Nutaarsiassat 1 2020

NR. 1 Januaari 2020 ‘NAP' BRYGGEN

NUTAARSIASSAT NYHEDSBREV

Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsinera

Naalakkersuisut siulittaasuatp Kim Kielsen ilasseqatigiissitsinermi oqalugiartoq

HIGHLIGHTS

Killiliisa – Grænser – Saqqummiineq oqallititsinertalimmik aaqqissuussineq q. 3 Folketingimut ilaasortat Høegh-Dam (SIUMUT) aamma Chemnitz Larsen (IA) pulaartut q. 12-14 FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaafﬁisa ukiuni 30-nngortorsiornera q. 18 Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsinera q. 37-43

Qupp. 1 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Imarisai q. 3 Siulequt q. 4 Killiliisa – Grænser – Saqqummiineq oqallititsinertalimmik aaqqissuussineq q. 5 Kinguaassiutitigut atornerluineq pillugu tarnip nakorsaa Heidi Lindholm saqqummiinera q. 6 Fredensborgimi tusarnaartitsineq q. 7 Naalakkersuisoq Karl-Frederik Danielsen Sinniisoqarfimmut pulaarpoq q. 9 Spaniamiut aallartitaqarfianni isumasioqatigiissitsineq "Democracy in motion” q. 10 Tallimanngornermi ilisimatitsineq: Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm q. 11 Saqqummersitassanik ammaaneq: Siku Ajorpoq/Isen er usikker q. 12 Folketingimi ilaasortamit Aki-Mathilda Høegh Dam-imit pulaarneqarneq upalungaarsimanerlu pillugit seminarerput q. 14 Folketing-imut ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia pulaarpaa q. 15 Issittoq pillugu angummanniunneq – nunarsuarmi akiuuffik nutaaq q. 16 Nunat Avannarliit meeqqat pillugit oqallititsinerat q. 18 FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaaffiisa ukiuni 30-nngortorsiornera q. 19 Danskit/kalaallit nunanut allanut politikkiat pillugu ph.d. ilisimatuutut allaatigisaq doktorgrad-imik pissarsitsivoq q. 20 Tallimanngornermi ilisimatitseqatigiinneq GEUS peqatigalugu q. 22 Tyskit ambassade-anni paasiniaaqatigiinneq: Climate and Perspectives for the Arctic q. 23 DI Greenland Conference 2019 q. 25 Frankfurt-imi Qanga Oqaluttuat q. 26 DIIS-imi isumasioqatigiinneq: Issittumi pissaanilissuit politikkiisa annersigaluttuinnartut qanoq aqunneqarsinnaaneri pillugit q. 27 Umiarsuaatillit Peqatigiiffiata tallimanngornermi ilisimatitsinerat q. 28 Ukioq 2019-imi atorfinitsitanik pikkorissaasarneq q. 30 Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsinera q. 33 Det Kongelige Teaterimi nalliuttorsiortuni isiginnaartitsineq tusarnaartitsinerlu q. 35 Tunua: Aallartitanit tamalaat q. 37 Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsineranit q. 44 Tunua: Jan-ip Mia-llu naggataarneranni kaffillerneq

Qupp. 2 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Siulequt

2020-mi nutaarsiassanik allaaserisatta siulliup Kalaallit Nunaata soqutigisai pillugit ingerlaavartumik sulinerput aqqusaarlugu ingerlatippaatigut, pingaarnerlu anguneqarpoq siulittaasup ukiortaami ilasseqatigiissitsinera pimmat, ulloq immikkut illuinnartoq.

Qaammatini kingullerni isumaginninnermut meeqqanullu tunngasut immikkut sammineqarsimapput. Susassaqarfimmi tassani Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suleqatigiinneq sakkortusineqarsimavoq, inuiaqatigiit ineriartornerisa ilaannik ammaaneq ersersitsinerlu pitsaanerusumik siunissaqarnissamut ilaasussaq. Aammattaaq meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutip ukiuni 30-ni piusimaneranut atatillugu aaqqissuussinernut pissanganartunut arlaqartunut peqataasimavugut, matumani aamma sinniisoqarfiup Naalakkersuisoq ingiallorsimavaa.

Attaveqaatitigut susassaqarﬁmmut tunngatillugu Naalakkersuisoq kafﬁsoqatigisimavarput taassumalu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani ineriartortitsilluni suliniutit annersaasa ilaannik suliaqarnera pillugu paasisaqarpugut.

Kalaallit folketingimi ilaasortaat marluk tamarmik sinniisoqarfimmiissimapput sulisullu Folketingimi kalaallinit oqariartuuteqarnertik pillugu ilisimatillugit, aammattaaq ataatsimiititaliani naammassiniakkanillu sulinertik pillugit. Tallimanngornerni ilisimatitsisarnerit aamma ilagaat aatsitassat pillugit sammisat, ilaatigut aatsitassanut naalakkersuisoqarfiup pisortaanerata pingaartillugit suliniutit pillugit ilisimatitsilluni aamma GEUS imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummut tunngatillugu piumasaqaatissat pillugit sulinertik pillugu ilisimatitsillutik.

Ataatsimeersuarnerit isumasoqatigiissitsinerillu Kalaallit Nunaannik Issittumiittumik aamma Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnittumik samminnittut, tassaasimapput ingerlaavartumik ukiorsiutip ingerlanerani pisarsimasut. Pifﬁssami kingullermi immikkut sillimaniarnikkut politikki, silap pissusiata allanngoriartorneri aamma inuussutissarsiutitigut periarﬁssat, matumani ilagalugit sikumik imermillu ilippanaatit sammineqarsimapput. Matumani ersarippoq Kalaallit Nunaat qitiusumik inissisimasoq nunarsuup sinneranit Issittumik Naalagaaffeqatigiinnermillu samminninnermi. Assissaqanngivippoq Ataqqinartorsuup Dronning-ip naalagaaffeqatigiinneq pillugu nalliussisitsinera, nunat pingasut assigiinngitsunik oqaasillit namminnerlu piorsarsimassutsikkut tunuliaqutallit pingaartitassaraagut illersussallugillu, soorlu Ataqqinartorsuup Fredensborg-imi tusarnaartitsinissamut qaaqqusinermini taama allattoq.

Kalaallit Nunaata sinniisoqarﬁani sulisut nutaarsiassatut allaaserisat katersorniarlugit ataqatigiissaarinermi annertuumi peqataasimapput, uagut maannganniit aaqqissuussani assigiinngiiaaqisuni namminersorlutik oqartussat Danmark-imi soqutigisaasa saqquminerulernissaat pillugit peqataafﬁgisartakkatsinnik ilisimatitsiniarnermi.

Sinniisoqarﬁmmi pisortaq Lida Skifte Lennert

Qupp. 3 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Killiliisa – Saqqummiineq oqallititsinertalimmillu aaqqissuussineq

Sapaat oktobarip 27-ani Killiliisa saqqummiinermik oqallititsinertalimmik aaqqissuussivoq Nordatlantens Brygge-imi ini quleriit tallimaanni. Saqqummiineq oqallititsinermik ilalik Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁata aaqqissuussaraivaa Namminersorlutik Oqartussat Isumaginninnermut Pisortaqarﬁk suleqatigalugu, - tassanilu aallaavigineqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Peqataasut amerlaqaat kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu pilersaarutaat Killiliisa-mik taaguutilik.

Killiliisa pifﬁssami 2018-22 ingerlasussaq pilersinneqarpoq, ilaatigut maligassiuisut inuttalerneqarlutik. Maligassiuisut namminneerlutik kinguaassiutitigut atornerlunneqarnikuupput, imaluunniit inuunerminni qanigisaminni taamatut misigisaqarsimapput. Maligassiuisut kinguaassiutitigut atornerluinerup nipangiussimaneqarnera akiorniarlugu maligassiusut pingaarnerpaatut suliniutigimi inissisimasut. Maligassiusut ilagivaat eqqumiitsuliortoq Gukki Nuka, taasumallu København-imi oqallititsinissamik isumassarsiarivaa.

Aqqissuussineq pingasunik saqqummiisoqarpoq; Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen, Gukki Nuna aamma tarnip nakorsaa Heidi Lindholm. Abelsen oqaluttuarpoq sammisap suliniutigineqartup qanoq artornartiginera. Abelsen-ip aamma nalunaarutigivaa kinguaassiutitigut atornerluisarnerup suliniutigineqarneranut pilersaarutaasut siunertai. Naggataatigullu siunissamut suliniutigineqartut qanoq ittuunerannik oqaluttuarpoq.

Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimaneq oqaluuserissallugu artornarsinnaavoq, taamakkaluartoq Gukki Nuka sassarluni ammasumik oqaluttuarivai nalaassimasani. Saqqummiinerup siunertarivaa qanoq inuunermi ingerlariaqqissinnaaneq tusartissallugu taamatut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanerup kingorna, qanorlu nalaatarisimasat oqaasinngorlugit annisissanerlugit.

Tarnip nakorsaa Heidi Lindholm suliaminut atatillugu oqaluttuarpoq inersimasut kinguaassiutitigut meeraanerminni atornerlunneqarsimasut kingunerlutitsisarnerat pillugu. Ilaatigut angutit arnallu assingusunik atugaqartarput, soorlu kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik nipangiusimasariaqartarlugu inuaqatigiit/ilaqutariit iluanni pissutsit illersorniarlugit.

Qupp. 4 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Saqqummiinerit kinaassusersiunnginnermik pikkorifﬁgineqarluartumik ingerlanneqarput, naak sammisat oqimaakkaluaqisut, taavalu erseqqissarneqarpoq Kalaallit Nunaani tamakku pissutsit aaqqiifﬁneqarsinnaaneranut ilorraap tungaanut ingerlasut. Saqqummiineq 120-nik inissalik ulikkaarluni ingerlanneqarpoq. Saqqummeereernerit kingorna apeqqarissaartoqarpoq oqaaseqartoqartarlunilu tusagassiortumit Walter Turnowski-mit aqunneqarluartumik.

Aqqissuussineq tusagassiortunik malinnaafﬁgineqarluarpoq – DR saqqummiinerit nalaani ﬁlmiliorpoq aamma Martha Abelsen apesorneqarpoq. Kristeligt Dagblag aqqissuussineq ullualunnik sioqqullugu Gukki Nuka pillugu nutaarsiassamik saqqummiivoq – aamma DR2 Deadline sapaammi Martha Abelsen-imit Gukki Nuka-millu pulaarneqarpoq.

Kinguaassiutitigut atornerluineq pillugu tarnip nakorsaa Heidi Lindholm-ip saqqummiinera Marlunngorneq oktobarip 29-ani tarnip nakorsaa Heidi Lindholm suliani kinguaassiutitigut atornerluinerit kingunerisaannik inersimasunngoreernermi kingunerlutitsisarneq pillugu saqqummiivoq. Heidi Nuuminngaannersuuvoq tarnip nakorsaatullu sulilluni, suliaminullu atatillugu sapaammi oktobarip 27-ani Killiliisa/Lad os sætte grænser aaqqissugaanik Nordatlantens Brygge-mi ingerlanneqartumi peqaataavoq (nutaarsiassap ilaaniippoq aaqqissuussinermut atatillugu saqqummiussaq).

Misissuinerit takutippaat arnat pingasorarterutaat tikillugit Kalaallit Nunaanniittut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut. Naalakkersuisut 2018-imi pilersaarutiminni saqqummiuppaat Killiliisa kinguaassiutitigut atornerluineq akiorniarlugu suliniutertik – tassani anguniagaavoq 2022-imi inunngorsimasut tamarmik kinguaassiutitigut atornerlunneqassanngitsut.

Heidi 2015-imit angalaqatigiillutik suleqatigiit kinguaasiutitigut atornerlunneqarsimasut inersimasunngoreerlutillu kingunerlutitsisut sullillugit akuufﬁgilerpai, tassanilu suleqatinilu Kalaallit Nunaanni inuit 250 sinnerlugit katsorsarsimavaat. Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut atatillugu Heidi-p saqqummiinermini suleriaatsit qanoq ittuunersut oqaluttuarai. Heidi-p sulinermini annertunerusumik sammisarivaa atornerlunneqarsimasut paasitissallugit pisuussuseq akisussaafﬁllu atornerlunneqartumiinngimmat, kisiannili pisuusoq akisussaasorlu tassaammat kanngutaatsuliorluni atornerluisoq. Tassa imaappoq atornerlunneqarsimasoq pisuussuteqanngilaq akisussaasuunanilu.

Qupp. 5 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kinguaassiutitigut atorneqarlunneqarsimaneq meeraanermi inuusuttuunermilu nalaassimagaanni arlaatigut kinguneqartarpoq. Inuit taamatut nalaataqarsimasut inersimasunngoraangamik kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanertik tunngavigalugu kingunipilutitsisarput kanngusunnikkut imminnullu pisuutittarlutik. Suliariaatsit ilagaat inuit arlalikkaarlutik oqaloqatigigiitsinneqartarnerisigut, tassani inuit kinguaassiutitigut atornerlunneqarsinertik paasilertarpaat. Aamma paasilertarpaat kisimi taamatut nalaataqarsimanatik.

Ukiut kingulliit kinguaassiutitigut atornerluineq Kalaallit Nunaanni annertuumik sammineqaalerpoq, ajornartorsiutaasorlu qaangerniarnissaanut suliniarneq Heidi Lindholm saqqummiivoq ilorraap tungaanut aallartilluni. Nipangersimaannartuusimaneq pissutsit taamaattut pillugit ajornartorsiutaasimasoq qaangeriartuaarneqarneranut ingerlavoq, tamatuma ilaanik Heidi-p suliuniutigivaa kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorﬁgitissimasut pitsaasumik inunneqalernissaat.

Fredensborgimi tusarnaartitsineq

2019-imi oktobarip 29-ani Kalaallit iisoqarifata pisortaa Lida Fredensborgimi tusarnaartitsinermut nereqatigiinnertalimmik peqataavoq. Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe qaaqqusisuuvoq tamatumani takutikkusullugu Naalagaaffeqatigiinnerup pingaaaruteqarnera. Ataqqinartorsuup Dronning Margrethe-p qaaqqusissummi allassimavaa inuit Savalimmiunut Kalaallit Nunaanullu annertuumik suliaqartut nersorniarlugit tusarnaartitsinermut qaaqqusisimalluni.

Tusarnaartitsinerup programmiani ilaapput kalaallit savalimmiormiullu erinarsortartut nipilersortartullu. Unnuk nuannersumik misigisaqarfigaara, tamanna aallartippoq Statsministeriap isaariaata saavatungaani qaaqqusat naapipput, kinguninngualu bussinut ikivugut Fredensborg Illussaarsuanut ingerlanneqarluta. Qaaqqusat allat naapillugit nuanneqaaq, suleqatit, Namminersorlutik Oqartussat ataani atorfilittat, peqatigiiffinninngaanneersut, suliffeqarfiutillinninngaanniit minnerunngitsumillu naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen.

Qupp. 6 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Illussaarsuarmi oqaluffiup inersuanut isertinneqarpugut, tassani tusarnaartitsineq ingerlanneqarpoq. Tusaarnaartitsinermi sanilerivara Peqatigiiffik Qajaq Kalaallit Nunaaninngaanneersup siulittaasua.Tusarnaartitsineq nuannersumik ingerlanneqarpoq, ilaatigut Suluit, Frederik Elsner aamma erinarsoqatigiit Aavaat tusarnaartitsillutik. Kingornalu qaaqqusaasugut innersuunneqarpugut nereqatigiiffissamut inersuarmut ataasiakkaarluta taaneqarnerput naapertorlugu isaanissatsinnut, tassani Ataqqinartorsuup Dronning Margrethe aamma Kunngissaq nulialu ilassivagut. Nerrivissannut apuukkama kunngikkormiuni sulisut ornippaannga nassuiaallungalu nereqatigiinnissaq pillugu, tassani paasilerpara Kunngissaq nereqatigiinnermi sanilerisussaallugu. Tamanna tupaallannarlunilu nuannivippoq. Oqaluuserisat Kalaallit Nunaannut soorunami tunngassuteqarput. Sanilima aappaa tassaavoq Nunani Issittumi ambassadøri Thomas Winkler, taamaalilluni nereqatigigiinnermi nuannivissumik periarfissaqarlunga Kunngissaq ilagalugu. Kunngikkormiut Fredensborg Slotskirke-mullu qaaqqusat

Naalakkersuisoq Karl-Frederik Danielsen Sinniisoqarﬁmmut pulaarpoq

Pingasunngorneq oktoberip 30-iani Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersiusoq Karl- Frederik Danielsen Kalaallit Nunaata Københvanimi Sinniisoqarfiani pulaarpoq suliani akisussaaffinilu pillugit ilisimatsitsiniarluni. Atorfitigut misilittakkani pillugit aallarniilluni oqaluttuarpoq, qanorlu misilittakkani Naalakkersuisutut ullumikkut sulinermini qanoq atorsinnaanerlugit.

Ilinniarnerup silarsuaani suliffeqarsimanermini Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuni najugaqartarsimavoq. Taamaalilluni illoqarfinni nunaqarfinnilu unammillernartut assigiinngitsut ilisimasaqarfigalugit. Siornatigut Nuummi, Kangaatsiami, Nanortalimmilu atuarfinni pisortaasimavoq, IMAK-imilu (Ilinniartitsisut Meeqqat Atuarfianneersut Kattuffiat) aamma siulersuisuani siulittaasuusimalluni. Tassani Karl-Frederik Danielsen politikkikkut sullissinermut soqutigisaqalersimavoq.

Qupp. 7 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tamatuma kingorna naalakkersuisoqarﬁmmi salliutitat saqqummiuppai. Ilaatigut ineqarnerup tungaatigut angorusutaqarpoq, tassa kommunit ineqarnermut ukiumoortumik aningaasat pisartagaat aalajangersimasumut (ineqarnermut) taamaallaat atugassanngortikkusuppai. Kommunit tamarmik immikkut ukiumut 12 mio. koruuninik tunisittarput, kisianni angingaasat sumut atornissaat aalangerneqaratik. Tamanna allanngortikkusuppaa, isumannaarniarlugu kommunini ineqarﬁnnik nutaanik sanaartorneq ingerlanneruneqassasoq.

Saniatigut aamma oqaluttuuppaatigut Uummannami massakkut ininik 40-nik sanasoqartoq, Nuugaatsiarmiut Illorsuarmiullu 2017-imi tassaarsuarmit eqqugaanikut inissaat. Attaveqaqatigiinnerup tungaatigut aamma pisoqangaatsiarpoq, ilaatigut Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiliornerit nutaat. Tassunga atatillugu oqaatigaa illoqarfinni assigiinngituni minnernik mittarfiliorneq akilersinnaanersoq misissuiniarlutik, misissorneqartut qulingiluaapput, ilaatigut Illoqqortoormiit, Tasiilaq, Nanortalik aamma Narsaq.

Aamma ilisimatippaatigut RAL-ip Eimskip-illu isumaqatigiissuteqarnerata kingorna xx tungaatigut allangortoqangaatsiassasoq. Soorlu naatsorsuutigineqarpoq sapaatip akunneranut ataasiarluni umiarsuaq tikittassasoq, ullumikkut ullut 12-14-ikkaalutik tikittarpoq. Naggasiullugu apeqqutinut pifﬁssaqarpugut. Tamattalu naalakkersuisoqarﬁannut sulissutaannullu assut paasisaqarluarpugut.

Naalakkersuisoq Sinniisoqarﬁmmilu sulisut

Qupp. 8 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Spaniamiut aallartitaqarﬁanni isumasioqatigiissitsineq "Democracy in motion”

Sisamanngornermi 31/10 2019 nal. 11 spaniamiut aallartitaqarﬁata isumasioqatigiinneq Democracy in motion aaqqissuuppaa. Saqqummiussisuupput professor Marlene Wind aamma lector Carsten Jacob Humlebæk. Spaniamiut aallartitaat Roman Oyarzun Marchesi isumasioqatigiissitsinermi ingerlatsisuuvoq.

Inuit 50 missaanniittut isumasioqatigiissitsinermi peqataapput, matumani ilaallutik aallartitat arlallit – Norge, Slovinien, Argentina, Australien il.il.

Aallarniutigalugu video isiginnaartinneqarpoq, tassani tusagassiortoq Lucia Mendez-ip oqaloqatigaa Gabriella Ybarra Baskerit Nunaanni ineriartorneq sammillugu. Siornatigut kiffaanngissuseqarniarluni suliniaqatigiifﬁk ETA pinerliisarsimavoq 1000-nik toqutsinernik kinguneqartumik. Ullumikkulli ETA pinerliiniarunnaarsimavoq oqaloqatigiinniarnermillu kissaateqarneq pingaarnerulersimalluni, tamannalu taamaalilluni pisinnaasimalluni inuinnaat oqartussaaqataanerisa iluanni.

Professor Marlene Wind Institut for Statskundskab, Københavns Universitet-imeersoq 2017-mi atuagaq saqqummersissimavaa (the Transformation of Europe), Spaniami assut soqutigineqaler-simasoq. Wind-ip saqqummiinermini oqaluuseraa Europa-mi (nunarsuarmilu nunani allani) pissutsinut allanngorniartuutit assigiinngitsut. Wind-ip aarleritsannartut assigiinngitsut takusin-naavai, ilaatigut killilersugaanngitsumik oqaaseqarsinnaanerup taamalu demokrati tunngavigalugu ingerlanneqartut annikillisaavigineqarneri. Assersuutigalugu USA-mi præsidentip takutittarpaa tusagassiortunik saassussisarnini. Naalakkersuinikkut akerliuniartuuneq siaruariartorpoq, inatsi-sinillu tunngaveqarluni ingerlatsinermut toqqammaviit ilaat saassunneqalerlutik. Wind-ip isumaa malillugu sarriartornerup tamassuma kingunerilersinnaagaa pisortanik isornartorsiuisinnaanermut inerteqquteqalerneq. Innuttaasunik taasisitsisarneq demokrati-mik takussutissiinermik isiginnittarneq Wind-ip aamma isumaqataavallaanngilaq. Inuttaasunik taasisitsinerup pissusiviusut aallaaviginngikkaangagu, taava innuttaasut qinersinermik kingunerisinnaasaat eqqarsaatigivallaar-neq ajorpaat. Assersuutigalugu Brexit-ip kingunerissavaa, Tuluit Nunaata EU-mik niueqateqarnermini EU-mi malittarisassanik maleruinissani, naak EU-p avataaniikkaluarluni. Demokratiip aqqani taasisitsinerni ajorsartut aamma ataqqineqartariaqarput, ullutsinnilu ima pisoqariartorpoq ajugaasut (naak annikitsuinnarmik amerlanerussuteqaraluarlutik) ineriartornermik aalajangiisarnerat. Malitsigisaanik innuttaasunik qinersisitsisoqartartuuppat qularnaannerusumik tunngaveqarluni qinersisitsisoqartassagaluarpoq. Lektor Carsten Jacob Humlebæk CBS-meersup sammivai Spania aamma Amerika Kujalleq – aammalu Kataloniami ineriartorneq qanimut malinnaafﬁgisimallugu. Humlebæk-ip Spaniami demokratiikkut ineriartorneq sammivaa aammalu pingaarutilittut taallugu Baskerit Nunaata Katalonia assiginagu Spaniap sinneranik oqaloqatigiinnukkut attaveqarnera.

Qupp. 9 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Ambassadøri Marchesi, lektori Humlebæk aamma professori Wind

Baskerit Nunaata kinaassutsimik eqqarsartarneq pingaartinngilaa, kisianni Spania ukiuni 40-ni kisermaassinikkut ingerlatsifﬁusimavoq tamatumalu kingorna ukiuni 40-ni demokratimik ingerlatsiviulluni. Spania-mi ingerlatseriaaseq tamakkiisumik ingerlanngilaq – assersuutigalugu qinersinerup kingorna ajornakusoortorujussuusarpoq naalakkersuisussanik pilersitsiniartarneq. Aaqqiissutaasinnaasut ilagaat tunngaviusumik inatsisinik ingerlaavartumik nutaanngorsaasarneq, taamaalilluni pissutsinut allanngoriartortunut tulluarsarneqarsinnaammata.

Pissanganartumik paasissutissiisumillu isumasioqatigiissitsineq naammassillugu viinnerlertoqarpoq tamuagassartalinnik.

Tallimanngornermi ilisimatitsineq: Aatsitassanut Naalakkersuisoqarﬁmmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm

Tallimanngorneq novemberip aallaqqaataani Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm aatsitassat tungaatigut pisut pillugit ilisimatitsilluni saqqummiivoq. Aatsitassat tungaatigut politikkikkut anguniakkat pingaarnersaasa ilaraat iluanaarutit Kalaallit Nunaannut annertusinissaa, siunissami naalagaaffimmit tapiissutit (bloktilskud) pisariaqartikkunnaarumallugit. Naalagaaffimmit tapiissutit pisariaqartikkunnaassagaanni Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornikkut isertitat 7,6 mia. koruunit iluanaarutigisariaqassavagut. Peqqutaavoq Namminersorneq pillugu inatsimmi allaqqammat aatsitassanit aningaasat isertitat 75 mio. koruunit sinnerpata Landkasse-ip Danskillu Statskasse-iata avissagaat. Naalagaaffimmit tapiissutit 3,8 mia. koruuniummata aatsitassanit isertitat 7,6 mia. koruuniusariaqassapput.

Qupp. 10 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tamanna anguniarlugu Hammeken-Holm-ip isumaani aningaasatigut namminersulivissagaanni aatsitassarsiornerup tungaatigut suliniutit nunarsuarmi nunani allani piiaafﬁnnik sullissisunut sanilliunneqarsinnaasut qulit ingerlanneqartariaqassapput, taamaanngippat uuliaqarﬁssuarmik nassaartoqartariaqassaaq. Taamaattumik Naalakkersuisut aamma suliniutigaat aatsitassarsiornerup saniatigut inuussutissarsiornerit assigiinngitsut ineriartortinnissaat.

Naalakkersuisut aatsitassarsiornermi piumasaqaatit sulissutigigaluarpaat, kisianni aamma nunarsuarmi aatsitassanik tuniniaanermi akit assut Kalaallit Nunaata sulineranut apeqqutaapput. Aatsitassat nalikippata suliniutit imminut akilersinnaajunnaassapput, aatsitassalli naleqarneruppata Kalaallit Nunaanni aatsitassat tungaatigut suliniutit orniginarnerulissallutik. Massakkut aatsitassanik piiaafﬁit ingerlasut marluupput – Aappaluttumi rubininik piiaavik aamma Qaqortorsuup nalaani anorthosit-imik piiaavik. Arlalinnik aamma suliniuteqarpoq piiaanissamut aallartissinnaanissamut piareersartunik.

Hammeken-Holm-ip aamma oqaatigaa Aatsitassanut Naalakkersuisoqarﬁup novemberip aallaqqaataani Naalakkersuisut aatsitassanut periusissiaat tusarniassutigissagaat. Periusissiaq nutaaq 2014-imi aatsitassanut periuissiaq tunngavigalugu sanaajuvoq. Periusissiaq nutaami Kalaallit Nunaanni nunap ataa pillugu paasissutissat pitsanngorsarnissai tamanullu ammanerulernissaat sulissutiginissaa naqissuserneqarpoq. Tamatuma saniatigut aamma aatsitassanut inatsit maanna atuuttut nalimmassarnissai aamma aqutsinermut ingerlasseriaatsit naqissuserneqarput. Saqqummersitassanik ammaaneq: Siku Ajorpoq/Isen er usikker

Tallimanngorneq novemberip aallaqqaataani Nordatlantens Brygge-mi Siku Ajorpoq-mik taallugu assinik saqqummersitassanik aammaanersiortoqarpoq.

Saqqummersitsinermi hunnorujut arlallit peqataapput, Nordatlantens Brygge-milu pisortaq Karin Elsbudóttir peqataasut tikilluaqquai. Tamassuma kingorna Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁanit Jens Heinrich-ip aammaanersiornermi oqalugiarpoq. Saqqummersitsineq Arktisk Festival-i aallarnerpaa, arﬁninngornemi sapaammilu novembarip aappani pingajuanilu ingerlasoq.

Saqqummersitsineq 36-inik qalipaateqanngitunik assinik imaqarpoq, Ragnar Alexxon-ip Carsten Egevang-illu assilisaanik. Assit tamarmik Kalaallit Nunaanni assilisaapput, Avannaani inuiaat piniarnermik inuussutillit tunngavigalugit. Assit inuit qanoq pinngortitami pinngortitarlu peqatigalugu inuunerat takutippai – kalaallit piniartut kulturianni inuuniarnerminni periaasaat sakkuilu aamma saqqummiullugit.

Qupp. 11 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Saqqummersitsinerup aqqa Kalaallit Nunaanni Issittumilu silap allanngoriartorneranut innersuussaavoq. Silap allanngoriartorneri pissutaallutik inuit inuiaqatigiillu atugaat naleqqussartariaqartarput.

Saqqummersitsineq Nordatlantisk Bryggenimi quleriinni marlunni marts-ip arﬁneq pingjuannut takuneqarsinnaavoq.

Saamerleq: Carsten Egevang naasunnattanilu aamma Karin Elsbudóttir. Talerperleq: Peqataasut

Folketingimi ilaasortamit Aki-Mathilda Høegh Dam-imit pulaarneqarneq

Marlunngornermi 5. november folketingimi ilaasortap Aki-Mathilda Høegh Dam allatseqarﬁmmi pisortaq Suinni L Johansen aamma tusagassiutinut akisussaasoq Lass Hansen peqatigalugit Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁanut pulaarput. Aki folketingimut qinigaavoq junimi Siumut sinnerullugu, siullermeerlunilu qinigaalluni. Aki siornatigut politikkikkut sulinissamut qinigaanikuunngilaq.

Pulaarneq aallarnerlugu ilisarititsineq ingerlanneqarpoq, tassani Sinniisoqarﬁmmi sulisut pulaartullugu suliatik pillugit oqaluttuarmata. Akip oqaluttuaraa folketingimi ilaasortatut aallartinnini aammalu folketingimi sulineq pillugu, tassani Siumut Socialdemokratiet-ilu suleqatigiinnerisigut, socialdemokratit gruppianni peqataalluni. Aki naalakkersuisunut aammalu socialdemokratit folketingimi gruppiannut qanimut attaveqaateqarpoq. Qinikkatut nutaatut suliassat siulliit ilagaat allatseqarﬁmmik pilersitsinissaq – ullumilu qaammatit sisamat qaangiuttut sisamanik sulisoqarluni.

Aki partiinik allanik isumaqatiginninniareerluni Grønlandsudvalgimi siulittaasunngorpoq, aammalu Retsudvalg-imi aamma Forsvarsudvalgimi ilaasortaalluni aammattaaq Arktiske Delegation-imi pilersinneqaqqammersumi peqataalluni. Tamatuma saniatigut Det Udenrigspolitiske Nævn-imi sinniisussaavoq, aammalu sulianut attuumassutilinnut ataatsiminnermi peqataasinnaalluni.

Qupp. 12 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Arktiske Delegation-ip suut atuufﬁgissanerai maanna suliarineqarpoq, kisianni suliassat ilagaat ilaasortat Issittumi ineriartorneq pillugu malinnaasissallugit. Assersuutigalugu ulluni makkunani issittumut aallartitap aamma russit aallartitaata suliatik pillugit Delegation-imut saqqummiussaqartarput.

Politikkikkut pingaarnertut Aki-mut (aamma Siumumut) siunertaavoq Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa, aammalu Aki-p saqqummiussinermini taavaa ’naalagaafﬁmmik pilersitsineq’. Namminiilivinnissaq pillugu oqallittarnerni misigissutsimut tunngasut ilanngunneqartarput. Siunissamilu Kalaallit Nunaata namminiilivissup pisariaqartippaa suleqateqarnissaq, qularnanngitsumillu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqarneq nukittorsarneqassaluni kalaallit naalagaafﬁmmik pilersitsinerat aqqutigalugu, Aki isumaqarpoq. Aki-p saqqummiussinerani annertunersaani Kalaallit Nunaat pillugu nassuiaaneq ilisimatitsinerlu ingerlanneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu unammilligassat ilagaat Kalaallit Nunaat pillugu siuningaaniit isummiuteriikkat, amerlasunit pigineqartut.

Maanna aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarput, matumanilu Akip pingaartippaa inatsiseqarnikkut ingerlatsivik, aammalu immikkut taallugit politiit isertitsivinnilu sulisut atugaat pillugit.

Pisup ingerlanerani apeqquteqartoqartarpoq – apeqqutillu ilagaa Facebook-imik atuineq. Tassani Aki qinersineq sioqqullugu oqariartuuteqartarsimavoq, kisiannili ulapippallaarneq pissutigalugu saqqummiussisarneq annikillisissimallugu.

Akunneq pissarsinarﬁusoq naavoq – folketingimilu sulineq nangeqqinneqarsinnaalerluni.

Aki-Mathilda Sinniisoqarﬁmmi sulisut suliani pillugit oqaluttuuppai

Qupp. 13 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Folketing-imut ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁa pulaarpaa Pingasunngorneq novembarip 27-ani folketing-imut ilaasortatut qinigaaqqittoq Aaja Chemnitz Larsen Kalaallit Sinniisoqarﬁat pulaarpaa.

Sinniisoqarﬁup sulisuisa naatsumik imminnut ilisaritereernerisa kingorna Aaja suliani pillugit oqaluttuarpoq. Aaja-p folketing-imi politikkikkut suleriaatsini pisimasunik soqutigisani naapertorlugit ingerlanneqarneri aamma suliat naammassineqarnissaata tungaanut malinnaaviginerartarpai.

Aaja-p qinigaafﬁup siuliani politikkikkut angusat assigiinngitsut peqataafﬁgisimasani saqqummiuppai: Kalaallit Nunaanni meeqqanut atornerlugaasimasunut aningaassaliissutit kr. 80 mill., Kalaallit Illuinut aningaassaliissutit annertusineqarnerat, taavalu Qallunaat Nunaaanni kalaallit ajornartorsiortunut aningaassaliissutit annertusineqarnerat. Taasuma saniatigut Aaja-p erseqqissarpaa aningaasaliissutit annertunerusut Center for Seksuelt Misbrugte-mut tunniunneqassapput, taanna sullissivik kalaallit Qallunaat Nunaanni najugaqartut amerlasuut ornittagarimmassuk.

Aningaasaliinissami inatsisissami Aaja-p suliniutigivaa qallunaat kalaallillu pinerlussimasut isertitsiviani sulisut assigiimmik aningaasarsiaqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniuteqarpoq. Aamma suliniutaasa ilagaat tarnip nakorsaasa pinerlussimasunut isertitsivianni atorfeqartut amerlineqarnissaat. Aamm suliuniutigisaasa ilagivaat folketing-imut ilaasortat Kalaallit Nunaaninngaanneersut annertunerusumik nunanut allanut aamma illersornissamut politikkikkut ilaatinneqartarnissaat.

Aaja Sinniioqarﬁmmi sulisut saqqummiifﬁgai

Qupp. 14 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Aaja-p aamma Kalaallit Nunaanni politikkikkut pissutsit sammivai. Aaja-p oqaatigaa Kalaallit Nunaanni atugarissaarnerup ajornartorsiortoqartoq. Nuummi akerliussutsitsinerit ingerlaaqatigiinnerit amerlasuunit peqataaffigineqartut ingerlanneqarput novembarip 20-ani aamma 27-ani atugarisaarnerup ajornartorsiuteqarnera pillugu. Aaja-p aamma oqaatigaa pisariaqartoq qaammatini ukiunilu aggersuni oqallisigissallugu suliassaqarfiit suut Kalaallit Nunaata Peqqinnissaqarfianut nuunneqassanersut.

Aaja isumaqarpoq Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitaq sammineqarunnaarluni akilerliatigut suut suliasaqarﬁit tiguneqarnissaat Kalaallit Nunaanniit sulissutigineqartariaqartoq Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu periarﬁssaqartitsinera naapertorlugu. Aaja-p aamma oqaatigaa kissaatit/apeqquteqaatit Naalakkersuisut tungaaninngaanneersut qallunaat naalakkersuisuisa tusaaniartorujussuugaat. Kalaallit qallunaallu naalakkersuinikut suliaqartut oqaloqatigiittarnerat nukittooq pisinnaavoq, taamaalilluni - Aaja-p oqarneratut - malunnaataasumik Kalaallit Nunaata inuiaqatigiivinut iluaqutaasussamik.

Issittoq pillugu angummanniunneq – nunarsuarmi akiuufﬁk nutaaq

Tallimanngorneq november-ip 15-iani isumannaatsuunissaanik politikki pillugu Christiansborg-imi ataatsimiitsitsisoqaroq. Ataatsimiinneq peqatigiifﬁup Folk og Sikkerhed-ip aaqqissuussaraa. Uani paasissutissat takuneqarsinnaapput: https://folkogsikkerhed.dk/om-folk-og-sikkerhed/. Ataatimiinnermi pisut uani takuneqarsinnaapput: https://folkogsikkerhed.dk/den-sikkerhedspolitiske-konference-nu- aaben-for-tilmelding/.

Ataatsimiinnermi inuit 223-it peqataapput, aqutsisuuvorlu oqalliseqataasartoq Nauja Lynge. Ataatsimiitsitsinerup siunertaraa danskit Issittoq pillugu isumaat tusarlugu oqallisigissallugu. Folk og Sikkerhed-imi siulittaasoq Peter M. Andersen aallaqqaasiullugu tikilluaqqusivoq, tassanilu Rusland-i, Kina USA-lu pissutaaqataallutik Issittoq pingaassusaa anneruleraluttuinnartoq naqissiserpaa. Illersornissamut ministeri Trine Bramsen Danmark-imi naalakkersuisut illersornissamut politikkii saqqummiuppai, tassanilu Issittumi sakkutuulersunnginnissaq eqqissisimanerullu ingerlaannarnissaa anguniarpaat. Tamannali aningaasaliinissamik pisariaqarpoq, ukiullu tullernguuttuni 1,5 mia koruuninik aningaasaleeqqinneqarpoq. Anguniagaq alla tassaavoq kalaallit illersornerup tungaatigut ilanngunnerulernissaat. Kalaallit danskillu oqartussaasut akornanni suleqatigiinnerulernissaq.

Tamatuma kingorna Folketing-ip illersornermut ataatsimiititaliaani siulittaasoq Naser Khader, Kontreadmiral-i Torben Ørting Jørgensen, orlogskaptajn-i Ander Puck Nielsen, tusagassiortoq Martin Breum, ilisimatoorlu Minik Rosing saqqummiipput. Tamarmik Kalaallit Nunaat Danmark-illu akornanni oqaloqatigiinneq, suleqatigiinneq ataqatigiinnerlu innersuuppaat.

Kingorna USA-p aallartitaa Carla Sands USA-p Issittumut politikkiat saqqumiiupaa. Tassani eqqaaneqarpoq NATO-kkut USA-p Kunngeqarﬁullu Issittup tungaatigut suleqatigiinnerat pingaaruteqartoq.

Qupp. 15 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Pissaanilissuit pifﬁssami takkuttumi Issittoq nakkutigisussaammassuk pimoorussinissaq pisariaqarpoq. Canada-p aallartitaat Emi Furya kingorna saqqummiivoq, tassani Canada-p Issittumi suliatik pillugit paasitippaatigut. Canada-p nunartaata 40%-ia Issittumiippoq, Issittumilu nunani akornanni suleqatigiinneq piumaneqarneruleraluttuinnarpoq soorlu Canada Kalaallit Nunaat/Danmarkillu akornanni. US Navy Commander, Rachael Gosnell USA-p Issittup siunissaa pillugu misissueqqissaarnerat saqqummiuppaa. Tassani silap allangoriartornerani isumalluutit niuerutissanik assartuinermut aqqutillu pissutaallutik Issittoq pingaaruteqarnerulernissaa erseqqissarpaa. Nunat Issittumut soqutigisallit akornanni akerleriissuteqalernissamut ilimanaateqarnera annerulertussaasoq aamma oqaatigaa.

Folketing-imi partiit arlallit oqallipput Ataatsimiitsitsineq folketingimi illersornermut oqaaseqartittakkat akornanni oqallinnermik naggaserneqarpoq. Issittumi isumannaatsuunissaanik politikki eqqaassagaanni, Danmark-ip Kalaallit Nunaatalu USA avaqqussinnaanngikkaat isumaqatigiisutigaat. Aamma Danmark-ip Kalaallit Nunaatalu, ilaatigullu Savalimmiut, akornanni suleqatigiilluarnissaq pisariaqartutut nalilerpaat. Ulloq assut pissanganarpoq, Issittup ineriartornera pillugu isummat amerlaqisut pissarsiaqarﬁupput.

Nunat Avannarliit meeqqat pillugit oqallititsinerat

Nunat Avannarliit meeqqanut oqallititsineq ingerlanneqarpoq januaarip 16-iani FN Byenimi Københavnimiittumi. Tassani qaaqquneqarlutik peqataapput meeqqat nunat avannarlermiuneersut, ministerit, atorﬁlittat, inuit immikkut ilisimasallit ullormi tassani meeqqat pisinnaatitaafﬁi sammineqarput. UNICEF-imi generalsekretæri Karen Hækkerup aallarniinermi oqaatigaa nunat avannarliit anguniagarimmassuk nunarsuarmi tamani pitsaanerpaamik meeqqat peroriartorlutik inuunissaat.

Ullormut programmi agguataarneqarpoq ilaatigut inersimasut peqataasut, taamaalilluni ilisimasanik avitseqatigiinneq peqataasut akornanni pivoq, meeqqat aalajangiinermi peqatigalugit tusarnaarlugillu. Ualikkut programmi malillugu ilaatigut meeqqat ullut marluk oqallisereernerup kingorna inerniliillutik nunagisami aallartitaanut saqummiipput.

Qupp. 16 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kalaallit Nunaanninngaanniit peqataapput Naalakkersuisoq Martha Abelsen, UNICEF-imi suliniutinut pisortaq Sara Olsvig aamma Meeqqat illersuisuat Aviaaja Egede Lynge.

Lida-p ullormi peqataanermini paasivaa arlaatigut aalajangiisoqartillugu pissusissamisoortoq aamma paaseqatigiinnermi meeqat pillugit aaliangiisoqarnerini pingaaruteqarpoq tusarnaarluarnissaq, oqaloqatigiinnermi meeqqat ilanngutitillugit, ataqqeqatigiinneq, peqatigiilluni taavalu assigiimmik anguniagaqarnermi pilluarnarnerusumik inuuneqalersinnaaneq anguneqarsinnaammat.

Ualinerani programmimi meeqqat kalaalit peqataasut tallimat immikkut sammisimasatik meeqqat atuarfiini meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit annertunerusumik ilisimaneqalernerunissaat saqqummiuppaat. Aamma tassunga atatillugu qanoq ililluni inuiaqatigiit iluani annertunerusumik meeqqat pisinnaatitaaffiisa ilisimasaqarnerulernissaat meeqqat eqqartorsimavaat. Tamanna piviusunngusssappat aaliangiisartut illoqarfinni assigiinngitsuni aamma naalakkersuisut oqaloqatigineqartarnissaat pisariaqarpoq. Aamma tusagassiutit, taavalu inuit naapittarfiini (soorlu qarasaasiaq atorlugu naapittarfiini) Kalaallit Nunaanni siammasinnerusumik meeqqat pisinnaatitaaffii siammarterniarneqarput.

Meeqqat kissaataasa pitsaasumik oqaloqatigiissutigineqarpoq aamma meeqqat pigiligassaannik meeqqat kissaataat naapertorlugit ingerlanneqapoq, tamanna takullugu nuannerpoq meeqqat nunat avannarlermiut akuulluarlutik aamma nuannersumik ataatsimooqatigiinnerat imminnullu ilisimasaminnik avitseqatigiinnerat. Meeqqat paasisatik pissarsiatillu tamarmiullutik nunaminnut uterunik ilaminnut tunniussuutissavaat. Ulloq naggaserneqarpoq nunat tamarmik naatsumik suna pingaarnertut samminerlugu aamma angerlarunik qanoq taakku sulissutigissanerlugit saqqummiuppaat. Naggataatigullu meeqqat inersimasullu imminnut assatik patitsippaat ”high ﬁves” qitiitigalutillu kaajallaallutik nuannaarutigalugu meeqqat peqataatinneqarlutik nalliuttorsiorneq ingerlanneqarmat. Ulloq pissanganarluinnarluni ingerlavoq meeqqanut aammattaaq inersimasunut!

Kalaallit Nunaannit peqataasut

Qupp. 17 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaafﬁisa ukiuni 30-nngortorsiornera

UNIFEF-Danmark pingasunngornermi novembarip 20-ani FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaaffiisa ukiuni 30- nngortorsiornera nalliussivaat. Tamanna pivoq FN-byen København- imiittumi, tassanilu anguniakkat piviusunngortinniarlugit suliniaqatigiiffit assigiinngitsut akornanni summersuineq, ilisimasanik tunioraaqatigiinneq, peqatigiiffiit nukittorsarnerat aamma attaveqarfiit pilersinnissaat anguniarneqarpoq nunarsuarmi meeqqanut tamanut massakkut Meeqqat paasisimasaqarluartuupput siunissamilu iluaqutaasussanik. Jens Heinrich aamma Natuk Rosing Fleischer Kalaallit Sinniisoqarfiat sinnerlugu peqataapput.

Nalliussineq aallartinneqarpoq ”Mads og monopolet” immikkut sammisaq, tassani Ida Auken, Ellen Hillingsø, Anne Glad aamma Niklas Vistisen (Meeqqat atuarfiini fællesrådimi siulittaasoq) tassani oqallisigineqarput akunnattoorutit aamma meeqqat pisinnaatitaaffii. Tamatuma kingorna Lego Foundation-ip pisortaata tullia Kasper Ottosen Kanstrup aningaasaateqarfiup meeqqanut tunngassuteqartunik suliai pillugit saqqummiivoq, tasani immikkut pinnguat LEGO atorlugit pinnguariaaseq ilinniarneqartanera LEGOp SIX BRICKS saqqummiivoq. Ullueqqasioreernerup kingorna UNIFEF-ip generalsekretæria Karen Hækkerup, Redbarnet-ip generalsekretæria Johanne Schmidt-Nielsen aamma Børns Vilkår-ip pisortaa Ramus Kjeldahl meeqqat inuusuttuaqqallu UNIFEF Nationale Rettighedsråd-inngaanneersut tungaanniit apeqqarissaarfigineqarput meeqqat pisinnaatitaaffiisa suliaanik tunngassunik. Tamatuma kingorna Mr. Child Rights Hero: Ashok Dyalchand – World Children’s Prize 2019-imi ajugaasoq suliatik pillugit – Indien-imi meeqqat katitinneqartarnerannut akerliuneq pillugu – saqqummiivoq. Paarnaarussivimmi inerinarsoqatigiit Qallunaat Nunaanni paarnaarussivinneersut meeqqat angajoqqaaminnik paarnaarussaaqqasunik ilagisallit peqatigigalugit erinarsorput, tassani taallami oqariartuutigineqarpoq qanoq oqaatigineqartarnersoq iliuuserineqartarnersorlu ataata anaanaluunniit paarnaarussivimmiittoq paasineqaraangat. Ineriartornermut suleqatigiissitami ministeri Rasmus Prehn Danmarkimi naalakkersuisut ineriartornermut politikkimi suliatik aamma meeqqat aamma suleqatigiinneq pillugu saqqummiivoq. Ualiatornerani UNICEF-imi nersornaat Danmarks Radios Ultra-mut tunniunneqarpoq. Ultra nutaarsiassani meeqqanut naleqqussarlugit tusartittarpai, taamalilluni annertunerusumik paasinnissinnaneq ilisimasanillu qaffasinnerusunik meeqqanut tunnniussisarluni.

Qupp. 18 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Unikkallarnerup kingorna oqalliffiit assigiinngitsut ingerlanneqarput. Oqalliffiit ilagivaat ”Kalaallit Nunaanni meqqat atugarliornerat qanoq unitsissinnaavarput”. Mary Fonden ”Det sociale Landkort” qanoq isikkoqarnersoq erseqqissarlugu saqqummiuppaa, taannalu SUS (Socialt Udviklingscenter) suleqatigigalugu suliarisimavaa. Suleriaatsit qanoq ingerlanneqarsinnaanerannut aqqutissiuisoq tunaartaqarpoq suleqatigiinnerit kattuffinni peqatigiiffinnilu, anigaasaateqarfinni aamma pisortat ingerlatsiviini meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaanni sullissisut qanoq qaninnerusumik suleqatigiittoqarsinnaaneranik tikkuussivoq. Saqqummiinerup kingorna Rikke Blegvad Tasiilami ukiut arfineq marluk ilinniartitsisutut sulisimanermini nalaassimasani pillugit saqqummiivoq. Rike Blegvad DR pisimasuinnik tunngaveqartumik filmiliaani ’Byen hvor børn forsvinder’ inuttaasuni pingaarnerit ilagivaat, taannalu 2019-imi maajimi aallakaatinneqarpoq. Taava Nivi Rosing NAKUUSA-mi meeqqat siunnersuisoqarfiani ilaasortaq meeqqat atugarisaat pillugit suliaminnik saqqummiivoq. Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen politikkikkut isummani saqqummiuppaa qanoq pissutsit pitsanngorsarneqarsinaaneri tikkuarpai. Apeqqarissaarfigineqartut pingasuusut unammillernasinnaasut annertusinnaanerarpaat, kisianni ilorraap tungaanut ingerlasoqarnera taallugu. Pingaartumik nuannaarutissaavoq nipangersimaannarneq qimakkiartuaarneqarnera atugaagaluttuinnarnera aamma kalaallit qallunaallu naalakkersuinikkut suliaqartut suleqatigiilernerat ammaaffigineqarmat. Suligasuarneq pitsaasoq anguneqarsinnaavoq ataqatigiissarilluarnikkut aamma suleqatigiilluarnikkut, aamma fonde-t akornanni sammisani suliani assigiinngitsuni.

Ullormi programmi uani takusinnaavoq.

Danskit/kalaallit nunanut allanut politikkiat pillugu ph.d. ilisimatuutut allaatigisaq doktorgrad-imik pissarsitsivoq

Danskip ilisimatuup Marc Jacobsen-ip pingasunngornermi 27. november ph.d.-mut ilisimatuutut allaatigisani illersorlugu saqqummiuppaa “Arctic Identity Interactions – Reconﬁguring Dependency in Greenland and Denmark’s Foreign Policy tamanna pivoq Institut for Statskundskab-imi qanga kommunehospitaliusimasumi Københavns Universtitet (CSS). Taassuma allaaserisaminit illersuinerminillu tamanna doktorinngussutigaa.

Saqqummiussinerup 40-45 minuttinik sivisussuseqartup ingerlanerani Jacobsen-ip pingaarnertut sammivaa immikkoortut sisamaat ph.d.-mut allaaserisamini ”Greenland’s Arctic Advantage: articulations, acts and appearances of sovereignty games”, naatsumik oqaatigalugu assersuutit pingasut sammivaat qanoq Kalaallit Nunaat assigiinngitsutigut iliuuseqarnermigut nunani assigiinngitsuni naapeqatigiittarﬁnni sulissutigisinnaagaa Danmark-imit annertunerusumik nunanut allanut politikkikkut pisinnaasanik pissarsisinnaagini.

Apersuisitsinermi naliliisussatut ataatsimiititaliamit immikkut sammineqarput allaaserinninnermi sammisanut tunngasut kiisalu apeqqutigineqarluni allaaserisami paasisimasat qanoq

Qupp. 19 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

atorneqarsinnaanersut nunat inoqqaavisa aamma siornatigut nunasiaateqarsimasut akornanni pissutsinik pitsaanerusumik paasisinninnilernissaannut. Naliliinissamut ataatsimiititaliap Kristian Søby Kristensen (Københavns Universitet), Iver Neumann (Fridtjof Nansen Instituttet) aamma Elana Wilson Rowe (Norsk Udenrigspolitisk Institut) inutta-qartup saniatigut, oqalugiarnermut tusarnaartut ilagaat inuiaqatigiinni ilisimatusarnikkut ilisima-sallit nuimasut arlallit aamma Kalaallit Nunaannik ilisimasallit ilaatigut: Ole Wæver aamma Ulrik Pram Gad (siunnersuisut), Camilla T. Sørensen (Forsvarsakademiet), Anders Wivel (Københavns Universitet) aamma tusagassiortoq Martin Breum. Tamatuma saniatigut inuit 30 aamma 40 akornanniittut tusarnaarput, taakku ilaqutaagunavipput, ilinniartut soqutiginnittut aamma innuttaasut ataasiakkaat Kalaallit Nunaannik aamma nunanut allanut politikkikkimik soqutiginnittut.

Carlsbergfondet-imit tapiifﬁgineqarluni Jacobsen periarﬁssinneqarpoq ukiuni marlunni tulliuttuni tuluit nunaanni Cambrigde Universitet-imi Arctic Cultures -mi post.doc.-itut sulinissamut

Saamerlermit: Naaliliinissamut ataatsimiititaliaq, Iver Neumann, Kristian S. Kristensen, Elana. W. Rowe aamma ph.d Marc Jacobsen. Assiliisoq, Ole Wæver

Tallimanngornermi ilisimatitseqatigiinneq GEUS peqatigalugu

Tallimanngornermi 22. november geofysiker Jens Jørgen Møller aamma geolog Christian Knudsen ikkannersuarni suliniut aamma nunat assigiingitsut Qalasersuarmik Avannarlermik piumasaqaataat pillugu sulinermik saqqummiussipput. GEUS ukiuni arlalinni suliamik sammisaqarsimapput, tassani Kunngeqarfiup Danmark-ip tungaanit Qalasersuup Avannarliup imaata naqqanik sumiiffinnillu allanik pillugit Naalagaaffiit Peqatigiivinut piumasaqaatai pillugit.

Naalagaaffiit Peqatigiit imarpiit pillugit isumaqatigiissutaanni, kunngeqarfiup 2004-mi peqataaffigiligaani, nassuiaasersorneqarput naalagaaffiit piginnaatitaaffii akisussaaffiilu nunarsup imarpiinik atuisarnissaq pillugu.

Qupp. 20 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Nunap assingani takuneqarsinnaavoq GEUS-ip misissuisarﬁat LOMROG II-imi, 2009 Immat naqqinik tunnuissisarnermut aalajangiiniartarneq ukiuni amerlasuuni pisarpoq, matumanilu nunap sananeqaataanik ilisimatusarneq pingaarutilimmik inissisimavoq. Nutaamik periaaseq ineriartortinneqarsimasoq atorlugu GEUS-p qanittukkut ujarak 80 kilo-mik oqimaassusilik Lomonosov-p ikkanneranit 2-3,5 km-inik itissusilimmeersoq qaqissimavaa. Lomonosov-p ikkannera atitussuseqarpoq Kalaallit Nunaannit Qalasersuaq Avannarleq aqqusaarlugu, ujaqqanillu misissuinerit ikkanneq Kalaallit Nunaannit atitussuseqarnera pillugu apeqqutit akissutissaqartilersimavaat.

Paasisat takutippaat, ujarak ilaatigut mangan-imik saviminissamillu akulik Kalaallit Nunaata qaqqaasa ineriartorneri assigalugit pisimasoq. Taamaalilluni ersarissumik takuneqarsinnaalerpoq ikkanneq pineqartoq ilumut attaveqartuusoq. Misissuisimanerit ilisimatuutigut allagaatigisartakkanut saqqummiunneqarsimavoq, taamaalillunilu ilisimatuunit tutsuigisaasunit misissorneqarsimalluni.

Rusland aamma Canada aammattaaq Qalasersuup Avannarliup imaata naqqanik piginnilerniarlutik piumasaqarsimapput, naatsorsuutigineqarsinnaavorlu 2025-mi 2026-miluunniit qinnuteqaat tamakkerlugu aalajangiisoqarumaartoq. Tamatumali kingorna nunanit Qalasersuarmik Avannarlermik piumaqartut akornannit isumaqatigiinniarneq aallarnerneqarumaarput. Kunngeqarﬁup tungaanit suliniut tamarmi akeqarsimavoq 330 mio. kr.-nik, tamatuminnga 125 mio. kr.-it Qalasersuarmut Avannarlermut atorneqarsimallutik. Aammattaaq Savalimmiut aammalu Kalaallit Nunaata kujataaniittut sumiifﬁit suliarineqangajalerput.

Sammisamik soqutiginartumik ilisimatitsineq naammassineqarpoq apeqqutinik saqqummiussinikkut, taamalu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁani sulisut ilaat ilisimasaqarnerulerlutik.

Qupp. 21 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tyskit ambassade-anni paasiniaaqatigiinneq: Climate and Perspectives for the Arctic Marlunngorneq decemberip pingajuanni tyskit Danmarkimi ambassade-at Europa Kommission-ip Danmarkimi sinniisoqarﬁat peqatigalugu”Climate and Perspectives for the Arctic”-imik taallugu paasiniaaqatigiissitsipput. Paasiniaaqatigiinnermi peqataasoqaqaaq, inuit 80-it taakku ilaanni ambassadørit arlallit. Paasiniaaqatigiinneq Paasiniaaqatigiinnermi oqalliseqataasut. saamerlermi Jens ambassade-p inaanni København- Heinrich Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁanit imi ”Portland Towers”-imi pivoq.

Tyskit ambassadøriat Detlev Rünger tikilluaqqusivoq paasiniaaqatigiinnermilu pisussat saqqummiullugit. Kingorna Alfred Wegener Institut-imi Issittoq pillugu immikkoortortaqarﬁanni pisortaq Volker Rachold Insitut-ii suliatik pillugit saqqummiivoq. Institut-i Issittumi ilisimatuutut misissuinermi siuttut ilaanniippoq. Ilaatigut MOSAIC-projekt-imilu peqataapput. Projektip annersaraa tyskit umiarsuaat ilisimatuussutsikkut misissuut Polarstern-imik atilik atorlugu misissuinerit. Umiarsuaq sikup ingerlaarnera malillugu Qalasersuup nalaani ukioq ataaseq ingerlaarpoq. Projektimi nunat 19-it peqataapput, Danmark-i ilanngullugu. Rachold aamma Institut-imi silap pissusiata allanngoriartornera pillugu ilisimatuutut misissuinerit pillugit oqaluttuarpoq. Silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneri Issittumi ersaripput. Issittumi kiassuseq agguaqatigiissillugu 1970-imit 2017-imut 2 gradinik qaffassimavoq. Tassunga atatillugu Rachold-ip oqaatigaa Issittumi pisut nunarsuarmut sunniuteqarmat. Assersuutigalugu kiassutsip qaffannerata kingunerissagaa ukiuni hunnorujukkuutaani tulliuttuni imaq 25-50 meterinik qaffannissaa ilimagineqartoq.

Kingorna paasisimasallit oqallitsinneqarput Line Frederiksen-ilu tassani oqallitsitsisuuvoq. Tyskit nunanut allanut ministeriaqarfiannit Europa-p avannarpasissuanut immikkoortortaqarfimmiit Andrea Berdenski Tyklandip Issittoq pillugu iliuusissatut pilersaarutaat saqqummiuppaa. Europakommissionimi Issittoq pillugu siunnersorti Jari Vilen. Danmark-ip Nunanut allanut miniteriaqarfianni Issittumut ambassadøriat Thomas Winkler kiisalu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianit Jens Heinrich aamma peqataapput.

Naggasiullugu peqataasunit apeqquteqarnissamut ammaapput. Apeqqutit ilaaniippoq silap pissusaata allanngoriartorneranut atatillugu Issittoq illersugassangortissallugu pisariaqarnersoq. Tamanna Namminersorlutik oqartussanut sinniisup akerlilerpaa.

Qupp. 22 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

DI Greenland Conference 2019

Dansk Industri decemberip sisamaani ukiumoortumik Greenland Conference ingerlanneqartar-tumik aaqqissuussivoq. Ukioq manna ataatsimeersuarnerup aallaavigaa ’connections’ soorlu tamanna saqqummiussinerni ersersoq. Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁanit peqataapput Lida Lennert aamma Natuk Rosing Fleischer.

Aallarniilluni DI-p pisortaanera Thomas Bustrup katersuussimasunut tamanut tikilluaqqusivoq oqarlunilu tamanna tallimassaanik Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimeersuarnerusoq. Taassuma ilanngullugu oqaatigaa ukiut tamaasa nalilersorneqartartoq ataatsimeersuarneq suli naleqquttuunersoq ingerlateqqissallugu, tamatumunngalu oqarpoq tamanna siornatigornit suli annertunerusumik naleqqutilersimasoq. Tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq ilisaritippaa ataatsimeersuarnermut ammaasussaq. Oqalugiarnermini Qujaukitsup erseqqissarpaa pingaartinneqartoq Kalaallit Nunaannut ajornaquteqanngitsumik attaveqarsinnaaneq, tamanna niueqatigiinnermut takornariaqarnermullu tunngappat. Taassuma erseqqissarpaa Kalaallit Nunaanni aningaasaliisartunut suliffeqarfinnullu Kalaallit Nunaanni aningaasaliiniartunut pitsaanerpaamik inatsiseqarnikkut sinaakkuteqarnissaallu anguniarneqartoq. Tamatumunnga oqarpoq ”money has no color and money doesn’t stink”, taamaattumik kikkut tamarmik Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissaannut tikilluaqqusaasut. Tamatuma kingorna Arctic Economic Council-imi siulittaasoq, Heidar Gudjonsson Issittumi isumalluutit pillugit aamma tamakkua illoqarfinnut noorarnermut tunngasortai pillugit saqqummiussivoq. Tamatumunnga oqaaseqarpoq ilaatigut inuit katerullutik illoqarfinni najugallit Issittumi isumalluutit pigineqartut pisariaqartittaraat. Amerikamiut aallartitaqarnikkut suliaqartittagaat Sung W.Choi Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni aallartitaqarnikkut attaveqaatinik annertusaanissamut suliassinneqarsimasup, tamatuma kingorna USA-p Kalaallit Nunaanni soqutigisai pillugit saqqummiussivoq erseqqissarlugulu soqutiginninneq ilumoorunneqartoq. Taassuma tamatumunnga oqaatigaa namminerminut isumaqatiginartikkini qangatut aallartitaqarnikkut sulineq, tassani inummiit inummut naapitsineq pisarpoq, tassami nammineq pingaartikkamiut innuttaasunik ilisarimannilernissaq. Aammattaaq taassuma oqaatigalugu USA tassaajumaartoq Kalaallit Nunaata toqqagassaa siulleq aningaasarsiornikkut suleqatissamik toqqaniarneranut tunngatillugu.

Unillatsiarnerup kingorna Greenland Venture-mi pisortaq Karsten Høy Kalaallit Nunaanni periarfissat amerlasuut aatsitassarsiornikkut, takornariaqarnikkut, attaveqaatitigut atortorissaarutit il.il. pillugit saqqummiussivoq. Taassuma naggataagut erseqqissarpaa ”we are not open for business, we are in business”. Attavik-mik pilersitseqataasoq John “Luk” Siegstad digitaleqarnikkut naligiinnginnermik millisaaniarlutik siunnerfitsik pillugu oqaluttuarpoq, matumani mobil-kut imaluunniit internet atorlugu attaveqarnerup pitsanngorsaaniarneq sumiiffinni avinngarusimasuniluunniit atorneqarsinnaasoq. Attavik tassaavoq kalaallit suliffeqarfiat nutaaq 2021-milu nioqqutissiartik saqqummiunniarpaat. Tulliulluni Royal Arctic Line-mi pisortap Aviâja Lyberth Lennert-ip saqqummiuppaa, suliffeqarfiup aaqqissuussaanerata allanngortinnera, ilaatigut Eimskip-imik isumaqatigiissuteqarneq aammalu Nuummi umiarsualivik nutaaq, Sikuki pillugu. Suliniutit nutaat qulakkiissavaat Kalaallit Nunaata nunarsuup sinnera assigalugu tamanut ammasuunissaa.

Qupp. 23 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tamatuma kingorna Kalaallit Airports-ip siulittaasua Jóhannus Egholm Hansen oqalugiartarfimmut pivoq paasiuminarsarlugulu Kalaallit Nunaanni mittarfissat qanoq kinguneqartitsisinnaanersut pillugit. Tassani assersuutinik Savalimmiuni mittarfimmik annertusaanikkut ilaatigut ilaasut amerlinerannik kiisalu timmisartut tikittartut aallartartullu assigiissaarnerusumik pilersimanera pillugit saqqummiussivoq. Nangilluni pisortanut sammititamik tinnersaavoq Ataatsimiinnermi peqataasut oqaloqatigiittut takornariaqarnermut annertunerusumik aningaasaleeqqullugit.

Ataatsimiinnermi tullermi aatsitassarsiorneq sammineqarneruvoq. Tassani Christian Jervelund fra Copenhagen Economics-meersup aatsitassarsiornerup aningaasarsiornerullu ataneq pillugu oqaaseqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaat qanoq iliorluni sammisami tassani iluatsitsisinnaanersoq. Taassuma Kalaallit Nunaata aatsitassatigut 2019-2023 anguniagassai assut nersualaarpai taallugulu pisunik allanngorluinnartitsisinnaasutut taaneqarsinnaanerarlugu, tassami tamassuma naligiinnerulluni isumaqatigiinniarnissaq ammaammagu. Kalaallit Nunaat taassuma isiginninnera malillugu avinngarusimasutut piunnaarluni, qitiusumik inissisimasutut pilersimavoq. Tamatuma kingorna Rolf Kjærgaard Vækstfonden-imeersoq, Hu Zesong Shenghe Resources-meersoq, Bo Møller Stensgaard Blueray Mining-meersoq kiisalu Eldur Olafsson AEX Gold-meersoq oqalugiarput, sammillugillu aatsitassarsiornermi suliniutit suliunitissallu pillugit. Tamakku kinguneratigut Tele-Post-mi pisortaanerup Kristian Reinert Davidsen saqqummiivoq, tassani oqaluttuarineqarluni akisussaafﬁtsik Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni attaveqarniarnerup ingerlajuartinnissaa – aamma erseqqissarlugu suliffeqarﬁtsik Kalaallit Nunaannut naliliusoq pillugu.

Naggataatigut politikkikkut sammisortaa oqallinnermi sammineqarpoq, tassani Issittumut Danmarkimut Aallartitap Thomas Winklerip saqqummiuppai sulinermini pingaarnersiukkat. Taassuma immikkut taavaa issuagaq ”Arctic is hot and Greenland is the hotspot”, oqarlunilu nammineq isumagalugu ullumikkut sakkulersorluni akerleriittoqanngitsoq Issittumi suleqatigiinneq pissutigalugu – aammalu siunissami Issittumi taamaattumik pitsaasumik suleqatigiinneq pisariaqartinneqartoq. Naggasiullugu kalaallit folketingimi ilaasortaasa marluk Aaja Chemnitz Larsen, IA aamma Aki-Mathilde Høegh-Dam, Siumut, akornanni oqallinneq pivoq. Tamanna Jakob Strøm-imit aqunneqarpoq. Oqallinnermi ilaatigut sammineqarpoq aningaasatigut politikkikkullu Kalaallit Nunaanni nammineersinnaaneq. Tassani Aki- Mathilde Høegh isumaqarpoq pisariaqartoq politikkikkut namminiilertariaqartugut aningaasatigut namminiilertinnata, tassami naalagaafﬁunerup ammaatissammagu nunani assigiinngitsuniilernermi periarﬁssat amerlanerusut ammaatissammagit.

Qupp. 24 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Aaja Chemnitz Larsen paarlattuanik isummersuutigalugu aallaqqaammut uagut Danmark-mik, nunanik avannarlernik, EU-mik suleqateqarnissarput aammalu USA-mik ileqarnissarput. Taassumali pingaartippaa USA-p Danmark-ip inissisimanera taarsissanngikkaa. Taassuma kissaatiginartippaa Danmark naligisatut isigilernissaa, maanna taassuma isiginninnera ullumikkut taama inngimmat.

Ataatsimeersuarneq tamanna assut imartuvoq soqutiginarlunilu, aamma erserluni naalagaafﬁup iluani nunanilu assigiinngitsuni ingerlataqartut Kalaallit Nunaannik soqutiginninnerat.

Frankfurt-imi Qanga Oqaluttuat Decembarip qaammataani Lida Naalakkersuisup siulittaasua sinnerlugu Nuka Godtfredsen aamma Lisbeth Valgreen Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera pillugu saqqummersitsineranni ammaanersiornermi peqataavoq, saqqummersitsineq itsarsuarnisanik katsersugaasivimmi Frankfurtimi pivoq.

Saqqummersitsineq piviusunngorpoq Frankfurtime qallunaat ambassade-at sulqatigilluarneratigut, taamaammat Saamerlermit: Nuka Godtfredsen, Lida Lennert, ambassadøri tyskit tungaanninngaanniit Lida Danmark-ip Berlinimi ambassadøriat Friis Arne Namminersorlutik Oqartussat Petersen aamma Lisbeth Vahlgreen. tungaanninngaanniit peqatigalugu ammaanersiornermi oqalugiarput. Taamatuttaaq Frankfurtip borgmesteria aamma katersugaasiviup pisortaa katersugaasivimmut tikilluaqqusinermi oqalugiarput. Nuka Godtfredsen oqalugiarnermini saqqummersitsinermut atatillugu suliaq aamma saqqummersinnersitsineq Qanga Oqaluttuat oqaluttuassartaa saqqummiuppaa.

Saqqummersitsinerup inersuaa ulikkaarluinnarluni, inuit 100-t sinnerlugit peqataapput Frankfurtimi itsarsuarnisanik katersugaasiviup inerssuini alutoornarluinnartuni ingerlanneqarpoq. Oqalugiareernerit kingorna inuit inersuarmut saqqummersitsivimmut isaapput. Tassani Lida-p naapippai inuit amerlasuut Kalaallit Nunaata ineriatorneranut aamma siunissami kissaataannik tusarusullutik apersuisut naapippai. Annertuumik Kalaallit Nunaannut soqutiginnittoqarpoq, misilittakkat tungaatigut aamma ikinngutigiinnerit Kalaalllit Nunaanni qanoq ittuuneri tusarunneqarput. Ilaatigutoqaloqatigivara Sisimiuni kigutigissaasumik soraarninngornikumik ikinnguteqarsimasoq uattulli Lennert-imik naggatilimmik. Qallunaat Berlinimi ambasssadeqarﬁa pitsaalluinnartumik Kalaallit Nunaata qanga nalitsinnilu oqaluttuarisaanera aamma ullutsinni inissisimaneq nittarsaappaat, taavalu eqqumiitsuliorneq aqqutigigalugu annertunerusumik tyskit inuiaqatigiivinut naalagaaffeqatigiinnerup iluani Kalaallit Nunaannut tunngasumik paasissutissiillutik.

Qupp. 25 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

DIIS-imi isumasioqatigiinneq: Issittumi pissaanilissuit politikkiisa annersigaluttuinnartut qanoq aqunneqarsinnaaneri pillugit Decembarip 12-ni Dansk Institut for Internationale Studier (DIIS)-meersut ilisimatuut marluk Camilla T. Sørensen aamma Mikke Runge Olsen saqqummiuppaat nalunaarusiaq Kunngeqarﬁp Danmark-ip Issittumi naalagaafﬁssuit politikkikkut annertusaanerat qanoq iliorluni aqussinnaaneraa pillugu.

Isumasiortitsinermut inuit 80 missaanniittut peqataapput ilaatigut Finland-ip aamma Norge-p aallartitaat kiisamut Sverige-p aallartitaqarfianit, Canada-p aallartitaqarfianit aamma Camilla T. N. Andersen DIIS-imi saqqummiivoq Udenrigsministeriap Issittumut Amerikallu avannaanut tunngasunut allaffianit sinniisut.

Nalunaarusiamut allaaserinnittut isumaat malillugu naalagaaffiit pissaanilissuit Rusland, Kina aamma USA ukiuni kingullerni annertusiartortumik Issittoq pillugu soqutiginnilersimapput. Tamanna isumaqarpoq nalunaarusiamik allaaserinnittut malillugit, Kunngeqarfiup Danmark-ip tungaanit eqqarsaatigineqassasoq, qanoq allatut iliorsinnaanerluni Issittumi pissaanillit politikkikkut ineriartortitsinerannik qanoq iliortoqartassanersoq. Nalunaarusiami immikkoortut arfinillit innersuussutigineqarput, Kunngeqarfiup tungaani nalilersorneqartariaqartutut isumaqarfigineqartut. Annertunerpaamik maluginiagassaasutut isumaqarfiginarpoq, nalunaarusiami allaaserinnittut isumaqarmata, Kunngeqarfiup Danmark-ip pitsaaneruffigisariaqaraa nunanik avannarlernik allanik suleqateqarnissaq paasissutissanillu paarlaasseqatigiittarnissaq. Nalunaaarusiaq malillugu nunat avannarliit annertuumik soqutigisaqarput ilisimasanik paarlaasseqatigittarnissamut aammalu akornerminni ataqatigiissaarisarnissaminnut, tassami taakku soqutigisaat assigiissorujussuummata. Nunat tamarmik Issittumi sakkutuulersunnginnissaq eqqissisimanerullu ingerlaannarnissaa anguniarpaat.

Nalunaarusiaq malillugu ilisimasanik paarlaasseqatigiittarneq, ataqatigiissaarineq aammalu nunat avannarliit Issittoq pillugu politikkiannik assigiimmik tunngavissiisarneq USA aamma NATO annertunerusumik nunat avannarliit Issittumi aaqqiagiinngissutaalersinnaasunik aqutsiniartarnerannik suli annertunerusumik mianerinnittalernissaat. Naak USA nunat avannarliit suli pingaarnerpaatut iligigaluaraat, taava USA-p nalunaarusiaq malillugu oqaluttuarisaanikkut sivisuumik nunat mikisut iligisami immikkut kissaatigisaat aamma navianartorsiortitsisugisinnaasaminnut namminneq isumartik malillugu iliuuseriagaannut mianerinnittarnera naammaginanngitsuusoq.

Nalunaarusiaq aamma assersutissaavoq danskit nunallu assigiinngitsut annertusiartortumik Kalaallit Nunaannut Issittumullu soqutiginninnerannut.

Qupp. 26 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Umiarsuaatillit Peqatigiifﬁata tallimanngornermi ilisimatitsinerat

Tallimanngorneq decembarip 13-iani Søren Enemark Umiarsuaatillit Peqatigiiffianit Nunat immallu issittut avannarliit tungaaniittoq assartuineq sullissinerlu pillugit saqqummiivoq. Qallunaat umiarsuaatillit suliffeqarfiuvoq aamma sulisitsisut peqatigiiffiisa ingerlatsiviat qallunaat soqutigisaat naapertorlugit sullissisoq. Nunat issittut avannarliit soqutigineqarnera sullivigineqarneralu annertusiartortillugit peqatigiiffiup ilaasortai amerliartorput.

Nunat immallu issittut avannarliit imartaani umiarsuarnik angalaneq annertuunik piumasaqaateqarpoq imarsiornerup tamatigut ajornakusoorsinnaanera pissutaalluni. Umiarsuit imartani taamaattuni atorneqartut oqimaannerujussuupput, taamaalillutillu orsussassamik annertuumik atuisuullutik. Nunat immallu issittut avannarliit imartaani angalaneq akisuneruvoq nunat kiattut akornanni umiarsuarmik angalanernut sanilliukkaanni. Silap pissusaata Søren Enemark Sinniisoqarﬁmmi sulisunut allanngoriartornera malitsigalugu umiarsuit saqqummiivoq immakut assatuutit nukissuutinik allaanerusunik atortoqarnissaat suliniutigineqarpoq. Siunissaq isigalugu umiarsuit massakkut mingutsitsisumik dieselimik orsussaqarnerat taarserneqassaaq. Umiarsuit nunarsuaq tamaat isigalugu 2 aamma 3 % akornanni annertutigisumik mingutsitsisuupput. Nunat immallu issittut avannarliit ataqatigiinnermut aaqqissuussineqannginnera unammillernartuuvoq, pingaartumik umiarsuarnik tulattarfeqannginnera unammillernarpoq. Taamaammat Nunani issittuni umiarsuarnik angalaneq ajornarnerulersippaa aamma immakkut angalaneq.

Nunarsuaq tamakkerlugu umiarsuit assartuutit peqatigiiffiat FN ataaniittoq (IMO) Nunani issittuni umiarsuarnik angalanermut malittarisassiorsimavoq. Polar Code-p siunnersuutaa Qallunaat Umiarsuaatillit akuerivaa, malittarisaliuuppaa nunani issittuni piffiit illersorniarlugit. Nunat assigiinngitsut akornanni aamma Nunat issittumiittut Nunat immallu issittut avannarliit iluanni umiarsuarnik angallanneq annertusiartussasoq naatsorsuutigaat. Nunat immallu issitut avannarliit nioqqutissanik assartuuffigileqarluni angallaffiunissaa soqutigineqarmat, pingaartumik nunat nioqqutissiortut nunanut atuisunut nioqqutissat assartorneqarnissaat.

Kalaallit Nunaat taamaasilluni annertusiartortumik ilaatinneqartalissaaq nunarsuarmioqataasut soqutigisat naapertorlugit.

Qupp. 27 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Ukioq 2019-imi atorfinitsitanik pikkorissaasarneq Pikkorissaanerit Kalaallit Nunaanni sulilersussat tamarmik peqataaffigisinnaavaat – pisortani namminersortuniluunniit atorfinissimagaanni.Atorfineqqaanut pikkorissaanerit qaammammut ataasiarlutik ingerlanneqartarput. Pikkorissarnerit nalinginnaasumik qaammatip aallartinnerani ingerlanneqartarput, pikkorissaanerillu ulluni marlunni najuunnikkut ingerlanneqartarput Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani.

Pikkorissaanerit ingerlanneqartarput Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁani Christianshavn-imiittumi, tassanilu pikkorissaanermi peqataasoq Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuuneq kiisalu inuiaqatigiinni iluaqutissatut ilisimasassaat pillugit paasitinneqartarpoq. Sapinngisamik – soorunami nunamut pingaartitsineq aallaavigalugu – Kalaallit Nunaat ilisaritinniartarparput inuiaqatigiiusut siuarsimasut soqutiginartuusullu sukkulluunniit unammilligassanik naapitaqarﬁusoq.

Makku sammineqartarput: Atassuteqaqatigiinneq aamma attaveqarneq, akileraarutit akitsuutillu pillugit paasisitsineq, CITES, uumasut pinngortitarlu, illoqarﬁit, pinngortitami isumannaatsuunissaq, Kalaallit Nunaat piorsarsimasoq ”qanganisamut” sanilliullugu, oqaluttuarisaanikkut politikkikkullu ineriartorneq, Namminersornerullutik Oqartussaaneq/Namminersorlutik Oqartussaanermut sanilliullugu, aatsitassarsiorneq, oqaatsit, isummat pigiliutiinnakkat, unammilligassat, eqqarsartaaseq, quiasoriaaseq sammilaarlugit, kiisalu kulturimik paasinninneq pikkorissarnerup ilaatigut qitiufﬁgissavaa.

Novembarimi 2019-imi pikkorissartut

Qupp. 28 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁata kissaatigaa pikkorissartut ataasiakkaat pisariaqartitaat pikkorissarnermullu peqataanera naapertorlugu pikkorissarneq aaqqissorniartarpaa, pikkorissarneq tamanut uummaarissumik misigisaqartitsiniassammat.

2019-immi januarimiit decembari ilanngullugu katillugit pikkorissartut 100-it peqataapput, maaji juulilu minillugit, suliffeqarfiit makku: Avannaata Kommunia, Dansk Biblioteks Center, Asiaq, Sømandsmissionen, Air Greenland, Inatsisartut Ombudsmandiat, Ilisimatusarfik, Kalaallit Nunaata Radioa, Nunatta Atuagaateqarfia, GrønlandsBANKEN A/S aamma Naalakkersuisoqarfiit Aqutsisoqarfiillu assissigiinngitsut Namminersorlutik Oqartussat ataanniittut. Taakunannga pikkorissartut 43%-ii Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfiani atorfinittuupput. Pikkorissartut ilagaat inuit 12-it piffissami aalajangersimasumi immikkut toqqakkat siunertalimmik suliartortitaasussat, taakkuusut Kalaallit Nunaanni siunertalimmik suliaqartussat Namminersorlutik Oqartussat aamma Qallunaat Nunaata naalakkersuisut isumaqatigiissutaat toqqammavigalugu. Taakku immikkut meeqqanut aamma inunnik isumaginninnermi tunngassuteqartunik imikkut suliaqartuupput, siullermillu Tasiilami Nuummilu sulisussaallutik. Atorfinittut 43-it Peqqissutsimut Pitsaliuinermullu Aqutsisoqarfiup ataani atorfinipput sineriak tamakkerlugu.

Septembarip 1-at 2019-imi aallarnerfigalugu ulluni marlunni pikkorissarneq inummut ataatsimut akeqarpoq kr 7.000,00, taavalu aappariinnut kr. 12.800,00. Akigititap iluaniippoq akunnittarfimmi unnuineq ataaseq ullut pikkorissarfiit akornaniittoq aamma nerisaqarneq tamaat ilaavoq (ullaakkorsiorneq, ullup qeeqasiorneq, kaffi, tii, imeq aamma kaagi pikkorissarnerup ingerlanerani aamma unnukkkorsiorneq pikkorissarfiusup ullup siulliani).

Elisabeth Ringsted maajip 1-at 2019-imi atorfininnermini atorfinitsitanik pikkorissaanerup aqutsinikkut, allaffissornikkut aamma peqataaniarlutik nalunaartut il. il. suliassaqarfiit tamaasa akisussaaffigilerpai.

Pikkorissartut tungaaninngaanniit pikkorissarneq pillugu pitsaasunik amerlasuunillu nalunaarsuutinik tigusaqartarpugut.

Nalilersuinermi nalunaarutigineqartut soorlu imaapput – apeqqut ataaseq sammineqarpoq:

Oqaatsit pingasut atorlugit atorﬁnitsitanik pikkorissarneq oqaasertalersinnaaviuk? (qallunaatut allanneqartut imatut imaqarput) • Tarrarsuisartoq: Pitsaasoq, paasinartunik imaqarluartoq, pissariaqartorlu. • Nakorsaq: Pissanganartoq, nuannersoq aamma paasinartunik imaqarluartoq. • Aningaaserivimmi siunnersorti: Paasinartunik imaqarluartoq, atassuteqaqatigiinneq aamma kajumernarsitsisoq. • Peqqissaasoq: Pisarialik, inuit akunnerminni susassareqatigiinerat aamma piareersimalerneq. • Inatsisileritooq: Qiimanartoq, nuannersoq aamma pikkorissarneq siammasissumik annertuumillu imalik tamanut sammiveqarluni aaqqissugaavoq.

Qupp. 29 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsinera

Ukiumoortumik Naalakkersuisut Siulittaasuat ukiortaami ilassinnippoq 2020-mi januaarip 9-ani. Pisarnermisut ilassinninnerit marluupput. Ilassinninnermi siullermi ministerit, folketingimut ilaasortat, ambassadørit, kunngikkormiut sulisui aamma suliffeqarﬁutillit siulersuisuisa siulittaasui peqataapput.

Pisarneq malillugu qallunaat naalakkersuisut peqataasapput, ministereq ataaseq ilaalluni, ukioq manna immikkuullarissumik peqataapput Danmarkimiit Nunanut allanut ministeri, Illersornissamut ministeri aamma Aalisarnermut ministeri, taasumap saniatigut aamma peqataavoq Folketingimi siulittaasoq, taamaalilluni pisortat tungaanninngaanniit malunnaateqarluartumik peqataasoqarpoq. Taamatuttaaq aallartitat ambassadørit nunanit allanit immikkuullarissumik amerlapput, Asiamiut, Kangiamiut, Afrikamiut, Latinamerikamit, Issittumi nunat aamma Europamit nunat assigiinngitsut. Kalaallit Nunaannut mallunnartumik soqutiginninneq annertuvoq. Qallunaat Nunaata pisortaasa aamma nunat allat aallartitaasa tusarusuppaat Naalakkersuisup siulittaasuata ukiortaami oqalugiarnera.

Pisarneq malillugu Nunanut allanut Naalakkersuisoq sinniisoqarﬁup pisortaa peqatigalugu tikilluaqqusisoq, assini taakku takusinnaavasi. Tamanna ileqquulersimasoq tamanit qaaqqusanit iluarineqarpoq.

Tamatuma kingorna Erinarsoqatigiit Aavaat kalaallisoorlutik tusarnerluinnartunik erinarsorlutillu tussiarput. Ukiup nutaap taamatut erinarsortut tusaassallugit isigalugillu ileqquulersimasoq atuutsinneqartarnera nuannarineqarluarpoq.

Tamatuma kingorna sinniisoqarfiup pisortaa Lida tikilluaqqusilluni oqalugiarpoq. Lidap tikilluaqqusilluni oqalugiarnermini erseqqissarpaa sinniisoqarfimmi ukiut kingulliit sisamat pisortaanermini takusimallugu malugisinnaallugulu Kalaallit Nunaat Qalllunaat Nunaani aamma nunarsuaq tamakerlugu isigissagaanni qitiusutut inissisimalersimavoq. Sinniisoqarfiup tungaaninngaanniit tamanna malunnaatilimmik pissanganartunillu suliassiivoq, naalagaaffeqatigiinnerup iluarsartuunneqarnera aamma namminersorleq pillugu inatsit annertuumik soqutigineqarluni ingerlasimavoq.

2020-mi ambassadørit amerlasuut Kalaallit Nunaannut paasisassarsioriarlutik angalassapput, tamannalu Danmarkimi Nunanut allanut ministereqarﬁmmit aaqqissorneqassaaq Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugu. Peqataasussat allattorsimafﬁanni takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamakkerlugu isigissagaanni soqutigineqarnera annertusoq, soorlu nunat Asiamiut, Kangiamiut, Europamiut, aamma nunat issittumiittut peqataaniarlutik nalunaareersimapput. Naalakkersuisup siulittaasua ukiortaami ilassinnilluni oqalugiarnini aallarnerpaa tikilluaqqusillunilu.

Qupp. 30 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Ukioq 2019 kingumut qiviarlugu eqaavaa ukioq immikkuullarissususoq, tassami nunarsuarmioqataasut takulermassuk Nunani issittuni periarﬁssat assigiinngitsut. Aningaasaliisartut tikilluaqqusaapput, ineriartornissamut arlaatigut iluaqutaasussanik inuiaqatigiinnut peqataarusukkunik. Immikkuullarissumik erseqqissarpaa nunap ataqatigiinnermut attaveqarﬁi projektit maannangaaq sulissutigineqartut aamma aningaasaqarneq pitsaasumik ingerlasoq eqqaavaa. Kalaallit Nunaat ingerlalluarpoq.

USA-p Kalaaallit Nunaanni aallartitaqarfiat suleqatigilluarnissaanut isumalluarpoq, nunallu allat aamma tikilluaqulluaqquai. Erseqqissarneqarpoq Kalaallit Nunaata sinniisoqarfii sisamaasut, Bruxellesimi, Washingtonimi, Reykjavikimi aamma Københavnimi siullertut attavigineqarsinnaasut arlaatigut Kalaallit Nunaannut tunngassunik oqaloqatiginnittoqarusuppat. Pilesaarutaavoq Asiami sinniisoqarfimik ammaasoqarnissaa. Naalakkersuisup siulittaasuata oqalugiarnermini naggasiutigalugu tusarliuppaa inuusuttut akisussaaffimmik tigusissasut ilinniarnermikkut pimoorussinikkullu. Tamanna Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa, nuna inuusuttunit siuttuuffigineqartoq.

Ukiortaami ilassinninnerup aappaa qaaqqusat assigiinngitsuneerput: ministeriani suleqatit, suliffeqarfiit assigiinngitsuni suleqatit, ilisimatusartut, peqatigiiffiit suliniaqatigiiffiit, kulturimut tunngaasutilinnik suliaqartut assigiinngitsut, tamarmik arlaatigut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni erseqqissaaqataasut, suliaqartut, suleqatiginnittullu.Nuannisaqatigiinneq pivoq aamma assit takussutissiilaaarput akunnerit arlalialunnguit nuannisaqatigiittoqarotq, Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnermi aamma nunarsuarmioqataasunit qitiutinneqarluni.

Erinarsoqatigiit Aavaat aamma Nunanut allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger Sinniisoqarﬁmmilu pisortaq Lida Skifte Lennert

Qupp. 31 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiortaami ilasseqatigiissitsinera Assit Hasse Ferrold-ip assilisai

Ane Lone. Lida, Beredskabsstyrelsen-imilu Ane Lone, Lida aamma Danmarkimi Nunanut pisortaq Henning Thiessen. allanut ministeri Jeppe Kofoed.

Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen oqalugiarpoq

Ilasseqatigiinnermit assit amerlanerusut qupp. 37-imit takuneqarsinnaapput.

Qupp. 32 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Det Kongelige Teaterimi nalliuttorsiortuni isiginnaartitsineq tusarnaartitsinerlu Tallimanngornermi januaarip 10-ani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarﬁani pisortaq Lida nalliuttorsiortuni isiginnaartitsinermut Det Kongelig Teaterimi isiginnaaqataavoq. Statsministeri qaaqqusisuuvoq, qaaqqusinera Sønderjyllandip Qallunaat Nunaannut kattuteqqinneranut ukiut 100-inngortorsiornerani peqqutaavoq. Statsministerip programmimi erseqqissarpaa inuiaqatigiit ataatsimuuleqqittut Sønderjyllandiullu angerlamut uteqqitut. Tamamma nakuusersorluni imaluunniit pissaaneq atorlgu ingerlanneqanngilaq, kisiannili eqqissisimanartumik inuit taasitsinneqarnerisigut. Killeqarﬁup aaqqiangiinngissutaanera immikkuullarissuseqartumik qaangerneqarpoq nunarsuarmioqataasunullu maligassiuilluarluni.

Programmimi balletertut isiginnaarpagut, taavalu Carl Nielsen, August Bournonville, Sigurd Barret aamma erinarsoqatigiit Sønderlyllandimeersut tusarnaarlugit. Isiginnaartitsineq tusarnaartitsinerlu nuannivippoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat Kim nulialu Judithe, naalakkersuisoqarfiup pisorta HP nulialu Henriette, sinniisoqarfiup pisortaa Lida uialu Ole, aammattaaq Inatsisartut allattoqarfianni generalsektrekæri Ellen uialu Kristian.

Balkonngimit issiavinnit isikkivigippunga, qaaqqusat allat takusinnaallugit, qaaqqusisoq Statsministeri naalakkersuisoqataalu, qallunaat naalakkersuisoqarﬁisa pisortaat aamma folketingimi ilaasortat. Aamma takuakka statsministeriusimasut Poul Schlüter taavalu Helle Thorning Schmidt. Kiisalu Ataqqinartorsuaq Dronningi aamma Prinsesse Benedikte.

Det Kongelige Teater-ip isertarﬁa

Qupp. 33 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Siku imerlu pillugit ataatsimiinneq

Inuussutissarsiornermut, Nukissiuteqarnermut, Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik 2020-imi januaarip 17-iani siku imerlu pillugit Nordatlantens Bryggen-imi ataatsimiitsitsipput. Ataatsimiinneq inuussutissarsiornermi kalaallit avammut imermik tuniniagassanik pilerisaarineq aamma kalaallit avammut imermik tuninigassanik pioreersut napaannarnissaat pillugit, kiisalu Kalaallit Nunaata kujataani kitaanilu piffiit tallimat nutaat imermik tuniniagassanik periarfissat saqqummiunneqarlutik. Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermut Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Sinniisoqarfiup pisortaa Lida S. Lennert Jess Svane oqalugiarpoq. tikilluaqqusilluni oqalugiarpoq. Ataatsimiinneq marlunnut avinneqarluni ingerlanneqarpoq. Ullaap tungaa pisortat suliffeqarfioreersullu tungaanninngaanniit saqqummiisoqarpoq, taava ullueqqasioreernerup kingorna suliffeqarfiit akunnerminni naapillutik oqaloqatigiinnerat (B2B) ingerlanneqarpoq. Suliffeqarfiit akunnerminni naapilllutik oqaloqatigiinnerat (B2B) suliffeqarfinnit assigiinngitsunit peqataaffigineqarpoq, soorlu imeqarnermut tunngasunik suliffeqarfiit, assartuinikkut suliffeqarfiit aamma nunanit assigiinngitsunit allartitat (ambassadørit) Københavnimi allaffeqarfillit. Ataatsimiinnermi aaqqissuisut programmi suliarisimavaat aningaasaliinissaminnut ilimanaateqartut paasissutissanik geologiimut allaffissornerullu assigiinngitsutigut isiginnnilluni imermik tuniniagassanik tunngasunik paasissutissanik tunniussaqarnermikkut. Sermersiorrtut aamma imermik immikkut ilisimasallit GEUS-imeersut saqqummiipput ilisimatusarneq aallaavigalugu misissuinerit naapertorlugit piffiit tallimat nutaat imermik tuniniagassanik periarfissat misissorsimanerisa inerneri. Tassunga atatillugu Inuussutissarsiornermut, Nukissiuteqarnermut, Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi atorfilittat suna piumasaqaataanersut qinnuteqarnissamut tunngatillugu nalunaarutigineqarpoq. Inuussutissarsiornermut, Nukissiuteqarnermut, Ilisimatusarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Jess Svane oqalugiaammini oqaatigaa Kalaallit Nunaata suliffeqarfiit imermik tuniniagassanik nioqquteqarusuttut suleqatigiinnissaat soqutigimmagu. Peqataasut ilagaat ISIIN-imi atorfilittat, aamma Avannaata Kommuniani borgmesteri Palle Jerimiassen taavalu Qeqqata Kommuniani borgmesteri Mali Berthelsen.

Inuussutissarsiornermi kalaallit avammut imermik tuniniagassanik pilerisaarinerat Tysklandimi, Frankrigimi aamma USA-mi ingerlaqqissaaq. Kalaallit Nunaanni siku imerlu pillugit uani annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit.

Qupp. 34 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tunua: Aallartitanit tamalaat

Lida aamma spanskit ambassadøriat Lida aamma Japan-ip ambassadør Manabu Román Oyarzun Marchesi Miyagawa

Ane Lone Bagger aamma Slovenien-imit ambassadøri Edwin Skrt, Nunanut Illersornissamut ministeri Trine Bramsen allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger Qupp. 35 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Tunua: Aallartitanit tamalaat

Nordlands Fylke-mit sinniisut Danmarkimi paasisassarsiorput. Assimi takuneqarsinnaavoq Lida Jens-ilu Sinniisoqarﬁmmit naapikkaat.

Sinniisoqarﬁmmi pisortaq Lida Lennert Folketing-ip ukiortaami ilasseqatigiissitsinerani peqataavoq. Assimi allat peqataasut ilagalugit.

Assit qulaani talerpianilu: EU-p ambassadøriisa Kbh Rådhus-imi saqqummersitsipputmed Danmark-imi misigisatik aallaavigalugit Assimi takuneqarsinnaavoq Belgiap ambassadør-iata Leo Peeters-ip 2019-imi Kalaallit Nunaanniinnermini Ilulissani assilisaa, Qupp. 36 KØBENHAVNIMI KALAALLIT NUNAATA SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT