Entisajan aito nautinto Ylä-Savon Lauantai-iltapäivän hetki yläsavolaisessa museot maalaistuvassa oli lähes harras. Useasta sukupolvesta koostuva perhe istui penkeillä pöydän ääressä ja nautti päivällistä. Päivän aikana Alapitkä naiset olivat leiponeet joko kohotettua ohrarieskaa Varpaisjärvi tai ohuempaa nyrkkirieskaa. Sitä syötiin nyt Hepola Hevosajoneuvomuseo Varpaisjärven kotiseutumuseo Varpaisjärven Pullomuseo Suomen asutusmuseo lämpimänä ja sulava voi valui sormia pitkin aina ranteeseen saakka, kunnes piti lipaista kielellä Kotiseututalo voinoro pois. Tarjolla oli usein myös kokkelipiimää ja Kuopioon Sonkajärvi marjapuuroa. Illalla aikuiset joivat vielä saunakahvit päivällä leivotun vehnäsen kera ja lapset saivat kylmää maitoa. Juhani Ahon museo Juhani Luontomuseo Kirkkomuseo Kotiseutumuseo Postimerkkimuseo Panimomuseo Sitten kellahdettiinkin yöpuulle. Sonkajärvi Ohrarieskan teko-ohje: Vieremä ½ l vettä Lapinlahden taidemuseo

50 g hiivaa Lapinlahti 3 dl ruisjauhoja Museo Halosen Eemil ½ l piimää 1 rkl suolaa Kajaaniin ohra- ja ruisjauhoja

Tee näin: Laita illalla löysä juuri. Lisää aamulla

suola ja haalea piimä. Alusta ohra- ja ruisjauhoilla. Aholan talomuseo Taikina saa olla melko löysää. Kohota taikina ja leivo sitten leiviksi. Nostata jonkun aikaa ja voitele Kotiseutumuseo piimällä. Paista rasakassa uunissa kypsiksi. Rieska on silloin kypsä, kun pohja kumisee rystysillä

Vieremä koputellessa. Iisalmi Lepikon torppaLepikon Pielavesi Kotiseutumuseo Kiuruvesi Keitele Kotiseutumuseo Aitojen ihmisten Ylä-Savo

Vieremä Ylä-Savo käsittää kutakuinkin vuonna 1627 Vieremä perustetun Iisalmen entisen pitäjän alueen, jonka Kiuruvesi Sonkajärvi kuntia nykyään on yhteensä seitsemän; Iisalmi, Kiuruvesi Sonkajärvi Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Alkujaan alueesta käytettiin nimitystä IisalmiIisalmi Pohjoisin Savo, mutta sotavuosien jälkeen vuonna 1948 kuntien välisen yhteistyön viritessä, perustettiin Lapinlahti Ylä-Savon taloudellinen neuvottelukunta ja samalla Lapinlahti hahmottui Ylä-Savoksi nimitetty alue, joka ei ole Pielavesi Pielavesi erillinen maakunta vaan maakunnan osa. Keitele

Ylä-Savo on viimeisimpiä vehmaita alueita Keitele mentäessä kohti karumpaa pohjoista. Maiseman sielu on järvet, joiden rantoja reunustavat lehtimetsät tai peltoviljelmät. Ylä-Savossa eletään kahden suurvesistön, Saimaan ja Päijänteen, latvavesillä. Vesireittejä pitkin pääsee Itämerelle saakka. Ylä-Savo -faktoja: Vedenjakajina toimivat Savon- ja Karjalanselät. • Asukkaita 57 688 (31.12.2011) • Ikäjakauma Arki-iloa elämänmenoon tuo aito savolainen 0-14 v. 8 800, 15-64 v. 35 826, 65-v. 13 062 mentaliteetti: välittömyys, lupsakkuus ja hersyvä • Väestön keski-ikä 43,6 – 48,7 vuotta • Ylä-Savon seutukunnan %-osuus koko Pohjois- huumori. Alueen rikkaus on myös savolainen Savosta kielentaitamus. Murteen tunnusmerkki on runsas - maidontuotanto 56,2 kuvailevien sanojen ja sanontojen käyttö. - viljelty pelto 53,4 - aktiivitilojen määrä 46,5 - alkutuotannon työpaikat 46,3 - kokonaispinta-ala 39,6 Alapitkä Varpaisjärvi Hevosajoneuvomuseo Hepola Hevosajoneuvomuseo Varpaisjärven kotiseutumuseo Varpaisjärven Pullomuseo Suomen asutusmuseo Kotiseututalo Kuopioon Sonkajärvi Juhani Ahon museo Juhani Luontomuseo Kirkkomuseo Kotiseutumuseo Postimerkkimuseo Panimomuseo Lapinlahden taidemuseo Lapinlahti Eemil Halosen Museo Halosen Eemil

Kajaaniin Aholan talomuseo Kotiseutumuseo Vieremä Iisalmi Lepikon torppaLepikon Pielavesi Kotiseutumuseo Kiuruvesi Keitele Kotiseutumuseo Iisalmi Iisalmi Juhani Ahon museo Kirkkomuseo

Juhani Ahon museolla pääset tutustumaan 1800-luvun pappilan miljöö- Kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1779 valmistuneella Kustaa Aadolfin seen ja kansalliskirjailijamme elämään. Vanhat esineet kiehtovine tarinoi- kirkolla. Museon näyttely kertoo vuonna 1627 perustetun Iisalmen neen vievät sinut hetkeksi matkalle menneisyyteen, aikaan jolloin öljylam- seurakunnan vaiheista nykypäivään saakka. Näyttelyn helminä voitaneen put saapuivat pirtteihin... pitää mm. vuonna 1627 Tukholmasta hankittua kirkonkelloa sekä Johan Fredrik Scheidermanin 1780-luvulla maalaamia lehterin kaide- Kirjailija Juhani Aho (1861–1921) asui Mansikkaniemellä vuosina 1865– maalauksia. 1876. Ahon isä Theodor Brofeldt, joka tunnettiin Iisalmessa ”Ukko Brofeldtinä”, toimi Iisalmen seurakunnan pappina 55 vuotta. Kustaa Aadolfin kirkon lehtereiden kaidemaalaukset paljastuivat vuon- na 1926 kirkon korjaustyön yhteydessä. Kunnostuksen jälkeen osa Vuonna 1958 avatun museon esineistö on koottu Ahon suvulta ja sijoitettiin uusittuihin lehterikaiteisiin ja loput viisi kirkon museohuo- Iisalmen pappilasta. Työhuoneessa on esillä Aholle kuuluneita esineitä, neeseen. Maalauksia luultiin aiemmin Mikael Toppeliuksen tekemiksi, mm. kirjoituskone, -tuoli ja -pöytä. Salissa on esillä erikoisuutena Juha- mutta viimeisin tutkimus on määrittänyt tekijäksi ruotsalaissyntyisen ni Ahon polkupyörän rekisteriote. Aho oli ensimmäisiä polkupyöräilyn koristemaalarin Johan Fredrik Scheidermanin, joka suoritti kirkossa harrastajia Suomessa. Museon pihapiirin rakennukset ovat 1840-luvul- maalaustöitä vuosina 1785 ja 1788. ta. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi mm. aittoja, väentupa, tuuli- mylly ja Koljonvirralta siirretty sota-aitta.

Avoinna: 15.5.–31.8. klo 10–18 päivittäin. Muina aikoina sop. mukaan. Avoinna: 10.6.–20.8. ma-pe klo 11–17. Muina aikoina sop. mukaan.

: Pääsymaksu: vapaa pääsy Yhteystiedot:

Pääsymaksu Yhteystiedot: Iisalmen kaupunki Aikuiset 3 €. Lapset, opiskelijat, Juhani Ahon museo Kirkkomuseo Iisalmen seurakunta työttömät ja eläkeläiset 2 €. Ouluntie 37, 74120 Iisalmi Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi Ryhmät (min. 15 hlöä) 2/1,5 €. p. 040 489 4026 p. 044-7335 204 (017) 83 351 Ylläpitäjä:

www..iisalmi.fi/juhaniahon museo www.iisalmenseurakunta.fi Ylläpitäjä:

Ylläpitäjä: Iisalmen kaupunki/kulttuuritoimi Iisalmi Iisalmi Ylä-Savon Kotiseutumuseo Iisalmen Luontomuseo

Ylä-Savon Kotiseutumuseo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla aivan Iisalmen Luontomuseossa voit tutustua yläsavolaiseen luontoon ja kaupungin keskustan tuntumassa. Vanhan päärakennuksen sydän on eläimiin. Museo sijaitsee Iisalmen kulttuurikeskuksen alakerrassa, aivan noin 300 vuotta vanha savutupa. Alueella on lisäksi eri puolilta Ylä- kaupungin keskustassa. Näyttelytilaa on kokonaisuutena noin kaksi- Savoa siirrettyjä aittoja, navetta, nuottakota, sepän paja ja tuulimylly. sataa neliötä, josta osa on varattu erilaisten näytteiden ja kokoelmien säilytystilaksi. Museolle on arkistoitu paljon näytteitä: 40 000 kasvia, Museossa voit tutustua talonpoikaiskulttuuriin sekä erityisesti maan- yli 40 000 nisäkäsnäytettä, perhosia, tutkimuseripainoksia sekä muuta viljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen liittyvään esineistöön. Lisäksi materiaalia kymmeniä tuhansia näytteitä. esillä on säätyläiskodin kalusteita, käsityöläisten työvälineitä ja raha- kokoelma. Alakerrassa kerrotaan myös kansallisrunoilija Runebergin Museolle on rakennettu dioraamoja Ylä-Savon luontobiotoopeista. tunnetuksi tekemästä Koljonvirran taistelusta vuonna 1808. Sotahuo- Vitriineiden sisälle on siirretty pala maata, ja sinne tyypillisimmät eliöt. neessa kerrotaan valokuvin ja tekstein Iisalmesta toisen maailmanso- Näet kauniita valkovuokkoja, liito-oravan omassa elinympäristössään, dan aikana. Esillä on myös sotilaiden, lottien ja kotirintaman elämään ruokailemassa olevan saukon sekä paljon muuta. liittyvää esineistöä. Avoinna: ma, ke, to, pe klo 9-14 ja ti klo 11–18. Avoinna: 15.5.–15.8. ti-pe 12-18, la 11-16, su 12-16. Pääsymaksu: Yhteystiedot: Pääsymaksu: Yhteystiedot: Aikuiset 3 €, lapset, opiskelijat, Ylä-Savon Kotiseutumuseo Aikuiset 2 €, lapset 0 €.

Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys ry. Kotiseutuyhdistys Ylä-Savon Iisalmen luontomuseo Yhdistys ry Iisalmen Luonnon Ystäväin eläkeläiset, työttömät 1,5 €. Virrankatu 4, 74100 Iisalmi Ryhmissä joka viides on ilmainen. Kirkkopuistonkatu 9, 74100 Alle 7 v. ilmaiseksi. p. (017) 825 865, 044 784 4077 Koululaisryhmät alle 15 hlöä 10 €, Iisalmi p. (017) 818 387 [email protected] yli 15 hlöä 20 €. www.iisalmenluontomuseo.net Ylläpitäjä: www.ylasavonkotiseutumuseo.fi Esittelylisä eri tilauksesta 10 €. Ylläpitäjä:

Ylläpitäjä: Ylä-Savon Kotiseutuyhdistys ry Ylläpitäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Iisalmi Iisalmi Panimomuseo Postimerkkimuseo

Oluella on tuhansia vuosia vanhat perinteet, ja Iisalmessakin sitä on Iisalmeen avattiin syksyllä 2010 Suomen ensimmäinen yksityinen valmistettu jo 130 vuotta. Olvin panimon kupeessa, Olvi-Oluthallilla postimerkkimuseo. Museon kokoelma-aineisto koostuu sekä omista sijaitsee kokoelmiltaan laaja Panimomuseo, jossa voit tutustua oluen että vierailevista yksityiskokoelmista. Postimerkkien lisäksi museossa on pitkään historiaan ja oluen valmistuksen eri vaiheisiin. Olvin pitkäai- vaihtuvasti esillä myös muuta filateelista aineistoa, kuten postikortteja, kainen panimomestari Herbert Groschup on kerännyt ainutlaatuisen kirjeitä ja leimoja. panimomuseon esineistön Suomesta ja Euroopasta. Osa esineistä on saatu myös lahjoituksina. Postimerkkinäyttelyiden ohessa museo tarjoaa näkökulmia myös posti- merkkeilyyn harrastuksena sekä postimerkkeihin liittyviin tarinoihin ja Esineistö on pääosin 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alkupuolelta. historiallisiin taustoihin vaihtuvien valokuva- ja esinenäyttelyiden myötä. Museon helmistä mainittakoon oluen varastotynnyrit 1900-luvun alusta, Museon päänäyttely esittelee suomalaisen postimerkin historiaa itse- talouskaljan pullotuskone ja rupasäkki sekä alkakorkkauskone, jolla näistymisen ajasta 2000-luvulle. tehtiin monien vielä muistamat repäistävät limonadipullon korkit. Museossa voit nähdä myös 1950-luvun laboratorion, 1910-luvun kont- torin ja 1980-luvun mainosverstaan.

Avoinna: ma-pe klo 10-15 Yhteystiedot: Panimomuseo / Olvi-oluthalli Avoinna: ma-pe klo 10-15 Yhteystiedot: Pääsymaksu: Luuniemenkatu 4, 74100 Iisalmi Postimerkkimuseo/Olvi-oluthalli Vapaa pääsy p. (017) 838 5203 Pääsymaksu: Luuniemenkatu 4, 74100 Iisalmi www.olvisaatio.fi/panimomuseo Vapaa pääsy p. 0290 00 1050 Ylläpitäjä: Olvisäätiö Lapinlahti Lapinlahti Lapinlahden taidemuseo Eemil Halosen museo

Lapinlahden taidemuseo sijaitsee luonnonkauniin Puustellinkallion Eemil Halosen museo on avattu yleisölle vuonna 1974. Museo kupeessa, aivan Lapinlahden kirkonkylän keskustan läheisyydessä. toimii entisessä pappilan kivinavetassa aivan Lapinlahden taidemu- Taidemuseo toimii vuonna 1976 valmistuneessa rakennuksessa, jonka seon läheisyydessä. Museon käyntiosoite on Eemil Halosentie 6. ovat suunnitelleet arkkitehdit Esa Koivuniemi ja Georg Bystroff. Eemil Halosen museo on aitiopaikka suomalaisen kuvanveiston histo- Lapinlahden taidemuseon toiminnan avainsanoja ovat alueellisuus ja riaan. Sen perusnäyttely esittelee kuvanveistäjä Eemil Halosen ja hänen ajankohtaisuus. Vuosittain taidemuseossa on esillä kymmenkunta veljensä taidevalaja Arttu Halosen elämää ja taiteellista tuotantoa. Esillä taidetta ja kädentaitoja esittelevää näyttelyä. Keskeisellä sijalla ovat on laaja kokonaisuus Eemil Halosen Kalevala-aiheita ja Arttu Halosen myös Lastenkulttuurikeskus Lastun kanssa yhteistyössä tuotetut lap- taidevalimotoimintaan kuulunutta esineistöä. sille ja nuorille suunnatut näyttelyt. Perusnäyttelyt esittelevät Halosen Katsottavana on myös Lapinlahti-Seuran kotiseutukokoelmia esittelevä taiteilijasuvun taidetta ja vanhaa Lapinlahden kylämiljöötä. Näyttelyi- Elettiin sitä ennen vanhaan -näyttely, joka kertoo elämästä silloin ennen, den lisäksi taidemuseossa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtu- kun lehmät lypsettiin käsin ja kotoiset tarvikkeet tehtiin itse. Näyttely mia, kuten konsertteja ja luentoja. kertaa Lapinlahden historiaa aina jääkauden lopusta 2000-luvun alkuun.

Taidemuseossa on huomioitu esteettömyys. Museoon pääsee pyörä- Kesäkaudella museossa on ajankohtainen taidetta ja kädentaitoja tuolilla ja museossa on inva-wc. esittelevä vaihtuva näyttely. Avoinna: Talvikaudella ke–su 12–16 ja Avoinna: Kesä- ja heinäkuussa ti–ke, pe–su 11–17, to 11–20. kesäkaudella ti–ke, pe–su 11–17, to 11–20. Muina aikoina ryhmille tilauksesta. . Pääsymaksu: Yhteystiedot: Pääsymaksu: Yhteystiedot: Aikuiset 6/5/4 €, Lapinlahden taidemuseo Aikuiset 4/3 €, Lapinlahden taidemuseo Halosten Museosäätiö alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti : Halosten Museosäätiö alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 p. 040 187 2678

[email protected], www.eemil.fi [email protected], www.eemil.fi Ylläpitäjä: Ylläpitäjä Lapinlahti Lapinlahti Varpaisjärven kotiseutumuseo ja Suomen Asutusmuseo Hevosajoneuvomuseo Hepola

Kotiseutumuseon tilat sijaitsevat Varpaisjärven ensimmäisessä kan- Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan sakoulussa, joka on edelleen alkuperäisellä paikallaan. Pienempään luok- Neuvostoliitolle Karjalan ja Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon kahuoneeseen on koottu vanhaa koululuokkaa esittelevä näyttely, jossa joutui lähtemään yli 420 000 henkeä. Lapinlahdelle sijoitettiin noin on nähtävissä esineitä koululaitoksemme kehityksen eri vaiheista. Toi- 2000 evakkoa lähinnä Salmista ja Suistamolta. sessa luokkahuoneessa ja opettajan asuintiloissa on näytillä vanhoja työ- kaluja ja kodin käyttöesineitä. Museon pihapiirissä on vanha pajaraken- Lapinlahden Alapitkällä sijaitsevassa Suomen Asutusmuseossa voit nus ja Paavo Ruotsalaisen asuinsijoilta Huhtamäestä siirretty tuulimylly. siirtyä asutustilojen elämään – maalaisarkeen, johon liittyvät satojen tu- hansien nykysuomalaisten juuret. Aidossa miljöössä aika on pysähtynyt Suomalainen työhevonen sai vuonna 2002 ansaitsemansa kunnianosoi- 1950-70-luvulle ja talonväen kädenjälki on voimakkaasti läsnä. Sisarusten tuksen Varpaisjärven harjoitusraviradan pääsuoran varteen, kun paikal- Yrjö ja Anni Muren kotitilasta perustettu museo kuvaa elävästi tuon ajan le rakennettiin lukuisten järjestöjen yhteistyössä puuhaama Hepola eli arkea ja on samalla kunnianosoitus niille asutustiloilla asuneille ihmisille, hevosajoneuvomuseo. Hevosajoneuvomuseoon opastetaan kotiseutu- jotka sotien jälkeen tekivät työtä paremman huomisen puolesta. museon kautta. Museokokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1952 valmistunut alkuperäis- asussaan oleva rintamamiestalo, navetta ylisineen, sauna sekä puimala. Avoinna: heinäkuussa ti-su klo 12–16 Museon esineistö on tilan alkuperäistä esineistöä.

Pääsymaksu: Yhteystiedot: Avoinna: Yhteystiedot: vapaaehtoinen Varpaisjärven museot 15.6.–15.8. ti-pe, su 10–18, la 10–16, Suomen Asutusmuseo

muina aikoina ryhmille sop. mukaan Asutusmuseosäätiö

Museotie 11 Lapinlahden kunta Asutusmuseontie 52 73200 Varpaisjärvi Pääsymaksu: 71910 Alapitkä (017) 272 000/matkailuasiat 5 €, alle 16-v ilmaiseksi p. 0440 734 366 www.lapinlahti/asutusmuseo.fi Ylläpitäjä: Ylläpitäjä: Ylläpitäjä: Lapinlahden kunta Keitele Kiuruvesi Aholan talomuseo Kiuruveden kotiseutumuseo

Ahola on vanha talonpoikaistalo alkuperäisellä paikallaan Vuonamon Kiuruveden museoalue sijaitsee Kirkkokadun ja Kirkkoharjuntien kylässä. Keiteleen kunta osti talon museokäyttöön Huttusilta v. 1977. risteyksessä lähellä hautausmaata. Museoalueella on esinemuseo ja Aholassa kävijä tutustuu asuinympäristöön, jollaisessa talonpoikais- savolaisen pihapiirin rakennuksia. perhe eli viime vuosisadan vaihteen tienoilla. Esillä on myös tätä nuo- rempia ja vanhempia esineitä. Esinemuseorakennuksen on tehnyt talonisäntä Antti Hyvärinen vuonna 1860 lainajyvästöksi Kiuruveden kunnalle. Museon alakerta on jaettu Asuinpaikkana Ahola on ollut ainakin kolmesataa vuotta. Vuonna 1928 naisten ja miesten puoleen. Naisten puolella on esillä ruoanvalmistuk- laajennettiin keittiötä ja samalla tehtiin pieni kamari. Pienen tuvan varus- seen, pyykinpesuun ja käsitöihin liittyvää esineistöä. Miesten puolella tukseen kuuluvat puhelin ja radio, jotka olivat harvinaisuuksia vielä noin voi tutustua metsästys-, kalastus-, metsätyö- ja puhdetyövälineisiin. viisikymmentä vuotta sitten. Yläkerrassa on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä museon kokoelmista.

Asukkaat saivat elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. Isäntä oli Pihapiirin päärakennus on vuodelta 1916 peräisin oleva Luupuveden taitava puuseppä ja monet huonekalut sekä käyttöesineet ovat hänen Hyvärilän talo. Sen huoneet on sisustettu kuvaamaan maalaistalon tekemiään. Vuosina 1928–36 Aholassa pidettiin koulua. sisustusta eri vuosikymmenillä. Lisäksi pihapiirissä on navetta, kar- jalato, luhtiaitta, savusauna, tuulimylly, niittylato ja pieni jalka-aitta. Avoinna: Museo on avoinna keskikesällä. Avoinna: kesä-, heinä- ja elokuussa ma-to klo 12–17 ja su klo 12–15. Muulloin sopimuksen mukaan. Pääsymaksut: Yhteystiedot: Aikuiset 2 €, Aholan talomuseo Pääsymaksu: Yhteystiedot: Lapset (yli 7 v.) 1 €, Aholantie 25, 72600 Keitele Vapaa pääsy Kiuruveden kotiseutumuseo Ryhmät (yli 10 henk.) 1 €/hlö. Keiteleen kirjasto Kirkkoharjuntie 2, 74700 Kiuruvesi Aukioloajan ulkopuolella p. (017) 273 1303, 040 764 9904 Puh. 0400 232 684, 040 484 8929 museon esittely 35 €. www.keitele.fi www.kiuruvesi.fi Ylläpitäjä: Kiuruveden kaupunki Ylläpitäjä: Keiteleen kunta Ylläpitäjä: Keiteleen Pielavesi Pielavesi Pielaveden kotiseutumuseo Lepikon Torppa

Kuva Ensio Pietikäinen Kuva Ensio Pietikäinen Teijunmäellä sijaitseva Pielaveden Kotiseutumuseo on perustettu vuonna Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymäkoti. 1958. Pihapiirissä on kuusi alueelle siirrettyä rakennusta. Päärakennus Torppa muodostettiin 1800 -luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä huonetta. Tupa on sisus- silloisen suuriruhtinaskunnan 73.000 torpasta. Presidentti Kekkosen tettu vuosisadan alkupuolen tavan mukaan miesten ja naisten puolen isä Juho Kekkonen hankki asumisoikeuden torppaan kevättalvella käsittäväksi. 1900 ja muutti vaimonsa Emilian kanssa Pielavedelle kesällä samana vuonna. Perheen esikoispoika Urho Kaleva syntyi 3.9.1900. Museon perusnäyttely ”Aenahan se joutilaalla jottae tietättää” on avattu vuonna 1998. Se esittelee paikkakunnan käsityöperinnettä sekä Kekkoset muuttivat pois Pielavedeltä presidentin ollessa 6-vuotias. Tä- elämän eri osa-alueita aina syntymästä kuolemaan ja arjesta juhlaan. män jälkeen rakennus koki monia vaiheita. Se vaihtoi usein omistajaa ja Kahdessa pienemmässä huoneessa ovat vuosina 1999–2000 valmistu- sen ulkoasua muutettiin niin, että rakennus oli lopulta kaksikerroksinen neet näyttelyt: suutarin huoneessa on esillä suutarin tarvikkeiden lisäksi ja laudoilla vuorattu. Lepikkosäätiö hankki rakennuksen omistukseensa myös nahkurin työkaluja. Toinen huone, pappilan kammari taas on 1966, jonka jälkeen se museoviraston johdolla entistettiin siihen asuun, sisustettu 1900-luvun alun pappilan hengessä. Päärakennuksen lisäksi joka sillä oli Kekkosten siinä asuessa 1900-luvun alussa. vieraat voivat kurkistaa savupirttiin ja kala-aittaan, jonka Pielaveden kalastusperinnettä esittelevä näyttely on valmistunut kesällä 2004. Alu- Lepikon torppa ansaitsee paikkansa kansallisena muistomerkkinä jo eella on lisäksi tuulimylly, luhtiaitta ja riihi. Lisäksi museolla järjeste- pelkästään sen vuoksi, että se on maamme pitkäaikaisimman valtion- tään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. päämiehen syntymäkoti. Tämän lisäksi se kuvaa viime vuosisadan alun rakennusperinnettä ja elinolosuhteita. Kotiseutumuseo vastaa myös historiallisesti arvokkaiden esineiden museoinnista ja säilytyksestä. Esineitä otetaan vastaan lahjoituksina. Avoinna: kesäisin, muina aikoina tilauksesta.

Avoinna: Kesäisin ti-su klo 13.30 - 17 Pääsymaksu: Yhteystiedot: Aikuiset/lapset, opiskelijat Lepikon torppa Pääsymaksu: Yhteystiedot: ja eläkeläiset 5/3 € Urho Kekkosentie 121, 2 € aikuiset, 1 € lapset/ Museotie 4 ryhmäliput (30 hlö)100/60 € 72400 Pielavesi opiskelijat/eläkeläiset 72400 Pielavesi 040 831 7544, ryhmäliput (50 hlö) 150/80 € Säätiön asiamies Olavi Savonsalmi (alle 7 v. ilmaiseksi) museonhoitaja 040 489 4833 perhelippu/10 € p. 044-274 7408 Ylläpitäjä: Lepikkosäätiö Ylläpitäjä: Pielaveden kunta Ylläpitäjä: Pielaveden Sonkajärvi Sonkajärvi Kansainvälinen Pullomuseo Kotiseututalo

Sonkajärvellä on paneuduttu pullojen historiaan ja nykypäivään. Kotiseututalo on rakennettu vuonna 1850 Pohjin kylää Sonkakoskelle ja Pulloihin erikoistunut lasimuseo - Kansainvälinen pullomuseo - avat- asuinrakennus oli alunperin savupirtti, kunnes vuonna 1919 se muu- tiin Sonkajärvellä vuonna 1986. Idean isänä on Kuopion yliopiston tettiin uloslämpeneväksi. fysiologian professori Osmo Hänninen, joka aloitti pullojen keräämi- sen 1970-luvulla. Pullomuseon kokoelmissa on noin 6500 eri puolilta Talo on ollut siihen aikaan suhteellisen suuri. Pirtissä on kapea ja lyhyt maailmaa kerättyä ja kortistoitua pulloa vanhasta suomalaisesta maha- kahden nukuttava sänky, kehto, sivusta levennettävä piian sänky, pitkät pullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttys- yhdestä puusta tehdyt penkit ja suuri pirtin pöytä. karkotepulloon. Museohuoneissa on esillä maalaistalon taloustavaroita mm. maidon käsittelyyn ja käsitöihin liittyviä esineitä mm. pellavan työstämiseen tar- Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus oman maamme ja vie- vittavia välineitä. raiden maiden kulttuurihistoriaan. Pullomuseo on esteettisesti nautit- tava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja Maa- ja metsätalouden, suutarin työkalujen lisäksi esillä on metsästykseen muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa. ja kalastukseen liittyviä esineitä mm ketun käpälälauta ja tuulastusvälineitä. Jyrkkäkosken ruukin historiaan liittyvää esineistöä on myös näytteillä. Avoinna: Yhteystiedot: heinäkuussa ti - su klo 10-16, Kansainvälinen pullomuseo, Avoinna: Yhteystiedot: muulloin sopimuksen mukaan Rutakontie 18 heinäkuussa ti - su klo 10-16, Sonkajärven kotiseututalo, muulloin sopimuksen mukaan Pääsymaksu: 74300 Sonkajärvi Rutakontie 18, 74300 Sonkajärvi Sonkajärven kunta Sonkajärven kunta Aikuiset 2 €, opiskelijat, 040 6750027 Pääsymaksu: 040 6750027 lapset ja ryhmät 1 € www.sonkajarvi.fi Vapaa pääsy www.sonkajarvi.fi

Ylläpitäjä: Ylläpitäjä: Vieremä Vieremän kotiseutumuseo Lisää kulttuurin kehtoja

IISALMI Iisalmen kulttuurikeskus, Kirkkopuistonkatu 9, p. 017 272 3600 Kulttuuri Artos, Kirkkopuistonkatu 28, p. 017 812 244 Profeetta Eliaan kirkko (ort.), Kyllikinkatu 8, p. 017 812 244 Kustaa Aadolfin kirkko, Kirkkotie 20 , p. 017 817 975 Pyhän Ristin kirkko, Haukiniemenkatu 10 B, p. 017 813 339 Keitele

Keiteleen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 1, p. 050 303 2008 Keiteleen kirjasto ja Talligalleria, Koulutie 1, p. 040 764 9927 Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko (ort.), Arsenintie 1, p. 017 852 836 Kiuruvesi

Kiuruveden kulttuuritalo, Lähteentie 10 A Kiuruveden ortodoksinen kirkko, Niemistenkatu 6, p. 044 775 2278 Kiuruveden evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkokatu 8, p. 017 7700 421 Galleria Väre, Lähteentie 8, p. 050 564 2874 Kiuruveden käsityökeskus, Kirkkokatu 14, p. 050 540 7432 LAPINLAHTI Väärnin Pappila, Juhani Ahontie 82, p. 050 330 3389 Veistoateljee Luova Puu ja Galleria Café, Pajuharjuntie 16, p. 044 595 3301 Lapinlahden kirkko, Mykkäläntie 6 Varpaisjärven graniittikivikirkko, Kauppatie 17 Pyhän Kolminaisuuden tsasouna, Alapitkäntie 14 Lapinlahden ortodoksinen kirkko, Pekka Halosen tie 18 Kulttuurimäen alueella voit tutustua metsätyön historiaan. Rahkamä- en kämpässä asui enimmillään 40 miestä ja kaksi emäntää. Näet miten PIELAVESI metsäkämpässä oli erikseen tylsäpää ja teräväpää sekä millaista esineistöä Pielaveden evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 2 kämppäemäntä käytti keittiössään. Talashovin kämppä edustaa 1920–luvun Pielaveden kirjasto ja näyttelytila, Laurinpurontie 14 asuinolosuhteita. Kulttuurimäellä on useita rakennuksia kuten asuinra- Kirkkosaaren Kellotapuli, Kirkkosaarentie Pietarin ja Paavalin sekä pappismarttyyri Blasioksen kirkko, Puistotie 2 kennus, aittoja, sauna, talli, riihi ja lampola. Hevosajoneuvot ja hevosiin liittyvät tarvikkeet ovat vahvuus kotiseutumuseomme esineistössä. Perin- SONKAJÄRVI teinen Kulttuurimäen Joulutapahtuma on joulukuussa. Jyrkkäkosken ruukki, Jyrkäntie 1881, p. 045 8597889 Sonkakosken Nukkepirtti, Tetrikoskentie 16, p. 0440 764 607 Tapahtumista tiedotetaan lehdistössä, nettisivuilla sekä kansalaisopiston Sonkajärven kirkko, Rutakontie 20, p. 040 1325275 Facebook-sivulla. Vieremällä kannattaa myös tutustua Kyrönniemen Männikön museosilta, Raudanjoki, Sukeva Hiljaisuuden keskukseen, Haajaisten koulukievariin ja Valkeisten vanhan V ieremä koulun kansakoulumuseoon. Valkeisten vanha kansakoulu ja kansakoulumuseo, Ouluntie 1112, Iisalmi, p. 040 747 0903 Avoinna: Yhteystiedot: Kyrönniemi, Kyrönniementie 62, p. 040 726 1040 tai 0400 718826 Vieremän kotiseutumuseo Vieremän evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkotie 1, p. 0400 714 554 Sonkajärven kunta kesä-heinäkuussa ma-pe klo 10-13 Petterintie 37, 74200 Vieremä Pyhän Nikolaoksen Tsasouna (ort.), Latokankaantie 83, p. 040 539 1344 muuna aikana tilauksesta p. 040 5949143 p. 0400 370 160 ei pääsymaksua www.vierema.fi Ylläpitäjä: