Kasvun Ja Supistumisen Ohjauskeinot Ja Elinympäristön Laatu: Tapaus Ranua

K a S u K a t

Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapaus Ranua

Helka-Liisa Hentilä, Risto Suikkari & Timo Leiviskä (toim.)

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston julkaisuja C 120 Oulu 2008

K a S u K a t

Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapaus Ranua

Helka-Liisa Hentilä, Risto Suikkari & Timo Leiviskä (toim.)

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston julkaisuja C 120 Oulu 2008 KaSuKat

Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapaus Ranua Helka-Liisa Hentilä, Risto Suikkari & Timo Leiviskä (toim.)

Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston julkaisuja Julkaisu C 120 Oulu 2008

ISBN 978-951-42-8952-1 ISSN 0358-030X

Saatavana myös painettuna versiona ISBN 978-951-42-8951-4

Kannen kuva: Anna-Maija Huovinen, Mirjam Lehtikangas & Salla Noponen

4 sisällys Helka-Liisa Hentilä & Risto Suikkari 06 Johdanto osa 1. artikkelit

Leena Soudunsaari 11 Paikalliset maankäytön suunnittelun menettelytavat pienten ja suurten hankkeiden ohjaamisessa

Marja Mökkönen & Ismo Vendelin 22 Elinympäristön laatu supistuvassa kunnassa: Ranua ja Suomussalmi osa 2. analyysit

Sirpa Luoma & Anne-Mari Rytkönen 41 Suunnittelualueen historia ja nykytilanteen yleiskuvaus

Anna-Maija Huovinen, Mirjam Lehtikangas & Salla Noponen 44 Maisema ja luonnonympäristö, ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Kalle Oiva, Kaisa Paavilainen, Hanna Pöytäkangas & Liisi Ylönen 47 Rakennettu ympäristö ja liikenne

Jaana Keränen, Outi Ruokamo, Jenny Jungar & Kirsi Vähäkangas 50 Suunnittelualueen väestö, asuminen, työpaikat, palvelut, elinkeinotoiminta, virkistys ja vapaa-aika sekä maanomistus

Susanna Harvio & Niina Kotavaara 53 Pappilanniemen ja Koivutien sekä Kuhan kylän kaavoitus- ja suunnittelutilanne

Mirjam Lehtikangas & Anna-Maija Huovinen 56 Suhangon kaivoshankeen vaiheet ja tilanne

Jenny Jungar, Salla Noponen, Kalle Oiva & Hanna Pöytäkangas 59 Ranuan kirkonkylän rakennuskanta ja kaavatonttivaranto asumisen, palveluiden ja teollisuuden osalta

Outi Ruokamo, Kirsi Vähäkangas & Liisi Ylönen 62 Kittilän kultakaivoksen kaivoskoulutukseen osallistuvien asumistoiveet

Anne-Mari Rytkönen & Sirpa Luoma 66 Rakentamisen ohjaus maaseutukylissä

Jaana Keränen & Kaisa Paavilainen 72 Rakentamisen ohjaus rakennustapaohjeen avulla taajamissa

Susanna Harvio & Niina Kotavaara 74 Rakentamisen ohjaus rakennustapaohjeen avulla pientalovaltaisilla kaupunkialueilla, tarkastelussa Oulun kaupungin uusimmat pientaloalueiden rakennustapaohjeet osa 3. suunnitelmat

Anna-Maija Huovinen, Jaana Keränen, Mirjam Lehtikangas & Kaisa Paavilainen 82 Rantojen Ranua Jenny Jungar, Sirpa Luoma, Salla Noponen & Hanna Pöytäkangas 88 Jäljet lumessa

Tanya Anthony, Margherita Bagiacchi, Martina Bovo, Brice Kester & Szandra Priegl 93 In the field / Making place

Julia Braga, Elena Caruso, Karolina Małyska & Delphine Vomscheid 100 Platform 5 Johdanto Helka-Liisa Hentilä ja Risto Suikkari

Kaupunki, kylä tai muu yhdyskunta ei ole koskaan valmis. Muu- nettelytavat pienten ja suurten hankkeiden ohjaamisessa Leena tostarpeita synnyttävät jatkuvasti erilaiset väestö- ja elinkeino- Soudunsaari tarkastelee Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutoksiin sekä teknologiseen kehitykseen liittyvät tekijät. Suo- mukaisia maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen ohjauskei- malaisessa maankäytön suunnittelussa muutos on ollut yleensä noja liittyen pieniin (l. kertarakentaminen haja-asutusalueella) ja kasvuun varautumista. Pohjoisen Suomen olosuhteissa mer- suurempiin (kaivosprojektit) hankkeisiin sekä ympäristöhallinnon kittäviä kasvuodotuksia on yhdistetty kaivoshankkeisiin. Myös näkemyksiin kuntien ohjaamisesta. Tarkastelussa on se, mitä on Ranuan kunnassa on potentiaalinen Suhangon kaivoshanke, noussut esille ympäristökeskusten ja maakunnan liittojen toimi- jonka mahdollisesti käynnistyessä toiveena on uusien asukkai- joiden haastatteluissa. den saaminen kaivoksen työntekijöiden joukosta kuntaan. Tämä puolestaan mahdollistaisi julkisten ja yksityisten palvelujen ja Toisessa artikkelissa Elinympäristön laatu supistuvassa kunnas- infrastruktuurin säilymisen ja kehittymisen paikkakunnalla. Kai- sa: Ranua ja Suomussalmi Marja Mönkkönen & Ismo Vendelin voshankkeisiin liittyy kuitenkin myös kysymyksiä: kuinka sitou- tarkastelevat supistuvien kuntien erityisongelmia sellaisina kun tuneita kansainväliset kaivosyhtiöt ovat jonkin yksittäisen paik- ne näyttäytyvät KaSuKat-hankkeen case-kohteissa Ranualla ja kakunnan kestävään kehittämiseen ja mitkä ovat hankkeiden Suomussalmella. Pääpaino on elinkeino- ja väestörakenteen vaikutukset ihmisten arkeen ja asuinympäristöön? muutosten sekä muuttoliikkeen tarkastelussa sekä niiden kunnille asettamissa haasteissa. Näitä ja muita kaivostoiminnan vaikutuksia koskevia kysymyksiä tutkitaan Ympäristöklusterin rahoittamassa Oulun yliopiston mo- Tämä raportti sisältää myös keväällä 2008 järjestetyn Asuinalue- nitieteisessä tutkimus- ja kehityshankkeessa ”Kasvun ja supis- suunnittelu- kurssin yhteydessä syntyneitä selvityksiä, tutkielmia tumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu. Tapauksena pohja suunnitteluharjoitustöitä. Kurssin tavoitteena oli perehtyä kes- joisen Suomen kaivoskunnat” (KaSuKat). KaSuKat-hankkeessa tävien pohjoisten asuinympäristöjen suunnitteluun. Ranua ha- on pyritty monipuoliseen ja kokonaisuuksia hahmottavaan kä- vaittiin hyväksi kohteeksi kurssille koska kaavoituksen keston ta- sitykseen niistä erilaisista elinympäristöön kohdentuvista vai- kia oli tarpeen jo nyt ennakoida, millaisia asumismuotoja varten kutuksista, joita globaali kaivostoiminta aiheuttaa pohjoisen ja kuinka paljon aluevarauksia tulisi tehdä, jos oletettu kasvu to- Suomen kunnissa. Tarkoituksena on ollut etsiä pohjoisiin oloihin teutuu. Ranuan kunnan kanssa yhteistyössä sovittiin, että suun- soveltuvia sekä kestävää kehitystä tukevia suunnittelu- ja oh- nittelualueeksi valittiin kirkonkylästä Pappilaniemi ja Koivutien jauskeinoja supistuvien ja kasvavien kaivosyhdyskuntien muu- varsi Salmenniemessä, sekä kirkonkylästä noin 10 km päässä toskehityksen hallitsemiseksi. Hankkeessa on ollut mukana sijaitseva Kuhan kylä, jonne on kohdistunut rakentamispainetta. tutkijoita arkkitehtuurin, maantieteen, ympäristökasvatuksen ja sosiologian tutkimusaloilta. Lisäksi hankkeen kuluessa on toteu- tettu koulutusprojekteja ja tehty opinnäytetöitä kultakin tutkimus- alalta. Tämä väliraportti kokoaa yhteen kolmivuotisen hankkeen Suunnittelualueen lähtökohdat selvitystehtävillä tutuksi tuloksia ja tarkastelee yhden sen kohdekunnan Ranuan maan- käytön suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä selvitysten ja tut- Selvitystehtävissä pureuduttiin suunnittelukohteiden lähtökohtiin, kielmien sekä suunnittelutehtävien avulla. oloihin ja suunnittelutilanteeseen. Tarkoituksena oli laatia sellai- sista suunnittelualueen lähtökohtiin liittyvistä seikoista selvitykset, Raportin alussa on kaksi pidempää artikkelia. Julkaisun ensim- jotka tehdään tavallisesti osana asema- tai yleiskaavatasoista mäisessä artikkelissa Paikalliset maankäytön suunnittelun me- maankäyttösuunnittelua ja jotka voisivat muodostaa kaavase-

6 Kuva. Opiskelijaryhmä Kuhan kylällä maaliskuussa 2008.

lostuksen alkuosan. Yleisenä oppimistavoitteena oli suunnittelun suhteet, kasvillisuus, eläimistö) sekä ympäristönsuojeluun ja kohdealuetta koskevan tiedon kerääminen eri menetelmillä. Sel- ympäristöhäiriöihin liittyvien lähtötietojen selvittäminen oli Anna- vityksen kohde rajattiin tarkoituksenmukaisella tavalla aiheesta Maija Huovisen, Mirjam Lehtikankaan ja Salla Noposen vastuul- riippuen; toiset selvitykset tarkastelivat vain suunnittelualuetta ja la. Tietoa kerättiin erityisesti maastokäyntien perusteella, mutta toisissa etsittiin lisäksi yleensä Ranuaa koskevia tietoja. siinä hyödynnettiin myös kunnan virkamiesten haastatteluja ja tehtyjä selvityksiä, nettiä ja kirjallisia lähteitä. Tulostustavoittee- Tulostustavoitteena oli selvitysaiheesta riippuen tuottaa sekä tii- na oli kummastakin alueesta noin yhden sivun kirjallinen kuvaus, vistä tekstiä että valokuvia, kaavioita ja karttoja tai karttaotteita. valokuvia tärkeistä kohdista sekä kaaviomainen analyysikartta Työ tehtiin pari- tai ryhmätyönä. Tietojen keräämisessä hyödyn- maisemasta ja luonnonympäristöstä (mukaan lukien mahdolliset nettiin maastokäyntejä sekä kunnan virkamiesten tapaamisia. ympäristöhäiriöt). Ryhmien tuli itse päättää sisäisestä työnjaosta. Työ aloitettiin 10.1. ja selvitystehtävien väliesittely oli 24.1. Palautus oli 21.2. Kolmas selvitysteema koski suunnittelualueiden rakennettua ympäristöä (taajamakuva, rakennettu kulttuuriympäristö ja mui- Selvitystehtävien aiheita olivat suunnittelualueen historia ja ny- naismuistot, yhdyskuntatekninen huolto ja erityistoiminnat) sekä kytilanteen yleiskuvaus. Tämän selvityksen tekivät Sirpa Luoma liikennettä (liikenneväylät eri liikennemuotojen osalta, liikenne- ja Anne-Mari Rytkönen. Tehtävässä selvitettiin ja kuvattiin suun- määrät ja -palvelut). Tämän ottivat tehtäväkseen Kalle Oiva, Kai- nittelualueen kehitysvaiheet yleisesti käyttäen lähteinä lähinnä sa Paavilainen, Hanna Pöytäkangas ja Liisi Ylönen. Tehtävänä kirjallisia lähteitä ja karttoja, nettiä ja mahdollisia haastatteluja oli selvittää suunnittelualueen rakennettua ympäristöä ja liiken- sekä maastokäyntejä. Tulostustavoitteena oli tuottaa kummas- nettä koskevat lähtötiedot erityisesti maastokäyntien perusteella takin alueesta noin yhden sivun kirjallinen kuvaus sekä kehitys- sekä hyödyntää myös kunnan virkamiesten haastatteluja, nettiä vaiheita kuvaava kartta ja/tai valokuvia. ja kirjallisia lähteitä (esim. jo tehtyjä selvityksiä). Tulostustavoit- teena oli kummastakin alueesta noin yhden sivun kirjallinen ku- Maisemaan ja luonnonympäristöön (maisemamaakunnallinen vaus, valokuvia tärkeistä kohdista sekä kaaviomainen analyysi- sijainti, maaperä, topograﬁa, maiseman solmukohdat, vesiolo- kartta rakennetusta ympäristöstä ja liikenteestä.

7 Neljäs selvitysteema painottui väestöön (väestömäärä ja ikära- Toisena aiheena oli kartoittaa Ranuan kirkonkylän kaavatontti- kenne, kehitysnäkymät jne.), asumiseen (nykyiset asumismuo- varanto. Opiskelijoiden tuli kartoittaa Ranuan kirkonkylän nykyi- dot, asuntomarkkinat), palveluihin, työpaikkoihin, elinkeinotoi- nen toteutunut kerrosala ja kaavatonttivaranto eri käyttömuoto- mintaan sekä virkistykseen ja vapaa-aikaan (palvelut, alueet, jen osalta (asuminen, palvelut, teollisuus jne.) ja arvioida sen julkisten ulkotilojen ja viheralueiden käyttö). Myös maanomis- riittävyyttä suhteessa kolmeen erilaiseen väestökehitysskenaa- tusta koskevat tiedot tuli selvittää. Lähteinä käytettiin virkamies- rioon. Heidän tuli huomioida myös asumisväljyyden kasvutrendi ten haastatteluja, nettiä ja kirjallisia lähteitä (esim. jo tehtyjä sekä muutto sivukyliltä kirkonkylään. Mitoituksen pohjana käy- selvityksiä). Tietoa kerättiin myös maastokäyntien avulla, jolloin tettiin arviota 44 krsm² / asukas. Skenaarioiden lähtöoletukset saatiin tietoa julkisten ulkotilojen ja viheralueiden käytöstä. Tu- ovat, että a) nykyinen väestökehitys jatkuu, b) väestön määrä lostustavoitteena kummastakin alueesta oli noin yhden sivun kasvaa maltillisesti ja c) väestön määrä kasvaa vauhdikkaasti. kirjallinen kuvaus, valokuvia sekä kaksi kaaviomaista analyysi- Jenny Jungar, Salla Noponen, Kalle Oiva ja Hanna Pöytäkan- karttaa, joissa näkyi suunnittelualueen toiminnallinen rakenne ja gas esittävät tutkielmassaan kunkin skenaarion osalta tarvitta- maanomistus. Selvityksen ottivat tehtäväkseen Jaana Keränen, vat maankäyttövaraustarpeet (kerrosneliöt sekä hehtaarit) eri Outi Ruokamo, Jenny Jungar ja Kirsi Vähäkangas. käyttömuodoittain. Kartoitus tehtiin ilmakuvien, kartta-aineis- tojen jne. avulla, mutta tietoja kerättiin myös maastokäyntien Viidentenä selvitystehtävänä olivat suunnittelualuetta koskevat yhteydessä. kaavat ja muut suunnitelmat (maakuntakaava, yleiskaava, voimassa oleva asemakaava, rantakaava, rakennusjärjestys, muut Kolmannessa tutkielmassa kartoitettiin kyselytutkimuksen avul- suunnitelmat ja päätökset (rakennuskiellot, suojelupäätökset), la, millaisia ovat nk. kaivosväen asumistarpeet ja – toiveet. selvitykset, ohjelmat ja inventoinnit) sekä suunnittelualueiden Koska Suhangon kaivoshanke on vasta suunnitteluasteella, ei lähiympäristöä koskevat suunnitelmat. Tietojen keräämisessä työntekijöitä vielä ole palkattu. Toiveita selvitettiin siksi toisten hyödynnettiin haastatteluita, nettiä ja kirjallisia lähteitä. Tulos- jo rakenteilla olevien kaivosten palveluksessa olevien ja kai- tustavoitteena kummastakin alueesta oli noin yhden sivun kirjal- voskoulutukseen osallistuvien parissa. Tutkielman tekivät Outi linen kuvaus sekä kaavaotteita mahdollista kaavoista ja suunni- Ruokamo, Kirsi Vähäkangas ja Liisi Ylönen. telmista. Tämä selvitys oli Susanna Harvion ja Niina Kotavaaran vastuulla. Yleistä oppia rakentamisen ohjaukseen: rakennustapaohjeen anatomia Kirjallisilla tutkielmilla lisätietoa Ranuan erityiskysymyksistä Opiskelijaryhmille annettiin tehtäväksi myös selvittä sitä, miten Kirjalliset tutkielmat keskittyivät Ranuan erityiskysymyksiin. Tar- rakentamista ohjataan rakennustapaohjeen avulla maaseutuky- koituksena oli tuottaa lisätietoa kohdealueen suunnittelun tueksi lissä, taajamissa ja pientalovaltaisilla kaupunkialueilla. Heidän eri selvitys- ja tutkimusmenetelmien avulla. Työ tehtiin pari-/ryh- tehtävänään oli kartoittaa asiantuntijahaastattelujen ja muun mätyönä. Tulostuksen oletettiin olevan noin 5-10 sivun raportti lähdeaineiston avulla sitä, kuinka ja millaisin rakennustapaoh- (kuvia ja tekstiä). Tehtävä annettiin opiskelijoille 10.1., väliesitte- jein rakentamisen toteutusta pyritään ohjaamaan erityyppisillä ly oli 7.2. ja palautus 21.2. alueilla. Mihin asioihin rakennustapaohjeessa otetaan kantaa? Miten väljiä tai tarkkoja ohjeet ovat? Miten ohjeita havainnol- Yhtenä aiheena oli Suhangon kaivoshankkeen vaiheiden ja ny- listetaan? Työ tehtiin parityönä siten, että kukin pari otti oman kytilanteen selvittäminen sekä sen kartoittaminen, kuinka kunta ympäristötyyppinsä tarkasteluun. Työparit etsivät oman tekstin- on varautunut hankkeeseen. Tämän tekivät Mirjam Lehtikangas sä liitteeksi jostain oikeasta kohteesta esimerkillisen rakennus- ja Anna-Maija Huovinen.

8 tapaohjeen. Maaseutukyliä selvittivät Anne-Mari Rytkönen ja Suunnittelutehtävien työryhmiä pyydettiin nimeämään työnsä Sirpa Luoma, taajamia Jaana Keränen ja Kaisa Paavilainen ja sen luonnetta kuvaavalla lyhyellä ja ytimekkäällä termillä. Työ- pientalovaltaisia kaupunkialueita Susanna Harvio ja Niina Ko- ryhmän Rantojen Ranua muodostivat Anna-Maija Huovinen, tavaara. Tarkoituksena oli, että rakennustapaohjeen anatomian Jaana Keränen, Mirjam Lehtikangas & Kaisa Paavilainen. Työ- selvittäminen auttaisi opiskelijoita laatimaan suunnitteluvai- ryhmä esittää Ranuan keskustan Pappilanniemeen sekä Sal- heessa kohdealueelle selkeät ja Ranuan tilanteeseen sopivat menniemeen olemassa olevaan rakennuskantaan luontevasti rakennustapaohjeet. liittyvää täydennysrakentamista sekä Rantatien varteen yläas- teen viereen senioriasuinkorttelia, joka mahdollistaa sukupolvien kohtaamisen. Melko väljästä tonttitehokkuudesta huolimatta Suunnittelutehtävien avulla kohti kestävää kasvua rakennusten ryhmittely tukee kylämäisen miljöön syntyä. Kuhan kylälle on koulun läheisyyteen esitetty uusia pientalotontteja Harjoitustyön kolmas osa koostui maankäytönsuunnittelun har- sekä Kuhajärven rantaan talviasuttavia mökkejä. Koulun ran- joitustyöstä. Tavoitteena on laatia neljässä ryhmässä maan- taa on ajateltu kehitettävän koko kylää palvelevaksi uimaranta- käyttösuunnitelmat Ranuan keskustaan Pappilanniemeen ja alueeksi. Niemen kärkeen Kuhantakajärven rannalle on esitetty Salmenniemen itärannalle sekä Kuhan kylälle. Ryhmät tekivät perustettavaksi lomanviettoa palveleva Uuttuniemen kesämök- toisistaan poikkeavat suunnitelmat Ranuan keskustaan ja Ku- kikylä, jonka lomarakennukset on sijoitettu rohkeasti aivan vesi- han kylälle. Ohjeeksi annettiin sijoittaa Pappilanniemeen pien- rajaan, mikä asettaa erityisvaatimuksia niiden laadulle. Muuten kerrostaloasumista ja mahdollisesti pientaloasumista, Salmen- on maisema pyritty säilyttämään luonnonmukaisena kuitenkin niemeen pientaloasumista (esim. rivitalotyyppistä asumista) sitä maisemoiden mm. siten, että lähes umpeen kasvanutta Ku- ja Kuhan kylälle pientaloja loma-asuntoja. Keskustan uuden hansalmea levennetään, uusia ulkoilureittejä sijoitetaan maas- rakentamisen oletettiin nojautuvan olemassa oleviin palvelui- toon ja rannan pusikoita raivataan näkymiä varten. hin. Virkistykseen ja loma-asumiseen liittyviä uusia palveluja toivottiin. Kuhan kylälle annettiin ohjeeksi miettiä myös muita Työryhmän Jäljet lumessa muodostivat Jenny Jungar, Sirpa palveluja harkinnan mukaan. Opiskelijoiden toivottiin huomioi- Luoma, Salla Noponen & Hanna Pöytäkangas. Heidän suunni- van suunnitelmissaan erityisesti rakentamisen suhteen luon- telmassaan Ranuan keskustaa täydentävä uudisrakentaminen toon ja maisemaan sekä alueen historiaan. Samalla pyydettiin sijoittuu Pappilanniemeen sekä Salmenniemeen nauhamaisten pohtimaan uusia vaki- ja loma-asumisen yhdistämisen muotoja. rakennusryhmien muodostamina pitkänomaisina kortteleina. Rakentamisen volyymi ja tiiviys eri alueilla oli tekijöiden omassa Lisäksi Kirkkotien vartta on täydennetty muutamalla pientalo- harkinnassa. Suunnittelun kautta oli tarkoitus myös tutkia, miten tontilla ja Pappilanniemeen Pappilantien varteen on sijoitettu paljon alueet ”sietävät” lisärakentamista. Esiselvityksiä tonttitar- perinteisistä kirkkokylistä ideansa ammentava tiivis kytketty jonnasta ja Suhangon kaivostoiminnan alkamisesta johtuvista pientalokortteli. Korttelialueiden väliin jäävät alueet on käsitel- vaikutuksista asuntojen määrän tarpeeseen pidettiin ohjeellisi- ty eriluonteisina viheralueina. Alueen rantoja kiertävään ulkoi- na. Myös väestön ikääntyminen pyydettiin huomioimaan sekä lureitteihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakeisuuskartan asumismuotojen että mahdollisten uusien palvelujen ideoinnis- perusteella suunnitelmassa esitetty täydennysrakentaminen sa. Suunnittelutehtävä aloitettiin 28.2. tiiviillä intensiivijaksolla, kiinteyttää hyvin suunnittelualueen kokonaisrakennetta. Kuhan jonka aikana opiskelijat tuottivat ensimmäiset alueiden suun- kylälle on sijoitettu uudisrakentamista valtatieltä Kuhajärven nittelua koskeva ideat. Oman haasteensa suunnittelutyöhön rantaan johtavan uuden raitin varrelle. Lisäksi on Posion tien toivat vasta tässä vaiheessa mukaan liittyneet kansainväliset läheisyyteen sijoitettu joitakin hajanaista kylärakennetta täy- opiskelijat, jotka piti saada nopeasti mukaan tehtävien tasalle. dentäviä pientalotontteja. Uuttuniemen eteläkärkeen on sijoi- Harjoitustyöt valmistuivat ja ne esiteltiin 8.5.2008. tettu lomarakentamista, joka esitetyssä muodossaan vaikuttaa

9 viehättävältä ja tuntuisi hyvinkin istuvan ympäristöönsä. kanssa kiinteyttävät luontevasti Pappilanniemen rakennetta. Sen sijaan keskelle peltoa esitetty uusi pientaloalue jää raken- Suomalainen maaseutukulttuuri oli ulkomaisille vaihto-opiskeli- teeltaan ja liittymiseltään akselisommitelmaan hajanaiseksi. joille uutta ja kiehtovaa. Erityisesti heitä viehätti runsas puuma- Salmenniemessä on Takajärven rantaan esitetty rakennettavan teriaalin käyttö rakennuksissa, perinteinen useasta rakennuk- pientaloryhmä, jossa rakennusten väleistä johtaa julkinen reitti sesta koostuva pihapiiri sekä pelto- ja järvimaiseman suhde. rantaan. Näin on mahdollistettu taempana sijaitsevan olemassa olevan asutuksen rannan käyttö. Sinänsä mielenkiintoisen julki- Työryhmän In the ﬁeld / Making place (pellolla / paikan muodos- sen reitin tarkempi laatu ei käy suunnitelmista selville niiden viit- tus) muodostivat ulkomaiset vaihto-opiskelijat Tanya Anthony, teellisyyden vuoksi. Kuhan kylälle suunnitelmassa esitetty täy- Margherita Bagiacchi, Martina Bovo, Brice Kester & Szandra dennysrakentaminen sijoittuu Kuhanjärven ja Kuhantakajärven Priegl, jotka tulivat Australiasta, Italiasta, Ranskasta ja Unkaris- välisen niemen pohjois-eteläsuunnassa kulkevalle harjanteelle, ta. Ryhmä näkee vanhat viljelykäytöstä poistuneet peltoaukeat mikä on topograﬁan ja perustusolosuhteiden kannalta oikeaop- potentiaalisina rakentamispaikkoina, joihin he esittävät uutta pista. Uudisrakentamisen sijoitus jää suunnitelmassa kuitenkin tiivistä pientalorakentamista. L:n muotoiset pientalot etelänpuo- hieman sekavaksi tiestön ja tontinmuodostuksen osalta erityi- lelle avautuvina suojaisine pihoineen muodostavat suorakul- sesti Posion tien pohjoispuolisella alueella. Koulun miljööstä on maisen korttelirakenteen, jonka reunoille on jätetty alueen laa- esitetty muodostettavan Kuhan kylän kohtaamispaikka. Työryh- jennusmahdollisuus tulevaisuuden varalle. Vaiheittaisuus toimii män mieltymys puun käyttöön heijastuu ehdotuksessa esittää hyvin, mutta esitettyjen alueiden liittyminen olemassa olevaan rakennettavaksi Posiontien varresta koululle vievä, hieman rakennuskantaan vaikuttaa hajanaiselta, varsinkin kun esitysta- maanpinnan yläpuolella oleva, lankkupäällysteinen tapahtuma- pa on viitteellinen. Suunnitelman perusidean pohjalta on kuiten- tori (wooden platform). kin mahdollista kehittää Pappilanniemen pellolle asuinalue, jolla on oma erityisluonteensa. Koivutien päähän Salmenniemeen Kaiken kaikkiaan ulkomaalaiset opiskelijat toivat useita tuoreita on sijoitettu paritaloryhmä ”vihreät sormet” -periaatteella, jolloin ja mielenkiintoisia näkemyksiä, joista harvat ovat sellaisenaan rakentaminen lähelle rantaa ei sulje sitä liiaksi. Ranta kestäisi toteuttamiskelpoisia, mutta joita voidaan jatkojalostaa raken- ehkä enemmänkin rakentamista tällä periaatteella. Kuhan kyläl- netun ympäristön laadun parantamiseksi ja uusien asukkaiden le on suunnitelmassa esitetty melko runsaasti lisärakentamista, houkuttelemiseksi. joka yleissuunnitelmassa näyttää luontevalta, täydentää kylän keskustaa ja on mahdollista toteuttaa vaiheittain, mutta tarkemmat suunnitelmat ovat niin viitteelliset, että ne eivät tuo lisäva- Lopuksi laistusta esitetyn rakentamisen laatuun. Sekä tutkimushanke että siihen liitetyt koulutusprojektit eivät Myös työryhmä Platform (alusta) muodostui ulkomaisista vaih- olisi olleet mahdollisia ilman motivoituneita tutkijoita ja opiske- to-opiskelijoista Julia Braga, Elena Caruso, Karolina Małyska & lijoita. Erinomaisen tärkeitä hankkeen tämän vaiheen onnistu- Delphine Vomscheid, edustaen Ranskaa, Italiaa ja Puolaa. Ra- miselle olivat myös meidät lämpimästi vastaanottaneet Ranuan nuan keskustan suunnitelman keskeinen teema on Pappilan- kunnan virkamiehet kunnanjohtaja Kimmo Sarapää ja kunna- niemen ja Salmenniemen yhdistävä Salmenniemen rantojen lä- ninsinööri Juha Torvinen. Iso kiitos heille ja kaikille muille mu- heisyydessä kulkeva ulkoilureitti, jonka molemmat päät johtavat kana olleille. näköala-akseleina Ranuanjärven rantaan. Varsinkin itäpuolei- nen akseli ja sitä reunustava rakennusryhmä yhdessä viereisten olemassa olevaa rakennuskantaa täydentävien uusien tonttien

10 osa1 artikkelit

Paikalliset maankäytön suunnittelun menettelytavat pienten ja suurten hankkeiden ohjaamisessa Leena Soudunsaari

1. Johdanto

Uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) yhtenä tai kilpailevaa maankäyttötarvetta, esimerkiksi matkailu-, luonto- keskeisenä tavoitteena oli kunnan aseman vahvistaminen alu- ja/tai kulttuuriarvoja. Kaivoshankkeen eteneminen on pitkäkes- eensa maankäytöstä päättävänä tahona. Kuntakohtaisten kaa- toista, varsinaisen toiminnan käynnistämiseen voi kulua useita vojen alistusvelvollisuudesta valtion viranomaisten vahvistetta- vuosia. Myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen proses- vaksi luovuttiin. Kuntien tehtävänä on pitää kaavat ajantasaisina sit vievät aikaa. Jos kaivostoimintaan liittyviä maankäytön suun- sekä huolehtia, että kaavojen sisällöissä täyttyvät muun muassa nittelupäätöksiä ei tehdä riittävän ajoissa, voivat pitkäkestoiset hyvän elinympäristön ja kestävän yhdyskuntakehityksen tavoit- maankäytön suunnitteluprosessit vaikeuttaa kaivostoiminnan teet. Myös kansalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdolli- taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia ja johtaa jopa vetäyty- suuksia ympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksente- mispäätökseen. Maankäytön suunnitteluprosessit tulisi käynnis- koon vahvistettiin. tää suhteellisen varhaisessa vaiheessa malminetsintähanketta, joka edeltää kaivostoiminnan käynnistämistä. Tällöin tulevan Kunta ohjaa maankäyttöään kaavoituksella sekä kuten Pihala kaivoksen tarkka sijainti ja koko ovat kuitenkin useimmiten hyvin (2004) muistuttaa: ”Arvioimalla yksittäisiä hankkeita lupaha- epävarmoja. Seurauksena voi olla ylimitoitettujen suunnitelmien kemuksiin liittyvän päätöksenteon yhteydessä”. Kunta pyrkii laatiminen ja maanomistajien väärien odotusten herättäminen. luomaan sijoittumismahdollisuuksia erilaisille hankkeille, kuten asuinrakentamiselle ja yritystoiminnalle, kaavoittamalla alueitaan Tässä artikkelissa tarkastellaan paikallisia maankäytön suunnit- eri käyttötarkoituksiin. Kuntaan tulevat hankkeet eivät kuitenkaan telu- ja ohjauskeinoja; kunnan mahdollisuuksia ohjata pieniä ja voi aina sijoittua jo kaavoitetuille alueille, vaan hankkeita hakeu- suuria hankkeita, sekä ympäristöhallinnon näkemyksiä ohjauk- tuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Yksi hanke ei vielä aiheuta suu- seen liittyen. Miten uutta hankelähtöistä toimintaa ja asumisen ria ongelmia kunnan talouteen tai yhdyskuntarakenteeseen, mut- suunnittelua pyritään ratkaisemaan haja-asutusalueilla? Miten ta lukumäärän kasvaessa vaikutukset alkavat kertyä, mikä näkyy hallitaan hankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä? Tutkimuksen mm. kunnan palveluvelvoitteissa ja muissa kustannuksissa. Ku- kohteena on kolme kuntaa, joissa kaivoshankkeiden eteneminen ten Pihala (2004: 10) huomauttaa, toimintojen sijoittuminen ja yh- on eri vaiheissa. Sotkamossa on juuri käynnistynyt Talvivaaran dyskuntarakenne vaikuttavat myös suoraan ihmisten arkeen. kaivos, Suomussalmi on noussut esille potentiaalisena kaivos- paikkakuntana, Ranualla on valmisteltu Suhangon kaivoshank- Ihmisillä on kuitenkin oikeus asua haluamassaan paikassa. keen toteutumista jo useamman vuoden ajan. Suunnittelutarve- ja poikkeusluparatkaisut voivat hankaloittaa kestävän yhdyskuntarakenteen syntyä ja maanomistajien tasa- Aluksi selvitetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset puolista kohtelua. Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa rakentami- suunnittelu- ja ohjauskeinot, välineet, joilla maankäytön suun- sen suhteen: toiset kasvavat yli odotusten ja toiset kamppailevat nittelua ohjataan. Seuraavaksi tarkastellaan kaivoslakia sekä supistumisen kanssa ollen valmiita myöntämään rakennusluvan kunnan roolia kaivoshankkeen eri vaiheissa. Kohdekuntien kai- sinne minne uusi asukas haluaa mennä – mm. rantatontteja käy- voshankkeet kuvaillaan lyhyesti. Lopuksi esitetään ympäristöhal- tetään houkuttimina. Lisäksi toimivaltasuhteet kuntien ja alueel- linnon näkemyksiä kuntien menettelytavoista. listen ympäristökeskusten välillä poikkeuslupa- ja suunnittelutar- veratkaisuissa ovat monimutkaisia. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnittelu- ja oh- Myös kaivostoimintaa voi luonnehtia hankkeeksi (vrt. suuret te- jausvälineet ollisuuslaitokset, kaupan suuryksiköt jne.). Kaivostoimintaa ei kuitenkaan voi sijoittaa kaavoituksen mukaan; toiminta on siellä Seuraavassa tarkastellaan keinoja, joilla pieniä (kertarakenta- missä mineraaliesiintymäkin, yleensä haja-asutusalueella. Alu- minen) tai suurempia hankkeita voidaan ohjata kaavoitetulla ja eella saattaa olla kaivostoiminnan kanssa yhteensopimatonta kaavoittamattomalla alueella. Aluksi käydään läpi kaava- ja ohja- usjärjestelmä sekä sen mukaiset toimijat tehtävineen.

11 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa suunnittelujärjestelmäs- uudistetun lain myötä. (Ekroos ja Majamaa 2000: 66-67) Neuvot- sä valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttö- telumenettely korvaa osaltaan kuntakohtaisten kaavojen vahvis- tavoitteet (VAT) ”tukevat ja edistävät maankäyttö- ja rakennus- tamismenettelyä. Neuvottelu on kaavoitusviranomaisen ensisijai- lain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön nen vaikuttamiskeino kunnan kaavoitukseen. Tarkoituksena on, suunnittelun tavoitteiden saavuttamista” (Valtioneuvoston päätös että alueellisen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten 2001: 8). Alueidenkäyttötavoitteet voidaan jaotella viiteen pää- mielipiteet tulevat esille riittävän aikaisessa suunnitteluvaihees- ryhmään: elinympäristöön, luonto- ja kulttuuriarvoihin, ympäris- sa. Viranomaisneuvottelua edellytetään kaikkien kaavamuotojen tönsuojeluun ja luonnonvaroihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä osalta (silloin kun neuvottelut ovat kaavan kannalta tarpeen): palveluihin, liikenteeseen ja elinkeinoelämään (Ekroos ja Maja- maakunta- ja yleiskaavasta kaksi neuvottelua (alkuvaiheessa maa 2000: 60). Tavoitteet ovat luonteeltaan informatiivisia, eivät sekä mielipiteiden ja lausuntojen saannin jälkeen), asemakaa- velvoittavia. vasta vähintään yksi. (Ekroos ja Majamaa 2000: 304-305)

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi kaavoitusjär- Seudullisen tason maankäytön suunnittelusta vastaa maakunnan jestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaa- liitto. Alueiden käytön suunnittelua ohjaavan maakuntakaavan va. Järjestelmä on hierarkkinen. Ylemmänasteinen kaava ohjaa ohella liitto laatii maakuntasuunnitelman ja maakunnan kehittä- alemmanasteista: maakuntakaava yleiskaavaa ja yleiskaava misohjelman. (MRL 19 §, 25 §) Maakuntasuunnitelma on stra- asemakaavaa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteu- tegiapainotteinen kehityssuunnitelma. Kehittämisohjelman ta- tetaan ensisijaisesti maakuntakaavoituksen kautta; kaavassa voitteena on maakunnan erityispiirteiden, ongelmien ja tarpeiden sovitetaan yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset pohjalta vahvistaa ja parantaa tuotantorakennetta, työllisyyttä ja tavoitteet. (Ekroos ja Majamaa 2000: 58, 135) Maakunnan liitto väestön osaamista sekä elinkeinotoimintaa (Ekroos ja Majamaa laatii ja hyväksyy maakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö 2000: 134-135). vahvistaa. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaava ohjaa maankäytön suunnittelua ja yhdyskuntarakennetta yleispiirtei- Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, raken- sesti sekä yhteensovittaa erilaisia toimintoja. Kunnat voivat laatia tamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä lupa-asioihin liittyväs- myös kuntien yhteisen yleiskaavan, jonka hyväksyy kuntien yh- tä neuvontatyöstä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että teinen toimielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympä- ”kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ristöministeriö. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. (MRL 26 ja asiantuntemus”. (MRL 20 §) § - 52 §) 2.1 Muut MRL:n mukaiset keinot ja lupapäätökset kaavoittamat- Ympäristöministeriö on velvoitettu huolehtimaan alueiden käytön toman alueen rakentamisen ohjaamisessa suunnittelun ja rakentamisen yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta. Ministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntatason kaavoi- Kunnat voivat ohjata maankäyttöään myös muilla maankäyttö- ja tusta. Alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alu- rakennuslain mukaisilla keinoilla. Rakennusjärjestyksellä annetaan eiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä paikallisiin oloihin sopivia ohjeita suunnitelmallisesta ja sopivasta valvoo yleistä etua ympäristöasioissa. Ympäristökeskuksen teh- rakentamisesta, jossa huomioidaan mm. kulttuuri- ja luonnonarvot täviin kuuluu myös kuntien neuvonta ja asiantuntija-avun antami- sekä hyvän elinympäristön toteutuminen. Rakennusjärjestys on nen (kehittämiskeskustelu, viranomaisneuvottelu). (MRL 17 §, 18 maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pakollinen kaikissa kunnis- §) Kehittämiskeskustelu on uusi väline informaation välitykseen sa. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan ja ohjaukseen. Kunta ja alueellinen ympäristökeskus keskuste- eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä mm. raken- levat vähintään kerran vuodessa kunnan ajankohtaisista kaava- nusten sijoittuminen (etäisyydet) ja sopeutuminen ympäristöön asioista. Käytännössä yhteistyö kuntien ja kaavoitusviranomais- sekä rakennuspaikan koko ja rakentamisen määrä. Rakennusjär- ten välillä on toiminut aikaisemminkin, käytäntö vahvistettiin jestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. (MRL 14 §, 15 §)

12 MRL 16 §:ssä määritellään suunnittelutarvealue, joka on edeltä- suunnittelutarveratkaisusta päättää kunta. Suunnittelutarvealu- vään lakiin nähden uusi käsite. Suunnittelutarvealueella tarkoite- eella, jolla ei ole hyväksyttyä kaavaa, edellytetään ettei rakenta- taan aluetta, jonka ”käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on minen aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai järjestämiselle. Rakentaminen ei myöskään saa aiheuttaa hai- viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen”. tallista yhdyskuntakehitystä. Rakentamisen on oltava maise- Näiden lisäksi kunta voi osoittaa yleiskaavassa tai rakennusjär- mallisesti sopivaa eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai jestyksessä suunnittelutarvealueita, joilla on sijaintinsa vuoksi kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai turvaamista. (MRL 137 §) Suunnittelutarveratkaisuarvioinnit ovat joilla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on oikeusharkintaa eli jos edellytyksiä ei ole, lupaa ei voida myön- tarpeen suunnitella maankäyttöä eli laatia kaava. Yleiskaavan tai tää, mutta jos kaikki edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnitte- (Pihala 2004: 18). lutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. (MRL 16 §; Ekroos ja Majamaa 2000: 95-99) Jos suunnittelutarve koskee uuden rakennuksen rakentamista, olemassa olevan rakennuksen huomattavaa laajentamista tai Kunta voi määrätä rakennuskiellon yleis- tai asemakaavan vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ranta- laatimista tai muuttamista varten (MRL 38 §, 53 §). Kunta voi alueella, jolla ei ole voimassa olevaa kaavaa, tarvitaan poikkea- määrittää erilaisten visioiden ja strategioiden avulla tavoitteita ja mispäätös, jossa päätäntävalta on alueellisella ympäristökeskuk- periaatteita yhdyskuntarakenteelleen ja sen hallintaan. Kunnan sella. (Jarva 2005: 21) Kunta antaa hakemukseen lausunnon. määritykset tulee olla yhtäpitäviä lain kanssa. (Pihala 2004: 16) Kunta voi erityisestä syystä, mm. kaavan vanhentuneisuudesta, myöntää haja-asutusalueella poikkeuksen (poikkeamispäätös) Myös erilaiset lupapäätökset, kuten suunnittelutarveratkaisu ja esimerkiksi rakennusjärjestyksestä, rakennuskiellosta, käyttötar- poikkeamispäätös vaikuttavat kaava-alueen ulkopuolisen raken- koituksesta tai oikeusvaikutteisen kaavan määräyksistä (Pihala tamisen sijoittumiseen ja määrään. Lupapäätös on sidoksissa 2004: 18). alueen kaavalliseen tilanteeseen; yleiskaavoitetulla alueella toiminta perustuu oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jota voidaan Kaavoittamattomalla alueella rakentamisessa edellytetään ra- käyttää lupaperustelujen tukena tai rakennusluvan myöntämisen kennuslupa silloin kun rakentamiseen ei tarvita suunnittelutarve- perusteena, mikäli kaava on laadittu ohjaamaan suoraan raken- ratkaisua eikä poikkeamispäätöstä. Rakennusluvasta säädetään tamista. Jos alueella on oikeusvaikutukseton yleiskaava, sitä ei MRL 136 §:ssä. Lupaedellytykset koskevat mm. rakennuspaik- voida käyttää suoraan lupapäätöksen perusteluissa. Oikeusvai- kaa ja rakentamista, joka ei saa vaikeuttaa maakuntakaavan ja/ kutukseton yleiskaava on kunnan kehittämispoliittinen ja strategi- tai yleiskaavan toteutumista. Rakennuslupa on myönnettävä minen suunnitelma, joka huomioidaan yleispiirteisenä maankäytön käli myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. (MRL 136 suunnittelun tavoitteena. Jos alueella ei ole yleiskaavaa, mutta §; Pihala 2004: 19-20) kaavan laatiminen on todennäköistä, lupahakemusta arvioidaan tulevan kaavoituksen näkökulmasta. Jos alue on kaavoittamaton eikä kaavojen laatiminen ole todennäköistä, tulee kuitenkin kiin- 3. Kaivoslaki nittää huomiota syntyvään yhdyskuntarakenteeseen ja alueen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Alueella tulee säilyttää ”tulevai- Nykyistä kaivoslakia vuodelta 1965 ollaan parhaillaan uudis- suuden kaavoituksen suunnitteluvara”, vaikka se ei olisi ajankoh- tamassa. Muutoksen tavoitteena on korvata vanhentunut kai- taista lähitulevaisuudessa. (Pihala 2004: 26-27) voslainsäädäntö ajanmukaisella lailla, jossa otetaan paremmin huomioon ympäristönäkökohdat, kansalaisten perusoikeudet, Suunnittelutarvealueelle kohdistuvasta rakennusluvasta eli maanomistajien oikeudet ja kuntien vaikuttamismahdollisuudet.

13 Toisaalta turvataan malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytyk- kun kaivoskivennäisiä halutaan hyödyntää. Ennen toiminnan set yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. aloittamista haetaan tarvittavat luvat, mm. rakennuslupa ja ym- (Työ- ja elinkeinoministeriö a) päristölupa. Ennen kaivospiirin toimittamista tehdään ympäris- tövaikutusten arviointi (YVA). YVA vaaditaan tehtäväksi suurem- Kaivostoimintaa Suomessa ohjaa ja valvoo työ- ja elinkeinomi- mista hankkeista, joissa irrotettavan aineksen kokonaismäärä on nisteriö, joka myös myöntää kaivoslain mukaiset kaivostoiminnan vähintään 550 000 tonnia vuodessa tai avokaivoksista, joiden luvat. Muista kaivostoiminnan tarvitsemista luvista päättävät kaa- pinta-ala on yli 25 hehtaaria. YVA laaditaan ennen ympäristölu- voitus- ja rakennuslupaviranomaiset, ympäristölupaviranomaiset paa, jonka tarvitsee jokainen kaivos. Ympäristöluvan myöntää ja luonnonsuojelusta vastaavat viranomaiset. (Kaivoslaki ja ym- ympäristölupavirasto, lupaa valvoo alueellinen ympäristökeskus. päristölainsäädäntö; työ- ja elinkeinoministeriö b) YVA liitetään osaksi kaivospiirihakemusta, johon kuuluu myös kaivosalueen käyttösuunnitelma. Kaivospiiri määrätään maan- Malminetsintätyö on ensimmäinen vaihe kaivostoiminnan elin- mittaustoimituksessa eli kaivostoimituksessa. Oikeuden haltijalle kaaressa. Etsintätyö on sallittua jokamiehenoikeuden nojalla. annetaan kaivoskirja, kun kaivospiiritoimitus on lainvoimainen. Etsintätyöllä tarkoitetaan geologisten havaintojen ja mittausten Kaivoskirja oikeuttaa kaivospiirin kaivoskivennäisten hyödyntä- tekemistä sekä vähäistä näytteenottoa, josta on ilmoitettava misen, toiminta voi alkaa. (Kaivoslaki ja ympäristölainsäädäntö) maanomistajalle tai rekisteritoimistoon. Etsintää ei saa suorittaa ilman oikeudenomistajan suostumusta asuinrakennuksen yhtey- Kaivoksen tuotantovaiheen pituus riippuu mm. esiintymän koos- dessä olevalla pihalla, puistolla, puutarhalla tai pellolla. Aluevalin- ta ja laadusta sekä markkinahinnoista. Tuotanto voi kestää muu- nan ja -tutkimusten tuottaessa tulosta kohdennetusta, lupaavasta tamasta vuodesta useampiin kymmeniin vuosiin. Kaivoksen alueesta tehdään kirjallinen varausilmoitus (valtausvaraus), jolla sulkemiseen liittyy olennaisena osana alueen jälkihoito maise- varmistetaan oikeus varsinaisen valtauksen tekemiseen alueel- mointineen ja haitallisten ympäristövaikutusten estäminen ja mi- le. Valtausoikeuden myöntää työ- ja elinkeinoministeriö. Valtaus- nimointi. Jälkihoitovaihe voi jatkua seurannan muodossa useita oikeuden perusteella voidaan tehdä tutkimustyötä esiintymän vuosia varsinaisen kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. (Heik- laadun ja laajuuden selvittämiseksi. Tässä vaiheessa etsinnän kinen & Noras 2005: 13) käynnistämisestä on yleensä kulunut noin 5–15-vuotta. Valtaus- ta haetaan hyödyntämiskelpoiselle osalle esiintymästä. Valtaus oikeuttaa laajempien tutkimusten tekoon, mm. kallioperän syvä- 4. Kunta MRL:n ja kaivoslain leikkauspinnassa - kunnan rooli kairaukseen, kaivantojen tekoon ja koelouhintaan. (Heikkinen & kaivoshankkeen eri vaiheissa Noras 2005: 11-12) Valtausalueella tehtävä toiminta saattaa vaa- tia tässä vaiheessa myös ympäristöluvan, erityisesti jos toiminta Kunnan lausunto valtaushakemuksesta pyydetään nykyisin vain voi aiheuttaa vesistön pilaantumista tai jos toiminnasta saattaa oikeusvaikutteisen asema- ja yleiskaavan alueella, koska se on aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta. Valtauksen esteenä tarpeen valtauksen esteitä selvitettäessä (Mäkinen 2007: 20). voi olla asema- tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, jos kunta vas- Mäkisen mukaan kunnan lausunto tulisi pyytää aina, myös kaa- tustaa kaivostoimintaa pätevästä syystä. Valtausta ei myöskään voittamattomilla alueilla. Kunta pystyisi tarkastelemaan maan- saa suorittaa 50 metriä lähempänä asuin- tai muuta yleistä ra- käyttöön liittyviä asioita sekä harkitsemaan tiedottamista (mm. kennusta tai laitosta. Valtaus voidaan esteistä huolimatta tehdä kaavoituskatsaus) ja asukkaiden kuulemista. jos viranomainen tai oikeudenomistaja siihen suostuu. (Kaivosla- ki ja ympäristölainsäädäntö) Kunta antaa lausunnon kaivoshankkeesta ainakin YVA-vaiheessa, kaivospiirin määräämisen yhteydessä. Mäkinen (2007: 20) Kaivospiirin määräämistä haetaan työ- ja elinkeinoministeriöltä, painottaa, että kunnan lausunto tulisi aina pyytää jo valtausvai-

14 heessa. Lisäksi tulisi pyytää toinen lausunto kaivospiirihakemuk- kunnissa on suoritettu teemahaastatteluja maankäytön suun- sesta. nittelusta ja kaavoituksesta sekä rakentamisen ohjaamisesta ja rakennusluvista päättäville henkilöille. Haastatteluja on suoritettu Kaivoslakiin lisättiin vuonna 2000 vaatimus huomioida alueiden myös maakuntien liitossa sekä alueellisissa ympäristökeskuksis- käytön suunnittelun tarpeet kaivospiiriä määrättäessä. Oikeus- sa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). Listaus haastatelluista vaikutteisten kaavojen toteutumista ei saa merkittävästi vaikeut- henkilöistä on koottu artikkelin loppuun. taa. Toisaalta mahdolliset valtausalueet tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Kaivostoiminnan toteuttaminen edellyttää 5.1 Sotkamon Talvivaara vähimmillään suunnittelutarvealuetta. Jos suunnittelutarvealueen ei katsota riittävän, voidaan alueelle laatia yksityiskohtainen Talvivaaran esiintymät sijaitsevat noin 30 km Sotkamosta lounaa- kaava. (Kaivoslaki ja ympäristölainsäädäntö) seen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (Talvivaara) käynnisti tuotantonsa 1.10.2008. Yhtiön tavoitteena on olla kansainväli- Mäkinen (2007: 25) nostaa esille kaavoituksen suhteen ja oh- sesti merkittävä perusmetallien tuottaja, ensisijaisesti tuotetaan jausvaikutuksen kaivostoimintaan: ”Saattaisi kuitenkin olla tar- nikkeliä ja sinkkiä. Yhtiön mukaan malmivarat riittävät 24 vuoden peellista…, että ainakin merkittävänä pidettävän kaivostoiminnan tuotantoon. Tuotantotavoite on 33 000 tonnia nikkeliä vuodessa, aloittaminen edellyttäisi kaavallista tarkastelua.” Kaivospiiriä ei joka vastaa noin 2,3 % maailman nykyisestä nikkelituotannosta. täten voisi hyväksyä ilman kaavaa eikä toiminta saisi vaikeuttaa Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tunne- maakuntakaavan, yleiskaavan tai asemakaavan toteuttamista. tuista varannoista. (Talvivaaran kaivos) Kaavojen ajantasaistaminen tulisi ottaa huomioon myös kaivostoiminnan tarpeiden kannalta. Mäkinen kysyy riittävätkö MRL:n Kaivosyhtiö sai helmikuussa 2004 oikeudet louhia esiintymiä ja mukaisen ohjausjärjestelmän resurssit takaamaan kaivostoimin- hyödyntää niihin liittyviä alueen geologisia tietoja ja tutkimustu- taan liittyvien intressien tasapainoisen tarkastelun. loksia. Talvivaara-projektia koskeva ympäristövaikutusten arvi- ointiprosessi (YVA) saatiin päätökseen 30.12.2005. Talvivaaran Ympäristövaliokunta (YmVL 11/2000 vp) on kiinnittänyt huomiota kaivoksen ympäristölupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ym- maankäytön suunnittelun ja kaivostoiminnan yhteensovittami- päristökeskukselle maaliskuussa 2006. Ympäristö- ja aloituslupa seen nimenomaan tiedonkulun kannalta. Kuntien tulisi olla tie- myönnettiin 29.3.2007. (Talvivaaran kaivos) toisia olevista varauksista ja vireillä olevista kaivospiirihakemuk- sista. Ministeriön tulisi olla tietoinen vireillä olevista ja lainvoiman Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kannalta Talvivaaran saaneista yleis- ja asemakaavoista. Ympäristövaliokunta esitti, hanke tuli vireille huhtikuussa 2005. Hanketta koskeva osallis- että talousvaliokunta mietinnöissään kiinnittäisi huomiota tarvit- tumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä toukokuussa tavien tietojärjestelmien laatimiseen (Mäkinen 2007: 20). Esimer- 2005. Alue päätettiin asemakaavoittaa. Luonnosvaiheessa kaa- kiksi Tanskassa kaikki kaavat tallennetaan valtakunnalliseen jär- voitettavan alueen pinta-ala oli noin 580 hehtaaria, mutta alue- jestelmään, jossa jokainen pääsee tarkastelemaan suunniteltuja rajaus tarkentui ja pienentyi noin 280 hehtaariin. Kaavaehdotus alueita. (Plansystem Dk) oli nähtävillä kesäkuussa 2006, eikä siitä jätetty muistutuksia. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 29.8.2006. Hyväksy- mispäätöksestä ei valitettu ja kaavan voimaantulosta kuulutettiin 5. Tarkasteltavat kunnat ja kaivoshankkeet 10.10.2006. Kaivoshankkeen tehdasalue on osoitettu asemakaavassa teollisuustoimintojen korttelialueena, jossa rakenta- Seuraavaksi kuvataan lyhyesti kohdekuntien kaivoshankkeet misoikeutta on noin 110 000 krs m². (Sotkamon kunnan kaavoi- sekä niiden eteneminen kunnissa. Selvitystyön lisäksi kohde- tuskatsaus 2007: 10)

15 Kainuun maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä tiiviisti. Niin asukkaiden kuin yleinenkin tiedottaminen on hoidettu 7.5.2007) kaivosalue on merkitty kaivostoimintaan tarkoitetuksi mallikkaasti. Kaavoittaja ja tekninen johtaja arvelevat, että myös alueeksi (EK). Kaivosalueelta on esitetty ohjeellinen ratalinjaus kaivosyhtiö on tyytyväinen kuntayhteistyöhön. Kaavoitusproses- Kajaanin radalle (junaliikenteen tarve todettu, mutta sijaintiin ja si eteni nopeasti, ja kunnan linjana oli, että kaivostoiminta halu- toteutumiseen liittyy epävarmuutta). (Kainuun maakuntakaava taan kuntaan. Prosessia ei haluttu monimutkaistaa. Kaivosyhtiön 2020) kanssa on keskusteltu paljon kaavoitusasioista. Apua on myös saatu esimerkiksi kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä, sii- Asemakaavahankkeen tavoitteena ei ole ollut ohjata rakenta- nä tarvittavia tietoja on saatu yhtiöltä. Kaavoittaja totesi: ”Kaa- mista yksityiskohtaisesti. Asemakaavoitettu tehdasalue sijoittuu va, vaikka se kaavakarttana on varmasti yksinkertaisin mitä olen kaivospiirialueen sisälle, eikä kaavoittajan mukaan yksityiskoh- ikinä nähnyt, niin kaavaselostusosiossa on kuitenkin aika paljon taisellakaan ohjauksella olisi saavutettu alueen yleisilmeessä tietoa ja tavaraa. Koska hanke on niin laaja ja sillä on laajat vai- merkittäviä muutoksia. Kaavoittajan mukaan väljällä kaavalla kutukset, niin sitä joutuu siellä (selostuksessa) ruotimaan aika mahdollistetaan rakennusten sijoittaminen tarkoituksenmukai- paljon.” (Kaaresvirta ja Piirainen 6.6.2007) simmalla tavalla. (Kaaresvirta 6.6.2007) Kaavoittaja pohti asukkaiden todellisen osallistumisen ja vaikut- Asemakaavoitukseen päädyttiin lähinnä juridisista syistä. Raken- tamisen foorumia kaivoshankkeissa: onko kaavoitusprosessi oi- nuslupia ym. pystytään myöntämään nyt ilman suunnittelutarve- kea osallistumisväline? Ympäristöön ja ihmisiin liittyvät isot asiat ratkaisuja, tämä helpottaa myös rakennusvalvonnan työskente- ja todelliset vaikutukset käsitellään ympäristölupaprosessissa ja lyä. Kunnassa on toiminnassa myös toinen kaivosalue, Mondo kaavoitukseen liittyvät rakentamisasiat ovat ”vain rikkana rokas- Mineralsin kalkkikaivos, jonka alueella ei ole laadittu asemakaa- sa, poimintoja tietyiltä osin”. Olisiko asukkailla helpompi osallis- vaa. Kymmenien vuosien aikana kaikki luparatkaisut on hoidettu tua ja vaikuttaa vain yhdessä laajassa ja kokonaisvaltaisemmas- suunnittelutarveratkaisuina. Toimintatapa vaatii ehkä enemmän sa prosessissa? (Kaaresvirta 6.6.2007) aikaa ja työtä, mutta järjestely on koettu toimivaksi juuri tällä kaivosalueella eikä tarkoituksena ole asemakaavoittaa aluetta. Maakunnan suunnittelun kannalta maakuntakaavatyö ja Talvi- (Kaaresvirta ja Piirainen 6.6.2007) vaaran kaavoitusprosessi osuivat aikataulullisesti hyvin yksiin. Suunnittelujohtajan mukaan kaivoshankkeen edellyttämä kaa- Talvivaaran alueen kaavoitusprosessi oli kunnan vetämä ja tie- vamerkintä ja varaukset olivat ensimmäisen kerran mukana jo dottama. Samaan aikaan etenivät mm. YVA-prosessi ja kaivospii- maakuntakaavan luonnoksessa. Varaukset täsmentyivät ja tar- ritoimitus, joihin liittyvästä tiedotuksesta huolehti kaivosyhtiö. Yh- vittavat vaikutusselvitykset valmistuivat kaavaehdotuksen val- tiö järjesti myös ympäristölupa-asioihin liittyviä yleisötilaisuuksia. mistumiseen mennessä, tietoa voitiin hyödyntää myös maakun- Näiden lisäksi tiedotettiin kaavoituksesta. Kaavoittajan mielestä takaavaprosessissa. Kaivoshanke oli osoitettu aluevarauksena ei ole ihme jos ihmiset eivät pysyneet kärryillä, että mikä tieto jo voimassa olevassa seutukaavassa, ja tämä helpotti hankkeen liittyi mihinkin prosessiin tai kun osallistumis- ja arviointisuunnitel- käsittelyä maakuntakaavatyössä. Hanke ei aiheuttanut ristirii- ma ei herättänyt kiinnostusta asukkaiden keskuudessa. Teknisen toja maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Suunnittelujohtajan johtajan mielestä kaavoitusprosessi ”jäi ehkä hieman jalkoihin”, mukaan: ”Talvivaaran osalta oli onnea hankkeen ajoituksella mutta tietoa oli tarvittaessa aina saatavilla ja keskusteluyhteys meneillään olevan maakuntakaavoituksen suhteen.” (Heikkinen kaavoittajaan toimi. Prosessit olivat erilaisia monessa mielessä, 19.9.2008) mutta ne vain sattuivat etenemään yhtäaikaisesti. (Kaaresvirta ja Piirainen 6.6.2007) 5.2 Suomussalmen potentiaaliset esiintymät

Kunta arvostaa kaivosyhtiön avointa tiedotusta. Yhtiö oli yhtey- Kesällä 2007 Suomussalmen kunnassa kaivoshankkeisiin suh- dessä kuntaan heti hankkeen alkuvaiheessa. Yhteyttä on pidetty tauduttiin hieman varauksella, kunta ei proﬁloinut itseään varsi-

16 naiseksi kaivoskunnaksi. Kunnassa on toiminut vuolukivitehdas, Potentiaalisiin kaivoshankkeisiin tuli uutta vauhtia vuoden 2008 joka on supistanut toimintojaan vuoden 2008 puolella. Kunnan- puolella. Malminetsintäyhtiö Kuhmo Metals (Vulcan Resources johtajan mukaan kaivoshankkeita on mahdotonta huomioida Ltd) on vienyt eteenpäin Suomussalmen Huutoniemen valtaus- muuten kuin pitämällä huolta siitä, että kunnalla on tarvittaessa asiaansa. (Tekniikka Talous) Samalla yhtiöllä on käynnistymässä riittävästi tonttimaata käytössään niin asuin- kuin yritystoimintoi- kaivospiirihakemus Hietaharjun alueella lähellä Kiannan kylää. hin. Kunta on valmis tukemaan yksityistä maankäytön suunnit- Hietaharjun hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta telua, mutta ennen kaikkea tavoitteena on kohdella kuntalaisia on saatu lausunto Kainuun ympäristökeskukselta heinäkuussa tasapuolisesti. Tällä hetkellä kunnan maatilanne on hyvä. (Säk- 2008. Arviointiohjelmasta on pidetty kaksi tiedotustilaisuutta tou- kinen 4.6.2007) kokuussa 2008. Yhtiön tarkoituksena on louhia pääasiallisesti nikkeliä ja kuparia. Tämänhetkisten tietojen mukaan kaivoksen Kunnan maankäytön suunnittelu ja kaavoitus painottuvat ole- toiminta-aika olisi noin kuusi vuotta, aluksi avolouhoksena ja massa olevien asemakaavojen ajanmukaistamiseen ja ranta-alu- viimeiset 2–2,5 vuotta maanalaisena. Yhtiö on neuvotellut toi- eiden suunnitteluun. Strategisena tavoitteena on Ämmänsaaren minnastaan myös kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa huh- (kunnan keskusta-alueen) ja vanhan kirkonkylän hallittu yhteen- tikuussa 2008. Kunnalta on pyydetty lausunto sekä Hietaharjun kasvattaminen ja taajamatoimintojen tukeminen alueella. Tämä kaivospiiriä että Huutoniemen valtausta koskien. Kunnanhallituk- on huomioitu myös Kainuun maakuntakaavassa 2020. Kunnan sen päätökset ovat olleet myönteisiä. Kaivoshanke on herättänyt yleiskaava-alue käsittää lähinnä nykyisen asemakaava-alueen. mielenkiintoa. YVA-ohjelmasta annettiin kaikkiaan 14 lausuntoa Yleiskaavaa on tarkistettu 1980-luvun loppupuolella. Mm. pohja mielipidettä. Tiedotustilaisuuksiin osallistui yli 100 ihmistä. joisosaan Hossan alueelle on valmistunut uusi osayleiskaava, (Kunnanhallitus § 94, § 109; Kainuun ympäristökeskus) jonka kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2006. Kunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty suunnittelutarvealueiksi Hietaharjun kaivoshanketta ei ole merkitty Kainuun maakunta- Ämmänsaaren ja kirkonkylän alueet sekä Juntusrannan kylä. kaavaan 2020. Kyseessä oleva alue sijaitsee hyvin lähellä Kian- (Suomussalmen kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma; Kaa- nanniemen kylää, joka on merkitty kaavassa kyläalueena (at). voitusohjelma; Rakennusjärjestys) Kaivoshankkeen läheisyydessä on myös merkintä luonnonsuo- jelualueesta tai -kohteesta (sl). Maakuntakaavassa Suomussal- Kaavoitusasioita hoitavan mittausteknikon mukaan vapaa-ajan- men kunnan alueelle Saarikylään on merkitty kaksi kaivostoimin- asumiseen on kohdistunut paineita. Suuret ikäluokat palailevat ta-aluetta /kaivoskivennäisten hyödyntämisen aluetta. (Kainuun kuntaan viettämään eläkepäiviään ja vaatimuksia esimerkiksi maakuntakaava 2020) kesäpaikkojen muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön on tullut. (Juntunen 4.6.2007) Kunnan linjauksena on, että pääpaino 5.3 Ranuan Suhanko uudisasutuksessa tulisi olla keskustaajamassa. Taajama-alueen lähistölle on hiljattain kaavoitettu järvenrantatontteja, joten hou- Suhangon kaivoshanke on ollut haastava prosessi kunnan kan- kuttelevia asuinpaikkoja on tarjolla. Haja-asutusalueella rakenta- nalta. Kaivosnäkymät ovat muuttuneet vuosien varrella ja kaivos- misessa tulisi suosia kyläkeskuksia, mutta nykyisessä väestöka- toiminnan käynnistäminen on ollut epävarmaa. Suhangon hanke totilanteessa uudisrakentaminen nähdään kuitenkin positiivisena: sijoittuu suurimmaksi osaksi Ranuan kuntaan Portimon kylän ”Jos on esimerkiksi perheitä tulossa asumaan jonnekin kohtuulli- länsipuolelle, noin 30 kilometrin päähän keskustasta pohjoiseen. sen lähelle palveluita, niin toki me olemme mukana sitten siinä.” Osa esiintymistä sijaitsee Tervolan ja Rovaniemen alueilla. Mer- (Säkkinen 4.6.2007) Painealueille on pyritty laatimaan yleiskaa- kittävin hyödynnettävä mineraali on palladium. voja. Ympäristökeskuksen myöntämiä poikkeamispäätöksiäkin tehdään. Kantatilaselvitysten ja poikkeamispäätöslausuntojen Hankkeesta valmistui kannattavuusselvitys vuonna 2002. Hank- laatiminen työllistää mittausteknikkoa melkoisesti. keesta tehtiin ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupa

17 myönnettiin joulukuussa 2005. Kaivospiiri perustettiin vuonna Kaivosyhtiö ollut tiiviissä yhteistyössä Ranuan kunnan kanssa. 2006. Hankkeen päävetäjä vaihtui, maaliskuussa 2006 uudeksi Ranua on tehnyt kaivoshankkeen hyväksi ja edistämiseksi myös yhteistyökumppaniksi varmistui North American Palladium Ldt. seudullista yhteistyötä Tervolan ja Rovaniemen kanssa. Kunnan (NAP). Tuotannon käynnistämistä suunnitellaan vuonna 2010. tavoitteena on ollut varautua kaivoshankkeen toteutumiseen. (Ryhänen 2007: 19-20) Tällä hetkellä on käynnissä uusi kannat- Yksi tärkeimmistä toimintamuodoista on ollut Suhangon kaivok- tavuusselvitys ja tarkemmat tutkimukset Rovaniemen puolella sen markkinointi- ja yhteistyöhankkeen käynnistäminen. (Ry- sijaitsevasta Narkauden esiintymästä. Yhtiön nettisivuilla tode- hänen 2007: 20) Kunta halusi käynnistää hankkeen kaivoksen taan, että päätöstä valmistellaan selvitysten ja tutkimusten poh- epävarmuudesta huolimatta. Projektia rahoitti Lapin liitto. Tarkoi- jalta, oletettu tutkimustulosten valmistumisaika oli elokuun lopus- tuksena oli valmistautua kaivoksen tuloon ja vaikutuksiin; projek- sa 2008. (NAP) Tarkempaa tietoa päätöksestä ei ole päivitetty tissa keskityttiin muuttajien vastaanottopalvelujen kehittämiseen. nettisivuille. Hankkeen aikana laadittiin muuttajien tietopaketti ja rakennettiin kunnan nettisivuille muuttajia palveleva Muuttajat-osio sekä Kiin- Narkauden alueesta on valmisteltu osayleiskaavaa, mutta työ teistöpörssi. (Ranuan kunnan tilinpäätös vuodelta 2005) on ollut keskeytyksissä kaivostoiminnan toimintaedellytysten selvittämiseksi. Työ on sittemmin käynnistetty uudestaan. (Ro- vaniemen kaavoituskatsaus 2007) Suhangon alueen maankäy- 6. Ympäristöhallinnon näkemyksiä kuntien menettelytavoista tön suunnittelu käynnistyi syksyllä 2001, jolloin käynnistettiin osayleiskaavatyö. Kaavaa laadittiin yhteistyössä Tervolan kun- Kunnalla on tärkeä rooli pienten ja suurten hankkeiden ohjaami- nan ja YVA-suunnittelijoiden kanssa. Kaava hyväksyttiin Ranuan sessa ja yhteensovittamisessa. Kaavoitus auttaa kaivoshankkei- kunnanvaltuustossa marraskuussa 2003. (Ranuan kunnan kaa- den nopeaa ja sujuvaa etenemistä, mm. rakennuslupien saannin voituskatsaus 2008) Nyt Suhangon aluella on käynnissä osayleis- suhteen. Kaavoitusprosessi mahdollistaa asukkaiden osallistu- kaavan muutos, jolla kaivosalueen rajausta supistetaan ja alueen misen ja vaikuttamisen kaivoshankkeeseen liittyen, mutta on- käyttötarkoitus muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Kaa- gelmana on kaavoitusprosessin linkittäminen kaivoshankkeen vamuutosaluetta ei ole liitetty Suhangon kaivospiirialueeseen. etenemiseen ja siihen liittyviin muihin prosesseihin esimerkiksi Kaivosyhtiö ei ole hakenut kyseiselle alueelle kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Kuten Sotkamon kaa- aloittamisen edellyttämää kaivosoikeutta ja maanomistajat ovat voittaja nosti esille, onko tarkoituksenmukaista vetää läpi lähes hakeneet kaavan muuttamista takaisin maa- ja metsätalousalu- samanlaisia prosesseja, pitäisikö panostaa toiseen? eeksi. Kaivosyhtiö on muutokseen suostuvainen, mutta toteaa, että yhtiöllä on kaavamuutosalueen eteläosassa valtauksia, jot- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on myös pohdittu ka oikeuttavat malminetsintään. Mahdollisilla uusilla malmiesiin- MRL:n ja YVA:n suhdetta. ”Periaatteessahan on niin että maan- tymälöydöksillä voi olla tulevaisuudessa merkitystä ja alueen käytön suunnittelun pitäisi mennä edellä. Jos on semmoinen pie- käyttö kaivostoimintaan voi olla tarpeen. Osayleiskaavamuutos nempi hanke, jossa ei YVA:a tarvitse tehdä, niin MRL:n kauttahan on ajoitettu hyväksyttäväksi marraskuussa 2008. (Ranuan kunta se maankäyttö sitten yvataan. Tietysti asukkaiden vaikutusmah- OAS) dollisuudet tulevat ympäristölupaprosessin kautta, mutta se on sitten eri prosessi. Ympäristölupaahan ei voi antaa jos toiminta ei Suhangon kaivoshanketta ei ole merkitty aluevarauksena Rova- ole kaavan mukainen. Eli siinäkin edellytetään että kaava menee niemen seudun maakuntakaavaan (vahvistettu 2.11.2001). Ro- edellä.” (Ranto-Oikari 28.11.2007) vaniemen maakuntakaavassa on käynnissä osauudistus koskien Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymistä. Osauu- Tiedonkulku kaavoituksesta ja kaivoshankkeesta on tärkeää distuksessa tullaan huomioimaan myös Narkauden kaivoshanke. kaikilla kolmella tasolla, valtakunnallisesti, seudullisesti ja pai- (Outila 17.10.2007; Lapin liitto) kallisesti. Tämä parantaa kykyä muutosten ennakointiin – paras

18 keino kuntatasolla näyttäisi olevan kaavojen ajan tasalla pito. sääntöisesti asia ratkaista, koska silloin tulee tarkasteltavaksi Kuntien maankäytön suunnittelussa tulisi tulevaisuutta tarkas- myös yhdyskuntarakenteelliset seikat ja sosiaaliset vaikutukset. tella tarpeeksi pitkällä aikavälillä ja realistisella otteella muistaen Yleiskaavahan edellyttää vielä suunnittelutarveratkaisua raken- myös kestävän kehityksen vaatimukset. Kuten Kainuun ympä- tamisen osalta. Asemakaavoja ei ole pidetty tarkoituksenmu- ristökeskuksesta todetaan: ”Kaavoituksessa ei ole pikavoittoja.” kaisina, koska niissä ratkaistaan vaan rakentaminen.” (Outila (Perttola 5.6.2007) 17.10.2007)

Kaivoshankkeisiin liittyvä kaavoitus tulisi tutkia ja pohtia tarkkaan Kaivostoiminta herättää enimmäkseen positiivisia mielikuvia. ja tehdä kestäviä päätöksiä erityisesti asuinrakentamisen suh- Kunnat haluavat alueelleen kaivostoimintaa, joka nähdään tär- teen. Ympäristökeskuksesta muistutetaan, että kaivoshankkeet keänä elinkeinotoimintaa piristävänä tekijänä. Lapin ympäristö- ovat aina pieni riskisijoitus kunnalle. Hankkeiden toteutuminen ei keskuksesta todetaan, että maankäytön suunnittelun kannalta ei ole varmaa ja uhkana on, että kaavoitussatsaukset menevät huk- ole ilmennyt suuria ongelmia matkailuvoittoisissakaan kunnissa kaan. Kun kaivostoiminta aikanaan lakkaa, ongelmaksi ei saisi kaivostoiminnan ja matkailun yhdistämisen kanssa. Asukkaat muodostua tyhjilleen jääneet asunnot kaivoksen läheisyydessä. ymmärtävät etteivät kaivokset synny ja käynnisty hetkessä, esi- Kuntien tulisi pelata varman päälle, ja sijoittaa asuminen muun merkiksi Keivitsan kaivoshanke on ollut enemmän tai vähemmän yhdyskuntarakenteen läheisyyteen, tukeutumaan olemassa ole- esillä vuosikymmeniä. ”Jos potentiaalia on niin se on markkinati- vaan infraan. Silloin myös palvelut pelaavat ja säilyvät. Kunnan lanteesta kiinni.” (Outila 17.10.2007) kaavoitustilanne ja tonttitarjonta tulisi olla myös kunnossa; uusille asukkaille on tarjottavana asuinpaikkoja. Muuten asutus joudu- Esimerkiksi Sotkamossa asukkaiden suhtautuminen kaivos- taan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisuilla, joka vaikuttaa hankkeeseen on ollut enimmäkseen positiivista. Asukkaat ovat myös yhdyskuntarakenteen hajoamiseen. (Perttola 5.6.2007) tuoneet esille huolia luonnon ja vesistöjen pilaantumiseen liittyen sekä kaivosalueen kunnosta tuotannon päätyttyä on keskusteltu. Maankäytön suunnittelussa ja lupapäätöksissä tulisi huomioida Kunnissa, joissa on aikaisemmin ollut tai on parhaillaan käynnis- myös seudullisen tason suunnitteluvaatimukset. Pohjois-Pohjan- sä kaivostoimintaa, uuden kaivoksen tulo ei huolestuta asukkaita maan maakunnan liitosta todetaan, että kunnat eivät seuraa ko- kovin paljoa. (Kaaresvirta 6.6.2007) Kainuun liitosta todetaan, että vin aktiivisesti maakuntakaavoitusta. Esimerkiksi rakennuslupa- kaivostoiminta koetaan niin tärkeäksi, että hankkeiden vastusta- päätösten tarkastelun yhteydessä maakuntakaavan olemassaolo minen on jäänyt lieväksi. Esimerkiksi Talvivaaran jättikokoisessa saattaa helposti unohtua: ”Jos ei ole yleiskaavaa tai muuta, että hankkeessa yllätti vähäinen vastustaminen ja hankkeen nopea se (rakennuslupahakemus) on maakuntakaavan taajama-alueen eteneminen toteuttamisvaiheeseen. (Heikkinen 19.9.2008) ulkopuolella. Eikä maakuntakaavaa käytetä sitten esimerkiksi kielteisen päätöksen pohjana juurikaan.” (Salmi 11.12.2007) Maankäytön suunnittelun ohjauskeinoista neuvottelut nousevat oleelliseen asemaan sekä kuntien että ympäristökeskusten Lupa-asioita ratkaistaan paikallisella tasolla ja paikallisesta nä- mielestä. Lisäksi tärkeäksi koetaan hyvä luottamussuhde kun- kökulmasta. Seudullisen tarkastelun merkitys muistetaan pa- nan maankäyttöä ja lupa-asioita hoitaviin ihmisiin. ”Että uskal- remmin, kun asia on konkreettinen, esimerkiksi kuntien yhteinen letaan soittaa ja kysyä puolin ja toisin jos on epävarmuutta. On viemärihanke. (Ranto-Oikari 28.11.2007) aina hyvä, että kysytään ennen kuin toimitaan.” (Ranto-Oikari 28.11.2007) Kaivoshankkeita on viety kunnissa eteenpäin asemakaavalla tai yleiskaavalla, tilanteesta riippuen. Lapin ympäristökeskuksesta Maakuntakaavoituksen kannalta kaivoshankkeet ovat hanka- todetaan, että siellä kaivoshankkeet on ratkaistu yleiskaavalla. lia, koska ne ovat kestoltaan niin pitkiä prosesseja. Esiintymät ”Meidän mielestä yleiskaava on ollut se taso, jolla on pitänyt pää- voivat olla tiedossa vuosikymmeniä. Esimerkiksi Kainuussa po-

19 tentiaaliset alueet on osoitettu vanhassa seutukaavassa, mutta varautua hankkeisiin. Ongelmia saattaa syntyä jos nopea muu- maakuntakaavatyön yhteydessä mietittiin jopa varauksien pois- tos edellyttää nopeaa maakuntakaavan vastaista ratkaisua, toi- tamista. (Heikkinen 19.9.2008) Lapin liitossa yhteistyötä tehdään sin sanoen maakuntakaavasta poikkeamista, koska siihen liitty- niin Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) kuin itse kaivosyhti- vää käytäntöä ei ole vielä kehitetty. (Heikkinen 19.9.2008) öiden kanssa. Monesti yhtiöt tulevat itse kertomaan potentiaa- lisista esiintymistä ja niiden huomioimisesta maakuntakaavas- Pieniä tai suuria muutoksia tulisi ennakoida kuntien maankäytön sa. Kaivostoiminta on yksi kärkitoimialueista Lapissa ja siihen suunnittelussa ohjaamalla muutoksen suuntaa – olipa muutos panostetaan muun muassa maakuntasuunnitelmissa. (Piisilä nopea tai hidas. Kuntien tulisi itse pystyä määrittelemään ohja- 17.10.2007) uksen suunta. Vaihtoehtoja voi olla useampia, mutta yhteisen lin- jan tiedostaminen on tärkeää. Kuten Ranto-Oikari (28.11.2007) Maakuntakaavan yleispiirteisyys maankäytön ohjaajana vähen- kiteyttää: ”Kyllä koko ajan pitää tietää, että mihin ollaan pyrki- tää tarvetta ennakointiin ja toisaalta antaa hyvät mahdollisuudet mässä.”

Lähteet

Ekroos, Ari ja Majamaa, Vesa (2000). Maankäyttö- ja rakennuslaki. Edita, Helsinki.

Heikkinen, Päivi & Noras, Pentti (2005)(toim.). Kaivoksen sulkemisen käsikirja. Saatavissa pdf-muodossa: [WWW] http://arkisto.gsf.ﬁ/ej/Kai- voksen_sulkeminen.pdf [viitattu 20.10.2008].

Jarva, Anne (2005). Rantojen maankäytön suunnittelu. Ympäristöopas 120. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki.

Kainuun maakuntakaava 2020. [WWW] http://www.infokartta.ﬁ/kainuunliitto/ [viitattu 22.10.2008].

Kainuun ympäristökeskus. Suomussalmen nikkeliprojektit. [WWW] http://www.environment.ﬁ/default.asp?contentid=288331&lan=ﬁ [viitattu 22.10.2008].

Kaivoslaki ja ympäristölainsäädäntö. Uudenmaan ympäristökeskus. [WWW] http://www.environment.ﬁ/download.asp?contentid=62538&lan=ﬁ [viitattu 20.10.2008].

Kunnanhallitus § 94. Suomussalmen kunta. [WWW] http://213.255.163.57/d5web/kokous/KOKOUS-639-15.HTM [viitattu 22.10.2008].

Kunnanhallitus § 109. Suomussalmen kunta. [WWW] http://213.255.163.57/d5web/kokous/KOKOUS-640-13.HTM [viitattu 22.10.2008].

Lapin liitto. [WWW] http://www.lapinliitto.ﬁ/kaavoitus/linkit_6f.html [viitattu 23.10.2008].

Maankäyttö- ja rakennuslaki. [WWW] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 [viitattu 23.9.2008].

Mäkinen, Eija (2007). Perustuslain 121 §:n mukaisen kunnallisen itsehallinnon huomioon ottaminen kaivoslain uudistamisessa. Selvitys kauppa- ja teollisuusministeriölle. Vaasan yliopisto.

North American Palladium Ldt. (NAP). [WWW] http://www.napalladium.com/explore_arctic.htm [viitattu 23.10.2008]

Pihala, Anita (2004). Asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset. Valmistelijan opas. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.

Plansystem Dk. [WWW] http://www.plansystemdk.dk/ [viitattu 20.10.2008].

Ranuan kunnan kaavoituskatsaus (2008). [WWW] http://www.ranua.ﬁ/?deptid=18494 [viitattu 23.10.2008].

20 Ranuan kunta OAS. Osayleiskaavanmuutos Suhangon kaivosalueella. [WWW] http://www.ranua.ﬁ/?deptid=18494 [viitattu 23.10.2008].

Ranuan kunnan tilinpäätös vuodelta 2005. [WWW] www.ranua.fi/includes/file_download.asp?deptid=6162&fileid=18338&file=20060608080135.doc [viitattu 23.10.2008].

Rovaniemen kaavoituskatsaus 2007. [WWW] http://www.rovaniemi.fi/includes/file_download.asp?deptid=3664&fileid=23626&file=20080130 115845.pdf&pdf=1 [viitattu 23.10.2008].

Ryhänen, Aila (2007). ”Kolme kuntaa, kolme kaivosta”. Teoksessa: Mäntysalo, Raine & Vahtera, Kalle (2007)(toim.). KaSuKat. Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapaus Sotkamo. Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto. Julkaisu C110. Oulu.

Sotkamon kunnan kaavoituskatsaus (2007). Sotkamon kunta, kaavoitus- ja maanmittaustoimisto.

Suomussalmen kunnan kaavoitusohjelma vuosille 2005-2007.

Suomussalmen kunnan rakennusjärjestys.

Suomussalmen kunnan talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2008. Suomussalmen kunta.

Talvivaaran kaivos. [WWW] http://www.talvivaara.com/index2.phtml?page_id=1109 [viitattu 22.10.2008].

Tekniikka & Talous. Malminetsintä laajenee Kainuussa. [WWW] http://www.tekniikkatalous.ﬁ/metalli/article77289.ece [luettu 15.4.2007, viitattu 22.10.2008].

Työ- ja elinkeinoministeriö a. [WWW] http://www.tem.ﬁ/kaivoslakiuudistus [viitattu 20.10.2008].

Työ- ja elinkeinoministeriö b. [WWW] http://www.ktm.ﬁ/ [viitattu 20.10.2008].

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (2001). Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000-julkaisusarja. Ympäristömi- nisteriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki.

Haastattelut

Heikkinen, Hannu. Suunnittelujohtaja, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, 19.9.2008, sähköpostihaastattelu.

Juntunen, Jarkko. Mittausteknikko, Suomussalmen kunta, 4.6.2007, Suomussalmi.

Kaaresvirta, Juha. Kaavoittaja, Sotkamon kunta, 6.6.2007 Sotkamo.

Outila, Tarja. Alueidenkäyttöpäällikkö, Lapin ympäristökeskus, 17.10.2007, Rovaniemi.

Perttola, Pertti. Arkkitehti, Kainuun ympäristökeskus, 5.6.2007, Kajaani.

Piirainen, Pentti. Tekninen johtaja, Sotkamon kunta, 6.6.2007, Sotkamo.

Piisilä, Juha. Aluesuunnittelija, Lapin liitto, 17.10.2007, Rovaniemi.

Ranto-Oikari, Liisa. Arkkitehti, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 28.11.2007, Oulu.

Salmi, Eija. Maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 11.12.2007, Oulu.

Säkkinen, Timo A. Kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta, 4.6.2007, Suomussalmi.

21 Elinympäristön laatu supistuvassa kunnassa: Ranua ja Suomussalmi Marja Mönkkönen & Ismo Vendelin

1. Johdanto

Elinympäristön laadun arviointi voidaan nähdä pyrkimyksenä kestävän kehityksen, että vallitsevan kasvuideologian ajatteluun. viedä kestävän kehityksen periaatteet ruohonjuuritasolle, Useissa tapauksissa laadun parantaminen ymmärretäänkin samoin kuin tavoitteena tehdä kestävyyden ehdot konkreettisiksi kasvuksi, taloudelliseksi edistykseksi ja määrälliseksi asioiksi. Päämääränä on arvioinnin kautta luoda laadukkaita, lisäämiseksi. Supistuvissa kunnissa kasvua tai taloudellista kestävän kehityksen ideologian sisältämien arvojen mukaisia edistystä ei tapahdu, ja lähes ainoita määrällisesti lisääntyviä elinympäristöjä. asioita on tyhjä tila. Elinympäristön laadun arviointimenetelmät eivät siis välttämättä sovellu nykyisen kaltaisina laadun arviointiin Kestävä kehitys toimintamalleineen liittyy kiinteästi kasvun supistuvilla alueilla. Tämä johtuu paitsi siitä, että mittarit ajatteluun. Kestävä kehitys on (poliittinen) ohjelma, jonka pohjautuvat kasvun ajatteluun, myös siitä että a) mitattavan perimmäisenä pyrkimyksenä on taata ihmisen ja yhteiskunnan muutoksen kokoluokka on indikaattoreiden kannalta väärä toiminnan jatkuminen nykyisen kaltaisena myös tulevina aikoina. (indikaattorit eivät reagoi muutokseen tai tarkastellun alueen koko Nykyinen maailmanyhteiskunta toimintoineen taas tukeutuu ei sovellu käytettyjen mittareiden tarkkuuteen), tai b) muutoksen kasvun ja lisäyksen ajatukseen, sekä alueellisesti että muilla nopeus on suurempi kuin indikaattoreiden reagointinopeus tavoin tarkasteltuna. Moderniteetin projektiin sisältyvät muun (muutos vaikuttaa ihmisiin jo ennen kuin mittauksia voidaan muassa ajatukset oman aikakauden erottamisesta aiemmista, tehdä tai niiden tuloksia soveltaa). Elinympäristön laatutietojen muutos, jatkuva uuden etsiminen, paikalleen pysähtymisen keräämisestä vastaa Suomen Ympäristökeskus, joka kokoaa kammoaminen ja määrällinen kasvu (Berman 1983; Benevolo indikaattoritietoja paikkatietopohjaiseen ruututietokantaan. 1984a, 1984b; Kotkavirta & Sironen 1989: 7–13; Jallinoja Ihmisen elinympäristöjä ja niiden laatua tarkastellaan siis 1991: 40–42; Rajaniemi 2006: 48). ”Sanoja kehitys ja edistys ympäristöhallinnon toimesta maantieteellisin ja hallinnollisin käytetään surutta myös toistensa synonyymeina, vaikka ne eivät rajoin määritellyissä alueyksiköissä. sitä missään nimessä ole. Jos kehitys on muutosta, jolla on tietty suunta, niin edistys on kehityksen erityistapaus: muutosta Tässä artikkelissa käsitellään ensin supistuvien alueiden parempaan. Siten edistys on arvoihin sidottu.” (Rajaniemi yleisiä piirteitä ja supistumisen vaikutuksia elinympäristölle 2006: 48–49) ”Kasvu on keino välttää ajassa kauhua herättävä väestönmuutoksen kautta. Toisessa kappaleessa käydään pysähtyminen.” ”Kasvu antaa puitteet asioiden määrälliselle läpi väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksia Suomessa sekä lisäämiselle ja samalla ympäristön muuttumisen kautta illuusion pohditaan elinkeinorakenteen muutosten vaikutusta supistuvilla uutuudesta, laadullisesta muutoksesta.” (Rajaniemi 2006: 49) alueilla. Seuraavaksi keskitytään Lapissa ja erityisesti Ranuan kunnassa tapahtuneisiin väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksiin Edelliset näkökohdat huomioiden supistuvat alueet – joilla sekä analysoidaan kunnan päättäjien haastattelujen pohjalta tässä yhteydessä tarkoitetaan aluetta, jonka väestö vähenee kunnassa tapahtuneita ja tapahtumassa olevia muutoksia. ja talous taantuu – eivät sovi kasvun tai kehityksen ajatukseen. Tämän jälkeen samoja muutoksia sekä päättäjien näkemyksiä Supistumista ei voida käsitellä edistyksenä, sen ei koeta luovan tarkastellaan vastaavalla tavalla Kainuun ja tämän artikkelin uutta ja usein siihen liitetään käsityksiä pysähtyneisyydestä toisen case-kunnan, Suomussalmen suhteen. Seuraavassa tai huonontumisesta. Supistuminen on kuitenkin todellisuutta kappaleessa edellä käsiteltyjen tutkimustulosten pohjalta tehdään lukuisissa kunnissa sekä Suomessa että muualla maailmassa. johtopäätöksiä Ranualla ja Suomussalmella tapahtuneiden ja käynnissä olevien muutosten suhteen. Tämän jälkeen pohditaan Suomessa elinympäristön laadun seuranta pohjautuu vielä supistuvien alueiden tulevaisuutta Suomessa ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka asettaa kaiken alueiden artikkelin kahdessa case-kunnassa. Lopuksi tiivistetään käytön ja suunnittelun tavoitteeksi kestävän kehityksen ja ihmisten artikkelissa käsitellyt supistumiskehityksen keskeisimmät piirteet elinympäristöjen laadun (Maankäyttö- ja rakennuslaki 1999). ja yleiset vaikutukset supistuvien alueiden elinympäristölle. Ihmisen elinympäristön laadun arviointikäytäntö pohjautuu sekä

22 Elinympäristön laatu supistuvassa kunnassa: Ranua ja Suomussalmi

2. Supistuvat alueet

Supistuvalla alueella tarkoitetaan ensisijaisesti aluetta, jonka Muuttoliikettä voidaan tarkastella yhteiskunnallisella, alueellisella väestö vähenee. Väestön vähenemistä tapahtuu silloin, kun (1) tai yksilöllisellä tasolla – osin näiden tasojen erottaminen kuolleisuus on tarkastellulla alueella syntyvyyttä suurempi, tai (2) toisistaan on käytännössä mahdotonta. Yhteiskunnallisella muuttoliike pois alueelta on suurempi kuin sisäänmuutto alueelle. tasolla muuttoliikettä yleisenä ilmiönä on tarkastellut mm. Väestön väheneminen voi olla tulosta myös molempien edellä Richmond, joka jo vuonna 1969 jakoi yhteiskunnallisiin muutoksiin mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (ks. Parkkinen 1998) liittyvän muuttoliikkeen kolmeen vaiheeseen. Nämä vaiheet on löydettävissä myös suomalaisen yhteiskunnan historiasta: Kuolleisuusluku kertoo mikä on kuolleiden osuus väestöstä – yleensä se ilmoitetaan kuolemantapauksien määränä I Traditionaalinen eli esiteollisen yhteiskunnan vaihe suhteessa tuhanteen henkeen. Syntyvyysluku kuvaa vastaavasti → työvoimaan liittyvä pakkoluontoinen muutto vuoden aikana syntyneiden osuutta väestöstä. Suomessa erot (forced migration) maaseutukuntien välillä alueiden välisissä syntyvyys- ja kuolleisuusluvuissa johtuvat II Teollistuneen yhteiskunnan vaihe pääosin eroista väestön ikärakenteessa (Tilastokeskus 2006b). → vetovoimatekijöihin liittyvä vapaaehtoinen Syntyvyyden alentuminen on yleinen ilmiö länsimaissa, eikä muutto (voluntary migration) maaseudulta Suomi tee tässä poikkeusta (ks. Taulukko 1). Syntyvyyttä kaupunkeihin alentavat yleisesti koulutusaikojen pidentyminen ja naisten III Jälkiteollisen yhteiskunnan vaihe yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneet muutokset (mm. → monisuuntainen muutto (transilient työssäkäynnin yleistyminen, avioliittojen määrän vähentyminen, migration) ja kaupunkien välinen liikkuvuus valittu lapsettomuus). (Wallenius 2003) Myös perhepoliittisten tukien ja ansiotyöstä saatavan tulon suhde vaikuttaa Alueellisella tasolla näkökulma muuttoliikkeeseen on yleensä syntyvyyteen. Syntyvyyden ja kuolleisuuden alueellisista eroista konkreettisempi ja rajatumpi, käsitellen esimerkiksi jotakin huolimatta muuttoliike on tärkein alueita erottava tekijä silloin, muuttoliikkeen piirrettä (ks. esim. Vartiainen 1997, Pikkarainen ym. kun tarkastellaan Suomen sisäistä väestönmuutosta. 1997). Yksilötasolla muuttoliikettä tarkastellaan yleensä ”ihmisten tarpeiden ja yleensäkin inhimillisten käyttäytymisprosessien Muuttoliike on Suomessa nykyään pääasiassa vapaaehtoisuuteen mukaan” (Söderling 2002: 198). perustuvaa, lukuun ottamatta Suomeen saapuvia pakolaisia, joiden muuttoa pois kotimaastaan ei voida pitää vapaaehtoisena. Supistuvilla alueilla väestön väheneminen vaikuttaa merkittävästi Väestön alueellisen vähenemisen kannalta kuntien välinen paikkakunnalle jäävään väestöön. Väestömäärän pienentyessä maassamuutto on merkittävin muuttotyyppi (ks. Söderling 2002). sosiaalinen ympäristö muuttuu. Ikärakenne painottuu Suomen historiassa on kuitenkin jaksoja, jolloin pakolaisuudella, eläkeikäisiin, asutus harvenee erityisesti taajamien ulkopuolella siirtolaisuudella ja maastamuutolla on ollut merkittäviä alueellisia ja kylissä. Kasvavilla alueilla sosiaalisen ympäristön muutos on vaikutuksia. monilta osin päinvastainen. Tällaisten alueiden ikärakenne on

Taulukko 1. Syntyvyys ja kuolleisuus Suomessa vuosina 1950–2005. Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyvyysluku* Kuolleisuusluku** 1950 4029803 98065 40681 24,3 10,1 1960 4446222 82129 39797 18,5 9,0 1970 4598336 64559 4411 14,0 9,6 1980 4787778 63064 44398 13,2 9,3 1990 4998478 65549 50058 13,1 10,0 2000 5181115 56742 49339 11,0 9,5 2005 5255580 57745 47928 11,0 9,1 * Syntyneiden lukumäärä 1000 suomalaista kohti, **Kuolleiden lukumäärä 1000 suomalaista kohti Lähde: Tilastokeskus 2005.

23 usein supistuvia alueita monipuolisempaa ja uusissa asukkaissa Tyhjien asuintilojen yleistyminen on yksi tunnetuimpia ja selvimmin on muun muassa paljon nuoria lapsiperheitä. Alueille muuttavien havaittavia alueen kriisiytymisen merkeistä – asuntojen ylitarjonta uusien asukkaiden myötä muodostuu uusia sosiaalisia kontakteja. onkin useilla alueilla todellinen ongelma (Lankinen 1998, Graf Supistuvilla alueilla väkimäärän väheneminen ilmenee fyysisen 2000). Myös tyhjät tontit ja liiketilat kertovat alueen tilanteesta. elinympäristön näkyvänä autioitumisena, mutta voi samalla Supistumisen myötä vajaakäytöllä olevan, paljon pääomaa tiivistää jäljelle jäävän väestön sosiaalista verkostoa. sitovan ja väestöön nähden tarpeettoman suuren infrastruktuurin ylläpito tai muuntaminen nykyisiä tarpeita vastaavaksi on monilla Väestön vähenemisen ohessa supistuville alueille on ominaista alueilla merkittävä haaste (Pidot-työryhmä 2001, Raatikainen myös toisenlainen väestörakenteen muuttuminen: työikäinen 2004). Supistuvilla alueilla rapistuvat tyhjiksi jääneet rakennukset, väestö vähenee ja vanhusten osuus kasvaa. Alueellisen hoitamattomat pihat ja tienvarret luovat negatiivista mielikuvaa väestörakenteen mittarina käytetään yleisesti huoltosuhdetta, alueesta ja vähentävät yleistä viihtyisyyttä. jolla mitataan yksinkertaistaen sanottuna passiivi- ja aktiiviväestön suhdetta indeksilukuna. Väestöllisen huoltosuhteen tapauksessa Maankäytön ja strategisen suunnittelun kannalta supistuminen aktiiviväestöksi luetaan työikäiset (tavallisesti ilmoitettuna 15– on todellinen haaste. Supistuvilla alueilla kaavat ovat usein 64-vuotiaat) ja passiiviväestöksi lapset (0–14-vuotiaat) sekä ylimitoitettuja, toisin sanoen ne on suunniteltu kasvun ja lisäyksen vanhukset (yli 64-vuotiaat) (Nivalainen & Haapanen 2002: 21–22). ajatukseen perustuen (ks. Rajaniemi 2006). Strategisessa Aluekohtaisen väestöllisen huoltosuhteen kehitys kuvaa väestön suunnittelussa supistumisen huomioiminen on vaikeaa. Lisäksi ikärakenteen muutosta ja antaa vihjeitä alueen tulevaisuuden sekä kaavat että strategiset suunnitelmat perustuvat usein ehkä näkymistä. Väestöllisen huoltosuhteen ohella käytetään epärealistisiinkin kasvuodotuksiin ja poikkeavat esimerkiksi taloudellisen huoltosuhteen käsitettä, joka kertoo työttömän Tilastokeskuksen tai maakuntien liittojen tekemistä ennusteista. työvoiman sekä työvoiman ulkopuolella olevien (passiiviväestö) Näitä kasvutavoitteita voidaankin nimittää ennemmin suhteen työlliseen työvoimaan (aktiiviväestö) (Muilu ym. 1999: kasvutoiveiksi kuin realistisiksi tavoitteiksi tai odotuksiksi. 8–9). Heikkenevä huoltosuhde merkitsee työikäisten suhteellisen osuuden vähenemistä väestössä, tätä kautta verokertymien vähenemistä ja edelleen hyvinvointipalveluiden tuottamisen 3. Väestö- ja elinkeinorakenteen keskeiset muutokset kaventumista (Nivalainen & Haapanen 2002: 21–22). Suomessa

Väestön vähenemiseen liittyy yleensä taloudellinen taantuma, Väestö- ja elinkeinorakenteen alueelliset muutokset kytkeytyvät joka voi olla sekä väestön vähenemisen syy että seuraus. Alueen toisiinsa esimerkiksi työllisyyden ja muuttoliikkeen kautta, joten talous ja elinkeinorakenne ovatkin tiiviisti yhteydessä alueellisiin tässä näitä muutoksia käsitellään suurimmalta osin rinnakkain. väestönmuutoksiin. Alueen elinkeinorakenne vaikuttaa muun Käsittelytapa mahdollistaa erityisesti väestönmuutosten ja muassa alueen työllisyystilanteeseen, väestön toimeentulomahd elinkeinojen välisten yhtymäkohtien esille tuomisen sekä ollisuuksiin ja muuttohalukkuuteen. Erityisen alttiita taloudellisille seurausten pohtimisen suomalaisessa aluekehityksessä. vaikeuksille ovat ne kunnat, joissa yhden elinkeinoalan tai Keskeisinä väestönmuutostekijöinä on yleisimmin tarkasteltu yhden suuren työnantajan merkitys on suuri. Tällöin tällä lähinnä luonnollista väestönmuutosta, eli syntyvyyden ja elinkeinoalalla tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa kunnan kuolleisuuden suhdetta, sekä muuttoliikettä (esim. Lankinen 2002, tilannetta merkittävästi. Yleisesti ottaen supistuvien kuntien Laakso ym. 2005). Muita väestötutkimuksissa usein käsiteltyjä talous joutuu usein vaikeuksiin verotulojen vähenemisen tekijöitä ovat esimerkiksi väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Tässä myötä. Verotulojen väheneminen heijastuu julkisten palveluiden tapauksessa väestörakenteen käsitettä lähestytään pääasiassa supistuksina. Asukkaiden vähenemisestä johtuva ostovoiman supistuvien alueiden kontekstissa, joten keskeiseksi teemaksi pienentyminen näkyy muun muassa yritystoiminnan hiipumisena. nousee erityisesti väkiluvun alueellinen kehitys sekä väestön Erikoispalveluita on vähän, sillä pieni väestöpohja ei usein riitä ikärakenne. ylläpitämään kannattavaa liiketoimintaa.

24 Alueellista elinkeinorakennetta kuvataan yleensä eri elinkeinojen sodanjälkeisellä jälleenrakennustarpeella sekä sotakorvausten työvoimaosuuksilla. Työvoimaosuudet eivät kuitenkaan kaikissa edellyttämällä teollisuuden kehityksellä. tilanteissa anna riittävän tarkkaa kuvaa elinkeinorakenteen taloudellisesta merkityksestä alueelle. Elinkeinorakenteen Talouskasvu jatkui Suomessa voimakkaana vielä seuraavillakin merkitystä aluetaloudessa tarkastellaan siksi tarvittaessa esim. vuosikymmenillä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut elinkeinorakennepainotetulla tuloindeksillä (Edgren 1995). teollisuuden ja talouden murros muutti tuotannon rakenteiden Seuraavissa, elinkeinorakennetta koskevissa osissa on kuitenkin lisäksi sosiaalisia rakenteita kaikkialla maailmassa. pitäydytty vain eri elinkeinojen työvoimaosuuksien tarkastelussa. Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla tapahtunut rakennemuutos Seuraavaksi tarkastellaan väestö- ja elinkeinorakenteen tarkoitti käytännössä siirtymää alkutuotantovaltaisesta keskeisimpiä muutoksia Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. elinkeinorakenteesta palveluvaltaiseen elinkeinorakenteeseen. Söderling (2002) kuvaa toisen maailmansodan jälkeistä ja Toisen maailmansodan jälkeistä aluekehitystä Suomessa erityisesti 1960-luvulla voimistunutta elinkeinorakenteen murrosta kuvaavat erityisesti kaupungistuminen ja alueellinen seuraavasti: keskittyminen. Tähän aluekehitykseen liittyy elinkeinorakenteen radikaali muuttuminen ja muuttoliikkeen voimakkaita syklejä. ”Suomen elinkeinorakenteen muutos merkitsi sitä, Kaiken kaikkiaan muutto on toisen maailmansodan jälkeen että maaseudulta vapautui runsaasti työvoimaa. ollut Suomessa varsin yksisuuntaista – se on suuntautunut Niinpä Suomessa työttömyys kasvoi huomattavasti pääasiassa maaseudulta maakuntakeskuksiin ja edelleen 1960-luvun loppupuolella. Esimerkiksi vuonna 1967 maakuntakeskuksista pääkeskuksiin (Laakso 1998; Pulkkinen työnvälitykseen ilmoittautuneiden työnhakijoiden määrä 1998; Söderling 2002, 2006). Muuttoliike on erittäin tiiviisti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yli 100 000:lla, kun sidoksissa alueellisiin työmarkkinoihin ja sen myötä alueelliseen samaan aikaan avoinna olleiden työpaikkojen määrä elinkeinorakenteeseen. väheni yli 32 000 (Korkiasaari 2000: 140). Tilannetta ei helpottanut lainkaan se, että toisen maailmansodan Suomen talouselämä toipui toisen maailmansodan jälkeen jälkeen syntyneet ns. suuret ikäluokat tulivat samaan suhteellisen nopeasti ja Suomessa tapahtui elinkeinorakenteen aikaan työ- ja opiskeluikään. Vuosina 1945–49 murros erityisesti sodanjälkeisen jälleenrakennustarpeen sekä syntyneiden ikäluokissa oli keskimäärin 20 000 henkeä teollisuuden kehityksen myötä. Maa- ja metsätalouden merkitys enemmän kuin niitä edeltävissä ikäluokissa. Siten elinkeinorakenteessa väheni jo 1940-luvulla, mutta 1950-luvulla 1960-luvun lopun työ- ja opiskelumarkkinoille pyrki alkutuotantoelinkeinojen merkitys alkoi pienentyä aiempaa noin 100 000 ”ylimääräistä” nuorta. Suomessa oli siis nopeammin. Samaan aikaan palveluelinkeinot, rakennusala ja selvästi nk. työntäviä yhteiskunnallisia tekijöitä saamaan teollisuus vastaavasti kasvattivat osuuksiaan merkittävästi (ks. suurenkin muuton liikkeelle.” (Söderling 2002: 205) Taulukko 2). Rakennus- ja teollisuusalojen kasvu selittyy osaksi

Taulukko 2. Suomen elinkeinorakenne ja elinkeinoalojen suhteelliset osuudet (%) vuosina 1950–2004. Vuosi Alkutuotanto Teollisuus Palvelut Rakentaminen 1950 26 30 34 10 1960 18 28 44 10 1970 12 30 48 10 1980 10 32 51 7 1990 7 26 60 8 2000 3,9 28,7 61,7 5,7 2004 3,1 24,8 66,7 5,4 Lähde: Tilastokeskus 2006a.

25 Suomessa tapahtuikin voimakas muuttoaalto 1960- ja 1970- väestönmuutoksessa ovat olleet keskusalueet ja kaupunkiseudut, lukujen aikana. Tässä vaiheessa erityisesti suuret ikäluokat joilla elinkeinorakenne on ollut lähtökohtaisesti monipuolinen pakenivat perifeerisiltä maaseutualueilta kehittyneemmille alueille tai joiden edellytykset kehittyä elinkeinorakenteeltaan aiempaa (Pulkkinen 1998) ja taajamaväeston kasvu oli nopeaa (Keränen, monipuolisemmaksi ovat olleet ympäröiviä alueita paremmat. Krannila & Heikkilä 1995). Kansantalouden rakennemuutoksen Kokonaisuudessaan elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena ja työttömyyden välistä yhteyttä alettiin korostaa erityisesti syntyneet muuttovirrat ovat olleet varsin yksisuuntaisia. 1970-luvun öljykriisien jälkeen, samoin esille nousi entistä voimakkaammin muuttoliikkeen läheinen yhteys alueellisiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneiden työmarkkinoihin (Laakso 1998, Böckerman 2000). Muuttoliike oli muutosten perusteella alueiden supistumisen voidaan todeta 1980-luvun noususuhdanteen aikana selvästi suuren maaltapaon olleen kytköksissä alueen perifeeriseen sijaintiin, yksipuoliseen aikaista muuttoaaltoa vähäisempää, ja sille oli ominaista muuton elinkeinorakenteeseen ja siihen liittyviin ongelmiin (ks. esim. suuntautuminen kaupunkikeskuksia ympäröiviin kehyskuntiin Kortelainen 1992). Ne alueet, joilla alkutuotantoelinkeinojen (Pulkkinen 1998). ja paljon työvoimaa sitoneiden teollisuudenalojen merkitys elinkeinorakenteessa on ollut suuri, ovat joutuneet vaikeuksiin Lama vaivasi suomalaista yhteiskuntaa 1990-luvun alussa. Silloin (Rajaniemi 1998). Erityisesti ongelmia ovat kohdanneet alueet, muutto oli suhteellisen vähäistä, mutta voimistui uudestaan pian joissa yhden elinkeinon (kuten maatalouden) tai jopa yhden laman taituttua. Muuttovoitto keskittyi 1990-luvulla eteläiseen työnantajan (kuten suuren tehtaan) merkitys on ollut keskeinen. Suomeen ja erityisesti suurten korkeakoulukaupunkien Monet suurhankkeet ovat olleet suomalaisen aluepolitiikan ympäristöön (Söderling 2002). Aikaisempiin vuosikymmeniin mukaisesti valtion ohjaamia hankkeita, joilla on pyritty tuomaan verrattuna 1990-luvun muutossa erityistä oli se, että muuttotappioalueille suuria työllistäjiä, kuten valtion omistamia maaseutualueiden lisäksi useat kaupunkialueet joutuivat tehtaita tai kaivoksia. Hyvinvointivaltion laajentamiseksi muuttotappiokierteeseen (Laakso 1998). Vartiaisen (1997: 42– suunnitellut elvyttävät toimet eivät kuitenkaan ole onnistuneet 43) mukaan muuttoliike on 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla takaamaan syrjäisten alueiden pitkäaikaista työllisyyden kasvua. ollut voitollista nimenomaan suurissa keskuksissa. Lisäksi ero muuttovoitto- ja muuttotappioalueiden välillä on tänä aikana Nykyään työllisyyttä parantavat hankkeet vaikkapa teollisuudessa kärjistynyt aiemmasta. Kun kaupunkikeskuksia ympäröivät ovat alueiden yleiseen hyvinvointiin pyrkimisen sijaan vahvasti kehyskunnat saivat merkittävää muuttovoittoa 1980-luvulla, markkinatilanteen mukaan reagoivia, yksityisten toimijoiden ne ovat 1990-luvun lopulla joutuneet useissa tapauksissa toteuttamia ja äkkinäisille muutoksille alttiimpia. Esimerkiksi kohtaamaan päinvastaisesti muuttotappiota. Supistuminen on teollisuuden suurinvestoinnit ovat luoneet hetkellistä työvoiman siis muuttunut perifeeristen maaseutualueiden ongelmasta myös tarpeen merkittävää kasvua syrjäisilläkin seuduilla, mutta työvoiman pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ongelmaksi. kysynnän kääntyessä jälleen laskusuuntaan muuttovirrat suuntautuvat tällaisilta yksipuoliseen elinkeinorakenteeseen Yleisesti ottaen Suomen elinkeinorakenteen muutokselle on nojaavilta alueilta poispäin (Laakso & Loikkanen 2004: 117– ollut erityistä se, että Suomessa teollistuminen ja sen myötä 118). Kyseisillä alueilla yhden elinkeinoalan muutokset ovat käynnistynyt elinkeinorakenteen muutos alkoivat huomattavasti aiheuttaneet paitsi työvoiman tarpeen huomattavaa vähentymistä myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa, mutta muutos on myös merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. ollut selvästi muiden maiden muutosta nopeampaa (Böckerman 2000). Suomessa elinkeinorakenteen muutos oli 30 vuoden Alueiden väliset erot työllisyydessä heijastuvat siis osaltaan jaksolla vastaava kuin Ruotsissa 70 vuoden jaksolla ja Norjassa edelleen muuttoliikkeeksi ja alueiden välisiksi kasvueroiksi, 100 vuoden jaksolla tapahtunut muutos (Keränen, Krannila & joten voidaan puhua kumuloituvasta kehityksestä, jota Heikkilä 1995). elinkeinorakenteen yksipuolisuus kiihdyttää. Kortelaisen (1992) mukaan useille elinkeinoaloille jakautunut elinkeinorakenne Voittajia toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneessa luo vakautta, sillä yhden elinkeinoalan aiheuttamien elinkeinorakenteen muutoksessa ja siihen kytkeytyneessä häiriöiden merkitys on tällöin pienempi, kuin yksipuolisessa 26 elinkeinorakenteessa. Kuntien sisäiset tai ulkoiset rakenteet työllistämis- ja asumispalveluihin. Myös tyytymättömyys oman eivät koskaan ole staattisia, vaan erilaisia muutoksia tapahtuu kunnan erilaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin tukipalveluihin tai jatkuvasti; väestössä, taloudessa sekä muissa tekijöissä. kouluttautumiseen liittyviin palveluihin ajaa erityisesti nuoret Kuntien hyvinvointi perustuu eri tekijöiden tasapainoon, ei muuttamaan. muuttumattomuuteen. Suomen väestönkehityksessä viimeaikaisia suuria trendejä Supistuvat alueet painiskelevat usein taloudellisten ongelmien ovat olleet väestön voimakas keskittyminen sekä ikärakenteen kanssa. Hernesniemen (1999) mukaan suurin talouden ongelma muuttuminen (Nivalainen & Haapanen 2002: 13–21). Väestön Suomessa ei ole tuotannon kasvu (joka itse asiassa on OECD ikääntyminen on ollut yleisen länsimaisen kehityssuunnan maiden suurimpia), vaan työllisyys. Hernesniemi toteaa, että mukaista, mutta väestön nopeutunut keskittyminen selkeästi aitoja kasvutoimialoja on Suomessa liian vähän (kasvutoimialalla muutamien suurimpien kaupunkien muodostamille keskusalueille hän tarkoittaa työllisyyden osalta kasvussa olevaa alaa). on ollut tunnusomaista erityisesti Suomelle. Taloudellisen kasvun on ylitettävä Suomessa keskimäärin noin 3 % vuosittainen raja, ennen kuin työllisyys kasvaa. Tällä hetkellä Suomessa tapahtuu tietyillä aloilla tuotannon kasvua, kuitenkin 4. Supistuminen ja elinympäristön laatu Ranualla ilman työvoiman kasvua. Suomessa työllisyyden kasvu on liiaksi julkisen sektorin varassa, joskin poliittiset päätöksentekijät eri 4.1. Väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset Lapissa ja Ranualla aluetasoilla ovat vastuussa ongelman ratkaisusta (Hernesniemi 1999). Kunnissa tulisikin tunnistaa ne alat, joilla työvoiman kasvu Lapissa väestömuutosten kehityssuunta on noudattanut koko on mahdollista, samoin kuin ne, joilla mahdollisuuksia ei niinkään Suomen väestökehitystä. Sotien jälkeisinä vuosina syntyvyys ole. Nykytilanteen tarkastelun kannalta on tarpeellista tunnistaa oli korkeaa, mutta 1960-luvun lopulta lähtien se on jatkanut kunnan elinkeinopolitiikan onnistuneisuus sekä kunnan alueella laskuaan aina näihin päiviin saakka samalla kun kuolleisuusluku toimivien elinkeinoalojen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. on pysynyt lähes ennallaan. Lappi oli vielä 1950-luvun lopulla Supistumisen vaikutuksia voi olla mahdollista pienentää pitkällä ja 1960-luvun alussa eräänlaista uudisasutusaluetta, jossa aikavälillä tukemalla niitä aloja, joilla kehitysnäkymät erityisesti väestönkasvu yhä jatkui juuri korkean syntyvyyden vuoksi työllisyyden suhteen ovat hyvät. (Vartiainen 1998: 4). Syntyvyyden laskun lisäksi voimakas poismuutto on sittemmin vaikuttanut väkimäärän vähenemiseen. Elinkeinorakenteen ohella julkisten palveluiden toimivuus on Myös Ranualla syntyvyyden kääntyminen laskuun tapahtui kunnalle erittäin tärkeää. Muuttoliike painottuu Suomessa samaan aikaan muun Suomen kanssa. Taulukossa 3 on esitetty erityisesti nuoriin, joiden poismuuton syynä on Kurikan (1999) syntyvyyden ja kuolleisuuden muutokset Ranualla vuosina tekemän tutkimuksen mukaan useimmin työ tai opiskelu, mutta 1950–2005. huomattavan usein syynä on tyytymättömyys asuinkuntansa

Taulukko 3. Syntyvyys ja kuolleisuus Ranualla vuosina 1950–2005. Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyvyysluku* Kuolleisuusluku** 1950 5639 234 55 41,5 9,8 1960 7207 303 89 42 12,3 1970 6278 204 76 32,5 12,1 1980 5603 119 41 21,2 7,3 1990 5655 114 58 20,2 10,3 2000 5052 66 50 13,1 9,9 2005 4715 48 45 10,2 9,5 * Syntyneiden lukumäärä 1000 ranualaista kohti, **Kuolleiden lukumäärä 1000 ranualaista kohti

Lähteet: Vuodelta 1950 Suomen virallinen tilasto VI A 101–106, vuodelta 1960 Suomen virallinen tilasto VI A 117–122 , vuodelta 1970 Suomen virallinen tilasto VI A 132, vuosilta 1980–2005 Tilastokeskus 2008c. 27 Lapin kunnista muuttaneet ovat siirtyneet pitkiäkin matkoja sekä teollisuuden kustannuksella. Kun 1990-luvun alun joko Pohjois-Suomen keskuksiin kuten Rovaniemelle ja Ouluun elinkeinoelämää ravistellut lama alkoi taittua ja lähestyttiin tai suoraan Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Pienten kuntien vuosituhannen vaihdetta, etenkin matkailuelinkeinon nopea muuttotaseet ovat olleet vuosien ajan lähes poikkeuksetta kasvu näytti suuntaa tulevaisuuden keskeisille kasvaville tappiollisia ja ainoastaan Rovaniemeä voidaan kutsua pidemmällä aloille Lapissa. Suhteellisen yksipuolinen elinkeinorakenne ei tähtäimellä muuttovoittoiseksi Lapin kunnaksi. Supistumiskehitys kuitenkaan riitä turvaamaan Lapin tämän hetkistä työllisyyttä. on jatkunut väistämättä koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun Westmanin (2005: 75) mukaan Lapille on tätä nykyä ominaista ajan. Väestönkasvulle on ollut edellytyksiä Rovaniemen ohella jatkuvan poismuuton ohella korkea työttömyys, matalapalkkaiset lähinnä keskeisestä sijainnistaan Ruotsin rajalla hyötyvällä työt ja lyhyet työsuhteet. Torniolla. Pienten kuntien kohtalona on lähes poikkeuksetta ollut tasaisena jatkunut kuntien väkiluvun väheneminen, mutta väki Erityisesti viime vuosikymmeninä kasvanut matkailuala on vähenee nykyisin myös Tornion kokoluokkaa olevassa Kemissä. nykyään Lapissa merkittävä työllistäjä ja edelleen laajeneva Kokonaisuudessaan Lappi on siis supistuva alue, jonka kunnista elinkeino. Varsinaisten matkailuyrittäjien työllistymisen lisäksi pääasiassa vain suurimmat joko kasvavat tai ovat pysyneet kerrannaisvaikutukset ulottuvat myös muille palvelualan entisen kokoisina. toimijoille kuten päivittäistavarakaupoille. Aivan viime vuosina uusia työpaikkoja on syntynyt lisäksi useiden Suomen Lapissa elinkeinorakenne oli 1900-luvun ensimmäisen puoliskon oloissa mittavien kaivosprojektien yhteyteen. Suurelta osin aikana vahvasti alkutuotantoon painottuva. Koko Suomea kartoittamaton ja hyödyntämätön Lapin erämaa, kuten myös vuosisadan puolivälin jälkeen ravistellut elinkeinorakenteen muut Pohjois- ja Itä-Suomen alueet ovat herättäneet kasvavissa muuttuminen sysäsi myös Lapin työllisyyden kriisiin, joka määrin kaivosyhtiöiden mielenkiinnon, etenkin voimassa olevan ilmeni pian elinkeinojen harjoittamisen vaikeuksina ja edelleen maailmanmarkkinatilanteen vuoksi. Uusien kaivosten syntyminen poispäin suuntautuvana muuttona. Metsätalouden harjoittamista on viime vuosina ollut merkittävä osa koko pohjoisen Suomen vaikeuttivat muun muassa pitkät etäisyydet sekä paikallisella teollisuustoimintaa. tasolla että valtakunnan kaupunkikeskuksiin ja rajalliset kuljetusmahdollisuudet. Muun Suomen tavoin asteittainen Ranuan väestön kokonaismäärän muutos 1940-luvulta 1980- muuttuminen kohti palveluyhteiskuntaa alkoi 1960- ja 1970-luvun luvulle noudattaa pääpiirteissään maamme maalaiskuntien, kuluessa, kun menetelmiltään tehostunut alkutuotanto joutui erityisesti pohjoisten maalaiskuntien väestönmuutoksia. Asukkaat vähentämään työvoimaansa. muuttivat täältäkin suurin joukoin etelään ja asutuskeskuksiin 1960-luvulla, mutta Ranualla maatalouden harjoittajien merkitys Elinkeinorakenteen voimakas murros vaikutti Lappiin merkitsevällä säilyi suurempana kuin muualla Pohjois-Suomessa tai muualla tavalla 1960- ja 1970-lukujen aikana myös väestökehityksen maassa. Maanviljelysväestön lukumäärän pysyminen suhteellisen kannalta. Etenkin maaseudulla maa- ja metsätalouden merkitys korkeissa lukemissa on ranualainen erikoispiirre. ihmisten työllistäjänä väheni huomattavasti koneellistumisen myötä. Pohjois-Suomen pienehköillä kaupungeilla ja pienillä Ranuan kunnan asujaimiston voimakas sodanjälkeinen kasvu maalaiskunnilla ei ollut tarjottavana muuttavalle työikäiselle ja sen kääntyminen laskuun tavallista myöhemmin ja tavallista väestölle tarpeeksi töitä ja opiskelumahdollisuuksia, joten hitaammin selittyy suurelta osin voimaperäisellä asutustoiminnalla, muuttovirrat kääntyivät hyvin äkkiä suoraan eteläisen Suomen johon liittyi Ranuan maatalouden ripeä kehittyminen. Ranualla asutuskeskuksiin ja Ruotsiin. toisen maailmansodan jälkeisillä vuosikymmenillä tapahtunut vireä taloudellinen kehitys perustuu hyvin pitkälle Ranuan Maa- ja metsätalouden rakennemuutoksen myötä alkutuotannon maatalouden voimakkaaseen sekä määrälliseen että laadulliseen osuus työvoimasta jatkoi jyrkkää laskuaan aina 1980-luvulle kasvuun. Ranua pysyi maatalouspitäjänä, jonne syntyi varsinaisia saakka (Pennanen 1991: 23). Vastaavasti palveluiden osuus teollisia työpaikkoja varsin vähän ja suhteellisen myöhään, työpaikoista oli jatkanut voimakasta nousuaan alkutuotannon 1960-luvun puolivälistä alkaen. Asutustoiminnan loppuminen

28 asukkaita

Kuva 1. Ranuan väkiluvun kehitys vuosina 1940–2007. (Kuva Ismo Vendelin; Lähteet: Vuosilta 1940–1979 Suomen virallinen tilasto VI A 98:1, 102, 103–107, 108–112, 113, 114–117, 118, 119, 120–122, 123–125, 126–130, 131–135, 136–138, 139–140, 141–142, 143 ja 144; Vuosilta 1980–2007 vuosi Tilastokeskus 2008a)

1960-luvulla sekä sodanjälkeisten suurten metsätyömaiden tosiasia miltei kaikkialla maassamme ja maailmalla: teollisuuden vähittäinen pieneneminen saivat teollistuneen Etelä-Suomen kasvu hidastuu ja suorastaan pysähtyy ja palvelut jäävät miltei vedon tuntumaan aikaisempaa voimakkaampana. ainoaksi talouden laajenemisalueeksi. Ranua ei koskaan ole päässyt osalliseksi teollisuuden voimakkaan laajenemisvaiheen Läpikäyvänä teemana Ranuan metsäomistuksen kehityksessä hedelmistä. Teollisuuden synty- ja kasvumahdollisuudet ovat on yksityisen metsänomistuksen voimistuminen sekä Ranuan varsin rajallisia, minkä vuoksi Ranualla on alusta asti ollut metsäpinta-alan pysyvä ja selvästi todettava kasvu. Kasvullisen pyrittävä kehittämään palveluita kuntalaisten toimeentulomah metsämaan määrää lisättiin ojituksin (suot ja pellot) ja muiden dollisuuksien parantamiseksi. 1970-luvulta lähtien Ranualla on metsänhoitotöiden avulla. Merkittävänä apuna tässä olivat ryhdytty määrätietoisesti kehittämään matkailun palveluita. metsätyökoneet, joiden käyttö yleistyi 1960-luvulla. Myös Ranuan talouselämä alkoi vilkastua 1960-luvulla. Seuraavan 1960-luvun puolivälin jälkeen Ranua on ollut aina 1980-luvulle vuosikymmenen vaihteeseen mennessä teollisuudesta saakka lähes vuosittain muuttotappiollinen paria poikkeusvuotta ja käsityöstä elantonsa saaneiden määrä oli tuntuvasti lukuun ottamatta. Vuoden 1970 piikkiä alaspäin väestönmäärässä kohonnut, mutta se oli kohonnut tavallaan yksipuolisesti voidaan selittää paitsi kiihtyneellä poismuutolla todennäköisimmin elintarviketeollisuuteen painottuen Ranuan meijerin (1965) myös tilastointikäytännöllä, jonka takia maasta pois, suurimmalta perustamisen jälkeen. osin Ruotsiin, muuttanut väki kirjattiin tilastoihin viiveellä vasta vuosikymmenen vaihtuessa. Suomessa tehtiin näinä aikoina Väestö alkoi vähentyä Ranualla vasta 1960-luvun puolessa valtakunnalliset väestölaskennat vuosikymmenittäin (ks. välissä ihmisten muutettua työn perässä pääasiassa Etelä- Pennanen 1988: 18), joten Ranuan väestön väheneminen Suomen kasvukeskuksiin ja rajan yli Ruotsiin. Korkeimmillaan vuonna 1970 vaikuttaa tilastojen perusteella kohtuuttomankin Ranuan väkiluku on ollut vuonna 1964, jolloin kunnassa asui yli suurelta. 1980-luvun aikana ja aivan 1990-luvun alussa väkiluku 7200 asukasta. Ranua pysyi pitkään maatalouspitäjänä, jossa nousi jälleen suhteellisen korkean syntyvyyden vuoksi, mutta oli maa- ja metsätalousväestöä huomattavasti enemmän kuin lamavuosista lähtien Ranuan väkiluku on kääntynyt laskuun, esimerkiksi naapuripitäjässä Simossa, ja vuonna 1975 Ranuan joka on jatkunut 2000-luvun alussa tasaisesti. maa- ja metsätalousväestön osuus oli kolminkertainen koko maan ammattijakaumaa kuvaaviin prosenttilukuihin verrattuna (ks. Ranualla syntyvyyden ja kuolleisuuden suhde on toistaiseksi myös Holappa & Haveri 1999: 68–69). Ranuan teollisuushistorian ollut muihin Lapin läänin kuntiin verrattuna myönteinen, sillä merkittävimpiä paradokseja on se, että paikkakunnalta, jossa on kunnassa vuosittain syntyneiden määrä on ylittänyt kuolleiden runsaasti puuvaroja, puuttui puuteollisuus miltei kokonaan 1970- määrän. Aivan viime vuosina syntyneisyys ja kuolleisuus ovat luvulle saakka. tosin olleet lähes samalla tasolla. Väestön väheneminen johtuu pääasiassa pois muuttavien suurista määristä ja näin ollen kunnan Sittemmin liikenteen, kaupan ja palveluiden piirissä työskentelevien negatiivisesta muuttotaseesta. Väestö on pienentynyt Ranualla määrä on lisääntynyt Ranualla huomattavasti nopeammin kuin 2000-luvun aikana noin 2 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2008 teollisuudessa ja käsityössä työskentelevien määrä. Ranua on alussa Ranuan kunnassa asui 4519 henkeä. Kuvassa 1 on ehkä ensimmäisenä joutunut kokemaan sen, mikä tänään on esitetty Ranuan väkimäärän kehitys vuosina 1940–2007.

29 4.2. Kunnan päättäjien näkökulma muutoksiin Ranualla

Ranualla tehtiin neljä teemahaastattelua tammikuun 2008 perässä pois kunnasta ja kunnan sisäinen muutto suuntautuu aikana. Valittaessa haastateltavia kiinnitettiin huomiota erityisesti sivukyliltä keskustaajamaan. Palvelut ovat keskittyneet siihen, että he vastaisivat toimenkuvaltaan mahdollisimman vahvasti kirkonkylälle, mistä väestö ei ainakaan toistaiseksi hyvin Suomussalmella aiemmin samanlaisia teemoja käsitellen ole vähentynyt sivukylien lailla lähinnä sisäisen muuton haastateltuja kunnan päättäjiä. Ranualla tehtyjen haastattelujen takia. Asuminen on kuitenkin myös taajamassa varsin väljää. valinta perustui niin sanottuun harkinnanvaraiseen näytteeseen Verotulojen väheneminen rajoittaa pienen kunnan entisestäänkin henkilöistä (Hirsjärvi & Hurme 2000: 58–59), joiden vastauksien rajallisia resursseja, joten palveluiden järjestäminen hankaloituu pohjalta syvennettiin tietoutta tapauskohtaisesta paikallisesta vastaisuudessa, mikäli väestön väheneminen jatkuu nykyisellä ilmiöstä. Paikallisella ilmiöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vauhdilla. kunnan supistumista sekä sen tuottamia muutoksia ympäristössä ja elinkeinorakenteessa. Haastateltaviksi valittiin kunnanjohtaja Väestön vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan myös kunnan Kimmo Sarapää, tekninen päällikkö Juha Torvinen, ympäristöns elinkeinorakenteen muutos, joka noudatteli 1960- ja 1970-luvuilla uojelusihteeri Päivi Rata-Romakkaniemi ja teknisen lautakunnan koko Suomen kehityskulkua. Vahvasti maa- ja metsätaloudesta puheenjohtaja Reijo Sääskilahti. elänyt Ranua menetti rakennemuutoksen myötä työpaikkoja alkutuotannosta, eikä työttömäksi jääneille ollut tarjolla korvaavia Ranuan kunnan kehityskulku on ollut viime vuosikymmeninä töitä. Metsätaloudessa töitä on suurelta osin koneellistettu ja hyvin samansuuntaista muiden Pohjois-Suomen kuntien maataloudessa lukuisat pienet tilat ovat pääasiassa kadonneet kanssa. Supistuminen on ilmennyt Ranualla paitsi jatkuvana harvempien mutta huomattavasti kookkaampien, tehotuotantoon väestön vähenemisenä, myös tästä aiheutuneina lukuisina pystyvien tilojen tieltä. seurannaisvaikutuksina. Asutus keskittyy yhä enemmän kirkonkylälle ja sivukylät menettävät asukkaitaan. Vähenevän Aiempina vuosikymmeninä Ranualla mittavasti harjoitetulla väestön myötä sivukylien palveluita on jouduttu ja joudutaan maataloudella on myös ollut kauaskantoiset, nykypäivään edelleen karsimaan monelta osin. Koulujen ja kyläkauppojen ulottuvat ympäristövaikutuksensa. Haja-asutusalueen lukuisat väheneminen vaikeuttaa sivukylillä päivittäistä asioimista, sillä pienet, tosin nyt jo suurelta osin käytöstä poistuneet, maatilat ovat monilta sivukyliltä on matkaa keskustaajaman palveluille useita omalta osaltaan aiheuttaneet toiminnallaan etenkin vesistöille kymmeniä kilometrejä. Kouluverkon harveneminen kertoo runsaita haittoja. Ranualla asutus on sijoittunut järvien ja jokien yleisen väestön vähenemisen lisäksi Ranuan ikärakenteen rantaan. Perinteikkään elinkeinon harjoittamisella on näin ollen muuttumisesta työikäisestä väestöstä ja lapsiperheistä tiedostamatta aiheutettu elinympäristölle mittavia vahinkoja, pääasiassa vanhusväestön suuntaan. Kouluverkon supistamista joiden korjaaminen jälkikäteen on nykyisilläkin keinoilla erittäin puoltaa myös laskuun kääntynyt syntyvyys kunnassa. työlästä.

Väestön ikääntymisen myötä vanhusten tarvitsemiin palveluihin Elinkeinorakenteen muuttuminen ei ole rajoittunut pelkästään joudutaan käyttämään vastaisuudessa yhä enemmän resursseja, alkutuotannon supistumiseen. Kunnasta on siirtynyt pois muun kun taas vastaavasti koulupalvelujen menot ovat lapsiperheiden muassa metsähallituksen, veroviraston sekä postin toimipisteitä. vähenemisestä johtuen kääntymässä vähitellen laskuun. Lisäksi jätehuollossa ja ympäristönsuojelussa on päädytty Ikääntyvien ihmisten käyttämät palvelut puolestaan korottavat kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Muiden alojen supistettua sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Ranualla pääasiassa toimintaansa on Ranuan matkailulla merkittävä rooli työllistäjänä keskustaajamaan sijoittuviin vanhusten palveluihin on pyritty ja myös kunnan taholta on panostettu siihen kasvavissa määrin. panostamaan pienen kunnan mittakaavassa huomattavasti. Eläinpuiston lisäksi luonnonympäristössä, vesistöjen rannoilla yhä tihentyvä loma-asutus ja luontomatkailu ovat Ranuan Haastateltavien vastauksissa toistuu huoli haja-asutusalueiden matkailullisia vahvuuksia. Pinta-alaltaan laajassa kunnassa autioitumisesta. Muuttovirrat vievät työikäistä väestöä työn vapaa-ajan asuntoihin liittyvä matkailu ei ainakaan nykyisessä

30 mittakaavassaan ole aiheuttanut häiriöitä kunnan asukkaille Suhangon kaivoksen merkitys Ranuan työllisyyteen olisi tai heidän elinympäristölleen. Matkailuun panostaminen ja sen huomattava. Suoraan kaivokseen liittyvien työpaikkojen lisäksi laajentuminen matkailijamäärien kasvaessa yhä enemmän kerrannaisvaikutuksina myös muiden alojen työllisyys paranisi. taajamaseudun ulkopuolelle voivat kuitenkin ennen pitkää Suunnitellun kaivosalueen sijainti keskustaajamasta luoteeseen aiheuttaa lisäkuormitusta esimerkiksi vesistöille. kohti Rovaniemeä tarkoittaa mitä todennäköisimmin kaivoksen tuoman työllisyyden ja muiden siihen liittyvien vaikutusten Kunnan ympäristösuojelulliset tavoitteet liittyvätkin pääasiassa jakaantumista Ranuan sekä Rovaniemen kesken. Kaivosasiassa vesistöjen kunnossapitoon ja suojeluun. Ympäristötoimia onkin tehty jo ennakoivaa yhteistyötä Rovaniemen suuntaan. lähestytään konkreettisten tapausten, kuten Simojokea ja Siuruanjokea koskevien EU-hankkeiden kautta. Asukkaiden Haastateltavien mukaan ihmisten elinympäristölle ei aiheutuisi jokapäiväisen elinympäristön kannalta olennaisinta on sinilevästä kaivoksesta juurikaan välittömiä negatiivisia vaikutuksia johtuen kesäisin kärsivän Ranuanjärven hoitaminen, sillä suuri osa kaivoksen sijoittumisesta suhteellisen syrjään asutuksesta. asutuksesta keskittyy Ranuanjärven rannoille. Kehittämiskohteina Paikalliset suuret muutokset kaivosta ympäröivässä vastaajat mainitsevat vesihuollon ja jätevesien käsittelyn luonnonympäristössä ovat toiminnan laajuuden huomioon parantamisen. ottaen väistämättömiä esimerkiksi maiseman muuttumisen ja melun osalta. Tehokkaasti hoidetun ympäristövalvonnan Haastateltavat eivät koe supistumisen vaikuttavan toivotaan ehkäisevän vesistöille ja maisemalle aiheutuvaa elinympäristöön negatiivisesti esimerkiksi hoitamattoman luonnon ympäristöuhkaa. Ehkä juuri kaivostoiminnan syrjäisestä sijainnista kautta. Tämän sijaan huolta herättää sivukylien autioituminen ja toistaiseksi ratkeamattomasta avaamispäätöksestä johtuen ja palvelurakenteen jatkuva harveneminen, mikä kiihdyttäisi kaivoksen vaikutusta ei nostettu esille pohdittaessa kunnan Ranuan supistumiskehitystä. Väestön vähenemisen seurauksena matkailuimagoa tai matkailuympäristön muutosta. Ranualaisille kutistuvat verotulot vaikeuttaisivat edelleen palvelujen runsas luonnonympäristö ja väljä asuminen ovat vakiintuneita tarjoamista sekä toimivan yhdyskuntarakenteen ylläpitämistä. jokapäiväisen elinympäristön kriteereitä. Supistumiskehityksen kokonaisvaltaiset negatiiviset vaikutukset ovat edellyttäneet kunnassa toimia jo pidemmän aikaa, mutta nykyisen kehityskulun pelätään hankaloittavan tilannetta 5. Supistuminen ja elinympäristön laatu Suomussalmella kohtuuttomasti, mikäli jonkinlaista ratkaisua jatkuviin kunnasta ulos suuntautuviin muuttovirtoihin ei kyetä kehittämään. 5.1. Väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset Kainuussa ja Suomussalmella Ranualla ollaan varovaisen toiveikkaita kunnassa mahdollisesti käynnistyvän kaivostoiminnan suhteen. Aikaisempina vuosina Väestön muutokset Kainuussa ovat pääosin mukailleet koko koetut lykkääntymispäätökset ovat vielä tuoreessa muistissa maassa vallinneita trendejä. Toisen maailmansodan jälkeen ja päätöstä kaivoksen avaamisesta odotetaan maltillisesti. Kainuun väkiluku kasvoi, korkeimmillaan se oli vuonna 1963. Suhangon kaivoksen avaaminen koetaan kunnalle ehdottoman Tämän jälkeen väestö on vähentynyt hiljalleen, sekä syntyvyyden tärkeäksi, mutta kunnan tulevaisuutta ei lasketa mahdollisen laskun että poismuuton vuoksi. Syntyvyys oli Kainuussa koko myönteisen päätöksen ja yhden kortin varaan. Muun muassa Suomen keskiarvoa korkeampaa aina 1980-luvun lopulle saakka. palvelutuotannossa on nykyisellään varaa lisääntyvälle Sen jälkeen syntyvyys on selvästi laskenut, eikä se enää nykyään käytölle. Kaivostoiminnan käynnistymiseen on kunnan puolesta nouse yhdessäkään Kainuun kunnassa nettouusiutuvuusluvun valmistauduttu huomioimalla kasvunvara kaavoituksessa ja 2,1 tasolle. Toisin sanoen: uusi sukupolvi on aina edellistä asuntojen määrässä. Lisäksi päiväkoti on mahdollista muuttaa pienempi, eikä syntyneiden määrä kata kuolleisuuden ja toiminnaltaan tarvittaessa ympärivuorokautiseksi. poismuuton aiheuttamaa väestön vähenemistä.

31 Taulukossa 4 on esitetty syntyvyyden ja kuolleisuuden muutokset Supistumiskehitys on jatkunut samansuuntaisena myös vuoden Suomussalmella vuosina 1950–2005. 1994 jälkeen. Tilastokeskuksen (2006c) tietojen perusteella Kainuussa muutto on noudattanut samaa linjaa kuin koko vuodesta 1994 vuoteen 2005 voimakkaimmin ovat supistuneet maassa suuntautuen Kainuun sisällä maaseudulta taajamiin ja Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi (21–22 %). Kuhmossa, edelleen Kainuusta valtakunnan pääkeskuksiin; Oulun alueelle ja Suomussalmella ja Vaalassa väestön väheneminen vuodesta pääkaupunkiseudulle (Heikkilä 1997). Väestö on siis keskittynyt 1994 vuoteen 2005 on ollut 16–18% ja Paltamossa sekä vasta paitsi koko Suomessa, myös Kainuun sisällä. Erityisesti kuntien Kajaaniin yhdistyneellä Vuolijoella 11–13 % suuruusluokkaa. syrjäiset osat ovat tyhjentyneet (Keränen, Krannila & Heikkilä Sotkamossa väki on vähentynyt vuodesta 1994 vuoteen 2005 1995). Kainuun kunnat voidaan jakaa vuosien 1960–1994 välillä muihin Kainuun kuntiin verrattuna suhteellisen vähän – hieman tapahtuneen väestönmuutoksen osalta neljään eri ryhmään: yli 7 %. Kainuun kunnista väestön väheneminen on vuoden 1994 ja 2005 välillä ollut pienemmillään Kajaanissa, joka on menettänyt vain 0,4 % asukkaistaan. Kajaania lukuun ottamatta Erittäin voimakas väestön väheneminen vuodesta 1960 koko Kainuu on siis ollut jo hyvin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vuoteen 1994 (-40%): supistuva alue. -Ristijärvi -Vaala Kainuussa elinkeinorakenteen muutos tapahtui myöhäisen -Puolanka alkamisajankohdan vuoksi suhteellisesti nopeammin kuin muualla Suomessa. Elinkeinorakenteen muutoksesta huolimatta Voimakas väestön väheneminen vuodesta 1960 vuoteen Kainuu on tänä päivänä suhteellisen alkutuotantovaltainen alue – 1994 (-30%): -Hyrynsalmi elinkeinorakenteen muutos ei Kainuussa ole edennyt yhtä pitkälle -Paltamo kuin muualla maassa. Alkutuotannossa työskentelevien osuus on -Vuolijoki (sittemmin liittynyt Kajaaniin) maakunnassa koko maahan verrattuna lähes kaksinkertainen. Alueen metsävarojen ansiosta alkutuotantoelinkeinojen Hidas väestön väheneminen vuodesta 1960 vuoteen 1994: suhteellinen osuus elinkeinorakenteessa on säilynyt maan -Kuhmo keskiarvoa suurempana. Metsävarat ovat vaikuttaneet erityisesti -Sotkamo metsätalouden aseman säilymiseen ja kehittymiseen. -Suomussalmi Holappa ja Haveri (1999) ovat tutkimuksessaan tarkastelleet Väestön määrän kasvu vuodesta 1960 vuoteen 1994: pohjoisen Suomen elinkeinotoiminnan ongelmia. Vaikka -Kajaani tutkimuksen case-alueet sijoittuvat pääasiassa Lappiin, Holapan ja Haverin tutkimuksen tulokset pätevät pääosin myös Kainuun (Keränen, Krannila & Heikkilä 1995) alueeseen. Kyseisen tutkimuksen mukaan

Taulukko 4. Syntyvyys ja kuolleisuus Suomussalmella vuosina 1950–2005.

Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyvyysluku* Kuolleisuusluku** 1950 12410 397 110 32,0 8,9 1960 15418 632 192 41,0 12,5 1970 14425 341 168 23,6 11,6 1980 13357 208 136 15,6 10,2 1990 12509 150 123 12,0 9,8 2000 11003 82 131 7,5 11,9 2005 10071 66 127 6,6 12,6 * Syntyneiden lukumäärä 1000 suomussalmelaista kohti, **Kuolleiden lukumäärä 1000 suomussalmelaista kohti Lähteet: Vuodelta 1950 Suomen virallinen tilasto VI A 103–107; Vuodelta 1960 Suomen virallinen tilasto VI A 119; Vuodelta 1970 Suomen virallinen tilasto VI A 131–135; Vuosilta 1980–2005 Tilastokeskus 2006c.

32 17000

16000

15000

14000

13000 Asukkaita 12000

Kuva 2. Suomussalmen väkiluvun kehitys vuosina 11000 1940–2007. (Kuva Marja Mönkkönen & Ismo Vendelin; Lähteet: Vuosilta 1940–1979 Suomen virallinen tilasto VI A 98:1, 102, 103–107, 108–112, 113, 114–117, 118, 119, 120– 10000 122, 123–125, 126–130, 131–135, 136–138, 139–140, 141–142, 143 ja 144.; Vuosilta 1980–2005 Tilastokeskus 2008a). 9000 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Vuosi ” Harvaan asutussa Pohjois-Suomessa [elinkeinotoimin- Huurteen ja Turpeisen (1992) mukaan suomussalmelaisten nan] ongelmat liittyvät mm. elinkeinorakenteiden van- elinkeinot muodostuivat toiseen maailmansotaan saakka alk hentuneisuuteen ja/tai yksipuoliseen elinkeinorakentee- utuotantoelinkeinoista; pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. seen, väestön vähenemiseen pääasiassa muuttoliikkeen Kuitenkin jo 1940-luvulla maatalous alkoi menettää osuutta vuoksi, korkeaan työttömyyteen sekä elinkeinotoimin- elinkeinorakenteessa ja 1940- ja 1950-luvuilla sen osuus nan volyymin alhaisuuteen. Myös seutukunnittaiset erot pieneni merkittävästi. 1940-luvulla merkittävin kasvu tapahtui alueen kehittyneisyydessä ovat suuret. (…) Pohjoisen yhteiskunnallisten palveluelinkeinojen määrässä, 1950-luvulla elinkeinotoiminnan harjoittamisessa ongelmia ovat mm. maatalous menetti osuuttaan useille elinkeinoelämän aloille, joskin pitkät etäisyydet markkinoille, toiminnan pienimuotoisuus myös 1950-luvulla merkittävin kasvu tapahtui palveluelinkeinoissa. ja teollisen toiminnan yksipuolisuus.(...) Suomen pohjoi- Myös 1960-luvulla maa- ja metsätalouden osuus elinkeinoista sen alueen erityisiksi piirteiksi voidaan sanoa mm. harva laski merkittävästi. Tällöin elinkeinorakenteessa valtasivat alaa asutus, suurten kaupunkikeskuksien puuttuminen, pitkät teollisuuden työpaikat. sisäiset etäisyydet, pitkät etäisyydet maamme suuriin vä- estökeskuksiin ja Euroopan ydinalueille, kylmän ilmaston Maataloudessa ja koko maan elinkeinorakenteessa tapahtuneet aiheuttamat rajoitteet sekä erilaiset kulttuuriset tekijät.” muutokset eivät vaikuttaneet Suomussalmella vielä 1950- (Holappa & Haveri 1999: 7 ja 16) luvulla. Kuitenkin Suomessa tapahtunut maaltapako ilmeni myös Suomussalmella väestön vähenemisenä 1960-luvulta alkaen. Väestön väheneminen Suomussalmella pysähtyi 1970-luvun Lisäksi Holappa ja Haveri (1999: 147) mainitsevat ongelmiksi myös lopulla työllisyystilanteen parannuttua, ja väkimäärä jopa kasvoi elinkeinotoiminnan suhdanneherkkyyden sekä tiettyjen seutujen 1980-luvun alkupuolelle saakka. yksipuolisen elinkeinorakenteen, eli liiallisen riippuvuuden yhdestä elinkeinosta. Monissa Pohjos-Suomen kunnissa johtavan Vuodesta 1984 alkaen Suomussalmen väkimäärä on vähentynyt. elinkeinon, kuten matkailun rinnalle tarvittaisiin vaihtoehtoisia Väestön vähenemisen 1980-luvulla selittää pääosin koko maassa työllisyyttä edistäviä ratkaisuja. Kyse on kuitenkin suurelta osin vallalla ollut trendi, joka suuntasi muuttoa suurille keskusalueille myös ympäristön olosuhteiden asettamista reunaehdoista ja ja niiden laitamille. Suomussalmella tätä vauhditti Kostamus- resurssien puutteesta. projektin päättymisen myötä menetetyt työpaikat, joita 1980- luvulla alueella kasvanut matkailuelinkeinokaan ei voinut korvata. Useimpien Kainuun muiden kuntien tavoin Suomussalmi on Muutto pois Suomussalmelta oli suhteellisen vähäistä 1990- jo pitkään ollut supistuva kunta. Suomussalmen väkimäärä on luvun alussa Suomea koetelleen laman aikana – työllisyystilanne pudonnut 1960-luvun lopun huippuvuosista noin 5000 asukkaan ei ollut hyvä missään päin maata eikä muutto siksi kannattanut. verran. Vaikka Suomussalmen väkimäärän väheneminen Muutto kuitenkin kiihtyi 1990-luvun puolivälissä, ja väestön on 1960-luvun lopulla alkaneen pudotuksen jälkeen välillä vähenemisvauhti saavutti vuonna 1998 jopa 2,4 % lukeman. tasaantunut, kehitys on pitkällä aikavälillä ollut samansuuntaista Myös 2000-luvun alussa Suomussalmen väestön väheneminen ja laskusuunta väkimäärässä jatkuu edelleen. on ollut huomattavaa, vuosittaisen supistumisvauhdin ollessa 1,2–2,4 % luokkaa. Suomussalmen väkimäärän kehitys vuosina 1940–2005 on esitetty kuvassa 2.

33 5.2. Kunnan päättäjien näkökulma muutoksiin Suomussalmella muutokset sekä julkishallinnon virastojen poistuminen paikkakunnalta. Näiden seikkojen myötä työpaikkojen määrä Suomussalmella tehtiin neljä teemahaastattelua. Haastateltavien on laskenut merkittävästi, eikä voida olettaa, että tilanne olisi valinta perustui niin kutsuttuun harkinnanvaraiseen näytteeseen kyseisten työllistäjien suhteen muuttumassa paremmaksi henkilöistä, joiden antamien vastausten perusteella pyrittiin tulevaisuudessakaan. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös haja- saamaan tietoa paikallisesta ilmiöstä (Hirsjärvi & Hurme 2000). asutusalueen tyhjenemiseen: siellä ei enää ole työtä, vaan Tässä tapauksessa ”ilmiöllä” viitataan kunnan supistumiseen ja pääosa työpaikoista keskittyy kuntakeskukseen ja muutamiin sen tuottamiin muutoksiin ympäristössä ja elinkeinorakenteessa. yksittäisiin teollisuusyrityksiin kuntakeskuksen ulkopuolella. Vastaajiksi valittiin kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen, tekninen Tällä hetkellä merkittäviä työllistäjiä ovat matkailu ja teollisuus. johtaja Antti Westersund, ympäristösihteeri Jukka Korhonen sekä Näistä jälkimmäinen on erityisen suhdanneherkkä ala. Kunta on ympäristölautakunnan puheenjohtaja Sulevi Moilanen. tehnyt teollisuusyritysten tukemiseksi merkittäviä investointeja, jotta yritykset säilyttäisivät toimintansa paikkakunnalla. Tästä Kuten aiemmin tässä artikkelissa on esitetty, Suomussalmi on huolimatta yritysten säilyminen Suomussalmella on kiinni jo pitkään ollut supistuva kunta. Supistuminen on aiheuttanut pääasiassa kansainvälisistä markkinoista ja niillä tapahtuvista muutoksia muun muassa kunnan omistamien rakennusten muutoksista, kunnan investoinneilla on selvästi pienempi käytössä, erityisesti haja-asutusalueen tyhjenemisenä merkitys. Jos jokin kunnan alueella toimivista suurimmista sekä maatalousmaiseman muutoksena. Suomussalmella teollisuusyrityksistä lopettaisi toimintansa, sen vaikutukset olisivat väestön vähenemisen myötä käyttämättömäksi jääneitä haastateltavien mukaan suuret. Nykyisen elinkeinorakenteen ei koulurakennuksia on myyty tai ne on muutettu niin kutsutuiksi nähdä sisältävän mitään kuntatasolla merkittäviä ympäristöuhkia; kylätaloiksi, jotka toimivat kunnan ylläpitäminä kyläläisten esimerkiksi teollisuuden kuormitus on paikallista, samoin kokoontumispaikkoina. Kunnan vuokra-asuntoja puolestaan on elinkeinotoiminnasta aiheutuvat maisemahaitat. Myöskään myyty yksityisomistukseen. Rakennusten purkua ei ole tarvinnut tulevaisuudessa ei elinkeinoihin liittyviä ympäristöuhkia ole tehdä supistumisen vuoksi. Supistumiskehityksen vastapainona toistaiseksi näkyvissä. loma- ja vapaa-ajan asuminen jatkaa kehitystä ja kasvua: useat kunnan myymät asunnot tai rakennukset ovat nykyään Kunnan alueelle suunniteltu kaivostoiminta nähdään matkailijoiden majoitustiloina tai vapaa-ajan asuntoina. erinomaisena mahdollisuutena työllisyyden parantamisen suhteen. Kaivoksen ympäristövaikutusten uskotaan olevan Kunnan omistamien tilojen vajaakäyttö on tälläkin hetkellä paikallisia ja siksi hallittavissa. Kaivoksen ei uskota vaikuttavan todellisuutta. Koululuokat ja päiväkotiryhmät ovat pieniä, haitallisesti Suomussalmen matkailuelinkeinoon. Myös usko vuokra-asuntoja on tyhjillään useita kymmeniä. Haastatteluiden kaivosyhtiön haluun toimia lakien, samoin kuin ympäristön mukaan supistuminen näkyy erityisesti haja-asutusalueiden kannalta hyvien käytäntöjen mukaisesti tulee selvästi esiin. tyhjenemisenä. Kunnasta pois muuttavat ovat pääosin nuoria Kaivosyhtiön toiminnan sekä kunnan että asukkaiden suuntaan tai aktiivi-ikäisiä, kun taas haja-asutusalueelta kuntakeskukseen uskotaan niin ikään olevan avointa ja rehellistä. Haastateltavat siirtyy ikääntyvä väestönosa. Haja-asutusalueella on kysyntää tiedostavat kuitenkin kaivostoiminnan väliaikaisen luonteen sekä lähinnä järvenrantatonteista, joita on kuitenkin tarjolla vähän. kunnan pienet vaikutusmahdollisuudet kaivosyhtiön toimintaan; Vastaajat eivät pidä haja-alueelle rakentamista mielekkäänä mm. kunnan rooli nähdäänkin lähinnä puitteiden tarjoajana. kalliiden infrastruktuurikulujen, palveluiden heikon saatavuuden ja hajautuvan yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen Ympäristön kannalta supistumisen ei nähdä aiheuttavan hajautuminen nykyisestä koetaan eräänlaisena uhkana tai ympäristön tilan heikentymistä tai uhkaa sen heikentymiselle. ainakin mahdollisena merkittävänä lisärasitteena kunnalle. Maisemien hoitamattomuutta tai tyhjien, rapistuvien rakennusten osuutta ympäristössä ei mainitse kukaan. Ainoana Elinkeinoissa ja niiden myötä työllisyydessä tapahtuneista selkeänä yhdyskuntarakenteeseen liittyvänä ympäristöä muutoksista nousevat selvimmin esiin maa- ja metsätalouden kuormittavana tekijänä nousee esiin hajautunut, energiatehoton

34 yhdyskuntarakenne ja mahdollisen lisähajautumisen aiheuttama ei ole nähty tarpeelliseksi lähteä ratkomaan. Kunnan alueella kuormitus. voimassa olevan kaavan puitteissa pysyvää asumista olisi mahdollista lisätä merkittävästi, mutta tällä hetkellä – tai Muita haastateltavien mainitsemia, Suomussalmen mahdollisia väestöennusteiden perusteella tulevaisuudessakaan – siihen ympäristöuhkia on selvästi kahta tyyppiä. Ensimmäinen näistä ei ole tarvetta. Jatkossa keskeisiksi kysymyksiksi ovat nykyistä on paikallinen uhka – haastateltavat mainitsevat esimerkkinä voimakkaammin nousemassa ikääntyvän väestön muuttuvat mm. onnettomuuden aiheuttaman pinta- tai pohjavesien asumis- ja palvelutarpeet sekä infrastruktuurin vajaakäytön tuomat saastumisen (esimerkiksi tankkiauto-onnettomuus). Toinen kustannusrasitteet. Haja-asutusalueen jatkaessa tyhjentymistään tyyppi on alueen ulkopuolelta tuleva ympäristöuhka; Kuolan sen säilyttäminen kohtuullisena asumisympäristönä jäljellejäävälle niemimaan tai Suomenlahden alueella syntyvät päästöt ja väestönosalle sekä maisemallisten tekijöiden että palveluiden niiden kaukolaskeumat, tai Venäjän puolella tapahtuvan osalta tulee myös olemaan yksi haasteista. ydinonnettomuuden tuloksena Suomussalmen alueelle tuleva ydinlaskeuma. Voidaan sanoa, että niin Ranualla kuin Suomussalmellakin tehtyjen haastatteluiden perusteella nousee esiin yksi hyvin merkittävä ympäristön muutokseen vaikuttava tekijä: työ. Se saa 6. Johtopäätökset Ranualla ja Suomussalmella tapahtuvista ihmiset pysymään paikkakunnalla tai sen puuttuminen lähtemään muutoksista pois. Nykyään ihmisten yleinen koulutustaso on suhteellisen korkea, kun taas sijainniltaan syrjäisillä seuduilla työpaikat ovat Ranualla tehtyjen haastatteluiden perusteella pääasiassa suhteellisen matalasti koulutettujen työpaikkoja. yhdyskuntarakenteen sopeuttaminen supistumiseen on Väestönmuutoksen suunnan kääntäminen pitkälle koulutettujen edennyt lähes väistämättömällä tavalla ja nopeudella. työpaikkoja luomalla on kuitenkin huomattavan vaikeaa. Syrjäkylien autioituminen vaikuttaa vääjäämättömältä kehityssuunnalta, mistä tärkeimpänä esimerkkinä kyläkoulujen ja Työn eri muodot – elinkeinot – muokkaavat maisemaa. Vaikka -kauppojen lopettamiset jatkuvat edelleen. Haja-asutusalueella nykyään eri ympäristön- ja maankäyttömuotojen toimiva haasteellisuutta tulee aiheuttamaan ainakin vesi- ja jätehuollon yhteensovittaminen on huomattavasti onnistuneempaa kuin sujuvuus. Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tukee väestön esimerkiksi 60–70-luvuilla, eri elinkeinot (tai niiden puute) keskittyminen infrastruktuuriltaan tarpeeksi kattavaan muokkaavat silti maisemaa ja ympäristön laatua. Tiettyjä asioita keskustaajamaan. Kirkonkylän palvelutarjonnassa on myös siedetään ja niitä pidetään jopa hyvinä, jos niistä saatu hyöty panostettu hyvissä ajoin vanhusväestön tarpeisiin. Toisaalta on suurempi kuin haitta. Työ on supistuvassa kunnassa suurin tyhjiksi jääneille asuinrakennuksille on kehitetty sangen mahdollinen hyöty, toimeentulon saaminen alueella asumisen maltillisesti uusia käyttötarkoituksia. Nykyinen väestökehitys ja ehto. Silti kaikkien haastateltavien vastauksissa nousee esiin -ennusteet huomioiden haasteena on sovittaa yhteen vähenevä näkemys siitä, että vaikka ympäristöön suhtautuminen on väestö ja keskustaajamaa lukuun ottamatta hajanainen asennekysymys, oman elin- ja asuinympäristön laatu on erittäin yhdyskuntarakenne. Keskustaajamassa olennaista tulee tärkeä kaikille ja vaikuttaa osaltaan alueella viihtymiseen ja olemaan ikääntyvän, vähenevän väestön tarpeisiin vastaaminen pysymisen tai lähtemisen päätöksiin. pienen, edelleen supistuvan kunnan rajallisilla resursseilla. Niin ranualaisten kuin suomussalmelaisten ympäristön uskotaan Suomussalmen yhdyskuntarakenteen sopeuttaminen nyt olevan asukkaille hyvä, eikä suuria uhkia ympäristön laadulle supistumiseen on haastatteluiden perusteella ollut varsin ole haastatteluiden perusteella nähtävissä kummassakaan maltillista. Pääasiassa se on merkinnyt ainoastaan kunnan kunnassa. Myös usko lainsäädäntöön ja ympäristön omistamien tilojen myymistä tai niiden käyttötarkoituksen ohjauskeinoihin ympäristön laadun ylläpitäjinä on vankka ja muuttamista. Sen sijaan vajaakäytössä olevan infrastruktuurin päätöksiä tukevaa ympäristötietoa on saatavilla riittävästi. tai suhteellisen hajanaisen yhdyskuntarakenteen ongelmaa Haastateltavat näkevät viranomaistoiminnan lisäksi tavallisilla

35 asukkailla olevan suuren roolin ympäristön laadun turvaamisessa: sijaan kuntien tulisikin kehittää palvelutuotantoaan sekä asukkaiden vastuullisuus oman elinympäristön huomioimisesta ja asuntomarkkinoiden joustavuutta. hoitamisesta edesauttaa ympäristön viihtyisyyden ylläpitämistä. Elinympäristön laadun muutoksessa onkin kyse kokonaisuudesta Tilastokeskuksen (2008b) tekemän ennusteen mukaan Lapin – yhteiskunnallisesta, paikallistasolla eri tavoin ilmenevästä väkimäärä pienenee tulevina vuosikymmeninä muutamalla muutoksesta. tuhannella. Kokonaisväkimäärän suhteellisen hillittyä vähenemistä olennaisempaa on se, että lähes kaikki pienet Lapin kunnat menettävät väkeä myös tulevaisuudessa. Rovaniemen ohella 7. Supistuvien alueiden tulevaisuus Suomessa kasvua on odotettavissa sijainnistaan Ruotsin rajalla hyötyvässä Torniossa sekä muutamissa muissa kunnissa, joissa kasvava Suomessa tapahtuneen muuttoliikkeen yleisiä linjoja ovat olleet matkailuelinkeino ja kaivostoiminta elvyttävät työmarkkinoita. maaseutuväestön väheneminen ja keskusalueiden, erityisesti Lapin väestökehitystä tulee edelleen leimaamaan pääasiassa pääkaupunkiseudun, kasvu. Tämän kehityslinjan odotetaan pienistä kunnista Rovaniemelle tai suoraan Lapin ulkopuolelle jatkuvan, sillä sen kääntäminen on vaikeaa muun muassa suuntautuva muuttoliike. Työikäisen väestön ja lasten osuus seuraavista syistä: jatkaa Lapissa vähenemistään, kun vastaavasti vanhusväestön • talouselämän säätelyyn ei yleensä ole halukkuutta ja osuus ja kuolleisuus lisääntyvät huomattavasti. Työikäisen • supistuva kehitys on vaikeasti katkaistava noidankehä väestön poismuuttaminen näkyy suoraan myös syntyvyyden (erityisesti palveluiden huononemisen ja ikärakenteen alenemisena. vanhenemisen osalta). (Söderling 2006) Tilastokeskuksen arvion mukaan Ranuan väkimäärä jatkaa Edes suurten ikäluokkien voimakas paluumuutto kotiseuduilleen edelleen vähenemistä tulevina vuosikymmeninä. Mikäli ennuste ei riittäisi pysäyttämään nykyistä supistumiskehitystä. Suomen toteutuu, vähenee kunnan väestö vuoteen 2040 mennessä yli väestön kehityksestä tekevät ennusteita sekä Tilastokeskus 1200 hengellä. Tämä tarkoittaisi Ranuan menettävän runsaassa että Kansaneläkelaitos. Näiden ennusteiden yhteispiirteitä ovat kolmessa vuosikymmenessä jopa neljäsosan asukkaistaan. Mikäli mm. näkemykset Suomen väestön kehityksen tulevaisuudesta: kehitys jatkuu ennustetun kaltaisena, joudutaan suuren pinta- Suomen väestön odotetaan kasvavan hitaasti noin 2000-luvun alan mutta pienen väestön kunnassa keskittämään toimintoja ensimmäisinä vuosikymmeninä, kunnes se alkaa noin vuoden entistä enemmän toimivan yhdyskuntarakenteen säilyttämiseksi. 2030 paikkeilla pienentyä. Parkkisen (2001) mukaan Suomen Taulukossa 5 on esitetty Tilastokeskuksen ennuste Lapin ja sen väestön kehitykseen vaikuttavat tulevina vuosikymmeninä kuntien väestönkehitykselle seuraavien kymmenien vuosien erityisesti vanhusten määrän osuuden kasvu, kuolleisuuden ajaksi. kasvaminen syntyvyyttä suuremmaksi sekä työikäisen väestön määrän pieneneminen. Tilastokeskuksen (2008b) vuoteen 2040 saakka ulottuvan ennusteen mukaan myös Kainuun väestö tulee edelleen Muuton hillitsemisen tai kääntämisen kannalta kunnille on vähenemään nykyisestä tulevina vuosikymmeninä. Ennusteen ongelmallista se, että yksilön kannalta muuttopäätökset ovat mukaan kuolleisuus tulee kasvamaan merkittävästi nykyisestä, yleensä kannattavia. Uudella alueella muuttajat työllistyvät samaan aikaan syntyvyys pienenee. Merkittävin Kainuun keskimäärin hyvin ja lisäksi kohottavat tulotasoaan suhteellisen väestönmuutokseen vaikuttava tekijä on ennusteen mukaan nopeasti. Laakson (1998: 19) mukaan ”muuttoliikkeen muuttoliike. Nettomuuton odotetaan pysyvän negatiivisena rajoittaminen hallinnollisilla keinoilla tai epäsuorasti esimerkiksi vuoteen 2025 saakka. Sen jälkeen nettomuuton odotetaan asuntomarkkinoiden välityksellä alentaa taloudellista kasvua ja kääntyvän positiiviseksi, vaikkakaan se ei silti riitä kääntämään vähentää uusien työpaikkojen syntymistä”. Näiden toimenpiteiden alueen yleisen väestökehityksen suuntaa. Kainuun

36 maakuntaohjelmassa ennustetaan alueen elinkeinoelämälle Suomussalmen väkimäärän odotetaan vähentyvän yli 3000 nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. Myös työpaikkojen odotetaan henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä kehityssuunta tulee lisääntyvän ja kehittyvien työllistymismahdollisuuksien jarruttavan jatkossakin asettamaan Suomussalmen kunnalle merkittäviä poismuuttoa. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2006) haasteita esimerkiksi elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kannalta. Tilastokeskuksen ennuste Kainuun ja sen kuntien Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomussalmella väestönkehitykselle on esitetty Taulukossa 6. väestönkehityksen nykyinen trendi tulee jatkumaan.

Taulukko 5. Lapin ja sen kuntien väestöennuste vuosille 2008–2040. 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lappi 183625 183030 182483 180465 179404 178837 178241 177297 175893 Enontekiö 1986 1982 1978 1974 1986 1999 2003 1997 1975 Inari 6940 6915 6892 6807 6785 6785 6780 6748 6697 Kemi 22426 22274 22135 21617 21281 21076 20928 20761 20546 Kemijärvi 8666 8485 8314 7592 7067 6665 6341 6062 5803 Keminmaa 8832 8831 8832 8883 8956 9023 9051 9034 8988 Kittilä 5903 5906 5912 5946 5993 6039 6060 6070 6065 Kolari 3767 3752 3740 3686 3674 3671 3653 3625 3588 Muonio 2367 2354 2342 2302 2290 2286 2268 2237 2208 Pelkosenniemi 1062 1056 1050 1023 1009 996 987 975 960 Pello 4236 4178 4120 3884 3712 3578 3458 3345 3228 Posio 4055 3987 3923 3640 3417 3241 3093 2953 2818 Ranua 4462 4379 4301 3972 3738 3571 3443 3335 3234 Rovaniemi 58730 59019 59294 60516 61522 62361 63029 63455 63613 Salla 4309 4231 4158 3842 3599 3404 3240 3106 2980 Savukoski 1208 1181 1156 1051 977 920 874 834 799 Simo 3534 3508 3484 3399 3340 3297 3254 3214 3177 Sodankylä 8832 8717 8608 8142 7813 7584 7389 7200 7015 Tervola 3588 3552 3519 3380 3269 3201 3161 3125 3092 Tornio 22395 22452 22508 22804 23112 23381 23558 23626 23587 Utsjoki 1366 1372 1379 1417 1456 1483 1498 1510 1517 Ylitornio 4961 4899 4838 4588 4408 4276 4173 4085 4003 Lähde: Tilastokeskus 2008b.

Taulukko 6. Kainuun ja sen kuntien väestöennuste vuosille 2008–2040. 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kainuu 82992 82379 81809 79399 77756 76661 75679 74657 73527 Hyrynsalmi 2911 2862 2814 2619 2500 2421 2360 2303 2245 Kajaani 37753 37639 37535 37118 36830 36637 36389 36089 35720 Kuhmo 9747 9599 9454 8842 8374 8000 7684 7393 7104 Paltamo 4033 4005 3982 3877 3821 3798 3778 3757 3730 Puolanka 3211 3152 3097 2865 2702 2591 2499 2412 2334 Ristijärvi 1571 1555 1541 1481 1462 1464 1477 1483 1483 Sotkamo 10732 10731 10732 10727 10767 10837 10872 10869 10840 Suomussalmi 9578 9449 9329 8792 8371 8064 7822 7601 7372 Vaala 3456 3387 3325 3078 2929 2849 2798 2750 2699 Lähde: Tilastokeskus 2008b.

37 8. Lopuksi

Vaikka alueen supistumisella tarkoitetaan yleensä nimenomaan Väestön vähenemisen voidaan katsoa kiihdyttävän alueellisen väestön vähenemistä, supistuminen on tiiviisti kytköksissä myös elinkeinorakenteen yksipuolisuutta, ja elinkeinorakenteen alueen elinkeinorakenteeseen ja sen ongelmiin. Suomessa yksipuolisuuden johtavan useissa tapauksissa sekä työllisyyden tapahtuva alueellinen supistuminen alkoi toisen maailmansodan että julkistalouden ongelmiin. Aluetalouden ongelmat heijastuvat jälkeen alkutuotantoelinkeinojen suuren murroksen seurauksena. muun muassa julkisten palveluiden karsimisena. Heikot työllist Maa- ja metsätalouden työvoiman tarve väheni voimakkaasti ymismahdollisuudet ja tyytymättömyys palveluihin taas lisäävät koneellistumisen myötä – alkutuotantoelinkeinoja voidaan kutsua halukkuutta muuttoon – ne ovat tärkeimpiä syrjäisiltä seuduilta jopa ”traktorin ruhjomiksi” (ks. esim. Vaara 2001). Samaan aikaan tapahtuvan poismuuton syitä. Poismuutto lisää jälleen jo jälleenrakennus ja sotakorvausteollisuus vaativat lisää työvoimaa. olemassa olevia ongelmia: noidankehä on valmis. Alkutuotantoelinkeinojen murros ja kasvanut työvoiman tarve teollisuudessa käynnistivät niin kutsutun maaltapaon 1960-luvun Pääpiirteissään supistuminen on seurausta laajoista lopulla. Myös kulttuuriset muutokset 1960- ja 1970-luvuilla lisäsivät yhteiskunnallisista murroksista, joiden suuntaa yhdellä erityisesti kaupunkiasumisen houkuttelevuutta ja sen myötä paikkakunnalla tehdyillä päätöksillä ei voida kääntää tai ohjailla. muuttoliikettä syrjäseuduilta keskuksiin. Tähän ajankohtaan Syrjäisten seutujen asemaa nykyisessä globaalin kilpailutalouden ajoittuu myös alueellisen taantuman alkuajankohta niin Ranualla maailmassa ei voida pitää erityisen hyvänä. Kulttuurinen ja koko Lapissa kuin Suomussalmella ja Kainuussakin. ilmapiiri suosii edelleen laajoja mahdollisuuksien markkinoita tarjoavia kaupunkikeskuksia. Vaikka jonkinlaisia viitteitä Suomessa alueellisen muutoksen piirteitä pitkällä aikavälillä ovat vastakaupungistumisesta onkin ollut nähtävissä, ei muuttoliikkeen olleet erityisesti kaupungistuminen ja alueellinen keskittyminen, suunta ole kääntynyt kohti nykyisiä väestötappioalueita. Siitä sekä alkutuotantoelinkeinojen merkityksen pienentyminen ja huolimatta paikallisilla ratkaisuilla ja toimenpiteillä on merkitystä. palveluelinkeinojen merkityksen voimakas kasvu. Suomessa tapahtuneen muutoksen yleispiirteet kuvaavat myös case- Supistumisen aiheuttamat ongelmat näyttävät koettelevan kunnissa tapahtuneita muutoksia ja supistumiskehitystä, voimakkaimmin alueita, joilla elinkeinorakenne on hyvin vaikkakin sekä elinkeinorakenteen että väestönmuutos on yksipuolinen. Tästä syystä monipuoliseen elinkeinotoimintaan Ranualla koko Lapin ja Suomussalmella muun Kainuun tavoin tähtäävä elinkeinopolitiikka ja päätöksenteko ovat erityisen tapahtunut keskimäärin nopeammin kuin muualla Suomessa. tärkeitä – tulevaisuutta ei ole suotavaa jättää yhden kortin Tällä hetkellä näyttää siltä, että supistuminen tulee jatkumaan varaan. Samoin ”tulevaisuuden kasvutoimialoiksi” tulisi ymmärtää sekä Ranualla ja Lapissa että Suomussalmella ja Kainuussa mieluummin työllisyyden kuin tuotannon kannalta kasvussa – itse asiassa koko Suomen väestön supistumisen odotetaan olevat elinkeinoalat ja pyrkiä siihen, ettei työllisyyden kasvu ole alkavan 2030-luvun paikkeilla. Tällöin alueiden välinen kilpailu sidottu julkisen sektorin toimintojen lisäämiseen. Tärkeä tekijä asukkaista, verotuloista ja investoinneista käynee nykyistäkin poismuuton hillitsemisen kannalta on myös julkisten palveluiden tiukemmaksi. toimivuus. Lisäksi tulisi pyrkiä alueen palvelurakenteen ja fyysisen infrastruktuurin joustavuuteen; toisin sanoen kehittää Maaltapaon 1960-luvun lopussa käynnistämä supistuminen on sopeutumiskykyä ja -valmiuksia tulevien muutosten – sekä jatkunut tähän päivään saakka eräänlaisena noidankehänä. supistumisen että kasvun – varalta. Vaikka supistuminen on alkanut suuren yhteiskunnallisen murroksen seurauksena, sen syyt ovat nykyään myös paikallisia.

38 Lähteet

Akihiko, M. (2006). Shrinking Population Economics. Lessons from Japan. International House of Japan, Tokio.

Benevolo, L. (1984). History of Modern Architecture. Vol one: The Tradition of Modern Architecture. M.I.T. Press, Cambridge, Massachusetts.

Benevolo, L. (1984). History of Modern Architecture. Vol two: The Modern Movement. M.I.T. Press, Cambridge, Massachusetts.

Berman, M. (1983). All that is solid melts into air: the experience of modernity. Verso, Lontoo.

Böckerman, P. (2000). Elinkeinorakenteen muutos – näkökulma 1990-luvun murrokseen. Palkansaajien tutkimuslaitos, Helsinki.

Edgren, C. (1995). Kuntien talous ja elinkeinoelämän tuotantorakenne. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Sarja B 112, Helsinki.

Graf, A. (2000). Muutoskunnat-projekti 1999–2000. Asunnot, kiinteistöt ja maankäyttö väestökatokunnissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.

Heikkilä, E. (1997). Educated people and their Migration Behaviour in an Integrated Europe. Teoksessa Borgegård, L-E., Findlay, A.M. & E. Sondell (toim): Population, Planning and Policies, 169–176. Centre for Regional Science, Umeå University, Cerum Reports 5/1997.

Hernesniemi H. (1999) Aitoja kasvutoimialoja on liian vähän. Teoksessa (Kontio, A-M. toim.) Kuntapuntari 1/99 Elinkeinorakenteen muutos. Tilastokeskus, Vantaa.

Hirsjärvi, S. & H. Hurme (2000). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki University Press, Helsinki.

Holappa, J. & A. Haveri (1999). Pohjoisten seutujen elinkeinot. Nykytila ja erityisolosuhteiden hyödyntäminen. ACTA nro 103. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.

Huurre, M. & O. Turpeinen (1992). Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituhatta. Otava, Helsinki.

Jallinoja, R. (1991). Moderni elämä: ajankuva ja käytäntö. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Kainuun maakunta -kuntayhtymä (2006). Kainuun maakuntaohjelma 2006–2010 A:3. Kajaani.

Keränen, H., Krannila, V. & E. Heikkilä (1995). Kainuun väestön ja työvoiman tulevaisuus. Research Reports 130, Research Institute of Northern Finland, Oulu.

Korkiasaari, J. (2000). Suomalaiset Ruotsissa 1940-luvulta 2000-luvulle. Teoksessa Korkiasaari, J. & K. Tarkiainen: Suomalaiset Ruotsissa, s. 135– 496. Gummerus, Jyväskylä.

Kortelainen, J. (1991). Vanerin varassa. Tutkimus Vuohijärven tehdasyhdyskunnan elinkaaresta. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 99. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Kortelainen, J. (1992). Elinkaarimalli tehdasyhdyskunnan kehityksen kuvaajana. Teoksessa Rannikko, P & J. Kortelainen (toim.) Yhdyskunnat ja restrukturaatio, s. 41–55. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja No:104.

Kotkavirta, J. & E. Sironen (1989). Modernin maailman tuleminen. Teoksessa Kotkavirta, J. & E.Sironen (toim.): Moderni/postmoderni: lähtökohtia keskusteluun, s. 7–34. 2. p. Tutkijaliiton julkaisusarja, Helsinki.

Kurikka, P. (1999). Asuinkuntaansa tyytymätön nuori muuttaa. Teoksessa (Piipponen, S-L. toim.) Tulevaisuuden haasteet ja kuntien strategiat. Kuntapuntari 5/99. Tilastokeskus, Vantaa 1999.

Laakso, S. (1998). Alueiden välinen muuttoliike Suomessa. Muuttajien sopeutuminen työ- ja asuntomarkkinoille vuosina 1993–1996. Teoksessa Helin, H., Laakso, S., Lankinen, M. & I. Susiluoto: Muuttoliike ja kunnat. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki.

Laakso, S. & H. A. Loikkanen (2004). Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen. Gaudeamus, Helsinki. Laakso, S., T. Halme, P. Kilpeläinen, H. A. Loikkanen & M. Vaattovaara (2005). Kirkkonummen kunnan muuttoliiketutkimus. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja B52. Helsingin yliopisto, maantieteen laitos, Helsinki.

Lankinen, M. (1998). Lähiöt muuttuvat ja erilaistuvat. 36 lähiön tilastollinen seuranta 1980–95. Suomen ympäristö 187. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Lankinen, M. (2002). Muuttoliike ja kunnan talous. Tutkimuksia 2002: 3. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.

Muilu, T., J. Rusanen & A. Naukkarinen (1999). Huoltosuhde käsitteenä ja alueellisena ilmiönä – paikkatietonäkökulma. Nordia tiedonantoja 3/1999. Oulun yliopisto, Maantieteen laitos, Oulu.

Nivalainen, S. & M. Haapanen (2002). Ikääntyvä ja keskittyvä Suomi. Kaupunkien, maaseudun ja vuorovaikutusalueiden väestökehitys 1975–2030. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/02. Sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, Helsinki.

Parkkinen, P. (1998). Vanhusten vuosisata. Teoksessa: Pitkänen, K. (toim.). Artikkeleita Suomen Väestöntutkimuksesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita 61: 1998, s. 263–287.

Parkkinen, P. (2001). Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelumenot vuoteen 2030. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. VATT-keskustelualoitteita 246, 2001.

Pennanen, V. (1988). Väestö ja työvoima Lapissa 1960–2030. Lapin seutukaavaliitto, Rovaniemi.

Pennanen, V. (1991). Lapin väestö ja työvoima 2030: tulevaisuusprojektin visiot ja laskelmat. Lapin seutukaavaliitto, Rovaniemi.

Pidot-työryhmä (2001). Pidot voivat parantua väen vähetessä. Ympäristöministeriö, Helsinki.

39 Pikkarainen, M., Pyöriä, T. & H. Saijets (1997). Kaupunkiseutujen väestönkehitys, työmarkkinat ja taloudellinen kasvu. Sisäasiainministeriö, kaupunkipoliittinen työryhmä, raportteja 2/1997; Helsinki.

Pulkkinen, P. (1998). Opiskelijat ja työttömät muuttavat keskuksiin. Teoksessa Kontio, A-M. (toim).: Tilastokeskuksen Kuntapuntari 2/1998, Väestö ja muuttoliike. Tilastokeskus, Helsinki.

Raatikainen, S. (2004). Pienenevän infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta. Acta Universitatis Ouluensis C 199. Arkkitehtuurin osasto, Oulun yliopisto, Oulu.

Rajaniemi, J. (1998). ”Oi viivy olet kaunis niin!” eli taantuvan yhdyskunnan suunnittelu. Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu B 18 1998. Arkkitehtuurin osasto, Oulun yliopisto, Oulu.

Rajaniemi, J. (2006). Kasvun kaavoitus, Tapaus Raahe 1961–1996. Väitöskirja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Messon Oy, Kanpaanpää.

Richmond, A.H. (1969). Sociology of Migration in Industrial and Post-Industrial Societes. Teoksessa Jackson, J.A. (toim.). Migration. Cambridge, Lontoo.

Suomen virallinen tilasto VI A 98: 1. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 101–106. Väestönmuutokset. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 102. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 103–107. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 108–112. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 113. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 114–117. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 117–122. Väestönmuutokset. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 118. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 119. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 120–122. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 123–125. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 126–130. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 131–135. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 132. Väestönmuutokset. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 136–138. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 139–140. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 141–142. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 143. Tilastokeskus, Helsinki. Suomen virallinen tilasto VI A 144. Tilastokeskus, Helsinki.

Söderling, I. (2002). Muuttoliike väestöllisenä ilmiönä – miksi ihmiset muuttavat? Teoksessa Pitkänen, K. (toim.): Artikkeleita Suomen väestöntutkimuksesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita N:o 62, 2002, s. 193–219.

Söderling, I. (2006). Muuttoliikkeiden tulevaisuuden näkymät. Luettu 20.6.2006.

Tilastokeskus (2005). Väestö. Väestönmuutokset ja väkiluku 1749–2005, koko maa. Saatavana: Luettu 30.6.2006.

Tilastokeskus (2006a). Suomen tilastollinen vuosikirja 2005. Tilastokeskus, Helsinki.

Tilastokeskus (2006b). Väestöilmiöt. Luettu 20.6.2006.

Tilastokeskus (2006c). Väestönmuutokset alueittain 1980–2005. Saatavana: Päivitetty 5.5.2006.

Tilastokeskus (2008a). Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2007. Saatavana: Päivitetty 28.3.2008.

Tilastokeskus (2008b). Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2006–2040. Saatavana: Päivitetty 31.5.2007.

Tilastokeskus (2008c). Väestönmuutokset alueittain 1980–2006. Saatavana: Päivitetty: 20.4.2007.

Vaara, L. (2001). Metsä kaaoksessa. Kuvaus metsätraktorilla ruhjotusta metsätaloudesta ja miten se tervehdytetään. Rakennusalan kustantajat, Helsinki.

Vartiainen, P. (1997). Muuttoliikkeen uusi kuva. Sisäasiainministeriö, kaupunkipoliittinen työryhmä, raportteja 4/1997; Helsinki.

Vartiainen, P. (1998). Suomalaisen aluepolitiikan kehitysvaiheita. Sisäasiainministeriö, aluekehitysosasto, Helsinki.

Wallenius, T. (2003). Tuomitut vähenemään? Suomalaiset ja lisääntymisen vaikea taito. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Helsinki.

Westman, A. L. (2005). Gender and welfare in the county of Lapland. Teoksessa Westman, A. L. (toim.): Women leave, men remain. Issues of Gender, Welfare and Labour Markets in the Nordic Periphery. North Karelia Polytechnic, Joensuu.

40 osa 2 analyysit

Suunnittelualueen historia ja nykytilanteen yleiskuvaus Sirpa Luoma & Anne-Mari Rytkönen

1. Ranuan kunta Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti. Ranua on Lapin läänin eteläosassa, Oulun läänin rajalla sijaitse- Lähde: Google Maps va, vuonna 1917 perustettu kunta. Ranuan naapurikuntia ovat Rovaniemi, Posio, Simo, Tervola, Pudasjärvi ja Ii. Ranuan etäi- syys Rovaniemelle on 82 km, Kuusamoon 145 km ja Ouluun 160 km.

Simon ohella Ranua on Lapin läänin eteläisin kunta, joka ainoana Lapin kunnista kuuluu pohjoispohjalaiseen murrealueeseen. Myös maisemallisesti ja luontonsa perusteella Ranua kuuluu enemmän Pohjois-Pohjanmaahan kuin Lappiin. Kunnan maisemaa luonnehtivat tasainen nevalakeus sekä lukuisat erikokoiset lampi- ja järvialueet. Kunnan pinta-ala on 3 696 km2, josta ve- sistöt kattavat 6 % ja suot 60 %. Ranuan kunnan suurin vesistö on kirkasvetinen ja laaja Simojärvi, jonka läheisyydessä sijaitsee suurin osa Ranuan noin 1 400 vapaa-ajan asunnosta. Toinen tär- keä vesistö on 180 km pitkä Simojoki, joka laskee Simojärvestä Perämereen. Joki on erittäin tärkeä virkistyskohde ja asutus sen varressa on varsin tiheää.

Ranuan alueen asutuksen kehitys on seurannut Pohjois-Poh- janmaan ja Kainuun asuttamista. Vanhimmat merkit Ranuan asutuksesta ovat kivikaudelta. Alue oli suhteelliseen myöhään, aina 1600-luvun lopulle saakka, lähinnä lappilaisväestön eräta- lousalueena ilman kiinteää asutusta. Lappilaishistoriasta muistuttavat yhä tänäkin päivänä Ranuan muinaismuistokohteet (110 kappaletta), joista suurin osa on metsästyksessä käytettyjä ansa- kuoppia. Pysyvän asutuksen saavuttua karjanhoito ja kaskiviljely tukivat erätaloutta aina 1700–1800-lukujen taitteeseen asti. Puun teollisuuskäyttö 1800-luvulla lopetti kaskiviljelyn ja aloitti mittavat hakkuu- ja uittotyöt, mikä toi alueelle runsaasti vierastyövoimaa.

Ranuan kunnan väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1965, jolloin kunnassa asui yli 7 500 asukasta. Monille Lapin kunnille tyypil- lisen taantuvan väestökehityksen ja maaltamuuton seurauksena kunnan väkiluku on pudonnut noin 4 600 asukkaaseen, josta kuntakeskuksen osuus on noin 2500 asukasta. Harvaan asutun kunnan keskimääräinen väestötiheys on 1,3 asukasta/km². Kun- nan alueelle 1900-luvulla syntynyt haja-asutus on pääasiassa asutustoiminnan tulosta: maailmansotien välisenä aikana kunnan alueelle perustettiin yli 400 uutta asutustilaa.

41 Kuva 2. Pappilanniemi.

2. Pappilanniemi ja Salmenniemi

Soisten erämaiden keskellä, Ranuanjärven länsipäässä sijaitse- kirkko sekä sitä ympäröivät pappilarakennukset on Lapin kult- van kirkonkylän asutus on muodostunut 1700-luvulla Takajärven tuuriympäristöohjelmassa määritelty arvokkaaksi kulttuuri-ym- ja Ranuanjärven väliselle viljavalle niemelle, mistä asutus levisi päristökohteeksi. Toisen suunnittelualueen, Pappilanniemen ja Ranuansalmen itärannalle ja jatkui nauhamaisesti nykyisen kes- Posiontien eteläpuolisen Salmenniemen tiiviisti rakennetussa kustien varteen. Kantatien 78 rakentaminen silloisen taajaman pohjoisosassa sijaitsevat kunnan keskeiset julkiset palvelut. Nie- eteläpuolelle aloitti taajaman laajenemisen Salmenniemeen. Ra- men eteläosa koostuu rivi- ja omakotiasutuksesta eteläkärjen ol- nuan suhteellisen nuoren asutushistorian sekä harvaksi jääneen lessa pääasiassa rakentamatonta rämettä. asutuksen vuoksi kunnassa ei ole säilynyt vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa kovinkaan paljon. Muutamaa rakennusta lukuun Suunnittelualuetta rajaavat järvet ovat alueelle maisemallisesti ottamatta vanhan, perinteisen rakennuskannan puuttuminen on ja virkistyskäytön kannalta tärkeitä. Aluetta pohjoisessa rajaava selkeästi nähtävissä myös keskustaajamassa. Ranuanjärvi on kärsinyt happikadosta ja leväesiintymistä, joita on hoidettu erilaisin kunnossapitotoimin. Salmenniemeä ympy- Kirkonkylän palvelujen kehittyminen on alkanut 1950-luvulla ja röivän Takajärven ongelmia ovat mataluus ja rehevä vesikasvus- jatkunut 1990-luvun alkuun saakka. Keskustaajaman ikään näh- to, jotka heikentävät vesistön virkistyskäyttöarvoa. den sen palvelurakenne onkin monipuolinen. Salmi jakaa Ranu- an kirkonkylän läntiseen ja itäiseen osaan. Ranuan varsinainen keskustaajama liikekeskuksineen sijaitsee salmen länsipuolella, 3. Kuhan kylä Multilahden asuinalueen eteläpuolella. Salmen itäpuolella sijaitsevat Ranuan kirkko, kunnanvirasto, ala-aste, yläaste, lukio, Kuha on noin 200 asukkaan kylä Ranuan kunnassa Lapin lää- kirjasto, monitoimitalo ja päiväkoti. Kirkonkylän keskuskansa- nissä, seututeiden St 858 ja St 941 risteyskohdassa, noin kym- koulu valmistui vuonna 1955. Keskikoulu toimi vuoteen 1962 menen kilometrin päässä Ranuan kuntakeskuksesta kaakkoon. saakka keskuskoulun tiloissa. Nykyisin keskuskoulun tiloissa Kylä on muodostunut pääasiassa Kuhajärveä ja Kuhan Takajär- toimii kirkonkylän ala-aste ja oppilasasuntolassa kunnanvirasto. veä erottavalle kannakselle. Kylän asukasluku on pysytellyt vii- Kirkonkylän ala-asteella on tällä hetkellä noin 302 oppilasta ja meisen 10 vuoden ajan noin 200 asukkaassa. Syntyvyys kylällä yläasteella noin 235. Ranuan kunnan kansalaisopisto aloitti toi- on kuitenkin vähentynyt, asukasluku on kääntymässä laskuun ja mintansa syksyllä 1965. Opisto toimi kirkonkylässä keskikoulun koulupiiriin syntyy nykyään vain muutama lapsi vuodessa. Ra- ja keskuskansankoulun tiloissa, sivukylillä kansakouluilla. kentaminen suuntautuu pääasiassa Kuhajärven rannoille. Va- paa-ajan asuntojen rakentamisvauhti on tähän saakka ollut mal- Pappilanniemen suunnittelualue rajautuu niemen kärkeen, län- tillista mutta lisärakentamistarvetta on olemassa. nessä Apajanlahteen ja idässä Rantatiehen. Alue koostuu avoi- mista peltoaukeista, julkisista rakennuksista sekä rivi- ja omako- Kuhan kylä on Laivalan kylän ohella Ranuan vanhimpia pysy- tiasunnoista. Pappilanniemen alueella sijaitsee kolme kiinteää vän asutuksen alueita. Kuha on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännöskohdetta. Vuosina 1911–13 rakennettu Ranuan kulttuurihistoriallinen ja arvokas kohde. Kuhan kylämaisema on

Kuva 3. Salmenniemi

42 Kuva 2. Pappilanniemi.

luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Lapin kulttuuriympä- Kuhan koulupiiriin ja kunta möi omakotitontteja Kuhasta yhden ristöohjelmassa. markan neliöhintaan. Tällöin alkoi vilkas rakentaminen ja koulun oppilasmäärä nousi jo vuosina 1986–87 liki 30 oppilaaseen. Kuhan neljän päärakennuksen taloryhmä Kuhajärven kaakkois- Pikkuhiljaa oppilasmäärä nousi ja oli suurimmillaan 61 oppilasta pään niemessä on seutukaavassa merkitty suojeltavaksi raken- 2000-luvun alkuvuosina. Tänä päivänä Kuhan koululla on 58 op- nussuojelulailla. Talousrakennuksineen nämä rakennukset muo- pilasta. Koulua on laajennettu vuonna 2004. dostavat kaksi vierekkäistä pihapiiriä. Järven rannassa on kaksi aittaa 1700-luvun alusta. Pikkuniemen asuinrakennus on rakennettu 1700 ja 1800–lukujen vaihteessa ja Leinolan päärakennus Lähteet: on vuodelta 1890. Törmälän kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1845 ja Kuhan päärakennus on vuodelta 1903. Näistä Hiltunen, M. (1990). Ranuan historia. Ranuan kunta ja seurakun- kilometrin verran pohjoiseen sijaitsevat Oulunniemen ja Palosaa- ta, Ranua. ren rakennusryhmät. Neljän päärakennuksen ryhmä muodostaa kylän visuaalisen keskuksen Kuhanlahden niemen lounaisran- Kauppi, P. (2004). Ihmisen kosketuksessa. Litokairan, Olvassuon nan varrelle. Niemeltä avautuvat laajat näköalat Kuhajärvelle. ja Iso Tilan – Housusuon alueiden maankäytön historia eränkäyn- nistä metsätalouteen. Metsähallitus. 27.1.2008. 1660-luvulla Maunu Maununpoika Räisänen rakensi Kuhajärvel- le torpan, joka oli ensimmäisiä Ranuan alueelle rakennettuja ta- Lapin liitto (2001). Rovaniemen maakuntakaava. Aluekuvaukset. loja. Räisänen jätti torpan tyhjilleen muutaman vuoden päästä, ja 27.1.2008 1673 Matti Laurinpoika Laakkonen jatkoi Räisäsen keskeneräistä työtä. Laakkosen pojasta Joonasta tuli pian Kuhan isäntä Matin Lokio, J. (1996). Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Diplomityö, siirtyessä isännöimään toista tyhjilleen jäänyttä torppaa. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto.

Vuonna 1857 toteutettiin laajamittainen maareformi, isojako, Ranuan kunta (2008). jonka keskeisimmät tavoitteet olivat maanomistusoikeuden va- kauttaminen ja kirjavan metsänomistusoikeuden selkeyttäminen. Ranuan kunta (2006). Pappilanniemi, Salmenniemi, Mustikka- Ranuan kaltaisessa maaseutupitäjässä isojako vaikutti merkittä- maa. Asemakaavan muutos. västi maanomistuksen luonteeseen. Isossajaossa yli tuhannen hehtaarin tiloja muodostettiin seitsemän, näiden joukossa Kuhan Hannu Siitonen, Kuhan koulun opettaja. Sähköpostihaastattelu tila, jonka koko oli tuolloin 1316 hehtaaria. Kuhan naapureita oli- 25.1.2008. vat Ranuan, Petäjäjärven ja Laivamaan talot tiluksineen. Näistä Juha Torvinen, kunnaninsinööri, Ranuan kunta. Sähköpostihaas- neljästä tilasta Kuha oli suurin. Vuonna 1917 kantatila Kuha osi- tattelu 25.1.2008. tettiin, ja syntyneet uudet tilat olivat Kuha, Uusi-Kuha ja Nieme- lä.

Vuonna 1939 Ranuan kunta jaettiin 11 koulupiiriin, johon liittyi uu- Kuva 3. Salmenniemi tena koulupiirinä Kuha. Kuhan koulu perustettiin 1946, ja oman rakennuksen koulu sai vuonna 1952. Koulussa oli 1980-luvun alkupuolella vajaat 20 oppilasta ja koulu oli lakkautusuhan alla. Koulu kuitenkin jatkoi toimintaansa kun Laivalan alue liitettiin

43 Maisema ja luonnonympäristö, ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Anna-Maija Huovinen, Mirjam Lehtikangas & Salla Noponen

Kuva 1. (ylh.) Kirkonkylän itäosa kesäisessä asussa.

Kuva 2.(vas.) Pappilan- niemen rantakaistale

Kuva 3. Ranuan Kirkonkylän suunnittelualue, maisema-analyysi

1. Maisemamaakunnallinen sijainti, maaperä ja topograﬁa

Ranuan kunta sijaitsee Lapin läänin eteläosassa, jossa maise- Ranuan kunnan alue on ollut useita kertoja mannerjäätiköiden maa hallitsevat loivat vaarat ja niiden väliin jäävät Aapasuot. peitossa kvartäärikauden aikana joka kesti noin 2 miljoonaa vuot- Ranuan kunnan alue on ollut useita kertoja mannerjäätiköiden ta. Viimeinen Veiksel-jäätiköityminen virtasi alueella länsiluotees- peitossa kvartäärikauden aikana joka kesti noin 2 miljoonaa ta/lännestä itäänpäin. Jäätikön virtaussuuntaa tukee kallioperän vuotta. Viimeisen Veiksel- jäätiköityminen virtasia laueella länsi- uurrehavainnot joiden suunta on alueella 270 astetta. Jääkauden luoteesta / lännestä itään päin. Jäätikön virtaussuuntaa tukevat jää suli alueelta noin 9000 vuotta sitten. Alue oli ainakin osittain kallioperän uurrehavainnot, joiden suunta on alueella 270 astet- muinaisen Itämeren vaiheen, Ancylusjärven peitossa. Alue muut- ta. Jääkauden jää suli alueelta noin 9000 vuotta sitten. Alue oli tui hiljalleen kuivaksi maaksi maan kohotessa merestä. Alue koho- ainakin osittain muinaisen Itämeren vaiheen, Ancylusjärven, pei- aa nykyään noin 6 mm vuodessa tossa. Alue muuttui hiljalleen kuivaksi maaksi maan kohotessa merestä. Alue kohoaa nykyään noin 6mm vuodessa. Ranuan alueen yleisin maalaji on moreeni, joka peittää 75 % alu- Maasto on epätasaisinta idässä lähellä Posion rajaa, jossa sijait- een pinta-alasta. Moreeni on suuremmaksi osaksi hiekkaista poh- see Ranuan korkein kohta, Palovaara (227 m merenpinnasta) jamoreenia joka myötäilee alueen kallioperää. Alueella on myös hajallaan olevia kumpumoreeneja ja sikarinmallisia drumliini -mo- Ranuan kunnan maaston pinnankorkeuden vaihtelut ovat suu- reenimuotoja. relta osin alle 210 m merenpinnan tasosta. Ranuan kunnan kal- lioperä on suurimmaksi osaksi pohjagneissiä, jossa on graniit- Ranuan alueella on soita noin 22 % maa-alasta. Pääosin tijuonia. Kalliopaljastumia tavataan yleisimmin vaarojen rinteillä soiden turvekerrostumat ovat yli metrin paksuisia ja saraval- jossa muinaisen Itämeren aallokko on huuhtonut pois irtainta taisia. Suot ovat alkaneet kehittymään heti kun maa on ko- maa-ainesta. honnut muinaisesta Itämerestä. Soiden pintaosissa on myös tavattu rahkaturvetta. 44 Kuva 4. Pappilanniemen raittia

Maaperän rakennettavuus määräytyy ensisijaisesti maala- jin raekoostumuksen mukaan. Tämä taas vaikuttaa maape- rän routivuuteen, kantavuuteen ja kaivettavuuteen. Yleensä karkeat maalajit ovat hyviä rakennuspohjia niiden routimat- tomuuden vuoksi. Ranuan alueen hiekkamoreenin routi- vuus määräytyy pitkälti moreeniaineksen hienoaineksen määrästä, joka voi vaihdella eri alueilla. Suurin osa alueen pinta-alasta on suhteellisen hyvää rakennusmaata. huo- nointa rakennusmaata ovat laaksojen painanteissa, joissa soistuminen on suurempaa ja pohjaveden pinnan korkeus on yleensä lähempänä maan pintaa.

2. Ranuan kirkonkylän suunnittelualueiden maisema

Pappilanniemi Pappilanniemi on alue, joka sijoittuu Posiontien ja Ranua- järven väliin. Alue on yleisilmeeltään peltomaisemaa. Eten- kin Pappilanniemen itäosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Länsiosassa on peltoaukeita, koulukeskus, pappila ja rivi- ja omakotiasutusta. Rannat ovat alueen itäosassa pääosin rakentamatta ja alueen maisema on avointa.

Salmenniemi Salmenniemen pohjoisosa on tiiviihkö alue, jossa sijaitsee mm. kunnanvirasto ja kirkonkylän koulu. Posiontien varsi on varsin tiiviisti rakennettu ja risteysalueella on myös liike- rakennus. Niemen eteläosassa on rivi- ja omakotiasutusta. Kuva 5. Kuhan kylä, maisema-analyysi Niemen eteläkärki on rakentamatonta rämettä. kennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset 2.1. Maiseman solmukohdat Ranuan kirkonkylällä niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälai- tumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa his- Tärkeimmät maiseman solmukohdat Pappilanniemessä torialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä ovat kirkon ympäristö, sekä Rantatien ja Rantamutkan risteys- muinaisjäännökset. alueet, joissa laakea peltomaisema sekä lievästi kumpuileva asutus kohtaavat. Salmenniemessä merkittävä solmukohta Muuttuvan maatalouskulttuurin myötä ovat perinteisten maan- on koivutien ja sitä reunustavan asutuksen sekä Takajärven käyttötapojen muovaamat elinympäristöt, perinnebiotoopit kuten rannan kohtaaminen. niityt, hakamaat ja metsälaitumet katoamassa luonnostamme. Nämä biotoopit ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannal- 2.2. Perinnemaisemat ta. Lisäksi ne ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä ja perinteistä maa- seutumaisemaa. Tutkimuksen perusteella suunnittelualueella ei Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyt- ole perinnebiotooppeja. Ranualta on arvotettu raporttiin kaikki- tämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja ra- aan 25 perinnebiotooppia. (Lähde: kaavaselostus)

45 Kuva 6. (ylh.) Pappilanniemen rantaviivaa. Kuva 7. (oik.) Salmenniemen Itärantaa tammikuussa 2008

3. Kuhan kylä

2.3 Vesiolosuhteet 3.1. Maiseman solmukohdat

Ranua on erittäin luonnonkaunis kunta. Vesistöt kattavat noin Kuhan kylän merkittävin maiseman solmukohta on Kuhansalmi 6 % kunnan kokonaispinta-alasta ja eniten vesistöjä on kunnan Kuhanlahden eteläkärjessä, paikassa jonka ohi kulkee Posion- itä- ja kaakkoisosassa. Suurin vesistö on kirkasvetinen ja laaja tie ja jossa vesistöt yhtyvät puron välityksellä. Lisäksi paikoittain Simojärvi, joka pohjoisessa ylettyy Pohjaslahden kylään, ja ete- avautuu kauniita järvinäkymiä. lässä Saariharjun kylään asti. Suurin osa Ranuan 1 394 vapaa- ajan asunnosta on Simojärven läheisyydessä. Toinen huomat- 3.2. Vesiolosuhteet tava vesistö on 180 km pitkä ja lohirikas Simojoki, joka laskee Simojärvestä Simon kunnan kautta Perämereen. Joki on erittäin Kuhan kylä sijaitsee kahden järven, Kuhanjärven ja Kuhantaka- tärkeä virkistyskohde ja asutus sen varressa ovat varsin tiheää. järven tuntumassa. Alue on myös hyvin soinen. Sisävesien pinta-ala on yhteensä 232,01 km². 3.3. Kasvillisuus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ranuanjärveen ja eteläs- sä Takajärveen. Ranuan- ja Takajärvi ovat maisemallisesti ja Alueen kasvillisuus on tyypillistä suokasvillisuutta, kitukasvuisine virkistyksen kannalta merkittäviä ja siksi näiden suojeluun tulee puineen. Paikoitellen on havu- ja lehtimetsää. kiinnittää erityistä huomiota. Järvissä esiintyy ajoittain häiritsevän runsaasti leväkasvustoa. Ranuanjärven enimmäissyvyys on n. 8 3.4. Eläimistö metriä ja keskisyvyys 2,8 metriä. Takajärven keskisyvyys on1,5 metriä. Kevättulva nousee yleensä tasolle +144,30 metriä. Lapin eläimistö ei ole erityisen runsas, mutta toisaalta hyvin eri- koistunut: yleisin eläin on puolikesy poro, joka on olennainen osa 2.4. Kasvillisuus Lapin luontoa. Lapin petolinnuista yleisin on hiirihaukan suku- lainen, piekana. Suomen suurin kotkakanta on Lapissa. Lapin Yleisin puulaji on mänty, joka kattaa n. 65 % kunnan metsistä. tyypillisiä lintulajeja ovat kuukkeli, riekko ja pajulintu. Lapin luon- Muut puulajijakaumat ovat kuusi (22 %) ja koivu (10 %). Metsäi- nosta puhuttaessa ei voi sivuuttaa myöskään kesän tärkeintä sii- sintä on kunnan länsiosassa Simojokivarressa, Rovastinahon ja vekästä, hyttystä, eli sääskeä. Hyvä hyttyssuoja varmistaa sen, Hosion kylien tienoilla. että luonnosta voi nauttia ilman sääskien kiusaa. Suunnittelualueen ympäristö on pääosin rakennettua tai kulttuu- rivaikutteista maa- ja metsätalousaluetta. Luonnontilaisinta ym- 3.5. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt päristö on kosteikkoalueilla Salmenniemen rannoilla erityisesti niemen eteläkärjessä. Kuhan kylässä ei ole Natura yms. erityisalueita. Merkittäviä ym- päristöhäiriöitä ei ole. 2.5. Eläimistö

Salmenniemestä on tehty lintukartoitus kesällä 2004. Kartoituk- Lähteet: sessa havaittiin, että alueen lintulajisto on tyypillistä suoja met- Kumpukivalon maaperäkartan selitys, Geologian tutkimuskes- säalueen linnustoa, eikä harvinaisuuksia havaittu. Niemen kär- kus. 1997 jessä on lintutorni, jonne johtaa koulualueelta pitkospuut. Kunnan insinööri Juha Torvisen luento 17.1.2008 Ranualla 2.6. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pappilanniemi, Salmenniemi, Mustikkamaa. Ranuan kunta, asemakaavan muutos, kaavaselostus. Ympäristötaito Oy 2006. Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Alueella ei myös- kään ole ympäristönsuojelualueita. http://ﬁ.wikipedia.org/wiki/Ranua Ote maakuntakaavasta.

46 Rakennettu ympäristö ja liikenne Kalle Oiva, Kaisa Paavilainen, Hanna Pöytäkangas & Liisi Ylönen

1. Taajamakuva

Suunnittelualue jakaantuu kahteen osaan: Ranuan keskusta- piirit keskittyvät alueen pohjoisreunalle rannan tuntumaan ja alueeseen, joka jakaantuu vielä Posiontien pohjoispuolella sijait- uudemmat rakennukset Posiontielle johtavien teiden reunoille. sevaan Pappilanniemeen ja sen eteläpuolella olevaan Salmen- Uudempia rakennuksia on myös sijoitettu pihapiirien sekaan niemeen, sekä noin 10 km päässä Ranuan keskustasta olevaan pohjoisosalle aluetta. Palvelut ovat alueen länsireunalla, joka on Kuhan kylään. Rakentaminen on jokaisella alueella matalaa, ka- alueena melko jäsentymätön ja harvaan rakennettu. tutila on leveä ja avara ja vapaata maisemaa on runsaasti. Salmenniemi on rivitalovaltaista aluetta, ja niistä suurin osa on Pappilanniemessä vuorottelevat ennen sotia rakennetut pihapii- rakennettu vuoden 1980 jälkeen, joskin muutama on rakennettu rit, vuoden 1960 jälkeen rakennetut yksikerroksiset omakoti- ja jo 1960–70-luvuilla. Rakennuksissa on loiva harjakatto ja ne ovat rivitalot sekä saman aikakauden palvelurakennukset (koulut ja rakennettu tiilestä. Salmenniemen alueella sijaitsevat myös jäl- kirkolliset rakennukset) peltomaiseman lomassa. Vanhat piha- leenrakennuskauden aikana rakennetut kunnanvirasto ja koulu,

47 Kuvapalkki. Pappilanniemen rakennuksia.

2.4. Kuhan kylä

jotka ovat harvoja alueella sijaitsevia monikerroksisia rakennuk- Kuhajärven kaakkoisosan niemessä sijaitsee kahdesta eri piha- sia. piiristä koostuva neljän päärakennuksen ja talousrakennuksien ryhmä. Järven rannassa on kaksi aittaa 1700-luvun alusta. Pik- Kuhan kylässä on vain muutamia rakennuksia, jotka ovat varsin kuniemen asuinrakennus on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen hajallaan ja pääsääntöisesti ne ovat puurakenteisia harjakattoisia vaihteessa ja Leinolan päärakennus on valmistunut vuonna omakotitaloja. Kuhan kylän keskusta on kaksikerroksisen koulun 1890. Kaksikerroksinen Törmälän päärakennus on vuodelta luo vievän tien varrella, joskaan keskusta ei ole kovinkaan sel- 1903 ja Kuhan päärakennus on vuodelta 1903. Noin kilometrin keä, vaan melko hajallaan ja harvaan rakennettu. verran pohjoiseen edellisistä rakennuksista sijaitsevat Oulunnie- men ja Palosaaren rakennusryhmät.

2. Rakennettu kulttuuriympäristö 3. Yhdyskuntatekninen huolto: energia-, vesi- ja jätehuolto 2.1. Ranuan kirkko 3.1. Energiahuolto Suunnittelualueella sijaitsee vuosina 1911–13 rakennettu Ranu- an kirkko. Se on kirkkolain 14 luvun 5§:n nojalla suojeltu kirjolli- Ranualla ei ole omaa sähkölaitosta, vaan verkonhaltijana alueel- nen rakennus ja sen muutos- ja korjaustöihin tarvitaan museo- la toimii Fortum. Energian siirtäminen Pappilanniemen, Koivutien viraston lausunto. Kirkko on rakennettu kansallisromanttiseen ja Kuhan kylän alueille ei tuota ongelmia valmiiden sähkölinjojen tyyliin. Satulakattoiseen ristikkoon liittyvät matala sakaristo ja läheisyyden vuoksi. jyrkkälappeinen torni, jotka sijoittuvat ristivarsien sisäkulmaan kirkon vastakkaisille puolille. 3.2. Vesihuolto

2.2. Pappila ja Pikku-pappila Vesihuoltopalveluista vastaa Ranuan kirkonkylän alueella Ra- nuan Vesihuolto Oy ja sivukylillä paikalliset vesiosuuskunnat. Pappilanniemessä sijaitsee pappila ja Pikku-pappila, jotka ovat Kuvasta 1 nähdään, että Pappilanniemen ja Koivutien alueil- rakennettu muutamaa vuotta kirkkoa myöhemmin. Ne edustavat la vesihuollon mahdollistaminen ei ole ongelma, sillä tarvittava perinteistä talonpoikaisrakentamisen nikkarityyliä. Pappila toimii infrastruktuuri on jo valmiina, eikä rakennettavien alueiden alla nykyään pappilamuseona ja Pikku-pappila on vuokrattu Ranuan näyttäisi kulkevan suuria jätevesiputkia. Myös Ranuan Vesihuol- Invalidit ry:n käyttöön (www.ranuanseurakunta.ﬁ). Pihapiiriin on to Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kauhasen mukaan Pappilanniemen 1970-luvulla rakennettu tiiliverhoiltu yksikerroksinen tasakattoi- ja Koivutien vesihuolto nn mahdollistettu, tosin reunaehdoin, jot- nen kirkkoherranvirasto. ka liittyvät mahdollisen uudisrakentamisen volyymiin ja luonteeseen. Sen sijaan Kuhan kylän osalta verkostokartta on osin ollut 2.3. Anttilan tila päivittämättä. Kauhasen mukaan laajempi liittymisvolyymi vaatii tarkemman tarkastelun runkolinjan paineen vuoksi ja jätevesien Useammasta rakennuksesta koostuva Anttilan tila Pappilannie- käsittely hoidetaan kiinteistökohtaisilla järjestelyillä. messä edustaa arvokasta paikallista maatalouskulttuuriraken- tamista. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1910 ja navetta 3.3. Jätehuolto vuonna 1927. Pihapiiriin on rakennettu myöhemmin myös tiilira- kenteinen asuinrakennus. Ranuan kunnan jätehuolto siirtyi 1.11.2007 Napapiirin Residuum Oy:n hoidettavaksi. Samalla Ranuan kunnan kaatopaikka suljet- tiin ja muutettiin jäteasemaksi.

48 3.4. Muita erityistoimenpiteitä

Lauri Kauhasen mukaan alueilla ei ilmene mitään erityistoimen- piteitä, jotka tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Tosin suunnit- telumme lähtötilanne ja tavoitteet olivat hänelle vieraat, joten siltä osin hän ei ehkä osannut oikein vastatakaan kysymykseen.

Kuva 1. Pappilanniemi ja Koivutie: Rakennukset, vesijohdot ja kaivot.

Museo Keskitalo

Koivula

K Kpa

Koulu L.as. Tuulimylly

Hot Apajalahti

Maj.liike

19593

Kirkko 767

. Kaivo 9 41

Sair. K.talo Säynäjä

Koulu Ranuansalmi Kota

Val. kuntorata

Puhdistamo

4. Liikenne

Ranuan linja-autoasema sijaitsee Keskustie 1:n kauppakeskuk- sessa Multilahdessa. Ranualta on päivittäiset linja-autoyhteydet Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin. Lisäksi on vuoroja Posiolle ja Kemiin. Koululaisvuorot ajavat Kelankylään, Pekkalaan, Posiol- le, Pudasjärvelle ja Simoon.

Ranuan pienlentokenttä sijaitsee Kantatie 78:n varressa kirkon- kylältä noin 8 kilometriä Rovaniemen suuntaan. Lähin reittiliiken- teen lentokenttä ja rautatieasema sijaitsevat Rovaniemellä.

4.1. Pappilanniemi – Salmenniemi

Alueen päätie on Posiontie 942. Suunnittelualueelle Pappilannie- mellä pääsee Kirkkotieltä, joko Pappilantien tai Rantatien kautta. Kirkkotien varressa on kevyenliikenteen väylä ja Pappilantiellä yläasteelle asti. Salmenniemen suunnittelualueelle pääsee Koivutien kautta. Salmenniemellä kevyenliikenteen väyliä löytyi Aapiskujalta sekä muutama lyhyt pätkä Koivutien varresta ja Koivukujan päästä.

4.2. Kuhan kylä

Alueen päätie on Posiontie 942, joka kulkee kylän läpi. Tilustei- den liittymät erkanevat suoraan Posiontieltä.

Kuvapalkki. (oik.) Ranuan kirkonkylän rakennuskantaa

49 Suunnittelualueen väestö, asuminen, työpaikat, palvelut, elinkeinotoiminta, virkistys ja vapaa-aika sekä maanomistus Jaana Keränen, Outi Ruokamo, Jenny Jungar ja Kirsi Vähäkangas

Ranuan kunnassa on noin 4630 asukasta, joista 0−14-vuotiai- Ranualla koko väestöstä yli puolet asuu kirkonkylässä, mutta ta noin 22 prosenttia, 15−64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli väestökeskittymiä on myös Simojoen ja Simojärven rannoilla 65-vuotiaita noin 18 prosenttia. Naisten osuus väestöstä on noin (Lapin liitto 2001: 17; Ranuan kunta 2003: 10). Pappilanniemen 48 prosenttia (Väestö… 2007). Tilastokeskuksen väestöennus- alueella on omakoti- ja rivitaloasutusta etenkin alueen länsiosas- teiden (Väestöennuste… 2004 & Väestöennuste… 2007a) mu- sa. Rivitaloalueella Rantatiellä on vanhuksille palveluasuntoja kaan Ranuan asukasluku laskee noin kolmasosan nykyisestä ja vanhustentaloja. Muut Pappilanniemen asunnot ovat omis- vuoteen 2040 mennessä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kas- tusasuntoja. Koivutie on rivitalovaltainen asuinalue. Koivukujan vaa Ranualla tasaisesti vuoteen 2025, josta lähtien sen osuus on länsipuolella ja eteläosassa on myös omakotiasutusta. Koivutien noin 34 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna varrella Mäntykujan eteläpuolella ja Koivutien eteläosassa on 2040 jopa 22 prosenttia. 17−64-vuotiaiden osuus laskee vuosina kunnan omistuksessa olevia rivitaloja, joita kunta vuokraa. Muut 2015−2025 noin 52 prosenttiin. Alle 16-vuotiaiden osuus pysyy Koivutien rivitalot ovat yksityisomistuksessa. (Ranuan kunta ennusteen mukaan noin 14 prosentissa vuodesta 2015 lähtien. 2008; Torvinen 2008b) Tilastokeskuksen väestöennusteet lasketaan syntyvyyden, kuo- levuuden ja muuttoliikkeen menneen kehityksen mukaan. En- Tällä hetkellä Ranuan asuntomarkkinoiden kysyntä kohdistuu nusteet osoittavat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu keskustaajaman alle 20 vuotta vanhoihin omakotitaloihin, jois- nykyisen kaltaisena (Tilastokeskus 2007b). ta on pulaa. Pappilanniemeen ei kuitenkaan ole ollut kysyntää eikä tarjontaa viime aikoina. Koivutiellä on mennyt rivitaloasun- toja mukavasti niiden alhaisen hintatason vuoksi. Vapaa-ajan asunnoista on eniten kysyntää Simojärven alueella (Impiö 2008). Pappilanniemen ja Koivutien alueen tyhjät kaavatontit rakentuvat noin kymmenen vuoden aikana. Asuntoa kohti asukkaita tulee olemaan noin kolmesta viiteen (Torvinen 2008b).

Kuva1. Maanomistuskaavio. Kuhan kylässä on asutusta lähinnä Kuhajärven ja Kuhan Taka- järven välisellä alueella sekä edellä mainittujen järvien rannoilla. Joitakin yksittäisiä taloja on teiden varsilla. Asukkaita Kuhan

50 kylässä on noin 200 (Lapin liitto 2001: 77). Kylässä on omako- Kuva 2. Ranuan kirkonkylän toiminnallinen kaavio tiasutusta ja kesämökkejä. Kuhan kylän alueella ei ole ollut sa- nottavasti kysyntää asunnoista eikä alueelle ole ollut juurikaan uudisrakentamista (Impiö 2008; Toljamo 2008). Kuhan alueelle kohdistuu kuitenkin suuri rantarakentamistarve, mikä aiheuttaa alueelle kaavoitustarpeen (Torvinen 2008a).

Suurin osa Ranuan palveluista sijoittuu kirkonkylälle Multilahden ja Pappilanniemen alueille. Peruspalvelut sijoittuvat näin myös lähelle Koivutien suunnittelualuetta. Pappilannimessä sijaitsee Ranuan yläaste (240 oppilasta) ja lukio (120 oppilasta). Kirkon- kylällä Salmenniemessä kunnantalon vieressä sijaitsee Kirkon- kylän koulu (320 oppilasta vuosiluokilla E-6). Pappilanniemessä sijaitsee vanhuksille tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yk- sikkö Rantakoti sekä vuokra-asuntoja vanhuksille, mielenter- veyskuntoutujille ja vammaisille. Pappilanniemessä sijaitsee Ranuan ainoa päiväkoti, kirjasto, kirkko, pappila ja pitäjämuseo sekä majatalo.

Ranuan liikekeskusta sijaitsee Multilahden alueella. Keskustas- sa sijaitsee muutamia elintarvikeliikkeitä, pankkeja, ravintoloita, kahviloita, huoltoasemia sekä erikoisliikkeitä. Kirkonkylällä sijaitsevat myös apteekki, terveyskeskus, urheilutalo, posti, hotelli, hostelli sekä linja-auto- ja taksiasemat. (Infokartta Simojoki 2008, Ranuan kunta 2008) Kuva 3. Ilmakuva Ranuan kirkonkylästä. Kuhan kylällä sijaitsee Kuhan koulu. Kuhan koulun oppilaita, esikoululaisia ja 1-6 luokkalaisia, on yhteensä 50. Ranuan sivu- kyliltä, myös Kuhasta puuttuvat kauppapalvelut. (Ranuan kunta 2008; Karjalainen 2008) Ranualla sijaitsi vuonna 2004 noin kahdensadan yrityksen toi- mipaikka ja näissä henkilöstöä oli yhteensä 418 (Yritykset La- Vuoden 2004 tilaston mukaan Ranualla oli 1375 työpaikkaa. Työ- pin kunnissa…2004). Ranuan suurin työllistäjä on kunta (350 voimasta 18,3 % työskenteli alkutuotannossa, 12,8 % jalostuk- työntekijää). Muita suurimpia työnantajia ovat mekaanisen puun sessa, 64,0 % palveluissa ja 4,9 % työpaikkaa ei tiedetty (Lappi yritys (25 työntekijää), kansanopisto (20 työntekijää) sekä pito- lukuina 2006). Ranualla on yhteensä 172 aktiivitilaa, joista 60 on palveluyritys (hotelli-, kahvila- ja ravintolatoimintaa, 14 työnte- maidontuotantotiloja, 56 peltoviljelytiloja ja 20 naudanlihantuo- kijää, sesonkiaikana työntekijämäärä kaksinkertaistuu). Myös tantotiloja. Porotalouden harjoittajia on 18. (Ranuan kunta 2008) posti, Ranuan eläinpuisto ja elintarvikeliikkeet ovat Ranuan mittakaavassa suuria työllistäjiä. Ranua on menettänyt viime vuo- Vuonna 2006 Ranualla oli 337 työtöntä ja työttömyysaste oli 17,3 sikymmeninä kolme suurta työllistäjää, Fazerin makeistehtaan, %. Ranuan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hieman posi- Ranuan Meijerin ja Lappinus -huonekalujen valmistusliikkeen. tiivinen, sillä vuonna 2004 työttömiä oli 399 ja työttömyysprosent- (Karjalainen 2008) ti 20,8. (Lappi lukuina 2006)

51 Lähteet:

Etenkin Pappilanniemen itäosa on maa- ja metsätalousvaltaista Impiö, E. Ranuan Kiinteistönvälitys Ky (2008). Kysymyksiä kiin- aluetta. Kirkonkylän asemakaavan selostusosassa maatalous on teistönvälittäjälle. Henkilökohtainen sähköpostiviesti O. Ruoka- nähty väistyvänä maankäyttömuotona kun taas pientalorakenta- molle. 11.2.2008. minen tulee lisääntymään (Ranuan kunta 2006, asemakaavan Infokartta Simojoki selostus). Merkittävin työpaikkakeskittymä Ranualla on kirkonky- Karjalainen, A-M. Ranuan kunnan elinkeinosihteeri (2008). Ra- lä, mutta myös sivukylille sijoittuu muutamia puualan yrityksiä. nuan työllisyys ja elinkeinot. Henkilökohtaiset sähköpostiviestit Kuhan kylällä olevat työpaikat sijoittuvat Kuhan koululle ja maan- K. Vähäkankaalle. 29.1.2008 ja 31.1.2008. viljelykseen. Kuhan alueella toimii 4-5 henkilöä työllistävä maata- Lapin liitto (2001). Rovaniemen maakuntakaava: kaavaselostus. lousyrittäjä ja lisäksi viisi muuta maatalousyrittäjää. Kuhassa on Rovaniemi. kolme yhdenmiehen puualan yritystä ja kaksi konealan yritystä. Lappi lukuina 2006. Lapin liitto (2008) 4.2.2008 (Karjalainen 2008) Ranuan kunta (2003). Vanhusten palvelut 2010. Suurimmat yksittäiset maanomistajat yksityisten henkilöiden 11.2.2008 seurakunta. Seurakunnan maista suurin osa on Pappilanniemen Ranuan kunta (2008). 21.1.2008 kärjessä ja kunnan maista Salmenniemen ja Mustikkamaan alu- Ranuan kuntastrategia 2008. eilla. (Ranuan kunta, asemakaavan selostus 2006: 12) Kuhan 25.1.2008 Ranuan kunnan viransijaiselta rakennustarkastajalta Seppo Tol- Tilastokeskus (2007b). 23.1.2008 maanomistustietoja. Toljamo, S. Ranuan kunnan vs. rakennustarkastaja. Puhelinkes- kustelu. 12.2.2008. Liikuntapaikkoja kunnan alueella on runsaasti; pallokenttiä, kun- Torvinen, J. Ranuan kunnaninsinööri (2008a). Tapaaminen. toratoja, kaukaloita, jääalueita ja uimapaikkoja on useita. Kun- 17.1.2008 nasta löytyy myös urheilukenttä ja tenniskenttä. Kuhan kylällä Torvinen, J. Ranuan kunnaninsinööri. (2008b). Kysymyksiä Ra- koulun yhteydessä on pallokenttä ja talvisin kaukalo. Kunnan nuan kaavoitukseen liittyen. Henkilökohtainen sähköpostiviesti alueella on useita lasten leikkipuistoja sekä venesatamat sekä O. Ruokamolle. 21.1.2008. kirkonkylällä että Simojärvellä. (Ranuan kunta 2008) Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muut- toliikkeen sisältävä laskelma. Ranuan kunnan alueella on eripituisia urheilu- ja ulkoilureittejä. Tilastokeskus (2004). 18.2.2008 kilometriä on valaistua. Kirkonkylässä Oravin alueella on viisi ki- Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain lometriä valaistua pururatareittiä. Talvella Oravin ulkoilureitti on 2006−2040. Tilastokeskus (2007a). 18.2.2008 ta ulkoilualueita on Soppanan ulkoilualue Simojärven itäpuolella, Väestö iän (1-vuotis) ja sukupuolen mukaan Lapin kunnissa noin 25 kilometrin pituinen Leevin polku Pohjasperästä Toljaan, 2006. Lapin liitto (2007). 21.1.2008 alueella ja reittien varsilla on autiotupia, laavuja ja tulentekopaik- Yritykset Lapin kunnissa ja seutukunnissa vuonna 2004. Lapin koja. Moottorikelkkareittejä ja -uria kunnan alueella on noin 250 liitto (2008) kilometriä. (Ranuan kunta 2008) 4.2.2008

52 Pappilanniemen ja Koivutien sekä Kuhan kaavoitus- ja suunnittelutilanne Susanna Harvio & Niina Kotavaara

Kaavaote maakuntakaavasta

1. Rovaniemen maakuntakaava (vahvistettu 2.11.2001)

Ranuan kunnan alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen johdosta käynnissä on maakuntakaavan osauudistus, jossa Ra- nuan osalta huomioidaan mm. eläinpuiston matkailupalvelualu- een laajentaminen sekä Suhangon kaivos ja siihen liittyvä tieyh- Kaavaote osayleiskaavasta teys. (Lapin liitto 2007)

Pappilanniemen ja Koivutien suunnittelualueet on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Ranuan kirkko 2. Kirkonkylän kaavoitus- ja suunnittelutilanne ja pappila on merkitty seudullisesti merkittäväksi suojelukohteek- si (S) ja arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alueen kautta kulkee 2.1. Kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava (hyväksytty ulkoilu- sekä moottorikelkkailureitti. (Lapin liitto 2001) 29.1.1988)

Kuhan kylän alue on maakuntakaavassa merkitty kyläalueeksi Osayleiskaavaan Pappilanniemen alueelle on varattu muun mu- (AT) ja määritelty lisäksi keskuskyläksi, joka on palveluvarus- assa erillispientalovaltainen alue (AO), pientalovaltainen alue tukseltaan monipuolisempi kuin muut kyläalueet. Kuntien tulisi (AP), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) säilyttää kylien asutus lähinnä elinkeinopoliittisin toimenpitein, ja yleisten rakennusten korttelialue (Y). Koivutien alue on osoi- mutta myös rakennustoimintaa suunnitelmallisesti ohjaamalla. tettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), virkistys- Kylän länsipuolelta kulkee moottorikelkkailureitti sekä pohjois- ja alueeksi (V) ja lähivirkistysalueeksi (VL) sekä maa- ja metsätalo- eteläpuolella ulkoilureitti (ur). Lähialueella on lisäksi pohjavesien- usvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta suojelukohde (sp). (Lapin liitto 2001) (MU). (Ranuan kunta 1988)

53 Kaavaote asemakaavasta

lojen korttelialueita (AO). Asuinkortteleita ympäröivät laajat lähi- virkistysalueet (VL). Etelässä alue rajautuu rakentamattomaan maa- ja metsätalousalueeseen (M). (Ranuan kunta 2006)

2.3. Rantaosayleiskaavat ja ranta-asemakaavat

Alueelle ei ole laadittu rantaosayleiskaavoja tai ranta-asemakaavoja. (Torvinen Juha 2008)

2.4. Ranuan kunnan rakennusjärjestys (voimaan 1.1.2002)

Pappilanniemen ja Koivutien alueilla on noudatettava toimenpi- 2.2. Kirkonkylän asemakaavan muutos (hyväksytty 10.4.2006) deluvan hakemisessa ja ilmoitusmenettelyn soveltamisessa kaava-alueille osoitettuja määräyksiä. Ranta-alueille rakennettaessa Ranuan kirkonkylän alkuperäinen asemakaava on vahvistettu on otettava huomioon erikseen ranta-alueiden rakentamista kos- 23.12.1966. Ranuansalmen itäpuoliselle osalle (Pappilanniemi, kevat määräykset. (Ranuan kunta 2001) Salmenniemi, Mustikkamaa) on hyväksytty kaavamuutos. (Ra- nuan kunta 2008. Asemakaavoitus) Pappilanniemeen on osoi- 2.5. Muut selvitykset ja suunnitelmat tettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), erillispientalojen (AO), maatilojen talouskeskusten (AM), yleisten Kts. taulukko 1. rakennusten (Y) ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) korttelialueita sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Kirkkotien, Pappilantien ja Rantatien vä- 3. Kuhan kylän kaavoitus- ja suunnittelutilanne liin jäävästä alueesta suuri osa on varattu puistoksi (VP) ja län- si- ja koillisosiin on varattu lähivirkistysalueet (VL). Alue rajautuu Alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistori- idässä maatalousalueeseen (MT). Pappilanniemen eteläosassa alliseksi ympäristöksi ja arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kuha- sijaitseva Ranuan kirkon korttelialue on merkitty kaavaan säily- järven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava rakennusryh- tettävänä ympäristönä. Koivutien varteen on osoitettu rivitalojen mä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Järven rannassa ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) sekä erillispienta- on myös kaksi aittaa 1700-luvun alusta. (Lapin liitto 2001)

Taulukko 1. Ohjelmat ja suunnitelmat � Ranuan kestävän kehityksen ohjelma, Hanni Riikka 1997 � Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997 (Ranuan kirkko ja pappilarakennukset seudullisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä) � Lapin perinnemaisemat, Lapin ympäristökeskus 1999 (ei arvokkaita perinnemaisemia alueella) � Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993 (ei valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä alueella) Inventoinnit � Lapin rakennusperintö, Lapin läänin rakennusperinne ry 1984 (kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita kirkonkylässä Ranuan kirkko, Pappila, Pikku-pappila, edellisten muodostama miljöökokonaisuus, entinen kunnanvirastotalo ja Anttila) � Rovaniemen seudun kiinteät muinaisjäännökset. Lapin seutukaavaliitto 1992 (ei muinaisjäännöksiä alueella) � Salmenniemen linnuston kartoitus 2004 (ei koske Pappilanniemeä ja Koivutien vartta) Rakennuskiellot Ei tiedossa olevia � Suojeltava rakennus-merkinnällä (sr) asemakaavaan merkitty pappila ja ns. Pikku-pappila, jotka Lapin Suojelupäätökset kulttuuriympäristöohjelmassa arvotettu seudullisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi � Kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus -merkinnällä (srk–1) merkitty Ranuan kirkko Lähiympäristöä koskevat � Kemijärvi-Ranua-Oulu -tieyhteyden kehittäminen Tarveselvitys, Lapin tiepiiri ym. 1998 suunnitelmat � Useita Lapin lääniä koskevia vanhempia kartoituksia on lisäksi Rovaniemen maakuntakaavaselostuksessa 54� Ote maakuntakaavaselostuksessa esitetystä Ranuan kulttuuriympäristö-kartasta

3.1. Osayleiskaava Kuukasjärvi–Kuusijärvi–Luiminkajärvi–Petä- Lähteet: jäjärvi–Kuhajärvet Lapin liitto (2007). Rovaniemen maakuntakaavan osauudistus. Vuonna 2008 aloitetaan osayleiskaavan laatiminen Kuukasjärvi– Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Luonnos 18.4.2007. Kuusijärvi–Luiminkajärvi–Petäjäjärvi–Kuhajärvet -alueilla. Kaava . valmistuu vuonna 2009. (Ranuan kunta 2008. Ranuan kunnan Lapin liitto (2001). Rovaniemen maakuntakaava. .

3.2. Asemakaavat Ranuan kunta (1988). Ranuan kirkonkylän osayleiskaava.

Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Ranuan kunta (2001). Ranuan kunnan rakennusjärjestys. . 3.3. Rantaosayleiskaavat ja ranta-asemakaavat Ranuan kunta (2006). Ranuan asemakaavan muutos ja laajen- Alueelle ei ole laadittu rantaosayleiskaavoja tai ranta-asemakaa- nus. .

3.4. Ranuan kunnan rakennusjärjestys (voimaan 1.1.2002) Ranuan kunta (2008). Asemakaavoitus. . Kuhan kylässä on noudatettava toimenpideluvan hakemisessa ja ilmoitusmenettelyn soveltamisessa kaava-alueiden ulkopuolisille Ranuan kunta (2008). Ranuan kunnan kaavoituskatsaus 2008. alueille osoitettuja määräyksiä. Lisäksi alueella on noudatettava . asemakaavojen ulkopuolista rakentamista koskevia määräyksiä. Ranta-alueille rakennettaessa on otettava huomioon erikseen Torvinen, Juha (2008). Puhelinhaastattelu. 15.2.2008. ranta-alueiden rakentamista koskevat määräykset. (Ranuan kunta 2001)

3.5. Muut selvitykset ja suunnitelmat

Kts. taulukko 2.

Taulukko 2.

Ohjelmat ja suunnitelmat � Ranuan kestävän kehityksen ohjelma, Hanni Riikka 1997 � Lapin kulttuuriympäristöohjelma, Lapin ympäristökeskus 1997 (Kuhan kylän alue arvokas kulttuuriympäristö) � Lapin perinnemaisemat, Lapin ympäristökeskus 1999 (ei arvokkaita perinnemaisemia alueella) � Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993 (Kuhan kylä valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö) Inventoinnit � Lapin rakennusperintö, Lapin läänin rakennusperinne ry 1984 (kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita Kuhan kylässä Ouluniemi ja Niemi, Kuhan taloryhmä Kuhajärven kaakkoispäässä, Pikkuniemi, Leinola (Anttila), Törmälä (Toivola), Kuha (Mattila) ja Peltola) � Rovaniemen seudun kiinteät muinaisjäännökset. Lapin seutukaavaliitto 1992 (ei muinaisjäännöksiä alueella) Rakennuskiellot Ei ole Suojelupäätökset Ei tiedossa olevia Lähiympäristöä koskevat � Kemijärvi-Ranua-Oulu - tieyhteyden kehittäminen Tarveselvitys, Lapin tiepiiri ym. 1998 suunnitelmat � Useita Lapin lääniä koskevia vanhempia kartoituksia on lisäksi Rovaniemen maakuntakaavaselostuksessa � 55 Suhangon kaivoshankeen vaiheet ja tilanne Mirjam Lehtikangas & Anna-Maija Huovinen

1. Yleistä

Suhangon kaivoshanke sijoittuu Ranuan ja Tervolan kuntiin. Alue muksia. Suhankoon haettiin ympäristölupaa ja kaivospiiriä. Vä- sijaitsee Ranuan kunnassa noin 25 km kuntakeskuksesta poh- hän ennen päätösten saamista, lokakuussa 2004, GFAP ilmoitti joiseen. Matkaa hankealueelle tulee Rovaniemeltä noin 45 km. lykkäävänsä kaivoksen avaamista mutta jatkavansa kannatta- Suhankoon kuuluvat Konttijärven ja Ahmavaaran esiintymät Ra- vuusselvityksiä. Esiintymä oli odotettua köyhempi, maailman- nualla noin 35 kilometriä kuntakeskuksesta luoteeseen, osin Ter- markkinatilanne oli nostanut investointikustannuksia, rikaste ei volan kunnassa. Alue rajoittuu Simojoen ranta-alueisiin ja kun- kiinnostanut riittävästi sulattoja ja palladiumin hinta oli huono. nan pohjoisrajaan. Se on alavaa, pienten kumpareiden rikkomaa suhteellisen suoperäistä aluetta. Huhtikuussa 2005 GFAP ilmoitti jatkavansa hankkeen kehittä- mistä mutta pienimuotoisempana ja kumppania samalla etsien. Kaivoksesta tullaan louhimaan pääasiassa palladiumia, platinaa, Mikäli hanke ei nyt toteutuisi, luvat, kaavoitus sekä maakauppo- kultaa, kuparia ja nikkeliä ja rodiumia. Taloudellisesti merkittävin jen, voimalinja- ja tiehankkeen jatkaminen mahdollistaisivat toi- metalli on palladium. Palladiumia on luonnossa vähäisiä määriä minnan aloittamisen. Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) on mm. platinan, kullan, hopean ja nikkelin yhteydessä. Sitä käy- saanut ympäristöluvan Suhangon kaivoshankkeelle joulukuussa tetään erikoismetalliseoksiin, koruihin ja releisiin. Palladium on 2005. Kaivospiiri perustettiin seuraavana vuonna. hopeanvalkea, kestävä jalometalli, joka liukenee hyvin väkevään Välillä hiljaiseloa elänyt pääasiassa Ranuan kuntaan sijoittuva typpihappoon ja kuningasveteen. Se kykenee absorboimaan Suhangon kaivoshanke piristyi, kun hanketta vetänyt eteläafrik- 600- ja kolloiditilassa jopa 2 950-kertaisen tilavuutensa vetyä, kalainen kaivosyhtiö Gold Fields Limited solmi yhteistyösopimuk- mihin perustuu sen käyttö katalysaattorina. sen kanadalaisen North American Palladium Limitedin (NAP) kanssa maaliskuussa 2006. Tuotanto on suunniteltu aloitettavan Kaivostoiminnan kesto on nykyisen arvion mukaan 10–12 vuot- vuonna 2010. Yhteisyritys sai nimekseen Arctic Platinun Projects ta. Lisäesiintymien avulla toiminta voi jatkua pidempäänkin. Kai- (APP). voshankkeen suunnittelu on käynnistetty vuonna 1999 ja kannattavuusselvitys valmistui vuonna 2002. Kaivoshanke tulisi Rovaniemen merkitys kasvaa Narkauden esiintymän ansiosta. toteutuessaan olemaan tuotannoltaan Suomen suurin kaivos ja NAP:n toimisto on Rovaniemellä ja kaupungista tulee kaivoksen maailmanlaajuisesti hieman keskitasoa suurempi. tärkein palveluiden hankintakunta. Myös suurin osa työntekijöis- tä asettunee Rovaniemelle. Kunta ja kaivos ovat olleet yhteis- työssä lähes koko hankkeen ajan niin lupa-asioissa kuin infra- 2. Kaivoshankkeen vaiheet struktuurihankkeissakin. Tärkeä toimintamuoto oli Suhangon markkinointi- ja yhteistyöhanke. Ranua halusi käyn¬nistää sen Outokumpu löysi Suhangon esiintymän vuonna 1964. Kaivos- kaivoshankkeen epävarmuudesta huolimatta Lapin liiton myön- hanketta alettiin valmistella vuonna 1999. Seuraavana vuonna teisen rahoituspäätöksen jälkeen alkuvuodesta 2005. Outokumpu Mining ja Gold Fields Ltd:n omistama Gold Fields Finland perustivat Arctic Platinum Partnershipin hyödyntämään Hankkeen tavoitteena oli luoda mahdollisimman hyvät edellytyk- näitä Rovaniemen ja Ranuan välisen seudun platinaryhmän me- set kaivostoiminnalle alueen palveluita parantamalla ja kaivos- tallien esiintymiä. Gold Fields on yksi maailman suurimmista ja- hankkeen tunnettuutta lisäämällä. Tärkeää on säännöllinen yhte- lometallien tuottajista. Hankkeen kannattavuusselvitys valmistui ydenpito kaivosyhtiön kanssa. Hankkeessa keskityttiin muuttajille vuonna 2002. suunnattuihin palveluihin, lähinnä Internet-sivujen ja muuttajien vastaanottopaketin kehittämiseen. Näistä on hyötyä, vaikkei kai- Outokumpu vetäytyi yhteistyöstä vuonna 2003. Gold Fields Fin- vosta tulisikaan. Kaivoshankkeen epävarmuuden takia yhteistyö landin tytäryhtiö Gold Fields Arctic Platinum (GFAP) jatkoi tutki- työvoima-, koulutus- ja elinkeinoviranomaisiin jäi vähälle.

56 Ranuan kunnassa kaivosalueella on voimassa Lapin maakun- sivettä rikastamon ja rikastushiekka-altaan välillä sekä hyödyntä- takaava ja Tervolassa, johon osa esiintymästä sijoittuu, 2003 mällä alueen valumavesiä ja louhosten kuivanapitovesiä. vahvistettu Länsi-Lapin seutukaava. Kaivosalueen aluevara- ukset ovat metsätaloutta varten ja kaivostoiminta on erityisesti Talvella jäätymisen ja valumavesimäärien pienentämisen seu- turvattava maankäyttömuoto. Ranuan ja Tervolan kunnat laati- rauksena vettä on otettava alueen pintavesistä rikastamon ve- vat kaivosta varten yhteisen osayleiskaavan, jossa kaivosalue den tarpeen tyydyttämiseksi. Etenkin keväällä käsiteltyjä valuma- on merkitty kaivosalueeksi. Kaavaan on merkitty muun muassa vesiä joudutaan johtamaan luontoon. Alustavan arvion mukaan avolouhokset ja rakennusalueet sekä rikastushiekan ja sivukiven hankkeen toiminnot edellyttävät noin 15 km²:n suuruisen alueen läjitysalueet ja ylimmät sallitut korkeudet. Konttijärven aluetta ei käyttöönottoa. Suunnitellun kaivospiirin laajuus on noin 61 km², ole kaavoitettu kaivosta silmällä pitäen. Lupahakemuksen mu- mihin sisältyvät myös suoja-alueet. Kaivostoiminnan päätyttyä kaisessa sijoitussuunnitelmassa on huomioitu osayleiskaava. rikastamo, tieverkko, putki- ja sähkölinjat sekä muut maanpääl- liset rakenteet puretaan ja alueet maisemoidaan. Louhosten annetaan täyttyä vedellä ja louhosten ympäristö palautetaan 3. Hankekuvaus käyttökelpoiseksi. Sivutuotteiden varastoalueet muotoillaan ja tarvittaessa peitetään maa-aineksilla. Niille luodaan edellytykset Suhangon kaivos on suunniteltu vuosituotannoltaan suurem- kasvillisuuden kehittymiselle. maksi kuin muut Suomessa toteutetut kaivokset. Malmia louhitaan noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Louhittava kivimäärä on suurimmillaan toiminnan alkupuolella, jolloin malmia ja sivuki- 4. Kaivostoiminnan vaikutukset veä louhitaan yhteensä noin 50 milj. t vuodessa. Kaivoksen koko tuotanto tulee olemaan noin 110 milj. t malmia ja noin 330 milj. Tämän kokoluokan kaivoshankkeet ovat Suomessa todella har- t sivukiveä. Malmista on arvioitu saatavan noin 0,15–0,2 milj. t vinaisia. Hankkeella tulisi olemaan merkittäviä positiivisia vai- rikastetta vuodessa. Rikastushiekkaa syntyy vuosittain noin 9,8 kutuksia Suomen talouden kannalta, koska hanketta ylläpitävät milj. t. Louhittu malmi rikastetaan alueelle rakennettavassa ri- suomalaiset yhtiöt ja täten hankkeesta saadut hyödyt, esimerkik- kastamossa. Rikastusmenetelmä on tavanomainen vaahdotus- si verotulot, saadaan pysymään Suomessa. Hanke piristää myös prosessi, joka käsittää malmin murskauksen, murskeen väliva- Suomen ulkomaanvientiä ja tulee muistaa, että jos joku ulkomaa- raston, jauhatuksen, vaahdotuksen ja veden poiston rikasteesta. lainen yritys veisi hankkeen, menetettäisiin todennäköisesti niin Tuotettu rikaste kuljetetaan jatkojalostettavaksi Harjavallan sulat- työpaikat kuin verosaatavatkin muualle. toon tai ulkomaille. Kaivostoiminnan arvioidaan elävöittävän aluetta työllistämällä Kaivostoiminnassa poistettavat maa-ainekset ja sivukivet sijoi- suoraan 250–350 henkilöä ja välillisesti 500–1000 henkilöä, eli tetaan louhosten läheisyyteen varattaville alueille. Sivukivikasat yhteismäärältään jopa yli tuhat henkilöä. Myös palvelutarjonnan rakennetaan noin 30–50 m korkeiksi ja niiden yhteenlaskettu pin- ja yrittämisen arvioidaan lisääntyvän huomattavasti. Alueen kunta-ala on noin 600 ha. Rikastushiekka pumpataan vesilietteenä nat ja yrittäjät tulevatkin saamaan tästä todellisen piristysruis- varastoaltaaseen. Altaan koko on vaihtoehdosta riippuen noin keen. Myös muuttotappio tulisi vähenemään hankkeen ansiosta 450 ha ja padon korkeus maksimivaihtoehdossa on lähes 50 tältä alueelta kaupunkeihin. Pääosa työvoimasta tulisi Rovanie- metriä. Rikastushiekka-allas mitoitetaan 100–120 milj. t:n hiekka- men seudulta ja on sovittu tarvittavasta ammatillisesta koulutuk- määrää varten. Rikastamon käyttöveden kokonaistarve on noin sesta alueen työvoimaviranomaisten kanssa. Koulutuksen kautta 2700 m³ tunnissa, mistä pääosa saadaan kierrättämällä proses- hanke työllistää välillisesti yhä suurempaa joukkoa ihmisiä.

57 5. Ympäristövaikutusten arviointi

Arctic Platinum Partnership (APP) on 14.11.2001 toimittanut La- Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen täytyy huolehtia alueen pin ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenette- maisemoinnista. Kaikki maanpäälliset rakenteet puretaan ja lou- lystä annetun lain, YVA-lain, tarkoittaman Suhanko kaivosprojek- hosten annetaan täyttyä vedellä. Sivutuotteiden varastoalueet tin ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Sen tarkoituksena on tullaan muotoilemaan ja peittämään maa-aineksilla ja näin luo- edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä daan edellytykset kasvillisuuden kehittymiselle. Maisemoinnilla huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä sa- kaivosalue pyritään saattamaan mahdollisimman lähelle luon- malla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdolli- nontilaa. Hankkeella on kohtalaisen suuria vaikutuksia, niin alu- suuksia. een sosiaalisiin rakenteisiin kuin ympäristöarvoihinkin.

YVA-selostuksesta antoi lausunnon tai esitti mielipiteen yhteen- sä 19 viranomaistahoa ja järjestöä sekä yksi kansalainen. Lau- sunnon antoi Ranuan kunta, Rovaniemen maalaiskunta, Simon kunta, Tervolan kunta, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Lähteet: ympäristökeskus, Lapin liitto, Lapin lääninhallitus/ sosiaali- ja terveysosasto, Lapin TE-keskus/ kalatalousyksikkö, Lapin TE- Mäntylä Aleksi & Aaltonen Hermanni: Suhangon kaivoshankkeen keskus/ työvoimaosasto, Metsähallitus, Tiehallinto, Riista- ja YVA-tarkastelu. YVA-kurssi, Helsingin yliopisto, Ympäristöekolo- kalatalouden tutkimuslaitos, Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Palis- gian laitos, 15.04.2004. kuntain yhdistys, Isosydänmaan paliskunta, Narkauksen paliskunta, Simon kalastusalue, Narkaus-Kämän kylät ry sekä Ilkka Mäntysalo Raine & Vahtera Kalle (toim.): KaSuKat; Kasvun ja Hakkarainen. supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön laatu: Tapaus Sot- kamo. Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston julkaisuja, C 110, Oulu 2007. 5.1 Arvioidut ympäristövaikutukset Lapin Ympäristökeskus, YVA-LAUSUNTO, 27.2.2004, Kaivostoiminnan rakentaminen ja toiminta vaikuttaa jonkin ver- 1301R0016-53 ran myös alueen luonnonarvoihin, kuten läheisten jokien kala- kantoihin. Kaivosyhtiö on kuitenkin varautunut minimoimaan hai- Geologian tutkimuskeskus, luonnonvarat. http://www.gsf.ﬁ/luon- tat esimerkiksi siirtämällä Simojoen vesistön purotaimenkannan nonvarat/malmit/jalometallit/paltina.html emokalaston kaivostoiminnan ajaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalaviljelyaltaisiin. Ympäristön tilan muutoksia on varauduttava seuraamaan useilla seurantatutkimuksilla toiminnan aikana. Läheisten paliskuntien kanssa on käyty neuvotteluja kaivostoiminnan porotaloudelle aiheuttamien haittojen minimoin- nista ja asiasta on päästy yhteisymmärrykseen.

58 Ranuan kirkonkylän rakennuskanta ja kaavatonttivaranto asumisen, palveluiden ja teollisuuden osalta Jenny Jungar, Salla Noponen, Kalle Oiva & Hanna Pöytäkangas

2. Ranuan kirkonkylän itäosa

Ranuan kirkonkylä käsittää tiheimmin asutetut alueet Ranuanjär- Pappilanniemen alueella on kirkko, koulukeskus, pappila ja rivi- ja ven vesistöön kuuluvien Apajanlahden ja Ranuansalmen itä- ja omakotiasutusta. Alueelle sijoittuvat valtaosa kirkonkylän ennen länsipuolilla. Itäpuolen alueet ovat Pappilanniemi, Salmenniemi sotia rakennetusta rakennuskannasta. Lisäksi alueella on useita ja Mustikkamaa. Länsipuolelle jäävät Multilahti, Oravi, Kolomaan jälleenrakennuskauden aikaisia rakennuksia. Alueella sijaitsee teollisuusalue, Kolomäki, Riistamaa, Oravivaara, Teeritien teolli- vain vähän vuoden 1980 jälkeen rakennettuja rakennuksia. suusalue ja Jukola. Kaavoitustietoa: Ranualla on ainoastaan yksi asemakaava-alue. Kirkonkylän al- - rakentamattomia AR-tontteja 3 kpl kuperäisen asemakaavan on laatinut Otto I. Meurman. Kaava on - rakentamattomia AO-tontteja 38 kp vahvistettu 23.12.1966 ja sitä on muutettu ja laajennettu useasti. Kirkonkylän asemakaavan muutos- ja ajantasaistamistyö on aloi- Salmenniemi on rivitalovaltainen asuinalue. Eteläkärki niemestä tettu ja kaavamuutos Ranuansalmen itäpuoliselle osalle (Pappi- on rakentamaton. Alueella on yhdellä tontilla ennen sotia raken- lanniemi, Salmenniemi, Mustikkamaa) on hyväksytty. Länsiosan- nettuja rakennuksia ja lisäksi huomattava määrä jälleenraken- kaavan ajantasaistamistyö jatkuu vuoteen 2008 saakka. nuskauden rakennuskantaa.

Kaavoitustietoa: 1. Ranuan kirkonkylän länsiosa - rakentamattomia AR-tontteja 2 kpl - rakentamattomia AO-tontteja 10 kpl Riistamaan alue on rakentamatonta omakoti- ja rivitaloaluetta: -rakentamattomia AO-tontteja 9 kpl Mustikkamaan on omakoti- ja rivitalovaltainen asuinalue, jonka -rakentamattomia AP-tontteja 20 kpl rakennuskanta on rakennettu lähes kokonaan vuoden 1980 jäl- -rakentamattomia AR-tontteja 8 kpl keen.

Kolomaanteollisuusalue ja Oravi (omakotitaloja rivitaloaluetta): Kaavoitustietoa: -rakentamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia 21kpl - rakentamattomia AO-tontteja 18 kpl -rakentamattomia LH-tontteja 1 kpl -rakentamattomia AO-tontteja 6 kpl -rakentamattomia AR-tontteja 2 kpl 3. Väestökehitysskenaarioiden vaikutus kaavatonttivarantoon

Jukola on pääosin jo rakennettua omakoti- ja rivitaloaluetta: Tilanne vuonna 2008: -rakentamattomia AO-tontteja 5 kpl Ranuan asukasmäärä on noin 4 500 henkilöä. Keskustan alueella rakentamattomia erillispientalotontteja on 119 Multilahti, länsiosa (omakoti- ja rivitaloalue, teollisuutta, huolto- kpl, asuinpientalotontteja 20 kpl ja rivitalotontteja 18 kpl. asema, hautausmaa, teknisen huollon tontti): -rakentamattomia AO-tontteja 20 kpl a) nykyinen väestökehitys jatkuu: -120 asukasta/ vuosi (arvio pe- -rakentamattomia teollisuustontteja 2 kpl rustuu Tilastokeskuksen tietoihin).

Multilahti, itäosa (Ranuan keskusta-alue): Nykyinen kaavatonttivaranto on ylimitoitettu asumisen, palvelui- -rakentamattomia AO-tontteja 13kpl den ja teollisuuden suhteen. Nykyisellä väestökehityksellä Ranu- -rakentamattomia AR-tontteja 3kpl an asukasmäärä vuonna 2018 on n. 3 300 henkilöä. -rakentamattomia AL-tontteja 2kpl b) väestön määrä kasvaa maltillisesti: 2 %:n kasvulla laskettuna +90 asukasta/vuosi.

Vuoteen 2018 mennessä Ranualla on 900 uutta asukasta, yh- Ranuan palvelujen kerrosalajakauma neliömetreinä teensä 5 400 asukasta. Nykyinen kaavatonttivaranto on riittävä. Mitoitusperusteena on käytetty 4 hlöä/ erillispientalo- ja asuin- pientalotontti, ja 2 hlöä/ rivitaloasunto (15 asuntoa/rivitalotontti). Palveluita on hieman lisättävä. c) väestön määrä kasvaa vauhdikkaasti: 4 %:n kasvulla laskettuna +180 asukasta/vuosi.

Vuoteen 2018 mennessä Ranualla on 1 800 uutta asukasta, yh- teensä 6 300 asukasta. Nykyinen kaavatonttivaranto ei ole riittä- vä ja myös palveluiden ja teollisuuden määrää on lisättävä.

Kun nykyinen kaavatonttivaranto on käytetty, tarvitaan asuntoja vielä 700 henkilölle. Jos otetaan huomioon asumisväljyyden kasvutrendi ja sivukyliltä muutto, arvioidaan erillispientalo- ja asuinpientalotonttien tarvittavaksi määräksi 125 uutta tonttia ja asuinrivitalotonttien määräksi 7 uutta tonttia. Tämän skenaarion mukaan tarvittava maankäyttövaraustarve on n. 31 000 uutta ke- m², asuinpientaloille ja erillispientaloille (e=0,18) 13 ha ja asuin- rivitaloille (e=0,2) 5 ha. Palveluiden lisärakentamisen tarve on n. 22 000 ke-m² ja 4 ha (e=0,57), eli puolet nykyisten palveluiden määrästä. Ranuan asuinkerrosneliöjakauma neliömetreinä

Lähteet: www.ranua.fi/includes/file_download.asp?deptid=18494&fileid= 22407&file=20070906091634.doc http://www.ranua.fi/includes/file_download.asp?deptid=18539&fi leid=19917&file=20061208133234.pdf&pdf=1 http://www.ouka.fi/tekninen/hiukkavaara/kaavarunko.htm www.nurmijarvi.fi/ajankohtaista/fi_FI/nlehti/_fi- les/74698916881170622/default/nurmijarvilehti-3-2005.pdf http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp Kittilän kultakaivoksen kaivoskoulutukseen osallistuvien asumistoiveet Outi Ruokamo, Kirsi Vähäkangas & Liisi Ylönen

1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

Asumistoiveet ovat asuntoa, asuinympäristöä ja asumista kos- % 50 kevia subjektiivisia mieltymyksiä, jotka Ahon (1981: 9−10) mu- 45 kaan vaikuttavat työpaikkaan liittyvien toiveiden ohella muutto- 40 liikkeeseen ja alueen vetovoimaan. Asuinalue ja ympäristö ovat 35 muodostuneet yhä tärkeämmiksi muuttoon vaikuttaviksi tekijöik- 30 25 si 1990-luvulla; itse asunnosta ollaan valmiita tinkimään, mikäli 20 asunnon sijainti ja ympäristö koetaan sopiviksi. Suomalaisten 15 yleisimpiä asumistoiveita ovat pientalomaisuus, rauhallisuus ja 10 luonnonläheisyys sekä palveluiden läheisyys ja hyvät liikenneyh- 5 0 teydet (Vaattovaara & Vuolteenaho 2005: 13). Kunta pystyy vai- 22-31 32-41 42-52 kuttamaan toiminnallaan lähinnä rakennuspaikan ja asuinalueen laatuun, palveluihin, liikenteeseen, julkisen liikenteen järjestämi- KaavioKaavio 1. 1. Kyselyyn Kyselyyn vastanneiden vastanneiden iät luokiteltuna. iät luokiteltuna. seen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin (Yli-Pihlaja 2001: 42, 46). Vastaajien joukossa yleisin perheen koko oli neljä henkilöä (Kaa- vio 2). Yhteensä kahdeksalla vastaajalla oli lapsia. Kyselyyn vas- Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaivostyöntekijöiden tanneista 35,3 prosentilla oli alle 7-vuotiaita lapsia ja 29,4 pro- asumistoiveista kuntien maan käytön suunnittelun tueksi ja si- sentilla 7-12 -vuotiaita lapsia. ten edistää hyvän elinympäristön suunnittelua. Aineistonhankin- tamenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, jossa oli myös avoimia kysymyksiä (Liite 1). Kyselylomakkeen avulla % selvitettiin muun muassa vastaajille mieluisia asumisen muotoja, 40 asunnon ihanteellista sijaintia ja erilaisten palveluihin ja elinym- 35 päristöön liittyvien tekijöiden merkitystä vastaajille. 30 25 Tutkimuksen otosjoukoksi valittiin Kittilässä Agnico-Eaglen kul- 20 15 takaivokselle töihin koulutettavat henkilöt. Agnico-Eagle avaa 10 kesällä 2008 Euroopan suurimman kultakaivoksen Kittilään. 5 Kaivos sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Kittilän kirkonkyläl- 0 tä. Kaivos työllistää arviolta 200 henkilöä (Alatalo 2008). Lapin 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 7 henkilöä ammattiopiston ja kaivosyhtiö Agnico-Eaglen järjestämään kai- Kaavio 2. Kyselyyn vastanneiden perheiden koot. voskoulutukseen osallistuu vuosina 2007–2008 yhteensä 60 Kaavio 2. Kyselyyn vastanneiden perheiden koot. henkilöä (Palomaa 2007). Kyselylomake jaettiin Agnico-Eagle kaivosyhtiön henkilöstön toimesta yhteensä 30 koulutuksessa Vastaajista 70,6 % asui kaivospaikkakunnalla. Suurin osa lopuis- olevalle henkilölle helmikuussa 2008. Vastaajia ohjeistettiin pa- ta vastaajista asui Kittilän lähikunnissa. Kaivospaikkakunnalla lauttamaan kyselylomake postitse kahden viikon kuluessa. Ky- asumattomista suurin osa ei aikonut muuttaa kaivospaikkakun- selyyn vastasi yhteensä 17 kaivoskoulutuksessa olevaa henkilöä nalle. Kysyttäessä, millaisessa asunnossa haluaisit asua, vas- ja kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 57. taajista 87,5 prosenttia haluaisi asua omistusasunnossa. Lähes kolme neljästä (73,3 %) vastaajasta haluaisi asua omakotitalossa Kaikki kyselyyn vastanneet olivat miehiä. Nuorin kyselyyn vastan- ja noin yksi neljästä (26,7 %) rivitalossa (Kaavio 3). Kukaan vas- nut oli 22 vuotta ja vanhin 52 vuotta. Vastaajien iän keskiarvo oli taajista ei haluaisi asua paritalossa, pienkerrostalossa tai kerros- 41 vuotta. Vastaajien iät luokiteltiin kolmeen luokkaan (Kaavio 1). talossa, vaikka ne olivat kyselyssä valintavaihtoehtoina (Liite 1).

62 Vastaajat haluaisivat asua keskimäärin 36 kilometrin päässä kai- % 80 voksesta. Vaihteluväli oli 5−60 kilometriä, ja vastauksissa oli hajontaa. Puolet (50,0 %) vastaajista haluaisi asua korkeintaan 40 60 kilometrin päässä kaivoksesta (Kaavio 5); lähes joka kolmas vastaaja (28,6 %) haluaisi asua 5−15 kilometrin päässä kaivoksesta 40 ja noin joka viides (21,4 %) vastaaja 25−40 kilometrin päässä kaivoksesta. Lähes joka kolmas (28,6 %) vastaaja haluaisi asua 20 50 kilometrin päässä kaivoksesta. Noin joka viides (21,4 %) vastaaja haluaisi asua yli 51−60 kilometrin päässä kaivoksesta. 0 Omakotitalo Rivitalo

Kaavio 3. Enemmistö vastaajista haluaisi asua omakotitalossa Kaavio 3. Enemmistö vastaajista haluaisi asua omakotitalossa kysyttäessä mieluisinta talotyyppiä. kysyttäessä mieluisinta talotyyppiä. % 60 50

Kysyttäessä, haluaisitko asua kuntakeskuksessa, muulla taaja- 40

ma-alueella vai haja-asutusalueella, enemmistö (61,5 %) vastasi 30

haluavansa asua kuntakeskuksessa. Muulla taajama-alueella 20

haluaisi asua vajaa neljäsosa (23,1 %) vastaajista ja haja-asu- 10

tusalueella noin joka kuudes (15,4 %) vastaaja (Kaavio 4). Suurin 0 osa (66,7 %) kyselyyn vastaajista haluaisi asua korkeintaan vii- 0�20 21�40 41�60 den kilometrin päässä kuntakeskuksesta; sekä kuntakeskukses- kilometriä sa että kahden kilometrin päässä siitä haluaisi asua joka neljäs (25 %, yhteensä 50,0 %) vastaaja ja reilu kuudesosa vastaajista KaavioKaavio 5. Puolet 5. Puolet vastaajista vastaajista haluaisi asua haluaisi yli 40 kilometrin asua yli ja 40vajaa kilometrin kolmasosa alleja va- 20 kilometrin päässä kaivoksesta. (16,7 %) haluaisi asua viiden kilometrin päässä kuntakeskukses- jaa kolmasosa alle 20 kilometrin päässä kaivok-sesta. ta. Yli kolmasosa (33,2 %) vastaajista haluaisi asua yli 20 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Keskimäärin vastaajat haluai- Kyselyssä tiedusteltiin myös, kuinka suuren asunnon ja tontin sivat asua 12,2 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vaihteluväli vastaajat haluaisivat. Asunnon ihannekoko oli keskimäärin 132,7 oli 0−45 kilometriä. neliömetriä ja tontin keskimäärin 5000 neliömetriä. Myös näis- sä kysymyksissä oli hajontaa; asunnon ihannekoko vaihteli 65 % 80 ja 300 neliömetrin välillä ja tontin ihannekoko 2000 ja 10 000 neliömetrin välillä. Joka viides (20,0 %) vastaaja haluaisi asua 60 65−75 neliömetrin suuruisessa asunnossa, samoin 100 neliö- metrin suuruisessa asunnossa. Reilu neljäsosa vastaajista ha- 40 luaisi asua (26,7 %) 150 neliömetrin ja noin joka viides vastaaja (20,1 %) yli 150 neliömetrin suuruisessa asunnossa. Liki puolet 20 (45,5 %) vastaajista haluaisi 2000 neliömetrin tontin. Sekä 5000 että 10 000 neliömetrin tontin haluaisi lähes joka kolmas vastaaja 0 Kuntakeskus Muu taajama-alue Haja-asutusalue (molemmat 27,3 %).

KaavioKaavio 4. Enemmistö 4. Enemmistö vastaajista vastaajista haluaisi asua haluaisi kuntakeskuksessa asua kuntakeskukses- kysyttäessä mieluisinta Kyselyynasunnon sijaintia. vastanneita pyydettiin arvioimaan, missä määrin he ar- sa kysyttäessä mieluisinta asunnon sijaintia. vostavat eri tekijöitä elinympäristössään (Kaavio 6). Annetuista vaihtoehdoista vastaajat arvostivat eniten hyvää sijaintia suh-

63 teessa omaan tai puolison työ- tai opiskelupaikkaan. Vastaajista Lähteet: 87,5 prosenttia arvosti hyvää sijaintia paljon. Vastaajat arvostivat paljon asuinympäristössään myös väljästi rakennettua asuin- Aho, S. (1981). Asumispreferenssit ja työpaikkaodotukset: eri- aluetta (81,3 %), hyviä liikenneyhteyksiä (81,3 %) ja hyvää kas- tyyppisten alueiden ja paikkakuntien mieltyminen asumisen ja vuympäristöä lapsille (75 %). Myös palveluja arvostettiin paljon työpaikkakehityksen kannalta. Sarja C, Pohjois-Suomen tutki- (75 %). Hieman vähemmän vastaajista arvosti paljon vesistön muslaitos 32. 62 s. Oulun yliopisto. läheisyyttä (68,8 %) ja hyviä kevyenliikenteen mahdollisuuksia (62,5 %). Autojen pysäköintitilojen riittävyyttä arvosti paljon 56,3 Alatalo, M. (2008). Kittilän kaivos. Kittilälehti 9.1.2008. prosenttia vastaajista ja hyviä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia 50 prosenttia vastaajista. Ainoastaan asuinalueen pientalovaltai- Palomaa, M. (2007). Kaivoskoulutus alkaa kesäkuun alussa. Kit- suus oli selvästi vähemmän tärkeämpää, mitä ainoastaan 18,8 tilälehti 2.5.2007. prosenttia vastaajista kertoi arvostavansa paljon. Sijainnin, lii- kenneyhteyksien ja palvelujen lisäksi vastauksissa korostui siis Vaattovaara, M. & J. Vuolteenaho (toim.) (2005). Asumisen uudet asuinympäristön viihtyisyyteen liittyvät seikat kuten väljyys, hyvä onnelat? Tapaustutkimuksia asumismieltymyksistä Espoossa ja kasvuympäristö sekä luonnon- ja vesistöjen läheisyys. sen lähikunnissa. 2.4.2008.

Hyvä sijainti omaan tai puolison työ-/opiskelupaikkaan

Väljästi rakennettu asuinalue Yli-Pihlaja, S. (2001). Asumispreferenssit osana seutuistavaa muuttoliikettä. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. 108 s. Hyvät liikenneyhteydet Hyvä sijainti omaan tai puolison työ-/opiskelupaikkaan Hyvä kasvuympäristö lapsille Väljästi rakennettu asuinalue Paljon Asuinalueen luonnonläheisyys Hyvät liikenneyhteydet Jonkin verran Hyvät palvelut Hyvä kasvuympäristö lapsille Vähän Vesistön läheisyys Paljon Asuinalueen luonnonläheisyys En lainkaan Hyvät kevyenliikenteen mahdollisuudet Jonkin verran Hyvät palvelut En osaa sanoa Autojen pysäköintitilojen riittävyys Vähän Vesistön läheisyys Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet En lainkaan Hyvät kevyenliikenteen mahdollisuudet Asuinalueen pientalovaltaisuus En osaa sanoa Autojen pysäköintitilojen riittävyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Kaavio 6. Vastaajat arvioivat, kuinka paljon he arvostavat eri tekijöitä ihanteellisessa asuinympäristössään. Kaavio 6.Asuinalueen Vastaajat pientalovaltaisuus arvioivat, kuinka paljon he arvostavat eri te-

kijöitä ihanteellisessa asuinympäristössään.0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaavio 6. Vastaajat arvioivat, kuinka paljon he arvostavat eri tekijöitä ihanteellisessa asuinympäristössään. Kysyttäessä, mitä palveluja toivoisit asuinalueellesi, eniten kai- vattiin kauppaa (5 mainintaa) ja liikuntaan liittyviä harras-tusmah- dollisuuksia (4 mainintaa). Lisäksi yksi vastaaja toivoi parempia lastenhoitopaikkoja. Kyselyssä lisäksi tiedusteltiin, mitä muuta vastaajat toivoisivat elinympäristöltään. Useimmin toivottiin elin- ympäristön puhtautta (3 mainintaa), rauhallisuutta (2 mainintaa) ja eräharrastusmahdollisuuksia (2 mainintaa). Lisäksi yksittäiset vastaajat mainitsivat turvallisuuden, hyväkuntoiset tiet ja asuntojen riittävän määrän.

64 Liitteet LIITE 1

KYSELY KITTILÄN KAIVOSKOULUTUKSEEN OSALLISTUVILLE c) ⁭1 Kuntakeskuksessa ⁭2 Muulla taajama-alueella ⁭3 Haja-asutusalueella

Hyvä vastaanottaja, 5. Kuinka kaukana haluaisit asua kuntakeskuksesta? _____ km

Tämä kysely koskee kaivosalan koulutukseen osallistuvien asumis- 6. Kuinka kaukana haluaisit asua kaivoksesta? _____ km toiveita. Kysely on osa Ranuan kunnan kanssa yhteistyössä toteutet- tavaa yhdyskuntasuunnittelun kurssia. Kurssi kytkeytyy supistuvien 7. Kuinka suuren asunnon haluaisit (asuinhuoneiston pinta-ala)? ja kasvavien pohjoisen Suomen kaivoskuntien suunnittelua käsittele- ______m² vään monitieteiseen KaSuKat-tutkimushankkeeseen. Tämän kyselyn tavoitteena on lisätä tietoisuutta kaivosalan koulutukseen osallistuvien 8. Jos muuttaisit omakotitaloon, kuinka suuren tontin haluaisit? asumistoiveista kuntien maankäytön suunnittelun tueksi ja siten edistää ______m² hyvän elinympäristön suunnittelua. Tutkimuksen tekevät Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat ja se valmistuu keväällä 2008. 9. Missä määrin arvostat seuraavia tekijöitä asuinympäristössäsi? Kyselylomakkeeseen kirjoitetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti. (Kaikki kohdat koskevat asuinympäristöä, jota pidät ihanteellisena) Yksittäisten vastaajien tiedot eivät tule tutkimusraportissa ilmi siten, että vas-taaja olisi tunnistettavissa. En lainkaan Vähän Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan kyselyyn ja palauttamaan Jonkin lomakkeen mukana olevassa vastauskuoressa viimeistään viikon verran kuluessa kyselyn vastaanottamisesta. Vastauskuoren postimaksu on Paljon maksettu. En osaa sanoa

Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin rastittamalla mielipidettäsi vastaava vaihtoehto tai sanallisesti, mikäli sitä varten on varattu tila. Valitse a) Hyvä sijainti suhteessa omaan tai puolison työ-/opiskelupaikkaan □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 annetuista vastausvaihtoehdoista vain yksi, mikäli kysymyksessä ei toisin mainita. b) Hyvä kasvuympäristö lapsille □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5

1. Sukupuoli c) Hyvät liikenneyhteydet □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 ⁭1 Nainen ⁭2 Mies d) Hyvät palvelut □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5

2. Ikä _____ vuotta e) Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 3. Montako jäsentä perheeseesi kuuluu? f) Asuinalueen pientalovaltaisuus • Kotitaloudessa jäseniä yhteensä ______□ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 • Alle 7-vuotiaita lapsia ______• 7-12-vuotiaita lapsia ______g) Väljästi rakennettu asuinalue • 13-17-vuotiaita lapsia ______□ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 • Kotona asuvia, 18-v. täyttäneitä lapsia______h) Asuinalueen luonnonläheisyys 4. Asutko kaivospaikkakunnalla? □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5

⁭1 Kyllä i) Autojen pysäköintitilojen riittävyys □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 ⁭2 En. Missä?______j) Hyvät kevyenliikenteen mahdollisuudet □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 5. Jos et asu kaivospaikkakunnalla, aiotko muuttaa sinne kaivostyön vuoksi? k) Vesistön läheisyys □ 1 □ 2 □ 3 □ 4 □ 5 ⁭1 Kyllä ⁭2 En 10. Mitä palveluja toivoisit asuinalueellesi?

4. Millaisessa asunnossa haluaisit asua? ______a) ⁭1 Omistusasunnossa ______⁭2 Vuokra-asunnossa ⁭3 Muussa, missä? ______11. Mitä muuta toivot elinympäristöltäsi?

______b) ⁭1 Omakotitalossa ______⁭2 Paritalossa ______⁭3 Rivitalossa ⁭4 Pienkerrostalossa Kiitos vastauksestasi! ⁭5 Kerrostalossa

65 Rakentamisen ohjaus maaseutukylissä Anne-Mari Rytkönen ja Sirpa Luoma

Pienissä tai väestökehitykseltään supistuvissa kunnissa suh- mistä. Alueidenkäyttöä kehitetään ensisijaisesti alueiden omiin taudutaan usein lähtökohtaisesti positiivisesti kaikkeen raken- vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin perustuen. Sillä edistetään kau- tamiseen. Rakentamista ei tässä tilanteessa yritetäkään ohjata punkien ja maaseudun vuorovaikutusta, toimintakykyistä kylä- kovin voimakkaasti. Jos rakentaminen täyttää maankäyttö- ja verkostoa sekä maaseutualueiden elinkeinotoiminnan ja muun rakennuslain asettamat edellytykset ja on kunnan rakennusjär- toimintapohjan monipuolistamista. Asutusta, loma-asutusta sekä jestyksen ja mahdollisen yleiskaavan mukaista, ei rakentamiselle matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan tukemaan aseteta juurikaan esteitä. maaseudun taajamia ja kyläverkostoa.

Maankäyttöä ohjaavat maaseutukylien osalta sekä maakunta- Maakuntakaavan selostuksesta saattaa löytyä ohjeita maankäy- kaava että yleiskaava, jos sellainen on. Rakentamista ohjaavat tön suunnitteluun. Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntakaavan välillisesti yleispiirteiset määräykset esimerkiksi kestävän kehi- kaavaselostus antaa suunnittelumääräyksiä myös kylien suun- tyksen edistämisestä ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden nitteluun. edistämisestä (MRL 1 §, 5 § jne.). Tarkemmin asiaan puututaan suunnittelutarvealueeseen liittyen (MRL 16 ja 137 §). Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvis- tamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan Rakennusjärjestykset ohjaavat rakentamista yleensä alueen tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kylä- muuhun rakennettuun ympäristöön sopeutuvaan rakentamiseen. kuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei Myös yleiskaavoissa voidaan antaa rakentamista koskevia ohjei- tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnit- ta tai määräyksiä kaavamääräyksissä. Sellaisia ohjeita (yleisiä tää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuol- tai kuntakohtaisia), joilla erityisesti ohjattaisiin maaseudun raken- lon järjestämiseen. tamista, ei juuri ole. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kunnan ra- kennusjärjestys ovat pääasiallisia kaavoittamattomien alueiden Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa rakentamisen ohjauskeinoja. Kulttuurimaisemaltaan arvokkaille tulee vahvistaa sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon alueille laaditaan kuitenkin joskus erikseen rakennustapaohjeita. ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa palvelujen, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön kannalta edullisesti. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueil- 1. Maankäytön suunnittelu le. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee edistää alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten ominaispiirteiden 1.1. Maakuntakaava säilymistä. Rakentaminen tulee sopeuttaa kyläympäristöön.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alu- Rovaniemen alueen maakuntakaavan mukaan taas kylissä kun- eiden käytöstä. Kaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. tien tulisi säilyttää asutus lähinnä elinkeinopoliittisin toimenpitein, mutta jatkossa myös rakennustoimintaa suunnitelmallisesti oh- Esimerkiksi Rovaniemen alueen maakuntakaavassa osoitetaan jaamalla. Kaavan mukaan kulttuurihistoriallisesti tai maisemal- keskuskylät ja muut kylät merkinnällä AT. Keskuskylät ovat palve- lisesti arvokkaille kyläalueille on syytä laatia suunnitelma kult- luvarustuksiltaan monipuolisimpia (kauppa, koulu, yms.). Alueen tuuri- ja maisema-arvojen säilyttämisestä, mikäli kyliin syntyy muut pienemmät kylät täydentävät tätä aluekokonaisuutta sekä uutta rakennustoimintaa. Lisärakentaminen kylissä tulee sijoittaa aluerakenteellisesti että palveluvarustuksen suhteen. olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Kyläverkko tukee alueen tasapainoista kehittämistä hyödyntäen mahdollisimman hyvin Maakuntakaavassa esitetyllä alueidenkäytöllä tuetaan alueen olemassa olevia rakenteita sekä edistäen elinympäristön laadun tasapainoista kehittämistä hyödyntäen mahdollisimman hyvin parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. olemassa olevia rakenteita sekä edistäen elinympäristön laa- Alueidenkäyttöä kehitetään ensisijaisesti alueiden omiin vah- dun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntä- vuuksiin ja sijaintitekijöihin perustuen.

66 2. Rakennusjärjestys

Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, jonka määräykset voivat tulee ohjeen mukaan tehdä rakennusten tyyliin ja luonteeseen olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräyk- sopivalla tavalla sekä rakentamisajankohdalle tyypillisiä raken- set täydentävät voimassaolevaa lainsäädäntöä ja siihen perustu- nustapoja, -materiaaleja ja värejä käyttäen. Samoin mahdolliset vaa maankäytön suunnittelua. laajennukset olisi tehtävä rakennuksen tyyliin ja pihapiiriin sopivalla tavalla. Ohjeessa neuvotaan myös, miten lämmöneristystä Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oi- parannetaan ilman julkisivuun kohdistuvia suuria muutoksia. Uu- keusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen disrakentamisen tulisi soveltua mahdollisimman hyvin muuhun rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. kyläympäristöön ja kulttuurimaisemaan. Tätä voidaan edistää huomioimalla ympäröivien rakennusten ja pihapiirien ominais- Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaik- piirteet ja hyödyntämällä näitä uudisrakentamisessa. kaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen so- peutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja Toisessa esimerkissä, Liedon kunnan rakennustapaohjeessa, muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon on ohjattu haja-asutusalueen rakentamista melko perusteel- järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita lisesti. Ohjeessa on käyty läpi mm. rakentamisen edellytykset, niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja. rakennuspaikan valinta, rakennuksen suunnittelu, rakennuksen julkisivut, tiestö, korjaus ja laajentaminen, vesi- ja jätevesi- sekä jätehuolto ja ekologinen rakentaminen. Rakennuksen tyypiksi on 3. Rakennustapaohje suositeltu perinteistä 1 ½ -kerroksista puuverhottua pientaloa. Väreiksi on ehdotettu perinteisiä maavärejä punaista ja keltais- Maaseutukyliä koskevassa rakennustapaohjeessa voidaan ta. Kattokaltevuudet on määritelty sekä haja-asutusalueelle että kuvata periaatteita, jotka tulee huomioida rakennettaessa ase- vanhan miljöön alueelle. (Ks. Liite 1, Havainnollistuksia Liedon makaava-alueitten ulkopuolelle ja lisäksi voidaan antaa ohjeita haja-asutusalueen rakennustapaohjeesta, sekä Liite 3) yleiskaavamääräysten soveltamiseksi. Ohjeet eivät ole sitovia määräyksiä. Niitä voi käyttää apuna sovellettaessa rakentamisesta annettuja säädöksiä. 4. Kyläsuunnitelma

Maaseutukylän rakennustapaohjeella voidaan auttaa asukkaita Myös nk. kyläsuunnitelma voi osaltaan ohjata rakentamista. Ky- tunnistamaan ja hyödyntämään alueen omaa rakentamisen pe- läsuunnitelma on lyhyt yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä. rinnettä. Ohjeet voivat koskea esimerkiksi uudisrakentamista, Sen tavoitteena on aktivoida kyläläiset yhteiseen kehittämiseen rakennusten laajentamista ja korjausrakentamista, rakennuspai- ja tuoda esille asukkaiden yhteinen tahto. Kyläsuunnitelma ohjaa kan valintaa tai tonttijärjestelyjä. Lisäksi niissä voidaan nostaa kylän kehittämistä. Usein tavoitteena on saada kyläsuunnitelma esiin, että paikallisen rakennusperinteen ja kulttuurimaiseman osaksi kuntasuunnitelmaa ja laajemminkin osaksi maakunnallis- vaaliminen voivat toimia kylien tärkeinä vetovoimatekijöinä. Alue- ta kehittämisohjelmaa. hallintoviranomaiset, kuten ympäristökeskukset, TE-keskukset, maakuntaliitot ja museot voivat myöntää avustuksia rakennuspe- Kyläsuunnitelman toteuttaminen lähtee usein liikkeelle kyläsel- rinnön ja kulttuurimaiseman hoitoon. vityksestä, jossa kerätään tietoa eri lähteistä tai kysytään kylä- läisiltä mielipiteitä kylästä ja ideoita sen kehittämiseksi. Kylä- Esimerkiksi Muurasjärven kulttuurimaiseman rakennustapaoh- suunnitelmassa esitetään esimerkiksi kylän sijainti ja maisema, jeessa (Raatikainen 2005) määritellään kohdealueen maiseman asukasmäärä ja ikäjakauma, kuvataan kylän palvelut ja liiken- ja rakennetun ympäristön ominaispiirteet erilaisine aluekokonai- neyhteydet, ammattirakenne ja elinkeinot, yritykset ja palvelun- suuksineen. Ohjeessa luodaan katsaus eri aikakausille tyypillisiin tarjoajat, järjestöt ja yhdistykset. Lisäksi kuvataan kylän historia rakennuksiin, muun muassa rakennusten muotoon, kokoon, maja nykytila, esimerkiksi vesi ja viemäröinti, kunnallistekniikka, teriaaleihin, väreihin ja pihapiireihin. Rakennusten korjaaminen liikenne sekä meneillään olevat hankkeet. Kyläsuunnitelmassa

67 esitetään kylän toimintaympäristöanalyysi sekä visio ja tulevai- Yhdistyksillä on mahdollisuus ohjata yksityisten rakentajien ra- suuden kuva. (Ks. Liite 2: Ylikylän kyläsuunnitelman runko) kentamiseen liittyviä päätöksiä ja tarjota tietoa alueen perinteisis- tä rakennustavoista. Tämä käytäntö on tärkeä ja toivottava, sillä Kyläsuunnitelmassa voidaan esittää konkreettisia tavoitteita. Ta- yksittäisten rakentajien tiedot rakentamisen perinteistä voivat olla voitteista muodostetaan toimenpiteitä, joille muodostetaan aika- hataria. taulu, ja kirjataan, mikä taho toimenpiteen suorittaa. Kulttuurihistoriallisten ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden Kyläsuunnitelmassa voidaan esittää esimerkiksi seuraavanlaisia rakentamisessa ohjauksella on suurempi merkitys kuin ”tavallis- tavoitteita: ten” kylien rakentamisen ohjauksessa. Arvokkaista alueista tulisi laatia selvityksiä ja ohjeita rakentamisen varalle. Toisaalta muilla haja-asutusalueilla ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista ohjata - Esitetään kunnanhallitukselle maankäytön suunnittelun rakentamista kovin tiukasti. Rakentajia olisi kuitenkin kaikilla alu- laatimista kylän alueelle. eilla hyvä opastaa kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen - Pyydetään kunnan rakennustoimistoa markkinoimaan periaatteisiin. Tiedottamisessa tärkeitä asioita olisivat esimerkiksi aluetta aktiivisesti. pienilmaston vaikutukset energiataloudellisuuteen ja viihtyisyy- - Pyritään laatimaan kylän alueelta ”tonttipörssi” teen sekä materiaalien terveellisyys ja kierrätettävyys. mahdollisista rakennuspaikoista. - Jatketaan rantojen raivausta ja vesikasvuston niittoa sekä talkoilla että työllisyysvaroin. Lähteet: - Osakaskunta jatkaa rakennelmiensa huoltoa ja ylläpitoa. Lapin liitto (2008). Kaavoitus. Rovaniemen maakuntakaava. - Pyritään yhteislaitumien käyttöön siihen 7.2.2008. soveltuvissa paikoissa. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry. (2008). Ohjeita kyläsuunnitelman - Vaalitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita laatimiseen. 7.2.2008. - Tutkitaan luonnon ja ympäristön käyttömahdollisuuksia matkailijoiden / matkailuyrittäjien kannalta. Raatikainen, H. (2005). Muurasjärven kulttuurimaiseman osayleis- - Selvitetään tietokoneiden kiinteän verkkoyhteyden saa kaava. Diplomityö, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. mista kylälle. - Luodaan edellytyksiä metsästys- ja kalastussafarien Juha Torvinen, Ranuan kunnaninsinööri. Sähköpostihaastattelu 25.1.2008. järjestämiseen esim. lupakäytäntöjen ja

asenteiden puolesta. Liedon haja-asutusalueiden rakennustapaohjeet, http://www.lieto. - Tiedostetaan lisääntyvät puuenergian fi/netcomm/default.asp?article=4917&frontpage=true 25.1.2008. käyttömahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Timo Jokelainen. Sähkö- postihaastattelu 31.1.2008. 5. Johtopäätöksiä Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus, kaavaselostus. Rakentamisen ohjaus maaseutukylissä on nykyisellään pitkälti Maankäyttö- ja rakennuslaki, www.finlex.fi kyläyhdistyksien ja asukkaiden oman hyvän tahdon ja aktiivisuu- den varassa. Esimerkiksi kyläsuunnitelman laatiminen saattaa Ylikylän kyläsuunnitelma. www.nurmes.fi/dman/Document.phx?d osin korvata kunnan taholta tulevan ohjauksen puuttumisen. Toi- ocumentId=ng19004132027546 saalta kyläsuunnitelma osoittaa myös sen, että asukkaat kokevat ympäristön ja sen laadun tärkeänä ja kehittämisen arvoisena. Ympäristöministeriö, http://www.ymparisto.fi/

68 Liitteet LIITE 1: Havainnollistuksia Liedon haja-asutusalueen rakennustapaohjeesta

Kuvio 6. Suuria maaston muutoksia, siirtoja ja leikkauksia on vältettävä. Porrastamalla rinteen mukaan tai rakentamalla osittain kahteen kerrokseen saadaan talo sopimaan maastoon. /9/

Kuvio 16. Suorin tie ei ole varsinkaan rinteissä paras tie. Tietä rakennettaessa tulee Kuvio 16. Suorin tie ei ole varsinkaan rinteissä paras tie. Tietä rakennettaessa tulee muistaa talviolosuhteet. Liiallinen jyrkkyys vaarantaa turvallisen liikkumisen. muistaa talviolosuhteet. Liiallinen jyrkkyys vaarantaa turvallisen liikkumisen.

Kuvio 21. Katon lappeen ollessa lähellä päädyn lävistäjän suuntaa, on kattokaltevuus Kuvio 21. Katon lappeen ollessa lähellä päädyn lävistäjän suuntaa, on kattokaltevuus sopiva sopiva 69 Liitteet

LIITE 2: Ylikylän kyläsuunnitelman runko

YLIKYLÄN KYLÄSUUNNITELMA (www.nurmes.ﬁ/dman/Document.phx?documentId=ng19004132027546)

Esipuhe Yleistä

SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

MAISEMARAKENNE PELTOMAISEMA LAIDUNMAAT YMPÄRÖIVÄT METSÄT TIESTÖ

HISTORIAA ESIHISTORIA ASUTUKSEN SYNTYHISTORIA MYLLYT MEIJERIT KAUPAT KOULU LIIKENNEYHTEYDET KYLÄN MERKKIHENKILÖITÄ

ASUTUKSEN RYHMITYS RAKENNUSTEN PERINTEINEN SIJOITTUMINEN MAISEMAAN UUDET RAKENNUSPAIKAT

PIHAPIIRIEN MUODOSTUMINEN PIHAPIIRIN RAKENNUKSET PIHAN ISTUTUKSET JA HOITO

RAKENNUSKANTA YLIKYLÄN RAKENNUSKANTA PERUSKORJAUS RAKENTAMINEN MUUT RAKENNUKSET

LUONTO ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JÄRVIVEDEN LAATU POHJAVESIALUEET

ELINKEINOT MAATALOUS LUOMUVILJELY MUUT ELINKEINOT MATKAILU JA LOMA-ASUTUS HARRASTUSMAHDOLLISUUDET

LIITE 1: KARTAT

LIITE 2: SUUNNITELMAN MERKINNÄT

70 LIITE 1/1 (4) LIITE 1/2

LIETO RAKENNUSVALVONTA LIETO RAKENNUSVALVONTA Liitteet ______� Pyri rakentamaan aina ympäristön arvon mukaan. Suunnittele rakennukset siten, RAKENTAMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA että ne ottavat huomioon paikan tyylin: erityisesti Aurajoen ja sivu-uomien alueet, Liedon kulttuuriympäristöohjelmassa mainitut kohteet. Jo rakentamista suunnitellessasi ota ensimmäiseksi yhteys rakennustarkastajaan tai � Älä anna jonkin yksityiskohdan vaikuttaa liikaa kokonaisratkaisuun, liiallinen kaavoitusjohtajaan. koristelu ei sovellu suomalaiseen rakennusperinteeseen. � Valitse materiaalit ja värit siten, että ne sopivat toisiinsa, taloon ja ympäristöön. Rakentamisen edellytykset: � Ota huomioon materiaalien ja rakennusosien vanheneminen, miten niiden hoito, � Selvitettäviä asioita ovat mm. rakentamisoikeus, tontin koko ja sijainti sekä maalaaminen ja uusiminen onnistuvat. täyttääkö paikka luvan saamisen edellytykset. � Muista, että varastot ym. vähempiarvoiset rakennukset ovat yhtä näkyviä, � Ennakkotiedustelukaavakkeen perusteella viranhaltijat antavat perustellun suunnittele ne noudattamaan muiden rakennusten tyyliä; kattokulma, väritys, vastauksen lupamahdollisuudesta ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. materiaalit. � Selvitä paikan asettamat rajoitukset ja ehdot rakentamiselle: yleiskaavan määräykset ja haja-asutusalueiden rakennustapaohjeissa yleiskaavasta annetut Rakennuksen julkisivut: ohjeet, rakennusjärjestys. � Kattokaltevuus on sopiva katonlappeen ollessa suurin piirtein päädyn lävistäjän � Rakentamismahdollisuus edellyttää vähintään 2 hehtaarin maanomistusta yhtä suuntainen. rakennuspaikkaa kohden. � Haja-asutusalueella sopivin kattomuoto on harjakatto 1:1,5 - 1:2,5 ja vanhan � Pätevä suunnittelija helpottaa työn läpiviemistä ja myös laki vaatii miljöön alueella 1:1,5 - 1:2. pääsuunnittelijan. Käytä asiantuntijoita jo suunnittelun alkuvaiheissa. � Puuverhous soveltuu varmimmin maaseutumaisemaan. Puuta on helposti � Hanki hyvissä ajoin rakennustyön vastaava työnjohtaja, hän voi toimia talopaketti saatavissa ja sitä on helppo käyttää. -rakentamisessa pääsuunnittelijana. � Jäljitelmämateriaaleja ei pidä käyttää omakotitalon seinäverhoukseen. � Varaa riittävästi aikaa suunnittelun ja rakentamisen esivalmisteluihin. � Ikkunat pyritään sijoittamaan säännöllisesti ja symmetrisesti julkisivuun. � Väriaineina ovat sekä kestävyyden että kauneuden kannalta parhaita perinteiset Rakennuspaikka: luonnonväriaineet, ns. maavärit, punainen ja keltainen, myös pastellisävyt � Harkitse huolellisesti asumisen eri puolia ja kustannuksia aiotussa paikassa: soveltuvat ympäristöön. Tumman sininen ja vihreä eivät kuitenkaan ole rakennuspaikan pienilmasto, käyttövesi ja jätevesien käsittelyn hoitaminen. maaseutumaisemaan suositeltavia värejä. � Sopivimmat rakennuspaikat: aikaisempaan asutukseen liittyvä täydennysrakentaminen, kylä-alueet, metsät ja niiden reuna-alueet sekä teiden Tiestö: varret. � Sijoita tie maastonmukaisesti, tietä ei tule rakentaa jyrkkään rinteeseen. � Soveltumattomat rakennuspaikat: yksittäinen rakennus peltoaukealla ja � Liittymä rakennuspaikalta ns. muuhun maantiehen tulee sijoittaa turvallisesti tien jokilaaksot. näkemäolosuhteet ja geometria huomioon ottaen. � Perehdy ensin rakennuspaikkaan ja sen ympäristöön. Valitse rakennustyyppi � Asunnot rakennetaan riittävän etäälle teistä: suoja-alue ulottuu 20 metrin näihin sopivaksi. Pohdi rakennushankkeesi vaikutuksia maisemakuvaan ja etäisyydelle maantien ajoradan keskilinjasta, melun vuoksi etäisyyttä voidaan ympäristöön, huomioi mm. vanhempi rakennuskanta. joutua pidentämään esim. valtateiden läheisyydessä. � Sovita rakennukset ja tiet tontin maaston ja luonnontekijöiden mukaan, vältä jyrkkiä maaston kohtia. Korjaus ja laajentaminen: � Vältä turhia maansiirtoja, louhimista ja puiden kaatamista. � Turhia muutoksia on vältettävä. � Käytä kasvillisuutta pihan suojana ja maisemaan liittäjänä. Hyödynnä olevat � Puutalossa on säilytettävä lautaverhous, jos se joudutaan uusimaan lähtökohdat: puusto, kivet, kalliot, luonnonniityt. lämmöneristyksen tai tuulensuojan lisäämisen vuoksi. � Suunnittele pihapiiriä kokonaisuutena (rakennukset, tiet, kalusteet, kasvillisuus � Jos ikkunoita joudutaan uusimaan, on entinen koko ja puitejako säilytettävä. jne.). � Vanhan talon kattomateriaaleina ovat sopivampia huopa kolmiorimakiinnityksin, sileä konesaumattu pelti, kourulevy ja tiili. Jos kevyt kate vaihdetaan tiileen, on Rakennusten suunnittelu: varmistettava rakenteiden kestävyys. Materiaalijäljitelmiä ei tule käyttää. � Suositeltavin asuinrakennustyyppi on perinteinen 1 ½ -kerroksinen puuverhottu � Kosteiden tilojen vesieristykset sekä betonin ja puun liitoskohdat on pientalo. suunniteltava ja tehtävä erityisen huolellisesti. � Muista, että muoti vaihtuu vuosittain, mutta talosi kestää ja sen pitää kestää � Jos tarvitaan lisää tilaa, on selvitettävä ensin, saako rakennuksen sisällä sukupolvien ajan, valitse kestäviä ja ekologisia materiaaleja. ullakko- tai kellaritiloja käyttöön. Piharakennuksia voi muuttaa uuteen käyttöön tai rakentaa uuden.

LIEDON KUNTA Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Internet LIEDON KUNTA Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Internet PL 24 Kirkkotie 13 (02) 487 3300 (02) 4873 3453 www.lieto.fi PL 24 Kirkkotie 13 (02) 487 3300 (02) 4873 3453 www.lieto.fi 21421 LIETO [email protected] 21421 LIETO [email protected]

LIITE 1/3 LIITE 1/4

LIETO RAKENNUSVALVONTA LIETO RAKENNUSVALVONTA ______� Laajennusosan katon kaltevuuden tulee olla sama kuin vanhassa osassa. � Jos talo on Liedon kulttuuriympäristöohjelman luettelossa mainittu Lisätietoja: kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, on sen korjaamisessa varottava muutoksia, � Rakennustarkastajalta tai kaavoitusjohtajalta. jotka voivat hävittää jotain sen arvosta. � www.lieto.fi > Asuminen ja ympäristö > Rakentaminen. � Puujulkisivun korjaaminen tiilellä on rakennusteknillisesti hankalaa ja muuttaa � Liedon yleiskaava 2020 ja sen määräykset. ilmeen usein ympäristöään häiritseväksi. Levyttämisellä kadotetaan puutalon � Liedon kunnan rakennusjärjestys. aitous ja yleensä materiaalit ovat jääneet vain hetkellisiksi muoti-ilmiöiksi. � Liedon haja-asutusalueiden rakennustapaohjeet. Vesi- ja jätevesi- sekä jätehuolto: Ota huomioon seuraavat asiat: Tietolähteitä: � Selvitä veden saanti ja jätevesien käsittely ennen rakennushanketta, Tarkasta myyjän omistusoikeus kaupan Turunseudun käräjäoikeus pääsääntöisesti tulee liittyä kunnan vesijohtoon, mikäli se on kohtuullisella kohteena olevaan omaisuuteen, Sairashuoneenkatu 2 etäisyydellä. lainhuutotiedot, rasitteet PL 62 20101 Turku puh. 010 364 6400 � Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen Voiko kyseiselle tontille/tilalle Liedon kunta, ympäristöpalvelut, ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 1.1.2004 ja asetuksen vaatimusten on rakentamiseen saada lupaa, tarvitseeko rakennusvalvonta täytyttävä vanhoissa kiinteistöissä 1.1.2014. suunnittelutarveluvan � Uusissa rakennuksissa tai rakennettaessa uudet pesu/wc -tilat, se vaaditaan jo Tutustu seutua koskevaan suunnitteluun. Liedon kunta, ympäristöpalvelut, lupaa hakiessa. Maaseutualueilla yksityiskohtaisin kaava kaavoitus- ja mittaustoimi � Ensisijaisena vaihtoehtona jätevesien käsittelylle on liittyminen kunnan on yleiskaava viemäriverkostoon, tiedustele onko alueelle tulossa paineviemäriä. Tämän Vaatimukset tulevan rakennuksen Liedon kunta, ympäristöpalvelut, jälkeen suositellaan maasuodattamon tai pienpuhdistamon käyttämistä. Maahanimeyttämö ei sovellu Liedon alueelle. Pohjavesialueille rakentamista ulkonäölle rakennusvalvonta, Liedon kunnan vältetään ja siellä säädökset ovat tiukempia. rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet, alan kirjallisuus � Ota huomioon ympäristö ja naapurit. Pyri yhteistoimintaan vesi- ja jätevesiasioissa. Vesihuollon järjestäminen, kunnalliseen Liedon kunta, tekniset palvelut � Muista, että pohjavesien likaaminen on lailla kielletty. vesi- ja viemäriverkostoon liittyminen Haja-asutusalueella jätevesien Liedon kunta, ympäristöpalvelut, � Muista jätteiden kierrätys ja lajittelu, hyöty ja ongelmajätteiden vastaanottopisteinä palvelevat alueelliset hyötyjätepisteet, Liedon Kisällikellari, käsittelymenetelmän valinta rakennusvalvonta Yrjö -ympäristöauto ja Topinojan jätekeskus. Vesikäymälän rakentamislupa Liedon kunta, ympäristöpalvelut, � Pienkiinteistöjen talousjätteet on järkevintä kompostoida. rakennusvalvonta Jätehuoltokysymykset, järjestettyyn Sopimus jätehuoltoliikkeen kanssa, Ekologinen rakentaminen: jätteenkuljetukseen liittyminen (pakollinen neuvonta: Liedon kunta, Energiaa säästävän talon perusasiat ovat: jokaiselle kiinteistölle) ympäristöpalvelut, ympäristötarkastaja � Sijainti mahdollistaa aurinkolämmön hyödyntämisen. Tontin tilanne tieasioiden kannalta Liedon kunta, tekniset palvelut � Rakennuksen vaipan hyvä lämmöneristys. Liittyminen yleiseen tiehen valtion tiet: Tiehallinto, Turun tiepiiri � Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantaminen. Yliopistonkatu 34 � Rakennuksen vaipan ilmanpitävyys ja hallittu ilmanvaihto. PL 636 20101 Turku puh. (02) 04 224 998 kunnan hoitamat kaavatiet: Liedon kunta, � Lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta. tekniset palvelut � Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen energiatuotannossa. Liittyminen yksityiseen tiehen Yksityistiekunta tai tieosakkaat, Materiaalien ekologisuus: tielautakunta � Rakenna harkiten, kestävästi ja vain tarpeeseen. Sähkönjakeluverkostoon liittyminen Fortum Sähkönsiirto Oy, puh. 0800 19900 � Käytä paikallisia ja aitoja luonnonmateriaaleja. Puhelinverkostoon liittyminen Elisa Oyj, puh.010 263 5710 � Suosi puuta, mutta älä myrkytä sitä. Aravat ja vanhusten asuntojen Liedon kunta, kunnanvirasto, � Käytä metalleja mahdollisimman vähän. korjausavustukset hallintopalvelut � Vältä tarpeettomia muovituotteita. Maatilalain nojalla lainoitetut kohteet Varsinais-Suomen TE-keskus � Materiaalien ekologisuusjärjestys: puu, kivi, tiili, betoni, metalli, muovi. Ratapihankatu 36 20100 Turku puh. 010 602 2500

LIEDON KUNTA Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Internet PL 24 Kirkkotie 13 (02) 487 3300 (02) 4873 3453 www.lieto.fi 21421 LIETO [email protected] LIEDON KUNTA Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Internet PL 24 Kirkkotie 13 (02) 487 3300 (02) 4873 3453 www.lieto.fi 71 21421 LIETO [email protected] Rakentamisen ohjaus rakennustapaohjeen avulla taajamissa Jaana Keränen & Kaisa Paavilainen

Kaavan tueksi laaditaan usein rakennustapaohjeet ohjaamaan kuvaillaan rakennusten muotoja ja mitoituksia ja rakennusten ja tulevan ympäristön suunnittelua. Niillä ohjeistetaan uutta raken- piha-alueiden käyttötarkoituksia. Ympäristöselvityksen avulla on tamista ja annetaan suosituksia, mitä asioita tulevan ympäristön tarkoitus löytää ne paikallisen ympäristön piirteet, jotka ovat mer- suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Rakennustapaohjeet muo- kittäviä rakennustapaohjeiden laatimisen kannalta. Ympäristösel- dostavat kokonaiskuvan siitä, miten kyseessä olevaa ympäristöä vitystä ei tarvitse raportoida rakennustapaohjeiden yhteydessä, tulisi kehittää ja rakentaa. Ohjeet eivät ole sitovia, vaan niiden vaan selvitys on ohjeiden taustamateriaalia. Rakennustapaoh- luonne on neuvova ja ohjaava, ja ne toimivat paitsi suunnittelun jeella sitten neuvotaan rakentajia noudattamaan ympäristöselvi- apuvälineenä, myös rakennusvalvonnan apuna rakentajien neu- tyksellä selvitettyjä ympäristölle tyypillisiä rakennustapoja. vonnassa, ohjauksessa ja rakennuslupien käsittelyssä. On tärke- ää, että ohjeet on laadittu yhteistyössä keskeisten rakentamiseen Itse rakennustapaohjeella otetaan kantaa niin rakennusten sijoit- vaikuttavien osapuolien kesken, jotta niiden noudattaminen olisi teluun kuin niiden ulkomuotoonkin. Se antaa ohjeita ja esimerk- johdonmukaista eikä vastentahtoista. Detaljikaava-alueella ra- kejä rakennusten sijoittamisesta suhteessa ympäristöä rajaaviin kennustapaohjeet voidaan tarvittaessa tehdä sitoviksikin ja liittää elementteihin, kuten esimerkiksi rantaan, metsänreunaan, teihin osaksi tontinluovutussopimusta kunnan omistamalla alueella. ynnä muihin, mutta myös suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Se myös neuvoo ulkotilojen muodostamisessa, esimerkik- Rakennustapaohje toimii yhdessä rakennusjärjestyksen kans- si pihapiirien rajaamisesta aidoin, sekä niiden suuntaamisessa sa siten, että jos rakennusjärjestystä täydentämään tarvitaan otolliseen ilmansuuntaan. Rakennustapaohjeella voidaan myös tarkempia rakentamista koskevia suosituksia, ne voidaan antaa antaa suosituksia erilaisten piharakennusten rakentamisesta rakennustapaohjeiden muodossa. Rakennustapaohje voi täy- sekä niiden sijoittelusta. dentää ja täsmentää rakennusjärjestyksen antamia määräyksiä mutta ne eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Rakennustapaohjeella ohjataan myös itse rakennusten ulkonä- köä. Yleensä mainitaan ainakin rakennuksen muoto ja mittasuh- Aloitteen rakennustapaohjeiden laadinnasta voi tehdä kuka ta- teet sekä kuinka rakennusmassaa tulisi jäsentää, kattomuoto hansa. Itse rakennustapaohjeen laadinnassa voi olla mukana sekä suositeltava kattokulma, sekä rakennusten materiaalimaail- eri tahoja, esimerkiksi kunnan virka- ja luottamusmiehet, asuk- ma ja väritys. Ohjeiden yksityiskohtaisuus vaihtelee ollen tarkem- kaat, kylätoimikunnat, erilaiset yhdistykset ja suunnittelijat, mutta pi taajamissa kuin maaseutukunnissa. Ne voivat olla hyvinkin käytännössä kunnan rakennuslautakunnalla on usein vastuu ra- kattavia ja yksityiskohtaisia, esimerkiksi värityksestä saatetaan kennustapaohjeiden laatimisen valmistelusta ja sen tulisi työs- antaa ohjeet listoja myöten valmiin värisävyn tarkkuudella. Ra- kennellä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Useimmissa maa- kennustapaohjeessa voidaan myös mainita osan ohjeista olevan seutukunnissa kunnanhallitus usein hyväksyy kunnan eri osien määräysluonteisia, esimerkiksi rakennusten sijoittelun, kun taas rakennustapaohjeet. osa, esimerkiksi rakennusten detaljiosien väritys on suosituksia.

Rakennustapaohjeen laadinnan pohjaksi suositellaan otettavak- Rakennustapaohjeella voidaan ohjata myös luonnonympäristön si ympäristöselvitystä, joka on selvitys alueen olevasta ympäris- hoitoa sekä istutusten valintaa ja määrää, eli se ei ohjaa pelkäs- töstä ja sen keskeisistä piirteistä. Ympäristöselvityksessä muun tään rakennettua ympäristöä. Rakennustapaohjeeseen voi myös muassa kuvaillaan ja määritellään kohdealuetta, tarkastellaan liittyä muita ohjeita ja suosituksia varsinaisten rakennustapaoh- alueen maisemarakennetta sekä asumisen sijoittumista maise- jeiden lisäksi, esimerkiksi ympäristön parantamisesta ja maisemaan, tutkitaan, kuinka asutus on ryhmittynyt ja muodostaako mahäiriöiden korjaamisesta, tai ilmoitustaulujen ja opasteiden se pihapiirejä, selvitetään alueen asutuksen syntyhistoriaa, sekä sijoittelusta.

72 Ohjeiden lisäksi rakennustapaohjeessa on usein havainneku- määrän kuin puulajienkin osalta. Erityisesti kehotetaan vaali- via niin alueesta kuin kortteleistakin, jotka selventävät raken- maan alueen kasviston paikallisia erityispiirteitä. Näitä ovat muun nustapaohjeen pyrkimyksiä erityisesti rakennusten sijoittelun ja muassa kantovesakoivut, joissa yhdestä kannosta kasvaa moni- ulkotilojen luomisen suhteen. Liitteenä voi olla myös ilmakuvia, runkoisia koivuryhmiä. kaavaote, selventäviä aksonometrioita ja perspektiivikuvia sekä värityssuunnitelmia. Rakennustapaohjeessa on myös huomioitu lähistöllä sijaitsevan lähivirkistysalueen rakentaminen, sekä rakennusryhmien yhtei- Esimerkkinä rakennustapaohjeesta olemme käyttäneet Ranuan set leikki- ja grillipaikat. Näiden rakentamisesta mainitaan myös Riistamaan alueen rakennustapaohjetta, joka on suhteellisen talkootyömahdollisuus, jolloin yhdessä rakennetut rakenteet tun- suppea, mutta tietyiltä osin hyvinkin yksityiskohtainen. Se antaa tuvat ”omemmilta” kuin kunnan rakentamat, ja näin ollen myös ohjeita pien- ja rivitalokortteleille Riistamaan alueella Ranuan ilkivalta olisi vähäisempää. länsiosassa. Rakennustapaohjeessa on johdannon lisäksi neljä kohtaa: rakennusten sijoittaminen, rakennusten muoto ja väritys, Lisäksi rakennustapaohjeessa on selventäviä liitteitä: havainne- luonnonympäristön hoito ja täydentäminen, sekä lähivirkistysalu- piirros, sekä kaava yhdistettynä alueen ilmakuvaan kummatkin eet, leikkipaikat ja pallokentät. Tavoitteeksi on mainittu suunni- mittakaavassa 1:2000, esimerkki rivitalokorttelista, joka sisältää tella alueesta luonnonläheinen pienimittakaavainen asuinalue, havainnepiirrokset kortteleista 1:200 sekä aksonometrian 1:1000, jossa ohjeilla määritellään tärkeimmät suuntaviivat, jotta alueesta ja selventävä kaavio alueen värityksestä. tulisi riittävän yhtenäinen, mutta detaljeissa asukkailla ja suun- nittelijoilla on enemmän pelivaraa, jotta alueesta toisaalta tulisi asukkaidensa näköinen. Rakennustapaohjeessa mainitaan rakennusten suuntaa, sijaintia, muotoa, julkisivujen päämateriaa- Lähteet: leja ja -värejä koskevien ohjeiden olevan määräysluontoisia, sen sijaan yksityiskohtia, tehostevärejä, istutuksia ja pihajärjestelyjä Polso, Eeva: Rakennustapaohjeiden laatiminen. Suomen kun- koskevat ohjeet ovat suosituksia. nallisliitton ympäristöjulkaisut 11. Suomen kunnallisliitto 1990.

Rakennusten sijoittelusta annetaan ohjeeksi erillisten apuraken- Ranuan Riistamaan rakennustapaohje nusten rakentaminen siten, että rakennukset muodostavat suo- jaisan, otolliseen ilmansuuntaan aukeavan pihapiirin. Rakennus- ten muodosta ja värityksestä on annettu tarkemmat ohjeet, on mainittu pohjamuoto, runkoleveys, kattomuoto, ja -kulma, räys- täiden pituus, sekä erilaisia esimerkkejä rakennuksen jäsentä- misestä sekä katosten rakentamisesta. Myös katosten, kuistien ja piharakennusten kattokulmista on annettu ohjeita. Rakennus- ten värityksestä on rakennustapaohjeen liitteenä periaatepiirros, josta käy ilmi rakennusten pääväritys. Sen sijaan tehosteosien, kuten ovien väritys on jätetty kokonaan asukkaan päätettäväksi.

Luonnonympäristöä kehotetaan säilyttämään mahdollisimman paljon ja lisäksi annetaan ohjeita puuston täydentämiseksi niin

73 Rakentamisen ohjaus rakentamistapaohjeen avulla pientalovaltaisilla kaupunkialueilla – Tarkastelussa Oulun kaupungin uusimmat pientaloalueiden rakennustapaohjeet Susanna Harvio & Niina Kotavaara

1. Työn tarkoitus

Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella kaupunkivaltais- 2004). Pientalojen ja omakotitalojen osuus kaupungin asunto- ten pientaloalueiden rakentamistavan ohjaamista rakentamista- tuotannosta on lähitulevaisuudessa 30 %. Lisäksi rakennetaan paohjeen avulla: kuinka ja millaisin rakennustapaohjein pyritään yksityisiä omakotitontteja eri puolille kaupunkia. (Oulun kaupun- ohjaamaan rakentamisen toteutusta, mihin asioihin rakennusta- ki 2007) Oulussa laaditaan rakentamistapaohjeet kaikille uusille paohjeessa otetaan kantaa, miten väljiä tai tarkkoja ohjeet ovat pientaloalueille, lukuun ottamatta hyvin pieniä, nk. postimerkki- ja miten ohjeita havainnollistetaan. Aihetta selvitetään tutkimalla kaavoja, joita koskevat tarkemmat rakentamistapamääräykset Oulun kaupungin uusimpia (vuodesta 2002 alkaen) rakentamis- esitetään asemakaavan yhteydessä (Asikainen 2008). Suurim- tapaohjeita (taulukko 1) sekä haastattelemalla sähköpostitse Ou- malle osalle uusista pientaloalueista on laadittu yksi rakentamis- lun kaupungin rakennusvalvontaviraston tarkastusarkkitehti Aila tapaohje, joka on osoitettu tontin haltijalle ja pääsuunnittelijalle, Asikaista. Täydentäviä tietoja antoi lisäksi kaavoitusarkkitehti mutta osalle alueista on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet Timo Vanhala Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta. omakotirakentajille ja ammattirakentajille tai yhtiömuotoiselle rakentamiselle (ks. taulukko 1).

2. Rakentamistapaohjeiden laatiminen Rakentamistapaohjeita on laadittu vuodesta 1970 lähtien, ja niitä alettiin laatia nimenomaan pientaloalueille. Aluksi rakentamista- Vuoden 2005 tietojen mukaan runsas kolme neljästä (79 %) Ou- paohjeet laadittiin asemakaavoittajien toimesta. (Asikainen 2008) lun kaupungin asuinrakennuksesta on erillisiä pientaloja, ja run- Rakennusvalvonta on osallistunut ohjeiden laatimiseen 1990-lu- sas viidennes (22 %) kaikista asunnoista on pientaloasuntoja (Ti- vun alusta lähtien. Tuolloin kaupunki aloitti omakotitonttien myy- lastokeskus 2008a, 2008b). Oulun yleiskaavassa pientaloalueet misen, minkä seurauksena aiemmista käytännöistä poiketen on osoitettu pääasiassa kaupungin reuna-alueille ja kaupungin tontteja luovutettiin eri aikoina eri puolilta kaupunkia. Rakentamis- keskustasta säteittäin lähtevien teiden varsille (Oulun kaupunki tapaohjeiden merkitys korostui. (Vanhala 2008) Nykyisin raken-

Taulukko 1. Oulun kau- YLEISET RAKENTAMISTAPAOHJEET pungin pientalovaltaisten asuinalueiden uusimmat Aaltokangas (hyväksytty 15.8.2007) Jylkynkangas (luonnos 22.10.2002) rakentamistapaohjeet. Karjasilta, pientalojen korjaus- ja rakennustapaohjeet (hyväksytty 6.10.2004) Lähde: Oulun kaupunki Kuivasranta: korttelit 1–28 ja 31–39 (luonnos 17.12.2002) (2008a). Kynsilehto (hyväksytty 25.8.2004) Metsokangas: korttelit 5–11 ja 15–32 (hyväksytty 23.11.2005) Metsokangas Korttelit 33–67 (hyväksytty 23.11.2005)

RAKENTAMISTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE

Metsokangas II (korttelit 77–97), Pirttilä, omakotirakentajille (hyväksytty 15.8.2007) Metsokangas II korttelit 99–119, Savotta, omakotirakentajille (hyväksytty 15.8.2007) Talvikangas II-omakotiohje (hyväksytty 27.4.2005)

RAKENTAMISTAPAOHJEET AMMATTIRAKENTAJILLE

Metsokangas II (korttelit 77–97), Pirttilä, ammattirakentajille (hyväksytty 15.8.2007) Metsokangas II korttelit 99–119, Savotta, ammattikotirakentajille (hyväksytty 15.8.2007)

RAKENTAMISTAPAOHJEET YHTIÖMUOTOISELLE RAKENTAMISELLE

Talvikangas II-yhtiöohje (hyväksytty 27.4.2005)

74 tamistapaohjeet laaditaan yhteistyössä asemakaavan laatineen lytykset voidaan täysimääräisesti käyttää hyödyksi”. Karjasillan konsultin, asemakaavoituksen arkkitehdin ja rakennusvalvonnan korjaus- ja rakennustapaohjeiden tarkoituksena on puolestaan tarkastusarkkitehdin kesken. Ohjeen laatimisessa noudetaan ”varmistaa, että Karjasillan oma ainutlaatuinen luonne säilyy asemakaavoitusta ohjaavan ohjausryhmän (edustettuna Oulun mahdollisimman hyvin”. kaupungin eri hallintokuntia ja liikelaitoksia) antamia ohjeita, ja pohjana toimivat aiemmin laaditut rakennustapaohjeet. Loppu- Rakentamistapaohjeet eivät ole yhtä sitovia kuin asemakaava- vaiheessa ohje esitellään kaupunkikuvatyöryhmälle, jolla on määräykset, ja siksi niistä voidaan poiketa helpommin ja perus- kommentointimahdollisuus. Lopuksi rakennuslautakunta hyväk- tellummin kuin asemakaavamääräyksistä. Oulussa rakentamis- syy rakennustapaohjeet ohjeellisena noudatettavaksi. (Asikai- tapaohjeiden noudattaminen on kuitenkin hyvin yleistä. Suurin nen 2008) osa tonteista on Oulun kaupungin luovuttamia, ja rakennustapaohjeiden noudattaminen on kirjattuna tontin luovutusehtoihin. Li- säksi rakennusvalvonta ohjaa pientalorakentajia rakennushank- 3. Rakentamistapaohjeiden tehtävät keen alusta lähtien, ja siten tieto rakennustapaohjeista välittyy rakennusluvan hakijalle. (Asikainen 2008) Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavassa annettuja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Joidenkin rakentamistapaohjeiden määritellään täydentävän nimenomaan asemakaa- 4. Rakentamistapaohjeiden sisältö van ympäristörakentamista koskevia määräyksiä ja merkintö- jä. ”Asemakaavassa ei voida määritellä kovin yksityiskohtaisia Rakennustapaohjeet ovat nykyisin laajempia kuin ne ovat olleet asioita. Yleensä asemakaavalla määritellään rakennusoikeus aiemmin ja niissä käsitellään yleisesti hyvää rakennustapaa sekä ja rakennuksen paikka, joissakin tapauksissa pääharjansuunta. ohjeistetaan rakennussuunnitteluun liittyvissä yksityiskohdissa ja (Asikainen 2008)” viherrakentamisessa. ”Rakennustapaohjeet muistuttavat enem- män nykyään opaskirjaa. Aiemmin ne lähinnä olivat kattojen ja Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata rakentamis- julkisivujen väritys/materiaalimäärityksiä ja kattokulmien määri- ta niin, että alueista muodostuu sopusuhtaisia ja viihtyisiä sekä tyksiä 1-2 A4:lla.” Vaikka uusien pientaloalueiden rakennustapa- muutamien rakentamistapaohjeiden mukaan myös hallittuja ko- ohjeet ovat aika kattavia, tiiviillä alueilla (n. 400–600 m2 tonteilla) konaisuuksia. ”Erityisesti pientaloalue (tai yleensä asuntoalue) on tarvitaan lisäksi erikseen laaditut viitesuunnitelmat, joiden nou- suuri kokonaisuus, jolle halutaan tiettyä varioituvuutta, ettei alu- dattaminen on sitovaa ja kirjattu Oulun kaupungin luovuttamien eesta muodostu liian monotonista, mutta riittävän yhteneväistä. tonttien luovutusehtoihin. (Asikainen 2008) Tällaisten esim. värisävyjen, aitauksien yms. vaihtelua on lähes mahdoton selittää asemakaavakartassa. Lisäksi rakennustapa- Kaikissa tarkastelluissa rakentamistapaohjeissa käsitellään pää- ohjeissa näytetään visio, millaiseen rakentamiseen tulisi pyrkiä. rakennusten julkisivuja ja kattoja sekä tontin aitaamista. Julkisi- (Asikainen 2008)” vujen ja kattojen osalta useimmissa rakentamistapaohjeissa kä- sitellään julkisivujen materiaaleja, värisävyjä ja jäsentelyä sekä Rakentamistapaohjeilla voidaan nähdä myös erilaisia, esimer- kattomuotoja, kattokaltevuuksia ja kattojen värisävyjä. Aitaamis- kiksi alueen luonteeseen liittyviä, tehtäviä. Jylkynkankaalla pyri- ta käsittelevät ohjeet koskevat lähinnä tontin kadun puoleista ai- tään kiinnittämään erityistä huomiota alueen luonnonympäristön taa. Joissakin rakentamistapaohjeissa käsitellään myös tonttien hyödyntämiseen asuinalueen suunnittelussa ja siksi rakentamis- peräosan tai puistoon rajoittuvien osien aitaamista, ja annetut tapaohjeen tarkoituksena on ”saada kaikki rakentajat “puhalta- ohjeet voivat olla erilaisia kuin kadun puoleista aitaa koskevat maan yhteen hiileen”, jotta nämä luonnon antamat hyvät edel- ohjeet. Osassa rakentamistapaohjeista annetaan erilliset ohjeet

75 jopa pensasaidan alkuvaiheen suoja-aidasta. Tonttien välisestä saiden sijoittamista sekä luonnonympäristön, kuten puuston tai raja-aidasta tulee yleensä sopia naapurin kanssa. Kuivasrantaa kasvillisuuden, säilyttämistä. Myös mm. tontin ja rakennusten lukuun ottamatta, kaikissa rakentamistapaohjeessa käsitellään korkeusasemia, ajoneuvoliittymiä sekä päärakennuksen koko jollain tavalla myös pihojen suunnittelua, lähinnä puiden ja pen- käsitellään lähes kaikissa tutkituissa rakentamistapaohjeissa. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Oulun kaupungin pientalovaltaisten asuinalueiden uusimpien rakentamistapaohjeiden sisältö aihepiirien mukaan luokiteltuna. Suluissa mainintojen lukumäärä. Tarkemmat asiat ovat mainintojen määrän mukaisessa järjestyksessä.

PÄÄRAKENNUKSEN KATTO (13) mm. katon värisävy, kattomuoto (esim. harja-/auma-/mansardi-/pulpettikatto), kattokaltevuus/-kulmat, katon harjasuunta, kattomateriaalit, räystäät PÄÄRAKENNUKSEN JULKISIVU (13) mm. julkisivumateriaalit, julkisivuvärit, julkisivun jäsentely, julkisivun korkeus, sisäänkäynnin sijoittaminen, kuistit, erkkerit tms., julkisivun leveys, ikkunat, portaiden suuntaaminen, sokkelin korkeus AIDAT (13) mm. materiaali, korkeus, väritys, materiaalin käyttö/ aidan jäsentely, näkymävaatimus, pensasaidan pensaslajit PIHAN SUUNNITTELU (12) mm. puiden ja pensaiden sijoittaminen tontilla, olevan luonnonympäristön (puusto/kasvillisuus/pohjakasvillisuus/kivet/pinnanmuodot) säilyttäminen rakennusvaiheessa, istutettavat puu-/kasvilajit, nurmialueen rajaaminen, tontin mahdollisuuksien hyödyntäminen , pihojen/käytävien päällystäminen, pihan kalusteet, pihan koko, puiden kaataminen, työmaa-aikana vaurioituneen lähiympäristön paikkaaminen KORKEUSASEMAT (11) mm. pintavesien johtaminen, pihan kallistuminen, tontin korkeus/tarvittavat täytöt, rakennusten korkeusasemat/lattian korkeus, tontin korkeusasemien liittäminen ympäristöönsä, korkeuserojen ratkaisemisen tapa (esim. pengerrys/tukimuuri/sokkelin korkeus/luiskaaminen) LIITTYMÄT (11) mm. liittymän leveys, liittymien määrä, liittymän kaltevuus, liittymän sijainti, viereisten tonttien liittymien välinen etäisyys, liittymän ja tontin rajan välinen etäisyys PÄÄRAKENNUKSEN KOKO (11) mm. rakennusten kerrosluku, käyttöullakon rakentaminen, kuistien, erkkerien ja katosten koko, rakennuksen korkeus, rakennusten leveys RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLE (10) mm. autotallin/-katoksen sijoittaminen, päärakennuksen sijoittaminen, talousrakennuksen sijoittaminen, rakennusten suunta, asuntojen määrä, kellarin rakentaminen, rakennusten välinen etäisyys TALOUSRAKENNUKSET/VARASTOT (SIS. YLEENSÄ MYÖS AUTOTALLIT) (10) mm. polttopuiden varastointi, rakentamisen pakollisuus, koko suhteessa päärakennukseen, leveys, kattomuoto, kattokulma, julkisivumateriaali, julkisivun väri, julkisivun jäsentely, pyörien varastointi, sijoittaminen, korkeus, kattomateriaali, harjasuunta, rakenteiden palovaatimukset, ikkunoiden sijoittaminen, routaeristeiden sijoittaminen, runkosyvyys, talousrakennuksen räystäskorkeus, talousrakennusten määrä ALUEEN LUONNE/YLEISILME (9) AUTOTALLIT/-KATOKSET (ERIKSEEN MAINITTUNA) (9) mm. autotallin leveys, autotallin/-katoksen korkeus, autotallin koko suhteessa päärakennukseen, autotallin kattokulma, autotalliin ajaminen TYÖTILAT (8) mm. sallittu kerrosala, toiminnot, julkisivumateriaali, kuorma-autojen ja työkoneiden säilyttäminen, varastointi, julkisivun väri, työtilojen korkeus TEKNISET TILAT (6) JA JOHTOLIITTYMÄT (6) mm. teknisen tilan sijoittaminen, johtoliittymien sijoittaminen, kaukolämpöverkkoon liittäminen, vesijohto- ja jätevesiliittymien sijainti, sadevesiviemäriliittymän sijainti JÄTEHUOLTO (5) mm. jäteastian suojaaminen, jätekatoksen sijoittaminen, jäteastioiden sijoittaminen, kompostorin sijoittaminen, talousjätteen kompostorin vaatimukset, puutarhajätteen kompostoinnin vaatimukset, kompostorin suojaaminen, jätekatoksen malli KATUALUEET (2) mm. istutusten ja viheralueiden sijoittaminen, kadun kalusteiden sijoittaminen YRITTÄJÄ- (1) TAI AUTOILIJATONTIT (1) mm. päärakennuksen kerrosluku, päärakennuksen kattokulma, piharakennusten (autotalli, työ- ja huoltotilat) kattokulma, tarvikkeiden varastointi, säilytettävien kuorma-autojen lukumäärä, polttoaineen säilyttäminen MUUT mm. muut vaadittavat selvitykset ja suunnitelmat, laajennukset, kuntoarvio, rakenteet ja talotekniikka, lisälämmöneristys ja ikkunat, rakennuslupaa edellyttävät toimenpiteet, rakentamatta jäävien korttelialueiden hoitaminen, rakennuksen muoto, rakennusten tyyli (ei perinnetaloja), rakennusten sovittaminen alueen muihin rakennuksiin

76 Rakentamistapaohjeiden sisältö vaihtelee sen mukaan, kenel- Otteita väljemmistä ohjeista: le ohje on suunnattu (esim. ammattirakentajat, yhtiömuotoi- nen rakentaminen, omakotirakentaminen). Ammattirakentajille Tonttien välinen aita on naapurien kesken sovittavissa. Ai- suunnatuissa ohjeissa käsitellään sellaisiakin asioita, kuten pi- dan tyypistä ja rakentamisesta on sovittava naapurien kes- han kokoa, joita ei vaikkapa omakotirakentajille suunnatuissa ken kirjallisesti. rakentamistapaohjeissa käsitellä laisinkaan. Toisaalta ammat- Puiden istuttaminen kadun reunan lähelle on erityisen toi- tirakentajien rakentamistapaohjeissa käsitellään esimerkiksi ra- vottavaa koska katualueelle ulottuvat puiden oksistot luo- kennuksia koskevia määräyksiä huomattavasti vähemmän kuin vat miellyttävää katunäkymää. omakotirakentajille suunnatuissa rakentamistapaohjeissa. Päärakennus ja autotalli voidaan sijoittaa tontille vapaasti Osassa rakentamistapaohjeista sisältö vaihtelee kortteleittain. asemakaavan merkinnät huomioiden. Yleensä vähintäänkin julkisivuja ja kattoja koskevat määräyk- Hyvä periaate on noudattaa laajennuksen rakennetyypeis- set ovat erilaisia eri kortteleissa. Karjasillan rakentamistapaoh- sä ja materiaalivalinnoissa alkuperäistä rakennustapaa. jeisiin on yhdistetty pientalojen korjausohjeet, joten ohjeessa käsitellään muista rakentamistapaohjeista poiketen myös mm. Otteita tarkemmista ohjeista: rakennusten laajennuksia, kuntoarvioita sekä rakenteita ja ta- lotekniikkaa. Tulevaisuudessa tämän tyyppisten korjaus- ja ra- Omakotitontit on aidattava kadun puolelta pensasaidoin. kentamistapaohjeiden laatiminen tulee ehkä ajankohtaiseksi muillakin alueilla (Asikainen 2008). Autotalli- tai talousrakennus saa olla enintään 7,0 metriä leveä Katto: Tumman harmaa, materiaali vapaa, kaltevuus välillä 1:2 - 1 :2,5.

Rakennuksilla on oltava yksi selkeä julkisivumateriaali, jota 5. Rakentamistapaohjeiden tarkkuus tulee käyttää saman värisenä räystäälle asti.

Rakentamisohjeiden tarkkuus vaihtelee eri ohjeiden välillä sekä Uusia, jälleenrakennuskauden rakennuksille vieraita koris- eri aiheiden kesken. Esimerkiksi julkisivumateriaaleja ja -vä- teaiheita ei saa lisätä.. ritystä koskevat ohjeet ovat yleensä tiukempia kuin pihan vi- Autotallissa saa säilyttää enintään 60 l bensiiniä tai 200 l hersuunnittelua koskevat ohjeistukset. Rakentamistapaohjeet polttoöljyä. ovat muuttuneet yhä yksityiskohtaisemmiksi. Ohjeiden kokoa pyritään kuitenkin rajoittamaan ja keskittymään niissä keskei- simpiin asioihin (Vanhala 2008). 6. Rakentamistapaohjeiden havainnollistaminen

Rakentamistapaohjeita koskevien alueiden laajuus myös vaih- Rakentamistapaohjeita on havainnollistettu erilaisin kuvin. Ylei- telee. Toisaalta tarkempaa rakentamistapaohjauskäytäntöä simmin kuvia on käytetty rakennusten julkisivuohjeistusten, osoittaa joillakin alueilla se, että ohjeet on laadittu erikseen tonttijärjestelyesimerkkien sekä asuinalueita koskevien julkisivu- omakotitalorakentajille ja ammattirakentajille tai vastaavasti yh- materiaalia ja -väritystä koskevien ohjeiden yhteydessä. Kuvia tiölle ja omakotitalorakentajille. Rakennustapaohjeet ovat pituu- on usein käytetty myös havainnollistamaan kattokaltevuuksia ja deltaan 4–12 sivua pitkiä (Asikainen 2008). -väritystä, asuinalueiden aitausta sekä asuinalueiden yleisilmet- tä (tietokonemallinnukset). Seuraavassa on esitetty esimerkkejä käytetyistä kuvatyypeistä.

77 Julkisivukaaviot rakennuksista ja tonteista (aiheet: julkisivut, kattokulmat, rakennusten leveys, puusto) JulkisivukaaviotJulkisivukaaviotJulkisivukaaviotJulkisivukaaviot rakennuksista rakennuksista rakennuksistarakennuksista ja tonteistaja jaja tonteista tonteistatonteista (aiheet: (aiheet: (aiheet:(aiheet: julkisivut, julkisivut, julkisivut,julkisivut, kattokulmat, kattokulmat, kattokulmat,kattokulmat, rakennusten rakennusten rakennusten rakennustenleveys, puusto) leveys, leveys,leveys, puusto) puusto)puusto)

Pohjakaaviokuvat ja periaateleikkaukset rakennuksista ja tonteista (aiheet: rakennusten laajentaminen, Pohjakaaviokuvat ja periaateleikkaukset rakennuksista ja tonteista (aiheet: rakennusten laajentaminen, Pohjakaaviokuvatkattokaltevuus)PohjakaaviokuvatPohjakaaviokuvat ja periaateleikkaukset ja ja periaateleikkaukset periaateleikkaukset rakennuksista rakennuksista rakennuksista ja tonteista (aiheet: ja ja tonteista rakennusten tonteista (aiheet: laajentaminen, (aiheet: rakennusten rakennusten kattokaltevuus) laajentaminen, laajentaminen, kattokaltevuus)kattokaltevuus)kattokaltevuus)

AlueleikkauskuvatAlueleikkauskuvat tonteista tonteista ja kaduistaja kaduista (aiheet: (aiheet: julksivut, julksivut, puusto, puusto,aitaus) aitaus) AlueleikkauskuvatAlueleikkauskuvatAlueleikkauskuvat tonteista tonteistatonteista ja jaja kaduista kaduistakaduista (aiheet: (aiheet:(aiheet: julksivut, julksivut,julksivut, puusto, puusto,puusto, aitaus) aitaus)aitaus)

Havainnepiirrokset ja -kuvat rakennuksista ja tonteista (aiheet: tonttijärjestely, kasvillisuuden sijoittaminen, aitaus, HavainnepiirroksetHavainnepiirrokset jaja -kuvat-kuvat rakennuksistarakennuksista jaja tonteistatonteista (aiheet:(aiheet: tonttijärjestely,tonttijärjestely, kasvillisuudenkasvillisuuden sijoittaminen,sijoittaminen, aitaus,aitaus, HavainnepiirroksetliittymienHavainnepiirrokset sijainnit) ja ja -kuvat -kuvat rakennuksista rakennuksista ja tonteista ja tonteista (aiheet: (aiheet: tonttijärjestely tonttijärjestely,, kasvillisuuden kasvillisuuden sijoittaminen, sijoittaminen,aitaus, liittymien aitaus,sijainnit) liittymienliittymienliittymien sijainnit) sijainnit)sijainnit)

TietokonemallinnuksetTietokonemallinnukset kortteleista kortteleista Tietokonemallinnukset kortteleista Tietokonemallinnukset kortteleista

Aluesuunnitelmat ja -piirrokset (aiheet: tonttijärjestely, aitaus, puusto, julkisivumateriaalit, -värit, aitaus, Aluesuunnitelmat ja -piirrokset (aiheet: tonttijärjestely, aitaus, puusto, julkisivumateriaalit, -värit, aitaus, kerrosluku,Aluesuunnitelmat kattomateriaali, ja -piirrokset (aiheet: -kaltevuus) tonttijärjestely, aitaus, puusto, julkisivumateriaalit, -värit, aitaus, kerrosluku, kattomateriaali, -kaltevuus) Aluesuunnitelmatkerrosluku, kattomateriaali, ja -piirrokset -kaltevuus) (aiheet: tonttijärjestely, aitaus, puusto, julkisivumateriaalit, -värit, aitaus, kerrosluku, kattomateriaali, -kaltevuus)

Kieltokuvat (aiheet: korkeausasemat, julkisivut, kattokulmat) ja valokuvat (aiheet: aitaus, kattokulmat) Kieltokuvat (aiheet: korkeausasemat, julkisivut, kattokulmat) ja valokuvat (aiheet: aitaus, kattokulmat) KieltokuvatKieltokuvat (aiheet: (aiheet: korkeausasemat, korkeausasemat, julkisivut, julkisivut, kattokulmat) kattokulmat) ja valokuvat ja (aiheet:valokuvat aitaus, (aiheet: kattokulmat) aitaus, kattokulmat)

78 7. Esimerkki rakentamistapaohjeesta: Metsokangas I, korttelit 33–67 Lähteet:

Oulun maankäytön toteuttamisohjelmassa 2008–2012 Kaakkurin Asikainen, Aila (2008). Sähköpostihaastattelu. 18.2.2008. Metsokangas on valittu yhdeksi kaupungin pääkasvusuunnaksi (Oulun kaupunki 2007). Metsokangas on yksi Oulun 28 kaupun- Oulun kaupunki (2004). Oulun yleiskaava 2020. . ta. Metsokankaalla oli 1.1.2008 asukkaita 328 (Oulun kaupunki 2008b). Asutusalue on kaavoitettu lähes asumattomaan ympä- Oulun kaupunki (2007). Oulun maankäytön toteuttamisohjelma ristöön. Ennen alue on ollut maa- ja metsätalouskäytössä sekä 2008–2012. Sisältää asunto-ohjelman 2008–2012. . jeluyhdistys ry 2005) Metsokankaan rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2005, ja alueesta on suunniteltu vuoteen 2020 mennessä Oulun kaupunki (2008a). Rakentamistapaohjeet. .

Asuntotuotannon tavoitteena on lisätä omakotitaloasutusta Met- Oulun kaupunki (2008b). Oulun kaupungin ikäluokkatilasto sokangas I (pohjoinen osa) -alueella 360:lla vuosina 2008–2010. 1.1.2008. . Metsokankaan I ja II omakotitalorakentaminen kattaa noin puolet (680 1350:sta) Oulun kaupungin omakotitalojen uustuotannos- Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry (2005). . huomioon. (Oulun kaupunki 2007) Metsokangas tulee olemaan ta- lotyypeiltään monipuolinen, sillä sinne on suunniteltu omakotitalo-, Tilastokeskus (2008a). StatFin –tilastopalvelu. Rakennukset ryhmätalo-, kerrostalo-, pienkerrostalo- ja rivitaloasutusta. Tarkas- käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2005. . tonttien lisäksi pienkerros- ja rivitalotontteja. Tilastokeskus (2008b). StatFin –tilastopalvelu. Asunnot talotyy- Metsokankaan alueelle on tehty kuusi rakentamistapaohjetta. Met- pin ja huoneistotyypin mukaan 31.12.2005. http://statfin.stat.fi/ sokangas I ja II on jaettu ohjeistuksen osalta kahteen alueeseen statweb/start.asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=asuminen ja lisäksi Metsokangas II alueelle on tehty rakentamistapaohjeet sekä omakotitalorakentajille että ammattirakentajille. Liitteenä on Vanhala, Timo (2008). Sähköpostihaastattelu. 19.2.2008. yksi esimerkki pientalovaltaisen kaupunkialueen rakentamistapaohjeesta, Metsokangas I -alueen rakentamistapaohje (korttelit 33–67), jossa ohjeita ja suosituksia on annettu muun muassa rakennusten sijoittamisesta, julkisivumateriaaleista ja -väreistä sekä viher- ja ympäristörakentamisesta. Ohjeella pyritään ohjaamaan alueen rakentamista niin, että alueen yhteisilme pysyisi metsäise- nä ja siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus.

79 Liitteet

80 osa 3 suunnitelmat

81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 72 94 95 96 97 98 99 100 PLATFORM 101 PLATFORM 102 PLATFORM 103 PLATFORM 104 PLATFORM 105 PLATFORM 106 PLATFORM 107 PLATFORM 108 PLATFORM 109 PLATFORM