LINJA-AUTOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄSELVITYS
Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde
Julkaisu: B184 ISBN 978-951-594-412-2 ISBN 978-951-594-413-9 ISSN 0788-7043
Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupa nro 899/mml/11
Taitto: Mediakettu Jari Peurajärvi
Painos: 225 kpl
Painopaikka: Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2012 SISÄLLYSLUETTELO
Alkusanat...... 4 TIIVISTELMÄ...... 5 ABSTRACT...... 6 1. JOHDANTO...... 8 1.1 Taustaa...... 8 1.2 Työtä ohjaavat suunnitelmat ja linjaukset...... 8 2. SUUNNITTELUALUE...... 10
3. LINJA-AUTOLIIKENTEEN NYKYTILA...... 14 3.1 Linja-autoliikenteen tarjonta...... 14 3.2 Lipputuotteet ja niiden käyttö...... 16 3.3 Tärkeimmät pysäkit...... 18 3.4 Pysäkkien varustelutaso...... 21 3.5 Joukkoliikenteen informaatio...... 23 4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN...... 25 4.1 Tavoiteltava palvelutaso...... 25 4.2 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen laatukäytävällä...... 27 4.3 Sidosryhmien näkemykset palvelutasosta...... 27 4.4 Asukaskyselyn tuloksia...... 27 5. KEHITTÄMISEHDOTUKSET...... 36 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Alkusanat
Keski-Suomen liitto käynnisti elokuussa 2011 linja-autoliikenteen laatukäytäväselvityksen. Työ on toteutettu osana BalticClimate-tutkimushanketta, joka on EU:n Itämeren ohjelmasta rahoitettu kansainvälinen ilmasto- muutokseen sopeutumiseen ja ilmastomuutoksen hillitsemiseen tähtäävä hanke.
Suunnittelualue muodostui maakuntakaavaan merkitystä linja-autoliikenteen Jämsä-Jyväskylä-Äänekos- ki/Laukaa -laatukäytävästä, jota täydennettiin Jyväskylä-Uurainen-Saarijärvi-Äänekoski -yhteysvälien tarkastelulla.
Työssä kartoitettiin suunnittelualueen linja-autoliikenteen nykytila ja siinä esiintyvät puutteet yhteysväleit- täin. Näiden pohjalta esitettiin kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on toteutuessaan johtaa nykyistä houkuttelevampaan seudulliseen joukkoliikenteeseen ja sen käyttöasteen lisääntymiseen. Kehittämistoimen- piteitä muodostettaessa huomioitiin kaikki keskeiset käyttäjäryhmät, joita ovat työ-, opiskelu- ja asiointimat- kustajat. Ehdotetuille kehittämistoimenpiteille on osoitettu toteuttamisesta ensisijaisesti vastaava taho ja kol- miportaisen luokituksen mukainen toteuttamisajankohta. Toimenpiteiden rahoitustarpeen esittämättä jättämi- nen on tietoinen valinta, koska osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, ettei niille voi ilmoitta yksiselitteis- tä kustannusarvioita ilman tarkempaa suunnittelua.
Selvityksen laatimista on ohjannut seuraava työryhmä:
Hannu Koponen, pj. Keski-Suomen liitto Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Rauni Malinen, Keski-Suomen ELY-keskus Timo Vuoriainen, Jyväskylä Ari Tuovinen, Jyväskylä Jyrki Lahtinen, Jämsä Kalevi Virtanen, Laukaa Teemu Kejonen, Muurame Pekka Minkkinen, Uurainen Tuula Flyktman-Vertainen, Äänekoski Tuomo Kojo, Linja-autoliitto
Selvitystyössä on toiminut konsulttina Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet DI Pekka Vähätörmä ja DI Eija Riihimäki.
4 Keski-Suomen Liitto
TIIVISTELMÄ
Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on lisännyt la houkuttelevaan tasoon nostettavilla yhteysväleillä. joukkoliikenteelle asetettuja odotuksia. Tässä työssä Merkittävimpiä eroja näiden palvelutasoluokkien välil- on tarkasteltu joukkoliikenteen nykytilaa Keski-Suo- lä ovat vuorovälin pituus ja tarjonnan ajallinen katta- men maakuntakaavaan merkityssä Jämsä-Jyväsky- vuus. Linja-autoliikenteen nykyisessä tarjonnassa on lä-Äänekoski joukkoliikenteen laatukäytävässä, mu- vain vähäisiä puutteita esitettyihin palvelutasotavoit- kaan lukien myös Laukaan suunta. Lisäksi tarkastelu teisiin verrattuna, mutta puutteiden täydentäminen ei on ulotettu kattamaan Jyväskylä-Uurainen-Saarijärvi- ole toteutettavissa pelkästään lipputuloilla. Äänekoski -yhteysväli. Nykytilan osalta on selvitetty linja-autoliikenteen nykyinen tarjonta, pysäkkivarus- Sekä asukkaiden kyselyyn antamissa vastauksissa telun taso sekä erilaisten matkustajaryhmien käytet- että liikennöitsijöille kertyneen kokemuksen kaut- tävissä olevat lipputuotteet. Lisäksi selvitettiin kaikis- ta nousi esiin pysäkkien kunnossapidon heikko taso ta näistä laatukäytävän linja-autoliikenteen kokonais- varsinkin talviaikaan. Jotta eri yhteysväleille esitettyä palvelutason muodostavista osatekijöistä saatavilla keskeisimpien pysäkkien kehittämistä laadukkaiksi olevan informaation riittävyys. aluepysäkeiksi kannattaa toteuttaa, tulee ensin huo- lehtia siitä että näitä varusteita pidetään kunnossa. Nykytilassa olevia puutteita on selvitetty alueelle pal- Pysäkkialueiden heikkoa kunnossapitoa perustellaan velua tuottaville liikennöitsijöille suunnatulla kyselyl- usein sillä, ettei tiedetä keneen vastuualueeseen kun- lä. Asukkaita on kuultu hyödyntämällä Keski-Suomen nossapito kuuluu. Tosiasiallisesti vastuunjako on san- liikennejärjestelmätyön yhteydessä toteutetun asu- gen selkeä: tiealueella olevasta pysäkistä vastaa aina kaskyselyn kautta saatuja vastauksia, koskien jouk- sama taho kuin varsinaisen tienkin kunnossapidosta. koliikenteen käyttöä ja käytön esteitä. Nykyisistä lin- ja-autopysäkeistä on etsitty saavutettavuuden nä- Säännölliseen matkustamiseen maksuvälineeksi kökulmasta potentiaalisimpia paikkatietoaineiston hyvin soveltuva seutulippu on yleisin tutkituilla yh- avulla, tutkimalla kuinka suuren asukasjoukon saavu- teysväleillä käytetty lipputuote. Satunnaisemmin tettavissa pysäkit ovat kävellen (0–1 km etäisyys) matkustavien käyttöön hyvin soveltuvia 22 tai 44 tai polkupyörällä (1–3 km etäisyys). matkan vuosilippuja käytetään huomattavasti vä- hemmän kuin kalliimpia kertalippuja. Tämä johtu- Keski-Suomen alueella on asetettu palvelutasotavoit- nee ainakin osittain tiedon puutteesta. Myös aika- teet joukkoliikenteelle yhteysväleittäin. Valtakunnal- tauluista ja reiteistä tiedottamisessa on puutteita. listen ohjeiden mukainen palvelutasoluokittelu on Tiedottaminen on nykytilanteessa melko pirstaleis- kuusiportainen. Laatukäytävän joukkoliikenteen pal- ta, perustuen kunkin palvelua tuottavan liikennöit- velutasotavoitteet sijoittuvat asteikon yläpäähän toi- sijän aktiivisuuteen tiedottaa omista palveluistaan. seksi ja kolmanneksi korkeimmille tasoille. Toiseksi Koko alueen palvelutarjonnan yhteen kokoavaa seu- korkein taso on työnimeltään houkutteleva taso. Sen tuaikataulua Keski-Suomesta ei tällä hetkellä löydy. mukaisesti järjestetyn joukkoliikennepalvelun tavoit- teena on toimia käyttökelpoisena vaihtoehtona henki- Jotta linja-autoliikenne voidaan valjastaa hillitse- löauton käytölle ja houkutella näin uusia matkustajia mään ilmastomuutosta, tulee sen tarjota todellinen joukkoliikenteeseen. Tällaista palvelutasoa tulisi tavoi- vaihtoehto henkilöautoilulle. Tämän toteutuminen tella ainakin Muuramesta, Laukaasta ja Äänekoskelta edellyttää, että palvelua on tarjolla riittävästi, sen Jyväskylään suuntautuvassa linja-autoliikenteessä. täsmällisyyteen voi luottaa ja matka-aika ei ole liian Kolmanneksi korkeinta tasoa kutsutaan luokitteluoh- pitkä verrattuna henkilöautoon. Myös pysäkkien tu- jeissa keskitasoksi. Sen mukaisesti järjestetyn jouk- lee olla helposti saavutettavissa ja niiden tulee olla koliikenteen tavoitteena on tarjota liikkumisvaihtoeh- siistejä ja turvallisia. Lisäksi palvelun käyttämisen to säännöllisiin jokapäiväisiin matkustustarpeisiin. tulee olla hinnaltaan kilpailukykyistä ja käytettä- Tätä tasoa tulisi tavoitella kaikilla muilla selvityksen vissä olevasta palvelusta jaettavan informaation kohteena olleilla yhteysväleillä, kuin edellä mainituil- tulee olla selkeää ja helposti tavoitettavaa.
5 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
ABSTRACT
The climate change discussion has increased car, and as such attract new passengers to public the expectations placed on public transport. This transport. The objective is to provide such a level of project has assessed the existing situation of public service on public transport routes from Muurame, transport in the public transport quality corridor Laukaa, and Äänekoski to Jyväskylä. The third Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski as well as on routes highest level is referred to as the mid-level in the towards Laukaa. The public transport corridor classification guidelines. As such, the aim of the is particularly significant in relation to Central public transport service at this level is to provide Finland’s regional plan. In addition, the scope of an alternative to regular every day travelling needs. the assessment has extended to encompass the The objective is to provide such a level of service Jyväskylä-Uurainen-Saarijärvi-Äänekoski- linkage. to all the links assessed, other than the previously In terms of the existing situation, the project has mentioned links which will be raised to the higher assessed the level of service of bus transportation, attraction level. The significant differences between the standard of bus stop facilities, and the ticket the levels of service in these two classes are the products for the use of different passenger groups. frequency of the service and the area the service Furthermore, the project assesses the provision covers. The existing level of service has only a few of information for each component that forms the deficiencies when compared to objective level of public transport quality corridor’s combined level of services presented above; however measures to service. rectify these deficiencies cannot be implemented by ticket income alone. The deficiencies of the existing system have been identified with a questionnaire directed towards Both the responses provided by the residential those transport operators who provide services survey, and the experiences collected by transport in the region. Residents have been consulted by operators raised the issue of the poor standard making use of the responses received from a of maintenance for bus stops, particularly in residential questionnaire implemented through winter time. To make it worth implementing the the work of the Central Finland transport system. development of high quality regional bus stops Responses were related to the use, and obstacles at focal points in the linkages, it should first be to use, of public transport. In terms of accessibility, ensured that the equipment and facilities will it is hoped that potential geographical information be kept in good condition. The poor standard of databases can be used in researching how large a maintenance for bus stops is often caused by not residential population are within walking distance knowing who is responsible for the maintenance of of a bus stop (0–1 km distance) or within cycling an area. Division in responsibility is actually quite distance of a bus stop (1–3 km distance). clear: responsibility for bus stops in the road area belongs to the organisation that is responsible for The Central Finland region has established maintenance of the road itself. objectives for the level of service for public transport on a link by link basis. In accordance The regional ticket, which is particularly suitable as with government guidelines, the level of service a means of payment for regular passengers, is the classification has six levels. The objectives for level most commonly used ticket product on the routes of service for public transport on the quality corridor assessed. The annual ticket with 22 or 44 journeys, are located towards the top of the classification which is suited for more casual and sporadic use, scale, in the second and third highest levels. The is noticeably less popular than the more expensive second highest level is referred to in the profession single ticket. This is partly due to deficiencies in as the attraction level. Accordingly, the aim of the the provision of information. Furthermore, there public transport service at this level is to provide a are deficiencies in the provision of information genuine and viable alternative to use of the private regarding different timetables and routes. Providing
6 Keski-Suomen Liitto
information is currently quite fragmented, and based on each service operator actively advertising their own services. At the moment, there is no regional timetable to indicate the combined level of service for the Central Finland region.
So that bus transport can be used to combat climate change, it must provide a genuine alternative to the car. Realizing such an objective requires that there are sufficient services on offer, punctuality can be relied upon, and journey time is not too long when compared to the car. In addition, bus stops should be easily accessible and they should be clean and safe. The use of the service should also be competitively priced and the provision of information for the services should be clear and easy to obtain.
7 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
1. JOHDANTO
1.1 Taustaa Hankkeen tavoitellut päätulokset ovat: BalticClimate-hanke • Itämeren alueen kaupunkien ja Keski-Suomen laatukäytäväselvitys on laadittu maaseutualueiden (erityisesti osana Itämeren alueella käynnissä olevaa Baltic- kaupunki-maaseutu) parempi kyky Climate -hanketta. BalticClimate keskittyy pääasi- vastata ilmastonmuutoksen tuomiin assa pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin ja maa- muutoksiin sekä tiivistynyt yhteistyö seutualueisiin tukeakseen niiden kehitystä kai- ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa, kissa Itämeren maissa. Hankkeen tavoitteena on niin jokapäiväisessä käytännön määritellä, miten ilmastonmuutos tuo mukanaan työssä kuin lyhyen ja pidemmän myös mahdollisuuksia ja tilaisuuksia, eikä vain aikavälin päätöksenteossa. esteitä kuntien ja alueiden kehittämiselle näiden • Lisääntynyt ymmärrys käsitellessä ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiönä, joka tuo strategioissaan ja suunnitelmissaan. Keski-Suo- mukanaan taloudellisia mahdollisuuksia mesta BalticClimate -hankkeessa ovat mukana samalla kun suojellaan Itämeren Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY -keskus Y- alueen luonto- ja kulttuuriperintöä. vastuualue sekä Jyväskylän seudun kehittämis- • Siirrettävissä olevia työkaluja, kokemuksia yhtiö JYKES Oy. Liitännäispartnerina hankkeessa ja esimerkkejä ilmastonmuutoksen ovat Jämsä, Muurame, Jyväskylä, Laukaa, Uurai- ennakoinnissa sekä paikallisella nen ja Äänekoski. että alueellisella tasolla.
BalticClimate -hankkeen päätulokset tullaan julkis- 1.2 Työtä ohjaavat suunnitelmat ja tamaan ja jakamaan Itämeren alueen paikallisille ja linjaukset alueellisille toimijoille. Näin parannetaan edellytyk- siä kestävään kehitykseen niin kansallisesti, Itä- Keski-Suomen maakuntakaava meren alueella, Euroopassa kuin globaalistikin. Keski-Suomen maakuntakaava on osa maakunnan Hankkeen päätavoitteet: suunnittelujärjestelmää. Maakunnan suunnittelun pitkän ajanjakson strategiset linjaukset on esitet- • mahdollistaa Itämeren alueen ja sen ty Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa. Se on kuntien sekä paikallisten toimijoiden pitkän aikavälin strateginen asiakirja, joka linjaa yhteinen toiminta ilmastonmuutokseen maakunnan kehityksen keskeiset tavoitteet 20– liittyvissä asioissa kestävän 30 vuotta eteenpäin. Maakuntasuunnitelmaa to- kehityksen mukaisella tavalla. teuttavat keskeiset asiakirjat ovat maakuntakaava • ymmärtää ilmastonmuutos paitsi ja maakuntaohjelma. Maakuntakaava on yleispiir- haasteena, myös mahdollisuutena teinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, paikallisille ja alueellisille toimijoille. jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman • parantaa Itämeren alueen ja sen kuntien tavoitteet ja strategiat, aluekehityksen tavoitteet kilpailukykyä tulevaisuuden haasteiden sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Sii- edessä sekä säilyttää ja vaalia yhteistä nä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntaraken- olemassa olevaa Itämeri-identiteettiä. teen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittä- misen kannalta tarpeellisia alueita.
8 Keski-Suomen Liitto
Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maa- kuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa joukkoliikenteen laatukäytäviksi on merkitty yhteysvälit Jämsä–Jy- väskylä–Äänekoski–Pihtipudas, Jyväskylä–Lau- kaa, Äänekoski–Saarijärvi–Karstula, Jyväskylä– Joutsa, Jyväskylä–Petäjävesi–Keuruu sekä Jyväs- kylä–Hankasalmi. Merkinnällä pyritään turvaamaan palvelutasoltaan korkeatasoinen joukkoliikenne niin suuren tarjonnan kuin käyttäjämäärienkin suhteen.
Tässä työssä on käsitelty kehityskäytäviä Jäm- sä–Jyväskylä–Äänekoski–Saarijärvi (mukaan lu- kien yhteydet Uuraisiin) sekä Jyväskylä–Laukaa (–Äänekoski).
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestel- mäsuunnitelma päivitetään vuosina 2011–2012. Strateginen suunnitelma, jossa liikenteen vaati- mukset sovitetaan maakunnan muuhun kehittä- miseen, ulottuu vuoteen 2035.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastellaan liikenteeseen liittyviä tarpeita lasten koulumat- koista aina suuriin erikoiskuljetuksiin. Liikennejär- jestelmäsuunnitelman erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Hyvät hen- kilöliikenneyhteydet ovat tärkeitä myös elinkeino- elämän, erityisesti matkailun kannalta. Joukkolii- kennelakiin perustuva palvelutasomäärittely teh- dään osana liikennejärjestelmäsuunnittelua.
Lisäksi alueelle on valmistunut v. 2010 Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2025, jos- sa keskeisenä lähtökohtana oli henkilöliikenteen kehittämisen painopisteen siirtäminen ympäris- töä vähemmän kuormittavien ns. kestävien liiken- nemuotojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken- teen – kehittämiseen.
9 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
2. SUUNNITTELUALUE
Suunnittelualue kattaa linja-autoliikenteen laatu- Laatukäytävä halkoo seitsemää kuntaa. Väestö- käytävät väleillä Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski määrältään suurin on Jyväskylä, jossa asukkai- –Saarijärvi (mukaan lukien yhteysväli Jyväsky- ta on 130 700. Jämsän asukasluku on 22 600, Ää- lä–Uurainen–Saarijärvi) sekä Jyväskylä–Laukaa nekosken 20 300, Laukaan 18 200, Saarijärven – Äänekoski. 10 500, Muuramen 9 400 ja Uuraisten 3 500. Yh- teensä alueella on siis noin 215 000 asukasta.
Kuva 2.1 Suunnittelualueen kunnat ja pääväylät
10 Keski-Suomen Liitto
Väestö on pitkälti keskittynyt tarkasteltavan laa- kaan ympäristössä teiden 4 ja 69 liittymän lähei- tukäytävän varrelle. Vain Jämsänkosken, Tikka- syydessä, sekä maantien 637 varrella, jossa Lau- kosken ja Säynätsalon taajamat tekevät poikke- kaan taajamat ovat kasvamassa yhteen Leppäve- uksen tähän. Maankäyttö on joukkoliikenteen ky- den, Vihtavuoren ja Kirkonkylän muodostamaksi synnän näkökulmasta tarkasteltuna kehittymässä nauhataajamaksi. lähitulevaisuudessa voimakkaimmin Hirvaskan-
Kuva 2.2 Väestötiheys suunnittelualueella v. 2010 (YKR © SYKE ja Tilastokeskus)
11 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Työssäkäynti kunnasta kuntaan on alueella vilkas- ta. Erityisiä työssäkäyntikuntia ovat Jyväskylän li- säksi Laukaa ja Äänekoski. Kuntakeskusten ulko- puolelta suurempia työpaikkakeskittymiä löytyy Suolahdelta, Jämsänkoskelta, Tikkakoskelta, Kor- pilahdelta ja Säynätsalosta. Toisen kunnan alueel- la työssä käyvät etenkin jyväskyläläiset, laukaa- laiset ja muuramelaiset. Taulukko 2.1 Pendelöinti suunnittelualueen kuntien välillä v. 2007 Työssäkäyntikunta v. 2007 Asuinkunta Jyväskylä Jämsä Laukaa Muurame Saarijärvi Uurainen Äänekoski Jyväskylä 484 1 178 1 061 155 134 770 Jämsä 437 14 29 2 ‐ 7 Laukaa 3 227 15 57 17 21 319 Muurame 2 280 79 48 6 2 21 Saarijärvi 288 3 23 5 32 205 Uurainen 451 3 24 8 34 103 Äänekoski 859 13 165 13 96 42 Yhteensä 7 542 597 1 452 1 173 310 231 1 425
Keskiasteen (lukiot, ammattikoulut jne.) opiskeli Oheisen taulukon tiedot on muodostettu seuraavasti: joiden pendelöinti on esitetty taulukossa 2.2. Eniten • Opetushallituksen ylläpitämästä opiskelupaikkoja on Jyväskylän lisäksi Äänekoskel- Wera-tietokannasta on haettu tiedot la, josta löytyvät lukion lisäksi mm. Pohjoisen Keski- hakijan kotikunnan perusteella v. 2010 Suomen Oppimiskeskus ja Keski-Suomen Opisto. Ää- opiskelemaan valittujen ja paikan nekoskelle tehdäänkin opiskelijamatkoja runsaasti vastaanottaneiden mukaan. muista kunnista. Edellä mainittujen lisäksi Jämsän • Koska tieto perustuu yhden vuoden ammattiopistolla on runsas koulutustarjonta. Am- toteutumaan, on lukumäärä kerrottu mattikorkeakouluopetusta on Jyväskylän lisäksi kolmella että saataisiin arvio pendelöivien tarjolla Saarijärvellä ja Äänekoskella. opiskelijoiden kokonaismäärästä.
Taulukko 2.2 Keskiasteen alueelliset opiskelijavirrat hakijan kotikunnan perusteella (wera-tietokanta) Kotipaikka Jyväskylä Jämsä Laukaa Muurame Saarijärvi Uurainen Äänekoski Jyväskylä 3 597 51 348 219 111 120 129 Jämsä 84 684 15 21 9 ‐ ‐ sijainti Laukaa ‐ ‐ 138 ‐ ‐ ‐ ‐ Muurame 18 ‐ ‐ 150 ‐ ‐ ‐ Saarijärvi ‐ ‐ ‐ ‐ 135 ‐ ‐ Uurainen ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐
Oppilaitoksen Äänekoski 81 9 78 3 186 15 621
12 Keski-Suomen Liitto
Kuva 2.3 Pendelöinti kuntien välillä ja suurimmat työpaikkakeskittymät v. 2007 (väh. 10 työpaikkaa/ 250x250m ruutu; YKR © SYKE ja Tilastokeskus)
13 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
3. LINJA-AUTOLIIKENTEEN NYKYTILA
3.1 Linja-autoliikenteen tarjonta Linja-autoliikenteen vuorotarjonta on laatukäytä- Liikennöintiaika eri yhteysväleillä talviarkisin on vällä pääsääntöisesti kohtalaisen hyvä (ks. kuva esitetty taulukossa 3.1 (syksyn 2011 tilanne; tie- 3.1). Laatukäytävän väylät ovat vilkkaita pää- tolähde www.matkahuolto.fi). Liikennöintiaika on väyliä, joilla paikallisliikenteen ja seudullisen va- yleisesti ottaen varsin hyvä. Työ- ja opiskeluaikoja kiovuoroliikenteen lisäksi on tarjolla useita pika- ajatellen vuoroja on tarjolla riittävän aikaisin, ja toi- vuoroja. Jyväskylän paikallisliikenne ulottuu naa- saalta Jyväskylästä on vuoroja ympäryskuntiin il- purikunnista Muurameen ja Laukaaseen. taisinkin riittävän myöhään.
Taulukko 3.1 Liikennöintiaika ja vuoromäärät kesä-syksy 2011 eri yhteysväleillä (tietolähde www.matkahuolto.fi) Liikennöintiaika Vuoromäärä eri ajankohtina (kesä‐syksy 2011; lähtöajan mukaan) talviarkisin Talviarki Kesäarki Aamu‐ Keski‐ Ilta‐ Aamu‐ Ilta‐ (syksy 2011) huippu päivä huippu Ilta Yö Talviarki huippu huippu Yhteysväli Klo 06‐09 09‐15 15‐18 18‐22 22‐06 Yht. 06‐09 15‐18 Jämsä ‐ Jyväskylä 02:15 ‐ 23:00 5 10 6 4 3 28 3 5 Jyväskylä ‐ Jämsä 00:30 ‐ 22:20 6 10 5 4 3 28 5 4 Muurame ‐ Jyväskylä 00:25 ‐ 23:05 12 15 11 7 3 48 9 7 Jyväskylä ‐ Muurame 00:30 ‐ 22:20 11 13 6 5 3 38 6 4 Laukaa ‐ Jyväskylä 05:10 ‐ 20:20 9 10 6 3 2 30 5 4 Jyväskylä ‐ Laukaa 06:00 ‐ 22:20 7 10 7 4 2 30 5 6 Äänekoski ‐ Jyväskylä (mt 637) 04:40 ‐ 18:00 3 3 1 0 2 9 2 0 Jyväskylä ‐ Äänekoski (mt 637) 06:00 ‐ 22:20 3 4 2 1 1 11 2 1 Äänekoski ‐ Jyväskylä (vt 4) 00:40 ‐ 21:50 5 10 4 2 2 23 3 4 Jyväskylä ‐ Äänekoski (vt 4) 00:35 ‐ 22:15 5 9 6 2 1 23 4 4 Uurainen ‐ Jyväskylä 05:45 ‐ 18:00 4 3 4 1 1 13 3 1 Jyväskylä ‐ Uurainen 08:05 ‐ 21:45 1 7 4 3 0 15 1 1 Saarijärvi ‐ Jyväskylä (vt 4) 05:20 ‐ 22:35 5 4 3 2 2 16 3 3 Jyväskylä ‐ Saarijärvi (vt 4) 06:05 ‐ 21:45 1 7 4 3 0 15 2 2 Saarijärvi ‐ Äänekoski 06:55 ‐ 17.05 3 3 2 0 0 8 1 1 Äänekoski ‐ Saarijärvi 06:15 ‐ 16:15 3 2 3 0 0 8 1 2
Vuoroja on talviarkisin eniten Muuramen ja Jyväs- Kesäaikana vuorotarjonta on suppeampi, koska kylän välillä. Muurameen onkin tarjolla runsaas- kouluvuoroja ei ajeta. Vuorokausitasolla kesän vuo- ti Jyväskylän paikallisvuoroja seudullisen vakio- rotarjonta on yhteysvälistä riippuen noin 50–85 % vuoroliikenteen lisäksi. Myös Laukaan ja Jyväsky- talven tarjonnasta. Suhteessa eniten vuoroja supis- län sekä Jämsän ja Jyväskylän välillä on runsaasti tuu Uuraisten ja Jyväskylän sekä Suolahden ja Ää- vuoroja (ks. taulukko 3.1 ja kuva 3.1). Vähiten vuo- nekosken keskustan välillä (talvi- ja kesäarkipäi- roja on tarjolla Saarijärven ja Äänekosken sekä Ää- vien vuoromäärät ks. kuva 3.1). Parhaiten vuoro- nekosken ja Laukaan välillä. Uuraisten vuorot ja- tarjonta puolestaan säilyttää tasonsa Jyväskylän kautuvat mt 630:n ja pt 6250:n välille. ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Äänekosken välillä. Kesäajan suppeampi vuorotarjonta häiritsee jouk- Aamuhuipputuntien aikaan parhaiten on vuoroja koliikenteen ympärivuotista käyttöä, jonka vuok- Muuramesta ja Laukaasta Jyväskylään. Iltahuip- si menetetään matkustajia myös talviajan liiken- putuntien aikaan tarjonta jakautuu tasaisemmin teestä. Huipputuntien (klo 06–09 ja 15–18) vuo- eri yhteysväleille. Jyväskylässä tapahtuvaa asi- romäärä putoaa kesällä suhteellisesti eniten Jy- ointia varten on kaikista kunnista riittävästi keski- väskylästä Uuraisiin suuntautuvassa liikenteessä päivän vuoroja. sekä Saarijärven ja Äänekosken välillä.
14 Keski-Suomen Liitto
Kuva 3.1 Linja-autoliikenteen vuoromäärät suunnittelualueella (vuoroa/suunta talviarki(kesäarki); tietolähde www.matkahuolto.fi)
15 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
3.2 Lipputuotteet ja niiden käyttö
Säännöllisesti matkustaville edullisin lipputuote Satunnaisemmin matkustaville on tarjolla kertali- laatukäytävän joukkoliikenteessä on seutulippu. pun lisäksi valtakunnalliset 22 ja 44 matkan vuo- Seutulippu oikeuttaa omistajansa matkustamaan siliput. Nimensä mukaisesti nämä liput ovat voi- rajattomasti vakiovuoroliikenteessä lipun kelpoi- massa yhden vuoden ostopäivästä lukien. Lipuille suusalueella 30 vuorokauden ajan ostopäiväs- ladataan ostohetkellä 22 tai 44 halutun pituiseen tä. Seutulipun käyttö on ollut alueella viime vuo- matkustukseen oikeuttavaa matkaa. Matkojen hin- sina tasaista. Eniten seutulippua myydään luon- nasta saa 22 matkan lipulla 15 % ja 44 matkan li- nollisesti Jyväskylässä. Muuramen melko alhai- pulla 25 % alennusta verrattuna vastaavan pituisen nen seutulipun käyttöaste selittynee pitkälti sillä, matkan kertalipun hintaan. Lisäksi Kansaneläke että Jyväskylän paikallisliikenne omine lipputuot- laitos korvaa toisen asteen opiskelijoille päivit- teineen ulottuu kuntaan, jolloin seutulipulle ei rii- täisten koulumatkojen kustannukset omavastuun tä kysyntää. Saarijärvellä ja Uuraisissa seutulipun ylittävältä osin matkan pituuden ylittäessä laissa käyttö on vähäistä. säädetyt rajat. Linja-auto- ja junaliikenteen yhteis- tä lipputuotetta ei vielä ole tarjolla, mutta sellaisel- Koko Keski-Suomen alueen kattavan seutulipun li- la olisi varmastikin kysyntää erityisesti Jämsän säksi tarjolla on rajoitetulla alueella kelpaavia tuot- ja Jyväskylän välisillä matkoilla. Lipputuotteena teita. Runsaimmin erilaisia seutulippuvariaatioita on seutulippu tai 44 matkan lippu. Eri lipputuottei- löytyy Äänekosken ympäristössä matkustaville: den käyttö jakaantui marraskuussa 2011 Jyväsky- län Liikenteen ajamissa laatukäytävän liikenteissä • Koko Keski-Suomen seutulippu oheisen kuvan mukaisesti. äänekoskelaiselle 131 € • Saarijärvi-Äänekoski-Suolahti 110 € • Konnevesi-Suolahti-Äänekoski 110 € • Äänekoski-Konnevesi/Laukaa/ Saarijärvi/Tikkakoski/Uurainen 110 € • Konginkangas/Sumiainen- Suolahti/Äänekoski 79 € • Äänekoski (yli 10 km:n alue) 79 € • Äänekoski (alle 10 km:n alue) 54 €
16 Keski-Suomen Liitto
Eri lipputuotteiden käyttö
Kertalippu 10 % 18 % 22- ja 44-matkan liput Eri lipputuotteiden käyttö 5 % 23 % Seutulippu Kertalippu 10 % Opiskelijaseutulippu 18 % 44 % 22- ja 44-matkan liput Paikallisliikenteen 5 % 23 % lipputuotteetSeutulippu
Kuva 3.2 Eri lipputuotteiden käytön jakautuminen laatukäytävän linja-autoliikenteessäOpiskelijaseutulippu marraskuussa 2011. Tilasto perustuu vain Jyväskylän Liikenteen ajamien vuorojen toteutumatietoon. Kuva 3.2 44 % Paikallisliikenteen lipputuotteet Seutulippu oli yleisin maksuväline laatukäytävän liikenteissä. Kaikkiaan suunnittelualueen kunnis- sa tehtiin vuoden Seutulippumatkat2010 aikana noin 560 000 seutu- vuonna 2010 Uurainen lipullaKuva maksettua 3.2 matkaa. SeutulippumatkojenÄänekoski lu- kumäärä kunnittain on esitetty6 666 oheisessa kuvassa.51 003 Saarijärvi 10 046 SeutulippumatkatMuurame vuonna 2010 51 501 Uurainen Äänekoski Jyväskylä 6 666 Laukaa 51 003 277 504 91 767 Saarijärvi 10 046 Jämsä Muurame 71 382 51 501 Jyväskylä Laukaa 277 504 91 767 Kuva 3.3 Jämsä 71 382
KuvaKuva 3.3 3.3 Seutulipuilla maksettujen linja-automatkojen lukumäärä suunnittelualueen kunnissa vuonna 2010. Lähde: ELY-keskuksen tilastot.
17 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
3.3 Tärkeimmät pysäkit
Laatukäytäväpysäkkien saavutettavuutta tarkas- teltiin etsimällä YKR-aineistosta peruskouluikäisiä vanhempien opiskeluikäisten ja työikäisten mää- rät pysäkkien vaikutusalueella. Erikseen tutkittiin kävelyetäisyyden (enintään 1 km) päässä asu- vien sekä pyöräilyetäisyyden (1–3 km) päässä asuvien lukumääriä.
Kuvat 3.4 ja 3.5 Peruskouluikäistä vanhempien opiskelu- ja työikäisten määrä pysäkkien vaikutusalueella kävely- ja pyöräilyetäisyyksillä v. 2010 (YKR ©SYKE ja Tilastokeskus)
18 Keski-Suomen Liitto
Kuva 3.6 Peruskouluikäistä vanhempien opiskelu- ja työikäisten määrä pysäkkien vaikutusalueella v. 2010 (YKR ©SYKE ja Tilastokeskus)
19 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Kuvista 3.4–3.6 nähdään, että valtateiden varrel- Liikennöitsijöiltä saadun tiedon mukaan vilkkaim- la olevia pysäkkejä on pääsääntöisesti vaikea saa- pia pysäkkejä Jyväskylän taajama-alueen ulko- vuttaa kävellen – poikkeuksena tiheästi asutetut puolella ovat erityisesti matkahuollon asiamiespis- Jyväskylän ja Muuramen sekä Jyväskylän ja Lau- teet. Lisäksi seuraavassa on esimerkkinä listattu kaan yhteysvälit. Pyöräilyetäisyyden päässä asuu taulukkomuotoon Jyväskylän Liikenne Oy:n laatu- jo merkittävästi enemmän potentiaalisia bussin käytävällä ajettavien linjojen vilkkaimmat nousu- käyttäjiä. Erityisesti valtateiden 4 ja 9 varrella ole- pysäkit syyskuun 2011 ajalta. Tietoja tarkastelta- vien pysäkkien saavuttamiselle asettaa omat on- essa tulee huomioida, että ne edustavat vain yh- gelmansa myös liikenteen vaarallisuus erityises- den liikennöitsijän toteutumatietoja, eivätkä siten ti niiden pysäkkien läheisyydessä, joihin ei pääse kuvaa kokonaistilannetta. kevyen liikenteen väylää pitkin. Laukaaseen johta- va mt 637 on kokonaisuudessaan tiheästi asutet- Taulukko 3.2 Jyväskylän Liikenteen suurimmat tu, toisin sanoen opiskelu- ja työikäisiä asuu run- vuorokohtaiset pysäkkinousut syyskuussa 2011 saasti niin kävely- kuin pyöräilymatkankin päässä (vähintään 300 nousua/kk) pysäkeistä. Keskussairaala-Keskusta-Laukaa-Suolahti-Äänekoski Vuorojen nousut 01.09.11-30.09.11 Väestöpotentiaaliltaan merkittävimpiä, kävely- nro nimi matkustajia etäisyyden päässä sijaitsevia nousupysäkkejä 05000 KESKUSTA 3 3555 (väh. 2000 16–64-vuotiasta 1 km:n säteellä py- 05335 LAUKAA MH 3057 säkistä; kuvassa 3.4 pysäkit korostettu orans- 04515 HAAVISTONTIE 2490 13771 SUOLAHTI 1175 sin tai punaisen värisellä symbolilla) ovat Terva- 04996 KESKUSSAIRAA 1077 lan, Purokadun, Lounaispuiston, Tourulan, Niska- 06975 ÄÄNEKOSKI MH 965 kujan, Seppälän tienhaaran ja Kangaslammen py- 04616 HERMANNINTIE 923 säkit Jyväskylässä. 05516 MH JYVÄSKYLÄ 858 04545 HALTTUSENTIE 771 04987 KESKI‐SUOMEN 745 3km:n säteellä tarkasteltuna väestöpotentiaalil- 04940 KAUPPATORI 1 699 taan merkittäviä (kuvassa 3.6 pysäkit korostettu 05319 LAITISENTIE 665 oranssin tai punaisen värisellä symbolilla) pysäk- 05672 NIITTYTIE 2 571 06638 TIITUSPOHJAN 558 kejä ovat puolestaan: 05872 PITKÄKATU 1 521 05135 KORPELANTIE 471 • Hotelli Jämsä Jämsässä 04475 CYGNAEUKSEN 399 • Muuramentien ramppi, Vanha Nelostie 04989 HARJUN OPPIL 385 ja Koivuahteentien th Muuramessa 05035 KIRJASTO 6 370 06178 SATAMATIE 2 359 • Säynätsalontien th, Tervala, Lounaispuisto, 04517 HAAVISTONTIE 338 Niskakuja, Löylyjoki (vt 4), Mankola (vt 06675 TOIVONTIE 2 310 4), Kaijala, Haukkamäki, Uuraistentien th, 06921 URHONKATU 4 303
Tikantien th (mt 630), Tikkamannilantien Jämsänkoski-Jämsä-Korpilahti-Muurame-Jyväskylä th (vt 4) sekä Tiituspohjan eteläinen Vuorojen nousut 01.09.11-30.09.11 th (mt 637) Jyväskylässä nro nimi matkustajia 05516 MH JYVÄSKYLÄ 2151 • Tarvaala (mt 630), Kukonhiekka (Saarijärvi 05138 KORPILAHTI M 2100 th), Pajumäki ja Kuhno Saarijärvellä 04774 JÄMSÄ MH 1464 • Äänekosken th (vt 4), Viiskulma 06889 VIRASTOTIE 2 944 (mt 642), Asema/Metsä-Botnia th, 04783 JÄMSÄNKOSKI 745 Rotkola/Valio th Äänekoskella 05002 KESKUSTA 5 741 04941 KAUPPATORI 2 518 • Vatia, Laukaa keskusta sekä 06385 TELETIE 2 424 Tiituspohjan pohjoinen th Laukaassa 04943 KAUPPATORI 9 406 06943 YLIOPISTO 2 345 05139 KORPILAHTI T 321 04428 AMMATTIKOULU 317 10773 ALKIO‐OPISTO 304
20 Keski-Suomen Liitto
Jyväskylä- 4-tie -Äänekoski-Suolahti Esimerkiksi Haavistontie Laukaan Vihtavuoressa Vuorojen nousut 01.09.11-30.09.11 on erittäin vilkas pysäkki, ja myös Suolahdelta nou- nro nimi matkustajia 06975 ÄÄNEKOSKI MH 1758 see paljon matkustajia bussiin. Korkean käyttöas- 05516 MH JYVÄSKYLÄ 1568 teen pysäkkejä kuntataajamien ulkopuolella ovat li- 13771 SUOLAHTI 481 säksi mm.
• Halttusen- ja Laitisentiet Laukaan Kytölässä • Jämsänkoski • Niittytie Jyväskylän Lohikoskella, sekä • Tiituspohja Laukaassa
3.4 Pysäkkien varustelutaso Jyväskylän paikallisliikenteen toiminta-alueen katostyyppi on puurakenteinen katos. Palokan eri- ulkopuolella suuri osa pysäkeistä on katoksetto- tasoliittymän pysäkkikatokset ovat persoonallisia mia. Katoksia on lähinnä pikavuoropysäkeillä ja puurakenteisia katoksia. Tikkakosken liittymän py- vilkkaimmilla koululaisten käyttämillä pysäkeillä. säkkikatos vt 4:llä etelän suuntaan on varustettu Yleisin katostyyppi on kevytrakenteinen peltikatos, myös polkupyöräkatoksella. Katoksessa on paik- jonka yhteydessä on yleensä penkki ja roska-as- ka myös aikatauluinformaatiolle, jota ei peruska- tia. Entisen Korpilahden kunnan alueella vallitseva toksissa pääsääntöisesti ole.
Kuvat 3.7–3.10 Tyypilliset pelti- ja puurakenteiset pysäkkikatokset, Palokan eritasoliittymän persoonallinen katos sekä Tikkakosken pyöräpysäköinnillä varustettu katos
21 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Hirvaskankaan viimeistelyvaiheessa olevan erita- myös toteutettu kattavasti. Lisäksi rampeille sijoi- soliittymän pysäkkijärjestelyt ovat pysäkkien si- tetuilta pysäkeiltä linja-autojen on helpompi palata jainnin osalta hyvin sujuvat, mutta pysäkeillä ei takaisin liikennevirtaan. Kirri-Tikkakoski -välin tie- ole ainakaan tässä vaiheessa vielä katoksia. Ris- suunnitelmassa eritasoliittymien pysäkkijärjeste- teysalueen ongelmana on ainakin raskaan kalus- lyt on tarkoitus toteuttaa samankaltaisesti, kuin ton osalta Äänekosken suunnasta lähestyttäessä Hirvaskankaalla. Erityisesti Tikkakosken liittymäs- vaarallisen heikot näkemät Uuraisten suuntaan. sä tullaan huomioimaan myös saattoliikenteen tar- Rampeille sijoitetut pysäkit mahdollistavat niiden peet. Myös Muuramen eritasoliittymän järjestelyt viemisen lähelle risteävän väylän pysäkkiä, joten ovat kevyen liikenteen yhteyksien osalta erittäin vaihdot eivät vaadi pitkää kävelyä laajalla risteys- hyvät, mutta pysäkiltä puuttuu sekä katos että pol- alueella. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille on kupyörien liityntäpysäköintimahdollisuus.
Kuvat 3.11–3.12 Hirvaskankaan ja Muuramen eritasoliittymien pysäkit
Uuraistentien (mt 630) alkupäässä Puuppolan lä- 13 ja 4 liittymän tuntumassa on puolestaan hyvin histöllä on tavanomaisesta poikkeavasti katoksel- toimiva sekä Honkolan koulun, että vt 13 olevan pi- lisen pysäkkiparin läheisyydessä erikseen leväh- kavuoropysäkin saattoliikennettä palveleva kään- dysalueelle rakennettu pysäkkikatos, joka toimii lii- töpaikka, jota käytetään myös liityntäpysäköin- kenneturvallisena koululaispysäkkinä. Valtateiden tiin, vaikka sitä ei ole siihen tarkoitettu.
Kuvat 3.13–3.14 Erillinen koululaispysäkki Puuppolan lähistöllä sekä saattoliikennettä ja liityntä- pysäköintiä palveleva kääntöpaikka Äänekoskella
22 Keski-Suomen Liitto
Jyväskylän paikallisliikenteen toiminta-alueella – Pysäkkialueiden heikko kunnossapito erityises- myös laatukäytävän varrella – on vilkkaimmilla ti talviaikaan nousi esiin sekä liikennöitsijä- että pysäkeillä laadukkaat lasiseinäiset katokset, jois- asukaskyselyssä. Lisäksi maastokatselmuksen sa on myös aikataulu- ja reitti-informaatiota mat- yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan valta- kustajien nähtävillä. Lasikatosten ongelmana on osa paikallisliikennealueen ulkopuolella olevista niiden heikko kesto ilkivalta kohtaan. Usein varsin- pysäkkikatoksista on epäsiistejä johtuen toisaal- kin syrjäisempiin paikkoihin, kuten moottoriteiden ta ilkivallasta mutta toisaalta myös kunnossapi- rampeille rakennetaankin teräsrunkoisia pleksi- don puutteesta. Esimerkiksi valtaosa roska-asti- seinämillä varustettuja pysäkkikatoksia, jotka ei- oista oli tyhjentämättömiä. Kunnossapidon puute vät ole niin herkkiä ilkivallalle. on myös liikenneturvallisuusriski. Vastuu pysäkki- en ja pysäkkikatosten kunnossapidosta kuuluu ky- seisen väylän kunnossapidosta vastaavalle tahol- le, eli ELY-keskukselle tai kunnalle.
3.5 Joukkoliikenteen informaatio
Nykytilanteessa laatukäytävän vaikutusalueen Valtakunnallinen Matka.fi-joukkoliikenteen reittio- joukkoliikenteestä on saatavilla sangen vaihtele- pas ei vielä toimi täysin luotettavasti, mutta sen ke- vasti informaatiota. Jyväskylän paikallisliikentees- hittäminen on yksi Liikenneviraston keskeisimpiä sä on käytössä nykyaikainen reittiopas, joka pal- joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Palvelus- velee hyvin paikallisliikennealueella matkustavan sa on suurimpien kaupunkien paikallisliikenteiden tietotarpeita. Suurimpien liikennöitsijöiden www- tietojen lisäksi junaliikenteen aikataulutiedot ja pit- sivuilta löytyy liikennöitsijäkohtaisia aikatauluja kän matkan linja-autoliikenteen tietoja. Näiden tie- eri yhteysväleille. Monien liikennöitsijöiden www- tojen avulla palvelu kykenee ehdottamaan etsittä- sivuilla on kuitenkin vain linkki Matkahuollon val- välle yhteysvälille myös vaihdollisia matkaketjuja. takunnalliseen aikatauluhakuun. Myös kuntien ko- Pitkänmatkan linja-autoliikenteen aikataulut saa- tisivuilta löytyvissä joukkoliikennettä koskevissa daan palveluun Liikenneviraston linja-autoliiken- tiedoissa on huomattavasti parannettavaa. Keski- teen VALLU-liikennelupa-järjestelmästä, joten tie- Suomessa ei ole nykyisin painettu lainkaan kaikki- tojen pitäisi olla perustamisvaiheen jälkeen mah- en liikennöitsijöiden tuottaman joukkoliikennetar- dollisimman ajantasaisia ja luotettavia. jonnan yksiin kansiin kokoavaa seutuaikataulujul- kaisua. Paikallisliikennealueen ulkopuolisilla pysä- Matka.fi-ympäristöön ollaan lisäksi kehittämäs- keillä ei ole minkäänlaisia aikatauluja eikä yleensä sä kutsujoukkoliikenteet huomioivaa ominaisuut- edes paikkaa niiden kiinnittämiseen. Tietojen haja- ta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi liityntälii- naisuuden vuoksi monien potentiaalisten joukkolii- kenteiden informaation jakamiseen. Kyseistä asi- kenteen käyttäjien tiedot kaipaamansa yhteysvä- aa pilotoidaan parhaillaan Pohjois-Karjalassa käyn- lin joukkoliikenteen tarjonnasta voivatkin olla san- nissä olevassa, EU:n pohjoinen periferia -ohjelman gen puutteellisia, mikä muodostuu esteeksi koko kautta rahoitetussa maaseudun joukkoliikenteen joukkoliikenteen käytölle. kehittämishankkeessa.
23 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Kuva 3.15 Kuvakaappaus Jyväskylän paikallisliikenteen reittioppaasta, joka on hyvin samankaltainen kuin valtakunnallinen Matka.fi-palvelun reittiopas.
24 Keski-Suomen Liitto
4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN
4.1 Tavoiteltava palvelutaso Taulukossa 4.1 on esitetty valtakunnallinen palvelutasoluokittelu, joka toimii ohjeellisena raamina yhteysväli- kohtaisia tavoitteita määriteltäessä.
Taulukko 4.1 Palvelutasoluokat
Palvelutasoluokka Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso Esimerkkejä Keskisuuret ja suuret Keskisuuret kaupunkiseudut, Pienet ja keskisuuret Pienet kaupungit, keskusten Yhteydet kylistä Haja-asutusalue käyttöympäristöstä kaupunkiseudut ja yhteydet keskusten väliset yhteydet kaupunkiseudut, väliset yhteydet kuntakeskukseen niiden lähikeskuksiin keskusten väliset yhteydet
Määritelmä Todellinen vaihtoehto Käyttökelpoinen vaihtoehto Liikkumisvaihtoehto Vaihtoehtoisia yhteyksiä töihin, Perusyhteydet: aamulla Ainoastaan henkilöauton käytölle henkilöauton käytölle päivittäisiin kohteisiin kouluun ja asiointiin töihin/ kouluun, iltapäivällä lakisääteiset takaisin, asiointi 2xvko kuljetukset
Tavoite Lisätä merkittävästi Saada uusia matkustajia Tarjota jokapäiväisiä Turvata arjen liikkumistarpeet Turvata asiointi- Hoitaa lakisääteiset joukkoliikenteen joukkoliikenteeseen säännöllisiä liikkumis- ja tarjota mahdollisuus käyttää mahdollisuudet kuljetukset kulkutapaosuutta mahdollisuuksia joukkoliikennettä
Määrälliset tekijät Liikennöintiaika Talvi: arki 06.00 - 00.00 07.00 - 21.00 07.00 - 20.00 07.00/08.00 - 17.00 08.00 - 16.00 Kesä: arki 06.00 - 00.00 07.00 - 21.00 07.00 - 20.00 07.00/08.00 - 17.00 9 - 15 välillä Talvi: lauantai 07.00 - 00.00 09.00 - 21.00 09.00 - 17.00 Asiointiyhteys Kesä: lauantai 07.00 - 00.00 09.00 - 21.00 09.00 - 17.00 Asiointiyhteys Talvi: sunnuntai 09.00 - 23.00 10.00 - 21.00 12.00 - 17.00 Liityntä kaukoliikenteeseen Kesä: sunnuntai 09.00 - 23.00 10.00 - 21.00 12.00 - 17.00 Liityntä kaukoliikenteeseen Vuoroväli/-määrä Talvi: ruuhka 10 - 20 min 15 - 30 min 30 min Kesä: ruuhka 20 - 30 min 30 min 60 min Talvi: arkipäivä 30 min 30 - 60 min 60 - 120 min 3 - 5 vuoroa / suunta koulu- ja 1 - 2 vuoroa / suunta kylien asiointitarpeiden mukaisesti ja kuntakeskuksen välillä
Kesä: arkipäivä 30 - 60 min 60 - 90 min 60 - 120 min 1 - 3 vuoroa / suunta työmatka- 1 - 2 vuoroa / suunta kylien ja asiointitarpeiden mukaisesti ja kuntakeskuksen välillä
Talvi: arki-ilta (klo 18- ) 30 min 30 - 60 min 60 - 120 min tarpeen mukaan Kesä: arki-ilta (klo 18-) 30 - 60 min 60 - 90 min 60 - 120 min tarpeen mukaan Talvi: lauantai 30 min 30 - 60 min 60 - 120 min tarpeen mukaan Kesä: lauantai 30 - 60 min 60 - 90 min 60 - 120 min tarpeen mukaan Talvi: sunnuntai 30 min 60 min 120 min tarpeen mukaan Kesä: sunnuntai 30 - 60 min 60 - 120 min 120 min tarpeen mukaan Etäisyys pysäkille 300-500 m kävelyetäisyys 500-800 m kävelyetäisyys Kokonaismatka-aika Korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton matka-aika (tai pp kaupunkioloissa) Vaihtojen määrä Enintään yhden vaihdon Enintään yhden vaihdon Vaihto sallittu Vaihto sallittu yhteydet, poikkeuksena yhteydet, poikkeuksena liityntävaihdot tiheään liityntävaihdot tiheään säännölliseen liikenteeseen säännölliseen liikenteeseen Laadulliset tekijät Täsmällisyys/Luotettavuus Sitovia aikataulupisteitä, Sitovia aikataulupisteitä, Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä häiriötiedotus häiriötiedotus Informaatio Yhtenäinen aikataulu- ja reitti- Yhtenäinen aikataulu- ja reitti- Yhtenäinen aikataulu- ja Yhtenäinen aikataulu- ja reitti- Yhtenäinen aikataulu- ja info netissä, (ajantasaiset) info netissä, (ajantasaiset) reitti-info netissä, info netissä, jaettavat reitti-info netissä, jaettavat aikataulumonitorit aikataulumonitorit jaettavat aikataulut, aikataulut aikataulut terminaaleissa ja tärkeimmillä terminaaleissa, jaettavat aikataulut tärkeimmillä pysäkeillä, jaettavat aikataulut, aikataulut pysäkillä aikataulut, paperiaikataulut tärkeimmillä pysäkillä pysäkeillä
Lippujärjestelmä Monipuolinen Monipuolinen Yhteiskäyttöinen Yhteiskäyttöinen Yhteiskäyttöinen yhteiskäyttöinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko lippujärjestelmä koko matkaketjulla matkaketjulla matkaketjulla matkaketjulla matkaketjulla Kalusto Kaupunkimainen Kaupunkimainen Kaupunkimainen Selkeä valaistu linjakilpi Selkeä valaistu linjakilpi paikallisliikenne esteetön, paikallisliikenne esteetön, paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi selkeä valaistu linjakilpi selkeä valaistu linjakilpi Linjaston selkeys Helposti hahmotettavat reitit, Helposti hahmotettavat reitit, Helposti hahmotettavat Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, yksilöivät linjatunnukset, reitit, yksilöivät yksilöivä linjatunnus tekstinä runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut vakiominuuttiaikataulut
Infrastruktuuri Ruuhkautumisen mukaan Ruuhkautumisen mukaan Keskeisillä pysäkeillä katos Keskeisillä pysäkeillä katos ja Pysäkkivarustelu tarpeen kaista- ja valoetuisuuksia, kaista- ja valoetuisuuksia, ja pyöräpaikoitus pyöräpaikoitustilaa mukaan, liityntäpysäköinti korkeatasoiset esteettömät korkeatasoiset esteettömät (runkolukitus), (runkolukitus), tarpeen mukaan terminaalit, esteettömät terminaalit, esteettömät liityntäpysäköinti tarpeen liityntäpysäköinti tarpeen pysäkit, keskeisillä pysäkeillä pysäkit, keskeisillä pysäkeillä mukaan mukaan katos ja pyöräpaikoitus katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen liityntäpysäköinti tarpeen mukaan mukaan
25 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Soveltuvin osin laatukäytävällä tulisi tavoitella ky- Pysäkkien laatutaso jaotellaan sen mukaan, min- syntäpotentiaalista riippuen houkuttelevaa tasoa kä tyyppisestä pysäkistä on kyse. Terminaalita- tai keskitasoa. Houkutteleva taso tulisi saavuttaa soiset pysäkit sijaitsevat usein kuntakeskuksissa ainakin Muuramen ja Jyväskylän, Laukaan ja Jy- keskeisillä paikoilla. Korkeatasoiset aluepysäkit väskylän sekä Äänekosken ja Jyväskylän välillä. voivat sijaita muullakin tiiviisti asutetulla alueel- Lisäksi laatukäytävällä tulee pyrkiä vaihdottomiin la, josta löytyy paljon matkustajapotentiaalia. yhteyksiin vähintään kuntakeskuksiin suuntautu- Vaihto-, pika- ja peruspysäkit tulee käsitellä aina villa matkoilla. tapauskohtaisesti.
Taulukko 4.2 Ehdotus pysäkkien laatutasosta pysäkkiluokittain
Laatutaso luokittain nousupysäkeillä
Terminaalitason Korkeatasoinen Vaihtopysäkki Pikavuoropysäkki Peruspysäkki Laatutekijä pysäkki aluepysäkki
Pysäkkiympäristö
Kevyen liikenteen Erillinen kevyen Erillinen kevyen Turvalliset yhteydet Tarvittaessa erillinen Tarvittaessa erillinen yhteydet liikenteen väylä liikenteen väylä (esim. alikulku) kevyen liikenteen väylä kevyen liikenteen väylä pysäkiltä toiselle
Esteettömyys Esteetön Esteetön Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan Tarvittaessa esteetön (jos läheisyydessä esim. vanhusten palvelutalo)
Valaistus Korkealuokkainen Valaistus kl-väylällä ja Valaistus pysäkkien Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan valaistus kl-väylällä ja pysäkin yhteydessä välisellä alueella pysäkin yhteydessä
Pysäköinti
Saattopysäköinti Saattopysäköinnille Saattopysäköinnille Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan Ei tarvetta järjestetty erillinen tila järjestetty erillinen tila
Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinti Harkinnan mukaan Liityntäpysäköinti Harkinnan mukaan henkilöautoille tai järjestetty sen mukaan, järjestetty sen mukaan, järjestetty sen mukaan, pyörille (*) miltä etäisyydeltä miltä etäisyydeltä miltä etäisyydeltä pysäkkiä käytetään pysäkkiä käytetään pysäkkiä käytetään
Pysäkkivarustus
Katos, tuulisuoja ja Korkeatasoinen Korkeatasoinen Pysäkkikatos Pysäkkikatos Harkinnan mukaan penkki pysäkkikatos, jossa pysäkkikatos, jossa penkki penkki
Jäteastia Jäteastia katoksen Jäteastia katoksen Jäteastia katoksen Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan yhteydessä yhteydessä yhteydessä
Korotettu odotustila Tieympäristön mukaan Tieympäristön mukaan Tieympäristön mukaan Tieympäristön mukaan Tieympäristön mukaan
Valaistu katos Kyllä Harkinnan mukaan Ei tarvetta Ei tarvetta Ei tarvetta
Informaatio
Pysäkkimerkki, - Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä numero ja nimikyltti
Linjatunnus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Informaatiotelineet Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä aikataulutiedolla
Linjakartta Kyllä Kyllä Harkinnan mukaan Ei tarvetta Harkinnan mukaan
Sähköinen infotaulu Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan Ei tarvetta Ei tarvetta Ei tarvetta
Reaaliaikainen Harkinnan mukaan Harkinnan mukaan Ei tarvetta Ei tarvetta Ei tarvetta informaatio * Henkilöautoja varten pysäköintialue ja opastus. Pyöräpysäköinti sisältää runkolukittavan polkupyörätelineen ja tarvittaessa katoksen
26 Keski-Suomen Liitto
4.2 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen 4.3 Sidosryhmien näkemykset laatukäytävällä palvelutasosta
Liikennöintiaika on laatukäytävän kaikilla yhteys- Liikennöitsijöiltä saatujen palautteiden mukaan väleillä jo nykyisin hyvä. Pienenä puutteena todet- takoon, että Saarijärven ja Äänekosken välillä lii- • Lentoasemalla käyntiä pidetään kennöinti loppuu talviarkisin jo klo 17. Vaihdotto- yleisesti ottaen hankalana ja turhana mia yhteyksiä on myös riittävästi tarjolla. • Pysäkeiltä pääsy yleisesti ottaen vt 4:lle hankalaa, kun paljon liikennettä Vuorotarjonnassa ruuhka-aikaan on puutteita seu- • Hirvaskankaan ABC:n kohdalle pitäisi raavilla yhteysväleillä: saada pikavuoropysäkki (vilkas risteys, parantaisi palvelua paljon • Länkipohjan ja Jämsän väli molempiin mm. Suolahden asukkaiden osalta) suuntiin (nykyisellään 1 h vuoroväli) • Valaistus pysäkkialueilla olematon • Saarijärvi – Uurainen – Jyväskylä (1 h) • Asiakkaiden kannalta ongelmallista, • Suolahti – Äänekoski (40 min) kun katokset ovat täynnä • Äänekoski – Suolahti (1 h) lunta aurauksen jälkeen • Pysäkkisyvennyksiä käytetään myös Iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjonnassa on saattoliikenteeseen ja tämä voi aiheuttaa enemmän hajontaa, ja vuoroväli saattaa olla kolme- riskitekijöitä talviolosuhteissa kin tuntia. Tasaista vuoroväliä olennaisempi asia on • Pikavuoropysäkit ovat nykyiseen kuitenkin aikataulujen sopivuus esimerkiksi asioi- tarpeeseen riittävät ja oikeilla miseen Jyväskylässä. Tällaisia vuoropareja yh paikoilla Jämsä-Jyväskylä osuudella. teysväleiltä löytyy vähintään kohtuullisesti. Muuramen pikavuoropysäkki on näistä selkeästi käytetyin. Kuntakeskusten ja tiiviimmin asuttujen taajamien • Saattoliikenteenkin osalta Muuramen ulkopuolella on käytännössä mahdotonta saavut- pikavuoropysäkki on vilkkain ja taa kaikille käyttäjille alle 1 km etäisyyttä pysäkil- samalla ainoa pysäkki, missä voisi tä. Tärkeimmille, tätä kauempana sijaitseville py- harkita myös pyöräparkkia säkeille tulee järjestää tapauskohtaisesti joko pyö- rä- tai autopysäköinti, jolloin matkaketju saadaan 4.4 Asukaskyselyn tuloksia mahdollisimman sujuvaksi. Pysäkkien saavutet- tavuutta parantamalla pystytään vaikuttamaan Keski-Suomen liikennejärjestelmätyön yhteydes- myös siihen, kuinka pitkänä kokonaismatka-aika sä on toteutettu koko maakuntaa koskeva asukas- koetaan. kysely, jossa on kartoitettu säännölliseen liikkumi- seen työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoilla liitty- Jyväskylän taajama-aluetta lukuun ottamatta py- viä tottumuksia. Koko maakunnasta kyselyyn tuli säkkikatoksia on laatukäytävällä lähinnä pikavuo- 1 624 vastausta. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty ropysäkeillä ja vilkkaimmilla koululaisten käyttä- myös tässä työssä. Vastauksista 1 207 eli suurin millä pysäkeillä, kuten jo kohdassa 3.4 todettiinkin. osa tuli tämän työn kohteena olevan joukkoliiken- Suurin osa katoksista on perinteisiä, peltirakentei- teen laatukäytävän halkomista seitsemästä kun- sia katoksia, joista moni on kuitenkin huonossa nasta. Asukasmäärään suhteutettuna aktiivisim- kunnossa tai epäsiistejä. Lisäksi esimerkiksi Lau- pia vastaajia näistä olivat laukaalaiset, joista noin kaassa ja Muuramessa katoksia löytyy taajamista 0,9 % vastasi kyselyyn. Passiivisimpia olivat puo- päätien rinnakkaisväylien varrelta, mutta ei varsi- lestaan jämsäläiset noin 0.2 % osuudella. Jouk- naiselta laatukäytävän pääväylältä. koliikennekyselyille tyypilliseen yli 2/3 vastaajis- ta oli naisia. Eniten vastauksia tuli työikäisiltä. Jy- väskylän vastaajien ikäjakauma poikkeaa muis- ta kunnista painottuen hieman enemmän nuoriin 18–25-vuotiaisiin aikuisiin.
27 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Vastaajien määrä ja sukupuoli 900
800
700 274 600
500 miehiä 400 naisia 300 519 200 40 24 100 6 14 12 14 130 78 0 16 24 25 31 Äänekoski Uurainen Saarijärvi Muurame Laukaa Jämsä Jyväskylä
Kuva 4.1 Laatukäytävän varrella sijaitsevissa kunnissa asuvien vastaajien määrä ja sukupuoli kunnittain. Kuva 4.1
Muissa kunnissa noin 90 % vastaajan kotitaloudes- Jyväskylän ulkopuolisissa kunnissa henkilöauto sa oli henkilöauto käytettävissä, mutta Jyväsky- on selkeästi tyypillisin kulkumuoto työ- ja opiske- lässä vain noin 75 % talouksista, mikä on hyvin lin- lumatkoilla. Jyväskylässä työ- ja opiskelumatkojen jassa alueiden joukkoliikenteen erilaisen palveluta- kulkumuoto-osuudet jakautuvat tasaisimmin eri son kanssa. Yhden auton talouksissa Pääasialliseton tyypillistä, kulkumuotojen kulkumuodot välillä, poislukien juna. Junamatko- että auto on ensisijaisesti miehen käytössä. Nais- ja tehdään pääasiassa vain vapaa-ajalla. Erityisesti 100 % ten osuus vastanneista ja vastaajien omassa käy- Jyväskylässä henkilöauton osuus kasvaa huomat- tössä90 %olevien henkilöautojen osuus antavat vah- tavasti siirryttäessä työ- ja opiskelumatkoista va- vasti viitteitä, että moni vastaus on tullut kahden paa-ajan matkoihin. Tämä on hieman yllättävää, auton80 % talouksista. Näitä vastaajia on sangen vai- koska Jyväskylässä on kuitenkin joukkoliikennet- kea70 saada % millään joukkoliikenteeseen liittyväl- tä tarjolla myös ilta- ja viikonloppuaikaan. Lisäksi lä muutoksella siirtymään joukkoliikenteen käyt- kuukausi- tai kausiliput ovat tyypillisimpiä jyväs- täjiksi.60 % Vastaajien elämäntilanteessa ei ole suuria kyläläisten käyttämiä lipputuotteita, Muulla jolloin matkulkumuodolla- eroja50 kuntien% välillä. Kaikissa kunnissa suurin osa kan hinnan pitäisi suosia joukkoliikennettä.Kävellen vastanneista käy työssä kodin ulkopuolella, mikä Polkupyörällä on 40hyvin % linjassa vastanneiden ikäjakauman kans- sa. Opiskelijat ovat toiseksi suurin vastaajaryhmä Junalla 30 % lähes kaikissa kunnissa. Bussilla 20 % Henkilöautolla 10 %
0 % Työ- ja Työ- ja Säännöllisillä Säännöllisillä opiskelumatkoilla opiskelumatkoilla vapaa-ajan vapaa-ajan muut kunnat Jyväskylä matkoilla muut matkoilla Jyväskylä kunnat
Kuva 4.2
28 Vastaajien määrä ja sukupuoli 900
800
700 274 600
500 miehiä 400 naisia 300 519 200 40 24 100 6 14 12 14 130 78 0 16 24 25 31 Äänekoski Uurainen Saarijärvi Muurame Laukaa Jämsä Jyväskylä
Kuva 4.1 Keski-Suomen Liitto
Pääasialliset kulkumuodot 100 %
90 %
80 %
70 %
60 % Muulla kulkumuodolla
50 % Kävellen Polkupyörällä 40 % Junalla 30 % Bussilla 20 % Henkilöautolla 10 %
0 % Työ- ja Työ- ja Säännöllisillä Säännöllisillä opiskelumatkoilla opiskelumatkoilla vapaa-ajan vapaa-ajan muut kunnat Jyväskylä matkoilla muut matkoilla Jyväskylä kunnat
KuvaKuva 4.2 Vastaajien pääasialliset kulkumuodot työ- ja opiskelu- sekä säännöllisillä vapaa-ajanmatkoilla.
Joukkoliikenteen käyttöä lisäävät toimet 100 %
90 %
En millään esitetyistä 80 % toimenpiteistä Palvelulinjat ovelta-ovelle 70 % Informaation kehittäminen
60 % Pysäkkien ja asemien laatutason parantaminen 50 % Viikonloppuvuorojen lisääminen Aikataulujen ja reittien 40 % muuttaminen Kuva 4.3 Täsmällisyyden ja 30 % luotettavuuden parantaminen Vastaajien Yhteyksien nopeuttaminen arvio toimen- piteistä, joiden 20 % Lipun hinnan alentaminen esim toteuttamisen 10% myötä he olisi- 10 % vat valmiita lisäämään 0 % joukkoliiken- Jyväskylä Muut kunnat teen käyttöä.
Kuva 4.3
29 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Aikataulujen ja reittien sopimattomuus matkusta- sesti hinnan vaikutus kulkutavan valintaan on sitä jan omiin tarpeisiin on valtakunnallisen henkilö- suurempi mitä parempi joukkoliikenteen palveluta- liikennetutkimuksen mukaan tyypillisin joukkolii- so on tarjolla. Tämä näyttää olevan tilanne myös kenteen käytön este. Toinen tyypillinen joukkolii- tähän kyselyyn vastanneiden osalta. Myös joukko- kenteen käytön on kalliina pidetty matkustamisen liikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden mer- hinta. Nämä kaksi asiaa nousivat voimakkaimmin kitys korostuu palvelutason noustessa. Yhteyksi- esille myös tässäJoukkoliikenteen kyselyssä kartoitettaessa käytön toi- tiheysen nopeuttamisen erilaisilla tärkeys matkoilla tulee vahvimmin esil- menpiteitä, joiden seurauksena(muut vastaajat kunnat arvioivat paitsile puolestaan Jyväskylä) Jyväskylän ulkopuolisten kuntien lisäävänsä joukkoliikenteen käyttöään. Tyypilli- vastauksissa.
Muualle suuntautuvilla pitkillä 137 212 32 matkoillaJoukkoliikenteen (yli 1 tunti) käytön tiheys erilaisilla matkoilla Muualle suuntautuvilla lyhyillä 229 98 26 matkoilla (alle 1 tunti) (muut kunnat paitsi Jyväskylä) ei koskaan vähintään kerran vuodessa JyväskyläänMuualle suuntautuvilla suuntautuvilla matkoilla pitkillä 101 157 73 137 212 32 matkoilla (yli 1 tunti) vähintään kerran kuukaudessa Naapurikuntaan suuntautuvilla vähintään kerran viikossa Muualle suuntautuvilla lyhyillä 184 112 45 matkoilla 229 98 26 matkoilla (alle 1 tunti) eipäivittäin koskaan tai lähes päivittäin vähintään kerran vuodessa Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 215 90 36 Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 101 157 73 vähintään kerran kuukaudessa
Naapurikuntaan suuntautuvilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähintään kerran viikossa 184 112 45 matkoilla päivittäin tai lähes päivittäin Kuva 4.4 Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 215 90 36
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuva 4.4 Henkilöauton käytön tiheys erilaisilla matkoilla (muut kunnat paitsi Jyväskylä)
Muilla matkoilla 194 69 20 Henkilöauton käytön tiheys erilaisilla matkoilla Muualle suuntautuvilla pitkillä 198 149 matkoilla (yli 80 km) (muut kunnat paitsi Jyväskylä) ei koskaan Muualle suuntautuvilla lyhyillä 130 185 36 20 matkoilla (alleMuilla 80 matkoilla km) 194 69 20 vähintään kerran vuodessa vähintään kerran kuukaudessa JyväskyläänMuualle suuntautuvilla suuntautuvilla matkoilla pitkillä 56 148 114 66 198 149 vähintään kerran viikossa matkoilla (yli 80 km) Naapurikuntaan suuntautuvilla eipäivittäin koskaan tai lähes päivittäin Muualle suuntautuvilla lyhyillä 56 136 110 73 matkoilla 130 185 36 20 matkoilla (alle 80 km) vähintään kerran vuodessa
Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 30 85 272 vähintään kerran kuukaudessa Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 56 148 114 66 vähintään kerran viikossa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naapurikuntaan suuntautuvilla päivittäin tai lähes päivittäin 56 136 110 73 matkoilla Kuvat 4.4 ja 4.5 Joukkoliikenteen ja henkilöauton käytön tiheys erityyppisillä matkoilla Jyväskylän Kuva 4.5 ulkopuolisissaAsuinkuntani kunnissa. sisäisillä matkoilla 30 85 272
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
30 Kuva 4.5 Keski-Suomen Liitto
Muissa kunnissa kuin Jyväskylässä joukkoliiken- hin tuli huomattavasti enemmän ”päivittäin tai lä- nettä käytetään säännöllisimmin kunnan sisäisil- hes päivittäin henkilöautolla” -vastauksia kuin lä matkoilla sekä laatukäytävän näkökulmasta tär- joukkoliikenteellä. Kaikissa matkatyypeissä hen- keimmillä, eli Jyväskylään suuntautuvilla matkoil- kilöauton osuus on päivittäin tai lähes päivittäin la. Jyväskylään suuntautuvat matkat ovat myös tehtävissä matkoissa on suurempi kuin joukkolii- se matkatyyppi,Joukkoliikenteen johon tuli vähiten ”ei koskaan käytön jouk- tiheyskenteen erilaisilla osuus. matkoilla koliikenteellä” -vastauksia. Kaikkiin matkatyyppei- (vain Jyväskylä)
Muualle suuntautuvilla pitkillä Joukkoliikenteen249 käytön tiheys407 erilaisilla100 matkoilla matkoilla (yli 1 tunti) (vain Jyväskylä) Muualle suuntautuvilla lyhyillä 381 272 69 matkoilla (alle 1 tunti) ei koskaan Muualle suuntautuvilla pitkillä 249 407 100 matkoilla (yli 1 tunti) vähintään kerran vuodessa Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 218 203 129 67 75 vähintään kerran kuukaudessa Muualle suuntautuvilla lyhyillä 381 272 69 Naapurikuntaanmatkoilla (alle suuntautuvilla 1 tunti) eivähintään koskaan kerran viikossa 400 252 71 matkoilla vähintäänpäivittäin taikerran lähes vuodessa päivittäin Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 218 203 129 67 75 vähintään kerran kuukaudessa Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 75 206 190 123 191 Naapurikuntaan suuntautuvilla vähintään kerran viikossa 400 252 71 matkoilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % päivittäin tai lähes päivittäin
Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 75 206 190 123 191 Kuva 4.6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuva 4.6 Henkilöauton käytön tiheys erilaisilla matkoilla (vain Jyväskylä)
HenkilöautonMuilla matkoilla käytön97 tiheys349 erilaisilla171 47 matkoilla (vain Jyväskylä) Muualle suuntautuvilla pitkillä 395 276 33 matkoilla (yli 80 km) Muilla matkoilla 97 349 171 47 ei koskaan Muualle suuntautuvilla lyhyillä 256 344 79 49 matkoilla (alle 80 km) vähintään kerran vuodessa Muualle suuntautuvilla pitkillä 395 276 33 matkoilla (yli 80 km) vähintään kerran kuukaudessa Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 83 91 143 175 214 eivähintään koskaan kerran viikossa Muualle suuntautuvilla lyhyillä 256 344 79 49 Naapurikuntaanmatkoilla (alle suuntautuvilla 80 km) vähintäänpäivittäin taikerran lähes vuodessa päivittäin 58 171 301 138 91 matkoilla vähintään kerran kuukaudessa Jyväskylään suuntautuvilla matkoilla 83 91 143 175 214 vähintään kerran viikossa Asuinkuntani sisäisillä matkoilla 58 104 225 374 Naapurikuntaan suuntautuvilla päivittäin tai lähes päivittäin 58 171 301 138 91 matkoilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
KuvatAsuinkuntani 4.6 ja 4.7 Joukkoliikenteen sisäisillä matkoilla ja henkilöauton58 104 225 käytön tiheys374 erityyppisillä matkoilla Jyväskylässä. Kuva 4.7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuva 4.7
31 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Verrattaessa jyväskyläläisten vastauksia muissa pää kuin muissa kunnissa. Pidemmillä matkoil- kunnissa annettuihin vastauksiin, voidaan havaita la matkustuskäyttäytyminen on sangen saman- suurimmat erot asuinkunnan sisäisissä matkois- kaltaista riippumatta siitä asuuko matkustaja Jy- sa, joissa joukkoliikenteen päivittäinen käyttö on väskylän paikallisliikenteen vaikutusalueella, vai huomattavasti yleisempää ja vastaavasti henkilö- muissa kunnissa. auton päivittäinen käyttö jonkin verran vähäisem-
Palvelutasotekijöiden tärkeys (ei Jyväskylä)
Mobiilipalvelut
Palvelulinjat
Kuljettajan ajotapa
Vaihdottomien yhteyksien olemassa olo
Vaihtojen sujuvuus
Aikataulu- ja reitti-informaatio internetissä
Aikataulu- ja reitti-informaatio pysäkeillä
Lippujärjestelmän helppokäyttöisyys
Henkilöautojen liityntäpysäköinti
Pyöräilyreitit ja polkupyörien liityntäpysäköinti
Pysäkin läheisyys
Liikennöinnin täsmällisyys ja luotettavuus
Pysäkkien ja asemien varuste- ja laatutaso
Joukkoliikenteen reitit
Aikataulujen sopivuus
Joukkoliikenteen matka-aika
Joukkoliikenteen vuorojen määrä viikonloppuisin
Joukkoliikenteen vuorojen määrä iltaisin
Vuorojen määrä työ/opiskelumatkoilla
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä EOS
KuvaKuva 4.84.8 Palvelutason osatekijöiden tärkeys jyväskylän ulkopuolisissa kunnissa asuvien mielestä.
Jyväskylän ulkopuolella asuvien vastaajien mieles- Vähiten tärkeitä (eniten ei lainkaan tärkeä ja vä- tä kolme tärkeintä (eniten erittäin tärkeä ja tärkeä hän tärkeä vastauksia) palvelutasotekijöitä ovat vastauksia) joukkoliikenteen palvelutasotekijää an- puolestaan: netuista vaihtoehdoista on tärkeysjärjestyksessä: • Henkilöautojen liityntäpysäköinti • Aikataulujen sopivuus • Pyöräilyreitit ja polkupyörien • Aikataulu- ja reitti-informaatio internetissä liityntäpysäköinti • Liikennöinnin täsmällisyys ja luotettavuus • Pysäkkien ja asemien varuste- ja laatutaso
32 Keski-Suomen Liitto
Palvelutasotekijöiden tärkeys (vain Jyväskylä)
Mobiilipalvelut
Palvelulinjat
Kuljettajan ajotapa
Vaihdottomien yhteyksien olemassa olo
Vaihtojen sujuvuus
Aikataulu- ja reitti-informaatio internetissä
Aikataulu- ja reitti-informaatio pysäkeillä
Lippujärjestelmän helppokäyttöisyys
Henkilöautojen liityntäpysäköinti
Pyöräilyreitit ja polkupyörien liityntäpysäköinti
Pysäkin läheisyys
Liikennöinnin täsmällisyys ja luotettavuus
Pysäkkien ja asemien varuste- ja laatutaso
Joukkoliikenteen reitit
Aikataulujen sopivuus
Joukkoliikenteen matka-aika
Joukkoliikenteen vuorojen määrä viikonloppuisin
Joukkoliikenteen vuorojen määrä iltaisin
Vuorojen määrä työ/opiskelumatkoilla
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä EOS
Kuva 4.9 Palvelutason osatekijöiden tärkeys jyväskylässä asuvien mielestä. Kuva 4.9
Jyväskylässä asuvien vastaajien mielestä kolme Vähiten tärkeiksi nousevista palvelutasotekijöis- tärkeintä (eniten erittäin tärkeä ja tärkeä vastauk- tä liityntäpysäköintiasiat eivät kaupunkiympäris- sia) joukkoliikenteen palvelutasotekijää annetuis- tössä ole niin olennaisia, kuin isompien teiden var- ta vaihtoehdoista on tärkeysjärjestyksessä: rella kulkevilla linjoilla. Palveluliikenne puolestaan nousee esiin enemmänkin vastaajien ikäjakauman • Liikennöinnin täsmällisyys ja luotettavuus johdosta. Näiden täten hieman perusteettomas- • Aikataulujen sopivuus ti esiin nousseiden palvelutasotekijöiden jälkeen • Vuorojen määrä työ/opiskelumatkoilla seuraavat kolme vähiten tärkeää tekijää olivat:
Vähiten tärkeitä (eniten ei lainkaan tärkeä ja vä- • Mobiilipalvelut hän tärkeä vastauksia) palvelutasotekijöitä ovat • Pysäkkien ja asemien varuste- ja laatutaso puolestaan: • Joukkoliikenteen vuorojen määrä viikonloppuisin • Henkilöautojen liityntäpysäköinti • Pyöräilyreitit ja polkupyörien liityntäpysäköinti • Palvelulinjat
33 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
Vapaamuotoiset kommentit
Asukaskyselyn yhteydessä vapaamuotoisia kom- Hinta, lipputyypit: mentteja annettiin yhteensä noin 700 kpl. Suu- rin osa kommenteista koski Jyväskylän paikallis- • kertalipun hinta liian korkea verrattuna liikennettä. Seuraavassa on yhteenveto kommen- omalla autolla tehtävään matkaan teissa eniten esiin nousseista kehittämistarpeista. • ehkäpä kävijämäärät nousisivat, jos lippujen hintaa laskisi johonkin tasasummaan Täsmällisyys, luotettavuus: • lastenvaunujen kanssa liikkuvien tulisi saada ilmainen bussimatka • Vuorot myöhästelevät erityisesti talviaikaan • lippujärjestelmä kokonaisuudessaan sekava ja liian kireistä aikatauluista johtuen • bussilippu pitäisi olla mahdollista • autot menevät pysäkin ohi ennen ostaa puhelimella nettiaikatauluun merkittyä aikaa • yhden matkalipun tulisi automaattisesti • liikennöinnin epäluotettavuus olla voimassa tunnin (huonosta kalustosta johtuen) • samalle kortille olisi hyvä voida ladata sekä matkaa että aikaa Nopeus: • yhden matkalipun järjestelmä sekä busseille että junille • nykyisten vuorojen rinnalle nopeampia vuoroja, jotka ajoitettu työvuorojen mukaan Yhteensopivuus muihin joukkoliikennemuotoihin:
Reitit: • Helsingin suuntaan lähteviin aamujuniin (esim 6:30) ei ole yhteyttä • kaikki linjat kulkevat säteittäin • Laukaa - JKL - Laukaa vuorot eivät Jyväskylän keskustasta ja keskustaan sovi VR:n aikataulujen kanssa ja ’kehäliikenne’ sujuvine yhteyksineen puuttuu lähes kokonaan Pysäkkiolosuhteet, liityntäpysäköinti, pysäkkien • uusia asuinalueita ei ole joukkoliikenteen saavutettavuus: piirissä (mm. Muuramessa) • suorempia linjoja nopeampia teitä pitkin • pysäkeiltä puuttuu auton tai pyörän kaivataan (esim. Laukaa – Jyväskylä) (turvallinen) liityntäpysäköinti • Äänekoskella kunnan sisäiset • pysäkkiaikatauluissa kerrotaan ainoastaan yhteydet heikot milloin bussi lähtee alkupisteestään • linja-autopysäkkien talvikunnossapito Vuoromäärät, liikennöintiaika: huonoa keskusta-alueiden ulkopuolella
• koulujen lomien aikana mahdoton käyttää Informaatio, markkinointi: joukkoliikennettä työmatkoihin • viikonloppuisin vuoroja on liian vähän • reitit ja aikataulut vaikeaselkoisia • tietyt vuorot ovat erityisesti aamuisin niin • linjakilpien käyttöä pitäisi parantaa täynnä, että aina ei meinaa kyytiin mahtua • Jyväskylässä aikataulukirja vaikeaselkoinen • vakiovuoroja toivotaan enemmän, että ei • mobiilipalveluja voisi kehittää (esim. tarvitsisi aina maksaa pikavuoromaksua pysäkkiaikataulut puhelimen näytölle) • klo 6.30–17.00 välisenä aikana vuoroja • internet antaa eri tiedon ajoreitistä, on mentävä riittävän tiheästi, jotta kuin mitä todellisuudessa ajetaan työmatkoihin kuluva aika ei kasva liian • myös kaukoliikenteen linja-autovuorojen suureksi verrattuna oman auton käyttöön reitit voisi näyttää kartalla netissä
34 Keski-Suomen Liitto
• aikatauluja ja reittejä on vaikea tulkita, kun on niin paljon epäsäännöllisyyttä ja poikkeuksia reiteissä ja aikatauluissa • internet-palvelujen lisääminen olisi nykyaikaa • bussivuoroja ei osata markkinoida ihmisille haja-asutusalueilla • palvelulinjaa kannattaisi mainostaa nykyistä enemmän
Muita kommentteja/ehdotuksia:
• joukkoliikenteen imago tärkeä • kuskien käytöksessä ja ajotavassa on toivomisen varaa • ajettavan kaluston kunto on aika ajoin suorastaan hengenvaarallinen • toimiva ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä on tänä päivänä ihan perusedellytys • taksi osana joukkoliikennettä olisi varteenotettava ja kehitettävä muoto alueelle, josta joukkoliikennepalvelut on jo karsittu • busseilla pitäisi olla etuajo-oikeus useammassa risteyksessä • joukkoliikenteen kilpailuttaminen järkevämmäksi, ei ole mitään syytä vaihtaa tuttua liikennöitsijää muutaman euron voiton vuoksi • kaupunkiliikenteestä pois pitkänmatkan linja-autot • erilaisten asioimisliikenne- ja kutsutaksijärjestelmien kehittäminen niiden haja-asutusalueen asukkaitten palvelemiseksi, joilla itsellään ei ole autoa
35 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys
5. KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Joukkoliikenne hillitsee ilmastonmuutosta tehok- Kullekin yhteysvälille on esitetty vähintään yhtä laa- kaasti vain, mikäli se tarjoaa todellisen, houkutte- dukasta nousupysäkkiä, joka varustetaan korkeata- levan vaihtoehdon henkilöautolle. Tällöin täytyy ai- soisella pysäkkikatoksella ja pyörä- tai autopysäköin- nakin seuraavien kriteerien täyttyä: tipaikalla. Lisäksi tulee huolehtia turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä pysäkille. Kirri-Tikkakoski välin • linja-autovuorolla on matkan tarkoi- pysäkkien kehittäminen tullee toteutumaan lähitule- tukseen sopiva aikataulu ja reitti vaisuudessa 4-tien moottoritieksi rakentamisen yh- • matka-aika suhteessa henkilöautoon ei saa teydessä. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa olla liian pitkä, ts. reitin tulee olla mah myös Tikkakosken ja Äänekosken välinen osa 4-tiestä dollisimman suora kehitetään moottoritieksi, mikä avaa uusia mahdolli- • pysäkki on helposti ja turvallisesti saavu- suuksia nykyistä nopeammille joukkoliikenneyhteyk- tettavissa. Jos pysäkki ei ole kävelymat- sille. Hirvaskankaan uuden eritasoliittymän pysäkki- kan päässä, tulee pysäkillä olla turvallinen parit ovat ehdolla valtakunnallisen Sata solmupysäk- pyörän tai auton pysäköintimahdollisuus kiä Suomeen -hankkeen kehittämiskohteeksi, koska • pysäkki tarjoaa miellyttävän odotustilan ne ovat laatukäytävän kenties merkittävin vaihtopy- • tieto linja-autovuorosta on helposti löydettävis- säkkipari. Pysäkkien merkitys on korostumassa Hir- sä ja se on luotettavaa (aikataulut pitävät, poik- vaskankaan ympäristön maankäytön voimakkaan keuksista tarjolla ajantasainen informaatio) kehittymisen myötä.
Seuraavaan taulukkoon on koottu laatukäytävän kan- Kaikilta keskeisiltä pysäkeiltä tulee löytyä ajantasai- nalta tärkeimmät kehittämisehdotukset, joiden tavoi- nen informaatio linja-autovuorojen aikataulusta ja rei- tevuosi on 2020. Ehdotuksissa on paikattu puuttei- teistä. Parhaimmillaan informaatio voi olla reaaliai- ta asetettuun tavoitetasoon nähden (taulukot 4.1 ja kaista, mutta se ei ole vaatimus. Luonnollisesti py- 4.2), sekä otettu huomioon maastokatselmukses- säkeiltä tulee löytyä roska-astia ja mielellään myös sa todetut pysäkkipuutteet laatukäytävän merkittä- penkki. Pysäkkien kunnossapitoa, erityisesti talvis- vimmillä pysäkeillä (ks. myös kohta 3.3). Lisäksi on aikaan, tulee tehostaa nykyisestä. Aurattaessa tulee huomioitu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunni- huolehtia siitä, ettei odotustilaan jää lumivallia. Ko- telman asukaskyselyssä voimakkaimmin esille nous- neellista lumenaurausta tulee täydentää käsityönä seet tarpeet. Ehdotukset on jaettu yhteysväleihin, ja tehtävällä viimeistelyllä kunnollisen lopputuloksen niissä on otettu kantaa toimenpiteen tärkeyteen sekä saavuttamiseksi. Käsityö on tärkeää myös siksi, et- toteuttamisen ensisijaiseen vastuutahoon. tei turhaan vaurioiteta katoksia koneilla. Myös pysä- keille johtavat kevyen liikenteen yhteydet tulee pitää Lisävuoroja on esitetty lähinnä koulujen loma-ajan kulkukelpoisina. Auraamisen lisäksi tulee kiinnittää työmatkoja turvaamaan. Linja-autojen aikatauluihin huomiota liukkauden torjuntaan. esitetään toisaalta niiden yhteensovittamista juna- ja kaukoliikenteen aikataulujen kanssa, ja toisaalta ai- Informaation lisäksi tärkeä rooli on itse linja-auto- kataulujen väljentämistä ruuhkaisimmilla Jyväsky- liikenteen markkinoinnilla. Nämä kulkevat käsi kä- län taajama-alueen reiteillä. dessä, toisin sanoen näkyvällä, mieleenpainuval- la ja mahdollisesti jopa kohdennetulla mainonnalla Lentoasemalla poikkeaminen on esitetty pääosin herätetään kiinnostus, joka johtaa lisäinformaation poistettavaksi, koska se hidastaa merkittävästi ai- etsimiseen. katauluja Äänekoskelta ja Saarijärveltä Jyväskylään. Tietyille tärkeille lentovuoroille yhteys säilytetään. Varsinaisen laatukäytävän ulkopuolelta kantaa on Nykyisellään noin puolet esimerkiksi Äänekosken ja otettu syöttöliikenteen järjestämiseen runkoreiteille. Jyväskylän väliä liikennöivistä vuoroista poikkeaa Syöttöliikenteet toimivat samalla kuntien sisäisenä lentoasemalla, minkä lisäksi useat muut vuorot vie- joukkoliikenteenä täydentäen mm. koululaisvuoroja. lä tarvittaessa.
36 Keski-Suomen Liitto
Taulukko 5.1 Toimenpide-ehdotukset laatukäytävälle yhteysväleittäin
Tärkeysluokka Yhteysväli Kehittämistoimenpide I II III Vastuutaho
Toinen työmatkavuoro klo 8:ksi Jyväskylään kesäaikaan x ELY Jämsä - Jämsä Jkl - Jämsä Paikallisliikennealueella jl:een luotettavuuden parantaminen aikatauluja väljentämällä (koskee myös Laukaa-Jkl väliä) x Jkl kaupunki Kutsupohjainen syöttöliikenne asuinalueilta laatukäytävälle x Kunta Joukkoliikenneväylien etuajo-olosuhteiden parantaminen, liikennevaloetuudet Jkl:n keskustassa x Jkl kaupunki Korkeatasoinen aluepysäkki pysäkki- ja pyöräkatoksineen Muuramentien rampin pysäkille (Jkl:n suuntaan) x ELY Vanhalle Nelostielle (Muurame) pysäkkikatos ja Koivuahteentien
Muurame - Jyväskylä - - Muurame Jyväskylä Muurame liittymään korkeatasoinen aluepysäkki x Kunta Talviarkeen aamuhuipputunnille (klo 07-08) 1-2 nopeaa suoraa vuoroa Laukaasta Jkl:ään (joko muuttamalla nykyisiä vuoroja tai lisäämällä uusia) x Kunta+ELY 1-2 vuoroparia ilta-aikaan välille Laukaa-Jkl-Laukaa x Kunta+ELY Paikallisliikennealueella jl:een luotettavuuden parantaminen aikatauluja väljentämällä (koskee myös Muurame-Jkl väliä) x Jkl kaupunki Bussiaikataulujen yhteensovittaminen juna- ja kaukoliikenteen bussiaikataulujen kanssa x ELY+kunta Kutsupohjainen syöttöliikenne asuinalueilta laatukäytävälle x Kunta Terminaalitason pysäkki Laukaan keskustaan x Kunta+ELY
Laukaa - Jyväskylä - Laukaa - Jyväskylä Laukaa Korkeatasoinen aluepysäkki Tiituspohjan etel. liittymään x ELY Talviarkeen aamuhuipputunnille 1 suora vuoro vt4:n kautta Äänekoskelta Jkl:ään x ELY 1 vuoropari ilta-aikaan välille Äänekoski-Jkl-Äänekoski x ELY Vuorojen nopeuttaminen poistamalla lentokentällä poikkeaminen (joissakin vuoroissa voi säilyttää) x ELY, Liikennöitsijät Bussiaikataulujen yhteensovittaminen juna- ja kaukoliikenteen bussiaikataulujen kanssa x ELY+kunta Kutsupohjainen syöttöliikenne asuinalueilta laatukäytävälle (toimii myös kunnan sisäisenä liikenteenä) x Kunta Korkeatasoinen aluepysäkki katoksineen vt 4 Hirvaskankaan pysäkille (Jkl:n suuntaan); liityntäpysäköinti ABC:n pihalle x ELY Terminaalitason pysäkki Äänekosken keskustaan x Kunta+ELY Korkeatasoinen aluepysäkki Konnevedentien (mt69) liittymään x ELY
Äänekoski - Jyväskylä - Äänekoski - Jyväskylä Äänekoski Korkeatasoinen aluepysäkki Tikkakosken liittymään (vt4) x ELY Työmatkavuoro klo 8:ksi Jyväskylään ja klo 16 jälkeen Jyväskylästä ympäri vuoden x ELY
Uurainen Uurainen - Jkl - Uurainen Korkeatasoinen aluepysäkki Tikkakosken liittymään (mt630) x ELY
Työmatkavuoro Jyväskylästä Saarijärvelle klo 16 jälkeen kesäaikaan x ELY Aikataulumuutoksella yhteys Saarijärveltä Äänekoskelle klo 8:ksi ja 16 jälkeen ympäri vuoden x ELY
Saarijärvi - Saarijärvi (Äkoski) - Jkl - (Äkoski) - Saarijärvi Korkeatasoinen aluepysäkki Uuraistentien ja vt13 liittymään. x ELY Pysäkkien (talvi-)kunnossapidon tehostaminen x Kunnat+ELY Lippujärjestelmän selkeyttäminen x Kunnat, liikennöitsijät Yhteiskäyttölipun kehittäminen bussi/juna x ELY
Mobiilipalvelujen lisääminen (esim. lipun osto kännykällä) x ELY, kunnat, liikennöitsijät
Informaation parantaminen (internet+perinteinen) x ELY, kunnat, liikennöitsijät
Seudullisen aikataulujulkaisun laatiminen x ELY, kunnat, liikennöitsijät Markkinoinnin tehostaminen x Kunnat, liikennöitsijät Linja-autokaluston uusiminen x x x Liikennöitsijät Yleistä
37 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: 0207 560 200 I fax: 014 217 733 I [email protected] Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: [email protected]