VetKu 1/2008 VETERAANIKUORMA-AUTOJEN SEURA RY ISSN: 1795-4452 PL 48, 36201 KANGASALA Julkaisija: Veteraanikuorma-autojen seura ry, Päätoimittaja: Veikko Hoppula Kangasala Y-tunnus: 1549 562-4 Pankki: 451 075-225 537 Painos n. 800 kpl www.vetku.fi VetKu on Veteraanikuorma-autojen seura ry:n jäsenjulkaisu, sähköpostit: [email protected] sekä [email protected] jonka tarkoituksena on toimia jäsenistön keskinäisenä yhdyssi- Yhteystiedot 1.1.2008 alkaen: teenä ja informaatiokanavana sekä toteuttaa Seuran ulkoista viestintää web-sivuston ( www.vetku.fi ) ohella. Puheenjohtaja: Jari Ala-Ilomäki Julkaisua tuotetaan vähintään neljä numeroa vuodessa. Jake- Boxintie 158, 04130 Sipoo lu toteutetaan postitse Seuran jäsenistölle ja kannattajajäsenil- Puh.k: (09) 2344 020, m: 044 310 0680 le sekä myös yhteistyökumppaneille ja alaan liittyville viran- e-mail: [email protected] omaistahoille. Sihteeri: ILMOITUKSET Sariina Mesiranta, PL 48, 36201 Kangasala Takakannen ilmoitustila on varattu Seuran yhteistyökumppa- puh. 040 590 4830 neiden lunastettavaksi erillisen sopimuksen mukaan. Tekstisi- e-mail: [email protected] vujen Osta-Myy-Vaihda -palstalla Seuran jäsenistön ilmoituk- Jäsenet: set julkaistaan veloituksetta, muiden halukkaiden ilmoitushin- Aulis Hartikainen nat sopimuksen mukaan. Lehti julkaisee ainoastaan tavara-au- Kinnunniementie 61, 73500 Juankoski toperinteeseen ja sen tallennukseen liittyviä ilmoituksia. Puh. k: (017) 613 270, m: 0400 576 212 e-mail: [email protected] ARTIKKELIT Veikko Hoppula Lehden toimituksellista sisältöä tuotetaan talkoohengessä. Pikilangantie 7, 36200 Kangasala Toimitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä sisällön kehittämi- puh. k: (03) 3790 715, m: 0400 411 952 seksi sekä teksti- ja kuva-aineistoa julkaistavaksi. e-mail: [email protected] KANNEN KUVA: Markku Tapio Koskinen Kirveskoskentie 485, 07170 Pornainen Vihdoinkin valmis! Republic 20, vm. 1920 Parolan vanhan veh- puh. 0400 449 009, nämyllyn edustalla. Kymmenen vuotta kestänyt Vetkun entistä- e-mail: [email protected] misurakka saatiin päätökseensä maaliskuussa 2008. Auton Liikenneneuvos Raimo Stenvall jäännösten tallentamisesta vierähti 50 vuotta. Kuva Jari Ala- Ketunlinnantie 2, 04300 Tuusula Ilomäki. puh. t: (09) 2744 4044, k: (09) 275 3011, Artikkeleiden kuvat:: m: 0400 450 585, fax: (09) 275 5002, Ilman mainintaa: Vetkun arkisto. JAI (Jari Ala-Ilomäki), PAI e-mail: [email protected] (Päivi Ala-Ilomäki), VAI (Valtteri Ala-Ilomäki), VH (Veikko Hop- Jouni Kallio pula). Aarrapolku 5 B 21, 61300 Kurikka puh. m: 040 500 3212 Lasse Hietsalo Loviisantie 11, 47200 Elimäki puh. m:0400 769 637, k: (05) 377 6137 [email protected] Raimo Mesiranta SISÄLTÖ 1/2008 Kaukolankuja 1, 36200 Kangasala puh. m: 0400 631 644 Info-sivu ...... 2 [email protected] Päätoimittaja ja puheenjohtaja...... 3 Olavi Nenonen Ahopolku 2, 76130 Pieksämäki Republic entisöinti valmis ...... 4-5 puh. m: 0400 700 511, t: (015) 151 11 Kevätpäivän tasaus info ...... 6-7 Sture Palmgren Pitäjänniityntie 2 Yli 60 vuotta Vanajaa, osa 1 ...... 8-11 07930 Pernaja Puh. k: (019) 636 204, m: 0500 315 271, fax: (019) 636 204 Taas satsia putkeen ...... 12 Tuure Hulmi Vetku esittelee ...... 13 Omahaarantie 42, 27800 Säkylä Puh. k: (02) 867 0027 , m: 0500 590 095 5 vuosikymmentä sitten, selvitys perinneauto- Wanhat Sisut ja Vanajat -kerhon yhdysmies rekisteristä ...... 14-15 Hannu Kettunen Vehka-ahontie 30, 73500 Juankoski Haapasen “Sasu” ja Vanajat ...... 16-18 puh. (017) 62 201, m: 0400 278 963 Sotevan hommia ...... 19 e-mail: [email protected] Vastaava museoajoneuvotarkastaja Mesi-Auto Oy ...... 20-21 Arto Rantala Vetkulaisen jäsenkirje ...... 22 Villilänniemi 12 F 9, 33300 Tampere Puh. k: (03) 3433 500, t: (03) 2361 227, m: 0400 838 355 Vetku onnittelee ja tiedottaa ...... 23 e-mail: [email protected]

2 Päätoimittajalta Puheenjohtajalta

Kumarrus ja hatunnosto!

Vega – saföörinlätsäni kohoaa korkealle juuri teille, suomalai- sesta kuorma-autohistoriasta kiinnostuneelle kolmikolle, jotka toden teolla olette ryhtyneet keräämään ja tallentamaan kotimai- sen tuotteen merkkihistoriaa. Juuri tämänlaista toimintaa olem- me Vetkussa peräänkuuluttaneet, syntyisipä vastaavanlaista lii- kettä kaikkien kuorma-automerkkien piirissä! Olen nimittäin Hämeenlinnassa 5-6.4.2008 tapahtuvaa ”Vana- ja-juhlakokoontumista” valmistellessani milloin missäkin päin Suomea kuullut (mieluisan) lauseen ”täällä kävikin juuri joku nuorimies, joka lähes koko päivän tenttasi tietojani ja kokemuk- siani Vanajan historiasta”. Sherloc Holmesin tyyliin pienimmätkin yksityiskohdat esiin kai- velevina etsivinä ovat liikkeellä olleet vetkulaiset Pauli Salo, Kuva: VAI Rami Wahlström ja Risto Pennanen. Eurajokelainen Ramihan tunnetaan jo lukiolaispoikana 90-luvun alussa keräämästään laajasta Vanajan teknisten tietojen listauksesta, kuopiolainen Risto on loistanut vanhojen kuorma-autojen tietopankkina mm. Julkisuus ja Vetku useammankin kuorma-auton tunnistuksen SM-kisan voittajana ja nurmijärveläinen Pauli taas on osannut aina kuunnella kuor- Tervehdys arvon vetkulaiset ja hyvää alkanutta ajovuotta. ma-autohistoriaa ja myös tallentaa kuulemansa muidenkin ym- Vuodesta näyttäisi suunniteltujen tapahtumien valossa tu- märtämään muotoon. levan vähintään viime vuoden veroinen Vanajan 60-v juh- Nyt herrat ovat aloittaneet urakan, jonka työn määrää itsekin laseminaareineen sekä Eestin keikkoineen. Paljon muuta- saattavat tässä vaiheessa vain arvailla, sillä mitään helppoa tai kin on luvassa, kuten Satsia putkeen! –levyn 2. osa sekä pienitöistä hommaa ei historian esiin kaiveleminen todellakaan Torsten Lemströmin 70-luvulla kuvaamien kaitafilmien ole. Jokainen haastattelukontaktikin edellyttää usein lukematon- saattaminen DVD-muotoon. Kaikki tämä tietää Vetkulle ta määrää pitkiä puheluita, melkoista matkustushalukkuutta ja myös näkyvyyttä julkisuudessa. vielä kykyä tallentaa haltuun saamansa aineisto siten, että sitä Vetku on perinteisesti saanut hyvin näkyvyyttä tiedotus- olisi mahdollista hyödyntää joskus tulevaisuudessa – tavalla tai välineissä. Erityisesti näyttävät keikkamme, mitenkään toisella. VetKu –lehteä ja internetsivustoa unohtamatta, ovat vie- Aika näyttää, antaako kertyvän aineiston määrä ja laatu aihet- neet toimintaamme kansakunnan tietoisuuteen. Saamam- ta esimerkiksi suunnitella sen julkaisemista - ja jos, niin missä me julkisuuden myötä meidän on helpompi toteuttaa tar- muodossa. koitusperiämme: julkisen vallan tahot myötävaikuttavat Pelkkä aineiston keruu itsessään on jo vuosien urakka, joten toimintaamme, ihmisten on helppo ottaa yhteyttä, yhä vä- mitään hätähousujen hommaa se ei todellakaan ole. Arkistoita- hemmän kuljetuskulttuurillisesti arvokasta materiaalia jou- vaksi on myös luokiteltava aivan pienetkin tiedon rippeet, mi- tuu roskien tai romun joukkoon. kään tieto ei tallennusmielessä ole liian vähäpätöinen. Oikeastaan tänä vuonna on edessä Vetkun julkisen nä- Aivan viime hetkillä ovat miehet asiaansa heränneet. Nyt on kyvyyden koeponnistus. Lahdessa toukokuun 3.-4. järjes- keskuudessamme vielä henkilöitä, jotka omakohtaisesti pysty- tettävän Classic Motorshow –vanhojen ajoneuvojen näyt- vät kertomaan Vanajan alku- ja kehitysvaiheista, mutta valitetta- telyn ja Helsingistä alkavan Eestin keikan myötä meillä on vasti heidänkin joukkonsa vähenee – ja nopeammin kuin ar- hyvät mahdollisuudet aukaista myös uusia julkisuuskana- vaammekaan. via. Toivottavasti tähän yhteiseen kekoon kantaa kortensa jokai- Te kaikki voitte osaltanne edesauttaaVetkun näkyvyyt- nen, jolla on muistissaan Vanajaan liittyviä tiedon murusia tai tä. Muistattehan siis mainita Vetkun tiedotusvälineiden mahdollisesti jopa hallussaan jotakin materiaalia, kuten valoku- kanssa toimiessanne, haastatteluissa, lähettäessänne jul- via tai erilaisia dokumentteja. kaistavaksi kuvamateriaalia Vetkun ajotapahtumista ym. Toiveissa on, että tiedonkeruuprojektin myötä syntyisi myös Itse asiassa kertokaa mieluusti kaikille asiasta vähänkään joitakin artikkeleita julkaistavaksi tulevissa VetKun numeroissa. kiinnostuneille, ystäviä ja kylänmiehiä myöten. Niitä odotellessa toivotan ryhmälle sydämestäni menestystä ai- Ollaan ansaitusti ylpeitä vetkulaisuudestamme! Kyllä neiston keruussa! Olette juuri oikealla asialla. tätä porukkaa kelpaa mainostaa! Wexi Jari Ala-Ilomäki

3 Vetkun Republic 20 vm. 1920 entisöinti vihdoinkin valmis Teksti: Jari Ala-Ilomäki ja Veikko Hoppula Kuvat. JAI

Vetkun oman Republicin entisöinti public kuorma-autoja oli myyty jo yh- den 1931 aikana myytiin kuitenkin valmistui helmikuussa 2008. Sa- teensä 30 000 kpl 1 300:n jälleen- vain alle 500 autoa, pudotus tehtaan malla, kun tarkastellaan pitkällisen myyjän toimesta. Vuoden 1920 mar- huippuvuosiin 1918-1920 verrattuna työn tuloksia, on hyvä luoda kat- raskuun loppuun mennessä yhteen- oli siis huikea. Heinäkuussa 1932 il- saus Republic-merkin vaiheisiin. sä 70 000 Republiciä oli myyty ja moitettiinkin Sterling Motor Truck USAssa oli 2 000 täysin varusteltua Co:n ostaneen LaFrance-Republicin Vuoden 1999 lopussa aloitettu enti- huoltopistettä sekä 7 varaosakeskus- kuorma-autotuotannon. Kuten taval- söinti saatettiin päätökseen helmi- ta. Tehtaan toukokuun 1918 ja mar- lista, merkkien luvattiin säilyvän erilli- kuussa 2008, kun Parolan Teltan raskuun 1920 väliselle ajalle ilmoitta- sinä, mutta vuoden 1932 jälkeen Esko Mansikka ompeli Matti Lehdon ma tuotanto oli noin 40 000 autoa eli LaFrance-Republic -autot olivat lahjoittamasta pellavakankaasta kuo- noin 15 500 kpl/v. identtisiä vastaavan kokoisten Ster- mun Arto Rantalan talkootyönä suun- Vuonna 1921 taloudellinen taantu- ling-mallien kanssa. Vuosi 1937 oli nittelemien ja valmistamien kaarien ma tuntui myös autoteollisuudessa ja ensimmäinen, jolloin autoja ei tarjot- kannateltavaksi. Kaarien asennuksen vuonna 1922 Republicin tuotantoka- tu Lycoming –moottorilla Waukes- yhteydessä auto sai myös alkupe- pasiteetti oli enää 50%:sti käytössä. han ollessa ainoa vaihtoehto. Viimei- räistyyppiset karbidilamput sähköva- Republic kuitenkin todella myi autoja set LaFrance-Republicit valmistettiin lojen tilalle. Auto on valmis ja kaik- ympäri USAn ja vuonna 1923 kauka- vuonna 1942 valmistusohjelman kien osallisten on lupa olla tyytyväi- na synnyinseudultaan Kaliforniassa, mallien lukumäärän ollessa kahdek- nen lopputulokseen, kuten kuvista jossa tarjolla oli peräti kuorma-autoja san. näkyy. Auton aikakauden mukainen peräti 93 eri merkkiä, se sijoittui Vetkun 3,5-tonninen Republic 20 pressukate tekee Republicista ikään myyntitilastoissa 19. Tuolloin Repub- on vuosimallia 1920. Autossa on kuin täydellisen auton näköisen, lop- lic väitti, että sen valmistamien kuor- 32.4 hv:n Continental L-4 moottori. putulos hivelee silmää! ma-autojen osuus oli käytössä olevis- Kaksilohkoisen moottorin vesipump- Republic -merkkisten kuorma-au- ta suurin. Vuoteen 1925 mennessä pu ja magneetto ovat samalla akse- tojen valmistuksen aloitti v. 1912 yri- raskain Republic -kuorma-automalli lilla, jolta myös hihnavetoinen tuule- tys nimeltä Alma Motor Truck Com- oli 4-tonninen, 165 tuuman akseliväli- tin saa käyttövoimansa. Käynnistä- pany Of Alma, Michigan. Ensimmäi- nen malli 20. Vuosien 1915 ja 1927 misen helpottamiseksi moottorin nen malli oli tiettävästi bulldog-tyyppi- välillä käytettiin Continentalin, Lyco- kannessa on ryyppymaljat jokaista nen. Yhtiön nimeksi vaihdettiin v. mingin tai Waukeshan valmistamia 4- sylinteriä varten. Takana 36” x 10” ja 1914 Republic Motor Truck Compa- sylinterisiä moottoreita. edessä 36” x 5” umpikumipäällystei- ny. Tämä uusittu yhtiö toi nopeassa Vuonna 1927 valmistettiin kahdek- set teräspuolapyörät. Ohjaamo oli tahdissa markkinoille nokallisen mal- saa mallia, joista neljässä oli vielä avonainen, ei tuulilasia tai katetta, si- lisarjan, jonka suurin ajokki oli kanta- umpikumirenkaat, ja 6-sylinteriset vuovista puhumattakaan. Siellä on vuudeltaan 3 150 kg. Republic kuor- moottorit esiteltiin. Mallistoon kuului kuitenkin kaikki tarpeelliset hallinta- ma-autot erottuivat muista ennen myös matala-alustainen malli, jossa laitteet: ohjauspyörä, kolme poljinta, kaikkea keltaisten runkojensa ansios- akseli oli kiinnitetty lehtijousipakan vaihdekeppi, käsijarruvipu ja kuris- ta. yläpuolelle. Vuonna 1929 Republic tinläpän säätövipu sekä tietenkin Vuoden 1915 mallistoon kuului sulautui American LaFrance Truck myös maadoitusnappula moottorin kolme kardaani- ja kaksi ketjuvetoista Co -yhtiöön, ottaen kaupalliseksi ni- pysäyttämiseksi. Ohjauspyörässä on kuorma-autoa. Ketjuvetoisten mallien mekseen LaFrance - Republic Cor- tukevat viikset sytytysennakon ja kä- tuotanto lopetettiin v. 1915 kuluessa. poration. Tuon vuoden aikana merk- sikaasun säätämistä varten. Enti- Kardaanivetoisten mallien taka-akse- kejä myytiin vielä omilla nimillään ja söinnin myötä auto sai tuulilasin lina oli sisäpuolisin hammaskehin va- vuoden lopussa Republiceinä tarjot- sekä jo mainitun ohjaamokatteen, al- rustettu Torbensen. Torbensen oli tiin 28 eri mallia, mutta myyntimäärät kuperäistyyppisiä molemmat. Republicin omistuksessa vv. 1917- olivat laskussa. Talouslaman seu- Suomeen Republic autojen maa- 1922. Vuonna 1923 nykyisinkin toimi- rauksena vuonna 1930 tarjottujen hantuontia ja kokoonpanoa hoiti va akselistovalmistaja vaihtoi nimen- LaFrance-Republic mallien määrä oli Suomen Osuuskauppojen Keskus- sä tutumman kuuloiseksi The Eaton enää 12. kunta rl (S.O.K.), mistä johtuen niitä Axle and Spring Corporation:ksi. Vuoden 1931 lopussa listoilla 14 C esiintyikin varsin runsaasti eri Vuonna 1917 Republicin vuosituo- mallia. Joukossa oli ensimmäistä ker- Osuuskauppojen tavarankuljetuksis- tanto oli kasvanut yli 10 000 kuorma- taa puoliperävaunun vetoauto sekä sa. Vuonna 1920 SOK kokosi Hel- autoon. Seuraavana vuonna USA:n 240 hv 2900 k/min kehittävällä Ame- singin Vallilassa sijaitsevalla korjaus- suurimmaksi kuorma-autonvalmista- rican-LaFrance V-12 –moottorilla va- pajallaan yhteensä 57 Republic 20 - jaksi kasvaneen yhtiön tuottamia Re- rustetut 2x4, 2x6 ja 4x6 mallit. Vuo- kuorma-autoa.

4 Lähdeluettelo Orwig, G. E. II. 1984. George’s Truck Stop, Part 7. Antique Automobile January/February 1984, s. 12-17. The Antique Automobile Club of America, Pennsylvania, USA. Myyntiesite, Republic Truck Co. INC. Promotional publication 1919. Osuustoimintajohtaja Tapio Peltolan (SOK) haastattelu v. 1998. Juha Kaitasen kirjeenvaihto USA:an.

…riuska nykäisy käynnistyskam- mesta ja se on laakin peli. Edellyt- täen, että jokseenkin hankalassa paikassa ohjaamon alla oleva bensiinihana on avattu. Huikka tulilientä ryyppymaljoihin,…

Pitkään harkittuaan Lounais-Suomen Osuusteurastamo hankki vuonna 1921 ensimmäisen autonsa, kan- gaskatolla ja täyskumirenkailla varustetun Republic-merkkisen kuormurin, joka tässä on pysähtynyt ku- vattavaksi silloisen makkaratehtaan eteen. Autolla käytiin Vehmaalla ja Laitilassa saakka. Eläimet nou- dettiin suoraan taloista ja maksettiin heti käteisellä. Lähde: Jokasorkka, LSO Foods Oy:n tuottajalehti.

Kuorma-waunun kuljettaja W. Hoppula kiitti erityisesti waunun Kaunis on ohjaamokate sekä tyyliltään että ohjaamon suhteellista vedottomuutta väreiltään. Sopii kuin nenä päähän. 5 paikalla”. Tämä lainaus on suoraan teollisuutta, joka on tänäkin päivänä Tervetuloa Hämeenlinnaan! kaupunginvaltuuston vahvistamasta tärkein teollisuusalamme. strategiasta, jonka jokainen sana on Erilaisissa muuttajakyselyissä on harkittu. selvitetty asuinpaikan valintaan liitty- Maantieteellinen asemamme on viä syitä. Tärkeitä asioita sijainnin li- kiistatta aivan loistava; ja asemamme säksi ovat tietysti työpaikkatarjonta, suhteellinen arvo paranee koko ajan. arvokas luonto ja hyvät palvelut, Hämeenlinnan asukasmäärän kasvu mutta yhä merkittävämpiä ovat kult- onkin ollut suorastaan poikkeukselli- tuuriin ja vapaa-aikaan liittyvät mah- sen tasaista yli 30 vuotta; viime vuo- dollisuudet. Aulanko, Ahvenisto ja sina kasvu on ylittänyt tavoitteen var- erityisesti Suomen ensimmäinen kan- sin selvästi. Tontteja on luovutettu sallinen kaupunkipuisto tarjoavat mo- lähes ennätysmäärä ja näyttää siltä, nipuoliset ulkoilumahdollisuudet. His- että kysyntä jatkuu vilkkaana valmis- toriallinen Hämeen linna ja heinä- tautuessamme 1.1.2009 toteutuvaan kuussa 2007 avattu Verkatehtaan monikuntaliitokseen. kulttuurikeskus kytkevät perinteet ny- Mikään kaupunki ei elä historias- kypäivään ja myös tulevaisuuteen. taan, mutta –vanhaa sanontaa laina- Lämpimästi tervetuloa Hämeenlin- takseni – ”jos ei tiedä, mistä on tulos- naan. Toivon, että jokainen osanotta- sa, ei tiedä, minne on menossa ” ja saa kaupungistamme kotiinviemi- Arvoisat Veteraanikuorma-autojen pitää paikkansa myös Hämeenlinnas- seksi mukavia muistoja, uusia ystä- seuran Kevätpäivän Tasaus 2008 sa. Edellinen Hämeenlinnaa koskeva vyyssuhteita ja hyvän syyn uuteen –tapahtuman osanottajat – terve- kuntaliitos tehtiin vuonna 1967, jolloin vierailuun Suomen vanhimmassa si- tuloa Hämeenlinnaan, Suomen Vanajan kunta yhdistyi Hämeenlin- sämaakaupungissa. vanhimpaan sisämaakaupunkiin! naan. Samalla kaupungista tuli osa suomalaista autoteollisuutta Vanajan Juha Isosuo ”Hämeenlinnan kaupunki on histori- ja sittemmin Sisun myötä. Tämän apulaiskaupunginjohtaja aansa arvostava ja aktiivinen maa- osaamisen perustalle on rakennettu kuntakeskus Suomen parhaimmalla merkittävä määrä metalli- ja kone-

Vanajat vaeltavat synnyinseudulleen.

Kerrotaan, että ankeriaat vaeltavat aa aina 1920 -luvun alulta alkaen. tuotantoon. määräajoin syntymäseudulleen Sar- Edustettuina ovat kaikki yleisimmät Suuri veteraanikuorma-autonäytte- gassomerelle. Suomessa kuusi vuo- kuljetusmuodot, kuten puutavara-, ly Kauppatorilla lauantaina klo 14.00 sikymmentä sitten syntyneen kuor- maansiirto-, kappaletavara-, säiliö- ja –18.00 sekä sunnuntaina klo 9.00 – ma-auton Sargassomeri löytyy Hä- maitoautot useiden automerkkien voi- 14.00. meenlinnasta, jonne Wanhat Sisut ja min. Kavalkadissa esiintyvät näyttä- Sunnuntaina klo 10.00 alkaen jär- Vanajat –merkkikerhon jäsenet ke- västi niin rekat, nupit, vasikat kuin jestetään Hämeenlinnan Raatihuo- rääntyvät kunnioittamaan Vanajan 60 lava-autotkin. Myös sotilaskalustoa neella yleisölle avoin kuorma-auto- v -juhlavuotta 5-6.4.2008. odotetaan mukaan soveltuvin osin. historiallinen juhlaseminaari, joka pe- Tapahtuma on yhdistetty Veteraa- Kolonnan ”turva-autona” on uusinta rehdyttää kuulijat erityisesti Vanajan-, nikuorma-autojen Seuran perinteinen mallia oleva Sisu. mutta samalla myös yleisesti suoma- ”Kevätpäivän Tasaus” ajo, joka vuo- Tapahtuman osallistujat kokoontu- laisen kuorma-autotuotannon histo- sittain järjestetään aina uudella paik- vat 5.4.2008 KLO 9.00 entisen Vana- rian vaiheisiin. kakunnalla, sekä Wanhat Sisut ja Va- jan autotehtaan, nykyisen Patria Ve- Seminaarin aikana julkaistaan Vet- najat kerhon historian toinen yhteis- hicles Oy:n ja Sisu Axles Oy:n P-alu- kun uusin DVD-tallenne, ”Satsia Put- kokoontuminen (ensimmäisen kerran eelle. Osallistujien tutustuttua alueen keen, osa II – Vankat Vanajat”. Tal- tämä vireä merkkikerho kokoontui nykytoimintoihin museokuorma-auto- lenne esittelee vanhojen kuorma-au- Kuopiossa toukokuussa 2005). jen kolonna siirtyy Vanajanlinnan – tojen äänimaailmaa sekä videokuvan Ennakkoarvioiden perusteella odot- Ruununmyllyn kautta Kauppatorille. että erityisesti laadukkaan äänityksen telemme n. 40 – 50 museokuorma- Em. tehdasvierailujen ajaksi on puoli- avulla. Julkaistava osa II sisältää tois- autoa käsittävä suurkatselmusta, soille järjestetty vaihtoehtoinen mah- takymmentä erilaista Vanajaa liiken- joka esittelee värikkäästi ja kattavasti dollisuus tutustua uudesti syntyneen nöimässä suomalaisilla maaseututeil- suomalaisen kuorma-autoilun histori- Suomen Pukutehtaan perinneasuste- lä.

6 Kuorma-autohistoriallinen seminaari Hämeenlinnan Raatihuone 6.4.2008 klo 10.00 – 15.00.

Klo 10.00 klo 11.45 – 12.00 klo 13.30 – 14.00 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys. Vanhojen kuorma-autojen äänimaailmaa Muisteluita Vanajalta 40 – 50 Tervetuliaissanat, Veteraanikuorma-auto- esittelevän DVD-tallenteen ”Satsia put- vuoden takaa. jen seura ry:n puheenjohtaja keen osa II – Vankat Vanajat” –julkistami- Pauli Pakari, useissa teknisissä ja dos. Jari Ala-Ilomäki nen. kaupallisissa tehtävissä VAT:lla.

klo 10.15 – 11.00 klo 12.00 – 13.00 klo 14.00 – 14.30 Näkymiä suomalaiseen autohistoriaan ai- Filmiesitys ”Väiskin Vanaja”. Vanhoista Autoilijan Vanaja-muistoja 50-luvulta kojen alusta nykypäivään. kaitafilmeistä tuotettu filmikooste kertoo Autoilija Pentti Äijälä. Antti Saarialho, professori emeritus TKK kuljetusyrittämisestä 1960 –luvulla.

klo 11.00 – 11.45 klo 13.00 – 13.30 klo 14.30 – 15.00 Vanajan juuret – suomalaisen kuorma- Vanajan värikkäät mallimerkinnät. Oy Sisu Auto Ab:n tervehdys autoteollisuuden alkuvaiheet Olli Viitanen, suunnittelijana Vanajan Wanhat Sisut ja Vanajat -perinnekerholle. Yhteis-Sisusta Vanajaan. Autotehtaalla 50-60 –luvulla. Hannu Kuosmanen Olli Blomberg, historioitsija- toimittaja

Talvinen oli maisema, kun Vanhat Vanajat keväällä 1994 starttasivat Vanajanlinnan pihalta kohti kotiseutujaan.

Paavo Vainikan Vanaja VAK/4800 vm. 1957:n Ley- land O.350 vaati käynnistyäkseen vanhanajan heh- kutusta. Hehkuttamassa Kalervo Mesiranta.

7 Yli 60 vuotta Vanajaa osa I Teksti: Olli Blomberg Alkusuunnitelmista tuotemerkin syntyyn

Vanajan tehtaan piti turvata autojen riittävyys

Talvi 1942–43 oli ratkaiseva tekijä suomalaisen autoteollisuuden turvaa- misen kannalta. Maan johto oli va- kuuttunut siitä, että vihollisuudet itärajalla jatkuisivat pitkään. Raivoava maailmanpalo ei osoittanut laantumi- sen merkkejä – päinvastoin. Tarvittiin lisää ajoneuvokalustoa – ja paljon. Kukaan ei kuitenkaan vielä aavista- nut, että tämä päätös oli tuova Suo- meen uuden kotimaisen automerkin. Jatkosodan pitkittyessä armeija il- moitti tarvitsevansa vähintään 7 000 uutta kuorma- ja linja-autoa rintama- olosuhteissa loppuun ajettujen ja tu- houtuneiden tilalle. Taistelujoukkojen käytössä olevaa epäkuranttia kalus- toa olisi näin mahdollista siirtää koti- rintaman kuljetustarpeisiin. Kevyemmässä S-22K -mallissa oli putkipuskuri, vahvistamaton runko ja 7.50–20 –renkaat sekä Hackman & Co:n valmistamat levypyörät. Yhteissisu Oy:n valmista- Tällaisen automäärän tuonti ulko- mista Sisusta noin 100 lähti maailmalle tällaisena K-versiona. mailta oli mahdotonta. Puolueettomat Ruotsi ja Sveitsi olivat halukkaita myymään autoja Suomeen, mutta minnassa olevan yrityksen yksinoi- vaativat maksun etukäteen oman keudeksi. Tilanne ajautui umpisol- Perustettiin Yhteissisu Oy maansa valuutassa. Sellaisia valuut- muun. tavarantoja Suomessa ei ollut. Ainoa Sen avaamiseksi puolustusministe- Koska tarkoituksena oli ryhtyä yhteis- vaihtoehto oli kotimaisen tuotannon ri ja jalkaväenkenraali Rudolf Walden voimin valmistamaan Sisu-merkkisiä lisääminen. järjesti 3.-4. maaliskuuta 1943 neu- autoja, sovittiin perustettavan yhtiön vottelutilaisuuden, jonka aiheena oli nimeksi Yhteissisu Oy. Säilyneistä ajoneuvopula. Valtiovallan ja sotilas- asiakirjoista ei ilmene, kuka olisi voi- Katseet kääntyivät Sisuun johdon edustajien lisäksi paikalle kut- nut olla nimiehdotuksen takana. suttiin teollisuuden johtohenkilöitä. Osakkaiksi perustettavaan yhtiöön Kun maan ainoan autotehtaan, O/Y Tilaisuudessa asetettiin toimikunta tulisivat valtion ja Sisun lisäksi ajo- Suomen Autoteollisuus A/B:n toimi- tutkimaan uuden kotimaisen, autoja neuvojen osia jo valmistivat tai sel- tusjohtajalta ja pääomistajalta, Tor valmistavaan yrityksen perustamista. laisten tuottamiseen valmiit yritykset. Nesslingiltä loppuvuodesta 1942 pyy- Lisäksi sovittiin kutsuttavaksi koolle Tulevan Yhteissisu Oy:n yhtiösopi- dettiin kannanottoa, esitti hän joko virallinen kokous, jossa toimikunnan muksen allekirjoittivat apulaisjohtaja Fleminginkadun tehtaan tai Karjaalla lausuntojen pohjalta voitaisiin tehdä Åke Gartz (A. Ahlström Oy), toimitus- jo rakenteilla olevan kokoonpanoteh- päätös asiassa. johtaja Heikki H. Herlin (Kone Oy), taan laajentamista. Uuden autoteh- Tuo maamme ajoneuvoteollisuu- toimitusjohtaja Tor Nessling (O/Y taan perustamista hän piti äärimmäi- den kannalta kauaskantoinen kokous Suomen Autoteollisuus A/B) ja toimi- senä ratkaisuna, vaikka poliitikot oli- pidettiin maaliskuun 20. päivänä tusjohtaja Torsten Westerlund (Suo- vat sellaista esittäneet. 1943. Kokouksessa syntyi periaate- men Gummitehdas Oy). Kauppa- ja Maan ja armeijan johto arvelivat päätös, jonka mukaan maahan pe- teollisuusministeriö hyväksyi yhtiöso- kuitenkin, etteivät Sisun voimavarat rustetaan uusi autotehdas tuotta- pimuksen ja yhtiöjärjestyksen yksinään riittäisi armeijan kaavaile- maan armeijan tarvitsema määrä ajo- 23.3.1943. man automäärän tuottamiseen. Li- neuvoja. Insinööri Heikki H. Herlin sai Kauppa- ja teollisuusministeri Uuno säksi eräät poliittiset piirit vastustivat tehtäväkseen laatia ehdotus sopi- Takki valtuutettiin valtion lukuun mer- mahdollisesti aloitettavan uuden ajo- mukseksi O/Y Suomen Autoteolli- kitsemään Yhteissisu Oy:n osakkeita neuvotuotannon ohjautumista jo toi- suus A/B:n kanssa. 15 miljoonan markan (noin 2,4 miljoo-

8 naa euroa) nimellisarvosta ja käyttä- kysymykseenkään kehittää kokonaan nitellun tuotantokapasiteetin mukai- mään valtion osakaspuhevaltaa yh- uutta autotyyppiä. Niinpä lähtökoh- sen määrän eli vielä 5 000 autoa. tiössä sen ensimmäisenä toiminta- daksi sovittiin Sisun alustamalli S-21. Tuo lisätilaus tehtiin suurella kiireellä vuotena. Tämä edellytti kahden erillisen so- samana päivänä kuin alkuperäinen Yhteissisu Oy:n varsinainen perus- pimuksen noudattamista, ne solmit- hankintasopimus eli 8.6.1943. tava kokous kutsuttiin koolle tiin kesäkuun 7. ja 8. päivinä 1943. Tositoimiin voitiin viimein ryhtyä; 13.4.1943. Alkuperäisten osakkaiden Ensimmäisessä valtuutettiin Yhteissi- Yhteissisu Oy:lle päätettiin rakentaa ja valtiovallan edustajien lisäksi pai- su Oy valmistamaan kyseistä auto- kokonaan uusi tehdas. Tor Nessling kalle saapui eri yritysten edustajia tyyppiä, toisessa sovittiin ehdoista, vetosi ”jo käytettävissä oleviin huo- tarkoituksenaan merkitä perustetta- joilla Yhteissisu Oy sitoutui toimitta- keampiin vaihtoehtoihin”, joilla hän van yhtiön osakkeita. Teollisuuspii- maan puolustusministeriön tilaamat tarkoitti rakenteilla ollutta Karjaan reissä katsottiin, että vain osakkuus autot. Sisu-tehdasta. Päätös rakennustyön takaisi mahdollisuuden osien toimit- Toimitussopimuksen liitteenä oli aloittamisesta oli silti yksimielinen. tamiseen. Sisu S-21 -auton tekninen erittely, Mutta solmittujen sopimusten pe- Kokouksessa esiteltiin Yhteissisu joka määritteli auton kokonaispainok- rusteella autojen tuotanto piti aloittaa Oy:n yhtiöjärjestys ja päätettiin viralli- si 8,0 tonnia, kantavuudeksi 5,0 ton- välittömästi! Niinpä ensimmäiset Yh- sesti perustaa Yhteissisu Oy -nimi- nia, akseliväliksi 3 980 mm, kuorma- teissisun nimissä valmistuneet autot nen yritys. Hallituksen puheenjohta- lavan pituudeksi 3 750 mm ja auton koottiin Sisun Fleminginkadun teh- jaksi kutsuttiin Heikki H. Herlin. Suo- suurimmaksi pituudeksi 6 430 mm. taassa. Nämä ”merkittömät” S-21 - men valtio ja Sisu hyväksyivät hänen Huippunopeusvaatimus oli aluksi vä- autot ohjattiin Yhteissisun myyntikir- johdollaan laaditun sopimuksen hintään 70 km/h, mutta pudotettiin sit- janpidon kautta puolustusministeriön Sisun kuorma-autotuotannon siirtä- temmin arvoon 65 km/h. Moottoriksi omistukseen sen jälkeen, kun ne oli misestä Yhteissisu Oy:lle viiden vuo- määriteltiin ”6-sylinterinen nelitahti- varusteltu hankintasopimuksen mu- den ajaksi. Kokouksen päätteeksi nen bensiinimoottori SA-5” eli ame- kaisiksi. Tor Nessling määrättiin uuden yhtiön rikkalaisella lisenssillä valmistettu Päivämäärästä 8.6.1943 lukien Si- toimitusjohtajaksi. Hercules JXC -moottori (= Sisu AMG sulla oli oikeus valmistaa vielä 120 Yhtiön toiminta aloitettiin vuokraa- ja Tampella 6000). Iskutilavuudeltaan omaa S-21 -alustaa. Ne vähennettiin malla toimistohuoneisto Helsingin 5-litraisen moottorin teho oli 90 hv 31.7.1945 mennessä valmistuneiden Erottajalta. Maan teollisuudelle lähe- käyntinopeudella 2 600 r/min. S-21 -autojen yhteismäärästä. Ylime- tettiin tiedusteluja komponenttien toi- Yhteissisun valmistamat autot so- nevä yksilöt viimeisistä S-21 -autois- mittamisesta ja alihankintatöistä. vittiin luovutettavaksi vapaasti teh- ta olivat siis kirjanpidollisesti ”Yhteis- Lehti-ilmoituksin etsittiin työntekijöitä. taalla asiakkaan toimittamin renkain. sisun valmistamia”. Päivämäärä Osakasluettelo vahvistettiin Auto tuli varustaa auraukseen sovel- 31.7.1945 muodosti rajan siksi, että 2.7.1943. Sen allekirjoittivat Yhteissi- tuvalla puskurilla ja runko tuli vahvis- silloin valmistui ensimmäinen S-21 - su Oy:n puolesta hallituksen puheen- taa ”aurauksessa esiintyviä rasituksia tekniikkaan perustunut Sisu S-22 - johtaja Heikki H. Herlin ja toimitusjoh- varten”. Rungon takapäähän piti kuorma-auto vielä keskeneräisestä taja Tor Nessling. Suurimmat omista- asentaa ”puolustuslaitoksen hyväk- Yhteissisu Oy:n autotehtaasta. Sa- jat keskenään yhtä suurella osake- symää mallia oleva, kierrejousella va- malla S-21 -mallin tuotanto sopimuk- määrällä olivat Suomen valtio, Tam- rustettu hinauslaite”. Käyttöjarruiksi sen mukaan Fleminginkadulla päät- pella ja Strömberg. Kakkossijan ja- määriteltiin sama ”erillisellä keskus- tyi. koivat Ahlström, Kymiyhtiö ja Suo- pumpulla varustettu hydraulinen neli- Rinnan Helsingissä aloitetun tuo- men Gummitehdas eli Nokia. Kaape- pyöräjarru”, jota oli käytetty Sisu SH- tannon kanssa Yhteissisulle etsittiin litehdaskin oli suurempi omistaja kuin 8 ja SH-9 -autoissa. Rungot määrät- tehdaspaikkakuntaa ja maa-aluetta. Sisu, jonka jälkeen tulivat Rosenlew tiin maalattavaksi mustaksi ja mootto- Merkinnällä ”Kiireinen-Salainen” tie- ja Yhtyneet. Pienosakkaiksi luokitel- rin suojus sekä lokasuojat armeijan dusteltiin maan eri kunnilta soveltu- tiin Ata, Fiskars ja Kone. Käsitys, kenttäharmaiksi. Jokaisen auton mu- via kohteita. Vaatimuksina olivat jonka mukaan valtio ja Sisu kaksin kana piti seurata 40 nimikkeestä hyvät rautatie-, maantie- tai vesi- olisivat olleet Yhteissisun suurimmat koostuva työkalusarja ja ”tarkaksi väyläyhteydet – tässä järjestyksessä. omistajat, on siis väärä. painettu käsikirja”. Hankittavan alueen läheisyydestä piti löytyä lujaa peruskalliota, johon voi- taisiin louhia tuotantotiloja. Tarvittiin johto, piirustukset Tositoimiin viiveellä Teollisuudelle osoitettiin kyselyjä ja rahaa tarkoituksena löytää ajoneuvotuotan- Yhteissisu Oy:n osakepääoma ei toon soveltuvia tiloja, jolloin uutta Neuvottelut Yhteissisun ja puolustus- vielä riittänyt tuotannon aloittami- tehdasta ei tarvitsisi rakentaa. Sellai- ministeriön välillä takertelivat. Armei- seen. Lisärahoitusta anottaessa pan- sia ei asetetun aikarajan puitteissa ja asetti tiukat ehdot autojen raken- kit edellyttivät, että puolustusministe- löytynyt. teeseen, laatuun ja varusteluun liit- riö jo sovittujen 2 000 auton lisäksi si- tyen. Ajanpuutteesta johtuen ei tulisi toutuu tilaamaan koko tehtaalle suun-

9 Synkkiä pilviä taivaalla

Ensimmäisenä varsinaisena toimin- tavuotenaan eli vuonna 1946 Yhteis- sisu Oy valmisti vain 147 kuorma- autoa, niistäkin ainoastaan 99 saa- tiin toimitettua tilaajille. Määrä oli ra- jussa ristiriidassa tuotantosopimuk- sen kanssa, jonka mukaan tuon vuo- den loppuun mennessä olisi pitänyt valmistua jo 2 000 kuorma-autoa! Sisu S-22 -kuorma-auton hinnaksi oli vahvistettu 765 000 markkaa (51 790,50 euroa). Alihankintasopimus- ten indeksiklausuulit nostivat lopulli- sen hinnan yli 800 000 markkaan (noin 54 160,00 euroa), mikä auton ominaisuudet ja tekniikka huomioi- den oli aivan liian korkea, eikä valtio- Autoilija Väinö Paldan (oik.) ja apumies Arttu Pekkinen sekä vuonna 1948 valmistunut valtakaan hintaa kakistelematta niel- Vanaja V-48 eli yksi viimeisistä Vanaja-merkin keulaansa saaneista Sisu S-22 -autoista lyt. Rautavaaran tietyömaalla syksyllä 1949. Ohjaamona on Valtion lentokonetehtaan (lii- Osatoimittajien kanssa käytiin hin- tettiin vuonna 1950 Valmet Oy:öön) valmistama ”Kuoreveden uudempi matala malli”. nan alentamiseen tähtääviä neuvot- teluja, mutta alihankkija toisensa jäl- keen vetäytyi projektista, koska tuo- tannon jatkuvuutta ei voitu taata. Valittiin siis Vanaja Tämä puolestaan oli seurausta siitä, maan, mutta kustannussyistä ja aika- että armeijan autotarve oli muuttu- Tarjotuista kohteista soveliain oli Va- pulasta johtuen työ keskeytettiin, luo- nut. Sotatoimet olivat päättyneet ja najan kunnassa sijaitseva alue, jota laston suuaukko suljettiin ja tilat jätet- Suomeen saapunut Liittoutuneiden sivusi Hämeenlinnasta Turenkiin joh- tiin silleen myöhemmin väestösuoja- valvontakomissio määritteli armeijan tava maantie ja Helsingistä Tampe- na käytettäväksi. ajoneuvomäärän. Lisäostoja ei voitu reelle johtava päärata. Katselmuk- Varasto- ja kokoonpanohallin har- edes harkita; armeija joutui luopu- sessa todettiin, että pääradalta voi- jannostajaisia vietettiin 1.11.1944 ja maan suuresta osasta entistäkin ajo- taisiin rakentaa pistoraide suunnitel- seuraavan vuoden heinäkuussa va- neuvokalustoaan. lulle tehdasalueelle. Ratkaiseva tekijä rasto-kokoonpanohalli otettiin kes- Lopullisen iskun muodosti KTM:n oli alueen länsilaidalla sijaitseva val- keneräisenä käyttöön. Lopullisesti ilmoitus siitä, että valtion ja Yhteissi- tava kalliomuodostelma. halli valmistui vuonna 1946 ollen jo sun välinen autojen hankintasopi- Valittu maa-alue oli pinta-alaltaan siinä vaiheessa auttamattomasti liian mus sanotaan irti, ”koska toimitukset runsaat 28 hehtaaria. Kauppa solmit- pieni tulevaa toimintaa ajatellen. ovat viivästyneet yli kaikkien asetet- tiin 10.1.1944 ja alue rekisteröitiin Yh- Ensimmäinen uudessa tehtaassa tujen aikarajojen”. Irtisanominen ta- teissisu Oy:n nimiin 14.3.1944. Mai- tehty auto oli Fleminginkadulta tuo- pahtui 18.12.1946 ja astui voimaan nittu kalliomuodostelma liitettiin alu- duista S-21 -mallin osista koottu Sisu 31.12.1946. eeseen pakkolunastuksella. Raken- S-22 -auton prototyyppi. Se ajettiin Kuin tulevaa ennakoiden Yhteissi- nustöiden alkaessa tehdasalueen ulos tehtaan itäpäädyn ovesta su oli jo keväällä 1946 KTM:n kans- pinta-ala oli 31,1 hehtaaria. 1.8.1945 valmistuttuaan edellisenä sa sopinut, että yhtiö sai vapailla Yhteissisu Oy:n tontti liitettiin Hä- päivänä. markkinoilla myydä ne autot, joita meenlinnan kaupunkiin vuoden 1948 Sarjatyyppinen kokoonpanotyö valtio ei lunastaisi. Myyntiä varten alusta lukien, tontin eteläiset reuna- alkoi 29.10.1945. Ensimmäisen ”sar- muodostettiin 12 pisteen myyntiver- alueet vasta vuoden 1967 alusta lu- jatuotantoauton” oli määrä valmistua kosto. kien. 8.11. samana vuonna. Päivää oli val- Yhteissisu Oy osallistui Helsingin Yhdistetyn varasto- ja kokonpano- misteltu näyttäväksi mediatapahtu- Messuhallissa 18.–22.5.1946 järjes- hallin rakennustyöt annettiin helsinki- maksi, mutta työvoiman puute ja tettyyn kotimaisen teollisuuden näyt- läiselle A.W. Liljeberg Oy:lle, jolla raaka-aineiden saantivaikeudet sekä telyyn. Tehdas saattoi tuolloin ylpeil- sillä hetkellä ainoana oli resursseja eräät ala-arvoisiksi osoittautuneet ja lä peräti kahdella eri automallilla. ottaa mainittu työ vastaan. Asema- aiottuun käyttötarkoitukseensa sopi- Näytteillä oli viisi autoa, neljä mallia kaavasuunnittelu tilattiin arkkitehtitoi- mattomat komponentit lykkäsivät en- S-22, jolle oli vahvistettu 8,0 tonnin misto Alvar Aalto & Co:lta. Maanalai- simmäisten autojen valmistumisen kokonaispaino ja yksi mallia S-22K, sia tuotantotiloja ryhdyttiin louhi- vuoden 1946 alkupuolelle. jolle oli vahvistettu 7,0 tonnin koko-

10 naispaino. (ent. Yhteissisu Oy) osakkeenomista- Elettiin kesää 1948, Yhteissisu Oy Kirjain ”K” tarkoitti kevennettyä mal- jat 28 päivänä elokuuta 1947 pitä- oli historiaa valmistettuaan Vanajan lia, runko oli vahvistamaton ja au- mässään kokouksessa ovat vahvista- tehtaassa vain 294 Sisu S-22 -autoa. raukseen soveltuva raskas U-palkki- neet 17 päivänä heinäkuuta 1947 te- Oli Vanajan Autotehdas Oy:n vuoro puskuri oli korvattu putkirakenteisella. kemänsä päätöksen… ryhtyä kilpailemaan kiristyvillä ja Lisäksi autossa oli 7.50-20 -renkaat, Kokouksen aikana nimi ”Ilves-Auto tuontilisenssien vielä pitkään rasitta- kun perusmallissa oli 8.25-20 -ren- Oy” on molemmista kohdista yliviivat- milla hyötyajoneuvomarkkinoilla. kaat. K-mallissa ei myöskään ollut ns. tu ja Yhteissisu Oy:n kohdalta sulkeet Pääkilpailijaksi tuli entinen omistaja, SA-vetokoukkua. poistettu, joten toistaiseksi toiminta Vanajan Autotehdas Oy:n vähemmis- siis jatkui entisellä nimellä. Alkuperäi- töosakkaaksi muuttunut Oy Suomen senä säilyneen paperin ovat allekir- Autoteollisuus Ab. Ollako vai eikö olla? joittaneet kauppa- ja teollisuusminis- Varastoon jääneistä S-22 ja S-22K teri Uuno Takki ja hallitusneuvos autoista Vanajan Autotehdas sai Vuosi 1947 oli jatkon kannalta ratkai- Rauno Vaskio. Sisun myöntämällä luvalla vielä kym- seva. Tor Nessling erosi yhtiön palve- Ennakkovalmistelujen mukaisesti menen toimittaa Sisu-merkkisenä. luksesta helmikuun 1. päivänä, mutta eli varsinaisessa yhtiökokouksessa Loput yksinkertaisesti muutettiin Va- Sisu säilytti osakkuutensa yhtiössä. 28.4.1948 ja ylimääräisessä yhtiöko- naja-merkkisiksi. Tästä johtuu, että Sisu-nimen käyttöoikeus Yhteissisu kouksessa 10.6.1948 sovitulla tavalla ensimmäiset Vanajat olivat ulkonäöl- Oy:lle jäi 8.6.1948 saakka. päätettiin yhtiön uudeksi nimeksi lisesti lähes identtisiä saman aika- Koko alkuvuoden yhtiö eli veitsen ottaa Vanajan Autotehdas Oy. KTM kauden Sisujen kanssa. terällä. Lopettamispäätös oli yhtiön vahvisti nimenmuutoksen 15.6.1948. hallituksessa jo luonnosteltu kirjalli- Autojen merkki päätettiin vaihtaa Si- seen muotoon. Aikeesta luovuttiin, susta muotoon Vanaja, mutta tämä kun valtion ja Yhteissisun yhteistyö- muutos toteutui vasta 9.7.1948. elin totesi yhtiön toiminnan olevan kansantalouden kannalta mielekästä. Myyntiluvut pysyivät alhaisina; vuon- na 1947 toimitettiin vain 103 Sisu S- Lähteet: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan – 60 vuotta 22 -autoa. Määrään sisältyivät edelli- asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa/Blomberg, Olli/Hämeenlinna 2003; senä vuonna myymättä jääneet 48 Suomalaista Sisua vuodesta 1931 – Monialaosaajasta kuorma-autoteh- autoa, joten vuoden 1947 tuotanto- taaksi/Blomberg, Olli/Jyväskylä 2006; Rami Wahlströmin laaja tutkimus Va- määrä oli vain 55 autoa. najan vaiheista. Kuvat: Patria ja Kuopion Kuorma-autoilijat ry:n perinnear- kisto. Toiminnan jatkaminen edellytti uu- delleenjärjestelyjä. Valtion osakkuus nostettiin 44 prosenttiin. Samalla sol- mittiin valtion ja yhtiön välille uusi hankintasopimus, josta saadut en- nakkomaksut toistaiseksi takasivat yhtiön maksuvalmiuden. Silti osakkeenomistajat katsoivat, että Yhteissisu Oy oli tullut tiensä päähän. Yhtiö asetettiin selvitystilaan ja velkojien kuulemisen jälkeen laa- dittiin selviytymisohjelma. Näin voitiin toiminta aloittaa puhtaalta pöydältä, mikä tarkoitti uuden yritysnimen käyt- töönottoa. Samoin jo valmistetuille tuotteille päätettiin valita uusi nimi. Uusiin nimiin liittyviä suunnitelmia oli tehty jo kesällä 1947. Asia tuli ilmi kokouksessa, jossa osakkeenomistajien oli tarkoitus vah- vistaa 17.7.1947 hyväksytty yhtiöjär- jestyksen muutos. Paperista, johon uudet osakemerkinnät tehtiin, voitiin läsnäolijoiden yllätykseksi lukea seu- Yhteissisu Oy:n valmistama perusmalli oli tyyppimerkinnältään Sisu S-22/SA-5. Autos- raavaa: ILVES-AUTO Oy:n (Yhteissi- sa oli päätilaajan eli armeijan vaatimuksesta auraustyöhön soveltuva U-palkkipuskuri ja su Oy) osakkeiden merkitsemislista vahvistettu runko. Tämän yksilön etuakselilla on amerikkalaiset G.M.C.-levypyörät, Sen jälkeen, kun Ilves-Auto Oy:n joita ryhdyttiin käyttämään 1948, rengaskoko oli 8.25–20.

11 Taas Satsia putkeen!

netusti hyvinkin paljon toisistaan alussa esitetyt tekniset tiedot antavat poikkeavia, joten tallenteesta pyrittiin pohjaa elävän tallenteen tulkinnalle. edellä kuvatun vuoksi tekemään ni- menomaan äänikuvallisesti autentti- Levy julkistetaan Kevätpäivän Ta- nen ja elämyksellinen. sausajoissa, minkä jälkeen autentti- Historiallisesti tarkasteltuna teos sen tunnelman voi kokea, vaikka ei (JAI) tarjoaa läpileikkauksen Vanajan mal- pääsisikään seuraamaan kokoontu- listosta ja joukossa on todellisia har- misajoja tai vaikka ei kuuluisikaan Tällä kertaa satsia lisätään tieten- vinaisuuksiakin. Siitä käy ilmi autojen niihin onnekkaisiin, jotka itse omista- kin Vanaja –kuorma-auton putkeen tekninen kehittyminen sekä suoritus- vat Vanajan. Satsia putkeen! Osa 2 60-v synttäreiden kunniaksi kyvyn kasvu. Ohjaamon sisältä ku- –Vankat Vanajat -levyn voi hankkia vattujen osuuksien ansiosta myös julkistamistilaisuudesta tai Vetkun Nuorempi vaan ei huonompi kotimai- kehityksen vaikutus kuljettajan ajota- kerhokaupasta. sista kuorma-autoista täyttää kevääl- paan käy ilmi. Kunkin auton osuuden lä 2008 60 vuotta. Tämä toisiseikka Teksti: Jari Ala-Ilomäki tuli mieleen Satsia putkeen! –levyn Kuvat: JAI, VH toista osaa suunnitellessa. Kritiikinkin uhalla, millä taidetta tosin aina teh- dään, oli Vanajaa kohtaan tunnetun kiinnostuksen tietäen miltei velvolli- suus tallentaa edustava otos merkin säästyneitä edustajia kaikkien nautit- taviksi. Nauttiminen tarkoittaa tässä yhtey- dessä sitä, että autojen ääni on tal- lennettu neljällä korkealuokkaisella mikrofonilla ja elävä kuva kuvattu kahdella kameralla pyrkimyksenä korkealaatuinen lopputulos, joka pää- see tietysti oikeuksiinsa vasta hyvän toistolaitteiston avulla. Moottorin ja pakoputken tuottamien äänten lisäksi myös ohjaamossa vallinnut äänimaa- Ääni ja kuvausryhmä oli kuin Travolta, …ja Musti ikään! (VH) ilma tallennettiin. Kamerat puoles- King Kong… (JAI) taan seurasivat kuljettajan työskente- lyä omalla paikallaan sekä auton ete- nemistä edellä ajavan farmariauton koirankuljetusosastosta tarkasteltu- na. Allekirjoittaneen siirtyminen Peu- geotin takaloosteriin kävi kuvausten lopussa käskystä sujuvasti kuin polii- sikoiralla ikään. Levyn kantavana ajatuksena oli se tosiseikka, että vaikka elävää kuval- lista materiaalia tavaraliikenteen his- toriasta onkin saatavilla, ei näiden tal- lenteiden äänentoisto tallennusajan- kohdasta ja –menetelmästä johtuen ole kovinkaan autenttinen. Ja kuiten- kin juuri äänikuvalla on erittäin suuri merkitys vanhoista kuorma-autoista saatavan kokonaiselämyksen muo- dostumisessa. Eri automallien moot- Näidenkin viisareiden värähtämistä voi seurata Satsia putkeen! osa 2:lta. Vanaja VKN- torin ja voimansiirron äänet ovat tun- 13/4000 vm. 1960 mittaristo. (JAI)

12 Vetku esittelee

ole mikään perfektionisti, ja kuorma- loin painopiste ei olisi niin paljon ke- autojen rakentelu on vähän ”krouvim- säkeikoissa? paa” kuin esimerkiksi henkilöautojen, Homma kuitenkin pyörii harraste- ja soveltuu tämä minulle paremmin. talkoopohjalla, joten näinkin mittavien Mukaan Vetkun ajoihin ilmoittau- kokoontumisten lisääminenkään vuo- duin ensimmäisen kerran Kevätpäi- sittain ei ole kovin helppoa. Kesällä- väntasausajoihin, jotka ajettiin välillä kin voi sataa kaatamalla tai olla juuri Eura – Säkylä – Alastaro – Loimaa. ja juuri plussakeliä, kun taas kevät- Toiminta veti mukaansa heti ensi ker- keikan aikoihinkin voi olla tosi kaunis- rasta lähtien. Porukka on rentoa ja ta ilmaa. Voi tietysti tulla lunta ja rän- samanhenkistä eikä juuri kenenkään tää niin kuin 2006 Kevätpäivänta- ajurinlakkia kiristä. sausajojen aamuna. Vikinginkään Vetkun tapahtumat ovat nykyisin paineilmatoimiset pyyhkijät eivät tah- melko paksulla kirjoitettuna almanak- toneet jaksaa pitää lasinpintaa lu- Hulmin Tuure kaan, eikä niitä ihan heppoisilla syillä mesta puhtaana, puhumattakaan, että kovaääninen ja vinkuva lämmi- Säkylästä, terve! kyllä yliviivata. Hallituksessa olen ollut vasta tyslaitteen puhallin olisi pitänyt sisä- puolen auki. Lohdutti nähdä, että Saappaani ovat syvällä Satakuntalai- tämän vuoden alusta, joten toiminta muillakin kaapimet ja kuivauslastat sessa maaperässä. Viljelemme kotiti- siinä on minulle aivan uutta. Kiitos olivat käytössä ja hyvin siitäkin päi- laani täällä Säkylässä vaimoni Mer- syyskokousväelle saamastani kanna- västä kuitenkin selvittiin. jan kanssa. tuksesta. Yritän omalta osaltani olla Tämä mobilistitauti on levinnyt mi- Lisäksi pyöritämme Pakkasvakka edesauttamassa Vetkun toimintaa nulla kuorma-autoaihioista myös van- Oy nimistä yritystä, joka tarjoaa pa- mahdollisuuksieni mukaan, sekä olla hoihin traktoreihin joita minulla on kastevarastopalveluja elintarviketeol- länsisuomalaisten edusmiehenä hal- muutamia entisöimättömiä mutta lisuudelle. Näiden lisäksi on vielä re- lituksessa. Otan mielelläni vastaan käyttökuntoisia. Kuten kuvasta voitte huraaka-ainevarastoja, jotka ovat vinkkejä sekä ehdotuksia eteenpäin nähdä, niin kyllä alan harrastajalla vuokrattuna paikalliselle Lännen vietäväksi. yksi Zetka pitää olla. Rehu Oy:lle. Siellä varastoidaan re- Toisinaan kuuluu kritiikkiä ajojen Kuvan isäntämies on lähdössä ju- huraaka-aineita Lännen sekä Suo- järjestelystä, kohteista ym., mikä si- hannusaattokahville kylän TB- huol- men Rehu Oy:n tarpeisiin. nänsä on hyvä asia. Kesäkeikan ajo- tamolle. Kuorma- autoiluun olen sekaantu- neuvomäärässä, kuten viime kesänä, Autoista vielä sen verran että, teon nut vain yhden vaihtolava-auton ver- ollaan varmasti jo äärirajoilla kohteita alla on vajaa parisen vuotta ollut ran, sillä ajetaan rehuraaka-aineita ja yöpymispaikkoja valittaessa, 1964-mallin Vanaja. Sen kanssa on tehtaan ja varastojen välillä sekä se- kuten myös ajateltaessa letkan pi- jo voimisteltu niin paljon, että se kalaisia omia ajoja. Nämä, alkujaan tuutta tiellä. alkaa taas uudelleen näyttää vähän maatalouden sivuhommat ovat vuo- Ehkä Kevät- ja Loska-ajojen kiin- siltä kuin pitääkin. sien myötä laajentuneet ja muodosta- nostavuutta tulisi edelleen lisätä, jol- vat nykyään valtaosan liikevaihdosta. Lapsia meille on siunaantunut kolme. Kaksi poikaa, Tomi ja Janne sekä pahnanpohjimmaisena tyttö, Anu-Kaisa. Kaikki ovat kyllä valitetta- vasti jo ennättäneet aikuisikään ja kai itsekin niihin lukeudun kun viisikymp- piset jo häämöttää. Vanhempi pojista, Tomi, on muka- na remmissä ja se mahdollistaa vähän jo irtaantumisen harrastuksille- kin. Autot ja koneet minua ovat kiinnos- taneet aivan poikasesta asti, niin kuin varmasti lähes kaikkia tätä mobilisti- tautia sairastavia. Nykyinen museo- autoni Volvo Viking laiteltiin puolike- vyesti vajaa 10 vuotta sitten. Kun en

13 tysmäärä katsojia, 82 597 • Vaalimaan raja-asema avataan lii- kenteelle. vuosikymmentä sitten (1958) • Säiliölaiva Tupavuori räjähtää Neste Oy:n Naantalin jalostamon lai- turissa, jolloin kolme ihmistä saa sur- • Kuorma-autojen kuljettama mansa. tonnimäärä Suomessa ylittää • Suomen valtio joutuu pariinkin ot- rautateiden kuljettaman ton- teeseen keskeyttämään maksujensa nimäärän. suorituksen, koska tileillä ei ole ka- • Subaru aloittaa autonval- tetta. mistuksen. • Uransa huipulla oleva amerikkalai- • Autoja on Suomessa 200 nen rock´n roll -tähti Elvis Presley 000 kpl. kutsutaan armeijaan, saa peruskou- • Kestopäällystettyjen teiden lutuksen jälkeen siirron Saksaan, määrä Suomessa ylittää 200 Friedbergiin sijoitettuihin Yhdysval- km. tain miehitysjoukkoihin. • Postipankki ottaa käyttöön • Lahteen, Hämeenlinnaan, Toijalaan Suomen 1. tietokoneen. ja Tampereelle saadaan automaatti- ”Ensi” on tyypiltään IBM 650. nen puhelinliikenne. • Hiihdon MM kilpailuissa Lahdessa • Nautilus, amerikkalainen ydinsukel- Kai Lauri Bremer kumppaneineen Suomi kahmii Veikko Hakulisen, Ka- lusvene, tekee onnistuneen 3385 kiskoo esiin Helsingin leppävaarassa levi Hämäläisen ja Paavo Korhosen km:n pituisen sukellusmatkan pohjoi- sijainneen romuttamon tarhasta van- johdolla 10 mitalia, Neuvostoliiton on sen napajäätikön alitse. han kovakumipyöräisen kuorma- tyytyminen 7:ään, Ruotsin 4:ään, • Maahamme saapuu ensimmäinen auton jäännökset. Nyttemmin tiede- Norjan 2:een ja DDR:n 1:een mitaliin. neuvostoliittolainen turistibussi Vaali- tään, että kyseessä oli ainoa säilynyt • Tasavallan presidentti Urho Kekko- maan kautta. Suomessa koottu Republic mod. 20, nen pitää ensimmäisen televisioidun • Vuoden aikana lunastetaan 7757 tv- vm. 1920. Alkoi Republicin uusi uudenvuodenpuheensa. lupaa, jotka ovat tulleet pakollisiksi, elämä, jonka myöhemmistä vaiheista • Passien tarkastus Pohjoismaiden kun Yleisradio vuoden alussa aloitti saamme lisää selkoa myös seuraa- välisillä rajoilla lopetetaan. säännölliset tv-lähetykset. vissa VetKun numeroissa. • Eläintarhan 20. ajoissa käy ennä-

SELVITYS PERINNEAJONEUVOREKISTERISTÄ

Teksti ja kuva: Martti Piltz, MOBILIA asiaa, jotka pätevät moottoriajoneu- menneisyyden, nykyisyyden tai tule- voihinkin: 1. yhteiskunnalla ei ole vaisuuden ilmiöstä. Näitä on joskus Onko moottoriajoneuvoilla kulttuuri- varaa museoida niistä edustavaa ko- kutsuttu viisauden kolmeksi silmäksi: perintöä Suomessa? Vaikka mootto- koelmaa ja 2. liikkumiskyky ja sen yl- muisti, ymmärrys ja huolenpito. Ajo- riajoneuvot pienin poikkeuksin ovat- läpito ovat olennainen osa niiden pe- neuvo kerää tietoarvoa koko käyttö- kin tekniikaltaan tuontitavaraa, niiden rinteestä. Siksi opetusministeriö on ikänsä. Tämä käyttötieto tekee ajo- käyttö sitoo ne suomalaiseen histori- halunnut selvittää, onko edellytyksiä neuvosta Suomen historian näkökul- aan. Autoilun alkutaipaleella bussit, perustaa perinneajoneuvorekisteri. masta arvokkaan. SAHK:n ja Vete- kuorma-autot ja taksit olivat yleisem- Vanhojen autojen harrastajilla on raanimoottoripyöräklubin yhteisessä piä kuin yksityiset henkilöautot. Run- paljon erilaisia ajoneuvoja. Moottori- työryhmässä pohditaan parhaillaan, saan sadan vuoden aikana moottori- ajoneuvojen vaikutusta suomalaisen miten voi entisöidä tuhoamatta tätä ajoneuvot ovat liittyneet moniin yh- yhteiskunnan ja sen yhteisen muistin tietoarvoa. Aitous ja alkuperäisyys teiskunnan toimintoihin yhä rakentumiselle ei ole tutkittu kovin pe- ovat luonnollisesti avainsanoja. enenevässä määrässä. rusteellisesti, eikä ole selvitetty histo- Samat sanat Lontooksi, ”authentic” ja Opetusministeriö on perustanut riallisten ajoneuvojen määrää tai laa- ”original”, ovat myös FIVA:n teknises- Museoviraston suojiin Perinnelaiva- tua. Voidaan olettaa, että ainakin sä ohjeistossa; ne voivat olla eri asia rekisterin, johon kerätään historialli- osalla moottoriajoneuvoista, varsin- kuin ”alkuperäisen kaltainen”, mikä sesti arvokkaat laivat ja tukee niiden kin kuorma- ja linja-autoilla, on histo- esiintyy Ajoneuvolain 24§:n tulkinta- kunnossapitoa. Merenkulku on tun- riallista arvoa. ohjeissa. Kun autolle sen liikkuminen netusti välttämätöntä ja perinnelaivat Moottoriajoneuvon tai minkä tahan- on keskeinen ominaisuus, entisöinti ansaitsevat tukensa. Perinnelaivare- sa esineen historiallinen arvo raken- useinkin on välttämätöntä. Jos enti- kisterin perustamiseen liittyi kaksi tuu sen kykyyn välittää tietoa jostakin söintityön tiedot tallennetaan, ei vält-

14 tämättä tietoarvo häviä, vaikka vääjäämättä entisöinti tu- hoaa aidon alkuperäisyyden. Vanhojen autojen harrasta- jilla on paljon erilaisia ajoneuvoja. Vetkun Republicissa voi olla ainesta ”perinneajoneuvoksi”: Se on ollut yleinen, se edustaa (melkein ) ainoana aikansa kuorma-autoja, se on Suomessa koottu, sen yksilöhistoriasta tiedetään aika paljon, entisöinti on tallennettu melko tarkasti ja se on hy- vissä käsissä. Perinneajoneuvorekisteriselvityksessä on kartoitettu ti- lannetta. Sen henki on, että valtion museotoimi ja ajoneu- voalan harrastajat voisivat perustaa perinneajoneuvore- kisterin. Ensi vaiheessa koottaisiin tiedot Suomen histo- riallisesti arvokkaasta ajoneuvokalustosta. Tähän ”perin- neajoneuvoportaaliin” esitetään luotavaksi ohjeistukset perinneajoneuvojen talteen ottamisesta, konservoinnista, Ajoneuvoharrastus on myös yhteiskunnan ilmiö, joka pitäisi ottaa säilyttämisestä ja käytöstä. Museotoimi ja alan harrasta- perinneajoneuvorekisterissä huomioon. Kempsulla on tietysti jat voisivat yhdessä kehitellä säännöt ja toimintatapaoh- paikkansa Suomen jälleenrakennuskauden ajoneuvohistoriassa. jeet rekisterille. Mitä tämä Kalervon hieno Kempsu edustaa aidosti, sota-autoa, Perinneajoneuvorekisterin jatkokehittelyyn esitetään, ajoneuvoharrastusta vai pula-ajan kuorma-autoa? että se siirtyy Opetusministeriön valvonnan ja tuen piiriin, kuten Perinnelaivarekisteri. Myöhemmin, kun ajoneuvo- lainsäädännön uudistus tulee ajankohtaiseksi, esitetään Liikenne- ja viestintäministeriölle nykyisen Ajoneuvolaki § 24 Museoajoneuvo-normien kehittämistä siten historiallisesti arvokkaat ajoneuvot voidaan huomioida siinä. Tämä selvitys- raportti on luettavissa www.mobilia.fi/ajankohtaista: Selvitys perinneajoneuvorekisteristä. Asia kiinnostaa Opetusminis- teriötä sen verran, että se haluaa selvitystä jatkettavan tämän vuoden aikana niin pitkälle, että voidaan esittää vähin- tään alustava ohjeistus Perinneajoneuvorekisterin perustamisesta.

Kansallinen museoajoneuvopäivä Mobilian pihalla 7.6. klo 10-15 Höyrylaiva Vellamo, häkäpönttökuorma-auto, vanhojen ralliautojen ja mootto- ripyörien ajonäytös, museobussiajelua, mu- seoajoneuvotarkastuksen esittely, työnäy- töksiä

Kuva:Päivi Fadjukoff/Agora 15 lopputilin Mensasta ja niillä rahoilla hän suoritti kuorma-auton ajamiseen Haapasen “Sasu” ja Vanajat oikeuttavan ajokortin Sarjasen auto- koulussa, joka varmaankin oli täällä derssonille, jonka omisti tuohon aikaan, vuonna 1950 ainoa Arttu Andersson. Toivo oli autokoulu. Ensimmäinen kuljettajan päässyt ajamaan uuden- paikka olikin sitten luonnollisesti Hei- karheaa autoa joka oli Ford nosen Erkillä, ja autona oli tuo aikai- -merkkinen, tarkemmin semminkin mainittu Ford vm-39. Au- Ford V8 vm-35 ja setänsä tosta oli tuohon aikaan saatu purettua kyydissä mainitussa For- puukaasulaitteet pois ja päästiin aja- dissa tuo kipinä jo var- maan bensiinillä, joka olikin varmaan maankin sai alkunsa Erkin yhtä juhlaa. sielussa, että isona poika- Tässä kohtaa varmaankin lukijat ih- na hänestä tuleekin auto- mettelevät, etteikö Erkkiä tytöt kiin- mies, vaikka ei hän fyysi- nostaneet ollenkaan. Aikaisemmin sesti iso koskaan ollutkaan. mainituissa tanssireissuissa oli myös Tässä kohtaa onkin jopa häkäpytty Fordin lavalla mukana pal- tarpeellistakin mainita että jon tuon ajan nuoria, tyttöjäkin. Tuol- tuon saman Fordin tapaa loin Erkin silmät kohtasivat erään An- aina joskus Hämeenlinnan nikki nimisen tytön kanssa, ja var- Kuva:Jari Kosenius katukuvassa tänäkin päivä- maan myös toisinkin päin. He aloitti- nä Artun pojan Jukka An- vat seurustelun joka johti sitten siihen Vas. Antero Isosuo, keskellä Vanaja ja oik Jyrki derssonin toimesta erittäin että heidät vihittiin marraskuussa hienosti entisöitynä Jukka vuonna-1952. Pappi heitä vihkies- Tulipa tässä mieleeni kirjoittaa ja Andersson sai mm. Fordin kanssa sään varmaan ajattelikin, että eipä muistella isäni vaiheita automiehenä Vetkun kiertopalkinnon haltuunsa ole Erkki malttanut hääyötä odottaa ja muutenkin. vuodeksi loska-ajo 2006:n yhteydes- vaan näköjään on ottanut " förskottia" Isäni Aarno Erkki Haapanen syntyi sä. eli ennakkoa. Eli avioliiton onnelli- Hämeenlinnassa 31. 4. 1932 perhee- Vuodet kuluivat, Erkki varttui ja tuli seen satamaan purjehditaan täysin seen, jossa oli jo ennestään tyttölapsi kavereita joista yhden kaverin nimi oli purjein sillä Annikista näkyi varmaan- Eila, syntynyt 1930. Perheeseen syn- Esko Heinonen. Eskon veljellä oli kin jo tuo ennakko päällepäin. Heille tyi vielä isänikin jälkeen yksi poika- kuorma-auto jota pojat sitten välillä syntyi jo seuraavan vuoden tammi- lapsi joka sai kasteessa nimen Pertti "lainasivat" tanssireissuille. Tuon kuussa eli vuonna-53 poika Risto. ja hänen syntymävuodeksi kirjattiin kuorma-auton omisti siis Eskon veli Erkki olikin juuri tuohon aikaan suorit- 1936. Samana vuonna perheessä Erkki Heinonen ja hän oli tuossa 40- tamassa varusmiespalvelustaan, ja tuoni niitti satoa, eli perheenäiti Elli luvun lopulla suorittamassa varus- tietenkin automiehenä ja ajokkina ar- kuoli ja kuolinsyy oli jonkinlainen tu- miespalvelustaan. Kuorma-auto, meijassa olikin amerikkalaisvalmistei- lehdus. Perheen isä Viljo jäi näin kol- merkiltään Ford vuosimallia 1939 sei- nen kuorma-auto merkiltään Interna- men pienen lapsen kanssa joista soi tallissa, josta pojat sitä lainasivat. tional, kuin myös puolitelavaunuinen vanhin Eilakin oli vasta kuusivuotias. Näistä reissuista se Erkki-poika sitten White oli ns. kuitilla. Perheen kuopus Pertti eri vaiheitten sai lopullisen kipinän että automie- Armeijan jälkeen sitten ryhdyttiin jä- kautta sitten adoptoitiin Helsinkiin. heksi, vaikka väkisin. Isoisäni Viljo oli merästi elämää elämään ja työpaik- Tuota isoisäni adoptointipäätöstä ei saanut suhteilla Erkki-pojalle työpai- varmaan helpottanut tuo yleismaail- kan Hämeenlinnassa mallinen lama joka oli juuri tuohon ai- olevalle einestehdas kaan 30-luvulla, vaan päinvastoin. Mensalle. Erkki oli lihan- Pertistä, joka sitten sai uuden per- leikkaajaoppilaana Men- heen myötä myös uuden nimen, tulisi sassa, ja illat ja viikonlo- kanssa aika pitkä tarina, mutta kun ei put - joista ei tuohon ai- se ole kuorma-auto -aiheinen, niin ei kaan ollut vapaata kuin siitä sen enempää. Hän kyllä on tä- sunnuntait - Heinosen näkin päivänä vielä kova nimi tuolla Erkin "vängärinä" For- henkilöauto mobiilipuolella, lähinnä dissa ja ajoivat halkoja Rolls Royce puitteissa vaikka sairas- sillä. Niinpä siinä sitten tuikin vakavasti vuonna -98. kävi, että isänsä vastus- Erkin setä, Toivo Haapanen oli tuksesta huolimatta päässyt työhön joskus 30-luvulla Hä- Erkki oli myyty mies Erkki ja “keltanokka” vm.1954 meenlinnalaiselle kuljetusliike A. An- kuorma-autoille. Hän otti

16 kana olikin Hiedon Ville ja hänen au- ten Hallenbergin veljekset avasivat kan päällä. Vanaja, kuin toki monta tonsa Fordson Thames, ja tällä ajet- sorakuopan Hyvinkäällä ja ajoa riitti muutakin autoa ajoivat soraa sillalle tiin Hämeen Vanerilta haketta Tam- Helsinkiin yön päivän kanssa, eli Rengosta asti pakosarja punaisena. pereelle Lielahteen. Sitten mentiin soraa ajettiin. Erkki sai nyt toisen ker- Enoni oli tullut myös tässä vaiheessa ajamaan tiiliä ja oikein rekkapelillä ran uransa aikana ajettavakseen pa- Rengon Soran leipiin ja ajoi myös Va- Ossi Lylylle. Auto oli Vanaja-merkki- kasta vedetyn auton ja auto oli kymp- najaa isäni kanssa tuonne sillalle. nen vuosimallia -52 ja tämä olikin en- pipyörä Kontio-Sisu Leylandin moot- Soran menekki kasvoi vaan ja hankit- sikosketus sitten Vanajaan, ja tuosta torilla vm-60. Tällä Kontiolla Erkki tiin toinen kuorma-auto firmaan, ja merkistä tulikin sitten lempimerkki kantoi myös kortensa kekoon maan- miksi sitä merkkiäkään sen enempää hänen koko automiesuralleen. tien teossa välillä Tampere - Jyväsky- valitsemaan kun oli hyvät kokemuk- Tämän jälkeen mentiin maansiirto- lä, lähinnä Länkipohja oli paikka set Vanaja-merkistä niin luonnollises- ajoon Aarne Hallenbergin Keltanok- missä hän Sisun kanssa työskenteli. ti tämä toinenkin auto oli Vanaja- ka-Fordilla, ja tästä parista onkin merkkinen vuosimallia-58. saatu valokuvakin. Tuon jälkeen Rengon Sora Tässä vaiheessa Erkki ajoi sitten mentiin Lehtelän Pentille kuskiksi pyöräkonetta joka oli ostettu firmaan ajokkina linja-auton alustalle tehty Matti Torkko -niminen mies omisti varta vasten isoja työkohteita silmäl- Henschel-dieselmoottorilla oleva täällä Hämeenlinnassa Michigan 75 läpitäen. Kone oli merkiltään Michi- Sisu vm-52, ja ajot olivat Keskon vuosimallia-58 olevan pyöräkuor- gan 275 B vm-59 noin 5-kuution kau- ajoa. Firmassa oli yhteensä kolme maajan. Matti oli saanut koneensa halla. Soranmenekki vaan kasvoi ja auto ja nuo kaksi muuta merkkiä oli- työhön Lappeenrantaan asfalttiase- kasvoi ja tuli paineita taas kuljetuska- vat Vanaja ja Leyland Comet, täällä malle. Kone tarvitsi kuljettajan tuonne luston riittämättömyyden kanssa. hän ajoi myös tuota Vanajaa. ja niin hän pestasi jo aikaisemmin tu- Firma ostikin sitten oikein kymppipyö- tustumaansa Erkki Haapaseen aja- räisen auton ja merkkinä tuo tuttu ja Kaukokiito maan tuota konetta, sillä Erkki oli jo hyväksi todettu Vanaja. Auto oli teli- Hallenbergissä opetellut, ja joutunut- vetoinen eli nykytermin mukaan 6X4 Suomeen oli perustettu Kaukokiito ja kin ajamaan pyöräkonetta. Eipä ar- tyyppinen AEC:n 165 hv moottorilla täältä Hämeenlinnasta sai liikennöit- vannut Erkki, kuin myös Mattikaan oleva sorajuhta. Autoa ryhtyi heti sijä Toivo Kumpulainen linjan Hä- kuinka pitkä yhteistyö heillä alkoi tuon ajamaan enoni, sillä Erkki oli mootto- meenlinna- Helsinki. Erkki meni To- jälkeen. Pesti Lappeenrannassa ni- ritietä tekemässä Michiganin kanssa pille kuskiksi ajamaan tuota linjaa. mittäin piti olla vain väliaikainen kun- tuolloin, toki monta yötä hän ajoi Aluksi autona oli Austin -merkkinen nes Matti saisi vakimiehen sinne. Rengosta soraa moottoritien sillan- kuorma-auto, joka vaurioitui kolarissa Erkki olikin loppuun asti. eli syksyyn- penkkohin teliveto-Vanajalla. raitiotievaunun kanssa Helsingissä 61 siellä ja kun kotiutui sieltä niin Tultiin syksyyn-66 ja tässä teliveto- Tukholmankadulla korjauskelvotto- Matti oli hankkinut hallintaansa sora- Vanajassa oli tuon telin-reagtiotan- maksi. Austinin tilalle tulikin sitten kuopan H:linnan naapurikunnasta gon kanssa ollut ongelmia jo edellise- ihan uusi kuorma-auto joka olikin Rengosta. Oli perustettu firma nimel- nä vuonna, eli vuonna-65. Autosta on Erkin uran ensimmäinen uusi kuor- tään Rengon sora, ja kun oli jo en- kuviakin Vetkun Vanaja-galleriassa / ma-auto minkä sai ajettavakseen. nestään pyöräkone ja nyt hankittu kuorma-autot. Auto oli uusi 51:nen Scania Vabis kuoppakin niin tarvittiin myös autokin Syksyllä-66 teliveto-Vanaja vaih- vuosimallia-57, tästä autosta on millä sitä soraa ajettaisiin. Matti osti dettiin uuteen Vanajaan joka olikin myös kuva olemassa kaukokiidon käytetyn kuorma-auton sitten ja var- nousevatelinen ja isommalla mootto- historiakirjassa. maan Erkillä oli sormet pelissä tuon rillakin ja tyyppiä IVA-Vanaja, tuo teli- merkin valitsemisen suhteen, sillä tuo vetoinen oli tyyppiä Lato-Vanaja. Velj. Hallenberg auto oli Vanaja-merkki- nen vuosimallia-56. Aarne Hallenberg olikin lyönyt hynt- Hämeenlinnaa raken- tyyt yhteen veljiensä kanssa sen jäl- nettiin tuolloin voimak- keen kun Erkki oli ollut Aarnella kul- kaasti, kuin myös maan- jettajana. Nimittäin Hallenbergin vel- teitä korjailtiin, ja tehtiin jekset autoilivat erikseen aikaisem- uusiakin, lähinnä VT 3 oli min ja sitten perustivat tuon firman tuo maantiekohde. Tie on veljekset Hallenberg. Erkki menikin nykyisin VT 130. Tuolla sitten veljeksille työhön ja työkohde Vanajalla Rengon sora oli Siuntiossa maantienteko, ja ajo- ajoikin aina Sääksmäelle kiksi hän sai uudehkon Vanajan. asti Rengosta. Upeaa Tuon jälkeen ajettiin nestemäistä me- Sääksmäen siltaa raken- lassia munkkisaaren myllystä Hä- nettiin ns. liukuvalulla, eli meenlinnassa olevaan OTK:n rehu- valu tehtiin yhtäjaksoi- Pihan tasotusta Michigan 125:llä vuonna 1964 tehtaalle, ajokkina myös Vanaja. Sit- sesti ja betoni tehtiin pai-

17 tuolloin pahasti taloudellisis- oli työssä, mutta tuo O. Suominen oli sa vaikeuksissa ja niin siinä viimeinen työnantaja, ja siellä hänel- sitten kävi että isäni ir- lä oli ajokkinaan oli puna-valkoinen tisanoutui Rengon sorasta 1025-tyyppinen Volvo kuorma-auto. toukokuussa-73. Työsuhde Työtehtävät olivat Suomisella lähinnä joka oli kestänyt 12-vuotta Helsingin kaupungin rakennusviras- oli päättynyt. Pääurakoitsija ton ajoja, eli vesijohto-ojien kaivuuta tuossa louhintaurakassa oli ja maan poisajoa. Näin mentiin ja tul- helsinkiläinen louhintaliike tiin elokuuhun-84 ja tuo sydänkoh- Karppinen joka hankki taus joka ensimmäisen kerran itses- tänne oman auton apuun tään ilmoitti keväällä-74 uusiutui ja tuohon louheenajoon ja Erkki joutui sairaala hoitoon Meilah- auto oli Jyry-Sisu -merkki- den sairaalaan pitkäksikin aikaa. nen vm-71, ja isäni ryhtyi Erkki oli sairaslomalla ja kotihoidossa sitten ajamaan taas Sisu- Helsingissä Ulvilantiellä olevassa merkkistä autoa. Eli isäni kerrostalo asunnossaan ja sitten meni sitten Karppisen leipiin eräänä marraskuun lauantai ja sun- Rengon soran jälkeen. Ren- nuntai välisenä yönä vuonna-84 sy- gon sora ajautui konkurssiin dänkohtaus iski taas ja ollen niin raju Kuopalla vuonna 1968 vuonna-75. Mutta palataan että Erkki " Sasu " Haapanen meneh- tuohon isääni joka siis jatkoi tyi tuohon ollessaan vasta 52-vuoden kivenajoa nyt uuden isän- ikäinen. Tuosta IVA-Vanajasta tulikin sitten nän alaisena, ja tuo louhintaurakka Olkoon tämä isäni muistelu syvä isäni ajokki seuraavat 6-vuotta. Va- tuli päätökseen keväällä-74. kumarrus ja kunnianosoitukseni juuri najasta ja isästäni tulikin lähes käsite Samaan aikaan rupesi isälläni ter- tuon ajan automiehille jotka ponniste- tänne H:linnan automiesten keskuu- veys pettämään, nimittäin hän sai sa- livat ja piiskasivat itseään säästä- teen että Sasu ja Vanaja Tässä yh- mana keväänä sydänkohtauksen. mättä, kun rakensivat "tellinkejä" tälle teydessä täytyy palata vielä tämän Hän jäi sairaslomalle ja Karppisen nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle kirjoituksen alkuun. Nimittäin Heino- kalustokin sitten vietiin uusiin tehtä- omalta osaltaan, kuin myös perheen- sen Erkki, kenellä hän aloitti tuon kul- viin jotka olivat pääkaupunkiseudulla. sä elättämiseen ja lastensa kasvatta- jettajauransa oli ryhtynyt kutsumaan Erkki, siis isäni, palasi työelämään miseen ja kouluttamiseen. Sillä näitä Erkkiä Sasuksi. sitten saman vuoden syksyllä, ja sa- samanlaisia elämäntarinoita on var- Tuohon aikaan ja jo aikaisemmin maan firmaan ja ajokiksi tuli Steyr - maan paljon nyt jo harmaahapsissa oli Suomessa, ja monessa kotimai- merkkinen kuorma-auto. Tässä koh- papoissa jotka tuolloin 40-50-kuin sessa elokuvassa esiintynyt tuon ni- taa täytyy mainita että silloin kuin myös 60-luvuilla olivat vielä nuoria minen näyttelijä kuin Sasu Haapa- Erkki vaihtoi työpaikkaa, eli siis ke- raavaita miehiä. nen. Tuosta Heinosen Erkin anta- väällä-73 niin heille tuli myös avioero masta lempinimestä tulikin sitten äitini Annikin kanssa ja näin ollen Kiitos isä kaikesta, ja lepää rauhassa. lähes hänen ainoa nimi, sillä moni- Erkki muutti pikku hiljaa Helsinkiin T:Poikasi Jyrki. kaan jotka hänet tunsivat eivät tien- asumaan kun työpaikat, ja työnanta- neet hänen oikeaa nimeään joka oli jat joita olikin sitten useita sijaitsivat Aarno Erkki vaan puhuttelivat ja kut- juuri Helsingissä. Kuten mainitsin suivat häntä Sasuksi. Hän oli Vana- että oli useita työpaikkoja niin muis- jan kanssa pahassa onnettomuudes- tuupa mieleeni sellaiset sakin kesällä-67. Autosta on kuviakin kuin M. Sallinen, Her- tuon onnettomuuden jälkeen Vetkun mannin kuljetus, O. Suo- Vanaja-galleriassakin osiossa kuor- minen ja autoina olikin ma-autot. Jyry-Sisuja kuin myös Tultiin syksyyn-72 ja Rengon sora N88 Volvoja ja 1025 Vol- sai aliurakan Hämeenlinnassa aloitet- voja myös. Näistä edellä tavaan ja mittavaan louhintatyöhön. mainituista ajokeistaan Tuo Rengon soran urakka käsitti lou- kun hän puhui niin kyllä heen kuormauksen ja poisajon. Ren- hän lähes poikkeuksetta gon sora hankki lisää kuljetuskalus- haikeasti muisteli Vana- toa, eli osti yhden auton. Kuorma- jaa, ja Vanajia yleensä- auto, joka tuolloin firmaan hankittiin, kin. oli käytetty Scania-Vabis 76 vm-66 ja Noissa edellä mainituis- isäni ryhtyi Matin pyynnöstä sitten sa työpaikoissa ei ole lä- Valtatie 3:sta tekemässä Scanian kuskiksi. Firma kamppaili jo heskään kaikki missä hän

18 Sotevan hommia vielä 60-luvun puolivälissä?

Teksti: Veikko Hoppula gin Kluuvissa sotavuosina valmistu- radalle käytettäväksi vaunujen hinaa- neessa Sokoksen tavaratalokiinteis- miseen veteen ulottuvilla kiskoilla. Lähestyvä ”Vanajan synttärikeikka” tössä. Virastolla oli palveluksessaan SOTEVA sai myöhemmin liikani- Hämeenlinnaan sai aikaan pientä lii- teollisuuden eri alojen asiantuntijoita, men "vuorineuvoskoulu"; lähes kaikki kettä aivojeni hippokampuksessa, juristeja, kielenkääntäjiä ja tulkkeja aina 1980-luvulle asti nimitetyt vuori- muistikeskuksessa. Jostakin kesto- sekä toimistohenkilökuntaa. neuvokset, kärjessä diplomi-insinöö- muistin syvistä sopukoista se nosti Jos kaikki ne kahdeksan sotakor- ri/diplomiekonomi Uolevi Raade, esiin mm. yleisestä kielenkäytöstä vausvuoden aikana Neuvostoliittoon hankkivat kannuksensa juuri SOTE- poistuneen sanan soteva. Suomessa valmistettuja teollisuus- VAn palveluksessa; tästä väliaikai- tuotteita kuljettaneet junat yhdistet- sesta ministeriöstä sai huomattava Kun nuorena autonasentajana työs- täisiin yhdeksi junaksi, tulisi sen pi- osa Suomen sodanjälkeisen elinkei- kentelin ensimmäisessä oikeassa tuudeksi 3437 km. Lisäksi vesiteitse noelämän kantavista voimista hui- työpaikassani Vanajan autotehtaan kuljetettiin alukset, jotka peräkkäisinä kean alkuvauhdin sittemmin komealle korjaamolla, sain useinkin kuulla jon- muodostaisivat n. 31 km:n pituisen elämänuralle. kun vanhemman asentajan jäävän il- jonon. Sotakorvausteollisuus toimitti lalla vähän ”sotevan hommiin”. Toki mm. 17 puutalotehtaan, 9 vaneriteh- (Lähde: Wikipedia, sekä teos sittemmin itsekin opin toisinaan teke- taan, 2 puujauhotehtaan yhdistetyn Suomi tahtoi elää II, Taavi Patoharju mään ”sotevaa”, (eli omia töitä asen- puuhiomon ja kartonkitehtaan sekä 1958) tajien salakielellä ilmaistuna), joka lankarullatehtaan täydelliset koneis- suoritettiin useimmiten työnjohtajan tot. Liikennevälineistä mainittakoon Korjaamomiesten ”sotevahommat” silmää vältellen. En silloin juurikaan mm. 700 veturia, 6200 tavaravaunua saivat alkunsa siitä, että oikeilla SO- tullut miettineeksi, mitä kyseinen il- 500 lokomobiiliä, 300 lastausnostu- TEVAN toimituksilla oli tiukat toimi- maisu aivan oikeasti tarkoitti. - Sitä ria, 1000 siirrettävää sähkövoima- tusaikataulut, joten niitä sai yleensä todellista SOTEVAN tilaamaa työtä asemaa ja yli 1100 muuntajaa. Erään jäädä tekemään ylitöinä aina kun se kun ei hämäläistenkään enää tarvin- tiedon mukaan NL:n metsäteollisuu- vähänkin oli mahdollista. Myös työn- nut tehdä vuoden 1952 jälkeen, jol- delle toimitettiin sähkökäyttöisiä johdon valvonta oli näiden osalta ta- loin viimeinen sotakorvausjuna oli moottorisahoja, joiden voimanlähtee- vanomaista väljempää. Mikäpä olisi- vyörynyt Neuvostoliiton puolelle Vai- nä käytettiin aggrekaatteja. kaan ollut luontevampi selitys ”ilta- nikkalan raja-asemalla. Kun SOTEVA lopetti toimintansa, vuoron” töille. Sotakorvausteollisuuden valtuus- sen haltuun jääneet hylätyt sotakor- Kävelimmepä eräänä ylityöiltana kunta, SOTEVA, perustettiin loka- vaustavarat myytiin huutokaupalla. tehtaan portista ulos, työtoverini kan- kuussa 1944, kun Suomen ja Neu- Merkittävin erä lienee ollut kaikkiaan taessa lautanippua olallaan. Oli osta- vostoliiton jatkosota päättyi Mosko- kymmenen Move 2 -moottoriveturia, nut erän hienoja punahonkalautoja, vassa solmittuun välirauhansopimuk- jotka osti Insinööritoimisto Saalasti. joihin pakattuina AEC:n moottorit tuli- seen 19. syyskuuta 1944. Sopimus Myös muutamat raskaat kaivosvinssit vat Englannista. ”Hyvinpä on Raikan- velvoitti Suomen toimittamaan sodan päätyivät rautatiekäyttöön: ne myytiin kin soteva-auto edistynyt, kun nyt jo aikaiselle viholliselleen kuudessa Kuluntalahden - Jormuan tukinsiirto- lavalautoja vie” virnuili porttivahti. vuodessa 300 miljoonan dollarin edestä tavaraa. Dollarin arvo lasket- tiin vuoden 1938 valuuttakurssin mu- kaan, summa vastannee n. 4 Miljadia nykyeuroa. SOTEVA oli siis Suomen sotakor- vausten suorittamista koordinoiva vi- rasto, valtuuksiltaan väliaikainen mi- nisteriö. SOTEVA perustettiin toimi- maan sotakorvaustoimitusten tilaaja- na ja maksajana teollisuudelle ja toi- mitusten välittäjänä Neuvostoliittoon. Se valvoi teollisuuslaitosten ja esi- merkiksi telakoiden toimintaa. SOTE- VA myös valitsi sotakorvauksina luo- vutettavat laivat ja muut valmiit koh- teet. Sotakorvaus-merikuunareihin (300 tn) asenettiin Valmet Oy:n Linnavuoren teh- SOTEVA:n toimitilat olivat Helsin- taan valmistamat Munktell m 753, 225 hv:n hehkukuulamoottorit.

19 Raskaan kaluston huollossa ei rajoja asetella Mesi-Auto Oy

Uusi DAF CF 84 8x4 Mesi-Auton pihalla.

Sirpa, Raimo ja GMC/1954 kotipihalla Vetkun keikalle lähdössä. Keikalla Pohjois-Suomessa. Ajokkina Volvo Viking/1965

20 teksti: Veikko Hoppula kuvat: Mesirannan perhealbumista

Kangasalalaisen raskaankaluston- baduureineen – tietysti niiden arvok- ta on viime aikoina ollut ainoastaan korjaamon hallista voi yhtä hyvin löy- kaiden puheenvuorojen lisäksi. eläkkeelle siirtymisistä johtuen. Tällä tyä DAF-kuorma-auton tai -rekanve- Rajoja ei täyden palvelun raskaan- hetkellä Mesi-Auto työllistää 9 henki- täjän viimeisin malli, Goldhoferin mo- kalustonhuollossa yleensäkään halu- löä, joista useimmat ovat viihtyneet niakselinen lavetti tai vaikkapa 50- ta vedellä, sillä juuri joustava, kulloin- talossa jo 9-15 vuotta, nuorimmatkin luvun GMC pickup, vierellään viiden- kin kyseessä olevaan tilanteeseen ovat oppisopimuskoulutuksen myötä kymmenen ikää lähentelevä Volvo mukautuva palvelukonsepti on se hyvin sitoutuneita ja työstään innos- L485 lava-auto. Dafit ja Goldhoferit valttikortti, jolla yksityinen yritys ny- tuneita. Kaiken kaikkiaan henkilökun- ovat tietenkin verstaan normaalia ar- kyisin löytää oman elintilansa suurten ta on yrityksen arvokkainta pääomaa. kipäivää, eli asiakastöitä, museoikäi- merkkikorjaamoiden ja -ketjujen vä- Kuljetusten globalisoitumisen myötä nen kalusto taas edustaa firman isän- listä. Mitään ajoneuvomerkkiä ei kor- jatkuvasti kansainvälistyvää asiakas- täväen rakkautta kuljetuskulttuurin ja jaamolla ylenkatsota, vaikka se onkin kuntaa pystytään palvelemaan tehok- -perinteen vaalimiseen. Raskaaseen Dafien ja Goldhoferien merkkikorjaa- kaasti, sillä koko henkilökunta puhuu kalustoon painottuvan toiminnan li- mo. suomen lisäksi vähintään välttävää säksi etenkin ilmastointilaitehuolto Ison haasteen korjaamon tehok- englantia, mutta porukassa on niitä- tuo asiakkaiksi myös henkilö- ja pa- kuudelle asettavat nykyisin erilaiset kin, joilla on hallussa kolmekin vieras- kettiautojen omistajia. testaukset, joiden osuus näyttää jat- ta kieltä. Museokuorma-autojen ilmaantu- kuvasti lisääntyvän. Ajoneuvojen kat- Rajoja ei vedellä myöskään töiden minen huoltohalliin on melko varma sastuspalvelu ja kunnossapito vaati- suhteen, vaan jokainen henkilöstöön merkki lähestyvästä Veteraanikuor- vat jarrusovituksia, pakokaasuteste- kuuluva hyödyntää osaamistaan koh- ma-autojen Seura ry:n tapahtumasta, jä, ajopiirturien ja nopeudenrajoitti- teeseen katsomatta. Niinpä toimitus- ovathan Seuran hallituksessakin istu- mien tarkastuksia, pyörien suuntauk- johtajankin löytää useimmiten haala- va Raimo Mesiranta ja hänen Sirpa- sia, takalaitanostimien tarkastuksia rit päällä, kädet mustina korjaamohal- rouvansa eräitä aktiivisimpia osallis- jne. Mesi-Autossa on panostettu run- lista. tujia, puhutaan sitten Seuran toimin- saasti erilaisiin testilaitteisiin ja henki- nan edellyttämistä talkootöistä tai pe- löstön koulutukseen. Esimerkiksi ny- rinteisistä kokoontumisajoista. Eikä kyisten isojen kuljetuslavettien, joiden ole omena heilläkään kauas emo- kaikki pyörät voivat olla kääntyviä, puustaan vierinyt, sillä myös perheen huollot vaativat erikoisosaamista ja - nuorempi tytär Sariina on vuoden välineitä. Ilmastointilaite- ja lämmitin- 2007 alusta lukien toiminut ansiok- huollon nopea palvelu on tullut entis- kaasti Vetkun sihteerinä ja talouden- tä merkittävämmäksi. hoitajana. Yksi Mesi-Auton erikoisosaamisen Toukokuun 2. päivänä, eli heti tu- alue on kippiajoneuvojen vakaustes- levan Vapunpäivän jälkeen, Mesi- taus. Vakuutusyhtiöt ovat ryhtyneet Auto Oy:n piha-alue täyttyy edellä ku- vaatimaan kaatuneille ja korjatuille vatusta kalustosta, kun yhtiö juhlistaa ajoneuvoille hyväksyttyä vakauskoet- 15-v. syntymäpäiväänsä. Synttäreitä ta vakuutusten voimassaolon ehdok- juhlitaan yhdessä asiakkaiden, yh- si. Raimo toivottaa vetkulaiset terve- teistyökumppaneiden ja harrastajays- Korjaamon joustavuudesta ker- tulleiksi juhlistamaan Mesi-Auto tävien kanssa. Synttäreillä on mah- too se, että päivystyspalvelua tarjo- Oy:n 15-v. syntymäpäivää! dollisuus tutustua samalla kertaa niin taan 24 tuntia vuorokaudessa. Asiak- Juhlat alkavat 2.5.2008 klo 10.00. uusimpaan DAF-kalustoon kuin kuor- kaan tarve sanelee, mihin aikaan tai Osoite on Veturitie 4, Kangasala. Ajo- ma-autohistoriaankin. Mesirannat toi- missä työtä tehdään. Tässä toiminta- ohje löytyy nettisivulta www.mesiau- vovatkin, että paikalle saapuisi silloin mallissa koko henkilöstön hyvällä to.fi kohdasta yhteystiedot. Museo- mahdollisimman paljon vetkulaisia keskinäisellä yhteistyöllä on erittäin kuorma-autonäyttelyn järjestelyjen vanhoilla kuorma-autoillaan, joista suuri merkitys. Kun työ sitä edellyt- helpottamiseksi olisi hyvä, jos ilmoit- muodostettaisiin näyttävä historiikki- tää, ei minuutteihin tuijoteta, mutta ei taisit Vexille tulostasi hieman ennak- osasto kaikkien juhlavieraiden tutus- niihin tuijota myöskään työnantaja, koon. tuttavaksi. Autonäyttelyiden ja uusien kun asentajan yksityiset tarpeet edel- Vetkulaisten osallistuminen juhla- autojen koeajotilaisuuksien lisäksi lyttävät joustoa toisin päin. päivään olisi paras mahdollinen lahja! vieraita viihdytetään rennolla ja mu- Mesi-Auton mekaanikot viihtyvät Ei muita huomionosoituksia. kavalla ohjelmalla tarjoiluineen ja tru- hyvin työpaikassaan, sillä vaihtuvuut-

21 Vetkulaisen jäsenkirje Tervehdys Norsunluurannikolta.

Abidjan on miljoonakaupunki Norsun- nin painoisia 20- tai 40-jalkaisia kont- kunat sepposen selälleen. 41-vuotias luurannikolla länsi-Afrikassa. Abidja- teja viisi päällekkäin ja kuljettamaan neljän lapsen isä arvelee Mercedek- nissa ja Norsunluurannikolla puhu- vielä yhden niitten yli. Nosturin jalko- sen kestävän vielä sataman syklistä taan ranskaa, maa on entinen Rans- jen väliin mahtuu seitsemän konttia "kiertoajelua" useitten vuosien ajan; kan siirtomaavaltio. Maa sijaitsee vierekkäin ja autokaista jota pitkin satamalla on korjaamo jossa sekä vain muutamia satoja kilometrejä Päi- kontit kuljetetaan trailerin kyydissä vanha että uudempi kalusto huolle- väntasaajan yläpuolella joten läm- kuorma-autoilla ja terminaalitrakto- taan säännöllisesti. mintä riittää ympäri vuoden. Kirjoitta- reilla nosturin alle. Monet Suomessa aikansa palvel- jan ollessa neljättä reissuaan aikajak- Abidjanissa vanhoja kuorma-autoja leet Diesel-Toyotat ja Peugeot 505 solla 20.11.07 - 25.1.08 Abidjanissa, on jokapäiväisessä käytössä mitä farmarit (kuvan Peugeot 505:ssa on lämpötila on ollut keskimäärin noin erinäisimmissä tehtävissä; säiliöau- takalasissa Oulun Autoliikkeen tarra!) 31 astetta. Maa itsenäistyi Ranskasta toja, rekkavetureita, traileriautoja, ovat päätyneet Norsunluurannikolle vasta vuonna 1960. Rahayksikkö on maa-aineksen ja roskien kuljetuk- takseiksi. Eri kaupunginosissa ope- CFA, yhdellä eurolla saa 650 CFA:ta. seen olevia lavallisia sekä elintarvik- roivat taksi-Corollat ja -Carinat ovat Merkittävimpiä luonnonvaroja ovat keitten ja hedelmien jakelussa käy- maalattu erivärisiksi. Matkalla hotellil- mm. timantit ja öljy. tettäviä vanhoja kuorma-autoja on ta satamaan saattaa nähdä esim. Abidjan Terminal on merikonttisata- Abidjanissa lukematon määrä. Kont- oranssin, keltaisen ja vihreän Toy- ma jonka tavoitteena on nousta lähi- teja kuljettavat kuorma-autot ovat otan. Suomessa taksit ovat pääsään- vuosina länsi-Afrikan merkittävim- pääsääntöisesti iäkkäitä. Toki Nor- töisesti uusia tai uudehkoja, Norsun- mäksi merikonttien kauttakulkusata- sunluurannikolta löytyy uudempaakin luurannikon taksikirjoa katsoessa maksi. Ranskalaisomistuksessa autokalustoa, valtamerkkeinä Re- tulee mieleen että poikasena ollessa oleva terminaali on investoinut huo- nault ja DAF. Kirjoittajan kuvaamien kirjoittajalla oli jäärata-autoinakin pa- mattavia summia saadakseen kontin- Mercedes-Benz kuorma-autojen rempikuntoisia autoja. Katsastus on - käsittelykalustonsa viimeisimmän tarkkaa ikää ei saatu luotettavasti kuten Suomessakin - jokavuotinen ri- teknologian mukaiseksi ja tekee nyt selvitettyä. tuaali, mutta muutama tuhatlappunen markkinointityötä saadakseen laiva- Marcel Theophile on ylpeä iäkkään paikallista valuuttaa saa katsastus- yhtiöt käyttämään Abidjan Terminalin Mercedeksen kuljettaja. Hän on aja- miehen lyömään leiman paperiin, jos- palveluja. Kirjoittajan edustama Ko- nut sataman sisäistä liikennettä kus näkemättä koko autoa. Mielen- necranes toimitti 8 kappaletta RTG- Mercedeksellä reilun neljän vuoden kiintoinen seikka liikenteen näkökul- satamakonttinosturia terminaaliin ajan. Kauhtuneesta olemuksesta masta Norsunluurannikolla on, että vuoden vaihteeseen mennessä. huolimatta Mercedes on kuljettajan maassa ei ole promillerajoja. RTG-nosturi on fyysisiltä mitoiltaan mukaan luotettava ajokki. Mersuun Kirjoittaja työskentelee Ko- 23 metriä korkea, 25 metriä leveä ja suurimpana huoltona hänen aika- necranesilla käyttöönottoinsinöörinä. pituutta tällä 8-pyöräisellä nosturilla naan on tehty jarrujen peruskorjaus. Teijo Markkanen on noin 16 metriä. 136 tonnia paina- Sähkölaitteita ei tarvita päivänvalos- [email protected] va nosturi pystyy pinoamaan 40 ton- sa ja ilmastointi toimii avaamalla ik- puh. 040-568 0140

Marcel Theophile uskollisen Mersu-vanhuksen puikoissa

22

Vetku Onnittelee merkkipäiviään viettäviä jäseniään.

Tilastojen kertomaa Voimaantulomääräykset 2006 - kirja on tarkoitettu ensisijaisesti ma-tarkastajille työkaluksi, mutta myös apuvälineeksi entistämis- työn suorittajalle. Kirjassa tarkastellaan kulloinkin kyseessä olevaan ajoneuvoon liit- tyviä määräyksiä, joista selviää, mitkä laitteet ja varusteet kuuluvat ajankohdaltaan esilläolevaan ajo- neuvoon. Ajoneuvon nimikkeiden ja ajoneuvoluokkien osalta mää- räykset kerrotaan voimaantulopäi- vän määräämässä järjestyksessä, vanhimmasta uudempaan. Tar- kastelussa seurataan ajoneuvon valmistusajankohdan mukaisia määräyksiä. Kirjan on koonnut Lauri Myllylä, joka on vuosia ollut SA-HK:n tek- nisen valiokunnan puheenjohtaja ja jäsen sekä ma-tarkastajien kouluttaja, katsastusmääräysten asiantuntija myös ammattinsakin puolesta. Tilaukset Automobiili-lehdeltä mieluiten sähköpostilla: [email protected] tai postitse Automobiili, Vanha talvitie 2, 00580 Helsinki. Hinta 15 e / kpl + postituskulut.

23