- KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | JOULUKUU 2013

LOPPURAPORTTI | 2014

Turku - Tampere kehityskäytäväselvitys

1

TIIVISTELMÄ

Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys on Liikenneviraston kehittämiseen. Kehityssuunnista valittiin vertailuvaihtoeh- liikennerevoluution pilottiprojekti, jossa kolmen eri ELY-kes- tojen yhdistelmä, jossa kaukojunaliikennettä kehitetään kuksen alueella kulkevaa, Turun ja Tampereen välistä radan nykyisiltä asemilta sekä Aurasta ja valtatien suuntaisen ja valtatien 9 muodostamaa liikennekäytävää käsitellään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään mahdollis- yhtenä kokonaisuutena. Selvitys on laadittu vuorovaikutuk- tamaan yhteysväliä käyttävä nopea linja-autoliikenne, josta sessa yhteysvälin kuntien, viranomaisten ja muiden sidos- myös kaupunkiseutujen välillä olevat taajamat hyötyvät. ryhmien kanssa ottaen huomioon kaikkien liikennemuoto- jen käyttäjätarpeet. Yhteysvälin palvelutasopuutteiden korjaamiseksi keino- valikoimaa kuvattiin tuottavuuspyramidin avulla. Tuotta- Valtatie 9 muodostaa keskeisen maantieyhteyden Varsi- vuuspyramidissa ensimmäisen portaan toimenpiteillä py- nais-Suomesta Pirkanmaalle sekä Keski-Suomeen ja aina ritään vaikuttamaan liikennetarpeeseen ja kulkutapoihin. Venäjän rajalle saakka. Se toimii myös merkittävänä kul- Yhteysvälin ensimmäisen portaan toimenpiteet liittyvät jetusyhteytenä Turun ja Naantalin satamien kautta Skan- maankäytön suunnittelun periaatteisiin, prosesseihin sekä dinaviaan. Akaan ja Tampereen välillä valtatien 9 on osa selvitystarpeisiin. Toisella portaalla tehostetaan liikennejär- valtatietä 3, jota Helsingin ja Tampereen välillä käsitellään jestelmän käyttöä esimerkiksi liikenteen hallinnan keinoin omana hankkeena. Liikenneturvallisuuden kannalta suu- (kameravalvonnan lisääminen) tai helpottamalla joukko- rimmat ongelmat valtatiellä ovat hirvieläinonnettomuudet, liikenteen käyttöä parantamalla tarjontaa, informaatiota turvattomat nelihaaraliittymät, ohitusmahdollisuuksien sekä lippujärjestelmiä. Kolmannella portaalla toteutetaan puute sekä Liedon ja Auran välinen osuus, jossa tapahtuu pieniä liikenneturvallisuuteen, kävelyyn, pyöräilyyn ja jouk- huomattava määrä henkilövahinkoon johtaneita onnetto- koliikenteeseen liittyviä parannustoimenpiteitä. Näitä ovat muuksia. liittymien pienet parantamistoimet kuten porrastukset ja yksityistieliittymien poistaminen, tärkeimpien solmupistei- Turun ja Tampereen välinen rata koostuu yksiraiteisesta Tur- den kohdilla olevien linja-autopysäkkien parantaminen tu- ku- radasta ja kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radas- kemaan valtatien suuntaista linja-autoliikenteen tarjontaa, ta. Henkilö- ja tavaraliikennettä välittävän radan keskeiset pyöräilyn ja kävelyn yhteyspuutteiden parantaminen ja val- puutteet ovat kohtaamispaikkojen puute, lukuisat tasoris- tatien sekä radan estevaikutuksen vähentäminen toteutta- teykset sekä Tampereen tavararatapihan muodostama pul- malla ali- tai ylikulkuja eritasoon sekä rautatien osalta koh- lonkaula. taamispaikkojen lisääminen.

Joukkoliikennetarjonta koostuu nykytilanteessa Tampe- Neljäs porras muodostuu suurista, kapasiteettia merkit- reen ja Turun välillä liikennöivistä kaukojunista sekä Turun tävästi parantavista investoinneista. Neljännen portaan ja Tampereen välisistä linja-autojen kauko- ja vakiovuoro- toimenpiteinä yhteysvälillä ovat eritasoliittymät sekä ohi- liikenteestä. Yhteysvälin päiden välisestä linja-autoliiken- tuskaistaosuudet sekä rautateiden osalta merkittävät pa- teestä valtaosa kulkee vain osan matkaa valtatietä 9 pitkin rantamistoimet, jotka vaikuttavat palvelutasoon ja junien kiertäen joko Huittisten tai Forssan kautta, mikä pidentää nopeuteen. matka-aikaa merkittävästi. Tästä johtuen vain junaliikenne tarjoaa tällä hetkellä henkilöautolle kilpailukykyisen yhtey- Tuottavuuspyramidin portaiden toimenpiteet on jaoteltu den. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta jokilaaksoihin ja valta- kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe koostuu vuoteen tiehen nähden poikittaisesti sijoittuneet taajamat aiheutta- 2025 mennessä toteutettavista toimenpiteistä ja toinen vai- vat tarvetta kävelyn ja pyöräilyn verkolle lähinnä taajamien he vuoteen 2040 mennessä toteutettavista toimenpiteistä. kohdille ja poikittaisesti valtatiehen ja rataan nähden. Näiden lisäksi osa toimenpiteistä tulee toteutettavaksi vasta maankäytön kehittymisen mukaan ja osa on jatkuvaa työtä. Maankäytön ja asumisen, kuten myös liikenteen kannalta yhteysväli on tiimalasin muotoinen. Yhteysvälin päät sekä Esitettyjen investointien kustannustehokasta vaikuttavuutta keskellä muodostavat oman työssäkäyntialueensa selvitettiin IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla toteutetuilla tar- ja niistä löytyy kattavimmat palvelut. Turun ja Tampereen kasteluilla, joiden avulla pyrittiin hahmottamaan toteutus- kaupungeissa kasvu kohdistuu myös ympäryskuntiin, mikä järjestystä kolmannen ja neljännen portaan toimenpiteille. osaltaan lisää valtatien liikennettä. Turun, Tampereen ja Loi- maan kaupunkiseutujen ulkopuolella pitkien maatalousval- Yhteysvälin kehittämisen todettiin vaativan kunta- ja maa- taisten haja-asutusosuuksien välillä on muutama pienempi kuntarajat ylittävää yhteistyötä, erityisesti yhteysvälin kes- taajama. kivaiheella, jossa vaikuttaa kolme eri ELY-keskusta, liittoa sekä useita kuntia. Yhteysvälin edistäminen toteutuu osin Yhteysvälin tavoitteet muodostettiin MALPE-ajattelun mu- Pro Ysitie –yhdistyksen toiminnan kautta, mutta tarvetta kaisesti. Lähtökohtina olivat valtakunnallisten alueidenkäyt- todettiin olevan myös kehityskäytävän asioista huolehtival- tötavoitteiden lisäksi myös muut valtakunnalliset liikentee- le viranomaistahon koordinaattorille. seen ja maankäyttöön liittyvät strategiat sekä viimeisin liikennepoliittinen selonteko. Kehityskäytävän tulevaa ke- Työn lopuksi kolmen ELY-keskuksen taholta määritettiin hityssuuntaa visioitiin kolmen eri skenaarion avulla. Nyky- seuraavaan kahteen liikennepoliittiseen selontekoon eh- tilanteen jatkumista sellaisenaan verrattiin raideliikenteen dolla olevat toimenpidekokonaisuudet (korit) ensimmäises- parantamiseen sekä valtatien suuntaisen joukkoliikenteen tä vaiheesta. ALKUSANAT

Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys on osa Liikenneviras- Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon kuuluivat: ton liikennerevoluutiohanketta. Matti Kiljunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Selvityksessä on tarkasteltu yhteysvälin kehittämistä lyhy- Antti Kärki, Varsinais-Suomen ELY-keskus ellä 15 vuoden aikajänteellä sekä pidemmällä, 30 vuoden tähtäimellä. Kolmen maakunnan ja ELY-keskuksen aluetta Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus halkovan yhteysvälin kokonaisvaltainen kehittäminen vaa- Soile Koskela, Varsinais-Suomen ELY-keskus tii osapuolten välistä yhteistyötä. Työpajojen, seminaarien Pirjo Uusi-Uola, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja kuntayhteistyön kautta on tavoiteltu yhteistä näkemystä Laura Leppänen, Varsinais-Suomen liitto yhteysvälin kehittämisestä. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys käynnistyi huhti- Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto kuussa 2012. Työn tilaajana on toiminut Varsinais-Suomen Jukka Peura, Uudenmaan ELY-keskus ELY-keskus. Päähankkeeseen liittyviä esisuunnitteluhank- Teija Snicker-Järvinen, Liikennevirasto keita ovat olleet Auran keskustan eritasoliittymän alustava Heidi Mäenpää, Liikennevirasto yleissuunnittelu (SITO, 2013), toimenpideselvitys Aura-Urja- la ohituskaistaratkaisuista (FCG, 2013) Turku-Tampere-ke- Muita työssä mukana olleita sidosryhmien edustajia olivat: hityskäytävän bussipysäkit –toimenpidesuunnitelma (Linea, 2013), Turku-Tampere yhteysvälin kevyen liikenteen audi- Pasi Mäkinen, Loimaa tointi (WSP, 2013) sekä Kiinteistövaikutusten arviointiselos- tus (Maanmittauslaitos, Pirkanmaan satakunnan maanmit- Esko Tonteri, taustoimisto, 2012). Pauli Salminen, Loimaan seudun kehittämiskeskus Risto J. Rantala, Valkeakosken seudun kehitys Työssä on selvitetty yhteysvälin kehittämisen lähtökohtia ja Vesa Leppänen, Valkeakosken seudun kehitys rajoitteita käyttäjähaastatteluiden avulla sekä laadittu kaksi Olavi Ahola, Turku vaihtoehtoista kehityssuuntaa ja niihin liittyvät liikennepal- veluiden visiot. Lisäksi kuvattiin nykykehityksen suunta (Ke- Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto hityssuunta 0+). Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto Kalle Rautavuori, Loimaa Kehityssuuntia muodostettaessa järjestettiin Loimaalla Tuija Pihlajamäki, Humppila 5.9.2012 työpajatilaisuus sidosryhmien; Liikenneviraston, kuntien, ELY-keskusten, maakuntaliittojen sekä elinkei- Vesa Leppänen, Valkeakosken seudun kehitys noelämän edustajille. Kehityssuunnan valintaa käsiteltiin Hannu Maijala, marraskuussa Toijalassa () järjestetyssä sidosryhmäse- Olli-Pekka Hannu, Pöytyä ja Aura minaarissa. Työn loppupuolella kuntatyöpajassa käsiteltiin Matti Tunkkari, Loimaa suunnitelman toteuttamisen vaiheistusta suhteessa kuntien maankäyttöön. Kari Tasala, Humppila Mika Joki, Aura Juho Hannukainen, VR Kaukoliikenne.

Työn on laatinut Ramboll Oy. Konsultin puolelta työn tekemisestä ovat vastanneet projektipäällikkö Jouni Lehtomaa sekä pääsuunnitelija Leena Manelius. Projekti- ryhmään ovat kuuluneet lisäksi Vesa Verronen, Jukka Räsä- nen, Jouni Laitinen, Kyösti Pätynen sekä Riikka Salli. SISÄLLYS

Tiivistelmä 7. Kehityskäytävän keinovalikoima...... 31 7.1 Yleistä...... 31 Alkusanat 7.2 Tuottavuuspyramidi...... 31 1. Miksi...... 6 7.3 Liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikuttaminen...... 32 1.1 Miksi selvitys on tehty ja mihin se tähtää?...... 6 7.4 Liikennejärjestelmän käytön tehostaminen...... 32 1.2 Lähtötiedot...... 6 7.5 Liikennejärjestelmän parantaminen...... 32 2. Turku-Tampere kehityskäytävä...... 7 7.6 Uusinvestoinnit...... 33 2.1 Valtatie 9...... 7 8. Toimenpiteet ja niiden vaikutukset...... 34 2.2 Turku-Tampere rautatie...... 7 8.1 Yleistä...... 34 2.3 Turun ja Tampereen lentoasemat...... 8 8.2 Liikenteen kysyntään ja 2.4 Turun ja Naantalin satamakokonaisuus...... 8 kulkutapaan vaikuttaminen...... 34 2.5 Asuminen...... 9 8.3 Liikennejärjestelmän käytön tehostaminen.....37 2.6 Palvelut...... 12 8.4 Liikennejärjestelmän parantaminen...... 40 3. Liikkuminen...... 13 8.4.1 Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukko- liikenteen olosuhteiden parantaminen...... 40 3.1 Henkilöautoliikenne ja raskas liikenne...... 13 8.4.2 Väylien ja 3.2 Liikenneturvallisuus...... 16 terminaalien parantaminen...... 42 3.3 Joukkoliikenne...... 17 8.5 Uusinvestoinnit...... 44 3.4 Kävely ja pyöräily...... 19 8.5.1 Rataan liittyvät uusinvestoinnit...... 44 4. Tavoitteet...... 21 8.5.2 Ohituskaistaosuudet...... 45 4.1 Yleiset tavoitteet ...... 21 8.5.3 Eritasoliittymät...... 46 4.2 Tavoitteiden muodostaminen...... 21 8.5.4 Valtatien 9 -Aura välin kehittäminen...... 47 5. Käyttäjätarpeet suunnittelun lähtökohtana...... 23 8.5.5 Valtatien 9 Auran kohdan vaiheistus...... 48 5.1 Kuntien maankäyttö- suunnitelmissa esitetyt tarpeet...... 23 8.5.6 Muut kehittämis- investoinnit Akaa-Tampere välillä...... 50 5.2 Palveluihin liittyvä tarpeet...... 23 8.6 Matka- ja kuljetusketjut...... 51 5.3 Elinkeinoelämän tarpeet...... 23 8.7 Organisointi...... 52 5.4 Joukkoliikenne...... 24 5.5 Käyttäjien palvelutasoanalyysi jaksoittain...... 24 9. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet...... 53

6. Kehityssuunnan valinta...... 28 10. Ensimmäisen vaiheen toimenpidekortit...... 54 6.1 Kehityssuuniten muodostaminen...... 28 6.2 Nykytilan jatkumo...... 28 LÄHTEET...... 55 6.3 Voimakas raideliikenteen kehittäminen...... 28 6.4 Valtatien 9 suuntaisen linja- LIITTEET autoliikenteen kehittäminen...... 29 LIITE 1 I vaiheen toimenpiteet 6.5 Kehityssuunnan valinta...... 30 LIITE 2 II vaiheen toimenpiteet LIITE 3 Toimenpiteiden vastaaminen MALPE-tavoitteisiin LIITE 4 Suunnitteluperusteet TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Kuvassa 1 on esitetty yhteysväliselvityksen prosessi ja siihen 1 MIKSI? liittyvä vuorovaikutus.

1.1 Miksi selvitys on tehty ja mihin se 1.2 Lähtötiedot tähtää? Suunnitelman keskeisenä lähtökohtana ovat yhteysvälin Liikennepolitiikan uudistamisen lähtökohtana on julkisen käyttäjien tarpeet. Kyselyiden, haastatteluiden ja työpajo- talouden rahoitusnäkymien kiristyminen. Resurssit kohdis- jen perusteella saadaan tietoa yhteysvälin nykytilasta ja on- tetaan vastaamaan käyttäjien tarpeita vaikuttavuudeltaan gelmista. Myös seuraavien aikaisempien selvitysten kyselyi- kustannustehokkaisiin kohteisiin. den ja haastatteluiden tuloksia käytetään hyväksi:

Uutta liikennepolitiikkaa sovelletaan Liikennerevoluution • ProYsitie-kysely (2011) mukaisessa ajattelumallissa, jossa korostuu kokonaisvaltai- • Turku-Tampere-kehityskäytävän maankäytön tarkaste- nen suunnittelu maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut lut (2011) sisälsivät yrityskyselyitä ja elinkeinot huomioiden (MALPE-ajattelu). • Loimaan seudun joukkoliikennesuunnitelmaan liittyvä asukaskysely (2011) Työhön liittyy tiiviisti ylimaakunnallisen, maankäyttöä ja lii- kennettä yhdistävän suunnitteluprosessin kehittäminen. • Turun seudun joukkoliikenteen asukaskysely (2011).

Työn keskeinen päämäärä on saavuttaa liikenteen ja maan- Loimaalla syyskuussa 2012 järjestettyyn työpajatilaisuuteen käytön yhteensovittamiseksi sekä kehittämiseksi osapuol- osallistuneilta sidosryhmien (kuntien, maakuntaliittojen, ten yhteinen näkemys ja kehityssuunta. Prosessiin osallistu- Liikenneviraston sekä ELY-keskusten) edustajilta on saatu vat yhteysvälin kunnat, maakuntaliitot, ELY-keskukset sekä myös näkökantoja yhteysvälin kehittämiseen liittyen. Yh- elinkeinoelämä. Eri tahojen yhteistyöllä pyritään sitoutta- teysvälin pitkämatkaisen joukkoliikenteen käyttäjille suun- maan osapuolet prosessin aikana syntyneeseen kehittämis- natut kyselyt toteutettiin touko-kesäkuussa 2012. Kyselyt suunnitelmaan. suoritettiin kaukoliikenteen junissa ja busseissa lomake- muodossa. Kyselyyn saatiin noin 200 vastausta. Yhteysvälin Kaikilla sidosryhmillä; kunnilla, maakunnilla sekä viran- yrityksiin kohdistettiin internetkysely työmatkojen joukkolii- omaisilla on keskeinen rooli tulevaisuutta visioitaessa, kos- kenteen käytön kartoittamiseksi. Vastaajia oli noin neljäsa- ka yhteisten tavoitteiden kautta sitoudutaan vision toteu- taa. Satamien tarpeiden selvittämiseksi toteutettiin satama- tumiseen. johtajien puhelinhaastattelut.

Käyttäjäryhmien määrittelyssä ja palvelutasopuuttei- Lähtökohtien määrittely ta tutkittaessa hyödynnettiin seuraavia lähtötietoja: HAASTATTELUT JA KYSELYT Tavoitteiden ja tarpeiden yhteensovittaminen • pendelöintitilastot • aiemmat selvitykset ja kyselyt TYÖPAJA Kehityssuunnat • kyselyt hankkeen aikana joukkoliikennemat-

VÄLI- Kehityssuunta 0+ Kehityssuunta 1 Kehityssuunta 2 kustajille ja työpaikoille. Nykytilan jatkumo Raideliikenteen Valtatien 9 suuntaisen RAPORTTI voimakas kehittäminen pikavuoroliikenteen kehittäminen SIDOSRYHMÄ- SEMINAARI Päätös valittavasta kehityssuunnasta

Kehityskäytävän liikennepalvelujen palvelutasotarpeet

Toimenpidevalikoima ja vaikuttavuuden arviointi

KUNTA- Toimenpiteiden valinta ja kehittämispolku SEMINAARI

LAUSUNNOT Raportti KOMMENTIT

Kehityskäytäväyhteistyön prosessi Kuva 1. Kehityskäytäväselvityksen prosessi.

6 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Nopean henkilölii- 2 TURKU-TAMPERE kenteen tavoiterunkoverkkoon kuuluva Toijala-Tampere väli on myös osa EU-komission määrittelemää liikenteen ydin- KEHITYSKÄYTÄVÄ verkkoa. Turku-Toijala rata lukeutuu kattavaan verkkoon.

Tampereen ja Toijalan välillä liikennöi 71 henkilöliikenne- ja 2.1 Valtatie 9 60 tavarajunaa päivässä. Henkilöliikenteen nopeusrajoitus rataosalla on 200 km/h ja tavarajunien 100 km/h. Toijalan ja Valtatie 9 Turun ja Tampereen välillä on noin 160 kilometrin Turun välillä liikennöi 20 henkilöliikenne- ja 10 tavarajunaa pituinen osuus merkittävästä poikittaissuuntaisesta valta- päivässä. Nopeusrajoitus henkilöliikenteelle on 140 km/h ja tiestä, joka yhdistää Skandinavian Turun ja Naantalin sata- tavaraliikenteelle 100 km/h. Turun ja Toijala välillä on kuu- mien sekä Niiralan rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Se on si kohtauspaikkaa, joiden välimatkat ovat verrattain suuria. osa E63-tietä sekä EU-komission laatimaa ehdotusta katta- Pisin liikennepaikkaväli Loimaa–Kyrö on 24 kilometrin pitui- vasta liikenneverkosta (kuva 2). nen. Pitkä liikennepaikkaväli aiheuttaa pitkiä odotusaikoja ja haastetta aikataulusuunnittelulle. Nopeusrajoituksia rata- Valtatie 9 kuuluu myös Liikenne- ja viestintäministeriön osalle aiheuttavat pehmeiköt, tiukat kaarteet sekä 54 taso- määrittelemään kanta- ja valtateistä koostuvaan valtakun- risteystä. nalliseen päätieverkkoon.

Kantatie 41 tarjoaa vaihtoehtoisen yhteyden Sastamalan ja Huittisten kautta Tampereelle ja sitä käyttää osa Tampereen länsipuolelle suuntautuvista kuljetuksista lyhyemmän mat- kan vuoksi. Suurin osa Tampereen ja Turun välisestä pitkä- Ivalo matkaisesta linja-autoliikenteestä kulkee Huittisten kautta Matkahuollon terminaalin ja pikavuoroliikenteen vaihtopai- Enontekiö kan vuoksi.

Valtatietä 9 käytetään erityisesti elintarvikkeiden, kemian- Kittilä teollisuuden, kaivosteollisuuden ja puuteollisuuden kul- jetuksiin (kuva 3). Turun ja Tampereen välillä ei ole mök- kiliikennettä, mutta vapaa-ajan liikkumisessa korostuu laivamatkustus. 2.2 Turku-Tampere rautatie Kuusamo

Tornio Turku-Tampere ratayhteys on osa Liikenneviraston Rau- tatieliikenne 2030 –selvityksessä määriteltyä raskaan ta- Kemi varaliikenteen tavoiterunkoverkkoa. Ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta; yksiraiteisesta Turku-Toijala radasta ja

Kajaani kattavan verkon tiet Pietarsaari

kattavan verkon rautatiet

kattavan verkon satama Kaskinen kattavan verkon sisävesireitti Jyväskylä

kattavan verkon lentokenttä ydinverkon osat merkitty Tampere sinisellä Rauma

Naantali Nuijamaa Eckerö Vainikkala Turku Vaalimaa Hamina - Sköldvik Kuva 2. EU-komission ehdotus Suomen kattavasta liikenneverkosta. Maarianhamina Hanko

7 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Kuva 3. Kuljetettavien tavaralajien jakauma Varsinais-Suomen valtatietä 9 käyttävissä tiekuljetuksissa, jotka suuntautuvat Pirkan- maalle, Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan tai Etelä-Savoon. (Lähde: Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastot 2011)

Turku–Toijala radan tavaraliikenteen kuljetukset koostuvat Tampereen lentoaseman kautta kulki vuonna 2012 noin pääosin kemikaalikuljetuksista Uudenkaupungin ja Siilin- 571 000 matkustajaa, mikä on noin 13 % vähemmän kuin järven välillä sekä Naantaliin suuntautuvista kuljetuksista. edellisvuonna. Matkustajamäärä on kuitenkin yli kaksinker- Turku-Toijala radalla kuljetettiin vuonna 2011 noin miljoona tainen vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen nähden. (Fi- nettotonnia. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa vuo- navia 2013) Muutos matkustajamäärissä johtuu halpalen- delle 2030 (Liikennevirasto 37/2010) kuljetusmäärien on toyhtiöiden tarjonnan lisääntymisestä. Halpalentoyhtiöiden ennustettu pysyvän ennallaan. lentoreiteissä ja lentoasemaverkostossa tapahtuvat muu- tokset ovat nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa.

2.3 Turun ja Tampereen lentoasemat 2.4 Turun ja Naantalin satamakokonaisuus

Turun ja Tampereen lentoasemat tarjoavat nopeat yhteydet Turun ja Naantalin muodostama satamakokonaisuus on Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Helsinkiin sekä niiden osa EU:n ydinverkkoa. Lyhyt etäisyys Skandinaviaan ja hyvä kautta jatkoyhteydet ympäri maailmaa. Turun lentoasema logistinen sijainti takaavat satamille hyvän aseman kilpailus- kuuluu EU:n määrittelemään liikenteen ydinverkkoon ja sa Skandinaaviaan suuntautuvista kuljetusvirroista. Tampereen lentoasema on osa kattavaa verkkoa. Vuonna 2012 Turun lentoaseman kautta kulki 455 000 matkusta- Turun ja Naantalin satamien yhteenlaskettu tuonnin ja vien- jaa, mikä oli noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. nin määrä oli vuonna 2012 maan neljänneksi suurin noin Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat olleet samaa 7,8 miljoonalla tonnilla ja matkustajamäärä toiseksi kor- suuruusluokkaa 1980-luvulta lähtien. Syöttöliikenteen pai- kein kolmella miljoonalla matkustajalla. Satamien markki- nopiste on vähitellen siirtynyt Helsingistä Arlandaan. Täs- naosuus Suomen Itämeren satamien tavaraliikenteestä oli tä syystä ulkomaanlentojen osuus on kasvanut 50 %:sta vuonna 2012 noin 8,6 %. 75 %:iin. (Finavia 2013)

8 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

9 Kuopio Satamaan: 1% Satamasta: -

2% Kuopio Äänekoski Joensuu

9 Jyväskylän seutu 1% Satamaan: 4% 2% Niirala Satamasta: 3%

5% Jyväskylä Tampere 5% 9 41 Satamaan: 12% 11% 9 Tampereen seutu Satamasta: 10% 10% Satamaan: 5% Satamasta: 5% 12% 10% 13% 12%

9 Aura-Akaa Satamaan: 2% Turku Satamasta: 1% Turun ja Naantalin satamien maakuljetukset 2009-2011 valtatien 9 suunnassa

Ilman Turun ja Naantalin sisäisiä kuljetuksia

Kuva 4. Valtatiellä 9 on keskeinen rooli poikittaisessa Varsinais-Suomen, Tampereen sekä Jyväskylän seudun välisessä tavaraliiken- teessä. Valtatie 9 tarjoaa myös yhteyden Venäjälle Niiralan rajanylityspaikan kohdalta (Lähde: Tilastokeskuksen tavarankuljetusti- lastot 2009–2011).

Turun sataman tavoitteena on olla Suomen johtava mat- 2.5 Asuminen kustaja- ja suuryksikköliikenteen satama Suomen ja Ruot- sin välisessä liikenteessä. Naantalin kautta kulkee yli puolet Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä, joka muodos- Suomen ja Ruotsin välisestä rekka- ja traileriliikenteestä. tuu valtatiestä 9 ja Turku-Toijala rataosasta, sijoittuu kol- Naantalin satama on erikoistunut vaarallisten aineiden kul- men maakunnan alueelle. Yhteysvälin vaikutusalueella (ku- jetusten lisäksi erikoiskuljetuksiin. va 5) asuu yhteensä noin puoli miljoonaa asukasta.

Turun ja Naantalin satamasta lähtevistä tai satamaan tule- Väestö on keskittynyt pääosin Turun ja Tampereen kaupun- vista maantiekuljetuksista yhteensä 22–25 % käyttää valta- kiseuduille. Muista kehityskäytävän kunnista Loimaa, Lem- tietä 9 jossakin matkan vaiheessa (kuva 4). Suurin osa koko päälä ja ovat asukasluvultaan suurimpia. matkallaan valtatietä 9 käyttävistä kuljetuksista päätyy joko Tampereen ja Jyväskylän seudulle. Vuodesta 1990 kehityskäytävän vaikutusalueen asukas- määrä on kasvanut noin 20 %. Yhteysvälin vaikutusalueen väestön on ennustettu kasvavan noin 80 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, kasvu painottuu Turun ja Tampe- reen kaupunkiseuduille. Väestön ennustetaan vähentyvän yhteysvälin keskivaiheilla: Loimaalla, Urjalassa, Humppilas- sa, Jokioisille ja Ypäjällä. Vähenevän väestön lisäksi väestön ikääntyminen asettaa omat haasteensa palvelutarpeeseen ja palvelutarjontaan.

9 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Yhteysvälin kuntien maankäyttösuunnitelmissa väestö- Yhteysvälin kunnissa hajarakentamisen määrä on suuri. Ha- ennusteet poikkeavat valtakunnan tasolla ennakoidusta jarakentaminen tarkoittaa toisaalta maatilojen täydennys- yleisestä väestökehityksestä (taulukko 1). Kuntien liian po- rakentamista ja kylien vähittäisiä muutoksia. Turun ja Tam- sitiiviset väestöennusteet johtavat ylimitoitettuihin alueva- pereen kaupunkien kehyskuntien alueilla kaava-alueiden rauksiin, mikä edesauttaa yhdyskuntarakenteen hajautu- ulkopuolinen rakentaminen aiheuttaa yhdyskuntaraken- miskehitystä. Myös suuriin kasvuennusteisiin pohjautuvat teen hajaantumisen kannalta suurimmat ongelmat. Haja- tiehankkeet ja niiden aluevaraukset voivat estää muuta rakentaminen ei myöskään ole edesauttanut kylien palve- maankäyttöä. luiden säilymistä.

TAMPERE 3 *214 900

9 11 12 3 *17 300 Lempäälä 12 *21 100

3 9

Valkeakoski Akaa *20 600 *14 700 3 Urjala Helsinki *5 300 2 Humppila *2 500

LOIMAA 9 Oripää *17 000 *17 800 *1 420 2 Pöytyä *8 500 41 Ypäjä *5 800 Hämeenlinna *2 600 10 Helsinki

Maakunnat Aura *6 000 *4 000 Pori Kanta-häme 10 Lieto *24 700 8 *16 300 Varsinais-Suomi km Helsinki 0 10 20 *Asukasluku vuonna 2011 TURKU 1 *176 600

Kuva 5. Valtatiestä ja rautatiestä koostuva kehityskäytävä kulkee kolmen maakunnan alueella.

10 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 1. Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2040. Yhdyskuntarakenteen ja asutuksen sijoittumisen kehitystä vuosien 1990–2010 aikana on tarkasteltu tutkimalla asu- Kunta 2011 2040 Muutos tussa tapahtuneita muutoksia. Tarkastelu on tehty 250m x Akaa 17 100 19 100 12 % 250m ruutukokona. Aura 4 000 5 000 26 % Kokonaisuudessaan asutettujen 250m x 250m ruutujen Forssa 17 800 18 000 1 % määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden tarkastelujaksona Humppila 2 500 2 400 -4 % noin 3400 ruudulla, joilla yhteenlaskettu väestön lisäys on Jokioinen - Jockis 5 700 5 600 -2 % ollut yhteensä noin 46 000 asukasta. Näistä uusista väes- töruuduista noin 80 % sijoittuu asemakaava-alueiden ul- Lempäälä 20 900 29 600 42 % kopuolisille alueille eli haja-asutusalueille. Täten asemakaa- Lieto - Lundo 16 700 21 700 30 % va-alueiden ulkopuolella väestönmäärä on lisääntynyt 20 Loimaa 16 800 15 700 -7 % vuoden aikana yhteensä 22 000 asukkaalla. Samaan aikaan Oripää 1 400 1 700 19 % on asutuksesta tyhjentynyt 2300 ruutua, joissa oli yhteensä 6400 asukasta. Kuvassa 6 on esitetty Loimaan ja Humppi- Pirkkala - Birkala 17 800 28 500 60 % lan välillä tapahtunutta kehitystä asutettujen ruutujen mää- Pöytyä 8 500 9 100 8 % rässä vuosina 1990-2010. Tampere - Tammerfors 215 200 251 700 17 % Turku - Åbo 178 600 196 200 10 % Urjala 5 200 4 700 -11 % Valkeakoski 21 000 24 000 14 % Ypäjä 2 600 2 500 -4 %

!

! !

!

! !

Asuttujen ruutujen (250m) ! !

! !

! !

!

tarkastelut (YKR ja TK 2010) ! ! !

! ! !

vuoden 1990 jälkeen !

!

!

asutuksesta tyhjentyneet ruudut !

! ! !

! ! !

vuoden 1990 jälkeen 9 ! ! 2 !

asutetut ruudut !

!

! !

! !

!

!

! asutut ruudut vuonna 1990 ! ! !

!

! ! !

! !

!

! !

!

!

!

! ! !

! !

!

! !

!

!

! !

!

! ! I2 Humppila!

!

!

! !

!

! !

! !

! ! ! !

! ! !

! !

! !

! !

!

!

! !

!

! !

! !

! !

! ! ! !

! !

!

! ! !

! ! !

!

! !

!

! !

Loimaa ! I2 ! !

!

! ! !

! !

!

! !

!

! !

! km ! 0 24 ! !

Kuva 6. Asutettujen ruutujen tarkastelut esimerkki Loimaalta ja Humppilasta.

11 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

2.6 Palvelut

Turun ja Tampereen kaupunkiseudut ovat yhteysvälin suu- rimmat keskukset. Loimaa erottuu yhteysväliltä omana alu- eenaan niin kaupan kuin julkisten palveluidenkin osalta.

Julkisten palveluiden sijoittumiseen vaikuttavat kuntien hallinnolliset rajat. Erikoissairaanhoidon palveluita haetaan kuntarajojen yli Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, Loimaan aluesairaalasta, Tampereen yliopistollisesta sairaa- lasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokset voivat tulevaisuu- dessa aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia julkisiin pal- veluihin. Tampere Koulutuspalveluista alakoulut ovat parhaiten saavutettavis- sa. Yläasteita, lukioita ja ammattikouluja on harvemmassa 9 ja niihin kulje- 12 taan yli kunta- ja maakuntarajojen, mikä lisää tarvetta koor- 3 dinoida linja-autoyhteyksiä yli hallinnollisten rajojen.

Turun ja Tampereen lisäksi kaupallisia keskittymiä yhteys- välillä on Aurassa, Loimaalla, Humppilassa, Urjalassa, Kyl- Lempäälä mäkoskella (Milleri), Akaassa, Valkeakoskella, Lempäälässa (keskusta ja Ideapark). keskusta 3 9 Valkeakoski

Matkailuun liittyvät palvelut ovat keskittyneet maakunnan- ja valtakunnantasolla yhteysvälin päihin Turkuun ja Tampe- reelle (kuva 7). Milleri Toijala

Urjala 3

Loimaa 9 HUMPPILA

2 41 MAATALOUSMUSEO SARKA Forssa 10 Kyrö Aura

Rusko ZOOLANDIA kaupalliset palvelut 8 Raisio 10 hypermarket

km matkailu Turku 1 0 10 20

Kuva 7. Yhteysvälin kaupalliset keskukset.

12 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

3 LIIKKUMINEN

3.1 Henkilöautoliikenne ja raskas liikenne

Valtatiellä 9 liikennöi nykytilanteessa Turku-Aura -välillä 11 000-19 100 ja Aura-Akaa välillä 4600 - 7400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä tästä on Turku-Aura – välillä 1100 - 1400 ja Aura-Akaa-välillä 420 - 720 ajoneu- voa vuorokaudessa raskaan liikenteen %-osuuden ollessa 9-12 %. Liikennemäärän ennustetaan kasvavan eniten Au- ran ja Turun sekä Akaan ja Tampereen välillä (kuva 8). Yh- teysväli lukeutuu myös osittain suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon. TAMPERE

9 12 KVL 2012 (raskaan liikenteen osuus %) 3 36 200 (7%) KVL 2025 Pirkkala 50 000 KVL 2040 65 100

Liikenne-ennuste perustuu 21 900 (9%) Lempäälä 25 000 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 - 28 200 valtateiden kuntaennusteisiin 3 9 2006-2040. Auran kasvuprosenttia on korjattu alaspäin naapurikun- 7 400 (9%) tien ennusteiden keskiarvolla. 9 300 Valkeakoski 11 300

Akaa 3

Urjala 4 600 (10%) 5 000 Humppila 5 400 5 500 (12%) 6 400 LOIMAA 7 500 Oripää 2 Forssa 9 Pöytyä 41 Jokioinen Ypäjä 11 000 (10%) 10 13 200 6 100 (10%) 14 900 6 700 19 100 (10%) 7 100 21 000 22 700 Aura 5 900 (10%) Rusko 7 100 moottoritie 8 000 8 Raisio 40 10 Lieto leveäkaistatie

TURKU km 1-ajoratainen valtatie 1 0 10 20

Kuva 8. Liikennemäärät valtatiellä 9 nykytilanteessa ja ennustevuonna 2040.

13 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkolla (SEKV) mitoitusvaatimukset määrittelee ajoneuvo, jonka leveys ja korkeus ovat 7 metriä ja pituus 40 metriä. Turusta Huittisten suuntaan lähtevä SEKV:n runkoreitti kulkee alkumatkalla Liedon kautta seututietä 222 pitkin ja liittyy valtatiehen 9 Liedon aseman kohdalla yhdystien 2224 kautta. Auran kohdalla reitti kääntyy kantatielle 41. Auran ja Humppilan välillä vt 9 ei ole osa SEKV:a.

Humppilan kohdalla kulkee tärkeä erikoiskuljetusten runkoreitti valtatiehen 9 nähden poikittain valtatietä 2 pitkin. Vt 9 on osa SEKV:a Humppilasta valtatieltä 2 Akaaseen seututielle 190 asti, jota pitkin reitti jatkuu Tampereen suuntaan Lempäälän kautta. Humppilan ja Kylmäkosken välillä vt 9 on uuden määrittelyn mu- kaisesti keväästä 2013 alkaen runkoreittiä, kuitenkin sallitaan SEKV:n mitoitusvaatimuksia kapeammat poikkileikkausratkaisut (ns. kaide-SEKV). Tällä mahdollistetaan kapeat keskikaidejaksot liikennekuolemia vähentävänä ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä.

Kehityskäytävän alueella lyhyet, alle 100 km pituiset mat- Yhteysvälillä yrityskyselyyn vastanneiden työmatkat olivat kat ovat pääasiassa työmatkoja ja ostos- ja asiointimatkoja. keskimäärin melko pitkiä. Työmatkojen pituuksien mediaa- Työmatkoja tehdään eniten henkilöautolla. Yhteysvälin suu- nit vaihtelevat Liedon 16 kilometristä Loimaan 27 kilomet- rimpiin työnantajiin (yhteensä noin 20 julkista tai yksityistä riin. Käytännössä tarpeita vastaavaa joukkoliikenteen tar- työnantajaa) suunnatun kyselytutkimuksen perusteella val- jontaa ei käyttäjille välttämättä ole edes saatavilla. taosa vastaajista eli noin 86 % ilmoitti kulkevansa työmat- kat talvikaudella päivittäin tai lähes päivittäin henkilöautolla Turun, Tampereen kaupunkiseudut sekä Loimaan seutu (kuva 9). Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen lievealueilla ovat yhteysvälin suurimpia työssäkäyntialueita. Kuvassa 10 yritysten työntekijöistä 83 % työmatkoista tehdään henki- on esitetty suurimmille työssäkäyntialueille suuntautuvien löautolla (Ympäristöministeriö 2008). työmatkojen määrää.

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

0 % Lieto Turku Lempäälä Aura Urjala Pöytyä Loimaa Tampere

Kuva 9. Henkilöauton käyttö työmatkoilla työpaikan sijainnin mukaan yrityksiin kesällä 2012 tehdyn kyselyn mukaan.

14 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Noin 30 % kuvassa 10 esitetyn alueen työssäkäyntimat- koista suuntautuu Tampereelle, noin 30 % Turkuun ja noin 3 % Loimaalle. Loimaalta, Urjalasta, Ypäjältä ja Humppilas- ta käydään töissä myös Forssan työssäkäyntialueella. Turku ja Tampere yliopistokaupunkeina aiheuttavat opiskeluihin liittyvää liikkumista.

Turussa vahvan työssäkäynnin vyöhyke ulottuu noin 40 km päähän Auraan ja Pöytyälle. Loimaalta Turkuun pendelöi noin 360 henkeä. Tampereen työssäkäyntialue ulottuu Val- keakoskelle ja Akaaseen myös noin 40 kilometrin päähän. TAMPERE Turun ja Tampereen välillä pendelöi yhteensä noin 470 hen- keä.

3 479 3 787 Pirkkala

1 067 142 Lempäälä

30 1 360

37 Valkeakoski 235 233 Akaa

Urjala

Humppila 49 Forssa Oripää LOIMAA 83 66 54 126 175 Pöytyä Jokioinen Ypäjä 361 35 627 Aura 144 Rusko 550 Lieto Raisio 3 143

TURKU km 0 10 20

Kuva 10. Työmatkat suuntautuvat Turun, Tampereen ja Loimaan työssäkäyntialueille lähikunnista. Luvut kuvaavat pendelöivien henkilöiden lukumäärää (vähintään 30 hengen pendelöintivirrat, mukana 250x250 ruudut, joissa työllisten määrä yli 10). (Lähde YKR, SYKE, TK 2012)

15 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

3.2 Liikenneturvallisuus

Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan valtatiellä 9 Turku-Akaa välillä tapahtui vuosina 2007–2011 yhteensä 1117 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näis- tä 123 (11 %) johti henkilövahinkoon. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 147 ja kuoli 16 henkilöä. 62 % kai- kista onnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia, mutta ne eivät yleensä johtaneet henkilövahinkoon.

Yleisimmät henkilövahinko-onnettomuuksien (heva) luokat olivat yksittäis- (35 %), kääntymis- (14 %) ja risteämison- nettomuus (11 %). Eniten henkilövahinkoon johtaneita kohtaamisonnettomuuksia tapahtui Loimaan ja Urjalan se- kä Kylmäkosken ja Akaan välisillä osuuksilla.

Noin puolet henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui Tampere Liedon ja Loimaan välillä, jossa sijaitsee useita vaarallisia 9 liittymiä taajamien kohdalla mm. Aurassa kt 41:n ja Yhdys- 12 tien liittymät, Kyröntien liittymä Kyrössä sekä Mellilän, Kar- 3 hulan, Metsänmaantien ja Haarantien liittymät Loimaalla. Urjalassa Nuutajärven liittymä sekä Tampereentien tasoliit- Pirkkala tymä ovat myös onnettomuusalttiita.

Onnettomuustiheys Turku-Akaa välillä oli noin 20 onn./100 Lempäälä tiekm, mikä on suurempi kuin valtateillä keskimäärin (vuo- sien 2007-2011 keskiarvo valtateillä oli 13,1 onn./100 tiekm). Valkeakoski Kuvassa 11 on esitetty yhteysvälin henkilövahinkoon johta- 9 neiden henkilövahinko-onnettomuuksien kasaumat vuosil- ta 2007-2011. 3 Urjala Akaa

Humppila

Loimaa Forssa Oripää

Pöytyä 2 41 Jokioinen

Ypäjä 10

Aura Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 2007-2011 Rusko 2 1

Raisio Kuolemaan johtanut onnettomuus Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus 8 10 Lieto

km Turku 1 0 10 20 Kuva 11. Yhteysvälin henkilövahinkoon johtaneiden onnetto- muuksien kasaumat 2007-2011.

16 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

3.3 Joukkoliikenne

Joukkoliikennetarjonnan Turun ja Tampereen kaupunkien Nykytilanteessa vain juna voi olla henkilöautolle kilpailuky- välillä muodostavat kaukoliikenteen junat ja linja-autojen kyinen vaihtoehto matka-ajan suhteen. Turun ja Tampereen kaukoliikenne. Kaukoliikenteen lisäksi yhteysväliä pitkin välinen joukkoliikenteen matka-aika on parhaimmillaan ju- osan matkaa kulkee seutu- ja kaupunkiliikenteen linjoja. nalla 1 h 42 min ja linja-autolla 2 h 5 min, mutta nopeita linja-autovuoroja on tarjolla vain 5-6 kertaa vuorokaudessa Liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt Turku-Tam- suuntaansa. pere välin joukkoliikenteen valtakunnallisessa palveluta- soluokituksessa huipputason yhteysväliksi. Palvelutaso- Halpabussiyhtiöiden tulo markkinoille on lisännyt valtatien luokituksen kriteerien mukaan joukkoliikenteen tulisi olla 9 suuntaista linja-autoliikennettä muutamalla vuorolla päi- kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolla kaupunkien vä- vässä. Huittisten kautta kulkevien pikavuorojen tarjonta lillä tehdyille matkoille. Tavoitteena on kasvattaa joukkolii- on kattavampi, mutta matka-aika on kolme tuntia, minkä kenteen kulkutapaosuutta. (LVM 2011) johdosta linja-auto ei useimmiten ole varteenotettava vaih- toehto kulkutapaa valittaessa. Huittisten kautta kulkevien Linja-autojen vuorotarjonta koko Turku-Tampere yhteysvä- vuorojen määrään vaikuttaa Matkahuollon rahtipalvelui- lillä on kattavinta Turun ja Auran sekä Tampereen ja Lem- den terminaalin sijoittuminen Huittisiin. Pikavuoroja kulkee päälän välillä ja heikointa Loimaan ja Urjalan välillä (kuva myös Forssan kautta noin viisi vuoroa suuntaansa päivässä. 12).

Kuva 12. Joukkoliikenteen vuorotarjonta yhteysvälillä.

17 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Linja-autoliikenteessä on käytössä neljä erillistä seutulip- 2010 noin 105 000, mikä on noin 17 % koko välin mat- pualuetta. Yhteysvälin pikavuoroliikenteen kehittämisen kustajista. Humppilan aseman 26 000 matkustajaa on noin haasteita ovat pikavuoropysäkkien osittainen puuttuminen 4 % yhteysvälin matkustajista. sekä pysäkkien vaatimaton laatutaso. Toukokuussa 2012 Turun ja Tampereen välillä liikennöivis- Junavuoroja Tampereen ja Turun välillä on tarjolla arkipäi- sä henkilöjunissa ja seutuliikenteen linja-autoissa tehtyjen vinä 10 vuoroa suuntaansa. Näistä osa tarjoaa yhteyden matkustajien lomakekyselyiden mukaan junamatkojen pää- myös Turun satamaan. Turun ja Tampereen välillä kulke- asialliset tarkoitukset olivat vapaa-ajanmatkat (40 %), työ- vien henkilöjunien pysähtymispaikkoja ovat Turku, Loimaa, matkat (23 %), koulu- tai opiskelumatkat (15 %) ja työasia- Humppila, Toijala, Lempäälä ja Tampere. Sekä linja-au- matkat (9 %). Linja-automatkat olivat enimmäkseen työ-, to- että junaliikenteen yhdistäviä, lisäpalveluita tarjoavia koulu- tai opiskelumatkoja (84 % vastauksista). matkakeskushankkeita on vireillä Turussa, Toijalassa sekä Tampereella. Loimaalla on käynnissä suunnittelu nykyisen Kyselyn vastausten perusteella linja-automatkojen liityntä- matkakeskuksen kehittämisestä. matkat olivat selvästi junamatkojen liityntämatkoja lyhyem- piä. Junamatkustajien liityntämatkojen pituuksien mediaani Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu suunnitelma lä- oli 3 km ja linja-automatkustajien 0,5 km. Loimaan, Tam- hijunaliikenteen kehittämisestä pitkällä tähtäimellä Toijalan pereen ja Turun rautatieasemille kuljettiin alle kolmen kilo- ja Tampereen välillä. Suunnitelman mukaan ensimmäisessä metrin etäisyydeltä kävellen tai pyörällä. (kuvat 12 ja 13). vaiheessa seutulippualue laajennetaan käsittämään myös Tätä pidemmillä liityntämatkoilla kulkutapana oli useimmi- junaliikenne, mikä on jo toteutunut. Toisessa vaiheessa ten auto tai linja-auto. vuoteen 2015 mennessä lisätään vuorotarjontaa ja lopulta 2030 mennessä rakennetaan uusia seisakkeita. (Tampereen Tärkeimmiksi syiksi käyttää junaa vastaajat ilmoittivat mat- kaupunkiseutu 2012) ka-ajan hyötykäytön, matkustusmukavuuden sekä mat- ka-ajan verrattuna muihin kulkutapoihin. Linja-automat- koilla tärkeimpiä kulkutavan valintaan vaikuttavia syitä Vuoden 2010 tietojen mukaan Turun ja Akaan välisellä ra- olivat autottomuus, lipun hinta, matka-ajan hyötykäyttö ja taosalla kulki yhteensä noin 615 000 matkustajaa vuodes- joukkoliikennereitin sopivuus. sa. Loimaan asemalta lähteviä tai saapuvia matkustajia oli

Loimaan, Tampereen ja Turun liityntämatkat

45 40 35 30 25 20 15 10 Liityntämatkoja, kpl 5 0 0 - 1 km 1 - 2 km 2 - 3 km 3 - 5 km 5 - 10 km yli 10 km

Henkilöautolla/mopolla Kävellen Linja-autolla Polkupyörällä

Kuva 13. Toukokuussa 2012 tehdyn matkustajakyselyn perusteella jalan tai pyörällä tehdään eniten liityntämatkoja alle kolmen kilometrin matkoilla.

18 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Joukkoliikenteen kehittämiseksi annettiin vapaata palautet- Palvelusopimusasetusta (PSA) sovelletaan silloin, kun toimi- ta: valtainen viranomainen haluaa varmistaa paremmat julki- • junien lähtöajat Turusta eivät sovi työmatkoille sen liikenteen palvelut, kuin muodostuisi markkinaehtoises- ti, ilman yhteiskunnan maksamaa subventiota. Palvelujen • linja-autoihin toivottiin viikonlopulle ja päivälii- parantaminen voi liittyä muun muassa palvelutarjonnan kenteeseen sekä kesäajalle lisävuoroja määrään, laatuun, luotettavuuteen ja matkustajahintoihin. • junalippujen hinta on korkea auton kustannuksiin verrattuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) rautateiden • informaation kehittäminen asemilla ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (PSA) as- • junan ravintolapalveluiden lisääminen ja kaluston tui voimaan 3.12.2009. Asetus käsittelee sekä julkisen lin- modernisointi ja-auto että raideliikenteen hankintaa. Asetuksen mukaan mm. linja-autoliikenne avataan kilpailulle ja rautatieliikenne • lipputuotteiden kehittäminen (joustavampia, eri tilataan joko suorahankintana tai kilpailutuksena. kulkuneuvoihin sopivia lipputyyppejä)

Uusi joukkoliikennelaki (JLL) säädettiin eduskunnassa 3.4 Kävely ja pyöräily 13.11.2009. Lain tavoitteena on kehittää joukkoliikenne- palveluita kattamaan koko maan tasolla välttämättömim- Yhteysvälin jokilaaksoihin ja valtatiehen nähden poikittais- mät jokapäiväiset liikkumistarpeet. Runsasväkisillä kaupun- suuntaisesti keskittynyt asutus aiheuttaa tarvetta jalankul- kiseuduilla tavoitteena on, että palvelutaso on niin korkea, ku- ja pyöräilyväylien verkostolle lähinnä taajamiin sekä että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Laissa mm. poikittaissuunnassa valtatiehen ja rataan nähden. Taaja- velvoitetaan toimivaltaisten viranomaisten määrittelevän ma-alueilla verkosto onkin nykytilanteessa suhteellisen kat- alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja päättävän alu- tava ja vastaa sisäisen liikenteen tarpeisiin. Alueen taajamat eensa joukkoliikenteen järjestämistavat. Määrittelyissä ote- ovat keskimäärin melko kaukana toisistaan ja potentiaalisia taan huomioon eri väestöryhmien tarpeet ja ne käydään pyöräilijöitä taajamien välillä on vähän. Esimerkiksi alueen läpi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten, kuntien ja suurimpaan keskukseen Loimaalle on matkaa Kyröstä noin maakuntien liittojen kanssa. 23 km ja Mellilästä noin 13 km.

Joukkoliikennelain siirtymäaika on 3.12.2009 – 2.12.2019. Pitkistä etäisyyksistä ja vähäisestä kysynnästä johtuen taaja- Suuri osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy mien verkosto ei tue pitkämatkaista liikkumista pyöräillen. 30.6.2014. Siirtymäajan jälkeen liikenne tulee järjestää jo- Valtatie 9 suuntaisia jalankulku- ja pyöräteitä on toteutettu ko markkinaehtoisesti tai julkisen liikenteen palvelusopi- vain lyhyt matka Kylmäkosken ja Viialan välillä. Muualla val- musasetuksen keinoja käyttäen. tatien suuntaisesti ei ole jalankulku- ja pyöräteitä.

Suurimmat haasteet taajamien verkostossa ovat reittien vä- Turku - Tampere yhteysvälin liset yhteyspuutteet, pyöräteiden katkokset ja opastuksen juna-asemien liityntäalueet puutteellisuus. Lisäksi alikulkujen jyrkkyys aiheuttaa paikoin esteettömyysongelmia. Valtatie ei synnytä kovin suurta es- LP - Lähtöpaikka LP: 36 liityntämatkaa TAMPERE MP - Määräpaikka MP: 22 liityntämatkaa tevaikutusta taajaman sisäisessä liikenteessä. Yhteyksissä valtatien varteen ja pysäkeille on sen sijaan puutteita.

Lisäksi keskuksiin nähden valtatien toiselle puolelle sijoit- tuneen haja-asutuksen yhteydet palveluihin saattavat olla huonoja. Loimaalla taajama sijoittuu valtatien molemmin LP: 3 liityntämatkaa TOIJALA MP: 1 liityntämatkaa puolin, jolloin sen estevaikutus on suuri. Loimaassa on jo useita eritasoyhteyksiä valtatien yli, mutta uusille yhteyksille on edelleen tarvetta. LP: 17 liityntämatkaa MP: 10 liityntämatkaa Radan estevaikutus on monissa taajamissa valtatietä suu- LOIMAA HUMPPILA rempi, sillä useimmat taajamat ovat rakentuneet aseman ja LP: 3 liityntämatkaa MP: 5 liityntämatkaa radan ympärille. Kiertomatkat kävellen ja pyöräillen saattavat tulla pitkiksi puuttuvien radan ylitysmahdollisuuksien takia.

Kehityskäytävän taajamissa suurin kävelyn ja pyöräilyn li- LP: 60 liityntämatkaa MP: 62 liityntämatkaa säämispotentiaali on lyhyissä päivittäisissä asiointimatkois- TURKU sa. Taajamissa on päivittäistavarakauppoja ja suurimmissa km taajamissa myös muita palveluja, jotka ovat suurimmalle 0 10 20 osalle asukkaista saavutettavissa jalan tai pyörällä. Pienissä Kuva 14. Karttaesitys toukokuussa 2012 tehdyn kyselyn mukai- taajamissa ja haja-asutusalueella asuvien työmatkoista iso sista rautatieasemille suuntautuvista liityntämatkojen kyselyyn osa suuntautuu Turun, Tampereen ja Loimaan työssäkäyn- vastanneiden lähtö- tai määräpaikoista. tialueille ja näin työmatkat ovat pitkiä.

19 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Maakuntien välisiä pitkiä matkoja on selvitetty valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa. Var- sinais-Suomen ja Pirkanmaan sekä Keski-Suomen välillä tehdään vuodessa yli kolme miljoonaa matkaa, mikä tarkoittaa noin 8200 matkaa vuorokaudessa.

Valtakunnantasolla pitkämatkaisesta liikenteestä valtaosa syntyy vapaa-ajanmatkoista, sillä noin 70 % yli 100 km pitkistä henkilömatkoista on vapaa-ajan matkoja. Toiseksi suurin matkaryhmä ovat työhön liittyvät asiamatkat, joita on noin 12 % pitkistä matkoista. Eniten käytetty kulkutapa pitkillä matkoilla on henkilöauto. Noin 78 % matkustaa henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Junalla kulkevien osuus on noin 11 %. Pitkien matkojen kulkutapajakaumissa on aluekohtaisia eroja. (HLT 2010-2011)

Turun ja Tampereen välillä junan käyttö on houkuttelevampaa henkilöautolle kilpailukykyisen matka-ajan ja hyvän tarjonnan vuoksi. Henkilöjunien matkustajamäärien perusteella Turun ja Tampereen välisellä rataosalla tehdään päivittäin noin 1700 junamatkaa.

YHTEENVETO KEHITYSKÄYTÄVÄSTÄ

Turku-Tampere kehityskäytävä voidaan kuvata maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden kannalta tiimalasimaisena rakenteena, jossa suurimmat liikennemäärät, asukasmäärät, palvelut, työpaikat ja joukkoliikennetarjonta sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille sekä niiden työssäkäyn- tialueille. Tampere maantie- ja raideliikenteen sisämaan solmupisteenä ja Turku meriliikenteen solmu- kohtana muodostavat toisiinsa kytkeytyvän valtakunnallisen poikittaisakselin.

Yhteysvälin tuleva kasvu kohdistuu sen päihin. Väestön ja työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa. Kaupunkiseutujen keskustaajamien lievealueilla tapahtuva yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisää liikkumistarvetta ja pidentää päivittäisiä matkoja.

Maaseutumaisella välialueella Loimaalta Urjalaan kuntien väkiluku vähenee ja työpaikkojen määrä säilyy vakiona tai vähenee. Joukkoliikenteen tarjonta ja kysyntä on vähäistä ja liikennemäärät valtatiellä 9 ovat yhteysvälin pienimmät. Loimaa ja Forssa ovat vetovoimaisia keskuksia työpaikkojen ja palveluiden kannalta. Välialueen keskukset Urjala ja Kylmäkoski tukeutuvat valtatiehen. Loimaa ja Humppila tukeu- tuvat sekä valtatiehen että rautatiehen. Kunta- ja maakuntarajat eivät tue keskiosan alueellista yhteis- työtä, minkä vuoksi yhteistyön kehittäminen on tärkeintä alueen keskiosalla.

Kaupunkiseutujen lievealueilla tapahtuva yhdyskuntarakenteen hajautuminen vaikeuttaa jouk- koliikennepalvelujen järjestämistä ja lisää liikkumistarvetta. Oikeusvaikutteisten yleiskaavojen puute use- assa kunnassa vaikeuttaa pitkän tähtäimen suunnittelua.

Valtatie 9 on turvaton ja siltä puuttuu ohitusmahdollisuuksia. Ohituspaikkojen puutteesta johtuva mui- den tielläliikkujien käyttäytyminen aiheuttaa häiriötä maantien liikenteeseen. Liikenneturvallisuuteen liit- tyvät ongelmat lisäävät häiriöherkkyyttä ja heikentävät kuljetusten toimitusvarmuutta.

Rautatiellä Turku-Tampere välin kapasiteettia rajoittaa kohtaamispaikkojen puute, Tampereen järjeste- lyratapihan ahtaus sekä se että etelään suuntaava junaliikenne joudutaan ajamaan Tampereelle Toijalan kolmioraiteen puuttuessa. Turku-Toijala-radan lukuisat tasoristeykset ovat liikenneturvallisuusongelma ja estävät radan henkilöjunien nopeustason noston.

20 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

• Liikennejärjestelmän kehittäminen tiiviimmin osaksi 4 TAVOITTEET elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden ke- hittämistä. Liikennepolitiikkaa jalostetaan vahvemmin palvelutasoajattelun suuntaan. Rahoituspolitiikassa kiin- 4.1 Yleiset tavoitteet nitetään huomiota pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä rahoitusrakennetta suunnataan liikenneverkkojen Valtioneuvosto on linjannut Liikennepoliittisessa selonteos- kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin in- sa 2012, että liikennepolitiikkaa kehitetään vahvasti palve- vestointiohjelmiin ja ylläpitoon. Julkisen liikenteen pe- lutasoajattelun suuntaan. Matkoille ja kuljetuksille mää- ruspalvelutaso turvataan tasokorotuksin ja kaupunki- ritetään erilaisten palvelutasotekijöiden avulla tavoitetaso. seuduilla joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan Palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin rahoituksen uudelleenkohdentamisella. (Hallituksen lii- tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Joukko- kennepoliittinen selonteko eduskunnalle 12.4.2012) liikenteessä ollaan ottamassa käyttöön palvelutasoon pe- rustuvaa tilaamista. Palvelutasotavoitteiden tarkastelussa • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (Kävelyn ja pyöräilyn on mukana myös liikenneveron solmupisteet ja niiden ter- valtakunnallinen strategia 2020) minaalit, liityntäpysäköintialueet, ratapihat sekä satamat. • Pääväylien matkojen ja kuljetusten toimivuuden ja tur- vallisuuden, alueiden välisen saavutettavuuden ja elin- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vastaavat il- keinoelämän kilpailukyvyn varmistaminen. (Hallituksen mastonmuutoksen haasteisiin ja niitä sovelletaan maakun- liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 12.4.2012) takaavoituksen lisäksi kaikessa suunnittelussa. Maankäytön • Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeiden sata- ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisella liikennejärjes- mayhteyksien toimivuuden varmistaminen. (Hallituksen telmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 12.4.2012) käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta • Joukkoliikennepalveluiden kehittäminen siten, että jouk- että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. VAT:ien mukai- koliikenne kattaa koko maan tasolla välttämättömimmät sesti: jokapäiväiset liikkumistarpeet. Kaupunkiseuduilla tavoit- • Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä teena on korkeatasoinen joukkoliikenne, joka kasvattaa ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja ver- joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Kaukoliikenteessä kostoja. varmistetaan peruspalvelutason toteutuminen. Kaupun- • Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimin- kiseutujen välisillä matkoilla kasvatetaan joukkoliiken- tojen alueita ei tule sijoitta nykyisestä yhdyskuntaraken- teen kulkutapaosuutta. (Hallituksen liikennepoliittinen teesta irralleen. selonteko eduskunnalle 12.4.2012, LVM:n joukkoliiken- • Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yh- teen valtakunnallisen palvelutason määrittely) dyskuntarakennetta. • Kaupunkiseuduilla on varmistettava palveluiden saata- 4.2 Tavoitteiden muodostaminen vuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumi- Yhteysvälin tavoitteet (taulukko 2) muodostettiin yhteis- nen. työssä hankeryhmän ja sidosryhmien kanssa käyttäen • Elinkeinoelämälle osoitetaan riittävästi sijoittumismah- lähtökohtina valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, dollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien ta- hyödyntäen. voitteita sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon tavoitteita. • Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen Tavoitteet lajiteltiin MALPE-näkökulmasta (kuva 15), mikä siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta tarkoittaa, että suunnittelussa otetaan huomioon maan- ja parannetaan ympäristöystävällisten kulkumuotojen käytön, asumisen, liikenteen, palvelujen sekä elinkeinojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäk- näkökohdat. si liikenneturvallisuuden parantamiseen. • Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusket- VAT jujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle lii- kenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittä- TEN MK miselle. LJS Turku-Tampere yhteysvälin suunnittelua ohjaa myös kansal- linen ja kansainvälinen liikennepolitiikka, johon liittyy mm. • Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilidioksidipäästöjen vä- hentäminen. MALPEMALPE • Liikennejärjestelmän tulevaisuuden kehittäminen rahoi- tuksen reunaehdot huomioiden painotetaan päivittäisen liikennöitävyyden turvaamista, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen edistämistä. (Liikenneolosuhteet YHTEYSVÄLIN 2035) KESKEISET TAVOITTEET

Kuva 15. Tavoitteiden muodostamisen prosessi.

21 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 2. Yhteysvälin tavoitteet MALPE-näkökulmasta

Tavoitteet Tavoiteltavat vaikutukset Mittarit MAANKÄYTTÖ • Mahdollistetaan yhdyskuntaraken- Tiivistyvä yhdyskuntarakenne tehos- • Uusien asukkaiden määrä taajamien teen eheyttäminen tai tiivistäminen taa nykyisen liikennejärjestelmän käyt- sisäpuolella (YKR-aineisto) voimassa olevien ja muutettavien töä, parantaa liikenneturvallisuutta sekä maankäyttösuunnitelmien mukaisesti edesauttaa kestävien kulkutapojen kas- • Uusien asukkaiden ja työpaikkojen vua. Henkilöauton käyttötarpeen vähe- määrä taajama-alueiden ulkopuolella • Maankäytön rakenteita kehitetään neminen toteuttaa päästötavoitteita. (YKR-aineisto) siten, että joukkoliikenne, kävely ja Yhdyskunnan rakentamis-, käyttö- ja yl- pyöräily ovat etusijalla olevia kulku- läpitokustannukset ovat edullisemmat. muotoja ASUMINEN • Mahdollistetaan uuden asumisen Joukkoliikenteen taloudellinen järjes- • Eri liikkumisvyöhykkeiden väestön sijoittaminen olemassa olevaan yhdys- täminen ja käyttö työmatkaliikentees- määrä ja osuus kuntarakenteeseen joukkoliikenteen sä ovat mahdollisia. Valtatien liittymien solmukohtiin määrä ja kehittämistarpeet ovat parem- • Väestö 55 dB melualueilla min hallittavissa. Melulle ja tärinälle altis- • Hallitaan liikenteen aiheuttamia hait- tuvien määrä ei kasva. tavaikutuksia asuinympäristössä

LIIKENNE • Parannetaan valtatien 9 varrella Joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaih- • Joukkoliikenteen matkustajamäärien olevien taajamien joukkoliikenteen toehto henkilöautolle kaupunkiseutu- ja kulkutapaosuus toimintaedellytyksiä säilyttäen perus- jen välisillä matkoilla ja sen palveluta- palvelutaso so paranee. Joukkoliikenteen käyttö • Kaupunkien välinen kokonaismat- on houkutteleva vaihtoehto taajamista ka-aika ja vuorotarjonta • Edistetään kävelyä ja pyöräilyä kau- kaupunkiseuduille suuntautuvilla työ- ja punkiseuduilla ja joukkoliikenteen koulumatkoilla. Liikenneonnettomuuk- • Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus solmupisteiden läheisyydessä sien, erityisesti heva-onnettomuuksien joukkoliikenteen solmupisteiden lä- määrä vähenee. Kävely ja pyöräily lisään- heisyydessä (5 kilometrin säteellä) • Vähennetään valtatiellä 9 tapahtuvia tyvät lyhyillä matkoilla. Investointien tar- liikenneonnettomuuksia ve vähenee, kun pienillä toimenpiteillä • Onnettomuusaste voidaan tehostaa nykyisen järjestelmän • Turvataan valtatien 9 pitkämatkai- käyttöä. selle liikenteelle korkea palvelutaso haja-asutusvyöhykkeellä ja taajamien kohdalla sovitetaan palvelutaso vallit- sevaan liikenneympäristöön

• Parannetaan Turun ja Tampereen välisen joukkoliikenteen palvelutasoa (matka-aika, tarjonta) PALVELUT Kehitetään palvelurakenteita kunta- ja Palveluita voidaan toteuttaa taloudelli- • Asiantuntija-arvio maakuntarajat ylittävänä kokonaisuute- sesti ja niihin liittyviä kuljetuksia tehos- na taa. Uudenlaisia palvelumalleja voidaan ottaa käyttöön, jotta palveluita voidaan toteuttaa myös asiakkaan lähelle. ELINKEINOELÄMÄ • Paikallisen ja valtakunnallisen elin- Satamien ja elinkeinoelämän kilpailukyky • Satamasta lähtevät rataa tai valtatietä keinotoiminnan edellytyksiä paran- säilyy, kun kuljetusten lisääntymiseen ja käyttävät kuljetukset (tonnimäärä) netaan varmistamalla edellytykset kilpailun avautumiseen on varauduttu ja kustannustehokkaille ja täsmällisille kuljetusketjun palvelutaso paranee. • Onnettomuusaste kuljetuksille • Yhdistettyjen kuljetusten määrä Tur- • Luodaan mahdollisuudet yhdistettyjen ku-Toijala radalla kuljetusten toteutumiseen

22 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

taedellytyksistä ei ole varmuutta. Turvaamalla päivittäiset 5 KÄYTTÄJÄTARPEET kulkuyhteydet opiskelupaikkoihin mahdollistetaan asumi- nen kotipaikkakunnalla. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot SUUNNITTELUN sijoittuvat jatkossakin pääasiassa Turkuun ja Tampereelle. Kaupalliset palvelut tukeutuvat nykyiseen taajamarakentee- LÄHTÖKOHTANA seen. Erikoistavarakauppa ja päivittäistavarakauppa sijoit- tuvat taajamiin. Pienmyymälöiden ja lähipalveluiden häviä- 5.1 Kuntien maankäyttösuunnitelmissa minen vähentää mahdollisuksia tehdä päivittäisiä matkoja esitetyt tarpeet kävellen tai pyöräillen.

Yhteysvälin kuntien tavoitteena on lisätä alueelle 2030 Palveluiden kannalta huomioitavat asiat: mennessä 61 200 uutta asukasta ja 51400 uutta työpaik- • ikärakenteen muutos kaa (FCG 2011). Kuntien omat väestötavoitteet poikkeavat • kuntarajat ylittävä yhteistyö Tilastokeskuksen ja maakuntakaavojen väestöennusteista. • lukioikäisten pendelöinti naapurikuntiin sekä Esimerkiksi yhteysvälin kuntien tavoitteena on saada Liedon Turkuun että Tampereelle ja Urjalan välille uusia paikallisjunaliikenteen asemia, mutta samalla niiden voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat ei- vät tue asutuksen ja työpaikkojen lisäämisessä tätä asemien 5.3 Elinkeinoelämän tarpeet kehittämisen tavoitetta. Yhteysvälillä toimivien yritysten kannalta tärkeintä on Kuntien kaavoissa ja maakuntakaavoissa on esitetty usei- maanteitse tapahtuvien kuljetusten ja yritysalueiden liitty- ta eritasoliittymien toteuttamistarpeita koskien kehitettäviä mien toimivuuden turvaaminen. Satamakuljetusten kannal- työpaikka-alueita. Näiden toteutuminen on ensisijaisesti ta valtatien 9 kehittämisessä on tärkeintä ohitusmahdolli- riippuvainen alueen asutuksen ja työpaikkojen määrän kas- suuksien lisääminen ja turvallisuuden parantaminen. (FCG vusta ja kasvun suuntaamisesta. 2012, Pro Ysitie 2011)

Kuntien kannalta keskeiset kehittämistarpeet ovat: Satamakuljetuksissa rautateiden rooli on vähentynyt viime • nykyisten liittymien kehittäminen vuosina, vaikka lisäkapasiteettia ja kiinnostusta kuljetusten • uutta maankäyttöä tukevat eritasoliittymät siirtämiseksi raiteille löytyisikin. Ongelmana on palvelutar- jonnan heikentyminen ja matka-aikojen pidentyminen hin- • paikallisen jalankulun ja pyöräilyn yhteydet tatason samalla noustessa. Satamien matkustajaliikenteen • linja-autopysäkkien parantaminen kehittämisen kannalta rautatieyhteys on tärkeä. Rautatie • raideliikenteen kehittäminen nähdään yhteysvälin yrityksissä tärkeänä myös työvoiman liikkumisen kannalta.

5.2 Palveluihin liittyvät tarpeet Yhteysvälin rautatiekuljetusten lisäämistä rajoittaa Tampe- reen järjestelyratapihan kapasiteetin täyttyminen, mikä hei- Palvelutarjonnan keskittyminen alueen keskeisiin taajamiin jastelee ongelmia koko maan kuljetuksiin. Turusta Toijalaan lisää henkilöauton käyttötarvetta. Erityisesti haja-asutusalu- ja edelleen idän suuntaan jatkavat tavarajunat joutuvat ny- eella ikääntyvä ja harveneva väestö asettaa haasteita pal- kyisin käymään Tampereen ratapihalla kääntymässä, mikä veluiden kustannustehokkaalle järjestämiselle. Uudenlaiset osaltaan lisää Etelä-Suomen rataverkon ongelmia. Lisäksi palvelumallit (kiertävät terveysbussit, kotipalvelun tukemi- pitkä liikennepaikkaväli aiheuttaa aikatauluihin häiriöherk- nen) saattavat mahdollistaa lähipalveluiden säilymistä. Ha- kyyttä. ja-asutusalueen väestö muuttaa ikääntyessään keskuksiin, mikä aiheuttaa tarvetta palveluasumiselle. Uudenlaiset kul- Lentoasemien osalta suurimmat tarpeet liittyvät lentoase- jetuspalvelut (matkojen yhdistely sekä kutsuohjattu jouk- mien joukkoliikenneyhteyksien ja liikenneverkon kehittä- koliikenne) huomioivat erilaiset matkaketjut mahdollistavat miseen lentokenttien yhteyteen kaavailluilla logistiikka- ja parhaassa tapauksessa ovelta ovelle palveluita. Erityyppisiä työpaikka-alueilla. matkoja ja matkaketjuja yhdistelemällä parannetaan pal- veluiden saavutettavuutta haja-asutusalueella kustannus- tehokkaasti. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen edesauttaa osaltaan niiden säilymistä. Elinkeinoelämän kannalta yhteysvälillä on tärkeää: • turvata tiekuljetusten sekä yritysalueiden liittymien Koulutuspalveluiden järjestämisessä on tärkeää kuntien toimivuus, turvallisuus ja parantaa ohitusmahdol- yhteistyön kehittäminen kuntarajoista riippumatta. Perus- lisuuksia koulun jälkeiset ammattikoulut ja lukiot halutaan jatkossa • turvata laivamatkustajien raideyhteydet sijoittuvan yhteysvälille myös kaupunkiseutujen ulkopuolel- • rautatiekuljetusten osalta kehittää palvelutarjontaa le. Lukioikäisten pendelöinti tulee kuitenkin kasvamaan ny- ja ratakapasiteettia kyisestä, sillä yhteysvälikuntien nykyisten lukioiden toimin-

23 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

5.4 Joukkoliikenne

Pääosa yhteysvälillä tehtävistä linja-automatkoista on kyse- lyiden perusteella säännöllisiä, seutu- tai kausilipulla teh- Sidosryhmäkeskusteluissa esiin nousseita teemoja täviä koulu- ja työmatkoja. Näillä matkoilla tärkeimpinä olivat: palvelutasotekijöinä pidetään aikataulussa pysymistä, aika- • palvelutarjonnan lisääminen (vuorotiheys työmat- taulujen ja reittien sopivuutta sekä vaihtojen määrää. Sen kaliikenteessä ja linjastojen kattavuus) ja vaihtoyh- sijaan liityntäpysäköintimahdollisuuksia ei pidetty yhtä tär- teyksien parantaminen keänä palvelutasotekijänä. Tiedon jakaminen oli kyselyiden • lippujärjestelmän kehittäminen perusteella suurin palvelutasopuute. • pikavuoropysäkkien laadun parantaminen ja mat- ka- ja aikataulutiedon jakamisen kehittäminen Junamatkat ovat sen sijaan tyypillisesti epäsäännöllisiä, • matkan hinta ja nopeus henkilöautoon verrattuna harvemmin kuin kerran viikossa tehtäviä ostos-, asiointi, työasiointi- tai vierailumatkoja, jotka tehdään kertalipulla. Junamatkojen tärkeimpiä palvelutasotekijöitä ovat aikatau- lujen ja reittien sopivuus, aikataulussa pysyminen sekä tie- don saatavuus. Raideliikenteen ongelmakohtia ovat yksirai- teisuus ja kohtaamispaikkojen puuttuminen. 5.5 Käyttäjien palvelutasoanalyysi jak- soittain Joukkoliikenteen käyttäjien kannalta tärkeimpiä ke- hittämiskohteita tehtyjen selvitysten perusteella ovat: Yhteysväli jaettiin viiteen jaksoon Turun ja Akaan välillä. Akaan ja Tampereen väli muodostaa viidennen jakson. Jak- • palvelutarjonnan lisääminen (vuorotiheys työmatka- liikenteessä ja linjastojen kattavuus) ja vaihtoyhteyk- soille määriteltiin tärkeimmät käyttäjäryhmät, palvelutaso- sien parantaminen tekijät sekä palvelutasopuutteet (taulukko 3). • lippujärjestelmän kehittäminen Yhteysvälin kehittämisen tavoitteena on käyttäjien palvelu- • pikavuoropysäkkien laadun parantaminen ja matka- ja aikataulutiedon jakamisen kehittäm inen tason parantaminen sekä matkaketjujen parantaminen ja pullonkaulojen poisto henkilö- ja tavaraliikenteessä. • matkan hinta ja nopeus henkilöautoon verrattuna

Taulukko 3. Jaksojen käyttäjäryhmät, tärkeimmät palvelutasotekijät, puutteet palvelutasossa sekä palvelutasotavoitteet.

Suurimmat Tärkeimmät Jakso Jakson palvelutasopuutteet käyttäjäryhmät palvelutasotekijät Turun • Turkuun suuntautu- • Matka-aika ja Paikallinen liikenne: kehä- vat työ- ja opiskelu- sen ennakoita- • Puuttuvia rinnakkaisia pyörätieyhteyksiä ja valtatien poikittaisia tie matkat vuus eritasoisia pyöräteitä -Aura • Turkuun suuntautu- • Hallittavuus • Eritasoliittymien yhteydessä ei ole pysäkkejä vat ostos- ja asiointi- • Turvallisuus • Liittyminen valtatielle hankalaa ja turvatonta matkat • Leveäkaistaosuus: ajokäyttäytyminen ja turvallisuusongelmat • Pitkät henkilöauto- matkat ja kuljetukset • Pitkä joukkoliikenteen matka-aika henkilöautoon verrattuna • Paikalliset työ- ja Pitkämatkainen liikenne: koulumatkat • Paikallisen liikenteen liittyminen valtatielle aiheuttaa häiriötä liikennevirtaan • Kt 41 liittymä ja leveäkaistaosuus: ajokäyttäytyminen ja turvalli- suusongelmat • Nopeustason muutokset lisäävät liikenteen häiriöherkkyyttä • Joukkoliikenteen pikavuoropysäkin heikko sijainti Aurassa ja ali- kulun puuttuminen Jakso 1 E18 Turun kehätie – Aura, Palvelutasotavoitteet: Paikallinen liikenne: • Parannetaan paikallisen liikenteen turvallisuutta ja matka-aikaa helpottamalla liittymistä valtatielle. • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä turvallisuuden heikkenemis- tä Auran kohdalla sekä parannetaan valtatien suuntaisia pyöräilyn yhteyksiä Turun suuntaan. • Parannetaan joukkoliikennepysäkkien saavutettavuutta sekä matkan suunnittelua ja joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilö- autoon verrattuna. Pitkämatkainen liikenne: • Vähennetään liikenneonnettomuuksia ja niiden aiheuttamia häiriöitä Turun ja Auran välillä sekä liittymissä. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta turvaamalla tasainen nopeustaso. • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä.

24 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Suurimmat käyttäjä- Tärkeimmät pal- Jakso Jakson palvelutasopuutteet ryhmät velutasotekijät Aura- • Turkuun suuntautu- • Matka-aika ja Paikallinen liikenne: Loi- vat työ- ja opiskelu- sen ennakoita- • Liittymäturvallisuus maa matkat vuus • Poikittaiset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet taajamissa • Paikalliset työ- ja • Turvallisuus koulumatkat • Hallittavuus Pitkämatkainen liikenne: • Maatalousliikenne • Paikallisen liikenteen liittyminen valtatielle aiheuttaa häiriötä • Pitkät henkilöauto- liikennevirtaan matkat ja kuljetukset • Ohituspaikkojen puute ja satamaliikenteen jonoutuminen • Maatalousliikenne käyttää monin paikoin kulkemiseen valtatietä, mikä hidastaa pitkämatkaista liikennettä Jakso 2 Aura – Loimaa, Palvelutasotavoitteet: Paikallinen liikenne: • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä turvallisuuden heikkenemis- tä taajamien kohdalla Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä maatalousliikenteen aiheuttamia häiriöitä valtatiellä. • Vähennetään matka-ajan hajontaa turvaamalla tasainen nopeustaso ja parantamalla ohitusmahdollisuuksia. • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä. Suurimmat käyttäjä- Tärkeimmät pal- Jakso Jakson palvelutasopuutteet ryhmät velutasotekijät Loi- • Paikalliset työ- ja • Matka-aika ja Paikallinen liikenne: maa- koulumatkat sen ennakoita- • Paikallinen liikenne käyttää valtatietä, kun rinnakkaistiestöä Urjala • Maatalousliikenne vuus puuttuu • Pitkät henkilöauto- • Turvallisuus • Liittymäturvallisuus matkat ja kuljetukset • Hallittavuus • Joukkoliikenteen palvelutaso ja kysyntä alhaista • Mukavuus • Helppous Pitkämatkainen liikenne: • Kehittäminen vaatii usean kunnan, ELY:n ja maakunnan yhteis- työtä • Peuraonnettomuudet • Ohituspaikkojen puute • Maatalousliikenne käyttää monin paikoin kulkemiseen valtatietä, mikä hidastaa pitkämatkaista liikennettä Jakso 3 Loimaa - Urjala, Palvelutasotavoitteet: Paikallinen liikenne: • Vähennetään valtatien käyttöä paikalliseen liikkumiseen ja mahdollistetaan turvallinen liikkuminen valtatien suuntaisesti. • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen joukkoliikenteen pysähty- miseen taajamien kohdalla. • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia häiriöitä valtatiellä. • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla ohitusmahdollisuuksia. • Parannetaan turvallisuutta ja mukavuutta vähentämällä paikallisen liikenteen (myös maatalousliikenteen) liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä.

25 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Suurimmat Tärkeimmät Jakso Jakson palvelutasopuutteet käyttäjäryhmät palvelutasotekijät Urjala • Pitkämatkainen lii- • Matka-aika ja Paikallinen liikenne: -Akaa kenne sen ennakoita- • Liittymäturvallisuus • Työ- ja opiskelumat- vuus kat Tampereelle • Turvallisuus Pitkämatkainen liikenne: • Ostos- ja asiointimat- • Hallittavuus • Peuraonnettomuudet kat Tampereelle • Mukavuus • Ohituspaikkojen puute • Paikalliset työ- ja • Helppous • Joukkoliikenteen kohtuullinen palvelutaso koulumatkat • Valtatien varren pikavuoropysäkin puute Urjalassa • Pitkät henkilöauto- matkat ja kuljetukset

Jakso 4 Urjala - Akaa, Palvelutasotavoitteet: Paikallinen liikenne: • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen joukkoliikenteen pysähty- miseen taajamien (mm. Urjala) kohdalla. Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia häiriöitä valtatiellä. • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla ohitusmahdollisuuksia. Suurimmat Tärkeimmät Jakso Jakson palvelutasopuutteet käyttäjäryhmät palvelutasotekijät Turku- • Turkuun ja Tampe- • Matka-aika ja Pitkämatkainen henkilöliikenne: Tam- reelle suuntautuvat sen ennakoita- • Nopeustason vaihtelu ja ohituspaikkojen puute heikentävät ajo- pere vapaa-ajan matkat vuus mukavuutta sekä matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta sekä ostos- ja asioin- tie- • Hallittavuus • Henkilöauton matka-aika Turku-Tampere 2 tuntia timatkat yhteys • Mukavuus • Joukkoliikenteen matka-aika Turku-Tampere junalla 1 h 45 min ja • Turun satamaan • Kustannustehok- suuntautuvat henki- bussilla 2 h 5 min lömatkat kuus ja täsmälli- syys Pitkämatkaiset kuljetukset • Maakuntarajat ylit- tävät pitkämatkaiset • Nopeustason vaihtelu vaikuttaa kuljetusten kustannustehokkuu- kuljetukset teen ja täsmällisyyteen Turku-Tampere tieyhteys, Palvelutasopuutteet: Pitkämatkainen henkilöliikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta ja matkustamisen mukavuutta vähentämällä nopeustason vaihtelua. • Parannetaan joukkoliikenteen matka-aikaa edistämällä nopean pitkämatkaisen joukkoliikenteen kulkemista valtatietä 9 pitkin ja mahdollistetaan sen pysähtyminen taajamien kohdalla vailla viivytyksiä. Pitkämatkaiset kuljetukset: • Parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä lisäämällä yhteysvälin liikenneturvallisuutta, turvaamalla tasainen nopeustaso sekä vähentämällä häiriötilanteita.

26 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Suurimmat Tärkeimmät Jakso Jakson palvelutasopuutteet käyttäjäryhmät palvelutasotekijät Turku- • Turkuun ja Tampe- • Häiriöttömyys Pitkämatkainen henkilöliikenne: Tam- reelle suuntautuvat • Turvallisuus • Nopeustason nostoa rajoittavat pehmeiköt ja lukuisat tasoriste- pere vapaa-ajan matkat • Matka-aika ykset rata- • Turun satamaan • Kohtaamispaikkojen puutteesta ja yksirataisuudesta johtuva häi- yhteys suuntautuvat henki- riöherkkyys lömatkat • Vuorotarjonta ja seisakkeet eivät nykyisellään mahdollista junien • Turkuun ja Tampe- käyttöä tiheävuoroisessa työmatkaliikenteessä reelle suuntautuvat työmatkat Pitkämatkaiset kuljetukset: • Kemikaalikuljetukset Naantaliin ja Uuteen- • Tasoristeykset heikentävät rataturvallisuutta kaupunkiin • Turku-Toijala radan kohtaamispaikkojen puute vaikuttaa myös pääradan häiriöherkkyyteen ja kapasiteettiin • Turku-Toijala radalta suuntautuvat kuljetukset joutuvat käymään kääntymässä Tampereen järjestelyratapihalla Toijalan kolmiorai- teen puuttuessa Turku - Tampere ratayhteys, Palvelutasotavoitteet: Pitkämatkainen henkilöliikenne: • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välitysky- kyä. • Parannetaan työmatkaliikenteen yhteyksiä kaukojunaliikenteessä Turun työssäkäyntialueella ja lähijunaliikenteessä Tampe- reen työssäkäyntialueella.

Pitkämatkaiset kuljetukset: • Parannetaan Turun ja Toijalan välillä tasoristeysturvallisuutta. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välitysky- kyä. • Parannetaan Turusta Toijalan kautta etelään suuntautuvien kuljetusten sujuvuutta.

Akaa-Tampere väli lukeutuu Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Akaan ja Tampereen välillä valtatien suurin käyttäjäryhmä yhteysväliin, jota tarkastellaan omana kokonaisuutena erilli- on Tampereelle suuntautuva työ- ja opiskeluliikenne. Yli- sessä yhteysväliselvityksessä. maakunnalliset kuljetukset Etelä-Suomeen ja pääkaupun- kiseudulle tukeutuvat myös valtatiehen 3. Tärkeimmät pal- velutasotekijät Akaan ja Tampereen välillä ovat matka-aika ja sen ennakoitavuus, hallittavuus sekä kuljetusten täsmäl- lisyys, kustannustehokkuus ja turvallisuus. Suurin palveluta- sopuute jaksolla on Tampereen sisääntuloteiden ruuhkau- tuminen.

27 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

pailukyky henkilöautoon verrattuna heikentyy. Pyöräilyn ja 6 KEHITYSSUUNNAN kävelyn kehittämisen edellytykset vähenevät yhdyskuntara- VALINTA kenteen hajaantuessa ja etäisyyksien kasvaessa. Raideliikenteessä tavarajunien määrä pysyy vakiona. Päära- dan ongelmat heijastuvat kuitenkin myös Turku-Toijala -vä- 6.1 Kehityssuuntien muodostaminen , mikä vaikuttaa kuljetusten täsmällisyyteen.

Valtatien 9 liikennekäytävän tavoitteellinen kehittyminen Mahdollisuudet ja rajoitukset voi tapahtua vaihtoehtoisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Vaihtoehtoiset kehityssuunnat muodostettiin yhteis- Hallitsematon hajarakentaminen jatkuu. Liikkuminen pe- työssä hankeryhmässä. Lisäksi näitä vaihtoehtoisia kehitys- rustuu henkilöautoon ja useimmissa talouksissa on kaksi suuntia käsiteltiin sidosryhmille järjestetyssä seminaarissa. autoa. Asemien kehittämissuunnitelmat eivät tue paikal- lisjunaliikenteen aloittamista. Asutuksen leviäminen valta- Vaihtoehtoisten kehityssuuntien peruslähtökohdaksi otet- tien 9 suuntaisesti lisää asukaspohjaa pikavuoroliikentee- tiin joukkoliikenteen järjestämistapa koko yhteysvälillä. Ny- seen tukeutuvilla alueilla, mutta taloudellisesti kannattavan kytilan jatkumoa kuvaava kehityssuunta otettiin mukaan joukkoliikenteen järjestäminen on vaikeaa. Palveluiden kes- vertailun vuoksi. kittäminen ja laajat yritysalueet kasvattavat valtatien 9 lii- kennemäärää ja raskaan liikenteen osuutta. Kehityssuuntavaihtoehdot ovat:

Kehityssuunta 0+ Nykytilan jatkumo 6.3 Voimakas raideliikenteen kehittäminen Kehityssuunta 1 Voimakas raideliikenteen kehittäminen Yleiskuvaus Valtatien 9 suuntaisen linja-autoliiken- Kehityssuunta 2 teen kehittäminen Liikennejärjestelmää kehitetään raideliikenteen matkoja ja kuljetuksia painottaen. Maakuntakaavojen ja kuntien yleis- 6.2 Nykytilan jatkumo kaavojen aluevarauksia kehitetään paremmin joukkoliiken- nettä edistäviksi keskittämällä rakentaminen asemien (kuva 14) lähialueille. Yleiskuvaus Hajarakentamista hillitään ja suunnataan rakentaminen Maakuntakaavoissa ja kuntien yleiskaavoissa esitetyt maan- kaavoitetuille alueille. käyttösuunnitelmat asutuksen ja työpaikkojen suhteen to- teutuvat osittain. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita ote- Liikenteen palvelutaso taan käyttöön nykyisellä tavalla sekä taajama-alueilla että maakuntakaavoissa esitettyjen taajama-alueiden ulkopuo- Kaupunkiseuduilla joukkoliikenne on kilpailukykyistä hen- lella. Asuin- ja työpaikka-alueet leviävät valtatien suuntai- kilöautoliikenteen kanssa. Väliasemilta on houkuttelevat sesti. Palveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin jat- yhteydet kaupunkiseuduille. Muualla joukkoliikenteessä kuu. Palvelut keskittyvät lähipalveluiden kustannuksella, turvataan peruspalvelutaso. Henkilöjunaliikenteen palve- mikä lisää entisestään henkilöauton käyttötarvetta. lutasoa lisätään vaiheittain vuorotarjontaa parantamalla ja pysähdyspaikkoja lisäämällä. Liikenteen palvelutaso Pysähtymispaikkojen lisääminen pidentää koko yhteysvälin Valtatien liikennemäärien kasvaessa tarve eritasoliittymiin matka-aikaa, joten kaupunkiseutujen välisen kilpailukykyisen ja ohituskaistoihin sekä liittymien parantamiseen korostuu. joukkoliikenteen takaamiseksi osa junavuoroista ei pysähdy Kokonaisvaltaisen kehittämishankkeen puuttuessa valta- kaikilla väliasemilla. tielle toteutetaan vain pieniä ylläpitotoimenpiteitä ja nope- usrajoituksia joudutaan tiukentamaan liittymien kohdalla, Raideliikenteen kehittämisen tukena on matkaketjujen pal- mikä vähentää tiekuljetusten kustannustehokkuutta. Häi- velutason parantaminen. Asemille on mahdollista kävellä riötilanteet heikentävät matka-ajan ennakoitavuutta. tai pyöräillä lähiseudulta (0-3 km säteeltä) tai liikkua autolla (yli 3km säteeltä). Laadukkaat ja riittävät liityntäpysäköinti- Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen joukkoliikenne on paikat edesauttavat jatkuvia matkaketjuja. Tärkeimpiä vaih- kilpailukykyistä henkilöautoliikenteen kanssa. Kaupunki- topaikkoja kehitetään palvelutarjonnaltaan monipuolisina. seutujen ulkopuolella joukkoliikenteen taso heikkenee. Reaaliaikaisen tiedon lisääminen, lippujärjestelmien kehit- Haja-asutusalueella on mahdollista hoitaa vain lakisäätei- täminen ja viihtyisät odotustilat helpottavat matkantekoa. set kuljetukset. Kaupunkiseutujen välinen joukkoliikenne Rautateillä tapahtuvien kuljetuspalvelujen täsmällisyyttä, perustuu kaukojunaliikenteeseen. Pääradan kapasiteet- kustannustehokkuutta ja turvallisuutta parannetaan taso- tiongelmat vähentävät matka-ajan ennakoitavuutta eikä risteyksiä poistamalla, akselipainoa nostamalla ja ratapiho- vuorotarjontaa ole mahdollista lisätä. Joukkoliikenteen kil- jen pullonkauloja poistamalla.

28 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Mahdollisuudet ja rajoitukset 6.4 Valtatien 9 suuntaisen linja-autolii- kenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenne edellyttää riittävää väestöpohjaa rau- tatieasemien yhteyteen tai muuten siitä saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi. Riittävän asukasmäärän houkuttelemi- Yleiskuvaus seksi junaliikenne on lisäksi aloitettava heti ensimmäisessä vaiheessa, jotta houkutteleva joukkoliikennemuoto on jo Skenaariossa kehitetään valtatien 9 suuntaista linja-autolii- käytettävissä asukkaiden muuttaessa alueelle. Käytännös- kennettä. Maakuntakaavojen ja kuntien yleiskaavojen alue- sä suuren väestönkasvun ohjaaminen usean aseman yhtey- varauksia kehitetään paremmin joukkoliikennettä edistä- teen on yhteysvälillä mahdotonta, sillä se edellyttäisi myös viksi keskittämällä rakentamista joukkoliikennevyöhykkeille kaupunkiseutujen kasvun ohjaamista yhteysvälin aseman- sekä joukkoliikenteen solmupisteisiin (kuva 15). Hajaraken- seuduille. tamista hillitään ja suunnataan rakentaminen kaavoitetuille alueille. Nykyinen ratakapasiteetti mahdollistaa sekä Turku-Toijala että Toijala-Tampere -välillä vuorotarjonnan lisäämisen ny- Liikenteen palvelutaso kyisestä. Turku-Toijala –välillä vuorotarjonnan lisääminen on mahdollista aamun ruuhkatuntien ulkopuolella. Vuoroja Valtatietä 9 käyttävien pikavuorojen määrää lisätään ja yh- voidaan lisätä vakiominuuteille sellaisille tunneille, joilla ei dessä junaliikenteen kanssa ne muodostavat henkilöauton nykyisin kulje kaukojunia. Toijalassa voidaan järjestää vaih- kanssa kilpailukykyisen yhteyden kaupunkiseutujen välillä. toyhteys pääradan liikenteeseen, mutta vaihdoton yhteys Nykyisiltä rautatieasemilta sekä Aurasta on houkuttelevat on palvelutason kannalta parempi ratkaisu. Periaatteessa henkilöjunaliikenteen yhteydet Tampereen ja Turun kau- myös uusien seisakkeiden lisääminen on mahdollista rata- punkiseuduille. Kaukojuna- ja bussiliikenteessä on käytössä kapasiteettiä lisäämättä, mutta silloin aikatauluihin tarvi- yhteinen lippujärjestelmä, joka mahdollistaa myös kaupun- taan suurempia muutoksia. Pysähtymispaikkojen ja vuoro- kiseudun joukkoliikennevälineissä matkustamisen tai kau- tiheyden merkittävä lisääminen tai rautateitse tapahtuvien punkipyörien vuokraamisen. Kaupunkiseutujen joukkolii- kuljetusten samanaikainen lisääminen vaatii parannuksia kennepalvelut ovat kilpailukykyisiä henkilöautoliikenteen ratakapasiteettiin. kanssa.

Tampere Huittisiin Tampere

Lakalaiva-Lahdesjärvi Lakalaiva Sääksjärvi

Sääksjärvi Ideapark Huittisiin Huittisiin Lempäälä Mattila Kulju Hakkari Kylmä- Aura Kyrö Mellilä Loimaa HumppilaUrjala koski Tipuri Lempäälä Turku Viiala Toijala

Aura Turku Toijala Loimaa Humppila Aura Kyrö Jäkärlä Loimaa Forssaan Helsinkiin Humppila Helsinkiin Asema Vaihtopaikka/terminaali Asema Laatuluokan solmupiste Vaihtopaikka/terminaali Perustason pikavuoropysäkki Henkilöjunaliikenne Turku-Tampere Liityntäliikenne Henkilöjunaliikenne Tampere Henkilöjunaliikenne Pikavuoroliikenne

Kuva 14. Henkilöjunaliikenteen tärkeimmät solmupisteet rai- Kuva 15. Linja-autoliikenteen ja henkilöjunaliikenteen kan- deliikenteen kehityskäytävävaihtoehdossa. nalta tärkeimmät solmupisteet linja-autoliikennettä painotta- vassa skenaariossa.

29 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Kaupunkiseutujen lähialueille järjestetään tiheävuoroisia Yhteysvälin kehittämisen lähtökohdaksi päädyttiin työssä runkobussiyhteyksiä, jotka yhdistävät lähimmät taajamat vaihtoehtoon 2 eli valtatiehen tukeutuvan joukkoliikenteen kaupunkikeskuksiin hyödyntäen nopeita osuuksia valtatiel- kehittämiseen. Tätä vaihtoehtoa kuitenkin täydennetään lä. vaihtoehdon 1 perustelluilla raideliikenteen kehittämisen toimenpiteillä. Kokonaisuudessaan kehityskäytävän liiken- Toijalan matkakeskukseen toteutetaan liityntäyhteys Hel- teen palvelutaso muodostuu eri matkaketjujen yhdistelmis- singin ja Tampereen suunnan junaliikenteeseen. Liityntä tä. haja-asutusalueella tehdään jatkossakin autolla tai pyö- rällä. Liityntäliikenteessä hyödynnetään rinnakkaistiestöä. Junaliikenne palvelee erityisesti päiden välistä liikennettä Pysäkit tarjoavat sateelta ja tuulelta suojatun odotustilan, (Turku-Tampere) ja tätä täydentää pitkämatkainen Turun ja jossa on tarjolla reaaliaikaista aikataulutietoa. Usean eri pi- Tampereen välinen valtatietä 9 käyttävä linja-autoliikenne. kavuorolinjan vaihto- ja liityntäpaikkoja kehitetään kauko- Pitkämatkainen linja-autoliikenne tukee osaltaan myös vä- liikenteen laadukkaina solmupisteinä. Pysäkit ovat palvelu- lialueen taajamien asukkaiden liikkumista mahdollistamalla tasoltaan korkeatasoisia, tarjoavat lämpimän odotustilan, lisääntyvän koululais- ja opiskeluliikenteen Loimaalle, Tam- jossa on palveluita ja asiointimahdollisuuksia, esimerkiksi pereelle ja Turkuun. päivittäistavaroiden ostopaikka. Tarjolla on reaaliaikaista aikataulutietoa ja laadukasta liityntäpysäköintiä pyörille ja Kehityskäytävän joukkoliikenteen edistäminen edellyttää autoille oheispalveluineen (huolto, lataus ja pesu). Nämä tuekseen kuntien maankäytön toimintojen tiivistämistä ja solmupisteet toimivat myös kutsuohjatun joukkoliikenteen kehittämistä hyödyntämään valtatielle tehtäviä paikallisia pysähtymispaikkoina ja niiltä on sujuvat yhteydet kaukoju- pysäkkien kehittämistoimenpiteitä nykyistä yhdyskuntara- naliikenteeseen kennetta tukien.

Kaiken kaikkiaan yhteysvälin kehittäminen perustuu valta- Mahdollisuudet ja rajoitukset tien parantamiseen paikallisen ja pitkämatkaisen liikkumi- sen näkökulmasta. Pitkämatkaisen liikenteen toimenpiteet Nykyisellään linja-autoliikenteeseen tukeutuvilla alueilla on kohdistuvat henkilö-, tavara- ja joukkoliikenteeseen. Pai- alhainen väestöntiheys. Aura-Akaa-välillä linja-autoliiken- kallisen liikenteen toimenpiteet kohdistuvat poikittaiseen teen tärkeimpien solmupisteiden maankäyttöä on tehos- liikkumiseen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin sekä lii- tettava ja Loimaan keskustan väestöpohjaa tulisi kasvattaa tyntäliikenteen järjestämiseen. Valittu kehityssuunta tukee tukeutumaan kauko- ja junaliikenteeseen huomattavasti matkaketjujen toimivuutta ja palvelutason säilyttämistä. nykyisestä. Kehityssuunnalla mahdollistetaan joukkoliiken- teen käyttö, mutta samalla edistetään myös autoliiken- Joukkoliikenteen osalta valtatietä kehitetään pikavuorolii- teeseen tukeutuvien alueiden muodostumista valtatien 9 kenteen olosuhteita parantamalla, mutta samalla luodaan varrelle. Maankäytön keskittäminen valtatien tuntumaan mahdollisuuksia kehittää kaukojunaliikennettä nykyisiltä korostaa valtatien aiheuttamaa estevaikutusta yhdyskunta- asemilta ja Aurasta. rakenteessa ja voi vähentää asuinympäristön laatua. Val- tatien varren palveluiden kehittäminen voi heikentää ny- Tavaraliikenteen osalta parannetaan kuljetusten kustannus- kyisten palveluiden säilymismahdollisuuksia kauempana tehokkuutta ja toimintavarmuutta niin raide- kuin tiekulje- valtatiestä. Kantatietä 41 käyttävä linja-autojen kaukolii- tuksissakin. Henkilöautoliikenteen osalta kehitetään turval- kenne on riippuvainen Huittisten vaihto- ja rahtiterminaalin lisuutta ja matka-ajan ennakoitavuutta. kehittymisestä. Mikäli terminaalitoiminta jatkuu nykyisel- lään, ei valtatietä 9 pitkin kulkevan kaukoliikenteen lisään- tyminen tule vaikuttamaan kantatien 41 linja-autojen kau- koliikenteeseen.

6.5 Kehityssuunnan valinta

Vaihtoehto 0+ eli nykytilan jatkumo ei täytä yhteysvälille asetettuja tavoitteita eikä sitä siten voida pitää haluttuna vaihtoehtona. Vaihtoehtoa 1 eli voimakasta raideliikenteen kehittämistä ei ole mahdollista toteuttaa tässä laajuudessa, koska yhteysvälin maankäyttö ei tue kyseistä ratkaisua ja koska maankäytön voimakas kehittäminen tukemaan rai- deliikenteen kehittymistä ei ole ennustetuilla kasvuilla mah- dollista.

30 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Molemmissa lähtökohtana on, että liikennejärjestelmän ke- 7 KEHITYSKÄYTÄVÄN hittämiseen suunnattuja resursseja pyritään optimoimaan suosimalla monipuolisesti erilaisia edullisia toimenpiteitä KEINOVALIKOIMA ennen raskaiden ja investointikustannuksiltaan kalliiden in- vestointien toteuttamista.

7.1 Yleistä Ensisijassa pyritään vähentämään liikenteen kysyntää vai- kuttamalla kulkumuodon valintaan, maankäyttöön ja lii- Kehityskäytävän keinovalikoimaa ja toimenpiteitä määritet- kennetarpeeseen. Toisena askeleena ovat nykyisen liiken- täessä lähtökohtina ovat uuden liikennepolitiikan mukaiset neverkon ja liikennepalvelujen tehostaminen. linjaukset, joiden mukaan: Mikäli alimmat kaksi porrasta eivät tarjoa riittäviä keino- • käytössä on mahdollisimman monipuolinen toi- ja liikennejärjestelmän puutteiden korjaamiseksi, pyritään menpiteiden keinovalikoima (tuottavuuspyrami- ongelmat poistamaan kolmannen portaan pienin kehittä- din soveltaminen) mistoimenpitein. Neljännen portaan isommat investoinnit toteutetaan vain, mikäli kolmen ensimmäisen portaan toi- • toimenpiteiden ja tavoitellun palvelutason tulee menpiteet ovat riittämättömiä poistamaan ongelma. vastata koko ajan mahdollisimman hyvin toisiaan (palvelutasotarkastelu) Tuottavuuspyramidin portaita ei voida tulkita yksiselitteises- • olemassa olevaa liikennejärjestelmää hyödyn- ti. Esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät toi- netään ja määrärahoja käytetään entistä tehok- menpiteet eivät kuulu ensimmäiselle portaalle, jos ne liit- kaammin tyvät nykyisen infrastruktuurin parantamiseen. Sen sijaan • yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua tarkastellaan ensimmäisen tai toisen portaan toimenpide on esimerkiksi maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvistä keinoista sopimi- elinkeinojen näkökulmasta (MALPE-ajattelu) nen. (Liikennevirasto 2010a) • matka- ja kuljetusketjut vastaavat asiakastarpeita.

Toimenpiteiden valinnassa tärkeintä on kustannusten ja si- sällön sijaan se, mihin niillä pyritään vaikuttamaan. Näin sa- maan tavoitteeseen pyrkivien toimenpiteiden vertailu tulee Uus- mahdolliseksi. investoinnit

Pienet 7.2 Tuottavuuspyramidi parantamistoimenpiteet

Uudessa liikennepolitiikassa liikennejärjestelmän ja väylien Nykyisen liikenneverkon ja kehittäminen perustuu ns. neliporrasperiaatteeseen. Neli- liikennepalvelujen käytön tehostaminen porrasperiaate on ollut esillä liikennejärjestelmä- ja väylä- suunnittelussa jo 2000-luvulta alkaen. (Tiehallinto 2009a, Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikennevirasto 2010a). Vaikuttaminen liikenteen kysyntään ja kulkutavan valintaan Neliporrasperiaatteen yhteyteen on nostettu viime vuosina LIIKENNEPOLITIIKAN TUOTTAVUUSPYRAMIDI uusi käsite tuottavuuspyramidi, jonka keskeinen sisältö on vastaava kuin neliporrasperiaatteessa (kuva 16). Kuva 16. Tuottavuuspyramidi

Vaikka tuottavuuspyramidin mukainen prosessi voidaan asettaa kronologiseen järjestykseen, ei käytettävien portai- den määrä tai toimenpiteiden sijoittaminen niille ole sen päätarkoitus. Oleellista on, että käytössä olevaa keinova- likoimaa tarkastellaan laajasti ja kattavasti eri toimijoiden kanssa.

31 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

7.3 Liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikuttaminen Rautatiekuljetusten potentiaali

Liikennekäytävän ensimmäisenä kehittämisen keinona on Valtatien kehittämisessä kuljetusten siirtyminen liikennetarpeeseen ja liikenteen kysyntään vaikuttaminen. raiteille tarkoittaisi raskaan liikenteen määrän vä- Liikenteen vähentäminen voi mahdollistaa väylään kohdis- henemistä valtatiellä. Turun ja Naantalin satami- tuvan parantamistoimenpiteen toteuttamistarpeen ajallisen en kautta kulkee vuosittain 7-8 miljoonaa tonnia siirtämisen tai toteutumatta jättämisen. kuljetuksia. Vuoden 2009 tietojen mukaan sata- mat tuottavat yhteensä arviolta 1520 maantie- Tieliikennettä voidaan periaatteessa vähentää seuraavilla kuljetusta päivässä. (Tiehallinto 2009) keinoilla: • kehittämällä joukkoliikennettä siten, että sen kul- Arviolta 17 % eli noin 260 kuljetusta suuntau- kumuoto-osuus kasvaa merkittävästi tuu ysitiekäytävälle Tampereen tai Jyväskylän seudulle. (Tilastokeskuksen tiekuljetustilastot • lisäämällä rautatiekuljetusten mahdollisuuksia, jol- 2009-2011) Mikäli tästä määrästä onnistutaan loin tavaraliikenteen kuljetuksia siirtyy raiteille. siirtämään raiteille 30 %, vähenee valtatien ras- Myös yhdistettyjen kuljetusten tarjoaminen vähen- kaan liikenteen määrä noin 80 ajoneuvolla vuo- tää yhteysvälin raskaan liikenteen määrää. rokaudessa. • ohjaamalla paikallisliikennettä muille reiteille voi- daan vähentää valtatien 9 liikennettä • kehittämällä suunnitelmallisesti maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueiden 7.4 Liikennejärjestelmän käytön tehosta- käyttötavoitteiden mukaisesti hilliten autoliiken- minen teen kasvua • kehittämällä maankäyttöä ensisijaisesti asema- Nykyisen liikennejärjestelmän käytön tehostaminen tarkoit- kaavoitetuille alueille sekä kehitettävissä kylissä, taa Turku-Tampere yhteysvälillä erilaisia liikenteen hallinnan mikä edistää osaltaan myös palveluiden ja jouk- ja ohjauksen keinoja sekä häiriötilanteiden hallintaa. No- koliikenteen säilymistä peusrajoituksilla, liikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmillä, älyliikenteen keinoin sekä liikenneverkkoa jäsentelemällä • pienentämällä ruuhkahuippuja suosimalla jousta- voidaan vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ja häiriöherk- via työaikoja ja etätyömahdollisuuksia kyyteen.

Joukkoliikenteen osalta keinona on joukkoliikenteen suju- Joukkoliikenteen potentiaali vuuden parantaminen esimerkiksi joukkoliikenne-etuisuuk- silla Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla sisäänajoväylillä. Turun ja Toijalan välisellä rataosalla tehtiin vuon- na 2012 yhteensä noin 625 000 junamatkaa, mi- Aikataulurakenteeseen ja matkustajainformaatioon liittyvät kä tarkoittaa keskimäärin 1 700 matkaa päivässä. parannukset ovat myös toisen portaan toimenpiteitä. (Liikennevirasto 2012)

Nykyinen junamatkojen määrä vastaa yhteysvälil- 7.5 Liikennejärjestelmän parantaminen lä noin 1 200 henkilöauton liikennemäärää, kun Kolmannen portaan keinovalikoima pitää sisällään liiken- otetaan huomioon keskimääräinen henkilöauton nejärjestelmän parantamista pienin toimenpitein, jotka liit- kuormitusaste ja matkojen tarkoitus. tyvät usein ensimmäisten kahden portaan toimenpiteisiin. Pienet parantamistoimet tähtäävät väylien käyttökelpoisuu- Mikäli joukkoliikenteen edistämsitoimilla onnis- den turvaamiseen, kestävien kulkutapojen käytön tehosta- tutaan kasvattamaan junamatkustajien määrää miseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen tai nykyisten 50 prosentilla, kasvaa päivittäisten junamatkojen väylien tai terminaalien käytön tehostamiseen tai paranta- määrä 2 500 matkaan. Määrä vastaa noin 600 miseen. ajoneuvon liikennemäärää valtatiellä. Turku-Tampere yhteysvälillä kolmannen portaan keinova- Linja-autoliikenteen osalta oletetaan pitkillä mat- likoima liittyy ensisijassa liikenneturvallisuuden sekä jouk- koilla kulkutapajakauman vastaavan valtakunnan koliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimintaedellytyksien keskiarvoa, eli noin 5 prosenttia. Tämä tarkoittaa parantamiseen, millä vastataan erityisesti paikallisen liiken- noin 400 linja-automatkaa. 50 % lisäys linja-au- teen tarpeisiin. tomatkoissa vastaa noin 140 ajoneuvon liikenne- määrää valtatiellä. Jalankulun ja pyöräilyn käyttöä voidaan yhteysvälillä lisätä esimerkiksi uusia väyliä rakentamalla, vähentämällä valta-

32 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

tien ja radan estevaikutusta, kehittämällä valtatien suun- 7.6 Uusinvestoinnit taisia sekä poikittaisia yhteyksiä sekä yhteyksiä joukkolii- kenteen pysäkeille, mikä parantaa kävellen ja pyöräillen Neljännen portaan keinovalikoimassa ovat väylien ja radan tehtyjen liityntämatkojen palvelutasoa. kapasiteetin lisääminen uusia väyliä tai eritasoliittymiä ra- kentamalla, poikkileikkauksia leventämällä, lisäraiteita ra- Joukkoliikenteen tehostamiseen tähtäävät pienet paran- kentamalla tai uusia terminaaleja toteuttamalla. tamistoimet liittyvät joukkoliikenteen matkaketjun palve- lutason parantamiseen joukkoliikenteen solmupisteissä tai Yhteysvälillä neljännen portaan keinovalikoima kohdistuu joukkoliikennevälineen pysähtymisen mahdollistamiseen etupäässä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranta- esim. uusia linja-autopysäkkejä tai kaukojunien pysähty- miseen. Ohitusmahdollisuuksien lisääminen vähentää rek- mispaikkoja toteuttamalla. ka- tai muusta liikenteestä aiheutuvaa jonoutumista. Täl- löin myös toteutetaan ohituskaistan kohdalle riista-aidat ja Radan osalta yhteysvälin keinovalikoima pitää sisällään siten vähennetään eläinonnettomuuksia. Keskikaiteellisten rautatiekuljetusten tehostamisen sujuvuutta parantamalla, ohituskaistateiden toteuttaminen vähentää kohtaamison- kuten lisäämällä kohtaamispaikkoja, parantamalla nykyisiä nettomuuksia. terminaaleja ja ratapihoja sekä ratayhteyttä parantamalla kantavuuden ja matka-ajan suhteen. Myös uudet eritasoliittymät ovat neljännen portaan toi- menpiteitä valtatien parantamisessa. Eritasoliittymätarpeita Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät pienet muodostuu yhteysvälille maankäytön kehittämisen aiheut- parantamistoimet voivat pitää sisällään poikittaisten yhte- tamista liikennöintitarpeista tai taajamien kohdalla paikal- yksien parantamista (porrastukset, saarekkeet, väistötilat), lisen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamistarpeista hirvieläinonnettomuuksien vähentämistä, tasoristeysten ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuustarpeista sekä paikal- poistamista tai parantamista, keskikaiteiden rakentamista lisen liikenteen liittymisestä päätien liikennevirtaan. sekä yksityisten teiden liittymien poistamista valtatieltä rin- nakkaistiejärjestelyitä kehittämällä.

33 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Valtatien toimenpiteiden toteuttamisen vaikutuksia ja vai- 8 TOIMENPITEET JA kuttavuutta on tutkittu IVAR – ohjelmalla liikenteen suju- vuudessa ja liikenneturvallisuudessa. Sujuvuudessa on tut- NIIDEN VAIKUTUK- kittu toimenpiteen vaikutusta matka-ajan muutokseen sekä kuljetusten kustannuksiin ja turvallisuudessa toimenpiteen aiheuttamaa muutosta henkilövahinko-onnettomuuksiin. SET Jakamalla kullekin toimenpiteelle lasketut vaikutukset toi- menpiteen kustannusarviolla, on saatu kustannusten suh- teen vertailukelpoisia tehokkuuslukuja eri vaikutuksille. 8.1 Yleistä Tavoitteena on ollut, että eri toimenpiteiden kustannuste- hokkuus ja vaikuttavuus ovat välineitä eri toimenpiteiden Yhteysvälin toimenpiteet tuottavuuspyramidin portailla on toteuttamisjärjestyksen määrittämiseen. Toimenpiteiden esitetty seuraavissa kappaleissa sekä liitteen 1 kartoilla. Toi- vaikuttavuuden suuruus on esitetty suhteessa muihin toi- menpidetaulukoissa on käytetty taulukon 4 lyhenteitä ja menpiteisiin. termejä.

Taulukko 4. Käytetyt termit ja lyhenteet. 8.2 Liikenteen kysyntään tai kulkuta- paan vaikuttaminen Otsikko Selite Toteutus I = vuoteen 2025 mennessä Maankäytön suunnitteluun liittyvillä toimenpiteillä, uusil- II = vuoteen 2040 mennessä la toimintatavoilla ja prosesseilla pystytään vaikuttamaan M = toteutus maankäytön kehittymisen myötä eniten liikenteen kysyntään, kulkutapavalintoihin ja hillit- jatkuva = jatkuva prosessi semään sitä kautta autoliikenteen kasvua, edistämään kes- Käyttäjä- pitk = pitkämatkainen liikenne tävien kulkutapojen toimintamahdollisuuksia (taulukko 5). ryhmä paik = paikallinen liikenne ratak = rautatiekuljetukset Tässä pilottiprojektissa on pyritty nostamaan esiin ensim- tiek = tiekuljetukset mäisen portaan toimenpiteitä, joilla luodaan mahdollisuuk- käpy = kävely ja pyöräily sia maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteiseen suunnitte- bussi = linja-autoliikenne luun. Toimenpiteitä voidaan edistää jatkuvana yhteistyönä juna = junaliikenne (henkilö) kuntien ja viranomaisten välisessä toiminnassa tai ne ovat Hinta Kustannusarvio (Maarakennuskustannus- suosituksia kuntien toiminnassa käytettävistä menettelyta- (M€) indeksi 150, 100=2005) voista.

Toimenpiteiden toteutus on esitetty kahdessa vaiheessa; Toimenpiteet otetaan mukaan kehityskäytävän toimijoiden vuoteen 2025 ja vuoteen 2040 mennessä. Osa toimenpi- jatkuvaan toimintaan tai niihin liittyvät selvitystyöt käynnis- teistä riippuu maankäytön kehittymisestä ja osa on mah- tetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa. dollista käynnistää heti. Toimenpiteet vastaavat ensisijaisesti maankäyttöön sekä Kustannusarvioissa on käytetty hyväksi olemassa olevia asumiseen ja palveluihin liittyviin tavoitteisiin, mutta niillä suunnitelmia. Kustannusarviot perustuvat olemassa oleviin on vaikutusta myös liikenteeseen ja palveluihin liittyvien ta- suunnitelmiin niiltä osin kuin niitä on ollut olemassa. Muilta voitteiden saavuttamiseen. osin on käytetty kokemukseen perustuvaa asiantuntija-ar- viota vastaavista kohteista. Vaihtoehtojen rakentamiskus- tannukset ja kustannustehokkuudet on esitetty indeksissä 150,0 (MAKU 2005=100).

Toimenpiteiden vastaaminen yhteysvälille asetettuihin ta- voitteisiin on esitetty liitteessä 2.

34 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 5. Toimenpiteet, joilla vaikutetaan liikenteen kysyntään ja kulkutavan valintaan. Nro Toimenpide Vastuu Toteutus 1 Liikkumisvyöhykkeiden määrittäminen yhteysvälin taajamiin Maankäytön suunnittelun ja palveluverkon kehittämisen avuksi kuntiin määritellään liikkumis- Kunnat ja kasvuvyöhykkeet jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Liikkumisvyöhykkeiden avulla (ELY:t ja jatkuva maankäyttöä kehitetään yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Liikkumisvyöhykkeet toimivat help- liitot) pona ja tehokkaana työkaluna taajamien maankäyttöä kehitettäessä. Yhteysvälillä joukkoliiken- nevyöhykketiä muodostuu vain kaupunkiseuduille. 2 Yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa (lähinnä osayleiskaavat) tuetaan em. liikkumisvyöhykkeitä Ikärakenteen huomioiva väestökehitysarvio sekä palveluverkkovaraukset suunnataan eri asuina- Kunnat jatkuva luevarauksille (väljät / tiiviit alueet) vyöhykejaon mukaisesti. Uudet aluevaraukset tukevat ilman merkittäviä uusia kynnyskustannuksia valittuja liikkumisvyöhykkeitä. 3 Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa varmistetaan maankäytön tehokkuuden suhde liikkumisvyöhykkeisiin, yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille sekä jalankulun ja pyöräilyn tilavaraukset Asemakaavat ja OAS:t laaditaan kiinteässä yhteistyössä liikennesuunnittelun kanssa. Katualue- Kunnat jatkuva varauksissa huomioidaan riittävät jalankulun ja pyöräilyn varaukset sekä laajemman verkon jat- kuvuus tarpeen mukaan viheralueverkoston ja/tai korttelirakenteiden sisällä. Asemakaavoituk- sella varmistetaan strategisen tason suunnittelun, liikkumisvyöhykkeiden sekä osayleiskaavojen osoittamien periaatteiden välittyminen rakentamista suoraan ohjaavalle asemakaavatasolle. 4 Uusien kaavahankkeiden tavoitteiden laatiminen ja arviointi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käytettävyyden edistämiseksi kaikessa maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa määritellään lähtökohdat ja tavoitteet jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta. Arvioidaan kyseisten maankäytön suunnitelmien vaikutukset kaikkien Kunnat jatkuva kulkumuotojen käytettävyyteen päivittäisessä liikkumisessa. Kaavoihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitistöjen suunnittelu. Kaavoille laaditaan lisäksi liikenneturval- lisuusauditointi. Edellytykset mahdollisimman lyhyisiin ja laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhte- yksiin asuntoalueilla ja asuntoalueilta palveluihin ja bussipysäkeille sekä asemille varmistetaan. 5 Strategisten maankäytön suunnitelmien laatiminen kehityskäytävän kuntiin Kunnat laativat oikeusvaikutteisten kaavojensa pohjaksi strategisen tason suunnitelmat, joissa osoitetaan mm. asunto-, työpaikka ja palvelurakentamisen määrä, sijainti ja toteutuksen ajoi- Liitot, tus sekä niiden toteuttamisen edellyttämät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet kaikkien Kunnat, jatkuva liikennemuotojen osalta. Suunnitelmien avulla kuntien maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta ELY:t voidaan strategisella tasolla ohjata ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden tarpeeseen varautua. 6 Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkojen määrittäminen yleis- ja osayleiskaavoituksessa Yleiskaavan / osayleiskaavan yhteydessä laaditaan kävelyn ja pyöräilyn verkkotarkastelu ja mää- Kunnat jatkuva ritellään pyöräilyn pääverkko. 7 Uusien palvelualueiden toimiminen matkaketjun solmupisteinä Valtatien läheisyyteen kaavoitettavien uusien palvelualueiden toimiminen matkaketjun solmu- pisteinä varmistetaan yhteistyöllä ja neuvotteluilla toimijoiden kanssa. Osayleiskaavoissa tulee Kunnat, jatkuva varmistaa mahdollisuus autojen ja pyörien liityntäpysäköintiin. Asemakaavoissa vastaavat tulee ELY:t, liitot osoittaa mitoitukseen perustuvin käyttötarkoitus- ja osa-aluemerkinnöin. Kävely- ja pyöräily-yh- teydet pysäkille ja olevaan verkkoon tulee myös varmistaa. Joukkoliikenteen matkaketjujen pal- velutaso paranee, kun liityntäliikenne otetaan huomioon jo kaavoitusvaiheessa. 8 Yhteysvälin taajamajaksoihin sitoutuminen Valtatielle määritellyille taajamajaksoille ohjataan eri toimintojen yhteensovittamista tukeva te- hokas maankäyttö. Taajamajaksoihin sitoudutaan kuntatasolla maankäytön suunnittelussa. Taa- Kunnat jamajaksojen läheisyydessä otetaan uusia alueita käyttöön siinä järjestyksessä, että ne täyden- (ELY:t ja jatkuva tävät olevaa rakennetta ja tukevat nykyisten väylästöjen hyödyntämistä sekä joukkoliikenteen liitot) kehittämistä. Tämä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vähentää tarvetta valtatien uusille liittymille tai liittymien parantamiselle. 9 Palvelujen saavutettavuus Kuntakeskusten elinvoimaisuuden ja palvelujen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi pal- velujen on oltava hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Kunnissa käytetään yhteisiä lii- Kunnat jatkuva kennepalveluiden hankintaprosesseja. Palveluiden hyvä saavutettavuus vähentää liikkumistarvet- ta ja kuntarajat ylittävä yhteistyö parantaa mahdollisuuksia ylläpitää palveluverkkoa.

35 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Nro Toimenpide Vastuu Toteutus 10 Hajarakentamisen hillitseminen Kaava-alueiden ulkopuolelle sijoittuvaa hajarakentamista vähennetään siten, että korkeintaan 10 % uusista asuinhuoneistoista voi sijoittua asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Liikennejär- jestelmän näkökulmasta kaikesta liikennejärjestelmän tehokkuutta vaarantavasta hajarakenta- Kunnat jatkuva misesta pitäisi luopua erityisesti ohituskaistojen kohdilla. Hajarakentamisen aiheuttamat kus- tannukset kuntiin vähenevät. Hajarakentaminen keskittyy sellaisiin toimintoihin jotka eivät luonteensa perusteella sovi taajamiin (maatalous ym.) 11 Maankäytön kehittäminen joukkoliikenteen solmupisteissä Joukkoliikenteen terminaalipysäkkien ja asemien ympäristön maankäyttöä kehitetään täyden- Kunnat jatkuva nys- ja tiivistysrakentamisella. Olemassa olevan liikennejärjestelmän käyttö tehostuu. 12 Henkilöjunaliikenteen kehittämismahdollisuuksien huomioiminen pidemmällä aikavälillä Laaditaan pitkän tähtäimen strategia ja toimenpideohjelma henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi Kunnat jatkuva Turun ja Toijalan välillä. Strategian avulla potentiaalisten asemapaikkojen maankäytön kehitty- miseen varaudutaan. 13 Koulureittianalyysin laatiminen Kevyen liikenteen väylätarpeista tehdään koulureittianalyysi, jonka yhtenä näkökulmana on kou- Kunnat jatkuva lukuljetusten vähentäminen. 14 Kävelyn ja pyöräilyn reittien nopeuttaminen ja lyhentäminen Kävelyn ja pyöräilyn nopeuttamis- ja reittien lyhentämismahdollisuudet tutkitaan taajamittain. Kunnat jatkuva Toimenpiteellä tavoitellaan kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrän lisääntymistä. 15 Joukkoliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen LVM, LiVi, jatkuva Lippujärjestelmän kehittäminen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi (yhteiset liput ju- liitot, ELY:t niin ja busseihin), mikä parantaa ja helpottaa joukkoliikennepalveluiden käyttöä. 16 Kuntien kuljetusten organisointi Kuntien jatkuva Harvaan asutut ja eri maakunnissa sijaitsevat naapurikunnat organisoivat kuljetuksensa yhteis- yhteistyö työssä (yhteysvälin keskialue).

Mitä tarkoittaa taajamajaksoihin sitoutuminen? Ehdotus taajamajaksoiksi (kuva 17):

Valtatielle 9 Turun ja Akaan välille on määritelty tässä sel- Aura – nykyinen kantatie 41-Aurajoki: vityksessä alustavat taajamajaksot, jotka kertovat valtatien Maankäyttöä on sijoittunut nykytilanteessa valtatien mo- käyttäjälle taajamamaisesta liikenneympäristöstä. Taajama- lemmin puolin kuitenkin pääasiassa valtatien eteläpuolelle. jaksoille ohjataan eri toimintojen yhteensovittamista tu- Maankäytön kehittämisessä otettava huomioon, että valta- keva tehokas maankäyttö. Taajamajaksojen läheisyydessä tien pohjoispuoliset alueet voivat kehittyä vasta Auran eri- otetaan uusia alueita käyttöön siinä järjestyksessä, että ne tasoliittymän rakentamisen jälkeen. Sitä ennen eteläpuo- täydentävät olevaa rakennetta ja tukevat nykyisten väyläs- leista maankäyttöä tehostetaan. töjen hyödyntämistä sekä joukkoliikenteen kehittämistä. Kyrö – lyhyt taajamajakso: Taajamajaksojen piirteitä ovat mm: Valtatien eteläpuoleinen nykyinen maankäyttö tukeutuu Kyrön tavoitteena olevaan 2-ramppiseen eritasoliittymään. • nykyisen maankäytön rajautuminen lähelle valtatietä Maankäytön kehittyminen rajataan vain eteläpuolelle val- yhdellä tai kahdella puolella tatietä. • maankäytön mahdollinen tiivistämis- ja eheyttämis- kohde Mellilä – lyhyt taajamajakso: • paikallisen liikenteen aiheuttamat tarpeet eritasoi- Valtatien eteläpuoleinen nykyinen maankäyttö tukeutuu selle poikittaiselle jalankulun ja pyöräilyn yhteydelle, tavoitteena olevaan Mellilän 2-ramppiseen perusverkon linja-autopysäkeille, poikittaiselle liikkumiselle myös eritasoliittymään. Maankäytön kehittyminen rajataan ete- henkilöautolla läpuolella valtatietä. • liikenneympäristön tulisi viestittää alemmasta nopeus- tasosta Loimaa – eteläinen eritasoliittymä-Loimijoki: • haja-asutusjaksoa alempi nopeusrajoitus kohteen mu- Loimaan kohdalla maankäyttö tukeutuu nykyiseen kahteen kaan, tavoitteena vähintään 80 km/h eritasoliittymään molemmin puolin valtatietä. Poikittaista, paikallista autoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä on pal- jon ja se tapahtuu eritasossa valtatiehen nähden.

36 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Humppila – valtatien 2 varsi: eritasoliittymän pohjoispuolelle ja se kytkeytyy valtatiehen Taajamaa ei laajenneta valtatien 9 länsipuolelle. Maankäy- kahden eritasoliittymän kautta. Maankäyttöä kehitettäessä tön kehittyminen ohjataan ensisijaisesti valtatien 2 länsi- huolehditaan rinnakkaisista ja eritasoisista poikittaisista yh- puolelle. teyksistä, jotta paikallinen liikenne ei ohjaudu valtatielle 9. Lempäälä Urjala – eritasoliittymän eteläpuoli: Kyseisellä kohdalla nykyinen maankäyttö on sijoittunut val- 3 9 tatien molemmille puolille. Urjalan keskusta on sijoittunut

Valkeakoski km 0 10 20 3 Akaa URJALA

HUMPPILA

9 Forssa Oripää LOIMAA Pöytyä 2 MELLILÄ Jokioinen 41 Ypäjä 10 KYRÖ

AURA

Rusko

Raisio 8 10 Lieto taajamamainen Turku liikenneympäristö 1

Kuva 17. Yhteysvälille alustavasti määritellyt taajamajaksot.

8.3 Liikennejärjestelmän käytön tehostaminen

Liikennejärjestelmän käytön tehostamisessa toimenpiteet Joukkoliikenteen matka-aikaa voidaan lyhentää tehokkaim- koostuvat joukkoliikenteen tehostamiseen sekä jalankulun min kaupunkiseuduilla toisen portaan toimenpiteenä ruuh- ja pyöräilyn kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä kautuneiden sisääntuloteiden joukkoliikenne-etuisuuksilla. muista liikennejärjestelmän käyttöä tehostavista toimenpi- teistä (taulukot 6 ja 7). Työmatkaliikenteen kannalta joukkoliikenteen käytön hou- kuttelevuutta voidaan lisätä sovittamalla joukkoliikenteen Joukkoliikenteen matkaketjun palvelutason parantamises- aikataulut paremmin työaikoihin. Junien ja bussien aika- sa keskeinen toimenpide on joukkoliikenteen aikataulu- taulujen sovittamisella tasatunnein päättyviin ja alkaviin tiedon jakamisen kehittäminen sekä tiedotusjärjestelmien työpäiviin sekä varhaisiin aamuvuoroihin on merkitystä eri- parantaminen. Mobiilipalveluiden lisääntyminen parantaa tyisesti suurten työpaikka-alueiden läheisyydessä esim. Loi- joukkoliikenteen käytettävyyttä ja helpottaa matkantekoa. maalla aluesairaala sekä Turusta ja Tampereella pendelöivil- Erityisen tärkeää on joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tie- le ympäryskuntalaisille. dottamisen ja opastuksen parantaminen.

37 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen Turun ja Turun ja Naantalin satamat voivat lisätä kuljetusvirtojaan Tampereen kaupunkiseutujen ulkopuolella, erityisesti ha- yhteistyön kautta. Erikoistumalla ja toistensa toimintoja ja-asutusalueille, edellyttää uusien, vaihtoehtoisten jouk- täydentämällä satamat vahvistavat asemaansa ja tukevat koliikennemuotojen kehittämistä ja hyödyntämistä yhteys- toisiaan parantaen kilpailukykyään. Turun ja Naantalin sata- välin liikkumisessa. Esimerkiksi kutsuohjattu joukkoliikenne mien mahdollisuutena on lisätä Skandinaviaan tai Keski-Eu- tai posti- ja koulukuljetusten yhdistäminen ovat esimerk- rooppaan suuntautuvia kuljetuksia erityisesti, mikäli rikkidi- kejä uusista joukkoliikennemuodoista, jotka parantavat rektiivi lisää Ruotsin kautta kulkevia kumipyöräkuljetuksia taajamien ulkopuolelle asuvien asukkaiden mahdollisuuk- suorien merikuljetusten kustannuksella. sia käyttää joukkoliikennettä. Kuljetusten yhdistäminen ja suunnittelu kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina edesaut- Toisen portaan turvallisuutta ensisijaisesti parantavia toi- taa palveluiden säilymistä sekä tuo säästöjä yhteiskunnalle. menpiteitä ovat liikenteen hallinnan kehittäminen, peu- ranruokintapaikkojen sijoittaminen etäälle maanteistä sekä Pitkillä vapaa-ajanmatkoilla yhteysvälillä on erityisesti mer- maatalousliittymien vähentäminen tilusjärjestelyiden avulla kitystä toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämisellä KIVA-selvityksen mukaisesti. Turun satamaan ja lentokentille. Pitkillä vapaa-ajanmatkoil- la korostuu erityisesti matkatavaroiden kuljettaminen, help- Liikenteen hallinnan kehittäminen pous ja opastus. Selkeät ja sujuvat, mieluiten vaihdottomat yhteydet satamiin ja lentokentille takaavat korkean palve- Tampereen eteläisellä sisääntulotiellä valtatiellä 3 on käytös- lutason vapaa-ajan matkoilla. Turun sataman osalta tämä sä liikenneruuhkiin ja reitinohjaukseen liittyvä viestintäjär- tarkoittaa vaihdottoman kaukojunayhteyden säilyttämistä jestelmä. Turkua kiertävän kehätien eli kantatien 40 (=E18) ja Tampereen ja Turun lentoasemien osalta keskustasta läh- kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään tevien lentoasemayhteyksien sujuvia vaihtoyhteyksiä juniin. vuoden 2013 aikana, miten liikenteen ohjausjärjestelmät ja Tärkeää on myös se, että pikavuorot ajavat Turussa jatkos- telemaattiset järjestelmä esitetään toteutettavan sekä ke- sakin nykyiseen tapaan suoraan satamaan/satamasta. Pit- hätiellä että siihen liittyvillä sisääntuloteillä. Valtatiellä 9 oh- källä tähtäimellä sekä Turun että Tampereen lentokenttien jausjärjestelmät sijoittuisivat nykyiselle moottoritieosuudelle raideyhteyden järjestämismahdollisuutta tutkitaan. Laiva- ja Auran ja Turun välille sekä mahdollisesti valtatien 9 jatkee- lentomatkustajien joukkoliikennematkan palvelutason pa- na olevalle pääkatuverkolle. Liikenteen ohjausjärjestelmät raneminen vähentää tarvetta pysäköintipaikkoihin lento- parantavat häiriötilanteiden hallintaa ja ohjaavat liikennettä asemilla ja satamissa. ruuhkatilanteissa vaihtoehtoisille reiteille. Jalankulun ja pyöräilyn nykyisen väylästön käytön tehos- Liikenneviraston selvityksen Tieliikenteen vaihtuvan opas- tamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat pyörien liityntäpy- tuksen palvelutasot – selvityksen perusteella Turku-Tampe- säköinnin parantaminen sekä nykyisten väylien pienet te- re kuuluu palvelutasoluokkaan muut päätiet, jota koskevat hokkaat parantamistoimet, esimerkiksi sallimalla silta vain lähinnä seuraavat vaihtuvan opastuksen muodot: jalankulun ja pyöräilyn käyttöön Toijalan asemalla.

Kuljetusten kustannustehokkuutta voidaan parantaa yhdis- • tienvarsitiedotus ja kelivaroitukset vain erityisissä on- tettyjä kuljetuksia edistämällä. Yhdistettyjen kuljetusten li- gelmakohdissa (merkittävien liittymien yhteydessä) sääminen edellyttää tuekseen riittävää terminaaliverkostoa • vaihtuvat nopeusrajoitukset vain pistemäiset turvalli- ja riittävän ratakapasiteetin varmistamista kolmannen ja suusongelmakohteet neljännen portaan rataliikenteen toimivuuteen tähtäävillä • liityntäpysäköintikohdista tiedottaminen. toimenpiteillä. Turun ja Tampereen välillä yhdistettyjä kul- jetuksia rajoittaa vaunujen 24 metrin pituusrajoite, mikä Turvallisuutta tukevan telematiikan (= automaattivalvon- estää 25,25 metriä pitkien moduuliyhdistelmien kuljettami- nan) uuden sukupolven järjestelmillä voidaan saada ajan- sen ellei niitä jaeta kahtia. Muita infrastruktuurin asettamia tasaista liikennetietoa nopeustiedon lisäksi. Näiden toteut- esteitä yhdistettyjen kuljetusten lisäämiselle ei yhteysvälillä tamisesta päätetään Liikennevirastossa toimintalinjojen ole. laatimisen jälkeen.

Taulukko 6. Muut liikennejärjestelmän käytön tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet. Käyttä- Nro Toimenpide Toteutus Vastuu järyhmä 17 Yhdistettyjen kuljetusten lisääminen Yhdistettyjen kuljetusten kehittämismahdollisuuksia selvitetään potentiaalisilla yh- teysväleillä Turku-Tampere-Oulu ja Turku-Tampere-Jyväskylä. Kehittäminen edellyt- I Liitot, LiVi Ratak tää yhdistettyihin kuljetuksiin soveltuvan terminaaliverkon laajentamista ja niiden riittäviä aluevarauksia. 18 Turun ja Naantalin satamien yhteistoiminnan kehittäminen Naantalin kaupunki, Ratak, Kilpailukyvyn parantaminen satamien omia vahvuuksia korostamalla ja yhteistyön I kautta. Turun tiek satama

38 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Käyttä- Nro Toimenpide Toteutus Vastuu järyhmä 19 Liikenteen hallinnan kehittäminen yhteysvälillä Pitk, Automaattinen kameravalvonta kerää liikennemäärätietoa uuden sukupolven tal- ELY:t, I paik, kunnat lentavilla kameroilla. Liikenteen ohjausjärjestelmien selvittäminen liittyy kaupunki- tiek seutujen liikennejärjestelyihin ja valtatiellä 9 Aura-Turku välille. 20 Peuranruokintapaikkojen sijoittaminen etäälle maanteistä Pitk, ELY-Y ja I paik, Peuranruokintaa valtatien välittömässä läheisyydessä vähennetään siirtämällä ruo- Riistakeskus kintapaikkoja kauemmas. tiek 21 Maatalousliittymien vähentäminen tilusjärjestelyiden avulla KIVA-selvityksen mukaisesti Pitk, Tilojen omistuksia siirtämällä, rinnakkaistiejärjestelyiden vuoksi viljelykelvottomik- I-II ELY:t paik, si muuttuvia peltoja lunastamalla, uusilla yksityistiejärjestelyillä voidaan vähentää tiek maatalousliittymiä valtatiellä.

Taulukko 7. Joukkoliikenteen käytön ja kävelyn sekä pyöräilyn tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toteu- Hinta Käyttä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) järyhmä 22 Joukkoliikenteen mobiilin aikataulutiedon jakamisen kehittäminen ja tiedotusjärjestelmien parantaminen Liikennöit- I - sijät, LiVi, Ratak Reaaliaikaista aikataulutietoa tarvitaan sekä pysäkeille että varsinkin mobiili- kunnat laitteisiin. Tarjotaan avoin rajapinta sovelluskehittäjien hyödynnettäväksi. 23 Joukkoliikenteen aikataulujen sovittaminen työaikoihin Bussien aikataulujen sovittaminen tasatunnein päättyviin ja alkaviin työpäiviin ELY, toimi- Ratak, I - valtaiset vi- sekä varhaisiin aamuvuoroihin joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi työmat- tiek kaliikenteessä (erityisesti suurten työpaikka-alueiden läheisyydessä esim. Loi- ranomaiset maalla aluesairaala). 24 Vaihtoehtoisten joukkoliikennemuotojen hyödyntäminen alhaisen ELY:t, LiVi, kysynnän kohteissa kunnat, toi- Pitk, Kehitetään ja hyödynnetään uusia tapoja järjestää joukkoliikenne peruspal- I - mivaltaiset paik, velutason turvaamiseksi esim. kutsuohjattu joukkoliikenne tai posti- ja koulu- viranomai- tiek kuljetusten yhdistäminen. set 25 Toimivan joukkoliikenneyhteyden järjestäminen Turun satamaan ja lentokentille Varmistetaan matkaketjun toimivuus satamiin ja lentokentille. Säilytetään Tu- Liikennöit- Pitk, run satamaan jatkavien kaukojunien vaihdoton yhteys, sekä suorat pikavuoro- I - sijät, LiVi, paik, yhteydet satamaan. Tampereen ja Turun keskustassa lentokenttäbussien sekä kunnat tiek bussien ja junien vaihtopaikka järjestetään sujuvaksi. Palvelutason paranemi- nen vähentää tarvetta pysäköintipaikkoihin lentoasemilla ja satamissa. 26 Joukkoliikenne-etuisuudet Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen Pitk, sisääntuloteillä Kaupungit, I - paik, ELY:t Joukkoliikenteen etuisuudet mm. liikennevaloissa lyhentää matka-aikaa suh- tiek teessa henkilöautoon. 27 Viialan aseman pyöräpysäköinti Käpy, I 0,02 LiVi Pyöräpysäköinnin kehittäminen ja opastuksen parantaminen. juna 28 Lempäälän aseman pyöräpysäköinti Käpy, I 0,02 LiVi Pyöräpysäköinnin kehittäminen. juna 29 Toijala, radan ylittävä silta Rauhoitetaan silta vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Radan ylit- tävän sillan liittymät radan pohjoispuolella ovat vaaralliset ja sillan jalkakäy- I 0,02 Kunta Käpy tävä liian kapea. Yhteys on jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys moottoritien suunnasta keskustaan.

39 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

8.4 Liikennejärjestelmän parantaminen Kävelyn ja pyöräilyn osalta yhteysvälin kehittämisessä on tunnistettu keskeisinä seuraavat teemat: 8.4.1 Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen • jalankulun ja pyöräilyn yhteyspuutteiden täydentämi- nen asutuksen ja työpaikkakeskittymien välillä Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen täh- • valtatien ja radan estevaikutuksen vähentäminen täävät toimenpiteet perustuvat erilliseen selvitykseen, jos- • rinnakkaistiestön hyödyntämisestä valtatien suuntai- sa yhteysväliä auditoitiin kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta sessa liikkumisessa (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2013) • matkaketjun parantaminen joukkoliikenteen pysäkeil- le. Toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn osalta on esitetty taulu- kossa 8. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat toimen- piteet ovat parhaiten nykyistä maankäyttöä palvelevia Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi mm. liittymien porrastus- toimenpiteitä. Toisessa vaiheessa tai maankäytön kehitty- ten yhteydessä voidaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olo- misen myötä tarpeelliset toimenpiteet kohdistuvat alueille, suhteita (esim. Kyrön liittymän porrastus). joiden nykyinen asukaspohja ei riitä perustelemaan paran- tamishankkeiden toteuttamista vaan edellyttää maankäy- tön tulevaa kehittymistä.

Taulukko 8. Liikenneympäristön parantamiseen tähtäävät kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteet. Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) valmius järyhmä 30 Lieto - Lieto as, Kurkelantie, jkp-tie Puuttuvan 2 km:n yhteyden rakentaminen Liedon aseman ja MAL-hanke- Kunnat, I 0,9 Käpy Liedon välisestä yhteydestä. Yhdistää Liedon aseman seudun suunnitelma ELY:t Liedon keskustan palveluihin. Palvelee myös koulumatkareit- tinä. Välimatka kuitenkin melko pitkä. 31 Kuuskosken liittymän akk Kunnat, I 0,3 YS Käpy Alikulun rakentaminen. Palvelee yhteyttä Auvaisten kylästä ELY:t keskustaan (välimatka noin 3 km). 32 Säästökallio - Nuortentalon liittymä, rinnakkaisyhteys Kunnat, II 1,1 YS Käpy Rinnakkainen katuyhteys, jolla on kuitenkin nykyisen asu- ELY:t tuksen kannalta vähäinen merkitys. 33 Säästökallion liittymä, eritasoyhteys Kävelyn ja pyöräilyn eritasoyhteys. Suunnitelmavaihtoehto- Kunnat, Käpy, II 0,3 YS ja kaksi: ylikulkusilta tai liittymän porrastaminen ja alikulku. ELY:t bussi Palvelee myös pikavuoropysäkkien yhteyksiä. 34 Lieto as - valtatie 9, jkp-tie Jalankulun ja pyöräilyn yhteyden rakentaminen uudelle pi- kavuoropysäkille ja yritysalueelle. Vaatii myös valtatien ylit- Kaava- Kunnat, II 1 Käpy tävän sillan leventämisen. Käyttö ei kovin suurta nykyisellä merkintä ELY:t maankäytöllä. Yritysalueen mahdollisesti rakentuessa tarve suurentuu. 35 Jäkärlä – Kailassuo, jkp-tie Kunnat, M 0,3 - Käpy Yhteys uudelle yritysalueelle Turun ja Jäkärlän suunnasta. ELY:t 36 Auran urheilukentän kohta, radan eritasoylitys Kunnat, M 1,1 - Käpy Radan eritasoylitys asutuksen laajentuessa jokivartta etelään ELY:t 37 Loimaan eteläinen akk Alikulkukäytävä pääosin ulkoilureitin tarpeisiin yhdistämään Kaava- Kunnat, I 0,8 Käpy viherkäytäviä valtatien molemmin puolin ja parantamaan merkintä ELY:t taajaman sisäisiä yhteyksiä sekä lyhentämään matkoja. 38 Lammenpuiston akk Palvelee suunniteltuja pikavuoropysäkkejä, suunniteltua pal- Kaavamerkin- Kunnat, I 1,1 Käpy velualuetta ja koulumatkareittinä. Parantaa ja lyhentää taa- tä, tarveselv. ELY:t jaman sisäisiä yhteyksiä, yhteyttä tulevalle palvelualueelle ja yhteyksiä suunnitelluille pysäkeille.

40 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Nro Toimenpide Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttä- Vastuu tus (M€) valmius järyhmä 39 Kumila-Mellilä, rinnakkaisyhteys Ohituskaistasuunnitelmaan liittyvät rinnakkaistiejärjestelyt 2,9 / Kunnat, I TPS Käpy Kaulanperän ja Kyrön välillä + jalankulun ja pyöräilyn uusi 0,03 ELY:t yhteys valtatien yli 40 Mellilän liittymä, akk Kunnat, Käpy, II 0,5 Tarveselv. Kevyen liikenteen alikulku. Vähäinen käyttäjämäärä. ELY:t bussi 41 Kuuskoski - Jalkala, rinnakkaisyhteys Ohituskaistasuunnitelmaan liittyvät rinnakkaistiejärjestelyt 3,4 / Kunnat, II TPS Käpy Auran ja Jalkalantien välillä + silta Aurajoen yli. Lisätty uusi 0,4 ELY:t 500 m rinnakkaistie Mäkelän kohdalle. 42 Loimaan asema, radan alitus Kaava- Kunnat, M 1,1 Käpy Alikulku yhdistämään alueet aseman eteläpuolella. Tarve yri- merkintä ELY:t tysalueen kehittyessä radan itäpuolella. 43 Loimaa, Peltoinen, radan alitus Kaava- Kunnat, M 1,1 Käpy Radan alitus maankäytön kehittyessä yhdistämään alueita merkintä ELY:t toisiinsa. 44 Urjala-Huhti (asema), jkp-tie Kaava- Kunnat, I 0,6 Käpy Yhteystarve, mahdollista muodostaa käyttäen pääosin rin- merkintä ELY:t nakkaisteitä. Koko välin pituus noin 5 km. 45 Urjalankylä – Urjala, jkp-tie Kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Koko välin pituus Kunnat, I 0,6 - Käpy noin 5 km. Yhteyden toteuttaminen ensimmäisessä vaihees- ELY:t sa Urjalasta Hunningon liittymään saakka (2 km). 46 Huhti radan ylittävä silta Kevyen liikenteen silta nykyisen sillan viereen. Radan ali on Kaava- Kunnat, II 1,1 Käpy hyvälaatuinen alikulku etelämpänä ja nykyisellä sillalla on merkintä ELY:t kapeat kevyen liikenteen väylät. Uusi silta tulee tarpeellisek- si, jos Huhdin asema avataan paikallisliikenteen käyttöön. 47 Vt2 Humppila - Vt 9, rinnakkaisyhteys Bussipysäkkeihin ja maankäytön kehittymiseen liittyvät rin- Kunnat, Käpy, M 1,1 TPS nakkaistieyhteydet tarjoavat reitin myös kävelylle ja pyöräi- ELY:t bussi lylle. Tällä hetkellä ei juurikaan maankäyttöä. 48 Vt 2 ja vt 9 liittymäsillan levennys Vt9 ylittävän, kapean ja vilkasliikenteisen sillan levennys ja- M 0,3 - Kunta, ELY Käpy lankulku- ja pyörätietä varten. Käyttäjäpotentiaali nykyisellä maankäytöllä kuitenkin pieni. 49 Urjala uudet yritysalueet, rinnakkaisyhteys Rinnakkaisten katuyhteyksien osoittaminen Paikallisen auto- Kaava- Kunnat, M - Käpy liikenteen ja kävely- ja pyöräliikenteen ohjaaminen katuver- merkintä ELY:t kon kautta - vältetään valtatielle menoa turvallisuuden takia. 50 Kylmäkoski – Viiala, jkp-tie Kevyen liikenteen yhteyden puuttuvien osien rakentaminen (4 km). Koko välin pituus noin 9 km. Valtatien 9 varrella on pääosin rinnakkaisteitä käyttäen tehty kevyen liikenteen Kunnat, II 1,1 - Käpy yhteys. Yhteys puuttuu mt 190 ja 3043 varrelta. Taajamien ELY:t välillä asutus on erittäin harvaa. Yhteys tulee tarpeellisem- maksi, jos Kylmäkosken pohjoispuolelle suunniteltu yritys- alue toteutuu.

41 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 9. Liikenneympäristön parantamiseen tähtäävät joukkoliikenteen toimenpiteet (kustannusarvioon on sisällytetty vain erillisinä hankkeina toteutettavat toimenpiteet). Hinta Suunnitelma Käyttä- Nro Toimenpide Vaihe Vastuu (M€) valmius järyhmä 51 Turun kehätie - Aura, 5 pysäkkitoimenpidettä Omina hankkeina: Moision etl ja Jäkärlä Auvaismäentie. Kunnat, I 0,5 TPS, YS Bussi Liittymäparannuksen yhteydessä: Säästökallio, Yhdystie ja ELY:t Riihikoskentie 52 Turun Kehätie - Aura, 4 pysäkkitoimenpidettä Kunnat, I/II/M 1 TPS Bussi Lentoaseman etl, Jäkärlä, Liedon aseman etl, Auran nuor- ELY:t tentalon liittymä (keskikaidetien toteutuksen yhteydessä) 53 Aura - Loimaa, 4 pysäkkitoimenpidettä Omina hankkeina: Mellilä th, Loimaa nykyisten pysäkkien Kunnat, I 0,5 TPS, TS Bussi parannus ja uudet pikavuoropysäkit ELY:t Liittymäparannuksen yhteydessä: Kyrö 54 Loimaa-Urjala, 3 pysäkkitoimenpidettä Kunnat, I 0,6 TPS Bussi Humppila, Nuutajärvi, Urjalan etl ELY:t 55 Loimaa-Urjala, 1 pysäkkitoimenpide Kunnat, M 0,3 TPS Bussi Vt2 Porintie/Välikujantie (liittymäparannuksen yhteydessä) ELY:t 56 Urjala-Akaa, 1 pysäkkitoimenpide Kunnat, I 0,02 TPS Bussi Kylmäkoski ELY:t

Joukkoliikenteen pysäkkien osalta toimenpiteillä tähdä- Liikenteen sujuvuuden osalta Loimaan ja Humppilan erita- tään pysäkkien palvelutason varmistamiseen tärkeimmis- soliittymiin lisättävien ramppien liittymiskaistojen toteutta- sä joukkoliikenteen solmupisteissä (taulukko9). Aurassa ja misella merkittävän suuri kustannustehokas vaikuttavuus. Loimaalla on edellytykset kehittää pysäkeistä korkeamman Toimenpiteellä parannetaan myös liikenneturvallisuutta. palvelutason omaavia taajamaterminaaleja. Muita tärkeitä Kohde, joka nousee myös esille, on Urjalan ja Kylmäkosken taajamien kohdilla olevia pysäkkejä ovat Kyrö, Urjala, Viiala välillä olevien liittymien ja tiejärjestelyiden parantaminen. ja Lempäälä. Näillä toimenpiteillä on selkeä vaikutus sekä sujuvuuden että turvallisuuden parantumisessa. Kyrön kohdan liitty- Joukkoliikenteen pysäkkien erittäin korkea palvelutaso lisää mäporrastuksella saavutetaan etenkin valtatien liikenteen joukkoliikenteen käyttöä pitkillä matkoilla ja työmatkalii- sujuvuudessa parantumista. Myös turvallisuusvaikutukset kenteessä. Pysäkkien kehittäminen edesauttaa markkinaeh- ovat hyvät. toisen joukkoliikenteen pysähtymistä parantaen joukkolii- kennetarjontaa nykyiselle maankäytölle luoden edellytyksiä Auran kohdan liittymäjärjestelyjä on tarkastelu erikseen maankäytön tiivistämiselle joukkoliikenteen solmupisteisiin. kohdassa 8.5.3. Liityntäpysäköinti ja terminaalien hyvä palvelutarjonta pa- rantavat matkojen yhdistämisen mahdollisuuksia edistäen joukkoliikenteen käyttöä. Pyörien liityntäpysäköinti lisää ly- hyiden liityntämatkojen tekemistä pyöräillen. Valtatien 2 kehittäminen 8.4.2 Väylien ja terminaalien parantaminen Forssan seudulla tärkein kehitettävä liikennekäy- tävä on valtatien 2 muodostama käytävä Helsin- Valtatien liittymien parantaminen ki-Forssa-Pori. Valtatie 2 risteää Humppilassa val- tatien 9 liikennekäytävän kanssa. Kanta-Hämeen Yhteysvälin tasoliittymien pienet, turvallisuutta paranta- liikennejärjestelmäsuunnitelmassa valtatie 2 Hel- vat toimenpiteet pitävät sisällään vaarallisten nelihaarali- singin ja Porin välillä on määritetty kehitettäväksi ittymien muuttamista porrastetuiksi liittymiksi, liittymien liikennekäytäväksi, jolle määritetään järjestelmä- poistamista yksityistiejärjestelyillä, väistötiloja ja saarekkeita tason vaiheittainen kehittämispolku palveluta- sekä eritasoliittymien ramppien parannuksia. Lisäksi liitty- son parantamiseksi ja jonka kaukoliikenteen py- mien parantamisen yhteydessä tehdään yksityistiejärjestely- säkkien liityntäpysäköintiä kehitetään. Käytävää jä, linja-autopysäkkejä ja yhteyksiä pysäkeille. Toimenpiteet myös kehitetään ja markkinoidaan osana kan- on esitetty taulukossa 10. Liittymien parantamisen toteut- sainvälisiä kuljetuskäytäviä. (Kanta-Hämeen liitto tamisjärjestystä on pyritty hahmottamaan suhteellinen kus- 2013) tannustehokkuus vaikuttavuuden sujuvuuden ja liikenne- turvallisuuden osalta (kuva 18).

42 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 10. Nykyisten liittymien parantamiseen, rinnakkaistiejärjestelyihin sekä liittymien poistoon liittyvät toimenpiteet. Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttäjä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) valmius ryhmä 57 Säästökallion ja Riihikoskentien liittymien porrastukset (sis. Alustava YS, Paik, pitk, alikulkujärjestelyt ja pysäkit) sekä kt 41 liittymän paranta- I 1,1 ELY RS käpy minen poistamalla 3 valtatieliittymää 58 Jalkalantie, Mäyrätie liittymän porrastus ja yksityistiejärjes- I 0,6 - ELY Paik, pitk telyt 59 Kyröntie, liittymän porrastus ja pysäkit Paik, pitk, I 0,4 TS ELY bussi 60 Kaulanperän järjestelyt vaihe 1. Piimätie, Kumilansuontie liittymän porrastus ja Huitinperäntien jatke, tasoristeyksen I 3,5 TPS ELY Paik, pitk poisto (risteyssilta) 61 Kaulanperän järjestelyt vaihe 2. Kumilantien, Kontolan- tien, Melliläntien liittymien poistot ja rinnakkaistiejärjeste- II 4,2 TPS ELY Pitk lyt ja tasoristeyksen poisto 62 Karhulan liittymän (Vanhankirkontie) porrastus Paik, pitk, I 0,4 TPS ELY bussi 63 Loimaan etl (vt 9 ja mt 213) liittymiskaistojen rakentami- Paik, pitk, I 0,4 TPS ELY nen tiek 64 Haarantie, , liittymän porrastus I 0,4 - ELY Paik, pitk 65 Metsämaantie, Koskenrannantie liittymän porrastus I 0,4 - ELY Paik, pitk 66 Ristimäenkulmantie väistötila, Vt9/Rantalankulmantie, Kustannustehokas vaikuttavuus I 0,1 - ELY Paik, pitk Korventie, turvasaarekkeet 67 Humppilan etl (vt 2/vt 9) liittymiskaistojen rakentaminen I 0,3JalkalantienKustannustehokasTPS liittymä, vaikuttavuusporr. ELY Pitk 68 Uudensalmentie, Hakkilantie liittymän porrastus I 0,6 KyröntienTS liittymä, porr. ELY Paik, pitk Jalkalantien liittymä, porr. 69 Yksityistieliittymien järjestelyt ja la-pysäkit Uudensalmen- Pitk, paik, I 0,6 PiimätienTS liittymä, porr. ELY tie-Kylmäkoski, tiesuunnitelmanKyröntien mukaisesti. liittymä, porr. tiek, bussi KustannustehokasKumilantie, vaikuttavuus Melliläntie, Kontolantie,… Piimätien liittymä, porr. Kankaantie, Huovintie, porr. Jalkalantien liittymä,Kumilantie, porr. Melliläntie, Kontolantie,… Karhulan liittymä, porr. Kyröntien liittymä, Kankaantie,porr. Huovintie, porr. Loimaan etl liittymiskaistat Piimätien liittymä, porr.Karhulan liittymä, porr. Haaratien liittymä, porr. Kumilantie, Melliläntie, Kontolantie,…Loimaan etl liittymiskaistat Koskenrannantien liittymä, porr. Kankaantie, Huovintie, porr.Haaratien liittymä, porr. Ristimäenkulma, Rantalankulma, väistöt. Karhulan liittymä,Koskenrannantien porr. liittymä, porr. Humppilan etl liittymiskaistat Loimaan Ristimäenkulma,etl liittymiskaistat Rantalankulma, väistöt. Uudensalmentie, porr. Haaratien liittymä,Humppilan porr. etl liittymiskaistat Urjala-Kylmäkoski, tiejärj. Koskenrannantien liittymä, porr. Uudensalmentie, porr.

Ristimäenkulma, Rantalankulma, väistöt.Urjala-Kylmäkoski, tiejärj. Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Humppilan etl liittymiskaistat Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA) Uudensalmentie, porr. Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Urjala-Kylmäkoski, tiejärj.Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Kuva 18. Valtatien tasoliittymien parantamisen suhteellinen kustannustehokkuus. Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

43 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 11. Rataverkon parantamistoimenpiteet yhteysvälillä. Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) valmius järyhmä 70 Kehitetään Auran asemaa kaukojunien pysähtymispaikkana II 4 ES LiVi Juna 71 Mellilän ja Matkun uusien kohtaamispaikkojen toteuttami- I 10 ES LiVi Ratak nen 72 Kylmäkosken ja Ypäjän uusien kohtaamispaikkojen toteut- II 10 ES LiVi Ratak taminen

Rataverkon parantaminen kentamalla lisäraide. Lisäraiteen rakentaminen paran- taa Tampere-Helsinki pääradan ja Toijala-Turku-välin ju- Rataverkon parannustoimenpiteet sisältävät uusia kohtaa- naliikenteen sujuvuutta mispaikkoja raideliikenteen kapasiteetin ja täsmällisyyden • Toijalan kolmioraide mahdollistaa suoraan liikennöi- lisäämiseksi (taulukko 11). Mellilän ja Matkun kohtaamis- misen etelän suunnasta pääradalta Turun suuntaan. paikat parantavat junaliikenteen palvelutasoa; täsmällisyys, Tällöin poistuu tarve käyttää Tampereen suunnan ra- välityskyky sekä rautatiekuljetusten kustannustehokkuus taosaa etelän suunnasta Turun suuntaan liikennöimi- lisääntyvät. Kohtaamispaikkojen lisääminen mahdollistaa seen. junaliikenteen vuorotarjonnan lisäämisen ja aikataulumuu-

toksia. Vuoteen 2040 mennessä toteutetaan seuraavat rataliiken- teen kehittämisen toimenpiteet: Auran aseman laiturijärjestelyjen toteuttaminen mahdol- listaa kaukojunaliikenteen pysähtymisen Auran asemalla. • Muut välityskykyä parantavat toimenpiteet. Näitä ovat Lisäksi aseman yhteyteen kehitetään liityntäliikenteen py- radan rakenteen parantamiset ja geometriapuutteiden säköinti ja pyöräväyläyhteyksiä. parantamiset • Muut terminaalien parantamiset. Laituripidennykset, liityntäliikenteen pysäköintijärjestelyt, kevyen liiken- 8.5 Uusinvestoinnit teen yhteydet asemille • Turku-Toijala radan nopeustason nosto ja tasoriste- 8.5.1 Rataan liittyvät uusinvestoinnit yksien poistaminen. (Rautateiden tasoristeykset EU:n TEN-verkolla on poistettava tai muutettava vuonna Raideliikenteen uusinvestoinnit sisältävät rataverkon välitys- 2012 Trafin antamien määräysten mukaisiksi vuoteen kykyä lisääviä toimenpiteitä sekä radan kehittämistoimen- 2030 mennessä.) piteitä. • Akselipainon nostaminen 250 kN:iin • Toijala-Tampere radan lisäraiteet ja uudet seisakkeet Ennen vuotta 2025 toteutetaan rataliikenteen kehittämi- (Lähijunaliikenteen visio: Lakalaiva, Sääksjärvi, Kulju ja sessä seuraavat toimenpiteet järjestyksessä: Hakkari) • Poistetaan Tampereen tavararatapihan pullonkaulat ra-

Taulukko 12. Yhteysvälin rataan liittyvät uusinvestoinnit (Liikennevirasto 2010, RHK 2009, Tampereen kaupunkiseutu 2012) Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) valmius järyhmä 73 Toijalan kolmioraide I 10 ES LiVi Ratak 74 Tampereen tavararatapihan pullonkaulojen poistaminen ra- I 6 ES LiVi Ratak kentamalla lisäraide ja jatkamalla tuloratapihan raiteita 75 Muut välityskykyä parantavat toimenpiteet: Lempäälän uusi II 28 ES LiVi Ratak ohituspaikka, Tampereen eteläpuolen eritasoyhteys 76 Muut terminaalien parantamiset Turun ja Tampereen rata- pihojen kehittäminen, Turun seudun raakapuuterminaaliin II - ES LiVi Ratak varautuminen 77 Turku-Toijala radan nopeustason nosto ja tasoristeyksien poisto: Raidegeometrian mahdollistama nopeustason nosto Ratak, yhteysvälillä pitää sisällään raidegeometrian parantamisen II 50 ES LiVi juna lisäksi tasoristeysten poistoja, vaihdemuutoksia, pohjanvah- vistusta sekä turvalaite- ja sähköratamuutoksia 78 Turku-Toijala -radan akselipainon nosto 250 kN:iin II 8 ES LiVi Ratak

79 Toijala-Tampere radan lisäraiteet ja seisakkeet Ratak, II - AVS LiVi juna

44 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

8.5.2 Ohituskaistaosuudet Kuljetusten sujuvuuden kustannustehokas parantuminen on eri ohituskaistojen osalla lähes samanarvoista. Liikenne- Valtatielle 9 esitetään toteutettavan viisi erillistä ohituskais- turvallisuuden kannalta syntyy jonkin verran eroja eri ohi- taparia sekä lisäksi on tarkasteltu erikseen Lieto-Aura -välin tuskaistojen kesken. Koskenranta-Rantakulma ohituskais- kehittämistä (kappale 8.5.4). Ohituskaistaosuudet on esi- toilla saavutetaan paras kustannustehokas vaikuttavuus tetty taulukossa 13. turvallisuuden suhteen ja Kumila-Mellilä ohituskaistoilla toiseksi paras. Ohituskaistoista on tehty kustannustehokkuuden osasta vai- kututtavuuden arviointi sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden Ohituskaistojen toteuttamisjärjestystä voidaan lähestyä osalta (kuva 19). kahdella tavalla. Jos lähtökohtana on sujuvuuden paran- taminen, Lehmussuo-Hakkila ohituskaista tulisi toteuttaa Kustannustehokas vaikuttavuus kohdistuu eniten hen- ensimmäisenä. Mikäli turvallisuuden parantaminen lähtö- kilöautoliikenteen sujuvuuden parantumiseen. Lehmus- kohtana, Koskenranta-Rantakulma on ohituskaistatoimen- suo-Hakkilan ohituskaistan kustannustehokas vaikuttavuus piteistä ensisijainen vaihtoehto. Koskenranta-Rantakulman matkojen sujuvuuden suhteen on noin 15 % muita ohitus- ohituskaistaosuuden kohdalla liikenneonnettomuuksia voi- kaistoja parempi. daan kuitenkin vähentää ensi vaiheessa myös pienemmillä toimenpiteillä.

Taulukko 13. Ohituskaistatoimenpiteet yhteysvälillä. Toteu- Hinta Suunnitelma Käyttä- Nro Toimenpide Vastuu tus (M€) valmius järyhmä 80 Kuuskoski-Jalkala ohituskaista I 12,1 TPS ELY pitk, tiek 81 Kumila-Mellilä ohituskaista I 8,8 TPS ELY pitk, tiek 82 Koskenranta–Rantalankulma ohituskaista I 7,2 TPS ELY pitk, tiek 83 Leikkikangas-Menonen ohituskaista I 11 TPS ELY pitk, tiek 84 Lehmussuo-Hakkila ohituskaista I 11 TS ELY pitk, tiek 85 Lieto-Aura parantaminen 4 vaihtoehtoa Ve1 19 - Ve2 I 2 - ELY pitk, tiek Ve3 11 - Ve4 10 TS Kustannustehokkuus

Kuuskoski‐Jalkala, oh.k.

Kumila‐Mellilä, oh.k.

Koskenranta‐ Rantalankulma, oh.k.

Leikkikangas‐Menonen, oh.k.

Lehmussuo‐Hakkila, oh.k.

Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Kuva 19. Ohituskaistojen toteuttamisen suhteelliset kustannustehokkaat vaikuttavuudet.

45 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

8.5.3 Eritasoliittymät

Yhteysvälille esitetään toteutettavaksi eritasoliittymät lii- Auran kohdan liittymäjärjestelyitä, vaiheistusta ja vaikutta- kenteellisesti merkittävien taajamien kohdissa Kyrössä, vuutta on kuvattu tarkemmin kohdassa 8.5.5. Mellilässä, Nuutajärven kohdalla, Ruokolantiellä Urjalassa sekä Sotkiantiellä Kylmäkoskella. Näiden lisäksi maankäy- Eritasoliittymäratkaisut varmistavat korkean palvelutason tön kehittymisen myötä toteutettaviksi esitetään Sallinkul- pääliikennevirran sujuvuuden sekä liikenteen turvallisuu- man eritasoliittymää ja Turun lentoaseman eritasoliittymää. den suhteen. Eritasoliittymien toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty taulukossa 14. Eritasoliittymien kustannustehokasta vaikuttavuutta on tar- kasteltu Nuutajärven liittymän, Ruokalan liittymän ja Sot- kiantien liittymän osalta kuvassa 20.

Taulukko 14. Eritasoliittymätoimenpiteet yhteysvälillä. Suunni- Toteu- Hinta Vas- Käyttä- Nro Toimenpide telma tus (M€) tuu järyhmä valmius 86 Turun lentoaseman uusi etl Uusi eritasoliittymä toteutetaan, mikäli maankäytön kehittyminen M 11 - LiVi Paik edellyttää. Otettava huomioon valtatien palvelutason säilyminen mm. nopeusrajoituksen osalta. 87 Auran etl tiejärjestelyineen Parannetaan samanaikaisesti valtatietä kt 41 liittymästä Aurajoelle. Hankkeeseen liittyy myös kantatien 41 siirtäminen etl:n yhteyteen. Pitk, I-II 25,2 Alustava YS LiVi Sisältää toimenpiteet: Riihikoskentien kääntö, etl, Säästökallion liitty- paik män muuttaminen sillaksi, rinnakkaistiet, meluntorjunta ja ympäris- tönhoito, 2+2-valtatie. 88 Vt9/Kyröntie, 2-ramppinen perusverkon etl Pitk, 1.vaiheessa toteutetun 2T-liittymän muuttaminen 2-ramppiseksi eri- II 2,8 - LiVi paik tasoliittymäksi 89 Vt9/Niinijoentie, Melliläntie, 2-ramppinen perusverkon etl Pitk, II 2,8 - LiVi Liittymän muuttaminen 2-ramppiseksi eritasoliittymäksi paik 90 Vt9/Nuutajärventie, Hankisuontie, 2-ramppinen perusverkon etl Pitk, 1-ramppi lisää, liittymät vt9:lle suuntaisliittymiä, sisältää Nuutajärven I 3,3 TS LiVi paik ohituskaistan muuttamisen keskikaiteelliseksi 91 Vt9/Ruokolantie eritasoliittymä Pitk, II 4,4 TS LiVi Urjalan keskustan itäpuolinen yhteys valtatielle Tampereen suuntaan. paik 92 Vt9/Sotkiantien liittymä, 2-ramppinen perusverkon etl Pitk, Kylmäkosken taajaman kohdalla nykyisen 2T-liittymän muuttaminen II 2,8 - LiVi paik eritasoliittymäksi 93 Sallinkulman eritasoliittymä Nykyisen valtatien ylittävän poikittaisen yhteyden kehittäminen eri- tasoliittymäksi ramppien lisäämisellä. Liittymä mahdollistaa alueen M 0,6 - LiVi Paik maankäytön kehittäminen. Liittymä toteutetaan maankäytön kehit- tämisen tarpeisiin.

46 Kustannustehokas vaikuttavuus

Kustannustehokas vaikuttavuus Nuutajärven liittymä, etl ja oh.k.kaide

Nuutajärven liittymä, etl ja oh.k.kaide TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Ruokolan liittymä, etl Kustannustehokas vaikuttavuus

Ruokolan liittymä, etl

Nuutajärven liittymä, etl ja oh.k.kaide Sotkiantie, etl

Sotkiantie, etl

Ruokolan liittymä, etl Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA) Sotkiantie, etl

Kuva 20. Eritasoliittymien toteuttamisen suhteelliset kustannustehokkaat vaikuttavuudet. Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen 8.5.4 ValtatienKuljetuskustannusten 9 Lieto-Aura vähentäminen välin kehittäminenOnnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Tarkasteltu jakso alkaa nykyisen valtatien 9 moottori- Vaihtoehtoisina ratkaisuina Liedon asemanseudun eritaso- tieosuuden muuttuessa leveäkaistatieksi Liedon aseman- liittymän ja kantatien 41 nykyisen liittymän välille on tässä seudun eritasoliittymän kohdalla ja ulottuu Auran keskus- selvityksessä tutkittu seuraavat vaihtoehdot: tan eteläpuolelle kantatien 41 liittymään (liitteen 1 kartalla KohdeNro=2). Osuudelle on laadittu tiesuunnitelma leveä- • Ve 1 2+2- keskikaidetie ja tiesuunnitelman mukaiset kaistatien muuttamisesta ohituskaistatieksi. Ratkaisussa eritasoliittymät (19 M€) tehdään kolme keskikaiteellista 2+2 ohituskaistaosuutta, • Ve 2 1+1- keskikaidetie ja tasoliittymät oikealle kään- joiden väliin tehdään keskikaiteelliset 1+1 tiejaksot. Nykyi- tyvillä kaistoilla (2 M€) set tasoliittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Laadittu tie- • Ve 3 2+1 jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie ja suunnitelma tukee kapean keskikaiteellisen nelikaistatien tiesuunnitelman mukaiset eritasoliittymät (11 M€) toteuttamista tavoitetilanteessa nykyisen leveäkaistatien • Ve 4 2+2/1+1 ohituskaistatie tiesuunnitelman mukai- kohdalle Liedon asemanseudun eritasoliittymän ja kanta- sesti (10 M€) tien 41 liittymän välille. Vaihtoehtojen toimenpiteiden toteutumiselle on tutkittu kustannustehokasta vaikuttavuutta liikenneturvallisuuden, sujuvuuden ja kuljetuskustannusten osalta (kuva 21). Kustannustehokas vaikuttavuus

Lieto-Aura, ve 1

Lieto-Aura, ve 2

Lieto-Aura, ve 3

Lieto-Aura, ve 4

Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Kuva 21. Lieto-Aura -välin neljän vaihtoehdon suhteelliset kustannustehokkaat vaikuttavuudet.

47 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Vaihtoehdossa 1, jossa toteutetaan koko osuus 2+2 neli- Vaihtoehdossa 4 tehdään 2+2 ohituskaistoja ja niiden vä- kaistatienä, on henkilöautoliikenteen sujuvuuden paran- liin 1+1 tiejaksoja. Ohituskaistajaksot parantavat liikenteen tumisen vaihtoehdoista tehokkainta. Myös kuljetusten sujuvuutta ja yksi kaista suuntaansa olevat tiejaksot sitä sujuvuus ja kustannustehokkuus sekä liikenneturvallisuus vastoin heikentävät liikenteen sujuvuutta siinä määrin, että paranevat. Liikenteen sujuvuudessa saavutetaan vuoden kustannustehokas sujuvuuden parantuminen sen heiken- 2025 ennustetilanteessa merkittävä parantuminen nykyjär- tymistä. Sitä vastoin jatkuva keskikaide parantaa liikenteen jestelyihin verrattuna (taulukko 15). turvallisuutta. Vaihtoehto soveltuu hyvin vaiherakentami- seen, mikäli myöhemmin toteutetaan osuudelle nelikais- Taulukko 15. Liikenteen palvelutasot vuonna 2012 ja 2025 tatie. Liikenteen sujuvuuden osalta tiesuunnitelman mu- kaisessa vaihtoehdossa 4 vuoden 2025 ruuhkaliikenteen Suoritteen % 2012 2025 2040 aikana parannetaan vain osittain liikenteen palvelutasoa -osuus nykyisiin järjestelyihin verrattuna. A - C 76,8 97,8 21,0 Taulukko 16. Liikenteen palvelutasot vuonna 2012 ja 2025 D 19,5 2,0 -17,5 Suoritteen % E 3,6 0,1 -3,5 2012 2025 2040 -osuus F 0,1 0,1 0,0 A-C 76,8 86,5 9,7 Vaihtoehdossa 2, jossa nykyiselle leveäkaistatielle tehdään keskikaide ja molempiin suuntiin on yksi kaista ja nopeus- rajoitus 80 km/h, on liikenneturvallisuuden kustannusteho- D 19,5 11,9 -7,6 kas parantuminen vaihtoehdoista kaikkein vaikuttavinta, yli E 3,6 1,6 -2,0 kolme kertaa vaihtoehtoa 1 parempi. Sitä vastoin liikenteen sujuvuudessa ja kuljetusten kustannustehokuussa vaikutta- F 0,1 0,1 0,0 vuus on merkittävän heikko ja siten toimenpiteillä heiken- netään em. liikennöinnin tekijöitä. Vaihtoehdon toteutta- Tarkastelujen perusteella Liedon ja Auran välillä on perus- minen on perusteltua vain, mikäli tavoitteena on parantaa teltua asettaa tavoitteeksi nelikaistainen eritasoliittymin kustannustehokkaasti liikenneturvallisuutta ja hyväksytään varustettu valtatie. Vain nelikaistatiellä voidaan saavuttaa liikenteen sujuvuuden merkittävä heikkeneminen. riittävä liikenteellinen palvelutaso myös ruuhkaliikenteen aikana. Vaihtoehdossa 3 toteutetaan ohituskaistatie 2+1 koko osuudelle eritasoliittymineen. Kolmikaistaiselle ohitus- 8.5.5 Valtatien 9 Auran kohdan vaiheistus kaistaosuudelle poistetaan yhden kaistan puolelta ohit- tamismahdollisuus ja siten ratkaisu heikentää liikenteen Valtatielle 9 Auran kohdalle on laadittu yleissuunnitelma sujuvuutta. Liikenneturvallisuuden osalla toteutettava kes- vuonna 2013. Valtatien 9 Auran kohdan kehittäminen kikaide lisää liikenneturvallisuutta ja siten turvallisuuden on jaettu kolmeen eri toteuttamisvaiheeseen (kuva 22). osalla saavutetaan kustannustehokasta vaikuttavuutta lä- Ensimmäinen, turvallisuuden parantamiseen ensisijaisesti hes saman verran kuin nelikaistatien vaihtoehdossa. Vaih- tähtäävä vaihe sisältyy tuottavuuspyramidin 3. portaaseen toehto soveltuu heikosti vaiherakentamiseen, mikäli osuus Liikenneympäristön käytön parantaminen. Loput 2 vaihet- toteutetaan myöhemmin nelikaistatienä. ta sisältävät uusia väyläosuuksia, joten ne ovat 4. portaan investointihankkeita.

48 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

1. vaiheen toimenpiteet (1,1 M€) VAIHE 1 P sisältävät kahden nelihaaraliittymän muuttamisen porrastetuiksi T-liitty- miksi sekä valtatien ja kantatien liit- tymän parantamisen. Kustannusta- Liittymä porrastetaan soltaan toimenpiteet ovat sellaisia, että ne voidaan toteuttaa muiden Liittymä porrastetaan vastaavanlaisten liikenneturvalli- 9 suutta parantavien toimenpiteiden kanssa samanaikaisesti.

Liittymää parannetaan

2. vaiheen toimenpiteellä (4,5 M€) VAIHE 2 P muodostetaan joukkoliikenteen seutu- ja kaukoliikenteen linjojen yhteinen pysäkki Auran keskustaan johtavalle maantielle sekä mahdol- Uusi kantatien linjaus listaa rajoitetun maankäytön tiivis- tämisen ja kehittämisen Aurassa. Muuttuu yksityiseksi tieksi Tämä saadaan aikaan kääntämäl- lä kantatien 41 linjaus kohti Auran Valo-ohjattu liittymä keskustaa. Kantatien ja valtatien liit- tymä toteutetaan liikennevalo-oh- 9 jattuna. Vaihtoehto liikennevalo- liittymälle on Yhdystien ja uuden kantatien 41 liittymän porrastus.

3. vaiheessa (25,2 M€ ) valo-oh- VAIHE 3 P jattu valtatien 9 liittymä toteute- taan eritasoliittymänä ja valtatietä 9 parannetaan 2+2-keskikaidetieksi. Riihikoskentien linjaus Kantatien 41 liittymä katkaistaan. Myös muita liittymiä valtatielle poistetaan sekä korvataan rinnak- kaistiejärjestelyillä. Säästökallion liittymään toteutetaan paikallisen liikenteen tarpeisiin silta. Uusi risteyssilta

9

Uusi eritasoliittymä

Yhteys katkaistaan Valtatien parantaminen 2+2 - keskikaidetie

Kuva 22. Auran kohdan vaiheistus.

49 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Eri vaiheiden kustannustehokas vaikuttavuus liikenneturval- 3. vaiheessa muutetaan nelihaarainen valo-ohjattu eritaso- lisuuteen, matkojen ja kuljetusten sujuvuuteen ovat kuvan liittymän eritasoliittymäksi. Tämä mahdollistaa etenkin pää- 23 mukaiset. tien liikenteelle häiriöttömän ja nopeustasoltaan tasaisen liikenteenvirran. Vaihe on etenkin henkilöautoliikenteen su- 1. vaiheessa valtatien liittymien vähentyminen ja säilyvien juvuuden osalla erittäin kustannustehokas. Kuljetusten su- liittymien porrastukset parantavat suhteellisesti kustannus- juvuuden ja liikenneturvallisuuden osalla saavutetaan myös tehokkaasti liikenneturvallisuutta sekä matkojen ja kulje- kustannustehokasta vaikuttavuutta. tuskustannusten tehokuutta. Myös kuljetusten sujuvuudes- sa tapahtuu paranemista. Jatkossa on harkittava, että voidaanko vaihe 2 ja vaihe 3 yhdistää yhdeksi vaiheeksi, jolloin 2.vaiheen aiheuttamat 2. vaiheessa kantatien siirtäminen valtatien Auran sisään- liikenteen sujuvuuden heikkenemisen vaikutukset jäisivät tulotien liittymään ja nelihaaraliittymän liikennevalo-ohjaus toteutumatta. heikentää selkeästi valtatien henkilöautoliikenteen ja kul- jetusten sujuvuutta. Liikenneturvallisuudessa sen sijaan ta- 8.5.6 Muut kehittämisinvestoinnit Akaa-Tampe- pahtuu selkeää kustannustehokasta paranemista. re välillä 2. vaiheen liikennejärjestelyt ovat kuitenkin perusteltua Akaa-Tampere –väli on osa valtatien 3 muodostamaa yh- toteuttaa, mikäli pääpaino kehittämisessä on joukkolii- teysväliä ja sen kehittämistä. Valtatien 3 muodostamaa kenteen toimintaolosuhteiden edistäminen. Järjestelyillä kokonaisuutta tarkastellaan kyseisen yhteysvälin osana eri mahdollistetaan joukkoliikenteen terminaalin toteuttami- hankkeena. nen Auran liikenteelliseen solmukohtaan siten, että sekä valtatien että kantatien bussireitit voidaan viedä terminaalin Valtatien 3 liikennemäärä on kasvanut Valkeakosken eri- kautta. tasoliittymän ja Lakalaivan eritasoliittymän välillä merkit- tävästi. Ruuhkaliikenteen aikana tien kapasiteetti on lähes Tällöin parannetaan merkittävästi Auran taajama-alueen kokonaan käytössä ja lisäkaistojen toteuttamistarve tälle joukkoliikenteen vuorotarjontaa ja luodaan edellytykset osuudelle kasvaa edelleen. Osalla matkaa liikennekuormi- korkeatasoiselle joukkoliikennejärjestelmälle. Keskitetyil- tus vähenee nykyisestään, kun ns. Puskiaisten oikaisu valta- le pysäkeille voidaan luoda perinteistä korkeampitasoinen tielle 3 Vaasan suuntaan toteutuu. Tämä uusyhteys paran- palvelutarjonta mm. informaation, liityntäliikenteen ja odo- taa myös Pirkkalan lentoaseman saavutettavuutta. tustilojen osalta.

Kustannustehokas vaikuttavuus

Aura, vaihe I

Aura, vaihe 2

Aura, vaihe 3

Matkojen sujuvuuden parantaminen Kuljetusten sujuvuuden parantaminen Kuljetuskustannusten vähentäminen Onnettomuuksien vähentäminen (IVAR+TARVA)

Kuva 23. Auran kohdan toimenpiteiden suhteelliset kustannustehokkaat vaikuttavuudet.

50 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Tämän työn aikana on arvioitu myös valtatien 3 sekä maan- naispiirre on, ettei sillä ole mökkimatkustamiseen liittyvää tien 130 joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjen kehittämisen vapaa-ajan liikennettä. tarpeita. Kehitettäviä pysäkkejä oli Akaa-Tampere välillä Viialassa kolme kappaletta (Viialan keskusta, Matomäki ja Turun, Tampereen sekä Loimaan työssäkäyntialueilla kes- Viiala th), Lempäälässä neljä kappaletta (Mattila th, Lem- keinen rooli on työ- ja opiskelumatkoilla, joiden tärkein päälä th, mt 130 järjestelyt Ideaparkin kohdalla sekä Sääk- palvelutasotekijä on matka-aika ja sen ennakoitavuus se- sjärvi) ja Tampereella Lahdesjärvi-Lakalaiva –kohdan uusi kä helppous. Tärkeää on matkan toteutuminen ennakoi- pysäkki- ja vaihtoterminaali. dun aikataulun mukaisesti vailla häiriöitä. Kyseiseen pal- velutasotekijään liittyvät toimenpiteet, jotka parantavat Akaan ja Tampereen välisen lähijunaliikenteen kehittämi- saavutettavuutta (uudet tai parannettavat pysäkit ja niiden nen edellyttää lisäraiteiden rakentamista tälle osuudelle. yhteydet) tai turvallisuutta. Liittymien parantaminen mah- Ensimmäisessä vaiheessa osuudelle toteutetaan yksi lisä- dollistaa nopeustason nostamisen (esimerkiksi Aura-Loimaa raide, jolloin osuudelle tulee kolme raideparia. Osuudelle välillä vaarallisissa liittymissä), mikä osaltaan parantaa tur- varaudutaan myös neljännen raideparin toteuttamiseen. vallisuuden ohella myös sujuvuutta. Matkojen helppoutta (Tampereen kaupunkiseutu 2012; Liikennevirasto 2013a) taas parantaa kuntarajoista ja liikennepalvelun tuottajasta Lisäraiteiden toteuttaminen parantaa osaltaan myös Tam- riippumattomat informaatio- ja lippujärjestelmät sekä hel- pere-Toijala-Turku junaliikenteen kapasiteettia. pot ja sujuvat vaihtoyhteydet kulkutavasta toiseen. Näihin pyritään vaikuttamaan juuri solmupisteiden palvelutasoa parantamalla. 8.6 Matka- ja kuljetusketjut Kaupunkiseutujen välisellä alueella paikallinen liikenne on Liikkumisessa matkaketjuilla ja niiden ominaisuuksilla on vähäisempää ja tällöin korostuvat pitkämatkaisen henki- tärkeä merkitys valittaessa kulkutapaa. Valintaan vaikutta- löliikenteen palvelutasotekijät. Pitkämatkaisesta henkilölii- vat yksilöllisten tekijöiden lisäksi käytettävä kokonaisaika, kenteestä suurin osa on vapaa-ajanmatkoja, joiden tärkein eri kulkumuotojen aikataulut sekä ketjun solmukohtien palvelutasotekijä on matkan mukavuus matka-ajan ja sen olosuhteet ja laatutaso. ennakoitavuuden sekä matkan hallittavuuden lisäksi.

Käyttäjien palvelutasoanalyysissä (taulukko 3) esitettiin Matkan mukavuutta lisääviä toimenpiteitä ovat tasai- matkojen palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä yhteysvälin vii- sempaan nopeustasoon tähtäävät toimenpiteet sekä ohi- deltä jaksolta sekä raideliikenteen ja tieliikenteen kannalta tusmahdollisuuksien lisääminen. Keskeinen merkitys va- koko yhteysvälillä. Eri jaksoilla painottuvat kriittiset tekijät paa-ajanmatkoista on myös Turun satamaan suuntautuvilla riippuvat kunkin jakson tärkeimmistä käyttäjäryhmistä. matkoilla, joiden sujuvuus on tärkeää varmistaa. Osa pitkä- matkaisesta liikenteestä on myös työasiamatkoja, joilla ko- Matkaketjujen osalta yhteysvälillä korostuvat työmatkat rostuu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös helppous. kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla sekä vapaa-ajanmat- Matkaketjun jatkuvuus sekä työntekomahdollisuus sähkö- kat pitkämatkaisessa liikkumisessa. Yhteysvälin yksi omi- ja internetyhteyksineen parantaa matkan palvelutasoa.

Perillä Lähtö Henkilöauto 8:52 8:00 52 minuuttia (kesto 52 min)

Perillä 9:25 Lähtö Kävely Bussi Kävely Koti 5 min (kesto Työpaikka 8:05 20 min 55 min Loimaa, 1h 20 min) Turun Mellilä Pikavuoropysäkki Turun las keskusta VT9 Mellilän th Perillä Auto Juna Loimaa- 8:55 Lähtö Kävely 15 Turku 5 min 7:55 min 40 min (kesto 1 h)

Loimaan r.as Turun r.as

Kuva 24. Esimerkki matkaketjusta työmatka Loimaa, Mellilä – Turku 57 km.

51 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Haja-asutusalueilla matkaketjuista olennaisia ovat sekä yh- kuun ja Mellilään, Toijalan kolmioraiteen toteuttaminen, teydet kuntakeskuksiin, mutta myös yhteydet kuntakeskuk- Tampereen tavararatapihan pullonkaula poistamalla raken- sista pääkaupunkiin sekä yhteysvälin päihin. Vaihtoehtoi- tamalla lisäraide. Lisäraiteen rakentaminen parantaa Tam- sia joukkoliikennepalveluita kehittämällä mahdollistetaan pere-Helsinki pääradan ja Toijala-Turku-välin junaliikenteen kulkeminen kuntakeskukseen, josta on järjestetty yhte- sujuvuutta. ydet taas eteenpäin. Kuntakeskusten tai taajamien muo- dostamien solmupisteiden pääpysäkkien sijoittaminen on Kuljetusketjujen osalla suuri kehittämismahdollisuus on toimenpiteissä huomioitu siten, että siihen liittyvät hyvät rautateillä yhdistettyjen kuljetusten mahdollistaminen Tu- kulkuyhteydet, liityntäpysäköinnin mahdollisuus ja mah- run satamasta Tampereen ja Keski-Suomen suuntaan. Tä- dollisuus odottamiseen sisätiloissa. män toiminnan kehittämisellä vähennettäisiin merkittävästi rekkajonoja, jotka muodostuvat valtatielle 9 Tukholma-Tur- Yhteysväli on joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyissä ku autolautan saapumisen jälkeen. esitetty kilpailutason yhteytenä Turun ja Tampereen välil- lä. Kilpailutason yhteys toteutuu nykytilanteessa junalla. Päiden välinen joukkoliikenne tulee myös jatkossa perus- 8.7 Organisointi tumaan kilpailukykyiseen junaliikenteeseen päätepisteiden välisellä runkomatkalla. Toimenpiteillä mahdollistetaan kui- Kehityskäytävän tai sen osan sijoittuessa usean maakunta- tenkin valtatietä 9 käyttävän linja-autoliikenteen lisäänty- liiton ja ELY-keskuksen alueelle, on tärkeää luoda toimin- minen sekä väylän varrella olevien taajamien hyötyminen tamallit, joilla voidaan alueen ja sen liikkumiseen ja kul- tästä toteuttamalla korkeampitasoisia pysähtymisen mah- jettamiseen liittyvät kehittämistoimet kohdistaa tarpeiden dollistavia linja-autopysäkkejä taajamien kohdille, mitkä mukaan. Vaarana on, että alueen kehittyminen heikkenee, palvelevat erityisesti opiskelu- ja koulumatkaliikennettä jos toiminta on hajaantunut useaan eri organisaatioon. Tie- keskusten välillä. donkulku eri organisaatioiden välillä on keskeisessä roolis- sa. Kuvassa 24 on esitetty vaihtoehtoisia kulkumuotoja työ- matkaliikenteessä Loimaan Mellilästä Turun keskustaan. Kehityskäytävän kehittämistä edistetään maakuntien sekä Matka on noin 57 km. On huomioitava, että bussin ja hen- ELY-keskusten toiminnassa, mutta tämän lisäksi voidaan vi- kilöauton runkomatkojen matka-aika on lähes sama. Hen- ranomaistaholta määrittää kehityskäytäväkoordinaattori tai kilöauton osalla on ratkaistava lisäksi työn aikainen pysä- projektipäällikkö, joka vastaa kehitystyön jatkuvuudesta, köinti. organisoi yhteistyötä ja seurantaa. Resurssitarve on arviolta yhden henkilön kahden kuukauden työpanos ensimmäisen Kuljetusketjujen kriittisiä palvelutasotekijöitä ovat kustan- seurantavuoden osalta, jolloin toimintamalli tarkemmin nustehokkuus sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuus tar- hahmottuu. koittaa kuljetuksen täsmällisyyttä, turvallisuutta sekä vauri- oimattomuutta/pilaantumattomuutta. Omalta osaltaan kehityskäytävän asioita edistää Pro Ysitie -yhdistys, jonka tavoitteena on koko valtatien 9 kehittämi- Rikkidirektiivin käyttöönoton myötä kuljetusten ennuste- nen Turusta Venäjän rajalle saakka. taan siirtyvän yhä enemmän etelän satamiin, jolloin myös kumipyöräkuljetusten osuus yhteysvälillä saattaa lisääntyä. Kehityskäytävän varrella olevien kuntien ja liikenteestä vas- Kuljetusketjujen toimivuuden parantaminen yhteysvälillä tuussa olevien ELY-keskusten rooli on merkittävä, sillä nii- edellyttää valtatien sujuvuuden parantamista ja raideliiken- den kautta välittyy ajantasainen tieto Liikennevirastoon ja teen pullonkaulojen poistamista. Kuljetusten häiriöttömyys eri ministeriöille maankäytön, palveluiden, liikkumisen ja on tärkeää, jotta tavaravirrat ovat sovittuun aikaan luotet- kuljettamisen tarpeista ja muutoksista. tavasti perillä. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä, ottavat vastuulleen se- Kuljetusten kustannustehokkuuteen vaikuttaa tasainen no- kä koordinoivat yhteysvälin kehittämistä. ELY-keskukset so- peustaso sekä turvallisuus. Näihin vaikutetaan toimenpi- pivat yhteysvälin kehittämisestä vastaavan vastuuhenkilön, detasolla liittymäturvallisuutta parantamalla ja ohitusmah- ohjelmoivat vuosittain hankkeet, edistävät yhteistyötä kun- dollisuuksia lisäämällä. Rautatiekuljetusten osalta tärkeintä tien kaavoituksen kanssa sekä edistävät valmiuksia hank- yhteysvälin kehittämisessä ovat uudet kohtauspaikat Mat- keiden toteutukseen. ELY-keskukset laativat myös suurten investointien osalta esitykset Liikennevirastolle.

52 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Lieto-Aura tieosuudelle tarkasteltiin valtatielle vaihtoeh- 9 JOHTOPÄÄTÖKSET toisia kehittämisratkaisuja. Vaihtoehdoille selvitettiin alus- tavasti kustannustehokkaat vaikuttavuudet liikenteen JA JATKOTOIMEN- sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantumiseen. Vaih- toehtotarkastelujen mukaan osuudelle laaditun tiesuun- nitelman mukainen kehittäminen ei ole kustannustehok- PITEET kainta vaikuttavuuden osalla. Tästä johtuen esitetään, että osuuden kehittämisen vaihtoehtotarkastelua täsmenne- Yhteysvälisuunnittelussa on selkeästi tullut esille puuttei- tään ennen kehittämistoimenpiteistä päättämistä. ta maankäytön ja liikennesuunnittelun keskinäisessä vuo- rovaikutuksessa ja yhteisessä tahtotilassa. Maakunta- ja Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on toiminnal- yleiskaavoja laadittaessa käsittely rajautuu maakunnan tai taan ja volyymiltaan tiimalasin muotoinen. Sekä Turun että kunnan rajojen sisäpuolelle eikä yhteysvälejä käsitellä koko Tampereen kaupunkiseuduilla on tekeillä erilaisia kehittämi- osuudeltaan. Tämä voi johtaa maakuntakaavojen tai yleis- seen liittyviä hankkeita, näistä mainittakoon mm. kaupun- kaavojen aluevarauksiin, jotka ovat ristiriidassa yhteysvälin kiraitioselvitykset. On selvää, että näiden kaupunkiseutujen kehittämisen periaatteiden kanssa. työssäkäynti- ja asiointialueen toimintaa kehitetään juuri kaupunkiseutuorganisaation puitteissa. Maankäyttösuunnitelmissa aluevaraukset ovat väestö- ja työpaikkaennusteita laajemmat ja ulottuvat pääteiden eri Kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on vaikutuksel- puolille edellyttäen merkittävien tie- ja liittymäjärjestelyiden taan vähäinen kaupunkiseutujen toiminnan kehittämisessä toteuttamista. Sekä liikennesuunnitelmissa että maankäyt- ja siten alue jää vähemmälle huomiolle. Lisäksi alue kuu- tösuunnitelmissa ei ole riittävästi esitetty joukkoliikenteen luu kolmen maakuntaliiton ja kolmen ELY-keskuksen aluee- ja kevyen liikenteen toimintaympäristön kehittämistä. seen, minkä vuoksi kehittämistoiminta on hajaantunut usean eri organisaation kesken. Lisäksi alueen keskiosaa Yhteysvälin kehityskäytäväselvitys antaa hyvän lähtökoh- pilkkovat maakuntarajat ja ELY-keskusten rajat. Samoin ter- dan viedä eri osasuunnitelmia koordinoidusti yhteisten veydenhoidon ja koulutuksen yhteistyöalueitten rajat hait- tavoitteiden mukaiseen päämäärään. Selvitys on nähtävä taavat kuntien yhteistyötä. Siksi yhteisen kehityskäytävän työvälineenä jatkuvalle kehitystä koordinoivalle toiminnalle. toimintaa edistävän organisaation luominen on ensiarvoi- Siten voidaan varmistua, että eri osatekijöiden eteenpäin sen tärkeää tälle käytävän keskiosalle. vieminen palvelee saman päämärän saavuttamista. Raideliikenteen osalta kehittämistoimet ovat sidoksissa Koordinointityö on myös hyvä alusta sekä maankäytön ja valtakunnantasolla tehtäviin strategisiin valintoihin. Raide- liikkumisen sekä kuljettamisen kehittämisestä käytävään kuljetuksia halutaan kehittää maakuntaliittojen ja Liiken- keskusteluun ja vuoropuheluun eri osapuolten kesken. Yh- neviraston toiminnassa. Vastakkaisia kehityssuuntia on kui- teisten tavoitteiden määrittelyssä Valtion alueidenkäytön tenkin olemassa mm. raskaan liikenteen enimmäismittojen tavoitteet ovat yleisellä tasolla ja siten niitä on tarkennetta- ja enimmäismassojen korottaminen, jolla tavoitellaan logis- va koskemaan juuri kyseistä kehityskäytävää. tisen kilpailukyvyn paranemista. Raideliikenteen satamayh- teyksien osalta infrastruktuuri ei muodosta estettä raide- Laaditussa selvityksessä pyrittiin löytämään välineitä, joilla kuljetusten käytölle. Lentoliikenteen osalta ei noussut esiin samankaltaiset eri alueille sijoittuvat toimenpiteet voitaisiin lyhyen tähtäimen kehittämistoimenpiteitä. priorisoida toteuttamisjärjestyksen. Tähän tarkasteluun käytimme IVAR-ohjelmalla selvitettyjä eri käyttäjäryhmiin Tässä selvityksessä tarkasteltiin yhteysvälin kehittämistä en- kohdistuvia kustannustehokkaita vaikuttavuuden arvioin- sin liikennejärjestelmätasolla, jonka jälkeen siirryttiin yksi- teja. Mikäli tarkastellun toimenpiteen toteuttamisen seu- tyiskohtaisiin toimenpiteisiin tuottavuuspyramidin kaikilta rauksena on mahdollisuus nostaa päätien nopeustasoa ja portailta. Tavoitteiden asettelussa ja toimenpiteiden määrit- mikäli toimenpide parantaa merkittävästi liikenneturvalli- telyssä pyrittiin soveltamaan MALPE-näkökulmaa. Selvityk- suutta, on perusteita asettaa eri toimenpiteitä toteuttamis- sen laatimisen aikana saatujen kokemusten sekä vastaavien järjestykseen. Mikäli nopeusrajoitus säilyy samana ja onnet- uuden liikennepolitiikan mukaisten selvitysten kokemusten tomuushistoriaa ei ole, ei IVAR-ohjelmalla voida saavuttaa perusteella yhteysvälien käsittelyssä on suositeltavaa sovel- selkeää perustetta priorisointiin. Tällöin on toimenpiteen taa kaksitasoista tai –vaiheista tarkastelutapaa. arviointi tehtävä asiantuntija-arviona. Ensivaiheessa, osana maakuntatasoista tarkastelua (esim. Eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin perusteel- liikennejärjestelmäsuunnitelmat maakuntakaavoituksen yh- la on mahdollista muodostaa useasta eri toimenpiteestä teydessä) käsitellään liikennejärjestelmän kehittämistä yh- koostuva hankekokonaisuus. Hankekokonaisuuden lähtö- teysväleittäin, jolloin ratkaistaan maankäytön kehityssuunta kohtana voi olla sen kustannustaso, alueellinen rajautumi- ja joukkoliikenteen kehittämisen periaatteet. Vasta tämän nen valtatien 9 osuudelle tai toimenpiteiden yhteisen ja sa- jälkeen siirrytään järjestelmätasolta esisuunnittelutasol- mankaltaisen vaikutuksen aikaansaaminen. Tällöin laadittu le ja hahmotellaan yhteysvälin hankekohtaista kehittämis- selvitys palvelee jatkossa erilaisten hankekokonaisuuksien tä. Esiselvityksen yhteydessä tarkastellaan toimenpiteiden muodostamisessa riippumatta muodostamisen ajankohdan vaikuttavuutta tärkeimpien palvelutasotekijöiden osalta ja toimenpiteiden vaikutusten suuntaamisesta tai investointi- toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja toteutustarpeen kustannusten tasosta. ajankohtaa.

53 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Tähän työhön sisältyy myös oppimistavoite, jonka tuloksia Tästä selvityksestä tullaan pyytämään maakuntaliitoilta lau- käytetään viranomaisten työmenetelmien ja yhteistyön ke- sunnot ja kunnilta sekä sidosryhmiltä kannanotot. Lausun- hittämisessä. Työn loppuvaiheessa yhteysvälin alueella toi- tojen pohjalta ei kuitenkaan tehdä hyväksymispäätöstä eikä mivat ELY-keskukset ovat laatineet yhteistyössä ensimmäi- lausuntoihin anneta vastineita. Lausuntojen ja kannanotto- sen vaiheen toimenpidekokonaisuudet, jotka on esitetty jen pyytämisen tavoitteena on arvioida vaihtoehtoisten toi- kappaleessa 10. menpidekorien valintaa, testata joukkoliikennettä koskevan suuntauksen toimivuutta, saada eväitä jatkosuunnittelun valmisteluun sekä sitouttaa prosessiin.

10 ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOIMENPIDEKORIT

Liitteessä 1 on esitetty investointien osalta toimenpide- Kori 3 sisältää kaikki ensimmäisen vaiheen toimenpiteet. kokonaisuudet, jotka tulisi voida toteuttaa vuoteen 2025 Korissa painottuu korien 1 ja 2 painotusten lisäksi myös mennessä. Kokonaisuudet on muodostettu kolmelle eri rautatiekuljetusten toimintaedellytysten (välityskyvyn ja täs- kustannustasolle (kuva 25). mällisyyden) parantaminen. Toimenpidekorien sisällöt poik- keavat toisistaan sen mukaan, kenen tarpeisiin niillä vasta- Korissa 1 painottuvat liikenneturvallisuus, joukkoliikenteen taan. Taulukossa 17 on esitetty jaksoittain toimenpiteiden toimintaedellytykset sekä kävely ja pyöräily. vaikutus käyttäjien palvelutasoon.

Korissa 2 painottuu liikenneturvallisuuden, joukkoliiken- Toisen vaiheen toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. teen toimintaedellytysten edistämisen sekä kävelyn ja pyö- räilyn lisäksi liikenteen sujuvuus. Kori 2 sisältää täten myös ensimmäisen korin toimenpiteet.

120 120 120 111 M€ 111 M111€ M€

100 100 100 HENKILÖKIIKENTEEN JA KULJETUSTEN HENKILÖKIIKENTEENHENKILÖKIIKENTEEN JA KULJETUSTEN JA KULJETUSTEN SUJUVUUS JA MUKAVUUS SUJUVUUSSUJUVUUS JA MUKAVUUS JA MUKAVUUS

80 LIIKENNETURVALLISUUS 3-4. PORRAS 80 80 LIIKENNETURVALLISUUSLIIKENNETURVALLISUUS 3-4. PORRAS3-4. PORRAS

RAIDEKULJETUKSETRAIDEKULJETUKSETRAIDEKULJETUKSET 60 M€ M60€ 60M€ 51 M51€ M€ 51 M€

40 40 40 3-4. PORRAS LIIKENNETURVALLISUUSLIIKENNETURVALLISUUSLIIKENNETURVALLISUUS 3-4. PORRAS3-4. PORRAS

20 20 20 12 M12€ M€ 12 M€

JOUKKOLIIKENNEJOUKKOLIIKENNEJOUKKOLIIKENNE JA MATKAKETJUT JA MATKAKETJUT JA MATKAKETJUT 2 -3. PORRAS2-3. PORRAS 2 -3. PORRAS PYÖRÄILYPYÖRÄILY JA KÄVELY PYÖRÄILYJA KÄVELY JALIIKENNETURVALLISUUS KÄVELYLIIKENNETURVALLISUUS LIIKENNETURVALLISUUS 0 0 0 Kori 1Kori 1 Kori 1 Kori 2Kori 2 Kori 2 Kori 3Kori 3 Kori 3

Kuva 25. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet on jaettu kolmeen eri kustannustasoon.

54 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Taulukko 17. Eri kustannustasot painottavat eri käyttäjäryhmien palvelutasoja.

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Jak- Toimen- Kenen tarpeisiin Toimen- Kenen tarpeisiin Toimen- Kenen tarpeisiin Tärkeimmät käyttäjäryhmät so piteet vastataan? piteet vastataan? piteet vastataan? ”Turkuun suuntautuvat työ- ja 5 pysäkki- Turun suunnan joukkoliiken- Lieto- Kaikkien käyttäjäryhmien 2 jkpp- Paikallisten työ- ja opiskelumatkat toimenpi- teen käyttäjien palvelutaso Aura turvallisuus paranee kohdetta koulumatkojen dettä, Auran paranee, kun yhteydet val- 2+2, Liedon ja Auran välillä. turvallisuus ja yh- Turkuun suuntautuvat ostos- ja kohdan en- tatietä käyttävään nopeaan Auran Aurasta Turkuun suun- teydet paranevat. asiointimatkat simmäinen bussiliikenteeseen paranevat kohdan tautuvien työ-, opiskelu-, Pitkät henkilöautomatkat ja vaihe pysäkkiparannusten myötä. toinen ostos- ja asiointimatkojen kuljetukset Kaikkien käyttäjäryhmien vaihe joukkoliikenteen yhteydet liikenneturvallisuus paranee paranevat, kun kaikki Paikalliset työ- ja koulumatkat” merkittävästi Auran koh- vuorot kulkevat yhden

1 Kehätie - Aura Turun dalla. pisteen kautta. ”Turkuun suuntautuvat työ- ja 4 pysäkkitoi- Turun suunnan joukkoliiken- 1 liit- Kaikkien käyttäjäryhmien Kuuskos- Pitkämatkaisen opiskelumatkat menpidettä, teen käyttäjien palvelutaso tymän turvallisuus paranee. ki-Jalkala liikenteen palvelu- 2 liittymän paranee, kun yhteydet val- porras- ohitus- taso paranee, kun Paikalliset työ- ja koulumatkat porrastusta, tatietä käyttävään nopeaan tus kaista, ohitusmahdolli- Maatalousliikenne Loimaan liit- bussiliikenteeseen parane- Kumi- suudet ja tasainen tymiskaistat, vat. Kaikkien käyttäjäryh- la-Mellilä nopeustaso Pitkät henkilöautomatkat ja rinnakkais- mien liikenneturvallisuus ohitus- parantavat mat- kuljetukset” teitä ja y-tien paranee merkittävästi liitty- kaista, 1 kan mukavuutta, liittymien mäporrastusten, rinnakkais- jkpp-koh- matka-aikaa ja poistoja tiestön kehittämisen sekä de matka-ajan en- yksityistieliittymien poiston nustettavuutta se- kautta. Maatalousliikenteen kä turvallisuutta.

2 Aura - Loimaa (Loimijoki) yhteydet ovat toimivia. ”Paikalliset työ- ja koulumatkat 3 pysäkkitoi- Taajamien asukkaiden Nuuta- Paikallisen liikenteen liit- Kos- Pitkämatkaisen menpidettä, mahdollisuudet käyttää pit- järven tyminen valtatielle helpot- kenran- liikenteen palvelu- Maatalousliikenne 2 liittymän kämatkaista joukkoliikennet- etl tuu. Kaikkien käyttäjäryh- ta-Ran- taso paranee, kun Pitkät henkilöautomatkat ja porrastus- tä liikkumisessa paranevat. mien liikenneturvallisuus takulma ohitusmahdolli- kuljetukset” ta, pieniä Kaikkien käyttäjäryhmien paranee. ohitus- suudet ja tasainen liittymäpa- palvelutaso paranee liittymä- kaista, nopeustaso rannuksia, toimenpiteiden turvallisuus- Leikkikan- parantavat mat- Humppilan vaikutusten vuoksi. gas-Me- kan mukavuutta, liittymiskais- nonen matka-aikaa ja tat ohitus- matka-ajan en- kaista nustettavuutta se-

3 Loimaa (Loimijoki) - Urjala kä turvallisuutta. ”Työ- ja opiskelumatkat Tam- 1 pysäkki- Taajamien asukkaiden Lehmus- Pitkämatkaisen liikenteen 1 Paikallisten työ- ja pereelle toimenpide mahdollisuudet käyttää pit- suo- palvelutaso paranee, kun jkpp-koh- koulumatkojen ja asemien kämatkaista joukkoliikennet- Hakkila ohitusmahdollisuudet de turvallisuus ja yh- Ostos- ja asiointimatkat Tam- liityntä- tä liikkumisessa paranevat. ohitus- ja tasainen nopeustaso teydet paranevat. pereelle pyöräily, 1 Tampereella työssäkäyvien kaista parantavat matkan muka- Paikalliset työ- ja koulumatkat liittymän liityntäyhteyksien palve- vuutta, matka-aikaa ja porrastus, lutaso asemilla paranee. matka-ajan ennustetta- Pitkät henkilöautomatkat ja liittymäjär- Kaikkien käyttäjäryhmien vuutta sekä turvallisuutta. kuljetukset” jestelyjä palvelutaso paranee liittymä- toimenpiteiden turvallisuus-

4 Urjala - Akaa vaikutusten vuoksi. ”Turkuun ja Tampereelle suun- 2 tasoris- Paikallisen liikenteen turval- 2 uutta Henkilö- ja tavara- tautuvat vapaa-ajan matkat teyksen pois- lisuus paranee. Henkilö- ja koh- liikenteen välitys- toa tavaraliikenteen turvallisuus taamis- kyky ja häriöttö- Turun satamaan suuntautuvat ja häiriöttömyys paranevat. paikkaa, myys paranevat. henkilömatkat Toijalan Turusta Toijalan Turkuun ja Tampereelle suun- kolmiorai- kautta etelään tautuvat työmatkat de, Tam- suuntautuvan lii- pereen kenteen matka-ai- Kemikaalikuljetukset Naantaliin tavarara- ka lyhenee.

Rata ja Uuteenkaupunkiin” tapiha

55 TURKU - TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS | LOPPURAPORTTI | HELMIKUU 2014

Tiehallinto. 2007a. Valtatien 9 parantaminen rakentamalla LÄHTEET Lieto-Aura tieosuus ohituskaistatieksi. Tiesuunnitelma.

FCG 2012. Turku-Tampere-kehityskäytävän maankäytön Tiehallinto. 2007b. Valtatien 9 liikenneturvallisuuden pa- tarkastelut. rantaminen välillä Nuutajärvi-Tipuri. Tiesuunnitelma.

Finavia 2013. Liikennetilastot. http://www.finavia.fi/tietoa- Tiehallinto. 2009. Satamien tavaraliikenneselvitys. Tiehallin- finaviasta/liikennetilastot. non sisäisiä julkaisuja 1/2009.

Kanta-Hämeen liitto. 2013. Kanta-Hämeen liikennejärjes- Tiehallinto 2009a. Tienpidon toimenpiteiden esiselvityso- telmäsuunnitelma, luonnos 17.9.2013. pas, Suunnitteluvaiheen ohjaus. Tiehallinto 2009. Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastot 2009-2011. Liikennevirasto 2010. Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2030. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2011. Turku-Tampere-kehi- tyskäytävän maankäytön tarkastelut. Liikennevirasto 2010a. Neliporrasperiaatteen soveltaminen liikennehankkeiden esisuunnittelussa. Liikenneviraston tut- Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2011. Valtatien 9 Karhulan kimuksia ja selvityksiä 44/2010. liittymän toimenpidesuunnitelma.

Liikennevirasto 2010b. Rataverkon tavoitettavuus ja välitys- Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2012a. Valtatien 9 ja valta- kyky pitkällä tähtäimellä, päivitetty 24.8.2010. tien 2 liittymätarkastelut, Humppila, toimenpideselvitys.

Liikennevirasto 2012. Rautateiden henkilöliikenne 2012. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2012b. Valtatien 9 suuntai- nen joukkoliikenne välillä Turku-Akaa. Liikennevirasto 2013. Vesiliikenteen tilastoja 2012. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2012c. Junarata ja raidelii- Liikennevirasto 2013a. Pirkanmaan rataverkon kehittämi- kenne välillä Turku-Tampere. Tarvemuistio. sen liikenteellinen tarveselvitys. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013a. Turku–Tampere kehi- LVM 2011. Joukkoliikenteen valtakunnallisen palvelutason tyskäytävän jalankulun ja pyöräilyn auditointi. määrittely. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013b. Valtatien 9 ja maan- Pirkanmaan liitto 2012. Pirkanmaan liikennejärjestelmä- tien 224 Auran keskustan eritasoliittymän alustava yleis- suunnitelma. suunnittelu.

Pro Ysitie 2011. Pro Ysitie –kyselyn analyysi. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013c. Turku-Tampere-kehi- tyskäytävän bussipysäkit – toimenpidesuunnitelma. RHK 2009. Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen ke- hittäminen, A 16/2009. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013d. Valtatien 9 ohitus- kaistat Aura–Urjala. Toimenpideselvitys. Tampereen kaupunkiseutu 2012. Tampereen kaupunkiseu- dun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys. Ympäristöministeriö 2008. Liikennetarpeen arviointi maan- käytön suunnittelussa. Tiehallinto 2007. Tulevaisuudennäkymiä. Tiehallinnon jul- kaisuja 4/2008.

56

LIITE 1 I vaiheen korit (vuoteen 2025 mennessä toteutettavat) (Maarakennuskustannus-indeksi 150, 100=2005) I Vaihe Suunnitelma- Nro Toimenpide hinta M€ valmius Joukkoliikenteen tukeminen Turun kehätie - Aura, 5 pysäkkitoimenpidettä *Omina hankkeina: Moision etl ja Jäkärlä Auvaismäentie TPS 51 0,5 *Liittymäparannuksen yhteydessä: Säästökallio, Yhdystie ja TPS, YS Riihikoskentie Aura- Loimaa pysäkkiparannukset 4 pysäkkitoimenpidettä *Omina hankkeina: Mellilä th, Loimaa nykyisten pysäkkien parannus ja 53 TPS 0,25 uudet pysäkit *Liittymäparannuksen yhteydessä: Kyrö TS Loimaa-Urjala, 3 pysäkkitoimenpidettä 54 0,6 Humppila, Nuutajärvi, Urjalan etl TPS 56 Kylmäkoski pysäkkitoimenpide TPS 0,02 27 Viialan asema, pyöräpysäköinti ja opastus - 0,02 28 Lempäälän asema, pyöräpysäköinti ja opastus - 0,02 Turvallisuus

57 Säästökallion ja Riihikoskentien liittymien porrastukset (sis. YS, RS 1,1 alikulkujärjestelyt ja pysäkit) sekä kt 41 liittymän parantaminen) 59 Kyröntie, liittymän porrastus ja pysäkit TS 0,4 62 Loimaa, Karhulan (Vanhankirkontien) liittymän porrastus TPS 0,4 Tampere 63 Loimaan etl (vt 9 ja mt 213) liittymiskaistojen rakentaminen TPS 0,4 9 64 Haarantie, Tampereentie, liittymän porrastus - 0,5 Ristimäenkulmantie, Rantalankulmantie, Korventie,liittymien pienet 66 0,1 74 parannukset - R6 12 65 Metsämaantie, Koskenrannantie liittymän porrastus - 0,4 3 67 Humppilan etl (vt 2/vt 9) liittymiskaistojen rakentaminen TPS 0,3 68 Uudensalmentie, Hakkilantie liittymän porrastus TS 0,6 Pirkkala Yksityistieliittymien järjestelyt ja la-pysäkit Uudensalmentie- 69 0,6 Kylmäkoski, tiesuunnitelman mukaisesti TS Rinnakkaistiet, yksityistiejärjestelyt, jalankulku ja pyöräily 3 9 Kaava-merkintä, 38 1 Lempäälä Lammenpuiston akk tarveselv. 28 44 Urjala-Huhti (asema) jkp-tie Kaavamerkintä 0,6 45 Urjalankylä - Urjala jk/pp -tie - 0,6 Rinnakkaisteitä ja yksityistieliittymien vähentäminen (KIVA-selvityksen 21, 60 pohjalta), valmistellen myöhempiä ohituskaistoja (Kaulanperän ES 2,8 järjestelyt) 27 Rautatiet Valkeakoski Tasoristeyksen poisto 2 kpl - 1 56 Yhteensä 12 29 Kori 1 12 67 3 54 73 45 Akaa Urjala 54 69 90 44 54 84 66 67 83 41 Loimaa 65 71 km 53 64 83 Forssa 0 10 20 Oripää 9 63 Humppila 82 62 2 Pöytyä 53 53 Jokioinen 38 Ypäjä 53 37 10 58 59 71

31 81 57 60 Nro Toimenpide hinta M€

80 Turvallisuus 51 Lieto-Aura parantaminen ve 1: 2+2- keskikaidetie ja tiesuunnitelman 85 - 19 Rusko Aura mukaiset eritasoliittymät 85 51 84 Lehmussuo-Hakkila ohituskaista TPS 11 Aura vaihe 2: kantatien 41 kääntö, joukkoliikenteen solmukohta ja 8 87 YS 4,5 liikennevalot Raisio 10 90 TS 3,3 Vt 9 Nuutajärventie, Hankisuontie, 2-ramppinen perusverkon etl Lieto 58 - 0,6 Jalkalantie, Mäyrätie liittymän porrastus ja yksityistiejärjestelyt Turku 1 Yhteensä 38 Kori 2 51

Nro Toimenpide hinta M€ Rautatiet 71 Mellilän ja Matkun uusien kohtaamispaikkojen toteuttaminen ES 10 73 Toijalan kolmioraide ES 4 Tampereen tavararatapihan pullonkaulojen poistaminen rakentamalla 74 ES 5 lisäraide ja jatkamalla tuloratapihan raiteita Turvallisuus Ohituskaistat: Kuuskoski-Jalkala, Kumila-Mellilä, 80-83 TPS 39,1 Koskenranta–Rantalankulma, Leikkikangas-Menonen Rinnakkaistiet, yksityistiejärjestelyt, jalankulku ja pyöräily 30 Lieto - Lieto as, Kurkelantie, jkp-tie Kaava 0,9 31 Kuuskosken liittymän akk YS 0,3 Toijala radan ylittävän sillan muuttaminen vain jalankulun ja pyöräilyn 29 - 0,01 Kori 1 käyttöön Kori 2 37 Loimaan eteläinen akk Kaava 0,8 Yhteensä 60 Kori 3 Kori 3 111 LIITE 2 II Vaihe

Tampere 9 12 3 Pirkkala

3 9 Lempäälä

Valkeakoski 50 93 92 3 72 91 Akaa Urjala 46

Humppila

41 Loimaa 48 47 Forssa Oripää 9 55 40 42 2 Pöytyä 89 72 43 Jokioinen Ypäjä 39 10 35 88 41 33 61 32 52 Rusko 70 52 35 87 Aura 52 34 36 8 30 Raisio 86 10 Lieto

Turku 1 km 0 10 20 II Vaihe Malpe-tavoitteisiin Toimenpiteiden vastaaminen LIITE 3 Nro 36 Auran urheilukentän kohta,radaneritasoylitys Auran urheilukentän 36 Jäkärlä–Kailassuo, jkp-tie 35 37 Loimaan eteläinen akk Loimaan eteläinen 37 3Säästökallionliittymä,eritasoyhteys 33 Säästökallio-Nuortentalon liittymä,rinnakkaisyhteys 32 akk liittymän Kuuskosken 31 4Lieto as-valtatie9,jkp-tie 34 0Lieto-as,Kurkelantie,jkp-tie 30 9Toijala,radanylittävä silta 29 8Lempäälänasemanpyöräpysäköinti 28 27 Viialan asemanpyöräpysäköinti Viialan 27 0Peuranruokintapaikkojen etäällemaanteistä sijoittaminen 20 26 24 Joukkoliikenteenaikataulujensovittaminen työaikoihin 23 22 21 Liikenteenhallinnankehittäminen yhteysvälillä 19 kehittäminen yhteistoiminnan satamien TurunjaNaantalin 18 lisääminen kuljetusten Yhdistettyjen 17 25 16 Kuntien kuljetusten organisointi kuljetusten Kuntien 16 kehittäminen lippujärjestelmän Joukkoliikenteen 15 jalyhentäminen nopeuttaminen reittien Kävelyn japyöräilyn 14 Koulureittianalyysin laatiminen 13 12 11 Maankäytön kehittäminen joukkoliikenteen solmupisteissä joukkoliikenteen Maankäytönkehittäminen 11 Hajarakentamisen hillitseminen 10 9 Palvelujen saavutettavuus Palvelujen 9 8 Yhteysvälin taajamajaksoihin sitoutuminen taajamajaksoihin Yhteysvälin 8 7 Uusien palvelualueiden toimiminen matkaketjun solmupisteinä matkaketjun toimiminen palvelualueiden Uusien 7 6 5 Strategisten maankäytön suunnitelmien laatiminen kehityskäytävän kuntiin kehityskäytävän laatiminen maankäytönsuunnitelmien Strategisten 5 4 3 2 Yhteysvälin määrittäminen liikkumisvyöhykkeiden taajamiin 1 sisääntuloteillä kaupunkiseutujen Tampereen ja Turun Joukkoliikenne-etuisuudet kysynnän kohteissa alhaisen hyödyntäminen joukkoliikennemuotojen Vaihtoehtoisten parantaminen tiedotusjärjestelmien Joukkoliikenteen mobiilin aikataulutiedonjakamisenkehittäminenja mukaisesti Maatalousliittymien poistaminen tilusjärjestelyiden avulla KIVA-selvityksen lentokentille ja Turunsatamaan järjestäminen Toimivan joukkoliikenneyhteyden pidemmällä aikavälillä Henkilöjunaliikenteen kehittämismahdollisuuksien huomioiminen osayleiskaavoituksessa Kävelyn japyöräilyn tavoiteverkkojen määrittäminen yleis-ja pyöräilyn ja joukkoliikenteenkannalta kävelyn, jaarviointi laatiminen tavoitteiden kaavahankkeiden Uusien jalankulun japyöräilyn tilavaraukset. suhde liikkumisvyöhykkeisiin,yhteydet joukkoliikenteenpysäkeillesekä varmistetaanmaankäytöntehokkuuden kaavoituksessa Yksityiskohtaisessa tuetaan em. liikkumisvyöhykkeitä. (lähinnäosayleiskaavat) maankäytönsuunnittelussa Yleispiirteisessä Toimenpide 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tai tiivistäminen voimassa

M olevien ja muutettavien maankäyttösuunnitelmien mukaisesti 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Maankäytön rakenteita kehitetään siten, että joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat etusijalla olevia kulkumuotoja 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Mahdollistetaan uuden asumisen sijoittaminen olemassa olevaan 1 1 1 1 1 1

A yhdyskuntarakenteeseen joukkoliikenteen solmukohtiin 1 1 Hallitaan liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia asuinympäristössä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Parannetaan valtatien 9 varrella olevien taajamien joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä säilyttäen peruspalvelutaso 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Edistetään kävelyä ja pyöräilyä kaupunkiseuduilla ja joukkoliikenteen solmupisteiden läheisyydessä 1 1 1 1 1 Vähennetään valtatiellä 9 tapahtuvia liikenneonnettomuuksia L

Turvataan valtatien 9 pitkämatkaiselle liikenteelle korkea palvelutaso haja- 1 1 1 1 asutusvyöhykkeellä ja taajamavyöhykkeillä sovitetaan palvelutaso vallitsevaan liikenneympäristöön 1 1 1 1 Parannetaan Turun ja Tampereen välisen joukkoliikenteen palvelutasoa (matka- aika, tarjonta) P 1 1 1 Kehitetään palvelurakenteita kunta- ja maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena

Paikallisen ja valtakunnallisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan 1 1 1 1

E varmistamalla edellytykset kustannustehokkaille ja täsmällisille kuljetuksille 1 1 Luodaan mahdollisuudet yhdistettyjen kuljetusten toteutumiseen 38 Lammenpuiston akk 1 1 1 39 Kumila-Mellilä, rinnakkaisyhteys 1 40 Mellilän liittymä, akk 1 41 Kuuskoski - Jalkala, rinnakkaisyhteys 1 42 Loimaan asema, radan alitus 1 1 1 43 Loimaa, Peltoinen, radan alitus 1 1 1 44 Urjala-Huhti (asema), jkp-tie 1 1 1 45 Urjalankylä – Urjala, jkp-tie 1 46 Huhti radan ylittävä silta 1 1 1 47 Vt2 Humppila - Vt 9, rinnakkaisyhteys 1 48 Vt 2 ja vt 9 liittymäsillan levennys 1 1 49 Urjala uudet yritysalueet, rinnakkaisyhteys 1 50 Kylmäkoski – Viiala, jkp-tie 1 51 Turun kehätie - Aura, 5 pysäkkitoimenpidettä 1 1 1 52 Turun Kehätie - Aura, 4 pysäkkitoimenpidettä 1 1 1 53 Aura - Loimaa, 4 pysäkkitoimenpidettä 1 1 1 54 Loimaa-Urjala, 3 pysäkkitoimenpidettä 1 1 1 55 Loimaa-Urjala, 1 pysäkkitoimenpide 1 1 1 56 Urjala-Akaa, 1 pysäkkitoimenpide 1 1 1 Säästökallion ja Riihikoskentien liittymien porrastukset (sis. 57 alikulkujärjestelyt ja pysäkit) sekä kt 41 liittymän parantaminen poistamalla 1 3 valtatieliittymää 58 Jalkalantie, Mäyrätie liittymän porrastus ja yksityistiejärjestelyt 1 59 Kyröntie, liittymän porrastus ja pysäkit 1 Kaulanperän järjestelyt vaihe 1. Piimätie, Kumilansuontie liittymän 60 1 porrastus ja Huitinperäntien jatke, tasoristeyksen poisto (risteyssilta) Kaulanperän järjestelyt vaihe 2. Kumilantien, Kontolantien, Melliläntien 61 1 liittymien poistot ja rinnakkaistiejärjestelyt ja tasoristeyksen poisto 62 Karhulan liittymän (Vanhankirkontie) porrastus 1 1 1 63 Loimaan etl (vt 9 ja mt 213) liittymiskaistojen rakentaminen 1 1 64 Haarantie, Tampereentie, liittymän porrastus 1 65 Metsämaantie, Koskenrannantie liittymän porrastus 1 Ristimäenkulmantie väistötila, Vt9/Rantalankulmantie, Korventie, 66 1 turvasaarekkeet 67 Humppilan etl (vt 2/vt 9) liittymiskaistojen rakentaminen 1 1 68 Uudensalmentie, Hakkilantie liittymän porrastus 1 Yksityistieliittymien järjestelyt ja la-pysäkit Uudensalmentie-Kylmäkoski, 69 1 tiesuunnitelman mukaisesti. 70 Kehitetään Auran asemaa kaukojunien pysähtymispaikkana 1 1 1 71 Mellilän ja Matkun uusien kohtaamispaikkojen toteuttaminen 1 1 1 1 72 Kylmäkosken ja Ypäjän uusien kohtaamispaikkojen toteuttaminen 1 1 1 1 73 Toijalan kolmioraide 1 1 Tampereen tavararatapihan pullonkaulojen poistaminen rakentamalla 74 1 1 lisäraide ja jatkamalla tuloratapihan raiteita. Muut välityskykyä parantavat toimenpiteet: Lempäälän uusi ohituspaikka, 75 1 1 Tampereen eteläpuolen eritasoyhteys. Muut terminaalien parantamiset Turun ja Tampereen ratapihojen 76 1 1 kehittäminen, Turun seudun raakapuuterminaaliin varautuminen Turku-Toijala radan nopeustason nosto ja tasoristeyksien poisto: Raidegeometrian mahdollistama nopeustason nosto yhteysvälillä pitää 77 sisällään raidegeometrian parantamisen lisäksi tasoristeysten poistoja, 1 1 1 vaihdemuutoksia, pohjanvahvistusta sekä turvalaite- ja sähköratamuutoksia. 78 Turku-Toijala -radan akselipainon nosto 250 kN:iin. 1 1 79 Toijala-Tampere radan lisäraiteet ja seisakkeet 1 1 1 80 Kuuskoski-Jalkala ohituskaista 1 1 81 Kumila-Mellilä ohituskaista 1 1 82 Koskenranta–Rantalankulma ohituskaista 1 1 83 Leikkikangas-Menonen ohituskaista 1 1 84 Lehmussuo-Hakkila ohituskaista 1 1 85 Lieto-Aura parantaminen 4 vaihtoehtoa 1 1 86 Turun lentoaseman uusi etl 1 87 Auran etl tiejärjestelyineen 1 1 1 1 1 1 88 Vt9/Kyröntie, 2-ramppinen perusverkon etl 1 1 89 Vt9/Niinijoentie, Melliläntie, 2-ramppinen perusverkon etl 1 1 90 Vt9/Nuutajärventie, Hankisuontie, 2-ramppinen perusverkon etl 1 1 91 Vt9/Ruokolantie eritasoliittymä 1 1 1 92 Vt9/Sotkiantien liittymä, 2-ramppinen perusverkon etl, 1 1 93 Sallinkulman eritasoliittymä 1

Liite 4 Suunnitteluperusteet Yhteysvälin palvelutasotavoitteet

Kuvaus Yhteysvälin jaksoittaiset sekä koko yhteysväliä koskevat palvelutasotavoitteet tielle ja radalle muodostettiin keskeisten palvelutasopuutteiden pohjalta paikalliselle ja pitkämatkaiselle liikenteelle. Yhteysvälille valtatie 9 Turku-Tampere on laadittu kehityskäytäväselvitys, jossa muodostettiin valtatien ja radan muodostamalle liikennekäytävälle tavoitetila. Tavoitetilan saavuttamiseksi määritettiin kaikilta Jakso 1 E18 Turun kehätie – Aura tuottavuuspyramidin portailta liikennekäytävän maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Selvitys on luonteeltaan esiselvitys. Toimenpiteet Paikallinen liikenne: kohdistuvat Turun ja Akaan väliselle jaksolle välillä E18 Turun kehätie – valtatie 3 ja koskevat kaikkia • Parannetaan paikallisen liikenteen turvallisuutta ja matka-aikaa helpottamalla liittymistä kulkumuotoja. Ensimmäisessä vaiheessa eli vuoteen 2025 mennessä toteutettavat toimenpiteet on valtatielle. jaoteltu kolmeen koriin eri rahoitustasoille. Toinen vaihe muodostuu vuoteen 2040 mennessä • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä toteutettavista toimenpiteistä. Väylähankkeiden suunnittelua ohjaavana asiakirjana käytetään turvallisuuden heikkenemistä Auran kohdalla sekä parannetaan valtatien suuntaisia pyöräilyn suunnitteluperusteita, jotka tarkentuvat ja täydentyvät seuraavissa suunnitteluvaiheissa. yhteyksiä Turun suuntaan. • Parannetaan joukkoliikennepysäkkien saavutettavuutta sekä matkan suunnittelua ja Yhteysvälin yleiset MALPE-tavoitteet joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna.

Yhteysvälille muodostettiin MALPE-tavoitteet, joiden perustana olivat valtakunnalliset Pitkämatkainen liikenne: alueidenkäyttötavoitteet, maakunnalliset tavoitteet, väylänpidon tavoitteet sekä joukkoliikenteen • Vähennetään liikenneonnettomuuksia ja niiden aiheuttamia häiriöitä Turun ja Auran välillä sekä valtakunnalliset palvelutasotavoitteet. liittymissä. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta turvaamalla tasainen nopeustaso. Maankäytön tavoitteet • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla  Mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tai tiivistäminen voimassa olevien ja liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä. muutettavien maankäyttösuunnitelmien mukaisesti  Maankäytön rakenteita kehitetään siten, että joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat etusijalla Jakso 2 Aura – Loimaa olevia kulkumuotoja Asumisen tavoitteet Paikallinen liikenne:  Mahdollistetaan uuden asumisen sijoittaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. joukkoliikenteen solmukohtiin • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä  Hallitaan liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia asuinympäristössä turvallisuuden heikkenemistä taajamien kohdalla Liikenteen tavoitteet Pitkämatkainen liikenne:  Parannetaan valtatien 9 varrella olevien taajamien joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä säilyttäen • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä maatalousliikenteen aiheuttamia häiriöitä peruspalvelutaso valtatiellä.  Edistetään kävelyä ja pyöräilyä kaupunkiseuduilla ja joukkoliikenteen solmupisteiden • Vähennetään matka-ajan hajontaa turvaamalla tasainen nopeustaso ja parantamalla läheisyydessä ohitusmahdollisuuksia.  Vähennetään valtatiellä 9 tapahtuvia liikenneonnettomuuksia • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla  Turvataan valtatien 9 pitkämatkaiselle liikenteelle korkea palvelutaso haja-asutusvyöhykkeellä ja liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä. taajamien kohdalla sovitetaan palvelutaso vallitsevaan liikenneympäristöön  Parannetaan Turun ja Tampereen välisen joukkoliikenteen palvelutasoa (matka-aika, tarjonta) Jakso 3 Loimaa - Urjala Palveluiden tavoitteet  Kehitetään palvelurakenteita kunta- ja maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena Paikallinen liikenne: Elinkeinoelämän tavoitteet • Vähennetään valtatien käyttöä paikalliseen liikkumiseen ja mahdollistetaan turvallinen  Paikallisen ja valtakunnallisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan varmistamalla liikkuminen valtatien suuntaisesti. edellytykset kustannustehokkaille ja täsmällisille kuljetuksille • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen  Luodaan mahdollisuudet yhdistettyjen kuljetusten toteutumiseen joukkoliikenteen pysähtymiseen taajamien kohdalla. • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia häiriöitä valtatiellä. • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla ohitusmahdollisuuksia. • Parannetaan turvallisuutta ja mukavuutta vähentämällä paikallisen liikenteen (myös maatalousliikenteen) liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä.

Liite 4 Suunnitteluperusteet Yhteysvälin palvelutasotavoitteet

Kuvaus Yhteysvälin jaksoittaiset sekä koko yhteysväliä koskevat palvelutasotavoitteet tielle ja radalle muodostettiin keskeisten palvelutasopuutteiden pohjalta paikalliselle ja pitkämatkaiselle liikenteelle. Yhteysvälille valtatie 9 Turku-Tampere on laadittu kehityskäytäväselvitys, jossa muodostettiin valtatien ja radan muodostamalle liikennekäytävälle tavoitetila. Tavoitetilan saavuttamiseksi määritettiin kaikilta Jakso 1 E18 Turun kehätie – Aura tuottavuuspyramidin portailta liikennekäytävän maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Selvitys on luonteeltaan esiselvitys. Toimenpiteet Paikallinen liikenne: kohdistuvat Turun ja Akaan väliselle jaksolle välillä E18 Turun kehätie – valtatie 3 ja koskevat kaikkia • Parannetaan paikallisen liikenteen turvallisuutta ja matka-aikaa helpottamalla liittymistä kulkumuotoja. Ensimmäisessä vaiheessa eli vuoteen 2025 mennessä toteutettavat toimenpiteet on valtatielle. jaoteltu kolmeen koriin eri rahoitustasoille. Toinen vaihe muodostuu vuoteen 2040 mennessä • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä toteutettavista toimenpiteistä. Väylähankkeiden suunnittelua ohjaavana asiakirjana käytetään turvallisuuden heikkenemistä Auran kohdalla sekä parannetaan valtatien suuntaisia pyöräilyn suunnitteluperusteita, jotka tarkentuvat ja täydentyvät seuraavissa suunnitteluvaiheissa. yhteyksiä Turun suuntaan. • Parannetaan joukkoliikennepysäkkien saavutettavuutta sekä matkan suunnittelua ja Yhteysvälin yleiset MALPE-tavoitteet joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna.

Yhteysvälille muodostettiin MALPE-tavoitteet, joiden perustana olivat valtakunnalliset Pitkämatkainen liikenne: alueidenkäyttötavoitteet, maakunnalliset tavoitteet, väylänpidon tavoitteet sekä joukkoliikenteen • Vähennetään liikenneonnettomuuksia ja niiden aiheuttamia häiriöitä Turun ja Auran välillä sekä valtakunnalliset palvelutasotavoitteet. liittymissä. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta turvaamalla tasainen nopeustaso. Maankäytön tavoitteet • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla  Mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tai tiivistäminen voimassa olevien ja liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä. muutettavien maankäyttösuunnitelmien mukaisesti  Maankäytön rakenteita kehitetään siten, että joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat etusijalla Jakso 2 Aura – Loimaa olevia kulkumuotoja Asumisen tavoitteet Paikallinen liikenne:  Mahdollistetaan uuden asumisen sijoittaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. joukkoliikenteen solmukohtiin • Vähennetään valtatien ja radan estevaikutusta ja sen aiheuttamaa turvallisuuden tunteen sekä  Hallitaan liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia asuinympäristössä turvallisuuden heikkenemistä taajamien kohdalla Liikenteen tavoitteet Pitkämatkainen liikenne:  Parannetaan valtatien 9 varrella olevien taajamien joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä säilyttäen • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä maatalousliikenteen aiheuttamia häiriöitä peruspalvelutaso valtatiellä.  Edistetään kävelyä ja pyöräilyä kaupunkiseuduilla ja joukkoliikenteen solmupisteiden • Vähennetään matka-ajan hajontaa turvaamalla tasainen nopeustaso ja parantamalla läheisyydessä ohitusmahdollisuuksia.  Vähennetään valtatiellä 9 tapahtuvia liikenneonnettomuuksia • Vähennetään paikallisen liikenteen liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä parantamalla  Turvataan valtatien 9 pitkämatkaiselle liikenteelle korkea palvelutaso haja-asutusvyöhykkeellä ja liittymäturvallisuutta ja vähentämällä liittymiä. taajamien kohdalla sovitetaan palvelutaso vallitsevaan liikenneympäristöön  Parannetaan Turun ja Tampereen välisen joukkoliikenteen palvelutasoa (matka-aika, tarjonta) Jakso 3 Loimaa - Urjala Palveluiden tavoitteet  Kehitetään palvelurakenteita kunta- ja maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena Paikallinen liikenne: Elinkeinoelämän tavoitteet • Vähennetään valtatien käyttöä paikalliseen liikkumiseen ja mahdollistetaan turvallinen  Paikallisen ja valtakunnallisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan varmistamalla liikkuminen valtatien suuntaisesti. edellytykset kustannustehokkaille ja täsmällisille kuljetuksille • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen  Luodaan mahdollisuudet yhdistettyjen kuljetusten toteutumiseen joukkoliikenteen pysähtymiseen taajamien kohdalla. • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia häiriöitä valtatiellä. • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla ohitusmahdollisuuksia. • Parannetaan turvallisuutta ja mukavuutta vähentämällä paikallisen liikenteen (myös maatalousliikenteen) liikennevirtaan aiheuttamia häiriöitä.

Jakso 4 Urjala - Akaa Paikallinen liikenne: • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen joukkoliikenteen pysähtymiseen taajamien (mm. Urjala) kohdalla. Pitkämatkainen liikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia häiriöitä valtatiellä. • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla ohitusmahdollisuuksia.

Turku-Tampere tieyhteys

Pitkämatkainen henkilöliikenne: • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta ja matkustamisen mukavuutta vähentämällä nopeustason vaihtelua. • Parannetaan joukkoliikenteen matka-aikaa edistämällä nopean pitkämatkaisen joukkoliikenteen kulkemista valtatietä 9 pitkin ja mahdollistetaan sen pysähtyminen taajamien kohdalla vailla viivytyksiä. Pitkämatkaiset kuljetukset: • Parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä lisäämällä yhteysvälin liikenneturvallisuutta, turvaamalla tasainen nopeustaso sekä vähentämällä häiriötilanteita.

Turku - Tampere ratayhteys

Pitkämatkainen henkilöliikenne: • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välityskykyä. • Parannetaan työmatkaliikenteen yhteyksiä kaukojunaliikenteessä Turun työssäkäyntialueella ja lähijunaliikenteessä Tampereen työssäkäyntialueella. Pitkämatkaiset kuljetukset: • Parannetaan Turun ja Toijalan välillä tasoristeysturvallisuutta. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välityskykyä. • Parannetaan Turusta Toijalan kautta etelään suuntautuvien kuljetusten sujuvuutta.

Jakso 4 Urjala - Akaa Suunnitteluperusteet Paikallinen liikenne: • Parannetaan paikallisen liikenteen liittymäturvallisuutta. Matka- ja kuljetusketjujen parantamisen tavoitteet • Lisätään joukkoliikenteen käytön helppoutta ja matka-aikaa luomalla edellytykset pitkämatkaisen joukkoliikenteen pysähtymiseen taajamien (mm. Urjala) kohdalla. Matkaketjujen parantamisen osalta yhteysvälillä korostuvat työmatkat kaupunkiseutujen Pitkämatkainen liikenne: työssäkäyntialueilla sekä vapaa-ajanmatkat pitkämatkaisessa liikkumisessa. Yhteysvälin yksi • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta vähentämällä hirvieläinonnettomuuksista aiheutuvia ominaispiirre on, ettei sillä ole mökkimatkustamiseen liittyvää vapaa-ajan liikennettä. Keskeinen merkitys häiriöitä valtatiellä. vapaa-ajanmatkoista on myös Turun satamaan suuntautuvilla matkoilla, joiden sujuvuus on tärkeää • Parannetaan matkojen mukavuutta ja vähennetään matka-ajan hajontaa tarjoamalla varmistaa. ohitusmahdollisuuksia. Turun, Tampereen sekä Loimaan työssäkäyntialueilla keskeinen rooli on työ- ja opiskelumatkoilla, joiden Turku-Tampere tieyhteys tärkein palvelutasotekijä on matka-aika ja sen ennakoitavuus sekä helppous. Tärkeää on matkan toteutuminen ennakoidun aikataulun mukaisesti vailla häiriöitä. Työ- ja opiskelumatkojen palvelutasoa Pitkämatkainen henkilöliikenne: parannetaan mm. joukkoliikenteen saavutettavuutta parantamalla sekä turvallisuutta parantamalla. • Parannetaan matka-ajan ennakoitavuutta ja matkustamisen mukavuutta vähentämällä Liittymien parantaminen mahdollistaa nopeustason nostamisen (esimerkiksi Aura-Loimaa välillä nopeustason vaihtelua. vaarallisissa liittymissä), mikä osaltaan parantaa turvallisuuden ohella myös sujuvuutta. Matkojen • Parannetaan joukkoliikenteen matka-aikaa edistämällä nopean pitkämatkaisen joukkoliikenteen helppoutta taas parannetaan kuntarajoista ja liikennepalvelun tuottajasta riippumattomilla informaatio- ja kulkemista valtatietä 9 pitkin ja mahdollistetaan sen pysähtyminen taajamien kohdalla vailla lippulippujärjestelmillä, helpoilla ja sujuvilla vaihtoyhteyksillä sekä parantamalla solmupisteiden viivytyksiä. palvelutasoa. Pitkämatkaiset kuljetukset: • Parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta ja täsmällisyyttä lisäämällä yhteysvälin Kaupunkiseutujen välisellä alueella paikallinen liikenne on vähäisempää ja tällöin korostuu liikenneturvallisuutta, turvaamalla tasainen nopeustaso sekä vähentämällä häiriötilanteita. pitkämatkaisen henkilöliikenteen palvelutaso. Pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä suurin osa on vapaa- ajanmatkoja, joiden tärkein palvelutasotekijä on matkan mukavuus matka-ajan ja sen ennakoitavuuden Turku - Tampere ratayhteys sekä matkan hallittavuuden lisäksi. Matkan mukavuutta parannetaan varmistamalla tasainen nopeustaso haja-asutusalueiden ulkopuolella sekä lisäämällä ohitusmahdollisuuksia. Pitkämatkainen henkilöliikenne: • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan Haja-asutusalueilla matkaketjuista olennaisia ovat sekä yhteydet kuntakeskuksiin, mutta myös yhteydet häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välityskykyä. kuntakeskuksista pääkaupunkiin sekä yhteysvälin päihin. Vaihtoehtoisia joukkoliikennepalveluita • Parannetaan työmatkaliikenteen yhteyksiä kaukojunaliikenteessä Turun työssäkäyntialueella ja kehittämällä mahdollistetaan kulkeminen kuntakeskukseen, josta on järjestetty yhteydet taas eteenpäin. lähijunaliikenteessä Tampereen työssäkäyntialueella. Kuntakeskusten tai taajamien muodostamien solmupisteiden pääpysäkkien sijoittaminen on Pitkämatkaiset kuljetukset: toimenpiteissä huomioitu siten, että siihen liittyvät hyvät kulkuyhteydet, liityntäpysäköinnin mahdollisuus • Parannetaan Turun ja Toijalan välillä tasoristeysturvallisuutta. ja mahdollisuus odottamiseen sisätiloissa. • Parannetaan matka-aikaa ja sen ennakoitavuutta vähentämällä Turku-Toijala–radan häiriöherkkyyttä ja lisäämällä välityskykyä. Kuljetusketjujen kriittisiä palvelutasotekijöitä ovat kustannustehokkuus sekä toimitusvarmuus. • Parannetaan Turusta Toijalan kautta etelään suuntautuvien kuljetusten sujuvuutta. Toimitusvarmuus tarkoittaa kuljetuksen täsmällisyyttä, turvallisuutta sekä vaurioimattomuutta/pilaantumattomuutta. Rikkidirektiivin käyttöönoton myötä kuljetusten ennustetaan siirtyvän yhä enemmän etelän satamiin, jolloin myös kumipyöräkuljetusten osuus yhteysvälillä saattaa lisääntyä. Kuljetusketjujen toimivuuden parantaminen yhteysvälillä edellyttää valtatien sujuvuuden parantamista ja raideliikenteen pullonkaulojen poistamista. Kuljetusten häiriöttömyys on tärkeää, jotta tavaravirrat ovat sovittuun aikaan luotettavasti perillä. Kuljetusten kustannustehokkuuteen vaikuttaa tasainen nopeustaso sekä turvallisuus. Näihin vaikutetaan toimenpidetasolla liittymäturvallisuutta parantamalla ja ohitusmahdollisuuksia lisäämällä.

Liikenteen hallinnan tavoitteet

Liikenteen muuttuvia ohjaus- ja opastusjärjestelmiä toteutetaan E18 Turun kehätielle ja siihen liittyville sisäänajoväylille. Muualla yhteysvälillä kyseeseen tulee turvallisuutta tukeva telematiikka (automaattivalvonta), joka valvonnan ohella voi toimia liikenteen seurantajärjestelmänä (liikennemäärä- ja nopeustietojen kerääminen). Tämän lisäksi vaihtuvat nopeusrajoitukset soveltuvat pistemäisiin turvallisuusongelmakohteisiin ja liityntäpysäköinnistä tiedottaminen asemien, pysäkkien ja terminaalien yhteyteen.

Joukkoliikenteen ja kävelyn sekä pyöräilyn tavoitteet VAIHE I Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan 2+2-kaistainen eritasoliittymin varustettu osuus kantatien 41 Turku-Tampere yhteysväli on määritetty joukkoliikenteen valtakunnallisessa palvelutasomäärittelyssä liittymään, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä mahdollistaa 100 km/h nopeustason huipputason yhteysväliksi. Tavoitteena on lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja linjaosuudella. Eritasoliittymien kautta paikallinen liikenne kytkeytyy valtatielle turvallisesti ja sujuvasti. muodostaa ylivoimainen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Joukkoliikenteen runkomatka-aika tulee olla Auran kohtaa parannetaan ensimmäisessä vaiheessa kahdessa osassa. Ensin toteutetaan vähintään henkilöautomatkaa vastaava. liikenneturvallisuutta parantavat liittymäporrastukset (Säästökallio, Riihikoskentie). Vasta tämän jälkeen kantatie 41 käännetään Yhdystien liittymään. Kantatien kääntö mahdollistaa joukkoliikenteen reittien Palvelutasotavoitteet yhteysvälin jaksoille on määritetty erillisselvityksessä "Valtatien 9 suuntainen linjaamisen yhden pisteen kautta. joukkoliikenne välillä Turku-Akaa". Selvityksen perusteella korkeimmat palvelutasotavoitteet ovat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla ja niiden työssäkäyntialueilla. Turun ja Loimaan välillä on vähintään VAIHE II houkutteleva palvelutaso yhdessä junaliikenteen kanssa. Bussiliikenteessä on yhteysvälin keskivaiheilla Toisessa vaiheessa Auran kohta kantatien 41 ja Riihikoskentien välillä parannetaan 2+2-kaistaisena ja Loimaa-Humppila-Urjala välillä tavoitteena lakisääteinen taso ja Urjala-Kylmäkoski-Toijala-Lempäälä Yhdystien kohdalle toteutetaan eritasoliittymä. peruspalvelutaso. Aura – Loimaa Bussiliikenteen osalta tavoitellaan yhteysvälin keskeisiin solmupisteisiin laatutasoltaan korkealuokkaisia Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien pysäkkejä. Auran ja Loimaan taajamien kohdalla on selvitettävä mahdollisuuksia integroida kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja pysäkkitoimintoja palveluasemien yhteyteen. Muuten taajamien kohdilla tarjotaan tien varressa taajamien kohdilla 80 km/h. palvelutasoltaan korkeatasoisia pysäkkejä mahdollistamaan pitkämatkaisen linja-autoliikenteen pysähtyminen ja parantamaan osaltaan joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia yhteysvälillä. VAIHE I Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan valtatien turvallisuutta porrastamalla vaarallisia nelihaaraliittymiä Kävelyn ja pyöräilyn rooli on yhteysvälillä merkittävin taajamissa paikallisessa liikkumisessa. Tavoitteena (Jalkalantie, Kyröntie, Kumilansuontie, Karhula) sekä parantamalla liittymiä (Loimaan etl). Jaksolle on parantaa asutus- ja työpaikkakeskusten välisiä yhteyspuutteita, parantaa valtatien suuntaista toteutetaan kaksi ohituskaistaparia (Kuuskoski-Jalkala ja Kumila-Mellilä). liikkumista rinnakkaisväylästöä kehittämällä, vähentää radan ja valtatien estevaikutusta taajamissa, parantaa pysäkkiyhteyksiä turvallisuuden ja toimivuuden kannalta sekä kehittää liityntäpyöräilyn VAIHE II pysäköintipaikkoja. Toisessa vaiheessa Kyrön ja Mellilän porrastetut liittymät muutetaan perusverkon eritasoliittymiksi.

Maakuntakaavan ja maankäytön kytkennän tavoitteet Loimaa – Urjala Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien Selvityksen mukaiset ratkaisut edellyttävät huomioimista kaavoituksessa. Valtatien parantamiseen, kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja taajamien kohdilla 80 km/h. tavoitetila taajamarajojen osalta tulee ottaa huomioon kuntien maankäytön suunnittelussa, jotta uuden maankäytön kytkeytyminen valtatiehen toteutuu suunnitelmassa esitettyjen nykyisten tai uusien VAIHE I liittymien kautta ja maankäyttöratkaisuilla ei estetä esimerkiksi liityntäpysäköinnin Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan liikenneturvallisuutta liittymiä porrastamalla (Haarantie ja toteuttamismahdollisuuksia. Metsämaantie) ja liittymiä parantamalla (Ristimäenkulmantie, Rantalankulmantie, Humppilan etl, Nuutajärven etl). Jaksolle toteutetaan kaksi ohituskaistaparia (Koskenranta-Rantalankulma, Kuljetus- ja sujuvuustavoitteet sekä liikenneturvallisuustavoitteet on esitetty valtatielle Leikkikangas-Menonen). jaksoittain Urjala – Akaa Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat –raportissa (2007) on määritetty kehittämiselle Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien tavoitteet. Kesänopeusrajoitus tavoitetilanteessa on koko yhteysvälillä 100 km/h. Turusta Auraan on kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja moottoritie. Aurasta Loimaalle tie on keskikaiteella varustettu ohituskaistatie (2+1). Loimaalta Konhoon taajamien kohdilla 80 km/h. tie on 2-kaistainen päätie toistuvin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin. Tässä selvityksessä on määritelty vuoteen 2040 tavoitetila, joka osin poikkeaa Pääteiden VAIHE I kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat –raportin tavoitetilasta. Seuraavassa on esitetty tavoitetila Ensimmäisessä vaiheessa liikenneturvallisuutta parannetaan liittymän porrastuksella (Uudensalmentie) ja jaksoittain ja sen vaiheittainen toteuttaminen; vaihe I vuoteen 2025 mennessä ja vaihe II vuoteen 2040 liittymiä parantamalla välillä Uudensalmentie-Kylmäkoski. Jaksolle toteutetaan ohituskaistapari mennessä. (Lehmussuo-Hakkila).

E18 Turun kehätie - Aura VAIHE II Jaksolla tavoitetilanteena on 2+2-kaistainen eritasoliittymin varustettu valtatie. Jakson nopeustaso on Toisessa vaiheessa toteutetaan eritasoliittymät Urjalaan (Ruokolantie) ja Kylmäkoskelle (Sotkiantie). kaikkialla 100 km/h.

Joukkoliikenteen ja kävelyn sekä pyöräilyn tavoitteet VAIHE I Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan 2+2-kaistainen eritasoliittymin varustettu osuus kantatien 41 Turku-Tampere yhteysväli on määritetty joukkoliikenteen valtakunnallisessa palvelutasomäärittelyssä liittymään, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä mahdollistaa 100 km/h nopeustason huipputason yhteysväliksi. Tavoitteena on lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja linjaosuudella. Eritasoliittymien kautta paikallinen liikenne kytkeytyy valtatielle turvallisesti ja sujuvasti. muodostaa ylivoimainen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Joukkoliikenteen runkomatka-aika tulee olla Auran kohtaa parannetaan ensimmäisessä vaiheessa kahdessa osassa. Ensin toteutetaan vähintään henkilöautomatkaa vastaava. liikenneturvallisuutta parantavat liittymäporrastukset (Säästökallio, Riihikoskentie). Vasta tämän jälkeen kantatie 41 käännetään Yhdystien liittymään. Kantatien kääntö mahdollistaa joukkoliikenteen reittien Palvelutasotavoitteet yhteysvälin jaksoille on määritetty erillisselvityksessä "Valtatien 9 suuntainen linjaamisen yhden pisteen kautta. joukkoliikenne välillä Turku-Akaa". Selvityksen perusteella korkeimmat palvelutasotavoitteet ovat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla ja niiden työssäkäyntialueilla. Turun ja Loimaan välillä on vähintään VAIHE II houkutteleva palvelutaso yhdessä junaliikenteen kanssa. Bussiliikenteessä on yhteysvälin keskivaiheilla Toisessa vaiheessa Auran kohta kantatien 41 ja Riihikoskentien välillä parannetaan 2+2-kaistaisena ja Loimaa-Humppila-Urjala välillä tavoitteena lakisääteinen taso ja Urjala-Kylmäkoski-Toijala-Lempäälä Yhdystien kohdalle toteutetaan eritasoliittymä. peruspalvelutaso. Aura – Loimaa Bussiliikenteen osalta tavoitellaan yhteysvälin keskeisiin solmupisteisiin laatutasoltaan korkealuokkaisia Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien pysäkkejä. Auran ja Loimaan taajamien kohdalla on selvitettävä mahdollisuuksia integroida kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja pysäkkitoimintoja palveluasemien yhteyteen. Muuten taajamien kohdilla tarjotaan tien varressa taajamien kohdilla 80 km/h. palvelutasoltaan korkeatasoisia pysäkkejä mahdollistamaan pitkämatkaisen linja-autoliikenteen pysähtyminen ja parantamaan osaltaan joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia yhteysvälillä. VAIHE I Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan valtatien turvallisuutta porrastamalla vaarallisia nelihaaraliittymiä Kävelyn ja pyöräilyn rooli on yhteysvälillä merkittävin taajamissa paikallisessa liikkumisessa. Tavoitteena (Jalkalantie, Kyröntie, Kumilansuontie, Karhula) sekä parantamalla liittymiä (Loimaan etl). Jaksolle on parantaa asutus- ja työpaikkakeskusten välisiä yhteyspuutteita, parantaa valtatien suuntaista toteutetaan kaksi ohituskaistaparia (Kuuskoski-Jalkala ja Kumila-Mellilä). liikkumista rinnakkaisväylästöä kehittämällä, vähentää radan ja valtatien estevaikutusta taajamissa, parantaa pysäkkiyhteyksiä turvallisuuden ja toimivuuden kannalta sekä kehittää liityntäpyöräilyn VAIHE II pysäköintipaikkoja. Toisessa vaiheessa Kyrön ja Mellilän porrastetut liittymät muutetaan perusverkon eritasoliittymiksi.

Maakuntakaavan ja maankäytön kytkennän tavoitteet Loimaa – Urjala Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien Selvityksen mukaiset ratkaisut edellyttävät huomioimista kaavoituksessa. Valtatien parantamiseen, kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja taajamien kohdilla 80 km/h. tavoitetila taajamarajojen osalta tulee ottaa huomioon kuntien maankäytön suunnittelussa, jotta uuden maankäytön kytkeytyminen valtatiehen toteutuu suunnitelmassa esitettyjen nykyisten tai uusien VAIHE I liittymien kautta ja maankäyttöratkaisuilla ei estetä esimerkiksi liityntäpysäköinnin Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan liikenneturvallisuutta liittymiä porrastamalla (Haarantie ja toteuttamismahdollisuuksia. Metsämaantie) ja liittymiä parantamalla (Ristimäenkulmantie, Rantalankulmantie, Humppilan etl, Nuutajärven etl). Jaksolle toteutetaan kaksi ohituskaistaparia (Koskenranta-Rantalankulma, Kuljetus- ja sujuvuustavoitteet sekä liikenneturvallisuustavoitteet on esitetty valtatielle Leikkikangas-Menonen). jaksoittain Urjala – Akaa Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat –raportissa (2007) on määritetty kehittämiselle Jaksolla tavoitetilanteena on 2-kaistainen toistuvin ohituskaistoin varustettu valtatie, jossa taajamien tavoitteet. Kesänopeusrajoitus tavoitetilanteessa on koko yhteysvälillä 100 km/h. Turusta Auraan on kohdat on toteutettu eritasoliittymin. Jaksolla tavoitellaan taajamien välillä 100 km/h nopeustasoa ja moottoritie. Aurasta Loimaalle tie on keskikaiteella varustettu ohituskaistatie (2+1). Loimaalta Konhoon taajamien kohdilla 80 km/h. tie on 2-kaistainen päätie toistuvin keskikaiteellisin ohituskaistoin ja kuntakeskusten kohtien eritasoliittymin. Tässä selvityksessä on määritelty vuoteen 2040 tavoitetila, joka osin poikkeaa Pääteiden VAIHE I kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat –raportin tavoitetilasta. Seuraavassa on esitetty tavoitetila Ensimmäisessä vaiheessa liikenneturvallisuutta parannetaan liittymän porrastuksella (Uudensalmentie) ja jaksoittain ja sen vaiheittainen toteuttaminen; vaihe I vuoteen 2025 mennessä ja vaihe II vuoteen 2040 liittymiä parantamalla välillä Uudensalmentie-Kylmäkoski. Jaksolle toteutetaan ohituskaistapari mennessä. (Lehmussuo-Hakkila).

E18 Turun kehätie - Aura VAIHE II Jaksolla tavoitetilanteena on 2+2-kaistainen eritasoliittymin varustettu valtatie. Jakson nopeustaso on Toisessa vaiheessa toteutetaan eritasoliittymät Urjalaan (Ruokolantie) ja Kylmäkoskelle (Sotkiantie). kaikkialla 100 km/h.

Turku-Toijala ratayhteyden parantamisen tavoitteet

Rautatiekuljetusten (etenkin satamaliikenteen kannalta) osalta ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on radan luotettavuuden parantaminen (uudet kohtauspaikat Matkuun ja Mellilään, Toijalan kolmioraiteen toteuttaminen, Tampereen tavararatapihan sujuvuuden parantaminen). Radan luotettavuuden paraneminen lisää raideliikenteen täsmällisyyttä, välityskykyä ja rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta sekä mahdollistaa junaliikenteen vuorotarjonnan lisäämisen sekä aikataulumuutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan kahden tasoristeyksen poistamista Turun ja Toijalan väliltä. Lisäksi asemien yhteyteen kehitetään liityntäliikenteen pysäköinti ja pyöräväyläyhteyksiä.

Toisessa vaiheessa tavoitellaan radan välityskyvyn lisäämistä radan rakennetta ja geometriapuutteita parantamalla, kantavuutta parantamalla sekä nostamalla radan nopeustasoa. Nopeustason nosto edellyttää myös tasoristeyksien poistamista. Tasoristeyksien poistaminen tai muuttaminen Trafin määräysten mukaisiksi tulee kyseeseen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä varaudutaan Auran aseman laiturijärjestelyjen muuttamiseen mahdollistamaan kaukojunaliikenteen pysähtyminen Auran asemalla.

Kuljetusketjujen parantamisessa suuri kehittämismahdollisuus on rautateillä yhdistettyjen kuljetusten mahdollistaminen Turun satamasta Tampereen ja Keski-Suomen suuntaan. Tämän toiminnan kehittämisellä vähennettäisiin merkittävästi rekkajonoja, jotka muodostuvat valtatielle 9 Tukholma-Turku autolautan saapumisen jälkeen.

Alustava kustannustavoite Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on yhteensä 111 M€. Toimenpiteet on jaoteltu kolmelle rahoitustasolle (12 M€, 51 M€ ja 111 M€).

Suunnitelman käsittely

Kehityskäytäväselvityksen raportista pyydetään maakuntaliitoilta lausunnot sekä kunnilta kommentit. Lausuntojen mukaan raporttia ei muokata, vaan lausunnot toimivat raportin kanssa jatkosuunnitteluohjeina.

Turku-Toijala ratayhteyden parantamisen tavoitteet

Rautatiekuljetusten (etenkin satamaliikenteen kannalta) osalta ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on radan luotettavuuden parantaminen (uudet kohtauspaikat Matkuun ja Mellilään, Toijalan kolmioraiteen toteuttaminen, Tampereen tavararatapihan sujuvuuden parantaminen). Radan luotettavuuden paraneminen lisää raideliikenteen täsmällisyyttä, välityskykyä ja rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta sekä mahdollistaa junaliikenteen vuorotarjonnan lisäämisen sekä aikataulumuutoksia. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan kahden tasoristeyksen poistamista Turun ja Toijalan väliltä. Lisäksi asemien yhteyteen kehitetään liityntäliikenteen pysäköinti ja pyöräväyläyhteyksiä.

Toisessa vaiheessa tavoitellaan radan välityskyvyn lisäämistä radan rakennetta ja geometriapuutteita parantamalla, kantavuutta parantamalla sekä nostamalla radan nopeustasoa. Nopeustason nosto edellyttää myös tasoristeyksien poistamista. Tasoristeyksien poistaminen tai muuttaminen Trafin määräysten mukaisiksi tulee kyseeseen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä varaudutaan Auran aseman laiturijärjestelyjen muuttamiseen mahdollistamaan kaukojunaliikenteen pysähtyminen Auran asemalla.

Kuljetusketjujen parantamisessa suuri kehittämismahdollisuus on rautateillä yhdistettyjen kuljetusten mahdollistaminen Turun satamasta Tampereen ja Keski-Suomen suuntaan. Tämän toiminnan kehittämisellä vähennettäisiin merkittävästi rekkajonoja, jotka muodostuvat valtatielle 9 Tukholma-Turku autolautan saapumisen jälkeen.

Alustava kustannustavoite Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on yhteensä 111 M€. Toimenpiteet on jaoteltu kolmelle rahoitustasolle (12 M€, 51 M€ ja 111 M€).

Suunnitelman käsittely

Kehityskäytäväselvityksen raportista pyydetään maakuntaliitoilta lausunnot sekä kunnilta kommentit. Lausuntojen mukaan raporttia ei muokata, vaan lausunnot toimivat raportin kanssa jatkosuunnitteluohjeina. Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys on Liikenneviraston liikennerevoluution pilottiprojekti, jossa kolmen eri ELY-keskuksen alueella kulkevaa, Turun ja Tampereen välistä radan ja valtatien 9 muodostamaa liikennekäytävää käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Selvitys on laadittu vuorovaikutuksessa yhteysvälin kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa ottaen huomioon kaikkien liikennemuotojen käyttäjätarpeet.

Selvityksessä on tarkasteltu yhteysvälin kehittämistä lyhyellä 15 vuoden aikajänteellä sekä pidemmällä, 30 vuoden tähtäimellä. Kolmen maakunnan ja ELY-keskuksen aluetta halkovan yhteysvälin kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii osapuolten välistä yhteistyötä. Työpajojen, seminaarien ja kuntayhteistyön kautta on tavoiteltu yhteistä näkemystä yhteysvälin kehittämisestä.

LOPPURAPORTTI | 2014 TURKU – TAMPERE KEHITYSKÄYTÄVÄSELVITYS

ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS | LIIKENNEVIRASTO | RAMBOLL FINLAND | TAMMIKUU 2014