Alkoholin kulutus ja köyhäinapu 1 9 0 0 -lu,utr,n alun H elsingis sä

Eeaa Pyörälö

Alkoholihy symy s Suotne s s a I 9 0 0 -luuun alus s a ta. Raittiusliikkeellä oli osittain omia alkoholi- oloista täysin riippumattomia motiiveja. Irma 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat Sulkunen on luonnehtinut lB8O-luvun lopulla Suomessa kiivasta alkoholikeskustelun aikaa. nopeasti kansanliikkeeksi kasvanutta raittius- Keskustelua käytiin laajalti sanomalehdissä ja liikettä Suomen työväenliikkeen keskeiseksi raittiushenkisissä yhdistyksissä. Yhteyksiä esivaiheeksi (Sulkunen 1986, 260-278; Sulku- nähtiin erityisesti kaupungistumisen, teollistu- nen & Alapuro 1987,142-156). Samalla alko- misen ja juoppouden välillä. Alkoholikeskuste- holiasenteet radikalisoituivat raittiusliikkeessä, luun osallistujat olivat vakuuttuneita siitä, että ja liike omaksui päätavoitteekseen vaatimuk- kaupunkien työläisperheiden ongelmien pe- sen ehdottomasta kieltolaista, joka hyväksyt- rimmäiset syyt olivat viinassa (Haapala 1986, tiinkin eduskunnassa heti ensimmäisen yksika- l 67). marisen eduskunnan kokoonnuttua vuonna Aikalaisten lehtikirjoitusten mukaan alkoho- 1907. liongelmat olivat voimakkaasti kärjistyneet Alkoholikysymystä alettiin hahmottaa vuo- vuosisadan vaihteen Suomessa. Näin ei kuiten- sisadan vaihteessa uudella tieteellisellä tavalla. kaan ollut asian laita. Alkoholioloja leimasi Alkoholin vastaisessa taistelussa otettiin tällöin Suomessa tänä ajankohtana kolme piirrettä: l) käyttöön moralisoivien asenteiden tueksi tilas- alkoholijuomien kulutus oli laskussa, 2) alko- tollisten tutkimusten tulokset alkoholihaitoista. holiasenteet olivat selvästi kiristyneet, ja 3) Tieteelliseen keskusteluun osallistujat, kuten alkoholikysymyksen hahmottamiseksi oli ke- Juho Kantele (1900 ja 1903)ja Matti Helenius hittynyt uusi tieteellinen lähestymistapa (Pel- (1902), olivat oletettavasti tietoisia siitä, että tonen l9BB, 17-18). alkoholijuomien yleinen kulutustaso oli Suo- Alkoholijuomien kulutustason muutoksista messa moniin muihin maihin verrattuna varsin Suomessa ei ole saatavissa pitkiä aikavälejä alhainen. Huomio kiinnitettiin tällöin joiden- koskevia tietoja. Oletettavasti alkoholijuomien kin kansanosien, erityisesti työväestön, juomi- kulutus oli kuitenkin Suomessa Norjan (Brun- seen sekä juomisen ja erilaisen "sosiaalirikolli- Gulbrandsen l9BB, l5)ja Ruotsin (Magnusson suuden" välisiin yhteyksiin. Työväestön alko- I986, 4) tavoin laskusuunnassa lB0O-luvun holin kulutuksen pyrittiin tilastollisesti todista- loppupuolella ja 1900-luvun alussa ja saavutti maan olevan suorassa yhteydessä yhteiskun- pohjalukemansa 1920- ja 193O-luvulla, minkä nallisiin ongelmiin. Syy- ju seuraussuhteet to- jälkeen kulutus jälleen kääntyi nousuun. Alko- sin tulkittiin lähinnä siten, että alempien kan- holin kulutuksen laskua selittänevät osaltaan sanosien ylettömänä pidetty juominen oli kes- kotipolton kieltäminen (1866), erilaiset alueit- keinen syy köyhyyteen, siveelliseen rappeutu- taiset alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja an- miseen, rikollisuuteen, tautisuuteen, ennenai- niskelua koskevat rajoitukset (Aström 1956, kaisiin kuolemiin ja jopa taloudellisen tuotan- 278-285) sekä siirtyminen maalaiselämää ja non vähenemiseen (Voionmaa 1925, 22-25). käsityöläisyyttä kurinalaisempaan tehdastyö- hön, jonka myötä työntekijöiden alkoholin J uopp ous j a hyu äntekeu äi syy s käyttö keskittyi viikonloppuun, työajan ulko- puolelle (Haapala 1986, 167). Tarkastelen tässä tutkimuksessa köyhyyden Alkoholiasenteiden kiristymiseen syyt eivät ja alkoholin kulutuksen välistä yhteyttä 1900- siis löydy alkoholiongelman reaalisesta kasvus- luvun alun Helsingissä tarkkaan rajatun ai-

304 neiston valossa. Aineistona olen käyttänyt asi- Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihisto- akirjoja, jotka Yhdistys hyväntekeväisyyden rian laitoksen tutkimusharjoituskurssi keräsi järjestämiseksi (Föreningen ftir välgörenhetens keväällä 19BB kvantitatiivista ja kvalitatiivista ordnande) laati niistä kotitalouksista, jotka ha- tietoa sisältävän aineiston yhdistyksen asiakir- kivat yhdistykseltä ensimmäistä kertaa avus- joista, joiden ensimmäinen merkintä on vuo- tusta vuosina 1903 ja 1904. delta 1903 tai 1904. Asiakirjoja kertyi yhteensä Yhdistys hyväntekeväisyyden järjestämisek- 491. Suurin osa kerätyistä tiedoista pyrittiin si perustettiin vuonna lB92 toimimaan kau- saattamaan koodattavaan muotoon. Täten tie- pungin hyväntekeväisyystoiminnan keskusjär- dot köyhien sukupuolesta, siviilisäädystä, per- jestönä. Yhdistys otti käyttöön uudet tarkkara- heoloista, asuinpaikasta, asuinoloista, sosiaali- jaiset periaatteet Helsingin avustus- ja huolto- luokasta, veloista ja saaduista avustuksista työssä ja pyrki lopettamaan suunnittelematto- koskevat poikkileikkauksen omaisesti vain vuo- man "almujen jakamisen, joka oli vain edistä- sia 1903 ja 1904 eli ajankohtaa, jolloin hakijat nyt ammattikerjuuta ja muuta pyytämistä" ensi kertaa hakivat köyhäinapua. Juomista (Aström 1956, 27+). Yhdistykselle perustettiin koskevat tiedot on sen sijaan koottu koko siltä keskustoimisto, jossa pidettiin kirjaa avunano- ajalta, jolloin köyhät olivat yhdistyksen avus- jista ja heidän elinolojensa kehityksestä. Varsi- tuksen piirissä eli vuosista l903ja 1904 lähtien naisen toimintansa se aloitti vuonna 1893, ja aina jopa kansalaissotaan saakka. Juomista asiakirjoja kertyi lähes 7 000. koskeva aineisto on täten pitkittäisleikkaus Tutkittaessa Helsingin köyhälistön elinoloja köyhien alkoholin käytöstä koko sinä ajanjak- yhdistyksen laatimien asiakirjoj en pohj alta on sona ja a\taa laajemman kuvan juomisen pai- otettava huomioon seuraavat aineistoon liitty- kasta köyhäinapua hakeneiden elämäntavassa vät piirteet ja rajoitukset. Keskeinen rajoitus vuosisadan alun Helsingissä. on se, että kyseisen yhdistyksen toiminta, lä- hinnä raha- ja tarvikeavustukset, ei kata Hel- Raittät ja juomarit aineiston aalossa singin koko köyhäinhuoltoa. Muun muassa lai- toshoito ja sijoitushoito kuuluivat muiden or- Köyhäinavustusta hakevien alkoholin käyttö ganisaati,oiden alaisuuteen (Aström 1956, on ollut Yhdistyksen hyväntekeväisyyden jär- 27+). jestämiseksi tarkastajien erityisen kiinnostuk- Aineistolle on leimaa-antavaa se, että asi- sen kohteena. Asiakirjoista 52 7o:ssa on alko- akirjoja keränneet yhdistyksen tarkastajat oli- holin käyttöön liittyvä joko raittiutta tai juo- vat lähinnä ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuu- mista koskeva maininta. Koska asiakirjoista luvia naisia. Sven-Erik Aströmin mukaan aina- sai sellaisen vaikutelman, että hakijoiden alko- kin toiminnan alkuvaiheissa yhdistyksen jäse- holin käyttö oli tarkastajien erityishuomion net olivat ensisijaisesti kaupungin "seurapii- kohteena, ja tietoja aiheesta kerättiin myös reistä" eli yläluokasta, kun taas joidenkin mui- naapureilta, vuokranantajilta ja jopa poliisilta, den yhdistystenytimen muodostivat keskiluok- voidaan olettaa, että niissä tapauksissa, joissa kaiset naiset (Aström 1956, 275). Asiakirjat mainintaa juomisesta ei ollut, koko kotitalous heijastavat voimakkaasti aineiston kerääjien, oli todettu raittiiksi, vaikka sitä ei ollut kirjattu yläluokkaisten naisten, omaa asennetta juomi- asiakirjaan. seen, erityisesti työväestön ja alempien kansan- Raittiiden kotitalouksien osuus aineistosta kerrosten juomiseen. oli hyvin suuri. Kotitalouksista 64 7o:ssa ei Aineiston käsittelyssä on otettava huomioon asiakirjojen mukaan kukaan juonut (ks. tau- myös se, että asiakirjojen tiedot köyhistä kerät- lukko 1). Raittiisiin voidaan vielä laskea ne tiin kotitalouksittain eikä henkilöittäin. Haki- v ajaa 2 7o kotitalouksista, j oissa j oku oli j uonut jana oli useimmiten perheen äiti, joka antoi aiemmin, mutta sittemmin lopettanut. Raittii- tiedot koko perheestä. Tämän lisäksi yhdistyk- den kotitalouksien osuus oli täten kaksi kol- sen tarkastajat kävivät tarkastuskäynneillä ha- masosaa avustusta hakeneista. Vain kolmas- kijoiden kotona. Asiakirjat sisältävät myös tie- osassa kotitalouksista joku käytti alkoholia. toja asunnossa asuvista vuokralaisista, hyyry- Juomarit on aineistossa luokiteltu kolmeen läisistä, sekä huoneenvuokraajista. luokkaan: l) Juojonkin verran -luokkaan kuu- 305 Taulukko 1. Kotitalouksien alkoholin kulutus köyhäin- yhdessä juominen oli erittäin harvinaista ja apua ensi kertaa vuosina l903ja 1904 hakeneiden helsin- rajoittui vain muutamaan tapaukseen. Pari kiläisten keskuudessa koko avustusajanjaksona mainintaa on myös tapauksista, joissa hyy.y- alkoholin kulutus kotitalouksia läinen tai huoneenvuokraaja joi. lkm % Tapauksissa, joissa jompikumpi tai kum- matkin vanhemmat joivat, oli satunnainen joku on juonut B aikaisemmin 2 'Jonkin verran" -juominen yleisin juomisen as- kukaan eijuo 312 64 40 jokujuojonkin verran 69 t4 te. Alkoholia käyttävistä vanhemmista jokujuo runsaasti 69 l4 % joijonkin verran, 37 % heistäjoi runsaasti, kotitaloudessaonongelmajuomari 28 6 ja 17 % voidaan luokitella ongelmajuomareik- juomisen aste ei ole luokiteltavissa 5 I si. Vanhemmat olivat lopettaneet juomisen 5 yhteensä 491 101 7o:ssa tapauksista. Tapauksia, joissa lapset joivat, oli vähän, joten tilastollisten johtopäätösten tekeminen saattaa olla uskaliasta. Kiinnostavaa on kui- tenkin se, että kahdessa kolmasosassa tapauk- luivat ne tapaukset, joissa mainittiin, ettei joku sista, joissa lapset joivat, he sijoittuivat run- perheenjäsen ollut raitis ("är ej nykter") tai saasti juovien luokkaan. Ongelmajuomareita ei että joku heistä joi ("han/hon dricker"). Näitä lasten joukossa ollut lainkaan. satunnaisjuomareita oli koko aineistossa 14 Köyhäinapua hakevien raittiudessa ja juo- 7o:ssa kotitalouksista. 2) Juo runsaasti -luok- misen yleisyydessä oli selviä siviilisäätyjen vä- kaan kuuluivat ne tapaukset, joissa mainittiin lisiä eroja. Ilmeisesti muita raittiimpia olivat toistuvasti jonkun perheenjäsenen juomisesta naimattomat naiset (85 %) ja leskinaiset (79 ja annettiin ymmärtää.juomisen olevan runsas- %), ju vähiten raittiita olivat eronneet miehet ta ("hanlhon är en stor drinkare"). Kotita- (40 %). louksia, joissa joku joi runsaasti, oli koko ai- Eronneiden miesten juominen jakautui ta- neistossa 14 %.3) Ongelmajuomareiden luok- saisesti eri juomariluokkien välillä. Eronneista kaan kuuluivat ne tapaukset, joissa juominen miehistä 20 % joi jonkin verran, 20 % joi oli kontrolloimatonta ja aiheutti ongelmia yk- runsaasti ja 20 % edustaa ongelmajuomarei- sittäiselle hakijalle tai juomarin perheelle. On- den luokkaa. Ongelmajuomareiden osuus on- gelmajuomareita oli 6 7o:ssa koko aineiston kin suurin juuri tässä ryhmässä. kotitalouksista. Naimattomien miesten j uomisessa painottuu Asiakirj oj en kerääj ät j a kotikäyntej ä tekevät runsaasti juovien osuus. Runsaasti juovia nai- tarkastajat kirjasivat tarkkaan sen, ketkä per- mattomia miehiä oli aineistossa30 o/", kun taas heenjäsenet joivat. Seuraavat tiedot perheen ongelmajuomareita oli vähän, vain 4 o/o nai- sisäisesti juomisesta koskevat kotitalouksista mattomista miehistä. sitä vajaata kolmasosaa, jossa joku käytti alko- Aviomiehist^ +6 % oli raittiita, 19 o/o joi holijuomia. jonkin verran, 19 % joi runsaasti ja 16 % oli Sukupuoleltaan alkoholin kuluttajat olivat ongelmajuomareita. Aviovaimojen joukossa pääasiassa miehiä. Kotitalouksissa, joissa joku raittiita oli enemmän (60 %), jonkin verran joi, juomari oli 72 7o:ssa tapauksista yksin mies juovia yhtä paljon kuin aviomiehissä (20 %), ja 20 7o:ssa tapauksista yksin nainen. Kotita- runsaasti juovia oli vähemmän (13 %), samoin louksista, joissa alkoholia käytettiin, juomarei- ongelmajuomareita (7 %). na olivat 9 7o:ssa sekä mies että nainen. Runsas juominen oli yleistä erityisesti kah- Perheessä yleisin juomari oli perheen isä. dessa yksin elävien miesten ryhmässä: eronnei- Niistä tapauksista, joissa perheessä joku joi, den ja naimattomien miesten. Ongelmajuomi- juomari oli 7l 7o:ssa perheen isä. Juomari oli nen oli yleisintä eronneiden miesten ja avio- perheen äiti 16 7o:ssa tapauksista. Sekä per- miesten keskuudessa. Naisilla yksin eläminen heen isä että äiti joivat 5 7o:ssa tapauksista. on tämän aineiston valossa useimmiten johta- Lapset joivat 5 7o:ssa niistä perheistä, joissa nut raittiuteen. Naimattomat naiset ja lesket joku kotitaloudessa joi. Vanhempien ja lasten olivat selvästi raittiimpia kuin aviovaimot.

306 Aineiston ammattiryhmittäinen tarkastelu K aupungino s ien u ölis et er ot on naisten kohdalla ongelmallista. Suurin osa alk o h olin kulutuk s e s s a köyhäinapua hakeneista naisista on määritelty ammatiltaan kotirouviksi tai leskiksi. Kodin Vuosisadan vaihteen Helsinkiä koskevissa ulkopuolella työssä käyvien naisten osuus on keskeisissä töissä, Heikki Wariksen Pitkänsil- aineistossa hyvin pieni. Täten naisten työ si- lan pohjoispuolen työläiskaupunginosien syn- joittui ensisijaisesti kotitalouden piiriin, eikä tyä koskevassa tutkimuksessa (Waris 1932 ja siihen pystytä käyttämään samoja luokituksia 1934) sekä Sven-Erik Aströmin Helsingin mur- kuin miesten työhön, joka voidaan määritellä rosvaiheita käsittelevässä historiallisessa esitte- melko tarkasti ammattiryhmän ja ammattitai- lyssä (Aström 1956), on mainintoja kaupun- don perusteella. ginosien välisistä eroista alkoholin kulutukses- Kodinhoidon lisäksi monilla kotirouvilla oli sa. Näiden töiden mukaan alkoholijuomien epäsäännöllisiä tuloja käsitöistä, siivouksesra runsas ja jopa yletön käyttö oli tällöin keskitty- ja pyykinpesusta. Nämä työt toivat perheelle nyt Helsingissä työläiskaupunginosiin, erityi- lisätuloja ja olivat työttömyysaikoina perheen sesti Pitkänsillan pohjoispuolen uusiin työläis- perustuloja. Leskien tapauksessa näiden epävi- kaupunginosiin. rallisten töiden määrä yleensä kasvoi ja niistä Heikki Waris teki johtopäätöksensä alkoho- tuli perheen perustoimeentulon tärkeä osa köy- lin kulutuksen vaihtelusta kaupungin eri osien häinavun ja lasten mahdollisten tulojen lisäksi. välillä vertaamalla raastuvanoikeudessa vuosi- Aineistossa on vaikea rajata erikseen koti- na 1900 ja l90l käsiteltyjen juopumusrikosten rouvia ja leskiä. Osa kotirouvista leskeytyi vuo- rikoksentekijöiden asuinosoitteita. Wariksen sien 1903 ja l90a jälkeen ja heidän juomistaan mukaan juopumusrikoksen tekijöitä oli Pitkän- koskeva aineisto saattaa koskea heidän leskey- sillan pohjoispuolella selvästi enemmän kuin tymisensä jälkeistä aikaa. Täten kotirouvia keskustan kaupunginosissa. Korkeimmat suh- koskeviin arvioihin sisältyy myös vuosien 1903 deluvut löytyivät kaukaisimmilta seuduilta, ja 1904 jälkeen leskeytyneitä naisia koskevia kuten Hermannista, Toukolasta ja Vallilasta. tietoja. Wariksen antama kuva väkijuomien ylettö- Naisista raittiimpina ryhminä erottuivat mästä käytöstä Pitkänsillan pohjoispuolella tu- palveluammateissa toimivat (86 %)ja ulkotyö- lee kyseenalaiseksi, kun tarkastellaan kaupun- läiset (86 7o), tosin näiden ryhmien osuus koko ginosien välisiä eroja alkoholijuomien saata- aineistosta on kovin vähäinen. Leskistä raittii- vuudessa vuosisadan vaihteen Helsingissä. Pit- ta oli 78 7o. Leskistä joi jonkin verran g o/o, känsillan pohjoispuolella sijaitsevat ryöläiskau- runsaasti l0 % ja ongelmajuomareita oli 3 "/o. punginosat olivat nimittäin tässä suhteessa Naisista yleisimmin alkoholia käyttivät koti- huomattavasti huonommassa asemassa kuin rouvat, joista l0 % oli ongelmajuomareita. muut kaupunginosat. Helsingin silloinen alko- Kotirouvista raittiita oli 57 %o, jonkin verran holipolitiikka tähtäsi alkoholijuomien anniske- joi 20 7o ja runsaasti 14 o/o. lu- ja vähittäismyyntipaikkojen lukumäärän Miehistä raittiimpia olivat käsityöläiset (66 asteittaiseen rajoittamiseen. Nämä rajoitukset %). Jonkin verran juovien luokkaa edustivat koskivat erityisesti Pitkänsillan pohjoispuolen yleisimmin ammattitaidottomat työläiset (20 työläiskaupunginosia. 7o). Runsaampaan ja ongelmia aiheuttavaan lBOO-luvun viimeisinä vuosikymmeninä al- juomiseen olivat taipuvaisimpia ammattitaitoi- kaneet alkoholipoliittiset toimenpiteet rajoitti- set työläiset, joista lähes kolmasosa kuului run- vat aste asteelta alkoholijuomien saatavuutta saasti juoviin (19'/") tai ongelmajuomareihin Pitkänsillan pohjoispuolella. Anniskeluoikeu- (r2 %). det lakkautettiin alueella vuonna lBB4, minkä Miesten kohdalla ammattitaitoinen ja luul- jälkeen lähes kaikki kaupungin lailliset kapakat tavasti myös korkeampaa palkkaa nauttinut sijaitsivat suhteellisen ahtaalla alueella kau- työväki joi muita ammattiryhmiä yleisemmin. pungin keskustassa (Aström 1956, 236). Vähit- Runsaasta j uomisestaan perinteisesti kuuluisat täismyynnin rajoitukset etenivät seuraavasti: käsityöläiset (Haapala 1986, 167) osoirtautui- Ensin lakkautettiin paloviinan myynti Pitkän- vat sen sijaan varsin raittiiksi joukoksi. sillan pohjoisenpuol.irisu kaupunginosissa.

307 Taulukko 2. Kotitalouksien alkoholin kulutus eri kaupunginosissar köyhäinapua ensi kertaa vuosina 1903 ja 1904 hakeneiden helsinkiläisten keskuudessa koko avustusajanjaksona alkoholin Kruunun- Kluuvi Kamppi Punavuori Ullan- Etu-Töölö Alppi- Sörnäinen kulutus haka linna harju /o joku on juonut 2 2 5 4 aikaisemmin

kukaan ei jro 82 90 66 62 55 73 66 77 74 s2 36 joku juo jonkin t2 t2 22 rB t2 t4 5 12 27 verran joku juo runsaasti 6 10 t2 l0 t4 t2 t7 IB 2l 1B 27 kotitalou- dessa on I 3 9 2 6 IB I ongelma- juomari yhteensä 100 100 100 99 l0l 101 100 l0l 100 100 99 tapauksia t7 l0 9l 87 22 26 94 t7 l9 60 ll I Tarkastellaan vain niitä kaupunginosia, joissa köyhäinapua hakeneita oli vähintään kymmenen.

Sen jälkeen kiellettiin värjätyn viinan myynti hakeneista kotitalouksista 90 o/" oli raittiita alueella (Waris 1934,70-71). Lopulta kesä- Kluuvissa ja 82 % Kruununhaassa. Huomat- kuun alussa 1903 alkoholijuomien myyntikielto tavan raittiita olivat myös Alppiharju ja Etu- Pitkänsillan pohjoispuolella ulotettiin myös Töölö sekä yllättävää kyllä huonomaineinen olueen (Waris L934,72). Näin ollen pohjoisen Sörnäinen, joissa raittiita oli noin 75 % köy- uusista työläiskaupunginosista tehtiin Helsin- häinavun hakijoista. Kalliossa, Kampissa ja gin sisällä raittiusvyöhyke, jolla alkoholijuo- Punavuoressa raittiita hakijoita oli noin kaksi mien anniskelu^ja vähittäismyynti oli koko- kolmasosaa. Vähiten raittiita olivat Hermanni naan kielletty (Aström 1956, 282). (52 %) ja erityisesti Vallila (36 %). Näiden havaintojen jälkeen on kiinnostavaa Runsaasti alkoholia käyttäviä oli selvästi tarkastella kaupunginosien välisiä eroja alko- eniten Vallilassa (27 %). Sörnäisissä, Herman- holin kulutuksessa köyhäinapua hakeneiden nissa, Alppiharjussa ja Kalliossa runsaasti juo- muodostaman empiirisen aineiston valossa. via oli noin 20 %. Ongelmajuomareita oli mui- Aineistohan koskee ajankohtaa, jolloin alkoho- ta kaupunginosia selvästi enemmän Herman- lipoliittiset rajoitukset tulivat tiukimmillaan nissa (18 %). voimaan Pitkänsillan pohjoispuolella. Heikki Wariksen antama kuva alkoholijuo- Yleisilmeeltään köyhäinapua hakeneet hel- mien ylettömästä käytöstä Pitkänsillan poh- sinkiläiset olivat paria poikkeusta lukuun otta- joispuolella ei tämän aineiston pohjalta saa matta eri kaupunginosissa varsin raittiita, ja täyttä vahvistusta. Pitkänsillan pohjoispuolen alkoholin kulutus oli eri kaupunginosissa mel- työläiskaupunginosista Kallio, Alppiharju ja ko samankaltaista (ks. taulukko 2). Tämän Sörnäinen osoittautuivat hyvinkin raittiiksi. aineiston valossa raittiimpia kaupunginosia Ne eivät poikenneet erityisesti kantakaupungin olivat Kluuvi ja Kruununhaka. Köyhäinapua työläiskaupunginosista, Kampista ja Punavuo-

308 resta, eivätkä myöskään Ullanlinnasta tai Etu- leskille usein välttämätön tulonlähde. Niiden Töölöstä. Kaukaisemmissa kaupunginosissa, leskien asema, joilta köyhäinapu evättiin, usein Hermannissa ja Vallilassa, juominen kuitenkin oletetun alkoholin käytön tähden, olikin erityi- oli, kuten Waris totesi, melko runsasta. sen vaikea. Alkoholia käyttävät lesket edustivat naisten

K elu olli s et j a kela ott om at keskuudessa kaikkein selvimmin nopeaa sosi- häyhäinauun hakijat aalista laskua. He joutuivat muuttamaan usein halvempiin ja huonomaineisempiin kaupun- Aineistosta kerättiin edellä esitelty-len.juomi- ginosiin. Viinaan ja mahdollisesti myös moraa- sen yleisyyttä koskevien tietojen lisäksi kaikki littomaan elämään langenneiden leskien koh- juomista koskevat kommentit vuodesta 1903 ja talot kuvattiin asiakirjoissa tarkkaan kuin vas- vuodesta 1904lähtien. Näitä kommentteja tar- tapainoksi niiden kunniallisten leskien taiste- kastellessa nousevat ylikorostettuun asemaan lulle, jotka elättivät perheensä sukankutomisel- aineiston runsaimmin juovat hakijat. Raittiista la, pyykinpesulla ja köyhäinavustuksella: kotitalouksista ei ole joko lainkaan juomista koskevaa mainintaa tai niistä mainitaan erityi- "Hänen edesmennyt miehensä (teki itsemurhan, E.P.) sesti, ettei kukaan juo. oli taitava laatoittaja. Syvästi liikuttuneena leski kertoo joutuneensa luopumaan kodistaan ja panttaamaan koko Raittius keskei- on oletettavasti ollut melko omaisuutensa. Pari viikkoa sitten hän vuokrasi Kalliosta nen peruste köyhäinavun antamiseen. Kaikista Toinen linja 1:stä pienen kaupan 15 markan kuukausi- hakijoista 37 % jäi ilman apua tai heidän vuokralla, jossa hän myy maitoaja leipää. Terveystarkas- avustustaan lykättiin. Lähes puolessa näistä taja on nyt julistanut kaupan terveydelle vaaralliseksi ja tapauksista (48 %) oli tarkastuksissa havaittu sulkenut sen." (1904) jonkun "Leski on viime syksystä lähtien omistanut kahvilan kotitaloudesta käyttävän alkoholia. Vallila 3:ssa, elänyt kaikessa suhteessa kevytkenkäistä Tyypillinen maininta yhdistyksen asiakirjoissa elämää ja käyttänyt suuressa määrin väkeviä. Lapsia hän "kelvollisesta" köyhäinavun hakijasta, jolle pahoinpitelee, ja he joutuvat kärsimään puutetta kaikes- apua myös annettiin, oli seuraavanlainen: ta."( 1908) "Hän on raitis, kunnollinen ja työteliäs, mutta juomisesta, joka avun tarpeessa." Yhdistys siis pyrki kanavoi- Selvimpiä esimerkkejä ai- maan köyhäinapua "kunnon" köyhille, ja kes- heutti sosiaalisia ongelmia, löytyi kuitenkin keinen piirre köyhien kunnollisuuden määritte- miesten keskuudesta. Palkkatulojen ehtyessä, lemisessä oli raittius. muun muassa työttömyyden aikana, ongelma- juomiseen Asiakirjoissa alkoholin käyttö oli erityishuo- juomarit hankkivat rahaa muilla mion kohteena. Osittain maininnat juomisesta keinoilla, kuten panttaamalla perheen omai- on myös tulkittava tietojen kerääjien ja heidän suutta. Panttaaminen oli tosin tänä aikana var- käyttämiensä tiedonlähteiden, lähinnä nykyis- sin yleinen tulonhankintamuoto väliaikaisessa Perheenpään juo- tenja entisten naapureiden sekä huoneenvuok- rahapulassa. ongelmallinen minen useinkaan katkaissut perheen avus- raajien, asenteiksi. Useasti toistuva esimerkki ei tuksensaantia, jos vaimo tai lapset eivät rat- juomiseen kohdistuvasta asenteellisuudesta on juomaan. venäläissyntyisten hakijoiden juomisen erityi- kenneet nen tarkkailu. Kun venäläissyntyinen köyhä haki köyhäinapua, häneen kohdistuivat voi- Yletöntä juomista aai raitista elämää makkaat epäilykset, vaikka mitään ilmitodis- Helsingissä tusta hänen alkoholin käytöstään ei pystytty löytämään. Ensimmäisen teollistumis- ja kaupungistu- Toinen esimerkki asenteellisuudesta on les- misvaiheen alkoholioloista Suomessa on saata- kien ja leskeytyneiden naisten alkoholin käytön villa vähän empiirisiin aineistoihin perustuvaa erityinen tarkkailu. Leskeytyminen oli vuosisa- tietoa. Sanomalehdissä ja raittiushenkisissä dan vaihteen Helsingissä hyvin keskeinen köy- pamfleteissa viime vuosisadan lopulla ja tämän hyysloukkuun putoamisen syy. Perhettä ei ky- vuosisadan alussa annettiin tilanteesta sellai- etty elättämään pelkällä käsityöllä ja pyykin- nen kuva, että väkijuomien käyttö oli erityisen pesulla, joten köyhäinavustusten saaminen oli runsasta kaupungeissa, varsinkin työväestön

309 keskuudessa. Tätä käsitystä eivät alkoholikysy- holioloista kyseisenä aikana. Samalla voidaan mystä tutkineet tiedemiehet pyrkineet tilastol- asettaa kyseenalaiseksi ne laajalle levinneet lisesti kumoamaan vaan pikemminkin vahvis- stereotyyppiset käsitykset, joiden mukaan teol- tamaan. listumisen ja kaupungistumisen myötä alkoho- Helsingin alkoholioloja koskevissa kuvauk- lin kulutus olisi Suomessa kehittynyt erityisen sissa nämä asenteet nousevat selvästi esille. ongelmalliseksi. Aströmin käyttämien lähteiden mukaan "Hel- Tämän aineiston tarkastelun pohjalta voi- sinki kuului luonnollisesti juoppoustilaston daan todeta, että köyhyys ja juoppous eivät mukaan niihin kaupunkeihin, joissa juoppous kulkeneet käsi kädessä vuosisadan alun Helsin- eniten rehoitti". Waris puolestaan keskittyi to- gissä, eikä alkoholin kulutus kaupungin työ- distamaan, että juominen oli Helsingissä työ- läiskaupunginosissa ollut erityisen runsasta ei- väestön keskuudessa erityisen runsasta (1934, vätkä juomatavat ylettömiä tutkittuna ajan- 75): kohtana. Köyhäinapua hakeneet kotitaloudet olivat yleisimmin täysraittiita, ja ongelmajuo- "Työläismaailmassa vallitsevaan yleiseen juomata- mareiden osuus oli aineistosta hyvin pieni koko paan ja juovutusjuomien helppoon saantiin perustuva sinä ajanjaksona, jona kotitaloudet köyhäina- alkoholijuomien käyttö oli Pitkänsillan poh- pua hakivat. Täten kotitalouksien elämänta- joispuolella vuosisadan vaihteen tienoilla y I e tön t ä ja paa leimasi ensisijaisesti raittius eikä alkoholi- ilmeisesti myöskin suhteellisesti suurempaa kuin muualla Helsingissä." juomien kulutus. Yhdistyksen asiakirjat antavat tietoja myös Wariksen päätelmät Helsingin alkoholiolois- juomisen paikasta eli siitä, tapahtuiko juomi- ta perustuivat kolmenlaisiin aineistoihin: haas- nen kotona vai kapakassa. Kapakkajuomisen tatteluihin, sanomalehtitietoihin ja raastuvan- merkitystä korostetaan puhuttaessa teollistu- oikeuden pöytäkirjoihin. Vuosisadan vaihteen miskauden alkoholin käytöstä (Waris 1934,64; juomatapoja hän kuvaa haastateltaviensa suul- Haapala 1986, 165). Helsingin tapauksessa tä- la; he muistelevat elämänmenoa parin vuosi- mä ei kuitenkaan pitäne paikkaansa ainakaan kymmenen takaisessa Helsingissä ja toteavat kaikkien kansanosien kohdalla. Vuosisadan juomisen olleen tällöin jatkuva riesa. Tätä kä- vaihteen Helsingissä kaikki lailliset kapakat sitystä vahvistavat myös Wariksen siteeraamat sijaitsivat keskustan paremmissa kortteleissa, sanomalehdet, joista erityisesti työväenlehdet ja niistäkin suuri osa oli "herrasluokan" ravin- arvostelivat ankarasti työväestön juomista. toloita, kahviloita tai hotelleja (Aström 1959, Näiden varsin asenteellisten aineistojen li- 3-4).Täten kuva, jonka mukaan aineiston säksi Waris käytti aineistonaan Helsingin raas- köyhäinapua hakeneiden juomisesta suurin osa tuvanoikeuden pöytäkirjoja vuosilta 1900 ja ei tapahtunut kapakass a vaar, kotipiirissä, tun- 1901. Niistä hän poimi juopumusrikoksista tuu uskottavalta. Empiirinen aineisto tukee tuomittujen asunto-osoitteet ja tarkasteli näi- näin ajatusta siitä, että kapakassa juominen ei den tietojen pohjalta alkoholijuomien käytön vuosisadan alun Helsingissä kuulunut niin- yleisyyttä eri osissa Helsinkiä. Hän tuli siihen kään työväestön vaan ensisijaisesti parempi- tulokseen, että Pitkänsillan pohjoispuolen työ- osaisten yhteiskuntaluokkien juomatapoihin. läiskaupunginosissa juominen oli selvästi run- Juomisen paikka oli köyhäinapua hakenei- saampaa kuin muualla Helsingissä. den tapauksessa yleisimmin kotipiiri. Kotona Yhdistyksen hyväntekeväisyyden j ärj estämi- juominen oli periaatteessa yksityisyyden piiriin seksi keräämistä asiakirjoista vuosilta 1903 ja kuuluvaa. Vuosisadan vaihteen asuminen ei 1904 koottu aineisto antaa toisenlaisen kuvan kuitenkaan tuntenut nykyisiä yksityisyyden ra- alkoholijuomien käytöstä vuosisadan alun Hel- joja(Waris 1932, 256-264). Kotona juominen singissä kuin aikakauden sanomalehtikom- kantautui ahtaissa asunnoissa nopeasti naapu- mentit, raittiusliike tai aihetta käsitelleet tutki- reiden tietoon. Paitsi juovuksissa esiintymistä jat. Tutkimalla alkoholikysymystä tähän asti kotosalla tai pihapiirissä naapurit tarkkailivat käyttämättömien ja tarkkaan paikannettujen myös alkoholijuomien kotiin kantamista. historiallisten aineistojen valossa voidaan Alkoholijuomien käyttö ei vuosisadan alun muodostaa uudenlainen kuva Helsingin alko- Helsingissä tunnu tämän aineiston valossa ol-

310 leen vapaata ja yleistä, vaan varsin tiukkaan heten.Suomen Vankeinhoitomiesten Yhdistyksen Muis- raiattua ja ympäristön tarkkailemaa. Paitsi hy- toonpanoja XV (1900), 68-91 Kantele, Väkijuomain vaikutus rikollisuuteen väntekeväisyysyhdistyksen rouvat myös piha- Juho: Suomessa. Raittiuden Ystävien kirjasia, II sarja, N:o 10. piiri, naapuristo ja huoneenvuokraajat sekä 1903 oletettavasti poliisi muodostivat tiukan alkoho- Magnusson, Lars: Drinking and the Verlag System lin käyttöä tarkkailevan ja kontrolloivan ko- 1820-1850: The significance of taverns and drink in The Scandinavian neiston. Eskilstuna before industrialization. Economic History Review, Vol. XXXIV, No. l, l9BG keränneistä yhdistyksen Suurin osa tietoja Peltonen, Matti: Viinapäästä kolerakauhuun. Helsinki tarkastajista ja tietoja antaneista naapureista 1988 lienee ollut naisia. Täten Yhdistyksen hyvänte- Sulkunen, Irma: Raittius kansalaisuskontona. Rait- keväisyyden järjestämiseksi keräämät asiakir- tiusliike ja järjestäytyminen 1870-luvulta suurlakon jäl- jat kertovat omaa tarinaansa myös vuosisadan keisiin vuosiin. Historiallisia tutkimuksia 134. Jyväskylä 1986 ristiretkestä vä- alun raittiushenkisten naisten Sulkunen, Irma: Naisten jä{estäytyminen ja kaksija- kijuomia vastaan (Sulkunen 1987, 158-162). koinen kansalaisuus. Teoksessa: Alapuro, Risto & Liika- Kiinnostavaa on havaita, että kaikkein kiivain- nen, Ilkka & Smeds, Kerstin & Stenius, Henrik (toim.): ta ja moralisoivinta kritiikkiä saivat osakseen Kansa liikkeessä. Vaasa 1987 ja alkoholia käyttävät yksinäiset ja leskeytyneet Sulkunen, Irma & Alapuro, Risto: Raittiusliike työ- väestön järjestäytyminen. Teoksessa: Alapuro, Risto & naiset, joiden oikeastaan alkoholin käyttö oli Liikanen, Ilkka & Smeds, Kerstin & Stenius, Henrik varsin harvinaista. (toim.): Kansa liikkeessä. Vaasa 1987 Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Hel- Kirjallösuus singin Pitkänsillan pohjoispuolelle I. Helsinki 1932 Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Hel- Brun-Gulbrandsen, Sverre: Drinking habits in Nor- singin Pitkänsillan pohjoispuolelle II. Helsinki 1934 way. In: Skog, Ole-Jorgen & Waahlberg, Ragnar (eds.): Voionmaa, Väinö: Yhteiskunnallinen alkoholikysy- Alcohol and drugs: The Norwegian experience. Oslo mvs. Porvoo 1925 l988 A.t.ö-, Sven-Erik: Kaupunkiyhteiskunta murrosvai- Haapala, Pertti: Tehtaan valossa. Teollistuminen ja heessa. Teoksessa: Helsingin kaupungin historia, osa työväestön muodostuminen Tampereelle l820-1920. IV:2. Helsinki 1956 Historiallisia tutkimuksia 133. Vammala 1986 Aström, Sven-Erik: Kapakasta raittiuskahvilaan van- Helenius, Matti: Alkoholikysymys. Helsinki 1902 hassa Helsingissä. Alkoholipolitiikka 24(1959):4, Kantele,Juho: Spritdryckernas inflytande pä brottslig- 146-151.

English Summary

Eeaa Pyöröki: Alkoholin kulutus ia häyhöönapu 1900' areas norrh of the Pitkäsilta bridge. luaun alun Helsöngissä (Alcohol consurnptöon and poor This study looks at the connection between poverty relief in early 20th century Helsinki) and alcohol consumption in early 20th century Helsinki In early 20th century alcohol consumption in the light of documents collected by Finland's national was extremely low, and attitudes towards it were strict. federation of charity organizations. In general, those The temperance movement was strongest at that time, Helsinki inhabitants who applied for poor relief in 1903 and the press featured a lively discussion on the harmful and 1904 for the first time were relatively temperate. effects of alcohol and the misery caused by drinking, Temperate households accounted for two-thirds of the particularly among the working class. These attitudes total applicants. Only one-third of the applicants used were supported by research carried out on the subject at alcohol. The drinkers were classified in three categories: the time. Later research on the alcohol situation in those who drank a little ( 14 7o of households), those who Helsinki sought to show that alcohol problems were most drank a lot (14 %) and problem drinkers (not more than widespread at the end of last century and at the begin- 6%). ning of this century. It was further maintained that Apart from a few exceptions there were no significant excessive alcohol consumPtion, immoderate drinking dillerences in alcohol consumption between various parts habits and drunkenness were particularly prevalent in of the city. Thus, in the light of this material it cannot be working class districts of the city, especially in the new said that excessive alcohol consumption and immoderate drinking habits characterized working class life in early Alkoholipolitiikka vol. 53: 304-311, 19BB 20th century Helsinki. 3l I