Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueelta. 49

Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. (Jatkoa.) Närä sukunimi, , N.-järvi Lammi; Suomusjärvi, INärälä Huittinen, Näränkä talo, Kuusamo, jossa on myös N.-vaara, -ngän- joki, -järvi; Näränen sukunimi, Rautu, Näränoja Simo < s. närä virta­ paikka joessa (Tornio), joka on laina samaa merkitsevästi lapin sanasta: I, neri, K. nierre. Uusi laina on Neerivuoma 1. Nierivuoma Enontekiö < Njeäri-vuobmi. Näskä talo, Rovaniemi, jossa on myös N.-järvi, N.-nselkä osa Simo- järveä Näskämäpuljut Sodankylä, Näskämä(n)-joki, -järvi Kuusamo < ipN. ncesket, I. neskiö muokata nahkaa;» sana on lainattu Lapin- suomeen muodossa näskätä. Oiva lappal. suku, Kemijärvi (1700-luvulla), Oivanki Kuusamo < lp. oaivve, oaivi pää, josta s. -oiva lukuisissa tunturinnimissä; toisen­ lainen muodostus: Aviaspää < lp. Oaivis-oaivadS tunturi, Inari. Ounasjoki, laskee Kemijokeen, O.-vaara , Ounisjärvi (kartoissa Ounas-), -tunturi Enontekiö < lp. Aunisjokka, (Aunisjerf, -joeki, I. FELIJMAN, Handl. och upps. I, 123); sana on ehkä samaa juurta kuin Aunus; vrt. Äunuslahti Inari, lp. Aunureb-luohta, Aunion- perä, lp. Ayne-potta. Outajärvi Inari; Kemijärvi, Outahirvassaari Inari, O.-koski, -vaara , (t)Outamo talo, Lohja, Outijoki, -tunturi, -vaara Kemijärvi, O,-vaara, Ruotsin-Lappi, Outinen lampi, Kemijärvi; sukunimi, Säkki­ järvi, Outila talo ja kylä, Säkkijärvi; kylä, Ristiina ja Suonen­ joki < s. outa metsä < lp. vuövdde id. Utsjokelainen nimi on lapiksi Vuovdda-guoikka, -värre, jonka merkitys on oikeastaan toinen : vuovdda 50 T. I. Itkonen:

= uuttu, linnun pesimäpönttö. Mitä kaakkoissuomalaisiin nimiin tulee, voivat ne palautua myös kreikkalaisperäiseen Outi nimeen; Paanajärvi Kuusamo, toinen (Poanarvi) Vien an- Karjalassa, ? Pää• nala talo, Pielavesi; Laukaa; Saarijärvi; Pihtipudas, Paanioja Sodan­ kylä, PaanojoM Kuusamo < lpN. badne, I. pani hammas. Hammas- iärvi, lp. Pänijäijri on Inarissa. Paarujärvi, -selkä, -vuoma Kittilä < lpN. bärro, I. päru aalto. Pahtajärvi, -saaret, -vaara Inari, P.-joki Kuolajärvi, P.-vaara Sodankylä; , P.-järvi, -koski, -suvanto Enontekiö, Pahtama (J. FELLMAN, Ant.) < s. pahta jyrkänne, kallioseinä, joka on Lapin-suomeen lainattu N. bakte, I, pähti sanasta. Pallasjärvi, -kurkkio, -tunturit Kittilä, vrt. IpK. päläes susi, joh­ dannainen sanasta baldda, palda vieri, sivu. Partsenmaa Mäntyharju, Partsunen Impilahti < IpK. parce, I. pärci pahka; rosoinen vuori. Parvajoki Kittilä; Pudasjärvi, P.-kuru, -niemi Kuolajärvi, P.-lam- mit Kemijärvi < lpN. barvve, K. parva vaatekappale. Pelsijärvi Enontekiö, Pelsonsuo Utajärvi-Säräisniemi < Ipl. spelci ahkion kärki t. N. spmlca vetelä. Pessa sukunimi, , Pessi suku, Räisälä; Kaukola; Kitee; talo, Loimijoki, P.-joki Kittilä, Pessinen joki, Enontekiö; suku, Inkeri, Pes- sinki Ruotsin-Lappi, Pessonvaara Rovaniemi < lpN. bodsse, \. pessi tuohi. Petsamo (norj. Peisen, ven. Petsenga, josta väärin joillakin suom. kirjoittajilla Petsenki, -sinki, -sinka) kylä ja luostari, Muurmanni, jossa on myös P.-joki, -vuono, P.-ntunturit; Petsikko tunturiselkä Inarin ja Utsjoen rajalla: Pietsivaara Sodankylä < lpN. Bceccam, K. Peäheam, sanasta boecce, piehce mänty. Piekuttuman aapa Kuolajärvi, Pievuttama Sodankylä < IpN. biek- lot valittaa, kaus. bieyotet t. N. bcekket ryömiä, kaus. bosyetet. Piiksiselkä, -vaara Kuusamo

RourajoJci, -vaara Kittilä < Ipl. roavru kohojää. Runkaoja Inari, Eunkaus silta, Tervola, jossa on myös R.-joki; R.-vaara Simo, Runganneva Kankaanpää < s. runka uoma, ura, joka on lainattu Lapin-suomeen N. rogge kuoppa, kolo sanasta. Ruoksamo Tyrvään seutu, vrt. lpN. ruokse sammal t. K. ruoksa risa. Ruopsa talo, Kemijärvi < lpl. ruopsis, -psad punainen. Ruosamajoki Rovaniemi < IpNv ruossot leimuta; pursuta t. ruos- sat kuolla äkkiä. • • - Ruto luhta, Laihia < s. ruto viita, lehto, vesaikko (vesiperäinen), joka on Lapin-suomeen lainattu lpN. rotta, I. roto sanasta. Saija suku, Hartola, S.-(n)joki Sortavala (?), S.-ulahti Sotkamo, S.-nkylä Kuolajärvi, Saijo, -nlampi Kittilä < lp. Saija muinainen miehennimi Kemin-Lapissa, josta nykyinen inarilainen sukunimi Saijets johtuu. Mahdollisesti on nimi ollut alkuaan te-alkuinen, sillä Inarissa mainitaan eläneen CaijadS nimisen taruhenkilön. Saiveljärvi Sodankylä < lpl. säival kuola, kino. Salla = Kuolajärvi (pit.), S.-njoki, -järvi, -lampi, -niemi, -tunturi Kuolajärvi, Sallajärvi Heinola, S.-mäki Padasjoki, Sallioja, Sodankylä, S.-vaara Inari, vrt. lpR. sälla jäätikKörotko. Satkola talo, Sodankylä < lpN, satko I. sätku valkama. Sattajärvi Karunki; ; Kemijärvi, Sattanen kylä, Sodan­ kylä, jossa on myös Sattasjoki, -köngäs, -nulkki, -vaara; SattamasjoU Enontekiö, Sattivaara Inari, Sattojoki Kuolajärvi; Kittilä, S.-vaara Kittilä, Sattukkajoki Ruotsin-Lappi < lp. Saita : S.-väri Inari. Sattasen nimestä kertoo paikallinen perimätieto, että se johtuisi lp. cacce vesi sanasta (PAULAHARJU). Affrikaattaan viittaa myös muoto Sattukla. Seipivuono Inari, Seipäjärvi järvi ja suku, Sodankylä < lpN. smibbe, I. seibi häntä. Seitajoki Sodankylä, S.-järvi Kittilä; Sodankylä: Kuolajärvi; Ak- kala (Kuolan-Lappi), S.-korva Kemijärvi, S.-niemi Sodankylä; Muonio, S.-saari Tervola, S.-vaara Inari; Kemijärvi, Seitala Karunki, Seitanki koski, Rovaniemi < s. seita < lpN. sieidde lappalainen jumalankuva. Seita kylä, Ruija (Tenon ali juoksulla), lp. Sijda = kylä. SierijoM Kuolajärvi, S.-järvi Rovaniemi, S.-koski Sodankylä, S.-niemi suku, Rovaniemi, Sierilä talo ja suku, Rovaniemi; Sodan­ kylä, Sieriaiset Kuolajärvi < lpN. sierra, I. siera leikki; vrt. Siera- vuodas („leikkihieta") Inari. Sonkajoki, Rovaniemi, S.-järvi Tervola; Rovaniemi; Rutakko, S.-salo Rutakko, Sonkaja joki, Ilomantsi, S.-njärvi osa Koiteretta, Sonkarinjärvi, -saari Viitasaari, S.-vaara Muonio, Sonkeri taloja suku, Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. 53

Mäntyharju, S.-njärvi Suistamo < lpl. sogge (< sonke) soppi, nurkka, K. Soggervuovde eräs metsäalue Koltan-Lapissa. Sovajärvi, -niemi Kuolajärvi, ISovanjoki, -järvi, -lahti (Soanlahti) Jänisjärven seud., Suvasjärvi, -Icangas, -kero, -koski, -tunturi Kittilä < lp. Sova, Suva lappalainen miehennimi ennenvanhaan Kemin-Lapissa; Suvva suku, Kemijärvi (1700-luvulla). Luultavasti myöskin Sodan­ kylä palautuu tähän, siis oikeastaan: Sovankylä; inariksi Öoauva-eille. Suiminki Kuusamo < IpN. cuoibme sauvoin. Suinavieru Kuolajärvi, Suininen niitty, Suomussalmi, Suininkumpu Muhos, Suininki järvi, Kuusamo, Suinula kylä, Kuusjärvi; Kangas­ ala; Kuorevesi < lp. suoidne, syeini heinä t. euidne, eujne podex, joka tavataan Lapissakin paikannimenä: Öujn tunturi, Kuolanniemi. Suoltijoki Kuolajärvi < lp. cuoldda kanto, patsas. Suonojärvi Tottijärvi < lp. suodnjo, suänu heinää kasvava suo. Suontajakangas Sodankylä, Suonttajärvi Enontekiö < lpl. syebde, K. su{o)mtej juurakko; Suövdi-javri Enontekiö. Suoppajoki, -järvi, -jänkä Rovaniemi, S.-joki, -suvanto Utsjoki, Suop- pama niitty, Muonio, jossa on myös S.-vuoma; Suopanki järvi ja suku, Kemijärvi; suku, Sodankylä; Simo, Suopassalmi Kemijoki (Vienan- Karjala), Suopattioja Kittilä, S.-vaara Sodankylä, Suopumavaara Inari, Suoppumavaara Enontekiö

Tengeliö joki, Karunki < lpl. Telmi: T.-peyni talo, Inari. Teini- palautuu hi:ään, Tenge- hy.aän. — Vrt. N. dieldnat, dielgnat tylkiä, kyllästyä. Tiermas talo Kuusamossa, jossa on myös 1.-niemi; T.-lampi Kuola- järvi, jossa myös suku T.-niemi (1700-luvulla) < lp. diermes, tiermes ukkonen, Ukko; vrt. myös Termusoja, -joki Kuolajärvi, joka voi kui­ tenkin palautua myös dcerbme, termi (törmä) sanaan; Termisvaara < Terbmis-värri Enontekiö. Tolva suku, Kemijärvi (1700-luvulla); talo, Kuusamo; Ylistaro; Kokemäki; suku, Pudasjärvi. T.-joM, -järvi Korpiselkä, T.-niemi Sää- minki, T.-nniemi Kuusamo; Ilomantsi, T.-nselkä Kuusamo; Puumala, T.-vaara Ilomantsi, T.-sniemi, -lahti Joutsa, Tolvaja kylä, Aänisjärvi, Tolvake talo, Pudasjärvi, Toivola talo, Pielisjärvi; Nurmes; liperi: Mikkeli, Tolvanen suku, Heinävesi; Impilahti; Jaakkima; Kesä­ lahti: Kitee; Kivennapa; Nurmes; Oulunsalo; Pielisjärvi; Pälkjärvi; Rautavaara; Ristijärvi; Ruskeala; Sääminki; Sortavala; Tohmajärvi; Uukuniemi; Valkjärvi < s. tolva poronjuoksu, tolvata ajaa juosten; lainattu Peräpohjan murteisiin lp. dolvve, toive sanasta. luorusjoki, -järvi Kuolajärvi, Taoruksenjärvi Virolahti, vrt. IpN. doares, I. toaris poikittainen: tähän kuuluu myös Tooris- (Toris)vuoma, -eno Enontekiö. Ukselmapää Saariselän tuntureita, Sodankylä < IpN. uksa ovi -j- sielbma kynnys. Ulkuharju Kuolajärvi, U.-joki Rovaniemi, U.-järvi Kittilä; Kuola­ järvi; Kemijärvi; Rovaniemi; Muonio, U.-lampi Sodankylä, U.-niemi, talo, Inari: Kuolajärvi; Kemijärvi; suku, Sodankylä, U.-oja Kuolajärvi, Ulkusenjärvi Utajärvi < s. ulku verkko- 1. nuottavapeet, joka on lai­ nattu Peräpohjan murteisiin lpl. ulga, K. olga sanasta. (Inari järvi, Sodankylä, Unasoja Enontekiö < lp. unes, *un(ne): Unis-jokka Enontekiö; Unarin r-aines viitannee javrre (järvi) sanaan: Un{ne)-j.; vrt. myös Uunusjärvi Vienan-Karjala. Urkalampi Eno, vrt. lpK. urke olkavarsi; hauisliha. Usinoja, -puro Kaavi, Usimonjärvet, -lampi, -oja Pihtipudas < IpN. ussat, I. ussaö poimia. Utajärvi Oulujoki; pitäjä; järvi, Vienan-Karjala, Utosjoki Uta­ järvi < IpN. otfda, I. uöda uusi. Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR, uiike uusi t. I. utke tapa, elje. Utsjoki joki ja pitäjä, Utsajärvi, -vuona (Langfjord, -svandet) Etelä-Varanki, Utsakat järviä, Rovaniemi, Utsamo 1. -nkoski, -vaara Sodankylä < IpN. ucce pieni. Utsamo nimi voi johtua myös IpN. occat, I. uccaö etsiä verbistä. Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. 55

Uutuanjohi (Munkelven) laskee Inarista Varankivuonoon, Uutusen- järvi Sodankylä < lpl. TJcdu-juha « *Uveday-, jonka kantasana esiin­ tyy Ruotsin-lapissa: uvve virta, vuo). Samaa perua on myös Uva, järvi ja kylä, Ristijärvi, sekä Kalevalan Uvantolainen. Vaala Oulujoen niska, V.-järvi Sodankylä (I. PELLMAN, Handl. o. upps. IV, 290: Wallajärfwi) < lpl. vällaö kaataa, valaa, K. välla kosken­ vuo, vuolle. Vaatsimenjoki, -oiva Kuolajärvi < lpK. vad£, g. vaceam vaadin 1. naarasporo. Vakso suku, Turtola, Vaisu talo, Lappi << IpN. vaksot, I. vaksud pälyä, vaania. Vanttaja suku, Kuusamo, jossa on myös V.-njärvi, -vaara, Vant- taus 1. -koski, -järvi Rovaniemi, V. Puolanka, Vanttiot vaaroja, Sodan­ kylä < IpN. vaddo vahinko, haitta, adj. vaddes. Veska kr.-torppa, Simo, Veskajärvi Kuivaniemi; Oulu, V-lampi Kuusamo, V.-oja Kuivaniemi, ?Veskala Pusula, Veskoniemi niemi, kylä ja suku, Inari •< lp. Vesko : V.-narga, Inari: merkitys tuntematon. Vetsikko kylä, Utsjoki, jossa on myös V.-joki, -järvi, Vetsikkö suku, Tsijaassalmi (Vienan-K.) < IpN. Vaeccak Utsjoki. Vieki (Viekki) kylä, Pielisjärvi, jossa on myös V.-joki, -järvi; Yli- Vieki kylä, Nurmes < lpK. viehka, g. vieya väki, voima. Vieksi kylä, Kuhmoniemi, V.-joki, -järvi Ilomantsi; Korpiselkä, Vieksinginjoki, -lampi Suojärvi < lpl. vieksa väkevä, Vieksa koski, Ruotsin-Lappi. Viskisköngäs Kuolajärvi < lp. viskis keltainen. Vuojalahti, -saari, -selkä Kangasniemi, Vuojemi tunturi, Inari < IpN. vuogja, I. vuoija voi, rasva t. vuogjat, vuoijaö uida t. vuögjet, vyeijiö ajaa, josta jälkimmäisestä inarilainen nimi (I. Vyeijim; myös­ kin Nuortijarvella KuoJan-Lapissa on Vuoijem niminen tunturi). Vuomajärvi, -lommol Enontekiö, V,-pää, -selkä Sodankylä, Vuoma- nen suku, Suigarvi (Vienan-K.) < s. vuoma laaja suo, joka on lainattu Lapin-suomeen N. vuobme sanasta. Vuoppala suku, Oulu, Vuoppola suku, Paavola: Kempele < lp, vuoppa appi t. vuoppot appaa, ahmia. Vuosa järvi, Kuhmoniemi, Vuoselinjoki, Kuusamo < lpl. vyesi, K. vuosse poronvasa. Vuoskojärvi, -joki Sodankylä, Vuoksa Ylitornio, V.-nlahti Muonio, V.-nniemi Muonio, Ylitornio < IpN. vuösko ahven. Vuostojoki Enontekiö, Vuostimajärvi Inari, Vuostimo kylä, Kemi­ järvi, jossa on myös V.-vaara, -nsaari, -suu < IpN. vuöste vasta- t. vuosta juusto; Vuostojoki < lp. Vuosto-jokka. 56 T. 1. Itkonen:

Vuotso (Uotso) kylä, Sodankylä; suo, Kuolajärvi, Alli-v. autiotupa, Inari, Narki-v. Enontekiö, Pitkä-v. Kuolajärvi, V.-järvi Enontekiö, Vuotsijärvi Korpiselkä, Uotsola talo, Mouhijärvi < s. vuotso, uotso jakso perättäisiä lampia suoalanteessa; Lapin-suomeen lainattu I. vuaddzu, vuäccu sanasta (ÄIMÄ, m. t.). Vuotostunturi Kemijärvi, VuotusjoTci Sodankylä, Vuotunki järvi ja talo, Kuusamo, IVuottujärvi Kivennapa < IpN. vuotiet tavata otuksen jäljet; sana on lainattu Lapin-suomeen muodossa vuottaa. Vääjäjärvi Muonio < Ipl. vej « veäije) puro, pieni joki.

Edellä esitetty nimiaineisto antaisi aihetta.laajaan äänneseikko- jen käsittelyyn, mutta siihen ei ole tilaisuutta Virittäjän palstoilla. Sen sijaan on paikallaan jokunen sana lappalaisperäisten nimien leve­ nemisestä maassamme. Oulujoen vesistön pohjoispuolella ne ovat niin tavallisia, että jätämme ne sikseen ja siirrymme tarkastamaan Keski- ja Etelä-Suomen nimistöä. Yleisenä havaintona voi sanoa, että lappalaiset nimet esiintyvät täällä lukuisimpina Karjalassa (yht. 78 kpl.) ja vähenevät jokseenkin tasaisesti länttä ja lounasta kohti; Savossa niitä on 43, Hämeessä 31, Satakunnassa 15, Etelä-Pohjan­ maalla 9, Uudellamaalla 7 ja Varsinaissuomessa 1—2. Karjalassa ne ovat yleisiä Nurmeksesta Laatokan pohjoisrantaan asti (Pielisjärvi 9, Nurmes 6, Liperi, Ilomantsi ja Korpiselkä 5, Suojärvi ja Tohma­ järvi 4, Kitee, Kesälahti, Parikkala, Jaakkima ja Kurkijoki 3, Sorta­ vala ja Impilahti 2 ja 11 pitäjässä 1 kpl. Ainoastaan Pielisen länsi- ja lounaispuoli on köyhää tässä suhteessa; siellä on 6 pitäjää, joissa ei esiinny yhtään lappalaista nimeä. Karjalan kannaksella tavataan myös vähemmän tällaisia nimiä, mutta kuitenkin yli koko alueen, yht. 13, mahdollisesti 1 Inkerissäkin. Savon pitäjistä on Iisalmella 5, Nilsiässä ja Ristiinassa 4, Kaavilla, Mäntyharjulla ja Ruokolahdella 3, Pielavedellä, Kuopiossa, Pieksämäellä, Säämingissä, Kangasniemellä ja Mikkelissä 2 nimeä ja 11 pitäjässä 1. Hämeessä ovat kahdella nimellä edustetut Pihtipudas, Karstula, Viitasaari, Rautalampi, Jyväs­ kylä, Asikkala ja Nastola ja yhdellä 14 pitäjää; Satakunnassa esiin­ tyy Kankaanpäässä ja Eurajoella 2 kpl., ll:ssä muussa pitäjässä 1. Koko Satakunnan itä- ja koillispuoli, samoinkuin siihen rajoittuva osa Hämettä, on hyvin köyhää näistä nimistä. Etelä-Pohjanmaalla tavataan 2 nimeä Laihialla ja Kuurtaneella, viidessä muussa pitä­ jässä 1. Erikoisaseman saavat uusmaalaiset nimet, joita esiintyy ahtaalla alueella Lohjanselän liepeillä. Niistä tulee Vihdin osalle 3, Inkeroismurteen m o e n. 57

Pusulan, Karjalohjan, Lohjan ja Espoon 1; myöskin Varsinaissuo- meen kuuluva Suomusjärvi yksine nimineen liittyy tähän ryhmään, jota vastoin Perniön ja Huittisten tapaukset (molemmissa 1) jäävät epävarmoiksi. Lappalaisperäisten nimien eteläinen ja läntinen raja Suomessa näyttää kulkevan alkaen Kivennavalta, Kuolemajärveltä ja Koivistolta Viipurin kautta Säkkijärvelle ja Virolahdelle, kääntyy sieltä jyrkästi pohjoiseen Lapvedelle, sitten länteen Iittiin, Nastolaan, Lammille, lounaaseen Janakkalaan, länteen Tammelaan, Jokioisiin ja Loimaalle (ja etelään eristyneelle Länsi-Uudenmaan alueelle), luoteiseen Koke­ mäelle (ja Eurajoelle), pohjoiseen Kankaanpäähän, Kauhajoelle ja Laihialle, koilliseen Halsuaan ja lopuksi pohjoiseen rannikolle, Kala­ ja Pyhäjoelle. Muuten on Keski-Pohjanmaakin Ouluun asti ja ranta- seutu aina Tornion tienoille verrattain niukkanimistä; vasta Perä- pohjan ylimaassa alkaa lappalaisperäisten nimien kultakaivos. T. I. Itkonen.

J. K. Maist. A. H. KORHOSEN tiedonannon mukaan tavataan Utajärvellä seuraavat edellä esitettyihin kuuluvat nimet: Kalla talo; Kieksin mylly; Kurtti korva Oulujoen Ahmaskoskessa, Kurtinlampi, Kurttila talo; Naama niitty, N.-aho suku, N.-njoki, -järvi; Piltunki 1 -nginjärvi Utajärven ja Puolangan rajalla; Utakoski 1. Utanen Oulu­ joessa. — PAULAHARjun kirjassa „Kuva sieltä, toinen täältä" ovat nimet: Jonkerijärvi, J.-nkivi Kuhmoniemi; Vuottolahti Kajaanin seutu, Ala- ja Ylivuotto kyliä, Ylikiiminki.