DOCSLIB.ORG

Itäsuomalaisia Esimerkkejä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Itäsuomalaisia Esimerkkejä Paikallistalouksien uusiutumiskyky: itäsuomalaisia esimerkkejä EERO VATANEN & JUHA KOTILAINEN Karjalan tutkimuslaitos & Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Vatanen, Eero & Juha Kotilainen (2016). Paikallistalouksien uusiutumiskyky: itäsuoma- laisia esimerkkejä (Resilience of local economies: examples from eastern Finland). Terra 128: 3, 175–186. This article analyses transformations in local economies using concepts from resil- ience research and evolutionary economic geography. The economic evolution of the two local Finnish economies of Lieksa and the Juankoski-Nilsiä area are scruti- nised as examples. These two local economies have in common the significance of natural resource exploitation and manufacturing, as well as tourism, as industries providing local livelihoods. The research regions represent a path of economic evolution that includes the rise and fall of forestry, industrialisation and neo-industrialisation, the increase of services, and the role of tourism. The research areas have a long-term tendency of population de- crease. However, the results illustrate that these local economies have had their moments of resilience that has been of an evolutionary character. According to the case studies, resilience can be interpreted as a capacity for continuous adaptation, reorganisation and renewal. Path dependence has had an impact on resilience, as industrial legacies have played a role in the reorganisation of the industries locally. Key words: local economies, transitions, regional resilience, path dependence, evolution- ary economic geography. Eero Vatanen, Karelian Institute, University of Eastern Finland, Yliopistokatu 2, FI-80100 Joensuu, Finland. E-mail: <[email protected]> Juha Kotilainen, Department of Geographical and Historical Studies, University of Eastern Finland, Tulliportinkatu 1, FI-80100 Joensuu, Finland. E-mail: <[email protected]> Alueelliseen kehitykseen ovat Suomessa oleellises- talouden epäsuotuisasta kehityksestä. Ne voivat ti vaikuttaneet luonnonvarojen saatavuus ja jalosta- myös olla äkillisiä tai hiljalleen kehittyviä (Wilson minen. Luonnonvarojen hyödyntämisen järjestel- 2012), joskin resilienssin määritelmissä on usein miä ovat puolestaan ohjanneet tekniset, taloudelli- painotettu muutosten äkillisyyttä (Martin & Sun- set ja poliittiset syyt. Näiden muutokset luovat jat- ley 2015). Häiriöihin voidaan reagoida yrittämällä kuvia paineita alueille ja paikallistalouksille, jotka palata muutosta edeltäneeseen tilanteeseen, mutta yrittävät sopeutua muutoksiin eri keinoin. Sopeu- myös ennakoimalla tulevaa ja etsimällä uusia kei- tumiskeinoja voi avata kahdesta toisiinsa kytkeyty- noja sopeutua muuttuneeseen toimintaympäristöön västä maantieteellisestä teoreettisesta näkökulmas- (Folke 2006). ta. Niistä toinen tiivistyy resilienssin (resilience) Evolutionaarinen talousmaantiede lähestyy sa- käsitteeseen ja toinen pohjautuu evolutionaariseen moja kysymyksiä eri tutkimusperinteestä käsin. talousmaantieteeseen. Keskeisiä käsitteitä ja näkökulmia ovat polkuriip- Resilienssi voidaan määritellä kyvyksi selvi- puvuus, aluetalouden lukkiutuminen jonkin elin- tä muutoksesta. Sillä viitataan toimintamalleihin, keinon varaan, uuden taloudellisen polun luonti, joilla etsitään ratkaisuja alueisiin tai paikkakun- yhteisevoluutio, uponneet kustannukset, klusterin tiin kohdistuviin häiriöihin. Häiriöt voivat johtua elinkaari, oppivat alueet ja historialliset sattumat esimerkiksi luonnonympäristön muutoksista tai (Hassink 2010a; Martin & Sunley 2010). Näiden 176 Vatanen & Kotilainen – Paikallistalouksien uusiutumiskyky... TERRA 128: 3 2016 avulla on yleensä pyritty selittämään, miksi jotkut Aineistot ja menetelmät alueet ovat toisia dynaamisempia ja sopeutuvai- sempia. Resilienssitutkimuksen ja evolutionaarisen Paikallis- ja aluetalouksien sekä yhteisöjen resi- talousmaantieteen yhteyttä on pohdittu kysymällä, lienssin tutkimiseen on pyritty löytämään erilaisia mitä uutta resilienssin käsite voisi tuoda evolutio- määrällisiin menetelmiin perustuvia ratkaisuja. naariseen talousmaantieteeseen (Hassink 2010b; Geoff Wilson (2012) on määrittänyt yhteisöjen re- Martin 2012) sekä hahmottelemalla evolutionaari- silienssiä ja haavoittuvuutta vahvan ja heikon talo- sen resilienssin käsitettä (Boschma 2015). udellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen pääoman Hyödynnämme näitä lähestymistapoja tarkas- käsitteiden avulla. Vahvaan taloudelliseen pää- tellessamme Lieksan kaupungin sekä Juankosken omaan viittaa esimerkiksi monipuolinen elinkeino- kaupungin ja entisen Nilsiän kaupungin muodosta- rakenne, heikkoon puolestaan elinkeinorakenteen man alueen elinkeinorakenteiden kehitystä. Nilsiän yksipuolisuus (esim. suuri alkutuotantoriippuvuus ja Kuopion kaupungit yhdistyivät vuoden 2013 tai jokin hallitseva mutta haavoittuva elinkeino). alussa ja Juankoski liittyy Kuopioon vuoden 2017 Vahvaan sosiaaliseen pääomaan sisältyy puolestaan alussa, joten keskitymme kuntaliitoksia edeltänee- monipuolinen koulutus, mutta sosiaalista pääomaa seen aikaan. Molemmilla tutkimillamme alueilla heikentää nuoren väestön poismuutto. Monikäyt- on luonnonvarojen käyttöön perustuvaa teollista töiset ympäristöresurssit ovat merkki vahvasta ym- perinnettä sekä luonnon hyödyntämiseen perustu- päristöllisestä pääomasta, maaperän köyhtyminen via paikallistalouden kannalta merkittäviä matkai- heikosta. Siten esimerkiksi monipuolinen elinkei- luelinkeinoja. Metsätalous ja -teollisuus ovat hal- norakenne tarkoittaa vahvaa taloudellista pääomaa, linneet tutkimusalueidemme paikallistaloutta sen joka tuottaa paikallisyhteisöön resilienssiä; yksi- jälkeen, kun teollinen raudanvalmistus järvimal- puolinen elinkeinorakenne merkitsee vastaavasti mista ruukeissa loppui. Lisäksi Nilsiässä maatalou- heikkoa taloudellista pääomaa, joka taas vähentää den rooli on ollut merkittävä nykypäiviin saakka. paikallisyhteisön resilienssiä ja tekee siitä haavoit- Olemme eräissä aiemmissa tutkimuksissam- tuvan. me käsitelleet Lieksaa kansallisesti ja globaalisti James Simmie ja Ron Martin (2010) ovat puo- reuna-alueille sijoittuvana yhdyskuntana, jossa lestaan tutkineet englantilaisten alueiden taloudel- luonnonvaroihin pohjaavan teollisuuden syklisyys lista resilienssiä 40 vuoden ajalta työllisten määrän tuo aluetaloudelle haasteita (Halonen ym. 2015), sekä teollisuuden ja palveluiden toimialajakaumien sekä esimerkkinä eurooppalaisesta väestöltään ja kehityksen perusteella. Martin (2012) on jatkanut taloudeltaan pienenevästä kaupungista (Kotilainen resilienssin tutkimusta havainnoimalla tilastoai- ym. 2015). Työmme rikastaa näiden tutkimusten neistoista Britannian suuralueiden tuotannon ja näkökulmia asettamalla Juankosken–Nilsiän alu- työllisyyden palautumista 1970- ja 1990-lukujen een vertailukohdaksi Lieksan seudun kehitykselle. lamoista. Martin ja Peter Sunley (2015) esittävät, Artikkelimme myös konkretisoi aiemmin esitettyjä että alueellista resilienssiä on mahdollista selvittää näkemyksiä paikallisyhteisöjen ja -talouksien uu- tutkimalla, missä määrin alueen työllisyyden ke- siutumiskyvystä (Kotilainen & Eisto 2010). hitys poikkeaa aiemmin toteutuneelta polulta. Ari Tutkimuksemme lähtökohtana on metodologinen Karppinen ja Saku Vähäsantanen (2015) ovat käyt- kysymys: millä tavoin alue- tai paikallistalouksi- täneet tätä näkökulmaa viitekehyksenään tutkies- en resilienssiä voidaan tutkia? Tätä taustaa vasten saan Suomen seutukuntien taloudellista kilpailuky- pohdimme, voidaanko tutkimuspaikkakuntiemme kyä ja resilienssiä. tulkita olleen resilienttejä. Pohdimme myös, mi- Paikallisen resilienssin kannalta on oleellista tut- ten mahdollinen positiivinen tai negatiivinen pol- kia, mitä tapahtuu poikkeaman jälkeen: palautuuko kuriippuvuus on vaikuttanut niiden resilienssin esimerkiksi työllisyyden kehitys entiselle uralle tai kehittymiseen. Tarkastelemme aluksi alueellisen löytyykö uusi polku uusista lähtökohdista. Sovel- resilienssin ja evolutionaarisen talousmaantieteen lamme tätä näkökulmaa, jossa pitkän linjan tilas- teoreettisia näkökulmia. Sitten esittelemme tut- toaineistot muodostavat pohjan aluetalouden resi- kimuskohteiden väestön ja elinkeinorakenteiden lienssin ja sen ongelmien ymmärtämiselle. Tutkim- muutokset sadan vuoden ajalta (1910–2010). Lo- me kohdealueidemme resilienssiä havainnoimalla puksi tarkastelemme elinkeinorakenteen muutok- väkiluvun ja työllisen työvoiman määrän muu- sien taitekohtien avulla, ovatko tutkimusalueemme toksia vuosina 1910–2010 kymmenen vuoden vä- olleet resilienttejä sekä mikä on niiden tilanne nyt lein. Väkiluku- ja työvoimatiedot olemme saaneet ja todennäköisesti lähitulevaisuudessa. Pohdimme vuoteen 1960 saakka Tilastokeskuksen julkaisusta myös, miten teoreettinen näkökulmamme ja tutki- (Väestön elinkeino 1979) ja sen jälkeiseltä ajalta muskohteidemme kehitys kohtaavat. Tilastokeskuksen väestöä kuvaavista tilastoista. TERRA 128: 3 2016 Vatanen & Kotilainen – Paikallistalouksien uusiutumiskyky... 177 Kunnittain on saatavilla tilastoaineistoa työlli- kuten uusiutumiskyky (Eisto 2009; Eisto & Kotilai- sistä päätoimialoittain (maa- ja metsätalous, teol- nen 2010) sekä muutoskestävyys (Hyyryläinen & lisuus, rakentaminen, kauppa, liikenne ja palvelut). Piispanen 2013). Ajanjakson aikana toimialaluokituksia ja niiden si- Siitä, mitä resilienssi voisi tarkoittaa aluetalouk- sältöjä on muutettu useasti vastaamaan vallitsevaa sien kohdalla, on erilaisia tulkintoja. Mikäli resi- taloudellista toimintaa. Jotkut tuotannonalat ovat lienssi tulkitaan kyvyksi vastustaa muutosta (Adger tulleet uusina toimintoina mukaan ja
Load more

Recommended publications
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • SUOMI-FINLAND XU O PK View from Puijo
    SUOMI-FINLAND XU O PK View from Puijo. KUOPIO a centre of population and a parish it is of course much older; its name occurs in records of the middle of the 16th century. The famous Per Brahe planned a town on the Kuopio peninsula The tourist visiting the town of Kuopio enters the largest in the middle of the 17th century, but the settlement soon centre of population in the province of Savo and the economic relapsed into its previous village form. It became, however, and cultural centre of North Savo in particular. This town of the centre of the provincial administration in 1 775, before it 25,000 inhabitants occupies a beautiful site on the shore of Lake had received its town charter; the new province of Savo was Kallavesi, rich in islands; its position enables it to maintain an given a black shield with a stretched bow and arrow in gold extensive system of inland waterway communications during as its coat-of-arms. The cultural life of Kuopio has flourished the summer. The communications by land are not quite as exceedingly at times. Here lived and worked the great awakener varied, as owing to the town standing on a peninsula almost of the Finnish national and, in a way, the originator of surrounded by waterways, only one railway and one highroad spirit the present Finnish intellectual and social structure of Finland, lead to it from the south; northward there was formerly only V. Snellman, between the years Commemorative the railway, and in the winter, of course, the ice of the lake, J.
    [Show full text]
  • Pallo Nousee Idästä 1926 - 2016
    PALLO NOUSEE IDÄSTÄ 1926 - 2016 V U O S I K A T S A U S 2 0 1 6 Suomen Palloliiton Itä-Suomi piiri vuonna 2016 SPL:N ITÄ-SUOMEN PIIRI KOULUTUSTOIMINTA - Piirikokoukset ja piiri 90v. (s. 1) - Valmentajakoulutus (s. 30) - Piirihallitus (s. 5) - Huoltajakoulutus (s. 30) - Piirin valiokunnat (s. 5) - Teippauskurssi (s. 30) - Piirin henkilöstö (s. 5) - Joukkueenjohtajakoulutus (s. 31) - Piirin toimisto (s. 5) - Täydennyskoulutus (s. 31) - Piirin jäsenseurat (s. 6) - Muita koulutustapahtumia (s. 31) - Kirjanpito ja tilintarkastus (6.) - Edustus Suomen Palloliitossa (6.) EROTUOMARITOIMINTA - Edustus urheilun aluejärjestöissä (s. 6) - Erotuomarikoulutus (s. 32) - Seurojen juhlat ja huomionosoitukset (s. 7) - Tarkkailutoiminta (s. 32) - Liittokokous (s. 7) - Isännän Ääni (s. 8) - Piirin avustukset (s. 8) PALKITSEMISET - Materiaalivälitys (s. 8) - Vuosittaiset palkinnot (s. 33) - Kuukauden seuratoimija (s. 35) - Respect-tunnustus (s. 35) MIELENKIINTOISET KILPAILUT - Kolmonen (s. 9) - Nelonen (s. 10) PIIRIN TALOUS - Viitonen (s. 12) - Toimintavuoden taloudellinen tulos (s. 35) - Puolen Suomen Liiga (s. 14) - Alueelliset sarjat (s. 15) YKSITTÄISIÄ NOSTOJA (s. 36) - Valtakunnalliset nuorten turnaukset (s. 16) - Muut piirisarjaluokat (s. 17) PELAAJAT MAAOTTELUISSA (s. 36) - Futsal (s. 18) - Mitaliseurat (s. 20) - Ottelumäärät (s. 21) JÄSENSEURAT JA PIIRIKOKOUKSET (s. 38) - Pelipassit (s. 21) - Jalakapallo-Peijjaiset (s. 22) PELIPASSIT SEUROITTAIN (s. 40) PELAAJAN LAADUKAS ARKI SEURAT PIIRIN KILPAILU- - Piirijoukkueet (s. 23) TOIMINNASSA (s. 42) - Haavitoiminta
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys Osa 2
    Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. www.pohjois-savo.fi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kuopio 2011 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66 Taitto: Marja Partanen Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428 ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19 2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2014
    VUOSIKERTOMUS 2014 ================================================================================ 1 ************************************************************************************************ SUOMEN PALLOLIITON ITÄ-SUOMEN PIIRI *********************************************************************************************** PIIRIKOKOUKSET Sääntömääräiset piirikokoukset - 31.03. Lehmo - läsnä valtakirjalla 13 jäsenseuraa 62 kokousäänellä - hyväksyttiin vuoden 2013 vuosikertomus - vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin asianosaisille vastuuvapaus - Pohjois-Karjalan Liikunnan hankekoordinaattori Pasi Vilkki esitteli seuramentorit ohjaajien tukena - hanketta - 24.11. Kuopio - läsnä valtakirjalla 21 jäsenseuraa 91 kokousäänellä - valittiin piirihallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle - valittiin piirin tilintarkastaja - vahvistettiin piirin perimien maksujen perusteet vuodelle 2015 - hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio Vuoden molemmissa piirikokouksissa ovat olleet läsnä: Erotuomarikerho Pallopuntari, Jalkapalloseura FC Hertta, JIPPO, JIPPO-juniorit, Joensuun Palloseura, Juuan Palloseura, Pallo-Kerho 37, Siilinjärven Palloseura, Soccer Club Riverball, Toivalan Urheilijat ja Ylämyllyn Yllätys (11). _________________________________________________________________________________ PIIRIHALLITUS Piirihallitus on pitänyt kuusi (6) kokousta: Puheenjohtaja Esko Parikka (6), varapuheenjohtaja Pekka Hahl (4) sekä jäsenet Mauri Roivainen (5), Seppo Olkkonen (6), Hannu Kettunen (6), Jussi Väisänen (3), Vesa Vainio (5),
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through June 2013 Status Membership Reports Finance LCIF Number of YTD Member Avg. length of Months Yrs. Since Months Donations Times on Status Current YTD YTD YTD Net Count 12 service Since Last No Since Last for current Club Club Charter Current Quo within 2 Member Members Members Net Growth% Months for dropped Last Officer President Active Activity Account Fiscal Number Name Date Status * years Count Added Dropped Growth Ago members MMR *** Report Rotation Email ** Report *** Balance Year If below If net loss If no report When Number Notes the If no report 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 members than 20% months one year repeat do not have months appears appears appears in appears in terms an active appears in in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 119508 KUOPIO SISKOTYTTO 05/31/2013 Newly Chartered 28 28 0 28 100.00% 0 0 N/A Clubs more than two years old 20797 HAUKIVUORI 09/03/1963 Active 27 1 0 1 3.85% 26 0 1 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 16 0 10 90+ Days 33105 IISALMI KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 25 0 4 -4 -13.79% 29 13 0 6 $18.85 20791 IISALMI POROVESI 11/22/1966 Active 23 2 2 0 0.00% 23 5 0 0 59172 IISALMI YLASAVOTTARET 02/25/1997 Active 34 1 1 0 0.00% 34 5 1 2 1 $6.28 20792 JAPPILA 06/13/1973 Active 22 2 3 -1 -4.35% 23 16 0 T N/A 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 41 1 2 -1 -2.38% 42 22 0 P 0 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 31 0 1 -1 -3.13% 32 43 0 0 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 16 0 2 -2 -11.11% 18 3 1 2 43514
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through July 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 28 0 M,MC,SC 1 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 21 0 0 0 0.00% 23 0 MC,SC 0 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 0 0 0 0.00% 29 0 2 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 17 0 0 0 0.00% 19 0 2 M,MC,SC 1 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 39 0 0 0 0.00% 39 0 M,MC,SC 0 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 18 0 0 0 0.00% 22 0 MC,SC 1 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 25 0 0 0 0.00% 25 0 P,MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 22 0 0 0 0.00% 24 0 MC,SC 1 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 0 0 0 0.00% 22 0 MC 1 20798 KEITELE 05/22/1969 Active 42 0 0 0 0.00% 42 0 M,MC,SC
    [Show full text]
  • Asukkaan Ääni – Torvena Lähi- Demokratialle
    ASUKKAAN ÄÄNI – TORVENA LÄHI- DEMOKRATIALLE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014 KUNTIEN MILLENIUMJULISTUS 31.12.1999 1 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI – TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTULOKSESTA ......................................... 2 1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA ......................................................................................... 3 1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio ........................................................................................................................... 4 1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki ................................................................................. 5 1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta ............................................................................................................................. 5 1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio .................................................................................................................................................... 6 1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio .................................................................................................................................................. 6 1.6 Maaningan kylät ry, Kuopio ............................................................................................................................................................. 6 1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet .......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kuopio – Capital of Lakeland Kuopio 2030
    KUOPIO – CAPITAL OF LAKELAND KUOPIO 2030 CAPITAL OF GOOD LIFE Health, vitality and happiness These are the strategic priorities of the vision of Kuopio in 2030: • A centre of sustainable growth for one million people – 200,000 inhabitants in 2040. • Progressive and international business life and business-friendly environments. • Strongly developing urban area Savilahti – Europe’s most captivating learning and innovation environments. • Finland’s fastest growing region of conventions, events and tourism. • Forerunner in health, environment and wellbeing. • Unique and inspiring nature and environments. The best place for children. INFLUENCE AND ACCESSIBILITY DISTANCE OF 840.000 1H/90KM inhabitants 310.000 jobs 55.000 Available beds DISTANCE OF 2H /160KM IMAGE OF MUNICIPALITIES 2018 In the image survey Kuopio keeps it’s place on top of the biggest cities in Finland (Image survey of Finnish municipalities in 2018) KUOPIO FACTS & FIGURES Big cities no2 LIVING Imago survey 2018 BUSINESS 50 000 The most 7 000 JOBS happies citizens € 4 billion to 77 % ENTERPRISES 10 700 be invested in Of people Summer 4. BEST EDUCATION city center cottages CITY TO living in urban areas LIVE City of education 200 Export Cluster of expertice Excellent studying opportunities companies in 23 % helath, wellbeing and One of the best 3000 Northern Savo Of people living cleantech sectors environment for FOREING Education in English from daycare children RESIDENTS in coutryside to primary and secondary school up to University level Over 300 - 40 % CO Import companies in 2 100 different TOP 3 in tourism in 76 % target by 2020 nationalities 32 % Nortnern Savo Kuopio-Tahko area academic degree of people highly 14 000 of poeple educated living in the town of 15 sister cities islands 1000 exchange around the world students 9.
    [Show full text]