HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu ©
MML2016 Lohjan sisäiset: HLT16 98 000 matkaa/vrk muu 22 6 2 67 2 (%) läntinen Uusimaa muiden kuntien sisäiset: 111 000 matkaa/vrk muu 24 7 2 65 3 (%) seudun kuntien väliset: 15 000 matkaa/vrk muu 12933(%) matkat seudun ulkopuolelle: 35 000 matkaa/vrk muu 9892(%) 18.5.2018
ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT WSP FINLAND OY
Henkilöliikennetutkimus 2016: SISÄLTÖ Seudun väestö ...... 2 läntinen Uusimaa Kulkutapojen käyttö ...... 3 Läntisellä Uudellamaalla kestävien Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ...... 5 liikkumismuotojen kulkutapaosuus on 27 3,0 matkaa/henkilö/vrk Joukkoliikenne ...... 7 prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan Henkilöautoilu ...... 9 jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Liikkuminen ja auton omistus ...... 11 Keskimäärin seudun asukkaat tekivät henkilöauto, jalankulku vuorokaudessa 3 matkaa ja niiden keskipituus oli matkustaja 19 % Liikkuminen ja maankäyttö ...... 12 16 kilometriä. 18 % muu Liikkuminen kuntaryhmittäin ...... 13 3 % pyöräily Asuminen ja liikkuminen ...... 15 Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen joukko‐ 5 % Eri väestöryhmien liikkuminen ...... 16 eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapa‐ liikenne 3 % osuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat Matkan tarkoitus ...... 17 seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä Luotettavuus ...... 19 riippuen. Muunnoskertoimet ...... 19 henkilöauto, kuljettaja Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaa‐ 52 % tutkimukseen ...... 20 ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on 25 prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin Matkan tarkoitus LISÄTIETOJA tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät 3,0 matkaa/henkilö/vrk lisätietoja verkko‐osoitteesta www.hlt.fi. Samassa Tulokset perustuvat vuonna 2016 toteutettuun osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, asiointi työ johon läntinen Uusimaa osallistui lisäotoksella. 9 % 13 % LISÄTIETOJA: Kaikkiaan 1 663 seudun asukasta vastasi muu työasia Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli ostos 1 % 7 % puh. +358 40 660 5030 30 000 suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa 18 % koulutus tarkastellaan läntisen Uudenmaan asukkaiden 5 % kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä vierailu PÄIVITYKSET päivänä, ellei toisin ole mainittu. kyyditse‐ 10 % 15.3.2018 : Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat minen on päivitetty sivulla 5. ulkoilu, 18.5.2018: Eritelty Raaseporin tiedot Inkoosta ja KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT 12 % muu vapaa‐ liikunta Siuntiosta sivuilla 2,3 ja 13–15. aika 12 % 27 % 13 % kulkutapaosuus HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 2 Seudun väestö
Väestö alueittain KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI
Läntisellä Uudellamaalla asui vuonna 2016 noin läntisen Uudenmaan kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön 105 000 henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 99 000. tutkimusaineistoon.
työttömät Väestömäärät läntisellä Uudellamaalla 2016. 3 % alle 6 vuotiaat Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 2016 6 % keskiväestö. 6‐14‐vuotiaat perus‐ 11 % opiskelijat, alue väestö joukko työvoiman koululaiset, varusmiehet Lohja 47 251 44 351 työlliset ulkopuolella 44 % 53 % 8 % eläkeläiset Hanko 8 764 8 366 27 %
Karkkila 8 940 8 401 muut 1 % Inkoo, Siuntio 11 743 10 967
18 ‐ 64 ‐vuotiaiden työssäkäynti Raasepori 28 241 26 690 yhteensä 104 939 98 775 6 vuotta täyttäneiden koulutustausta kokopäivätyö 66 % osa‐aika/ satunnainen työ korkea‐aste perusaste kesken 14 % 20 % 14 % lomautettu/ työtön perusaste 6 % 20 % ei käy työssä 14 % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja 0 ‐ 5 keskiaste ‐vuotiaat. 46 % osuus asukkaista, yhteensä 100%
miehet % % naiset 65 + 10 13 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS 55 ‐ 64 77
35 ‐ 54 14 13 prosenttia ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto asuntokunnista 18 ‐ 34 87 koko seutu 13 53 30 4 6 ‐ 17 77 Lohja 14 52 28 6 0 ‐ 5 33 Hanko 10 67 21 2
AJOKORTIN HALTIJAT Karkkila 10 53 32 5
Inkoo, Siuntio 6 45 44 6 90% Raasepori 15 53 29 3 18 ‐ 34‐vuotiaat90 % 0 35 ‐ 54‐vuotiaat98 % 0 55 ‐ 64‐vuotiaat96 % 65 vuotta täyttäneet77 % 0 HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 3 Kulkutapojen käyttö
Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain.
Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä matkan kokonais‐ liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aika matka‐aika tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. jalankulku 0,56 1,9 1,1 28 16 Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. pyöräily 0,15 3,1 0,5 21 3 Kokonaismatka‐aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. bussi 0,06 38 2,4 57 4
Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui raide 0,02 68 1,3 101 2 kotimaanmatkoillaan 47 kilometriä ja käytti kestävät tähän aikaa 1 tunnin ja 16 minuuttia. 0,79 7 5,2 31 24 yhteensä Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös henkilöauto, 1,54 19 30 24 36 joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja kuljettaja matka‐aikaa koskeviin arvoihin kannattaa henkilöauto, joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, 0,54 17 9 22 12 sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. matkustaja Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä muu 0,08 26 2,1 37 3 kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin kaikki 2,96 16 47 26 76 sivulla 19 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). Kulkutapaosuudet kuntaryhmittäin koko seutu 19 5 3 3 52 18 Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä Lohja suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita 19 5 3 3 52 18 asutaan. Hanko 15 17 2 3 53 11
Kulkutapaosuudet matkan Karkkila 19 22 3 57 17 pituuden mukaan Inkoo, Siuntio 15 4 2 3 61 15
Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on Raasepori 22 3 3 3 46 22 suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä 0 matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin 0 bussi, juna kuin lento‐ ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan 0 'muu'.
Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista).
10 12 13 selitteet: 19 18 21 20 22 24 28 26 henkilöauto, matkustaja 1 44 9 47 henkilöauto, kuljettaja 55 62 75 61 61 muu 3 61 72 8 31 54 joukkoliikenne 10 2 6 34 4 3 pyöräily 1 3 20 16 5 4 5 3 2 5 3 15 9 7 6 1 3 jalankulku HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 4
Joukkoliikenteen käytön useus
0 %20 %40 %60 %80 %100 % Oheisessa kaaviossa on esitetty joukkoliikenteen käytön useus eräiden taustamuuttujien suhteen. koko seutu 7 4 10 47 31 1 sukupuolen mukaan naiset 7 5 11 47 28 1 miehet 7 3 9 46 33 1 ikäryhmittäin 6‐17 25 5 8 35 27 0 18‐34 7 8 16 46 22 1 35‐54 5 3 8 55 28 1 55‐64 2 2 10 50 34 1 65+ 1 4 11 42 41 2 pääasiallisen toiminnan mukaan koululainen 18 3 8 39 31 1 opiskelija 31 13 17 26 14 0 yrittäjä 2 4 3 45 45 1 toimihenkilö 9 5 12 56 17 0 työntekijä 4 3 7 56 29 1 eläkkeellä 03 12 44 40 2 muu 6 3 16 43 30 2
on ajokortti 3 3 10 51 31 1 ajokortin hallinnan mukaan ei ole ajokorttia 18 7 10 32 31 2
autonomistuksen mukaan ei autoa 10 9 23 31 25 2 1 auto 4 5 10 48 32 2 2 autoa 9 3 8 50 30 0 3+ autoa 8 2 9 40 40 1
kaupunki‐maaseutuluokituksen sisempi kaupunkialue 8 3 19 52 17 0 mukaan ulompi kaupunkialue 6 5 13 51 24 1 kaupungin kehysalue 11 3 6 43 36 1 maaseudun 6 4 9 49 31 1 paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu 9 5 9 40 36 1 ydinmaaseutu 5 2 9 44 39 1 vastausajankohdan mukaan kevät 7 4 10 47 31 1 kesä 7 4 11 47 29 2 syksy 5 5 8 48 34 1 talvi 7 4 12 47 30 1 päivittäin tai lähes päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa vähemmän kuin kerran kuukaudessa ei koskaan ei tietoa HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 5
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTAJalankulku ja MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 19 % jalankulku 5 % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) pyöräily 48 18 16
6 8 Vuodenaikavaihtelut 31 kevät kesä 24 20 20 % % Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä 16 11 11 76 76 vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty 7 kaavioissa seuraavasti: 2 2 3 1 3 0 1 kevät: maalis ‐ toukokuu 22 20 kesä: kesä ‐ elokuu syksy: syys ‐ marraskuu syksy talvi 3 4 talvi: joulu ‐ helmikuu Yli puolet jalankulkumatkoista on alle % % Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani 75 77 vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina asettuu puolestaan alle 2 kilometrin. jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuoden‐ aikoina jalankulun osuus taas pienenee ja MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK)pyöräilyn osuus kasvaa. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) Viikonpäivävaihtelut 3,8 3,3 3,1 0,1 2,9 0,2 0,1 0,2 Arkisin läntisellä Uudellamaalla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin 14 minuuttia ja 0,2 1,9 viikonloppuisin 19 minuuttia. 2,0 2,0 1,8 1,9 1,9 Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. 0,6 0,5 0,7 0,5 0,6 Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin 3 kevät kesä syksy talvi koko minuuttia ja viikonloppuna 3 minuuttia kevät kesä syksy talvi koko vuosi vuorokaudessa. vuosi
4,5
0,1 Tuntivaihtelut 3,6 3,6 0,1 3,3 0,2 0,1 0,2 3,1 0,7 0,1 0,1 0,6 Havaintoaineisto on liian pieni 2,6 2,6 0,2 0,6 0,6 0,6 2,4 2,3 0,5 0,5 tuntivaihtelujen arviointiin. 1,9 1,8 1,9 1,9 1,8 1,9 0,4 1,5
ma ti ke to pe la su koko ma ti ke to pe la su koko viikko viikko
JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT selitteet: prosenttia matkoista ma‐pe prosenttia 20 jalankulku matkoista ma‐pe 18 la‐su 20 la‐su 16 pyöräily 18 14 16 12 14 10 JALANKULKU JA PYÖRÄILY 12 8 Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja 10 6 jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten 8 rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai 4 6 potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi 2 4 luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla 0 2 polkupyörillä, joiden enimmäisteho on 250W ja 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 0 maksimiavustus on 25 km/h. Tarkastelu sisältää 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 matkalle lähdön tunti matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat matkalle lähdön tunti pääkulkutapana. HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 6
Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus
Merkittävä osa jalankulku‐ ja pyöräilymatkoista Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä, on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja yhteensä 262 matkaa/ henkilö/ vuosi. pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa‐ajan kohteesta toiseen sekä ostos‐ ja matkakohteet: asiointipaikasta toiseen. ostoksille, asioimaan, Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun pyörällä 56 matkaa ja ajoi 175 kilometriä. lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen Pääosa pyöräilijöistä on alle keski‐ikäisiä. kotoa 69 22 32 22 Vuodessa läntisellä Uudellamaalla tehtiin työ/ koulu/ henkeä kohti jalan keskimäärin 206 matkaa ja 20 1 5 5 opiskelupaikasta yhteensä näistä kertyi 391 kilometriä.
vapaa‐ajan 31 3 12 3 kohteesta
ostos‐/ asiointi‐ tai 23 2 4 8 muusta kohteesta
JALANKULKIJAT Jalankulku‐ ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi).
12 osuus matkoista, yhteensä 100% työ 9 miehet % % naiset 2 työasia 75+ 26 1
65 ‐ 74 810 17 koulu, opiskelu 10 55 ‐ 64 69 124 35 ‐ 54 817 vapaa‐aika 25 18 ‐ 34 511 saattaminen, 7 6 ‐ 17 911 kyyditseminen 1 32 ostos PYÖRÄILIJÄT 7 osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 12 henkilökohtainen 4 miehet % % naiset
75+ 22 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi).
65 ‐ 74 85 15 55 ‐ 64 45 työ 27 35 ‐ 54 815 1 18 ‐ 34 työasia 53 2 6 ‐ 17 25 17 19 koulu, opiskelu 23 VUOSITUNNUSLUVUT 301 matkaa/henkilö/vuosi vapaa‐aika 94 jalan 206 saattaminen, 8 56 pyörällä kyyditseminen 3
31 km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet: 19 jalan 391 jalankulku asiointi, muu 16 pyörällä 175 henkilökohtainen 6 pyöräily HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 7
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 3% joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne 22 20 Ajalliset vaihtelut Joukkoliikenteen kulkutapaosuus vaihtelee eri kevät kesä 16 vuodenaikana. Kysyntä on pienimmillään 15 3% 2% 14 kesällä, kun lomakautena työmatkoja tehdään vähemmän ja opiskelu‐ ja koulumatkat jäävät lähes kokonaan pois. 5 5 Työ‐, opiskelu‐ ja koulumatkojen merkitys 3 näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin syksy talvi joukkoliikennematkoja on vähemmän kuin 00 3% 3% arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu iltaan. JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) (MATKAA/HENKILÖ/VRK) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa 76 havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin 67 satunnaisvaihtelua tuloksiin Joukkoliikenteen käyttäjät 53 0,10 0,09 Enemmistö joukkoliikenteen käyttäjistä on 46 0,08 41 39 0,08 naisia. Länsi‐Uudellamaalla joukkoliikenteen 36 36 33 käyttö on jokseenkin harvinaista, joten aineisto sisältää melko vähän 23 0,05 joukkoliikennehavaintoja. Siten käytätjäprofiili on vain suuntaa‐antava. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT
kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko osuus matkoista, yhteensä 100 % vuosi vuosi ikäryhmä miehet % % naiset 75+ 02 115 65 ‐ 74 48 95 0,10 55 ‐ 64 16 0,08 46 35 ‐ 54 620 37 38 27 0,04 18 ‐ 34 710
6 ‐ 17 13 21 ma‐pe la‐su koko viikko ma‐pe la‐su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT JOUKKOLIIKENTEEN 2 TUNNIN ARKENA selitteet: VAIHTELU VIIKONLOPPUNA
prosenttia joukkoliikenne yhteensä prosenttia matkoista matkoista 16 25 14 bussi erikseen 12 20
10 15 8 JOUKKOLIIKENNE 6 Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja 10 4 raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa 5 2 käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan läntisellä 0 Uudellamaalla tutkimusaineistossa oli 103 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 bussimatkaa ja 31 raideliikenteenmatkaa. 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 matkalle lähdön tunti Junamatkojen määrä jää varsin pieneksi aineistossa. matkalle lähdön 2 tunnin jakso havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin tuloksiin HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 8
Joukkoliikenteen matkakohteet
Läntisellä Uudellamaalla joukkoliikennettä Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä, yhteensä käytetään pääasiassa kodin ja työ/‐koulu/‐ 30 matkaa/henkilö/vuosi. opiskelupaikan välisiin matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna matkakohteet: jokseenkin harvinaisia. Yhteensä näistä ostoksille, muodostuu kuitenkin 45 prosenttia töihin/ asioimaan, joukkoliikennematkoista. kouluun/ vapaa‐ajan muuhun lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen
kotoa 912
työ/ koulu/ 7011 opiskelupaikasta
vapaa‐ajan 201 kohteesta
ostos‐/ asiointi‐ tai 20 2 muusta kohteesta
Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Matkan tarkoitus
Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia työ 6 matkoja läntisen Uudenmaan asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työasia 4
Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt koulu, opiskelu 9 keskivertoasukas teki 30 ovelta‐ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä vapaa‐aika 4 näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä saattaminen, kohti noin puolitoista tuhatta. Mukana kyyditseminen 2 arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. ostos 3
asiointi, muu Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla henkilökohtainen 3 matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuorite‐ arviot epätarkoiksi. työ 71
Ovelta-ovelle matkaketjut työasia 194 koulu, opiskelu 136 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto läntisen Uudenmaan asukkaiden joukkoliikenteen vapaa‐aika 271 matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla saattaminen, 199 liityntämatkat onnistuvat kävellen. kyyditseminen ostos 161 prosenttia joukkoliikennematkoista 63 bussi + jalankulku asiointi, muu henkilökohtainen 311 11 raide + jalankulku 6yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku 2useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku 1yksi joukkoliikenneväline + pyörä 9yksi joukkoliikenneväline + auto 8 muut matkaketjut yhteensä 100 % HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 9
OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 52 % kuljettajat 18 % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) Henkilöautoilu 18 18 15 kevät kesä Vuodenaikavaihtelut 14 14 49 13 56 % % 1211 15 Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat 10 10 22 9 9 9 9 eri vuodenaikoina melko vähäiset. 8 8 Kevätkautena matkoja on kuitenkin hieman 6 6 muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla 3 1 matkustajana tehtyjen matkojen syksy talvi 51 merkittävänä keskipituuden kasvuna. % % 53
17 19
MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) Viikonpäivävaihtelut 23 0,5 0,5 21 0,6 0,5 0,5 Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta 19 19 18 19 viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä 17 17 kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun 15 alkamista heijastelee perjantain hieman muita 13 arkivuorokausia korkeampi matkaluku.
1,7 1,4 1,6 1,4 1,5
kevät kesä syksy talvi koko kevät kesä syksy talvi koko vuosi vuosi
27
0,5 0,5 0,5 Tuntivaihtelut 21 22 0,4 0,6 0,8 0,5 20 1819 19 19 19 19 19 1,9 1,8 17 17 1,7 1,8 Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat 14 1,5 1,5 aamulla klo 6 ja 9 ja iltapäivisin klo 15 ja 18 1,3 12 12 0,4 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. 0,8
ma ti ke to pe la su koko ma ti ke to pe la su koko viikko viikko
KULJETTAJIEN MATKOJEN MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT selitteet: ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia prosenttia matkoista ma‐pe henkilöauto, matkustaja matkoista ma‐pe 18 18 la‐su la‐su 16 henkilöauto, kuljettaja 16 14 14 12 HENKILÖAUTOILU 12 10 10 8 Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu 8 henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja 6 6 matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole 4 mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa 4 2 Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen 2 0 harmonisoinnista antamia suosituksia. 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. matkalle lähdön tunti matkalle lähdön tunti HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 10
HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS
1,5 hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö‐ ja määräpaikkojen välillä ( 761 matkaa/henkilö/vuosi). koko viikko ma‐pe la‐su
1,5 matkakohteet: kaikki 1,3 1,9 ostoksille, asioimaan, asiointi, muu 1,2 töihin/ kouluun/ vapaa‐ajan muuhun henkilökohtainen 1,2 1,2 lähtöpaikat: kotiin opiskelemaan kohteeseen kohteeseen 1,8 ostos 1,9 1,8 kotoa 88097109 saattaminen, 2,4 2,2 kyyditseminen 2,9 työ/ koulu/ 68 33 7 17 1,7 opiskelupaikasta vapaa‐aika 1,5 1,9 1,2 vapaa‐ajan koulu, opiskelu 96 5 24 25 1,2 kohteesta 1,1 työasia 1,1 ostos‐/ asiointi‐ tai 1,0 118 11 21 39 muusta kohteesta 1,0 työ 1,0 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna1,0 ajokilometreistä)
HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi).
113 osuus matkoista, yhteensä 100% työ 4 miehet % % naiset 56 työasia 75+ 21 3
65 ‐ 74 95 9 koulu, opiskelu 7 55 ‐ 64 11 8 142 35 ‐ 54 23 21 vapaa‐aika 69 18 ‐ 34 99 saattaminen, 71 6 ‐ 17 00 kyyditseminen 48 110 ostos HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT 43 osuus matkoista, yhteensä 100% asiointi, muu 65 henkilökohtainen 22 miehet % % naiset
75+ 15 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi).
65 ‐ 74 212 2860 55 ‐ 64 19 työ 22 35 ‐ 54 413 1365 työasia 18 ‐ 34 67 56 6 ‐ 17 18 22 304 koulu, opiskelu 91 VUOSITUNNUSLUVUT 3208 matkaa/henkilö/vuosi vapaa‐aika 1624 kuljettajat 565 saattaminen, 963 196 matkustajat kyyditseminen 631
1178 km/ henkilö/ vuosi ostos selitteet: 667 kuljettajat 10 943 henkilöauto, kuljettaja asiointi, muu 1066 matkustajat 3 396 henkilökohtainen 305 henkilöauto, matkustaja HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 11
Liikkuminen ja autonomistus Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän olevien autojen mukaan. jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä prosenttia matkoista kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen ei autoa 46 11 8 3 7 24 mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. 1 auto 22 6 22 52 16
Autonomistus on pienimmillään sisemmällä 2 autoa 15 4 3 3 56 20 kaupunkialueella. Autottomia on myös muuta seutua vähemmän ulommalla 3+ autoa 6 3 2 5 67 16 kaupunkialueella ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Asiaa on tässä jalankulku pyöräily havainnollistettu kaupunki‐maaseutu‐ luokituksen avulla. Luokituksen mukaiset joukkoliikenne muu vyöhykkeet on esitetty kartalla. henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
Asuntokuntien hallinnassa olevien Asuntokuntien autonomistus kaupunki‐maaseutuluokituksen autojen vuotuinen ajosuorite yhden, mukaan. kahden ja kolmen auton talouksissa. ei autoa 1 auto 2 autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista koko seutu 13 53 30 4 sisempi kaupunkialue 33 56 10 2 ulompi kaupunkialue 16 56 24 4 kaupungin kehysalue 7 39 47 6 maaseudun paikalliskeskukset 16 59 24 2 kaupungin läheinen maaseutu 7 44 42 8 ydinmaaseutu 9 50 35 6 ©MML
2016,
SYKE/YKR
Kaupunki‐maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 12 Liikkuminen ja maankäyttö
MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja muu
koko seutu 3,0 47
sisempi kaupunkialue 2,9 21
ulompi kaupunkialue 3,2 46
kaupungin kehysalue 2,1 37 maaseudun paikalliskeskukset 3,1 45 kaupungin läheinen maaseutu 2,9 56
ydinmaaseutu 2,6 48
Yllä olevissa kaavioissa on esitetty läntisen Uudenmaan asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki‐maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta.
MATKALUVUT KAUPUNKI‐MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan‐ joukko‐ henkilöauto ikäryhmä kulkupyöräily liikenne kuljettaja matkustaja muu kaikki sisempi kaupunkialue 6 ‐ 17 3,3 18 ‐ 34 1,4 1,2 3,2 35 ‐ 54 1,9 1,5 3,8 55 ‐ 64 7,0 8,3 65+ 0,7 1,4 kaikki 1,2 0,2 1,2 0,2 2,9 ulompi kaupunkialue 6 ‐ 17 1,1 0,5 1,4 0,2 3,2 18 ‐ 34 0,6 0,1 2,0 0,5 3,3 35 ‐ 54 0,3 0,2 0,1 2,7 0,3 3,6 55 ‐ 64 0,6 1,7 0,4 2,9 65+ 0,5 0,2 1,3 0,7 2,8 kaikki 0,6 0,2 0,1 1,7 0,6 0,0 3,2 kaupungin kehysalue 6 ‐ 17 0,5 0,7 0,5 2,2 18 ‐ 34 0,8 1,9 35 ‐ 54 2,0 0,6 2,7 55 ‐ 64 0,9 1,5 65+ 1,3 1,9 kaikki 0,2 0,1 1,0 0,5 0,2 2,1 maaseudun paikalliskeskukset 6 ‐ 17 0,9 0,5 0,2 1,6 0,3 3,5 18 ‐ 34 0,4 1,6 0,5 2,8 35 ‐ 54 0,6 0,2 2,5 0,3 3,7 55 ‐ 64 0,8 2,2 0,3 3,6 65+ 0,8 0,1 1,0 0,3 2,4 kaikki 0,7 0,2 0,1 1,5 0,5 0,1 3,1 kaupungin läheinen maaseutu 6 ‐ 17 0,5 0,4 1,3 0,3 2,6 18 ‐ 34 0,4 2,3 2,9 35 ‐ 54 0,5 2,4 0,3 3,4 55 ‐ 64 0,3 2,3 0,3 0,2 3,2 65+ 0,4 1,1 0,3 2,0 kaikki 0,4 0,1 0,0 1,7 0,5 0,1 2,9 ydinmaaseutu 6 ‐ 17 0,4 0,3 1,9 3,1 18 ‐ 34 0,4 1,6 0,8 2,8 35 ‐ 54 0,4 2,1 0,3 2,9 55 ‐ 64 0,4 1,4 0,4 2,2 65+ 0,5 1,0 0,7 2,3 kaikki 0,4 0,1 0,1 1,3 0,7 0,1 2,6 koko seutu 0,6 0,2 0,1 1,5 0,5 0,1 3,0 HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 13
Liikkuminen kuntaryhmittäin
Läntisen Uudenmaan asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä 285 000 matkaa. Näistä kuntaryhmien sisäisiä oli 209 000, kuntaryhmien välisiä 15 000 ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita 36 000. Läntisen Uudenmaan asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 23 000. Vuorokausitasolle laajennettuna noin 1 000 (~0,5 %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.)
ASUKKAIDEN MATKAT kuntaryhmien sisäiset 73 % ©
MML2016 kuntaryhmien väliset 5 % 13 % ja 8 % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella
sisäiset matkat alue vuorokaudessa, kuntaryhmien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: yht. 209 000
Lohja 97 600 22 6 2 2 49 18
Hanko 18 100 17 19 1 3 53 8
Karkkila 17 100 29 3 12 50 15
Inkoo, Siuntio 16 500 26 9 1 4 49 11
Raasepori 59 600 24 4 2 3 45 22
0
0
0
selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu
henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 14
Matkojen keskipituudet km/matka Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat 0 5 10 15 20 25 30 lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet 23 vaihtelevat merkittävästi seudun eri osissa. Keskipituudet on työ ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. 27 työasia selitteet: 13 koko läntinen Uusimaa koulu, opiskelu Lohja 15 Hanko vapaa‐aika Karkkila 14 Inkoo, Siuntio saattaminen, Raasepori kyyditseminen 11 ostos
14 asiointi, muu Kuntaryhmien väliset matkat 16 Seuraavassa taulukossa on arvio kaikki kuntaryhmien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä määräpaikat on jäänyt vuorokaudessa alle 100:n, ei lukuarvoa ole esitetty. Inkoo, lähtöpaikat Lohja Hanko Karkkila Siuntio Raasepori jalankulku ja pyöräily Lohja 27 980 110
Hanko 6 390
Karkkila 5 460
Inkoo, Siuntio 170 5 750
Raasepori 16 850
yhteensä 28 150 6 390 5 460 5 860 16 850
joukkoliikenne Lohja 1 640
Hanko 190
Karkkila 140
Inkoo, Siuntio 220
Raasepori 1 220
yhteensä 1 640 190 140 220 1 220
henkilöauto Lohja 65 670 710 1 960 1 330
Hanko 110 10 970 100 1 200
Karkkila 500 11 190
Inkoo, Siuntio 1 940 160 9 970 1 630
Raasepori 1 450 1 250 1 720 39 830
yhteensä 69 670 12 380 11 900 13 750 43 990 HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 15
Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
koko seutu 3,0 47 Lohja 3,0 46 Hanko 2,9 34 Karkkila 3,3 58 Inkoo, Siuntio 2,7 52 Raasepori 2,9 46
Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk).
muu yht. muu yht.
koko seutu 0,56 0,15 0,08 0,08 1,55 0,54 3,0 1,1 0,5 3,7 2 30 9 47 Lohja 0,56 0,15 0,09 0,09 1,58 0,55 3,0 1,0 0,6 3,2 1 31 9 46 Hanko 0,44 0,48 0,06 0,07 1,53 0,31 2,9 0,9 1,3 2,5 0 23 6 34 Karkkila 0,63 0,07 0,06 0,09 1,86 0,56 3,3 1,4 0,1 6,0 2 34 14 58 Inkoo, Siuntio 0,40 0,12 0,06 0,09 1,67 0,40 2,7 0,8 0,4 2,0 3 37 8 52 Raasepori 0,63 0,09 0,10 0,08 1,33 0,65 2,9 1,2 0,3 4,9 4 25 10 46
Asuminen ja liikkuminen Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. Eniten läntisellä Uudellamaalla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat rivi‐ ja paritaloissa asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla omakoti‐ että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten talo omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori‐ ja 59 % palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. muu asumis‐ muoto 1 %
kerrostalo rivi‐ ja 26 % paritalo 14 %
Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain.
koko seutu 13 53 30 4 3,0
kerrostalo 29 61 9 1 2,7
rivi‐ ja paritalo 17 59 21 2 3,1
omakoti‐ 5 47 41 6 3,0 talo muu 44 52 3 2,2 asumismuoto ei autoa 1 auto 2 autoa 3+ autoa HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 16 Eri väestöryhmien liikkuminen
Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan
keskiarvo miehet naiset miehet 6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki 6 ‐ 17 18 ‐ 34 35 ‐ 54 55 ‐ 64 65 ‐ 74 75+ kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) 3,0 2,6 3,1 2,9 2,7 1,7 2,8 3,1 3,3 3,8 3,0 2,5 1,8 3,1 3,0 matkan keskipituus (km/matka) 11 21 22 16 15 8 18 16 13 15 15 13 5 14 16 keskimääräinen matka‐aika (min/matka) 26 29 27 25 26 23 27 27 24 23 24 27 18 24 26 matkasuorite (km/henkilö/vrk) 34 55 69 47 41 14 50 50 43 59 44 31 9 43 47 matka‐aikasuorite (min/henkilö/vrk) 79 76 85 73 72 39 76 82 81 89 74 68 33 76 76
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
miehet 6 ‐ 17 3,0 34 18 ‐ 34 2,6 55 35 ‐ 54 3,1 69 55 ‐ 64 2,9 47 65 ‐ 74 2,7 41 75+ 1,7 14 kaikki ikäryhmät 2,8 50 naiset 6 ‐ 17 3,1 50 18 ‐ 34 3,3 43 35 ‐ 54 3,8 59 55 ‐ 64 3,0 44 65 ‐ 74 2,5 31 75+ 1,8 9 kaikki ikäryhmät 3,1 43 miehet ja naiset 3,0 47
Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
6v ‐ 17v 3,0 42 täysi‐ikäinen opiskelija 2,9 47 kokopäivätyö 3,3 62 osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,6 53 eläkeläinen 2,3 26 muu 2,2 29 kaikki 3,0 47
selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne muu henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 17
Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ‐ että vapaa‐ajan matkoilla. ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin.
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi‐ikäiset 2,9 47 on ajokortti 18 ‐ 34 3,0 53 35 ‐ 54 3,5 65 55 ‐ 64 3,0 47 65+ 2,5 33 kaikki ajokortilliset 3,1 51 ei ole korttia 18 ‐ 34 2,5 13 35 ‐ 54 1,9 31 55 ‐ 64 2,4 23 65+ 1,8 11 kaikki ajokortittomat 2,0 14 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja muu
Matkan tarkoitus
Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma‐pe keskimäärin).
matkan kokonais‐ matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aikamatka‐aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ 0,53 23 12,0 28 15 työasia 0,24 24 6,0 31 8 koulutus 0,21 12 2,6 25 5 vierailu 0,24 20 4,9 27 6 ulkoilu, liikunta 0,33 5 1,5 33 11 muu vapaa‐aika 0,35 18 6,2 26 9 kyyditseminen 0,40 12 4,8 19 8 ostos 0,54 10 5,4 17 9 asiointi 0,30 13 3,9 20 6 muu 0,03 29 1,0 33 1 kaikki 3,17 15 48,2 24 78
Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina).
matkan kokonais‐ matkaluku keskipituus matkasuorite matka‐aikamatka‐aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ 0,07 16 1,1 21 1 työasia 0,06 50 2,9 47 3 koulutus 0,02 1 0,0 10 0 vierailu 0,43 27 11,4 37 16 ulkoilu, liikunta 0,43 6 2,4 37 16 muu vapaa‐aika 0,45 22 10,1 33 15 kyyditseminen 0,26 20 5,3 25 7 ostos 0,51 13 6,5 18 9 asiointi 0,16 9 1,3 14 2 muu 0,05 32 1,6 44 2 kaikki 2,43 17 42,5 29 71 HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 18
Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla 366:lla, sillä vuosi 2016 oli karkausvuosi.
jalankulku pyöräily joukko‐ henkilöauto, henkilöauto, muu kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ 12 9 6 113 4 1 144 työasia 2 1 4 56 3 4 70 koulu, opiskelu 17 10 9 9 7 6 58 vapaa‐aika 124 25 4 142 69 11 375 saattaminen, kyyditseminen 7 1 2 71 48 5 133 ostos 32 7 3 110 43 0 196 asiointi, muu henkilökohtainen 12 4 3 65 22 3 109 kaikki matkaryhmät 206 56 30 565 196 30 1 084
Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 6 ‐ 17 3,0 34 18 ‐ 34 2,6 55 35 ‐ 54 3,1 69 55 ‐ 64 2,9 47 65 ‐ 74 2,7 41 75+ 1,7 14 kaikki ikäryhmät 2,8 50 naiset 6 ‐ 17 3,1 50 18 ‐ 34 3,3 43 35 ‐ 54 3,8 59 55 ‐ 64 3,0 44 65 ‐ 74 2,5 31 75+ 1,8 9 kaikki ikäryhmät 3,1 43 miehet ja naiset 3,0 47
Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan
Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).
6v ‐ 17v 3,0 42 täysi‐ikäinen opiskelija 2,9 47 kokopäivätyö 3,3 62 osa‐aika‐ tai satunnainen työ 3,6 53 eläkeläinen 2,3 26 muu 2,2 29 kaikki 3,0 47
selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa‐aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, muu henkilökohtainen HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 19
Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali.
Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa kulkutapa‐ 95% luottamus‐ Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen osuus (%) väli %‐yks. päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa jalankulku 19,0 ± 2,1 asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden pyöräily 5,2 ± 1,2 kotimaanmatkoilla, joka läntisellä Uudellamaalla bussi 2,1 ± 0,8 on 27 prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on 2,3 raide 0,7 ± 0,4 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. joukkoliikenne kokonaisuudessaan 2,7 ± 0,9 Tämä tarkoittaa, että 95 prosentin varmuudella kestävät liikkumismuodot yhteensä 26,9 ± 2,3 seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin henkilöauto, kuljettaja 52,1 ± 2,7 sisälle. henkilöauto, matkustaja 18,1 ± 2,1 henkilöauto yhteensä 70,2 ± 2,4 muu 2,8 ± 0,9
Muunnoskertoimet Kulkutapakohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen.
Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko asukkaiden matkat kaikki asukkaiden vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet seudun sisällä kotimaanmatkat aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain jalankulku 0,51 1,00 0,56 1,14 arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen pyöräily 0,15 0,85 0,15 0,98 henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. joukkoliikenne 0,04 1,56 0,08 1,40 henkilöauto, kuljettaja 1,16 1,26 1,54 1,26 Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin henkilöauto, matkustaja 0,42 0,72 0,54 0,63 on koottu muunnoskertoimet, joilla vuoden muu 0,06 1,64 0,08 1,45 keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn kaikki 2,33 1,10 2,96 1,11 arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden Matkaryhmäkohtaiset muunnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. syksyn arkivuorokauteen.
Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty asukkaiden matkat kaikki asukkaiden matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. seudun sisällä kotimaanmatkat Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen työ 0,27 1,66 0,39 1,68 menetelmäjulkaisussa. työasia 0,12 2,09 0,19 1,96 koulu, opiskelu 0,13 1,75 0,16 1,76 vapaa‐aika 0,83 0,93 1,02 0,89 saattaminen, kyyditseminen 0,31 1,03 0,36 0,95 ostos 0,43 0,71 0,53 0,85 asiointi, muu henkilökohtainen 0,24 0,94 0,30 0,94 kaikki 2,33 1,10 2,96 1,11 HLT16 läntinen Uusimaa | seutujulkaisu 20
Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen
Vuoden 2016 Henkilöliikennetutkimus on Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. toteutettu valtakunnallisesti ja useilla Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita läntisen Uudenmaan lisäksi olivat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, maahan nähden. Salo, Tampereen seutu, Päijät‐Häme ja itäinen Uusimaa.
Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet
koko maa 22 8 5 2 2 45 15
Helsingin seutu 26 6 9 9 2 35 12
Tampereen seutu 27 7 8 12 40 15
Oulun seutu 20 16 4 02 41 17
Turun seutu 23 8 7 03 44 15
Päijät‐Häme 24 8 3 1 2 45 16
Joensuun ydinkaupunkiseutu 21 13 303 42 18
Riihimäen seutu 21 6 2 3 2 45 20
itäinen Uusimaa 22 6 3 03 49 16
läntinen Uusimaa 19 5 21 3 52 18
Salo 18 5 20 4 54 16
selitteet:
jalankulku pyöräily
bussi raide muu
henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
HLT16 Muita julkaisuja:
läntinen Uusimaa Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Seutukohtaiset julkaisut Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata Esite kaikkiaan yli 30 000 suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen Faktakortit yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 asiantuntijaraportti ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko‐osoitteesta www.hlt.fi Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi