Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta

Ristiina, Suomenniemi, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta Toimenpidesuunnitelma Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo 2010 Kopijyvä Oy Kouvola 2010

Perus- ja maastokartat, ilmakuvat ja vektoriaineistot: © Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/10 © Maanmittauslaitos 2010. Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

Affecton (Karttakeskus) aineistot: © Karttakeskus, L4356

Ympäristöaineistot (SYKE): © Suomen ympäristökeskus

Karttapohjat (teemakartat): © Logiga Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina – Lappeenranta

Ristiina, Suomenniemi, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta

Toimenpidesuunnitelma

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Kouvola 2010 Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevastuualue Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA Juha Laamanen, [email protected], puh. 0400 654 153

Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikennevastuualue Kirkkokatu 1 (PL 1117) 70100 KUOPIO Pekka Hämäläinen, [email protected], puh. 0400 173 148

Ristiinan kunta Pellosniementie 5, 52420 PELLOSNIEMI Virpi Siekkinen, [email protected], puh. 040 5677 111

Suomenniemen kunta Kirkonkyläntie 14, 52830 SUOMENNIEMI Anne Ukkonen, [email protected], puh. 040 5454 594

Savitaipaleen kunta Kirkkotie 6, 54800 SAVITAIPALE Tapio Iso-Mustajärvi, [email protected], puh. 040 560 3075

Lemin kunta Toukkalantie 2, 54710 LEMI Antti Hirvikallio, [email protected], puh. 040 835 7826

Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu 1, 53101 LAPPEENRANTA Pentti Multaharju, [email protected], puh. 040 573 0363

Ramboll Finland Oy Piispanmäentie 5 (PL 3), 02241 ESPOO Juha Siitonen, [email protected], puh. 040 522 5888

Hankkeen internet-sivut ovat osoitteessa www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 3 TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ

Nykytilanne ja ongelmat Suunnitelman kuvaus

Valtatie 13 on tärkeä luoteis-kaakkoissuuntainen poikit­ Nykyinen valtatie on Ristiinan ja Lappeenrannan välillä Suunnittelualueeseen sisältyy valtatiestä 13 noin 78 kilo­ tainen tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta sekaliikennetie, joka ei täytä valtatielle asetettuja vaati­ metrin osuus Ristiinan ja Lappeenrannan välillä. Hanke Lappeenrantaan ja edelleen itärajan Imatran ja Nuijamaan muksia. Tie on linjaukseltaan ja tasaukseltaan mutkainen sijaitsee Ristiinan, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin vilkkaille rajanylityspaikoille. Tiellä on suuri merkitys myös ja mäkinen. Se on erityisesti raskaan liikenteen määrään ja Lappeenrannan kuntien alueilla. sen varrella olevien kuntien elinvoimaisuuteen sekä alueen nähden kapea tien leveyden vaihdellessa pääosalla matkaa yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. kahdeksan ja yhdeksän metrin välillä. Yleisten ja yksityisten Suunnitelman sisältämien toimenpiteiden kehittämisessä teiden liittymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. Tie on sovellettu ns. neliporrasperiaatetta, jonka keskeinen Valtatien 13 yhteysvälin Ristiina – Lappeenranta toimen­ kulkee Savitaipaleen päätaajamien läpi ja sivuaa Ristiinan, lähtökohta on, että ensin selvitetään tarve ja sen jälkeen pidesuunnitelman laatiminen käynnistyi kesällä 2009. Suomenniemen sekä Lemin taajama-alueita. luodaan keinot vastata tarpeeseen. Toimenpidesuunnitelma Suunnittelutyön kuluessa on tarkasteltu lukuisia toimen­ sisältää neliporrasperiaatteen mukaisten 1. – 3. portaan pidevaihtoehtoja, joiden pohjalta hankeryhmätyöskentely Tien nopeusrajoitus on nykyisin 60 – 100 km/h. Alimmil­ toimenpiteitä. Suunnitelmassa ei ole esitetty viimeisen eli ja suunnittelun aikaiset yleisötilaisuudet ovat vaikuttaneet laan nopeusrajoitus on tien pienisäteisissä mutkissa ja 4. portaan suurinvestointia, mikä olisi esimerkiksi kokonaan suunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Valtatien suunnitte­ tasauksen ongelmakohteissa sekä näkemältään puutteel­ uusi valtatie Ristiinan ja Lappeenrannan välille. Tie on suurilta osin kapea, mäkinen ja mutkainen lua ohjannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Liikennev­ listen liittymien kohdalla. Tiellä on vain harvoja turvallisia astuualueen johtama hankeryhmä valitsi suunnitelmassa ohituspaikkoja. Suunnitelma sisältää lukuisia 1. ja 2. portaan ns. pika­ esitetyt toimenpiteet. Se päätti myös suunnitelmassa parannustoimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa valtion tai kiireellisimmiksi priorisoidut toimenpiteet. Yhteysvälin liikennemäärät vaihtelevat taajama-alueiden kuntien kunnossapidon määrärahoituksella nopeallakin • Nykyisen tien sivukaltevuuden puutekohtien päällys­ ja metsätaipaleiden välillä runsaasti. Liikennemäärä on aikataululla. Lisäksi suunnitelma sisältää 3. portaan eli tysurakoita kiirehditään liikenneturvallisuuden paran­ pienimmillään 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa ja suurim­ nykyisen tien parannustoimenpiteitä 36 eri kohteessa. tamiseksi nykyisellä tiellä. Päällystystyön yhteydessä millaan Ristiinan ja Lappeenrannan päissä – noin 5 500 Näiden yhteenlaskettu alustava rakentamiskustannus on tehdään täristävät keskiviivamerkinnät sekä täristävät ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuodelle 2040 laaditun liikenne- 67 M€. reunaviivamerkinnät tien piennarleveyden salliessa ennusteen mukaan liikennemäärät vaihtelevat suunnitte­ • Hirvivaara-alueilla puusto ja pensaikko raivataan lualueella välillä 2 500 – 7 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Työtä varten perustettu hankeryhmä on valinnut 1. – 3. mahdollisimman leveälti eläinonnettomuuksien vähen- Tietä käyttävän raskaan liikenteen osuus on kokonaisliiken­ portaan toimenpiteistä tärkeimmät (ns. kärkihankkeiksi) tämiseksi teestä suuri eli 15 - 21 %. Raskaan liikenteen suuri määrä seuraavat toimenpiteet: • Myttiömäen jyrkissä mutkissa ja nousuissa lisä­ mäkisellä ja mutkaisella tiellä vähentää muun liikenteen tään taustamerkkejä ja tiekaiteissa testattavaksi sujuvuutta ja aiheuttaa hyvien ohituspaikkojen vähäisyyden heijastinnauhojen/-nastojen käyttöä ja tehokkuutta. takia jonoutumista sekä riskialttiita ohitustilanteita. 1. portaan toimenpiteet • Uskin mutkien kohdalla esitetään testattavaksi ajorataan (liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikuttaminen) asennettavia nykyaikaisia heijastinnastoja. Tien liikenneonnettomuustilanne on ollut huono: vuosina • Nopeusvalvontaohjelman toteuttamista kiirehditään. 2005 – 2009 on tapahtunut yhteensä 40 henkilövahinkoihin • Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan Savitai­ • Nopeusrajoitus 80 km/h asetetaan Saarilahden koh­ johtanutta onnettomuutta. Niissä on kuollut kaksi ihmistä ja paleen ja Lappeenrannan välisen työmatkaliikennettä dalla loukkaantuneita on ollut 50. Henkilövahinkoihin johtaneista palvelevan vuorotarjonnan lisäämisellä. onnettomuuksista yli 30 % on ollut kohtaamisonnettomuuk­ • Yhteysvälin kärkipysäkkien (Ristiina, Pellosniemi, Savi­ sia. Tien onnettomuusaste on 1,5 -kertainen Kaakkois- taipale ja Kuukanniemi) varustetason parantaminen 3. portaan toimenpiteet Suomen tiepiirin alueen vastaavien teiden keskimääräiseen (nykyisen tien parannustoimenpiteet) onnettomuusasteeseen verrattuna. 2. portaan toimenpiteet Pienet toimenpiteet Liikenneyhteyksien heikko toimivuus vaikeuttaa tien varren (nykyisen tieverkon käytön tehostaminen) • Rahikkala-Pellosniemi tievalaistus (Ristiina) 0,2 M€ kuntien maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä. Hyvät • Kauriansalmen eteläpuoli; tien leventäminen, jkpp-tie, ja sujuvat tieyhteydet ovat merkittävä tekijä yritysten haki- • Rajoitetaan suolankäyttöä pohjavesialueilla. Etsitään näkemäleikkaus ja valaistus (Suomenniemi) 0,5 M€ essa sijoittumis- ja laajenemiskohteita. korvaavia liukkaudentorjuntakeinoja. • Kuukanniemen kevyen liikenteen väylä ja Pajatien liitty­ män porrastaminen (Lemi, Lappeenranta) 1,4 M€

Valtatie 13 on merkittävä poikittaisyhteys 4 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ

Keskisuuret toimenpiteet Hankepaketti 1: 21,1 M€ • Mäntyharjuntien liittymän parantaminen ja valtatien • Ristiinan ohikulkutie (yleissuunnitelma 1997) ○○ Heikkerin mutkat, uusi linjaus (Lemi) 3,0 M€ • Hanke lisää elinkeinoelämän kuljetusten taloudellisuut­ tasauksen parantaminen liittymän eteläpuolella (Ris­ • Myttiömäen ohituskaista (2+2-kaistainen tie) ○○ Kuukanniemen liittymän parantaminen sisältäen ta, parantaa tienvarren kunnissa olevien yritysten kilpai­ tiina) 1,1 M€ • Kuukanniemen liittymän parantaminen ja kevyen liiken­ valtatien tasauksen parantamisen liittymän alueel­ lukykyä ja tukee kuntien maankäytön kehittämistä. • Punkan kohdan tiejärjestelyt (Suomenniemi) 0,8 M€ teen väylä suunnitelmarajalle. la (Lemi) 0,9 M€ • Suunnitelman toimenpiteiden ansiosta liikenneturval­ • Heikkerin mutkat, uusi linjaus (Lemi) 3,0 M€ ○○ Ristiinan ohikulkutie (Ristiina) 14,0 M€ lisuus paranee. Henkilövahinko-onnettomuuksien on • Kuukanniemen liittymän parantaminen sisältäen valta­ Hankepaketti 2: 20,1 M€ ○○ Myttiömäen ohituskaista 2+2 –kaistaa (Savitaipa­ arvioitu vähenevän noin 20 %. Parannustoimenpiteet tien tasauksen parantamisen liittymän alueella (Lemi) • Mäntyharjuntien liittymän parantaminen ja valtatien le) 5,7 M€ vähentävät keskimäärin kaksi henkilövahinko-onnet­ 0,9 M€ valaistus Pellosniemen liittymään ○○ Uskin ohituskaista, 2+2 –kaistaa (Lemi) 7,6 M€ tomuutta ja 0,2 kuolemaan johtavaa onnettomuutta • Ostolahden ohituskaistaosuus (1+2 -kaistainen tie) vuosittain. Suuret toimenpiteet • Kauriansalmen eteläpuoli; tien leventäminen, liitty­ • Ohituskaistaosuuksille rakennetaan ajosuunnat toi­ • Ristiinan ohikulkutie (Ristiina) 14,0 M€ mäjärjestelyt ja valaistus Keskeiset vaikutukset, haitallisten vaikutus- sistaan erottavat kaiteet ja tiejaksot valaistaan ja ne • Myttiömäen ohituskaista 2+2 –kaistaa (Savitaipale) • Myttiömäen ohituskaistaosuus (2+2 -kaistainen tie) ten lieventäminen ja tavoitteiden toteutumi- suojataan hirviaidoilla. Ohituskaistoja rakennetaan yh- 5,7 M€ • Uskin ohituskaistaosuus (2+2 -kaistainen tie) nen teensä viiteen kohtaan, jolloin kohtaamisonnettomuudet • Uskin ohituskaista, 2+2 –kaistaa (Lemi) 7,6 M€ • Kuukanniemen liittymän parantaminen ja kevyen liiken­ estyvät yli 10 km matkalla. Myös yksityisteiden liittymien teen väylä suunnitelmarajalle. • Eri portaiden mukaiset toimenpiteet poistavat vaiheit- karsiminen ja siirtäminen turvallisempaan paikkaan tain nykyisen tien ongelmia mm. vaarallisiksi koetuis­ parantavat liikenneturvallisuutta. Laajemmat toimenpidekokonaisuudet Hankepaketti 3: 35,5 M€ sa Myttiömäen, Uskin ja Heikkerin alueilla. • Ristiinan ja Lappeenrannan välisen tiejakson vaikutus­ Valtatien sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta tavoitteiden • Kaikki edellä esitetyt 3. portaan kärkihankkeet • Tien kehittäminen parantaa kansainvälisen, valtakunnal­ alueella olisi ilman toimenpiteitä vuoden 2040 tilanteessa mukainen parantaminen edellyttää puuttumista mahdolli­ ○○ Rahikkala-Pellosniemi tievalaistus (Ristiina) 0,2 M€ lisen, seudullisen ja paikallisen liikenteen sujuvuutta ja melualueella 92 asuinrakennusta ja 78 lomakiinteistöä. simman nopeasti useampaan ongelmakohteeseen ottaen ○○ Kauriansalmen eteläpuoli; tien leventäminen, jkpp- toimintavarmuutta. Liikenteen häiriöherkkyys pienenee Suunnitelmassa on meluntorjuntatoimenpiteitä esitetty huomioon pitkän valtatieosuuden moninaiset puutteet. Han­ tie, näkemäleikkaus ja valaistus (Suomenniemi) ja tavaraliikenteelle tärkeän matka-ajan ennustettavuus suurimpien tienparannustoimenpiteiden kohdalle. Näi­ keryhmä esittää kiireellisesti toteutettavaksi jonkin kolmesta 0,5 M€ paranee. Toteutettaessa suunnitelman toimenpiteet den toimenpiteiden ansiosta melualueella sijaitsevista seuraavasta hankepaketista. Hankepaketit koostuvat eri ○○ Kuukanniemen kevyen liikenteen väylä ja Pajatien matka-aika lyhenee ohituskaistojen ja nopeusrajoituk­ asuinkiinteistöistä saadaan suojattua 43 ja lomakiinteis­ ryhmien tärkeimmistä toimenpiteistä. liittymän porrastaminen (Lemi, Lappeenranta) sen muutosten ansiosta yhteysvälillä noin 5 minuuttia. töjä 34. Suunnitelmassa esitettyjen muiden melualueella 1,4 M€ • Hanke parantaa Suomen ja Venäjän välisen maaliiken­ olevien kiinteistöjen meluntorjunta voitaisiin toteuttaa ○○ Mäntyharjuntien liittymän parantaminen ja valta­ teen kehittämisnäkymiä sen edistäessä maiden välisen erillisen meluntorjunnan teemapaketin kautta. tien tasauksen parantaminen liittymän eteläpuolel­ kaupan, kuljetusten ja turistiliikenteen kasvukehitystä • Tien parantaminen ei heikennä arvokkaiden luonto- la (Ristiina) 1,1 M€ • Parannettu tie tukee Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan ja maisema-alueiden arvoa. Ohituskaistojen uusilla ○○ Punkan kohdan tiejärjestelyt (Suomenniemi) maakuntien kehittämistä tarjoamalla sujuvan valtatieyh­ linjausosuuksilla luonnonolot ja lajisto pitää selvittää 0,8 M€ teyden alueiden maankäytön kehittämiselle. jatkosuunnittelun yhteydessä. • Suunnitelmassa on esitetty Punkan kohdalle valtatien linjauksen muutos. Uusi tie sijoittuu Kauriansalmen päässä pohjavesialueelle, jossa tarvitaan pohjave- sisuojaus valtatielle. Muut pohjavesialueille esitetyt toimenpiteet ovat vähäisiä, eikä ne vaaranna pohjeve­ den laatua. • Liikenteen sujuvoituminen vähentää päästöjä, lyhentää matkustusaikoja ja siten helpottaa tien vaikutusalueella asuvien ihmisten arkea. • Suunnitelmassa esitettyjen Kauriansalmen ja Saarilah­ den kohteiden hulevesien käsittelyjärjestelmillä estetään onnettomuustilanteissa haitallisten aineiden joutuminen Kuolimon Natura-alueen vesistöön.

Hankkeen yleiskartta Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ, ALKUSANAT

ALKUSANAT

Jatkotoimenpiteet ja toimenpiteiden rahoi- Valtatien 13 yhteysväli Mikkeli – Lappeenranta on osa Toimenpidesuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen tusnäkymät tärkeää tieyhteyttä Kaakkois-Suomesta Keski- ja Pohjois- ELY-keskuksen (31.12.2009 saakka Kaakkois-Suomen Suomeen. Se on tärkeä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan tiepiiri) toimeksiannosta. Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä- Hankkeen sisältämät toimenpiteet eivät tällä hetkellä sisälly puunjalostusteolli­suuden raaka-aineiden kuljetusreitti ja Karjalan liitto ja valtatien vaikutusalueella olevat kunnat Kaakkois-Suomen tai Pohjois-Savon ELY-keskusten vuo­ tärkein tavara- ja henkilöliikenteen yhteys Venäjän rajany­ Ristiina, Suomenniemi, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta, sien 2011-2014 toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Toimen­ lityspaikoilta Etelä-Savoon ja edelleen Mikkelistä valtatietä Mikkeli, Mäntyharju ja Kangasniemi kantavat erityistä piteiden rahoitusmahdollisuutena tulevat kyseeseen myös 5 pohjoiseen. Valtatien 13 merkitys lähi- ja kaukoyhteytenä huolta yhteysvälin kehittämisen tulevaisuudesta. Ne ovat maakuntaliittojen käytettävissä olevat keinot edesauttaa on luonnollisesti suuri sen vaikutuspiirissä olevien kuntien yhdessä mahdollistaneet merkittävällä rahoitusosuudellaan liikenteellisten parannustoimenpiteiden toteuttamista. Yh­ toiminnalle ja elinvoimaisuudelle. toimenpidesuunnitelman laatimisen. Lisäksi hankkeen tenä rahoitusmahdollisuutena on myös käynnistymässä suunnitteluun paikallista asiantuntemusta ovat tuoneet oleva EU:n naapuriohjelma, Kaakkois-Suomen ENPI. Venäjän talouskasvun ennakoidaan olevan taloustaantu­ PRO vt13 -ryhmään kuuluvat yksityisjäsenet. Hankeryhmä man jälkeen jälleen vahvaa, mikä näkyy Suomen ja Venäjän kokoontui toimenpidesuunnitelman laatimisen aikana neljä Toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen 1. ja 2. portaan toi­ välisen ammatti- ja turistiliikenteen kasvuna. Suomen ja kertaa. menpiteiden toteuttaminen on mahdollista ELY-keskusten Venäjän välistä liikennettä kasvattaa selvästi myös viisumi­ hoitourakoiden yhteydessä määrärahoituksen sallimissa vapauden toteutuminen EU:n ja Venäjän välille, jonka arvi­ Hankeryhmän työskentelyyn osallistuivat: puitteissa tai kuntien rahoituksella. oidaan toteutuvan aikaisintaan vuonna 2015. Valtatien 13 liikenteen kannalta Lappeenrannan Nuijamaan ja Imatran Pekka Hämäläinen, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus / Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnistää hankeryhmän raja-asemat ovat rajanylityspaikoista merkittävimmät. Kaakkois-Suomen ELY-keskus päätöksen pohjalta tiesuunnitelman laatimisen Myttiön­ Jukka Timperi Kaakkois-Suomen ELY-keskus mäen kohdan parantamisesta. Toimenpidesuunnitelmaa Nykyinen valtatie 13 on Ristiinan ja Lappeenrannan välillä Jouni Halme Etelä-Savon ELY-keskus koskevan toimenpidepäätöksen jälkeen ELY-keskukset sekaliikennettä välittävä tie. Se on rakennettu nykymuo­ Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitto päättävät muiden parannuskohteiden tai hankepaketin tie­ toonsa pääasiassa 1950- ja 1960 -lukujen aikana. Tie on Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakuntaliitto suunnitelmien laatimisesta niiden toteutuksen mukaisessa nykyisen mittapuun ja vaatimusten mukaan laatutasoltaan Virpi Siekkinen Ristiinan kunta aikataulussa. Tavoitteena on saada valittu hankepaketti huono sen mäkisyyden, mutkaisuuden ja kapean poikki­ Anne Ukkonen Suomenniemen kunta tulevaa hallituskautta varten valmisteltavaan liikennepo­ leikkauksen takia. Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipaleen kunta liittiseen selontekoesitykseen pitkän ja moniongelmaisen Jaakko Nopanen Savitaipaleen kunta nykyisen valtatien kehittämishankkeena. Välillä Ristiina - Lappeenranta valtatien vähäisen liiken­ Antti Hirvikallio Lemin kunta nemäärän takia riittävän toimivuuden saavuttaminen ei Pentti Multaharju Lappeenrannan kaupunki edellytä koko välin järjestelmällistä parantamista. Se ei Veijo Kylliäinen Kuljetusyrittäjä, Pro Vt 13 kuitenkaan vähennä parantamistarpeen merkitystä lyhyem­ Kai Vaartaja Tieaktiivi, Pro Vt 13 miltä osuuksilta, jotka heikentävät merkittävästi liikenteen Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy sujuvuutta ja turvallisuutta. Juha Siitonen Ramboll Finland Oy Niklas von Schantz Ramboll Finland Oy Valtatien 13 välin Ristiina – Lappeenranta liikenteellisen tilan ja sen parantamistoimenpiteiden suunnittelu käynnistyi Yleissuunnitelma on laadittu konsulttityönä Ramboll Finland syyskesällä 2009. Suunnittelun perustana on ollut vuonna Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Juha Siitonen. Linea 2003 valmistunut ”Valtatien 13 Mikkeli - Lappeenranta Konsultit Oy on toiminut Ramboll Finland Oy:n alikonsulttina yhteysvälin kehittämisselvitys”. neliporrasajattelun soveltamisessa hankkeessa.

Kouvolassa kesäkuussa 2010

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus 6 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

1 Suunnitteluprosessin kuvaus 7 5 vaikutukset JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN 46 1.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet...... 7 5.1 Liikenne...... 46 1.2 Yhteistyö, vuoropuhelu ja osallistuminen...... 7 5.2 Tieverkko...... 47 1.3 Aikataulu...... 7 5.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö...... 47 2 SUUNNITTELUN Lähtökohdat ja tavoitteet 8 5.3 Kiinteistörakenne ja elinkeinotoiminta...... 47 2.1 Suunnittelualue...... 8 5.5 Maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö...... 47 2.2 Valtatien 13 merkitys liikenneverkossa...... 9 5.6 Luonnonolot...... 47 2.3 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet...... 9 5.7 Melu...... 48 2.4 Nykyisen tien ongelmat...... 10 5.8 Ilmanlaatu...... 48 2.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet...... 10 5.9 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys...... 48 2.6 Liikenneturvallisuus...... 11 5.10 Pilaantuneet maat...... 48 2.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö...... 13 5.11 Pohjavedet...... 49 2.8 Ympäristö...... 15 5.12 Pintavedet...... 49 2.9 Hankkeen tavoitteet...... 18 5.13 Kuolimon Natura 2000 -alue ja Natura-arvioinnin tarveharkinta...... 49 2.10 Valtatien 13 parantamisen tarve...... 19 5.14 Luonnonvarat ja kallioperä...... 49 2.11 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin...... 19 5.15 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...... 49 3 TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN 20 5.16 Taloudelliset vaikutukset...... 49 3.1 Neliporrastarkastelu...... 20 6 ESITYS TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEKSI 50 3.2 Porras 1. Liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikuttaminen...... 20 6.1 Yleistä...... 50 3.3 Porras 2. Nykyisen tieverkon käytön tehostaminen...... 20 6.2 Kiireellisimmiksi priorisoidut toimenpiteet...... 50 3.4 Porras 3. Muut investoinnit ja nykyisen tien parannustoimenpiteet...... 21 6.3 Laajemmat toimenpidekokonaisuudet...... 52 4 TOIMENPIDESUUNNITELMA 26 7 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 53 4.1 Toimenpideluettelot...... 26 7.1 Vaikuttavuuden arviointi...... 53 4.2 Toimenpiteiden esittely...... 29 7.2 Kannattavuuslaskelma...... 53 4.3 Yksityistiet...... 43 7.3 Tavotteiden toteutuminen...... 53 4.4 Kevyen liikenteen järjestelyt...... 43 4.5 Joukkoliikenteen järjestelyt...... 43 8 JATKOTOIMENPITEET 54 4.6 Erikoiskuljetukset...... 43 8.1 Toimenpidesuunnitelman käsittely...... 54 4.7 Liikenteen hallintajärjestelmät...... 43 8.2 Tarvittavat luvat...... 54 4.8 Tieliikenteen palvelualueet...... 43 8.3 Rahoitus, toteuttaminen ja jatkosuunnittelu...... 54 4.9 Tievalaistus...... 43 8.4 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat...... 54 4.10 Meluntorjunta...... 43 4.11 Laitteiden siirrot ja suojaukset...... 43 LÄHTEET...... 55 4.12 Sillat...... 44 LIITTEET...... 55 4.13 Tieympäristön käsittely...... 44 4.14 Pohja- ja pintavedet...... 45 PIIRUSTUKSET...... 55 4.15 Pohjanvahvistustoimenpiteet ja maa-ainesten käyttö...... 45 4.16 Kustannusarvio...... 45 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 7 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS

1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS

1.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet

Toimenpidesuunnittelun lähtökohtana on vuonna 2003 val­ Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Karjalan liitto, Pro vt13- kittynyt tilaisuus 1.12.2009 Savitaipaleen kunnantalolla ja Tilaisuuksissa saatu kirjallinen ja suullinen asukaspalaute mistunut ”valtatien 13 Mikkeli – Lappeenranta yhteysvälin liike ja toimenpidesuunnitelman laatijana toiminut Ramboll pohjoisosan toimenpiteisiin keskittynyt tilaisuus 8.12.2009 on pyritty ottamaan huomioon suunnittelussa mahdolli­ kehittämisselvitys” ja siinä esitetyt alustavat toimenpiteet. Finland Oy, jonka alikonsulttina on toiminut Linea Konsultit Kyyrönkaidan kurssikeskuksessa Ristiinassa. Kummas­ simman hyvin. Se on ensimmäinen ja samalla ainoa suunnitteluosuutta Oy. Hankeryhmässä on tehty suunnitelmaratkaisuja kos­ sakin tilaisuudessa paikalla oli noin 60 - 70 asukasta. kokonaisuutena tarkasteleva selvitys, jossa valtatielle tar­ kevia välipäätöksiä vaihtoehtotarkastelujen pohjalta. Han­ Tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua esillä olleista Lausuntokierroksen jälkeen järjestetään vielä loppusemi­ vittavia parantamistoimenpiteitä on tarkasteltu kattavasti, keryhmä on kokoontunut suunnittelutyön aikana yhteensä toimenpide-ehdotuksista yleisön ja esittelijöiden kesken. naari, jossa käydään läpi toimenpidesuunnitelmassa esite­ mutta karkealla tasolla. neljä kertaa. tyt toimenpiteet ja niistä hankeryhmän esittämä toteutuksen Vuorovaikutusta on ollut erikseen järjestettyjen tapahtumien priorisointi. Seminaarissa käydään läpi myös hankkeen Tieviranomaisten rahoituskehysten puitteissa ei ole tähän Hankeryhmätyöskentelyn lisäksi suunnittelutyön edetessä ja tilaisuuksien lisäksi myös hankkeen aikana. Maanomis­ toimenpiteiden rahoitusnäkymiä. mennessä ollut mahdollista ottaa kyseisen yhteysvälin on pidetty tilaajan ja konsultin kesken suunnittelukokouksia tajien kanssa on käyty useita puhelin- ja sähköpostikeskus­ toteuttamatta olevia toimenpiteitä päätieverkon kehittämis­ koskien mm. esitettäviä toimenpiteitä ja niiden tieteknisiä teluja suunnittelun aikana eri yksityiskohdista. hankkeiden ohjelmiin. ratkaisuja. 1.3 Aikataulu Valtatien 13 parantamisesta on laadittu useita suunnittelu­ Suunnitteluprosessin aikana vuorovaikutustapahtumia prosessin eri vaiheiden suunnitelmia, joista edellä mainitun ovat olleet: Toimenpidesuunnitelman laatiminen käynnistyi kesällä kehittämisselvityksen lisäksi suunnittelun lähtökohtina ovat 2009 ja se valmistui kesäkuussa 2010. seuraavat viime vuosina valmistuneet suunnitelmat: • Sidosryhmien aloitus-/tavoiteseminaari 24.6.2009 Sa­ vitaipaleella Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty neliporrasajattelun • Valtatie 13 välillä Ostolahti – Kauriansalmi, tiesuunnitel­ • Sidosryhmien maastokäynti 25.6.2009 suunnittelukoh­ mukaisia 1. ja 2. portaan toimenpiteitä. Ne eivät edellytä ma (2004), josta parhaillaan on rakennussuunnitelman teessa maantielain mukaista jatkosuunnittelua. Ne ovat toteutet­ tekeminen käynnissä • Yleisötilaisuus Savitaipaleella 1.12.2009 tavissa ELY-keskusten tai kuntien rahoituksella. • Välin Ristiina – Suomenniemi parantamisesta vuonna • Yleisötilaisuus Ristiinassa 8.12.2009 1998 laadittu toimenpideselvitys, jota on tarkistettu • Sidosryhmien loppuseminaari 2.9.2010. Toimenpidesuunnitelman sisältämät laajemmat tienparan­ vuonna 2002 nustoimenpiteet ja liittymäjärjestelyt edellyttävät maantie­ • Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina – Silvasti, lain mukaisen tiesuunnitelman laatimista. Jatkosuunnittelun yleissuunnitelma (1997). Vuorovaikutusmenetelmät ja rakentamisen aikataulut riippuvat tienpidon ja/tai muiden Kuva 1. Suunnitteluryhmä Myttiömäen kohdalla tahojen rahoitusnäkymien kehittymisestä. Suunnittelualueen ELY-keskukset ovat todenneet, että Toimenpidesuunnitteluvaiheen alussa järjestettiin 24.6.2009 toimenpidesuunnitelman luonteesta ja sen sisältämistä hankkeen eri sidosryhmille aloitus-/tavoiteseminaari Sa­ pienehköistä hankkeista ei ole tarpeen laatia YVA-lain vitaipaleen kunnantalolla. Aloitusseminaarissa käytiin läpi mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Suunnitelman eri sidosryhmien kanssa hankkeen lähtökohdat, ongelmat sisältämien toimenpide-esitysten mukaisten hankkeiden sekä seudulliset ja alueelliset tavoitteet. Seminaariin yh­ alustavan suunnittelun yhteydessä on arvioitu niiden vai­ teydessä pidetyn ryhmätyön tuloksena saatiin kartoitettua kutuksia ympäristöön ja ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen yksilöityjä ongelmakohteita ja toimenpidesuunnittelun sekä yhdyskuntarakenteeseen. tavoitteita. Seminaariin osallistui hankeryhmän eri tahojen lisäksi Mäntyharjun kunta, Suomen kuorma-autoliitto ja paikallisia kuljetusalan yrittäjiä. 1.2 Yhteistyö, vuoropuhelu ja Seminaarin jälkeisenä päivänä 25.6.2009 järjestettiin osallistuminen suunnittelukohteen maastokäynti, johon osallistui Kaakkois- Suomen tiepiirin, Savitaipaleen kunnan, Etelä-Karjalan Suunnittelun etenemistä on johtanut hankeryhmä, johon liiton, Pro vt13-liikkeen ja konsultin edustajat. ovat kuuluneet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Ristiinan kunta, Suomenniemen kunta, Savi­ Joulukuussa 2009 järjestettiin kaksi kaikille avointa ylei- taipaleen kunta, Lemin kunta, Lappeenrannan kaupunki, sötilaisuutta: hankkeen eteläosan toimenpiteisiin kes­ Kuva 2. Asukkaat saivat tutustua toimenpideluonnoksiin mm. 8.12.2009 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Ristiinassa 8 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.1 Suunnittelualue

Valtatie 13 johtaa Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan, jossa se päättyy Nuijamaalla olevalle Venäjän raja-asemalle.

Suunnittelualueeseen sisältyy valtatiestä 13 noin 78 kilo­ metrin osuus Ristiinan ja Lappeenrannan välillä. Hanke sijaitsee Ristiinan, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin ja Lappeenrannan kuntien alueilla. Hankkeen pohjoispäässä suunnittelualue rajautuu Ristiinan päätaajaman pohjois­ puolella Parkkilantien (mt 4321) liittymään. Eteläpäässä hanke päättyy Iitiä – Lemi maantien 380 liittymään, jossa se liittyy valtatien 6 Lappeenranta – Imatra parantamis­ hankkeen sisältämään valtatien 13 parantamisosuuteen. Suunnitelma-alue käsittää valtatiejakson lisäksi siihen vä­ littömästi sekä verkollisesti liittyvät muut yleiset ja yksityiset tiet vaikutusalueineen.

Kuva 3. Valtatie 13 välillä Kokkola - Nuijamaa

Kuva 4. Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin ja Lappeenrannan välillä Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.2 Valtatien 13 merkitys liiken- • Savitaipale neverkossa ○○ Viirun maantie 14727 ○○ Säänjärven maantie 14742 ○○ Taavetti – Savitaipale maantie 378 Valtatie 13 on tärkeä luoteis – kaakkoissuunnassa poikit­ ○○ Tuohikotti – Savitaipale maantie 377 tain johtava tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin ○○ Savitaipaleen maantie 14752 kautta Lappeenrantaan ja edelleen itärajalle sijaitseville ○○ Savitaipale – Suomenniemi – Kauriansalmi Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoille. Valtatieltä 13 on maantie 409 hyvät päätieyhteydet Mikkelistä ja Jyväskylästä läntiseen ○○ Ramulan maantie 14756 Suomeen ja länsirannikon satamiin. Kaakkois-Suomen päätiet toimivat myös Kaakkois-Suomen suurteollisuuden • Lemi kuljetusten pääväylinä etelärannikon satamiin Kotkassa ja ○○ Iitiä – Lemi - Huttula maantie 380 Haminassa. Tiellä on suuri merkitys myös tievarren kunti­ ○○ Vainikkalan maantie 14774 en elinvoimaisuuteen sekä alueen yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. • Lappeenranta ○○ Iitiä – Lemi – Huttula maantie 380

2.3 Nykyinen tieverkko ja sen Maanteiden liittymät ovat kaikki kolmihaaraliittymiä. Valtatie sivuaa Ristiinan, Suomenniemen ja Lemin päätaajamia ominaisuudet sekä kulkee Savitaipaleen päätaajaman läpi.

Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä 60 - 100 km/h. Alim­ Tieverkko ja sen ominaisuudet millaan nopeusrajoitus on Suomenniemen Kauriansalmella vesistön ylityksen kohdalla. Lisäksi tieosuudella on useita Valtatie 13 on valmistunut suurelta osin nykymuotoonsa muita pistemäisiä 60 km/h nopeusrajoituksia geometri­ 1950- ja 1960 lukujen aikana. Ristiinan ja Lappeenrannan altaan puutteellisissa kohteissa ja liittymissä huonojen välisellä valtatieosuudella on 19 maantien liittymää sekä näkemäolosuhteiden takia. huomattava määrä yksityisten teiden liittymiä sekä tilakoh­ taisia maa- ja metsätalousliittymiä. Maantiet sijaitsevat: Tien perusleveys vaihtelee 8 - 10 metrin välillä. Suomen­ niemellä olevan 1+2 -kaistaisen ohituskaistaosuuden koko­ • Ristiina naisleveys on 15,75 m + 1,0 m:n murskepintainen levennys. ○○ Puntala – Parkkila maantie 4321 Suunnittelujaksolla tie on valaistu vilkkaimpien maanteiden ○○ Ristiina – Hurissalo maantie 4323 liittymissä ja ohituskaistaosuudella. Nykyisellä tiellä riista- ○○ Mäntyharju – Ristiina maantie 420 aitaa on ainoastaan ohituskaistaosuuden kohdalla. ○○ Pellosniemen maantie 15118 ○○ Kotka – Mikkeli valtatie 15 Hankkeen sisältämällä valtatieosuudella on 11 siltaa: ○○ Himalanpohjan maantie 15119 • Pökkääntien alikulkukäytävä S5677 • Suomenniemi • Pökkäänjoen silta S2235 ○○ Karkauksen maantie 14696 • Kaivannon silta S2236, Ristiina ○○ Kauria - Punkka maantie 4092 • Ostolahden ylikulkusilta S2462, Ristiina ○○ Savitaipale – Suomenniemi – Kauriansalmi maan­ • Kauriansalmen silta S833, Suomenniemi tie 409 • Kiesilän silta S157, Suomenniemi ○○ Multamäki – Varpanen - Mäntyharju maantie 381 • Uuhijoen silta S156, Savitaipale • Peijonmäen alikulkukäytävä S967, Savitaipale • Kievarintien risteyssilta S968, Savitaipale • Koulun alikulkukäytävä S932, Savitaipale Kuva 5. Maantieverkko suunnittelukohteen läheisyydessä • Petyn alikulkukäytävä S5223, putkisilta, Savitaipale 10 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.4 Nykyisen tien ongelmat 2.5 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet

Kevytliikenne Nykyinen valtatie 13 Ristiinan ja Lappeenrannan välillä on Liikennemäärät Liikenteen kehittyminen linjaukseltaan ja tasaukseltaan mutkainen ja mäkinen. Tie Valtatiellä on erillinen kevyen liikenteen väylä Ristiinassa on erityisesti raskaan liikenteen määrään nähden kapea Valtatien 13 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Suomenniemen LAM-pisteellä (tieosoite 13-229-3106, Ristiinan keskustaajaman ja Pellosniemen välillä ja Suo­ tien leveyden vaihdellessa pääosalla matkaa 8 – 9 metrin (KVL) suunnittelujaksolla on 2480 ajoneuvoa vuorokau­ mt 381 eteläpuolella) liikenne on kasvanut viiden viime vuo­ 8 000 menniemellä Kauriansalmen kohdalla. Lisäksi Kiesilän välillä. Liittymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. dessa (KVL2008). Suunnittelujakso jakautuu liikennemää­ den aikana keskimäärin noin 1,0 % vuodessa. Liikennemää­ kohdalla on lyhyt Suomenniemen kunnan kevyen liikenteen Nykyinen tie ei täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Myös riltään kolmeen jaksoon: riltään kasvu on ollut vähäistä. Raskaan liikenteen määrä rantaraitti, jolla on nykyinen huonokuntoinen puusilta. Sa­ tien liikenneonnettomuustilanne on ollut huono, vuosina on laskenut hieman viimeisen viiden vuoden aikana. 7 000 vitaipaleen keskustaajaman kohdalle on rakennettu kaksi 2005 – 2009 on tapahtunut yhteensä 135 poliisin tietoon • Ristiina 8– 0 0vt0 15, noin 4340 - 5480 ajon./vrk kevyen liikenteen alikulkukäytävää valtatien ali. tullutta onnettomuutta. • Vt 15 – Savitaipale, noin 1750 - 2120 ajon./vrk • Savitaipale-Lemi, noin 2550 - 2860 ajon./vrk. Ajoneuvoliikenteen palvelutaso ) 6 000 k Tien nopeusrajoitus on nykyisin 60 – 100 km/h. Alimmil­ r 7 000 v Joukkoliikenne laan nopeusrajoitus on tien pienipiisteisissä mutkissa ja Suunnittelujaksolla valtatiehen liittyvistä maanteistä liiken/ ­ Valtatien 13 liikenteen keskimääräinen palvelutaso on o n . j a tasauksen ongelmakohteissa sekä näkemältään puutteel­ nemääriltään ovat suurimpia ( nykyisin koko yhteysvälillä Ristiina – Lappeenranta hyvä

e 5 000 n Valtatiellä 13 kulkee Mikkelin ja Lappeenrannan välillä 12 listen liittymien kohdalla. Tiellä on vain harvoja turvallisia ) sen vaihdellessa luokissa A – C (300. huipputunti). Hei­

6 000 n k r e v k i /

pikavuoroa/suunta vuorokaudessa. Tietä käyttävät myös ohituspaikkoja. Ohitusnäkemiltään ja siten käytännössä • Ristiinan kohdalla mt 4323 (3350 ajon./vrk) i koimmillaan palvelutaso on Ristiinan ja Pellosniemen vä­ l i s o n . u paikalliset linja-autoliikennöitsijät, jolloin savitaipaleen ohitusmahdollisuuksien kannalta paras osuus on Kauri­ • vt 15 (1510j ajon./vrk) lillä sekä Savitaipaleen eteläisen liittymän läheisyydessä. a a

( 4 000 ja Lappeennrannan välillä vuoroja kulkee yhteensä 26/ ansalmen eteläpuolelta Multamäki- Varpanen – Mänty- • Savitaipaleen kohdalla mt 14752 (2490 ajon./vrk)o k ja Tavoitetilanteessa eli vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä e 5 000 o r n u n

suunta. Lisäksi tieosuudella kulkee tilausajossa olevia harju –maantien 381 liittymästä Heituinlahteen johtavan mt 3 77 (1910 ajon./vrk) v tarkasteltuna tien keskimääräinen palvelutaso heikkenee e

k i n i l e linja-autoja. Viirun maantien 14727 liittymään. Tämä tiejakso on pituu­ • Lemini kohdalla mt 380 (1765 ajon./vrk) hieman palvelutason ollessa luokissa B – C. s n i

u 3 000 ä a deltaan noin 18 km. Raskaan liikenteen4 000 osuus on suunnittelujaksolla 15 - 21r % ä o k ä o r

(320 – 420 ajon./vrk). Suomenniemen LAM-pisteen m koh­ Palvelutasotarkastelu on tehty IVAR-ohjelmalla tieosittain, i u k v s

Tietä käyttävän raskaan liikenteen osuus on kokonaisliiken­ dalla liikennemäärät ovat kesällä noin 40 - 50 % keskimää­ jolloin yksittäisten mäkien ja muiden ongelmakohtien vai­ Liikenteenhallinta e n K

e 2 000 n

teestä suuri eli 15 - 21 %. Se asettaa erityisiä vaatimuksia räistä vuorokausiliikennettäi 3 000 korkeampia. kutus ei juurikaan näy. Palvelutaso onkin todellisuudessa ä r

Valtatieosuudella ei ole rakennettu telematiikkaa hyödyn­ hankkeen toimenpiteistä päätettäessä. Raskaan liikenteen ä tien jyrkkien mäkien ja pienisäteisten mutkien kohdalla ä m tävää järjestelmää. suuri määrä mäkisellä ja mutkaisella tiellä vähentää muun i edellä mainittuja palvelutasokuvauksia huonompi tieosien k

s 1 000 e

liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaa hyvien ohituspaikkojen K 2 000 epähomogeenisuudesta johtuen. vähäisyyden takia jonoutumista sekä riskialttiita ohitusti­ lanteita. 0 1 000 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

8 000 osa 1 Ristiina - vt 15, perusennuste osa 2 vt 15 - Savitaipale, perusennuste 0 7 000 osa 3 Savitaipale - Lemi, perusennuste osa 4 Lemi - Lappeenranta (vt 6), perusennuste 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Vt 13 suunnittelualue keskimäärin, perusskenaario

) 6 000 k r v

/ osa 1 Ristiina - vt 15, perusennuste osa 2 vt 15 - Savitaipale, perusennuste o n . j a (

osa 3 Savitaipale - Lemi, perusennuste osa 4 Lemi - Lappeenranta (vt 6), perusennuste

e 5 000 n n e k i i

l Vt 13 suunnittelualue keskimäärin, perusskenaario i s u a 4 000 o k o r u v

n e n

i 3 000 ä r ä ä m i k s e

K 2 000

1 000

0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

osa 1 Ristiina - vt 15, perusennuste osa 2 vt 15 - Savitaipale, perusennuste Kuva 6. Tie on suurilta osin kapea, mäkinen ja mutkainen Kuva 7. Liikenteenos a arvioitu3 Savitaipale - L ekasvumi, perusenn uvuoteenste 2050osa 4 Le mastii - Lappeenranta (vt 6), perusennuste Vt 13 suunnittelualue keskimäärin, perusskenaario Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Liikenne-ennusteet

Valtatien liikenteen arvioidaan kasvavan noin 34 % vuodesta Taulukko 1. Liikenne-ennusteessa käytetyt kasvukertoi- nittelualueen onnettomuustiheys (10,2 henkilövahinko- Suunnittelualueella vaarallisimmat tieosat onnettomuusas­ 2008 vuoteen 2040. Ennuste perustuu Kaakkois-Suomen met. onnettomuutta / 100 km) on melko alhaisten liikenne­ teeltaan ja -tiheydeltään mitattuna ovat Ristiinan kohdalla tiepiirin valtateiden kasvukertoimeen (1,18) sekä Venäjän määrien johdosta Kaakkois-Suomen tiepiirin keskiarvoa (tieosa 225), Lemin kohdalla (tieosa 236) ja Suomenniemen rajaliikenteen kasvuun aiempien selvitysten mukaisesti. 2020 2030 2040 2050 (13,5 heva-onn./100 km) alhaisempi, mutta vastaavasti kohdalla (tieosa 229). Näillä tieosilla henkilövahinkojen on­ Vuoteen 2020 mennessä viisumivapauden johdosta suun­ onnettomuusaste (10,4 henkilövahinko-onnettomuutta / 100 nettomuusaste ja onnettomuustiheys ovat moninkertaiset Perusennuste 1,23 1,30 1,34 1,36 nittelualueen liikennemäärien arvioidaan kasvavan noin miljoonaa ajoneuvokilometriä) on keskimääräistä (6,8 heva- tiepiirin vastaaviin keskiarvoihin verrattuna. Omaisuusva­ 330 ajon./vrk. Kevyet ajoneuvot 1,21 1,26 1,30 1,31 onn./100 milj.ajonkm) korkeampi. hinko-onnettomuuksien osalta merkittäväksi onnettomuus­ luokaksi nousevat hirvi- ja peuraonnettomuudet. Suunnittelujakson keskimääräinen vuorokausiliikenne­ Raskaat ajoneuvot 1,36 1,45 1,54 1,58 määrä kasvaa 2475:stä 3320 ajoneuvoon vuorokaudes­ sa. Suunnittelujakson liikennemäärät ovat vuonna 2040 korkeimmillaan 6670 ajon./vrk Ristiinan ja vt 15 välillä. Alhaisimmillaan liikenne on vuonna 2040 Suomenniemen kohdalla, noin 2340 ajon./vrk. 2.6 Liikenneturvallisuus

Valtatiellä tapahtui suunnittelualueella vuosien 2005 - 2009 välillä yhteensä 139 onnettomuutta, joista henkilö­ vahinkoon johti 40 onnettomuutta. Niissä loukkaantui 50 henkilöä. Tiellä on sattunut Kauriansalmen ja Myttiömäen alueilla kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Suun­

Kuva 9. Onnettomuustiheys ja -aste tieosittain vuosien 2005- 2009 poliisin tietoon tulleiden henkilövahinko-onnettomuuksien perusteella Kuva 8. Liikennemäärät nykytilanteessa ja liikenne-ennuste vuodelle 2040 12 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Kuva 12. Henkilövahinkoihin johta- neet onnettomuudet 2005-2009

Kuva 10. Suunnittelualueen onnettomuustiheys- ja aste tieosittain vuosien 2005-2009 välillä Kaakkois-Suomen tiepiirin ja Suomen valtateihin verrattuna (*2004-2008)

Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista valtaosa oli yksittäisonnettomuuksia (45 %) ja kohtaamisonnettomuuksia (33 %). Myös kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia oli useita.

yksittäisonnettomuus hirvionnettomuus kohtaamisonnettomuus muu onnettomuus peuraonnettomuus kääntymisonnettomuus Kuolemaan johtaneet peräänajo-onnettomuus onnettomuudet ohitusonnettomuus risteämisonnettomuus Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet jalankulkijaonnettomuus muu eläinonnettomuus Omaisuusvahinkoon johtaneet polkupyöräonnettomuus onnettomuudet mopedionnettomuus

0 10 20 30 40 50 60 Onnettomuudet (kpl)

Kuva 13. Omaisuusvahinkoihin Kuva 11. Valtatien 13 suunnittelualueella 2005-2009 tapahtuneiden poliisin tietoon tul- johtaneet onnettomuudet vuosina leiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokittain 2005-2009 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualueen eteläinen osa sijoittuu Etelä-Karjalan Etelä-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt 29.5.2009 Etelä-Karjalan alueella on voimassa 14.3.2001 vahvistettu Maakuntakaavaehdotus pitää hyväksyä vielä maakuntaval­ maakunnan alueelle ja pohjoinen osa Etelä-Savon maa­ Etelä-Savon maakuntakaavan (kuva 14). Maakuntakaava seutukaava, joka on muuttunut maankäyttö- ja rakennuslain tuustossa ja vahvistaa ympäristöministeriössä. Kyseisen kunnan alueelle. Tielinjaus on pohjois-etelä suuntainen ja on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Heinä­ 210 pykälän mukaan maakuntakaavaksi 1.1.2010. Etelä- maakuntakaavaehdotuksen ja valtatien 13 toimenpide­ kulkee Ristiinan, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin ja kuussa päättyneenä valitusaikana ympäristöministeriöön Karjalan maakuntakaavaehdotus (kuva 15) on valmistunut suunnitelman linjaukset eivät poikkea toisistaan. Lappeenrannan alueilla. Savitaipaleen keskustaajama on jätettiin viisi valitusta. Vahvistumispäätös tehtäneen kesän ja ollut nähtävillä 23.11–22.12.2009 sekä 15.3-14.4.2010. suurin taajaan asuttu alue, jonka kautta tie kulkee. Ristiinan, 2010 aikana. Kyseisen maakuntakaavan ja valtatien 13 toi­ Suomenniemen ja Lemin keskustaajamat jäävät valtatien menpidesuunnitelman linjaukset eivät poikkea toisistaan. 13 linjauksesta sivuun. Suurimmalta osaltaan suunnittelu­ alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Valtatie 13 sitoo yhdyskuntarakenteellisesti toisiinsa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon, varsinkin Lappeenrannan ja Mikkelin seudut. Valtatie toimii tärkeänä yhteytenä myös Keski-Suomesta Lappeenrantaan ja Pietariin saakka. Val­ tatiellä on kuitenkin myös suuri merkitys suunnittelualueen pienempien taajamien yhdistäjänä.

Maankäyttö ja kiinteistörakenne

Suunnittelualueen maankäyttö painottuu vahvasti metsä- ja maatalouteen, niin että metsätalous on hallitsevassa osassa Savitaipaleen taajamasta pohjoiseen ja maatalo­ us Savitaipaleen taajamasta etelään. Suunnittelualueen taajamat ovat melko pieniä ja suhteellisen tiiviisti raken­ tuneita. Haja-asutusalueilla asutus on keskittynyt pieniksi kyläyhteisöiksi valtatien tuntumaan. Suunnittelualueella on myös paljon loma-asutusta, joka sijoittuu pääsääntöisesti vesistöjen rannoille.

Suunnittelualueen kiinteistörakenne on hyvin pirstaleista. Yksittäiset maanomistajat omistavat valtaosan kiinteistöis­ tä, jotka ovat suhteellisen pienialaisia.

Maakuntakaavoitus

Etelä-Karjalan liitto vastaa maakuntakaavoituksesta Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella, Etelä-Savon maakuntaliitto puolestaan Kuva 14. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, jossa on Ristiinan kunnan alueella. kuvattu alue Ristiinan keskustaajamasta etelään

Kuva 15. Ote Etelä-Karjalan maakantakaavaehdotuksesta, jossa on kuvattu Suomenniemen ja Lappeenrannan välinen alue 14 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Yleiskaavoitus Asemakaavoitus

Etelä-Karjalan alueella on laadittu rakenneyleiskaava • Lemin kunnan alueella on voimassa pienten järvien Valtatien 13 linjauksen alueella olevaa tai valtatiehen rajoit­ nan keskusta-alueella. Ristiinan Pellosniemen asemakaa­ Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen ja Lemi-Iitiän tienvarsialueiden rantayleiskaava (hy­ tuvaa asemakaavoitettua aluetta on Ristiinan, Savitaipa­ van muutos lämpölaitoksen osalta on myös vireillä. Kaavan kuntien alueella. Yhteensä seitsemän kunnan yhteinen väksytty 29.8.2006). Kyseiseen kaavaan on vireillä leen ja Lemin Kuukanniemen kohdilla (kuva 17). Muilta osin päätarkoituksena on mahdollistaa Pellosniemen alueelle rakenneyleiskaava 2050 on laadittu maakuntakaavoituksen kaavamuutos. maankäyttöä ohjaa yleispiirteisempi kaavamuoto. Ristiinan sijoittuvan lämpölaitoksen / lämpökeskuksen rakentaminen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi ja on osa PARAS- keskusta-alueella on vireillä asemakaavamuutos korttelien Karsikkoniementien pohjoispuolelle. hanketta. Yleiskaavat 13 ja 129 osalta. Alue sijaitsee noin 500 m valtatiestä Ristii­ Suunnittelualueella on olemassa seuraavat yleiskaavat: Rantayleiskaavat • Ristiinan kunnan alueella on voimassa Ruskiajärven, • Ristiina: Löytö - Vitsiälä - Kirkonkylä - Pellosniemi Säynätjärven, Suojaveden ja Kaitajärven ranta-alueiden osayleiskaava, Etelä-Savon ympäristökeskus vahvis­ rantayleiskaavat. Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväk­ tanut vuonna 1995 synyt kaavan maaliskuussa 2008. Rantayleiskaavan • Suomenniemen kunnan alueella on voimassa 5.6.1998 koskettaa valtatietä 13 Kyyrön kylän alueella. hyväksytty Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaa­ • Suomenniemen kunnan alueella on voimassa Suomen­ va, joka koskettaa valtatietä erityisesti Kauriansalmen niemen kunnanvaltuuston 2.10.2006 hyväksymä pien­ ja Kiesilän alueella (kuva 16). Kuolimo-Hanhijärven ten vesistöjen rantayleiskaava, joka käsittää valtatien osayleiskaava on muutettu 11.6.2002 Pajulahden kylän 13 alueella kaava-alueita järvien läheisyydessä. alueella. • Savitaipaleen kunnassa on valmisteilla kaavoittamat­ • Lappeenrannan Rutolan alueella on voimassa tomien vesistöjen rantayleiskaava. Valtatie 13 sivuaa 14.3.1999 hyväksytty Rutolan osayleiskaava. kyseistä kaava-aluetta Vartusjärven kohdalla.

Kuva 16. Ote Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaavasta, jossa on kuvattu Kauriansalmen alue Kuva 17. Asemakaavoitetut alueet hankealueella Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.8 Ympäristö

Pohjavedet Selkäkangas 0573907 (4.) Nykyisen valtatien 13 alueella on seitsemän pohjavesialuet­ Selkäkankaan III-luokan pohjavesialue sijaitsee Savi­ ta. Näistä viisi on I-luokan pohjavesialueita. Hankealueella taipaleen kirkonkylän eteläpuolella. Valtatie 13 kulkee sijaitsee viisi toiminnassa olevaa vedenottamoa, jotka on pohjavesialueen pohjoisreunassa noin 2,5 km verran. esitetty kuvassa 18. Nykyinen valtatie ylittää pohjavesialu­ Alueella ei sijaitse yhtään vedenottamoa. Alueella on een neljässä kohteessa ja sivuaa kolmea pohjavesialuetta. neljä havaintoputkea, mutta ne koskevat Savitaipaleen Nykyiselle valtatielle ei ole rakennettu pohjavesisuojausta. suljettua kaatopaikkaa. Pohjavesialueelle ei ole laadittu Pohjavesialueiden sijainnit hankealueella on esitetty kar­ suojelusuunnitelmaa. toissa 1-7. Ukonkuoppa 0573901 (5.) Kauriansalmi 0577511 (1.) Ukonkuopan I-luokan pohjavesialue sijaitsee Savitaipaleen Kauriansalmen I-luokan pohjavesialue sijaitsee Suo­ kirkonkylässä. Valtatie 13 kulkee Ukonkuopan pohjavesi­ menniemellä Kauriansalmen pohjoispuolella. Valtatie 13 alueen läpi noin 1 km verran. Alueella sijaitsee kaksi ve­ kulkee suoraa pohjavesialueen lävitse. Kauriansalmen denottamoa. Mustalammen ja Ukonkuopan vedenottamot pohjavesialueella käytetään kaliumformiaattia liukkauden kuuluvat Kaakkois-Suomen tiepiirin kloridiseurantaan. torjunnassa. Lisäksi alueella on kolme havaintoputkea, jotka liittyvät Mustalammen vedenottamoon. Pohjavesialueelle ei ole Kauriansalmen pohjavesialue on pienialainen mahdolli­ laadittu suojelusuunnitelmaa. sesti harjuun kuuluva rantakerrostuma. Kerrospaksuudet ovat keskimääräisesti ohuet. Aines on soraa ja hiekkaa. Lammintalot 0541610 (6.) Pohjavesi on muutaman metrin syvyydellä maanpinnasta. Lammintalot II-luokan pohjavesialue sijaitsee Lemi kun­ Alueella on sijainnut Kauriansalmen vedenottamo, mutta ot­ nassa. Nykyinen valtatie 13 sijaitsee noin 300 metrin tamo on suljettu heikon vedenlaadun vuoksi. Vedenottamo päässä pohjavesialueen eteläreunasta. Alue on voimak­ on kuulunut Kaakkois-Suomen tiepiirin kloridiseurantaan kaasti laajentunut pohjois-etelä-suuntainen pitkittäisharju. vuosina 1980–2008. Pohjavesialueella sijaitsee kymmenen Hydrogeologisia ominaisuuksia haittaa muodostuman pohjavesiputkea, joista Kaakkois-Suomen tiepiirin seuran­ epäyhtenäisyys. Pohjoisen Likolammesta tuleva vesi nassa on kaksi putkea. Tämän lisäksi alueella on yksi muu on ruskehtavaa. Etelä-Karjalan POSKI-projektin yhtey­ havaintoputki (Hertta 2009). Kauriansalmen pohjavesialue dessä alue nostettiin II-luokkaan. Alueella sijaitsee yksi on todettu riskialueeksi, jolla ei ole suojelusuunnitelmaa. POSKI-projektin havaintoputki. Alueella ei sijaitse yhtään vedenottamoa. Pohjavesialueelle ei ole laadittu suojelu­ Koiralahti 0577512 (2.) suunnitelmaa. Koiralahden I-luokan pohjavesialue sijaitsee Suomen­ niemellä Kauriansalmen eteläpuolella. Valtatie 13 sivuaa Talisenlampi 0541602A ja 0541602B (7.) pohjavesialueen sen etelä-osissa. Alueella sijaitsee noin 4 Talisemlammen I-luokan pohjavesialue sijaitsee Lemin vuotta vanha Koiralahden vedenottamo. Pohjavesialueella Kuu­kanniemessä. Pohjavesialue jakautuu kahteen Kuva 18. Pohjavesialueet suunnittelualueella ei ole suojelusuunnitelmaa. poh­­javesialueeseen. Valtatie 13 kulkee Talisenlampi B -pohjavesilalueen läpi noin 1,5 km verran. Pohjaveden Ojasti 0573902 (3.) päävirtaussuunnat ovat harjun keskeltä olevalta vedenjaka- Pintavedet Ojastin I-luokan pohjavesialue sijaitsee Savitaipaleen kir­ jalta Talisenlampeen ja pohjoisosassa kohti Hirssuota. Kuolimon Natura 2000 -alue, FI0420001, SCI konkylän länsipuolella. Valtatie 13 sivuaa pohjavesialuetta Talisenlammen pinta ja pohjaveden pinta vedenottamolla Hankealue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Merkit­ Hankealueen merkittävin suojelualue on Kuolimon Natura sen eteläpuolelta. Alueella sijaitsee Ojastin vedenottamo. ovat lähes samassa tasossa. Alueella sijaitsee Kuukannie­ tävin vesistökokonaisuus hankealueella on Kuolimon Natu­ 2000 –alue, joka sijaitsee Savitaipaleen ja Suomenniemen Ojastin vedenottamo kuuluu Kaakkois-Suomen tiepiirin men vedenottamo. Vedenottamo sijaitsee Talisenlampi B ra 2000-alue (FI042001) Suomenniemen ja Savitaipaleen kuntien alueella (alueen rajaus on esitetty liitteessä 3). kloridiseurantaan. Alueella on seitsemän havaintoputkea, -pohjavesialueella Talisenlammen rannalla. Vedenottamo kunnissa. Kuolimon Natura-alueen pinta-ala kokonaisuu­ Se on suuri, pinta-alaltaan 8098 hehtaaria oleva, poikke­ jotka liittyvät Ojastin vedenottamoon (Hertta 2009). Pohja­ kuuluu Kaakkois-Suomen tiepiirin kloridiseurantaan. Poh­ dessaan on 8098 ha. Osa alueesta kuuluu rantojensuoje­ uksellisen karu järvialue, joka etelässä rajoittuu II salpa­ vesialueelle ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. javesialueiden pohjoispuolella sijaitsee yksi havaintoputki, luohjelmaan. Alueella on lisäksi useita yksityisten mailla usselkään. Kuolimo edustaa kansainvälisesti harvinaista joka liittyy Kuukanniemen suljettuun kaatopaikkaan. Poh­ olevia suojelualueita. järvityyppiä (luontodirektiivin luontotyyppi hiekkamaiden javesialueelle ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. niukkamineraaliset, niukkaravinteiset vedet). Se on geolo­ 16 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Muut pintavedet gisesti ja biologisesti monimuotoinen. Järven halki kulkee Kuolimon valuma-alueen järvisyys on 23,02% (Ekholm Harjumuodostumat vaikuttavat alueen luontoon monella luokitus (2-4) perustuu valtakunnallisen harjutukimuksen useita harjuja. Harjujen muodostamien rakenteiden lisäksi 1993), ja valtatien 13 läheisyydessä on Kuolimon Natura- tapaa. Ne luovat kasvuympäristön useille muualla harvinai­ sekä Etelä-Karjalan POSKI –projektin yhteydessä tehtyihin alueella on kallioita ja soita, sekä karujen vesien lajistoa. alueen lisäksi lukuisia pieniä järviä ja lampia. Näillä muilla sille kasvi- ja eläinlajeille, mm. karut harjujen mäntykankaat harjututkimuksiin, arvoluokka 2 tarkoittaa valtakunnallisesti Arvokkaita kallioalueita ovat mm. Luotolahden kallioalue pintavesillä ei ole suojelurajauksia. sekä harjujen paahderinteet, joilla viihtyvät lämpöä suosi­ merkittävää, luokka 3 maakunnallisesti merkittävää ja luok­ ja Morruuvuori. vat ja kuivuutta sietävät kasvilajit ja niiden varassa elävät ka 4 paikallisesti merkittävää harjumuodostumaa. Suunniteltuja toimenpidealueita lähellä sijaitsevat hyönteiset. Harjut muodostavat vesistöihin saaria ja niemiä Kuolimon vesikasvillisuus on karua nuottaruohotyypin pintavedet ja tuovat (muutaman kymmenen metrin) korkeuseroja Arvokkaat harjualueet valtatien 13 hankealueella tai sen lajistoa ja rantakasvillisuus on pääosin karua kivikko-, so­ • Ristiinassa valtatie ylittää Ala-Kaatlammesta Yöveden maastoon. Harjujen maa-aines on lajittunutta ja ne ovat läheisyydessä ovat: merikko- ja hiekkarantojen lajistoa. Järven ravinnepitoisuus Pökkäänlahteen laskevan uoman. tyypillisesti tärkeitä pohjaveden muodostumisalueita. ja perustuotanto ovat alhaiset, pohjaeläimistö kuitenkin • Tie ylittää Matkusjoen ja ylityskohtaa aiotaan muuttaa. • II Salpausselkä, Alttarimäki-Säkniemi (arvoluokka 2), rikas ja kalasto arvokas. • Suomenniemen kunnassa Karkauslampi on noin 140 Hankealueen lähistöllä sijaitsee muutamia luonnon- ja mai­ Savitaipale, Kuolimon Pappilanlahden eteläpuolella metrin etäisyydellä nykyisestä tielinjasta. Lampi on yhte­ semansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita. Ne ovat (etäisyys tiehen noin 500 m) Kuolimossa on mm. taimenta, muikkua ja siikaa. Järvessä ydessä Jänhöseen ja Kaitajärveen. Tien vastakkaisella kuitenkin yli 1,5 kilometrin päässä nykyisestä valtatiestä. • II Salpausselkä, Selkäkangas-Hulkonkangas (arvo­ esiintyy jääkauden relikteinä isonieriää ja partasimppua. Se puolella noin 130 metrin etäisyydellä on Härkäjärvi. Hankealue on osittain Savitaipale-Lappeenranta osuudella luokka 3), Savitaipale, keskustan itäpuolella, valtatie on myös nieriän lisääntymisalue. Kuolimo kuuluu Vuoksen • Nykyinen tie on Peklammen ja Koilammen välissä noin suojellulla valuma-alueella (Kivijärven reitti, MUU050015). 13 kulkee alueen halki. vesistöön. Sen vesi laskee Saimaaseen Partakosken kaut­ 60 metrin etäisyydellä Koilammesta. Alueen vedet laskevat Kymijokeen. • Ruokosuon harjualue (arvoluokka 4), Lemi ta. Partakoski on järvitaimenen kutupaikka. • Pohjanlampi on noin 160 metriä nykyisestä tiestä. • Hepoharju (arvoluokka 4), Lemi, valtatien laidassa • Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitseviin pintavesialuei­ Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta saatujen tietojen Huttulantien itäpuolella siin kuuluu Lemin alueella pieni osittain Talisenlammen mukaan Ristiina-Lappeenranta yhteysvälin varrella on • I Salpausselkä Kirkkomäki-Selkäharju (arvoluokka 4), pohjavesialueella sijaitseva Värrönlampi (aivan tien muutamia arvokkaita harjumuodostumia Savitaipaleen, Lappeenranta, valtatien 13 ja vt 6:n liittymästä länteen reunassa). Samalla Talisenlammen pohjavesialueella Lemin ja Lappeenrannan kuntien alueilla. Kohteiden arvo­ sijaitsee myös Talisenlampi (noin 250 m tiestä). Valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia han­ • Lemin kunnassa sijaitseva Ratikko on noin 85 metrin kealueella tai sen läheisyydessä ovat: etäisyydellä tiestä. Ratikko on yhteydessä tiestä etääm­ pänä oleviin Majava ja Lalvatti lampiin. • Nihvakangas (MOR-Y05-0119), kumpumoreeni, Lemi • Tie ylittää Löytänään laskevan Ukonojan. Löytänä on • Metson kumpumoreenialue (MOR-Y05-012), Lemi noin 120 metrin etäisyydellä tiestä. • Etelä-Savon ympäristökesluksen mukaan suunnitelman • Valtatietä lähellä olevia pintavesiä ovat myös Pohjalampi vaikutusalueella ei ole arvokkaita harjualueita ja Kangaslampi Savitaipaleella. Ne ovat kuitenkin yli 150 metrin etäisyydellä nykyisestä valtatiestä.

Kuva 19. Näkymä Kauraiansalmesta Hankealueen luonnon ominaispiirteet, kas- villisuus ja eläimistö

Kuolimon etelärannassa on Natura-alueeseen sisältyvä Suunnittelualue sijaitsee Järvi-Suomen maisema alueella, suoalue, Rajalamminsuo. Suoalueeseen liittyy kaksi lam­ jossa tyypillistä on järvien runsaus ja maiseman vaihte­ pea joilla on monipuolinen linnusto. levuus. Alueen kasvillisuusvyöhyke on eteläboreaalista havumetsävyöhykettä. Valtatie kulkee salpausselkien I ja Kuolimon alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja IV II poikki. Salpausselät ovat jääkaudella lajittuneesta mo­ (a) laji saukko ja useita liitteen I lintulajeja. reenista, savesta ja kivistä syntyneitä reunamuodostumia. VT 13 Salpausselkä I kulku on hankealueen kohdalla Lappeen­ Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otet­ rannan kautta Kouvolan suuntaan. Samansuuntainen Sal­ tavia pintavesikohteita ovat nykyistä valtatietä 13 lähimpänä pausselkä II on matalampi ja kulkee 20 kilometriä edellistä olevat Kauriansalmi, Kirvesselkä ja Saarilahti. pohjoisempana. Kuva 20. Kuolimon järvialuetta, kuvassa arvokas kallio- Kuva 21. Näkymä valtatieltä Kauriansalmeen alue Kirvesniemi KAO050309 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

• Kangasvuokko (Pulsatilla vernalis) valtatiestä länteen Lemin kunnassa, Värtölänharjun alueella. Kasvupaikka Värrönlammen kohdalla avoimella rinteellä. Lampi jää tien ja havaintopaikan väliin. Kangasvuokko kasvaa ka­ ruilla harjujen mäntykankailla ja voi esiintyä harjuteiden hiekkaisilla pientareilla. Laji on Suomessa uhanalainen (luokitus VU, vaarantunut) ja se on luonnonsuojeluase­ tuksella rauhoitettu koko maassa.

• Hoikkasinikorento (Orthetrum coerulescens [Fab- ricius]) on havaittu Suomenniemen kunnan alueella Kiesilänjoella ja Koskenlammella. Kiesilänjoella laji on Kuvat 24. Kangasvuokko on rauhoitettu koko maassa havaittu valtatien länsipuolella Kirvesselän Matikka­ lahden kohdalla. Joki yhtyy Matikkalahteen alitettuaan valtatien. Kyseistä lajia on havaittu myös lännempänä, n. 220 etäisyydellä valtatiestä joen pohjoispuolella si­ jaitsevalla Koskenlammella. Hoikkasinikorento on Etelä- Suomen keski- ja itäosien harvinainen virtavesilaji. Se on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä (NT) laji.

Uhanalaisten lajien kasvu- ja esiintymispaikat on huomi­ oitava suunnittelussa, niin etteivät toimenpiteet vahingoita niitä tai heikennä niiden elinympäristöä. Kiesilänjoki laskee Koskenlammesta Kuolimoon Kirvesselän kohdalla.

Etelä-Savon alueella ei ole tiedossa em. uhanalaisten Kuvat 25. Hoikkasinikorento on harvinainen virtavesilaji Kuva 22. Hankkeen eteläosassa olevien arvokkaiden harjualueiden sijainti kartalla lajien esiintymistä.

Uhanalaiset lajit hankealueella Riistaeläimet

Kaakkois-Suomen alueelliselta ympäristökeskukselta Hankealueella toimii kolme riistanhoitoyhdistystä Kymen ja ympäristöhallinnon HERTTA -tietokannasta saatujen riistanhoitopiiristä ja yksi riistanhoitoyhdistys Etelä-Savon tietojen mukaan hankealueelta on kirjattu havaintoja seu­ riistanhoitopiiristä. Riistanhoitoyhdistyksiltä sekä paikallisil­ raavista uhanalaisista lajeja: ta metsästysseuroilta kerättiin tietoa riistaeläinten (lähinnä hirvieläinten) liikkumisesta suunnittelun tueksi. Ilmoitetut • Ketoraunikki (Gypsophila muralis) n. 200 metrin riistan tienylityspaikat on esitetty suunnitelmakartaoissa. päässä valtatiestä Lemin kunnassa Värtölänharjun alu­ Osaa ilmoitetuista kulkureiteistä käyttävät hirvien lisäksi eella, alueen eteläosan poikki kulkevan soratien varres­ muutkin hirvieläimet, kuten metsäkauris ja valkohäntä­ sa vanhan soranottopaikan ketopohjalla. Ketoraunikki peura. on Suomessa muinaistulokas, joka on harvinaistunut no­ peasti. Laji esiintyy avoimilla kasvupaikoilla, jossa ei ole paljoa muita kilpailevia kasvilajeja (esim. tienvieri, polku Kuva 23. Keto- Kuva 26. Yhte- tai ratapenger). Nykyisin laji on Suomessa uhanalainen raunikki kuuluu ysvälillä on run- (luokitus VU, vaarantunut) ja kuuluu luonnonsuojeluase­ uhanalaisiin put- saasti hirvivaa- tuksen uhanalaisten putkilokasvien luetteloon. kilokasveihin ra-alueita 18 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö

Suunnittelualue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maise­ menniemen Pajulahdessa, Suomenkylän kulttuurimaisema Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee muutamia luonnon- ja dalla. Suurimmat tielinjan läheisyydessä olevat suoalueet mamaakuntaan ja Suur-Saimaan järviseutuun. Han­ ja Salpalinja (kuva 27). maisemasuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita. Näistä sijaitsevat noin km 32 - 33, km 37 - 41, km 48 - 50, km 53 kealueella välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä nykyistä valtatietä lähinnä on valtatien 13 ja 15 välissä – 54, km 62 - 67 ja km 69 - 73. maisema-alueita. Hankealueen lähin valtakunnallisesti sijaitseva Kirkkovuoren kallioalue (KAO060038), joka sijait­ arvokas maisema-alue on Ristiina-Hurissalo maisematie Maaperä ja pohjaolosuhteet see 1,5 km nykyisestä valtatiestä 13 länteen. Halisenkylän (MAO060067) (maantie 4323). Suomenniemellä Kiesilässä alueella sijaitsee Kurkivuoren kallioalue (KAO050198). Ihmisten elinympäristö Kuolimon itärannalla sijaitsee Suomenkylän maisema-alue Suunnittelualueen maaperä muodostuu pääasiassa moree­ Kallioalue sijaitsee n. 3 km valtatiestä länteen. Lemin (MAO050020). ni- ja kallioalueista, mutta paikoitellen lajittuneet maaker­ kirkonkylän lähellä Syntymäinen järven alueella sijaitsee Asutus on keskittynyt suunnittelualueen taajamiin. Haja- rostumat (harjut ja salpausselät) ovat vallitsevia. Osassa Synnyinvuori niminen kallioalue (KAO050120). asutusalueella väestö sijoittuu usein puolestaan pieniin Nykyisen valtatien läheisyydessä sijaitsee Ympäristöhal­ suunnittelualuetta maaperä muodostuu myös kumpumo­ kylämäisiin keskittymiin. Valtatie 13 on ollut ja on edelleen­ linnon ja Museoviraston aineiston mukaan useita muinais­ reeneista ja turvekerrostumista. Suunnittelualueen poikki Pohjasuhdetiedot perustuvat alueen eteläosassa, välillä kin suunnittelualueen asukkaille tärkeä kulkureitti. Siksi jäännöksiä tai rakennusperintökohteita. Valtaosa kohteista kulkee etelässä Salpausselkä I Lappeenrannan alueella ja Lemi – Savitaipale, maaperäkarttoihin. Savitaipaleen asutusta on sijoittunut usein sen varrelle tai sen välittö­ on pienialaisia. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee myös Salpausselkä II Savitaipaleen alueella. Salpausselkä I sijait­ kohdalta ja Savitaipaleen pohjoispuolelta ei ole laadittu mään läheisyyteen. Suunnittelualueella asuvien ihmisten valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäris­ see noin 20 km Salpausselkä II etelämpänä. Salpausselkä maaperäkarttoja. Tällä osuudella maaperäarviot perustuvat sijoittumiseen on vaikuttanut myös maanpinnan muotojen töjä (rakennettu kulttuuriympäristö -luokittelu 1993). Näitä I erottaa maisemallisesti kaksi erilaista luonnonmaantieteel­ peruskarttaan. ominaisuudet ja sijainti suhteessa vesistöihin. ovat mm. Ristiinan kirkonkylä, Lyytikkälän talon alue Suo­ listä aluetta; Järvi-Suomen ja eteläisen rannikkomaan. Nykyinen Vt 13 on rakennettu pääosin kitkamaa-alueelle. Siinä missä valtatie helpottaa ihmisten arkea tarjoamalla Valtatien linjaus kiertää suuret suoalueet. Maaperä on pää­ kulkureitin se aiheuttaa lähellä asuville myös melu- ja pääs­ osin moreenia, pohjaveden muodostumisalueiden kohdalla töhaittoja. Varsinkin Savitaipaleen keskustaajaman alueel­ maaperä on hiekkaa tai soraa. Varsinkin suunnittelualueen la, jossa valtatie kulkee taajama-asutuksen läpi, asukkaille pohjoisosassa tien vieressä on myös avokallioalueita. saattaa aiheutua meluhaittaa. Tien liikennemäärät eivät ole Alueelle on tyypillistä tien läheisyydessä sijaitsevat suo­ erityisen suuret, eikä ohjearvon ylittävä melu ulotu kovin painanteet. kauaksi tiestä. Tien varrella on kuitenkin runsaasti asuinkiin­ teistöjä sen lähituntumassa, jolloin meluohjearvot näiden Alueen pehmeiköt ovat vain paikoin savea, pääosin pehm­ osalta ylittyvät. Loma-asuntojen alhaisempi ohjearvo ylittyy eiköt ovat soita, joissa maaperä on turvetta ja liejua. Suurin kauempanakin tiestä. Meluongelmaa lisäävät tiellä kulkevat yhtenäinen hiekka- / sora-alue sijaitsee Savitaipaleen koh­ raskaat ajoneuvot, jotka aiheuttavat henkilöautoliikennettä kovemman meluhaitan.

Kuva 27. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Lemin ja Lappeenrannan rajan läheisyydessä Kuva 28. Uusittava kävelysilta Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 19 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.9 Hankkeen tavoitteet 2.11 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin

Tehtävän määrittelyn mukaan valtatien 13 parantamiselle • Valtatie 13 täyttää päätieverkolle asetetut laatutavoitteet, Tiehankkeet on asetettu seuraavia yleisluonteisia tavoitteita. turvallisuus paranee ja sujuvuusongelmat vähenevät • Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hank­ Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina – Silvasti, • Liikenneturvallisuuden parantaminen (ongelmakohtien keen hyödyt suhteessa kustannuksiin on optimoitava yleissuunnitelma 1997 poistaminen) liikenteen ja tienpidon kannalta mahdollisimman te­ • Tien parantamisesta ja liikenteestä aiheutuvien ympä­ hokkaasti Valtatien 13 toimenpidesuunnitelma rajautuu pohjoispäässä ristöhaittojen estäminen ja/tai pitäminen kohtuullisena • Liikennekuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien Ristiinan ohikulkutien yleissuunnitelmaan, jonka mukaan sekä liikenteen kasvun aiheuttamien haittojen hallitse­ vähentäminen valtatie 13 on esitetty siirrettäväksi uuteen maastokäytä­ minen ja vähentäminen • Parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, vään nykyisen tien länsipuolelle. Ristiinan päätaajaman • Tavoitetilanteeseen on voitava edetä tarvittaessa vai­ toimintavarmuutta ja matka-aikojen ennustettavuutta. kohdalle yleissuunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi heittain esitetyn priorisoinnin pohjalta • Tienpidon toimien priorisoiminen sekä kohteiden mitoit­ Ristiinan eritasoliittymä. Yleissuunnitelman mukaan Mänty­ • Hankkeen on oltava yhteiskuntataloudellisesti mahdol­ taminen tehokkaasti ja taloudellisesti harju – Ristiina maantien 420 liittymä säilyy tasoliittymänä. lisimman kannattava. Tavoitteena on ratkaisu, jossa • Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Liittymän pohjoispuolella olevaa maankäyttöä varten suun­ hankkeen hyödyt suhteessa kustannuksiin on opti­ • Maakunnan kilpailukyvyn parantaminen nitelmassa on esitetty rakennettavaksi rinnakkaiskatu, jolta moitu liikenteen ja tienpidon kannalta mahdollisimman ○○ Toimivuus on yhteys Ristiinan keskustaan sekä valtatien 13 ali Män­ tehokkaasti ○○ Tehokkuus tyharjuntielle. Suunnitelman mukaan valtatie rakennetaan • Liikenteen sujuvuuden parantaminen (ongelmakohtien ○○ Kustannus 10,5 m leveäksi tieksi, jonka ajoradan leveys on 7,5 m. poistaminen) maakunnan kilpailukyvyn parantaminen Valtatie 6 välillä Lappeenranta – Imatra, toteuttaminen Aikaisemmin laadituissa selvityksissä hankkeen tavoitteina käynnissä on tuotu esille seuraavat keskeisimmät tavoitteet: • Ympäristöhaittojen estäminen ja/tai pitäminen kohtuul­ lisina – pohjavesialueet, meluhaitat Valtatien 6 suunnitelmaan ja sen rakentamiseen sisältyy • Liikenneturvallisuuden selkeä parantaminen; tiejaksolla • Joukkoliikenteen tehostaminen, pysäkkien laatutaso myös valtatien 13 rakentaminen uuteen paikkaan valta­ kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä vähenee ainakin • Palvelualueet säilytetään. tieltä 6 Iitiä – Lemi maantien 380 liittymään asti. Valtatie 20 prosenttia. parannetaan nyt rakenteilla olevalla osuudella 10,5 metriä • Liikenteen sujuvuuden parantaminen siten, että ohitta­ leveäksi tieksi, jonka ajoradan leveys on 7,5 m. minen on helppoa ja turvallista ja ruuhkia esiintyy vain 2.10 Valtatien 13 parantamisen hyvin satunnaisesti. Etelä-Karjalan liikennestrategiassa (2009) korostetaan • Liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämi­ tarve maakunnan kilpailukyvyn tukemista ja asemaa porttina nen. Venäjälle. Liikennejärjestelmän kehittämisellä vähennetään • Tienpidon toimien priorisoiminen sekä kohdentaminen Nykyinen tie Ristiinan ja Lappeenrannan välillä ei täytä liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen mää­ ja mitoittaminen tehokkaasti ja taloudellisesti. valtatielle asetettuja vaatimuksia tien mäkisyydestä, mut­ rää kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Asukkaiden kaisuudesta ja ohitusmahdollisuuksien puutteellisuudesta tarvitsemat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat Toimenpidesuunnittelun alussa järjestetyssä aloitus-/tavoi­ johtuen. Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on löytää ne turvallisesti maakunnan eri osissa. teseminaarissa 24.6.2009 todettiin eri sidosryhmien kesken kohteittaiset toimenpiteet ja/tai toimenpidekokonaisuudet, hankkeen keskeisimmiksi valtakunnallisiksi ja seudullisiksi joiden kaikkien toteutumisen jälkeen koko yhteysväli Ris­ Tiehallinnon laatimassa Pääteiden kehittämisen ta- tavoitteiksi seuraavat asiat: tiina - Lappeenranta on liikennekysyntää vastaava. Tämä voitteet ja toimintalinjat (2007) –raportissa esitettiin, tarkoittaa, että tiestä kehitetään mahdollisimman hyvin että päätiestöä kehitetään kokonaisuutena palvelemaan pitkämatkaista ja seudullista kotimaista liikennettä sekä tehokkaasti sekä valtakunnallisia että alueellisia tarpeita. ulkomaista liikennettä palveleva tieyhteys, jolla liikennöinti Valtatietä 13 ei tarkasteluissa sisällytetty runkotieverkkoon, olisi sujuvaa ja turvallista. vaan kategoriaan muut päätiet, joilla tavoitteena on liiken­ nemäärään, tieympäristöön ja paikallisiin tarpeisiin sovitettu hyvä palvelutaso. Tieliikenteen turvallisuutta on tavoitteena parantaa selvästi nykytilanteesta. Turvallisuuden tulee pa­ rantua kehittämispolkujen kaikissa vaiheissa. Ympäristön kannalta tieliikenteen ja tienpidon haittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy sekä väyläratkaisujen hyvä sopeuttaminen Kuva 29. Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan on tärkeää. Ristiina - Silvasti yleissuunnitelma v. 1997 20 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

3 TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

3.1 Neliporrastarkastelu Pitkän aikavälin toimenpiteet 3.3 Porras 2. Nykyisen tiever- kon käytön tehostaminen Liikennejärjestelmän ja liikennekäytävien kehittämisessä tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja tiejakson parantamiseksi Maankäytön kasvualueet on viime vuosina ryhdytty soveltamaan ns. neliporrasperi­ ennen isoja laajennus- ja uusinvestointeja tarkastelemalla Maankäyttöä pyritään tiivistämään tienvarren taajamissa aatetta. Kyseessä on nelitasoinen malli, jonka keskeinen ennakkoluulottomasti keinoja, joilla vaikutetaan liikennetar­ ja kasvua suuntaamaan niin, että luodaan hyvät edellytyk­ lähtökohta on, että ensin selvitetään tarve ja vasta sen peeseen ja kulkutavan valintaan sekä löytää toimenpiteitä, set jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Estetään jälkeen mietitään keinoja vastata tarpeeseen. Neliportai­ joilla tehostetaan nykyisen liikenneverkon käyttöä. maankäytön kasvaminen taajamaan nähden valtatien 13 nen toimenpideanalyysi johtaa aiempaa monipuolisempiin, taakse tai taajaman jatkuminen valtatien suunnassa. myös eri toimijoita koskeviin keinovalikoimiin kuin perintei­ Neliporrasajattelun mukainen kehittämispolku voi koostua nen infrastruktuurilähtöinen tarkastelutapa. Isot investoinnit monien eri toimijoiden (ELY-keskus, kunnat) toimenpiteistä Kulkumuodon valintaan vaikuttaminen tulevat neliporrasperiaatteessa viimeiseksi, ensisijaisesti ja keinoista. Merkille pantavaa on, että väyläpalvelujen Osa Etelä-Karjalan puunjalostusteollisuuden tiekuljetuksis­ etsitään keinoja vaikuttaa liikennetarpeeseen sekä liik­ kehittämisen rinnalle otetaan määrätietoisesti kysynnän ta tulisi pyrkiä siirtämään rautateille Karjalan radan kapasi­ Lyhyen aikavälin toimenpiteet kumis- ja kuljetustavan valintaan. Toisena ja kolmantena hallinnan keinot. teetin lisääntyessä Luumäki-Imatra kaksoisraide-hankkeen vaiheena nähdään nykyisen infrastruktuurin tehokkaampi valmistumisen myötä. Tien hoidon toimenpiteet käyttö ja sen pienet parannustoimet. Toimenpidesuunnitelma sisältää neliporrasajattelun mu­ Valtatien 13 hoitoluokka on nostettu IB:stä I:een talvella kaisten 1. – 3. portaiden mukaisia toimenpiteitä, mutta Maantiekuljetuksia voidaan siirtää myös vesiteille Saimaan 2010. Talvihoito on tehostunut ja liikennöitävyys parantunut. Neliporrasajattelua voidaan soveltaa myös toteuttamisen ei 4. portaan mukaisia pitkän aikavälin suurinvestointeja syväväyläverkoston ja Saimaan kanavan kehittämistoimen­ Tien pinta on nyt enimmän osan ajasta paljas. Liukkauden ajoitukseen. Usein on tähdätty heti tavoitetilaan. Se voi­ kuten esimerkiksi valtatien uutta tielinjausta Savitaipaleen piteiden seurauksena. Saimaan kanavan kehittämistoimet ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkau­ daan nähdä kuitenkin pitkän aikavälin varaukseksi, johon ja Lappeenrannan välille. vauhdittuvat vuokrasopimuksen jatkamisen myötä. Kana­ dentorjunnalla. pyritään vasta sitten, kun ilman kevyempiä toimenpiteitä van liikenteen saaminen ympärivuotiseksi lisää alueen ei enää tulla toimeen. vesitiekuljetuksia. Pistemäinen 60 km/h nopeusrajoitus ja erikoismaininta 3.2 Porras 1. Liikenteen kysyn- hoitourakoissa ongelmallisimmissa kohteissa. Tällainen Taloudelliset ohjauskeinot; verot ja maksut (päätökset kohde on esimerkiksi jo nykyisin Myttiömäki Mikkelin suun­ tään ja kulkutapaan vaikut- valtakunnan tasolla) taan mentäessä. taminen Valtatiellä 13 voidaan raskasta liikennettä rajoittaa tienkäyt­ tömaksuin tai kieltämällä liikenne ajankohdan ja olosuhtei­ Kauriansalmella liukkauden torjunnassa on koeluontoisesti den mukaan. Nämä toimenpiteet edellyttävät valtakunnan­ käytetty kaliumformiaattia talveen saakka. Päätöksiä jat­ tason liikennepoliittista keskustelua ja periaateratkaisuja. kossa käytettävästä liukkaudentorjunnasta ei ole tiedossa. Savitaipaleen kohdalla on suolamäärää alennettu, jonka ei Taloudelliset ohjauskeinot voivat liittyä verotukseen: auto-, ole todettu vaikuttaneen liikenneturvallisuuteen. ajoneuvo-, ja polttoaineverojen sekä työmatkavähennysten muutoksista päätökset tehdään valtakunnantasolla Tien ylläpidon toimenpiteet Tien vauriokohtia parannetaan, siltoja korjataan, kaiteita uusitaan ja sivukaltevuuksia korjataan.

Lyhyen aikavälin toimenpiteet Hirvivaara-alueilla tehdään puuston raivausta tiealueella. Kuva 30. Neliporrastarkastelun kulku Maankäytön kasvualueet Varoitusmerkkien ja reunapaalujen lisääminen Maankäytön kasvu pyritään suuntaamaan niin, että luodaan Jyrkistä kaarteista ja nousuista varoittavia liikennemerkkejä Toimenpidesuunnitelmassa lähtökohtana oli neliporras- hyvät edellytykset jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliiken­ ja muita varoituskeinoja lisätään. periaatteen soveltaminen parantamistoimenpiteiden muo­ teelle eikä synnytetä lisäliikennettä valtatielle. dostamisessa ja valinnassa. Tärkeä rooli työssä oli myös Toteutetaan kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunni­ ensimmäisen ja toisen portaan toimenpiteiden tunnistami­ Kulkumuodon valintaan vaikuttaminen telmissa esitettyjä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä sessa, kun Liikenneviraston tämän hetkiset rahoituskehyk­ Asenteisiin ja toimintatapoihin pyritään vaikuttamaan niin, (opasteet, liikennemerkit, näkemät, leikkaukset). set luovat epävarmuuden kalliiden toimenpiteiden toteutu­ että lyhyet matkat kävellään ja pyöräillään. Joukkoliikenteen miselle, ainakin lähivuosina. Suunnitelman tavoitteena oli palvelutasoa parannetaan. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 21 TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

Liikenteen ohjaaminen 3.4 Porras 3. Muut investoin- Viimevuosien aikana täristäviä ajoratamerkintöjä on jo nit ja nykyisen tien paran- toteutettu uudelleenpäällystyksien yhteydessä. Tulevien kunnossapidon päällystysohjelmien yhteydessä jatketaan nustoimenpiteet täristävien ajoratamerkintöjen tekemistä keskiviivan kohdal­ le ja reunaviivan kohdalle mikäli piennarleveys sen sallii.

Lisätään pistemäisiä nopeusrajoituksia liikenneturvallisuu­ den kannalta ongelmallisissa kohteissa.

Tiedottaminen

Kampanjoidaan tiekäytävän ajokäyttäytymisestä yhdistä­ mällä se tehostettuun nopeusvalvontaan. 3. portaan toimenpiteiden muodostamisessa lähtökohtana olivat mm. nykyisen tien geometria, liikenneturvallisuus, hankkeen tavoitteet sekä asukkailta ja sidosryhmiltä saa­ Pitkän aikavälin toimenpiteet dut mielipiteet. Vaihtoehtoja tutkittiin useita. Päätarkastelut koskivat ohituskaistaosuuksien jaksotusta ja niiden suun­ Tien ylläpidon toimenpiteet nitteluperiaatteita sekä kuvassa 31 esitettyjä kohteita. Tien vauriokohtien parantamista, siltojen korjauksia ja kaiteiden uusimisia jatketaan. 1. Ohituskaistaosuuksien jaksotus Liikenteen ohjaaminen Rakennetaan automaattinen nopeudenvalvonta tiejaksolle Koko yhteysvälin Ristiina – Lappeenranta ohituskaistaosuuk­ tien varteen sijoitettavien kamerapisteiden avulla. Tällä sia tutkittiin sijoittamalla niitä kohtiin, jossa tarve tien uudelle hetkellä yhteysvälillä on Ristiinan kohdalla, Pellosniemen geometrialle on suurin. Ohituskaistat suunniteltiin toisaalta Kuva 31. 3. portaan toimenpiteiden vaihtoehtotarkasteluiden sijoittuminen yhteysvälillä liittymän kohdalla, Ostolahdessa valtatien 15 liittymän 1+2 osuuksina ja toisaalta 2+2 ohituskaistaosuuksina. Ku­ eteläpuolella ja Ristiinan/Suomennniemen kuntien rajalla vassa 32 on esitetty tutkitut ohituskaistavaihtoehdot: automaattiset nopeusvalvontapisteet. • Vaihtoehto 1. Kaksi 1+2 ohituskaistaosuutta Lappeen­ Liikenteen ja kelin seurannan tehostaminen rannan suuntaan, yksi 1+2 ohituskaistaosuus Mikkelin Liikenneolosuhteiden seurantajärjestelmää pyritään suuntaan ja neljä 2+2 ohituskaistaosuutta eli lopputilan­ laajentamaan, jolloin ensimmäisenä toimenpiteenä on teessa kuusi ohituskaistaa Lappeenrannan suuntaan ja kelikameran lisääminen Savitaipaleen kirkonkylän koh­ kuusi Mikkelin suuntaan. dalle. Kelikameran avulla pystytään seuraamaan valtatien • Vaihtoehto 2. Viisi 1+2 ohituskaistaosuutta Lappeen­ tienpinnan tilannetta ja täsmäohjaamaan tienpidon toimia rannan suuntaan, kolme 1+2 ohituskaistaosuutta oikea-aikaisesti huomioon ottaen tieosan suolaamisen Mikkelin suuntaan ja yksi 2+2 ohituskaistaosuus eli vähentäminen pohjavesialueen kohdalla. lopputilanteessa kuusi ohituskaistaa Lappeenrannan suuntaan ja viisi Mikkelin suuntaan. Suunnittelun aikana on neuvoteltu Liikenneviraston ja ELY- keskusten asiantuntijoiden kanssa. Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, koska: • Ohituskaistaosuuksien jaksotus on parempi ja suunnat jakautuvat tasapuolisemmin • 2+2 osuuksien rakentaminen todettiin kustannustehok­ Kuva 32. Ohituskaistaosuuksien jaksotuksen vaihtoehdot. Kuvassa näkyy lisäksi nykyisen tien kaammaksi toimenpiteen tuomiin hyötyihin verrattuna kaksikaistaisen osuuden hyvät ohitusalueet 22 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

4. M420 Mäntyharjuntien liittymä 2. Ohituskaistaosuuksien suunnitteluperiaate Vaihtoehto 2 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, Maantie 420 on Ristiinan ja Mäntyharjun välinen pääyh­ • Vaihtoehto 2. Valtatiellä on korokkeella kanavoitu Suunnittelun aikana on neuvoteltu Liikenneviraston sekä koska: teys. Vuosina 2004 - 2008 liittymäalueella sattui neljä 3-haaraliittymä, nopeusrajoitus 80 km/h. Rauhaniemen Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten • VE 1 ei täytä valtatien 13 pitkän aikavälin turvallisuus- ja henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Liittymä on asuinalueelle johtava yksityistien liittymä siirretään asiantuntijoiden kesken nykyiselle tielle esitettävien ohi­ toimivuustavoitteita. Lisäksi väliaikaisena ratkaisuna se nelihaaraliittymä, josta on yksityistieyhteys Rauhaniemen n. 200 metriä Lappeenrannan suuntaan. Valtatiellä tuskaistaosuuksien tieteknisistä standardivaatimuksista. on hyötyihin nähden kallis toteuttaa asuinalueelle. Liittymästä tutkittiin kaksi vaihtoehtoa: alikulkukäytävä, jonka kautta kevyen liikenteen yhteys Ohituskaistaosuuksien rakentamiskustannusten merkit­ • Kiertoliittymässä valtatietä käyttävä raskas liikenne Mäntyharjuntien suunnasta valtatien 13 rinnalle olevalle tävien säästöjen ja siten hankkeen rahoitusedellytysten joutuu mahdollisesti pysähtymään • Vaihtoehto 1. Valtatiellä 4-haarainen kiertoliittymä, raitille (kuva 36). paranemisen takia on päädytty ratkaisuihin, joissa nykyistä • VE 2 täyttää valtatielle ja sen liikenteen toimivuudelle sisähalkaisijaltaan 40 metriä raskaan liikenteen su­ tietä säilytetään mahdollisimman paljon. Tämä tarkoittaa sekä turvallisuudelle asetetut tavoitteet. Eritasoliittymä juvuuden takia, nopeusrajoitus 50 km/h. Valtatiellä Vaihtoehto 2 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, sitä, että suoralle tieosalle (Ostolahti, Kauria) ohituskais­ Ristiinan keskustan kohdalla palvelee hyvin kunnan alikulkukäytävä, jonka kautta kevyen liikenteen yhteys koska: taosuutta suunniteltaessa ei tässä suunnitelmassa ole kehittymistä. Mäntyharjuntien suunnasta valtatien 13 rinnalle olevalle • Ratkaisu sopii sujuvuudeltaan paremmin pitkän aikavä­ esitetty tasauksen parantamista vaikka geometria ei täytä raitille (kuva 35). lin tilanteeseen, jossa Ristiinan kohdalle rakennetaan nopeusrajoituksen mukaista pysähtymisnäkemän vaati­ ohikulkutie ja eritasoliittymä musta. Myttiömäen, Uskin ja Lemin ohituskaistaosuudet sijoittuvat sekä linjauksen että tasauksen suhteen valtatien geometrian erittäin suuriin puutekohtiin. Edellä mainittujen ohituskaistaosuuksien suunnittelussa suunnitteluohjeen mukaisista vähimmäisvaatimuksista on jouduttu tinki­ mään edullisemman toteutuksen saavuttamiseksi. Kaikki ohituskaistaosuudet esitetään toteutettavaksi ohjeiston mukaisesti keskikaiteellisina, valaistuina ja riista-aidoilla varustettuina.

3. Brahentien liittymä Kuva 33. Ristiinan pääliittymä, VE1 (mt 4323, Ristiinan pääliittymä)

Brahentie (mt 4323) on Ristiinan taajama-alueen pääliitty­ mä valtatielle 13. Vuosina 2004 - 2008 vilkasliikenteisessä ja jyrkässä mäessä sijaitsevassa liittymässä sattui kaksi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Liittymästä Kuva 35. M420 Mäntyharjuntien liittymä, VE1 tutkittiin kaksi vaihtoehtoa:

• Vaihtoehto 1. Valtatiellä 4-haarainen kiertoliittymä, sisähalkaisijaltaan 40 metriä. Valtatien tasausta paran­ netaan niin, että pituuskaltevuus liittymän alueella on 2,5 prosenttia. Liittymän jälkeinen lahden ylittävä silta uusitaan (kuva 33).

• Vaihtoehto 2. Valtatie rakennetaan kokonaan uudelle linjaukselle ja Ristiinan pääliittymä rakennetaan erita­ soon vuoden 1997 Ristiina – Silvasti yleissuunnitelman mukaisesti (kuva 34).

Kuva 34. Ristiinan pääliittymä, VE2 Kuva 36. M420 Mäntyharjuntien liittymä, VE2 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 23 TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

5. Vt 13/Vt 15 Kouvolantien liittymä

Valtatie 15 on Mikkelin ja Kouvolan välinen pääyhteys. Vaihtoehto 2 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, Liittymästä tutkittiin kaksi vaihtoehtoa: Liittymään on esi­ koska: tetty myös pitkän aikavälin toimenpiteeksi eritasoliittymä, • Korostetaan kahden valtatien liittymää joka tulee ottaa huomioon aluevarauksena maankäytön • Kiertoliittymä antaa hyvän ja turvallisen päätteen val­ suunnittelussa. tatielle 15 • Kiertoliittymän itäpuolella oleva maankäyttö saadaan • Vaihtoehto 1. Valtatiellä on korokkeella kanavoitu kytkettyä nykyisen kaltaisesti kiertoliittymän kautta 3-haaraliittymä, nopeusrajoitus 80 km/h (kuva 37). valtatielle. • Hiljentää Lappeenrannan suunnasta tulevan liikenteen nopeudet liittymän ja Pelloksen liittymän väliselle geo­ metrialtaan huonommalle 80 km/h osuudelle ja parantaa siten mm. kevyen liikenteen turvallisuutta • Vähentää vt:ltä 15 Lappeenrannan suuntaan lähtevien raskaiden ajoneuvojen aiheuttamaa häiriötä muulle Kuva 39. Ostolahden jälkeinen ohituskaista, VE1 liikenteelle.

6. Ostolahden jälkeinen ohituskaista

Vuonna 2007 rakennettiin Kaidanmäen kohdalle (plv 13,7 - 15,0) ohituskaista Mikkelin suuntaan vuoden 2004 Ostolahti-Kauriansalmi tiesuunnitelman mukaisesti. Toinen suunnitelluista ohituskaistaosuuksista (Lappeenrannan Kuva 37. Valtatien 15 liittymä, VE1 suuntaan) jäi rahoitussyistä toteuttamatta. Rakentamatto­ malle ohituskaistaosuudelle on tutkittu kaksi vaihtoehtoista • Vaihtoehto 2. Valtatiellä on 4-haarainen kiertoliittymä, sijaintia: sisähalkaisijaltaan 40 m raskaan liikenteen takia, nope­ usrajoitus 50 km/h (kuva 38). • Vaihtoehto 1. Koivula - Pirttimäki (plv 7,6 - 9,5). Ohi­ tuskaista Lappeenrannan suuntaan, nopeusrajoitus 100 km/h. Kolmen nykyisen liittymän katkaisu, uusia yksi­ Kuva 40. Ostolahden jälkeinen ohituskaista, VE2 tyisteitä 1,5 km. Nykyisen maantie 15119 Himalanpoh­ jantien liittymä siirtyy noin 200 metriä Lappeenrannan suuntaan (kuva 39).

• Vaihtoehto 2. Pirttilampi - Tuomela (plv 10,6 - 11,8). Ohituskaista Lappeenrannan suuntaan, nopeusrajoitus 80 km/h. Kolmen nykyisen liittymän katkaisu, uusia yksityisteitä noin 1,0 km (kuva 40).

Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, koska: • Sopii hyvin valtateiden 13 ja 15 kiertoliittymäratkaisuun, • VE2 muodostuu tien varrella olevan maankäytön joh­ jolloin liittymän eteläpuolelle mäkeen noustaessa nope­ dosta lyhyeksi eikä siksi sopeudu nopeusrajoitustavoit­ ampi liikenne pääsee ohittamaan raskaan liikenteen teelle 100 km/h. Kuva 38. Valtatien 15 liittymä, VE2 • Ohituskaista riittävän pitkä ohituskaistan mitoitusno­ • Rakentamiskustannukseltaan kalliimpi, mutta ratkaisu peuteen 100 km/h. tuottaa ohituskaistaosuudelle asetetut hyötytavoitteet. 24 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

7. Savitaipaleentien itäinen liittymä (mt 409) 8. Valtatien tasaus Kaskein mäen kohdalla

Savitaipaleentien liittymä on Savitaipaleen taajama-alueen Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, Valtatiellä Lappeenrannan suuntaan Savitaipaleen jälkeen Vaihtoehto 2. Valtatien tasaus säilytetään nykyisenä. itäinen sisääntuloliittymä. Liittymästä tutkittiin kaksi vaih­ koska: sijaitsee Kaskein kohdalla jyrkkä mäki (plv 54,0 – 54,5). Maantien 14756 liittymä ja sitä vastapäätä oleva yksityis­ toehtoa: • Liittymätyyppi noudattaa Savitaipaleen kohdalla olevia Kupera taite mäen päällä on hyvin pieni (1300 m), jonka tieliittymä poistetaan huonon näkemän takia. Valtatielle muita valtatien liittymiä takia ei saavuteta nopeustasoon nähden riittävää pysäh­ rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävä mäen päälle • Vaihtoehto 1. Valtatiellä on korokkeella kanavoitu • Kanavoitu liittymä sopii paremmin nykyisen valtatien tymisnäkemää. Lisäksi pyöristyksen kohdalla sijaitsee (kuva 45). 3-haaraliittymä, nopeusrajoitus 80 km/h. Valtatiellä tasaukseen kuin kiertoliittymä nelihaaraliittymä – etelähaara Mustapään alueelle johtava alikulkukäytävä, jonka kautta kevyen liikenteen yhteys • Ei hidasta päätien suuntaista raskasta liikennettä maantie 14756 (Ramulantie) ja pohjoishaara Lavikanlah­ Savitaipaleentien suunnasta valtatien 13 rinnalle ole­ • Ei aiheuta lisää melu- ja päästöhaittoja delle johtava yksityistie. valle raitille (kuva 41). • Rakentamiskustannuksiltaan edullisempi. • Vaihtoehto 1. Valtatien tasaus leikataan mäen kohdalla • Vaihtoehto 2. Valtatiellä 4-haarainen kiertoliittymä, n. 8 metriä. Maantien 14756 liittymä ja sitä vastapäätä sisähalkaisijaltaan 40 m raskaan liikenteen takia, no­ oleva yksityistieliittymä poistetaan. Tiet liitetään yhteen peusrajoitus 50 km/h. Petynmäen ja Kaskein kautta valtatien 13 ylittävällä risteyssillalla (kuva 44). rakennetaan uusi ajoneuvoliikenteen yhteys valtatien eteläpuolella sijaitsevalle maankäytölle. Valtatiellä alikulkukäytävä, jonka kautta kevyen liikenteen yhteys Savitaipaleentien suunnasta valtatien 13 rinnalle ole­ valle raitille (kuva 42).

Kuva 45. Kaskein mäki, VE 2

Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, koska: • Nykyinen jyrkkä nousu on etenkin raskaalle liikenteelle hankala nopeuden laskiessa merkittävästi mäen päälle saavuttaessa • Valtatein molemmalla puolella olvan maankäytön yhteys säilyy nykyisellä paikalla ja on turvallinen • Risteyssilta toimii sekä ajoneuvoliikenteen että kevyen liikenteen yhteytenä.

Kuva 41. M409 Savitaipaleentien liittymä, VE1 Kuva 43. Näkymä saavuttaessa eteläiseen Sa- Kuva 44. Kaskein mäki, VE 1 vitaipaleen liittymään Lappeenrannasta

Kuva 42. M409 Savitaipaleentien liittymä, VE2 Kuva 46. Näkymä Lappeenrannan suuntaan, taustalla Kaskein mäki Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 25 TOIMENPITEIDEN MUODOSTAMINEN

9. Valtatien linjaus välillä 10. Kuukanniemen jkpp-tie välillä Parkkola – Hyvärilä (Uskin mutkat) Raikulitie - Pajatie

Uskin mutkat ovat suunnittelualueen liikenneturvallisuuden Lemin Kuukanniemi on suunnittelualueella Ristiinan ja Savi­ Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, ja sujuvuuden kannalta puutteellisimpia kohtia. Alueella taipaleen jälkeen suurin valtatien 13 varrella sijaitseva taa­ koska se: sattui neljä henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta jama noin 750 asukkaallaan. Turvallista kevyen liikenteen • sijaitsee ajoneuvoliikenteen läheisyydessä ja on siten vuosina 2005 – 2009. Uusia päälinjausvaihtoehtoja tutkittiin yhteyttä lähellä sijaitsevaan Lappeenrannan kaupunkiin ei parempi sosiaaliselta turvallisuudeltaan kaksi (kuva 47): tällä hetkellä ole. Hankkeen Vt 6 Kärki – Mattila valmistuttua • palvelee paremmin pitkämatkaista polkupyöräliiken­ 2010, kevyen liikenteen yhteys Lappeenrannasta valtatielle nettä • Vaihtoehto 1. Valtatien parantaminen välillä plv 63,3 - 13 tulee ulottumaan Lemin eteläiseen liittymään (M380), • oli Lemin kunnan teknisen lautakunnan mielestä suo­ 68,0 ja ohituskaistaosuus (2+2) välillä plv 64,0 - 66,5. noin viiden kilometrin päähän Kuukanniemestä. Linjaus­ siteltava vaihtoehto vaihtoehtoja tutkittiin kaksi (kuva 48): • Vaihtoehto 2. Valtatien parantaminen välillä plv 61,0 - 68,5 ja ohituskaistaosuus (2+2) välillä plv 63,2 - 66,0. • Vaihtoehto 1. Valtatien rinnalle rakennetaan päällys­ tetty erillinen kevyen liikenteen väylä Kuukanniemen Vaihtoehto 1 valittiin toimenpidesuunnitelmaan, liittymästä Pajatien liittymään (1,7 km), josta edelleen koska se on: Lemin maantien 380 liittymään saakka. • toimivuudeltaan tavoitteiden mukainen • rakennuskustannuksiltaan halvempi • Vaihtoehto 2. Kevyen liikenteen yhteys rakennetaan sorapäällysteisenä tienä Kuukanniemestä Pajatielle (0,75 km). Pajatietä levennetään 2 m valtatielle 13 (1,4 km), josta kevyen liikenteen yhteys jatkuu vaihtoehdon 1 mukaisesti Lemin maantien liittymään saakka.

Kuva 48. Kuukanniemen jkpp-tien linjausvaihtoehdot

Kuva 47. Parkkola – Hyvärilä (Uskin mutkat), VE 1 ja VE 2 26 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

4 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpidesuunnitelmassa esitetyt tie- ja liittymäjärjestelyt Taulukko 2. 1. portaan toimenpiteiden luettelo, liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikuttaminen sekä muut tekniset ratkaisut ovat yleispiirteisiä ja kuvaavat likimääräisesti tarvittavan tie- ja liikenneväyläalueen. Rat­ Lyhyen aikavälin toimenpiteet kaisut tarkentuvat seuraavien suunnitteluvaiheiden eli tie- ja rakennussuunnitelmien laatimisten yhteydessä. Teema Toimenpide Kohde

Tässä luvussa on kuvattu toimenpidesuunnitelman sisältä­ Maankäytön kasvun suuntaaminen niin, että luodaan hyvät edellytykset jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliiken­ teelle eikä synnytetä lisäliikennettä valtatielle. Savitaipaleella asuinrakentamisen hyviä kasvualueita, joilla on mät ratkaisut. Toimenpiteet on esitetty suunnitelmakartoilla Maankäytön kas­ Kasvun tonttivarantoa, ovat Marttila, Supanaho ja Paimensaari, jotka sijaitsevat keskustaajaman läheisyydessä. Valta­ ja pituusleikkauksissa (piirustukset 2). vualueet suuntaaminen tien 13 kehittämistavoitteiden näkökulmasta maankäytön kasvua tulee välttää valtatien 13 taakse, tällainen on mm. Savitaipaleen Olvenlammen alue.

Asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen niin, että lyhyet matkat kävellään ja pyöräillään. Paikalliset kou­ Asenteisiin ja lutus-, valistus- ja tiedotuskampanjat jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja suosion 4.1 Toimenpideluettelot toimintatapoihin lisäämiseksi lyhyillä matkoilla (yhteistyössä kunnat, tiepiiri, poliisi ja Liikenneturva). Tueksi tarvitaan jalankulku- vaikuttaminen Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty hankeryhmän ja pyöräily-ympäristön kehittämistoimenpiteitä (mm. verkon täydentäminen) taajamissa. käsittelemät ja hyväksymät toimenpiteet (liite 1), jotka on lajiteltu neliporrasajattelun mukaisten portaiden 1 – 3 sekä Kulkumuodon Joukkoliikenteen Joukkoliikenteen kilpailukykyä kehitetään palvelutasoa parantamalla. Erityisen tärkeää on työmatkaliikennettä toimenpidetyypin suhteen eri koreihin. valintaan palvelutason palvelevan vuorotarjonnan lisääminen Savitaipaleen ja Lappeenrannan välillä. Toinen kehittämiskohde on pal­ vaikuttaminen parantaminen velu- ja asiointiliikenteen kehittäminen haja-asutusalueella.

Linja-auto- 1. ja 2. portaan toimenpiteet Toiminnallisen merkityksen ja potentiaalisten käyttäjien perusteella on valittu kehitettävät valtatien 13 kärkipy­ pysäkkien (pikaparannustoimenpiteet) säkit, joita ovat Ristiina keskusta, Pellos ja Savitaipaleen kirkonkylän itäosa. Parantamistoimenpiteet kohdistu­ varustelutason vat pysäkkikatokseen, pyöräpysäköintijärjestelyihin, saattoliikennejärjestelyihin ja aikatauluinformaatioon. parantaminen Toimenpiteet on esitetty taulukoissa 2 ja 3.

3. portaan toimenpiteet Pitkän aikavälin toimenpiteet

• Pienet toimenpiteet: liittymän kevyt parantaminen Teema Toimenpide Kohde (väistötila), valaistus, jkpp-tie, pienet yksityistiejärjes­ telyt. Maankäytön tiivistäminen tienvarren taajamissa ja kasvun suuntaaminen niin, että luodaan hyvät edellytykset Maan- jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Estetään maankäytön kasvaminen taajamaan nähden valtatien 13 • Keskisuuret toimenpiteet: liittymän merkittävä pa­ käytön Maankäytön taakse tai taajaman jatkuminen valtatien suunnassa. Koskee erityisesti Ristiinan ja Savitaipaleen keskustaaja­ rantaminen, valtatien pienet tasauksen ja linjauksen kasvu- tiivistäminen mia. Maakuntakaavalla luodaan lähtökohdat toimintojen sijoittelulle liikenteellisesti hyvin. Eri organisaatioiden muutokset. alueet vuorovaikutusta ja yhteistyötä tulee tehostaa maankäytön, palvelujen ja liikenteen suunnittelussa. • Suuret toimenpiteet: valtatien ohituskaistaosuudet ja uudet linjaukset. Kuljetusten Osa Etelä-Karjalan puunjalostusteollisuuden tiekuljetuksista tulisi pyrkiä siirtämään rautateille Karjalan radan siirtäminen Kulku- kapasiteetin lisääntyessä Luumäki-Imatra kaksoisraide-hankkeen valmistumisen myötä. Toimenpiteet on esitetty taulukossa 4. muodon rautateille valintaan vaikuttaminen Kuljetusten Maantiekuljetuksia voidaan siirtää myös vesiteille Saimaan syväväyläverkoston ja Saimaan kanavan kehittä­ siirtäminen mistoimenpiteiden seurauksena. Saimaan kanavan kehittämistoimet vauhdittuvat vuokrasopimuksen jatkami­ vesiteille sen myötä. Kanavan liikenteen saaminen ympärivuotiseksi lisää alueen vesitiekuljetuksia.

Valtatiellä 13 voidaan raskasta liikennettä rajoittaa tienkäyttömaksuin tai kieltämällä liikenne ajankohdan ja olo­ Tienkäyttömaksut Taloudelliset suhteiden mukaan. Nämä toimenpiteet edellyttävät valtakunnantason liikennepoliittista keskustelua ja periaate­ ja rajoitukset ohjauskeinot; ratkaisuja. verot ja maksut Taloudelliset Taloudelliset ohjauskeinot voivat liittyä verotukseen: auto-, ajoneuvo-, ja polttoaineverojen sekä työmatkavä­ ohjauskeinot hennysten muutokset. Päätökset tehdään valtakunnantasolla Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 27 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Taulukko 3. 2. portaan toimenpiteiden luettelo, nykyisen tieverkon käytön tehostaminen

Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pitkän aikavälin toimenpiteet - eivät vaadi tiesuunnitelman laatimista, voidaan toteuttaa heti

Teema Toimenpide Kohde Teema Toimenpide Kohde

Erikoismaininta hoitourakoissa ongelmallisimmissa kohteissa Esim. Saarilahden kohta (plv. 35,8 - 37,2) Pökkäänjoen silta (Ristiina) (kaiteiden, reunapalkkien ja pintarakentei­ Tien hoito Kauriansalmen pohjoispuoli (plv. 20,7 - 21,4) den uusiminen), Tien vauriokohtien parantami­ Rajoitetaan suolankäyttöä pohjavesialueilla Savitaipale (plv. 49,0 - 53,5) Kiesilän silta (Suomenniemi) Tien ylläpito nen, siltojen korjaukset ja Kuukanniemi (plv. 70,5 - 72,0) (kaiteiden, reunapalkkien ja pintarakentei­ kaiteiden uusimiset Kauriansalmen eteläpuoli (plv. 22,0 - 22,5) den uusiminen) ja Kiesilän sillan pohjoispuoli (plv. 31,7 - 32,1) Uuhijoen silta (Savitaipale) Saarilahti (plv. 36,6 - 37,3) (uusiminen teräsputkisiltana). Uudelleenpäällystämisen yhteydessä parannetaan tien vaurio­ Kivisahinlahti (plv. 39,3 - 39,7) kohtia ja korjataan sivukaltevuuksia Haukhonkakangas (plv. 45,0 - 45,5) Rakennetaan automaattinen nopeudenvalvonta yhteysvälille Heikkerin mutkat (plv. 57,8 - 60,8) Suomenniemi - Lappeenranta Uskin mutkat (plv. 63,5 - 67,5) tien varteen sijoitettavien ka­ Juvola - Musta-aho (plv. 73,5 - 76,5) merapisteiden avulla Liikenteen Hiljaisen asfaltin käyttö uudelleenpäällystämisen yhteydessä Savitaipaleen kirkonkylä (plv. 50,8 - 51,7) ohjaaminen Valtatielle rinnakkaisten yhteyk­ melulle altistuvissa kohteissa Tien ylläpito sien hyödyntäminen siten, että lyhytmatkainen autoliikenne, Hirvivaara-alueiden puuston raivaus tiealueella Hirvivaara-alueet pyöräily ja jalankulku eivät käy­ Rakennetaan eläinonnettomuuksille altteisille jaksoille riista- tä valtatietä Erillinen välille Saarilahti - Myttiömäki (plv. 35,0 - 41,0) aidat Kelikameran lisääminen tiejak­ Liikenteen ja Pirttimäki n. pl 9, son keskivaiheelle. Nykyisin Savitaipaleen kelin seurannan Kyyrö n. pl 12, tiejaksolla kelikamera on vain kirkonkylän kohta tehostaminen Rakennetaan kapeiden kallioleikkausten kohdalle reunakaiteet Järvenpää n. pl 13, Ristiinan Ostolahden kohdalla. Myttiömäki n. pl 43, Kieromäki n. pl 62

Liittymän poisto Juvolantie Lemillä pl 71,3

Kiesilän kohta (plv. 30,8 - 31,2) Pienisäteisiin kaarteisiin lisätään taustamerkkejä (kelta-musta) Telanmäen urheilukentän kohta (plv. 65,2 - 65,5) Varoitus- merkit ja Jyrkissä mutkissa sijaitseviin kaiteisiin lisätään heijastinnauhoja Myttiömäen kohta (plv. 42,3 - 42,8) reuna- paalut Toteutetaan kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Koko yhteysväli (opasteet, liikennemerkit, näkemät, leikkaukset) Täristävät reuna- ja keskiviivamerkinnät toteutetaan seuraavan Koko yhteysväli uudelleenpäällystämisen yhteydessä. Liikenteen ohjaaminen Pistemäinen nopeusrajoituksen alentaminen liikenneturvallisuu­ Saarilahden kohta (plv. 35,8 - 37,2) den kannalta ongelmallisissa kohteissa 100 km/h --> 80 km/h Yhdistetään tehostettuun nopeusvalvontaan. KVT-työtä tehdään Tiedottaminen nyt myös osana Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuus­ suunnitelman seurantaa. 28 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Taulukko 4. 3. portaan toimenpideluettelot, nykyisen tien parannustoimenpiteet

Pienet toimenpiteet Keskisuuret toimenpiteet Suuret toimenpiteet - liittymän kevyt parantaminen - liittymän rankempi parantaminen (esim. kanavointi, kiertoliittymä), - ohituskaistaosuudet, suuremmat linjauksen ja tasauksen muutokset (esim. väistötila), valaistus, jkpp-tie, pienet yksityistiejärjestelyt pienet tasauksen ja linjauksen muutokset, meluntorjunta - vaativat tiesuunnitelman laatimisen - osa toimenpiteistä ei vaadi tiesuunnitelman laatimista - vaativat tiesuunnitelman laatimisen

Nro Kohde (kunta) Paaluväli Toimenpide Nro Kohde (kunta) Paaluväli Toimenpide Nro Kohde (kunta) Paaluväli Toimenpide

Kilosaarentien Korokkeellinen kanavointi Linjauksen muutos 1 1,1 - 1,2 Väistötila M420 Mäntyharjun­ liittymä (Ristiina) 2.1 1,8 - 2,2 Alikulkukäytävä Eristasoliittymät (Ristiinan pää- tien liittymä (Ristiina) Ristiinan ohikulku Jkpp-tie, Yksityistiejärjestelyt 2.2 -1,4 - 2,0 liittymä ja Parkkilantie) Rahikkala-Pellos- (Ristiina) 3 2,2 - 4,6 Tievalaistus Tie- ja katujärjestelyt niemi (Ristiina) Rahikkala 4 2,5 - 2,9 Tasauksen parantaminen Ohituskaista 1+2 länteen (Ristiina) Saarisentien liittymä 6 6,5 - 6,6 Liittymään väistötila Ohituskaista 1+2 itään (Ristiina) Pellosniemen liittymä Korokkeellinen kanavointi 5 5,2 - 5,4 Ostolahden ohitus­ Keskikaide, riista-aita, valaistus (Ristiina) Yksityistiejärjestelyt 8 7,6 - 9,6 Väistötila kaista (Ristiina) Maantie- ja yksityistiejärjestelyt 9 Kyyrö (Ristiina) 11,5 - 12,0 Yksityistiejärjestelyt Kiertoliittymä Meluntorjunta Vt15 Kouvolantien 7 7,3 - 7,6 Yksityistiejärjestelyt Jkpp-tie liittymä (Ristiina) Ohituskaista 2+2 Näkemäleikkaus Meluntorjunta Kauriansalmi Keskikaide, riista-aita, valaistus 12 21,9 - 23,5 Poikkileikkauksen 11.2 Punkan ohituskaista 18,3 - 21,4 (Suomenniemi) Maantie- ja yksityistiejärjestelyt leventäminen Linjauksen muutos Väkkärän oikaisu Tasauksen parantaminen Pohjavesisuojaus Valaistus 10 15,9 - 18,1 (Suomenniemi) Yksityistiejärjestelyt Ohituskaista 1+2 itään Pajulahti Väistötila liittymään Meluntorjunta Kaurian ohituskaista 14 26,5 - 27,1 13 23,6 - 25,8 Keskikaide, riista-aita,valaistus (Suomenniemi) Yksityistiejärjestelyt (Suomenniemi) Punkka Maantiejärjestelyt Yksityistiejärjestelyt Pajunen Väistötila liittymään 11.1 20,0 - 21,4 15 28,0 - 28,3 (Suomenniemi) Yksityistiejärjestelyt (Suomenniemi) Yksityistiejärjestelyt Linjauksen muutos Myttiömäen ohitus­ Ohituskaista 2+2 Linjauksen muutos 19 41,2 - 43,7 Saalasti Saarilahti Tasauksen parantaminen kaista (Savitaipale) Keskikaide, riista-aita, valaistus 16 30,1 - 30,7 Yksityistiejärjestelyt 18 35,5 - 37,5 (Suomenniemi) (Savitaipale) Yksityistiejärjestelyt Yksityistiejärjestelyt Jkpp-tie Meluntorjunta Jkpp-tie Kevyen liikenteen sillan uu­ Kiesilä Savitapale-Kaskei Tasauksen parantaminen 17 31,2-32,3 siminen 25 52,9 - 55,4 (Suomenniemi) M378 Taavetintien Liittymän muuttaminen korok- (Savitaipale) Risteyssilta Yksityistiejärjestelyt 21 48,2 - 48,7 liittymä (Savitaipale) keelliseksi, Yksityistiejärjestelyt Katu- ja yksityistiejärjestelyt Väistötila liittymään Tiikkinen Yksityistiejärjestelyt Savitaipaleen melun­ Linjauksen muutos 20 44,2 - 44,6 22 50,8 - 51,7 Meluntorjunta Ohituskaista 2+2 (Savitaipale) Väistötila torjunta (Savitaipale) Uskin ohituskaista 30 63,2 - 67,5 Keskikaide, riista-aita, valaistus Teollisuustie / Koulu­ Liittymän porrastus Korokkeellinen kanavointi (Lemi) 23 51,9 - 52,1 M409 Savitaipaleen- Yksityistiejärjestelyt tie (Savitaipale) Väistötilat 24 52,7 - 53,3 Kevyen liikenteen alikulku tie (Savitaipale) Meluntorjunta Yksityistiejärjestelyt Ellosenpään liittymät 26 55,5 - 57,0 Yksityistiejärjestelyt Linjauksen muutos (Savitaipale) Linjauksen muutos Lemin ohituskaista Ohituskaista 2+2 Yksityistiejärjestelyt Heikkerin oikaisu Tasauksen parantaminen 36 (Lemi, 74,5-76,5 Keskikaide, riista-aita 31 Hyvärilä (Lemi) 69,2 - 69,5 27 57,8 - 60,8 Väistötila (Lemi) Yksityistiejärjestelyt Lappeenranta) Valaistus Meluntorjunta Yksityistiejärjestelyt

32 Suomaa (Lemi) 70,7 - 70,8 Näkemäleikkaus Linjauksen muutos Parkkolan oikaisu 28 61,3 - 62,2 Tasauksen parantaminen Kuukanniemi-Mt380 Jkpp-tie (Lemi) 34 72,2 - 76,7 Yksityistiejärjestelyt (Lemi, Lappeenranta) Valaistus Tasauksen parantaminen Pajatien liittymä Liittymän porrastus M380 Huttulantien 29 62,5 - 63,0 Liittymän siirto 35 73,8 - 74,1 liittymä (Lemi) (Lemi) Valaistus Yksityistiejärjestelyt

Tasauksen parantaminen Kuukanniemen 33 71,9 - 72,4 Korokkeellinen kanavointi littymä (Lemi) Valaistus, Yksityistiejärjestelyt Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 29 TOIMENPIDESUUNNITELMA

4.2 Toimenpiteiden esittely

Yleistä

Valtatie säilyy edelleen kaksikaistaisena sekaliikennetienä. • vilkasliikenteisillä (KVL > 3000 ajon./vrk) tieosuuksilla Tietä esitetään parannettavaksi kohdassa 4.1 olevan taulu­ Ristiinasta valtatien 15 liittymään ja Savitaipaleelta kon sisältämillä toimenpiteillä tien nykyisiä ongelmakohteita maantien 378 liittymästä Lappeenrantaan on perus­ poistamalla, linjausta ja/tai tasausta parantamalla sekä poikkileikkaus leveydeltään 10,5 metriä, josta ajoradan ohituskaistaosuuksia rakentamalla. osuus on 7,5 m.

Linjaosuuksille esitettyjen linjauksen ja tasauksen muutos­ kohtien sekä ohituskaistaosuuksien tavoitteellinen mitoi­ tusnopeus on 100 km/h. Liittymäalueilla, joissa on esitetty korokkeellinen kanavointi, nopeustaso on 80 km/h. Kuva 51. Kolmikaistainen ohituskaistaosuus Valtatien peruspoikkileikkaus on kaksikaistaisella paran­ nettavalla osuudella seuraavat:

• vähäliikenteisellä osuudella (KVL < 3000 ajon./vrk, raskasliikennemäärä > 200 ajon./vrk) Ristiinassa si­ Kuva 50. Peruspoikkileikkaus 10,5/7,5 Neljäkaistainen (2+2-kaistaa) ohituskaistaosuus on kuvan jaitsevan valtatien 15 liittymän ja Savitaipaleella olevan 52 mukaisesti leveydeltään 19,00 m, jossa ajosuuntia Taavetti – Savitaipale maantien 378 välillä 10 m, josta toisistaan erottaa kaide. Keskialueen leveys on 2 m. Kak­ ajoradan leveys on 7,0 m. sikaistaisten osuuksien ajokaistojen yhteisleveys on 7,0 m. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty 1+2-kaistaisia Pientareet ovat 1,5 m leveitä. ohituskaistaosuuksia Lappeenrannan suuntaan rakennet­ tavaksi Ostolahteen ja Kauriaan sekä Mikkelin suuntaan Ohituskaistaosuudet valaistaan koko matkalla. Lisäksi Ristiinan kohdalla. Mikkelin suunnan ohituskaistaosuus ohituskaistaosuuksille rakennetaan hirviaita tien molem­ Kaidanmäen kohdalla valmistui jo vuonna 2008. Kaksisuun­ malle puolelle. taisia ohituskaistaosuuksia (2+2-kaistaa) on esitetty neljään kohteeseen (Punkka, Myttiömäki, Uski ja Lemi).

Kolmikaistainen (1+2-kaistaa) ohituskaistaosuus on kuvan 51 mukaisesti leveydeltään 15,75 m, jossa ajosuuntia Kuva 49. Peruspoikkileikkaus 10/7 toisistaan erottaa kaide. Keskialueen leveys on 2 m. Kaksikaistaisen suunnan kaistojen yhteisleveys on 7,0 m ja yksisuuntaisen kaistan 3,75m. Pientareet ovat 1,5 m leveitä. Koska valtatie 13 kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon, poikkileikkausta levennetään vähintään metrin leveällä murskepintaisella taitteella luiskan yläosas­ sa, kun ohituskaistaosuuden yksikaistaisella suunnalla tarvitaan reunakaide. Kuva 52. Nelikaistainen ohituskaistaosuus 30 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

1. porras. 2. porras. Liikenteen kysyntään ja kulkutapaan vaikut- Nykyisen tieverkon käytön tehostaminen taminen Lyhyen aikavälin toimenpiteet Lyhyen aikavälin toimenpiteet Tien hoidon toimenpiteet Tiedottaminen Maankäytön kasvualueet Valtatien 13 hoitoluokka on nostettu IB:stä I:een talvella Kampanjoidaan tiekäytävän ajokäyttäytymisestä yhdistä­ Savitaipaleella asuinrakentamisen hyviä kasvualueita, joilla 2010. Talvihoitotehostamista jatketaan. mällä se tehostettuun nopeusvalvontaan. Koulutus-, valis­ on tonttivarantoa, ovat Marttila, Supanaho ja Paimensaari. tus- ja tiedotustyötä tehdään myös osana Lappeenrannan Nämä sijaitsevat keskustaajaman läheisyydessä. Valtatien Pistemäinen nopeusrajoitus 80 km/h lisätään Saarilahden seudun liikenneturvallisuussuunnitelman seurantaa. 13 kehittämistavoitteiden näkökulmasta maankäytön kas­ kohdalla, josta tehdään erikoismaininta hoitourakoihin. vua tulee välttää valtatien 13 taakse (esim. Olvenlammen alue). Tien ylläpidon toimenpiteet Pitkän aikavälin toimenpiteet Uudelleenpäällystämisen yhteydessä toteutetaan sivu­ Kulkumuodon valintaan vaikuttaminen kaltevuuden korjaus, kiireellisimpinä kohteina ovat mm. Tien ylläpidon toimenpiteet Järjestetään paikallisia koulutus-, valistus- ja tiedotus­ Myttiömäki Savitaipaleella ja ns. Uskin mutkat Lemillä. Tien vauriokohtien parantamista, siltojen korjauksia ja kampanjoita jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuuden Meluhaittoja vähennetään Savitaipaleen kohdalla uudel­ kaiteiden uusimisia jatketaan. Kunnostettavia siltoja ovat parantamiseksi ja suosion lisäämiseksi lyhyillä matkoilla leenpäällystämisen yhteydessä käyttämällä ns. hiljaista Pökkäänjoen silta (Ristiina) (kaiteiden, reunapalkkien ja (yhteistyössä kunnat, tiepiiri, poliisi ja Liikenneturva). Tueksi asfalttia. pintarakenteiden uusiminen), Kiesilän silta (Suomenniemi) tarvitaan jalankulku- ja pyöräily-ympäristön kehittämistoi­ (kaiteiden, reunapalkkien ja pintarakenteiden uusiminen) ja menpiteitä (mm. verkon täydentäminen) taajamissa. Hirvivaara-alueilla tehdään puuston raivausta tiealueella. Uuhijoen silta (Savitaipale) (uusiminen teräsputkisiltana).

Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan valtatien 13 Varoitusmerkkien ja reunapaalujen lisääminen Liikenteen ohjaaminen liikennekäytävässä ainakin matkustajamäärien mukaan Jyrkistä kaarteista ja nousuista varoittavia liikennemerkkejä Automaattista kameravalvontaa on suunniteltu laajennetta­ ns. kärkipysäkeillä. lisätään. Pienisäteisiin kaarteisiin lisätään taustamerkkejä vaksi koko yhteysvälille. Toimenpiteen rahoituksesta ei ole (kelta-musta), erityisesti Savitaipale-Lappeenranta välillä. päätöstä. Kameravalvontakohteiden laajentamisen rakenta­ Kaiteisiin lisätään heijastinnauhoja, jonka pilottikohteiksi minen riippuu Liikenneministeriön ja Sisäasiainministeriön Pitkän aikavälin toimenpiteet esitetään Myttiömäkeä ja ns. Uskin mutkia. välisestä sopimuksesta.

Maankäytön kasvualueet Toteutetaan kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunni­ Liikenneverkon tarkastelu valtatietä laajemmin Rajoitetaan maankäytön kasvamista taajamaan nähden telmissa esitettyjä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Valtatien rinnakkaisyhteyksiä hyödynnetään niin, että lyhyt­ valtatien 13 taakse tai taajaman jatkuminen valtatien suun­ (opasteet, liikennemerkit, näkemät, leikkaukset). matkainen autoliikenne, pyöräily ja jalankulku eivät joudu nassa. Tämä koskee erityisesti Ristiinan ja Savitaipaleen käyttämä valtatietä. Tällaisia esimerkkikohteita ovat: keskustaajamia. Maakuntakaavalla luodaan lähtökohdat Liikenteen ohjaaminen toimintojen sijoittelulle liikenteellisesti hyvin. Eri organi­ Tulevien kunnossapidon päällystysohjelmien yhteydessä • Ristiinassa keskustaajaman ja Mäntyharjuntien liittymän saatioiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä tulee tehostaa jatketaan täristävien ajoratamerkintöjen tekemistä. välille kehittyvä valtatien rinnakkaistieyhteys maankäytön, palvelujen ja liikenteen suunnittelussa. • Punkan kohdan yksityistiejärjestely Lemillä Juvolantien liittymän poisto liikenneturvallisuuden • Savitaipaleella teollisuustien liittymän ja Ellosenpään parantamiseksi välille kehittyvä rinnakkaistieyhteys valtatien länsipuo­ lella Lisätään pistemäisiä 60 - 80 km/h nopeusrajoituksia lii­ • Lemillä Uskin mutkien oikaisun kohdalla rinnakkaistieksi kenneturvallisuuden kannalta ongelmallisissa kohteissa; jäävä nykyinen valtatie. kiireellisimpänä Mäntyharjulle menevän maantien 420 liittymä Ristiinassa. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 31 TOIMENPIDESUUNNITELMA

3. porras. Muut investoinnit ja nykyisen tien paran- RAUHANIEMI nustoimenpiteet

Nykyisen tien parannustoimenpiteiden muodostamisessa on tärkeimpänä kriteerinä ollut nykyisen tien geometristen puutteiden inventointitulokset (liite 2) sekä hankeryhmään osallistuneiden sidosryhmien ja asukkaiden paikallistunte­ mus ongelmakohteista. Merkittävimpänä työlle asetettuna tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenne­ turvallisuutta.

Toimenpiteet 1, yksityistien liittymän varustaminen väistö- tilalla ja 2.1, valtatien 13 ja Mäntyharjuntien (mt 420) liittymän parantaminen, plv 1,1 – 2,2 Kuva 53. TOIMENPITEET 1 ja 2.1, Kilosaarentien ja Mäntyharjuntien liittymien parantaminen Valtatielle esitetään n. pl:lla 1,15 oleva yksityisliittymä (Ki­ losaarentie) varustettavaksi väistötilalla.

Valtatien ja Mäntyharjuntien liittymä parannetaan korok­ RISTIINA keelliseksi kolmihaaraliittymäksi, jolloin liittymästä poiste­ taan Rauhanniemeen johtava haara. Liittymän eteläpuolelle rakennetaan valtatien alittava kevyen liikenteen yhteys valtatien rinnalla olevalle kevyen liikenteen väylälle.

Rauhanniemen liikenne johdetaan uutta rinnakkaisyhteyttä pitkin Kilosaarentien liittymään.

Toimenpide 2.2, Ristiinan ohikulku, plv -1,4 – 2,0

Ristiinan kohdalle esitetään valtatien rakentamista uudelle linjaukselle vuoden 1997 Ristiina – Silvasti yleissuunnitel­ ALA-KAATLAMPI man mukaisesti. Yleissuunnitelmassa uusi linjaus kulkee nykyisen valtatien länsipuolella. Ristiinan pääliittymän ja Puntalan liittymän kohdalle rakennetaan eritasoliittymät. Lisäksi rakennetaan uudet katuyhteydet maantien 420 liit­ tymän kohdalla. Lisäyksenä yleissuunnitelmaan esitetään valtatielle rakennettavaksi keskikaiteella varustettu ohitus­ kaista Ristiinan eritasoliittymästä pohjoiseen päin.

Kuva 54. TOIMENPIDE 2.2, Ristiinan ohikulkutie 32 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpiteet 3 ja 4, valtatien tasauksen parantaminen ja valais- RAHIKKALA tuksen rakentaminen välillä Mäntyharjuntien liittymä – Portinhoikka, plv 2,2 – 4,6

Valtatien suoralla osuudella (plv. 2,5 – 2,9) oleva 1,5 – 2 m syvä notkelma pengerretään noin 0,4 km:n matkalla niin, että tielle saadaan yhtenäinen noin 2 km:n pituinen ohitus­ näkemä. Valtatielle rakennetaan tievalaistus, jonka avulla tien itäpuolella olevan erillisen kevyen liikenteen väylän käyttömukavuus ja turvallisuus paranevat oleellisesti.

PORTINHOIKKA

Toimenpide 5, Kuva 55. TOIMENPITEET 3 ja 4, Valtatien tasauksen parantamiskohde (plv 2,5-2,9) ja tievalaistus (plv 2,2-4,6) valtatien 13/Pellosniemen liittymän (mt 15118) parantaminen, plv 5,1 – 5,5 PELLOSNIEMI PELLOSNIEMI Valtatien nykyinen maalaamalla toteutettu nelihaarainen kanavoitu liittymä (Karsikkoniementie) esitetään muutet­ tavaksi kolmihaaraiseksi liittymäksi korokkeellisella ka­ navoinnilla, jolloin myös ongelmallisten keliolosuhteiden aikana kuten talviaikaan liittymässä ajaminen hahmottuu paremmin autoilijoille. Pellosniemeen kulkee runsaasti raskasta liikennettä, joka pitää ottaa huomioon liittymän mitoituksessa. KAAVAILTU TEOLLISUUSALUE Liittymästä poistetaan Jakolaan johtava yksityistien haara (Jakolantie), ja liikenne johdetaan uuteen liittymään n. pl:lle 5,5. Kuva 56. TOIMENPIDE 5, Pellosniemen liittymän (Kar- sikkoniementie) kanavointi

Toimenpide 6, Toimenpide 7, Kuva 57. TOIMENPITEET 6 ja 7, Väistötila nykyiseen yksityistieliittymään, Ostolahden kiertoliittymä yksityistien liittymän varustaminen väistöti- valtateiden 13 ja 15 liittymän parantamien lalla, pl 6,5 kiertoliittymäksi, pl 7,5

Pellosniemen ylikulkusillan pohjoispuolella on yksityis­ Valtatien 13 ja valtatien 15 (Kouvolantie) liittymä esitetään Valtateiden 13 ja 15 liittymään on lisäksi esitetty maankäytön tien liittymä (Saarisentie), josta on yhteys Pellosniemen parannettavaksi kiertoliittymäksi, jonka sisäympyrän hal­ suunnittelua varten eritasoliittymän aluevaraus valtateiden ylikulkusillan ali ratapihan vieritse Pellosniemen alueelle kaisija on n. 40 m, koska liittymässä on runsaasti raskasta liittymän pitkän tähtäimen toimivuuden varmistamiseksi. olevaan yksityistiehen. Valtatien liittymään esitetään raken­ liikennettä. Liittymäalueelle asetetaan nopeusrajoitus nettavaksi väistötila liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden 50 km/h. Tien koillispuolelle liittymän molemmin puolin parantamiseksi. rakennetaan kaksi meluestettä. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 33 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 8, Ostolahden ohituskaistaosuus, plv 7,6 – 9,6 M15119 Valtatie 13 esitetään rakennettavaksi 1+2 –kaistaiseksi ohituskaistatieksi, jossa ohituskaista on Lappeenrannan suuntaan. Ohituskaistaosuus alkaa vt15:n kiertoliittymästä ja päättyy Himalanpohjantien (mt 15119) uuteen paikkaan siirrettävään liittymään. Ohituskaistaosuuden kohdalla ny­ kyisen tien korkeusasema säilytetään nykyisenä, jolloin ei tarvita erillistä työn aikaista kiertotietä. Ohituskaistaosuuden pituus on siirtymäosuuksineen n.2 km. Toimenpiteeseen VT 15 sisältyy lisäksi yksityistiejärjestelyjä ja 3 meluestettä. SUURI MATKUSLAMPI Kuva 58. TOIMENPIDE 8, Ostolahden ohituskaista

Toimenpide 9, Kyyrö, yksityistieliittymän väistötila ja yksi- tyistiejärjestelyt, plv 11,5 – 12,0 KYYRÖ

Nykyisten yksityistie/tonttiyhteyksien muodostamia nelihaa­ raliittymiä poistetaan ja korvataan yksityistiejärjestelyjen avulla. Lisäksi esitetään n. pl:lla 11,95 oleva yksityisliittymä (Järvenpääntie) varustettavaksi väistötilalla.

Kuva 59. TOIMENPIDE 9, Väistötila ja yksityistiejärjestelyt Kyyrön kohdalla

Toimenpide 10, Väkkärä, valtatien tasauksen parantaminen VÄKKÄRÄ LEPPÄNIEMI ja yksityistiejärjestelyt, plv 15,4 – 18,1 HÄRKÄ- JÄRVI Valtatiejaksolla Väkkärän kohdalla olevien pienisäteisten ja tien nopeustasoon nähden alimittaisten kuperien mäkien (S= 1700 - 2500) tasausta parannetaan turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Työn aikaisen liikenteen hoi­ don takia tien linjausta esitetään muutettavaksi tasauksen parannusosuudella. Samalla esitetään yksityistieliittymiä karsittavaksi yksityistiejärjestelyjen avulla. Asuin- ja loma­ kiinteistöjen suojaksi rakennetaan tien länsipuolelle 100 m KARKAUS- pitkä meluaita ja 270 m pitkä meluvalli. LAMPI

Kuva 60. TOIMENPIDE 10, Valtatien parantaminen ja yksityistiejärjestelyt plv:llä 15,4 – 18,1 34 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 11.1, Toimenpide 11.2, Punkka, maantie- ja yksityistiejärjestelyt valtatien parantaminen Punkan kohdalla, valtatiellä, plv 20,0 – 21,5 plv, 18,3 – 21,3

Punkan ja Kauriansalmen välillä esitetään uudet maantie- ja Rakennussuunnitelman kohtien lisäksi esitetään valtatien Valtatie 13 on Punkan kylän kohdalla mutkainen ja mäkinen. • Nykyisen erillisen kevyen liikenteen väylän jatkaminen yksityistiejärjestelyt tekeillä olevan rakennussuunnitelman itäpuolella noin pl:lla 20,2 vas. oleva yksityisliittymä pois­ Tiejakso on tiegeometrialtaan yhteysvälin huonoimpia, ei­ tien itäpuolella Kauriansalmen vesistön ylityskohdalle mukaisesti. Suunnitelmassa nykyinen maantie 4092 muut­ tettavaksi huonon liittymisnäkemän takia ja korvattavaksi vätkä kohdan 11.1 maantie- ja yksityistiejärjestelyt yksinään plv. 21,9 – 22,3 tuu maantieksi 409 ja nykyinen maantie 409 yksityistieksi. uudella yksityistiellä valtatien itäpuolelle. Uusi yksityistie riitä täyttämään yhteysvälille asetettuja turvallisuus- ja • Tien pientareiden leventäminen plv:llä 22,3 – 23,6 ke­ Lisäksi poistetaan n. pl:lla 20,0 sijaitseva nelihaarainen yk­ päättyy maantiehen M409. Yksityistie toimii myös kevyen sujuvuustavoitteita. vyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Samalla sityistieliittymä ja korvataan yhteydet uusilla yksityisteillä. liikenteen yhteytenä Punkan alueelta Suomenniemen esitetään tehtäväksi tien sisäkaarteeseen nopeusrajoi­ taajaman suuntaan. Parannustoimenpiteenä esitetään valtatie siirrettäväksi tuksen mukainen näkemäleikkaus. Väkkärän oikaisukohteen ja Kauriansalmen välillä enim­ • Tievalaistuksen rakentaminen plv:lle 22,7 – 23,6 millään noin 350 metriä nykyisen tien länsipuolelle. Tie Kuva 61. TOIMENPIDE 11.1, rakennettaan 2+2 –kaistaiseksi ohituskaistatieksi. Nykyinen Punkka – Kauriansalmi maantie- ja valtatie muuttuu rinnakkaisyhteydeksi plv:llä 18,9 – 20,8. PUNKKA yksityistiejärjestelyt Eteläpäässä uusi linjaus sijoittuu Kauriansalmen pohjavesi­ NÄKEMÄ- alueelle (nyk. plv. 20,8 – 21,6), jonka kohdalla rakennetaan LEIKKAUS pohjavesisuojaus.

Toimenpide 12, valtatien parantaminen välillä Kauriansal- mi – M381 liittymä, plv 21,9 – 23,6

Kauriansalmen alueella on vuosina 2005 – 2009 sattunut neljä henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, jossa on kuollut yksi henkilö. Valtatielle esitetään tehtäväksi seuraa­ Kuva 64. Näkymä nykyiseltä tieltä etelästä Kauriansalmen via liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä: suuntaan

PUNKKA KAURIA

RISU-LIKO- KAURIAN- LAMPI SALMI VITSA- KAURIA KOI- LAMPI Kuva 63. TOIMENPIDE 12, Kaurian- M381 salmi – M381 liittymän parantamistoi- menpiteet Kuva 62. TOIMENPIDE 11.2, Punkan kohdan oikaisu Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 35 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 13, Kaurian ohituskaistaosuus, plv 23,6 – 25,7 VITSA- Valtatielle 13 esitetään rakennettavaksi 1+2 –kaistainen KAURIA ohituskaistaosuus, jossa ohituskaista on Lappeenrannan suuntaan. Ohituskaistaosuus alkaa maantien 381 (Män­ tyharjuntie) liittymästä ja päättyy Karjun kohdalla olevan yksityistieliittymän kohdalla. Ohituskaistaosuuden kohdalla nykyisen tien korkeusasema säilytetään, jolloin ei tarvita erillistä työn aikaista kiertotietä. Ohituskaistaosuuden KARJU pituus on siirtymäosuuksineen n. 2 km. Lisäksi esitetään tehtäväksi yksityistiejärjestelyjä.

VOKSIKANGAS Toimenpide 14, Pajulahti, yksityistieliittymän väistötila ja yksityistiejärjestelyt, plv 26,5 – 27,1 Kuva 65. TOIMENPIDE 13, Kaurian ohituskaista Valtatielle esitetään n. pl:lla 26,55 oleva yksityisliittymä (Lopperintie) varustettavaksi väistötilalla. Samalla esitetään pl:lla 26,75 vasemmalla puolella oleva yksityistieliittymä (Autiontie) poistettavaksi ja yhteys korvattavaksi valtatien itäpuolelle rakennettavalla yksityistiellä. Lisäksi poistetaan n. pl:lla 27,0 oikealla sijaitseva yksityistieliittymä ja johde­ PAJULAHTI PARSIKKO taan se yksityistieliittymään n. pl:lla 27,1 (Lylyksentie).

PAJUNEN

Toimenpide 15, Pajunen, yksityisliittymän väistötila ja yksi- METSÄRINNE tyistiejärjestelyt, plv 27,45 – 28,35

Valtatielle esitetään n. pl:lla 27,9 oleva yksityisliittymä varustettavaksi väistötilalla. Samalla esitetään pl:lla 28,35 vasemmalla puolella sijaitseva yksityistieliittymä poistetta­ vaksi ja yhteys korvattavaksi valtatien itäpuolelle rakennet­ Kuva 66. TOIMENPIDE 14, Väistötila ja yksityistiejärjestelyt Pajulahden kohdalla Kuva 67. TOIMENPIDE 15, Väistötila ja yksityisjärjestelyt Pajusen kohdalla tavalla yksityisteillä. 36 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 16, Saalasti, yksityistieliittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt, plv 30,1 – 30,8 PÄIVÄRINNE

Valtatiellä n. pl:lla 30,45 olevat yksityisliittymät esitetään SAALASTI parannettaviksi liittymään tulosuunnat korjaamalla kohti­ KIESILÄ suoremmiksi valtatiehen nähden. Samalla esitetään pl:lla 30,1, 30,25, 30,75 ja 30,8 oikealla puolella olevat yksityis­ tieliittymät poistettaviksi ja ja korvattaviksi tien länsipuolelle esitetyillä yksityisteillä. Myös valtatien vasemmalla puolella KIESILÄ UUSITUPA pl:lla 30,75 oleva yksityistieliittymä esitetään poistettavak­ si.

Kuva 68. TOIMENPIDE 16, Väistötila ja yksityisjärjestelyt Toimenpide 17, Saalastin kohdalla Kiesilä, yksityisliittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt, plv 30,9 – 32,3

Valtatien oikealla puolella n. pl:lla 31,25 oleva yksityisliitty­ mä esitetään poistettaviksi, jatkossa kulkuyhteys valtatielle tapahtuu pl:lla 31,4 olevan yksityistieliittymän kautta. Tätä Kuva 69. TOIMENPIDE 17, Väistötila ja yksityisjärjestelyt Kiesilän kohdalla varten valtatien länsipuolelle esitetään rakennettavaksi liittymäkatkaisun korvaava yksityistie.

Valtatien vasemmalla puolella n. pl:lla 30,9 ja ja 31,25 SAARILAHTI olevat yksityistieliittymät esitetään poistettaviksi, jatkossa kulkuyhteys valtatielle tapahtuu pl:lla 31,4 olevan yksityis­ tieliittymän kautta. Valtatien itäpuolelle esitetään rakennet­ tavaksi yksityistie plv:lle 31,2 – 32,25, joka samalla toimii alueen kevyen liikenteen yhteytenä. Nykyinen Kiesilän kevyen liikenteen silta esitetään parannettavaksi sillan huonon kunnon takia.

Valtatielle esitetään rakennettavaksi väistötila Kiesilän palvelualueen liittymään n. pl:lla 32,25. PIIKAINVUORI

KORPI Toimenpide 18, valtatien parantaminen Saarilahden kohdal- Kuva 70. TOIMENPIDE 18, Valtatien parannustoimenpide Saarilahden kohdalla. la, plv 35,7 – 37,3

Välittömän liikenneturvallisuutta parantavan toimenpitee­ Valtatien linjausta ja tasausta esitetään parannettavaksi töjen yksityistieksi. Samalla esitetään valtatien itäpuolelle nä esitetään liittymäalueiden kohdalle nopeusrajoituksen nykyisen tien länsipuolelle. Parannustoimenpiteen jälkeen uuden ja vanhan tien väliin rakennettavaksi melueste alentamista 80 km:iin/h. nykyinen valtatie jää Saarilahden rannalla olevien kiinteis­ Saarilahden rannalla olevien kesäasuntojen meluhaitan vähentämiseksi. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 37 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 19, Myttiömäen ohituskaistaosuus, plv 41,1 – 43,8

Valtatielle 13 esitetään rakennettavaksi Myttiömäen koh­ dalle 2+2 –kaistainen ohituskaistaosuus. Ohituskaistaosuu­ della valtatien linjaus esitetään parannettavaksi osittain nykyisen tien itäpuolelle ja osittain länsipuolelle. Samalla SUURISUO esitetään tehtäväksi yksityistiejärjestelyjä. Ohituskaista­ osuuden itäpuolella olevat yksityistieliittymät katkaistaan ja niiden liikenne johdetaan valtatielle ohituskaistaosuuden päissä olevien yksityistieliittymien kautta. Ohituskaistaosuu­ KUUSENMÄKI den pituus on siirtymäosuuksineen n. 2 km.

Toimenpide 20, MYTTIÖMÄKI Tiikkinen, yksityisliittymän parantaminen ja yksityistiejärjestelyt, plv 44,2 – 44,6

Valtatielle esitetään n. pl:lla 44,6 oleva yksityisliittymä (Hapolantie) varustettavaksi väistötilalla. Lisäksi esitetään Kuva 71. TOIMENPIDE 19, Myttiömäen ohituskaistaosuus ja yksityistiejärjestelyt valtatien itäpuolella n. pl:lla 44,2 ja 44,35 olevat yksityistie­ liittymät poistettaviksi.

Toimenpide 21, TIIKKINEN valtatien 13 ja maantie 378 liittymän pa- rantaminen sekä yksityistiejärjestelyt plv 48,1 – 48,7

Valtatien ja M378 Taavetintien liittymä n. pl:lla 48,5 paran­ netaan korokkeelliseksi kolmihaaraliittymäksi ja valaistaan. M378 Samalla poistetaan valtatien vasemmalla puolella n. pl:lla 48,55 sijaitseva yksityistien liittymä. Lisäksi esitetään val­ tatien n. pl:lla 48,2 oleva nelihaarainen yksityistieliittymä LAMPOHJA porrastettavaksi niin, että tien länsipuolella uusi liittymä tulee n. pl:lle 48,15 ja tien itäpuolella n. pl:lle 48,3. Kuva 72. TOIMENPIDE 20, Väistötila Tiikkisen yksityistieliittymässä Kuva 73. TOIMENPIDE 21, Taavetintien liittymän parantamisen toimenpiteet ja yksityistiejärjestelyt 38 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 22, Toimenpide 24, Savitaipaleen meluntorjunta, plv 50,8 – 51,7 valtatien 13 ja maantie 409 liittymän paran- SAVITAIPALE taminen, plv 52,7 – 53,5 Valtatielle esitetään Savitaipaleen taajaman kohdalle raken­ nettavaksi meluesteet valtatien lähellä sijaitsevien kiinteis­ Valtatien ja M409 Savitaipaleentien liittymä parannetaan töjen meluhaitan vähentämiseksi. Valtatien pohjoispuolelle korokkeelliseksi kolmihaaraliittymäksi. Liittymän länsipuo­ melueste esitetään rakennettavaksi n. plv:lle 50,8 – 51,2 lelle rakennetaan valtatien alittava kevyen liikenteen yhteys ja 51,45 – 51,7. Valtatien eteläpuolelle melueste esitetään valtatien rinnalla rakennettavalle kevyen liikenteen väylälle. rakennettavaksi n. plv:lle 50,8 – 51,2 ja 51,35 – 51,65. Samalla esitetään valtatien vasemmalla puolella n. pl:lla 53,3 ja 53,45 sijaitsevat yksityistieliittymät poistettaviksi.

Toimenpide 23, valtatien 13 ja Koulutien/Teollisuustien liitty- män porrastus, plv 51,9 – 52,2

Valtatiellä Savitaipaleen taajaman kohdalla n. pl:lla 52,0 sijaitseva nelihaarainen katuliittymä esitetään porrastetta­ vaksi. Valtatien vasemmalla puolella sijaitseva Koulutien liittymä esitetään säilytettäväksi nykyisessä paikassaan. Valtatien oikealla puolella sijaitseva Teollisuustien liittymä esitetään poistettavaksi. Uusi valtatien liittymä esitetään rakennettavaksi n. pl:lle 52,15. Molempiin liittymiin raken­ Kuva 75. TOIMENPIDE 23, Koulutien/Teollisuustien liittymän porrastus netaan väistötila.

SAVITAIPALE

SAVITAIPALE

PETYNMÄKI MYLLYLAMPI ABC

Kuva 74. TOIMENPIDE 22, Savitaipaleen taajaman meluntorjunta Kuva 76. TOIMENPIDE 24, M409 Savitaipaleentien liittymän parantamisen toimenpiteet Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 39 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 25, valtatien tasauksen parantaminen ja maan- tie-/yksityistiejärjestelyt, plv 52,9 – 55,4

Valtatiejaksolla olevan pienisäteisen ja tien nopeustasoon nähden alimittaisten kuperan mäen (S= 1300) kohdalla n. plv:llä 54,2 – 55,0 tasausta parannetaan turvallisuuden ja KASKEI sujuvuuden varmistamiseksi. Mäen päällä n. pl:lla 54,5 sijaitseva valtatien ja maantien 14756 liittymä esitetään poistettavaksi, ja liittymän kohdalle rakennettavaksi valta­ tien ylittävä risteyssilta.

Savitaipaleen teollisuusalueelta esitetään rakennettavaksi PETYNMÄKI rinnakkaisyhteys valtatien länsipuolelle plv:lle 52,9 – 55,4. Samalla esitetään yksityistieliittymiä karsittavaksi yksityis­ tiejärjestelyjen avulla plv:llä 53,7 – 55,4.

Uusi kevyen liikenteen yhteys rakennetaan valtatien rinnalle plv:lle 52,9 – 53,65.

Kuva 77. TOIMENPIDE 25, Savitaipale – Kaskei parantamistoimenpiteet

Toimenpide 26, Ellosenpää, yksityistiejärjestelyt, plv ELLOSENPÄÄ 55,5 – 57,0

Valtatien itä- ja länsipuolen yksityistieliittymiä plv:lla 55,5 – 56,9 esitetään poistettaviksi ja yhteydet korvattavaksi molemmilla puolilla rakennettavilla uusilla yhteyksillä.

NAKKERINLAMPI

Kuva 78. TOIMENPIDE 26, Ellosenpään yksityisjärjestelyt plv:llä 55,7 – 57,0. 40 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 27, Heikkerin oikaisu, valtatien linjauksen pa- rantaminen sekä yksityistiejärjestelyt, plv 57,7 – 60,8

Valtatiejaksolla olevien pienisäteisten ja tien nopeustasoon HEIKKERI nähden alimittaisten kaarien (R= 320 - 375) kohdalla linja­ usta parannetaan turvallisuuden ja sujuvuuden varmista­ miseksi. Samalla esitetään yksityistieliittymiä karsittavaksi yksityistiejärjestelyjen avulla. Lisäksi esitetään toteutetta­ vaksi kohteen eteläpäähän kaksi yhteensä 750 m mittaista meluvallia tien läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen ja loma-asuntojen suojaksi.

MUTALAHDENKANGAS EHÄTTÄVÄ Toimenpide 28, Parkkolan oikaisu, valtatien linjauksen ja tasauksen parantaminen sekä yksityistiejär- jestelyt, plv 61,3 – 62,3 Kuva 79. TOIMENPIDE 27, Heikkerin mutkien oikaisu plv:llä 57,7 – 60,8

Valtatiejaksolla olevien pienisäteisten ja tien nopeustasoon nähden alimittaisten mäkien ja kaarien kohdalla linjausta ja tasausta parannetaan turvallisuuden ja sujuvuuden varmis­ tamiseksi. Samalla esitetään yksityistieliittymiä karsittavaksi yksityistiejärjestelyjen avulla.

Toimenpide 29, valtatien 13 tasauksen ja maantie 380 liitty- män parantaminen sekä yksityistiejärjeste- lyt, plv 62,4 – 63,0

Valtatien ja M380 Huttulantien nykyisen nelihaaraliittymän kohdalla leikataan valtatien tasausta n. 2 metriä. Liittymä esitetään porrastettavaksi niin, että valtatien oikealla puo­ lella sijaitseva M380:n uusi liittymä siirretään n. pl:lle 62,6. LEMI Nykyisessä liittymässä oleva yksityistieliittymä siirretään LÖYTÄNÄ n. 50 m uuden maantieliittymän pohjoispuolelle. Lisäksi PARKKOLA esitetään valtatien vasemmalla puolella sijaitseva yksityis­ tieliittymä n. pl:lla 62,9 poistettavaksi.

Kuva 80. TOIMENPIDE 28, Parkkolan oikaisu plv:llä 61,2 – 62,3 Kuva 81. TOIMENPIDE 29, Huttulantien liittymän paran- tamisen toimenpiteet ja yksityistiejärjestelyt Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 41 TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 30, Toimenpide 31, Uskin mutkien linjauksen parantaminen ja Hyvärilä, väistötila ja yksityistiejärjestelyt, ohituskaistaosuus, plv 63,3 – 67,6 plv 69,2 – 69,5

Valtatietä 13 esitetään rakennettavaksi ns. Uskin mutkien Uuden linjauksen takia Uskintien kohdalla n. pl:lla 66,5 Nykyisiä tilakohtaisia liittymiä katkaistaan valtatieltä ja kohdalle uudelle linjaukselle pääosin nykyisen valtatien sijaitseva rakennus puretaan. Urheilukenttä n. pl:lla 67,25 tehdään yksityistiejärjestelyt. Hyvärintien liittymä n. pl:lla itäpuolelle. Uudelle osuudelle rakennetaan myös 2+2 -kais­ siirretään sivuun oikaisun verran. 69,4 rakennetaan kohtisuoraksi valtatiehen nähden ja tainen ohituskaistaosuus. Ohituskaistaosuuden pituus varustetaan väistötilalla. on siirtymäosuuksineen n. 2,1 km ja sijaitsee uuden tien Lisäksi esitetään toteutettavaksi melusuojaus uuden tien paalutuksella n. plv:llä 64,0 – 66,1. paalutuksella plv:llä 65,0 – 65,25 ja 66,4 – 66,5. HYVÄRILÄ

Samalla esitetään tehtäväksi yksityistiejärjestelyjä. Ny­ kyinen valtatie muuttuu rinnakkaisyhteydeksi n. plv:llä 64,2 – 66,4. Kuva 83. TOIMENPIDE 31, Hyvärilän yksityisjärjestelyt

USKI

TYNNYRKYLÄ

KALALAMPI

Kuva 82. TOIMENPIDE 30, Uskin mutkien uusi linjaus ja ohituskaistaosuus sekä yksityistiejärjestelyt 42 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

Toimenpide 32, VÄRTÖLÄ Toimenpide 35, Näkemäleikkaus, plv 70,7 – 70,8 valtatien 13 ja Pajatien liittymän porras- tus sekä yksityisliittymän väistötila, plv Kaitakummun alueelle johtavan nykyisen Kangastien (pl 73,8 – 74,1 70,8) liittymässä tehdään näkemäleikkaus Mikkelin suun­ taan. Valtatiellä n. pl:lla 73,95 sijaitseva nelihaarainen yksityis­ liittymä esitetään porrastettavaksi. Valtatien vasemmalla Toimenpide 33, puolella sijaitseva Kouklammentien liittymä esitetään valtatien tasauksen ja Kukanniemen liitty- rakennettavaksi n. pl:lle 74,05. Valtatien oikealla puolella män parantaminen sekä yksityistiejärjeste- SUOMAA sijaitseva Pajatien liittymä esitetään rakennettavaksi n. pl:lle 73,9. Pajatien liittymään rakennetaan lisäksi väistötila. lyt, plv 71,8 – 72,5 Kuva 84. TOIMENPIDE 32, Kaitakummun näkemäleik- kaus Valtatien tasausta parannetaan plv:llä 71,9 – 72,4. Samalla Kuva 87. Näkymä Iitiän tanssilavan pihalta Mikkelin valtatien ja Kuukanniemen pääliittymä (Raikulitie) n. pl:lla Toimenpide 36, suuntaan 72,25 parannetaan korokkeelliseksi kolmihaaraliittymäksi ja valtatien 13 linjauksen parantaminen ja ohi- valaistaan. Lisäksi esitetään pl:lla 72,1 vasemmalla puolella tuskaistaosuus, plv 73,7 – 76,6 oleva yksityistieliittymä poistettavaksi ja korvattavaksi tien itäpuolelle esitetyllä yksityistiellä, jonka liittymä valtatiellä Valtatien 13 linjausta esitetään parannettavaksi plv:llä sijaitsee n. pl:lla 72,55. 73,7 – 76,6 pienisäteisimpien kaarien kohdalla. Plv:lle KOURULA 74,4 – 76,4 rakennetaan lisäksi 2+2 -kaistainen ohitus­ kaistaosuus, jonka pituus siirtymäosuuksineen on n. 2 km. Toimenpide 34, Ohituskaista rakennetaan suorien kohdalla nykyistä tietä kevyen liikenteen tie ja valtatien valaistus, leventämällä. plv 72,2 – 76,7 Samalla esitetään tehtäväksi yksityistiejärjestelyjä. Valtatien eteläpuolella välillä Raikulitie – M380 Lemintie KUUKANNIEMI esitetään rakennettavaksi päällystetty erillinen kevyen lii­ kenteen tie. Valtatielle esitetään lisäksi rakennettavaksi tie­ Kuva 85. TOIMENPIDE 33, Kuukanniemen liittymän Kuva 88. Näkymä Iitiän tanssilavan kohdalta Lappeen- valaistus, joka samalla valaisee kevyen liikenteen tietä. parantamisen toimenpiteet ja yksityistiejärjestelyt rannan suuntaan

Kuukanniemen raitti sisältyy Etelä-Karjalan liiton laatimaan Etelä-Karjalan kasvukeskusalueen laaturaittien kehittämis­ esitykseen.

IITIÄN LAVA

M380 LEMI

KUUKANNIEMI PAJATIE MUSTA-AHO

Kuva 86. TOIMENPIDE 34, 35 ja 36, Jkpp-tie välillä Kuukanniemi – M380 Lemintie / Pajatien ja Kouklammentien liittymän porrastus / Lemin ohituskaista Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 43 TOIMENPIDESUUNNITELMA

4.3 Yksityistiet 4.5 Joukkoliikenteen järjestelyt 4.6 Erikoiskuljetukset 4.7 Liikenteen hallinta- järjestelmät Yksityistiejärjestelyt on esitetty kohdassa 4.2 esiteltyjen Joukkoliikenteen kilpailukykyä on tavoitteena kehittää Nykyinen valtatie toimii koko yhteysvälillä suurten erikois­ toimenpiteiden yhteydessä. Suunnitelmassa esitetyt palvelutasoa parantamalla ja luomalla edellytykset jouk­ kuljetusten (7 m x 7 m) reitin tavoiteverkon osana, joka on yksityistiejärjestelyt ovat periaatteellisia. Ne tarkentuvat koliikenteen kehittämiselle. Suunnitelmassa esitetääkin otettu huomioon ohituskaistaosuuksien ja valtatien ylittävän Suunnitelmassa ei ole esitetty yhteysvälille rakennettavaa jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnittelun aikana selvitetään linja-autopysäkkien varustelutason parantamista käyttäjien sillan suunnittelussa. Kuvassa xx on esitetty punaisella laajamittaista liikenteen hallintajärjestelmää. Ostolahden yhdessä maanomistajien kanssa myös tilakohtaiset yksi­ määrän suhteen vilkkaimmilla ns. kärkipysäkeillä. Toimin­ Liikenneviraston suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko. nykyisen kelikameran lisäksi on suunnitteilla kelikameroi­ tyistie- ja maatalousyhteystarpeet niin, että jokaiselle tilalle nallisen merkityksen ja potentiaalisten käyttäjien perusteel­ den lisääminen esim. Savitaipaleen kirkonkylän kohdalle, on kulkumahdollisuus. la on valittu kehitettävät valtatien 13 kärkipysäkit, joita ovat mutta niiden rakentaminen ei sisälly ELY-keskusten lähi­ Ristiinan keskusta, Pellosniemi, Savitaipaleen kirkonkylän vuosien toteutusohjelmaan. itäosa ja Kuukanniemi. Parantamistoimenpiteet kohdistuisi­ vat odotustilojen pysäkkikatoksiin, pyöräpysäköintijärjeste­ 4.4 Kevyen liikenteen järjestelyt lyihin, saattoliikennejärjestelyihin ja aikatauluinformaatioon. Hankeryhmässä on ollut esillä, että kunnat voisivat toteut­ 4.8 Tieliikenteen palvelualueet Kevyen liikenteen järjestelyistä merkittävimmät toimen­ taa em. pysäkkien laatutason parantamisen toimenpiteet piteet sijoittuvat Ristiinaan Mäntyharjuntien liittymään, omien pysäkkikatostyyppiensä mukaiseksi. Suunnitelman mukaisesti olevat levähdysalueet säilyvät Suomenniemen Kauriansalmen ja Kiesilän kohdalle, Sa­ ja suunnitelmassa ei ole esitetty uusien palvelualueiden vitaipaleelle itäiseen liittymään ja Lemillä Kuukanniemen Lisäksi voitaisiin yhteiskunnan ja joukkoliikenteen tu­ rakentamistarvetta. liittymästä Lappeenrannan suuntaan. kitoimien avulla lisätä työmatkaliikennettä palvelevaa vuorotarjontaa Savitaipaleen ja Lappeenrannan välillä. Kaikki kevyen liikenteen järjestelyt on esitetty kohdassa Toinen kehittämiskohde olisi palvelu- ja asiointiliikenteen 4.2 esiteltyjen toimenpiteiden yhteydessä. kehittäminen haja-asutusalueella. 4.9 Tievalaistus

Kaikki suunnitelmassa esitetyt ohituskaistaosuudet valais­ taan. Suunnitelmassa on esitetty myös muita valaistavia tieosuuksia. Ne on kuvattu kohdassa 4.2. esitetyissä toi­ menpiteissä.

4.10 Meluntorjunta

Kuva 90. Suurten erikoiskuljetusten (7 m x 7 m) tavoi- Meluntorjuntatoimenpiteitä sisältyy 3. portaan keskisuuriin teverkko) ja suuriin kohteisiin 7, 8, 10, 18, 22, 27 ja 30. Toimenpiteet on kuvattu kohdissa 4.2 ja 5.6.

4.11 Laitteiden siirrot ja suojaukset

Toimenpidesuunnittelun aikana ei ole oltu yhteydessä suun­ nittelualueella toimiviin johtojen ja laitteiden omistajiin eikä mahdollisia johtosiirtotarpeita näin ollen ole selvitetty.

Kuva 89. Esimerkki nykyaikaisesta linja-autopysäkkikatoksesta 44 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA TOIMENPIDESUUNNITELMA

4.12 Sillat 4.13 Tieympäristön käsittely

Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sisältävät yhden Tieympäristön käsittelyssä noudatetaan Liikenneviraston valtatien ylittävän risteyssillan rakentamisen. Lisäksi suun­ KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKUKÄYTÄVÄ ohjeita hyvästä liikenneympäristöstä. Toimenpiteiden to­ nitelmassa on esitetty kahden kevyen liikenteen alikulku­ teuttamisen yhteydessä tieympäristö viimeistellään: tieluis­ käytävän rakentamista. kat viimeistellään siisteiksi, leikkaus- ja pengerryskohteissa uuden luiskan ja olevan metsän reunat pehmennetään Savitaipaleella Kaskein kohdalla valtatien ylittävä risteys­ puustoa raivaamalla ja täydennysistutuksin. Tiellä liikkujan silta on 3-aukkoinen palkkisilta, jossa valtatien alikulkukor­ näkymä vesistöön avataan puustoa ja aluskasvillisuutta keus on 7,3 m ja sillan hyödyllinen leveys 7,5 m. Silta on raivaamalla. Siltaluiskat verhoillaan murskeella. Varsinaisia yksityistieliikenteen silta, jota käyttää ajoneuvoliikenne ja istutustöitä ei ole suunniteltu tehtäväksi, mutta jatkosuun­ kevyt liikenne. nittelussa esim. eritasoliittymissä, kuten Ristiinassa istu­ tukset ovat mahdollisia. Ne suunnitellaan jatkosuunnittelun Erilliset kevyen liikenteen alikulkukäytävät on tässä vai­ yhteydessä ennen toteuttamista. Tärkeää on suunnitella heessa esitetty toteutettavaksi vinojalkaisina kehäsiltoina, tieympäristö tienkäyttäjän kannalta miellyttäväksi ja turvalli­ joissa vapaan aukon mitat ovat B x H = 6 m x 3,2 m. seksi sekä mahdollisimman helppohoitoiseksi. Hirvialueilla esitetään tiealueen raivauksia eläinonnettomuusriskin vähentämiseksi.

Kuva 91. Kevyen liikenteen alikulkukäytävä

Kuva 90. Kaskein risteyssilta Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 45 TOIMENPIDESUUNNITELMA

4.14 Pohja- ja pintavedet 4.15 Pohjanvahvistustoimen- 4.16 Kustannusarvio Kohde Kustan- piteet ja maa-ainesten nus (M€) Hankkeen sisältämille kullekin kohdassa 4.2 esitellylle Pohjavedet käyttö 3.portaan toimenpiteelle on laskettu alustava kustannusar­ Keskisuuret toimenpiteet vio. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä 67 miljoonaa 2.1. M420 Mänty-harjuntien liittymä 0,6 Parannettavalla valtatien 13 tieosuudella sijaitsevat poh­ Pehmeikköalueilla pohjanvahvistustoimenpiteenä on euroa. Kustannukset on arvioitu väyläkohtaisten nauha­ (Ristiina) javesialueet on kuvattu kappaleessa 2.7. Ainoa pohjavesi­ suunniteltu käytettävän massanvaihtoa, johtuen pehmeik­ kustannusten perusteella. Kustannusarvio on vuoden 2010 4. Rahikkala (Ristiina) 0,3 alueella toteutettava suuri toimenpide on tien linjauksen ja köalueiden turvemaaperästä. Ainoana poikkeuksena on hintatasossa (tammikuu, maarakennuskustannusindeksi 5. Pellosniemen liittymä (Ristiina) 0,4 tasauksen parantaminen Kauriansalmen pohjoispuolella. alueen pohjoisosan oletetulle savi-silttialueelle suunniteltu 119,5, 2005=100). Lunastuskustan-nukset sisältyvät nau­ Alueelle suunniteltu tienparannustoimenpide käsittää koko vastapenger. hakustannuksiin. 7. Vt15 Kouvolantien liittymä (Ristiina) 0,8 Kauriansalmen pohjavesialueelle sijoittuvan tieosuuden 10. Väkkärän oikaisu (Suomenniemi) 2,5 (plv. 20,6 – 21,5). Alue on katsottu riskialueeksi ja toimen­ Turvealueilla pohjanvahvistustoimenpiteenä voisi olla mie­ 11.1. Punkka (Suomenniemi) 0,7 piteen yhteydessä sille rakennetaan pohjavesisuojaus. lekästä käyttää myös massastabilointia. Tämä kuitenkin Taulukko 5. Toimenpidesuunnitelman kustannusarvio 12. Kauria, Salmen eteläpuoli edellyttää maaperätutkimuksia massastabiloinnin käytet­ toimenpiteittäin (maku-indeksi 119,5, tammikuu 2010, 0,5 (Suomenniemi) Muille pohjavesialueille tai niiden läheisyyteen toteutet­ tävyydestä alueella. 2005=100). tavaksi suunnitellut toimenpiteet ovat niin vähäisiä, ettei 18. Saarilahti (Savitaipale) 3,0 niiden toteutuksen katsota aiheuttavan nykyistä suurempaa Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet kohteittain: Kohde Kustan- 21. M378 Taavetintien liittymä 0,4 pohjavesien pilaantumisen riskiä. Siksi tämän tienparan­ nus (M€) (Savitaipale) nushankkeen yhteydessä pohjavesisuojaus rakennetaan • Ostolahden ohituskaistaosuus (kohde 8): Massanvaihto 22. Savitaipaleen meluntorjunta Pienet toimenpiteet 1,2 ainoastaan Kauriansalmen pohjavesialueelle. 60 m pituiselle osuudelle (Savitaipale) 1. Kilosaarentien liittymä (Ristiina) 0,05 • Väkkärän oikaisu (kohde 10): Vastapenger 200 m pi­ 24. M409 Savitaipaleentie (Savitaipale) 0,5 tuiselle osuudelle 3. Rahikkala-Pellosniemi (Ristiina) 0,20 Pintavedet • Myttiömäen ohituskaistaosuus (kohde 19): Massanvaih­ 27. Heikkerin oikaisu (Lemi) 3,0 to valtatielle 100 m pituiselle osuudelle ja y-tielle 80 m 6. Saarisentien liittymä (Ristiina) 0,05 28. Parkkolan oikaisu (Lemi) 1,0 Kuolimo pituiselle osuudelle 9. Kyyrö (Ristiina) 0,20 29. M380 Huttulantien liittymä (Lemi) 0,6 Kuolimon vesistön läheisyydessä pitää huolehtia siitä, että • Savitaipale – Kaskei (kohde 25):Massanvaihto rinnak­ 33. Kuukanniemen littymä (Lemi) 0,9 vesistöön ei päästetä rakennustöistä aiheutuvia eikä käytön kaistielle 200 m pituiselle osuudelle 12. Kauriansalmi (Suomenniemi) 0,50 aikaisia epäpuhtauksia hulevesien mukana (toimenpiteet • Heikkerin oikaisu (kohde 27): Massanvaihto 100 m YHTEENSÄ: 16,2 14. Pajulahti (Suomenniemi) 0,20 12 ja 18). Mahdollisten viemärikaivojen avulla pilaantu­ pituiselle osuudelle neet hulevedet voidaan ohjata, varastoida ja tarvittaessa • Uskin ohituskaistaosuus (Kohde 30): Massanvaihto 450 15. Pajunen (Suomenniemi) 0,15 Kohde Kustan- kuljettaa pois. Myös onnettomuustilanteissa viemärikaivot m pituiselle osuudelle. 16. Saalasti (Suomenniemi) 0,15 nus (M€) rajoittavat haitallisten aineiden pääsyä vesistöön. Suuret toimenpiteet Massanvaihdon käyttäminen pohjanvahvistusmenetelmänä 17. Kiesilä (Suomenniemi) 0,30 edellyttää riittävien läjitysmaiden hankkimista massanvaih­ 2.2. Ristiinan ohikulku Parkkilantie- Muut huomioitavat alueet 20. Tiikkinen (Savitaipale) 0,05 14,0 Tienparannustoimenpiteitä tai uusia linjauksia ei ole tokohteiden läheisyydestä. Massanvaihdon täyttömateriaali Mäntyharjuntie (Ristiina) suunniteltu alueille joilla on Kaakkois-Suomen ympäristö­ tulee myös saada kohtuullisen läheltä toimenpidealuetta. 23. Teollisuustie / Koulutie (Savitaipale) 0,20 8. Ostolahden ohituskaista (Ristiina) 3,4 keskuksen tietojen mukaan havaittu uhanalaista lajistoa. 11.2. Punkan ohituskaista 26. Ellosenpään liittymät (Savitaipale) 0,70 6,5 Tien parantamisosuuksilla ei ole tiedossa myöskään muita Vaaka- ja pystygeometrian parantamisen yhteydessä teh­ (Suomenniemi) suojelukohteita. Uusien tielinjauksien kohdalla mahdolliset tävät leikkaukset sijoittuvat suurelta osin kitkamaa-alueille. 31. Hyvärilä (Lemi) 0,10 13. Kaurian ohituskaista (Suomenniemi) 2,6 uhanalaiset lajit on kuitenkin tarkistettava ennen töiden Näiden alueiden leikkausmaita voidaan pääosin käyttää 32. Suomaa (Lemi) 0,05 19. Myttiömäen ohituskaista aloittamista. Tarvittaessa sovitaan myös haittoja ehkäise­ hyödyksi pengerryksissä. 5,7 34. Kuukanniemi-Mt380 (Savitaipale) vistä toimenpiteistä. Suurimmat yksittäiset tielinjan oikaisut 1,40 liittyvät toimenpiteisiin 11 ja 30. (Lemi, Lappeenranta) 25. Savitapale-Kaskei (Savitaipale) 3,1 35. Pajatien liittymä (Lemi) 0,10 30. Uskin ohituskaista (Lemi) 7,6 36. Lemin ohituskaista YHTEENSÄ: 4,40 3,9 (Lemi, Lappeenranta) YHTEENSÄ: 46,7 46 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

5 VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

5.1 Liikenne

Vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja suju- vuuteen Vaikutukset raskaalle liikenteelle

Toimenpiteiden rakentaminen parantaa valtatien 13 liiken­ Liikenneturvallisuutta parantavat erityisesti vaarallisimpiin Valtatiellä 13 on tarkasteluvälillä sattunut 40 henkilöva­ Liikenne-ennusteen mukaan valtatien raskaan liikenteen teellistä toimivuutta ja sujuvuutta. Ristiinan ja Lappeen­ kohtiin suunnitellut linjauksen ja tasauksen parantamistoi­ hinkoihin johtanutta onnettomuutta vuosina 2005 – 2009. määrä vaihtelee yhteysvälillä 490 – 650 raskasta ajoneuvoa rannan välinen yhteys nopeutuu ohituskaistaosuuksien ja menpiteet sekä ajosuuntia toisistaan erottavien keskikai­ Onnettomuuksissa kuoli kaksi henkilöä ja loukkaantui 50 vuorokaudessa. Sekä lyhyen aikavälin toimenpiteenä esite­ tien linjauksen parantamisosuuksien rakentamisen myötä, teiden rakentaminen ohituskaistaosuuksilla. Toimenpide­ henkilöä. Jos mitään parantamistoimenpiteitä ei tehdä, tyt päällystystöiden yhteydessä korjattavat sivukaltevuuden koska näille osuuksille nopeusrajoituksen nostamista 100 suunnitelman toteutumisen jälkeen poistuvatHen vaarallisimmatkilövahinko -onennustetaannettomuu vuodendet ja 2030 liikennemäärillä tapahtuvan noin ongelmakohteet että varsinaiset tienparannustoimenpiteet km:iin/h. Kaikkien toimenpidesuunnitelmaan sisältyvien yhteysvälin kaarreosuudet lukuun ottamatta Kauriansalmenliikennekuo lem10a thenkilövahinkoon vuodessa johtavaa onnettomuutta vuodessa. parantavat raskaan liikenteen sujuvuutta ja matka-ajan toimenpiteiden toteuttaminen nopeuttaa matka-aikaa koko kohtaa, jossa Kuolimon Natura-alue rajoittaa laajamit­ Näissä kuolisi yksi henkilö kahdessa vuodessa. ennustettavuutta. 12 välillä kevyillä autoilla noin 5 minuuttia ja raskailla noin 4,5 taisempien toimenpiteiden esittämistä. Tällä kohtaa tien minuuttia. nopeusrajoituksena säilytetään 60 km/h. Mikäli kaikki suunnitelmassa esitetyt 3. portaan toimen­ 9,9 10 piteet rakennetaan, henkilövahinkoon johtavia onnetto­ Vaikutukset erikoiskuljetuksille Valtatielle esitetyt ohituskaistat linjauksen ja tasauksen pa­ Liittymissä turvallisuustoimenpiteinä esitetään eritasoliitty­ muuksia tapahtuisi ennusteiden mukaan vuoden 2030 7,7 rantamiskohteet lisäävät nykyisin puutteellisia ohitusmah­ miä, kiertoliittymiä, kanavointeja8 7 ,sekä6 yksityistieliittyminen liikennemäärillä keskimäärin 8 vuodessa, joissa kuolisi 0,3 Suunnitelmalla ei ole vaikutusta suurille erikoiskuljetuksille. dollisuuksia. Ohituskaistaosuuksilla ja muilla suuntauksen järjestelyjä. ihmistä. Parannustoimenpiteet vähentävät noin kaksi hen­ Ohituskaistaosuuksien mitoituksessa tarve on otettu huo­ parantamisosuuksilla liikenteen sujuvuus paranee, koska kilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa ja niissä mioon. Kaskein risteyssilta savitaipaleella on suunniteltu henkilöautoliikenne voi turvallisesti ohittaa hitaamman Kevyen liikenteen turvallisuuden6 parantamiseksi on esitetty kuolisi 0,2 ihmistä vähemmän. Onnettomuuksien arviointi 7 m korkeita kuljetuksia silmällä pitäen. liikenteen. alikulkukäytävien rakentamista vilkkaimpiin kevyen liiken­ perustuu TARVA-ohjelmalla laskettuihin vaikutuksiin ja teen ylityspaikkoihin Ristiinassa4 Mäntyharjuntien liittymään valtatien 13 onnettomuusasteeseen. Liikenteellinen toimivuus paranee myös liittymäkohtaisissa ja Savitaipaleella kirkonkylän eteläiseen liittymään. Uutta ke­ Vaikutukset kevyelle liikenteelle toimenpiteissä esitettyjen kanavointien ja liittymävalaistus­ vyen liikenteen väylää esitetään rakennettavaksi 7,3 km. 2 ten sekä yksityistieliittymien karsimisen ansiosta. Kanavoi­ Suunnitelman sisältämissä toimenpiteissä esitetyt kevyen 0,4 0,5 duissa liittymissä liikennekäyttäytyminen on jäsentynyttä ja Henkilövahinko-onnettomuudet ja 0,3 liikenteen väyläjärjestelyt ja valtatien tievalaistus parantavat 0 korokkeellisissa kanavoinneissa liikenneturvallista ympäri liikennekuolemat vuodessa kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta Ristiinassa, vuoden sääolosuhteista riippumatta. Nykytilanne Ennuste 2030 Suunnitelma 2030 Savitaipaleella ja Lemillä. 12 Henkilövahinko-onnettomuudet Kuolemat Ristiinan ohikulkutien yhteydessä rakennettavat eritasoliit­ 9,9 tymät ja valtatien 15 liittymään esitetty kiertoliittymä paran­ 10 Vaikutukset joukkoliikenteelle tavat selvästi myös sivutieltä saapuvien sujuvuutta. 7,7 8 7,6 Suunnittelun aikana on käyty neuvotteluja Linja-autoliiton ja liikennöitsijöiden kanssa. Toimenpidesuunnitelmassa Vaikutukset liikenneturvallisuuteen on esitetty ns. kärkipysäkkien (Ristiina, Savitaipale, Lemi) 6 varustetason nostamista odotuskatoksia ja pyöräkatoksia Liikenneturvallisuutta parannetaan lähes kaikilla toimenpi­ rakentamalla, joilla toimenpiteillä pyritään joukkoliikenteen desuunnitelmaan kuuluvilla toimenpiteillä. Lyhyellä aikavä­ 4 käytön tehostamiseen. lillä vaikuttavat etenkin tienhoidolliset toimenpiteet. Muun muassa jyrkkien kaarteiden ja nousujen kohdalle asennet­ 2 tavilla liikennemerkeillä ja kaiteiden heijastinmerkinnöillä 0,4 0,5 ilmoitetaan tiellä liikkuville vaarallisista kohteista. Myös 0,3 päällystystöiden yhteydessä tehtävät tärinämerkinnät lisää­ 0 vät liikenneturvallisuutta mutkaisella tiellä kuljettaessa. Nykytilanne Ennuste 2030 Suunnitelma 2030 Henkilövahinko-onnettomuudet Kuolemat Kuva 85. Onnettomuuskehitys valtatiellä 13 nykytilanteessa sekä arvioitu määrä ennustetilanteessa vuonna 2030. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 47 VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

5.2 Tieverkko 5.3 Yhdyskuntarakenne ja 5.4 Kiinteistörakenne ja 5.6 Luonnonolot maankäyttö elinkeinotoiminta Toimenpiteiden haitalliset vaikutukset luonnonoloihin Teiden hallinnolliset muutokset ovat pääosin rakennustöiden aikaisia. Suunniteltujen lin­ Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne ei tule muuttumaan Suunnittelualueen kiinteistörakenne on hyvin pirstaleinen. jausmuutosten kohdalla luonnonolot ja lajisto pitää vielä Valtatien 13 parantaminen luo perusteluja tieverkon hallin­ merkittävästi, sillä toimenpidesuunnitelman toimenpiteet Siksi eri maanomistajien maista tiealueelle tai sen välit­ selvittää maastotutkimuksin tarkemman suunnittelun nollisille ja toiminnallisille muutoksille. Hallinnolliset muu­ koostuvat paikallisista ja melko pienistä osatekijöistä. tömään läheisyyteen jää yleensä vain pieni ala. Niinpä yhteydessä. Töitä toteutetaan pitkällä aikavälillä, joten tokset on esitetty suunnitelmakartoilla. Luokitus täsmentyy Toimintasuunnitelman toteutuessa yhdyskuntarakenne toimintasuunnitelman vaikutukset kiinteistörakenteeseen tarkemmat maastokäynnit on mielekästä toteuttaa vasta, tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. toimenpidesuun­ tulee kuitenkin eheytymään, kun paikkakunnalta toiselle jäävät hyvin vähäisiksi. kun tiedetään milloin alueella on tarkoitus aloittaa raken­ nitelman keskeisimmät muutokset ovat: liikkuminen sujuvoituu. Toisaalta paikallisesti liikkumisen taminen. Kokonaisuudessaan uudet linjaukset poikkeavat sujuvuus saattaa hieman hankaloitua lukuisista yksityis­ Valtatien parantaminen mahdollistaa elinkeinotoiminnan suhteellisen vähän vanhasta tielinjasta. Suurimmat oikaisut • Ristiinan ohikulkutie rakennetaan valtatienä 13 uuteen tiejärjestelyistä johtuen. kehittymisen. Toimenpide-ehdotukset tarjoavat sujuvammat siirtävät tietä huomattavasti suhteessa läheisiin pintavesiin, paikkaan. Nykyinen syrjään jäävä valtatien osa muu­ yhteydet alueella jo toimiville yrityksille. Tämän lisäksi alu­ pääsääntöisesti kuitenkin etäämmäs lähimpänä olevasta tetaan maantieksi Suunnittelualueen maankäyttöön toimenpidesuunnitel­ eelle saattaa sijoittua myös kokonaan uusia toimijoita. rannasta. • Väkkärän oikaisun kohdalla nykyinen valtatie muuttuu malla ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, koska syrjään jäävältä osalta yksityistieksi toimenpide-ehdotukset toteutuvat pääosin tien nykyisen Linjausten muutokset oikovat riskialttiita mutkia, joka jat­ • Punkan oikaisun kohdalla valtatien uuteen paikkaan tielinjauksen kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 5.5 Maisema, rakennettu kossa parantaa tieturvallisuutta ja ehkäisee myös luontoon siirtymisen yhteydessä nykyinen syrjään jäävä valtatien Maankäyttö muuttuu jonkin verran niillä tieosuuksilla, jois­ kohdistuvia riskejä. Onnettomuusriski pienenee kun näky­ osa muutetaan yksityistieksi. sa tie siirtyy uuteen paikkaan. Näitä ovat esim. Ristiinan ympäristö ja kulttuuriperintö vyys tieosuuksilla paranee ja ohituskaistoja lisätään. Uskin • Saarilahden oikaisun kohdalla valtatien uuteen paikkaan eritasoliittymän alue (paaluväli -1 - 1,5), Kauriansalmen mutkat, johon on suunniteltu suuri tietä oikaiseva linjauksen siirtymisen yhteydessä nykyinen valtatien syrjään jäävä pohjoispuoleinen alue (paaluväli 19 – 21) sekä Savitai­ Suunnittelualueen maisemassa ei tapahdu merkittäviä muutos (toimenpide 30), on ollut vuosittain ulosajoja, mihin osa muutetaan yksityistieksi paleen kunnan Kangasmäen alue (paaluväli 64 - 66,5). muutoksia toimenpiteiden toteutuessa, mutta pieniä pai­ tielinjan muutoksella voidaan vaikuttaa. • Myttiömäen ohituskaistaosuuden kohdalla valtatie 13 Alueet, joilla oikaisuja tehdään, ovat maankäytöltään maa- kallisia muutoksia maisemaan on odotettavissa. Tien geo­ syrjään jäävät osuudet muutetaan maantieksi 14727 ja metsätalousvaltaista, eivätkä oikaisut vaikuta alueiden metria paranee sujuvammaksi, minkä johdosta maiseman Tien linjauksen ja tasauksen muutokset parantavat näky­ ja yksityistieksi. asutukseen merkittävästi. Valtatien 13 kehittyessä ja sen pienipiirteisyys vähenee suunnitteluosuudella. Maisema vyyttä myös useilla hirvien ja muiden riistaeläinten tieny­ • Heikkerin oikaisun kohdalla nykyisen valtatien 13 plv. toimivuuden parantuessa alueen vetovoimaisuus kasvaa. muuttuu jonkin verran, kun metsänhoitotyöt ja maiseman lityspaikoilla. llä 58,8 – 59,5 syrjään jäävä tieosa muutetaan yksi­ Tämä voi lisätä uusien toimintojen siirtymistä alueelle ja avaaminen Suomenniemen ja Savitaipaleen kuntien väliltä tyistieksi siten muuttaa maankäyttöä. Kirvesselän ja Saarilahden kohdalla toteutuvat. Maisema Tien uudelleen linjaus ja tasaaminen vaativat paikoin kal­ • Uskin ohituskaistaosuuden kohdalla syrjään jäävä val­ muuttuu myös Ristiinan taajama-alueen länsipuolella erita­ liopohjan louhinta- ja räjäytystöitä. Räjähteistä vapautuu tatie muutetaan yksityistieksi. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntakaavoissa valtatiel­ soliittymän toteutumisesta johtuen sekä Savitaipaleen taa­ nitraatteja sekä kiintoainesta. Kuolimon vesistöalueen le 13 on osoitettu toimintasuunnitelman mukainen linjaus. jaman kohdalla meluntorjunta ratkaisujen vuoksi. Kaurian­ läheisyydessä jo työvaiheessa on huolehdittava hulevesien Yleisen tieverkon supistamistavoitteiden perusteella esi­ Siksi hankkeen toteuttaminen ei edellytä yleispiirteisen salmen kohdalla hoitotoimenpiteillä pyritään korostamaan käsittelystä niin, etteivät ne pääse puhdistamattomina vesis­ tetään hankkeen yhteydessä tehtäväksi seuraava hallin­ kaavoituksen tarkistamista. Asemakaavatasolla joitakin järvimaisemaa ja siten muodostamaan Kauriansalmesta töön (toimenpiteet 12 ja 18). Rakennusvaiheen jälkeenkin nollinen muutos: tarkistuksia saatetaan joutua tekemään esimerkiksi Savi­ koko tieosuuden maisemallinen kohokohta. hulevesien mukana voi kulkeutua haitallisia ja kuormittavia taipaleen keskustaajaman kohdalla. aineita vesistöön. Hulevesien riittävästä puhdistamisesta • Ramulan maantie 14756 lakkautetaan yleisenä tienä ja Suunnittelualueella sijaitsee jonkin verran muinaisjään­ on tiejaksolla syytä huolehtia, vaikka näin ei ole toimittu ny­ muutetaan yksityistieksi. nöksiä ja rakennusperintökohteita, mutta ne kaikki jäävät kyisen valtatien käytön aikana. Hulevesien puhdistamisen tielinjauksen ulkopuolelle (liite 3). Lemin ja Lappeenrannan voidaan toteuttaa esim. johtamalla vedet viemärikaivoihin, välillä sijaitseva Salpalinja on luokiteltu valtakunnallisesti jolloin vesi voidaan varastoida ja tarvittaessa kuljettaa pois. merkittävästi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. Valtatie leik­ Myös onnettomuustilanteissa viemärikaivot rajoittavat hai­ kaa Salpalinjaa, mutta sen rakenteet eivät jää tien alle. tallisten aineiden pääsyä vesistöön. 48 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

5.7 Melu 5.8 Ilmanlaatu

Selvityskohteen melutilanne kartoitettiin laskennallisesti sekä niihin kohteisiin, joihin kohdistuu myös muita 3. por­ Suunnitelluilla ratkaisuilla ei ole arvioitu olevan merkittävä mallintamalla. Tätä varten muodostettiin 3d-maastomalli taan keskisuuria tai suuria toimenpiteitä kuten linjauksen tai vaikutusta ilmanlaatuun. Maanmittauslaitoksen 2,5 m/ 5 m korkeuskäyristä ja gps- tasauksen muutoksia. Meluntorjuntatoimenpiteitä esitetään autolla mitatusta valtatien pintamallista. Lisäksi malliin seuraaviin kohteisiin: sisältyi Maanmittauslaitoksen aineiston mukaiset asuin­ 5.9 Ihmisten elinolot, viihtyvyys kiinteistöt ja loma-asunnot sekä vesistöt akustisesti kovina pintoina. Melulaskennat tehtiin pohjoismaista tieliikenteen Taulukko 6. Meluntorjuntatoimenpiteet ja niiden vaikutukset ja terveys melulaskentamallia käyttäen nykyisillä ja vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä. Koska erot ovat hyvin pienet, Kohde nro Meluntorjuntatoimenpide Pituus (m) Suojattuja kiinteistöjä Ihmisten elinolot parantuvat, kun liikenneturvallisuus ja esitetään tässä raportissa melukartat ainoastaan ennusteti­ asuinympäristön viihtyvyys paranee. Liikenneturvallisuutta lanteesta, piirustukset 3. Tässä suunnitteluvaiheessa ei ole Kohde 7 Meluaidat tie + 2 m yhteispituus 200 m 3 asuinkiinteistöä parannetaan monin eri toimenpitein. Näistä merkittävimmät tehty meluesteiden akustista mitoitusta vaan toimenpiteiden ovat mm. tien linjauksen ja tasauksen muutokset, ohitus­ vaikutukset on tehty asiantuntija-arvioina. Kohde 8 Meluaidat tie + 2 m yhteispituus 450 m 3 asuinkiinteistöä paikkojen lisääminen, yksityistiejärjestelyt sekä hirviaitojen ja valaistuksen lisääminen. Tämän lisäksi myös kevyen Kohde 10 Meluaita tie + 2 m, valli tie + 3 m yhteispituus 270 m 2 asuinkiinteistöä ja 3 loma-asuntoa Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisesti ei asuinkiin­ liikenteen turvallisuus ja viihtyvyys tulee parantumaan teistöillä päiväajan keskiäänitaso (LAeq7-22) saisi ylittää 55 Kohde 18 Melukaiteet tie + 1,3 m,vallit tie + 3 m yhteispituus 2400 m 15–20 loma-asuntoa uusien kevyenliikenteen väylien rakentuessa. dB eikä loma-asuntojen osalta 45 dB tasoa. Tieliikenteen vuorokausijakautumasta johtuen toteutuvat tällöin myös Kohde 22 Meluaidat tie + 2 m yhteispituus 1400 m 20 asuinkiinteistöä Liikenteen sujuvoituessa ilmaan kohdistuvat päästöt vä­ yöajan 5 dB alhaisemmat ohjearvot, eikä yömelutasoja ole henevät. Tämän lisäksi liikenteen sujuvoituminen lyhentää linjausmuutos suojaa 2 asuinkiin­ siten tarpeen erikseen esittää. Valtatien 13 liikennemäärä matkustusaikoja, mikä helpottaa ihmisten arkea. Savitaipa­ Kohde 27 Meluvallit tie + 3 m yhteispituus 750 m teistöä, meluestein suojataan 1 ei ole ennustetilanteessakaan erityisen suuri. Asuinkiinteis­ leen taajaman alueella rakennettavasta melunsuojauksesta asuinkiinteistö ja 10 loma-asuntoa töjen 55 dB ohjearvo ylittyy pääosin 80–100 m etäisyydellä johtuen myös meluhaitat tulevat vähentymään. Suunnittelu­ tiestä ja loma-asuntojen ohjearvo 45 dB pääosin 200–400 linjausmuutos suojaa 10 asuinkiin­ alueen viihtyvyysarvot paranevat maisemallisten toimenpi­ m etäisyydellä. Aukeiden vesistöjen kohdalla meluvyöhyk­ Kohde 30 Meluvallit tie + 3 m yhteispituus 340 m teistöä, meluestein suojataan teiden (esimerkiksi näkymien avaaminen) johdosta. keet ulottuvat edellä mainittua laajemmalle. Tien varrella on 1 asuinkiinteistö ja 1 loma-asunto kuitenkin useita asuinkiinteistöjä lähellä tietä, jolloin niiden osalta ohjearvot ylittyvät. Samoin ohjearvot ylittyvät monilla 5.10 Pilaantuneet maat tien tuntumassa olevilla lomakiinteistöillä. Meluesteiden kokonaispituus on 5,8 km. Esteiden yhteis­ vaikutus on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuoden 2040 ennustetilanteessa ilman toimenpiteitä Suunnittelun aikana ei ole tullut esille mahdollisia pilaan­ ohjearvo ylittyisi 92 asuinkiinteistöllä. Näistä yksittäisiä tuneiden maiden kohteita. kiinteistöjä oli 34 ja 2-4 kiinteistön ryhmiä 16. Ainoastaan Taulukko 7. Kiinteistöjä meluohjearvot ylittävillä alueilla Savitaipaleen kohdalla oli yksi suurempi keskittymä, n. 20 kiinteistöä. Yli 5 dB:llä ohjearvo ylittyi 15 kiinteistön osalta. nykytilanne 2040 ilman tp. toimenpit. vaik. ylitys jää (2040) Loma-asuntoja, joilla ohjearvo ylittyisi, oli 78, joista yksit­ täisiä 24, 2-4 mökin ryhmiä 9 ja 5 tai useamman mökin asuinkiinteistöt 77 92 - 43 49 ryhmiä 4. Yli 5 dB:llä loma-asuntojen ohjearvo ylittyi 35 lomakiinteistön osalta. loma-asunnot 72 78 - 34 44

Kaikkien em. kohteiden suojaamiseksi arvioitiin tarvittavan jopa 25 km meluesteitä, koska suojauskohteita olisi useita Toimenpiteiden vaikutusta voidaan pitää varsin merkittävä­ tai laatimalla erillisiä meluntorjuntapaketteja, joiden laa­ kymmeniä pääosin yksittäin tai pienissä ryhmissä. Tässä nä. Jäljelle jäävien kohteiden suojaustoimenpiteitä voidaan dinnassa voidaan hyödyntää nyt laadittua kartoitusta tien suunnitelmassa on päädytty esittämään meluntorjuntatoi­ toteuttaa mahdollisten muiden toimenpiteiden yhteydessä melualtistuskohteista. menpiteitä Savitaipaleen kohdalle omana toimenpiteenä Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 49 VAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN

5.11 Pohjavedet 5.13 Kuolimon Natura 2000 –alue 5.14 Luonnonvarat ja kallioperä 5.16 Taloudelliset vaikutukset ja Natura-arvioinnin tarve- Pohjavesialueilla tehtävien toimenpiteiden yhteydessä Hankkeen alueella ei ole arvokkaita kallioalueita, joihin Toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen 3. portaan toimen­ rakennetaan pohjavesisuojaus, joka parantaa tien turvalli­ harkinta toimenpiteet kohdistuisivat. piteiden alustava kustannusarvio on yhteensä 67 M€. Kus­ suutta pohjavesien kannalta jatkossa. Pohjavesiä uhkaavia tannukset on arvioitu väyläkohtaisten nauhakustannusten riskejä ovat yhteysvälillä liikkuva raskas rekkaliikenne ja Kuolimo on erittäin karu vesistö, joka on herkkä pilaan­ perusteella. vaarallisten aineiden kuljetukset (onnettomuusriski), sekä tumiselle. Tien parantamistoimenpiteiden toteuttamisen 5.15 Rakentamisen aikaiset tien liukkaudenestossa käytettävät suola ja kemikaalit. yhteydessä räjäytystöiden ja muun maanmuokkauksen Toimenpidesuunnitelmaan sisältyvien ensimmäisen ja Hankealueella käytetään liukkauden estossa myös kalium­ aiheuttama aineksen leviäminen vesistöön voivat hei­ vaikutukset toisen portaan toimenpiteiden sekä kolmanteen portaa­ formiaattia, joka on Kauriansalmen alueella tehtyjen tutki­ kentää veden laatua. Suunnitellut räjäytykset suoritetaan seen sisältyvien pienten ja keskisuurten toimenpiteiden musten mukaan herkästi biohajoavaa, eikä ole kulkeutunut vähintään usean kymmenen metrin etäisyydellä Kuolimon Myttiömäen ja Uskin ohituskaistaosuuksilla, missä linjaus hyötyjä ei ole kaikilta osin arvioitu. Pääosa näiden toi­ pohjavesiin (Tiehallinto, 2007). vesistöstä. Lähimpänä ovat toimenpiteisiin 12 ja 18 liittyvät ja/tai tasaus on esitetty parannettavaksi, on rakentaminen menpiteiden hyödyistä muodostuu turvallisuushyödyistä räjäytystyöt. Vesistön sekä työalueen väliin jää nykyinen käytössä olleiden maastotietojen perusteella suunniteltu ja toimenpiteitä on osin priorisoitu saavutettavissa olevien tielinja ja paikoin puustoa. Räjäytysaineiden nitraatteja ja niin, että nykyinen tie voisi toimia työn aikaisena yhtey­ turvallisuushyötyjen perusteella. Niitä voidaan perustella 5.12 Pintavedet vapautuvaa kiintoainesta voi kuitenkin kulkeutua vesistöön tenä. turvallisuuden lisäksi muilla paikallisilla olosuhteilla, kuten hulevesien mukana. Kuolimon alueella toimenpiteiden 12 ympäristöä parantavina toimenpiteinä osana koko yhte­ ja 18 työmaan, ja jatkossa tiealueen hulevesien riittävästä Ostolahden, Kaurian ja Lemin ohituskaistaosuuksilla tie ysvälin parantamista, vaikka yksittäisten toimenpiteiden Pintavesien kannalta oleellisia vaikutuksia ovat erityisesti puhdistamisesta on huolehdittava, kuten toimenpidesuun­ levennetään nykyisen tien molemmin puolin, jolloin työn kannattavuutta ei lähtötietojen epätarkkuudesta johtuen mahdollinen maa-aineksen leviäminen vesistöön rantojen nitelmien yhteydessä on kuvattu. Kuolimon läheisyydessä aikainen liikenteen on arvioitu voivan käyttää alennetulla voida laskea. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että ne lähellä tehtävien maastonmuokkaustoimenpiteiden yhte­ tehtävistä parannustoimenpiteistä toimenpide 12 ja 17 on nopeusrajoituksella nykyisen tien kavennettuja kaistoja. eivät sellaisenaan täytä yhteiskuntataloudellisen kannat­ ydessä. Suuria maanmuokkaustoimia, kuten räjäytys- ja luokiteltu pieniksi ja toimenpide 18 keskisuureksi. tavuuden edellytyksiä. kaivutöitä ei ole hankealueella suunniteltu vesistöjen välittö­ Kaskein kohdalla valtatien tasauksen muutos edellyttää mään läheisyyteen. Tarvittavat tielinjan oikaisut toteutetaan Töiden valmistuttua tieosuuden turvallisuus paranee, kiertotiejärjestelyä, jona toimii suunnitelman mukainen Toimenpiteistä saatavia taloudellisia hyötyjä on kattavam­ siirtämällä tielinjaa poispäin vesistöstä, jos tie on rannan onnettomuusriski ja myös niiden Kuolimoon kohdistuvien rinnakkaistie. min arvioitu vain merkittävimpien keskisuurten ja suurten välittömässä läheisyydessä. Siten vesistön ja räjäytys- ja vaikutusten mahdollisuus pienenee. Tielinjan muutokset toimenpiteiden osalta. Näiden toimenpiteiden kokonais­ muun maanmuokkaustoiminnan väliin jää vähintään nykyi­ siirtävät valtatien linjaa kauemmas Kuolimon vesistöstä, Muut suunnitelmassa esitetyt tien leventämistoimenpiteet, kustannusarvio on 56 M€ eli 83 % kaikista 3. portaan nen tiealue ja yleensä myös metsäkaistale. mikä ehkäisee myös tien pinnan suolan ja kemikaalien tasauksen vähäisemmät parannukset sekä liittymäjärjes­ toimenpiteistä. Toimenpiteillä saatavat hyödyt on arvioitu kulkeutumista vesistöön. Ainoastaan Kauriansalmen kevy­ telyt edellyttävät vähäisiä työn aikaisia kiertotiejärjestelyjä/ siten, että ne toteutettaisiin keskimäärin vuoden 2020 tilan­ Vesistösiltojen uusimisia, tai muita vesistöalueelle ulottuvia enliikenteenyhteyden jatko on lähempänä vesistöä. Sillä ei penkereen leventämisiä. teessa, jolloin arvioidut laskennalliset hyödyt olisivat 45,8 toimenpiteitä ei aiota toteuttaa. Ainoastaan Kiesilänjoen kuitenkaan ole raskaan liikenteen kaltaisia haittavaikutuksia M€. Kokonaisuutena näidenkään toimenpiteiden ei voida ylittävän kevyenliikenteenyhteyden kävelysilta uusitaan. ja riskejä. Kyseisen väylän talvikunnossapidon suhteen on Rakentamisen aikaisia vaikutuksia minimoitaessa erityis­ arvioida olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, Suunnitelman mukaan siltatyö toteutetaan veteen kajoa­ harkittava suolan ja kemikaalien käytön rajoituksia, jotta huomio tulee kiinnittää Kuolimon Natura-alueen läheisyy­ koska alustava hyötykustannussuhde on noin 0,8. Tässä matta ja sillan alle jätetään penkereet. niiden kulkeutuminen Kuolimoon voidaan estää. dessä rakennettaessa. Jo rakentamisen aikana tulee Kau­ alustavassa laskennassa on otettu mukaan vain arvioidut riansalmen kohdalla ja Saarilahdella varautua suljettavien aika-, ajoneuvo- ja onnettomuuskustannushyödyt. Toimen­ Mikäli Kuolimon läheisyyteen sijoittuvien työmaiden ja hulevesijärjestelmien rakentamiseen ennen räjäytystöihin piteiden vaikutusten ja kustannusarvioiden täsmentyminen valmiiden tiealueiden hulevesien puhdistamisesta huoleh­ ryhtymistä, ettei räjäytysainejäämiä pääsisi vesistöön. sekä toimenpiteiden tarkempi ajoittaminen voi vaikuttaa ditaan suunnitelmassa esitetyn mukaisesti, suunnitelluilla huomattavasti näihin alustaviin lukuihin. toimenpiteillä ei arvioida olevan Kuolimon vesistöön ja Natura 2000-alueeseen ulottuvia vaikutuksia, jotka merkit­ Toimenpidejoukkoon sisältyy kuitenkin toimenpiteitä, jotka tävästi heikentäisivät sen suojeluarvoja. Jatkosuunnittelun erikseen toteutettuna täyttävät myös kannattavuuden raja- käynnistyessä on ELY-keskuksen ympäristövastuualueen arvot. Kustannusarvioltaan korkeimpien toimenpiteiden kanssa yhdessä käytävä läpi tässä suunnitelmassa esitetyt kuten Ristiinan ohikulkutien ja Myttiömäen ohituskaistojen toimenpiteet ja niiden riittävyys ja päätettävä mahdollisen kannattavuus on arvioitava tarkemmin seuraavassa suun­ Natura-arvioinnin päivitystarve. nitteluvaiheessa, koska ne tässä alustavassa tarkastelus­ sa ovat kannattavuudeltaan keskimääräistä heikompia (alustava H/K-suhde 0,6-07). Lisäksi Kaurian ohituskais- taosuuden H/K-suhde jää noin 0,5, koska sillä aikasäästöt jäävät muita ohituskaistoja vähäisemmiksi nykyisen nope­ usrajoituksen ollessa jo 100 km/h. 50 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA ESITYS TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEKSI

6 ESITYS TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEKSI

6.1 Yleistä 6.2 Kiireellisimmiksi priorisoidut toimenpiteet

Työn alussa pidetyssä aloitusseminaarissa suunnittelun 1. portaan toimenpiteet 3. portaan toimenpiteet tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantaminen sekä lii­ • Joukkoliikenteen palvelutasoa pyritään parantamaan Pienet toimenpiteet kenneonnettomuuksien vähentäminen. Edellä mainittujen Savitaipaleen ja Lappeenrannan välisen työmatkalii­ Ristiinassa Rahikkala-Pellosniemi tievalaistus. Mänty­ (väistötila) kautta antaa mahdollisuuden kehittää valtatien tavoitteiden mukaisten vaikutusten aikaansaaminen ja kennettä palvelevan vuorotarjonnan lisäämisellä. harjuntien ja Pellosniemen liittymän välille rakennettavaksi 13 ja Mäntyharjuntien (mt 420) liittymästä kanavoidun yhteysvälin huomattavan tieteknisen epähomogeenisuu­ • Yhteysvälin kärkipysäkkien (Ristiina, Pellosniemi, esitetty tievalaistus yhdistää aikaisemmin rakennetut va­ selkeän ja turvallisen kolmihaaraliittymän, jossa kevyt lii­ den vähentäminen ovat olleet merkittävimmissä rooleissa Savitaipale Kuukaniemi) varustetason parantaminen. laistuskohteet. Tien valaiseminen vähentää henkilövahinko- kenne alittaa valtatien turvallisesti alikulkukäytävän kautta. hankeryhmän valitessa jäljempänä esitettyjä tärkeimmiksi Pysäkkien parantaminen ja katosten toteuttaminen onnettomuuksien riskiä. Tievalaistus valaisee myös valta­ Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän priorisoituja toimenpiteitä. Toimenpiteitä priorisoitaessa luovat paremmat edellytykset siirtyä käyttämään jouk­ tien itäpuolella olevan kevyenliikenteen väylän ja parantaa toimenpiteen ansiosta 0,06 onn/v. Samaan toimenpitee­ on otettu huomioon myös työn aikana tienvarren asuk­ koliikennettä myös työmatkaliikenteeseen. siten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja väylän seen on kytketty valtatien tasauksen parantaminen liittymän kailta saatu palaute. Yhteysvälin suhteellisen vähäisestä käyttömukavuutta. Alustava rakentamiskustannusarvio on eteläpuolella olevan notkon poistamiseksi. Notkon poista­ liikennemäärästä johtuen työn aikana tehdyt alustavat 0,2 M€. minen parantaa liittymän havaittavuutta Lappeenrannan liikennetaloudelliset tarkastelut ovat hyötyjen ja rakentamis­ 2. portaan toimenpiteet suunnasta. Lisäksi se parantaa suoralla tieosalla ohitus­ kustannusten karkeasta tarkkuudesta johtuen ainoastaan Suomenniemellä Kauriansalmen liikenneturvallisuutta näkemiä ja tekee ohittamisen turvallisemmaksi. Alustava suuntaa-antavia. Toimenpide-esitykset ja niiden alustavat • Rajoitetaan suolankäyttöä pohjavesialueilla. Etsitään parantavat toimenpiteet. Kauriansalmen eteläpuoleisella rakentamiskustannusarvio on 1,1 M€. vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä korvaavia liukkaudentorjuntakeinoja. Tavoitteena on tiejaksolla on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana 4 hen­ alustavat rakentamiskustannukset on esitetty liitteessä 1. minimoida liikenneturvallisuuden vaatiman liukkauden­ kilövahinkoon johtanutta onnettomuutta ja 1 kuolemaan Toimenpiteen toteuttaminen on osa Ristiinan ohikulkutien torjunnan vaikutusta pohjavesiin. johtanut onnettomuus. Erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttamisen vaatimia liittymäjärjestelyjä. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on jaettu seuraaviin • Nykyisen tien sivukaltevuuden puutekohtien päällys­ jatkaminen, ajoradan pientareiden leventäminen sekä tien luokkiin: tysurakoita kiirehditään liikenneturvallisuuden paran­ sisäkaarteen näkemäleikkaukset ja tievalaistus parantavat Suomenniemellä Punkan kohdan tiejärjestelyt. Punkan tamiseksi nykyisellä tiellä. Päällystystyön yhteydessä liikenteen sujuvuutta sekä ajoneuvo- ja kevytliikenteen kohdan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet sisältävät vuon­ • 1. portaan toimenpiteet tehdään täristävät reuna ja keskiviivamerkinnät. turvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan na 2009 laaditun rakennussuunnitelman sisältämät maan­ • 2. portaan toimenpiteet • Hirvivaara-alueilla puuston ja pensaikon raivaus mah­ vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,02 onn/v. Alustava teiden ja yksityisteiden liittymäjärjestelyt, jotka parantavat • 3. portaan toimenpiteet dollisimman leveälti eläinonnettomuuksien vähentämi­ rakentamiskustannusarvio on 0,5 M€. liittymien näkemäolosuhteita ja siten liikenneturvallisuutta. ○○ Pienet toimenpiteet seksi Toimenpiteenä esitetään rakennussuunnitelman lisäksi ○○ Keskisuuret toimenpiteet • Myttiömäen jyrkissä mutkissa ja nousuissa lisätään Lemillä Kuukanniemen kevyen liikenteen väyläjärjes- kylän sisäistä liikennettä varten valtatein itäpuolelle yksityis­ ○○ Suuret toimenpiteet taustamerkkejä ongelmakohteen havaitsemiseksi ja telyt ja Pajatien liittymän porrastaminen. Kuukanniemi tien rakentamista, joka vähentää valtatien yksityisliittymiä. liikenneturvallisuuden parantamiseksi on yksi Lemin kunnan merkittävimmistä kasvutaajamista, Yksityistiejärjestelyjen avulla paikallinen ajoneuvoliikenne Kohdassa 6.2 esitetyt hankeryhmän valitsemat 1. ja 2. • Myttiömäen mutkien kohdalla esitetään tiekaiteissa joka synnyttää tarpeen erilliselle kevyen liikenteen väylälle johdetaan maanteiden kautta valtatielle. Yksityistiet toimivat portaan toimenpiteet ovat tyypiltään sellaisia, että ne voi­ testattavaksi heijastinnauhojen/-nastojen käyttöä ja Lappeenrannan suuntaan. Nykyisellä tiellä ei ole pientarei­ lisäksi turvallisina kevyen liikenteen yhteyksinä. Alustava daan toteuttaa ilman merkittävää jatkosuunnittelua ELY- tehokkuutta liikenneturvallisuuden parantamiseksi ta, joita kevyt liikenne voisi käyttää turvallisesti. Valtatien rakentamiskustannusarvio on 0,8 M€. keskusten hoitourakoiden yhteydessä määrärahoituksen onelmallisissa keliolosuhteissa. 6 parantamisen yhteydessä toteutetaan erillinen kevyen sallimissa puitteissa tai kuntien rahoituksella. • Uskin mutkien kohdalla esitetään testattavaksi ajorataan liikenteen väylä Iitiä-Lemi-Huttula –maantien 380 liittymään Lemillä Heikkerin mutkat, uusi linjaus. Heikkerin pienisä­ asennettavia nykyaikaisia heijastinnastoja liikennetur­ saakka. Kuukanniemen liittymästä Lemintien liittymään teisten kaarteiden ja jyrkkäpiirteisen tien parantaminen noin Kohdassa 6.2 esitetään hankeryhmän näkemys kiireelli­ vallisuuden parantamiseksi ongelmallisissa keliolosuh­ rakennettava erillinen valaistu kevyen liikenteen väylä täy­ 3 km matkalla. Tien oikaisu lisää liikenteen sujuvuutta ja simmistä 3. portaan eri suuruusluokan jatkosuunnittelun teissa. dentää valtatien suuntaisen väylästön puuttuvalta osalta. parantaa liikenneturvallisuutta suuntauksen parantamisen ja toteuttamisen toimenpiteistä. • Saarilahden kohdalla sattuneiden henkilövahinko- Alustava rakentamiskustannusarvio on 1,4 M€. ansiosta. Toimenpiteen ansiosta voidaan nopeusrajoitus onnettomuuksien takia alueelle esitetään 80 km/h nostaa nykyisestä 80 km/h tavoitetilanteen mukaiseen 100 nopeusrajoitus. Keskisuuret toimenpiteet km:iin/h. Alustava rakentamiskustannusarvio on 3,0 M€. • Nopeusvalvontaohjelman toteuttamista kiirehditään. Ristiinassa Mäntyharjuntien liittymän parantaminen, • Lemillä Juvolantien liittymän poisto liikenneturvallisuu­ valtatien tasauksen parantaminen liittymän eteläpuo- Kohteen pohjoispuolelle esitettyjen Ellosenpään yksityis­ den parantamiseksi lella. Liittymässä on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana 4 tiejärjestelyjen ja eteläpuolelle esitetyn Uskin ohituskaista­ henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Rauhannie­ osuuden toteutuksen jälkeen valtatielle saadaan 14 km:n men alueen kytkeminen valtatiehen Kilosaarentien liittymän matkalla nopeusrajoitus nostettua 100 km:iin/h, joka lisää merkittävästi valtatien liikenteen sujuvuutta. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 51 ESITYS TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEKSI

6.3 Laajemmat toimenpidekokonaisuudet

Lemillä Kuukanniemen liittymän parantaminen sisältä- Savitaipaleella Myttiömäki, 2+2 –kaistainen ohitus- Valtatien 13 sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta tavoittei­ puutteet, hankeryhmä esittää kiireellisesti toteutettavaksi en valtatien tasauksen parantamisen liittymän alueella. kaistaosuus. Myttiönmäen jyrkät kaarteet ja nousut ovat den mukainen merkittävä parantaminen edellyttää puuttu­ jonkun kolmesta seuraavasta hankepakettivaihtoehdosta. Kuukanniemi on yksi Lemin kunnan merkittävimmistä hankeryhmän paikallisjäsenten mielestä ja asukaspa­ mista mahdollisimman nopeasti useampaan ongelmakoh­ Hankepaketit koostuvat 3. portaan tärkeimmistä toimen­ maankäytön kasvualueista. Liittymän liikennemäärien li­ lautteen perusteella yksi hankkeen erittäin vaarallisista ja taan. Ottaen huomioon pitkän valtatieosuuden moninaiset piteistä. sääntyessä nykyinen väistötila ei riitä takaamaan liittymän ongelmallisimmista kohdista. Mutkaisella ja mäkisellä tiellä turvallisuutta. Lisäksi liittymästä on erittäin huono näkemä on viimeisen 5 vuoden aikana 1 kuolemaan johtanut onnet­ Mikkelin suuntaan. Valtatien tasauksen parantaminen, va­ tomuus, jonka lisäksi tiedossa on myös useita vaarallisia laistu korokkeellinen kolmihaaraliittymä ja yksityistiejärjes­ läheltä-piti-tilanteita. Valtatien suuntauksen parantaminen telyt parantavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuut­ ja tien rakentaminen 2+2-kaistaiseksi ohituskaistatieksi ta. Toimenpide sisältää myös nykyisen liittymisnäkemiltään parantaa keskikaiteen ja tievalaistuksen ansiosta huomat­ erittäin puutteellisen Juvolantien liittymän katkaisun, joka tavasti liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta kummankin lisää myös liikenneturvallisuutta. Alustava rakentamiskus­ suunnan ohitusmahdollisuuden ansiosta. Henkilövahinko- tannusarvio on 0,9 M€. onnettomuuksien arvioidaan vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,1 onn/v. Alustava rakentamiskustannusarvio Suuret toimenpiteet on 5,7 M€. Ristiinassa uusi taajaman ohittava valtatie. Ristiinan pääliittymässä on viimeisen 5 vuoden aikana tapahtunut Lemillä Uskin 2+2-kaistainen ohituskaistaosuus. Uskin 3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Liittymä mutkien jyrkät kaarteet ja nousut ovat hankeryhmän pai­ on hankkeen vilkkaimmin liikennöity liittymä, joka on kallisjäsenten mielestä ja asukaspalautteen perusteella nelihaarainen. Vuonna 1997 laadittu Valtatien 13 välin yksi hankkeen erittäin vaarallisista ja ongelmallisimmista Silvasti – Ristiina yleissuunnitelman mukainen Ristiinan tiejaksoista. Mutkaisella ja mäkisellä tiellä on viimeisen 5 ohikulkutie ja sen sisältämä Ristiinan ja Puntalan erita­ vuoden aikana sattunut 4 henkilövahinko-onnettomuutta. soliittymät parantavat huomattavasti valtatien sujuvuutta Valtatien suuntauksen parantaminen ja tien rakentaminen ja liikenneturvallisuutta. Tässä toimenpidesuunnitelmas­ 2+2-kaistaiseksi ohituskaistatieksi parantaa keskikaiteen sa yleissuunnitelman mukaista ratkaisua on parannettu ja tievalaistuksen ansiosta huomattavasti liikenteen tur­ Mikkelin suuntaisella keskikaiteellisella ohituskaistalla, vallisuutta ja sujuvuutta kummankin suunnan ohitusmah­ joka lisää edelleen yleissuunnitelman mukaisen ratkaisun dollisuuden ansiosta. Henkilövahinko-onnettomuuksien turvallisuusvaikutusta. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,2 onn/v. arvioidaan vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,4 onn/v. Tienparannustöiden yhteydessä rakennetaan myös me­ Ohikulkutien toteutuminen antaa mahdollisuuden myös luesteitä valtatien varteen jäävien kiinteistöjen kohdalle. nykyisen valtatien tasoliittymän kaistamäärien vähentämi­ Alustava rakentamiskustannusarvio on 7,6 M€. seen ja siten liittymän selkiinnyttämiseen liikennemäärien vähentyessä merkittävästi. Alustava rakentamiskustannus­ arvio on 14,0 M€.

Kuva 85. Kartta hankepaketeista 1, 2, 3 ja niiden sisältämien toimenpiteiden numerot 52 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA ESITYS TOTEUTTAMISJÄRJESTYKSEKSI

Hankepaketti 1: Hankepaketti 2: Hankepaketti 3: • Valtatien 13 parantaminen Ristiinan kohdalla, Ristiina • Mäntyharjuntien liittymän parantaminen, valtatien tasa­ Hankepaketti 3 sisältää kohdassa 6.2 esitetyt hankeryhmän (yleissuunnitelma 1997) uksen parantaminen ja valtatien valaistus Pellosniemen valitsemat kaikki 3. portaan kiireellisimmät toimenpiteet. • Myttiömäen ohituskaistatie, Savitaipale (2+2-kaistainen liittymään, Ristiina Toimenpiteet kohdistuvat Ristiinan ja eteläisen suunnitel­ tie) • Ostolahden ohituskaistaosuus, Ristiina (1+2- kaistainen marajan välillä oleviin kaikkiin merkittävimpiin liikennetur­ • Kuukanniemen liittymän parantaminen ja kevyen liiken­ tie) vallisuuden, sujuvuuden ja kevyen liikenteen väylästön teen väylä suunnitelmarajalle, Lemi. • Kauriansalmen eteläpuoli; tien leventäminen, näkemä­ ongelmakohtiin. Toimenpiteiden alueilla on viimeisten 5 leikkaukset, kevyen liikenteen järjestelyt ja valaistus, vuoden aikana tapahtunut yhteensä 15 henkilövahinkoon Hankepaketin 1 sisältämät toimenpiteet kohdistuvat yhte­ Suomenniemi johtanutta onnettomuutta ja 1 kuolemaan johtanut onnet­ ysvälin vilkkaimmalle tiejaksolle Ristiinassa, yhteysvälin • Myttiömäen ohituskaistaosuus, Savitaipale (2+2-kais­ tomuus. Hankepaketin sisältämillä ajoneuvoliikenteen mutkaiselle sekä mäkiselle ja hitaalle tiejaksolle (osittain tainen tie) järjestelyillä parannetaan merkittävästi valtatien liikenne­ 60 km/h) Myttiömäen kohdalla sekä Lemillä valtatien • Uskin ohituskaistaosuus, Lemi (2+2 –kaistainen tie) turvallisuutta (Ristiinan ohikulkutie, ohituskaistaosuuksien suuntaisen kevyen liikenteen väylän puuteosuudelle. • Kuukanniemen liittymän parantaminen ja kevyen liiken­ keskikaide, tievalaistus) sekä sujuvuutta ohituskaista­ Ristiinan ja Myttiömäen kohdilla on tapahtunut viimeisten teen väylä suunnitelmarajalle, Lemi. osuuksien luomien ohitusmahdollisuuksien avulla. Lisäksi 5 vuoden aikana yhteensä 4 henkilövahinkoon johtanutta hankepaketin sisältämät toimenpiteet parantavat huo­ onnettomuutta. Hankepaketin toteuttamisen avulla paran­ Hankepaketin 2 sisältämät toimenpiteet kohdistuvat Ristii­ mattavasti kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. netaan valtatien ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuutta nan pääliittymän ja eteläisen suunnitelmarajan välillä oleviin Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän ja liikenteen sujuvuutta sekä myös kevyen liikenteen merkittäviin liikenneturvallisuuden, sujuvuuden ja kevyen toimenpiteen ansiosta 0,9 onn/v. Hankepaketin osat sijoit­ olosuhteita. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan liikenteen väylästön ongelmakohtiin. Toimenpiteiden alueil­ tuvat Ristiinan, Suomenniemen, Savitaipaleen ja Lemin vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,6 onn/v. Hankepaketin la on viimeisten 5 vuoden aikana tapahtunut yhteensä 13 kuntien sekä Lappeenrannan kaupungin alueelle. Alustava osat sijoittuvat Ristiinan, Savitaipaleen, Lemin kuntien ja henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta ja 1 kuolemaan kustannusarvion on yhteensä 35,5 M€. Lappeenrannan kaupungin alueelle. Alustava rakentamis­ johtanut onnettomuus. Hankepaketin sisältämillä ajoneuvo­ kustannusarvio on yhteensä 21,1 M€. liikenteen järjestelyillä parannetaan merkittävästi valtatien liikenneturvallisuutta (keskikaide, tievalaistus) sekä suju­ vuutta ohituskaistaosuuksien luomien ohitusmahdollisuuk­ sien avulla. Lisäksi hankepaketin sisältämät toimenpiteet parantavat huomattavasti kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän toimenpiteen ansiosta 0,6 onn/v. Hankepaketin osat sijoittuvat Ristiinan, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin kuntien ja Lappeenrannan kaupungin alueelle Alus­ tava kustannusarvion on yhteensä 20,1 M€. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 53 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

7 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

7.1 Vaikuttavuuden arviointi 7.3 Tavoitteiden toteutuminen

Vaikuttavuutta on arvioitu toisaalta koko toimenpidesuun­ 77:llä jolloin kokonaisvaikuttavuus on 0,45. Tätä voidaan Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina on ollut liikenteen su­ Suurin osa esitetyistä toimenpiteistä ei yksinään toteutetta­ nitelman ja toisaalta eri pakettien sisältämien toimenpide­ pitää hyvänä tuloksena, koska osa asutuksesta sijaitsee juvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä liikenteen essa ole taloudellisesti kannattava investointi. Alustavissa kokonaisuuksien välillä vertaamalla niiden vaikuttavuutta osuuksilla, joille ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Paketin 1 aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentäminen. Työlle laskelmissa on otettu huomioon vain ajoneuvo-, aika- ja koko toimenpidesuunnitelman vaikutuksiin ja asetettuihin toimenpiteisiin ei sisälly melusuojausta, joten sen vaikut­ asetettuna merkittävänä tavoitteena on ollut myös tienpidon onnettomuuskustannukset. tavoitteisiin. Tarkastelu on tehty tärkeimpien tavoitteiden tavuus koko suunnitelmaan verrattuna on 0 %. Paketin 2 toimien priorisoiminen sekä kohdentaminen ja mitoittami­ liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden perusteella. Ympä­ vaikuttavuudeksi saadaan 19 % ja paketin 3 vastaavasti 34 nen tehokkaasti ja taloudellisesti. Hankkeen hyödyt kohdistuvat pääasiassa liikenteen su­ ristövaikutuksien osalta vaikuttavuutta on arvioitu vain %. Pienehköjä vaikuttavuusprosentteja voidaan kuitenkin juvuuteen ja turvallisuuteen, jotka ovat olleet hankkeen meluvaikutusten osalta. Muut ympäristövaikutukset ovat parantaa erillisillä meluntorjuntapaketeilla. Tarkastelujen perusteella pääosa tavoitteista toteutuu päätavoitteita. Hanke vähentää myös ihmisille aiheutuvia joko vähäisiä tai paikallisia, joten niiden osalta erillistä hyvin. Hankkeelle muodostetut kokonaisuuspaketit eivät meluhaittoja uusille linjauksille suunniteltujen ohituskaista­ vaikuttavuuden arviointia ei tarvita. alustavien tarkastelujen mukaan ole taloudellisesti kan­ osuuksien kohdalla, jolloin nykyinen maankäyttö jää syrjään nattavia hyötykustannussuhteiden ollessa välillä 0,6 – 0,9. valtatien melulta. Koko toimenpidesuunnitelman toteuttamisen voidaan arvi­ 7.2 Kannattavuuslaskelma oida lyhentävän yhteysvälin matka-aikaa noin 5 minuuttia, mikä merkitsee nykyisen keskinopeuden 79 km/h nousua Toimenpidesuunnitelman kaikkien toimenpiteiden toteut­ runsaalla seitsemällä kilometrillä tunnissa. Käytännössä taminen ei nykyisellä liikennemäärätasolla ja tehdyllä Valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Tavoitteen toteutuminen ohitusmahdollisuuksien lisääntyessä yksittäisten ajoneu­ liikenne-ennusteella ole alustavien laskelmien perusteella Valtatie 13 täyttää päätieverkolle asetetut laatuta­ Suunnitellut toimenpiteet täyttävät päätieverkolle asetetut ta­ vojen nopeus kasvaa tätäkin enemmän. kannattavaa. Tarkasteltaessa yhdessä kaikkia suuria toi­ voitteet, turvallisuus paranee ja sujuvuus- voitteet. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen liikenteen sujuvuus menpiteitä ja merkittävimpiä keskisuurista toimenpiteistä, ongelmat vähenevät ja turvallisuus paranevat merkittävästi. Teemapakettiin 1 sisältyvien toimenpiteiden matka-ajan voidaan arvioida keskimääräisen H/K-suhteen olevan 0,8. vähennys on noin 1,2 minuuttia, paketin 2 toimenpiteiden Muiden toimenpiteiden vaikutus tähän kokonaiskannat­ Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeelle muodostetut kokonaisuuspaketit eivät alustavien noin 1,7 minuuttia ja paketin 3 noin 2,5 minuuttia. Teema­ tavuuteen on varsin vähäinen. Arvio on suuntaa-antava, Hankkeen hyödyt suhteessa kustannuksiin on tarkastelujen mukaan ole taloudellisesti kannattavia. Yksittäiset paketin 1 vaikuttavuudeksi koko toimenpidesuunnitelmaan koska sekä toimenpiteiden hyödyt että kustannukset on optimoitava liikenteen ja tienpidon kannalta mah­ toimenpiteet eivät yleensä muodosta riittävän laajaa kokonai­ verrattuna saadaan silloin 24 %, paketin 2 vastaavasti arvioitu karkeasti. dollisimman tehokkaasti suutta, jotta niiden toteuttaminen olisi kannattavaa. 34 % ja paketin 3 noin 50 %. Keskimääräistä aikasäästöä Tavoitteet toteutuvat. Kuolemaan johtavat onnettomuudet vä­ Liikennekuolemien ja henkilövahinko-onnet­ suurempi merkitys tienkäyttäjälle on kuitenkin satunnais­ Jos liikennemäärät kasvavat ennustettua enemmän esim. henevät noin 0,2 ja henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuu­ tomuuksien vähentäminen ten viivytysten väheneminen, jolloin matka-ajan ennus- rajaliikenteen viisumivapauden takia tai turvallisuustilan­ det noin 2 onnettomuudella vuodessa. tettavuus paranee. teessa tapahtuu muutoksia, voi laskennallinen kannatta­ Parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen suju­ Ohituskaistaosuudet ja valtatien suuntausten parannustoimen­ vuus parantua nopeastikin. vuutta, toimintavarmuutta ja matka-aikojen en­ piteet parantavat liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta ja Toimenpidesuunnitelman kaikkien toimenpiteiden toteutta­ nustettavuutta ennustettavuutta. minen vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia noin 2,0 Paketeittain tarkasteltuna paketin 1 alustavan H/K-suhteen Neliporrasajattelun mukaisten portaiden sisältämät toimenpiteet onn/v. Tämä on noin 20 % ennustetusta keskimääräisestä voidaan arvioida olevan 0,6, paketin 2 vastaavasti 0,9 ja Tienpidon toimien priorisoiminen sekä kohdenta­ on priorisoitu tärkeysjärjestykseen. Ohituskaistojen suunnitte­ minen ja mitoittaminen tehokkaasti ja taloudelli­ onnettomuusmäärästä, jolloin asetettu tavoite toteutuu ja paketin kolme 0,8. Arvioiden tarkentaminen voidaan tehdä lussa on otettu huomioon tehokkuus ja taloudellisuus → 2+2 sesti vaikuttavuudeksi tulee 100 %. Paketilla 1 vähennys olisi seuraavassa suunnitteluvaiheessa. –kaistaisia ohituskaistaosuuksia. runsaat 0,6 onn/v ja vaikuttavuus 30 %, paketilla 2 vastaa­ vasti noin 0,6 onn/v ja 28 % sekä paketilla 3 noin 0,9 onn/v Yksittäisistä isoista toimenpiteistä kannattavuusrajan 1,0 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Liikenteen sujuvoituminen, toiminnan varmistuminen ja turvalli­ ja vaikuttavuus 43 % koko toimenpidesuunnitelman vaikut­ ylittävät vuoden 2020 ennustetuilla liikennemäärillä kohteet maakunnan kilpailukyvyn parantaminen suuden paraneminen lisäävät valtatien 13 käyttöhalukkuutta. tavuudesta. Yksittäisten toimenpidepakettien vaikuttavuus 11.2, 30 ja 36. Lyhyen aikavälin toimenpiteissä ja pienis­ Liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja pohjavesialueille este­ ylittää kohdekohtaisesti laskettuna asetetun tavoitteen. sä toimenpiteissä on lisäksi joitain toimenpiteitä, joiden Ympäristöhaittojen estäminen ja/tai pitäminen tään mahdollisten hulevesijärjestelmien avulla Kauriansalmes­ turvallisuusvaikutuksista saatavat hyödyt ylittävät niiden kohtuullisina – pohjavesialueet, meluhaitat sa ja Saarilahdella. Melua torjutaan 3. portaan toimenpiteiden Meluhaitasta kärsivien henkilöiden tarkkaa määrää ei ole kustannukset. rakentamisen yhteydessä. arvioitu, mutta laskennallisella meluohjearvot ylittävällä Joukkoliikenteen tehostaminen, pysäkkien laatu­ Liikenteen sujuvoituminen ja tien toimivuuden paraneminen alueella sijaitsee nykyisin 149 asuinkiinteistöä tai loma- taso edesauttavat joukkoliikenteen matka-aikojen ennustettavuutta. asuntoa. Tämä määrä nousisi ilman toimenpiteitä vuoteen Merkittävimpien pysäkkien laatutasoa parannetaan. 2040 mennessä 170 asuinkiinteistöön tai loma-asuntoon. Toimenpidesuunnitelman avulla määrää voidaan vähentää Palvelualueet säilytetään Suunnitelman mukaan kaikki olevat palvelu- ja levähdysalueet säilytetään nykyisellään. 54 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA JATKOTOIMENPITEET

8 JATKOTOIMENPITEET

8.1 Toimenpidesuunnitelman 8.2 Tarvittavat luvat 8.4 Jatkosuunnittelussa käsittely huomioon otettavat asiat Jatkosuunnittelussa on pohjavesialueille sijoittuvien toi­ menpiteiden pohjavesisuojauksesta sekä sen laajuudesta Toimintasuunnitelmasta pyydetään lausunnot Etelä-Savon ja suojausrakenteen yksityiskohdista neuvoteltava ja Jatkosuunnittelussa kaikki toimenpidesuunnittelussa esite­ ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Kar­ sovittava alueen ELY-keskuksen Ympäristövastuualueen tyt periaateratkaisut tulevat tarkentumaan. Jatkosuunnitte­ jalan liitolta, Ristiinan kunnalta, Suomenniemen kunnalta, kanssa. Samoin ELY-keskusten kanssa on neuvoteltava lussa tulee ottaa huomioon mm. seuraavia asioita: Savitaipaleen kunnalta, Lemin kunnalta ja Lappeenrannan Kauriansalmen ja Saarilahden kohdalle mahdollisesti kaupungilta sekä mahdollisesti muilta sidosryhmätahoil­ tienparannustöiden yhteydessä tarvittavien suljettavissa • Suunnittelu on tehty karkealla tarkkuudella. Lähtötieto­ ta. olevien hulevesijärjestelmien tarpeesta. na on ollut Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto ja siitä ohituskaistaosuuksien suunnitteluun luodut Toimenpidesuunnitelma ei ole maantielain mukaisesti maastomallinnukset. Valtatien vaaka- ja pystygeometria käsiteltävä suunnitelma. Tiedonvälityksen parantamiseksi 8.3 Rahoitus, toteuttaminen ja on tulkittu suunnittelun aikana tehdyn gps-mittauksen kunnille suositellaan, että ne asettavat toimenpideselvityk­ tulosten perusteella. sen nähtäville suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin jatkosuunnittelu • Maaperätiedot perustuvat alueen eteläosassa, välillä tutustumista varten. Suunnitelman nähtävillä olon aikana Lemi – Savitaipale, maaperäkarttoihin. Savitaipaleen mahdollisesti saatavat kannanotot otetaan huomioon toi­ Hankkeen sisältämät toimenpiteet eivät tällä hetkellä sisälly kohdalta ja Savitaipaleen pohjoispuolelta ei ole laadittu menpiteiden jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaakkois-Suomen tai Pohjois-Savon ELY-keskusten vuo­ maaperäkarttoja. Tällä osuudella maaperäarviot perus­ sien 2011-2014 toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Toimen­ tuvat peruskarttaan. Suunnittelun aikana ei ole tehty Toimenpideselvityksen käsittelyn yhteydessä on tärkeää piteiden rahoitusmahdollisuutena tulevat kyseeseen myös maaperätutkimuksia. painottaa sitä, että siinä esitetyt toimenpiteet, esimerkiksi maakuntaliittojen käytettävissä olevat keinot edesauttaa • Jatkosuunnitteluun valittujen toimenpidekohteiden alu­ yksityistiejärjestelyt ovat periaatteellisia. Kaikki nykyisen liikenteellisten parannustoimenpiteiden toteuttamista. Yh­ eilla on tiesuunnitelmavaiheessa tehtävä maastomallia tiealueen ulkopuolella toteutettavat toimenpiteet käydään tenä rahoitusmahdollisuutena on myös käynnistymässä varten kuvaus sekä maaperätutkimukset ja tarvittaessa läpi ja selvitetään perusteellisesti vasta maantielain mukai­ oleva EU:n naapuriohjelma, Kaakkois-Suomen ENPI. myös pohjavesialueilla vesipinnan selvitykset ja tarvit­ sen tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Samoin laaja tavien suojausten laajuuden selvittäminen. vuoropuhelu kiinteistön omistajien ja muiden hakkeesta Toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen 1. ja 2. portaan toi­ • Melualueiden laskenta on maastotietoaineiston likimää­ kiinnostuneiden kanssa tapahtuu silloin. Tiesuunnitelma menpiteiden toteuttaminen on mahdollista ELY-keskusten räisyydestä johtuen tarkkuudeltaan karkea. Suunnitel­ käsittelyyn sisältyy maantielain mukainen nähtävilläolo. hoitourakoiden yhteydessä määrärahoituksen sallimissa man aikana on arvioitu melunsuojaustarpeita, mutta Sen aikana maanomistajilla ja muilla, joiden etua suunnitel­ puitteissa tai kuntien rahoituksella. meluntorjuntaratkaisujen mitoitusta ei ole tehty. ma koskee, on mahdollisuus tehdä suunnitelmaa vastaan • Linja-autopysäkkien sijoittelusta ja tarpeista on jatko­ muistutus, jos suunnittelussa ei ole löydetty ja/tai tiesuunni­ Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnistää hankeryhmän suunnittelun aikana neuvoteltava edelleen Linja-auto­ telmassa ei ole esitetty heitä tyydyttävää ratkaisua. Paran­ päätöksen pohjalta tiesuunnitelman laatimisen Myttiön­ liiton ja paikallisten liikennöitsijöiden kanssa. tamiskohteesta ja sen toteutusmahdollisuuksista riippuen mäen kohdan parantamisesta. Toimenpidesuunnitelmaa • Kauriansalmen ja Saarilahden kohdalla on jatkosuun­ tiesuunnittelun aloittamiseen voi mennä Myttiömäen kohtaa koskevan toimenpidepäätöksen jälkeen ELY-keskukset nittelun aikana selvitettävä tieltä vesistöön ohjattavien lukuun ottamatta useita vuosia. päättävät muiden parannuskohteiden tai hankepaketin tie­ hulevesien käsittelytarve. Minkälaisia suljettavissa suunnitelmien laatimisesta niiden toteutuksen mukaisessa olevia järjestelmiä kohteet mahdollisesti edellyttävät ELY-keskusten Liikennevastuualueet käsittelevät toi­ aikataulussa. Tavoitteena on saada valittu hankepaketti Naturan kannalta. Asiasta on neuvoteltava alueen ELY- menpidesuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet, tulevaa hallituskautta varten valmisteltavaan liikennepo­ keskuksen Ympäristövastuualueen kanssa. joiden perusteella ne tekevät Liikenneviraston tieosastolle liittiseen selontekoesitykseen pitkän ja moniongelmaisen • Suunniteltujen linjausmuutosten alueella on jatkosuun­ hyväksymisesityksen. Ennen hyväksymisesityksen tekoa nykyisen valtatien kehittämishankkeena. nittelun aikana selvitettävä luonnonolot sekä suojeltavat pidetään hankkeen loppuseminaari, jossa eri sidosryhmien kasvi- ja eläinlajit. edustajat tarkastelevat vielä yhdessä valtatien 13 paranta­ mista saatujen lausuntojen pohjalta. Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina - Lappeenranta, TOIMENPIDESUUNNITELMA 55 LÄHTEET, LIITTEET, PIIRUSTUKSET

LÄHTEET LIITTEET PIIRUSTUKSET

Etelä-Karjalan maakuntakaava. Etelä-Karjalan liitto. Liite 1. Toimenpide- ja kustannustaulukot 1. Yleiskartta 1:125 000 5.3.2010. . Liite 2. Nykytila- ja ongelma-analyysi 2. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaukset 1:10 000 Etelä-Savon maakuntakaava. Etelä-Savon maakuntaliitto. 5.3.2010. . Liite 3. Ympäristöanalyysi 3. Melukartat

Kuolimo-Hanhijärven alueen osayleiskaava. Suomennie­ men kunta. 5.3.2010 .

Maakuntakaavan taustaselvitys. Etelä-Karjalan liitto. 5.3.2010. .

Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittä­ vät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993). 278 s. Museovi­ raston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki.

Ekholm, Matti 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympä­ ristöhallinnon julkaisuja – Sarja A, 126.

Säämänen, Tuula: Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu – Katsaus toimenpiteisiin. Tiehallinto 2007