjonen-Ward Peter, 1990: Rakennegeologia kultamalmien tutki­ muksissa. (Käsikirjoitus teokseen: Malminetsinnän menetelmät, toim. Ilmari Haapala & Lauri Hyvärinen. Sotka P., 1984: Arvioita Au-partikkeleiden lukumäärästä lähtö• punnitukseltaan erilaisissa analyysinäytteissä. (070/Haveri, Au:n anal. /PMS/1984) Vaasjoki Kauko, 1947: Selostus Ylöjärven alueella suoritetuista malmitutkimuksista vv. 1937-47. (M/17/Y 46/2) Veltheim Valto, 1945: Selostus Ylöjärven alueella kesällä 1945 suoritetuista malmitutkimuksista. (M 17/Y-45/1) wennervirta Heikki, 1970: Litogeokemiallinen tutkimus I Alueellinen tutkimus, Orijärven alue. (061/2012, 2014, 2023/HW/70) virtanen Markku, 1981: Jätealueprojekti (muistio) Vormisto K.: Lavian y.m. Porin ympäristöalueiden tutkimuksista v:na 1954-195 Yletyinen Veijo, 1956: Selostus Ikaalisten mamitutkimuksista kesällä 1956. (M 17 /Ik-57 / 1) 07 .07 .95 1 Liite 3

ETELÄ-SUOMEN AU-AIHEET

Karttalehti X Y Luokka Kohde/anal.nro

1034 12 6674.000 1573.00 10 Attu 1041 4 6681 .860 1515.97 8 Houtskari 8611131 1043 12 6707.140 1576.74 7 Vanhalinna 1133 3 6760.840 1546.41 4 Laitila 7074405 1141 12 6828.900 1538.38 4 Pori 61 3APL 1143 5C 6811.800 1556.82 7 Nakkila 8612331 1143 6 6822.100 1559.46 4 Kullaa 73-847 1143 6C 6822.420 1559.89 4 Kullaa 8310148 1143 6C 6822.580 1559.86 4 Palusjärvi 1143 9C 6822.630 1572.28 5 Mäntyniemi 1143 9 C 6821 .800 1568.94 8 Henno 9212723/AOR 1143 9C 6821 .510 1566.72 4 Joutsijärvi I 1143 9C 6821.600 1566.65 8 Joutsijärvi II 1143 11 6819.600 1573.50 5 RA 4724/84 1143 12 A 6823.040 1575.32 5 Muurainneva 7300184 1143 12 A 6823.050 1575.35 5 Muurainneva 1143 12 A 6823.520 1575.35 8 Silmussuo 1143 12 A 6823.000 1573.00 5 Silmussuo 1144 3 6859.640 1545.73 5 Keskukylä 1144 30 6859.540 1545.46 4 8510133 1144 11 6849.770 1576.72 7 Verttuu 1144 12 B 6855.260 1572.88 8 8310024 2012 5 6666.360 ( 2434.21 8 Kemiö 7400941 2012 6 6666.370 2434.22 8 8611075 2012 12 6672.780 2457.95 8 Mustniitty 9210063 2014 2 6669.240 2461.24 8 Munajärvi 79850089 2014 3 6678.300 2468.00 9 Liipola 2014 3 6676.000 2464.90 10 Aijala 2014 3 6675.100 2464.10 11 Metsämonttu 2014 6 6680.000 2475.00 10 Orijärvi 2014 6C 6673.550 2478.10 4 7500652 2014 6 0 6678.240 2477.92 5 Haukia 9011155,9110525 2014 8 6669.500 2487.00 9 Karjaa 79789769 2014 9 6676.790 2487.40 4 7910230 2014 9 6678.000 2487.30 8 79810033 2014 9 0 6677.860 2487.30 4 8010240 2014 90 6677.000 2487.68 4 8310039 2021 2A 6692.770 2417.84 7 Lielax 8810237 2021 3 6704.720 2421 .08 7 Makarla 2021 3 6705.030 2422.10 7 Vi liisi 2023 4 6684.960 2474.00 8 Ahdistonjärvi 2023 4 6686.120 2479.54 8 7910440 2023 4A 6680.920 2476.75 11 lilijärvi 2023 4 0 6686.110 2479.73 8 Pyhälammi 8416145 2023 4 0 6685.760 2475.72 8 Kisko 8410283 2024 3 6738.100 2468.96 4 Somero 719277 2024 5 6721 .560 2477.06 4 7300947 2024 5 6722.400 2475.20 4 GTK 3888 2024 6 6735.860 2473.70 9 Tammela 8110034 2024 6 6737.440 2471 .10 9 Somero 8110175 2024 6 6737.340 2472.50 7 79830472 2024 6 6735.750 2474.20 9 8010468 2024 6 B 6737.550 2470.85 8 Satulinmäki 8712970 2024 6 B 6739.220 2474.34 7 8310171 2024 7 6718.960 2481 .14 5 72-187 07.07.95 2

2024 7 6718.980 2480.90 4 GTL RA 2757172 2024 7 B 6719.030 2480.90 4 8310161 2024 8 6721.720 2481 .62 4 GTK RA351/59 2024 9A 6732.800 2482.60 7 8210048 2024 9A 6731 .720 2483.40 5 8823278 2034 3 6672.020 2548.20 7 Isokaari 2042 3 6732.560 2507.16 5 Loppi 2043 4 6681.600 2551 .20 8 Pakila 2043 8A 6694.500 2562.94 5 7910430 2044 3A 6730.620 2541.46 8 9110589 2044 8 6723.000 2569.70 8 Mäntsälä 2044 11 6722.420 2570.70 4 7500196 2044 11 6722.430 2570.88 4 Mäntsälä 2044 11 6728.560 ~579.26 8 Pukkila ' 2111 10 6747.320 2458.60 7 8010419 2112 1 6779.600 2425.80 11 Jokisivu 2112 1 6779.400 2425.85 6 Arpola 2112 1 6777.700 2425.48 2 Rajakallio 2112 1 6779.820 2425.73 1 Teinikallio 2113 1 D 6747.780 2466.72 4 8410334 2113 1 D 6745.840 2468.60 4 8410203 2113 1 D 6745.900 2468.58 4 8315054 2113 1 D 6745.472 2465.49 7 8315056 2113 1 D 6745.930 2468.62 4 8416214 2113 1 D 6745.957 2465.19 7 8315059 2113 2 6753.520 2464.83 4 GTK K828 2113 4 6744.940 2470.12 4 7600023 2113 4A 6741 .340 ( 2472.42 4 8110294 2113 4 B 6745.180 2470.14 7 8210217 2113 6 6766.780 2476.78 9 8010070 2113 6 6765.540 2478.70 5 7118425 2113 6 6765.500 2478.50 4 Urjala 2113 6D 6766.640 2476.77 8 Särkijärvi 8612153 2113 7 6748.640 2485.78 4 8210245 2113 7A 6743.270 2482.99 7 Tilas 7992034 2113 7A 6742.480 2481 .56 7 8410161 2113 7A 6744.700 2483.10 7 8410090 2113 8 D 6755.300 2489.75 6 Oksa 2113 8 D 6755.420 2489.76 4 Ilojärvi 8110316 2113 8 D 6756.980 2488.75 10 Liesjärvi 2113 8 D 6755.320 2489.74 5 Liesjärvi S 2113 8 D 6758.610 2488.30 7 8214564 2113 9 6760.640 2485.03 4 RA 1397/68 2113 9A 6760.860 2484.78 4 8911701 2113 9A 6763.050 2483.66 7 79830188 2113 9 C 6761 .940 2486.60 4 79830098 2113 9 C 6763.160 2486.80 8 8210296 2113 10 B 6746.320 2490.22 7 8510100 2113 10 B 6745.220 2494.54 4 8710083 2113 10 D 6748.820 2499.22 4 79820320 2113 11 B 6758.800 2491.69 4 8611163 2113 11 B 6759.020 2491 .57 4 8710080 2113 11 B 6759.020 2491.40 4 8210114 2113 11 B 6755.230 2490.18 5 8710152 2113 11 B 6758.430 2493.00 4 79840252 2113 11 C 6753.700 2499.26 7 8410150 2113 11 C 6750.660 2497.80 4 8612253 2113 11 D 6758.220 2497.72 4 8310169 2113 11 D 6757.880 2495.90 4 79820124 2113 12 6763.540 2497.10 4 8823321 07.07.95 3

2113 12 B 6768.250 2491 .30 7 79740449 2113 12 B 6769.380 2494.68 7 Nappikallio 8612306 2113 12 C 6763.580 2497.63 4 Karhunperse 8712901 2113 12 C 6760.520 2499.12 4 8410166 2113 12 D 6765.080 2495.78 7 8610181 2114 2A 6781 .830 2461.99 4 Koosanmaa 79840044 2114 5 6783.000 2479.00 1 Taipale 2114 7 6776.840 2488.20 1 Korkealaenvuori 2114 7 6778.800 2485.00 1 Maunulankulma 2114 8 6781 .170 2480.04 5 Kylmäkoski 7400190 2114 10 6777.660 2497.40 4 79830401 2114 10 B 6775.040 2492.98 1 Vahervuori 2114 10 D 6779.210 2498.39 8 79840320 2121 2C 6810.100 Z429.80 9 Kiimajär'vi 2121 6D 6827.300 2438.75 4 Hyynilänkangas 2121 7 6801 .085 2446.46 8 Via-Koivisto 2121 7A 6800.230 2441 .22 5 Kn 3713 2121 7A 6804.800 2442.70 5 Kalliala 2121 7 B 6805.520 2440.63 4 Kn 4704 2121 12 6824.500 2458.20 1 Perämaa 2121 12 6848.500 2458.20 7 Malminmäki 2122 3 6856.760 2424.58 4 Jämijärvi 2122 5 6848.800 2431 .30 7 Suodenniemi 2122 5A 6843.220 2430.90 8 Isovesi 2122 5A 6843.040 2430.98 11 Isovesi 2122 6 6855.800 2436.90 6 Pitkäniemi 2122 6 6860.980 2435.21 8 Rattaankoski 2122 6 6860.000 ' 2434.36 1 Ruupanperä 2122 9 6853.500 2447.30 4 Ikaalinen 2122 10 6831.300 2458.00 2 Kierikkala 2122 11 6848.090 2459.68 5 Viljakkala 2122 11 6844.340 2459.90 8 74275 2122 11 B 6847.960 2452.32 4 8210090 2122 12 6850.830 2452.48 6 Sarkkila 2123 2 6819.500 2465.50 6 Nokia 2123 2A 6812.300 2460.55 5 Vahalahti 2123 3A 6822.500 2460.42 4 Siuronlinnavuori 2123 3 6824.950 2465.55 4 Myllykylä 2123 3 6822.100 2462.50 1 AIIikonvuoret 2123 3 6826.000 2468.50 2 Metsäkulma 2123 5 6813.295 2478.65 8 Vatanen 2123 5 6814.800 2478.49 9 Lintumäki 2123 5 6813.480 2479.38 8 Poikkiaro 2123 8 6813.580 2480.04 7 Sorkkala 2123 6C 6820.600 2476.30 6 W .Törn 2123 7 6807.200 2484.20 1 Piiskonvuori 2123 8 6811.300 2485.00 1 Kaitajärvi 2124 2 6846.950 2462.20 5 Viljakkala 2124 2 6840.060 2464.24 4 Hämeenkyrö 2124 2 6845.100 2464.24 7 79800926 2124 2 6845.180 2461 .05 9 Peltosaari 2124 2 6843.470 2461.07 4 7500443 2124 2 6845.000 2460.30 12 Haveri 2124 2A 6843.640 2460.35 8 Ansomäki 2124 3A 6853.260 2460.47 4 Luhalahti 2124 4 6837.220 2475.13 11 Järvenpää 2124 4 6832.120 2477.17 8 Ahdepää 2124 4 6837.600 2472.50 7 2124 4A 6833.600 2473.65 10 Paroinen 2124 4 B 6837.420 2472.60 8 Lepomäki 07.07.95 4

2124 4 B 6839.050 2471.70 8 Lavajärvi 2124 4C 6831 .640 2476.20 4 Röhkö 2124 5 6847.360 2475.35 5 7600108 2124 10 6835.000 2495.70 1 Perkkiönvuori 2131 2 B 6759.110 2503.42 5 Kanajärvi 2131 3 6762.700 2501.26 5 79820117 2131 3 6763.700 2503.06 5 Hattula 2131 3 6764.260 2501.17 4 Rimmilä 2131 3 6764.900 2505.82 4 Rataslammi 2131 3 6763.700 2509.06 5 79760124 2131 3A 6764.480 2500.86 5 Kalvola 2131 3A 6764.400 2500.70 8 Kotkajärvi 2131 3 6764.370 2500.72 4 79820059 2131 4 6749.840 2516.02 4 Renko 2131 5 6759.240 2516.43 4 7401002 2131 5 6751 .600 2519.63 4 7980136 2131 5 6759.470 2516.30 4 Seitsemänlamminsuo 2131 6 6769.350 2513.67 4 79820522 2131 6 6763.980 2510.90 5 79770101 2131 9 6769.590 2525.51 5 Hämeenlinna 2131 12 6767.100 2537.10 4 Janakkala 2131 12 6763.820 2531 .38 4 7990491 2131 12 6767.650 2534.18 4 79780291 2131 12 6766.480 2534.49 5 7990325 2131 12 B 6767.480 2534.03 4 Kankainen 2131 12 B 6766.500 2534.40 5 Kankainen II 2132 1 6777.380 2501.42 4 79820435 2132 1 6775.950 ( 2502.75 4 Kalvola 2132 1 6776.200 2502.15 4 Taljala 2132 1 6775.740 2507.77 7 79810314 2132 1 C 6774.500 2505.30 4 Kutila 2132 3 6790.450 2509.19 4 Röökinänvuori 2132 3C 6791 .325 2506.83 11 Kaapelinkulma 2132 3 6797.000 2501.05 8 Valkeakoski 2132 4A 6772.340 2513.48 4 7700260 2132 4C 6771 .810 2519.88 7 8310053 2132 7 6770.300 2520.20 4 5793 2132 8A 6783.380 2524.10 4 Palssarinkangas 2132 10 6776.320 2537.50 4 Hauho 2132 10 6778.500 2532.20 5 Toramäki 2132 10 6778.250 2532.28 4 2133 6 6767.750 2559.55 4 Koski HI 2134 4C 6770.900 2555.85 8 Lammi 2134 4C 6770.600 2556.40 7 Jahkola 2134 5 B 6786.400 2551.98 4 Vähä-Evo 2141 2 6812.370 2505.43 4 Huutijärvi 2141 4 6809.030 2519.65 9 Luikalansaari 2141 9 6829.800 2528.16 8 79829037 2141 12 6824.689 2538.28 1 Kuhmajärvi 2141 12 6825.837 2534.88 1 Järvenpää 2142 4 6833.499 2517.74 1 Rajalahti 2142 7 6830.176 2529.16 7 Eräjärvi 2142 1 6838.420 2508.51 12 Kutema 2142 1 B 6835.240 2503.16 8 8410328 2142 2 6842.000 2509.00 4 Enokunta 2142 4 6838.250 2517.03 8 Teerijärvi 2142 4 6839.300 2516.14 7 2142 4 6838.500 2513.10 7 Koskuenjärvi 2142 5 B 6845.542 2513.36 4 8110280 2142 7 6836.560 2522.10 8 Soittila 07.07 .95 5

2142 8 B 6846.250 2523.60 7 8110145 2142 10 6839.250 2538.20 7 Haarikkapohja 2142 10 6834.813 2532.52 8 Leväslahti 2143 1 A 6800.500 2541 .50 7 Kuohijoki 2143 3 6823.860 2546.04 8 Vehkajärvi 2144 1 B 6838.340 2542.96 7 Kuhmoinen 2144 3 C 6852.700 2546.30 7 Längelmäki 2144 7 C 6834.250 2566.93 7 Pata vesi 2144 9 D 6856.910 2565.30 7 Kaipola 2211 4 6863.000 2432.00 1 Tykköö 2211 4 6867.000 2440.00 7 Ikaalinen 2211 4A 6861 .000 2435.00 7 Kauppila 3021 3 6706.020 3418.16 6 Perä-Pohjakkaan lohkare 3021 6 6708.200 3433.16 7 7500756 3021 6 6707.440 3433.26 5 Porvoon mlk 3021 9 6709.700 3442.80 4 Pernaja 3021 9 6709.090 3442.58 7 8510032 3021 9 6708.900 3442.10 7 Pernajan hopeakaivos 3021 9 B 6709.400 3442.84 7 8510034 3024 12 6732.200 3490.70 7 Sippola 3112 3 6794.220 3425.78 4 Asikkala 3112 8 6784.700 3444.53 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6783.680 3444.48 5 Heinola, Palpaset 3112 8 6781.080 3442.12 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6783.800 3444.60 5 Heinola, Palpaset 3112 8 6781.120 3441.95 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6780.500 3444.60 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6780.800 3442.20 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6780.980 3442.67 4 Heinola, Palpaset 3112 8 6780.850 3442.50 5 Heinola, Palpaset 3121 4 6806.930 3437.96 7 Sysmä 3122 3 6859.810 3427.30 7 Luhanka 3122 5 6840.800 3430.20 4 Sysmä 3122 6 6857.100 3438.00 4 Tammijärvi 3122 6 6857.170 3437.52 4 Luhanka, Tammijärvi 3122 6 6857.420 3437.80 8 Luhanka, Tammijärvi , 3122 6 6856.610 3437.03 8 Luhanka, Tammijärvi 3122 6 6855.600 3436.24 4 Luhanka, Tammijärvi 3122 6 6855.430 3435.84 4 Luhanka, Tammijärvi 3122 6 6855.040 3437.26 4 Luhanka, Tammijärvi 3122 6 6855.090 3435.53 4 Luhanka, Tammijärvi 3122 9 6851.820 3448.36 4 Joutsa 3122 9 6859.500 3440.30 4 5574 3122 9 6850.680 3443.40 4 Hartola 3122 9 B 6859.000 3440.20 7 Kärmesalo 3132 11 D 6786.680 3537.34 4 Savitaipale

KÄYTETYT KOODIT M 1 = 1 L1=4 P1=7 01 = 10 M 2 = 2 L2=5 P2=8 02= 11 • "=' _ 0- ... "=' - ~ n'l_n "'1_""

U1->3Iohkaretiedot Kohteen merkitys kasvaa kussakin ryhmässä 1->3 M/1->3 moreenianornaliat

P/1->3 paljasturnatiedot

0/1->3 mineralisaatiotlrnalmit 1 I ~ I lIII KANKAANPAA 1 ,I i I I ! ~ ! I ! o I1 ~, ~ I I i ~ ! .1 ,! • PORI o i ! \ 1 I i! i 16810000 .0 X '1 I ! i' ,~ i II HARJAVALTA !, 1 ! t ,l ! ! r ~

16780000 . 0 X ! - RAUMA i - I • SAKYLA t It '1 ," I ," 1 1 ~ ! '1 I t o 1 I ~ ! ! ! .j ,I II LAITILA i i 6750000 .0 X j

! ! 1 • UUSIKAUPUNKI

1 1 ! 1 1 !

Ij 1 1 1

I\

8 II TURKU I 1 1 1l' 1 ~ 1 ,1 II PARAINEN ~ \ 1 i, ! ®ATTU I I, ! I • DAAGSFJAAD lJ 1 I

>­ >- >- >- >- = = C> = co c:> C> co co = C> co co = =C> 0 0 co =o C> C> co co C\J <.0 = q- ~ Ln Ln te <.0 .... ,,-.= , ...... - - , ----_._.-----~------~------.------~--,------~------, ------_.------Lii te 4.~ • PARKANO

6870000 .0 X

+ • JAMSA

o o o • oIKAALINEN 0 o o ~ I SOVES I 6840000 .0 X 8 2, ~ JARVltNPAA + ® PAROINE~ + 0 8 • KUHMOINEN o o + + + + o + o o • TAMPERE

o 6810000 .0 X +

+ A ~AMMALA 10 8 8

• VALKEAKOSKI ~ K~PELINK UL

• HUITTINEN o + o o • TOIJALA 6780000.0 X + D. o 0 + o + 00) o o

1. FoflsSA 8 o

o • RIIHIMAKI 8

8 • MANTSALA • SOMERO -HYVINKAA 0 0 ~ 6720000 .0 X 0 )~

• KARKKILA

• JARVENPAA

• SALO o 8 6690000.0 X

• LOHJA

• HELSINKI

• KARJAA 6660000 .0 X

• TAMMISAARI

>- >- >- >- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • HANKO 0 0 0 <:;> Q <:;> 0 v co N c.c v v 10 10 N N N N Rovaniemi~- Office Outokumpu Finnmines Oy elo P.D. Sox 67 ~------•.._--_._. __ .•.. __ ._-_._ - - SF-83501 Outokumpu Finland LOUN AIS-SUOMEN AU-AIHEET JA VIITTEET IDATE: 02/07/96 1 TIME: 13: 56: 05 1 1----·-t---·----,--C--,-- ---l KARTALEHTIKAISTA 2 2 , I - Mineralisaatio Paljastuma ! i I .Lohkare __ Moreeniana.malia _ 5 i - . I SCALE(HORIZONTAL) 1: 400000 SCALE(VERTICAL) 1: 400000 ~'~ ~~ ___"_' __ T _'''''~~~~'''''''''"'' ___'''''''";O;~''"'"''''''_'''''''''''-~~''''"'''''''"'' .'' _____'''''''_ :,<,,,,,,,,:,-,, ...... ~- - ~..-__ ...".,J~ .,~.,.-' __...... ,.,,~""""'_~.~~/..{~"'_A>.__ ~ ~",~-'~ - ? · ,. '--t:--~-~'SO'~~-,,<-.,,:c~'-··~-'''''''''-~·~'·:'''-'-'''':''~-''~m-bi~ Ser~ • _",, ___~~. """,.-_ ~' ...... _ ...... ·~c~ - - __ ._ -~~"., r-· -- _...... ,,_._ .. ~.. - ~ l.ii te 4.3 1 I 1687 000 .0 X I ® TEIlAA MINING ! ! ~ ! ~ o o iI • JOUTSA

I • MIKKE 1 1684 000 .0 X o , ! I • ! I

Ii I ! I I I I~ ! i 1 l f, 6810000 .0 X i

o

• HEINOLA o 8 16780000 .0 X Q.)o 1 ~ II • LAPPEENRANTA I! i • LAHTI I I"

I" •1

I • KOUVOLA 1675 000 .0 X I I !; I I !6720000 .0 X • HAMINA

• LOVIISA • KOTKA

• PORVOO

16690000 .0 X ! 1 M LUOKKA 1 sininen o o + E K I R A K S i LUOKKA 2 vihreä o (l l ' I V ! T A LUOKKA 3 punainen Y A i 0 60 + S ,~ ~ 1· ~ I i ,f i 1, ,? 1666 000 .0 X ! I• I r I

>- >- >- >- ' 0

LOUNA IS-SUOMENA U-AIHEET JA VIITTEET