”Sata Salamaa” (1987), ”La Dolce Vita” (1989) Ja ”Tule Luo” (1993)
55 • LÄHIKUVA • 1/2021 Yrjö Heinonen Yrjö Heinonen, dosentti, musiikkitiede, Turun yliopisto EUROVIISUESITYKSEN AUDIOVISUAALINEN RAKENTUMINEN: ”Sata salamaa” (1987), ”La dolce vita” (1989) ja ”Tule luo” (1993) Eurovision laulukilpailu on 65-vuotisen historiansa aikana muuttunut kansal- listen radio- ja tv-yhtiöiden välisestä sävellys- ja sanoituskilpailusta eri mai- den ja niitä edustavien laulajien tai yhtyeiden väliseksi esiintymiskilpailuksi siten, että tapahtuman viihteellisyys ja kilpailullisuus on samalla lisääntynyt. Tarkastelen artikkelissani kolmen Suomea vuosina 1987–1993 kilpailussa edustaneen esityksen audiovisuaalista rakentumista erityisesti viihteellisyyden, kilpailullisuuden ja kansallisten piirteiden esiin tuomisen tai tuomatta jättä- misen näkökulmasta. Analyysi nostaa esiin eroja ja yhtäläisyyksiä esitysten audiovisuaalisessa rakentumisessa sekä valottaa musiikin, sanoituksen, näyttä- möllepanon ja monikamerakuvauksen/live-editoinnin välisiä suhteita esitysten toteutuksessa ja televisioinnissa. Johdanto Eurovision laulukilpailu on televisioitu laulukilpailu. Toteamus kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta sen voi lukea painotuksesta riippuen ainakin kahdella tavalla. Jos painotetaan sanaa laulukilpailu, viitataan tapahtumaan, jossa Euroopan yleisradioliiton (EBU) jäsenmaiden radio- ja televisioyhtiöiden edustajikseen valitsemat laulut kilpailevat vuosittain suorassa televisiolähe- tyksessä voitosta eli parhaan edustuskappaleen (laulun) arvonimestä. Jos taas painotetaan sanaa televisioitu, toteamus tarkoittaa, että esittäjä,
[Show full text]